Liite 2. AMMATILLISEN AIKUISKOULUTUKSEN ALUEELLINEN KESKITTÄMINEN Työryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 2. AMMATILLISEN AIKUISKOULUTUKSEN ALUEELLINEN KESKITTÄMINEN Työryhmän loppuraportti 31.1.2008"

Transkriptio

1 Liite 1 92 AMMATILLISEN AIKUISKOULUTUKSEN ALUEELLINEN KESKITTÄMINEN Työryhmän loppuraportti Ammatillisen aikuiskoulutuksen alueellista keskittämistä pohtivan työryhmän päätösesitys Turun kaupunginvaltuusto päätti: vuoden 2007 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että taloussuunnitelmakauden aikana tavoitellaan aikuiskoulutuksen keskittämistä yhden turkulaisen toimijan alle valtuusto linjasi PARAS-hankkeen Valtioneuvostolle toimitetussa toimeenpanosuunnitelmassa, että ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä vahvistetaan suuntaamalla koulutuspaikkoja ennakoidun toimiala- ja ammattirakenteen muutoksen perusteella ja että suuntaamista ei kyetä toteuttamaan ilman OPM:n ammattiopistostrategian mukaista järjestäjäverkon uudistamista. - Valtuuston päätöksen perusteella apulaiskaupunginjohtaja Hirvilammi nimesi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhdistämistä selvittävän työryhmän. Päätöksen mukaan tehtävänä on valmistella ammatillisen aikuiskoulutuksen yhdistämistä yhden turkulaisen toimijan alle. Työryhmä on ollut yksimielinen siitä, että - Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun aikuiskoulutussäätiön alainen ammatillinen koulutus on järkevää yhdistää - hallintomallilta edellytetään riittävää itsenäistä päätösvaltaa - Yhdistyminen tulee toteuttaa Turun kaupungin näkökulmasta mahdollisimman kustannusneutraalisti kuitenkin siten, että aikuiskoulutus kykenee palvelemaan alueen elinkeinoelämän tarpeita mahdollisimman tehokkaasti. - koulutustarjonnassa on vain vähän päällekkäisyyttä - henkilöstön asema turvataan selvityksen mukaisesti - tiloissa ei ole ylikapasiteettia Valtuuston vuoden 2007 talousarviokäsittelyn yhteydessä tekemän päätöksen jälkeen on toimintaympäristössä tapahtunut merkittäviä muutoksia: - Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) - Opetusministeriö antoi käymiensä keskustelujen ja selvitysten jälkeen suosituksen järjestäjäverkon kehittämiseksi - Valtioneuvosto linjasi hyväksyessään Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelman, että järjestäjäverkkoa kehitetään ammattiopistostrategian mukaisesti. Päätösesitys: Edellä kuvatuista toimintaympäristön muutoksista johtuen aikuiskoulutuksen yhdistämistä selvittänyt työryhmä - jättää selvitystyön ja - esittää perustettavaksi ammatillista koulutusta toteuttavan seudullisen, ensisijaisesti koulutusosakeyhtiön tai muun yhtenäisen koulutuksen järjestäjäorganisaation, jossa toimisi tulosvastuullisina opetusyksiköinä nuorten koulutusta antava ammattiopisto, aikuisopisto ja oppisopimuskoulutus. Liite 1 Liite 2 Eriävä mielipide päätösesitykseen Eriävä mielipide loppuraporttiin

2 SISÄLLYS Ammatillisen aikuiskoulutuksen alueellista keskittämistä pohtivan työryhmän päätösesitys...1 SISÄLLYS Työryhmän toimeksianto ja toiminta Turun kaupungin päätökset ja seudullinen näkökulma PARAS -hankkeen toimeenpanosuunnitelma Kaupunkiseutusuunnitelma Valtakunnallinen näkökulma Koulutustarjonta Työryhmän selvitys nykytilanteesta Aikuiskoulutuksen yhdistäminen Oppisopimuskoulutus Yhdistyminen talouden näkökulmasta Yhdistyminen henkilöstön näkökulmasta Yhdistyminen tilojen näkökulmasta...20 LIITTEET...21

3 1. Työryhmän toimeksianto ja toiminta Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi asetti työryhmän selvittämään aikuiskoulutuksen alueellista keskittämistä. Kaupunginvaltuusto oli vuoden 2007 talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättänyt, että taloussuunnitelmakauden aikana tavoitellaan aikuiskoulutuksen keskittämistä yhden turkulaisen toimijan alle. Työryhmän asettamispäätöksessä todettiin, että aikuiskoulutuksen osalta turkulaisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen olisi luontevinta aloittaa yhdistämällä Turun Aikuiskoulutussäätiön ja Turun Ammatti-instituutin tarjoama aikuiskoulutus hallinnollisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Liite 3 Työryhmän asettamispäätös Ammatillisen aikuiskoulutuksen yhdistämistä pohtivaan työryhmään kuuluivat: Ammatti-instituutti Ammatti-instituutti Ammatti-instituutti Ammatti-instituutti Säätiö Säätiö Säätiö Kaupungin keskushallinto Kaupungin keskushallinto Seija Mattila (pj) Päivi Lehtinen Pekka Koivisto (oppisopimus) Sirpa Suomi (henkilöstön edustaja) Harri Seikola Riitta Ekuri Pertti Akkanen (henkilöstön edustaja) Niko Kyynäräinen (sihteeri) Ari Mäkinen Työryhmän tehtävänä oli laatia esitys toimintojen yhdistämisestä. Esityksen tulee huomioida ainakin seuraavat yhdistymiseen liittyvät vaikutukset: Toiminnallinen SWOT-analyysi, jossa huomioidaan ministeriön linjaukset ja seudullinen kokonaisuus Talous Henkilöstö Tilaratkaisut Työryhmän puheenjohtaja on kutsunut työryhmään asiantuntijoiksi koulutussuunnittelija Juhani Joenpolven Turun ammatti-instituutista ja Erja Vihervaaran Turun iltalukiosta. Työryhmässä kaupungin keskushallinnon edustajana oli myös opetustoimen controller Kim Moisiolinna. Työryhmä on hyväksynyt työskentelyn aikataulun ja käsiteltävät teemat: järjestäytyminen, Swot-analyysin toteutustapa, toteutuneita valtakunnallisia hankkeita talous, koulutustarjonnan analyysi swot-analyysin tarkastelu, asiantuntija Johan Hahkala, Koulutuksen järjestäjät ry:n toiminnanjohtaja henkilöstöasiat, asiantuntija VT Kauko Rautiainen, Erityispalvelujen työnantajaliitto, oppisopimus tilat, alustavan mallin hahmottelu eri oppilaitosten mallit malli, mallin vaikutukset (Kalle Laaksonen ja Niina Virta, PriceWaterhouseCoopers) yhteinen SWOT lausunnot SWOT:sta ja loppuraporttiluonnos lopullinen versio Työryhmän kokousten välillä ovat työryhmän jäsenet valmistelleet materiaaleja työryhmän käyttöön mm.: organisaatioiden taloudellinen tilanne, koulutustarjonta, henkilökunta, oppisopimus sekä tilat ja niiden kustannukset. Lisäksi on koottu selvityksiä asiantuntijoilta henkilöstöasioista ja arvonlisäverosta.

4 2. Turun kaupungin päätökset ja seudullinen näkökulma Turun kaupungin valtuusto on käsitellyt ammatillista aikuiskoulutusta talousarvion käsittelyn yhteydessä vuosina 2006 ja Lisäksi valtuusto on linjannut aikuiskoulutuksesta PARAS-hankkeen yhteydessä tehdystä Turun kaupungin toimeenpanosuunnitelmassa. Seudulliset näkökulmat löytyvät kesällä 2007 hyväksytyistä kaupunkiseutusuunnitelmasta. Turun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2007 talousarviokäsittelyn yhteydessä taloussuunnitelmakauden aikana toteutettavasta kehittämishankkeesta: "Rakenteellisten uudistusten läpivienti tavoitteena hallinnon keventäminen ja aikuiskoulutuksen keskittäminen yhden turkulaisen toimijan alle OPM:n koulutuksen järjestäjäverkon kokoamishankkeeseen liittyen Turussa ja maakunnallisesti." Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtioneuvostolle toimitetun PARAS-hankkeen toimeenpanosuunnitelman Suunnitelmassa on useassa kohdassa viitattu ammatillisen koulutuksen palveluverkkoon PARAS -hankkeen toimeenpanosuunnitelma Turun kaupungin toimeenpanosuunnitelman mukaan: -koulutuspaikkoja suunnataan ennakoidun toimiala- ja ammattirakenteen muutoksen perusteella. Ammatillisessa koulutuksessa palveluverkon kehittäminen perustuu ensisijaisesti ennakoituun työvoimakysyntään. Vaikuttavuusvaatimus edellyttää järjestäjäverkon kokoamista yhden, vahvan toimijan alle. -suuntaamista ei kyetä toteuttamaan ilman OPM:n ammattiopistostrategian mukaista järjestäjäverkon uudistamista. Turussa pitää aloittaa ammatillisen aikuiskoulutuksen yhdistäminen. Turun valtuusto on päättänyt selvittää aikuiskoulutuksen keskittämistä yhden turkulaisen toimijan alle. -ruotsinkielisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta ei ole varmuutta palvelujen säilymisestä. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen järjestäjät Turunmaalla (Parainen) sekä Länsi-Uudellamaalla suunnittelevat ja ovat osin jo päättäneet yhdistää oppilaitoksiaan. Se merkitsee päätösvallan siirtymistä maakunnan ulkopuolelle. -seutukunnan aikuiskoulutuksen tarjonta organisoidaan yhden luukun -periaatteen mukaisesti ja aikuisten koulutustarjonta suunnitellaan yhteistyössä alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. -ammatillisen koulutuksen arvostusta tulee jatkossa lisätä, jotta tulevaisuuden työvoimatarve voidaan tyydyttää. Ammatilliseen opetukseen tulee jatkossa saada suhteellisesti lisää opiskelupaikkoja. Vuosina eläkkeelle siirtynee n. 100 opettajaa 420:stä. Haasteena on löytää riittävästi ammattityön hallitsevia opettajia eräillä opintoaloilla Kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunkiseutusuunnitelmassa (Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Turku ja Vahto) todetaan, että käynnistetään seudullinen koulutuksen ennakointitoiminta ja varmistetaan, että se kattaa tulevina vuosina alueen keskeiset klusterit. Yhteistoimintaalueen kunnat ylläpitäjinä sitoutuvat koulutuksen käyttöön ja koordinaatiorooliin nuoriso- ja aikuiskoulutuksen aloilla. Toiminta Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa on käynnistynyt Lisäksi käynnistetään selvityshanke, miten seudullinen aikuiskoulutus kootaan laajaksi konsortioksi, jonka yhteisillä palveluilla voidaan nostaa alueen aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia tuotteistaa ja myydä palveluitaan uusille markkinoille

5 kotimaassa ja kansainvälisesti sekä tuottaa näin lisäarvoa koulutuksen ylläpitäjille ja alueen elinkeinoelämälle. Aikataulu Turun alueelle perustetaan ammatillisen koulutuksen foorumi tavoitteena on, että koulutustarjonta perustuu riittävään ennakointiin foorumissa määritetään yhteisesti koulutustarjonnan tarpeet, koordinoidaan tarjontaa ja valmistellaan sopimukset työnjaosta koneiden ja laitteiden yhteishankinta- ja käyttö henkilöstöresurssien yhteiskäyttö; täydennyskoulutusyhteistyö kattavuus ja kustannustehokkuus saavutetaan koulutuksen järjestäjien välisillä sopimuksilla työnjaosta aikataulu Valtakunnallinen näkökulma Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksenä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) vuosille Työikäisen aikuisväestön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää. Hallitusohjelman mukaan aikuisväestöä kannustetaan oman osaamisensa ylläpitoon ja kehittämiseen parantamalla koulutusmahdollisuuksia työelämässä, erityisesti muutostilanteissa. Tässä tarkoituksessa toteutetaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jolla selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, etuudet ja koulutustarjonta. Kehitystä tullaan jatkamaan aiemman vuosille tehdyn KESU:n mukaisesti Valtioneuvoston vuosille vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen palvelukykyä ja roolia alueiden kehittämisessä. Tämä edellyttää riittävät osaamisresurssit omaavaa koulutuksen järjestäjäverkostoa, monipuolisia ja toimivia työelämäsuhteita sekä koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä. Opetusministeriön laatiman koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategian mukaan ammatillisen koulutuksen palvelukyky tulee turvata ja ammatillisen koulutuksen roolia alueiden kehittämisessä tulee vahvistaa muun muassa järjestäjäverkkoa kokoamalla. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjistä muodostetaan riittävän suuria ja monipuolisia tai muutoin vahvoja koulutuksen järjestäjiä, joilla on edellytykset kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin. Tavoitteena on eri keinoin edistää yhtenäisten koulutusorganisaatioiden, ammattiopistojen, muodostumista molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke aloitettiin aikanaan ministeri Antti Kalliomäen toimesta. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien kokonaisopiskelijamäärä on vuoden 2006 alussa noin opiskelijaa. Koko maan tasolla järjestämislupien opiskelijamäärän lisäämiseen ei liene osoitettavissa lähivuosina merkittäviä lisävoimavaroja. Hankkeen kuluessa joudutaan tämän vuoksi arvioimaan olemassa olevien järjestämislupien uudelleen kohdentamista. Fuusiot merkitsevät toteutuessaan joustoa koulutustarjonnan suuntaamiseen ja mahdollistavat voimavarojen täysimääräisen käytön nykyistä tehokkaammin. Opetusministeriön tarkoituksena on lisäksi turvata riittävän suurille alueellisille ammattiopistoille mahdollisimman kattava alakohtainen koulutustarjonta. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä vuoden 2008 lopussa opetusministeriöllä ja koulutuksen järjestäjillä on yhteinen näkemys koulutuksen järjestäjäverkon tavoitetilasta alueittain ja järjestäjittäin, tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Prosessin kuluessa opetusministeriö käy tarvittavat neuvottelut koulutuksen järjestäjien, Suomen Kuntaliiton ja mahdollisten muiden tahojen kanssa. Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa on maininta, että ammatillisesti suuntautuneessa aikuiskoulutuksessa on edessä kokonaisuudistus, jonka toimeenpanon tulisi alkaa vuonna Hallitusohjelmaan sisältyvällä kokonaisuudistuksella selkeytetään ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen hallintoa, rahoitusta, etuuksia ja koulutustarjon-

6 taa. Työtä johtaa valtiosihteeri Heljä Misukka ja uudistusta varten on jo johtoryhmä aloittanut valmistelutyönsä. Johtoryhmän tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke on vuorovaikutteinen prosessi, jossa opetusministeriö suosittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkonkokoamista kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen ja ammattiopistostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Suositukset eivät koske koulutuksen järjestäjien oppilaitosja muuta palveluverkkoa. Koulutuksen järjestäjä päättää toimintojensa organisoinnista ja koulutuksen järjestelyistä järjestämislupansa puitteissa. Opetusministeriö suosittaa jäljempänä alueellisten koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden perustamista tai muutoin nykyistä vahvempien ammattiopistojen muodostamista viimeistään vuodesta 2012 lukien. Lisäksi suosituksissa on nostettu esille vaihtoehtoja ja vaiheittainen eteneminen nykyistä vahvempien järjestäjäorganisaatioiden muodostamisessa. Tässä suositeltujen toimenpide-ehdotusten ohella kysymykseen voi tulla muita ratkaisuja järjestäjäverkon kokoamiseksi. Koulutuksen järjestäjiä kehotetaan valmistelemaan järjestäjäverkon kokoamista tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien ja muiden omistajatahojen kanssa. Ammattiopistostrategian tavoitteena on riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan muodostaminen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen. Tavoitteena on työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen koulutuksen laadun kehittäminen ja varmistaminen tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen elinikäisen oppimisen edellytysten vahvistaminen yksilöllisiin osaamistarpeisiin vastaaminen syrjäytymisen ehkäiseminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentaminen koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen sekä työelämän palvelu- ja kehittämistoiminnan edellytysten vahvistaminen. Strategian toteuttaminen edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjien organisoitumista alueellisina tai muutoin vahvoina järjestäjäkokonaisuuksina, ammattiopistoina. Ammattiopiston toiminta kattaa koulutuksen järjestäjän kaiken toiminnan; oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä täydennyskoulutuksen. Toiminta kattaa sekä nuorten että aikuisten koulutuksen. 4. Koulutustarjonta Aikuiskoulutuksen koulutustarjonnassa Turussa on jonkin verran päällekkäisyyttä eikä se vastaa täysin työvoiman tarvetta. Joillakin alueilla peitto on heikompi kuin toisilla. Suurimmat työvoiman tarpeet Turun seudulla ovat eräillä kaupan ja liikenteen sekä hoivan ja muiden palveluiden alueilla, joilla aloilla on myös eniten koulutustarjontaa. Aikaisempi aikuiskoulutusstrategia hyväksyttiin Turun kaupungin valtuustossa Kaikki keskeiset tahot Turun ammatti-instituutista (TAI) ja Turun aikuiskoulutussäätiöstä (TuAKK) olivat mukana myös sen valmistelussa. Siinä määriteltiin strategiset hankkeet ja koulutuksen painopisteet. Työn perusteella tehtiin sopimus työnjaosta TAI:n ja TuAKK:n välillä.

7 Kaavio 1 (Turun kaupungin toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus 2000) 4.1. Työryhmän selvitys nykytilanteesta Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja Turun aikuiskoulutuskeskuksen koulutustarjonta oli joiltakin osin vaikea sovittaa elinkeinorakenteen klustereihin, minkä vuoksi kohta muut on varsin korkea. Maahanmuuttajien koulutusta on myös melko paljon, joka nostaa alueen muut tarjontaa, mutta käytännössä koulutus palvelee kaikkia klustereita. Aikuiskoulutuksella on vain vähän päällekkäisyyttä TAI:n ja TuAKK:n koulutustarjonnassa. Päällekkäisyyttä löytyy liiketalousalalla, terveysalalla, ICT-alalla, maahanmuuttajakoulutuksessa sekä ohjaavassa koulutuksessa. Autokorjauksen puolella Turussa on korikorjaus tarjolla vain nuorisoasteen koulutuksena. Säätiöllä on raskaan kaluston korjausta. Talotekniikassa on jonkin verran päällekkäisyyttä, mutta pääsääntöisesti jako toimii siten, että TAI:lla on ilmastointipuoli ja TuAKK:lla on putkiasentajat ja muu talotekniikka. Elintarvikepuolella ovat työpaikat vähentyneet, ja ainoastaan TAI järjestää koulutusta. Lisäksi TAI järjestää ainoana seudulla kemian alan, laboratorio-alan, lääkealan, välinehuoltoalan koulutusta. OPM:n järjestämisluvan päätöksen mukaisesti perustutkintojen vuosiopiskelijamäärä on 350 TAI:lla ja 75 TuAKK:lla. Lisäkoulutusta oli vuonna 2007 luvanvaraisena 101 TAI:lla ja 258 TuAKK:lla. Liite 4 Koulutustarjonta Koulutustarjonta oppilaitoksissa aloittain esitettynä on liitteenä. Seuraavissa kaavioissa on esitetty koulutustarjonta klustereittain. Ensimmäisessä kaaviossa on arvio työvoiman tarpeesta Turun seudulla klustereittain.

8 Turun seudun klusterit, v (arvio) ELINTARVIKE METSÄ METALLI TIETO KEMIA, ENERGIA, YMPÄRISTÖ RAKENNUS, KIINTEISTÖ KAUPPA, LIIKENNE RAHOITUS, YRITYSPALVELUT KOULUTUS, KULTTUURI HOIVA, MUUTA PALVELUT KOTI, ASUMINEN JULKINEN HALLINTO Kaavio 2 (Turun seudun klusterit EN-luokituksella, Lähde TE-keskus) Opiskelijamäärät klustereittain, v TAI TuAKK 1584 elintarvike metsä metalli tieto kemia, energia, ympäristö rakennus, kiinteistö kauppa, liikenne rahoitus, yrityspalvelut koulutus, kulttuuri hoiva, muut palvelut koti, asuminen julkinen hallinto muut Klusteri Kaavio 3 (opiskelijamäärät klustereittain)

9 Opiskelijatyöpäivät klustereittain, v TAI TuAKK Klusteri Kaavio 4 (opiskelijatyöpäivät klustereittain) elintarvike metsä metalli tieto kemia, energia, ympäristö rakennus, kiinteistö kauppa, liikenne rahoitus, yrityspalvelut koulutus, kulttuuri hoiva, muut palvelut koti, asuminen julkinen hallinto muut 5. Aikuiskoulutuksen yhdistäminen Vastaavanlaisia yhdistymisprosesseja on käynnissä tällä hetkellä usealla paikkakunnalla. Muutoksen tavoitteet ja yhteisen tahtotilan määritys ovat tärkeitä. Toteutusmallit vaihtelevat paikkakunnittain seudulliset erityispiirteet huomioon ottaen. Myös Turun aikuiskoulutuksen keskittämisessä on otettava huomioon Turun seudulliset muutokset. Suoraan pystytään vaikuttamaan vain Turun omiin koulutuksenjärjestäjiin. Ammatti-instituutti on kaupungin ylläpitämä, mutta mikäli aikuiskoulutus keskitetään säätiölle, tulee kaupungin ohjausvaltaa säätiössä tarkastella. Turun ammattikurssisäätiö (myöh. Turun aikuiskoulutussäätiö v. 99) on Turun kaupungin perustama ; ammattikoulutustarpeessa olevien henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Säätiö on ylläpitänyt Turun ammatillista kurssikeskusta v.76 alkaen (myöh. nimi Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) ja Turun kesäyliopistoa v. 99 alkaen. Turun ammatti-instituutti puolestaan on kaupungin ylläpitämä oppilaitos, johon koottiin ammattikorkeakoulun perustamisen jälkeen 2. asteen ammatillinen koulutus seuraavista oppilaitoksista; Turun terveydenhuolto-oppilaitoksesta, Turun kauppaoppilaitoksesta, Turun teknillisestä ammattioppilaitoksesta, Turun Aninkaisten ammattioppilaitoksesta, Turun kotitalousoppilaitoksesta ja Turun hotelli- ja ravintolaoppilaitoksesta. Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ Koulutuksen järjestämislupa, mm: Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen (luvan myöntää OPM) Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. OPM voi peruuttaa järjestämisluvan, jos koulutus ei enää täytä em. edellytyksiä.

10 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäjakauma v. 2006/2007 Omistajatyyppi lkm %-opiskelijoista Valtio 1 <1 Kunta Kuntayhtymä Yksityinen Yhteensä Ammatillinen koulutus/järjestäjäorganisaatiomuodot Kunta Kuntayhtymä (uutena liikelaitoskuntayhtymä) Osakeyhtiö Säätiö Yhdistys Valtion liikelaitos Tällä hetkellä on käynnissä 12 hanketta, 9-10 hanketta on ollut käynnissä jo 90-luvulta. Joillakin paikkakunnilla selvitetään myös ammattikorkeakoulun ja ammattiopetuksen yhdistämisestä. Suomessa on kaiken kaikkiaan 45 aikuiskoulutuskeskusta, joista osa on säätiöitä, osa yhtiöitä ja osa kuntayhtymiä. Turun seutukunnassa järjestetään ammatillista koulutusta kunnallisissa oppilaitoksissa Turun ammatti-instituutissa, Raision seudun koulutuskuntayhtymässä, Paimion Aikuiskoulutuskeskuksessa. Lisäksi alueella toimii Forssan Aikuiskoulutuskeskus, Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus, Teuvan aikuiskoulutuskeskus sekä yksityisiä ja valtion ylläpitämiä oppilaitoksia. Alueella on yhteensä 12 koulutuksen järjestäjää. Aikuisten ammatilliselle koulutukselle ovat tyypillisiä kirjavat rahoituskäytännöt, jotka vaihtelevat mm. maksajana toimivan hallinnonalan tai koulutusmuodon mukaan. Aikuiskoulutukselle ominainen piirre on osaamisen osoittamiseen perustuva näyttötutkintojärjestelmä. Järjestäjän organisaatiomuodon muuttuessa, mm.; Kunnallisesta yksityiseksi (alv-lisä yksikköhintaan, ei alv-palautusta, myös kiinteän omaisuuden alv-tilanne ja varainsiirtovero tarkistettava, henkilöstön VES-TES muutokset alakohtaisesti eriytyen, henkilöstön eläkeratkaisut/tilanne henkilötasolla, jos siirrytään KEVAsta pois, järjestämisluvan siirtohakemus tehtävä OPM:lle riittävän ajoissa). Yksityisestä kunnalliseksi suurelta osin sama asetelma. Kaikissa tapauksissa henkilöstön ja päättäjien informointi riittävästi ja ajoissa. Muutoksen tavoitteet ja yhteisen tahtotilan määritys keskeistä. Säätiöiden osalta lainsäädännön velvoittavuus, mm; Säätiön tarkoitus, esim. ammatillinen koulutus/aikuiskoulutus. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää oppilaitoksia. Säätiön purkaminen on säädelty määrämuotoinen toimenpide. Säätiö voi olla osakkaana esim. yhtiössä tai sen edustaja voi olla kutsuttuna liikelaitoskuntayhtymän hallitukseen. Mikäli harkitaan uuden yhtiön perustamista, tulee sen yleishyödyllisyys perustella tarkasti. Yhtiöön voidaan mennä esimerkiksi kaupalla, jolloin kaupunki joutuisi todennäköisesti lainoittamaan yhtiön alkupääoman. Säätiö tuskin olisi enää yleishyödyllinen, mikäli sille uudessa yhtiössä jäisi vain tilojen omistaminen.

11 Mikäli OPM:n suostumuksella aikuiskoulutus keskitetään säätiölle voi kyseeseen tulla joko myyminen tai lahjoittaminen. Mikäli toiminta myydään säätiölle, ei tarvitse maksaa veroa myynnistä ja myös varainsiirtovero jää pois. Toiminta jatkuu siirronkin jälkeen verottomana ja alvittomana. Verotuksen näkökulmasta säätiö on helppo. Toisaalta juridisesta näkökulmasta taasen yhtiö on säätiötä joustavampi. Sääntöjen muuttaminen säätiössä on iso prosessi. Yhdistymisen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat Työryhmän mielestä keskeinen hyöty yhdistymisessä saadaan aikaan sen myötä, että koulutustarjonta monipuolistuu, reaktiivisuus sekä asiakaslähtöisyys paranevat ja aikuiskoulutusta kyetään kehittämään yhtenä kokonaisuutena. Koulutuksen järjestäjän (ylläpitäjä-) hallinnollinen kokoaminen ei ole yksin riittävä. Laadukkaaseen lopputulokseen tarvitaan mm: Liiketoimintasuunnitelma siitä miten uusi kokonaisuus toimii myös rahoituksellisen kantokyvyn kannalta. Sisäisen organisoinnin ratkaisut eri toimintojen osalta. Toiminnallisten yksiköiden itsenäisyyden, vallan ja vastuun määrittely suhteessa koulutuksen järjestäjään. Koulutustarjonnan koordinaatioratkaisut, työnjako, ulkoinen/sisäinen kilpailu. Henkilöstöasiain ratkaisut. ALUEELLISEN AIKUISKOULUTUKSEN YHDISTÄMISEN SWOT VAHVUUDET Koulutustarjonta monipuolistuu, yhdistyminen tuo mukanaan aivan uusia, innovatiivisia, eri aloilta yhdisteltyjä koulutusratkaisuja (kokonaispaketteja yrityksille), uusia koulutusaloja ja -tuotteita Markkinauskottavuus lisääntyy Resurssit ja toimintavarmuus kasvavat Markkinointiresurssit kasvavat Tilojen ja laitteiden yhteiskäyttö Suuruuden ekonomian tuomat edut epäterve keskinäinen kilpailu poistuu Tuottavuuden kasvun kautta parempi kilpailukyky Perusrahoitus vahva (perus- ja lisäkoulutus sekä oppisopimus) Asiakaspalvelunäkökulman paraneminen; ts. asiakas näkee ja saa aikuiskoulutustarjonnan yhdestä ja samasta paikasta, eikä hänen tarvitse ihmetellä, mikä on TuAKK tai TAI. Osaamispääoma kasvaa Kehittämistoiminnan tehostuminen Seudullinen yhteistyö ja sen koordinointi HEIKKOUDET Erilaiset kulttuurit, erilainen missio, visiot ja arvot Yhdistymisestä aiheutuvat kustannukset valmisteluvaiheessa Toimipisteiden hajanainen sijainti Yhdistymisen aiheuttama kitka koulutustarjonnassa ja uudelleen suunnittelussa Osa tämänhetkisistä tiloista ei vastaa aikuisopiskelun tarpeita

12 MAHDOLLISUUDET Valtakunnallisen aikuiskoulutuskeskusverkoston hyödyntämismahdollisuus (mikäli säätiön alaisuudessa) V-S Yrittäjien ja Potkurin tuomat lisäedut Markkinahäiriköiden toiminta vaikeutuu Kehittämispanostusten lisääntyminen Hyvien käytänteiden yhdistäminen Yhteistyön syventyminen/helpottuminen Koneteknologiakeskus Turku Oy:n osalta Seutuyhteistyön veturi Turun alueen aikuisopiston luominen Kokonaistyöaikaan perustuva työehtosopimus käyttöön kaikille aikuiskoulutuksen työntekijöille Valtakunnalliset vaikuttamismahdollisuudet kasvavat Panostus erikoisalojen valtakunnalliseen toteutukseen paranee UHAT Epäedullinen ylläpitäjäratkaisu Yhdistyminen ei tuota odotettua lisäarvoa Aikuiskoulutuksen erityisosaaminen puuttuu osalta opettajista Erilaisten johtamisjärjestelmien, oppilaitosja toimintakulttuurien yhdistäminen saattaa aiheuttaa alussa haasteita Oppilaitos ei kykene ottamaan paikkaansa alueen veturina Oppilaitoksen suuri koko haaste organisoitumiselle Vakaa perusrahoitus saattaa ehkäistä innovatiivista toimintaa ja riskinottoa Koulutuksista saatava tuotto ei ole käytettävissä toiminnan kehittämiseen (riippuu ylläpitäjämallista) Koulutustarjonnan alueellinen koordinointi ja yhteensovittaminen nuorisoasteen koulutuksen kanssa epäonnistuvat Sidosryhmien kommentit Työryhmä pyysi aikuiskoulutuksen keskeisiltä sidosryhmiltä kommentteja työryhmän laatimasta SWOT-analyysista. Lisäksi kysyttiin: 1) Tulisiko mielestänne aikuiskoulutus yhdistää yhden toimijan alle Turussa/ Turun seudulla? 2) mitä vahvuuksia ja mahdollisuuksia näette yhdistymisessä? 3) entä mitä haittoja ja heikkouksia? 4) mitä pidätte nykyisen tilanteen suurimpana vahvuutena ja mitä suurimpana haittana? 5) onko teidän näkökulmasta hallinnollisella ratkaisulla merkitystä, mikäli aikuiskoulutus yhdistetään yhden toimijan alle? Kommentin palautti Amiedu, EK Turku, Länsi-Suomen Lääninhallitus, SAK:n V-S aluepalvelukeskus, Salon Seudun Koulutuskuntayhtymä ja Turun Työvoimatoimisto. Kommenteissa painotettiin sitä, että aikuiskoulutuksen tulee nostaa profiiliaan, selkiyttää tuotettaan ja vastata työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tulevan mallin tulee olla joustava ja toimijalla on oltava riittävästi itsenäistä päätösvaltaa. Yhden luukun periaate myös palvelee käyttäjiä paremmin. Amiedun rehtori myös peräänkuulutti sitä, että tulisi tarkoin harkita kaupungin rooli ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjänä, toisaalta aikuiskoulutuspalveluiden tuottajana ja millainen sen tulisi olla tulevaisuudessa. Hän tuo myös esille, ettei kilpailu sinänsä ole pahasta, eikä välttämättä ole tarkoituksenmukaista luoda seudullista monopolia. Lääninhallituksen mukaan Turun kaupungin lähtökohta kehittämisprosessin kohdistamisesta pelkästään ammatilliseen aikuiskoulutukseen on valtakunnallisten kehittämislinjausten perusteella poikkeuksellinen. Muutamat kommentoijat toivat myös esille, että muutosprosessin tulee olla hallittu, ettei yhdistymisestä tule byrokratian lisääntymistä. Kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdistäminen on aina haasteellista. Henkilökunnan sitouttamiseen tulee erityisesti panostaa. Varsinkin alkuvaiheessa muutosprosessi voi jopa hidastaa kehitystä mainittujen mahdollisuuksien ja vahvuuksien hyödyntämisessä Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa oppilaitosyhteistyöverkoston laaja-alaisuus on asiakaslähtöisyyden edellytys. Koulutusta järjestäessä lähtökohtana tulee olla asiakastarpeet, joiden

13 pohjalta koulutukset tulee rakentaa. Oppisopimus syntyy, mikäli tarpeita vastaava yksilöllinen koulutusratkaisu on löydettävissä. Jos ratkaisua ei löydy, niin sopimusta ei synny ja koulutustarpeeseen ei siltä osin pystytä vastaamaan. Laaja-alainen yhteistyöverkosto antaa kysyntälähtöiseen koulutukseen enemmän vaihtoehtoisia toteutusmalleja vastata asiakastarpeisiin. Laaja-alaisen ja toimivan yhteistyöverkoston ylläpitäminen edellyttää riippumatonta, itsenäistä ja puolueetonta oppisopimustoimijaa. Nykyisin aikuiskoulutuksen toteuttajilla on alueella kilpailuasetelma, mikä osaltaan aiheuttaa tiettyä varovaisuutta esitellä kaikkia mahdollisia koulutuksen toteuttamismalleja. Oppisopimustoimijan ollessa riittävän riippumaton ja sitä kautta puolueeton on verkoston ylläpitämiseen tarvittava luottamuksellinen yhteistyö helpommin saavutettavissa. Turun oppisopimustoimistolla oli vuonna :een eri tutkintoon tähtäävää oppisopimusta. Kaikkiaan sopimuksia vuonna 2007 oli 2376, joista 210 oli tutkintorakenteen ulkopuolista oppisopimuskoulutusta. Lisäksi itsenäinen rooli mahdollistaa joustavan ja yrityslähtöisen toimintatavan esimerkiksi päätöksenteossa; matala organisaatio. Kysyntälähtöisyys vaatii niin toiminnan kuin päätöksenteon osalta nopeutta sekä joustavuutta siten, että koulutuksen järjestäjä pystyy vastaamaan työelämän ja yksittäisen yrityksen nopeastikin muuttuviin tarpeisiin. Oppisopimuspalvelun keskittäminen takaa laadukkaan neuvonnan ja tiedottamisen. Asiakkaille palvelu näkyy yhden luukun periaatteella. Oppisopimuksen asiantuntijoilla on kokemustietoa erilaisista koulutuksen toteutusmalleista ja näitä eri malleja vertailemalla voidaan hyviä käytäntöjä jakaa edelleen asiakkaiden käyttöön. Myös oppisopimuskoulutuksen muut erityispiirteet, kuten esimerkiksi työsuhdeasiat ovat laadukkaammin hallinnassa. Selkeä ja vahva talous antaa mahdollisuuden järjestää koulutusta riittävän laaja-alaisesti, riippumatta eri alojen erilaisista kustannusrakenteista. Oppisopimuskoulutuksessa on kyse pitkäaikaista sopimuksista (1-3v), joihin myös koulutuksen järjestäjällä on taloudellisia sitoumuksia. Oppisopimuksia tehtäessä on eri sopijapuolten oltava tietoisia mitä sopimuksessa sovitaan ja mihin sitoudutaan, ja tätä kautta sovitaan myös koko koulutuksen rahoituksesta. Yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia tarjottaessa on rahoituksenkin osalta kaikille annettava tasavertaiset lähtökohdat. Tämä edellyttää talouden suunnittelun osalta selkeää ja pitkäjänteistä rahoitusta Yhdistyminen talouden näkökulmasta Ammattiopetuslautakunnan aikuiskoulutuksen tulosalueelle ei ole kohdistettu kaikkia aikuiskoulutuksen tulo- ja menolajeja. Mm. valtionavut tulevat yleiskatteellisena kaupunginhallituksen alaisuuteen ja sisäisten palvelujen ostot on tilinpäätöksessä hallinnon ja kehittämisen tulosalueella. Tila, hallinto ym. kustannukset on vyörytetty tulosalueelle esim. tarjousten yhteydessä, muttei tilinpäätöksessä. Karkeasti voidaan arvioida, että TAI:n aikuiskoulutuksen siirto aiheuttaisi noin 11,4 milj. :n tulojen siirron kaupungilta säätiölle (valtionosuudet + tulot). Toki myös menoja lähtee samanaikaisesti pois. Tulo- ja menorakenteen selvittämiseksi on raporttia varten sisäisesti laadittu laskelma aikuiskoulutuksesta ja oppisopimustoiminnasta, mikä pitää sisällään TAI:n resurssien käytön eli tilojen ja muiden palvelujen käytön kustannukset. Tuloslaskelma toimisi yhdistymisen lähtökohtana.

14 Turun ammatti-instituutissa sisäisesti laadittu aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoiminnan laskelma Tilinpäätöksestä 2006 poimitut tiedot MENOT TULOT NETTO AIKUISKOULUTUS Hallintokunta , , ,03 Valtionosuus peruskoulutus Kaupungin kassa ,37 Valtionosuus lisäkoulutus ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,37 Aikuiskoulutus yhteensä , , ,34 OPPISOPIMUSKOULUTUS Hallintokunta , , ,20 Valtionosuus Kaupungin kassa , ,00 Oppisopimus yhteensä , , ,80 Aikuiskoulutus ja oppisopimus yhteensä ,60 Valtionosuudet aikuiskoulutus ,37 oppisopimus ,00 yhteensä ,37 tulivat kaupunginkassaan , ,14 Muut tulot aikuiskoulutus ,46 oppisopimus ,91 yhteensä ,37 tulivat hallintokunnalle Säätiö toimii tulorahoituksella. Säätiön maksuvalmius on hyvä ja kassavarat vastaavat neljän kuukauden kuluja. Rahastoilla on mahdollisuus tasoittaa vaihteluja eri vuosina, mikä edistää pitkäjänteistä aikuiskoulutuksen kehittämistä. TAI:lla ei ole mahdollisuutta rahastoida ylijäämää. Kesäyliopistotoiminta otettiin mukaan säätiöön 2000-luvun alussa, kun lakimuutoksen vuoksi kesäyliopisto oli tilanteessa, jossa tarvittiin uusi ylläpitäjä. TURUN AIKUISKOULUTUSSÄÄTIÖ TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-alue Kärsämäentie , ,96 Rakennukset ja rakennelmat , ,00 Koneet ja kalusto , ,00 Keskeneräiset hankkeet 0, ,40 0, ,96

15 SIJOITUKSET Osakkeet Kiinteistöosakeyhtiö Turun Artukaistentie , ,31 Muut osakkeet , , , ,19 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaaminen Kiinteistö Oy Turun Artukaistentie , ,94 Lyhytaikainen Myyntisaamiset , ,88 Siirtosaamiset , ,51 Muut saamiset 0,00 0,00 Lainasaaminen Kiinteistöosakeyhtiö Turun Artukaistentie , , , ,46 Rahoitusarvopaperit , ,38 Rahat ja pankkisaamiset , ,61 VASTATTAVAA , ,54 OMA PÄÄOMA Säätiön peruspääoma 1 681, ,88 Opiskelijarahasto 4 452, ,40 Kalustorahasto 0, ,00 Rakennusrahasto , ,90 Käyttörahasto , ,16 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,97 Tilikauden ylijäämä , , , ,43 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,36 Siirtovelat , ,24 Muut lyhytaikaiset velat , ,01 Saadut ennakot , , , , , ,54 Talouden kannalta selvitettäviä ongelmakohtia siten ovat: 1. Opetustilojen käyttö kokonaisuudessaan ja sen hinnoittelu 2. Muiden palvelujen käyttö ja hinnoittelu 3. Edellä olevat muodostavat palvelusopimuksen hinnoittelun perusteet 4. Eläkevastuut ja niiden siirtyminen mahdollisessa yhdistymisessä? 5. ALV-vähennysoikeus säätiössä Säätiöllä on jo kokemuksia fuusiosta kesäyliopiston suhteen, jolloin yhdistys sulautui säätiön toimintaan. Myös TAI:lla on kokemusta suuremmista fuusioista instituutin muodostamisen yhteydessä. Eläkevastuut tulee määritellä tarkasti, sillä niitä on kokonaisuudessaan n. 1,5 milj.. Jäävätkö ne kaupungille vai siirtyvätkö keskittämisen myötä. Sopimusteitse kuitenkin pystytään sopimaan. Säätiö ei ole ALV-vähennyskelpoinen, joten on ratkaistava se, miten ALV-vähennyksen käy konsernisisäisessä laskutuksessa tilojen suhteen. ALV-lakiin on tulossa joitakin muutoksia vuoden 2008 vaihteessa, joten sen vaiku-

16 tuksia on tarkkailtava. Controller Kim Moisiolinna on laatinut seuraavan yhteenvedon siitä, miten verotus eri toiminnoissa määräytyy. Tilat Veroton pitkäaikainen vuokra (AVL 27 ) kaupungin omistamasta tilasta. Verollinen tilavuokra tulisi kyseeseen vain siinä tapauksessa, että vuokralaisena olisi toinen kunta, kuntayhtymä taikka valtion virasto tai laitos. => seurauksena vähennysrajoituksia Vuokrausajankohdasta alkaen ao. kohteisiin suoritetuista korjaushankinnoista ei saa tehdä verovähennyksiä ja omasta korjaustyöstä on maksettava oman käytön vero. Tarkistettava onko ao. tiloihin tehty korjauksia siten, että tästä verottomasta vuokrauksesta syntyy velvollisuus palauttaa hankintojen arvonlisäveroja valtiolle (5 vuoden sääntö). Lisäksi muista kiinteistöhallintopalveluista on maksettava oman käytön vero. => mikä on 5-vuoden säännön mukaan palautettavien alv:n määrä => mikä on tulevien / suunniteltujen korjausten menetettävä alv-hyöty Lämmitys Verottomaan vuokraukseen liittyvä veroton myynti Jos kaupunki maksaa ensin koko kiinteistöä koskevan lämmityslaskun, on tämän osuudelta alv vähennyskelvotonta. Säätiöltä laskutettava lämmityslasku on muodoltaan veroton, mutta sisältää vähennyskelvottoman veron. Omana toimintana alv on palautuskelpoista. Jos ei vuokrasopimusta; verollinen lasku. Sähkö Verottomaan vuokraukseen liittyvä veroton myynti Jos kaupunki maksaa ensin koko kiinteistöä koskevan sähkölaskun, on tämän osuudelta alv vähennyskelvotonta. Säätiöltä laskutettava sähkölasku on muodoltaan veroton, mutta sisältää vähennyskelvottoman veron. Omana toimintana alv on palautuskelpoista. Jos ei vuokrasopimusta; verollinen lasku. Jätehuolto Verottomaan vuokraukseen liittyvä veroton myynti Jos kaupunki maksaa ensin koko kiinteistöä koskevan jätehuoltolaskun, on tämän osuudelta alv vähennyskelvotonta. Säätiöltä laskutettava jätehuoltolasku on muodoltaan veroton, mutta sisältää vähennyskelvottoman veron. Jos ei vuokrasopimusta; verollinen lasku. Siivous Erillinen verollinen palvelu Jos kaupunki maksaa ensin koko kiinteistöä koskevan siivouslaskun, on tämän osuudelta alv vähennettävää (ei palautettavaa). Säätiöltä laskutettava siivouspalvelulasku on muodoltaan verollinen. Vai onko siivous kaupungin omaa toimintaa, josta ammatti-instituutti saa sisäinen verottoman lasku. Tällöin ammatti-instituutti kirjaa normaalisti verottoman laskun ja laskuttaa säätiötä normaalilla verollisella laskulla. Kaupungin siivouspalveluja tuottava yksikkö saa tehdä omista tähän liittyvistä hankinnoista vähennyksen. IT-verkko Erillinen verollinen palvelu Ammatti-instituutti saa tietotekniikan palvelupisteeltä verottoman sisäisen laskun. Tällöin

17 ammatti-instituutti kirjaa normaalisti verottoman laskun ja laskuttaa säätiötä normaalilla verollisella laskulla. It-verkosta laskuttava kaupungin yksikkö saa tehdä omista tähän liittyvistä hankinnoista vähennyksen. Koneet Erillinen verollinen palvelu Vaikka ovat vanhoja koneita, joilla ei ole enää tasearvoa, niiden vuokrauksesta peritystä maksusta on maksettava alv valtiolle. Jos kaupunki tekee koneisiin liittyviä hankintoja, niihin sisältyvät alv.t ovat vähennettäviä verollista vuokrausta vastaavalta osuudelta. Ruoka Veroton veloitus (39.3 ) oppilailta ja verollinen henkilökunnalta/opettajilta Osa oppilaista on oikeutettuja ilmaiseen ateriaan. Nämä ateriat laskutetaan säätiöltä. Laskutus on verotonta. Sillä ei ole oppilasruokailun kohdalla merkitystä, mikä taho todellisuudessa maksaa aterian. (tulkinta verovirasto/nurmi ). Hinnoittelu tarkistettava. Hallinto Erillinen verollinen palvelu Palveluun kohdistuvien hankintojen sisältämä vero on vähennettävää. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain yhteydessä varainsiirtoverolakia muutettiin lailla varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (171/2007) siten, että lakiin lisättiin määräaikaiset säännökset verovapaudesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoittamissa kuntien rakennejärjestelyissä sekä verovapaudesta ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rakennejärjestelyissä. Veroa ei ole suoritettava, kun ammattikorkeakoululain (351/2003), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaista toimintaa harjoittava kunta, kuntayhtymä tai yksityinen yhteisö tai säätiö vuosina luovuttaa toiminnassa käytetyn kiinteistön tai kiinteistöyhtiön osakkeita samaa toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle tai osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan. Vastaavasti kunta tai kuntayhtymä voi luovuttaa koulutoimen käytössä olleen kiinteistön. Säännökset veron palauttamisesta ja sen ehdoista sisältyvät lain 43 c :ään Yhdistyminen henkilöstön näkökulmasta Työryhmän jäsenistä Pertti Akkanen, Niko Kyynäräinen ja Sirpa Suomi sekä Juhani Joenpolvi ovat laatineet seuraavan yhteenvedon henkilöstön siirtymiseen liittyvistä näkökohdista. Lakiin viittaavat kohdat on tarkistettu henkilöstökeskukselta. 1) Henkilöstön siirtyminen Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen henkilöstön mahdollinen siirtyminen toiselle työnantajalle noudattaa liikkeen luovutuksen periaatteita (työsopimuslaki I luku, 10 ja laki kunnallisesta viranhaltijasta 25 ), mikäli siirtyminen tapahtuu pois Turun kaupungin palveluksesta. Henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti siirtymähetkellä voimassa olevin palvelussuhteen ehdoin. Vanhat palvelusuhteen ehdot ovat voimassa meneillään olevan sopimuskauden loppuun ( ). Henkilöstölistat niin Turun ammattiinstituutin kuin Turun aikuiskoulutuskeskuksen osalta on päivitettävä siirtymäajankohtana. Aikuiskoulutuksen yhdistämistä selvitettäessä ja valmisteltaessa on otettava huomioon aikuiskoulutus niissä oppilaitoksissa tai oppilaitoksen osissa, jotka mahdollisesti siirtyvät Turun ammatti-instituuttiin ministeriön suositusten perusteella (Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke - opetusministeriön suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi ) Turun aikuiskoulutuksen ja Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen liikkeen luovuttaminen ei kuulu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen piiriin ja näin ollen 5 vuoden siirty-

18 mäsuoja ei koske siirtyvää henkilöstöä. 2) Henkilöstösuunnittelu ja tehtäväkuvaukset Uusi työnantaja päättää mahdollisesti tarvittavista, siirron jälkeen toteutettavista, organisaatio- ja tehtävämuutoksista sekä niihin liittyvistä henkilöstöjärjestelyistä noudattaen yhteistoimintalakia. Kaikissa vaiheissa yhdistämisen suunnittelua henkilöstön edustajat osallistuvat valmistelutyöhön. 3) Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen Työntekijöiden palvelusuhteen ehdot säilyvät entisellään sopimuskauden loppuun työnantajan vaihdoksesta huolimatta. Erityispalvelujen Työnantajaliiton ja opetusalan ammattijärjestön välinen sopimus Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajien palvelussuhteen ehdoista poikkeaa kunta-alan opettajien työaika ja palkkausmääräyksistä. Vastaanottava työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa henkilöstön palvelussuhteen ehtoja siirtymäkauden aikana. Siirto-/yhdistymissopimusta valmisteltaessa voidaan tehdä erillinen sopimus koko siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen ehdoista. Tässä siirtyvää henkilöstöä koskevassa sopimuksessa voidaan yksityiskohtaisesti määritellä mitkä asiat säilyvät sellaisina kuin ne olivat luovuttavalla työnantajalla ja missä kohdin palvelussuhteen ehdoissa tapahtuu muutoksia. Opettajien kelpoisuusvaatimukset perustuvat asetukseen (986/1998, luku 5) ja ovat näin ollen kaikille opettajille samat kaikissa organisaatioissa. Siirtymähetkellä tulee palkkojen yhteensovittaminen perustua tasapuolisuuteen eli samalla koulutuksella, samoissa tehtävissä (samalla työmäärällä) samantasoinen tehtäväkohtainen palkka. Henkilökohtaiset lisät ja siirtymävaiheen lisät, jotka perustuvat KVTES:n ja OVTES:n palkkausrakenteeseen tulee uudella työnantajalla säilyttää tavalla tai toisella. Sekä Turun aikuiskoulutuskeskuksen että Turun ammatti-instituutin henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot (hinnoittelutunnuksen mukainen palkka, tehtäväkohtainen palkka, palveluvuosiin perustuvat lisät, henkilökohtainen lisä, muut lisät) ovat neuvottelujen pohjana sovittaessa kunkin siirtyvän henkilön työajasta ja palkasta ennen uudelle työnantajalle siirtymistä. 4) Työaikajärjestelyt Uuden työnantajan kanssa sovitaan siirtymävaiheen työaikajärjestelyistä ( ). Molempien yhdistyvien organisaatioiden työaikakäytänteet on selvitettävä ja sovittava tulevista yhteisistä käytännöistä, toimintaohjeista. Tarkistetaan ja sovitaan harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden myöntämisen periaatteet etukäteen. Opetushenkilöstöä koskevan lukuvuotisen työsuunnitelman laadinnan periaatteet selvitetään hyvissä ajoin ennen henkilökunnan siirtymistä, jotta henkilökunnan on mahdollista arvioida omassa työssään tapahtuvaa muutosta. 5) Eläke asiat Turun kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö on kunnallisessa eläkejärjestelmässä (KVTEL), kun taas säätiön työntekijät ovat TEL:n piirissä. Jos työntekijän eläkejärjestelmä muuttuu, saattaa muutos aiheuttaa vanhojen kertymien (vuoden 2004 loppuun mennessä kertyneiden eläkkeiden) menetyksen. Vuodelle 2005 ja sen jälkeiselle ajalle menetyksiä voi tulla 0,1-0,3 % / vuosi niille henkilöille, jotka siirtyvät julkisten eläkelakien piiristä yksityiseen ja olivat täyttäneet 55 v vuoden 2004 loppuun mennessä, siihen asti kunnes täyttävät 63 vuotta, jolloin jokainen saa uusien säännösten mukaisen 4,5 % vuodessa.

19 Eläkekertymät on selvitettävä kunkin siirtyvän henkilön osalta erikseen ennen päätöksiä henkilöstön siirtymisestä. 6) Yhteistoimintamenettelyn toteutuminen Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007, ) ja laki yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007, ) edellyttävät, että työantaja selvittää työntekijöille perustelut, vaihtoehdot ja vaikutukset a) merkittävistä muutoksista, b) palvelujen uudelleen järjestämisestä, c) henkilöstöpoliittisista periaatteista ja d) työvoiman vähentämisestä. Lain 334/ :n mukaan liikkeen luovuttajan ja luovutuksen saajan on selvitettävä niille henkilöstöryhmän edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee, luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta työntekijälle aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Luovuttajan on annettava tiedot hyvissä ajoin ennen luovutusta ja luovutuksensaajan viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Molemmat lait velvoittavat työnantajan tiedottamaan henkilöstölle ja / tai henkilöstön edustajille yllä mainituista asioista niin, että henkilöstöllä on todelliset vaikuttamismahdollisuudet edessä olevaan päätöksentekoon. 7) Henkilöstön rakenne Aikuiskoulutukseen tullaan hieman varttuneempina töihin, mikä näkyy myös tilastoista. TuAKK:lla on 40 % määräaikaisia, mikä johtuu yksittäisistä kursseista. Yksi aalto on jo jäänyt eläkkeelle, eikä juuri nyt ole suurta eläköitymistä tapahtumassa. Suurin osa on alle 50-vuotiaita. TAI:n aikuiskoulutuksen puolella vain muutama on jäänyt viime vuosina eläkkeelle. On myös huomioitava, että moni opettaa myös nuorisoasteen puolella osa-aikaisina. Oheisissa taulukoissa on mukana sekä instituutin aikuiskoulutuksen puolella työskentelevät kuin TuAKK:n henkilöstö. Henkilöstön määrä (TAI+TuAKK) kaikki määräaikaiset Opettajat kokoaikaiset osa-aikaiset 8 6 sivutoimiset Muu henkilökunta 51 5 yhteensä Henkilöstön ikäjauma ikä opettajat muu henkilöstö yhteensä

20 Henkilöstön ikäjakauma henkilömäärä ikä opettajat muu henkilöstö 5.4. Yhdistyminen tilojen näkökulmasta Molemmilla on tällä hetkellä tilat täydessä käytössä, joten tiloista ei voida yhdistymisen jälkeen luopua. Mikäli päätetään siirtää toiminnot, tulee säätiön maksaa vuokraa käyttämistään tiloista. TuAKK:n toiminta on säätiön omistuksessa olevissa tiloissa (Kärsämäki ja Artukainen), joista se maksaa säätiölle vuokraa. Vuokra pitää sisällään sähkön, lämmön, veden, siivouksen, huoltomiehet, vakuutukset, kiinteistöveron, poistot, ja pienet vuosikorjaukset. Kärsämäen tilat ovat enemmän teoriapainotteisessa käytössä, minkä vuoksi sitä käytetään myös iltaisin. Käyttöaste on erittäin korkea. Metallipuolella, jonka tilat ovat kalliit, tarvittaisiin lisätilaa. Automaatiotekniikka on kokonaan koneteknologiakeskuksessa. Ammatti-instituutin aikuiskoulutus käyttää pääsääntöisesti samoja tiloja kuin nuorisoastekin. Erityisesti yhteinen tilojen käyttö on olennaista erityisaloilla, joilla on erityisvaatimuksia tilojen ja laitteiden suhteen (esimerkiksi kemian ja laboratorioala, kauneuden hoito- ja hiusala, suu- ja hammashoito sekä ravintola-ala). Tilat ovat myös käyneet ahtaaksi niin Lemminkäisenkadulla kuin Uudenmaantielläkin. Lisätilaa on aktiivisesti haettu, mutta tilaongelma on laaja myös nuorisoasteella. Oppilasmäärän kasvu aiheuttaa lisää haasteita tilojen suhteen. LIITE 5 Instituutin aikuiskoulutuksen tilojen käyttö vuonna 2007

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015

OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 OY PORVOO INTERNATIONAL COLLEGE AB HALLITUS 27.1.2015 EHDOTUS TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMALLISTA ITÄISELLÄ UUDELLAMAALLA TIEKARTTA HYVÄÄN PÄÄTÖKSENTEKOON TOISEN ASTEEN TULEVAISUUDESTA

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten.

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten. Sivistyslautakunta 22 26.02.2015 Sivistyslautakunta 52 28.04.2015 Sivistyslautakunta 66 28.05.2015 Sivistyslautakunta 78 27.08.2015 Sivistystoimen strategian toimeenpano 3356/01.017/2014 SIVLK 22 Siikajoen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajana toimi Merja Koski ja muistion laatijana Olli Laaksonen.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Merja Koski ja muistion laatijana Olli Laaksonen. MUISTIO 1.10.2009 LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / NOVIDA - LIITOSNEUVOTTELUT VALMISTELUTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 1.10.2009 kello 9.30-13.00 Paikka Läsnä, Uusikaupunki Asula Tarja Kaurila

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika Paikka Ossi Stenholm Kati Fonsell -Laurila Eino Järvinen Jaana

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset LOMAKE 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän perustiedot

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11)

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11) T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik.

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirtoa Turun Aikuiskoulutussäätiölle valmistelevan työryhmän loppuraportti

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirtoa Turun Aikuiskoulutussäätiölle valmistelevan työryhmän loppuraportti Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston siirtoa Turun Aikuiskoulutussäätiölle valmistelevan työryhmän loppuraportti Sisällysluettelo Valmistelun aikaisemmat vaiheet... 1 Työryhmän

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot