Ikäihmisten palvelut ja niiden tulevaisuudennäkymät Tampereen, Helsingin ja Kajaanin kaupungit - kuntavertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikäihmisten palvelut ja niiden tulevaisuudennäkymät Tampereen, Helsingin ja Kajaanin kaupungit - kuntavertailu"

Transkriptio

1 Ikäihmisten palvelut ja niiden tulevaisuudennäkymät Tampereen, Helsingin ja Kajaanin kaupungit - kuntavertailu Kati Mikkola & Johanna Nummelin VTT Rakentamisen liiketoiminnat ja prosessit, tammikuu

2 Tiivistelmä Väestön ikääntyminen on trendi, joka tulee vaikuttamaan voimakkaasti yhteiskuntamme kehittymiseen seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Kehittämisen painopisteenä on itsenäisen asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkälle vanhuuteen. Suomessa julkisella sektorilla ja erityisesti kunnilla on merkittävä rooli vanhuspalvelujen tarjoajana. Valtionhallinnosta käsin ohjataan ja avustetaan toimintaa, mutta käytännön toteuttamis- ja organisointivastuu on pääosin kunnilla. Kunnat hyödyntävät yksityisen (tai kolmannen) sektorin tarjontaa ostopalvelusopimusten avulla. Lisäksi puhtaasti yksityisten vanhuspalvelujen kysyntä kasvanee tulevaisuudessa, kun asiakkaiden varallisuustaso nousee ja palveluiden kustannuksista on mahdollisuus saada verohelpotuksia. Tässä raportissa yksityistä sektoria on tarkasteltu vain silloin, kun se on osa kuntien palvelutarjontaa ostopalvelujen kautta. Kuntavertailussa mukana olevat Tampereen, Helsingin ja Kajaanin kaupungit ovat kooltaan erisuuruisia. Tampere ja yli kaksi kertaa Tampereen kokoinen Helsinki edustavat maamme kasvukeskuksia. Reilun asukkaan kaupunki Kajaani edustaa keskisuurta kuntaa, jonka väestö on hieman vähenemässä ja ikärakenne vanhenemassa edellä mainittuja kuntia nopeammin. Tutkimuksessa tarkastellaan omassa kodissa asumisen tukimuotoina kuntien tarjoamaa palvelukeskus- ja päivätoimintaa, kotihoitoa ja sen tukipalveluja sekä omaishoidon tukea. Näiden osalta organisointi on kaikissa kunnissa peruslähtökohdiltaan samankaltainen, mutta palveluiden kattavuus vaihtelee osin paljonkin. Palveluasuminen edustaa tuettua asumista. Myös palveluasumisen organisointi ja kustannukset vaihtelevat kunnittain. Palveluasumispaikat tuotetaan Tampereella ostopalvelusopimusten tai pysyväisavustusten avulla, kun taas Helsingissä ja Kajaanissa on myös puhtaasti kunnallista palvelutuotantoa. Palveluasumisen kustannukset ovat alhaisimmat Helsingissä ja korkeimmat Kajaanissa. Vanhainkotiasumista taas tuotetaan Tampereella ja Kajaanissa enimmäkseen kunnallisesti, kun taas Helsingissä myös ostopalvelutuotannolla on suurempi rooli. Kustannustaso on Helsingissä alhaisin ja Kajaanissa korkein. 2

3 Kunnat voivat tukea iäkkäiden kuntalaistensa asumista monin tavoin. Tarkasteluun nostettiin myös neuvontapalvelut ja hissien rakentamiseen kannustaminen. Tarkastelun perusteella nämä asiat on organisoitu hyvin etenkin Helsingissä. Valtion vanhusten korjausavustuksia suhteessa yli 65-vuotiaaseen väestöön hyödynnetään eniten Kajaanissa. Tämä on sikäli luonnollista, että kyseinen avustus soveltuu parhaiten omakotitalojen remontointiin. Kunnat voisivat panostaa asuntojen esteettömyysremontteihin kannustamiseen monin tavoin ja nykyistä enemmän. Erityisesti neuvontapalvelut ovat tarpeen. Iäkkäät ihmiset tarvitsevat neuvontaa sekä remonttien teettämisessä, että tarjolla olevien avustusten hakemisessa. Esteettömät asunnot mahdollistaisivat itsenäisen asumisen omassa asunnossa mahdollisimman pitkään, kuten yleisenä tavoitteena on. Huolimatta omassa kodissa asumisen tavoitteesta tulee aina olemaan myös niitä huonokuntoisia vanhuksia, jotka eivät enää pärjää ilman ympärivuorokautista apua. Väestöennusteen valossa ei nykyisiä laitospaikkoja kannattaisikaan lakkauttaa, sillä tarve myös niille kasvaa ikääntyneen väestön lisääntymisen myötä. 3

4 Alkusanat Tämä raportti on osa tutkimusprojektin Tulevaisuuden senioriasuminen osaprojektia Tulevaisuuden senioriasumisen liiketoimintamallit, jonka toteuttaja on VTT. Tutkimuskokonaisuuden kaikkia osaprojekteja yhdistävä tekijä on tavoite itsenäisen asumisen turvaamisesta mahdollisimman pitkälle vanhuuteen. Suomessa julkisella sektorilla on niin suuri rooli vanhuspalvelujen tarjoajana ja turvaajana, että teemaa tulevaisuuden senioriasumisen liiketoimintamallit ei voida käsitellä vain puhtaasti yksityisen sektorin näkökulmista käsin. Kunnilla on velvollisuus järjestää suuri osa vanhusten palveluista toimintaa määrittävien lakien, asetusten ja muiden normien puitteissa. Julkinen sektori tarjoaa myös erilaista taloudellista tukea vanhusten palveluille. Pystyäkseen kehittämään yksityistä liiketoimintaa on tunnettava julkisen sektorin toiminta ja tukirakenteet. Vanhusten palvelujen näkeminen vain osana kuntien sosiaali- ja terveystoimea on kuitenkin liian suppea. Eri toimialojen on yhdistettävä voimansa myös kuntaorganisaation sisällä, jotta vanhuksille suunnattavat palvelut ovat kattavia, mutta eivät päällekkäisiä. Tulevaisuudessa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla riittää niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin toimivien rakenteiden ja palvelujen luojana ja ylläpitäjänä. Myös kuntien ja yksityisen/kolmannen sektorin yhteistoimintaa voidaan lisätä. Raportin toivotaan tuovan lisätietoa sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Kunnille raportin toivotaan tuovan esiin vertailutietoa muista kunnista ja ideoita siitä, miten asioita voitaisiin hoitaa vielä nykyistä paremmin. Projektin muille osapuolille raportin toivotaan selvittävän kuntien toimintaympäristöä ja kuntien tarjoamien palvelujen määrää ja sisältöä. Monesti kunnan käytännön toiminnan hahmottaminen organisaation ulkopuolelta käsin on hankalaa, ja julkista kokonaisvaltaista tietoa aiheesta on yllättävän vähän saatavilla. Tutkimukseen ovat osallistuneet tutkijat Kati Mikkola ja Johanna Nummelin sekä erikoistutkija Markku Riihimäki. Kirjoitustyöstä on vastannut tutkija Kati Mikkola. Luku 3 on kirjoitettu yhteistyössä Johanna Nummelinin kanssa. Tietoa tutkimukseen ovat antaneet Tampereen, Helsingin ja Kajaanin kuntien ja ARA:n työntekijät, joista osa myös haastattelujen muodossa. Kiitos kuuluu kaikille näille henkilöille sekä informaatiosta, että näkemyksistä. 4

5 Käsitteitä Kotihoito. Säännöllinen kotihoito perustuu palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Asiakas saa palveluja säännöllisesti viikoittain. Kotihoito jakaantuu palvelun määrän mukaan tuettuun, valvottuun ja tehostettuun kotihoitoon. Tehostetussa kotihoidossa asiakas saa jatkuvasti kotihoidon palveluja kaksi kertaa päivässä. Palvelun kesto on yli 15 tuntia viikossa. Kotihoidon tukipalvelut. Tukipalvelut ovat sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n 2. kohdan mukaan kotipalveluun liittyviä palveluja kuten turva-, ateria-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys-, kuljetus-, ja saattajapalveluja. Kotipalvelu on sosiaalitoimen ammattihenkilön antamaa suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista hoitoa ja palvelua, joka liittyy perushoitoon, hoivaan ja huolenpitoon sekä jokapäiväiseen elämään. Kotipalvelun asiakkaina voi olla vanhuksien lisäksi pitkäaikaissairaita ja vammaisia. Palveluasuminen. Palveluasuminen on sosiaalihuoltolain (710/82) ja asetuksen (607/83) mukaan kunnassa lakisääteisesti järjestettävää sosiaalipalveluihin lukeutuvaa palvelu- ja tukiasumista, johon kuuluvat asunto sekä asuntoon kiinteästi liittyvät välttämättömät jokapäiväiseen selviytymiseen liittyvät palvelut kuten ateria- hygienia- ja turvapalvelut sekä lisäksi siivous- ja asiointiapu. Palveluun kuuluu välitön avunsaannin mahdollisuus kaikkina vuorokauden aikoina. Palveluasumisen kokonaisuudesta käytetään usein tilastoissa nimitystä asumispalvelut. Kevyt palveluasuminen on hyvin kevyesti tuettua asumista, jossa henkilökuntaa on alle 0,195 työntekijää asukasta kohti. Keskiraskas palveluasuminen on asumismuoto, jossa henkilöstöä on 0,195 0,394 asukasta kohti ja asukkaat suurelta osin säännöllisen kotihoidon asiakkaita. Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto, jossa henkilöstöä on vähintään 0,395 asukasta kohti. Tehostettuun palveluasumiseen sisältyy aina yövalvonta tai ainakin tehokas varallaolojärjestelmä. Palveluasunto voi sijaita joko palvelutalossa, palveluasuntoryhmässä tai hajautettuna muun asutuksen joukkoon. Palveluasunnossa asukkaat asuvat omassa hallinnassaan olevissa itsenäisissä vuokra- tai omistusasunnoissa. Tarvittavat palvelut tuottaa joko kunnan sosiaalityöntekijä tai yksityinen palveluntuottaja. Palvelutalot ovat kunnan, säätiön, yhdistyksen tai yksityisen omistamia rakennuksia, joiden tiloissa on palveluasuntoja ja ryhmäkoteja. Palveluasuntojen ja ryhmäkotien lisäksi palvelutalossa on talon asukkaiden käytössä yhteisiä tiloja ja palveluita, jotka voivat olla myös talon ulkopuolisten käytettävissä. 5

6 Päivätoiminta. Päivätoiminnalla tarkoitetaan sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelujen harkinnanvaraista avopalvelua ja kotihoidon tukipalvelua, jonka tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä, jäsenyyttä lähiyhteisöön sekä asumista kotona tutulla asuinalueella. Kaupunkien ja kuntien tuottamaa päivätoimintaa ovat päiväkeskukset, palvelukeskukset, korttelikerhot ja päiväsairaala. Lisäksi voidaan tarjota ostopalveluina päiväkeskus- ja palvelukeskuspalvelut palvelutaloissa. Päivätoimintaan kuuluvat myös mm. seurakunnan kirkontuvat sekä eri järjestöjen ja yhteisöjen tuottamat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet (Vanhusten päivätoiminta arjen tukena, s. 5). Päivätoimintaa järjestetään palvelukeskuksissa ja päiväkeskuksissa. Esimerkiksi Tampereella palvelukeskustoiminnan painopiste on ennaltaehkäisevä, kun taas päiväkeskustoiminta on suunnattu vanhuksille, joiden toimintakyky on jo oleellisesti heikentynyt. Ryhmäkoti. Ryhmäkoti on kodinomainen, noin 6-10 hengen suuruinen (kunnan, säätiön, yhdistyksen tai yksityisen tahon omistama) palveluasuntoryhmä, jonka asunnot liittyvät yhteistilojen välityksellä kiinteästi toisiinsa. Jokaisella asukkaalla on vähintään oma huoneensa ja WC-hygieniatilansa. Asuntoihin välittömästi liittyvät ryhmäkodin yhteiset oleskelu- ym. tilat toimivat asukkaiden hoitoa tukevana asuintilana. Ryhmäkotiasuminen on vanhusten yhteydessä useimmiten dementiaa sairastaville tarkoitettu pienimittakaavainen asumismuoto. Ryhmäkodin asukas ostaa tarvitsemansa kotihoidon palvelut yksityiseltä tai sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut kunnalliselta palveluntuottajalta. Pienkoti on kuten ryhmäkoti, mutta siinä ei toteudu yksityisyyden mahdollisuus. Se voi olla esim. iso huoneisto tai omakotitalo, jossa on yhteiset WC-hygieniatilat ja jossa kaikilla ole välttämättä omia huoneita. SAS arviointi. Selvitys-arviointi-sijoitus. Vanhuksen toimintakykyä kartoittava tutkimustapa, jolla pystytään pisteyttämään vanhusten hoidon tarvetta. Laitoshoidon tarvetta määrittää ja laitoshoitoon sijoituksen ratkaisee viime kädessä sosiaali- ja terveystoimen monniammatillinen SAS-työryhmä. Vanhainkotihoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Hoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Vanhainkotiasuminen on laitoshoitoa. Asiakasmaksuissa ei eritellä vuokraa ja palvelua, vaan kuukausimaksu määräytyy asiakkaan nettotulojen mukaan. 6

7 Sisällysluettelo Alkusanat...4 Käsitteitä Johdanto Kuntien tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut ja tutkimuksen rajaukset Senioripalveluiden tuottaminen ja rahoittaminen Tunnuslukuvertailua Väestön ikääntyminen Itsenäisen asumisen tuki Päivätoiminta päivä- ja palvelukeskuksissa sekä korttelikerhoissa Kotihoito Turvapuhelinpalvelut Muut kotihoidon tukipalvelut Omaishoidon tuki Palvelu- ja laitosasuminen Palveluasuminen (asumispalvelut) Vanhainkotiasuminen (laitosasuminen) Neuvontapalvelut Henkilökohtainen yleisneuvonta Neuvontapalvelut internetissä Asuntojen korjaus- ja muutostyöt sekä niihin kannustaminen Hissien rakentamisen ja korjaamisen tukeminen Korjausneuvonta ja vanhusten korjausavustusten hyödyntäminen Vammaispalvelulain nojalla saatava tuki Muut tukimahdollisuudet Yhteenveto...39 Lähdeluettelo...42 Liite A: VTT:llä järjestettyyn liiketoimintaseminaariin sisältyneen ryhmätyön tuloksia 7

8 1. Johdanto Väestön ikääntyminen on trendi, joka tulee vaikuttamaan voimakkaasti yhteiskuntamme kehittymiseen seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Varautuminen siihen on jo alkanut, mutta täsmällistä käsitystä tulevaisuuden toimintaympäristöstä on vielä vaikea hahmottaa. Kaiken kehittämisen punaiseksi langaksi on noussut omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkälle vanhuuteen. Se on myös laaja-alaisen tutkimusprojektin Tulevaisuuden senioriasuminen eri näkökulmiin jakautuvia alaprojekteja yhdistävä tavoite. Suomessa julkisella sektorilla on niin suuri rooli vanhuspalvelujen tarjoajana ja turvaajana, että teemaa tulevaisuuden senioriasumisen liiketoimintamallit on mahdotonta käsitellä puhtaasti yksityisen sekotorin näkökulmasta käsin. Pystyäkseen kehittämään yksityistä liiketoimintaa on tunnettava julkisen sektorin toiminta ja lakisääteiset velvoitteet. Tulevaisuudessa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla riittää mahdollisuuksia ja haasteita toimivien rakenteiden ja palvelujen luojana ja ylläpitäjänä. Toisaalta vanhusten palvelujen näkeminen vain osana kuntien sosiaali- ja terveystoimea on liian suppea ajattelutapa. Eri toimialojen on yhdistettävä voimansa myös kuntaorganisaation sisällä, jotta vanhuksille suunnattavat palvelut ovat kattavia, mutta eivät päällekkäisiä. Tämän raportin tavoitteet liittyvät yllä olevaan. Tavoitteina on: o Tuoda esiin numeerisina suureina sitä, minkä kokoisesta haasteesta on kysymys vuoteen 2020 mennessä. Kehitystä tarkastellaan kolmen esimerkkikunnan, eli Tampereen, Helsingin ja Kajaanin tunnuslukujen valossa. Tavoitteina on tuoda esiin vertailutietoa näiden väestömääriltään hyvin erisuuruisten kaupunkien vanhuspalvelujen asiakasmääristä ja kustannuksista sekä tulevaisuudennäkymistä. Myös ostopalvelujen merkitystä osana julkista palvelutuotantoa on pyritty selvittämään. o Tarkastella, miten kunnat ja muu julkinen sektori voivat muilla tavoin tukea vanhusten itsenäistä asumista. Tarkasteluun on nostettu erityisesti esteettömyys vanhuksen omassa kodissa ja siihen liittyvät neuvontapalvelut. Esteettömyyttä vanhuksen omassa kodissa ei ole perinteisesti nähty keskeisenä osana vanhusten omaehtoisen asumisen turvaamista, mutta käsitys teeman merkityksestä on kirkastumassa. 8

9 2. Kuntien tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut ja tutkimuksen rajaukset Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnollinen organisointi vaihtelee kunnittain. Tampereella palvelukokonaisuudesta vastaa sosiaali- ja terveystoimi. Helsingin kaupungissa sosiaalitoimi ja terveystoimi ovat kaksi hallinnollisesti erillistä yksikköä. Kajaani taas on ollut vuodesta 2005 mukana Kainuun maakuntakokeilussa, jossa sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuus on lasten päivähoitoa lukuun ottamatta siirretty maakunnan vastuulle. Koska tässä raportissa keskitytään tarkastelemaan pääosin vuoden 2004 tilannetta, ei Kainuun maakuntakokeiluun ja sen organisointiin perehdytä sen syvemmin. Oheiseen kuvaan 1 on hahmoteltu käsitekartta vanhusten palveluista. Kuvaan on merkitty vahvemmalla ne palvelut, joita tarkastellaan tarkemmin tässä raportissa. Tässä raportissa keskitytään siis lähinnä sosiaalitoimen avopalveluihin. Käsitekartassa kuvattujen kokonaisuuksien ohella raportissa tarkastellaan korjausneuvontaa ja kuntien tarjoamia, erityisesti vanhuksille tarjottuja informaatiopalveluita. Korjausneuvontaa tarjotaan kunnasta riippuen asunto- tai kiinteistötoimesta käsin. Tässä selvityksessä keskitytään julkiseen palvelutarjontaan. Yksityinen sektori on tarkastelussa mukana vain silloin, kun se on kuntien ostopalvelusopimusten kautta osa kuntien palvelutarjontaa. Osa tästäkin yksityisestä palvelutarjonnasta edustaa itse asiassa kolmatta sektoria, eli erilaisia säätiöitä ja yhdistyksiä. 9

10 AVOPALVELUT Virkistystoiminta Avoterveydenhuolto Kotipalvelu Päivätoiminta Kotisairaanhoito Erikoissairaanhoidon poliklinikka Omaishoidon tuki Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Osavuorokautinen hoito (päiväsairaala) SOSIAALIPALVELUT Vanhainkoti TERVEYSPALVELUT Perusterveydenhuollon vuodeosasto Erikoissairaanhoidon vuodeosasto LAITOSPALVELUT Kuva 1. Vanhusten käyttämien palvelujen kokonaisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lähde: Papu

11 3. Senioripalveluiden tuottaminen ja rahoittaminen Suomen yhteiskuntajärjestelmässä kunnilla on päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Esimerkiksi vanhustenhuollon organisointi kuuluu kuntien vastuualueeseen. Kunnat voivat organisoida vanhustenhuollon palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan lakisääteiset velvoitteet täyttyvät. Kunnat voivat joko tuottaa palvelut itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai hankkimalla palvelut markkinoilta. Tällä hetkellä kunnat tuottavat palvelut pääosin itse, mutta trendi kohti kilpailuttamista ja ostopalveluita on selvä (esim. kuva 2). Kuntien työntekijöistä merkittävä osa on jäämässä eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana ja toisaalta kuntatalouksien resurssit ovat pienentyneet viime vuosina. Vallalla olevan näkemyksen mukaan palvelut pystytään tuottamaan tehokkaammin, jos ne tuotetaan yksityisessä yrityksessä kuntaorganisaation sijaan. Tutkittu tieto aiheesta on kuitenkin vielä vähäistä. Senioripalvelumarkkinoiden tulevaisuuden rahoitusmuodot Julkinen sektori rahoittaa, kilpailuttaa palveluntuottajat Asiakas rahoittaa itse Omaiset rahoittavat Julkinen sektori rahoittaa palvelusetelin avulla Julkinen sektori tuottaa verovaroin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Merkitys kasvaa Pysyy nykytasolla Vähenee Kuva 2. Palveluntuottajien näkemys senioripalvelumarkkinoiden tulevaisuuden rahoitus- ja tuotantomuodoista. Lähde: Kysely palveluntuottajille. VTT Käytännön kokemuksia ja tutkimusta tarvitaankin enemmän, ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä palvelujen kustannustasosta ja laadusta voidaan tehdä. Oulun kaupungissa on yhdyskuntapalveluiden osalta havaittu prosentin kustannussäästöt kilpailuttamisen myötä (Aamulehti ), mutta etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta esimerkiksi hankintalainsäädännön vaikutuksia kilpailuttamisen periaatteisiin ei 11

12 vielä tunneta kovin hyvin. Siksi tutkijat suhtautuvatkin laajaan kilpailuttamiseen osin varauksellisesti. (Myllymäki & Kalliokoski 2005) Tasasuuruinen kulutuskiintiö, tarveharkinta, tulosidonnainen tai maksuseteleihin perustuva järjestelmä ovat esimerkkejä siitä, miten julkinen sektori säätelee tarjottavien palveluiden määrää (Suoniemi et al., 2003). Kuluttaja voi täydentää julkisen sektorin palveluntarjontaa yksityisten palveluntarjoajien tarjoamien palveluiden avulla (Suoniemi et al., 2003). Useiden tutkimusten perusteella (mm. Nissinen ja Santalo, 2001) vanhusväestö ei kuitenkaan ole halukas maksamaan käytännössä markkinahintoja. Tähän on ollut monia syitä. Asenteet tullevat kuitenkin muuttumaan tulevaisuudessa. Alla olevaan taulukkoon on kuvattu perinteisiä perusteita maksuhaluttomuuteen sekä syitä siihen, miksi tilanne tulevaisuudessa todennäköisesti muuttuu. Taulukko 1. Perusteita yksityisen palveluntarjonnan hyödyntämättömyyteen ja syitä miksi tilanne on muuttumassa. (VTT 2005) Nykytila Pieni kansaneläke Omaiset hoitavat Yksityistä palveluntarjontaa ei ole riittävästi Yksityinen palveluntarjonta liian kallista suhteessa julkiseen palveluntarjontaan Yksityishenkilön käytössä oleva varallisuus pieni, omaisuus kiinni asunnossa Perustelut muutokselle Jatkossa yhä useammalla eläkeläisellä on turvanaan työeläke ja osalla väestöstä voi myös olla vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tuoma lisäansio Perhekoko on pienentynyt ja liikkuvuus kasvanut. Samalla paikkakunnalla ei välttämättä asu omaisia. Yksityinen palveluntarjonta lisääntyy ja ammattimaistuu, laatu nousee ja ihmiset tottuvat palveluiden hankintaan. Palvelujen hankintaa yksityisiltä tuetaan verovähennyksin -> kynnys hyödyntää yksityistä palveluntarjontaa madaltuu. Yleinen varallisuustaso kasvaa Esim. käänteinen asuntolaina mahdollistaa varallisuuden käyttämistä kulutukseen ja hyvinvointiin 12

13 Yllä mainittujen yksityisten palvelujen vetovoimatekijöiden lisäksi on realistista varautua siihen, että julkisen sektorin resurssit sekä palvelujen tuottamisessa että turvaamisessa ovat tulevaisuudessa niukat. Uhkana onkin, että julkisen sektorin toimesta pystytään huolehtimaan vain kriittisimmin avun tarpeessa olevista. Kunnat ovat todenneet velvoitteidensa ja rahoituksensa olevan epätasapainossa. Velvoitteet ovat kasvaneet, mutta verotulot eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Suomen 74:sta seutukunnasta 14 teki negatiivisen tilinpäätöksen vuonna 2004 (Kuntaliiton tiedote ). Tilanne on jo kärjistymässä monissa taantuvissa muuttotappiokunnissa. Toisaalta Suomeen viime vuosikymmeninä rakennetun hyvinvointivaltion periaatteisiin on kuulunut, että verovaroin turvataan esimerkiksi vanhustenhuollon palvelut kaikille kansalaisille tasapuolisesti kaikkialla maassamme. Puhtaasti yksityisen palveluntarjonnan tulisi siis olla vaihtoehto tai lisä julkiselle palveluntarjonnalle, mutta sen ei voida olettaa korvaavan sitä. Aina tulee olemaan myös se vähävarainen väestönosa, jolle yksityisen sektorin tarjoamat palvelut eivät ole taloudellisesti mahdollisia. Kuvaan 3 on kuvattu senioripalveluiden palvelutuotteiden, tuottajien ja rahoittajien verkostoa. Verkostossa kolmannella sektorilla ja omaisilla on julkisen sektorin ohella suuri merkitys. Kuvassa kolmas sektori on jaettu kahteen eri osaan. Ensimmäinen osa kuvaa niitä kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat esimerkiksi ostopalveluita kunnille. Tällä sektorilla on havaittavissa entistä enemmän toimijoita, jotka toimivat kaupallisista lähtökohdista käsin. Osa kolmannesta sektorista muodostuu puhdasta vapaaehtoistyötä toteuttavista järjestöistä, jotka toimivat esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen avustusten turvin. Järjestöt voivat esimerkiksi tarjota ilmaista kauppa- ja asiointiapua tai kerhotoimintaa yksinäisille vanhuksille tai vammaisille. 13

14 Senioripalveluiden toimijaverkosto arvoketjuajattelun pohjalta PALVELUN RAHOITTAJA PALVELUN TARJOAJA / TUOTTAJA PALVELUTUOTTEET Mekaaniset apuvälineet Julkinen sektori Yritykset Terveysteknologia Kolmas sektori Omaiset Seniori Julkinen sektori Kolmas sektori: kaupalliset palveluntuottajat Kolmas sektori: vapaaehtoistoiminta Turvatuotteet Teknologian tukipalvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Kotipalvelut Asuntojen korjausja ylläpitopalvelut Asiakas (seniori) VTT 2005 Omaiset Muut (senioreille räätälöidyt) palvelut Kuva 3. Senioripalveluiden toimijaverkostoa. (VTT 2005) 14

15 4. Tunnuslukuvertailua Tässä luvussa tarkastellaan kolmen tarkastelussa mukana olevan kunnan ikääntyvän väestön ja vanhustenhuollon keskeisimpiä tunnuslukuja ja niiden eroja vuonna Kunnat ovat Tampere, Helsinki ja Kajaani. Kuntien asukasluvut vaihtelevat Helsingin asukkaasta Kajaanin vajaaseen asukkaaseen. Tampereella asukkaita on Eri tunnusluvuista on laskettu ennuste siitä, miten paljon palveluntarve kasvaa jos sama osuus 65 vuotta täyttäneestä väestöstä tulisi tarvitsemaan palveluja vuonna 2020, kun niitä kyseisessä kunnassa käytti vuonna Väestön ikääntyminen Väestön ikärakenteen vanheneminen tulee kohtaamaan kaikkia maamme osia. Vertailussa kasvukeskuksia edustavien Helsingin ja Tampereen väestöstä noin viidennes tulee olemaan yli 65-vuotiaita vuonna Ei-kasvukuntia edustavassa Kajaanissa joka neljäs asukas on yli 65-vuotias vuonna Kolmesta tarkastelukunnasta yli 65-vuotiaan väestön osuus koko väestöstä tulee lisääntymään kaikkialla (kuva 4). Kajaanissa lisääntyminen tulee olemaan voimakkainta. Kajaanissa tilanteen tekee vaikeaksi se, että väestön voimakkaan ikääntymisen ohella väestö myös vähenee, mikä tulee huonontamaan kunnan huoltosuhdetta. Sekä Helsingin että Tampereen kokonaisväkiluku taas kasvaa ennusteen mukaan hengellä ja moniin syrjäisempiin paikkakuntiin verrattuna niiden tilanne onkin kohtuullinen. 15

16 Esimerkkikuntien väestökehitys vuosien 2004 ja 2020 välillä HELSINKI TAMPERE KAJAANI 12 % 2 % 13 % 2 % 14 % 1 % 2004 HELSINKI as. TAMPERE as as. 17 % 2 % 18 % 2 % 23 % 2 % KAJAANI 2020 HELSINKI 2020 TAMPERE as as as. Alle 65 vuotiaat vuotiaat 85+ Kuva 4. Väestön kehittyminen vuoteen 2020 mennessä kolmessa vertailukunnassa. Lähde: Tilastokeskus 2004 Ikääntyneistä huomattavan suuri osa asuu yksin. Useimmiten yksin asuvat vanhukset ovat naisia. Tähän on kaksi syytä. Naisten odotettavissa oleva keski-ikä on miehiä korkeampi. Lisäksi avioliitoissa miehet ovat yleensä puolisoitaan muutaman vuoden vanhempia, jolloin naiset leskeytyvät miehiä useammin. Yksinasumista kokonaisuudessaan lisäävät myös avioerot, sillä kynnys perustaa uutta perhettä hajonneen tilalle on tilastojen perusteella suuri (Tilastokeskus 2001, s.14). Toisaalta tulevaisuudessa miesten ja naisten odotettavissa olevat eliniät lähenevät toisiaan, minkä vuoksi myös ikääntyneitä pariskuntia tulee olemaan aikaisempaa enemmän. 16

17 Kuva 5. Miesten ja naisten perheasema iän suhteen vuonna Lähde: Lehtinen et. al Itsenäisen asumisen tuki Iän lisääntyessä ja toimintakyvyn heiketessä itsenäinen asuminen saattaa alkaa edellyttämään ulkopuolista apua. Toimintakykyä voidaan ylläpitää myös ennaltaehkäisevällä toiminnalla Päivätoiminta päivä- ja palvelukeskuksissa sekä korttelikerhoissa Päivätoiminta tukee vanhusten itsenäistä asumista ja parantaa fyysisen toimintakunnon ohella myös vanhusten henkistä toimintakykyä erilaisten aktiviteettien ja sosiaalisen kanssakäymisen muodossa. (Vanhusten päivätoiminta 2005, 5). Kehämalliajatteluun sovellettuna päivätoiminta on solun ytimeen sijoittuvaa palvelua 1 (kuva 6). 1 Kehämalliajattelussa kehän ytimeen sijoittuu erilaisia palveluja (mm. ateriapalvelut) tarjoava keskus. Ydintä ympäröiville kehille sijoittuu erilaista tuettua ja esteetöntä asumista. 17

18 Kehämallin toiminnot (palvelut) Tuettu asuminen Kotipalvelut Ateriapalvelut Vaatehuolto Kylvetys- ja peseytymispalvelut Siivouspalvelut Kotisairaanhoito Tuki- ja turvapalvelut Virkistysmahdollisuuksia Sosiaalityön palvelut Normaali asuminen Omaehtoisia palveluita Palveluiden satunnainen käyttö Kuljetus Saattaja Neuvonta Internet Palvelukeskittymä Ruokailu Terveyspalvelut ja muu hoito Lääkehoito Omaishoitajan tuki Sosiaalityön palvelut Peseytyminen Pyykinhuolto Kuntoutus ja fysioterapia Virike- ja harrastustoiminta Kampaaja, hieroja... Kirjasto, nettinurkka Kulttuuripalvelut Kioski, kahvila Palveluasuminen Jatkuva avunsaantimahdollisuus Kevyt-keskiraskastehostettu Kuva 6. Ytimen ja reuna-alueiden palveluita kehämallissa Päivätoimintaa voidaan organisoida kunnissa eri tavoin. Tampereella kaupungin tuottamaa päivätoimintaa tarjoavat päiväkeskukset, palvelukeskukset, korttelikerhot ja päiväsairaala. Lisäksi kaupunki tarjoaa ostopalveluina päiväkeskus- ja palvelukeskuspalveluita palvelutaloissa. Päiväkeskustoiminnassa hoidollisuus korostuu, kun taas palvelukeskustoiminnan funktio on enemmän ennaltaehkäisevä (Vanhusten päivätoiminta 2005 & Eeva Päivärinta ) Helsingissä jako päivä- ja palvelukeskustoimintaan on samankaltainen. Kaupungissa on 19 päivätoimintayksikköä (joista kolme ostopalveluyksikköä), jotka on tarkoitettu tukemaan erityisesti huonokuntoisia vanhuksia. Asiakkaat valitaan asuinalueen sosiaaliviranomaisten avulla. Asiakkaat kuljetetaan päiväkeskukseen ja takaisin. Päivästä peritään 12 asiakasmaksu. Asiakkaat käyvät päiväkeskuksissa tyypillisesti 1-3 kertaa viikossa. (Helsinki/ Kivekäs ) Myös Tampereella asiakkaat käyvät päiväkeskuksissa yleisimmin 1-3 kertaa viikossa. Viime vuosina on todettu, että asiakkaat tulevat päivätoiminnan asiakkaiksi entistä huonokuntoisempina. Päiväkeskuspalvelun asiakasmaksu on 10 päivässä. Kuljetuksista 18

19 maksetaan lisäksi julkisen liikenteen kertamaksua vastaava summa. (Vanhusten päivätoiminta 2005, s. 29 & 41). Taulukko 2. Esimerkkikuntien tarjoamat julkiset päivätoiminnan asiakaspaikat vuonna 2004 Asiakaspaikkoja v Julkinen Asiakaspaikkoja v Yksityinen (ostopalvelu) Käyttäjiä % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä Lisäpaikkojen tarve vuoteen 2020 samalla osuudella Tampere ,3 45 Helsinki ,2 131 Kajaani ,3 10 Vanhusten päivätoiminnan kattavuus on kaikissa kolmessa vertailukaupungissa samaa luokkaa, eli alle puoli prosenttia 65 vuotta täyttäneestä väestöstä. Yhtä pienellä osuudella ei lisäpaikkojen tarvekaan ole suurta, mutta toisaalta itsenäisen asumisen mahdollisuutta tavoiteltaessa voi päiväkeskusten merkitys nykyisestä korostua. Helsingissä on kahdeksan kaupungin omaa vanhusten palvelukeskusta. Lisäksi ostopalvelupaikkojen yhteydessä voi olla pienempiä keskuksia. Asiakkaat osallistuvat palvelukeskustoimintaan kuten haluavat, eikä sinne ole järjestettyä kuljetusta. Palvelukeskusten toiminta on maksutonta. Päivän aikana voi osallistua myös kohtuuhintaiseen ruokailuun. Palvelukeskusten toiminta on avointa eläkeläisten ohella myös työttömille, vaikka asiakaskunta onkin vanhuspainotteista. (haastattelu Helsinki/ Kivekäs ). Kaikissa palvelukeskuksissa yhteensä kävi arviolta noin 3300 kävijää päivittäin vuonna 2000 (Papu 2002). Tampereella palvelukeskustoimintaa on kaupungin neljässä omassa palvelukeskuksessa (Takahuhti, Nekala, Pispa, Tammela). Lisäksi palvelukeskustoimintaa on ostopalveluyksiköissä. Pääsääntöisesti Tampereen palvelukeskuspalvelut on tarkoitettu 50 vuotta täyttäneille tamperelaiseläkeläisille. (Vanhusten päivätoiminta 2005, 34) Asiakkuus Tampereen kaupungin omissa palvelukeskuksissa perustuu palvelukeskuskorttiin, jonka saa palvelukeskuksista. Kortti käy kaikkiin palvelukeskuksiin. Myös Helsingissä on käytössä maksuton palvelukeskuskortti. 19

20 Palvelukeskusten merkitystä vanhustenhuollon ennaltaehkäisevässä toiminnassa on vaikea arvioida. Kuitenkin toimintaan osallistuvat ovat palveluun tyytyväisiä, ja osallistuminen todennäköisesti pitää yllä niin sosiaalisia suhteita kuin fyysistä aktiivisuuttakin. Päivätoiminnan asiakaskunnassa esimerkiksi liikunnan ja ulkoilun harrastaminen on yleisempää kuin päivätoimintaan osallistumattomien keskuudessa (Papu 2002, s.36). Kajaanissa ei ole Helsingin ja Tampereen kaltaista keskittynyttä palvelukeskustoimintaa. Kajaanissa on keskitytty aikaisemmin kuvattuun huonokuntoisten vanhusten päivätoimintaan, minkä lisäksi kolmas sektori järjestää toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia eri puolila kaupunkia. (Kajaani/ Tolonen ) Korttelikerhot ovat osa ehkäisevää vanhustyötä ja kotona asumista edistävää palvelujärjestelmää. Ne toimivat alueellisesti eri puolilla kaupunkia. Niissä on mahdollisuus käyttää ateriapalveluja ja osallistua kulttuuri- ja virkistystoimintaan sekä liikuntaryhmiin. (Vanhusten päivätoiminta 2005, s.6). Tampereella korttelikerhoja on viisi kappaletta. Helsingissä korttelikerhoiksi kutsuttuja kohtaamispaikkoja on kolme. Helsingissä trendinä on, ettei uusia korttelikerhoja enää perusteta. (haastattelu Helsinki/ Kivekäs ). Kehittämistoimenpiteinä on Helsingissä käynnissä sellaisten asiakasryhmien kartoittaminen, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi masentuneet tai dementoituneet yksinäiset vanhukset. Alueiden sosiaaliviranomaiset tekevät kartoitustyötä, minkä jälkeen suunnitellaan toimintaa näiden erityistyhmien aktivoitumista silmällä pitäen (haastattelu Helsinki/ Kivekäs ) Kotihoito Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä muita kotona selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluja. Kotihoidon palveluja tiedustellaan oman asuinalueen kotihoidon toimistosta tilanteissa, joissa kotona selviytyminen on vaikeutunut vanhuuden, sairauden, vammaisuuden tai muun syyn takia ja hoitopalveluita tarvitaan kotiin. Säännöllisestä kotihoidosta (käynti vähintään kerran viikossa) tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan ja häntä mahdollisesti hoitavan ja/tai huoltavan omaisen kanssa. Kotihoidon palveluja tuotetaan ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Jatkuvasta ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n 1. momentin 1. kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu, (asiakasmaksuasetus 3. 1 ). (www.kajaani.fi) 20

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhuspalvelut 2015 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,40 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,50 Kotiin toimitettu kylmä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Kotihoidon asiakasmaksut Kotihoitoon kuuluvan kotipalvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n ja kotisairaanhoidon järjestäminen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2013 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 11.12.2014 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2015 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 10.12.2013 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2014 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT 2014 1. SOVELTAMISALA Sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja koskevat säännökset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut Tampereen kaupunki, Tilaajayksikkö Ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Asumispalvelut ja laitoshoito

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

LAIHIAN KUNTA. Perusturvan asiakasmaksut 1.3.2015 lukien. Sisällys AVOPALVELUMAKSUT. 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu

LAIHIAN KUNTA. Perusturvan asiakasmaksut 1.3.2015 lukien. Sisällys AVOPALVELUMAKSUT. 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu Sivu 1 / 5 Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b. palvelumaksu c. peruspalvelumaksu d. hygieniamaksu

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä Vammaispalvelulain palveluasuminen ravintomenoista. Asumisvalmennus, VpL Vuokra ja käyttökustannukset Asuntoon liittyvät keskitetyt hankinnat ja yhteiskäyttö a) Ateriamaksu kun tarjotaan keskitetyt ateriapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen Palveluasumisesta perittävä hoitomaksu hoitosuus/ravatar 0-2,5 2,51-3 yli 3,01 tuloraja 573 36% 40% 44% Palveluasumisesta peritään

Lisätiedot

Kotihoidon asiakasmaksut

Kotihoidon asiakasmaksut 4/2012 Helsingin kotihoidon palvelupaletti Liite Kotihoidon asiakasmaksut Hinnasto sivut 2 3 Asiakasmaksuesimerkkejä sivut 4 10 Kotihoidon tukipalvelujen maksut 1.4.2012 alkaen Terveyslautakunta päättää

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

8. Vammaispalvelulain/kehitysvammalain mukainen asumispalvelu

8. Vammaispalvelulain/kehitysvammalain mukainen asumispalvelu LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 7 ASIAKASMAKSUT 1.2.2016 LUKIEN Sisällys 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b. palvelumaksu c.

Lisätiedot

Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta. yli 5- Henkilöluku Tuloraja % % % % % %

Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta. yli 5- Henkilöluku Tuloraja % % % % % % ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KOTIHOIDON MAKSUT 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta 16.12.2015, liite nro 4 Äänekoski Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta Tuntia kuukaudessa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2015

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2015 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2015 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

103 KOTI- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN 2015. Jatkuva ja säännöllinen kotihoito

103 KOTI- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN 2015. Jatkuva ja säännöllinen kotihoito 1 Dno: AHT/ 480/2014 103 KOTI- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN 2015 Jatkuva ja säännöllinen kotihoito Kotihoito on sosiaalihuoltolakiin perustuvaa kotipalvelua ja terveydenhuoltolakiin

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit Hyväksytty johtokunta 29.2.2009 230 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..200 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (92/92): Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Peruspalveluliikelaitos Jytan terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Peruspalveluliikelaitos Jytan terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Peruspalveluliikelaitos Jytan terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Peruspalvelulautakunta on hyväksynyt asiakasmaksut kokouksessaan 10.12.15 91. TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 2016

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

HOIDON JA HOIVAN PALVELUT / KOTIHOIDON, KOTIHOIDON TUKIPALVELUIDEN, MUISTINEUVOLATOIMINNAN JA PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKASMAKSUT 1.1.

HOIDON JA HOIVAN PALVELUT / KOTIHOIDON, KOTIHOIDON TUKIPALVELUIDEN, MUISTINEUVOLATOIMINNAN JA PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKASMAKSUT 1.1. HOIDON JA HOIVAN PALVELUT / KOTIHOIDON, KOTIHOIDON TUKIPALVELUIDEN, MUISTINEUVOLATOIMINNAN JA PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 ALKAEN Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ohjaava lainsäädäntö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN

MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN MAINIO OPAS IÄKKÄÄN PALVELUJEN HANKKIMISEEN ELÄKKEENSAAJAN ETUUDET PALVELUJEN HANKINTAAN Eläkkeensaajana sinun kannattaa hyödyntää yhteiskunnan tarjoamat tuet ja vähennykset palvelujen hankinnassa. Tuen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kotona asumista tukevat palvelut ja kotihoidon palveluseteli

Kotona asumista tukevat palvelut ja kotihoidon palveluseteli Kotona asumista tukevat palvelut ja kotihoidon palveluseteli Ikäihmisten Palvelutori - Poiju Mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tuetaan ja autetaan yhdessä asiakasta, itse

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan tiedot Nimi Henkilötunnus Siviilisääty naimaton naimisissa eronnut leski Kansalaisuus Äidinkieli Asuinkunta Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Mukana

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT, PALVELUSETELIN ARVO JA KULJETUSPALVELUN TULORAJAT 1.1.2016

KANGASALAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT, PALVELUSETELIN ARVO JA KULJETUSPALVELUN TULORAJAT 1.1.2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja asetuksen (912/1992) ja Kangasalan kunnan hallintosäännön 8 6-kohdan nojalla sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt: 1. SOVELTAMISALA

Lisätiedot