Pakene Alexandriasta!

Transkriptio

1 inter vivos Pykälä ry:n jäsenlehti Pakene Alexandriasta! -IV esittelee parhaat kesätenttiinlukupaikat. s. 38 Erkki Aurejärvi -Mies tupakkaoikeudenkäynnin takana s. 18 Ally McBealin ja Obaman jäljillä USA:ssa -ELSA:n matkaraportti s. 30 Ari Hirvonen - Vuoden opettaja ei halua lytätä massaluentoja s. 26 Ei kiire lakialan kesätöihin - Kesä Särkän kioskitätinä, vanginvartijana tai logistiikkatyöntekijänä S. 40 Hankenilaiset asiantuntijoina Urpo Terveisiä phukseille

2 Parhaat tiput, pulut ja kukot Asianajotoimisto Bird & Bird Oy Mannerheimintie 8, Helsinki Puh. (09) Fax (09) Bratislava Bryssel Budapest Düsseldorf Frankfurt Haag Helsinki Hongkong Lontoo Lyon Madrid Milano München Pariisi Peking Praha Rooma Shanghai Singapore Tukholma Varsova

3 Pääkirjoitus Juristinalkuja pidetään melkoisina suorittajina, ja suorittamisvaihde saattaa jäädä päälle lomallakin. Yksi tai kaksi viikkoa vapaata töistä. Siinä ajassa pitäisi käydä ulkomailla, tutustua sen maan kulttuuriin ja kaikkiin nähtävyyksiin, pelastaa yskivät ihmissuhteet ja lukea kesätenttiin. Siivota kaapit, oppia golfaamaan ja lukea kaikki uutuuskirjat, jotka vuoden aikana jäivät lukematta. Se on paljon tekemistä se, ja vähemmästäkin hengästyy. Pahimmassa tapauksessa loman jälkeen on väsyneempi kuin ennen sitä. Koskahan sitä oppii ajattelemaan, että ulkomailla hotelliin saa jäädä nukkumaan koko iltapäiväksi ilman että tarvitsee vuosienkin jälkeen harmitella, että kallis päivä meni hukkaan? Siinä ajassa oltais ihan hyvin ehditty tsekkaan joku museo! Kesätöistäkin tunnumme stressaavan turhan paljon. Työnteko opiskeluaikoina on tietenkin tärkeää, mutta mitä ihmeen lisäarvoa tuo kova työskentely nimenomaan kesähelteillä? Mehän käymme töissä ympäri vuoden, joten miksei kesällä voisi ottaa vähän rennommin. Jotkut opiskelijat eivät pidä lomaa ollenkaan, koska ehtiihän sitä sitten valmistumisen jälkeen. Ja sitten he höpisevät jotain kuumasta raudasta ja takomisesta. Mutta ei kai tarkoituksena ole syöttää työelämään uupuneita vastavalmistuneita, joiden viimeisin hengähdystauko oli joskus lukioaikoina? Se taisi olla sitä 2000-luvun alkua, mikä se vuosi nyt taas olikaan Juuri nyt se lomailu olisi kaikkein vapainta ja huolettominta. Kun vihdoin olet työelämässä, huomaat alta aikayksikön kahlaavasi kesät lasten kanssa muumimaailmoja ja mitä lie adhd-parkeja ja -landioita. Jos upea harjoittelupaikka jäi tänä kesänä saamatta, sitä ei kannata murehtia. Hienoja oman alan työmahdollisuuksia tulee eteen takuulla vielä vuosikymmenien ajan. Jos yksi kesä menee mansikoita myydessä tai risteilyemäntänä, muistelet sitä varmasti myöhemmin upeana ja ainutlaatuisena aikana. Ainakin minua harmittaa salaa, että minusta ei koskaan tullut kesäterassitarjoilijaa. Se haave pitää varmaan toteuttaa vielä ennen valmistumista. Tämä IV on tehty rennoksi lomalukemiseksi puistossa tai mökkilaiturilla. Ihanaa ja kuohuviininmakeaa kesää kaikille! Nelli Vilkko IV:n päätoimittaja 2009 nelli.vilkko(at)pykala.fi inter vivos

4 Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos. Yhdeksästoista vuosikerta # Levikki 1950 kpl. JULKAISIJA Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Nelli Vilkko TOIMITUS Nina Asikainen Ville Inkinen Annika Juvonen Elina Karppa Antti Kerppola Riikka Laitinen Antti Lindholm Pauliina Mattila Hannu Partanen Mikko Pitkänen Tuomas Rytkönen Emmi Vilkko KUVITTAJAT Janne Valo Mikko Nurmela TAITTO Lari Pyykkö sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@pykala.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta(at)pykala.fi MEDIATIEDOT INFORMATION IN ENGLISH PAINO Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla sisältö. s 18 Erkki Aurejärvi - Mies tupakkaoikeudenkäynnin takana ANNA PALAUTETTA NETISSÄ ISSN Kannen kuva Nelli Vilkko s 22 Hankenin opiskelijat asiantuntijoina -Maailma ei avaudu pelkkien pykälien avulla. Oikkarit pyysivät hankenilaiselta vastauksia kysymyksiinsä.

5 s 30 Ally McBealin ja Obaman jäljillä USA:ssa -Elsa:n matkaraportti. V a k i o t s 40 Ei kiire lakialan kesätöihin - Kesä Särkän kioskitätinä, vanginvartijana tai logistiikkatyöntekijänä. 3 Pääkirjoitus Oikkarillakin on oikeus kesälomaan 7 Bona Mater Familiae Tee työtäs laulellen 9 Kysy Urpolta Inspehtorimme vastaa, kun kysyt. 10 Experto Credite Kesätentit ja pääsykokeiden korjaaminen pitävät tiedekunnan kiireisenä 11 Kuulumisia HYY:sta 46 Osavuosikatsaus Terveisiä yleisvastaavilta 47 Karpalla on asiaa Mikä kaikessa mättää? 48 Julkinen runosuoli Avaudu osoitteessa 49 Perhonen Perhosella on jälleen ollut kiire liihotella siellä, missä tapahtuu. s 26 Ari Hirvonen - Vuoden opettaja ei halua lytätä massaluentoja. S a r j a t 12 Opiskelijaruokaloista tarkasteltavana Kauppakorkeakoulun Rafla. 34 Opintojen jälkeen Haastateltavana kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg

6 IV tenttaa Emmi Vilkko Pääsykoebileet! Jes! Mikä fiilis? TOP IV Annika Juvonen Kesäkuntoon 2010 tai ainakin 2013! Listasimme parhaat tavat hyödyntää opintoja kunnonkohotukseen. Kun noudatat näitä ohjeita ja tilaat joka päivä Unicafesta Pedron höystöä, johon ei tee mieli koskea, laihdut varmasti. Ilona V. Hyvä fiilis! Jos en nyt pääse sisään, niin ensi keväänä uusi yritys. Oikikseen pääsy on mun unelma. Kirjoitin jo ala-asteella kaverivihkoon että minusta tulee isona juristi! Tero R. Ihan ok. Sisäänpääsystä ei voi olla varma, mutta ainakin tein parhaani. 1. Porrasjuoksu Kunnonkohotus onnistuu helposti ja vaivattomasti ravaamalla päivittäin aamulenkin Porthanian seitsemänteen kerrokseen portaita pitkin. Kunnon kohotessa vauhtia voi kasvattaa ja vastusta lisätä, soveltuvia vastuksia ovat muun muassa Suomen Laki -teokset. Tarkkaile kuntoasi sykemittarilla. 2. Kirjabodaus Helppo ja nopea laji. Harrastaminen vaatii ainoastaan kaksi paksua tenttikirjaa painoiksi, mielellään Oikeuden perusteokset sarjaa. Kätevä laji esimerkiksi lukutauoille. 3. Luentosalin etsintä Älä merkkaa kalenteriisi luentosaleja. Luennon alkaessa kipitä tarkastamaan luentosaleja niin kauan, kunnes se oikea löytyy. Lajia pitempään harrastaneet voivat myös ilmoittautua muiden tiedekuntien luentosarjoille ja yrittää löytää luentosalin. 4. Tenttijuoksu Lähde jatkossa puoli tuntia myöhässä tenttiin ja jää julkisesta kulkuneuvosta pois yhtä pysäkkiä aikaisemmin. Loppumatka taittuu erittäin kevyesti juosten. Kuntosi kohotessa voit lykätä tenttiin heräämistä yhä myöhemmäksi. Lukuvuoden lopussa oletkin valmis vähintään pikamatkojen SM-kilpailuihin edellyttäen, että olet ilmoittautunut vuoden aikana tarpeeksi moneen tenttiin. Taas Turhauttaa ja v*tuttaa. Panostin koko kevään eikä koe mennyt hyvin. Tuuli I. Mahtavat tunnelmat, pääsykoe meni hyvin. Tää ilta on täydellinen nollaus. Ja Ilkka Lahti on kuuma! Porthaniassa kuultua Sitten kun mä olen menossa naimisiin ja joku mun kaveri tulee mun polttareihin autolla, sen hääkutsu on kyllä peruttu välittömästi! 6

7 Bona Mater Familiae Tee työtäs laulellen Onko niin, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja oikeustieteen ylioppilaita pannaan työmarkkinoilla halvalla, pohtii hallituksen puheenjohtaja Iina-Mari Supperi tällä kertaa. Iina-Mari Supperi hallituksen puheenjohtaja 2009 Alan työkokemuksesta on toki hyötyä, sillä oikeustieteen opiskelun ja varsinaisen juristin työn välillä on edelleen syvä kuilu. Töitä, töitä, opiskelua ja töitä Meidän Helsingissä oikeustiedettä opiskelevien erikoisuus on laajamittainen oman alan töiden harjoittaminen myös lukukausien aikana. Opiskelijoiden opintojen etenemistä haittaavaa työntekoa on valtion toimesta yritetty viime aikoina hillitä, mutta toistaiseksi temput eivät empiiristen havaintojeni mukaan ole juurikaan vaikuttaneet oikeustiedettä opiskelevien työssäkäyntiin. Toki myös sisarainejärjestökaupungeissamme käydään töissä. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta johtuen työt suuntautuvat kuitenkin pitkälti muualle kuin lakialan hommiin. Pääkaupungissa riittää virastoja, vakuutus ja rahoitusalan yhtiöitä sekä ennen kaikkea suuria asianajotoimistoja. Alan työkokemuksesta on toki hyötyä, sillä oikeustieteen opiskelun ja varsinaisen juristin työn välillä on edelleen syvä kuilu. Töissä pääsee näkemään, mitä lakimiehet oikeasti tekevät ja parhaassa tapauksessa soveltamaan käytäntöön tenttikirjojen tietoja. Kokemuksen kartuttamisen lisäksi työssäkäynti on kuitenkin yleensä myös taloudellisesti välttämätöntä. Pääkaupunkiseudun surullisen kuuluisat asumiskustannukset nielevät sekä asumislisän - asumistukea laskettaessa huomioitavien asumiskulujen enimmäismäärä 252 euroa lähinnä naurattaa että useimmiten myös koko opintotukiosuuden. Jotta leivän päälle voisi ostaa joskus juustoa, täytyy hankkia lisätuloja. Todellisuus on tarua ihmeellisempää - vai onko? Vaikka työnteko olisikin olosuhteiden sanelema pakko, niin ei itseään kannata myydä mihin hintaan hyvänsä. Välillä kuulee kauhutarinoita, kuinka viaton pikku oikkari on lähetetty asentamaan digiboksi osakkaan kotiin, vaihtamaan auton renkaita tai kuinka tämä viettää työpäivän etsien vapaata työpistettä päästääkseen suorittamaan työsopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Oma lukunsa ovat vielä tarinat makuuhuoneen kautta saavutettavissa olevista paremmista työtehtävistä ja yrityksistä, jotka säännönmukaisesti palkkaavat riveihinsä vain nuoria vaaleahiuksisia tyttöjä. Tarinat tuovat väistämättä mieleen vanhan sananlaskun. Onko niin, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja oikeustieteen ylioppilaita pannaan työmarkkinoilla halvalla? Löytääkseen vastauksen tähän kysymykseen Lakimiesliitto toteuttaa kuluvan kesän aikana opiskelijoiden keskuudessa työhyvinvointikyselyn. Tarkoituksena on selvittää, millaisissa työoloissa ja millaisin työehdoin oikeustieteen opiskelijat todellisuudessa työskentelevät. Kyselyyn vastaaminen ei vie kauaa, joten toivoisinkin jokaisen oman alan töitä tekevän kantavan kortensa kekoon, jotta opiskelijoiden työhyvinvoinnista voidaan muodostaa mahdollisimman kattava kokonaiskuva. Nauti opiskelijastatuksesta Työnteon (taloudellisista) eduista huolimatta on suositeltavaa pitää mielessä kohtuus. Jotta ei uupuisi taakkaansa alle, tulee jättää riittävästi aikaa myös opiskelulle sekä vapaa-ajalle. Töitä ehtii kyllä tehdä elämänsä aikana aivan tarpeeksi, ainakin jos suunnitellut eläkeiän korotukset toteutuvat ja jo valmistuneita kavereita on uskominen. Tässä vaiheessa kesää monen kesätyörupeama alkaa olla jo voiton puolella tai vähintään puolessa välissä. Onneksi täysien työviikkojen väliin mahtuu viikonloppuja ja virka-aika loppuu suvenakin kello Jaksamista loppukesän aherrukseen! Loppukesän lämpimiä iltoja odotellen, 7

8

9 Urpon palsta Etsitkö vastauksia elämän suuriin ongelmiin? Kysy tällä palstalla mitä vaan opiskeluun, oikeustieteeseen tai opiskelijaelämään liittyvää. Urpo tietää! Lähetä oma kysymyksesi osoitteesta Voiko lapsen antaa velan vakuudeksi? Tämä on vaikea kysymys, jolla on liittymiä useaan eri oikeudenalaan. Ihmisten jako luonnollisiin henkilöihin ja esineisiin tunnettiin jo roomalaisessa oikeudessa. Ainoastaan vapaat henkilöt olivat luonnollisia henkilöitä. Orjia pidettiin esineinä. Orja saattoi olla kaupankäynnin kohteena. Jos esineellä oli varallisuusarvoa, sillä oli myös vakuusarvo. Orja voitiin luovuttaa myös velan vakuudeksi. Orjakauppa oli merkittävä yritystoiminnan muoto vielä 1800-luvulla. Orja kuului isäntänsä jäämistöön. Perittävä saattoi määrätä orjastaan testamentilla. Tällaisia testamentteja on arkistoitu runsaasti Yhdysvalloista. Modernissa oikeudessa suhtaudutaan ihmisen esineellistämiseen torjuvasti. Oikeuden varjossa tapahtuu kuitenkin ihmiskauppaa. Naisia myydään ja ostetaan. Niin myös lapsia. Poikavauvan hinta oli Egyptissä laittomilla adoptiomarkkinoilla keväällä 2009 alle 2000 euroa ja tyttövauvan 1100 euroa. Lapsen hintaan sisältyi passi ja väärennetty syntymätodistus. Kerjäläisille katukaupasta lapsia myytiin samaan aikaan eurolla kappale. Kerjäläiset käyttävät ostolapsia herättämään sääliä ihmisissä. Naiskauppaa ja lapsikauppaa koskeva ongelma on maailmanlaajuinen. Niissä maissa, joissa lapsikauppaa käydään oikeuden varjossa, lapsi varmasti voidaan myös luovuttaa velan vakuudeksi. Suomen voimassa oleva oikeus tunnusta sellaista vakuussitoumusta päteväksi. Ajatus lapsesta irtaimena esineenä tuntuu oudolta. Joku voi väittää, ettei Suomessa kukaan ole näin ajatellut. Mutta hän on väärässä. Ennen vuotta 1975 lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevaan riitaan sovellettiin analogisesti irtaimen esineen ulosottoa koskevia säännöksiä. Lapsi irtaimena esineenä jäi oikeushistoriaan Suomessa vasta hieman yli 30 vuotta sitten. Hei Urpo! Jos menen kesätenttiin, uskotko että vastaukseni arvostellaan lempeämmin, jos proffatkin ovat kesämielellellä? Voisin kuvitella ettei kukaan jaksa olla kovin nipo tarkastaessaan tenttivastauksia mökkiterassilla kukkasortseissa? Mitä muuten itse teet kesällä? Kesätentti vakiinnutti asemansa tenttien joukossa vasta luvulla. Vielä parikymmentä vuotta sitten professori saattoi kieltäytyä laatimasta kesätenttikysymyksiä. Yksi sellainen jääräpää oli jollakin ilveellä päässyt professoriksi meidänkin tiedekuntaan. Nykyisin kaikissa oppiaineissa voi suorittaa kesätentin. Kun professorit kuitenkin ovat kesälomalla, kesätenttikysymykset laaditaan toukokuussa ja arvostellaan syyskuussa. En tunne ainuttakaan kolleegaa, joka vapaaehtoisesti haluaisi pilata kesälomansa lukemalla tenttivastauksia. En ole sellaisesta kuullutkaan, vaikka meillä kaikenlaisia pervoja onkin. Joillakin heistä on jopa kukkasortsit jalassa. Ainakin hetken aikaa. Se seikka, että kesätentistä voi päästä olemattomilla tiedoilla lävitse, voi johtua yksinkertaisesti siitä, että professori ei itse syksyllä enää tiedä, mikä on oikea vastaus keväällä tehtyyn kysymykseen. Itse aion nauttia kesästä. Kesään kuuluvat aamuiset uinnit, samppanja, purjehdus, vanha luotsitupa, savusauna, kalastus ja iltanuotiot. Niiden välissä ehtii puuhastella jotakin. Niin että jaksaa taas syksyllä. Samanlaista rennoksivetämistä toivotan kaikille palstan lukijoille. Nähdään syksyllä! Kysymyksiin vastasi professori Urpo Kangas 9

10 Experto Credite Keskustelua kesän alussa on herättänyt myös mahdollisuus (tai mahdottomuus) korvata tiedekunnan pakollisiin opintoihin kuuluvia tenttejä tai luentokursseja avoimessa yliopistossa. Minna Hokkanen Opintovastaava Kesätentit ja pääsykokeiden korjaaminen pitävät tiedekunnan kiireisenä Tiedekunta vaikuttaisi olevan kesälomalla, mutta kulissien takana tapahtuu. Uusien opiskelijoiden vastaanottoon valmistaudutaan sekä tiedekunnassa että Pykälässä kuhinalla. Kesätenteistäkin pitäisi selvitä niin opiskelijoiden kuin tenttien tarkastajien. Taloudellinen tilanne on aiheuttanut sen, että kuluvana kesänä harvinaisen moni opiskelija on jäänyt ilman kesätyöpaikkaa tai työskentelee ainoastaan osapäiväisesti tai pätkätyönä. Moni nostaakin opintotuet myös kesäkuukausilta, mutta Kelahan ei tiettävästi jaa mitään ilmaiseksi, vaan vastineeksi on saatava kasaan tukeen oikeuttavat opintopisteet. Ilmiö on tuttu myös pykälistien keskuudessa, joten kesätentteihin osallistuneekin tänä vuonna tavallista enemmän opiskelijoita. Tämä taas avaa hyvän mahdollisuuden vedota kaikkiin kesällä tenteissä ahkeroiviin. Tentti-wiki on edelleen kovin vajaa, joten poimikaa ihmeessä tenttikysymykset mukaanne. Edistätte sillä kaikkien etua! Myös syksyllä opintonsa aloittavilla phukseilla on takana ensimmäinen ja rankkaakin rankempi tenttinsä, pääsykoe. Kesätenttien järjestämisen ohella pääsykokeen tarkastaminen pitää tiedekunnankin väkeä kiireisenä, sillä halukkaita tulijoita on paljon. Haluankin kohottaa kesäisen maljan kaikille kokeen läpäisseille, ja toivotan uuden vuosikerran lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme! Phukseilla riittänee totuttautumista uuteen, ja me vanhemmat taas pääsemme mielenkiinnolla seuraamaan uusien aloitusopintojen oikeudellisen ajattelun perusteet -kurssin mahdollisia vaikutuksia muuhun opintokehitykseen tiedekunnassa. Tosin kurssi on herättänyt hämmästystä myös Pykälän perinteisen ohjelmiston nimeämisessä; mitä nyt tapahtuu ulottuvuusbileille? Sekin jääköön nähtäväksi. Avoimen yliopiston korvaavuusmahdollisuudet ja harjoitusseminaarien erilaiset arvostelukäytännöt puhuttavat Keskustelua kesän alussa on herättänyt myös mahdollisuus (tai mahdottomuus) korvata tiedekunnan pakollisiin opintoihin kuuluvia tenttejä tai luentokursseja avoimessa yliopistossa. Oppiaineautonomian vuoksi linja ei ole yhtenäinen, mutta korvaamismahdollisuuteen on ainakin maa- vesi- ja ympäristöoikeudessa suhtauduttu ehdottoman kielteisesti, mikä ei tietenkään ainakaan edistä opintojen sujuvuutta. Asiaan pyritäänkin saamaan selkeytystä tiedekunnalta. Vähemmän esillä ollut mutta yhtä merkittävä asia on pitkään jatkunut tarve yhtenäistää harjoitusseminaarien arvostelukäytäntöä sekä lisätä tieteellisen kirjoittamisen harjoittelua. Tarpeen täyttämistä on ryhdytty todenteolla pohtimaan, ja aiheen ympärille on perustettu työryhmä asiaa valmistelemaan. Työryhmän ehdotus valmistunee syksymmällä, mutta sitä ennen palautetta ja mielipiteitä asiasta otetaan mieluusti vastaan! Nyt toivotankin aurinkoista kesän jatkoa ja vielä kerran paljon onnea uusille phukseille! Syksyllä tavataan! 10

11 Kuulumisia HYYsta Ted Apter edustajistoryhmä HELP:in puheenjohtaja Antti Kerppola HELP:in vaalipäällikkö HELP pykälistin helppo valinta Lämpimät onnittelut phukseille tiedekuntaan pääsystä ja aurinkoisen kesän toivotukset vanhemmille opiskelijoille! Varjo-opinto-oppaan luettuaan phuksitkin ovat tietoisia siitä että pykälistien etuja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY) ajaa edustajistoryhmä HELP. HYY puolestaan on yksi maailman vauraimmista ylioppilaskunnista. Yhtymän vuosittainen liikevaihto puolestaan on ollut noin 30 miljoonaa euroa. Kaikki jäsenmaksunsa maksaneet opiskelijat ovat HYY:n jäseniä ja näin ollen äänioikeutettuja myös syksyn edustajiston vaaleissa. Äänestä edustajistovaaleissa Näissä vaaleissa valitaan ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, 60-henkinen edustajisto. HELP:illä on kuluvalla edustajistokaudella ollut 5 edustajistopaikkaa tavoitteena ensi kaudelle on 7 paikkaa. Edustajistovaalien menestys vaikuttaa suoraan ryhmien toimintaedellytyksiin HYY:ssä. Paikkamäärämme vaikuttaa täten siihen, miten voimme jatkaa työtämme sekä taustajärjestöjemme että opiskelijoiden edunvalvonnassa. Tämän vuoksi on elintärkeää, että mahdollisimman moni pykälisti käy äänestämässä syksyn vaaleissa Pykälän vaaliliiton ehdokasta. Mukaan HELP:in toimintaan? Paitsi äänestäjiä keräämme myös HELP:in listalle ehdokkaita syksyn edustajistovaaleihin, joissa ehdolle asettuminen päättyy Edustajistoryhmämme haluaa mukaan mahdollisimman erilaisia persoonia. Ehdokkaaksi voi hakea vuosikurssiin katsomatta; tärkeintä on aito innostuneisuus ja halu oppia uusia asioita. Jos olet edes alustavasti kiinnostunut ylioppilaskuntavaikuttamisesta Pykälän puolesta, tule ihmeessä mukaan HELP:in syksyllä järjestämiin ehdokasinfotilaisuuksiin. Vaikka vaalit ovat jo itsessäänkin näköalapaikka ylioppilaskuntamaailmaan, alkaa varsinainen HELP-taival vasta vaalien jälkeen. Vaalimenestyksen myötä se saattaa jatkua edustajistossa, mutta tarjolla ylioppilaskunnassa on myös lukuisia muita vaikuttamismahdollisuuksia koulutuspoliittisesta edustamisesta yritysmaailman päätöksentekoon. Juuri tämän vuoksi kaipaammekin uusia aktiiveja mukaan toimintaan. Tätä HELP ajaa Realistista taloudenhoitoa, opiskelijoiden asioihin keskittymistä, avoimempaa päätöksentekoa, tiedonkulun parantamista HYY:n ja järjestöjen välille sekä myös jäsenistöön nähden, ylioppilaskunnan pitkäjänteisten tavoitteiden asettamista ja saavuttamista, liiketoiminnan tappiollisuuden kääntämistä voitolliseksi, toimintatalouden budjetin muuttamista rutkasti alijäämäisestä tasapainotetuksi budjetiksi, HYYn vakavaraisuus turvataan pitkäjänteisellä taloudellisella suunnittelulla, jäsenmaksukorotusten minimointia, ylioppilaskunnan ydintehtäviin, kuten edunvalvontaan, keskittymistä, HYY:n etujen ja palveluiden näkymistä tasapuolisesti eri kampuksilla, ylipäätään parempaa vastiketta jäsenmaksullesi. Sananen ryhmämme toimintatavoista HELPin kantavia periaatteita on olla objektiivinen, rationaalinen ja sitoutumaton. Emme ole poliittisesti sitoutuneita tunne- ja arvolatautuneeseen päivänpolitiikkaan, vaan haluamme tarkastella HYY:ssä käsiteltäviä asioita tavallisen opiskelijan näkökulmasta. Lisäksi toimintaamme leimaa pitkälti keskittyminen olennaiseen opiskelijoita koskettaviin asioihin sekä taloudellisten realiteettien huomioon ottamiseen. Edellä mainitun huomioiden on luontevaa, ettei ryhmämme jäsenten päätöksenteko perustu äänikauppaan tai ryhmäkuriin (molemmat yleisiä oireita/vaivoja monissa edustajistoryhmissä). Järkevä taloudenpito ei itsestäänselvyys ylioppilaskunnassa Viime IV:ssä selostettiin HYY:n toimintatalouden jatkuvan alijäämäisyyden mukanaan tuomia ongelmia. Ylioppilaskunnan omistaman HYY-Yhtymän tuloutus on asiassa keskeistä. Tuloutuksen pitkäaikainen ja merkittävä heikkeneminen lukuisten samanaikaisten ja mittavien investointien myötä (mm. kolmannen ylioppilastalon noin 20 miljoonan euron kertaluonteinen investointi) asettaa edustajistolle mittavia haasteita. Sen sijaan että jäsenmaksua korotettaisiin roimasti jatkossa, on taloutta järkevöitettävä muissa kohteissa ylioppilaskunnan ja HYYyhtymän sisällä. 11

12 Lyhyehkösti Hyvää spagettia ilman eksotiikkaa Tässä sarjassa seurataan opiskelijaruokaloiden tarjontaa. Nelli Vilkko Osa 7 - Kauppakorkeakoulun Rafla Rafla sijaitsee Kauppakorkeakoulun päärakennuksessa. Se ei saa samanlaisia viihtyisyyspisteitä kuin esimerkiksi vieressä olevat Chydenia tai Hanken, mutta aukioloajat ovat parempia ja lounasvalikoimat yleensä laajempia. Kesälläkin Rafla on auki toisin kuin naapuriravintolansa. Tarjolla olisi erilaista lihaa, kalaa ja kasviksia. Päädyn tuliseen jauhelihakastikkeeseen ja pastaan. Tulisuutta tästä ruoasta saa kyllä hakemalla hakea, enemmänkin kastike on miedon tomaattista. Ruokaa saa ottaa niin paljon kuin haluaa, kukaan ei tule kumauttamaan kauhalla päähän jos ottaa liikaa. Juustoraastetta ei kuitenkaan ole tarjolla toisin kuin Unicafessa spagettipäivinä. Pasta on keitetty sopivan al denteksi, mikä on opiskelijaravintoloista puhuttaessa jo melkoinen saavutus. Kun spagettia keitetään suurkeittiöissä, se on yleensä joko muussaantunut ällön pehmeäksi tai jäänyt kelvottoman sitkeäksi, mutta tämä on kerrankin juuri sopivaa. Annos on toimiva, mutta minkäänlaista eksotiikkaa siitä on turha etsiä. Toisaalta, voiko ylipäätään odottaa mitään uutta ja jännittävää, jos tilaa spagettia ja jauhelihakastiketta...? Erityisen ilahduttavaa kaikissa Kauppiksen ruoissa on joka tapauksessa se, että niiden kanssa saa aina tuoretta ja usein lämmintä Fazerin leipää. Salaattipöydän salaatit vaihtuvat joka päivä, ja niihin voi lisätä erilaisia siemeniä ja kastikkeita. Salaatinkastikkeita on kylläkin tänään laimennettu vedellä. Kaiken kaikkiaan Rafla on toimiva lounaspaikka, mutta suurempia makuelämyksiä siltä on turha odottaa. Ruoka maksaa lajista riippuen joko 2.20 tai 2.50 euroa, minkä lisäksi on myös yksi kalliimpi vaihtoehto. Asiakaspalvelu on ystävällistä - ja mukava kassasetä tuleekin kiireesti tuomaan minulle leipäpöytään unohtuneen lompakkoni. Ruoka: *** Tunnelma: *** Hintalaatusuhde *** 12

13 Pykälän uutiset in memoriam. Tässä sarjassa seurataan, mitä IV:n edeltäjässä Pykälän Uutisissa on julkaistu 40 vuotta sitten. Tarkasteltavana Pykälän Uutisten juttu Lunttauksesta ( 3/1969). Lunttauksesta Kaarlo Tuori Tiedekunta on kiinnittänyt huomiota eräissä tenteissä havaittuun lunttaukseen. Esillä olleet tapaukset ovat koskeneet lähinnä prosessioikeuden tenttejä. Myös lunttaus ruotsin kielen ymmärtämiskokeissa on ollut esillä, ja ilmeistä on, että näihin tentteihin järjestetään valvonta-apua. Tiedekunta on myös harkinnut keinoja lunttauksen estämiseksi loppukuulusteluaineiden tenteissä. WC:ssä käynti onkin tästä lähin päätetty sallia vain, milloin pakottava tarve sitä vaatii. Päätös lääkärintodistuksen vaatimisesta WC:hen pääsyn edellytykseksi sen sijaan kumottiin. Myös opiskelijajärjestöjä on pyydetty toimimaan mahdollisesti esiintyvän lunttauksen estämiseksi. Pykälän hallituksen mielestä lunttaus ei ehkä ole niin yleistä, kuin tiedekunnassa ilmeisesti ajatellaan. Kuitenkin on syytä vedota opiskelijoihin kaiken lunttauksen loppumiseksi. Havaittu lunttaus aiheuttaa ikäviä seurauksia sekä lunttaajalle itselleen että myös toisille opiskelijoille. Lunttaajan kohdalla seurauksena on erottaminen yliopistosta määräajaksi. Muille opiskelijoille saattaa aiheutua hankaluuksia esim. mainitunlaisten lääkärintodistusmääräysten muodossa. IV 15 VUOTTA SITTEN Tässä sarjassa seurataan, mitä IV:ssä on julkaistu 15 vuotta sitten. Tarkasteltavana on tällä kertaa katkelma kevään 1994 pääsykoelukijatilastoja esitelleestä jutusta Pyrkimisestä, oikeudenmukaisuudesta ja vähän muustakin ( IV 3/1994). Pyrkimisestä, oikeudenmukaisuudesta ja vähän muustakin Keskimääräinen pääsykoelukija luki kyselyhetkellä ( ) koealuetta läpi kolmatta kertaa. Ahkerimmalla lukijalla oli meneillään kahdeksas lukukerta, vasta aloittaneita oli paljon. Olipa kuitenkin eräs, lähes Domman asukiksi kutsuttava, joka ei vielä sentään öitä vietä siellä (84 lukutuntia viikossa). Pyrkijöistä kolmanneksella on jo lakikirja. Mieltymykset pääsykoealueeseen vaihtelevat. Vain 6 % vastaajista oli yhtä mieltä siitä, että johdanto on alueen paras osa. Pyrkijöiden mielestä pääsykoe vaatii nokkeluutta ja ripeyttä. Kolmanneksen mielestä tärkeää on myös asioiden laajempi hahmottaminen. 13

14 CITY Juristinaiset ja äly puheenaiheena City-lehdessä Juristit ovat saaneet jälleen kaupunkilehti Cityssä kyseenalaista huomiota. Jokin aika sitten oikisopiskelijat rankattiin lehdessä väkivaltaisimmiksi ja alkoholisoituneimmiksi, ja nyt vuorostaan ruoditaan lakinaisten älykkyyttä. Nimimerkki lautamies kysyy Cityn asiantuntija Walter de Campilta, miksi lakinaiset ovat hyvännäköisiä mutta tyhmiä (Walter de Campin tutkimuksia, City 10/2009). "Vuosikaudet haaveilin omasta lakinaisesta yhdistettynä jakkupukufantasioihini ja älykkyyden ihannointiini. Kuinka ollakaan toiveeni kävi lopulta toteen: heilastelen suklaasilmäisen brunettiunelman kanssa (OTM) joka vielä sattuu olemaan jakkupukeutumisen maailmanmestari - stay up -sukkien verhoamat täydelliset sääret, lyhyt kireä hame täydellisesti muotoutuneen takamuksen verhona ja sen päällä ampiaisvyötäröä sekä painovoimaa uhmaavia C/D-luomuja korostavat täydelliset yläosat", lautamies kirjoittaa. Muutaman kuukauden jälkeen hän joutui kuitenkin pettymään. "Jouduin hämmennyksekseni huomaamaan, ettei neidillä niin sanotusti oikein leikkaa. Ensin jouduin karsimaan ulosannistani kaiken huumoriksi tarkoitetun ja pian huomasin että normaaliasioidenkin hoksaamisessa oli varsin pitkää viivettä." Lautamies tilittää, kuinka hän jossain vaiheessa alkoi käydä naisensa kanssa tämän lakimiesystävien järjestämissä juhlissa. "Tyrmistyksekseni huomasin olevani hengenlahjoiltaan tyttöni kaltaisten kloonien joukossa. Jopa teekkari- ja kylterikaverini vaikuttavat wittgensteinilaisilta älyköiltä tähän porukkaan verrattuna. Miksi näin on?" Tarjoamme nimimerkki lautamiehelle suurta sympatiaa ja syvimmät pahoittelumme. Anteeksi, ettemme luonnostamme ole riittävän älykkäitä kaltaisellesi syvälliselle intellektuellille. Tästä huolimatta toivomme vakaasti, että jatkossakin esimerkiksi Pykälän kemuissa tullaan pitämään hauskaa sen sijaan että siellä pohdittaisiin kriittisesti maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen vaikutuksia, hovioikeuksien valituslupajärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta tai yritysverotuksen harmonisointitarpeita EY:n alueella. Vaikka tämä olisikin sinulle pettymys. 14

15 Oikeustieteilijät kovimpia piilottelemaan kirjaston kirjoja Teksti ja kuva: Nelli Vilkko Kirjasto Alexandrian henkilökunta on kuulemma valitellut, että oikeustieteen opiskelijat piilottelevat hyllyihin tenttikirjoja kaikkein eniten. Huutava kirjapula tuntuu saavan oikeustieteilijät syyllistymään vilpillisiin keinoihin. Tiedätkö asiasta mitään, kirjastotyöntekijä Arvi Kytölä? Voi, vaikka kuinka paljon! Kun oikeustieteen opiskelijat ovat lainakiellossa, he saattavat piilotella lyhytlainoja päivän päätteeksi esimerkiksi maantieteellisten kirjojen sekaan, Kytölä sanoo. Oikeustieteen opiskelijat ovat kuulemma kekseliäitä kirjojen piilottelemisessa. Kaikkia strategioita Kytölä ei halua paljastaa, koska muuten yhä uudet opiskelijat oppivat käyttämään niitä. On kaikkea muuta kuin reilua, että niitä vähiäkään olemassa olevia kirjoja ei saada tasapuolisesti opiskelijoiden keskuudessa kiertoon. Tenttikirjojen piilottelu on Kytölälle tuttu ilmiö, sillä hän on tullut kirjaston palvelukseen jo vuonna Entä ovatko oikeustieteilijät ainoita, jotka piilottelua harrastavat? No, myös teologit tekevät tätä paljon. 15

16 Kerro terveiset phukseille Leevi and the Leavings pyysi kertomaan terveiset lapsille. IV taas pyysi ensimmäisen opiskeluvuotensa päättäneitä pykälistejä lähettämään terveiset uusille fukseille. Millaisia vinkkejä antaisit heille? Onko ankeaa luopua fuksi-nimikkeestä? Teksti ja kuvat: Annika Juvonen Ilari Autio, uusi phuksikapteeni Mitä jokaisen uuden fuksin täytyy ehdottomasti tehdä? Itse olen tehnyt kaikennäköistä, enkä kadu yhtään! Jokaisen uuden pykälistin on kuitenkin tehtävä täsmälleen sitä mitä haluaa, ja tarkoitan tätä vilpittömästi. Lähtekää mukaan Pykälän toimintaan, spexiin, IV:n toimitukseen, valiokuntiin, kv-viikko -toimikuntaan tai mihin vaan - tai vaikka kaikkeen, jos aikaa riittää! Toisaalta jos haluaa panostaa enemmän kirjastossa istumiseen ja tenttien läpäisyyn, niin siitä vaan! Kaikille löytyy oma tapansa selviytyä opiskelusta. Fuksivuotesi ikimuistoisin tapahtuma? Näitä on monia. Ensimmäiset spex-treenit ja spexin ensi-ilta tulevat ekana mieleen. Samoin Pykälä-viikko. Ylivoimaisen voiton taitaa kuitenkin viedä phuksikapteeniksi valituksi tuleminen vappuna! Entäs se opiskelu mitä ohjeita antaisit fukseille? Olen hokenut tähän saakka koko ajan, että kaikista tenteistä pääsee läpi ennen valmistumista. Suosittelen kuitenkin tietyllä vakavuudella opintoihin suhtautumista. Opiskelu ei tapahdu itsestään vaan vaatii paljon työntäyteisiä tunteja kirjastossa. Älkää kuitenkaan polttako itseänne loppuun ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Laura Pirhonen Kuvaile kolmella adjektiivilla fuksien ensimmäisiä yliopistopäiviä! Jännittävää ja sekavaa, mutta railakasta! Jos saisit nyt tehdä jotakin toisin fuksivuotenasi, mitä se olisi? Olisin jättänyt nuudelit syksyisen aamuyön pimeydessä keittämättä. Näin olisivat säästyneet yhdet kauttaaltaan palaneet jalkapöydät... Mitä jokaisen uuden fuksin täytyy ehdottomasti tehdä? Jokaisen uuden fuksin tulisi ehdottomasti osallistua Kiljavalle, saunoa yöt läpeensä ja laulaa äänensä seksikkään (allekirjoittaneen kohdalla lue: säälittävän) käheäksi. 16 Entä mitä fuksin täytyy osata välttää? Kannattaa välttää puheviestinnän poissaoloja, sillä sen uudelleen suorittaminen voi osoittautua yllättävän vaikeaksi!

17 Olen hokenut tähän saakka koko ajan, että kaikista tenteistä pääsee läpi ennen valmistumista. Henri Heikkonen, vuoden phuksi Fuksivuotesi on nyt ohi - miltä tuntuu? Noh miltäköhän tässä nyt vois tuntua?! Vuosi meni hemmetin nopeasti ja kesä luultavasti menee vielä nopeammin! Haikea olo kun tietää, että kesällä ei näe niin paljon pykälistejä. Fuksivuotesi ikimuistoisin tapahtuma? On pakko sanoa, että ei pelkästään fuksivuoteni, vaan koko elämäni ikimuistoisin tapahtuma, oli Pykälän spexissä näytteleminen. Maailmasta ei löydy parempihenkistä porukkaa ja uskon, että musta tulee henkeen ja vereen spexari ihan opiskelujeni loppuun asti (noin 10 vuotta :D ) Onko sinulla opiskeluvinkkejä? Jaa että opiskelu... Niille, jotka haluaa elää elämää: heittäkää opiskelu kaivoon ja ottakaa ihan kaikki mahdollinen ilo irti fuksivuodestanne. Niille, jotka haluaa päästä mahdollisimman pian pois tästä lafkasta: opiskelkaa kännissä! Kuinka fuksi voi varmistella itselleen jo vuoden alkuvaiheessa vuoden fuksititteliä? Heh, vuoden fuksi -titteli oli itsellenikin yllätys! Tiesin, että olen ollut kaikessa mukana, mutta kyllä mulla oli ihan eri ehdokkaat mielessä. Neuvona haluan sanoa, että älkää lähtekö tavoittelemaan mitään palkintoja! Olkaa oma itsenne, NAUTTIKAA, olkaa avoimia kaikelle uudelle ja älkää ressakko mistään! Itse toimin kahdessa valiokunnassa ja niissä oleminen on korvannut mulle triplasti sen vaivan mitä olen niiden eteen nähnyt. Elisa Koskinen Fuksivuotesi on nyt ohi. Onko haikeaa? Vuodesta on selvitty kunnialla. Minulle on jäänyt todella hyvät muistot sekä paljon mahtavia ystäviä. Noita opintopisteitä ei tosin ole kertynyt vielä liikaa, joten itse opiskelu on hyvä aloittaa nyt kun on tutustunut kunnolla Pykälään, opiskelijaelämään ja kanssaopiskelijoihin. Kuvaile kolmella adjektiivilla fuksien ensimmäisiä yliopistopäiviä! Hämmentäviä, viinanhuuruisia ja huippuhauskoja! Jos saisit nyt tehdä jotakin toisin fuksivuotenasi, niin mitä se olisi? En varmaan tekisi paljonkaan toisin, fuksivuoteni oli todella onnistunut! Fuksiaisissa olisin ehkä voinut jättää kossupullon kotiin... :D Entäs se opiskelu mitä ohjeita sen suhteen fukseille? Kannattaa suunnitella ajankäyttönsä hyvin ja varata tarpeeksi aikaa opiskeluun ennen tenttiä. Tenttikirjat kannattaa lainata ajoissa, ellei aio ostaa niitä itselleen. Itse halusin 12 vuoden tauottoman opiskeluputken jälkeen ottaa hieman rennommin. Pykälän kerhohuoneisto onkin minulle tällä hetkellä varmasti tutumpi paikka kuin opiskelijakirjasto. 17

18 Kortit pöytään Teksti ja kuvat: Ville Inkinen - IV tapasi Erkki Aurejärven tupakkaoikeudenkäynnin tiimoilta Jos suomalaisessa oikeuslaitoksessa on tällä hetkellä meneillään prosessi, jonka kehittymistä seuraa laaja joukko ihmisiä juristista lääkäriin, se on ehdottomasti ns. kevytsavukeoikeudenkäynti. IV tapasi juttua ajavan siviilioikeuden professori emeritus Erkki Aurejärven. Panokset kovenevat, kun juttu etenee ylempiin oikeusasteisiin. Kanne pantiin vireille vuoden 2005 maaliskuussa Helsingin käräjäoikeudessa. Vastaajina jutussa olivat Philip Morris Inc:n lisenssinsaajana useilla nimillä toiminut Amer sekä British American Tobacco Nordic Oy, jotka ovat hallinneet yhteensä lähes 90 %:n osuutta Suomen tupakkamarkkinoista. Kantajina oli kolme tupakoinnin hyvin nuorena, 10- ja 12-vuotiaina, aloittanutta henkilöä, jotka kärsivät tupakoinnin aiheuttamista vakavista sairauksista. Kanteet perustuivat tuottamusperusteiseen tuotevastuuseen ja vuonna 1991 voimaan tulleen tuotevastuulain myötä ankaraan tuotevastuuseen. Keskeisiä kannekohtia olivat tietenkin tupakan aiheuttamat sairaudet, mutta ennen kaikkea tupakkayhtiöiden tuottamuksellinen menettely ja lapsille suunnattu markkinointi. 18 Professori emeritus Erkki Aurejärvi nojaa työtuolissaan taaksepäin ja ryhtyy kertomaan. Sain juuri eilen puhelinsoiton, jossa eläkkeellä oleva mainosmies kertoi, kuinka Amerin vuonna 1973 pystyyn panema kampanja oli suunnattu nimenomaan vuotiaille. Rolling Stones oli silloin tullut huutoon. Uuden savukkeen nimi oli Rollin. Hyvin harkitusti lapsille suunnattua. Oikeudenkäynti ei ole Aurejärvelle ensimmäinen koitos tupakkayhtiöitä vastaan. Tuotevastuun pohjalta ajettiin myös vuonna 1988 alkanut, kolmetoista vuotta kestänyt ja korkeimmassa oikeudessa äänin 4 1 hävitty Pentti Ahon tapaus. Lisäksi tupakkateollisuus on tehnyt professoria vastaan kymmenkunta rikosilmoitusta, tutkintapyyntöä, rangaistusvaatimusta, vahingonkor-

19 vausvaatimusta ja oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Olen nippa nappa tässä nyt selvinnyt. Vuonna 1998 hovioikeus tuomitsi minut maksamaan markkaa. Mä voitin sen korkeimmassa oikeudessa äänin 3 2. Rima värisi. Tupakkateollisuus on polttanut rahaa oikeudenkäynteihin moninkertaisesti sen määrän, mitä meneillään olevan jutun kannevaatimukset ovat. Yhtiöt pelkäävät ennen kaikkea oikeudenkäynnin kansainvälisiä vaikutuksia, dominoefektiä. Euroopassa vain Italiassa on voitettu yksi tupakkateollisuutta vastaan nostettu kanne. Tuomion perustelut, nolla pistettä Viime lokakuussa käräjäoikeus antoi ratkaisunsa, jossa kaikki kolme kannetta hylättiin. Aurejärvi puolestaan hylkää armotta käräjätuomari Elina Haapasalon kirjoittamat tuomion perustelut. Tässähän on alkeellisia virheitä. Sellaisia, mistä mä olisin antanut ylioppilaalle nollan. Kuusitoista sivua kapealla ladottua tekstiä ihan täysin roskaa! Jos tämä rouva Haapasalo olisi toiminut kunnolla, niin hän olisi ottanut jonkun vahingonkorvausoikeuden perusteoksen ja katsonut, että mitäs tuottamuksella tarkoitetaan tai mitäs tuotevastuu tarkoittaa. Mutta ei alkeellisimpiakaan alkeita. Ja ihan päin mäntyä. Aurejärven mukaan ammattitaito-ongelma koskee alioikeuksia ylipäänsä. Huippukyvyt pyrkivät lähinnä korkeimpaan oikeuteen. Tietysti käräjäoikeuksissa työskentelee paljon asiantuntevaa väkeä, mutta varallisuusoikeuden tuntemus on heikkoa. Alemmissa asteissa on myös erittäin huonoja tuomareita, ja he ovat erottamattomia. Tämän tyyppisessä jutussa on aina se, että suuri vääryyttä tehnyt on käräjäoikeudessa vahvimmassa asemassa. Käräjätuomarit usein haluavat päästä vain jutusta jotenkin eroon. Siviilijutun vieminen suomalaiseen käräjäoikeuteen on ongelmallista, arvaamatonta. Kaikki käytännön juristit tietävät, että jos intressi ei ole kovin suuri, on melkein parempi kehottaa päämiestä kärsimään vahinko nahoissaan. Aikoinaan Helsingin raastuvanoikeuden jäsenenä toimiessaan Aurejärvi näki tuomareita, jotka saattoivat jättää tuomion perusteena olevan esitutkintapöytäkirjan lukematta, kun syyttäjähän on lukenut tämän. Virheitä mä olen tehnyt niin pirusti. Mutta koskaan en ole tehnyt tuomiota sillä lailla, että mun täytyy vaan päästä tästä eroon. Toinen asia on sitten se itserakkaus ja herkkähipiäisyys. Jos viitataan esimerkiksi johonkin tuotevastuulain pykälään tai lakivaliokunnan mietintöön, siihen asennoidutaan siten, että professori tulee nyt vähän opastamaan. Aika vaikea tilanne siinä sitten on. Katse jo eteenpäin Valitusasia on ollut vireillä Helsingin hovioikeudessa joulukuusta asti. Valmisteluistunnot pidettiin kesäkuussa ja pääkäsittely alkaa 31. elokuuta kestäen aina tammikuuhun saakka. Tuomio on odotettavissa saman kevään lopulla. Nyt kantajat valmistelevat asiaa käymällä läpi todisteita ja valmentamalla todistajia. Yksi kantajista on luopunut oikeudenkäynnistä. Hovioikeuden käyttäytyminen tässä asiassa ei anna sellaisia viitteitä, että se olisi lyömässä ranttaliksi. Jatkuvasti tulee sähköpostia ja tiedustelua. Tietysti myös T J Groupin ja Jippiin tuomiot herättävät meikäläisessä toiveita, että hovioikeudessa katsotaan, että käräjäoikeuden tuomio saattaa olla aivan väärä. Sekä T J Groupin että Jippiin muun ohella törkeää sisäpiiritiedon väärinkäyttöä koskevissa syytteissä käräjäoikeuden ratkaisu käytännössä pyyhittiin pois seuraavissa oikeusasteissa. Molemmissa tapauksissa käräjäoikeuden toimintaa on arvosteltu poikkeuksellisen ankarasti. Vaikka Aurejärven käsitys suomalaisesta oikeuslaitoksesta on oikeudenkäynnin myötä heikentynyt, ei hän kuitenkaan usko tuomarien ottavan lahjuksia. Se on asia, josta olen ollut lääkärikunnan kanssa eri mieltä vuodesta 1988 saakka. Mä sanon näin päin, että näin pitkän uran jälkeen olisin jostakin kuullut joltakin kaverilta. Sehän ei merkitse, etteivätkö tuomarit olisi puolueellisia, vaikuttaahan henkilö. Joku käräjätuomari voi yhtäkkiä muistaa, että Aurejärvihän reputti mut tentissä vuonna -79. Vastapuolen juristitkin ovat vanhoja oppilaita. Heidän kanssaan Aurejärvi on kuitenkin hyvissä väleissä siitäkin huolimatta, että he puolustavat tupakkayhtiöitä, jotka eivät professorin mukaan piittaa ihmishengistä. u Tupakkateollisuus on polttanut rahaa oikeudenkäynteihin moninkertaisesti sen määrän, mitä meneillään olevan jutun kannevaatimukset ovat. 19

20 Oikeusvaltiossa iljettävinkin rikollinen ansaitsee avustajan, Aurejärvi toteaa viitaten Jammu Siltavuoren tapaukseen. Ja ollaan me tuossa välillä laskettu leikkiä: Muutamat kaverit tupakkateollisuuden juttuja Suomessa hoitaneista isoista asianajotoimistoista ovat sanoneet, että he ovat tienanneet niin hirveästi rahaa, että heidän pitäisi jo alkaa maksaa Aurejärvelle provisiota. Itsekäs ihminen Työhuoneen sohvalla on kasa paperia. Niissä on tuhat ja sata kantajapuolen todistetta sekä vastapuolelta muutama. Näytöstä käy ilmi, kuinka tupakkateollisuus on järjestelmällisesti paitsi edesauttanut nikotiiniriippuvuuden aiheutumista systemaattisin laboratoriotutkimuksin myös järjestelmällisesti pimittänyt tietoa sekä valehdellut julkisuuteen tuotteensa terveysvaikutuksista. Tupakka kun on tuottoisa bisnes. Eivätkö arveluttavat menettelytavat anna melko ikävän kuvan ihmisestä? Mulla on ollut ihmiskuva sanoisinko, Aurejärvi pitää painokkaan tauon ja sanoo matalalla äänellä: kyyninen. Ihminen pystyy tappamaan toisia ihmisiä. Kyllä se meiltä käy. Vuodessa yli viisi miljoonaa ihmistä kuolee Jos tämä pyyhitään kaikki pois, voimme sanoa, että tupakkateollisuus on lainsäädännön yläpuolella. Ymmärtääkseni lopullisesti. savukkeisiin ja kärsii tuskallisen kuoleman. Kun yhtiöt tietävät tämän pomminvarmasti ja koko ajan ponnistelevat lisätäkseen myyntiä, ehkä se on vahventanut tätä ihmiskuvaa. Edes oikeudenkäynnin voittaminen ei pysäyttäisi tupakkateollisuuden ylläpitämää joukkomurhaa. Mutta en mä ole itseäni pitänyt sen parempana ihmisenä kuin ketään muutakaan. Minullahan on itsekkäät syyt. Tällä kertaa ei raha. Mutta sekin on mulle aina kelvannut. Vaikkei Aurejärvi miellä liikkeelle panevaksi voimakseen suuren palveluksen tekemistä kantajille ja yhteiskunnalle, on hän vakuuttunut oikeudenkäynnin myönteisistä vaikutuksista. Se on muuten sillä lailla, että ihmiskuntaa tai yhteiskuntaa hyödyttävät keksinnöt tai teot on usein tehty ihan alhaisista motiiveista. Mä olen kyllä nähnyt niitä ihmisiä, jotka vilpittömästi tekevät työtä kansanterveyden edestä. Mutta sellainen ihminen taas ei olisi voinut ajaa tällaisia juttuja. Ei riitä kovuus eikä aggressiivisuus, ei realismi, ei kyynismi. Jatkuvista tappioista ja meneillään olevan oikeudenkäynnin epävarmasta lopputuloksesta huolimatta taistelu tupakkayhtiöitä vastaan on edennyt ja tulee etenemään vääjäämättä. Terveysrintama on asettanut tavoitteekseen, että vuoteen 2040 mennessä tupakointi on Suomessa vähentynyt olemattomiin. Yhteiskunta, jossa ei ole savukkeita, on täysin mahdollinen, Aurejärvi sanoo kuulostaen vakuuttuneelta. Se nimittäin oli sitä vielä 1900-luvun alussa. Vaikka tupakkateollisuus sanoo propagandassaan, että täällä on tupakoitu 1600-luvulta, se ei ole totta. Tupakointi siinä mielessä kuin se tunnetaan perustuu savuketeollisuuteen. Onko vanha kyynikko siis kuitenkin aavistuksen idealistinen? Ainakaan hän ei ole sanottavan pessimistinen. Semmoinen varovainen veikkaus olisi, että me voitetaan hovioikeudessa ainakin osittain. Mutta jos juttu lopulta hävitään, se on sitten siinä se. Tässä on katsottu nämä kortit. Jos tämä pyyhitään kaikki pois, voimme sanoa, että tupakkateollisuus on lainsäädännön yläpuolella. Ymmärtääkseni lopullisesti. 20