AASIALAISTA EKSOTIIKKAA SUOMALAISEEN MAKUUN

Transkriptio

1 AASIALAISTA EKSOTIIKKAA SUOMALAISEEN MAKUUN Hakanen Arto Lamberg Markus Opinnäytetyö Tammikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) HAKANEN, Arto LAMBERG, Markus Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 87 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Salainen saakka AASIALAISTA EKSOTIIKKAA SUOMALAISEEN MAKUUN Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja ROSSI, Jari Toimeksiantaja Restonomipalvelut / Jyväskylän ammattikorkeakoulu / MARATA Tiivistelmä Aasialainen makumaailma nostattaa jo ajatuksena veden useimpien kielelle. Aasialaiset keittiöt ovat tällä hetkellä muodikkaampia kuin koskaan. Työn tavoitteena oli selvittää aasialaisen ruokakulttuurin mahdollisuuksia Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltiin Aasialainen snack- lista Ravintolaidealle kesäksi Opinnäytetyö koostuu raportointiosuudesta, liitteistä sekä kahdesta erillisestä CD-ROM levykkeestä. Opinnäytetyön pääpaino oli suunnittelussa sekä käytännön toteutuksessa kesällä 2003 Ravintolaideassa. Toteutuksen aikana asiakkailta kerättiin mielipiteitä Aasialaisesta ruoasta, asiakaskyselylomakkeita käyttäen. Lomakkeiden täyttöprosentti oli kuitenkin mitätön antamaan tarpeellista tietoa, joten suullinen palaute ravintolan työntekijöille oli ensiarvoisen tärkeää. Näiden pohjalta pystyimme varovaisesti tulkitsemaan snack- listan suosiota. Opinnäytetyö käsittelee Aasialaisia ruokakulttuureja, uskontoja sekä ruokailutapoja, jotka ovat keskeisesti vaikuttaneet ruokakulttuureiden syntyyn. Edellä mainittujen asioiden puitteissa työssä on pohdittu Aasialaista ruokakulttuuria Suomessa SWOT- analyysin avulla. Opinnäytetyön toteutus tapahtui aasialaisen snack listan toteutuksella sekä sen myynnin seuraamisella että sen kannattavuudella. Snack -listaa suunnitellessa hyödynsimme omia kokemuksiamme Singaporesta ja lista suunniteltiin siten, että siinä tulisi esille jokaisesta Aasian maasta jotakin. Työ osoittaa, että aasialaisella ruokakulttuurilla on tilaa Suomessa. Toteutuksen hyvä ajankohta antoi työllemme lisäarvoa, sillä Aasia on trendi ja siitä on tulossa brandi, tarkoittaen että aasialaisilla ruoilla on kysyntää nykypäivänä. Työn tuloksena Ravintolaidea sai kesälle 2003 Aasialaisen snack -ruokalistan ja tämän ansiosta ravintola sai lisää tyytyväisiä asiakkaita. Omien tietojen ja voimavarojenkäyttö kasvoi opinnäytetyön myötä. Suunniteltaessa hieman erilaista snack- listaa oli myös palkitsevaa. Snack -listan hyödynnettävyys on hyvä, koska se voidaan toteuttaa myös monessa muussa ravintolassa, ravintolan oman konseptin mukaisesti. Avainsanat (asiasanat) Aasialainen ruokakulttuuri, Aasia projekti, Singapore, ruokalistasuunnittelu Muut tiedot Työ sisältää liitteenä 2 CD levyä; Finnish food promotion in Singapore 2002 valokuvia sekä Singapore Mandarin hotellin esittelyn.

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) HAKANEN, Arto LAMBERG, Markus Title Type of Publication Dissertation Pages 87 Confidential Until Language Finnish ASIAN FOOD CULTURE TO THE FINNISH TASTE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor ROSSI, Jari Assigned by Restonomipalvelut / School of Tourism and Service s Management, Jyväskylä Polytechnic Abstract Asian food is delicious, there are no doubts about that. Asian food and Asian food style are at the moment more popular at the moment than ever. The aim of our project was to find out if there would be room for this kind of food. That is why an Asian snack food menu was planned for the Restaurant Idea see if it suites the Finnish taste. The menu was put into practice in summer 2003 in the Restaurant Idea. During the time the list was in use opinions and other feedback were collected by customers. Other countries food cultures creates a small thread to asian food culture, and it seems that the Asian food culture will not fade away. Nowadays you can buy different kind of Asian specialities, which shows that it interests people more. The Asian cooking style which usually very fast, for example woking, steaming and boiling, which suits our fast speed of live and demanding culture. Asian food is also very light and healthy and most of the food includes no lactose or glutein. As an outcome from the project the Restaurant Idea got an Asian snack food menu and this helped the restaurant having a few more happy and pleased customer. The summer showed that Asian snack food could reach the similar popularity as the pizza places and other ethnic restaurants. Keywords Asian food culture, Singapore, Asia, project, planning menu Miscellaneous Includes 2 CDs, one with photographs of the Finnish food promotion in Singapore 2002, the other promotional material of the Mandarin Singapore Hotel

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AASIA-PROJEKTI AASIA - PROJEKTIN ALKU SINGAPORE MANDARIN HOTEL FINNISH FESTIVAL IN SINGAPORE VALMISTELUT ENNEN SINGAPOREEN LÄHTÖÄ Ennen projektin käynnistymistä Ruokalistan suunnittelu ja toteutus SINGAPOREEN SAAPUMINEN JA TAPAHTUMAT SINGAPOREN VALTIO SINGAPOREN HISTORIA YLEISTIETOA SINGAPORESTA Nykytilanne Singaporessa Bisnesmaailma ja työvoima Vienti ja tuonti SINGAPOREN RUOKAKULTTUURIIN VAIKUTTANEET TEKIJÄT SINGAPOREN RUOKAKULTTUURI KIINALAINEN RUOKAKULTTUURI OSANA SINGAPOREN RUOKAKULTTUURIA Pekingiläinen keittiö Shanghailainen keittiö Setsuanilainen keittiö Kantonilainen keittiö USKONTO OSANA RUOKAKULTTUURIA Buddhalaisuus Hindulaisuus Islam RUOKAKULTTUURIIN VAIKUTTANEET MUUT TEKIJÄT THAIMAALAINEN RUOKAKULTTUURI VIETNAMILAINEN RUOKAKULTTUURI INDONESIALAINEN RUOKAKULTTUURI INTIALAINEN RUOKAKULTTUURI...22

5 6 AASIALAINEN KEITTIÖ PYSYVÄSTI SUOMEEN? NYKYTILANTEESTA TULEVAISUUTEEN AASIALAISEN JA SUOMALAISEN KEITTIÖN SUURIMMAT EROT AASIALAISEN RUOKAKULTTUURIN SIIRRETTÄVYYS SUOMEEN Mahdollisuudet Vahvuudet Heikkoudet Uhat AASIALAINEN SNACK-LISTA RAVINTOLAIDEAAN SNACK-LISTAN SUUNNITTELU SNACK-LISTAN TOTEUTUS Snack-listan hinnoittelun periaatteet Snack-listan onnistuminen ja asiakaspalaute Snack-listan toteutunut myynti Ravintolaideassa POHDINTA...34 LÄHTEET...37 LIITTEET...39 LIITE 1. MATKAPÄIVÄKIRJA KERTOO...39 LIITE 2. FINNISH FOOD PROMOTION MENU...54 LIITE 3. BEIJING ROAST DUCK...58 LIITE 4. AASIALAINEN SNACK-LISTA...59 LIITE 5. SNACK-LISTAN ANNOSKORTIT...60 LIITE 6. KATELASKELMAT...86 LIITE 7. ASIAKASKYSELYLOMAKE...87 KUVIOT KUVIO 1. Singaporen kartta...10 KUVIO 2. Aasialaisen palvelukulttuurin siirrettävyyden mahdollisuudet. 27 KUVIO 3. Aasialaisen palvelukulttuurin siirrettävyyden vahvuudet 28 KUVIO 4. Aasialaisen palvelukulttuurin siirrettävyyden heikkoudet KUVIO 5. Aasialaisen palvelukulttuurin siirrettävyyden uhat.. 30 TAULUKOT TAULUKKO 1. Snack-annoksien myynti...33 TAULUKKO 2. Snack-annoksien menekki

6 1 JOHDANTO 3 Opinnäytetyömme aiheena oli pohtia ja toteuttaa käytännössä aasialaisen ruokakulttuurin mahdollisuuksia Suomessa. Teimme kesällä 2002 opintoprojektin Singaporeen, Finnish Food Promotion in Singapore Mandarin Hotel, jolloin syntyi idea opinnäytetyön aiheeksi. Työssämme käydään läpi, mikä Aasia-projekti on ja miten se on saanut alkunsa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kerromme, ketkä ovat vaikuttaneet yhteistyön syntymiseen Aasia-projektissa ja miten meidän opintoprojektimme eteni alusta loppuun, mitä valmistelimme, mitä teimme ennen lähtöä Singaporeen. Singaporessa ollessamme kirjoitimme matkapäiväkirjaa (ks. Liite 1.), josta voi lukea ajatuksiamme projektistamme. Esittelemme Singaporen valtion historiaa, joka tunnetaan aina vuodesta 1200 eteenpäin. Kerromme myös Singaporen nykytilanteesta ja kirjavasta uskonnosta ja ruokakulttuurista. Singaporen ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet monet tekijät, joten olemme selventäneet työssämme, mitä ne ovat. Opinnäytetyömme tarkoituksena on miettiä kirjallisuutta, internetiä sekä omia kokemuksia apuna käyttäen, sopisiko aasialainen keittiökulttuuri Suomeen. Pohdimme työssämme minkälainen, tulevaisuus aasialaisella ruokakulttuurilla Suomessa on sekä tarkastelemme ruokakulttuurillisia eroja. Lopuksi pohdimme SWOT-analyysiä apuna käyttäen, onko mahdollista siirtää aasialaista ruokakulttuuria Suomeen. Oletuksena on, että aasialaisella ruokakulttuurilla on mahdollisuuksia Suomessa ja siksi päätimme toteuttaa käytännön työn tukemaan tekstiämme. Suunnittelimme ja toteutimme jyväskyläläisessä Ravintolaideassa kesällä 2003 aasialaisen snack-listan. Tekstissä käymme läpi listan suunnittelun vaiheet ja vaikeudet. Teimme Ravintolaideaan asiakaskyselylomakkeen, jossa kysyttiin mielipiteitä aasialaisesta ruoasta sekä asiakkaiden tilaamista snack-annoksista.

7 2 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Aasia-projekti 4 Perjantaina oli meidän molempien sähköpostiin saapunut seuraava viesti: Hei kokit! Nyt olisi oiva tilaisuus kartuttaa ammatillista pääomaa. Kyseessä on Finnish food promotion in Singapore kesäkuussa Asialla on tässä vaiheessa jo hieman kiire, joten ottanette yhteyttä joka tapauksessa mahdollisimman pian. Teidän tapauksessanne kyseeseen tulisi projektiopinnot. Kerron asiasta lisää. Palaillaan. T: Jari Rossi. (jari.rossi@jypoly.fi, 2002.) 2.1 Aasia - projektin alku Jyväskylän Ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman yliopettaja Esa Arolan mukaan Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Aasia-projekti sai alkunsa vuonna Aasia -projektin tarkoituksena on ollut rakentaa yhteistyötä Kaakkois-Aasian alueiden yliopistojen ja asiantuntijoiden kanssa. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu aloitti yhteistyön singaporelaisten ja vietnamilaisten oppilaitosten kanssa. (Kosonen & Muhonen 1999, 11.) Arolan (1999) mukaan Singaporelaisen Temasek Polytechnicin ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö alkoi sähköpostitse keväällä 1996, kun kansainvälisten asioiden päällikkö Varpu Savolainen ja yliopettaja Osmo Skyttä olivat käyneet vierailulla Singaporessa. Yhteistyötä mietittiin ja kehiteltiin puolin ja toisin. Ensimmäinen opettajavaihto tapahtui 1997 syyskuussa, kun Esa Arola matkusti Singaporeen Temasek Polytechniciin luennoimaan kolmeksi viikoksi aiheesta Geography in Tourism. Arolan matka oli onnistunut ja yhteistyö havaittiin hyödylliseksi molemmin puolin, jolloin heti lokakuussa1997 saapui Temasekista Tourism Management Section Head Mr. Ricky Lim luennoimaan Jyväskylän Ammattikorkeakouluun aiheesta Asia as a Market Area. Nämä vierailut vahvistivat yhteistyötä ja Aasia -projektin jatkumista. (Kosonen & Muhonen 1999, 12.) Ensimmäiset vaihto -opiskelijat lähtivät Temasekin Polytechniciin seitsemäksi kuukaudeksi heinäkuussa Vaihto-opiskelijat opiskelivat neljä kuukautta Tourism Management -koulutusohjelmassa viittä erilaista opintokokonaisuutta, minkä jälkeen he olivat työharjoittelussa kolme kuukautta.

8 5 Seuraavat opiskelijat suorittivat työharjoittelunsa Singapore Mandarin -hotellissa ja yksi opiskelija oli Finnairilla vuonna Ensimmäinen vaihto-opiskelija Singaporesta Temasek Polytechnicista tuli Jyväskylän ammattikorkeakouluun vuonna (Kosonen & Muhonen 1999, ) 2.2 Singapore Mandarin Hotel Mandarin Singapore Hotel kuuluu Meritus-hotelliketjuun. Ketju omistaa yhteensä 14 eri hotellia, jotka sijaitsevat Kiinassa, Malesiassa sekä Singaporessa. Viiden tähden Mandarin Singapore-hotelli sijaitsee Singaporen Orchard roadilla, ydinkeskustassa. Hotellissa on 39 kerrosta, huonetta sekä 6 erilaista ravintolaa: 24-hour Chatterbox Coffeehouse. Ruokaravintola, jossa tarjolla aasialaista sekä länsimaalaista ruokaa. Tunnettu kuuluisasta Chicken Rice annoksesta. The Mezzanine Cafe & Bar. Tarjoaa iltapäivien teehetket aina illan klubimaisiin tunnelmiin. Chikuyotei Japanese Restaurant. Tunnettu erikoisista japanilaisista, Unagi ruokalajeista. Triple 3, The Buffet Restaurant. Tarjoaa buffet tyyliin aamiaisen sekä lounaan, vaikutteita ympäri maailmaa. Pine Court Chinese Restaurant. Tarjoaa kiinalaisesta ruokakulttuurin rikkaudesta lähinnä kantonilaista sekä Teochew-erikoisuuksia. Top of the 'M'. Mannermainen keittiö, jossa voimakkaita vaikutteita ranskalaisesta sekä italialaisesta ruokakulttuurista. Observation Lounge. Tarjoaa cocktaileja drinkkejä, hyvä näköala. (Meritus hotels & resorts, 2003.) 2.3 Finnish Festival in Singapore Finnish Festival-tapahtuma oli Singaporessa 7. kesäkuuta 7. syyskuuta Tämä tapahtuma oli todella merkityksellinen molemmille maille; se yhdisti kaksi täysin erilaista maata yhteen taiteen ja kulttuurin saralla. Molemmat maat ovat kooltaan pieniä ja kuuluisia teknologiastaan, teknologisesta kehityksestään, telekommunikaatiostaan ja sen kehittämisestä.

9 The Finnish Arts Festival oli laaja skaala kulttuuritapahtumia, ja sen tavoitteena oli tuoda esille kulttuurien oja, jotta voisimme ymmärtää toista kulttuuria paremmin ja luoda uusia suhteita eri aloilla. 6 Tapahtuma oli sovittu Suomen ja Singaporen eri hallitusten välillä. Tapahtuman aikana Suomen kulttuuriministeri Kaarina Dromberg tapasi singaporelaisen kollegansa vahvistaakseen entisestään hyviä suhteita maiden välillä. Tapahtumaa tukivat molempien maiden kulttuuriministerit sekä suurlähetystöt, jotka olivat tärkeimpiä tekijöitä Festival-tapahtuman järjestäjiä. Finnish Festival kattoi monivivahteisen valikoiman taiteilijoita, esiintyjiä sekä ryhmiä, joiden tarkoituksena oli esitellä sekä klassista että uutta suomalaista taidetta Singaporen paikallisväestölle. Tapahtumaan kuuluivat seuraavat esiintyjät / ryhmät: 1. Helsinki Philharmonic Orchestra in collaboration with the Singapore Arts Festival 2. Finnish Modern Contemporary Dance: OPAL D 3. A New Media Exhibition at the Singapore Art Museum, jointly curated by SAM and KIASMA 4. Military Marching Band 5. Chamber Chorus Lumen Valo, Helsinki Years of Finnish Desing at the MITA Atrium 7. Finnish Jazz: Lenni Kalle Taipale-trio. 8. Club Event with DJ Jori Hulkkonen in collaboration with Zouk 9. Finnish Food Promotion 10. Finnish Film Festival Näiden lisäksi oli neljä pienempää ryhmää, jotka toimivat tavalla tai toisella edellä mainittujen yhteydessä. Festival-tapahtuma toteutettiin yhteistyössä erilaisten yritysten ja laitosten kanssa, kuten National Arts Council, Singapore Art Museum, Singapore Science Centre, CHIJMES, Ministry of Defense, Singapore Tourism Board and Singapore Mandarin Hotel.

10 2.4 Valmistelut ennen Singaporeen lähtöä 7 Ennen Singaporeen lähtöä oli tehtävä paljon töitä ennen kuin olimme valmiita lähtemään toteuttamaan projektia; Finnish Food Promotion in Hotel Mandarin Singapore. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opettajat pitivät monta kuukautta ennen projektia tiiviisti yhteyttä Singaporeen, jotta saataisiin kaikki tarvittavat asiat kuntoon ja olisimme Mandarin hotellin johdon puolesta tervetulleita sinne Ennen projektin käynnistymistä Seuraavassa luettelossa käy ilmi, miten projekti eteni alkuvaiheessa - Finnish Food Promotionin toteutusajankohdan suunnittelu ja varmistus Mandarinhotellin ravintoloiden päällikön Danny Tanin ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yliopettajan Esa Arolan välillä (maaliskuu 2002). - Yhteydet Shaksfin Asia sekä Mandarin Singaporeen, jossa lyötiin lukkoon Finnish Food Promotion in Hotel Mandarin Singaporen toteutumisajankohta, kesäkuuta 2002 (Esa Arola, maaliskuu huhtikuu 2002). - Yhteistyötä Sokos Hotels ketjun kanssa promotioon osallistumisesta, neuvottelujen tuloksena tiimiin liittyy Sokos Hotels Klaus Kurjesta, keittiöpäällikkö Petri Rauha (Esa Arola, huhtikuu 2002). - Koulusta valittiin kaksi opiskelijaa mukaan projektiin toteuttamaan promotiota. Mukaan valittiin Arto Hakanen ja Markus Lamberg (Jyväskylän Ammattikorkeakoulun ruokatuotannon lehtori Jari Rossi huhtikuu 2002). - Ruokien ja ruokalistan suunnittelu, testaus sekä valinta promotioon (ks Liite 2.) (Jari Rossi, Petri Rauha, Arto Hakanen sekä Markus Lamberg, toukokuu 2002). - Esittely-materiaalien, valokuvien sekä annoskorttien lähetys Singaporeen (Esa Arola, toukokuu 2002). - Jyväskylän Ammattikorkeakoulun palvelutuotannon lehtori Hannu Suontausta liittyi tiimiin toukokuussa ( Esa Arola, toukokuu 2002). (Suontausta 2002.) Ennen lähtöä oli myös muistettava tarkistaa oma terveydentila. Rokotukset kävimme tarkistamassa sekä suositeltun A hepatiitti rokotuksen otimme. Tutustuimme Singaporen kulttuuriin ja Singapore Mandarin hotelliin ja toimintatapoihin ennen lähtöämme.

11 2.4.2 Ruokalistan suunnittelu ja toteutus 8 Kuultuamme, että pääsemme toteuttamaan Finnish Food Promotionia Singaporeen, aloimme heti huhtikuussa 2002 suunnittella ruokalistaluonnoksia. Mietimme suomalaisia a la carte-ruokia ja kirjasimme niitä paperille. Mietimme ja etsimme kirjoista, internetistä erilaisia ruokaohjeita ja keskustelimme Rossin ja Rauhan kanssa, mitä tarjoaisimme singaporelaisessa viiden tähden hotellissa. Ruokalistan suunnittelussa oli otettava huomioon, minkälaisia raaka-aineita voimme käyttää ruoka-annoksissamme. Singaporessa ei ole saatavilla kaikkia suomalaisia raaka-aineita, kuten tervasiirappi, metsämansikka, pihlajanmarjahyytelö yms. Myös valmistusvälineet olivat vähän erilaiset kuin meillä Suomessa. Esim. savustusmahdollisuutta ei ollut lainkaan ja höyryuunit eivät toimineet kunnolla. Suomessa ruoan perinteet esim. perunan, maitovalmisteiden sekä marjojen käyttö on kovin erilaisempaa kuin singaporessa, myös tällaiset seikat oli otettava huomioon suunnittelussa. Muutamien viikkojen pohdintojen jälkeen saimme omasta mielestämme hyvän ruokalistakokonaisuuden, jonka jälkeen aloimme testata ruokia käytännössä huhtitoukokuussa Testasimme ruokia Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opetuskeittiöissä. Kokeilimme erilaisia valmistusohjeita ja malliannoksia valitsemillemme ruoille. Ruokia testatessamme pidimme tiiviisti yhteyttä Singaporeen ja kysyimme, mitä mieltä he olivat suunnitellusta ruokalistasta. Ruoka-annokset vaihtuivat sekä omasta että Singaporen yhdyshenkilöiden aloitteesta muutamia kertoja, koska esim. raakaaineiden saanti ei ollut kaikkiin ruokiin mahdollista tai löysimme joihinkin ruokalajeihin paremman vastineen. Päästyämme kaikkien osapuolien kanssa ruokalistasta ( ks. Liite 2.) yhteisymmärrykseen, testasimme kaikki ruokalajit opetuskeittiöissä toukokuussa 2002, minkä jälkeen otimme annoksista kuvat ja teimme annoskortit. Singaporessa ravintolapäälliköt tekivät annoksistamme menukokonaisuuksia, koska niitä myytiin kyseisessä ravintolassa eniten (ks. Liite 2.).

12 2.5 Singaporeen saapuminen ja tapahtumat 9 Lähdimme Suomesta Helsingin lentokentältä Finnairin lentokoneella kohti Singaporea. Teimme välilaskun Bangkokissa, josta jatkoimme pienen tauon jälkeen Singaporeen. Lentomme kesti yhteensä noin 14 tuntia. Päästyämme Singaporeen aloimme pitää siellä päiväkirjaa, josta näkee päiviemme tapahtumat (ks. Liite 1.). 3 Singaporen valtio 3.1 Singaporen historia Singaporen alue kuului luvun alkupuolella sumatralaiseen Shrivijayan valtakuntaan luvulla alue liitettiin jaavalaiseen Mahapajitin imperiumiin. Singapore oli pitkään kalastajien ja merirosvojen asuin- ja kaupankäyntipaikka, kunnes luvulla portugalilaiset löysivät sen ja asettuivat lähelle Singaporea. Hollantilaiset valloittivat alueen portugalilaisilta vuonna (Lahtinen & Mäkelä 1995,190.) Sir Thomas Stamford Raffles saapui luvun alkupuolella Singaporeen ja osti alueen Iso-Britannian haltuun. Vuonna Singapore alkoi kehittyä nopeasti, koska Malaka ja Penangi yhdistettiin Iso -Britannian rinnalle ja kaupan käynti Kiinaan aukesi. Kauppa vilkastui ja työtä oli runsaasti, joten alueelle muutti paljon työväkeä ja kauppiaita Kiinasta ja Intiasta luvun Loppuun mennessä oli Singaporesta tullut suurkaupunki. (Lahtinen & Mäkelä 1995, ) Singaporea saattoi kutsua luvun alussa jo täysin kiinalaiseksi kaupungiksi. Vuonna iso -britannialaiset perustivat Singaporeen tärkeän laivasto- ja lentotukikohdan. Vuonna japanilaiset hyökkäsivät alueelle ja valloittivat sen. Sodan myötä kommunismi nousi valtaan luvulla ja silloin perustettiin PAP (People s Action Party). Singaporelle myönnettiin ensin itsenäisen kruununsiirtomaan asema japanilaisten lähdettyä alueelta ja lopulta autonomia (Taskuopas Singaporeen 2003.)

13 10 Vuonna Singapore liittyi itsehallinnollisena kaupunkina Malaijin liittovaltioon, jonka nimeksi tuli Malesia. Liittovaltiosta Singapore erkaantui itsenäiseksi tasavallaksi Singapore oli aasian varakkain kaupunki Japanin jälkeen luvulla. Iso -Britannian tukikohta purettiin (Lahtinen & Mäkelä 1995,192.) Tänä päivänä Singapore on aasian menestyneimpiä ja moderneimpia liikekeskuksia. Mm. Maailman suurimmat pankit ovat täällä edustettuina ja Singaporen satama on yksi maailman vilkkaimmista. (Taskuopas Singaporeen, 2003.) 3.2 Yleistietoa Singaporesta Singapore on pieni saariryhmä, joka sijaitsee Malakan niemimaan kärjessä. Singapore on kasvanut parissa vuosisadassa merirosvojen ja kalastajien kaupungista suureksi kansainväliseksi kauppakeskukseksi. Monikulttuuriseen ja rotukirjavaan Singaporeen on muuttanut asukkaita Malaijien lisäksi Kiinasta, Intiasta ja muilta lähisaarilta sekä lännestä. Seuraavassa kuviossa on Singaporen kartta, josta näkee, kuinka pieni maa Singapore on. KUVIO 1. Singaporen kartta. Kuva on internetistä (Finpro, 2003.)

14 Seuraavassa luettelossa Singaporen perustietoja. 11 Pinta-ala: 633 km2. Pinta-ala kasvaa hitaasti täytemaan avulla Asukasluku: 4.3 milj. Asukastiheys: n as/km2 (Suomessa 16 as/km2) Kansallisuustunnus: SGP Pääkaupunki: Singapore Pääkaupungin asukasluku: asukasta Pääsaari ja 54 pientä saarta Malakan niemimaan päässä. Valtiomuoto: tasavalta (yksipuoluejärjestelmä) Nykyinen hallitsija: Presidentti Ong Teng Cheong Rahayksikkö: Singaporen dollari, 1 SGD = Aikaero Suomeen 6 tuntia Viralliset kielet ja asukkaat: mandariinikiina (75 %), malaiji (15 %), tamili (intialaiset, 6 %), englanti. Tärkeimmät uskonnot: taoismi (30 %), buddhismi (25 %), islam (16 %), muslimi (15%) ja kristinusko (10 %). (Finpro, 2003.) Nykytilanne Singaporessa Ensivaikutelma singaporesta on, että kaupunkivaltio on länsimaalainen, jossa pilvenpiirtäjät valtaavat kadut ja liikenne sujuu joustavasti. Sisimmässään Singaporen asukkaat ovat kuitenkin täysin aasialaisia, he ajattelevat ja toimivat kuten aasialaiset. Monet ovat hakeneet koulutusta ympäri maailmaa, mutta ovat säilyttäneet aasialaiset arvot ja käyttäytymismallit. Hallitus tukee patrioottisuutta ja se näkyy ihmisissä. Singaporen valtio mahtuisi Helsingin kehä III:n sisäpuolelle. Väestö on värikästä, kuten edellä mainitsimme (ks.kappale 1.21). Vierastyövoiman käyttö lähimaista on valtavaa. Uskonnonvapaus kukoistaa. Taolaisia ja buddhalaisia on noin puolet Singaporen väestöstä, islamilaisia kolmannes, ja muslimeja on n. kolmasosa, kristittyjä 10% ja muutama prosentti hinduja. Hallitusmuoto on parlamentaarinen demokratia, käytännössä valtaa pitää PAP.

15 12 Singapore on vauraimpia Kaakkois-Aasian valtioista. Rikollisuus on minimissään tiiviin perhe sekä sukuyhteisön ja silmä silmästä, hammas hampaasta -ajattelutavan vuoksi. (Kekki 2000) Bisnesmaailma ja työvoima Kiinalainen sanonta, kaupankäyntipaikka on taistelukenttä, kuvaa hyvin Aasian liike-elämässä pärjäämisen tärkeyttä. Liiketoiminnassa Singapore on Kaakkois-Aasian johtava maa. Tiedonkulku ja yhteydenpito ympäri maailmaa ovat varsin helppoja pitää yllä. Tietoliikenneyhteydet ovat uusinta teknologiaa ja koulutetut ihmiset takaavat myös kaupankäynnin sujuvuuden. Singapore on siirtänyt perusteollisuuden halvempiin lähimaihin ja on itse keskittynyt tietoyhteyskuntaan, korkeaan teknologiaan ja koulutettuun väestöön. Tällä hetkellä liiketoimintaa kehitetään pankki- ja rahoitussektorilla. Korkean koulutuksen ja kalliin hintatason myötä myös palkkataso on korkea. Halpaa työvoimaa käytetään jonkin verran, mutta hallitus on rajoittanut sitä henkilökunnan määrän mukaan. Virallinen työaika on maanantaista lauantaihin 44 tuntia viikossa ja lomat ovat lyhyitä, tai ei ole ollenkaan, esim. Kokilla on vuodessa noin 2 viikkoa lomaa. (Kekki 2000.) Vienti ja tuonti Tämän hetken vienti Suomesta Singaporeen on keskittynyt enimmäkseen elektroniikkaan, kuljetusvälineisiin, paperiin sekä pahviin. Vastaavasti Suomen tuonti Singaporesta on tällä hetkellä suurimmaksi osaksi koneita, laitteita sekä kuljetusvälineitä. Suomalaisia yrityksiä toimii Singaporessa jonkin verran, kuten elektroniikkakomponenttien tuotantoa tai kokoonpanotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Maahantuontia on jonkin verran, suurimpana Nokia. (Kekki 2000.) 4 Singaporen ruokakulttuuriin vaikuttaneet tekijät Karttaa tarkastellessa Singaporea ympäröivät monet maat. Otimme kuitenkin huomioon sellaiset maat, jotka olivat mielestämme vaikuttaneet Singaporen kulttuuriin, ke- hitykseen ja syntyyn.

16 13 Yhteiskunnan rakenteet muovaavat ruokakulttuuria, ruoan valintaa ja ravitsemusta, jotka ohjaavat voimakkaasti ihmisiä. Ruoka ei ole vain ravintoa, vaan ruokakulttuurin kautta ihmiset ilmaisevat itseään ja asemaansa sekä määrittävät käsityksiä ravinnon syötävyydestä. Kulttuurista ja sen muutoksesta ammennetaan ne käsitykset, merkitykset ja uskomukset, jotka jäsentävät suhtautumista ruokaan. Ruokakulttuurin olemuksen ja muutostenpohdiskelu perustuu yleensä omaan kulttuuriin. (Mäkelä 1990, 11.) Ravinto symbolisoi erilaisia asioita. Ravinto on välttämätön elämän ylläpitäjä. Ihmisen ruoan valintaan vaikuttavat monet seikat. Yleensä ihmiset valitsevat sitä, mistä he pitävät. Ruoan valintaan vaikuttavat myös tarjonta, saatavuus, hintataso sekä henkilön käytettävissä olevat varat. Ruoan valinta vaihtelee kulttuurista toiseen. Eri kulttuureissa ruoan valintaan ja saatavuuteen vaikuttavat uskomukset, uskonto, historia, yhteiskunnan rakenne sekä yhteiskunnallinen kehitys. Näiden seikkojen merkitys tulee esille myös Aasian maissa ja tästä syystä se vaikuttaa eri ruokakulttuureihin ja tapoihin eritavalla. Ruokakulttuuri, syömiseen liittyvät tavat ja kansalliset ruokalajit ovat osa kulttuuria ja siksi ruokakulttuuriin tutustuminen on olennainen osa koko kulttuuriin tutustumista. (Mäkelä 1990, 6.) 4.1 Singaporen ruokakulttuuri Aasian monipuolisin ruokalajien kirjo löytyy Singaporesta. Voit syödä kuukausia, ilman että syöt samaa ruokaa uudelleen. Ainekset ovat ensiluokkaisia, tuoreita ja hyvän makuisia. Kymmenet erilaiset aasialaisperäiset keittiöt, kuten kiinalainen, malajilainen, vietnamilainen, thaimaalainen, japanilainen sekä korealainen, ovat kaikki sekoittuneet Singaporen ruokakulttuuriin. Saatavana on myös sekä eurooppalaista ruokaa että länsimaalaista pikaruokaa. Vaikeinta onkin päättää mitä söisi ja missä. Valinnanvaraa löytyy pilvenpiirtäjien kattokerrosten hienostoravintoloista aina arkisimpiin paikkoihin, joissa on kattotuuletin ja annokset tarjoillaan banaaninlehdiltä. Monenlaisista ympäri vuorokauden avoinna olevista katuravintoloissa on yksin jo yli 50 ruokavaihtoehtoa. Yleensä hotellien ravintoloista saa herkullisinta ja toisaalta sitten taas mitäänsanomattominta ruokaa. (Lehtipuu 1992, 16.)

17 14 Singapore muodostuu kolmesta pääväestöryhmästä; kiinalaisista, malaijista ja intialaisista. Jokaisella väestöryhmällä on oma ruokakulttuurinsa, jotka eroavat toisistaan selvästi tarjottavan ruoan ja tarjoilutavan mukaan. Singaporessa on myös eri väestöryhmien alueita, josta voi ostaa kyseiselle väestöryhmälle tyypillisintä ruokaa. (Lehtipuu 1992, 16.). Hyvästä ruoasta voi nauttia, esim. perinteisissä, kansainvälisen keittiön ravintoloissa tai Singaporelle tyypillisissä Food marketeissa ja ulkoilmaravintoloissa. Nämä eivät ehkä ulkonäöltään vastaa meidän käsityksiämme ruokailumiljööstä, mutta tarjonta on häikäisevää ja hinnat ovat varsin edullisia. Singaporessa hyvin edustettuina ovat monet erilaiset kiinalaiset keittiöt sekä intialainen että malesialainen ruoka, samoin malesialaisen ja kiinalaisen keittiön sekoitus, nonya-keittiö. Singaporessa suurin osa asukkaista on kiinalaisia. Tyypillisimpiä Kiinalaisia ruokia ovat Singaporessa ovat taikinanyytit ( Dim sum), hain evät, friteerattu kana, kana- riisiruoka. (Lehtipuu 1992, 121.) Singaporessa on oma intialainen alue, missä useat ravintolat tarjoavat tulista eteläin- ka- tialaista ruokaa, sekä jonkin verran pohjoisintialaista tandoori -ruokaa. Lammas-, la-, kana- ja kasvisruoat ovat yleisiä Singaporessa. Ruoka syödään yleensä sormin. Riisin asemasta voidaan tarjota leipää, jolloin leivän palasia käytetään lusikkana. Nykyään intialainen ruoka syödään usein lusikalla. Singaporen alkuperäinen keittiö valmistaa malaji-ruokaa, mikä ei ole korkealle arvostettua. Curry on tyypillinen mauste Singaporelaisessa ruuassa. Useissa Aasian maissa ja kaupungeissa sijaitsee ruokakatuja, joissa ruoka myydään ruokakojuista tai -kärryistä. Kojuista myydään mitä erikoisimpia herkkuja. Singaporessa uusimmat ruokakeskukset, Food marketit, sijaitsevat suurien ilmastoitujen ostoskeskuksien yhteydessä. Ruoka haetaan kojuista itse ja syödään yleisesti käytössä olevien pöytien ääressä. Keskuksissa on useita pieniä kioskeja, joissa valmistetaan edullista ruokaa. Ruoka tarjoillaan muovilautaselta ja syödään puikoilla. Turistit saavat myös veitsen ja haarukan käyttöönsä. (Gostelow 1999, 6.) Ateriat ovat maukkaita ja hämmästyttävän halpoja. Ruokakojuja voidaan siirrellä tai kohennella silloin tällöin ja yleensä ne kootaan yhteen suuriksi ruokakeskuksiksi, joita kutsutaan nimellä, hawker-keskus. Kojut ovat selvinneet koskemattomina kehitykses-

18 15 tä. Rähjäisestä ulkonäöstään huolimatta kojut ovat puhtaita, siitä pitävät huolen paikalliset terveystarkastajat. Samassa keskuksessa on mahdollista maistaa kiinalaisia-, indonesialaisia-, intialaisia- tai malaijiherkkuja, lisää saa hakemalla. Käytäntö on yksinkertainen; etsi vapaa pöytä, paina mieleen sen numero tai sijainti, lähde tutkimaan kojuja ja tilaa mitä haluat. Ruokakeskukset sijaitsevat lähinnä esikaupunki alueilla, työ- ja tapaamispaikkojen lähellä sekä hotellien tuntumassa. Jotkut ovat avoinna päivisin, jotkut öisin. (Gostelow 1999, 86.) Singaporelainen ruokakulttuuri nojautuu vahvasti Kiinan, Intian ja Indonesian ruokaperinteisiin. Kuitenkin merkittävä esimerkki kulinarististen perinteiden yhteensulautumisesta on nonyalaisten ruokakulttuuri. Nonyat, eli kiinalaisten maahanmuuttajien ja malaijinaisten seka-avioliitoista syntyneet, ovat luoneet ainutlaatuisen valikoiman ruokia. 4.2 Kiinalainen ruokakulttuuri osana Singaporen ruokakulttuuria Kiinaa kutsutaan Aasian sydämeksi sen sijainnin ja kokonsa puolesta. Kiinalaista keittiötä pidetään yhtenä maailman parhaimpana ja siksi monet Aasian maiden ruokakulttuurit ovat saaneet vaikutteita kiinalaisesta ruokakulttuurista. Kiinalaista ruuanlaittoa ja ateriointiin liittyviä tapoja pidetään vanhana taidelajina. (Poutanen 1993, 13.) Kiinalainen ateria koostuu yleensä riisistä tai muusta viljasta. Päivällisellä on riisin lisäksi tarjolla 3-4 eri ruokalajia. Ruokalajien määrä on sitä suurempi, mitä juhlallisemmasta tilaisuudesta on kyse, esim. häissä ruokalajeja saattaa olla toistakymmentä. Lounaalla on vähemmän ruokalajeja. Ruokalajien lukumäärästä riippumatta ne ovat huolellisesti valittuja ja niissä on käytetty vaihtelevasti raaka-aineita ja eri valmistusmenetelmiä. Liian lihapitoista ruokaa kiinalaiset pitävät epäterveellisenä. Liha, kala, tai siipikarja ei kuulu päivittäiseen ateriointiin. (Aaltonen 1986, 27.) Kiinalaisen keittiön erityispiirteenä pidetään pyrkimystä harmoniaan; värien, tuoksujen, makujen ja tuntemusten avulla niin yksittäisissä ruokalajeissa kuin kokonaisissakin aterioissa. Kaikki kiinalaiset kokit pyrkivät toteuttamaan vanhaa taolaista filosofiaa, jossa raaka-aineita, muotoja, mausteita ja ruuanvalmistustapoja vaihdellen saavutetaan Jingin ja Jangin tasapaino, joka kuuluu osaltaan taolaiseen uskontoon. Ennen

19 ruoasta voitiin päätellä heti, mistä osasta Kiinaa ruokalajit olivat lähtöisin. Nykyään kaikkia perinteisiä ruokalajeja saadaan eripuolilta Kiinaa. (Poutanen 1993,14.) 16 Kiinalaiset keittiöt jaetaan 4 eri ryhmään sijaintinsa mukaan. Näitä keittiöitä ovat pekingiläinen eli pohjoinen keittiö, shanghailainen eli itäinen keittiö, setsuanilainen eli läntinen keittiö sekä kantonilainen eli eteläinen keittiö. Tunnetuin näistä on etelän eli kantonilainen keittiö. Eri keittiöt poikkeavat toisistaan maustamisen ja käytettyjen raaka-aineiden osalta. (Autti & Pojanluoma 1996, 118.) Pekingiläinen keittiö Pohjoisen alueen kylmä ilmasto on tehnyt ruokatottumuksista yksinkertaista ja konstailematonta. Riisin asemasta viljellään vehnää ja hirssiä. Lähes päivittäin syödään hirssivelliä, leipää, nuudeleita, erilaisia pannukakkuja ja papuja. Mausteita käytetään vähän. Ruoka valmistetaan paahtamalla, grillaamalla tai uunissa hauduttamalla. Keittiö on saanut vaikutteita mongolialaisesta keittiöstä, joka näkyy lampaanlihan runsaana käyttönä. Pohjoisessa syödään vähemmän riisiä, kuin etelässä. Riisi korvataan hirssillä, nuudeleilla tai mantou-leivällä. (Ketola, Liimatainen & Riipi 1999, 90.) Pohjois-Kiinassa käytetään lampaanlihaa ja riistaa liharuokiin. Pohjois-kiinassa viljellään mm. vehnää, hirssiä, kauraa, tattaria, ohraa, soijapapuja, sipulia, valkosipulia, selleriä, kiinankaalia, paksoita, parsasalaattia ja maapähkinöitä, joista valmistetaan alueella ruokaa. Alueen tunnetuin ruoka on Pekingin ankka ( Beijing kao ya ), jonka tarjoamiseen kuuluu tietty seremonia. Pekingin ankan ruokailuseremonia on seuraava; ensin kokonainen ankka esitellään ruokailijoille, se kypsennetään vedellä täytettynä pähkinäpuun hiilloksessa punertavaksi ja kiiltäväksi. Ruokailtaessa jokainen ottaa ensin ohukaisen ja voitelee sen kastikkeella. Miten Pekingin ankka sitten valmistetaan? Näin se suurin piirtein tapahtuu. Ankka höyhennetään. Linnun nahka pidetään muuten kiintonaisena, mutta sisälmykset vedetään toiseen "kainaloon" tehdystä aukosta ulos. Lintu täytetään vedellä (ei suolaa) ja sitä valellaan koko valmistuksen ajan siirapilla ( ks. Liite 3.). Ohuenohuisiin lettuihin "pyydystetään" syömäpuikoilla sekä lihaa että rapeaa nahkaa. Mukaan vähän suolaista hoisin kastiketta ja kevätsipulia. (Autti & Pojanluoma 1996, 118).

20 17 Mandarin Singapore Hotellin kiinalaisessa ravintolassa kokonainen Pekingin ankka tuotiin kypsänä asiakkaan pöydän viereen. Ensin kokki kuori veitsellä ankasta kauniin ruskean kuoren, jota söimme. Sen jälkeen hän leikkasi ankasta lihaa, jota tarjoiltiin erilaisten lisäkkeiden ja soija kastikkeiden kera. Kokemus oli unohtumaton sekä erittäin mielenkiintoinen Shanghailainen keittiö Itäisen keittiön rannikkoalueen satamakaupungit Hangzhou, Suzhou, ja Shanghai ovat vaikuttaneet paljon kiinalaisen keittotaidon kehitykseen, niiden kautta on virrannut vaikutteita myös muualta maailmasta. Alueen halki virtaavan Jangtsen ympäristön viljavilla mailla kasvaa rehevänä vehnää, riisiä, maissia, soijapapuja sekä monia kasviksia. Tämän vuoksi alueella syödäänkin kasvisvoittoisia ruokia. Ruoka kypsennetään usein höyryssä hauduttaen, jolloin mausteena käytettävät soija, inkivääri, sokeri ja viinietikka tekevät siitä täyteläisen tumman ja makean. (Ketola, Liimatainen & Riipi 1999, 90.) Itäisessä keittiössä käytetään runsaasti tuoreita vihanneksia. Ruoka on melko öljyistä ja se maustetaan makeaksi. Ruoankoristelu vie runsaasti aikaa. Ruokaan kuuluu olennaisesti makea peruna, merilevä, papujuusto, sienet ja vesikasvit. (Poutanen 1993, 13.) Setsuanilainen keittiö Läntisen keittiön tunnetuimmat keskukset ovat viljavissa sichuanin ja hunanin maakunnissa. Ruoat ovat voimakkaita ja välillä tulisia. Ruokahalua herättävät maut saadaan sipuleista, valkosipulista, inkivääristä ja chilistä, joita kaikkia käytetään reilusti. Chiliöljy, seesamöljy sekä erilaiset pähkinätahnat ja -kastikkeet täydentävät jo muutenkin aromaattisia makuja. (Ketola, Liimatainen & Riipi 1999, 91.) Samaan ruokaan voidaan käyttää monia erilaisia ruoanvalmistusmenetelmiä, esimerkiksi marinointia, savustusta, höyrykypsennystä ja lopuksi friteerausta. ( Autti & Pojanluoma 1996, 11. )