Lähihoitaja Jenni Saarikko työskentelee hyvässä työpaikassa Jyväskylässä. 28 Taiteen merkitys muistisairaiden hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähihoitaja Jenni Saarikko työskentelee hyvässä työpaikassa Jyväskylässä. 28 Taiteen merkitys muistisairaiden hoidossa"

Transkriptio

1 3 2012

2 Sisältö 3 / Mirja Hieta ja Marja Keränen ovat mukana testamenttiprojektissa Lähihoitaja Jenni Saarikko työskentelee hyvässä työpaikassa Jyväskylässä. 60 Suomessa julkaistaan reilut teosta vuodessa. 16 Työpäivä Tampereen Validiatalossa. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Henna Tuomikoski esittäytyy 6 Vaikuttakaa superilaiset! 8 Neuvoja uhkaaviin tilanteisiin 10 Omavalvontasuunnitelmat käyttöön 12 Maaliskuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: tagliatelle 16 Suvi Nelin avustaa palvelutalon asukkaita 21 Eettisiä suosituksia täsmennettiin 23 Puheenjohtajaehdokkaiden kevätkiertue alkaa 2 super Taiteen merkitys muistisairaiden hoidossa 30 Otteita opintopäiviltä 35 La Carita -palkinnot 36 Pienet terveyskeskukset muutosten edessä 38 Hyvä hoitaja on rauhallinen 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 41 Kuiva iho kutisee 42 Työikäisen ravitsemus 44 Jokainen ääni ratkaisee 45 Palasia sieltä täältä 46 Makuutus syö lihasvoimaa 50 Testamentti senioreille 52 Aika hyvä työpaikka Jyväskylästä 54 Työhyvinvointi on jokaisen asia 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Mikset kirjoittaisi siitä kirjaa? 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Puolangalta 46 Iäkkään potilaan kuntoutuksella on kiire!

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Ava Numminen, Elina Rikkilä, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva 123RF ja Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Tietoa tuhannelle SuPerin ammatilliset opintopäivät pidettiin helmikuussa Helsingissä. Tapahtuma on ollut tärkeä osa SuPerin toimintaa vuosikymmenien ajan ja tälläkin kertaa osanottajia oli niin paljon kuin voitiin ottaa vastaan. Tietojaan päivitti yli tuhat ammatillisen osaamisensa kehittämisestä kiinnostunutta lähi- ja perushoitajaa. Heidän välityksellään uusin tieto leviää edelleen työpaikoille eri puolille maata. Tällä kertaa käsiteltiin muun muassa vanhuspalvelujen valvontaa, eettistä jaksamista, muistisairauksien hoitoa sekä erikoissairaanhoidon haasteita. Palautteissa kiitetään mielenkiintoisista aiheista ja siitä, että opintopäivillä on tilaisuus vaihtaa ajatuksia vertaistensa kanssa. Se, että opintopäiville ehtivät samaan aikaan sekä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, kertoo superilaisten työn tärkeydestä. Ministereistä kumpikin kehotti SuPerin jäseniä olemaan aktiivisia oman työelämänsä kehittämistä koskevissa asioissa: superilaisilla on sekä joukkovoimaa että mahdollisuus vaikuttaa osaamisensa kautta. Juuri nyt on vaikuttamisen aika. Kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan, ja varmasti jokainen alalla työskentelevä miettii kenen palveluksessa tulevaisuudessa työtään tekee, perushoitaja Leena Ruokkeinen Ruoveden terveyskeskuksesta yhtenä heistä. Hän tietää, että vuoden vaihteessa työnantaja joka tapauksessa vaihtuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin keskittyessä erikoissairaanhoitoon. Epävarmuus tulevaisuudesta askarruttaa, mutta se ei Ruokkeisen mukaan vie nautintoa itse työstä. Aamulla on hyvä tulla pieneen, vakaaseen työpaikkaan mukavien kollegoiden pariin. Onko suurissa organisaatioissa työskentelevien tunne sama? Ensi maanantaina käynnistyy SuPerin puheenjohtajaehdokkaiden toinen jäseniltakiertue. He vierailevat maalis-huhtikuun aikana kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Tässä numerossa ehdokkaat kertovat ajatuksistaan ja tulevan kiertueen keskeisistä teemoista. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee kuulemaan heitä ja punnitsemaan asioita myös jäseniltoihin.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat maaliskuu Kalenteri Superilaisia jo yli ! Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Kuopio, SuPer Aivoviikko Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer Liittomme jäsenmäärä ylitti jäsenen merkkipaalun vuoden alussa. Jäsenmäärän kasvu on ollut viime ajat kiihtyvää: jäsenen rajapyykki ylittyi helmikuussa 2009, :n raja rikkoontui alkusyksystä 2004 ja jäsentä liitolla oli koossa vuonna SuPerin edeltäjän, Suomen Apuhoitajayhdistyksen toiminta alkoi vuonna 1948 vain 280 jäsenen voimin. Jäsenmäärä kohosi 1960-luvulle tultaessa 2500:een ja vuonna 1968 jäseniä oli Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1978 Suomen Apuhoitajaliiton jäsenmäärä oli huhtikuu Maailman vesipäivä Maailman tuberkuloosipäivä Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi, Oulu, SuPer Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer Valtakunnallinen ihopäivä, päätapahtuma Joensuussa, Iholiitto Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palvelujen luottamusmiesten edunvalvontapäivä, Helsinki, SuPer PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista, Kuusamo, SuPer Pitkäperjantai Maailman terveyspäivä Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer STTK sanoo ei eläkeiän nostolle STTK:n hallitus ei hyväksy vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisen 63 vuodesta 65 vuoteen. STTK:n hallituksen mielestä eläkejärjestelmä toimii ja työurat ovat pidentyneet aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Maan hallitus on kehottanut työmarkkinajärjestöjä tekemään sopimuksen työurien pidentämisestä maaliskuun kehysriiheen. STTK on valmis hakemaan ratkaisun, jolla työurien pidentäminen turvataan. STTK edellyttää, että sopimuksen osana työeläkemaksuja korotetaan vuosina 2015 nyt on aika Tämä turvaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja nuoret voivat luottaa työeläkejärjestelmään. Työhyvinvointia voidaan lisätä useilla toimenpiteillä. STTK:n mielestä työhyvinvointia edistää työikäisten osaamisen vahvistaminen, johtamisen kehittäminen ja työaikajoustojen sekä työaika-autonomian lisääminen. Työkyvyttömyyden vähentäminen edellyttää työnantajien, työterveyshuollon ja työeläkejärjestelmän yhteistyön tiivistämistä ja kuntoutuksen tehostamista ja laajentamista.. ingimage lähteä jäseniltaan kuulemaan puheenjohtajaehdokkaita. lähteä mukaan Vanhuus rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttiin. Lisätietoja sivulla 34 ja nettisivuilla äänestää SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaaleissa alkaen. ilmoittautua TERVE-SOS tapahtumaan Tampereelle, sillä 31.3.mennessä ilmoittautuneet osallistuvat vähän edullisemmin. pudottaa lumet katolta. siirtyä kesäaikaan nauttia keväthangista. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Henna Tuomikoski Upeaa, SuPer, upeaa! Haluan toivottaa Suomen Leijona-joukkueelle kevään kiekko-otteluihin mitä parhainta menestystä kotikentällään. Samoin toivotan kaikkea menestystä SuPer-joukkueelle kesän liittokokoukseen ja pitkälle tulevaisuuteen. SuPer on käyttänyt jääkiekkolegenda Kalervo Kummolaa menneinä vuosina konsulttina strategiavalmisteluissaan. Mielestäni se on hyvä asia. Joukkueurheilusta saa paljon vinkkejä, kun mietimme toimintatapojamme myös ay-liikkeessä. Joukkueemme koostuu yli pelaajasta. Hyvin haastavaa pelinrakentajille. Meillä on kapteeni, jonka tehtäviin kuuluu pelihengen nostattaminen, kaverin tukeminen, me-hengen luominen, kokonaisuuksien hahmottaminen ja julkisuuskuvan kirkastaminen. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu jokaisen pelaajan huomioiminen, avoimuus, suhteiden luominen, asiantuntijoiden kuuleminen, päämäärän saavuttaminen ja jatkuvuuden varmistaminen sekä uskon valaminen häviön jälkeiseen elämään ja niin edelleen. Kapteenin rinnalla pitää olla tiiviisti osaava, aktiivinen joukko, joka kannustaa, arvioi, innovoi ja asettaa kyseenalaiseksi toimintatapojamme. SuPerjoukkueessa se on hallitus ja edustajisto. Meillä on upea, voitontahtoinen, yhteen hiileen puhaltava joukkue. Joukkueessamme on erilaista osaamista. Joku osaa Granlundin ilmaveivin. Joku on hyvä maalivahti, hyökkääjä tai puolustaja. Jokaiselle löytyy oma paikkansa tässä joukkueessa. Pelaamme reilua, sääntöjen mukaista peliä myös taklauksissa. Emme halua väkivaltaa. Emme halua osoittaa sormella rangaistuslaukauksessa epäonnistunutta. Emme aseta eri pelipaikkoja arvojärjestykseen. Vain yhdessä ja peliaikaa jakamalla voimme saavuttaa voittomme. Yksin ilmaveivillä ei ottelua voiteta. Joukkueemme osaa perusluistelun. Meillä on siihen hyvä ja laadukas koulutus. Toki haluamme oppia myös lisää erilaisia uusia temppuja, jotta pysymme pelissä mukana. Aina ei voi voittaa, mutta liigajohtoon on kaikki mahdollisuudet hyvän valmennusjohdon avulla. SuPerilla on toimistossamme erinomainen huol- totiimi, joka seuraa herkeämättä uusia tuulia koko globaalissa maailmassa. Viimeisimmät taktiikat on kaivettava esille tulevaisuuteen tähyten. Joukkue saa kaiken tarvitsemansa palvelun käytännön asioista hienoimpaan terapiaan. Itse pelin tuoksinassa on tärkeää pitää yllä hyviä suhteita yleisöön, tuomareihin, jopa vastapelureihin oli sitten kyseessä koti- tai vierasottelu. SuPerin kohteena ovat asiakkaat, päättäjät, järjestöt ja jokainen, joka on tullut otteluamme katsomaan. Mielenkiintoinen peli, osaaminen ja yhteisöllisyys saavat heidät vakuuttumaan siitä, että meillä on peli hallussa. Joukkueella on oltava myös hyvin hiottu strategia. SuPer-joukkueen ydintehtävän osa-alueet voi mielestäni jakaa kolmeen osaan: sopimusedunvalvonta, ammatillinen edunvalvonta ja järjestötoiminta. Meillä on voimassa oleva sopimus, joten sopimusedunvalvonnan tavoitteena on tällä hetkellä saada mahdollisimman hyvät tulokset työryhmätyöskentelyistä, varsinkin jaksotyön kokonaisuudistuksesta. Ammatillisen edunvalvonnan haasteet ovat pitkäkestoisempia ja pysyvämpiä. Sieltä haluaisin ottaa esille superilaisten osaamisen käytön, ammatti-identiteetin vahvistamisen ja työhyvinvoinnin. Järjestötoiminnassa pitää olla, kuten keskusjärjestön motossa sanotaan, askeleen edellä. Koko maailma on muutoksessa ja meidän pitää pysyä mukana. Pelikaverit muuttuu ja strategia muuttuu, mutta tavoitteemme on korkealla. Kaikki ne ovat tervetulleita mukaan, joilla on perusluistelu hallussa. Hyvin pelatun ottelun jälkeen voimme pitää kunnon juhlat. Hyvää mieltä ja huumoria mausteena.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä. mari niemi-saari kirjoitti helmikuussa. henna tuomikoskea seuraavat tiia rautpalo huhtikuussa ja silja paavola toukokuussa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Ministerit kehottavat: Vaikuttakaa superilaiset! teksti jukka järvelä ja leena lindroos kuvat jukka järvelä Kaikki SuPerin ammatillisten opintopäivien tuhat osanottajaa saivat ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalan suunnitelmista helmikuussa Helsingissä. Sekä sosiaalija terveysministeri Paula Risikko että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kehottivat superilaisia vaikuttamaan omaa työelämäänsä koskeviin asioihin. Teillä on tekemisen meininki SuPerissa. Teitä on niin paljon, että äänenne kuuluu tässä maassa, sanoi Paula Risikko. Te olette avainasemassa yhteiskunnallisen kehityksen kannalta, teillä on kykyä ja taitoa muokata maailmaa, totesi puolestaan Maria Guzenina-Richardson. Aidosti hyvää Peruspalveluministeri Maria Guzenina -Richardson keskittyi avaussanoissaan vanhuspalvelulakiin. Hän näkee lain tärkeänä, koska sen tavoite on määrittää asioita, joiden avulla työ voidaan tehdä paremmin. Ministerin mukaan lakia ei kenties tarvittaisi lainkaan, jos alun perin olisi resurssoitu oikein ja annettu hoitoalan ammattilaisille mahdollisuus tehdä työtään täysipainoisesti. Kun 90-luvun alussa todettiin julkinen sektori kilpailuhaitaksi yksityiselle sektorille, kilpailutuksella ei mitattu oikeaa osaamista vaan asioita mietittiin hinta edellä, terveyspalvelujen kaupallisista lähtökohdista. Jos silloin kuviteltiin, että yksityissektori pystyy kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluja julkista sektoria paremmin, ei se niin mennyt. Veronmaksajien rahoja ei voi lähettää veroparatiiseihin. En ole yksityissektoria vastaan, mutta on tärkeää, mihin suuntaan sitä kehitetään. Aidosti pitää syntyä hyvää. Guzenina-Richardsonin mukaan vanhuspalvelulaki pitää saattaa maaliin. Hän totesi olevansa asiassa samaa mieltä SuPerin kanssa mutta koko muu Suomi ei. Peruspalveluministeri pohti myös, voiko vastuita ylipäätään ulkoistaa. Hän toivoi suomalaisilta kansakuntana samaa sisukkuutta, jolla maa nostettiin hyvinvointivaltioksi 40-luvun raunioista. Hän haastoi superilaiset oman alansa asiantuntijoina olemaan yhteistyös- Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko astelemassa luentosaliin tuomaan valtiovallan tervehdystä superilaisille. Samaan aikaan SuPerin pääsihteeri Arja Niittynen saattaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia toiseen saliin. 6 super

7 sä kunnallisten päättäjien kanssa kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevissa asioissa. Apua pudonneille Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kannusti superilaisia. Hän kehotti lähi- ja perushoitajia avaamaan suunsa etenkin nyt, kun kuntakeskustelu käy kuumana. Ette ole vain sivustakatsojia, vaan vaikuttajia. Teitä on niin paljon, että teidän sananne kuuluu. Risikon itsensä mukaan maa tarvitsee vahvat peruskunnat tai sellaisen yhteistyörakenteen, jossa jokaiselle turvataan hyvät peruspalvelut. Hän korosti terveyskeskusten asemaa ja osaamisen tärkeyttä niissä. Perushoito on saatava kunniaan. Erikoishoito ei pure, jos perusta ei ole kunnossa. Risikko kertoi olevansa huolestunut siitä, että perus- ja lähihoitajien määrä on vähentynyt erikoissairaanhoidossa, jossa heitä myös tarvitaan. Jotta mahdollisimman moni paikka säilyisi, täydennyskoulutus on lähi- ja perushoitajien yksi ase ammattikunnan vähennysuhkiin. Paula Risikko nosti avauspuheessaan esille myös syrjäytymisen ja työhyvinvoinnin kysymykset. Julkinen valta on suuren haasteen edessä, kun se etsii ja työllistää opiskelun ja työelämän ulkopuolelle pudonnutta nuorta. Määrä on iso, ja tilanne on tragedia heille itselleen, läheisille ja kansantaloudelle. Ongelman korjaamiseksi tarvitaan kansanliike, pelkät viranomaistoimet eivät riitä. Superilaisilta ministeri toivoi herkkyyttä ottaa syrjäytymisasia puheeksi. Jokaisen tulisi miettiä, miten pudonneet ohjattaisiin eteenpäin. Vuosittain suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauden tai masennuksen vuoksi. Luku olisi pienempi ja työhyvinvointi parempi, jos johtajuus olisi kunnossa ja joka tasolla ymmärrettäisiin, että inhimillisyys on myös taloudellinen teko.. lisää opintopäivien aiheista sivuilla Pitkäaikaispotilaita aiempaa vähemmän vuodeosastoilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportin mukaan yli puoli vuotta terveyskeskusten vuodeosastohoidossa olleiden potilaiden määrä on vähentynyt 28 prosenttia vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2010 noin potilasta oli hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla yli kuusi kuukautta. Kaikista hoitopäivistä he käyttivät 44 prosenttia. Kaikkiaan hoitopäiviä terveyskeskusten vuodeosasoilla oli vuoden aikana 6,2 miljoonaa. Verenkiertoelinten sairaudet ja psykiatriset sairaudet aiheuttivat lähes puolet kaikista hoitopäivistä. Yli kolme neljäsosaa hoitopäivistä kohdistui yli 75 vuotta täyttäneille. Omaishoitoon lisää yhdenvertaisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ryhtyy valmistelemaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Tavoitteena on muun muassa parantaa omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta, lisätä omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta sekä tukea omaishoitajien jaksamista. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Vuonna 2010 kunnat maksoivat noin 153 miljoonaa euroa omaishoidon tuen hoitopalkkioita. Omaishoidon tuen kattavuudessa ja saantiperusteissa on kuntien välisiä eroja. kanerva jalarvo super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Lähihoitajiin kohdistuu eniten väkivaltaa teksti elina rikkilä Kunta-alan ammateissa koettu asiakkaiden väkivaltaisuus on taas kääntynyt kasvuun. Tilastojen kärjessä ovat lähihoitajat. Kun dementikko hermostuu pukemiseen tai päihtynyt mies riehuu päivystyksessä, nyrkistä saa usein lähihoitaja. Viimeisimmän Työterveyslaitoksen julkaiseman Kunta 10 -tutkimuksen mukaan lähes neljäkymmentä prosenttia lähihoitajista oli vuoden aikana joutunut fyysisen väkivallan, kuten lyömisen tai potkimisen kohteeksi. Neljännes vastaajista oli nähnyt potilaan heittelevän tavaroita tai sotkevan tai rikkovan paikkoja. Henkistä väkivaltaa, kuten esimerkiksi uhkailuja, oli kuullut työssään lähes puolet lähihoitajista. Henkiseen väkivaltaan oli laskettu mukaan myös työpaikkakiusaamistapaukset. Terätai ampuma-aseella oli vuoden aikana uhattu kahta prosenttia tutkimukseen osallistuneista lähihoitajista. Kattava tutkimus Kunta 10 -tutkimuksessa selvitetään työoloihin liittyviä asioita parin vuoden välein. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä kymmenestä kunnasta. Mukana ovat olleet muun muassa Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia ja Virrat. Vastaajia on ollut mukana kullakin kerralla Lähihoitajat ovat usein ensilinjassa kohtaamassa sekavia ja pahoissa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja sen takia potilaiden väkivalta kohdistuu eniten heihin, kertoo professori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta. Lähihoitajia työskentelee paljon esimerkiksi päivystyksessä ja mielenterveys- ja päihdetyössä, jonne hakeutuu tavallista enemmän myös väkivaltaisia asiakkaita, hän toteaa. Lyömisiä ja potkimisia pääsee tapahtumaan usein myös perushoitotyössä, esimerkiksi pukemis-, nostelu- ja peseytymistilanteissa, jotka kuuluvat lä- Kymmenen neuvoa uhkatilanteisiin Aggressiivisia potilaita tulee aina olemaan, mutta suurin osa välikohtauksista voidaan oikealla toiminnalla estää. Olisiko näistä neuvoista apua? 1Jokaisessa työyhteisössä pitäisi olla kirjallinen ennakkosuunnitelma ja toimintaohjeet väkivaltaisten tilanteiden varalle. 2Pystyäkseen ennakoimaan tilanteita työntekijä tarvitsee riittävät perustiedot potilaan ominaispiirteistä. Esimerkiksi erilaisista neurologisista pulmista kärsivien lasten ja aikuisten, muistisairaiden 5 Ikäihminen voi turhautua siihen, ettei hän enää selviä yksin esimerkiksi peseytymisestä tai pukeutumisesta. Myös kyky hahmottaa ympätai kehitysvammaisten kanssa työskentelevä tarvitsee lisäkoulutusta aiheesta. Nämä ihmiset eivät ole aggressiivisia pahuuttaan vaan koska heidän aivonsa tietyissä tilanteissa toimivat eri tavalla. Suurin osa näiden potilaiden purkauksista on ennakoitavissa ja hallittavissa muuttamalla arkea ja toimintatapoja heille sopivammaksi. 3Uhkaavissa tilanteissa työntekijän täytyy pystyä poistumaan turvallisesti huoneesta. Vastaanottotiloissa olisi hyvä olla jokin pakopaikka, esimerkiksi sosiaalitila, jonne aggressiivinen potilas ei pääse. Työpöydät ja tasot kannattaa tyhjentää esineistä, joita impulsiivinen ihminen voisi käyttää lyömäaseena. 4Tuntematonta tai aggressiiviseksi tiedettyä potilasta on turvallisempaa jututtaa riittävän etäisyyden päästä. Varmista, että työtoverisi tietää, missä olet. Jätä ovi auki, jos menet huoneeseen. Älä käännä potilaalle selkääsi. Pyri luomaan asiakkaaseen hyvä yhteys ja anna hänelle koko olemuksellasi tunne hyväksytyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. 8 super

9 hihoitajan tehtäviin. Sairaanhoitajat ja lääkärit joutuvat huomattavasti harvemmin potilaiden väkivaltaisten purkausten kohteeksi. Sanallista uhkailua hekin tosin joutuvat työssään kohtaamaan paljon. Lähihoitajien lisäksi asiakkaiden väkivaltaisten purkausten kohteeksi joutuvat muita useammin erityisopettajat, sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat, kodinhoitajat ja sairaankuljettajat. Kuntakohtaisia eroja asiakkaiden väkivaltaisuudessa ei juurikaan ole: lähihoitajien kohtaamat asiakasryhmät käyttäytyvät samansuuntaisesti sekä isoilla että pienillä paikkakunnilla. Taipumus kaikilla Väkivallan nollatoleranssi-kampanjoista huolimatta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiakkailla tulee aina olemaan haastavaa ja aggressiivista käytöstä. Taipumus aggressioon on meistä jokaisella, jos paineet ja stressi ylittävät sietokykymme rajat. Toisilla on ominaispiirteidensä takia huonommat edellytykset hallita vihan tunteitaan, toteaa kouluttaja Risto Lommi Avekki-osaamiskeskuksesta Savonia ammattikorkeakoulusta. Hänen mukaansa väkivaltaisille purkauksille saattavat altistaa myös fysiologiset syyt: pitkään jatkunut unen puute, äärimmäiset kivut ja säryt ja erilaiset päihteet ja lääkkeet. Impulssikontrolli voi olla huonompi esimerkiksi adhd:n tai Aspergerin syndrooman kaltaisten neurologisten erityisvaikeuksien, aistiyliherkkyyksien tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yllättävän käytöksen syynä voi olla sopimaton lääkitys tai ottamatta jäänyt lääke. Syynä voi olla myös asiakkaan kehitysvammaisuus tai ikääntyvän ihmisen muistisairaus, jonka takia hänen on vaikea hahmottaa ympäristöään. Lisää koulutusta Koulutuksessa pitäisi sen takia vielä nykyistä enemmän antaa lähihoitajalle valmiuksia kohdata haastavasti käyttäytyviä asiakkaita ja ymmärrystä aggressiivisuuden syistä, Risto Lommi jatkaa. Uhkaavia tilanteita pitäisi hänen mukaansa myös harjoitella samoissa tiloissa, joissa toimintakin tapahtuu. Koko henkilökunta tarvitsee jatkuvaa koulutusta väkivaltaisten tilanteiden ennakointiin ja hallintaan. Myös hälytysjärjestelmien toimivuutta pitäisi säännöllisin väliajoin testata. Huoneiden sisustuksessa täytyy ottaa huomioon väkivaltaisten purkausten mahdollisuus. Tutkimusten mukaan vain kolme prosenttia potilaiden hyökkäyksistä tapahtuu täysin yllättäen, eikä niitä olisi voitu aina estää. Suurin osa terveysalan ammattilaisten kohtaamasta väkivallasta olisi voitu oikealla toiminnalla ehkäistä, hän toteaa. Parin viime vuoden aikana kuntaalan ammateissa asiakkaiden väkivaltaisuus on taas kääntynyt uudelleen kasvuun. Kunta-alan ammattilaiset kohtaavat selvästi enemmän väkivaltaisia asiakkaita kuin yksityisen puolen väki. Väkivaltaisten välikohtausten määrä on kunnissa jopa kaksinkertainen yksityiseen puoleen verrattuna.. ristöä ja ihmisten aikeita voi heiketä. Sen takia on tärkeää koko ajan sanoittaa hoitotoimenpiteitä ja aikeitaan. Kiireetön tunnelma ja rauhallinen ääni ja kosketus luovat potilaalle turvallisuuden tunnetta. 6Potilaan väkivaltaisuus ei ole työntekijän syytä, mutta on syytä tiedostaa, että oma käyttäytyminen ja viestintä vaikuttaa tilanteen kehittymiseen. Parhaiten vuorovaikutus sujuu, jos työntekijä etsii ratkaisuja potilaan kanssa aidosti neuvotellen. Elämäntilanteestaan huolimatta jokaisella on oikeus siihen, että hänen näkemyksiään kunnioitetaan hoitotyössä. 7Ammattitaitoa on opetella lukemaan myös, mitä vuorovaikutuksemme synnyttää toisessa ihmisessä ja suuntamaan viestintäämme sen mukaisesti. 8 Oman tunnetilan hallinta on ensiarvoisen tärkeää, sillä vain rauhallinen ihminen voi rauhoittaa muita. Kun omat tunteet nousevat liikaa pintaan, on viisasta pyytää työtoveri paikalle hoitamaan tilannetta. 9Jos potilas osoittaa ärtymyksen merkkejä, keskity kuuntelemaan ja peilaamaan hänen tunteitaan: Todella ikävää, että tällaista on päässyt tapahtumaan. Tunteden pelaaminen ja asioiden pyörittely antavat impulsiiviselle asiakkaalle aikalisän: kun asiakas on äänessä, hän harvemmin hyökkää. 10 Jos potilas alkaa ärsyyntyä ja pienikin väkivallan uhka on olemassa, hälytä herkästi apua. Pakeneminen on paras vaihtoehto, jos asiakas on fyysisesti vahvempi tai hänellä on kättä pidempi lyömäase. Omaa kehoaan voi suojata iskuilta käsillä, huonekaluilla ja vaatteilla. Usein liika puhe vain entisestään sekoittaa raivoavaa ihmistä. super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Hyvää ongelmaa ei ole Omavalvontasuunnitelmista ryhtiä laatutyöhön teksti henriikka hakkala ingimage Yksityiset toimijat tuottavat koko ajan kasvavan osuuden lakisääteisistä sosiaalipalveluistamme. Palveluiden laadusta on kannettu huolta, eikä aivan syyttä. Viranomaisten suositukset, huomautukset ja moitteet eivät ole riittäneet vastavoimaksi tuotto- ja säästötavoitteille, joita kohti monet palveluntuottajat tempovat. Parempaa tasapainoa haetaan omavalvontasuunnitelmasta, jolla yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat halutaan vastuuttaa oman toimintansa laadun ylläpitäjiksi. Lokakuussa 2011 voimaan astuneen, uudistetun yksityisiä sosiaalipalveluita koskevan lain mukaan palvelun tuottaja vastaa palvelunsa laadusta ja on velvollinen laatimaan omavalvontasuunnitelman. Sen avulla varmistetaan, että toiminta on asianmukaista. Laadun hallinnan painopistettä on säädöksellä siirretty jälkikäteisestä ja vain ongelmatapauksiin reagoivasta viranomaisvalvonnasta ennakoivaan suunnitteluun ja riskeihin varautumiseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Omavalvontasuunnitelman laatimista ohjaa tarkoituksenmukaisuus. Suunnitelmalla ei ole säädeltyä määrämuotoa, vaan se tulee laatia yksikkö- tai toimintokohtaisesti ja vastaamaan tarjottujen palvelujen tosiasiallista laajuutta. Kullekin yksikölle on nimettävä oma vastuuhenkilönsä. Omavalvontasuunnitelma tulee pitää toimintayksikössä niin henkilöstön, asiakkaiden kuin viranomaisten saatavilla. Omavalvontasuunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää viranomaisilla etukäteen. Suunnitelma on kuitenkin pidettävä ajan tasalla ja se on vahvistettava vuosittain, vaikkei sitä olisi muutettu. Jos viranomainen havaitsee suunnitelmassa puutteita tai muutettavaa, on palveluntuottajan tehtävä tarpeelliset korjaukset viipymättä. Tavoitteena on elävä ja arkityössä mukana kulkeva omavalvonnan ja kehittämisen työkalu. Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien omavalvontasuunnitelman asiakirjoihin on aina kirjattava tiedot sekä omavalvonnan toteuttamistavasta että itse palvelun sisällön omavalvonnasta. Käytännössä suunnitelma muodostuu joukosta asiakirjoja, jotka kuvaavat monipuolisesti palvelun tuottajan resursseja, toimintatapoja ja riskinhallintaa. Palvelun ostavan kunnan ja sitä käyttävän asiakkaan, miksei henkilöstönkin, on siis voitava lukea omavalvonnan asiakirjoista missä, miten, kuka, koska ja kenelle mitäkin tehdään sekä kuka mistäkin vastaa. Velvoittamalla yksityisen sosiaalipalvelun tuottajat kirjaamaan etukäteen, mitä laatu niiden näkemyksen mukaan on ja miten sitä aiotaan tuottaa ja ylläpitää, voidaan kasvattaa painetta tuottaa laatua, jonka kaikki tunnistavat laaduksi. Suunnitelmat käytössä viimeistään syyskuussa 2012 Määräykset omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Ne astuivat voimaan tämän kuun alussa. Valvirassa valmistellaan parhaillaan myös opasta omavalvontaan sekä malliohjeita erilaisille palveluntuottajille. Omavalvonnan käyttöönottamiselle yksityisellä sosiaalipalvelualalla on varattu puolen vuoden siirtymäkausi. Kaikkien aiemmin toimintansa aloittaneiden yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien on siis laadittava omavalvontasuunnitelmansa syyskuuhun 2012 mennessä. Uusien palveluntuottajien suunnitelmien on oltava valmiina kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Kun halutaan luoda realistinen kuvaus palvelun laadusta ja sen osatekijöistä, on palvelun toteuttajien näkökulma ensisijaisen tärkeä. Siksi on erityisen toivottavaa, että yksityisissä sosiaalipalveluissa työskentelevä hoitohenkilöstö osallistuu aktiivisesti omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Asia kannattaa ottaa puheeksi oman luottamusmiehen kanssa. Mahdottomien tavoitteiden asettaminen ei onneksi palvele ketään. Syyskuusta alkaen ongelmatapauksia tutkiessaan viranomainen vertaa toteutunutta palvelua muun muassa omavalvontasuunnitelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Niistä jääminen olisi palveluntuottajalle perin kehnoa mainosta.. 10 super

11 Jäsenten selvityspyynnöt lisääntyivät viime vuonna SuPerin edunvalvontayksikköön tuli jäsenten liittoon laittamia kirjallisia selvityspyyntöjä 418 kappaletta vuonna Vuonna 2010 vastaava määrä oli 305. Vuoden 2011 aikana tulleista toimeksiannoista saatiin päätökseen 243. Yhteensä toimeksiantoja saatiin päätökseen 334. Vuonna 2011 päättyneet toimeksiannot oli pantu vireille pääasiassa vuosina Vuoden 2011 lopussa edunvalvontayksikössä oli vireillä 272 oikeudellista toimeksiantoa, joista liiton asiamiesten hoidossa oli 207 ja ulkopuolisten asianajajien hoidossa 65 toimeksiantoa. Yleisimmät vireille tulleista toimeksiannoista koskivat palkkaepäselvyyksiä,kuten sairausajan palkkoja ja työaikakorvauksia, määräaikaisten asemaa ja ketjutusta, työvuoroluettelo-ongelmia ja työsuhteen päättämistilanteita kuten esimerkiksi koeaikapurkuja sekä työtapaturma-asiavalituksia. Jäsenille kerätty korvaussumma oli noin euroa. Summa koostuu tuomioistuinten tekemistä sovinnoista ja voitoista sekä edunvalvonnan tekemistä sovinnoista. Päättyneistä toimeksiannoista voittoja oli 30 prosenttia, häviöitä kolme prosenttia ja sovintoja neljä prosenttia. Loput jutut eivät aiheuttaneet toimenpiteitä eli niissä riitti selvittely. Työehtosopimuksien perusteella lajiteltuna toimeksiannot jakaantuivat seuraavasti: SOSTES 150 kappaletta, KV- TES 140 kappaletta, TPTES 17 kappaletta ja PTYTES kymmenen kappaletta. Loput olivat muiden työehtosopimusten alaisia tai juttuun ei liittynyt työehtosopimusta.. Lääkkeiden Kela-korvaus on pienenemässä Valtion lääkekorvausmenojen säästötalkoisiin odotetaan sekä potilaita että muita lääkealan toimijoita lääketeollisuudesta apteekkeihin. Tätä mieltä on sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääkekorvaustyöryhmä. Säästöjä tavoiteltaisiin sekä laskemalla lääkkeiden hintoja että nostamalla potilaiden maksuosuuksia. Paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden asemaa helpotettaisiin alentamalla vuotuista omavastuukattoa. Sairausvakuutuksesta maksetaan osa potilaalle määrätyn lääkkeen kustannuksista perus- tai erityiskorvauksena. Käytännössä asiakas maksaa apteekissa vain korvauksen ylittävän osan omavastuuna. Peruskorvaus on tällä hetkellä 42 prosenttia lääkkeen hinnasta. Työryhmä ehdottaa peruskorvauksen laskemista 35 prosenttiin. Jos lääke on hyväksytty erityiskorvattavaksi, Kela-korvaus on tällä hetkellä joko 72 prosenttia tai sata prosenttia. Työryhmä ehdottaa, että ylempi erityiskorvaustaso pysyisi ennallaan, mutta alempaa laskettaisiin 65 prosenttiin. Työryhmä on kantanut huolta erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien henkilöiden asemasta. Lääkekustannusten omavastuilla on vuosittainen katto, joka vuonna 2012 on noin 700 euroa. Katon täytyttyä henkilö maksaa reseptilääkkeistään vain 1,50 euroa ostokertaa kohti. Työryhmä ehdottaa omavastuukaton laskemista noin 50 eurolla.. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän kasvu taittui kunta-alalla Kunta-alan vanhuuseläkkeiden määrässä nähty kasvuvauhti taittui viime vuonna. Kunta-alalta vanhuuseläkkeille siirtyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta vain puolisentoista prosenttia, kun vuonna 2010 kasvua oli peräti kymmenen prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin edelleen yhä vanhempina. Vanhuuseläkkeille siirtyi viime vuonna kaikkiaan 7927 kuntatyöntekijää omaishoitajat mukaan lukien. Lisäksi noin 1200 valtion eläkelain piiriin kuuluvaa peruskoulujen ja lukioiden opettajaa ja rehtoria siirtyi vanhuuseläkkeelle. Kuntatyöntekijät siirtyivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Kelakorvaukset ohjaavat lääkkeiden käyttöä Uusien lääkkeiden käytön yleistymistä hillitsee lääkkeiden erityiskorvattavuutta edeltävä alemman korvaustason peruskorvausjakso. Se myös tukee vanhempien, edullisempien ja paremmin tunnettujen lääkkeiden käyttöä. Lääkekorvausten rajoittamisella voidaankin ohjata tehokkaasti lääkkeiden käyttöä, toteaa farmasian lisensiaatti Jaana Martikainen väitöstutkimuksessaan Uusien lääkkeiden markkinoille tulo ja lääkekustannuksiin vaikuttaminen. Esimerkiksi kun kalleimpien statiinien korvaukset rajoitettiin vuonna 2006 koskemaan vain potilaita, joilla oli suuri sydäntapahtumien riski ja jotka eivät voineet käyttää edullisempia lääkkeitä, lähes puolet näiden lääkkeiden käyttäjistä siirtyi edullisempiin vaihtoehtoihin ja kalliit hoidot kohdistuivat aiempaa sairaammille potilaille. Uusia lääkeaineita tuli Suomen markkinoille vuosina lähes 300. super

12 Maaliskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Verenpaine kummastakin kädestä! Mittaamalla verenpaine kummastakin kädestä voi mahdollisesti tunnistaa ketkä ovat vaarassa sairastua ääreisverisuonten sairauteen. Sairastumisriski on suurentunut potilailla, joilla vasemman ja oikean käden verenpaineet eroavat paljon toisistaan, tuore brittitutkimus osoittaa. Tutkimustulosten perusteella ääreisverisuonisairaus yleistyy, kun käsien verenpainemittauksissa on vähintään mmhg:n ero. 45-vuotiaan aivot alkavat hidastua tiesitkö: duodecim Muistin, päättelykyvyn ja sujuvuuden lasku alkaa jo 45 vuoden iässä. Suorituskyvyn laskua korvaa henkilön työkokemuksen tuoma osaaminen. Laajan brittitutkimuksen tulokset osoittivat, että suoriutuminen heikkeni kaikilla testien osa-alueilla sanavarastoa lukuun ottamatta. Sydäninfarktit ovat länsimaissa vähentyneet jo vuosikymmenten ajan. edilex Nokkonen toimii! Monipuolisen nokkosen menestys jatkuu. Terveyskauppiaat ovat valinneet sen vuoden rohkoskasviksi. Nokkonen poistaa nestettä, hillitsee tulehdustekijöitä ja toimii puhtia antavana superruokana. Nokkosesta voi valmistaa myös kangasta. suomen terveystuotekauppiaiden liitto tiesitkö: 11 tuntia tai enemmän töitä päivittäin tekevillä on suurentunut riski unihäiriöihin ja masennukseen. Vaihdevuodet innostavat muutoksiin Puolet vuotiaista naisista kokee vaihdevuosivaiheen innostavan ja motivoivan elintapamuutoksiin. Ikääntymisen mukanaan tuomat oireet ovat yksi syy, miksi itsehoito kiinnostaa enemmän kuin nuorempana. Suosituimpia muutosalueita ovat suolan, sokerin ja tupakan käytön vähentäminen, laihduttaminen ja liikunnan lisääminen. Vaihdevuosi-ikäisistä naisista tupakoi joka neljäs. Vähemmän koulutetut pyrkivät elintapamuutoksiin useammin kuin enemmän koulutetut, mutta eivät onnistuneet yhtä usein. thl Rokotus on turvallinen allergikolle Vaaralliset allergiset reaktiot ovat erittäin harvinaisia rokotusten jälkeen, tuore brittitutkimus osoittaa. Havainto on tervetullut, sillä allergioihin liittyvä anafylaktinen shokki on hengenvaarallinen, jos potilas ei saa nopeasti hoitoa. Reaktioiden harvinaisuuden vuoksi anafylaksian yleisyyttä on myös vaikea arvioida. Anafylaksiat sattuivat lähinnä erillisen tuhkarokko- tai HPVrokotteen jälkeen. Allergiasta riippuen anafylaksian voi saada esimerkiksi ruoka-aineesta, hyönteisen pistoksesta tai lääkeaineesta. duodecim ingimage 12 super

13 Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet helmikuun kysymys oli: Karppaatko? kyllä 17 % Kyllä, koska vähähiilihydraattinen ruokavalio järkevästi toteutettuna parantaa terveyttä. tarkoituksenani on painonpudotus. saan siitä hyvän olon. minulla on ylipainoa, eivätkä mitkään muut keinot auta yhtä tehokkaasti. toivon, että se auttaisi väsymykseeni. olen todennut sen itselleni kaikkein sopivimmaksi ruokavalioksi. Olo on hyvä ja energiaa löytyy! Ruotsissa vanhustenhoitoa kutsutaan jopa uushuutolaisuudeksi. toimittaja terhi friman jyty 1/2012 Soijan käyttäminen luultavasti lisääntyy, ja hyönteiset ovat sellainen villi kortti. demos-ajatushautomon tutkija tuuli kaskinen tulevaisuuden ruoan proteiinilähteistä. sydän 1/2012 Mitä enemmän yhteisössä on sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, sitä pitempään ihmisten elävät. neurologi, kirjailija markku t. hyyppä terveydenhoitaja 1/2012 en 83 % En, koska rakastan leipää, lähinnä ruisleipää ja perunaa! monipuolinen ruokavalio on paras! aivoni tarvitsevat toimiakseen myös hiilihydraatteja. kolesteroliarvoni alkoivat kohota. uskon sen olevan haitallista terveydelle. joka ajalla on oma hömpötyksensä, enää ei tarvitse kaikkeen mennä mukaan. uskon monipuoliseen ruokavalioon. en ole ottanut asiasta tarpeeksi selvää. miksi täytyy mennä ääripäihin, miksi ei voi syödä kohtuudella vain ihan perusruokia? 30 vuotta sitten Finlandiatalossa pidetyille opintopäiville osallistui yli 2200 apuhoitajaa eli kymmenen prosenttia liiton jäsenkunnasta. Liiton puheenjohtaja Salme Pihl kertoi, minkälaista palautetta hän oli saanut kentältä. Vääntö hoitoapulaisten ja apuhoitajien keskinäisestä asemasta työpaikoilla oli kiirinyt puheenjohtajan korviin. Joidenkin mielestä koko apuhoitaja-nimi ei ollut enää sovelias käytettäväksi. Yhdestä asiasta ei suurempaa eripuraa ollut: uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 19. maaliskuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. helmikuussa sen voitti jessica salminen turusta. onnittelut! Yksi on meillä yhteinen. Tämä oma liittomme. apuhoitajalehti 3 / 1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Herkkuhetkeen Tarjan tagliatelle teksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitaja Tarja Oksanen käyttää ruuanlaitossa aitoa kermaa ja voita. Yövuoroon hän ottaa kuitenkin evääksi vihersalaattia, hedelmiä, voileipiä ja tummaa suklaata. Tarja Oksanen kertoo mottonsa olevan se, että esteet on tarkoitettu ylitettäviksi vaikka sitten pyörätuolilla. Tämä ajatus sopii hänen mielestään myös hänen tekemäänsä lähihoitajan työhön aivovamman saaneiden kuntoutujien parissa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä. Kuntoutujamme ovat kaikenikäisiä, 16-vuotiaasta ikäihmisiin. Minun aikanani vanhin kuntoutuja on ollut 80-vuotias. Työni on todella monipuolista, koska kuntoutujien tarpeet ovat niin erilaisia. Hän kertoo, että lähihoitajat ja sairaanhoitajat ovat osa kuntoutustyöryhmää yhdessä lääkärien, neuropsykologien ja terapeuttien kanssa. Kuntoutujien hyväksi tehdään tiivistä yhteistyötä. Toteutamme hoitotyössämme kullekin kuntoutujalle laadittua kuntoutussuunnitelmaa. Tarja on nähnyt, että ensiarvoisen tärkeää on saada osastolle saapuvan kuntoutujan mieliala ja kokonaisvaltainen terveydentila kohenemaan, jotta kuntoutuksella voidaan saavuttaa parhaat tulokset. Aivovamman saaneen henkilön kanssa kommunikointi saattaa olla aika ajoin haasteellista. Kun kuntoutuja kykenee jotenkin ilmaisemaan tunteitaan, löydämme kyllä yhteisen viestintämuodon. Kolmivuorotyössä jokaiseen työvuoroon kuuluvat luonnollisesti perushoidolliset työt, mutta lisäksi annetaan jokaisen kuntoutujan tarvitsemaa yksilöllistä kuntoutumiseen tähtäävää hoitoa. Alan vaihtajana Tarja toteaa, että lähihoitajan työ voittaa sisällön mielenkiintoisuudessa mennen tullen toimistotyön, jota hän aikaisemmin teki. Näiden lähes kolmen vuoden aikana Käpylän kuntoutuskeskuksessa lähihoitaja on saanut kokea useita upeita hetkiä. Sellaisia ovat aina ne, kun useiden harjoituskertojen jälkeen kuntoutuja kykenee esimerkiksi siirtymään vuoteesta pyörätuoliin, ehkä pukemaan paidankin ylleen tai mikäli hän ei kykene tuottamaan puhetta, saa ilmaistua itseään vaikkapa kirjaintaulun avulla. Osastolla kuntoutetaan henkilöitä, joilla on tapaturman tai sairauden aiheuttama aivovaurio. Kuntoutuja on voinut saada aivovaurion myös päihteiden käytön tai pahoinpite- lyn seurauksena. Työni on osa ihmisten päivittäistä elämää. Toisen puolesta en voi elää, mutta jos voin vaikuttaa siten, että toinen voi elää mahdollisuuksiensa mukaan parempaa elämää, se merkitsee minulle paljon, Tarja tunnustaa. Herkuttelijan tagliatelle Tarjalla on juuri alkamassa viiden yön yövuorojakso. Ennen töihin menoa hän käy usein kuntokeskuksessa joko laitetreeneissä tai osallistuu erilaisiin liikuntaryhmiin. Spinning tulee vaihtumaan heti kelien salliessa ulkoilmapyöräilyyn, mutta hän kertoo olevansa niin mukavuudenhaluinen, että rankkasateen sattuessa sisäpyöräily kutsuu taas. Salilta paluun jälkeen syön kunnon aterian, joten yövuoroon otan evääksi vain jotain pientä purtavaa. Salaattia, hedelmiä, voileipiä ja terveellistä tummaa suklaata, jossa on muutama hiven päärynää sekä mantelia. Jäätelökin toki käy, Tarja luettelee valitsemiaan naposteltavia, joista riittää hänelle voimia koko yöksi. Hän kertoo kokkailevansa mielellään, ja tästä tagliatellesta hänellä on useita mukavia muistoja. Reseptin hän sai aikoinaan ex-poikaystävänsä äidiltä, jonka kanssa välit säilyivät lämpiminä, vaikka poikaystävän kanssa suhde myöhemmin kariutuikin. Tarja toteaa noudattavansa ohjetta noin suurin piirtein. Alkuperäisessä ohjeessa katkaravut laitetaan kastikkeeseen aikaisemmin, mutta Tarjan ohjeella ne eivät sitkisty liikaa. Pidän italialaisesta ruuasta, mutta en ole opiskellut kovin paljon italiaa. Itse asiassa osaan sanoa: puhun italiaa autolleni! Suomentaisin ruokaohjeeni vihreäksi tagliatelleksi merenelävien kanssa. Tässä nyt ei ole katkarapuja jännempiä eläviä, mutta jokainenhan voi lisäillä, mitä haluaa. Pienessä keittokomerossa ei ole turhaa tilaa, mutta monimutkaisiakin ruokia siellä mahtuu hyvin tekemään. Olohuoneessa on viihtyisää syödä, sillä hyvin hoidetut suuret viherkasvit tekevät siitä vihreän keitaan. Herkkusienet voivat olla purkista tai tuoreita, mutta kerman ja voin pitää olla ehdottomasti aitoa, Tarja nauraa.. 14 super

15 Tagliatelle verde con pescatora 1 paketti vihreää tagliatellea 1 iso sipuli hienonnettuna herkkusieniviipaleita purkista tai tuoreita voita tonnikalaa purkillinen isoja kuorittuja katkarapuja, tuoreita tai pakasteesta 4 5 valkosipulinkynttä murskattuna sitruunapippuria viherpippuria suolaa 2 3 rkl vehnäjauhoja 2 rkl tomaattipyrettä 5 dl kuumaa kala-, kasvis- tai lihalientä 2 dl kuohukermaa 1 munankeltuainen Kuullota sipuli ja herkkusienet voissa, älä ruskista. Lisää tonnikala, valkosipuli ja pippurit. Anna kiehua hetki voissa. Ripottele jauhot seokseen ja kääntele hyvin. Lisää kuuma liemi hitaasti ja sekoita hyvin ja jatka sekoittelua, kunnes kastike paksuuntuu. Lisää katkaravut ja kuumenna seos uudelleen. Pienennä lämpöä, ettei kastike kiehu. Lisää varovasti sekoittaen kerma ja munankeltuainen. Kuumenna, mutta älä kiehuta. Keitä tagliatelle ohjeen mukaan, valuta ja laita voideltuun laakeaan uunivuokaan. Levitä kastike pinnalle, päälle runsaasti juustoraastetta ja koko komeus uuniin 200 asteeseen noin kymmeneksi minuutiksi, kunnes juusto on sulanut ja saanut kauniin värin. super

16 16 super

17 Avustaja on hoidon moniosaaja teksti liisa uusiniitty kuvat jukka salminen Lähihoitaja Suvi Nelin on palvelutalossa työskentelevä avustaja. Valtaosa Suvin asiakkaista on onnettomuuksien tai etenevän neurologisen sairauden vammauttamia nuorehkoja ihmisiä, jotka asuvat omassa kodissaan. Asiakkaita hän avustaa periaatteessa vain pyynnöstä. Tänä aamuna Suvi Nelin ei ole polkaissut pyörällä noin neljän kilometrin lumista työmatkaansa, vaan on tullut bussilla. Pyöräillessä herään mukavasti. Saan liikuntaa ja sitä paitsi tulen samassa ajassa pyörällä töihin kuin istuisin ruuhkabussissa. Kello on aamuseitsemän ja Suvi vaikuttaa bussimatkasta huolimatta mitä virkeimmältä. Hän on pukeutunut työnantajansa Invalidiliiton työasuun, keväänvihreään liiviin, tummaan t-paitaan ja tummansinisiin verkkareihin. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:llä on Tampereella seitsemän asumispalvelutaloyksikköä. Suvin työpaikka, Tampereen Validiatalo, on suurin ja monipuolisin. Siellä sijaitsee muun muassa Suomen ainoa sairaaloiden ja terveyskeskusten ulkopuolinen hengitysvajeyksikkö. Tuota pikaa asiakas kutsuu. Huomenta, Aksu, Suvi huikkaa 31-vuotiaalle Aleksi Grenille tämän ison tupakeittiön ja makuuhuoneen ovelta. Huumorintajuisella Grenillä ei ole mitään vierastakaan vastaan: Äitini oli superilainen hoitaja TAYSissa. Nyt hän on eläkkeellä, Gren ilmoittaa ja kertoo, miksi hänet pitää aamuisin auttaa vuoteesta: on epilepsia, cp-vamma ja lievä kehitysviivästymä sekä toispuolinen halvaus. Ne eivät ole häntä lannistaneet. Lapsuuden ystävä, taksikuski tulee ennen yhdeksää ja vie hänet Hervannassa sijaitsevaan Invalidiliiton palvelutalon päivätoimintaan. Suvi asettaa Grenin nostoliinaan ja kuljettaa hänet kiskoa pitkin vessaan. Kaikki sujuu yhden ihmisen voimin verraten nopsaan. Talon joka asunnossa on kaikki asukkaan tarvitsemat apuvälineet. Se on suurin ero verrattuna entiseen työpaikkaani vanhainkodilla. Tietysti on ollut oma opettelemisensa erilaisista hälytys- ja turvalaitteista. Suvi sijaa vuoteen ja toivottaa Aleksille mukavaa päivän jatkoa. Hän kehottaa tätä pyytämään apua, kun vessatoimet ovat ohi. Toimenpiteet koneelle Suvi kapuaa portaat kerrosta ylemmäksi hoitajien työtilaan. Hän sanoo kävelevänsä raput aina ylöspäin. Työtilassa on kaksi tietokonetta. Suvi naputtelee koneelle äskeiset tapahtumat. Kirjaaminen on välttämätöntä, jotta tiedämme, mitä asiakkaiden luona on tehty. Minusta se ei ole hankalaa, vaan kuuluu asiaan. Puhelin soi. Hyvää huomenta. Tullaan kun ehditään, Suvi sanoo. Soittaja ei pysty puhumaan, mutta kommunikaatiolaitteiden avulla hän ilmaisee tarvitsevansa avustamista. Työtoveri menee soittajan luo ja Suvi lähtee toisaalle: Kuinka olet nukkunut? Suvi kysyy. super

18 Tommy Niemi tarvitsee avustajaa myös tulkiksi. Suvista on tullut taitava aakkostaulun lukija. 2. Suvi viihtyy työpaikassaan. Hän toivoo ammattiliiton kouluttavan myös niitä vammaistyötä tekeviä, jotka joutuvat tekemisiin mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa. 3. Sirkka Saarinen siirtyy seisomanosturilla vessaan. ALS-tautia sairastava Saarinen halusi Sipoosta Tampereelle kaupungin kulttuuritarjonnan takia. Huonosti, Sirkka Lintula vastaa suorasukaisesti. Oikea olkapää on taas yöllä vihoitellut. Päivä aloitetaan vuoteessa tapahtuvalla aamupesulla. Suvi Nelin auttaa Lintulaa pukeutumisessa. Hän laskee sänkyä alemmas ja kehottaa Lintulaa ponnistamaan istualleen ja siirtolevyn avulla, hieman Suvin avustamana hän siirtyy sängyn vieressä olevaan pyörätuoliin. He juttelevat niitä näitä tulevan päivän kulusta. Lintula kertoo saavansa seuraavalla viikolla kissan hoitoonsa. Huoneen seinällä on lastenlasten valokuvia ja pöydällä aamun sanomalehti. Suvi sijaa myös Lintulan vuoteen, mutta muut siivoukset ovat asukkaan vastuulla, koska kyse on hänen kodistaan. Sirkka Lintula lähtee hissillä alakerran ravintolaan aamupalalle ja Suvi palaa neljännen kerroksen työtilaan. Avustaja ja kuuntelija Mitä kauemmin olen ollut alalla, sitä enemmän työ on alkanut opettaa. Kun kasvaa ammatissaan yhdellä, kasvaa muillakin alueilla. Käytävän ovissa on kransseja ja jääkiekkoseura Tapparan tarra. Kankaisessa ovikoristeessa lukee Oma koti onneen. Asukas on nuori, kolmivitonen nainen, joka sairastaa MStautia. Hänet täytyy kertakatetroida, koska virtsa ei muuten tule. Mitäs jos nousisit aamupalalle, vai onko sinulla muuta menoa? Ei nyt ole kauheasti menoa, asukas sanoo hennolla äänellä vuoteen uumenista. No ota pikku tirsat, niin katsotaan aamupala-asioita myöhemmin, Suvi myöntyy. Talo on täynnä erilaisia ihmiskohtaloita. Vaikeiden, etenevien sairauksien lisäksi nuoria vammauttavat huumeiden yliannostukset, liikenneonnettomuudet ja tapaturmat. Suvi kertoo parikymppisestä nuorukaisesta, joka on käytännössä aivokuollut. Varsinkin nuorten elämänkohtalot ovat sellaisia, että omat elämänarvot pitää panna uusiksi. Monet kertovat hyvinkin henkilökohtaisia asioitaan. En voi jäädä suremaan heidän kohtaloaan, kun teen työtäni. Toisaalta on hienoa, että lähes jokaisen asukkaan kanssa voi puhua tämän päivän asioista. Suvi Nelin oli opiskeluaikanaan töissä yksityisessä hoitopaikassa, jossa oli hänen ikäisiään asukkaita. Myös pikkukaupungin palvelukotiin oli muun hoitopaikan puuttuessa sijoitettu vammautuneita nuoria. Mitä kauemmin olen ollut alalla, sitä enemmän työ on alkanut opettaa. Kun kasvaa ammatissaan yhdellä, kasvaa muillakin alueilla. Pitää osata antaa myös psykososiaalista tukea hoidon lomassa. Sosiaalinen pitää olla, muuten ei pärjää. Kun teemme työtä paljolti yksin, pitää olla rohkea, vaikka työtoverit auttavatkin aina tarvittaessa, hän kuvaa työtään. Pientä patistamista Kello puoli yhdeksän Suvi syö aamupalan. Se on hänelle päivän ensimmäinen ateria. 18 super

19 Vaikeavammaiselle räätälöity tietokonepäähine. Kun aivot toimivat, voi tietokoneen avulla seikkailla avarassa maailmassa. 5. Suvi toivoo nuorten lähihoitajien tutustuvan mahdollisimman monipuolisesti työhönsä. Oman uransa hän aloitti vanhainkodilla ja päätyi vaikeavammaisten avustajaksi. Monet hänen avustettavansa ovat vain hiukan vanhempia. Jos syön aamulla kotona, minulla on jo tähän aikaan hirveä nälkä, hän sanoo ja pistelee mysliä, rahkaa ja mustikkakeittoa. Talo tarjoaa työntekijöille kahvit, mutta Suvi ei ole kahvinjuojia. Talo antaa vuosittain myös 120 euron kulttuuriseteliedun, jolla voisi mennä elokuviin ja teatteriin. Suvi käyttää rahan liikuntaan. Kiipeämme taas viidenteen kerrokseen, jossa vuonna 1975 syntynyt nuorimies heräilee verkkaisesti. Hänet patistetaan lempeän päättäväisesti ylös sängystä. Vaikka ihminen asuukin kotonaan, tulemme toisinaan herättämään, jotta vuorokausirytmi säilyisi. Samalla varmistamme, jos asukkaalla on meno jonnekin eikä hän sitä itse muista. Huoneen seinällä on kärsivää Kristusta esittävä puureliefi ja parin metrin pinot cd-musiikkikasetteja, Paula Koivuniemeä, Francis Goyaa, Bob Dylania Suvi kirjoittaa mustaan liitutauluun päivämäärän ja viereen hymiön. Miehen vessakäynnin aikana Suvi järjestelee hiukan huonetta. Hän huikkaa vessaan, joko kasvot tuli pestyksi. Meillä on kuntouttava työote. Kun olemme olleet pitkään töissä ja tunnemme asukkaamme, tiedämme, mihin kukakin pystyy. Vessakäynnin jälkeen Suvi avustaa pukeutumisessa. Herääminen tuntuu edelleen olevan työlästä. Mitenkäs parranajo, vai onko parrankasvatustalkoot. Ajetaanko? Pään pudistus on päättäväinen ja parta jätetään kasvamaan. Otapa askel eteenpäin niin saadaan paita päälle. Oi oi mun varpaat Avaimet kaulaan, ranneke paikoilleen ja matka kohti alakerran ravintolaa ja aamupalaa alkaa. Selkä suoraan, mies, Suvi läpsäyttää kävelylaitteeseensa huolettomasti nojaavaa kaveria. Monivammaisuus on lisääntynyt Jos nuorukainen yrittikin Suvilla hiukan passauttaa, Kauko Koivuselta tulee kiitosryöppy: Pirtee ihminen, ei tule sisään suru suupielessä. Yleensä koko tiimi on melkoisen hyvää, entinen rekkamies vakuuttaa. Toistakymmentä vuotta sitten saatu vamma aiheuttaa hermosärkyä, jolle lääkärit eivät voi mitään. Pestäänkö kädet ja kainalot, Suvi kysäisee. Vessasta alkaa kuulua veden lorinaa. Huoneessa on pieni pöytä ja sillä kahvikupit. Asukas on varsin omatoiminen. Kiertelin Lielahden Citymarketissa ja ostin lohta. Nyt tarttee keittää perunoita. Eineslihapyörykät ei maistu. Jos voita käytettäis, olis toinen maku, Koivunen kertoo. Työtilassa Suvi pohtii työtoveriensa kanssa palveluasumisen tilannetta. Asukkaat ovat enenevässä määrin moniongelmaisia. Tähän kaivattaisiin lisäkoulutusta. Uudet työntekijät ovat hämmästelleet, juodaanko Validiatalossa alkoholia. Sairaalassa konjakkipullo on kaapissa hoitajien takana. Meillä asukas saa pitää kotinsa kaapissa mitä haluaa. Jos joudun asiakkaan alkoholin kanssa tekemisiin, voin kaataa hänelle pari lasillista. Vastuuni raja kulkee siinä. Rajoja koetellaan myös toisaalla, kun Suvi pistäytyy seuraavassa asunnossa. Vaikeavammainen Tommy Niemi kommunikoi aakkostaululla. Kun kysyn, miten Helsingin seudulta muuttanut Tommy viihtyy palvelutalossa, käsi siirtyilee nopeasti kirjaimelta toiselle. Suvi on kiva, mutta joskus tylsä, kun ei anna taputtaa pyllylle. Mitä sinä Tommy nyt. Meidänhän piti pysyä asialinjalla, Suvi toruu. super

20 Tommyn varsinainen asia oli se, että joku tulisi paistamaan hänelle kananmunia. Suvi lupaa, että asia järjestyy hetken kuluttua, kun Tommy on hoitanut vessa-asiansa ja esittänyt uuden kutsun. Periaatteessa en hyväksy edes leikinlaskuna mitään pepulle taputtamista, Suvi selittää myöhemmin. Sukupuoliasioita joutuu kohtaamaan, koska talossa on paljon nuoria miehiä, joiden toiminnot pelaavat. Pidän huolen siitä, että nämä asiat pysyvät kurissa. Ammattitaito kiertoon Päiväruokailun jälkeen Suvi Nelin pistäytyy palvelupäällikkö Pauliina Alpin työhuoneessa. Hän on 50 hoitajan luottamusmies. Lisäksi Suvi on SuPer-Nuorten valtakunnallisessa, nuorisotoimintaa kehittävässä työryhmässä. Vajaasta sadasta Tampereen Validiatalon työntekijästä suurin osa on perus- ja lähihoitajia. Heidän työpanoksensa on Pauliina Alpin mukaan ratkaiseva ja heitä tullaan tarvitsemaan jatkuvasti. Alppi muistuttaa Marja-Liisa Vesterisen vuonna 2011 tekemästä sosiaali- ja terveysalan ennakointitutkimuksesta: Sosiaalipalveluissa tarvitaan vuonna 2015 noin työntekijää. Vuonna 2050 heidän määränsä on jo Pyrimme siihen, että henkilökuntamme on ammattitaitoista. Tampereella saa hyvin työntekijöitä, koska täällä on monta alalle kouluttavaa oppilaitosta, Alppi sanoo. Alpin johtama yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista, päivätoimintaa, turvaverkkoasumista, potilashotellipalveluita sekä aktivoivaa asumista omaishoidon lomituksen ja kuntouttavan kotiutumisen muodossa. Lisäksi erityisryhmille on tarjolla aivovammayksikön sekä hengitysvajeyksikön palveluita. Työnantaja kannustaa työnkiertoon ja koulutukseen, Suvi kertoo palatessamme taas työtilaan. Hän oli kuusi viikkoa hengitysvajeyksikössä ja piti vaihtelusta. Palkka ei ole hänelle tärkein: Minusta ei tule miljonääriä, vaikka painaisin töitä 50 vuotta. Pidän työyhteisöstäni. Täällä ollaan joustavia ja autetaan toista. Työvuoroja vaihdetaan työtoverin kanssa ja voimme vaikuttaa itsekin kuudella ehdotuksella kuuden viikon työvuoron sisältöön. Kello lähenee kahta. Suvi siivoaa hiukan työtilaa ja lähtee kahdeksi tiimipalaveriin, jossa käsitellään muun muassa taloon tulevia uusia asukkaita. Tiimi kokoontuu kerran viikossa palveluvastaava Suvi Leppäsen johdolla. Mietityttää, millaista apua uudet asukkaat tarvitsevat. Kokous päättyy kolmelta ja Suvi lähtee kohti Teiskontien varrella olevaa bussipysäkkiä. Huomenna onkin vapaapäivä.. Tänään töissä kuka Vilppulan Kolhossa syntynyt, tamperelaistunut Suvi Nelin, 29, valmistui lähihoitajaksi Hän opiskeli perusopinnot Keuruulla ja suoritti suuntautumisopinnot mielenterveysja päihdetyöhön Tampereen sosiaalija terveysalan opistossa. työ ja työura On ollut töissä Vilppulan vanhainkodilla sekä Sarahovin yksityisessä palvelukodissa Mäntässä. Invalidiliiton Tampereen asumispalveluiden Validiataloon hän tuli elokuussa perhe Avomies. harrastukset Dekkarit, erilaiset jumpat, lenkkeily. parasta työssä Kaikki päivät ovat erilaisia, koska joka päivä ei käydä samojen asukkaiden luona. Työ on yllätyksellistä sikäli, että töitään ei voi ennakoida. Toimin asukkaan pyynnöstä. ikävintä työssä Tilapäinen kiire. Jos asiakkaan luona puhelin soi taskussa jatkuvasti, tulee mieleen, kuinkahan pitkä jono kutsuja odottaa tietokoneella. 20 super

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot