Lähihoitaja Jenni Saarikko työskentelee hyvässä työpaikassa Jyväskylässä. 28 Taiteen merkitys muistisairaiden hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähihoitaja Jenni Saarikko työskentelee hyvässä työpaikassa Jyväskylässä. 28 Taiteen merkitys muistisairaiden hoidossa"

Transkriptio

1 3 2012

2 Sisältö 3 / Mirja Hieta ja Marja Keränen ovat mukana testamenttiprojektissa Lähihoitaja Jenni Saarikko työskentelee hyvässä työpaikassa Jyväskylässä. 60 Suomessa julkaistaan reilut teosta vuodessa. 16 Työpäivä Tampereen Validiatalossa. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Henna Tuomikoski esittäytyy 6 Vaikuttakaa superilaiset! 8 Neuvoja uhkaaviin tilanteisiin 10 Omavalvontasuunnitelmat käyttöön 12 Maaliskuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: tagliatelle 16 Suvi Nelin avustaa palvelutalon asukkaita 21 Eettisiä suosituksia täsmennettiin 23 Puheenjohtajaehdokkaiden kevätkiertue alkaa 2 super Taiteen merkitys muistisairaiden hoidossa 30 Otteita opintopäiviltä 35 La Carita -palkinnot 36 Pienet terveyskeskukset muutosten edessä 38 Hyvä hoitaja on rauhallinen 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 41 Kuiva iho kutisee 42 Työikäisen ravitsemus 44 Jokainen ääni ratkaisee 45 Palasia sieltä täältä 46 Makuutus syö lihasvoimaa 50 Testamentti senioreille 52 Aika hyvä työpaikka Jyväskylästä 54 Työhyvinvointi on jokaisen asia 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Mikset kirjoittaisi siitä kirjaa? 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Puolangalta 46 Iäkkään potilaan kuntoutuksella on kiire!

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Ava Numminen, Elina Rikkilä, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva 123RF ja Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Tietoa tuhannelle SuPerin ammatilliset opintopäivät pidettiin helmikuussa Helsingissä. Tapahtuma on ollut tärkeä osa SuPerin toimintaa vuosikymmenien ajan ja tälläkin kertaa osanottajia oli niin paljon kuin voitiin ottaa vastaan. Tietojaan päivitti yli tuhat ammatillisen osaamisensa kehittämisestä kiinnostunutta lähi- ja perushoitajaa. Heidän välityksellään uusin tieto leviää edelleen työpaikoille eri puolille maata. Tällä kertaa käsiteltiin muun muassa vanhuspalvelujen valvontaa, eettistä jaksamista, muistisairauksien hoitoa sekä erikoissairaanhoidon haasteita. Palautteissa kiitetään mielenkiintoisista aiheista ja siitä, että opintopäivillä on tilaisuus vaihtaa ajatuksia vertaistensa kanssa. Se, että opintopäiville ehtivät samaan aikaan sekä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, kertoo superilaisten työn tärkeydestä. Ministereistä kumpikin kehotti SuPerin jäseniä olemaan aktiivisia oman työelämänsä kehittämistä koskevissa asioissa: superilaisilla on sekä joukkovoimaa että mahdollisuus vaikuttaa osaamisensa kautta. Juuri nyt on vaikuttamisen aika. Kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan, ja varmasti jokainen alalla työskentelevä miettii kenen palveluksessa tulevaisuudessa työtään tekee, perushoitaja Leena Ruokkeinen Ruoveden terveyskeskuksesta yhtenä heistä. Hän tietää, että vuoden vaihteessa työnantaja joka tapauksessa vaihtuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin keskittyessä erikoissairaanhoitoon. Epävarmuus tulevaisuudesta askarruttaa, mutta se ei Ruokkeisen mukaan vie nautintoa itse työstä. Aamulla on hyvä tulla pieneen, vakaaseen työpaikkaan mukavien kollegoiden pariin. Onko suurissa organisaatioissa työskentelevien tunne sama? Ensi maanantaina käynnistyy SuPerin puheenjohtajaehdokkaiden toinen jäseniltakiertue. He vierailevat maalis-huhtikuun aikana kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Tässä numerossa ehdokkaat kertovat ajatuksistaan ja tulevan kiertueen keskeisistä teemoista. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee kuulemaan heitä ja punnitsemaan asioita myös jäseniltoihin.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat maaliskuu Kalenteri Superilaisia jo yli ! Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Kuopio, SuPer Aivoviikko Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer Liittomme jäsenmäärä ylitti jäsenen merkkipaalun vuoden alussa. Jäsenmäärän kasvu on ollut viime ajat kiihtyvää: jäsenen rajapyykki ylittyi helmikuussa 2009, :n raja rikkoontui alkusyksystä 2004 ja jäsentä liitolla oli koossa vuonna SuPerin edeltäjän, Suomen Apuhoitajayhdistyksen toiminta alkoi vuonna 1948 vain 280 jäsenen voimin. Jäsenmäärä kohosi 1960-luvulle tultaessa 2500:een ja vuonna 1968 jäseniä oli Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1978 Suomen Apuhoitajaliiton jäsenmäärä oli huhtikuu Maailman vesipäivä Maailman tuberkuloosipäivä Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi, Oulu, SuPer Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer Valtakunnallinen ihopäivä, päätapahtuma Joensuussa, Iholiitto Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palvelujen luottamusmiesten edunvalvontapäivä, Helsinki, SuPer PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista, Kuusamo, SuPer Pitkäperjantai Maailman terveyspäivä Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer STTK sanoo ei eläkeiän nostolle STTK:n hallitus ei hyväksy vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisen 63 vuodesta 65 vuoteen. STTK:n hallituksen mielestä eläkejärjestelmä toimii ja työurat ovat pidentyneet aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Maan hallitus on kehottanut työmarkkinajärjestöjä tekemään sopimuksen työurien pidentämisestä maaliskuun kehysriiheen. STTK on valmis hakemaan ratkaisun, jolla työurien pidentäminen turvataan. STTK edellyttää, että sopimuksen osana työeläkemaksuja korotetaan vuosina 2015 nyt on aika Tämä turvaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja nuoret voivat luottaa työeläkejärjestelmään. Työhyvinvointia voidaan lisätä useilla toimenpiteillä. STTK:n mielestä työhyvinvointia edistää työikäisten osaamisen vahvistaminen, johtamisen kehittäminen ja työaikajoustojen sekä työaika-autonomian lisääminen. Työkyvyttömyyden vähentäminen edellyttää työnantajien, työterveyshuollon ja työeläkejärjestelmän yhteistyön tiivistämistä ja kuntoutuksen tehostamista ja laajentamista.. ingimage lähteä jäseniltaan kuulemaan puheenjohtajaehdokkaita. lähteä mukaan Vanhuus rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttiin. Lisätietoja sivulla 34 ja nettisivuilla äänestää SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaaleissa alkaen. ilmoittautua TERVE-SOS tapahtumaan Tampereelle, sillä 31.3.mennessä ilmoittautuneet osallistuvat vähän edullisemmin. pudottaa lumet katolta. siirtyä kesäaikaan nauttia keväthangista. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Henna Tuomikoski Upeaa, SuPer, upeaa! Haluan toivottaa Suomen Leijona-joukkueelle kevään kiekko-otteluihin mitä parhainta menestystä kotikentällään. Samoin toivotan kaikkea menestystä SuPer-joukkueelle kesän liittokokoukseen ja pitkälle tulevaisuuteen. SuPer on käyttänyt jääkiekkolegenda Kalervo Kummolaa menneinä vuosina konsulttina strategiavalmisteluissaan. Mielestäni se on hyvä asia. Joukkueurheilusta saa paljon vinkkejä, kun mietimme toimintatapojamme myös ay-liikkeessä. Joukkueemme koostuu yli pelaajasta. Hyvin haastavaa pelinrakentajille. Meillä on kapteeni, jonka tehtäviin kuuluu pelihengen nostattaminen, kaverin tukeminen, me-hengen luominen, kokonaisuuksien hahmottaminen ja julkisuuskuvan kirkastaminen. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu jokaisen pelaajan huomioiminen, avoimuus, suhteiden luominen, asiantuntijoiden kuuleminen, päämäärän saavuttaminen ja jatkuvuuden varmistaminen sekä uskon valaminen häviön jälkeiseen elämään ja niin edelleen. Kapteenin rinnalla pitää olla tiiviisti osaava, aktiivinen joukko, joka kannustaa, arvioi, innovoi ja asettaa kyseenalaiseksi toimintatapojamme. SuPerjoukkueessa se on hallitus ja edustajisto. Meillä on upea, voitontahtoinen, yhteen hiileen puhaltava joukkue. Joukkueessamme on erilaista osaamista. Joku osaa Granlundin ilmaveivin. Joku on hyvä maalivahti, hyökkääjä tai puolustaja. Jokaiselle löytyy oma paikkansa tässä joukkueessa. Pelaamme reilua, sääntöjen mukaista peliä myös taklauksissa. Emme halua väkivaltaa. Emme halua osoittaa sormella rangaistuslaukauksessa epäonnistunutta. Emme aseta eri pelipaikkoja arvojärjestykseen. Vain yhdessä ja peliaikaa jakamalla voimme saavuttaa voittomme. Yksin ilmaveivillä ei ottelua voiteta. Joukkueemme osaa perusluistelun. Meillä on siihen hyvä ja laadukas koulutus. Toki haluamme oppia myös lisää erilaisia uusia temppuja, jotta pysymme pelissä mukana. Aina ei voi voittaa, mutta liigajohtoon on kaikki mahdollisuudet hyvän valmennusjohdon avulla. SuPerilla on toimistossamme erinomainen huol- totiimi, joka seuraa herkeämättä uusia tuulia koko globaalissa maailmassa. Viimeisimmät taktiikat on kaivettava esille tulevaisuuteen tähyten. Joukkue saa kaiken tarvitsemansa palvelun käytännön asioista hienoimpaan terapiaan. Itse pelin tuoksinassa on tärkeää pitää yllä hyviä suhteita yleisöön, tuomareihin, jopa vastapelureihin oli sitten kyseessä koti- tai vierasottelu. SuPerin kohteena ovat asiakkaat, päättäjät, järjestöt ja jokainen, joka on tullut otteluamme katsomaan. Mielenkiintoinen peli, osaaminen ja yhteisöllisyys saavat heidät vakuuttumaan siitä, että meillä on peli hallussa. Joukkueella on oltava myös hyvin hiottu strategia. SuPer-joukkueen ydintehtävän osa-alueet voi mielestäni jakaa kolmeen osaan: sopimusedunvalvonta, ammatillinen edunvalvonta ja järjestötoiminta. Meillä on voimassa oleva sopimus, joten sopimusedunvalvonnan tavoitteena on tällä hetkellä saada mahdollisimman hyvät tulokset työryhmätyöskentelyistä, varsinkin jaksotyön kokonaisuudistuksesta. Ammatillisen edunvalvonnan haasteet ovat pitkäkestoisempia ja pysyvämpiä. Sieltä haluaisin ottaa esille superilaisten osaamisen käytön, ammatti-identiteetin vahvistamisen ja työhyvinvoinnin. Järjestötoiminnassa pitää olla, kuten keskusjärjestön motossa sanotaan, askeleen edellä. Koko maailma on muutoksessa ja meidän pitää pysyä mukana. Pelikaverit muuttuu ja strategia muuttuu, mutta tavoitteemme on korkealla. Kaikki ne ovat tervetulleita mukaan, joilla on perusluistelu hallussa. Hyvin pelatun ottelun jälkeen voimme pitää kunnon juhlat. Hyvää mieltä ja huumoria mausteena.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä. mari niemi-saari kirjoitti helmikuussa. henna tuomikoskea seuraavat tiia rautpalo huhtikuussa ja silja paavola toukokuussa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Ministerit kehottavat: Vaikuttakaa superilaiset! teksti jukka järvelä ja leena lindroos kuvat jukka järvelä Kaikki SuPerin ammatillisten opintopäivien tuhat osanottajaa saivat ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalan suunnitelmista helmikuussa Helsingissä. Sekä sosiaalija terveysministeri Paula Risikko että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kehottivat superilaisia vaikuttamaan omaa työelämäänsä koskeviin asioihin. Teillä on tekemisen meininki SuPerissa. Teitä on niin paljon, että äänenne kuuluu tässä maassa, sanoi Paula Risikko. Te olette avainasemassa yhteiskunnallisen kehityksen kannalta, teillä on kykyä ja taitoa muokata maailmaa, totesi puolestaan Maria Guzenina-Richardson. Aidosti hyvää Peruspalveluministeri Maria Guzenina -Richardson keskittyi avaussanoissaan vanhuspalvelulakiin. Hän näkee lain tärkeänä, koska sen tavoite on määrittää asioita, joiden avulla työ voidaan tehdä paremmin. Ministerin mukaan lakia ei kenties tarvittaisi lainkaan, jos alun perin olisi resurssoitu oikein ja annettu hoitoalan ammattilaisille mahdollisuus tehdä työtään täysipainoisesti. Kun 90-luvun alussa todettiin julkinen sektori kilpailuhaitaksi yksityiselle sektorille, kilpailutuksella ei mitattu oikeaa osaamista vaan asioita mietittiin hinta edellä, terveyspalvelujen kaupallisista lähtökohdista. Jos silloin kuviteltiin, että yksityissektori pystyy kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluja julkista sektoria paremmin, ei se niin mennyt. Veronmaksajien rahoja ei voi lähettää veroparatiiseihin. En ole yksityissektoria vastaan, mutta on tärkeää, mihin suuntaan sitä kehitetään. Aidosti pitää syntyä hyvää. Guzenina-Richardsonin mukaan vanhuspalvelulaki pitää saattaa maaliin. Hän totesi olevansa asiassa samaa mieltä SuPerin kanssa mutta koko muu Suomi ei. Peruspalveluministeri pohti myös, voiko vastuita ylipäätään ulkoistaa. Hän toivoi suomalaisilta kansakuntana samaa sisukkuutta, jolla maa nostettiin hyvinvointivaltioksi 40-luvun raunioista. Hän haastoi superilaiset oman alansa asiantuntijoina olemaan yhteistyös- Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko astelemassa luentosaliin tuomaan valtiovallan tervehdystä superilaisille. Samaan aikaan SuPerin pääsihteeri Arja Niittynen saattaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia toiseen saliin. 6 super

7 sä kunnallisten päättäjien kanssa kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevissa asioissa. Apua pudonneille Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kannusti superilaisia. Hän kehotti lähi- ja perushoitajia avaamaan suunsa etenkin nyt, kun kuntakeskustelu käy kuumana. Ette ole vain sivustakatsojia, vaan vaikuttajia. Teitä on niin paljon, että teidän sananne kuuluu. Risikon itsensä mukaan maa tarvitsee vahvat peruskunnat tai sellaisen yhteistyörakenteen, jossa jokaiselle turvataan hyvät peruspalvelut. Hän korosti terveyskeskusten asemaa ja osaamisen tärkeyttä niissä. Perushoito on saatava kunniaan. Erikoishoito ei pure, jos perusta ei ole kunnossa. Risikko kertoi olevansa huolestunut siitä, että perus- ja lähihoitajien määrä on vähentynyt erikoissairaanhoidossa, jossa heitä myös tarvitaan. Jotta mahdollisimman moni paikka säilyisi, täydennyskoulutus on lähi- ja perushoitajien yksi ase ammattikunnan vähennysuhkiin. Paula Risikko nosti avauspuheessaan esille myös syrjäytymisen ja työhyvinvoinnin kysymykset. Julkinen valta on suuren haasteen edessä, kun se etsii ja työllistää opiskelun ja työelämän ulkopuolelle pudonnutta nuorta. Määrä on iso, ja tilanne on tragedia heille itselleen, läheisille ja kansantaloudelle. Ongelman korjaamiseksi tarvitaan kansanliike, pelkät viranomaistoimet eivät riitä. Superilaisilta ministeri toivoi herkkyyttä ottaa syrjäytymisasia puheeksi. Jokaisen tulisi miettiä, miten pudonneet ohjattaisiin eteenpäin. Vuosittain suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauden tai masennuksen vuoksi. Luku olisi pienempi ja työhyvinvointi parempi, jos johtajuus olisi kunnossa ja joka tasolla ymmärrettäisiin, että inhimillisyys on myös taloudellinen teko.. lisää opintopäivien aiheista sivuilla Pitkäaikaispotilaita aiempaa vähemmän vuodeosastoilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportin mukaan yli puoli vuotta terveyskeskusten vuodeosastohoidossa olleiden potilaiden määrä on vähentynyt 28 prosenttia vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2010 noin potilasta oli hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla yli kuusi kuukautta. Kaikista hoitopäivistä he käyttivät 44 prosenttia. Kaikkiaan hoitopäiviä terveyskeskusten vuodeosasoilla oli vuoden aikana 6,2 miljoonaa. Verenkiertoelinten sairaudet ja psykiatriset sairaudet aiheuttivat lähes puolet kaikista hoitopäivistä. Yli kolme neljäsosaa hoitopäivistä kohdistui yli 75 vuotta täyttäneille. Omaishoitoon lisää yhdenvertaisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ryhtyy valmistelemaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Tavoitteena on muun muassa parantaa omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta, lisätä omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta sekä tukea omaishoitajien jaksamista. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Vuonna 2010 kunnat maksoivat noin 153 miljoonaa euroa omaishoidon tuen hoitopalkkioita. Omaishoidon tuen kattavuudessa ja saantiperusteissa on kuntien välisiä eroja. kanerva jalarvo super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Lähihoitajiin kohdistuu eniten väkivaltaa teksti elina rikkilä Kunta-alan ammateissa koettu asiakkaiden väkivaltaisuus on taas kääntynyt kasvuun. Tilastojen kärjessä ovat lähihoitajat. Kun dementikko hermostuu pukemiseen tai päihtynyt mies riehuu päivystyksessä, nyrkistä saa usein lähihoitaja. Viimeisimmän Työterveyslaitoksen julkaiseman Kunta 10 -tutkimuksen mukaan lähes neljäkymmentä prosenttia lähihoitajista oli vuoden aikana joutunut fyysisen väkivallan, kuten lyömisen tai potkimisen kohteeksi. Neljännes vastaajista oli nähnyt potilaan heittelevän tavaroita tai sotkevan tai rikkovan paikkoja. Henkistä väkivaltaa, kuten esimerkiksi uhkailuja, oli kuullut työssään lähes puolet lähihoitajista. Henkiseen väkivaltaan oli laskettu mukaan myös työpaikkakiusaamistapaukset. Terätai ampuma-aseella oli vuoden aikana uhattu kahta prosenttia tutkimukseen osallistuneista lähihoitajista. Kattava tutkimus Kunta 10 -tutkimuksessa selvitetään työoloihin liittyviä asioita parin vuoden välein. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä kymmenestä kunnasta. Mukana ovat olleet muun muassa Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia ja Virrat. Vastaajia on ollut mukana kullakin kerralla Lähihoitajat ovat usein ensilinjassa kohtaamassa sekavia ja pahoissa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja sen takia potilaiden väkivalta kohdistuu eniten heihin, kertoo professori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta. Lähihoitajia työskentelee paljon esimerkiksi päivystyksessä ja mielenterveys- ja päihdetyössä, jonne hakeutuu tavallista enemmän myös väkivaltaisia asiakkaita, hän toteaa. Lyömisiä ja potkimisia pääsee tapahtumaan usein myös perushoitotyössä, esimerkiksi pukemis-, nostelu- ja peseytymistilanteissa, jotka kuuluvat lä- Kymmenen neuvoa uhkatilanteisiin Aggressiivisia potilaita tulee aina olemaan, mutta suurin osa välikohtauksista voidaan oikealla toiminnalla estää. Olisiko näistä neuvoista apua? 1Jokaisessa työyhteisössä pitäisi olla kirjallinen ennakkosuunnitelma ja toimintaohjeet väkivaltaisten tilanteiden varalle. 2Pystyäkseen ennakoimaan tilanteita työntekijä tarvitsee riittävät perustiedot potilaan ominaispiirteistä. Esimerkiksi erilaisista neurologisista pulmista kärsivien lasten ja aikuisten, muistisairaiden 5 Ikäihminen voi turhautua siihen, ettei hän enää selviä yksin esimerkiksi peseytymisestä tai pukeutumisesta. Myös kyky hahmottaa ympätai kehitysvammaisten kanssa työskentelevä tarvitsee lisäkoulutusta aiheesta. Nämä ihmiset eivät ole aggressiivisia pahuuttaan vaan koska heidän aivonsa tietyissä tilanteissa toimivat eri tavalla. Suurin osa näiden potilaiden purkauksista on ennakoitavissa ja hallittavissa muuttamalla arkea ja toimintatapoja heille sopivammaksi. 3Uhkaavissa tilanteissa työntekijän täytyy pystyä poistumaan turvallisesti huoneesta. Vastaanottotiloissa olisi hyvä olla jokin pakopaikka, esimerkiksi sosiaalitila, jonne aggressiivinen potilas ei pääse. Työpöydät ja tasot kannattaa tyhjentää esineistä, joita impulsiivinen ihminen voisi käyttää lyömäaseena. 4Tuntematonta tai aggressiiviseksi tiedettyä potilasta on turvallisempaa jututtaa riittävän etäisyyden päästä. Varmista, että työtoverisi tietää, missä olet. Jätä ovi auki, jos menet huoneeseen. Älä käännä potilaalle selkääsi. Pyri luomaan asiakkaaseen hyvä yhteys ja anna hänelle koko olemuksellasi tunne hyväksytyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. 8 super

9 hihoitajan tehtäviin. Sairaanhoitajat ja lääkärit joutuvat huomattavasti harvemmin potilaiden väkivaltaisten purkausten kohteeksi. Sanallista uhkailua hekin tosin joutuvat työssään kohtaamaan paljon. Lähihoitajien lisäksi asiakkaiden väkivaltaisten purkausten kohteeksi joutuvat muita useammin erityisopettajat, sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat, kodinhoitajat ja sairaankuljettajat. Kuntakohtaisia eroja asiakkaiden väkivaltaisuudessa ei juurikaan ole: lähihoitajien kohtaamat asiakasryhmät käyttäytyvät samansuuntaisesti sekä isoilla että pienillä paikkakunnilla. Taipumus kaikilla Väkivallan nollatoleranssi-kampanjoista huolimatta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiakkailla tulee aina olemaan haastavaa ja aggressiivista käytöstä. Taipumus aggressioon on meistä jokaisella, jos paineet ja stressi ylittävät sietokykymme rajat. Toisilla on ominaispiirteidensä takia huonommat edellytykset hallita vihan tunteitaan, toteaa kouluttaja Risto Lommi Avekki-osaamiskeskuksesta Savonia ammattikorkeakoulusta. Hänen mukaansa väkivaltaisille purkauksille saattavat altistaa myös fysiologiset syyt: pitkään jatkunut unen puute, äärimmäiset kivut ja säryt ja erilaiset päihteet ja lääkkeet. Impulssikontrolli voi olla huonompi esimerkiksi adhd:n tai Aspergerin syndrooman kaltaisten neurologisten erityisvaikeuksien, aistiyliherkkyyksien tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yllättävän käytöksen syynä voi olla sopimaton lääkitys tai ottamatta jäänyt lääke. Syynä voi olla myös asiakkaan kehitysvammaisuus tai ikääntyvän ihmisen muistisairaus, jonka takia hänen on vaikea hahmottaa ympäristöään. Lisää koulutusta Koulutuksessa pitäisi sen takia vielä nykyistä enemmän antaa lähihoitajalle valmiuksia kohdata haastavasti käyttäytyviä asiakkaita ja ymmärrystä aggressiivisuuden syistä, Risto Lommi jatkaa. Uhkaavia tilanteita pitäisi hänen mukaansa myös harjoitella samoissa tiloissa, joissa toimintakin tapahtuu. Koko henkilökunta tarvitsee jatkuvaa koulutusta väkivaltaisten tilanteiden ennakointiin ja hallintaan. Myös hälytysjärjestelmien toimivuutta pitäisi säännöllisin väliajoin testata. Huoneiden sisustuksessa täytyy ottaa huomioon väkivaltaisten purkausten mahdollisuus. Tutkimusten mukaan vain kolme prosenttia potilaiden hyökkäyksistä tapahtuu täysin yllättäen, eikä niitä olisi voitu aina estää. Suurin osa terveysalan ammattilaisten kohtaamasta väkivallasta olisi voitu oikealla toiminnalla ehkäistä, hän toteaa. Parin viime vuoden aikana kuntaalan ammateissa asiakkaiden väkivaltaisuus on taas kääntynyt uudelleen kasvuun. Kunta-alan ammattilaiset kohtaavat selvästi enemmän väkivaltaisia asiakkaita kuin yksityisen puolen väki. Väkivaltaisten välikohtausten määrä on kunnissa jopa kaksinkertainen yksityiseen puoleen verrattuna.. ristöä ja ihmisten aikeita voi heiketä. Sen takia on tärkeää koko ajan sanoittaa hoitotoimenpiteitä ja aikeitaan. Kiireetön tunnelma ja rauhallinen ääni ja kosketus luovat potilaalle turvallisuuden tunnetta. 6Potilaan väkivaltaisuus ei ole työntekijän syytä, mutta on syytä tiedostaa, että oma käyttäytyminen ja viestintä vaikuttaa tilanteen kehittymiseen. Parhaiten vuorovaikutus sujuu, jos työntekijä etsii ratkaisuja potilaan kanssa aidosti neuvotellen. Elämäntilanteestaan huolimatta jokaisella on oikeus siihen, että hänen näkemyksiään kunnioitetaan hoitotyössä. 7Ammattitaitoa on opetella lukemaan myös, mitä vuorovaikutuksemme synnyttää toisessa ihmisessä ja suuntamaan viestintäämme sen mukaisesti. 8 Oman tunnetilan hallinta on ensiarvoisen tärkeää, sillä vain rauhallinen ihminen voi rauhoittaa muita. Kun omat tunteet nousevat liikaa pintaan, on viisasta pyytää työtoveri paikalle hoitamaan tilannetta. 9Jos potilas osoittaa ärtymyksen merkkejä, keskity kuuntelemaan ja peilaamaan hänen tunteitaan: Todella ikävää, että tällaista on päässyt tapahtumaan. Tunteden pelaaminen ja asioiden pyörittely antavat impulsiiviselle asiakkaalle aikalisän: kun asiakas on äänessä, hän harvemmin hyökkää. 10 Jos potilas alkaa ärsyyntyä ja pienikin väkivallan uhka on olemassa, hälytä herkästi apua. Pakeneminen on paras vaihtoehto, jos asiakas on fyysisesti vahvempi tai hänellä on kättä pidempi lyömäase. Omaa kehoaan voi suojata iskuilta käsillä, huonekaluilla ja vaatteilla. Usein liika puhe vain entisestään sekoittaa raivoavaa ihmistä. super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Hyvää ongelmaa ei ole Omavalvontasuunnitelmista ryhtiä laatutyöhön teksti henriikka hakkala ingimage Yksityiset toimijat tuottavat koko ajan kasvavan osuuden lakisääteisistä sosiaalipalveluistamme. Palveluiden laadusta on kannettu huolta, eikä aivan syyttä. Viranomaisten suositukset, huomautukset ja moitteet eivät ole riittäneet vastavoimaksi tuotto- ja säästötavoitteille, joita kohti monet palveluntuottajat tempovat. Parempaa tasapainoa haetaan omavalvontasuunnitelmasta, jolla yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat halutaan vastuuttaa oman toimintansa laadun ylläpitäjiksi. Lokakuussa 2011 voimaan astuneen, uudistetun yksityisiä sosiaalipalveluita koskevan lain mukaan palvelun tuottaja vastaa palvelunsa laadusta ja on velvollinen laatimaan omavalvontasuunnitelman. Sen avulla varmistetaan, että toiminta on asianmukaista. Laadun hallinnan painopistettä on säädöksellä siirretty jälkikäteisestä ja vain ongelmatapauksiin reagoivasta viranomaisvalvonnasta ennakoivaan suunnitteluun ja riskeihin varautumiseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Omavalvontasuunnitelman laatimista ohjaa tarkoituksenmukaisuus. Suunnitelmalla ei ole säädeltyä määrämuotoa, vaan se tulee laatia yksikkö- tai toimintokohtaisesti ja vastaamaan tarjottujen palvelujen tosiasiallista laajuutta. Kullekin yksikölle on nimettävä oma vastuuhenkilönsä. Omavalvontasuunnitelma tulee pitää toimintayksikössä niin henkilöstön, asiakkaiden kuin viranomaisten saatavilla. Omavalvontasuunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää viranomaisilla etukäteen. Suunnitelma on kuitenkin pidettävä ajan tasalla ja se on vahvistettava vuosittain, vaikkei sitä olisi muutettu. Jos viranomainen havaitsee suunnitelmassa puutteita tai muutettavaa, on palveluntuottajan tehtävä tarpeelliset korjaukset viipymättä. Tavoitteena on elävä ja arkityössä mukana kulkeva omavalvonnan ja kehittämisen työkalu. Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien omavalvontasuunnitelman asiakirjoihin on aina kirjattava tiedot sekä omavalvonnan toteuttamistavasta että itse palvelun sisällön omavalvonnasta. Käytännössä suunnitelma muodostuu joukosta asiakirjoja, jotka kuvaavat monipuolisesti palvelun tuottajan resursseja, toimintatapoja ja riskinhallintaa. Palvelun ostavan kunnan ja sitä käyttävän asiakkaan, miksei henkilöstönkin, on siis voitava lukea omavalvonnan asiakirjoista missä, miten, kuka, koska ja kenelle mitäkin tehdään sekä kuka mistäkin vastaa. Velvoittamalla yksityisen sosiaalipalvelun tuottajat kirjaamaan etukäteen, mitä laatu niiden näkemyksen mukaan on ja miten sitä aiotaan tuottaa ja ylläpitää, voidaan kasvattaa painetta tuottaa laatua, jonka kaikki tunnistavat laaduksi. Suunnitelmat käytössä viimeistään syyskuussa 2012 Määräykset omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Ne astuivat voimaan tämän kuun alussa. Valvirassa valmistellaan parhaillaan myös opasta omavalvontaan sekä malliohjeita erilaisille palveluntuottajille. Omavalvonnan käyttöönottamiselle yksityisellä sosiaalipalvelualalla on varattu puolen vuoden siirtymäkausi. Kaikkien aiemmin toimintansa aloittaneiden yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien on siis laadittava omavalvontasuunnitelmansa syyskuuhun 2012 mennessä. Uusien palveluntuottajien suunnitelmien on oltava valmiina kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Kun halutaan luoda realistinen kuvaus palvelun laadusta ja sen osatekijöistä, on palvelun toteuttajien näkökulma ensisijaisen tärkeä. Siksi on erityisen toivottavaa, että yksityisissä sosiaalipalveluissa työskentelevä hoitohenkilöstö osallistuu aktiivisesti omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Asia kannattaa ottaa puheeksi oman luottamusmiehen kanssa. Mahdottomien tavoitteiden asettaminen ei onneksi palvele ketään. Syyskuusta alkaen ongelmatapauksia tutkiessaan viranomainen vertaa toteutunutta palvelua muun muassa omavalvontasuunnitelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Niistä jääminen olisi palveluntuottajalle perin kehnoa mainosta.. 10 super

11 Jäsenten selvityspyynnöt lisääntyivät viime vuonna SuPerin edunvalvontayksikköön tuli jäsenten liittoon laittamia kirjallisia selvityspyyntöjä 418 kappaletta vuonna Vuonna 2010 vastaava määrä oli 305. Vuoden 2011 aikana tulleista toimeksiannoista saatiin päätökseen 243. Yhteensä toimeksiantoja saatiin päätökseen 334. Vuonna 2011 päättyneet toimeksiannot oli pantu vireille pääasiassa vuosina Vuoden 2011 lopussa edunvalvontayksikössä oli vireillä 272 oikeudellista toimeksiantoa, joista liiton asiamiesten hoidossa oli 207 ja ulkopuolisten asianajajien hoidossa 65 toimeksiantoa. Yleisimmät vireille tulleista toimeksiannoista koskivat palkkaepäselvyyksiä,kuten sairausajan palkkoja ja työaikakorvauksia, määräaikaisten asemaa ja ketjutusta, työvuoroluettelo-ongelmia ja työsuhteen päättämistilanteita kuten esimerkiksi koeaikapurkuja sekä työtapaturma-asiavalituksia. Jäsenille kerätty korvaussumma oli noin euroa. Summa koostuu tuomioistuinten tekemistä sovinnoista ja voitoista sekä edunvalvonnan tekemistä sovinnoista. Päättyneistä toimeksiannoista voittoja oli 30 prosenttia, häviöitä kolme prosenttia ja sovintoja neljä prosenttia. Loput jutut eivät aiheuttaneet toimenpiteitä eli niissä riitti selvittely. Työehtosopimuksien perusteella lajiteltuna toimeksiannot jakaantuivat seuraavasti: SOSTES 150 kappaletta, KV- TES 140 kappaletta, TPTES 17 kappaletta ja PTYTES kymmenen kappaletta. Loput olivat muiden työehtosopimusten alaisia tai juttuun ei liittynyt työehtosopimusta.. Lääkkeiden Kela-korvaus on pienenemässä Valtion lääkekorvausmenojen säästötalkoisiin odotetaan sekä potilaita että muita lääkealan toimijoita lääketeollisuudesta apteekkeihin. Tätä mieltä on sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääkekorvaustyöryhmä. Säästöjä tavoiteltaisiin sekä laskemalla lääkkeiden hintoja että nostamalla potilaiden maksuosuuksia. Paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden asemaa helpotettaisiin alentamalla vuotuista omavastuukattoa. Sairausvakuutuksesta maksetaan osa potilaalle määrätyn lääkkeen kustannuksista perus- tai erityiskorvauksena. Käytännössä asiakas maksaa apteekissa vain korvauksen ylittävän osan omavastuuna. Peruskorvaus on tällä hetkellä 42 prosenttia lääkkeen hinnasta. Työryhmä ehdottaa peruskorvauksen laskemista 35 prosenttiin. Jos lääke on hyväksytty erityiskorvattavaksi, Kela-korvaus on tällä hetkellä joko 72 prosenttia tai sata prosenttia. Työryhmä ehdottaa, että ylempi erityiskorvaustaso pysyisi ennallaan, mutta alempaa laskettaisiin 65 prosenttiin. Työryhmä on kantanut huolta erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien henkilöiden asemasta. Lääkekustannusten omavastuilla on vuosittainen katto, joka vuonna 2012 on noin 700 euroa. Katon täytyttyä henkilö maksaa reseptilääkkeistään vain 1,50 euroa ostokertaa kohti. Työryhmä ehdottaa omavastuukaton laskemista noin 50 eurolla.. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän kasvu taittui kunta-alalla Kunta-alan vanhuuseläkkeiden määrässä nähty kasvuvauhti taittui viime vuonna. Kunta-alalta vanhuuseläkkeille siirtyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta vain puolisentoista prosenttia, kun vuonna 2010 kasvua oli peräti kymmenen prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin edelleen yhä vanhempina. Vanhuuseläkkeille siirtyi viime vuonna kaikkiaan 7927 kuntatyöntekijää omaishoitajat mukaan lukien. Lisäksi noin 1200 valtion eläkelain piiriin kuuluvaa peruskoulujen ja lukioiden opettajaa ja rehtoria siirtyi vanhuuseläkkeelle. Kuntatyöntekijät siirtyivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Kelakorvaukset ohjaavat lääkkeiden käyttöä Uusien lääkkeiden käytön yleistymistä hillitsee lääkkeiden erityiskorvattavuutta edeltävä alemman korvaustason peruskorvausjakso. Se myös tukee vanhempien, edullisempien ja paremmin tunnettujen lääkkeiden käyttöä. Lääkekorvausten rajoittamisella voidaankin ohjata tehokkaasti lääkkeiden käyttöä, toteaa farmasian lisensiaatti Jaana Martikainen väitöstutkimuksessaan Uusien lääkkeiden markkinoille tulo ja lääkekustannuksiin vaikuttaminen. Esimerkiksi kun kalleimpien statiinien korvaukset rajoitettiin vuonna 2006 koskemaan vain potilaita, joilla oli suuri sydäntapahtumien riski ja jotka eivät voineet käyttää edullisempia lääkkeitä, lähes puolet näiden lääkkeiden käyttäjistä siirtyi edullisempiin vaihtoehtoihin ja kalliit hoidot kohdistuivat aiempaa sairaammille potilaille. Uusia lääkeaineita tuli Suomen markkinoille vuosina lähes 300. super

12 Maaliskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Verenpaine kummastakin kädestä! Mittaamalla verenpaine kummastakin kädestä voi mahdollisesti tunnistaa ketkä ovat vaarassa sairastua ääreisverisuonten sairauteen. Sairastumisriski on suurentunut potilailla, joilla vasemman ja oikean käden verenpaineet eroavat paljon toisistaan, tuore brittitutkimus osoittaa. Tutkimustulosten perusteella ääreisverisuonisairaus yleistyy, kun käsien verenpainemittauksissa on vähintään mmhg:n ero. 45-vuotiaan aivot alkavat hidastua tiesitkö: duodecim Muistin, päättelykyvyn ja sujuvuuden lasku alkaa jo 45 vuoden iässä. Suorituskyvyn laskua korvaa henkilön työkokemuksen tuoma osaaminen. Laajan brittitutkimuksen tulokset osoittivat, että suoriutuminen heikkeni kaikilla testien osa-alueilla sanavarastoa lukuun ottamatta. Sydäninfarktit ovat länsimaissa vähentyneet jo vuosikymmenten ajan. edilex Nokkonen toimii! Monipuolisen nokkosen menestys jatkuu. Terveyskauppiaat ovat valinneet sen vuoden rohkoskasviksi. Nokkonen poistaa nestettä, hillitsee tulehdustekijöitä ja toimii puhtia antavana superruokana. Nokkosesta voi valmistaa myös kangasta. suomen terveystuotekauppiaiden liitto tiesitkö: 11 tuntia tai enemmän töitä päivittäin tekevillä on suurentunut riski unihäiriöihin ja masennukseen. Vaihdevuodet innostavat muutoksiin Puolet vuotiaista naisista kokee vaihdevuosivaiheen innostavan ja motivoivan elintapamuutoksiin. Ikääntymisen mukanaan tuomat oireet ovat yksi syy, miksi itsehoito kiinnostaa enemmän kuin nuorempana. Suosituimpia muutosalueita ovat suolan, sokerin ja tupakan käytön vähentäminen, laihduttaminen ja liikunnan lisääminen. Vaihdevuosi-ikäisistä naisista tupakoi joka neljäs. Vähemmän koulutetut pyrkivät elintapamuutoksiin useammin kuin enemmän koulutetut, mutta eivät onnistuneet yhtä usein. thl Rokotus on turvallinen allergikolle Vaaralliset allergiset reaktiot ovat erittäin harvinaisia rokotusten jälkeen, tuore brittitutkimus osoittaa. Havainto on tervetullut, sillä allergioihin liittyvä anafylaktinen shokki on hengenvaarallinen, jos potilas ei saa nopeasti hoitoa. Reaktioiden harvinaisuuden vuoksi anafylaksian yleisyyttä on myös vaikea arvioida. Anafylaksiat sattuivat lähinnä erillisen tuhkarokko- tai HPVrokotteen jälkeen. Allergiasta riippuen anafylaksian voi saada esimerkiksi ruoka-aineesta, hyönteisen pistoksesta tai lääkeaineesta. duodecim ingimage 12 super

13 Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet helmikuun kysymys oli: Karppaatko? kyllä 17 % Kyllä, koska vähähiilihydraattinen ruokavalio järkevästi toteutettuna parantaa terveyttä. tarkoituksenani on painonpudotus. saan siitä hyvän olon. minulla on ylipainoa, eivätkä mitkään muut keinot auta yhtä tehokkaasti. toivon, että se auttaisi väsymykseeni. olen todennut sen itselleni kaikkein sopivimmaksi ruokavalioksi. Olo on hyvä ja energiaa löytyy! Ruotsissa vanhustenhoitoa kutsutaan jopa uushuutolaisuudeksi. toimittaja terhi friman jyty 1/2012 Soijan käyttäminen luultavasti lisääntyy, ja hyönteiset ovat sellainen villi kortti. demos-ajatushautomon tutkija tuuli kaskinen tulevaisuuden ruoan proteiinilähteistä. sydän 1/2012 Mitä enemmän yhteisössä on sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, sitä pitempään ihmisten elävät. neurologi, kirjailija markku t. hyyppä terveydenhoitaja 1/2012 en 83 % En, koska rakastan leipää, lähinnä ruisleipää ja perunaa! monipuolinen ruokavalio on paras! aivoni tarvitsevat toimiakseen myös hiilihydraatteja. kolesteroliarvoni alkoivat kohota. uskon sen olevan haitallista terveydelle. joka ajalla on oma hömpötyksensä, enää ei tarvitse kaikkeen mennä mukaan. uskon monipuoliseen ruokavalioon. en ole ottanut asiasta tarpeeksi selvää. miksi täytyy mennä ääripäihin, miksi ei voi syödä kohtuudella vain ihan perusruokia? 30 vuotta sitten Finlandiatalossa pidetyille opintopäiville osallistui yli 2200 apuhoitajaa eli kymmenen prosenttia liiton jäsenkunnasta. Liiton puheenjohtaja Salme Pihl kertoi, minkälaista palautetta hän oli saanut kentältä. Vääntö hoitoapulaisten ja apuhoitajien keskinäisestä asemasta työpaikoilla oli kiirinyt puheenjohtajan korviin. Joidenkin mielestä koko apuhoitaja-nimi ei ollut enää sovelias käytettäväksi. Yhdestä asiasta ei suurempaa eripuraa ollut: uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 19. maaliskuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. helmikuussa sen voitti jessica salminen turusta. onnittelut! Yksi on meillä yhteinen. Tämä oma liittomme. apuhoitajalehti 3 / 1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Herkkuhetkeen Tarjan tagliatelle teksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitaja Tarja Oksanen käyttää ruuanlaitossa aitoa kermaa ja voita. Yövuoroon hän ottaa kuitenkin evääksi vihersalaattia, hedelmiä, voileipiä ja tummaa suklaata. Tarja Oksanen kertoo mottonsa olevan se, että esteet on tarkoitettu ylitettäviksi vaikka sitten pyörätuolilla. Tämä ajatus sopii hänen mielestään myös hänen tekemäänsä lähihoitajan työhön aivovamman saaneiden kuntoutujien parissa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä. Kuntoutujamme ovat kaikenikäisiä, 16-vuotiaasta ikäihmisiin. Minun aikanani vanhin kuntoutuja on ollut 80-vuotias. Työni on todella monipuolista, koska kuntoutujien tarpeet ovat niin erilaisia. Hän kertoo, että lähihoitajat ja sairaanhoitajat ovat osa kuntoutustyöryhmää yhdessä lääkärien, neuropsykologien ja terapeuttien kanssa. Kuntoutujien hyväksi tehdään tiivistä yhteistyötä. Toteutamme hoitotyössämme kullekin kuntoutujalle laadittua kuntoutussuunnitelmaa. Tarja on nähnyt, että ensiarvoisen tärkeää on saada osastolle saapuvan kuntoutujan mieliala ja kokonaisvaltainen terveydentila kohenemaan, jotta kuntoutuksella voidaan saavuttaa parhaat tulokset. Aivovamman saaneen henkilön kanssa kommunikointi saattaa olla aika ajoin haasteellista. Kun kuntoutuja kykenee jotenkin ilmaisemaan tunteitaan, löydämme kyllä yhteisen viestintämuodon. Kolmivuorotyössä jokaiseen työvuoroon kuuluvat luonnollisesti perushoidolliset työt, mutta lisäksi annetaan jokaisen kuntoutujan tarvitsemaa yksilöllistä kuntoutumiseen tähtäävää hoitoa. Alan vaihtajana Tarja toteaa, että lähihoitajan työ voittaa sisällön mielenkiintoisuudessa mennen tullen toimistotyön, jota hän aikaisemmin teki. Näiden lähes kolmen vuoden aikana Käpylän kuntoutuskeskuksessa lähihoitaja on saanut kokea useita upeita hetkiä. Sellaisia ovat aina ne, kun useiden harjoituskertojen jälkeen kuntoutuja kykenee esimerkiksi siirtymään vuoteesta pyörätuoliin, ehkä pukemaan paidankin ylleen tai mikäli hän ei kykene tuottamaan puhetta, saa ilmaistua itseään vaikkapa kirjaintaulun avulla. Osastolla kuntoutetaan henkilöitä, joilla on tapaturman tai sairauden aiheuttama aivovaurio. Kuntoutuja on voinut saada aivovaurion myös päihteiden käytön tai pahoinpite- lyn seurauksena. Työni on osa ihmisten päivittäistä elämää. Toisen puolesta en voi elää, mutta jos voin vaikuttaa siten, että toinen voi elää mahdollisuuksiensa mukaan parempaa elämää, se merkitsee minulle paljon, Tarja tunnustaa. Herkuttelijan tagliatelle Tarjalla on juuri alkamassa viiden yön yövuorojakso. Ennen töihin menoa hän käy usein kuntokeskuksessa joko laitetreeneissä tai osallistuu erilaisiin liikuntaryhmiin. Spinning tulee vaihtumaan heti kelien salliessa ulkoilmapyöräilyyn, mutta hän kertoo olevansa niin mukavuudenhaluinen, että rankkasateen sattuessa sisäpyöräily kutsuu taas. Salilta paluun jälkeen syön kunnon aterian, joten yövuoroon otan evääksi vain jotain pientä purtavaa. Salaattia, hedelmiä, voileipiä ja terveellistä tummaa suklaata, jossa on muutama hiven päärynää sekä mantelia. Jäätelökin toki käy, Tarja luettelee valitsemiaan naposteltavia, joista riittää hänelle voimia koko yöksi. Hän kertoo kokkailevansa mielellään, ja tästä tagliatellesta hänellä on useita mukavia muistoja. Reseptin hän sai aikoinaan ex-poikaystävänsä äidiltä, jonka kanssa välit säilyivät lämpiminä, vaikka poikaystävän kanssa suhde myöhemmin kariutuikin. Tarja toteaa noudattavansa ohjetta noin suurin piirtein. Alkuperäisessä ohjeessa katkaravut laitetaan kastikkeeseen aikaisemmin, mutta Tarjan ohjeella ne eivät sitkisty liikaa. Pidän italialaisesta ruuasta, mutta en ole opiskellut kovin paljon italiaa. Itse asiassa osaan sanoa: puhun italiaa autolleni! Suomentaisin ruokaohjeeni vihreäksi tagliatelleksi merenelävien kanssa. Tässä nyt ei ole katkarapuja jännempiä eläviä, mutta jokainenhan voi lisäillä, mitä haluaa. Pienessä keittokomerossa ei ole turhaa tilaa, mutta monimutkaisiakin ruokia siellä mahtuu hyvin tekemään. Olohuoneessa on viihtyisää syödä, sillä hyvin hoidetut suuret viherkasvit tekevät siitä vihreän keitaan. Herkkusienet voivat olla purkista tai tuoreita, mutta kerman ja voin pitää olla ehdottomasti aitoa, Tarja nauraa.. 14 super

15 Tagliatelle verde con pescatora 1 paketti vihreää tagliatellea 1 iso sipuli hienonnettuna herkkusieniviipaleita purkista tai tuoreita voita tonnikalaa purkillinen isoja kuorittuja katkarapuja, tuoreita tai pakasteesta 4 5 valkosipulinkynttä murskattuna sitruunapippuria viherpippuria suolaa 2 3 rkl vehnäjauhoja 2 rkl tomaattipyrettä 5 dl kuumaa kala-, kasvis- tai lihalientä 2 dl kuohukermaa 1 munankeltuainen Kuullota sipuli ja herkkusienet voissa, älä ruskista. Lisää tonnikala, valkosipuli ja pippurit. Anna kiehua hetki voissa. Ripottele jauhot seokseen ja kääntele hyvin. Lisää kuuma liemi hitaasti ja sekoita hyvin ja jatka sekoittelua, kunnes kastike paksuuntuu. Lisää katkaravut ja kuumenna seos uudelleen. Pienennä lämpöä, ettei kastike kiehu. Lisää varovasti sekoittaen kerma ja munankeltuainen. Kuumenna, mutta älä kiehuta. Keitä tagliatelle ohjeen mukaan, valuta ja laita voideltuun laakeaan uunivuokaan. Levitä kastike pinnalle, päälle runsaasti juustoraastetta ja koko komeus uuniin 200 asteeseen noin kymmeneksi minuutiksi, kunnes juusto on sulanut ja saanut kauniin värin. super

16 16 super

17 Avustaja on hoidon moniosaaja teksti liisa uusiniitty kuvat jukka salminen Lähihoitaja Suvi Nelin on palvelutalossa työskentelevä avustaja. Valtaosa Suvin asiakkaista on onnettomuuksien tai etenevän neurologisen sairauden vammauttamia nuorehkoja ihmisiä, jotka asuvat omassa kodissaan. Asiakkaita hän avustaa periaatteessa vain pyynnöstä. Tänä aamuna Suvi Nelin ei ole polkaissut pyörällä noin neljän kilometrin lumista työmatkaansa, vaan on tullut bussilla. Pyöräillessä herään mukavasti. Saan liikuntaa ja sitä paitsi tulen samassa ajassa pyörällä töihin kuin istuisin ruuhkabussissa. Kello on aamuseitsemän ja Suvi vaikuttaa bussimatkasta huolimatta mitä virkeimmältä. Hän on pukeutunut työnantajansa Invalidiliiton työasuun, keväänvihreään liiviin, tummaan t-paitaan ja tummansinisiin verkkareihin. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:llä on Tampereella seitsemän asumispalvelutaloyksikköä. Suvin työpaikka, Tampereen Validiatalo, on suurin ja monipuolisin. Siellä sijaitsee muun muassa Suomen ainoa sairaaloiden ja terveyskeskusten ulkopuolinen hengitysvajeyksikkö. Tuota pikaa asiakas kutsuu. Huomenta, Aksu, Suvi huikkaa 31-vuotiaalle Aleksi Grenille tämän ison tupakeittiön ja makuuhuoneen ovelta. Huumorintajuisella Grenillä ei ole mitään vierastakaan vastaan: Äitini oli superilainen hoitaja TAYSissa. Nyt hän on eläkkeellä, Gren ilmoittaa ja kertoo, miksi hänet pitää aamuisin auttaa vuoteesta: on epilepsia, cp-vamma ja lievä kehitysviivästymä sekä toispuolinen halvaus. Ne eivät ole häntä lannistaneet. Lapsuuden ystävä, taksikuski tulee ennen yhdeksää ja vie hänet Hervannassa sijaitsevaan Invalidiliiton palvelutalon päivätoimintaan. Suvi asettaa Grenin nostoliinaan ja kuljettaa hänet kiskoa pitkin vessaan. Kaikki sujuu yhden ihmisen voimin verraten nopsaan. Talon joka asunnossa on kaikki asukkaan tarvitsemat apuvälineet. Se on suurin ero verrattuna entiseen työpaikkaani vanhainkodilla. Tietysti on ollut oma opettelemisensa erilaisista hälytys- ja turvalaitteista. Suvi sijaa vuoteen ja toivottaa Aleksille mukavaa päivän jatkoa. Hän kehottaa tätä pyytämään apua, kun vessatoimet ovat ohi. Toimenpiteet koneelle Suvi kapuaa portaat kerrosta ylemmäksi hoitajien työtilaan. Hän sanoo kävelevänsä raput aina ylöspäin. Työtilassa on kaksi tietokonetta. Suvi naputtelee koneelle äskeiset tapahtumat. Kirjaaminen on välttämätöntä, jotta tiedämme, mitä asiakkaiden luona on tehty. Minusta se ei ole hankalaa, vaan kuuluu asiaan. Puhelin soi. Hyvää huomenta. Tullaan kun ehditään, Suvi sanoo. Soittaja ei pysty puhumaan, mutta kommunikaatiolaitteiden avulla hän ilmaisee tarvitsevansa avustamista. Työtoveri menee soittajan luo ja Suvi lähtee toisaalle: Kuinka olet nukkunut? Suvi kysyy. super

18 Tommy Niemi tarvitsee avustajaa myös tulkiksi. Suvista on tullut taitava aakkostaulun lukija. 2. Suvi viihtyy työpaikassaan. Hän toivoo ammattiliiton kouluttavan myös niitä vammaistyötä tekeviä, jotka joutuvat tekemisiin mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa. 3. Sirkka Saarinen siirtyy seisomanosturilla vessaan. ALS-tautia sairastava Saarinen halusi Sipoosta Tampereelle kaupungin kulttuuritarjonnan takia. Huonosti, Sirkka Lintula vastaa suorasukaisesti. Oikea olkapää on taas yöllä vihoitellut. Päivä aloitetaan vuoteessa tapahtuvalla aamupesulla. Suvi Nelin auttaa Lintulaa pukeutumisessa. Hän laskee sänkyä alemmas ja kehottaa Lintulaa ponnistamaan istualleen ja siirtolevyn avulla, hieman Suvin avustamana hän siirtyy sängyn vieressä olevaan pyörätuoliin. He juttelevat niitä näitä tulevan päivän kulusta. Lintula kertoo saavansa seuraavalla viikolla kissan hoitoonsa. Huoneen seinällä on lastenlasten valokuvia ja pöydällä aamun sanomalehti. Suvi sijaa myös Lintulan vuoteen, mutta muut siivoukset ovat asukkaan vastuulla, koska kyse on hänen kodistaan. Sirkka Lintula lähtee hissillä alakerran ravintolaan aamupalalle ja Suvi palaa neljännen kerroksen työtilaan. Avustaja ja kuuntelija Mitä kauemmin olen ollut alalla, sitä enemmän työ on alkanut opettaa. Kun kasvaa ammatissaan yhdellä, kasvaa muillakin alueilla. Käytävän ovissa on kransseja ja jääkiekkoseura Tapparan tarra. Kankaisessa ovikoristeessa lukee Oma koti onneen. Asukas on nuori, kolmivitonen nainen, joka sairastaa MStautia. Hänet täytyy kertakatetroida, koska virtsa ei muuten tule. Mitäs jos nousisit aamupalalle, vai onko sinulla muuta menoa? Ei nyt ole kauheasti menoa, asukas sanoo hennolla äänellä vuoteen uumenista. No ota pikku tirsat, niin katsotaan aamupala-asioita myöhemmin, Suvi myöntyy. Talo on täynnä erilaisia ihmiskohtaloita. Vaikeiden, etenevien sairauksien lisäksi nuoria vammauttavat huumeiden yliannostukset, liikenneonnettomuudet ja tapaturmat. Suvi kertoo parikymppisestä nuorukaisesta, joka on käytännössä aivokuollut. Varsinkin nuorten elämänkohtalot ovat sellaisia, että omat elämänarvot pitää panna uusiksi. Monet kertovat hyvinkin henkilökohtaisia asioitaan. En voi jäädä suremaan heidän kohtaloaan, kun teen työtäni. Toisaalta on hienoa, että lähes jokaisen asukkaan kanssa voi puhua tämän päivän asioista. Suvi Nelin oli opiskeluaikanaan töissä yksityisessä hoitopaikassa, jossa oli hänen ikäisiään asukkaita. Myös pikkukaupungin palvelukotiin oli muun hoitopaikan puuttuessa sijoitettu vammautuneita nuoria. Mitä kauemmin olen ollut alalla, sitä enemmän työ on alkanut opettaa. Kun kasvaa ammatissaan yhdellä, kasvaa muillakin alueilla. Pitää osata antaa myös psykososiaalista tukea hoidon lomassa. Sosiaalinen pitää olla, muuten ei pärjää. Kun teemme työtä paljolti yksin, pitää olla rohkea, vaikka työtoverit auttavatkin aina tarvittaessa, hän kuvaa työtään. Pientä patistamista Kello puoli yhdeksän Suvi syö aamupalan. Se on hänelle päivän ensimmäinen ateria. 18 super

19 Vaikeavammaiselle räätälöity tietokonepäähine. Kun aivot toimivat, voi tietokoneen avulla seikkailla avarassa maailmassa. 5. Suvi toivoo nuorten lähihoitajien tutustuvan mahdollisimman monipuolisesti työhönsä. Oman uransa hän aloitti vanhainkodilla ja päätyi vaikeavammaisten avustajaksi. Monet hänen avustettavansa ovat vain hiukan vanhempia. Jos syön aamulla kotona, minulla on jo tähän aikaan hirveä nälkä, hän sanoo ja pistelee mysliä, rahkaa ja mustikkakeittoa. Talo tarjoaa työntekijöille kahvit, mutta Suvi ei ole kahvinjuojia. Talo antaa vuosittain myös 120 euron kulttuuriseteliedun, jolla voisi mennä elokuviin ja teatteriin. Suvi käyttää rahan liikuntaan. Kiipeämme taas viidenteen kerrokseen, jossa vuonna 1975 syntynyt nuorimies heräilee verkkaisesti. Hänet patistetaan lempeän päättäväisesti ylös sängystä. Vaikka ihminen asuukin kotonaan, tulemme toisinaan herättämään, jotta vuorokausirytmi säilyisi. Samalla varmistamme, jos asukkaalla on meno jonnekin eikä hän sitä itse muista. Huoneen seinällä on kärsivää Kristusta esittävä puureliefi ja parin metrin pinot cd-musiikkikasetteja, Paula Koivuniemeä, Francis Goyaa, Bob Dylania Suvi kirjoittaa mustaan liitutauluun päivämäärän ja viereen hymiön. Miehen vessakäynnin aikana Suvi järjestelee hiukan huonetta. Hän huikkaa vessaan, joko kasvot tuli pestyksi. Meillä on kuntouttava työote. Kun olemme olleet pitkään töissä ja tunnemme asukkaamme, tiedämme, mihin kukakin pystyy. Vessakäynnin jälkeen Suvi avustaa pukeutumisessa. Herääminen tuntuu edelleen olevan työlästä. Mitenkäs parranajo, vai onko parrankasvatustalkoot. Ajetaanko? Pään pudistus on päättäväinen ja parta jätetään kasvamaan. Otapa askel eteenpäin niin saadaan paita päälle. Oi oi mun varpaat Avaimet kaulaan, ranneke paikoilleen ja matka kohti alakerran ravintolaa ja aamupalaa alkaa. Selkä suoraan, mies, Suvi läpsäyttää kävelylaitteeseensa huolettomasti nojaavaa kaveria. Monivammaisuus on lisääntynyt Jos nuorukainen yrittikin Suvilla hiukan passauttaa, Kauko Koivuselta tulee kiitosryöppy: Pirtee ihminen, ei tule sisään suru suupielessä. Yleensä koko tiimi on melkoisen hyvää, entinen rekkamies vakuuttaa. Toistakymmentä vuotta sitten saatu vamma aiheuttaa hermosärkyä, jolle lääkärit eivät voi mitään. Pestäänkö kädet ja kainalot, Suvi kysäisee. Vessasta alkaa kuulua veden lorinaa. Huoneessa on pieni pöytä ja sillä kahvikupit. Asukas on varsin omatoiminen. Kiertelin Lielahden Citymarketissa ja ostin lohta. Nyt tarttee keittää perunoita. Eineslihapyörykät ei maistu. Jos voita käytettäis, olis toinen maku, Koivunen kertoo. Työtilassa Suvi pohtii työtoveriensa kanssa palveluasumisen tilannetta. Asukkaat ovat enenevässä määrin moniongelmaisia. Tähän kaivattaisiin lisäkoulutusta. Uudet työntekijät ovat hämmästelleet, juodaanko Validiatalossa alkoholia. Sairaalassa konjakkipullo on kaapissa hoitajien takana. Meillä asukas saa pitää kotinsa kaapissa mitä haluaa. Jos joudun asiakkaan alkoholin kanssa tekemisiin, voin kaataa hänelle pari lasillista. Vastuuni raja kulkee siinä. Rajoja koetellaan myös toisaalla, kun Suvi pistäytyy seuraavassa asunnossa. Vaikeavammainen Tommy Niemi kommunikoi aakkostaululla. Kun kysyn, miten Helsingin seudulta muuttanut Tommy viihtyy palvelutalossa, käsi siirtyilee nopeasti kirjaimelta toiselle. Suvi on kiva, mutta joskus tylsä, kun ei anna taputtaa pyllylle. Mitä sinä Tommy nyt. Meidänhän piti pysyä asialinjalla, Suvi toruu. super

20 Tommyn varsinainen asia oli se, että joku tulisi paistamaan hänelle kananmunia. Suvi lupaa, että asia järjestyy hetken kuluttua, kun Tommy on hoitanut vessa-asiansa ja esittänyt uuden kutsun. Periaatteessa en hyväksy edes leikinlaskuna mitään pepulle taputtamista, Suvi selittää myöhemmin. Sukupuoliasioita joutuu kohtaamaan, koska talossa on paljon nuoria miehiä, joiden toiminnot pelaavat. Pidän huolen siitä, että nämä asiat pysyvät kurissa. Ammattitaito kiertoon Päiväruokailun jälkeen Suvi Nelin pistäytyy palvelupäällikkö Pauliina Alpin työhuoneessa. Hän on 50 hoitajan luottamusmies. Lisäksi Suvi on SuPer-Nuorten valtakunnallisessa, nuorisotoimintaa kehittävässä työryhmässä. Vajaasta sadasta Tampereen Validiatalon työntekijästä suurin osa on perus- ja lähihoitajia. Heidän työpanoksensa on Pauliina Alpin mukaan ratkaiseva ja heitä tullaan tarvitsemaan jatkuvasti. Alppi muistuttaa Marja-Liisa Vesterisen vuonna 2011 tekemästä sosiaali- ja terveysalan ennakointitutkimuksesta: Sosiaalipalveluissa tarvitaan vuonna 2015 noin työntekijää. Vuonna 2050 heidän määränsä on jo Pyrimme siihen, että henkilökuntamme on ammattitaitoista. Tampereella saa hyvin työntekijöitä, koska täällä on monta alalle kouluttavaa oppilaitosta, Alppi sanoo. Alpin johtama yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista, päivätoimintaa, turvaverkkoasumista, potilashotellipalveluita sekä aktivoivaa asumista omaishoidon lomituksen ja kuntouttavan kotiutumisen muodossa. Lisäksi erityisryhmille on tarjolla aivovammayksikön sekä hengitysvajeyksikön palveluita. Työnantaja kannustaa työnkiertoon ja koulutukseen, Suvi kertoo palatessamme taas työtilaan. Hän oli kuusi viikkoa hengitysvajeyksikössä ja piti vaihtelusta. Palkka ei ole hänelle tärkein: Minusta ei tule miljonääriä, vaikka painaisin töitä 50 vuotta. Pidän työyhteisöstäni. Täällä ollaan joustavia ja autetaan toista. Työvuoroja vaihdetaan työtoverin kanssa ja voimme vaikuttaa itsekin kuudella ehdotuksella kuuden viikon työvuoron sisältöön. Kello lähenee kahta. Suvi siivoaa hiukan työtilaa ja lähtee kahdeksi tiimipalaveriin, jossa käsitellään muun muassa taloon tulevia uusia asukkaita. Tiimi kokoontuu kerran viikossa palveluvastaava Suvi Leppäsen johdolla. Mietityttää, millaista apua uudet asukkaat tarvitsevat. Kokous päättyy kolmelta ja Suvi lähtee kohti Teiskontien varrella olevaa bussipysäkkiä. Huomenna onkin vapaapäivä.. Tänään töissä kuka Vilppulan Kolhossa syntynyt, tamperelaistunut Suvi Nelin, 29, valmistui lähihoitajaksi Hän opiskeli perusopinnot Keuruulla ja suoritti suuntautumisopinnot mielenterveysja päihdetyöhön Tampereen sosiaalija terveysalan opistossa. työ ja työura On ollut töissä Vilppulan vanhainkodilla sekä Sarahovin yksityisessä palvelukodissa Mäntässä. Invalidiliiton Tampereen asumispalveluiden Validiataloon hän tuli elokuussa perhe Avomies. harrastukset Dekkarit, erilaiset jumpat, lenkkeily. parasta työssä Kaikki päivät ovat erilaisia, koska joka päivä ei käydä samojen asukkaiden luona. Työ on yllätyksellistä sikäli, että töitään ei voi ennakoida. Toimin asukkaan pyynnöstä. ikävintä työssä Tilapäinen kiire. Jos asiakkaan luona puhelin soi taskussa jatkuvasti, tulee mieleen, kuinkahan pitkä jono kutsuja odottaa tietokoneella. 20 super

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Jyväskylä 25.10.2016 Marja-Liisa Keski-Rauska Ylitarkastaja (varhaiskasvatus) 1 Ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL 18.11.2016 Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot