Lähihoitaja Jenni Saarikko työskentelee hyvässä työpaikassa Jyväskylässä. 28 Taiteen merkitys muistisairaiden hoidossa

Transkriptio

1 3 2012

2 Sisältö 3 / Mirja Hieta ja Marja Keränen ovat mukana testamenttiprojektissa Lähihoitaja Jenni Saarikko työskentelee hyvässä työpaikassa Jyväskylässä. 60 Suomessa julkaistaan reilut teosta vuodessa. 16 Työpäivä Tampereen Validiatalossa. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Henna Tuomikoski esittäytyy 6 Vaikuttakaa superilaiset! 8 Neuvoja uhkaaviin tilanteisiin 10 Omavalvontasuunnitelmat käyttöön 12 Maaliskuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: tagliatelle 16 Suvi Nelin avustaa palvelutalon asukkaita 21 Eettisiä suosituksia täsmennettiin 23 Puheenjohtajaehdokkaiden kevätkiertue alkaa 2 super Taiteen merkitys muistisairaiden hoidossa 30 Otteita opintopäiviltä 35 La Carita -palkinnot 36 Pienet terveyskeskukset muutosten edessä 38 Hyvä hoitaja on rauhallinen 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 41 Kuiva iho kutisee 42 Työikäisen ravitsemus 44 Jokainen ääni ratkaisee 45 Palasia sieltä täältä 46 Makuutus syö lihasvoimaa 50 Testamentti senioreille 52 Aika hyvä työpaikka Jyväskylästä 54 Työhyvinvointi on jokaisen asia 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Mikset kirjoittaisi siitä kirjaa? 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Puolangalta 46 Iäkkään potilaan kuntoutuksella on kiire!

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Marjo Sajantola Sonja Kähkönen Henriikka Hakkala vierailevat kirjoittajat Ava Numminen, Elina Rikkilä, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva 123RF ja Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Tietoa tuhannelle SuPerin ammatilliset opintopäivät pidettiin helmikuussa Helsingissä. Tapahtuma on ollut tärkeä osa SuPerin toimintaa vuosikymmenien ajan ja tälläkin kertaa osanottajia oli niin paljon kuin voitiin ottaa vastaan. Tietojaan päivitti yli tuhat ammatillisen osaamisensa kehittämisestä kiinnostunutta lähi- ja perushoitajaa. Heidän välityksellään uusin tieto leviää edelleen työpaikoille eri puolille maata. Tällä kertaa käsiteltiin muun muassa vanhuspalvelujen valvontaa, eettistä jaksamista, muistisairauksien hoitoa sekä erikoissairaanhoidon haasteita. Palautteissa kiitetään mielenkiintoisista aiheista ja siitä, että opintopäivillä on tilaisuus vaihtaa ajatuksia vertaistensa kanssa. Se, että opintopäiville ehtivät samaan aikaan sekä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, kertoo superilaisten työn tärkeydestä. Ministereistä kumpikin kehotti SuPerin jäseniä olemaan aktiivisia oman työelämänsä kehittämistä koskevissa asioissa: superilaisilla on sekä joukkovoimaa että mahdollisuus vaikuttaa osaamisensa kautta. Juuri nyt on vaikuttamisen aika. Kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan, ja varmasti jokainen alalla työskentelevä miettii kenen palveluksessa tulevaisuudessa työtään tekee, perushoitaja Leena Ruokkeinen Ruoveden terveyskeskuksesta yhtenä heistä. Hän tietää, että vuoden vaihteessa työnantaja joka tapauksessa vaihtuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin keskittyessä erikoissairaanhoitoon. Epävarmuus tulevaisuudesta askarruttaa, mutta se ei Ruokkeisen mukaan vie nautintoa itse työstä. Aamulla on hyvä tulla pieneen, vakaaseen työpaikkaan mukavien kollegoiden pariin. Onko suurissa organisaatioissa työskentelevien tunne sama? Ensi maanantaina käynnistyy SuPerin puheenjohtajaehdokkaiden toinen jäseniltakiertue. He vierailevat maalis-huhtikuun aikana kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Tässä numerossa ehdokkaat kertovat ajatuksistaan ja tulevan kiertueen keskeisistä teemoista. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee kuulemaan heitä ja punnitsemaan asioita myös jäseniltoihin.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat maaliskuu Kalenteri Superilaisia jo yli ! Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Kuopio, SuPer Aivoviikko Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer Liittomme jäsenmäärä ylitti jäsenen merkkipaalun vuoden alussa. Jäsenmäärän kasvu on ollut viime ajat kiihtyvää: jäsenen rajapyykki ylittyi helmikuussa 2009, :n raja rikkoontui alkusyksystä 2004 ja jäsentä liitolla oli koossa vuonna SuPerin edeltäjän, Suomen Apuhoitajayhdistyksen toiminta alkoi vuonna 1948 vain 280 jäsenen voimin. Jäsenmäärä kohosi 1960-luvulle tultaessa 2500:een ja vuonna 1968 jäseniä oli Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1978 Suomen Apuhoitajaliiton jäsenmäärä oli huhtikuu Maailman vesipäivä Maailman tuberkuloosipäivä Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi, Oulu, SuPer Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer Verkkoviestintäpäivä, Helsinki, SuPer Valtakunnallinen ihopäivä, päätapahtuma Joensuussa, Iholiitto Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palvelujen luottamusmiesten edunvalvontapäivä, Helsinki, SuPer PeSu-koulutus, perustietoa SuPerista, Kuusamo, SuPer Pitkäperjantai Maailman terveyspäivä Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer STTK sanoo ei eläkeiän nostolle STTK:n hallitus ei hyväksy vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisen 63 vuodesta 65 vuoteen. STTK:n hallituksen mielestä eläkejärjestelmä toimii ja työurat ovat pidentyneet aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Maan hallitus on kehottanut työmarkkinajärjestöjä tekemään sopimuksen työurien pidentämisestä maaliskuun kehysriiheen. STTK on valmis hakemaan ratkaisun, jolla työurien pidentäminen turvataan. STTK edellyttää, että sopimuksen osana työeläkemaksuja korotetaan vuosina 2015 nyt on aika Tämä turvaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja nuoret voivat luottaa työeläkejärjestelmään. Työhyvinvointia voidaan lisätä useilla toimenpiteillä. STTK:n mielestä työhyvinvointia edistää työikäisten osaamisen vahvistaminen, johtamisen kehittäminen ja työaikajoustojen sekä työaika-autonomian lisääminen. Työkyvyttömyyden vähentäminen edellyttää työnantajien, työterveyshuollon ja työeläkejärjestelmän yhteistyön tiivistämistä ja kuntoutuksen tehostamista ja laajentamista.. ingimage lähteä jäseniltaan kuulemaan puheenjohtajaehdokkaita. lähteä mukaan Vanhuus rokkaa -hyväntekeväisyyskonserttiin. Lisätietoja sivulla 34 ja nettisivuilla äänestää SuPerin liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenten vaaleissa alkaen. ilmoittautua TERVE-SOS tapahtumaan Tampereelle, sillä 31.3.mennessä ilmoittautuneet osallistuvat vähän edullisemmin. pudottaa lumet katolta. siirtyä kesäaikaan nauttia keväthangista. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Henna Tuomikoski Upeaa, SuPer, upeaa! Haluan toivottaa Suomen Leijona-joukkueelle kevään kiekko-otteluihin mitä parhainta menestystä kotikentällään. Samoin toivotan kaikkea menestystä SuPer-joukkueelle kesän liittokokoukseen ja pitkälle tulevaisuuteen. SuPer on käyttänyt jääkiekkolegenda Kalervo Kummolaa menneinä vuosina konsulttina strategiavalmisteluissaan. Mielestäni se on hyvä asia. Joukkueurheilusta saa paljon vinkkejä, kun mietimme toimintatapojamme myös ay-liikkeessä. Joukkueemme koostuu yli pelaajasta. Hyvin haastavaa pelinrakentajille. Meillä on kapteeni, jonka tehtäviin kuuluu pelihengen nostattaminen, kaverin tukeminen, me-hengen luominen, kokonaisuuksien hahmottaminen ja julkisuuskuvan kirkastaminen. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu jokaisen pelaajan huomioiminen, avoimuus, suhteiden luominen, asiantuntijoiden kuuleminen, päämäärän saavuttaminen ja jatkuvuuden varmistaminen sekä uskon valaminen häviön jälkeiseen elämään ja niin edelleen. Kapteenin rinnalla pitää olla tiiviisti osaava, aktiivinen joukko, joka kannustaa, arvioi, innovoi ja asettaa kyseenalaiseksi toimintatapojamme. SuPerjoukkueessa se on hallitus ja edustajisto. Meillä on upea, voitontahtoinen, yhteen hiileen puhaltava joukkue. Joukkueessamme on erilaista osaamista. Joku osaa Granlundin ilmaveivin. Joku on hyvä maalivahti, hyökkääjä tai puolustaja. Jokaiselle löytyy oma paikkansa tässä joukkueessa. Pelaamme reilua, sääntöjen mukaista peliä myös taklauksissa. Emme halua väkivaltaa. Emme halua osoittaa sormella rangaistuslaukauksessa epäonnistunutta. Emme aseta eri pelipaikkoja arvojärjestykseen. Vain yhdessä ja peliaikaa jakamalla voimme saavuttaa voittomme. Yksin ilmaveivillä ei ottelua voiteta. Joukkueemme osaa perusluistelun. Meillä on siihen hyvä ja laadukas koulutus. Toki haluamme oppia myös lisää erilaisia uusia temppuja, jotta pysymme pelissä mukana. Aina ei voi voittaa, mutta liigajohtoon on kaikki mahdollisuudet hyvän valmennusjohdon avulla. SuPerilla on toimistossamme erinomainen huol- totiimi, joka seuraa herkeämättä uusia tuulia koko globaalissa maailmassa. Viimeisimmät taktiikat on kaivettava esille tulevaisuuteen tähyten. Joukkue saa kaiken tarvitsemansa palvelun käytännön asioista hienoimpaan terapiaan. Itse pelin tuoksinassa on tärkeää pitää yllä hyviä suhteita yleisöön, tuomareihin, jopa vastapelureihin oli sitten kyseessä koti- tai vierasottelu. SuPerin kohteena ovat asiakkaat, päättäjät, järjestöt ja jokainen, joka on tullut otteluamme katsomaan. Mielenkiintoinen peli, osaaminen ja yhteisöllisyys saavat heidät vakuuttumaan siitä, että meillä on peli hallussa. Joukkueella on oltava myös hyvin hiottu strategia. SuPer-joukkueen ydintehtävän osa-alueet voi mielestäni jakaa kolmeen osaan: sopimusedunvalvonta, ammatillinen edunvalvonta ja järjestötoiminta. Meillä on voimassa oleva sopimus, joten sopimusedunvalvonnan tavoitteena on tällä hetkellä saada mahdollisimman hyvät tulokset työryhmätyöskentelyistä, varsinkin jaksotyön kokonaisuudistuksesta. Ammatillisen edunvalvonnan haasteet ovat pitkäkestoisempia ja pysyvämpiä. Sieltä haluaisin ottaa esille superilaisten osaamisen käytön, ammatti-identiteetin vahvistamisen ja työhyvinvoinnin. Järjestötoiminnassa pitää olla, kuten keskusjärjestön motossa sanotaan, askeleen edellä. Koko maailma on muutoksessa ja meidän pitää pysyä mukana. Pelikaverit muuttuu ja strategia muuttuu, mutta tavoitteemme on korkealla. Kaikki ne ovat tervetulleita mukaan, joilla on perusluistelu hallussa. Hyvin pelatun ottelun jälkeen voimme pitää kunnon juhlat. Hyvää mieltä ja huumoria mausteena.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä. mari niemi-saari kirjoitti helmikuussa. henna tuomikoskea seuraavat tiia rautpalo huhtikuussa ja silja paavola toukokuussa. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Ministerit kehottavat: Vaikuttakaa superilaiset! teksti jukka järvelä ja leena lindroos kuvat jukka järvelä Kaikki SuPerin ammatillisten opintopäivien tuhat osanottajaa saivat ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalan suunnitelmista helmikuussa Helsingissä. Sekä sosiaalija terveysministeri Paula Risikko että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kehottivat superilaisia vaikuttamaan omaa työelämäänsä koskeviin asioihin. Teillä on tekemisen meininki SuPerissa. Teitä on niin paljon, että äänenne kuuluu tässä maassa, sanoi Paula Risikko. Te olette avainasemassa yhteiskunnallisen kehityksen kannalta, teillä on kykyä ja taitoa muokata maailmaa, totesi puolestaan Maria Guzenina-Richardson. Aidosti hyvää Peruspalveluministeri Maria Guzenina -Richardson keskittyi avaussanoissaan vanhuspalvelulakiin. Hän näkee lain tärkeänä, koska sen tavoite on määrittää asioita, joiden avulla työ voidaan tehdä paremmin. Ministerin mukaan lakia ei kenties tarvittaisi lainkaan, jos alun perin olisi resurssoitu oikein ja annettu hoitoalan ammattilaisille mahdollisuus tehdä työtään täysipainoisesti. Kun 90-luvun alussa todettiin julkinen sektori kilpailuhaitaksi yksityiselle sektorille, kilpailutuksella ei mitattu oikeaa osaamista vaan asioita mietittiin hinta edellä, terveyspalvelujen kaupallisista lähtökohdista. Jos silloin kuviteltiin, että yksityissektori pystyy kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluja julkista sektoria paremmin, ei se niin mennyt. Veronmaksajien rahoja ei voi lähettää veroparatiiseihin. En ole yksityissektoria vastaan, mutta on tärkeää, mihin suuntaan sitä kehitetään. Aidosti pitää syntyä hyvää. Guzenina-Richardsonin mukaan vanhuspalvelulaki pitää saattaa maaliin. Hän totesi olevansa asiassa samaa mieltä SuPerin kanssa mutta koko muu Suomi ei. Peruspalveluministeri pohti myös, voiko vastuita ylipäätään ulkoistaa. Hän toivoi suomalaisilta kansakuntana samaa sisukkuutta, jolla maa nostettiin hyvinvointivaltioksi 40-luvun raunioista. Hän haastoi superilaiset oman alansa asiantuntijoina olemaan yhteistyös- Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko astelemassa luentosaliin tuomaan valtiovallan tervehdystä superilaisille. Samaan aikaan SuPerin pääsihteeri Arja Niittynen saattaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia toiseen saliin. 6 super

7 sä kunnallisten päättäjien kanssa kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevissa asioissa. Apua pudonneille Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kannusti superilaisia. Hän kehotti lähi- ja perushoitajia avaamaan suunsa etenkin nyt, kun kuntakeskustelu käy kuumana. Ette ole vain sivustakatsojia, vaan vaikuttajia. Teitä on niin paljon, että teidän sananne kuuluu. Risikon itsensä mukaan maa tarvitsee vahvat peruskunnat tai sellaisen yhteistyörakenteen, jossa jokaiselle turvataan hyvät peruspalvelut. Hän korosti terveyskeskusten asemaa ja osaamisen tärkeyttä niissä. Perushoito on saatava kunniaan. Erikoishoito ei pure, jos perusta ei ole kunnossa. Risikko kertoi olevansa huolestunut siitä, että perus- ja lähihoitajien määrä on vähentynyt erikoissairaanhoidossa, jossa heitä myös tarvitaan. Jotta mahdollisimman moni paikka säilyisi, täydennyskoulutus on lähi- ja perushoitajien yksi ase ammattikunnan vähennysuhkiin. Paula Risikko nosti avauspuheessaan esille myös syrjäytymisen ja työhyvinvoinnin kysymykset. Julkinen valta on suuren haasteen edessä, kun se etsii ja työllistää opiskelun ja työelämän ulkopuolelle pudonnutta nuorta. Määrä on iso, ja tilanne on tragedia heille itselleen, läheisille ja kansantaloudelle. Ongelman korjaamiseksi tarvitaan kansanliike, pelkät viranomaistoimet eivät riitä. Superilaisilta ministeri toivoi herkkyyttä ottaa syrjäytymisasia puheeksi. Jokaisen tulisi miettiä, miten pudonneet ohjattaisiin eteenpäin. Vuosittain suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauden tai masennuksen vuoksi. Luku olisi pienempi ja työhyvinvointi parempi, jos johtajuus olisi kunnossa ja joka tasolla ymmärrettäisiin, että inhimillisyys on myös taloudellinen teko.. lisää opintopäivien aiheista sivuilla Pitkäaikaispotilaita aiempaa vähemmän vuodeosastoilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportin mukaan yli puoli vuotta terveyskeskusten vuodeosastohoidossa olleiden potilaiden määrä on vähentynyt 28 prosenttia vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2010 noin potilasta oli hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla yli kuusi kuukautta. Kaikista hoitopäivistä he käyttivät 44 prosenttia. Kaikkiaan hoitopäiviä terveyskeskusten vuodeosasoilla oli vuoden aikana 6,2 miljoonaa. Verenkiertoelinten sairaudet ja psykiatriset sairaudet aiheuttivat lähes puolet kaikista hoitopäivistä. Yli kolme neljäsosaa hoitopäivistä kohdistui yli 75 vuotta täyttäneille. Omaishoitoon lisää yhdenvertaisuutta Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ryhtyy valmistelemaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Tavoitteena on muun muassa parantaa omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta, lisätä omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta sekä tukea omaishoitajien jaksamista. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Vuonna 2010 kunnat maksoivat noin 153 miljoonaa euroa omaishoidon tuen hoitopalkkioita. Omaishoidon tuen kattavuudessa ja saantiperusteissa on kuntien välisiä eroja. kanerva jalarvo super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Lähihoitajiin kohdistuu eniten väkivaltaa teksti elina rikkilä Kunta-alan ammateissa koettu asiakkaiden väkivaltaisuus on taas kääntynyt kasvuun. Tilastojen kärjessä ovat lähihoitajat. Kun dementikko hermostuu pukemiseen tai päihtynyt mies riehuu päivystyksessä, nyrkistä saa usein lähihoitaja. Viimeisimmän Työterveyslaitoksen julkaiseman Kunta 10 -tutkimuksen mukaan lähes neljäkymmentä prosenttia lähihoitajista oli vuoden aikana joutunut fyysisen väkivallan, kuten lyömisen tai potkimisen kohteeksi. Neljännes vastaajista oli nähnyt potilaan heittelevän tavaroita tai sotkevan tai rikkovan paikkoja. Henkistä väkivaltaa, kuten esimerkiksi uhkailuja, oli kuullut työssään lähes puolet lähihoitajista. Henkiseen väkivaltaan oli laskettu mukaan myös työpaikkakiusaamistapaukset. Terätai ampuma-aseella oli vuoden aikana uhattu kahta prosenttia tutkimukseen osallistuneista lähihoitajista. Kattava tutkimus Kunta 10 -tutkimuksessa selvitetään työoloihin liittyviä asioita parin vuoden välein. Tutkimukseen osallistui työntekijöitä kymmenestä kunnasta. Mukana ovat olleet muun muassa Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia ja Virrat. Vastaajia on ollut mukana kullakin kerralla Lähihoitajat ovat usein ensilinjassa kohtaamassa sekavia ja pahoissa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja sen takia potilaiden väkivalta kohdistuu eniten heihin, kertoo professori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta. Lähihoitajia työskentelee paljon esimerkiksi päivystyksessä ja mielenterveys- ja päihdetyössä, jonne hakeutuu tavallista enemmän myös väkivaltaisia asiakkaita, hän toteaa. Lyömisiä ja potkimisia pääsee tapahtumaan usein myös perushoitotyössä, esimerkiksi pukemis-, nostelu- ja peseytymistilanteissa, jotka kuuluvat lä- Kymmenen neuvoa uhkatilanteisiin Aggressiivisia potilaita tulee aina olemaan, mutta suurin osa välikohtauksista voidaan oikealla toiminnalla estää. Olisiko näistä neuvoista apua? 1Jokaisessa työyhteisössä pitäisi olla kirjallinen ennakkosuunnitelma ja toimintaohjeet väkivaltaisten tilanteiden varalle. 2Pystyäkseen ennakoimaan tilanteita työntekijä tarvitsee riittävät perustiedot potilaan ominaispiirteistä. Esimerkiksi erilaisista neurologisista pulmista kärsivien lasten ja aikuisten, muistisairaiden 5 Ikäihminen voi turhautua siihen, ettei hän enää selviä yksin esimerkiksi peseytymisestä tai pukeutumisesta. Myös kyky hahmottaa ympätai kehitysvammaisten kanssa työskentelevä tarvitsee lisäkoulutusta aiheesta. Nämä ihmiset eivät ole aggressiivisia pahuuttaan vaan koska heidän aivonsa tietyissä tilanteissa toimivat eri tavalla. Suurin osa näiden potilaiden purkauksista on ennakoitavissa ja hallittavissa muuttamalla arkea ja toimintatapoja heille sopivammaksi. 3Uhkaavissa tilanteissa työntekijän täytyy pystyä poistumaan turvallisesti huoneesta. Vastaanottotiloissa olisi hyvä olla jokin pakopaikka, esimerkiksi sosiaalitila, jonne aggressiivinen potilas ei pääse. Työpöydät ja tasot kannattaa tyhjentää esineistä, joita impulsiivinen ihminen voisi käyttää lyömäaseena. 4Tuntematonta tai aggressiiviseksi tiedettyä potilasta on turvallisempaa jututtaa riittävän etäisyyden päästä. Varmista, että työtoverisi tietää, missä olet. Jätä ovi auki, jos menet huoneeseen. Älä käännä potilaalle selkääsi. Pyri luomaan asiakkaaseen hyvä yhteys ja anna hänelle koko olemuksellasi tunne hyväksytyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. 8 super

9 hihoitajan tehtäviin. Sairaanhoitajat ja lääkärit joutuvat huomattavasti harvemmin potilaiden väkivaltaisten purkausten kohteeksi. Sanallista uhkailua hekin tosin joutuvat työssään kohtaamaan paljon. Lähihoitajien lisäksi asiakkaiden väkivaltaisten purkausten kohteeksi joutuvat muita useammin erityisopettajat, sosiaalityöntekijät, lastentarhanopettajat, kodinhoitajat ja sairaankuljettajat. Kuntakohtaisia eroja asiakkaiden väkivaltaisuudessa ei juurikaan ole: lähihoitajien kohtaamat asiakasryhmät käyttäytyvät samansuuntaisesti sekä isoilla että pienillä paikkakunnilla. Taipumus kaikilla Väkivallan nollatoleranssi-kampanjoista huolimatta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiakkailla tulee aina olemaan haastavaa ja aggressiivista käytöstä. Taipumus aggressioon on meistä jokaisella, jos paineet ja stressi ylittävät sietokykymme rajat. Toisilla on ominaispiirteidensä takia huonommat edellytykset hallita vihan tunteitaan, toteaa kouluttaja Risto Lommi Avekki-osaamiskeskuksesta Savonia ammattikorkeakoulusta. Hänen mukaansa väkivaltaisille purkauksille saattavat altistaa myös fysiologiset syyt: pitkään jatkunut unen puute, äärimmäiset kivut ja säryt ja erilaiset päihteet ja lääkkeet. Impulssikontrolli voi olla huonompi esimerkiksi adhd:n tai Aspergerin syndrooman kaltaisten neurologisten erityisvaikeuksien, aistiyliherkkyyksien tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yllättävän käytöksen syynä voi olla sopimaton lääkitys tai ottamatta jäänyt lääke. Syynä voi olla myös asiakkaan kehitysvammaisuus tai ikääntyvän ihmisen muistisairaus, jonka takia hänen on vaikea hahmottaa ympäristöään. Lisää koulutusta Koulutuksessa pitäisi sen takia vielä nykyistä enemmän antaa lähihoitajalle valmiuksia kohdata haastavasti käyttäytyviä asiakkaita ja ymmärrystä aggressiivisuuden syistä, Risto Lommi jatkaa. Uhkaavia tilanteita pitäisi hänen mukaansa myös harjoitella samoissa tiloissa, joissa toimintakin tapahtuu. Koko henkilökunta tarvitsee jatkuvaa koulutusta väkivaltaisten tilanteiden ennakointiin ja hallintaan. Myös hälytysjärjestelmien toimivuutta pitäisi säännöllisin väliajoin testata. Huoneiden sisustuksessa täytyy ottaa huomioon väkivaltaisten purkausten mahdollisuus. Tutkimusten mukaan vain kolme prosenttia potilaiden hyökkäyksistä tapahtuu täysin yllättäen, eikä niitä olisi voitu aina estää. Suurin osa terveysalan ammattilaisten kohtaamasta väkivallasta olisi voitu oikealla toiminnalla ehkäistä, hän toteaa. Parin viime vuoden aikana kuntaalan ammateissa asiakkaiden väkivaltaisuus on taas kääntynyt uudelleen kasvuun. Kunta-alan ammattilaiset kohtaavat selvästi enemmän väkivaltaisia asiakkaita kuin yksityisen puolen väki. Väkivaltaisten välikohtausten määrä on kunnissa jopa kaksinkertainen yksityiseen puoleen verrattuna.. ristöä ja ihmisten aikeita voi heiketä. Sen takia on tärkeää koko ajan sanoittaa hoitotoimenpiteitä ja aikeitaan. Kiireetön tunnelma ja rauhallinen ääni ja kosketus luovat potilaalle turvallisuuden tunnetta. 6Potilaan väkivaltaisuus ei ole työntekijän syytä, mutta on syytä tiedostaa, että oma käyttäytyminen ja viestintä vaikuttaa tilanteen kehittymiseen. Parhaiten vuorovaikutus sujuu, jos työntekijä etsii ratkaisuja potilaan kanssa aidosti neuvotellen. Elämäntilanteestaan huolimatta jokaisella on oikeus siihen, että hänen näkemyksiään kunnioitetaan hoitotyössä. 7Ammattitaitoa on opetella lukemaan myös, mitä vuorovaikutuksemme synnyttää toisessa ihmisessä ja suuntamaan viestintäämme sen mukaisesti. 8 Oman tunnetilan hallinta on ensiarvoisen tärkeää, sillä vain rauhallinen ihminen voi rauhoittaa muita. Kun omat tunteet nousevat liikaa pintaan, on viisasta pyytää työtoveri paikalle hoitamaan tilannetta. 9Jos potilas osoittaa ärtymyksen merkkejä, keskity kuuntelemaan ja peilaamaan hänen tunteitaan: Todella ikävää, että tällaista on päässyt tapahtumaan. Tunteden pelaaminen ja asioiden pyörittely antavat impulsiiviselle asiakkaalle aikalisän: kun asiakas on äänessä, hän harvemmin hyökkää. 10 Jos potilas alkaa ärsyyntyä ja pienikin väkivallan uhka on olemassa, hälytä herkästi apua. Pakeneminen on paras vaihtoehto, jos asiakas on fyysisesti vahvempi tai hänellä on kättä pidempi lyömäase. Omaa kehoaan voi suojata iskuilta käsillä, huonekaluilla ja vaatteilla. Usein liika puhe vain entisestään sekoittaa raivoavaa ihmistä. super

10 Uutiset Esillä juuri nyt Hyvää ongelmaa ei ole Omavalvontasuunnitelmista ryhtiä laatutyöhön teksti henriikka hakkala ingimage Yksityiset toimijat tuottavat koko ajan kasvavan osuuden lakisääteisistä sosiaalipalveluistamme. Palveluiden laadusta on kannettu huolta, eikä aivan syyttä. Viranomaisten suositukset, huomautukset ja moitteet eivät ole riittäneet vastavoimaksi tuotto- ja säästötavoitteille, joita kohti monet palveluntuottajat tempovat. Parempaa tasapainoa haetaan omavalvontasuunnitelmasta, jolla yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat halutaan vastuuttaa oman toimintansa laadun ylläpitäjiksi. Lokakuussa 2011 voimaan astuneen, uudistetun yksityisiä sosiaalipalveluita koskevan lain mukaan palvelun tuottaja vastaa palvelunsa laadusta ja on velvollinen laatimaan omavalvontasuunnitelman. Sen avulla varmistetaan, että toiminta on asianmukaista. Laadun hallinnan painopistettä on säädöksellä siirretty jälkikäteisestä ja vain ongelmatapauksiin reagoivasta viranomaisvalvonnasta ennakoivaan suunnitteluun ja riskeihin varautumiseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Omavalvontasuunnitelman laatimista ohjaa tarkoituksenmukaisuus. Suunnitelmalla ei ole säädeltyä määrämuotoa, vaan se tulee laatia yksikkö- tai toimintokohtaisesti ja vastaamaan tarjottujen palvelujen tosiasiallista laajuutta. Kullekin yksikölle on nimettävä oma vastuuhenkilönsä. Omavalvontasuunnitelma tulee pitää toimintayksikössä niin henkilöstön, asiakkaiden kuin viranomaisten saatavilla. Omavalvontasuunnitelmaa ei tarvitse hyväksyttää viranomaisilla etukäteen. Suunnitelma on kuitenkin pidettävä ajan tasalla ja se on vahvistettava vuosittain, vaikkei sitä olisi muutettu. Jos viranomainen havaitsee suunnitelmassa puutteita tai muutettavaa, on palveluntuottajan tehtävä tarpeelliset korjaukset viipymättä. Tavoitteena on elävä ja arkityössä mukana kulkeva omavalvonnan ja kehittämisen työkalu. Yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien omavalvontasuunnitelman asiakirjoihin on aina kirjattava tiedot sekä omavalvonnan toteuttamistavasta että itse palvelun sisällön omavalvonnasta. Käytännössä suunnitelma muodostuu joukosta asiakirjoja, jotka kuvaavat monipuolisesti palvelun tuottajan resursseja, toimintatapoja ja riskinhallintaa. Palvelun ostavan kunnan ja sitä käyttävän asiakkaan, miksei henkilöstönkin, on siis voitava lukea omavalvonnan asiakirjoista missä, miten, kuka, koska ja kenelle mitäkin tehdään sekä kuka mistäkin vastaa. Velvoittamalla yksityisen sosiaalipalvelun tuottajat kirjaamaan etukäteen, mitä laatu niiden näkemyksen mukaan on ja miten sitä aiotaan tuottaa ja ylläpitää, voidaan kasvattaa painetta tuottaa laatua, jonka kaikki tunnistavat laaduksi. Suunnitelmat käytössä viimeistään syyskuussa 2012 Määräykset omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Ne astuivat voimaan tämän kuun alussa. Valvirassa valmistellaan parhaillaan myös opasta omavalvontaan sekä malliohjeita erilaisille palveluntuottajille. Omavalvonnan käyttöönottamiselle yksityisellä sosiaalipalvelualalla on varattu puolen vuoden siirtymäkausi. Kaikkien aiemmin toimintansa aloittaneiden yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien on siis laadittava omavalvontasuunnitelmansa syyskuuhun 2012 mennessä. Uusien palveluntuottajien suunnitelmien on oltava valmiina kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Kun halutaan luoda realistinen kuvaus palvelun laadusta ja sen osatekijöistä, on palvelun toteuttajien näkökulma ensisijaisen tärkeä. Siksi on erityisen toivottavaa, että yksityisissä sosiaalipalveluissa työskentelevä hoitohenkilöstö osallistuu aktiivisesti omavalvontasuunnitelmien laatimiseen. Asia kannattaa ottaa puheeksi oman luottamusmiehen kanssa. Mahdottomien tavoitteiden asettaminen ei onneksi palvele ketään. Syyskuusta alkaen ongelmatapauksia tutkiessaan viranomainen vertaa toteutunutta palvelua muun muassa omavalvontasuunnitelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Niistä jääminen olisi palveluntuottajalle perin kehnoa mainosta.. 10 super

11 Jäsenten selvityspyynnöt lisääntyivät viime vuonna SuPerin edunvalvontayksikköön tuli jäsenten liittoon laittamia kirjallisia selvityspyyntöjä 418 kappaletta vuonna Vuonna 2010 vastaava määrä oli 305. Vuoden 2011 aikana tulleista toimeksiannoista saatiin päätökseen 243. Yhteensä toimeksiantoja saatiin päätökseen 334. Vuonna 2011 päättyneet toimeksiannot oli pantu vireille pääasiassa vuosina Vuoden 2011 lopussa edunvalvontayksikössä oli vireillä 272 oikeudellista toimeksiantoa, joista liiton asiamiesten hoidossa oli 207 ja ulkopuolisten asianajajien hoidossa 65 toimeksiantoa. Yleisimmät vireille tulleista toimeksiannoista koskivat palkkaepäselvyyksiä,kuten sairausajan palkkoja ja työaikakorvauksia, määräaikaisten asemaa ja ketjutusta, työvuoroluettelo-ongelmia ja työsuhteen päättämistilanteita kuten esimerkiksi koeaikapurkuja sekä työtapaturma-asiavalituksia. Jäsenille kerätty korvaussumma oli noin euroa. Summa koostuu tuomioistuinten tekemistä sovinnoista ja voitoista sekä edunvalvonnan tekemistä sovinnoista. Päättyneistä toimeksiannoista voittoja oli 30 prosenttia, häviöitä kolme prosenttia ja sovintoja neljä prosenttia. Loput jutut eivät aiheuttaneet toimenpiteitä eli niissä riitti selvittely. Työehtosopimuksien perusteella lajiteltuna toimeksiannot jakaantuivat seuraavasti: SOSTES 150 kappaletta, KV- TES 140 kappaletta, TPTES 17 kappaletta ja PTYTES kymmenen kappaletta. Loput olivat muiden työehtosopimusten alaisia tai juttuun ei liittynyt työehtosopimusta.. Lääkkeiden Kela-korvaus on pienenemässä Valtion lääkekorvausmenojen säästötalkoisiin odotetaan sekä potilaita että muita lääkealan toimijoita lääketeollisuudesta apteekkeihin. Tätä mieltä on sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääkekorvaustyöryhmä. Säästöjä tavoiteltaisiin sekä laskemalla lääkkeiden hintoja että nostamalla potilaiden maksuosuuksia. Paljon lääkkeitä käyttävien potilaiden asemaa helpotettaisiin alentamalla vuotuista omavastuukattoa. Sairausvakuutuksesta maksetaan osa potilaalle määrätyn lääkkeen kustannuksista perus- tai erityiskorvauksena. Käytännössä asiakas maksaa apteekissa vain korvauksen ylittävän osan omavastuuna. Peruskorvaus on tällä hetkellä 42 prosenttia lääkkeen hinnasta. Työryhmä ehdottaa peruskorvauksen laskemista 35 prosenttiin. Jos lääke on hyväksytty erityiskorvattavaksi, Kela-korvaus on tällä hetkellä joko 72 prosenttia tai sata prosenttia. Työryhmä ehdottaa, että ylempi erityiskorvaustaso pysyisi ennallaan, mutta alempaa laskettaisiin 65 prosenttiin. Työryhmä on kantanut huolta erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien henkilöiden asemasta. Lääkekustannusten omavastuilla on vuosittainen katto, joka vuonna 2012 on noin 700 euroa. Katon täytyttyä henkilö maksaa reseptilääkkeistään vain 1,50 euroa ostokertaa kohti. Työryhmä ehdottaa omavastuukaton laskemista noin 50 eurolla.. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän kasvu taittui kunta-alalla Kunta-alan vanhuuseläkkeiden määrässä nähty kasvuvauhti taittui viime vuonna. Kunta-alalta vanhuuseläkkeille siirtyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta vain puolisentoista prosenttia, kun vuonna 2010 kasvua oli peräti kymmenen prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin edelleen yhä vanhempina. Vanhuuseläkkeille siirtyi viime vuonna kaikkiaan 7927 kuntatyöntekijää omaishoitajat mukaan lukien. Lisäksi noin 1200 valtion eläkelain piiriin kuuluvaa peruskoulujen ja lukioiden opettajaa ja rehtoria siirtyi vanhuuseläkkeelle. Kuntatyöntekijät siirtyivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Kelakorvaukset ohjaavat lääkkeiden käyttöä Uusien lääkkeiden käytön yleistymistä hillitsee lääkkeiden erityiskorvattavuutta edeltävä alemman korvaustason peruskorvausjakso. Se myös tukee vanhempien, edullisempien ja paremmin tunnettujen lääkkeiden käyttöä. Lääkekorvausten rajoittamisella voidaankin ohjata tehokkaasti lääkkeiden käyttöä, toteaa farmasian lisensiaatti Jaana Martikainen väitöstutkimuksessaan Uusien lääkkeiden markkinoille tulo ja lääkekustannuksiin vaikuttaminen. Esimerkiksi kun kalleimpien statiinien korvaukset rajoitettiin vuonna 2006 koskemaan vain potilaita, joilla oli suuri sydäntapahtumien riski ja jotka eivät voineet käyttää edullisempia lääkkeitä, lähes puolet näiden lääkkeiden käyttäjistä siirtyi edullisempiin vaihtoehtoihin ja kalliit hoidot kohdistuivat aiempaa sairaammille potilaille. Uusia lääkeaineita tuli Suomen markkinoille vuosina lähes 300. super

12 Maaliskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Verenpaine kummastakin kädestä! Mittaamalla verenpaine kummastakin kädestä voi mahdollisesti tunnistaa ketkä ovat vaarassa sairastua ääreisverisuonten sairauteen. Sairastumisriski on suurentunut potilailla, joilla vasemman ja oikean käden verenpaineet eroavat paljon toisistaan, tuore brittitutkimus osoittaa. Tutkimustulosten perusteella ääreisverisuonisairaus yleistyy, kun käsien verenpainemittauksissa on vähintään mmhg:n ero. 45-vuotiaan aivot alkavat hidastua tiesitkö: duodecim Muistin, päättelykyvyn ja sujuvuuden lasku alkaa jo 45 vuoden iässä. Suorituskyvyn laskua korvaa henkilön työkokemuksen tuoma osaaminen. Laajan brittitutkimuksen tulokset osoittivat, että suoriutuminen heikkeni kaikilla testien osa-alueilla sanavarastoa lukuun ottamatta. Sydäninfarktit ovat länsimaissa vähentyneet jo vuosikymmenten ajan. edilex Nokkonen toimii! Monipuolisen nokkosen menestys jatkuu. Terveyskauppiaat ovat valinneet sen vuoden rohkoskasviksi. Nokkonen poistaa nestettä, hillitsee tulehdustekijöitä ja toimii puhtia antavana superruokana. Nokkosesta voi valmistaa myös kangasta. suomen terveystuotekauppiaiden liitto tiesitkö: 11 tuntia tai enemmän töitä päivittäin tekevillä on suurentunut riski unihäiriöihin ja masennukseen. Vaihdevuodet innostavat muutoksiin Puolet vuotiaista naisista kokee vaihdevuosivaiheen innostavan ja motivoivan elintapamuutoksiin. Ikääntymisen mukanaan tuomat oireet ovat yksi syy, miksi itsehoito kiinnostaa enemmän kuin nuorempana. Suosituimpia muutosalueita ovat suolan, sokerin ja tupakan käytön vähentäminen, laihduttaminen ja liikunnan lisääminen. Vaihdevuosi-ikäisistä naisista tupakoi joka neljäs. Vähemmän koulutetut pyrkivät elintapamuutoksiin useammin kuin enemmän koulutetut, mutta eivät onnistuneet yhtä usein. thl Rokotus on turvallinen allergikolle Vaaralliset allergiset reaktiot ovat erittäin harvinaisia rokotusten jälkeen, tuore brittitutkimus osoittaa. Havainto on tervetullut, sillä allergioihin liittyvä anafylaktinen shokki on hengenvaarallinen, jos potilas ei saa nopeasti hoitoa. Reaktioiden harvinaisuuden vuoksi anafylaksian yleisyyttä on myös vaikea arvioida. Anafylaksiat sattuivat lähinnä erillisen tuhkarokko- tai HPVrokotteen jälkeen. Allergiasta riippuen anafylaksian voi saada esimerkiksi ruoka-aineesta, hyönteisen pistoksesta tai lääkeaineesta. duodecim ingimage 12 super

13 Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet helmikuun kysymys oli: Karppaatko? kyllä 17 % Kyllä, koska vähähiilihydraattinen ruokavalio järkevästi toteutettuna parantaa terveyttä. tarkoituksenani on painonpudotus. saan siitä hyvän olon. minulla on ylipainoa, eivätkä mitkään muut keinot auta yhtä tehokkaasti. toivon, että se auttaisi väsymykseeni. olen todennut sen itselleni kaikkein sopivimmaksi ruokavalioksi. Olo on hyvä ja energiaa löytyy! Ruotsissa vanhustenhoitoa kutsutaan jopa uushuutolaisuudeksi. toimittaja terhi friman jyty 1/2012 Soijan käyttäminen luultavasti lisääntyy, ja hyönteiset ovat sellainen villi kortti. demos-ajatushautomon tutkija tuuli kaskinen tulevaisuuden ruoan proteiinilähteistä. sydän 1/2012 Mitä enemmän yhteisössä on sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, sitä pitempään ihmisten elävät. neurologi, kirjailija markku t. hyyppä terveydenhoitaja 1/2012 en 83 % En, koska rakastan leipää, lähinnä ruisleipää ja perunaa! monipuolinen ruokavalio on paras! aivoni tarvitsevat toimiakseen myös hiilihydraatteja. kolesteroliarvoni alkoivat kohota. uskon sen olevan haitallista terveydelle. joka ajalla on oma hömpötyksensä, enää ei tarvitse kaikkeen mennä mukaan. uskon monipuoliseen ruokavalioon. en ole ottanut asiasta tarpeeksi selvää. miksi täytyy mennä ääripäihin, miksi ei voi syödä kohtuudella vain ihan perusruokia? 30 vuotta sitten Finlandiatalossa pidetyille opintopäiville osallistui yli 2200 apuhoitajaa eli kymmenen prosenttia liiton jäsenkunnasta. Liiton puheenjohtaja Salme Pihl kertoi, minkälaista palautetta hän oli saanut kentältä. Vääntö hoitoapulaisten ja apuhoitajien keskinäisestä asemasta työpaikoilla oli kiirinyt puheenjohtajan korviin. Joidenkin mielestä koko apuhoitaja-nimi ei ollut enää sovelias käytettäväksi. Yhdestä asiasta ei suurempaa eripuraa ollut: uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 19. maaliskuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. helmikuussa sen voitti jessica salminen turusta. onnittelut! Yksi on meillä yhteinen. Tämä oma liittomme. apuhoitajalehti 3 / 1982 super

14 Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Herkkuhetkeen Tarjan tagliatelle teksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitaja Tarja Oksanen käyttää ruuanlaitossa aitoa kermaa ja voita. Yövuoroon hän ottaa kuitenkin evääksi vihersalaattia, hedelmiä, voileipiä ja tummaa suklaata. Tarja Oksanen kertoo mottonsa olevan se, että esteet on tarkoitettu ylitettäviksi vaikka sitten pyörätuolilla. Tämä ajatus sopii hänen mielestään myös hänen tekemäänsä lähihoitajan työhön aivovamman saaneiden kuntoutujien parissa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä. Kuntoutujamme ovat kaikenikäisiä, 16-vuotiaasta ikäihmisiin. Minun aikanani vanhin kuntoutuja on ollut 80-vuotias. Työni on todella monipuolista, koska kuntoutujien tarpeet ovat niin erilaisia. Hän kertoo, että lähihoitajat ja sairaanhoitajat ovat osa kuntoutustyöryhmää yhdessä lääkärien, neuropsykologien ja terapeuttien kanssa. Kuntoutujien hyväksi tehdään tiivistä yhteistyötä. Toteutamme hoitotyössämme kullekin kuntoutujalle laadittua kuntoutussuunnitelmaa. Tarja on nähnyt, että ensiarvoisen tärkeää on saada osastolle saapuvan kuntoutujan mieliala ja kokonaisvaltainen terveydentila kohenemaan, jotta kuntoutuksella voidaan saavuttaa parhaat tulokset. Aivovamman saaneen henkilön kanssa kommunikointi saattaa olla aika ajoin haasteellista. Kun kuntoutuja kykenee jotenkin ilmaisemaan tunteitaan, löydämme kyllä yhteisen viestintämuodon. Kolmivuorotyössä jokaiseen työvuoroon kuuluvat luonnollisesti perushoidolliset työt, mutta lisäksi annetaan jokaisen kuntoutujan tarvitsemaa yksilöllistä kuntoutumiseen tähtäävää hoitoa. Alan vaihtajana Tarja toteaa, että lähihoitajan työ voittaa sisällön mielenkiintoisuudessa mennen tullen toimistotyön, jota hän aikaisemmin teki. Näiden lähes kolmen vuoden aikana Käpylän kuntoutuskeskuksessa lähihoitaja on saanut kokea useita upeita hetkiä. Sellaisia ovat aina ne, kun useiden harjoituskertojen jälkeen kuntoutuja kykenee esimerkiksi siirtymään vuoteesta pyörätuoliin, ehkä pukemaan paidankin ylleen tai mikäli hän ei kykene tuottamaan puhetta, saa ilmaistua itseään vaikkapa kirjaintaulun avulla. Osastolla kuntoutetaan henkilöitä, joilla on tapaturman tai sairauden aiheuttama aivovaurio. Kuntoutuja on voinut saada aivovaurion myös päihteiden käytön tai pahoinpite- lyn seurauksena. Työni on osa ihmisten päivittäistä elämää. Toisen puolesta en voi elää, mutta jos voin vaikuttaa siten, että toinen voi elää mahdollisuuksiensa mukaan parempaa elämää, se merkitsee minulle paljon, Tarja tunnustaa. Herkuttelijan tagliatelle Tarjalla on juuri alkamassa viiden yön yövuorojakso. Ennen töihin menoa hän käy usein kuntokeskuksessa joko laitetreeneissä tai osallistuu erilaisiin liikuntaryhmiin. Spinning tulee vaihtumaan heti kelien salliessa ulkoilmapyöräilyyn, mutta hän kertoo olevansa niin mukavuudenhaluinen, että rankkasateen sattuessa sisäpyöräily kutsuu taas. Salilta paluun jälkeen syön kunnon aterian, joten yövuoroon otan evääksi vain jotain pientä purtavaa. Salaattia, hedelmiä, voileipiä ja terveellistä tummaa suklaata, jossa on muutama hiven päärynää sekä mantelia. Jäätelökin toki käy, Tarja luettelee valitsemiaan naposteltavia, joista riittää hänelle voimia koko yöksi. Hän kertoo kokkailevansa mielellään, ja tästä tagliatellesta hänellä on useita mukavia muistoja. Reseptin hän sai aikoinaan ex-poikaystävänsä äidiltä, jonka kanssa välit säilyivät lämpiminä, vaikka poikaystävän kanssa suhde myöhemmin kariutuikin. Tarja toteaa noudattavansa ohjetta noin suurin piirtein. Alkuperäisessä ohjeessa katkaravut laitetaan kastikkeeseen aikaisemmin, mutta Tarjan ohjeella ne eivät sitkisty liikaa. Pidän italialaisesta ruuasta, mutta en ole opiskellut kovin paljon italiaa. Itse asiassa osaan sanoa: puhun italiaa autolleni! Suomentaisin ruokaohjeeni vihreäksi tagliatelleksi merenelävien kanssa. Tässä nyt ei ole katkarapuja jännempiä eläviä, mutta jokainenhan voi lisäillä, mitä haluaa. Pienessä keittokomerossa ei ole turhaa tilaa, mutta monimutkaisiakin ruokia siellä mahtuu hyvin tekemään. Olohuoneessa on viihtyisää syödä, sillä hyvin hoidetut suuret viherkasvit tekevät siitä vihreän keitaan. Herkkusienet voivat olla purkista tai tuoreita, mutta kerman ja voin pitää olla ehdottomasti aitoa, Tarja nauraa.. 14 super

15 Tagliatelle verde con pescatora 1 paketti vihreää tagliatellea 1 iso sipuli hienonnettuna herkkusieniviipaleita purkista tai tuoreita voita tonnikalaa purkillinen isoja kuorittuja katkarapuja, tuoreita tai pakasteesta 4 5 valkosipulinkynttä murskattuna sitruunapippuria viherpippuria suolaa 2 3 rkl vehnäjauhoja 2 rkl tomaattipyrettä 5 dl kuumaa kala-, kasvis- tai lihalientä 2 dl kuohukermaa 1 munankeltuainen Kuullota sipuli ja herkkusienet voissa, älä ruskista. Lisää tonnikala, valkosipuli ja pippurit. Anna kiehua hetki voissa. Ripottele jauhot seokseen ja kääntele hyvin. Lisää kuuma liemi hitaasti ja sekoita hyvin ja jatka sekoittelua, kunnes kastike paksuuntuu. Lisää katkaravut ja kuumenna seos uudelleen. Pienennä lämpöä, ettei kastike kiehu. Lisää varovasti sekoittaen kerma ja munankeltuainen. Kuumenna, mutta älä kiehuta. Keitä tagliatelle ohjeen mukaan, valuta ja laita voideltuun laakeaan uunivuokaan. Levitä kastike pinnalle, päälle runsaasti juustoraastetta ja koko komeus uuniin 200 asteeseen noin kymmeneksi minuutiksi, kunnes juusto on sulanut ja saanut kauniin värin. super

16 16 super

17 Avustaja on hoidon moniosaaja teksti liisa uusiniitty kuvat jukka salminen Lähihoitaja Suvi Nelin on palvelutalossa työskentelevä avustaja. Valtaosa Suvin asiakkaista on onnettomuuksien tai etenevän neurologisen sairauden vammauttamia nuorehkoja ihmisiä, jotka asuvat omassa kodissaan. Asiakkaita hän avustaa periaatteessa vain pyynnöstä. Tänä aamuna Suvi Nelin ei ole polkaissut pyörällä noin neljän kilometrin lumista työmatkaansa, vaan on tullut bussilla. Pyöräillessä herään mukavasti. Saan liikuntaa ja sitä paitsi tulen samassa ajassa pyörällä töihin kuin istuisin ruuhkabussissa. Kello on aamuseitsemän ja Suvi vaikuttaa bussimatkasta huolimatta mitä virkeimmältä. Hän on pukeutunut työnantajansa Invalidiliiton työasuun, keväänvihreään liiviin, tummaan t-paitaan ja tummansinisiin verkkareihin. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:llä on Tampereella seitsemän asumispalvelutaloyksikköä. Suvin työpaikka, Tampereen Validiatalo, on suurin ja monipuolisin. Siellä sijaitsee muun muassa Suomen ainoa sairaaloiden ja terveyskeskusten ulkopuolinen hengitysvajeyksikkö. Tuota pikaa asiakas kutsuu. Huomenta, Aksu, Suvi huikkaa 31-vuotiaalle Aleksi Grenille tämän ison tupakeittiön ja makuuhuoneen ovelta. Huumorintajuisella Grenillä ei ole mitään vierastakaan vastaan: Äitini oli superilainen hoitaja TAYSissa. Nyt hän on eläkkeellä, Gren ilmoittaa ja kertoo, miksi hänet pitää aamuisin auttaa vuoteesta: on epilepsia, cp-vamma ja lievä kehitysviivästymä sekä toispuolinen halvaus. Ne eivät ole häntä lannistaneet. Lapsuuden ystävä, taksikuski tulee ennen yhdeksää ja vie hänet Hervannassa sijaitsevaan Invalidiliiton palvelutalon päivätoimintaan. Suvi asettaa Grenin nostoliinaan ja kuljettaa hänet kiskoa pitkin vessaan. Kaikki sujuu yhden ihmisen voimin verraten nopsaan. Talon joka asunnossa on kaikki asukkaan tarvitsemat apuvälineet. Se on suurin ero verrattuna entiseen työpaikkaani vanhainkodilla. Tietysti on ollut oma opettelemisensa erilaisista hälytys- ja turvalaitteista. Suvi sijaa vuoteen ja toivottaa Aleksille mukavaa päivän jatkoa. Hän kehottaa tätä pyytämään apua, kun vessatoimet ovat ohi. Toimenpiteet koneelle Suvi kapuaa portaat kerrosta ylemmäksi hoitajien työtilaan. Hän sanoo kävelevänsä raput aina ylöspäin. Työtilassa on kaksi tietokonetta. Suvi naputtelee koneelle äskeiset tapahtumat. Kirjaaminen on välttämätöntä, jotta tiedämme, mitä asiakkaiden luona on tehty. Minusta se ei ole hankalaa, vaan kuuluu asiaan. Puhelin soi. Hyvää huomenta. Tullaan kun ehditään, Suvi sanoo. Soittaja ei pysty puhumaan, mutta kommunikaatiolaitteiden avulla hän ilmaisee tarvitsevansa avustamista. Työtoveri menee soittajan luo ja Suvi lähtee toisaalle: Kuinka olet nukkunut? Suvi kysyy. super

18 Tommy Niemi tarvitsee avustajaa myös tulkiksi. Suvista on tullut taitava aakkostaulun lukija. 2. Suvi viihtyy työpaikassaan. Hän toivoo ammattiliiton kouluttavan myös niitä vammaistyötä tekeviä, jotka joutuvat tekemisiin mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa. 3. Sirkka Saarinen siirtyy seisomanosturilla vessaan. ALS-tautia sairastava Saarinen halusi Sipoosta Tampereelle kaupungin kulttuuritarjonnan takia. Huonosti, Sirkka Lintula vastaa suorasukaisesti. Oikea olkapää on taas yöllä vihoitellut. Päivä aloitetaan vuoteessa tapahtuvalla aamupesulla. Suvi Nelin auttaa Lintulaa pukeutumisessa. Hän laskee sänkyä alemmas ja kehottaa Lintulaa ponnistamaan istualleen ja siirtolevyn avulla, hieman Suvin avustamana hän siirtyy sängyn vieressä olevaan pyörätuoliin. He juttelevat niitä näitä tulevan päivän kulusta. Lintula kertoo saavansa seuraavalla viikolla kissan hoitoonsa. Huoneen seinällä on lastenlasten valokuvia ja pöydällä aamun sanomalehti. Suvi sijaa myös Lintulan vuoteen, mutta muut siivoukset ovat asukkaan vastuulla, koska kyse on hänen kodistaan. Sirkka Lintula lähtee hissillä alakerran ravintolaan aamupalalle ja Suvi palaa neljännen kerroksen työtilaan. Avustaja ja kuuntelija Mitä kauemmin olen ollut alalla, sitä enemmän työ on alkanut opettaa. Kun kasvaa ammatissaan yhdellä, kasvaa muillakin alueilla. Käytävän ovissa on kransseja ja jääkiekkoseura Tapparan tarra. Kankaisessa ovikoristeessa lukee Oma koti onneen. Asukas on nuori, kolmivitonen nainen, joka sairastaa MStautia. Hänet täytyy kertakatetroida, koska virtsa ei muuten tule. Mitäs jos nousisit aamupalalle, vai onko sinulla muuta menoa? Ei nyt ole kauheasti menoa, asukas sanoo hennolla äänellä vuoteen uumenista. No ota pikku tirsat, niin katsotaan aamupala-asioita myöhemmin, Suvi myöntyy. Talo on täynnä erilaisia ihmiskohtaloita. Vaikeiden, etenevien sairauksien lisäksi nuoria vammauttavat huumeiden yliannostukset, liikenneonnettomuudet ja tapaturmat. Suvi kertoo parikymppisestä nuorukaisesta, joka on käytännössä aivokuollut. Varsinkin nuorten elämänkohtalot ovat sellaisia, että omat elämänarvot pitää panna uusiksi. Monet kertovat hyvinkin henkilökohtaisia asioitaan. En voi jäädä suremaan heidän kohtaloaan, kun teen työtäni. Toisaalta on hienoa, että lähes jokaisen asukkaan kanssa voi puhua tämän päivän asioista. Suvi Nelin oli opiskeluaikanaan töissä yksityisessä hoitopaikassa, jossa oli hänen ikäisiään asukkaita. Myös pikkukaupungin palvelukotiin oli muun hoitopaikan puuttuessa sijoitettu vammautuneita nuoria. Mitä kauemmin olen ollut alalla, sitä enemmän työ on alkanut opettaa. Kun kasvaa ammatissaan yhdellä, kasvaa muillakin alueilla. Pitää osata antaa myös psykososiaalista tukea hoidon lomassa. Sosiaalinen pitää olla, muuten ei pärjää. Kun teemme työtä paljolti yksin, pitää olla rohkea, vaikka työtoverit auttavatkin aina tarvittaessa, hän kuvaa työtään. Pientä patistamista Kello puoli yhdeksän Suvi syö aamupalan. Se on hänelle päivän ensimmäinen ateria. 18 super

19 Vaikeavammaiselle räätälöity tietokonepäähine. Kun aivot toimivat, voi tietokoneen avulla seikkailla avarassa maailmassa. 5. Suvi toivoo nuorten lähihoitajien tutustuvan mahdollisimman monipuolisesti työhönsä. Oman uransa hän aloitti vanhainkodilla ja päätyi vaikeavammaisten avustajaksi. Monet hänen avustettavansa ovat vain hiukan vanhempia. Jos syön aamulla kotona, minulla on jo tähän aikaan hirveä nälkä, hän sanoo ja pistelee mysliä, rahkaa ja mustikkakeittoa. Talo tarjoaa työntekijöille kahvit, mutta Suvi ei ole kahvinjuojia. Talo antaa vuosittain myös 120 euron kulttuuriseteliedun, jolla voisi mennä elokuviin ja teatteriin. Suvi käyttää rahan liikuntaan. Kiipeämme taas viidenteen kerrokseen, jossa vuonna 1975 syntynyt nuorimies heräilee verkkaisesti. Hänet patistetaan lempeän päättäväisesti ylös sängystä. Vaikka ihminen asuukin kotonaan, tulemme toisinaan herättämään, jotta vuorokausirytmi säilyisi. Samalla varmistamme, jos asukkaalla on meno jonnekin eikä hän sitä itse muista. Huoneen seinällä on kärsivää Kristusta esittävä puureliefi ja parin metrin pinot cd-musiikkikasetteja, Paula Koivuniemeä, Francis Goyaa, Bob Dylania Suvi kirjoittaa mustaan liitutauluun päivämäärän ja viereen hymiön. Miehen vessakäynnin aikana Suvi järjestelee hiukan huonetta. Hän huikkaa vessaan, joko kasvot tuli pestyksi. Meillä on kuntouttava työote. Kun olemme olleet pitkään töissä ja tunnemme asukkaamme, tiedämme, mihin kukakin pystyy. Vessakäynnin jälkeen Suvi avustaa pukeutumisessa. Herääminen tuntuu edelleen olevan työlästä. Mitenkäs parranajo, vai onko parrankasvatustalkoot. Ajetaanko? Pään pudistus on päättäväinen ja parta jätetään kasvamaan. Otapa askel eteenpäin niin saadaan paita päälle. Oi oi mun varpaat Avaimet kaulaan, ranneke paikoilleen ja matka kohti alakerran ravintolaa ja aamupalaa alkaa. Selkä suoraan, mies, Suvi läpsäyttää kävelylaitteeseensa huolettomasti nojaavaa kaveria. Monivammaisuus on lisääntynyt Jos nuorukainen yrittikin Suvilla hiukan passauttaa, Kauko Koivuselta tulee kiitosryöppy: Pirtee ihminen, ei tule sisään suru suupielessä. Yleensä koko tiimi on melkoisen hyvää, entinen rekkamies vakuuttaa. Toistakymmentä vuotta sitten saatu vamma aiheuttaa hermosärkyä, jolle lääkärit eivät voi mitään. Pestäänkö kädet ja kainalot, Suvi kysäisee. Vessasta alkaa kuulua veden lorinaa. Huoneessa on pieni pöytä ja sillä kahvikupit. Asukas on varsin omatoiminen. Kiertelin Lielahden Citymarketissa ja ostin lohta. Nyt tarttee keittää perunoita. Eineslihapyörykät ei maistu. Jos voita käytettäis, olis toinen maku, Koivunen kertoo. Työtilassa Suvi pohtii työtoveriensa kanssa palveluasumisen tilannetta. Asukkaat ovat enenevässä määrin moniongelmaisia. Tähän kaivattaisiin lisäkoulutusta. Uudet työntekijät ovat hämmästelleet, juodaanko Validiatalossa alkoholia. Sairaalassa konjakkipullo on kaapissa hoitajien takana. Meillä asukas saa pitää kotinsa kaapissa mitä haluaa. Jos joudun asiakkaan alkoholin kanssa tekemisiin, voin kaataa hänelle pari lasillista. Vastuuni raja kulkee siinä. Rajoja koetellaan myös toisaalla, kun Suvi pistäytyy seuraavassa asunnossa. Vaikeavammainen Tommy Niemi kommunikoi aakkostaululla. Kun kysyn, miten Helsingin seudulta muuttanut Tommy viihtyy palvelutalossa, käsi siirtyilee nopeasti kirjaimelta toiselle. Suvi on kiva, mutta joskus tylsä, kun ei anna taputtaa pyllylle. Mitä sinä Tommy nyt. Meidänhän piti pysyä asialinjalla, Suvi toruu. super

20 Tommyn varsinainen asia oli se, että joku tulisi paistamaan hänelle kananmunia. Suvi lupaa, että asia järjestyy hetken kuluttua, kun Tommy on hoitanut vessa-asiansa ja esittänyt uuden kutsun. Periaatteessa en hyväksy edes leikinlaskuna mitään pepulle taputtamista, Suvi selittää myöhemmin. Sukupuoliasioita joutuu kohtaamaan, koska talossa on paljon nuoria miehiä, joiden toiminnot pelaavat. Pidän huolen siitä, että nämä asiat pysyvät kurissa. Ammattitaito kiertoon Päiväruokailun jälkeen Suvi Nelin pistäytyy palvelupäällikkö Pauliina Alpin työhuoneessa. Hän on 50 hoitajan luottamusmies. Lisäksi Suvi on SuPer-Nuorten valtakunnallisessa, nuorisotoimintaa kehittävässä työryhmässä. Vajaasta sadasta Tampereen Validiatalon työntekijästä suurin osa on perus- ja lähihoitajia. Heidän työpanoksensa on Pauliina Alpin mukaan ratkaiseva ja heitä tullaan tarvitsemaan jatkuvasti. Alppi muistuttaa Marja-Liisa Vesterisen vuonna 2011 tekemästä sosiaali- ja terveysalan ennakointitutkimuksesta: Sosiaalipalveluissa tarvitaan vuonna 2015 noin työntekijää. Vuonna 2050 heidän määränsä on jo Pyrimme siihen, että henkilökuntamme on ammattitaitoista. Tampereella saa hyvin työntekijöitä, koska täällä on monta alalle kouluttavaa oppilaitosta, Alppi sanoo. Alpin johtama yksikkö tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista, päivätoimintaa, turvaverkkoasumista, potilashotellipalveluita sekä aktivoivaa asumista omaishoidon lomituksen ja kuntouttavan kotiutumisen muodossa. Lisäksi erityisryhmille on tarjolla aivovammayksikön sekä hengitysvajeyksikön palveluita. Työnantaja kannustaa työnkiertoon ja koulutukseen, Suvi kertoo palatessamme taas työtilaan. Hän oli kuusi viikkoa hengitysvajeyksikössä ja piti vaihtelusta. Palkka ei ole hänelle tärkein: Minusta ei tule miljonääriä, vaikka painaisin töitä 50 vuotta. Pidän työyhteisöstäni. Täällä ollaan joustavia ja autetaan toista. Työvuoroja vaihdetaan työtoverin kanssa ja voimme vaikuttaa itsekin kuudella ehdotuksella kuuden viikon työvuoron sisältöön. Kello lähenee kahta. Suvi siivoaa hiukan työtilaa ja lähtee kahdeksi tiimipalaveriin, jossa käsitellään muun muassa taloon tulevia uusia asukkaita. Tiimi kokoontuu kerran viikossa palveluvastaava Suvi Leppäsen johdolla. Mietityttää, millaista apua uudet asukkaat tarvitsevat. Kokous päättyy kolmelta ja Suvi lähtee kohti Teiskontien varrella olevaa bussipysäkkiä. Huomenna onkin vapaapäivä.. Tänään töissä kuka Vilppulan Kolhossa syntynyt, tamperelaistunut Suvi Nelin, 29, valmistui lähihoitajaksi Hän opiskeli perusopinnot Keuruulla ja suoritti suuntautumisopinnot mielenterveysja päihdetyöhön Tampereen sosiaalija terveysalan opistossa. työ ja työura On ollut töissä Vilppulan vanhainkodilla sekä Sarahovin yksityisessä palvelukodissa Mäntässä. Invalidiliiton Tampereen asumispalveluiden Validiataloon hän tuli elokuussa perhe Avomies. harrastukset Dekkarit, erilaiset jumpat, lenkkeily. parasta työssä Kaikki päivät ovat erilaisia, koska joka päivä ei käydä samojen asukkaiden luona. Työ on yllätyksellistä sikäli, että töitään ei voi ennakoida. Toimin asukkaan pyynnöstä. ikävintä työssä Tilapäinen kiire. Jos asiakkaan luona puhelin soi taskussa jatkuvasti, tulee mieleen, kuinkahan pitkä jono kutsuja odottaa tietokoneella. 20 super