Markkinaselvitys Ruotsin elintarvikemarkkinoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Markkinaselvitys Ruotsin elintarvikemarkkinoista"

Transkriptio

1 Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistämisohjelma Vie äläkä vikise S11103 Markkinaselvitys Ruotsin elintarvikemarkkinoista Turku Science Park Oy

2 Sisällysluettelo Yleiskatsaus... 2 Ruotsin markkinapotentiaali ja asiakasryhmät... 2 Markkinoiden koko... 2 Markkinoiden rakenne... 2 Markkinoiden kehitysvaihe ja kasvunäkymät... 3 Myynnin kehitys ja nousevat trendit... 5 Ekologisuus ja eettisyys... 6 Luomu kaupoissa... 7 KRAV... 7 Terveellisyys... 8 Itsehoitotuotteet... 8 Svensk Egenvård... 8 Pakastetuotteet ja valmisruoat... 9 Kaupan omat merkit (Private Label) Elintarvikesektorit Leipä ja viljatuotteet Liha, siipikarja ja kala Maitotuotteet ja kananmunat Öljyt ja rasvat Hedelmät Vihannekset Mineraalivesi, virvoitusjuomat, hedelmä- ja vihannesjuomat Lemmikkieläinruoan markkinat Elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonti Ruotsissa Suomalaiset elintarvikkeet Ruotsin markkinoilla Tuotteiden etabloituminen Ruotsin elintarvikemarkkinoiden hintataso Jakelu- ja logistiikka kanavat Ruotsissa Jakelukanavat Päivittäistavarakauppiaat ICA Coop Axfood Bergendahls Luontaistuotekauppa Internet Logistiikka Elintarvikealan toimialaorganisaatioita Elintarvikkeiden markkinointikanavat Ruotsissa Messut Messuja Ruotsissa Lähteet

3 Yleiskatsaus Vuonna 2010 päivittäistavarakaupan kasvu oli Ruotsissa hieman odotettua pienempää. Kokonaismyynti oli alustavien lukujen mukaan SEK 269,81 miljardia, mikä edustaa 2,0 prosentin kasvua verrattuna edellisen vuoden 4,2 prosentin kasvuun. Ruotsin markkinat ovat kylläiset ja kasvavat normaalisti hitaasti. ICA, Axfood (Hemköp, Willy), Coop ja Bergdahls (City Gross) ovat markkinoiden suurimmat toimijat. Lisäksi markkinoilla ovat alennusketjut Lidl Saksasta ja Netto Tanskasta, ja myös muita toimijoita, kuten huoltoasemat ja kotiinkuljetusyritykset. Kilpailu päätoimijoiden kesken on ollut tiukkaa jo jonkin aikaa. Osoituksena tästä on Ruotsissa elintarvikkeiden hintojen lähentyminen EU: n keskiarvoa. Vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisi sai kuluttajat keskittymään entistä enemmän hintaan. Tämä puolestaan johti tiukempaan kilpailuun ja kasvatti hintapaineita toimijoiden kesken. Samalla kuluttajat haluaisivat terveellisiä tuotteita, mutta myös yksinkertaisia ja käytännöllisiä ratkaisuja. Kiinnostus luonnonmukaisia tuotteita kohtaan on jatkuvasti suurta. Tietoisuus ilmasto- ja ympäristökysymyksistä jatkaa kasvuaan ja ajaa orgaanisten, paikallisten ja reilun kaupan tuotteiden kysyntää. Ruotsin markkinapotentiaali ja asiakasryhmät Markkinoiden koko Väestön suhde Ruotsin ja Suomen välillä on noin 1,75. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsin markkinat ovat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin Suomen markkinat. Tämä suhde heijastuu myös varsin tarkasti kun verrataan maiden päivittäistavarakaupan liikevaihtoa. Myynti asukasta kohti on noin euroa molemmissa maissa. Noin 12 % Ruotsin kotitalouksien menoista menee ruokaan. Elintarviketeollisuus on Ruotsin neljänneksi suurin teollisuudenala ja sen osuus teollisuustuotannosta on noin 7 prosenttia. Kyseessä on suhteellisen vakiintunut toimiala, mutta viime vuosina se on kansainvälistynyt voimakkaasti. Suurimmat elintarviketeollisuussektorit ovat teurastus- ja lihateollisuus, meijeriteollisuus ja leipomoala, jotka työllistävät yhteensä 58 prosenttia työllisten määrästä. Ruotsin elintarviketeollisuuden osuus EU:n teollisuuden koko elintarviketuotannosta on noin 2 prosenttia, mikä on suunnilleen sama kuin Ruotsin osuus 27 jäsenmaan väestöstä. Markkinoiden rakenne Ruotsin elintarviketeollisuus on sekoitus pieniä, alueellisia ja paikallisesti toimivia yksityisyrityksiä, suuryrityksistä ja maatalouden osuuskuntia ensisijaisesti kansallisella painotuksella, ja kansainvälisesti aktiivisia hyvin suuria elintarvikealan konserneja. Ruotsissa on yli 3200 elintarviketeollisuuden yritystä, joista yli 1300 on yhden hengen yrityksiä, joilla ei ole työntekijöitä. Pienyritykset ovat hallitsevia, ja vain noin 650 yrityksellä on yli 10 työntekijää. Noin 140 yrityksellä on työntekijöitä yli 50, ja näistä vain 24:llä on enemmän kuin 500 työntekijää. 3

4 Koko, henkilöstömäärä Yritysten määrä Yhteensä Kuvio 1. Elintarvikeyritysten määrä vuonna 2009 koon mukaan eriteltynä Kuvio 2. Suurimmat elintarvikealan yritykset Ruotsissa vuonna

5 Meijeriteollisuutta hallitsee ruotsalaisen Arlan ja tanskalaisen MD -Foodsin fuusiosta syntynyt Arla Foods. Amerikkalainen Kraft Foods on merkittävä tekijä elintarvikealalla. Olutteollisuutta hallitsee tanskalainen Carlsberg n. 40 prosentin osuudella. Vin & Spritin omistaa ranskalainen Pernod-Ricard. IKEA:n menestys on tehnyt niiden kautta myytäviä ruotsalaisia elintarvikkeita tunnetuksi ympäri maailmaa. Ruotsi kuuluu maailman johtaviin maihin funktionaalisten elintarvikkeiden tuottajana. Tunnetuimpia funktionaalisten elintarvikkeiden tuottajia ovat Probi, Biogaia ja Medipharm. Markkinoiden kehitysvaihe ja kasvunäkymät Ruotsin maatalous ja elintarviketeollisuus ovat kilpailukykyisiä kansainvälisestä näkökulmasta, mikä näkyy erityisesti viennin positiivisessa kehityksessä. Tästä indikoi myös se, että monet kansainväliset elintarvikealan yritykset ovat valinneet Ruotsin tuotannon ja myynnin tukikohdakseen Pohjoismaiden ja Baltian markkinoille. Kilpailu kuitenkin kasvaa. Ruotsin markkinoiden kasvua rajoittavat heikko väestönkasvu ja kotitalouksien ostovoima. Keskimäärin kasvu on ollut viime vuosina 1-2 prosenttia vuodessa kiintein hinnoin mitattuna ja osan tästä kasvusta on ottanut elintarvikkeiden tuonti. Vaikka kilpailu on lisääntynyt Ruotsin kotimaan markkinoilla vuoden 1995 EU:hun liittymisen jälkeen, on sen työllisyyttä vähentävä vaikutus ollut pieni. Viime vuosina suurten rakenteellisten muutosten ja tuottavuuden merkittävän kasvun myötä työpaikat alalla ovat kuitenkin suhteellisesti vähentyneet, lähinnä teurastus- ja lihateollisuudessa ja leipomo-, meijeri- ja panimoteollisuudessa. Monet yritykset ovat pystyneet hyödyntämään parantuneita markkinamahdollisuuksia ja ovat lisänneet tuotantoaan ja vientiään. Ruotsin elintarvikemarkkinoita leimaa edelleen suuret alueelliset erot, esim. kahvin, leivän, lihajalosteiden ja maitotuotteiden kulutuksessa. Kaupunkialueilla on suuria etnisiä kohderyhmiä, esimerkiksi suomalaiset, Lähi- Idästä muuttaneet, etelä- amerikkalaiset ja afrikkalaiset. Tuotteet, joiden markkinat pitkällä tähtäimellä kasvavat, ovat pastat, siipikarja, pakatut juomat ja vihannekset. Juustojen myynti kasvoi merkittävästi vuonna 2009, ja etenkin laktoosittoman juuston ja muiden erikoisjuustojen. Myös itämaisen ruokakulttuurin tuotteiden, leivän, suklaan, keittojen ja kastikkeiden myynti kasvoi. Perunoiden, kulutusmaidon, tuoreeltaan pakattujen kakkujen ja pullan ja voin myynti vähentyi. Ruotsi on melko omavarainen vilja- ja maitotuotteiden suhteen. Kala, vihannekset ja hedelmät ovat suuria tuontitavaroita. Norja, Tanska, Saksa ja Alankomaat ovat suurimmat toimittajamaat, Suomi on 11. sijalla. Itä-Euroopasta tuodaan edelleen vähän tuotteita, mutta hintatekijä viittaa kasvuun, varsinkin kun ruotsalaisten tavaramerkkien valmistus tapahtuu yhä suuremmassa kaavassa ulkomailla. 5

6 Myynnin kehitys ja nousevat trendit Vuonna 2009 elintarvikkeiden myynti nousi 4,2 prosentilla ja alkoholittomien juomien myynti nousi 11,6 prosentilla. Kuten alla olevasta kuviosta voi nähdä, on hedelmiä lukuun ottamatta kaikkien tuoteryhmien myynti noussut. Hedelmien myynti on muuttumaton verrattuna vuoden 2008 lukuihin, sillä niiden korkea hinnannousu on johtanut selvään kulutuksen pienenemiseen. Lisäystä on ensisijaisesti ollut maidon, juuston ja munien myynnissä, joka nousi 6,3 prosenttia. Myös kalaa myytiin 5,3 prosenttia enemmän. Kuvio 3. Elintarvikkeiden ja juomien myynnin kehitys aikavälillä , kehitys prosenteissa Vuodesta 2000 elintarvikkeiden myynti on kasvanut 45 prosentilla. Kaikkien elintarviketuoteryhmien myynti on kasvanut vuodesta 2000, mikä johtuu sekä hinnan että volyymin noususta. Lihan myynti on kasvanut kokonaisella 64,3 prosentilla, mikä johtuu enimmäkseen hinnan noususta. Kalan myynti on kasvanut 42,2 prosenttia. Sokerin, hillon, hunajan, suklaan ja makeisten myynti on noussut lähinnä kasvaneen kulutuksen takia. Alkoholittomien juomien kokonaismyynti on noussut 45,7 prosenttia vuodesta Mineraalivesi, virvoitusjuomat ja hedelmä- ja vihannesjuomat ovat kasvaneet myynniltään 58,1 prosenttia, johtuen volyymistä ja hinnasta. Väkevien alkoholijuomien myynti on toisaalta laskenut vuodesta 2000 yhteensä 4,4 prosenttia. Viinin 58,5 prosentin myynninkasvu johtuu täysin volyymin kasvusta eikä hinnannoususta. Koska merkittävä osa alkoholista ostetaan Systembolagetin ulkopuolelta (raja- ja laitonta kauppaa) eivät edellä olevat luvut kerro mitään todellisesta alkoholin käytöstä Ruotsissa. 6

7 Kuvio 4. Elintarvikkeiden ja juomien myynti vuonna 2009 Ekologisuus ja eettisyys Kulutustottumukset ovat muuttuneet ympäristön, eettisyyden ja terveellisyyden tullessa yhä tärkeämmiksi arvoiksi ruotsalaisille kuluttajille. Luonnonmukaisten tuotteiden tarjonta Ruotsissa onkin laaja ja hintataso hyvin lähellä muita tuotteita. Eniten luomuvaihtoehtoja löytyy meijeri- ja viljatuotteista, kananmunista, hedelmistä ja vihanneksista. Luomulihan ja -leikkeleiden tarjonta on kuitenkin edelleen vähäistä. Kaksi nousevinta trendiä ovat paikallisesti tuotetut elintarvikkeet ja korkealaatuisuus. Markkinoinnissa useimmiten käytetyt termit ovat naturligt ja äkta, eli luonnollinen ja aito. Vuonna 2009 ruoan ja alkoholittomien juomien myynnistä 4 prosenttia on luomutuotteita, mikä on 16 prosenttia enemmän vuoteen 2008 verrattuna. Kasvuvauhti on hidastunut huippuvuodesta 2008, jolloin luomumarkkinat kasvoivat ennätyksellisellä 38 prosentilla. Markkinaosuuksien kasvun syyksi arvioidaan vuonna 2009 kasvanutta luomutuotteiden tarjontaa, kun se sitä edellisenä vuotena syntyi myös lisääntyneistä ostokerroista ja elintarvikkeiden hinnannoususta. Suurin osa orgaanisten tuotteiden myynnistä on maidon, juuston ja kanamunien tuoteryhmässä, missä niiden myynti on lähes 8 prosenttia. Myös hedelmät ja vihannekset yltävät lähes 6 prosenttiin. Viimeisen viiden vuoden sisällä kasvua on tapahtunut erityisesti kahvin, teen, kaakaon, kananmunien, vihannesten, maito- ja juustotuotteiden sekä kalan osalla. Luomukalan myynti pomppasi parissa vuodessa lähes nollasta 4 prosenttiin. Tähän arvellaan yhdeksi syyksi kalastuksen ympäristövaikutusten nousua mediakeskusteluun. Sen sijaan leivän ja muiden viljatuotteiden sekä erityisesti lihan osuudet ovat pysyneet lähes samana pidemmän aikaa; viljatuotteilla 2 prosentin tuntumassa ja lihalla noin puolessatoista prosentissa. 7

8 Kuvio 5. Ekologisten elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynti vuosina 2004 ja 2009 Luomu kaupoissa Tutkimuksien mukaan ruotsalaisista 22% ilmoittaa ostavansa luomutuotteita niin usein kuin mahdollista ja lisäksi 50% ostaa silloin tällöin. Vain 4% ei osta luomutuotteita ollenkaan. Coopilla on Ruotsissa suurin luomun markkinaosuus 30 prosenttia. Sen omalla Änglamark -merkillä on ekologisia ja luomutuotteita valikoimissa lähes 300 kappaletta. ICA:n markkinaosuus luomusta on 28 prosenttia, ja myös heillä on oma I love eco-tuotemerkki luomutuotteille. Axfoodin osuus on 12 prosenttia koko luomutuotemarkkinoista ja heillä on valikoimassaan yli 1300 luomutuotetta, mikä vastaa 5,6 prosenttia heidän tuotteistostaan. He myyvät luomutuotteita myös omalla Garant Ekologiska varor merkillään, jonka alla on noin 70 tuotetta. Bergendahls Gruppenin osuus luomun myynnistä on 5 prosenttia ja heidän valikoimissaan on noin 400 eri luomutuotetta. Heillä ei ole kuitenkaan ole omaa tuotemerkkiä tuotteilleen. KRAV KRAV on rekisteröity tuotemerkki, jonka omistaa KRAV ekonomisk föreningen -yhdistys, johon kuuluu yhdistyksiä ja yrityksiä, jotka edustavat viljelijöitä, jalostajia, kauppaa ja kuluttajia sekä ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneita tahoja. Yhdistyksen piirissä on noin 3000 viljelijää ja 450 yritystä luvun puolessa välissä muutaman luomuyhdistyksen perustamasta yhteistyöjärjestöstä on kasvanut merkittävä luomualaa Ruotsissa kehittävä yhteistyöelin, joka vastaa omien luomusääntöjensä kehittämisestä, kansainvälisestä yhteistyöstä, edunvalvonnasta, markkinoinnista ja tiedottamisesta. Ruotsissa markkinoitavista luomutuotteista noin 80 prosenttia on KRAV-merkittyjä. SIFOn juuri tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan KRAV-merkki on tunnetuin ja arvostetuin ruuan laatumerkki Ruotsissa, sen tunnettuus on huikeat 99 %. Verrattuna EU-luomumerkintään KRAV-merkinnällä on huomattavasti parempi maine. Erityisesti KRAV:in yhteistyössä Svensk Sigillin kanssa kehittämä ympäristömerkintä on vakuuttanut ihmiset ilmastoystävällisyydestä. Tutkimuksen mukaan myös viidennes ruotsalaisista haluaa ostaa lisää KRAV-tuotteita. 8

9 Terveellisyys Ruoan terveellisyys on myös tärkeätä ruotsalaisille, mikä voidaan nähdä esim. kasvaneessa kriittisyydessä ruoan lisäaineita kohtaan. Laktoosittomien ja gluteenittomien tuotteiden segmentti kasvaa nopeasti Ruotsissa, kuitenkin vertauskohtaisesti Suomessa kehitys on paljon pidemmällä. Elintarvikkeiden 12 prosentin alv-luokkaan kuuluvien terveystuotteiden kokonaismyynti on myös kasvanut aikavälillä 109 prosenttia. Kuitenkin vuonna 2009 myynti laski 13 prosentilla. Itsehoitotuotteet Vuonna 2010 itsehoitotuotteita myytiin noin SEK 2,4 miljardin arvosta luontaistuotekaupoissa, päivittäistavarakaupoissa ja apteekeissa. Myynnin volyymissa ei ole ollut muutosta vuoteen 2009 verrattuna, mutta liikevaihto on kuitenkin laskenut samana aikana 5 prosentilla. Tämä indikoi itsehoitotuotteiden keskimääräisen hinnan laskeneen vuonna Alla olevasta taulukosta voimme nähdä, että painonhallintatuotteet ovat kaikkein myydyimpiä itsehoitotuotteita, kuitenkin vitamiinien ja mineraalien ollessa lähes kakkosena. Naiset ostavat itsehoitotuotteita yli puolet miehiä enemmän. Produktkategori Försäljning i tkr 2010 Viktkontroll Vitaminer & Mineraler Hjärta & Kärl (Fiskolja) Mage & Tarm Förkylning Rogivande, stela leder och muskler Uppiggande Hår, hud & naglar Kvinna Man Sport produkter Övriga Totalt Kuvio 6. Itsehoitotuotteiden myynti eri tuotekategorioissa vuonna 2010 Svensk Egenvård Svenska Egenvård on itsehoitoalan kehitysorganisaatio. Yritys välittää tietoa itsehoidosta kuluttajille, medialle ja yhteiskunnan päätöksentekijöille. Jäsenyrityksille he antavat tukea ja informaatiota. Heidän pyrkimyksensä on myös tuotteiden turvallisuuden takaaminen ohjeistuksen ja kontrolloinnin avulla. Svensk Egenvård edustaa jäseniään yhteisissä kysymyksissä, ja siksi on jatkuvassa yhteydenpidossa alan keskeisten virastojen, järjestöjen ja poliittisten päättäjien kanssa. Svensk Egenvårdilla on virallinen status neuvoa antavana elimenä viranomaisille ja hallitukselle. 9

10 Svensk Egenvård yhdistys organisoi 75 prosenttia kasviperäisten lääkkeiden, rohdosvalmisteiden, ravintolisien ja luonnonmukaisien ihonhoitotuotteiden tuottajista Ruotsin markkinoilla. Marraskuussa 2010 jäsenyrityksiä oli 75, joiden tuhansia tuotemerkkejä myydään terveystuotekaupassa yhteensä noin 500 myymälässä, 900 apteekissa, päivittäistavarakaupassa ja Internetissä ja muussa kotijakelussa. Jäsenien kokonaisliikevaihto on yli SEK 3 miljardia. Pakastetuotteet ja valmisruoat Suomessa valmisruoka tarkoittaa useimmin tuoretta jäähdytettyä ruokaa, kun Ruotsissa se on useimmiten pakastettua. Kuitenkin pakastamattomista valmisruoista esimerkiksi salaatti on hyvin myyvä tuote. Ruotsissa käytetään voimakkaampia mausteita ja aasialainen, lähinnä thaimaalainen ruoka, on yleistä. Voimme nähdä kuluttajien kulutustottumusten muuttumisen muun muassa pakastetuotteiden myynnissä, joka kasvaa nopeammin kuin elintarvikkeiden myynti kokonaisuudessaan. Vuosina pakasteiden myynti on kasvanut 5-6 prosenttia vuodessa, kun verrattuna muiden elintarvikkeiden myynti on kasvanut 1-2 prosenttia kiintein hinnoin mitattuna. Voimakas kulutuksen kehitys paloitellulle linnunlihalle, valmisruoille, ranskalaisille, leipomotuotteille, lihapullille, hampurilaisille, pyttipannulle ja välipaloille ovat myös esimerkkinä mukavuuden ja helppouden tärkeydestä kuluttajien ruokavalinnoissa / Tonnia (%) Osuus (%) Per capita Vihannekset ,2 10,3 5,4 Marjat ,2 2,1 1,1 Liha ,0 13,2 6,9 Siipikarja ,8 14,3 7,5 Peruna ,0 14,5 7,6 Kala ,7 7,8 4,1 Merenelävät ,6 3,1 1,6 Leipomotuotteet ,1 7,3 3,8 Bake off ,3 11,9 6,2 Valmisruoat ,7 14,2 7,4 Muut ,8 1,3 0,7 Yhteensä , ,2 Kuvio 7. Pakastettujen elintarvikkeiden kulutus vuonna 2009, tonnia ja kiloa asukasta kohti 10

11 Kaupan omat merkit (Private Label) Ruotsissa kaupan omat tavaramerkit ovat paljon tavallisempia kuin Suomessa. Valikoima on monipuolinen, eli tuotteita löytyy kaurahiutaleista leikkeisiin. Sopimus toimittajan kanssa tehdään useimmiten yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi. Vuonna 2009 kaupan omien merkkien elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynti oli SEK 21,2 miljardia, mikä on 14 prosenttia kokonaismyynnistä. Elintarvikkeiden osuus tästä on 15 prosenttia. Viime vuosina kaikkein eniten ovat kasvaneet lihan, kalan, vihannesten ja hedelmien myynti kaupan omien merkkien alla. Kaupan omien merkkien elintarvikkeita Ruotsissa myyvät kauppaketjut ovat ICA, Axfood, Coop, Lidl ja Netto. COICOP Varugrupp EMVförsäljning (mnkr) 01 Livsmedel och alkoholfria drycker Total försäljning (mnkr) Andel EMV (%) Livsmedel Bröd och övriga spannmålsprodukter Kött Fisk Mjölk, ost och ägg Oljor och fetter Frukt Grönsaker Socker, sylt, honung, choklad och konfektyr Övriga livsmedel Alkoholfria drycker Kaffe, te och chokladdryck Mineralvatten, läskedrycker, frukt och grönsaksjuicer Kuvio 8. Kaupan omien merkkien elintarvikkeiden ja juomien myynti päivittäistavarakaupassa vuonna

12 Elintarvikesektorit Leipä ja viljatuotteet Suomessa on vahva ruisleipäkulttuuri, joka Ruotsista löytyy ainoastaan pieneltä vyöhykkeeltä, joka ulottuu läpi Keski-Ruotsin. Muualla Ruotsissa limput ja vaaleammat leipälajit vallitsevat markkinoita, mutta hapanleipäkulttuuri on nopeaa vauhtia yleistymässä, varsinkin suurkaupunkialueilla. Vuonna 2009 leivän ja muiden viljatuotteiden myynti oli SEK 27,4 miljardia, mikä on kasvanut 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Leivän myynti kasvoi viljatuotteiden suurimpana tuoteryhmänä 5,1 prosenttia vuonna 2009, jolloin leipää myytiin SEK 13,2 miljardin arvosta päivittäistavarakaupassa. Ruokaleivän osuus myynnistä on 66 prosenttia eli SEK 8,6 miljardia. Vehnäleivän osuus myynnistä oli 8 prosenttia eli SEK 1 miljardia. Verrattuna vuoteen 2000 leivän ja viljatuotteiden myynti on kasvanut 45,4 prosenttia. Liha, siipikarja ja kala Marinoitujen ja esivalmistettujen lihatuotteiden, esim. sian- ja naudanlihan, sekä siipikarjan valikoima on Suomessa paljon laajempi kuin Ruotsissa. Ruotsissa on voimakas suuntaus paikallisten ja pientuottajien tuottamiin lihajalosteisiin. Suomalaista meetvurstia vastaa Norjasta, Tanskasta ja Italiasta maahantuotu salami. Vuonna 2009 lihaa myytiin SEK 33 miljardilla, mikä on 5,1 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Lihan myynti on kasvanut 64 prosenttia vuodesta Vaikka lihan hinta on noussut 20,5 prosenttia vuodesta 2000 on myyntivolyymi kehittynyt 36 prosentilla vuosien välillä. Päivittäistavarakaupassa lihan myynti kasvoi 6 prosentilla vuosien 2008 ja 2009 välillä ja on arvoltaan SEK 27,7 miljardia. Kuivatut, suolatut ja savustetut lihat ja syötävät sivutuotteet (lihajalosteet, esim. makkara) myivät kaikkein eniten. Näiden myynti kasvoi vuosien välillä SEK 87 miljoonalla eli 7 prosentilla. Ruotsi rajautuu Pohjanmereen, jonka takia kala ja äyriäisvalikoimat ovat laajempia kuin Suomessa. Sisävesien kaloilla, kuten muikulla, on hyvin rajoitetut markkinat lukuun ottamatta muikunmätiä. Vuonna 2009 kalaa myytiin SEK 10,5 miljardilla. Kalan myynti on kasvanut noin 42 prosentilla aikavälillä Tätä kasvua ovat kuitenkin samalla aikavälillä suurelta osalta syöneet noin 33 prosentin hinnannousut. Tämä tarkoittaa sitä, että kalan myyntivolyymi on noussut 7,2 prosenttia tällä ajalla. Maitotuotteet ja kananmunat Maitotuotevalikoima on Suomessa paljon monipuolisempi kuin Ruotsissa. Erityisesti jogurtista ja muista hapatetuista maitotuotteista löytyy monia erilaisia makuvaihtoehtoja. Ruotsissa on kuitenkin laaja valikoima ekologisia maitotuotteita. Laktoosittomien tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan, esim. juustojen. Ruotsissa tehdyn uuden tutkimuksen mukaan 14 prosenttia ruotsalaisista ei siedä laktoosia. Tähän asti on arvioitu laktoosi-intoleranttien määrän sijoittuvan yhden ja viiden prosentin välille. Syynä uuteen tulokseen on todennäköisesti maahanmuutto maista, joissa laktoosi-intoleranssi on huomattavasti tavallisempaa kuin Skandinaviassa. Ruotsissa syödään kovajuustoa eniten maailmassa henkilöä kohti, ja jälkiruokajuustojen tarjonta on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Vuonna 2009 maitoa, juustoa ja munia myytiin SEK 30,4 miljardin arvosta, mikä kasvanut 6,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Meijerituotteiden hinnat nousivat 1,6 prosenttia vuoden 2009 aikana. 12

13 Maitoa myytiin päivittäistavarakaupassa SEK 5,6 miljardin arvosta vuonna 2009, mikä on kasvanut 3 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Standardi maidon ja muiden maitojen myynti on kasvanut vuoden 2009 aikana, mutta kevytmaidon, minimaidon ja keskimaidon myynti on kutistunut. Keskimaidon osuus myynnistä on 48 prosenttia, kun standardimaidon osuus on 22 ja kevytmaidon 18 prosenttia. Munien kokonaismyynti päivittäistavarakaupassa oli vuonna 2009 arvoltaan SEK 2,2 miljardia, mikä on 6,3 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Vapaiden kanojen munia myytiin vuonna 2009 SEK 1,2 miljardin arvosta, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Öljyt ja rasvat Öljyjen ja rasvojen myynti oli vuonna 2009 SEK 4,7 miljardia, mikä oli 2,5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Hinnat nousivat 0,5 prosentilla, kun verrattuna vuonna 2008 nousu oli 9,9 prosenttia. Öljyjen ja rasvojen myynti on kasvanut aikavälillä 28,3 prosenttia. Margariinin ja muiden rasvojen myynti on noussut 10 prosentilla vuodesta 2000 ja käsittää 63 prosenttia koko tuoteryhmän myynnistä. Öljyjen myynti päivittäistavarakaupassa oli arvoltaan SEK 808 miljoonaa, mikä on 4,1 prosenttia enemmän vuoteen 2008 verrattuna. Kasvu johtuu enimmäkseen kasvi- ja eläinperäisten ruokaöljyjen myynnistä. Hedelmät Keskimääräisesti ruotsalaiset syövät tuoreita hedelmiä SEK 1110 arvosta per vuosi. Tämä tarkoittaa, että jokainen ruotsalainen ostaa tuoreita hedelmiä SEK 21 arvosta per viikko. Tämä on vähemmän kuin makeisten myynti asukasta kohti, joka oli vuonna 2009 SEK per vuosi eli SEK 30 viikossa. Banaaneja myytiin kaikkein eniten, kun keskimääräinen ruotsalainen osti niitä SEK 267 arvosta per vuosi. Omenoita keskimääräisesti ostettiin per vuosi SEK 174 arvosta. Kuvio 9. Tuoreiden hedelmien myynti asukasta kohti vuonna 2009, SEK, kokonaiskaupassa 13

14 Vihannekset Vihanneksia myytiin SEK 18,7 miljardin arvosta vuonna 2009, mikä on kasvanut 3,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuodesta 2000 vihannesten myynti on kasvanut 42 prosenttia, kun hinnannousu on ollut 18 prosenttia tällä ajanvälillä. Vihanneksia ja perunoita myytiin SEK 12,2 miljardin arvosta, ja perunatuotteita myytiin noin SEK 3 miljardilla. Jalostetuissa perunatuotteissa suurin ryhmä on perunalastut, joilla on 46 prosentin osuus jalostettujen perunatuotteiden SEK 2,4 miljardin päivittäistavarakauppamyynnistä. Seuraavaksi tulevat 30 prosentin osuudellaan pakastetut perunatuotteet ja perunasalaatti 17 prosentilla. Perunalastujen myynti on viime vuosina kasvanut, mikä näkyy 7 prosentin myynnin kasvuna aikavälillä Mineraalivesi, virvoitusjuomat, hedelmä- ja vihannesjuomat Mineraalivesien, virvoitusjuomien ja mehujen myynti oli vuonna 2009 SEK 13 miljardia, mikä on 12,5 prosentin nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Virvoitusjuomien, mineraali- ja lähdevesien myynti kasvoi 9 prosenttia ja tuorepuristetut juomat ja mehut kasvoivat 16,5 prosenttia. Virvoitusjuomat, mineraali- ja lähdevedet ovat 54 prosenttia myynnin arvosta ja niiden myynti on kasvanut 58 prosenttia vuodesta Mineraaliveden, virvoitusjuomien, hedelmä- ja vihannesjuomien hinnankehitys on ollut erittäin heikkoa 2000-luvulla, lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin hinnat nousivat 3,4 prosenttia. Vuoden 2009 hinnankehitys oli 1,9 prosenttia. Lemmikkieläinruoan markkinat Ruotsissa on arvioiden mukaan noin koiraa ja 1,3 miljoonaa kissaa. Verrattuna Suomessa on noin koiraa ja kissojen määrä liikkuu sadoissa tuhansissa. Päivittäistavarakaupassa myytävästä lemmikinruoasta 60 prosenttia on kissanruokaa ja 40 prosenttia koiranruokaa. Lemmikkieläinkaupoista voidaan mainita esim. Djurmagazinet, jonka omistavat jäsenet, jolla on liikkeitä Haaparannasta Kristianstadiin etelässä. Liikkeiden lukumäärä on 52 kpl. Djurens värld on toinen merkittävä ketju, joka koostuu 33 yksittäin omistetusta liikkeestä, ketjulla on yhteinen markkinointi ja koulutusstrategia. Ketjulla on myös omia tuotteita 14

15 Elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonti Ruotsissa Helmikuussa 2011 yleisesti Ruotsin tavaroiden vienti oli arvoltaan SEK 99,9 miljardia ja tavaroita tuotiin SEK 87,9 miljardin arvosta. Netto kauppatase oli SEK 12,0 miljardia. Edellisvuoteen verrattuna vienti on kasvanut 22 prosenttia ja tuonti 9 prosenttia. Kuvio 10. Vienti, tuonti ja netto tavarakauppa (SEK miljardia) Kuvio 11. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonti vuosina Noin 40 prosenttia Ruotsissa myytävästä ruoasta on ulkomaista. Vuonna 2009 maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuotiin noin SEK 93 miljardin arvosta. Edelliseen vuoteen verrattuna arvo käyvissä hinnoissa 15

16 kasvoi 6 prosenttia. Kaikkiaan tuonnin kokonaisarvo laski 17 prosenttia vuonna 2009 verrattuna edelliseen vuoteen. 16

17 Maataloustuotteet ja elintarvikkeet olivat 10 prosenttia Ruotsin kokonaistuonnista vuonna 2009 ja 62 prosenttia tästä tuotiin EU maista. Tärkeimmät tuojamaat olivat Norja, Tanska, Saksa ja Alankomaat. Merkittävä osa tuonnista on tuotteita, joita ei joko valmisteta Ruotsissa ollenkaan tai valmistus on vähäistä. Näitä oli hedelmien ja vihannesten tuoteryhmä, joka oli toiseksi suurin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontiryhmä 18 prosentin osuudella. Kalat, äyriäiset ja nilviäiset olivat suurin tuoteryhmä ja vastaavat 22 prosentin osuutta tuonnista. Myös lihat ja lihatuotteet ja juomat vastasivat 10 prosenttia. Vuonna 2010 elintarvikkeiden tuonti Ruotsiin kasvoi 2,5 prosenttia. Suomalaiset elintarvikkeet Ruotsin markkinoilla Ruotsissa asuu noin suomalaissyntyperäistä henkilöä. Useimmat heistä muuttivat Ruotsiin luvun alussa. Suurin osa suomalaisista asuu Tukholman kunnan alueella, kun taas suhteellisesti suurin osa asuu Haaparannassa, Ylitorniossa, Syrahammarissa ja Skinnskattebergissä. Etnisesti katsottuna Ruotsin markkinoista siis melkein 5 % on suomalaista. Suomalaiset elintarvikkeet Ruotsissa voidaan jakaa kahteen eri luokkaan: 1. Tuotteet, jotka kohdistuvat ruotsinsuomalaisille markkinoille ja joiden alkuperä on perinteisestä ruokakulttuurista 2. Tuotteet, jotka Ruotsin suuret markkinaryhmät ovat yleisesti hyväksyneet Ensimmäinen tuonnin suuri maihinnousu Ruotsiin tapahtui oluen, juuston, makkaran, leivän ja makeisten kera 1960-luvun lopussa. Toinen aalto tuli 1990-luvun alussa Suomen ja Ruotsin liittyessä Euroopan unioniin, jolloin tärkeimmät uudet tuotteet olivat jogurtti, lihajalosteet, valmisruoka ja erikoistuotteet, kuten laktoosittomat ja gluteenittomat elintarvikkeet. Meijerituotteet 53,1 Viljatuotteet 26,1 Kahvi, tee, kaakao 24,5 Liha ja lihajalosteet 24,3 Sokeri ja makeiset 15,2 Yhteensä: 183,2 Kuvio 12. Elintarvikkeiden vienti Suomesta Ruotsiin vuonna 2008, MEUR 17

18 Kategoria 1 Perinteiset tuotteet Ensimmäinen kategoria sisältää esim. leikkelemakkarat, ruokamakkarat (lenkkimakkara, nakit, grillimakkara), kinkku, sinappi, kova ruisleipä, näkkileipä, mämmi, korput, rinkelit, suolakurkku, säilötty sieni, kalasäilykkeet, kotikalja, lakritsi, kaurahiutaleet, keksit, Karjalan piirakat, leipäjuusto, pehmeät juustot, suomalainen kahvi ja tervapastillit. Kategoria 2- Alkuperäismaasta riippumattomat tuotteet, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa Ruotsin markkinoilla Toiseen kategoriaan, jolla on vakiintunut markkina-asema Ruotsin elintarvikekaupassa ja jota myydään riippumatta tuotteen alkuperästä, sisältyy jogurtti, kovajuusto (erityisesti laktoositon) muut laktoosittomat maitotuotteet, hapankorput, letut, jäähdytetty valmisruoka, suklaa ja makeiset, mausteet, munat, sesonkivihannekset, siitakesienet, tuore ruisleipä, perunalastut ja vahva olut. Tuotteiden etabloituminen Suomalaiset ja ruotsalaiset markkinat ovat hyvin samanlaiset, eivätkä tuotevalikoimat poikkea toisistaan paljoakaan. Karkeasti voitaisiin sanoa, että ruotsalaiset eivät saa juuri mitään uutta Suomesta vallankaan koska he yleensä ovat askelen edellä kehityksessä. Yksi mahdollisuus päästä Ruotsin markkinoille on tehdä se tarjoamalla laatutuotteita tai palveluja halvemmalla hinnalla kuin he itse pystyvät tarjoamaan. Kohtuuhinta ja kohtuulaatu ovat Ruotsin nykytrendi, mutta korkeaa laatua toki arvostetaan edelleen, jos hinta ei ole liian huima. Ruotsalaisilla kuluttajilla on se käsitys, että Suomi tuottaa puhdasta ruokaa, mikä antaa positiivista lisäarvoa tuotteille. Myös designtuotteille ja muille erityistuotteille on Ruotsissa kysyntää. Suomalaiset elintarvikkeet ovat kannattavia erikoistuotteina, koska kysyntää on ensisijaisesti ominaisuuden vuoksi, eikä halvan hinnan johdosta. Esimerkkinä mainittakoon laktoosittomat maitotaloustuotteet, joille nyt povataan entistä suurempaa kysyntää laktoosi-intoleranssin lisäännyttyä Ruotsissa melkoista vauhtia. Ns. täydentävät tuotteet kaiken kaikkiaan saattavat löytää hyvin paikkansa Ruotsin markkinoilla. Tämä avaa mahdollisuuksia pienemmille suomalaisille elintarviketuottajille, jotka voivat tarjota hyviä ja attraktiivisia tuotteita kapealle markkinasegmentille. Ruotsalaiset kuluttajat arvostavat käsintehtyä ja kotikutoista sekä ruoan että muiden tuotteiden osalta. Paikallisuutta korostetaan entistä enemmän ja lähiruokaan liittyen kampanjoidaan Ruotsissa monilla eri alueilla. Laajassa mielessä lähellä tuotettu voidaan ajatella kattavan kaikki Pohjoismaat. Siten myös suomalaiset tuotteet voisivat kilpailla Ruotsin omien luomutuotteiden kanssa. Suomessa on joitain erityistuotteita, joilla ei ole lainkaan vastinetta Ruotsissa (esim. Yosa- kasvipohjaiset luomutuotteet), joiden kotimarkkinat sijaitsevat täten sekä Suomessa että Ruotsissa. 18

19 Tuotteen matka ruotsalaisen kaupan hyllylle on usein pitkä ja kilpailu hyllytilasta kova. Etabloitumisprosessiin kuuluu mm kansainvälisessä ohjelmassa mukanaolo, strategian valinta, erilaisiin järjestelmiin (esim. hinnoittelu, tuoterekisterit) perehtyminen, tuotteen sopeuttaminen vieraille markkinoille, näytteet ja esitteet, myyntikanavan valinta ja paljon, paljon muuta. Osaaminen ja kapasiteetti punnitaan. Suomessa toteutunut menestynyt konsepti ei suoraan sovellettuna välttämättä johda menestykseen Ruotsissa. Kuitenkin usko omaan tuotteeseen ja kyky kuunnella ja palvella asiakkaita ovat menestyksen avaimia myös ulkomailla. Ruotsin markkinoiden osalta n. 3-6 kk kaupan hyllyllä osoittavat tuotteen mahdollisen menekin. Harvat suomalaiset tuotteet ovat volyymimyyviä ja ainoa markkinajohtaja segmentissään on rapea hapankorppu. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ainoastaan jogurtti, laktoosittomat maitotuotteet, jäähdytetty valmisruoka ja siitakesieni ovat onnistuneet huomattavaan valtaukseen Ruotsin markkinoilla. Tuotteita, joiden on vaikeampi etabloitua Ruotsin markkinoille ovat mm. mehu, tuoremehu, pullotettu vesi, kevyt olut, siideri, jäätelö, voi, ruokarasva, kahvileipä, säilykkeet, hillot ja säilötyt tuotteet. Suurimmat ja tärkeimmät (ja myös haastavimmat) businessalueet sekä suurin osa markkinoista ja tukkuliikkeistä sijaitsevat Tukholmassa, Helsingborgissa, Malmössä ja Göteborgissa sekä niiden vaikutusalueella. Tuotteiden on oltava todella vetovoimaisia ja erityisiä päästäkseen näille markkinoille. Helpompaan on saavuttaa esim. Keski- ja Pohjois-Ruotsin markkinat, koska niin monet yritykset eivät ole pyrkimässä sinne, eikä kilpailu täten ole niin kova. Pienet (usein maalaispaikkakunnat) paikat voivat usein olla hyviä testimarkkinointipaikkoja, koska kuljetuskustannukset ym. tulevat edullisemmaksi. Suur-Tukholma 35,9 Länsi-Götanmaa 35,2 Etelä-Götanmaa 24,4 Itä-Götanmaa 23,2 Mälardalenin laakso 21,0 Etelä-Norlanti 14,0 Länsi-Sveanmaa 13,3 Pohjois-Norlanti 10,5 Kuvio 13. Myynti alueittain vuonna 2008, mrd. SEK Maantieteellisesti helpoimmat markkinat suomalaisille tuotteille ovat Norrlandin rannikko, Tukholma, Västerås ympäristöineen, Eskilstuna Mälardalenin laaksossa ja Göteborg. Näillä alueilla löytyy suomalaisia tuotteita melkein jokaisen ketjun myymälästä, useimmiten erikoishyllyistä tai Suomen lipulla merkittynä. 19

20 Puolet Ruotsin markkinoista Karlstadista ja Västervikstä etelään ovat lähempänä Tanskaa, Puolaa ja Saksaa kuin Suomea, mikä vaikuttaa kulutuskuvioon, koska Suomen tuntemus on heikkoa sillä alueella. Ruotsin elintarvikemarkkinoiden hintataso Elintarvikkeiden ja juomien hinnat nousivat kuluttajahintaindeksien mukaan 2,9 prosentilla aikavälillä Tämä on vähemmän kuin aikavälillä , jolloin hinnannousu oli kokonaiset 6,0 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 3,1 prosenttia ja alkoholittomien juomien 3,9 prosenttia. Alkoholijuomien hinnat nousivat 2,0 prosenttia. Kuvio 14. Elintarvikkeiden ja juomien hinnankehitys , indeksin perusta vuosi 2000 (index=100) Kaikkien tuoteryhmien hinnat nousivat vuonna 2009, kuten alhaalla olevasta taulukosta voidaan nähdä. Kaikkein eniten nousivat kahvin, teen ja kaakaon hinnat, jotka nousivat 8,9 prosenttia. Myös hedelmien hinnat nousivat huomattavasti, melkein 6 prosenttia. Öljyt ja rasvat tuoteryhmän hinnat nousivat eniten vuonna 2008, kun vuonna 2009 hinnannousu oli vain 0,5 prosenttia eli kaikkein vähiten kaikista tuoteryhmistä. Kuvio 15. Elintarvikkeiden ja juomien hinnanmuutokset välillä, kehitys prosentteina 20

21 1) 470 g. 2) Avser 200 g. 3) Kycklingfilé. 4) Avser djupfryst hel. 5) Medelstora frigående 15-pack. 6) Returflaska 50 cl. * Kuvio 16. Keskimääräiset vuosittaiset kuluttajahinnat tietyille elintarvikkeille, SEK 21

22 Jakelu- ja logistiikkakanavat Ruotsissa Jakelukanavat Elintarvikkeiden jakelu Ruotsissa on keskittynyt muutamalle alan tekijälle aivan kuten Suomessakin. Kolme suurinta ryhmittymää vastaa 87 prosenttia koko päivittäistavarakaupan markkinoista. Suurten ketjujen lisäksi ovat pienemmät, paikalliset kauppiaat, halpaketju- ja päivittäistavaraliikkeet, pikatukut, suurkeittiötukkukaupat, catering-yritykset, ravintolat, kurssikeskukset ja Ruotsin Alko, Systembolaget. Nämä markkinat muodostavat noin runsaat 25 % koko elintarvikemyynnin kokonaismyynnistä. Ruotsin markkinoille pääsemiseksi on seuraavia vaihtoehtoja: 1. Myydä suoraan ketjuille. Kaikki Ruotsin ketjut noudattavat EU:n kilpailutuslakia ja ketjujen sisäänostot ovat sen vuoksi avoinna kaikille toimittajille. Sisäänostojen valvontaan käytetään valintamenettelyä, jonka yritys aloittaa ilmoittamalla itsensä toimittajaksi. Uusia tuotteita voi yleensä tarjota vain tiettyinä ajankohtina, ns. valikoimajaksoina, 3-4 kertaa vuodessa. Toimittaja, joka täyttää kapasiteetti-vaatimukset sekä hinnan ja laadun, otetaan mukaan ketjujen tietokantaan, ja tuotteet käsitellään etupäässä ketjujen omassa logistiikkajärjestelmässä. Näitä tuotteita voi tilata kaikki ketjuun kuuluvat liikkeet. ICA:lla ja Hemköp-liikeketjulla on suuret vaatimukset jäljitettävyydestä ja sertifioinnista. Coop-ketjulla on oma sisäänosto-osasto etnisille ruoille, esim. suomalaisille tuotteille. Tapaamisen saaminen sisäänostajan kanssa vie monesti pitkän ajan, jopa 3-6 kuukautta. Yrityksellä on myös mahdollisuus solmia sopimus ketjujen omien tavaramerkkituotteiden valmistamisesta. Useat suomalaisyritykset ovatkin onnistuneet siinä. Marginaalit ovat pienet ja toimittajavaatimukset korkeat, mutta volyymin suuruuden vuoksi kauppa voi olla hyvinkin tuottava. 2. Myydä riippumattoman tukkuliikkeen kautta, joka on erikoistunut suomalaisiin elintarvikkeisiin. Ruotsissa on noin puolitusinaa tukkuliikettä, jotka harjoittavat suomalaisten elintarvikkeiden tuontia, joko suoraan valmistajalta tai tukkuliikkeiden kautta, etupäässä Turun ja Helsingin seuduilta. Hyvin tärkeää on löytää tukkuliike, jolla on oma logistinen toiminto, varasto ja jakelu, erityisesti jos on kysymys tuoretuotteista kuten lihasta ja juustosta. Nämä tukkuliikkeet toimivat harvoin valtakunnallisesti ja heidän asiakkaansa ovat usein ketjuihin kuuluvia yksityisiä elinkeinonharjoittajia, ei siis esim. osuuskuntalainen Coop-ketju. 3. Myydä ruotsalaisen tukkuliikkeen tai pikatukun / maahantuojan kautta. Tämä on parhaiten toimiva tapa, jos kyseessä on hedelmät, vihannekset, suurkeittiötuotteet ja muut nopeasti pilaantuvat tuotteet, ja jos ei ole mahdollisuutta/resursseja toimittaa suoraan ketjuille. Useimmat tukkuliikkeet sijaitsevat Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa. Tukkuliikkeet toimittavat kaikenlaisille asiakkaille. 4. Oman agentin kautta. Tämä liiketapa ei ole yleinen Ruotsissa ja sopiikin parhaiten hyvin vahvoille tavaramerkeille ja erityistuotteille, joille ei haluta rakentaa omaa myyntiorganisaatiota. 22

23 Päivittäistavarakauppiaat Ruotsin elintarvikekauppa koostuu kolmen suuren ja hintasegmentiltään erilaisen ketjun ryhmittymästä ja muutamasta pienestä haastajasta. Suurin ketju on ICA, jonka juuret juontavat yksityiseen päivittäistavarakauppaan. Se on nykyään osa eurooppalaista Ahold- ryhmää. Toiseksi suurin ketju on osuuskuntalainen Coop ja yksityinen Axfood, josta pääomistaja Axel Johnson AB omistaa 46 %. Haastajaasemissa ovat Bergendahls AB, jonka kotipaikka on Skånessa sekä halpakauppaketjut, saksalainen Lidl ja tanskalainen Netto. Kuvio 17. Päivittäistavarakauppaketjujen markkinaosuudet vuonna 2009 ICA ICA Gruppen on yksi Pohjois- Euroopan johtavista vähittäismyyntikaupan yrityksistä noin omalla ja kauppiaan omistamalla kaupalla Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. ICA Sverige on vähittäistavarakauppayritys, joka toimii ympäri Ruotsia yhteistyössä itsenäisten kauppiaiden kanssa. Kauppiaat omistavat ja hallitsevat omat myymälänsä, mutta heillä on sopimukset ICA Sverigen kanssa, joka koordinoi ostot, tukee kauppiaita myynninkehittämisessä ja on vastuussa logistiikasta ja yhteisestä markkinointikommunikaatiosta. ICA Sverigellä on neljä myymäläformaattia vastaamaan kuluttajien eri tarpeisiin: ICA Nära, ICA Supermarket, ICA Kvantum ja Maxi ICA Hypermarket. ICA Sverigen uusia konsepteja ovat ICA Cura myymälän sisäiset apteekit ja ICA To Go pikaruokamyymälät. Private Label tuotteiden osuus ICA:n tuotteista oli 18,4 prosenttia vuoden 2010 lopussa. ICA:n omia merkkejä ovat Ica, I love eco, Ica Selection, Ica Gott liv ja Euroshopper. Vuoden 2010 lopussa Ruotsissa oli ICA myymälää. Vuonna 2009 ICA:n osuus Ruotsin päivittäistavarakaupasta oli 50,7 prosenttia. 23

24 Coop KF Groupin emoyhtiö on ruotsalainen osuuskuntien liitto, joka on kollektiivinen 47 kuluttajaosuuskuntayhteisön liittoutuma. KF:llä on kaksi pääliiketoiminta-aluetta; päivittäistavarakauppa ja media. KF Groupin ydinliiketoiminta on Coopin päivittäistavarakauppa. Coop brändin alla on useita vähittäismyyntiketjuja Ruotsissa. Näitä ovat päivittäistavaraketjut kuten Coop Forum, Coop Extra, Coop Konsum ja Coop Nära. Noin 380 myymälää 760:sta Coopin myymälästä Ruotsissa kuuluvat päivittäistavarakaupan ryhmään. Coopin omia merkkejä ovat Änglamark, Coop, X-tra, Blåvitt, Rainbow ja Signum. Vuonna 2009 Coopin osuus Ruotsin päivittäistavarakaupasta oli 21,5 prosenttia. Axfood Axfood on elintarvikkeiden vähittäiskaupan ja tukkukaupan yritys Ruotsissa. Axfood:in vähittäiskauppaketjuja ovat Willys, Hemköp ja PrisXtra. Ryhmä omistaa noin 230 myymälää. Lisäksi Axfood tekee yhteistyötä myös monien yksityissomisteisen kauppojen kanssa, jotka ovat sitoutuneet Axfood:iin sopimuksien kautta. Näitä on Hemköp ja Willys ketjuissa, mutta myös Handlar n ja Tempo merkkien alla. Kaikkiaan Axfood tekee yhteistyötä noin 840 yksityisomistuisen kaupan kanssa. Tukkukauppaa tehdään Dagab:in ja Axfood Närlivs:in kautta. 24

25 Axfoodilla noin 22 prosenttia tuotteista on omaa merkkiä, mikä on kaikkein suurin osuus Ruotsissa. Axfoodin ketjuista oman merkin tuotteita myynnistä oli Hemköpissä 16 prosenttia, Willysillä 24 prosenttia ja WillysHemmassa 28,7 prosenttia. Axfoodin omia merkkejä ovat Willys, Hemköp, Garant, Garant Ekologiska varor (orgaaniset tuotteet), Aware (reilu kauppa) ja Eldorado (halparuokamerkki). Bergendahls Bergendahls & Son on Bergendahl-Mylonopoulos perheen omistama yritys kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa. Liiketoiminta on keskittynyt kolmelle alalle, jotka ovat ruoka, muoti ja kodin sisustus. Henkilöstöä on noin kuudessa eri maassa. Pääkonttori sijaitsee Hässleholmissa Ruotsissa. Bergendahls Food on ollut kasvuvoittaja Ruotsin päivittäistavarakaupassa. Henkilöstöä on noin 3000 ja liikevaihto on SEK 9 miljardia. Omia ketjuja ovat City Gross ja EKO. Yhteistyötä tehdään yksityisomisteisten kauppojen kanssa Den Svenska Matrebellen ja Matöppet ryhmittymien kautta. City Gross on Ruotsin suurista päivittäistavaraketjuista kasvanut kaikkein eniten ja sen ennustetaan jatkavan vielä kasvuaan. Luontaistuotekauppa Luontaistuotteita myydään monen eri kanavan kautta. Suurin osa kuluttajista ostaa luontaistuotteensa päivittäistavarakaupoista, luontaistuotekaupoista tai apteekeista. Yhä yleisempää on myös ostaa tuotteita verkkokaupassa tai postimyyntinä. Ruotsissa on noin 880 luontaistuotekauppaa, joista noin 170 on Tukholmassa. Vähintään yhtä paljon näitä kauppoja on myös Internetissä. Luontaistuotteita myydään Ruotsissa yli SEK 3 miljardilla per vuosi. Suurin osa luontaistuotteista tuodaan esim. Saksasta ja Sveitsistä. Luontaistuotteet koostuvat elintarvikkeista ja ravintolisistä, joita valvoo elintarvikevirasto ja luontaislääkkeistä ja vapaaluetteloiduista rohdosvalmisteista, joita valvoo Lääkevirasto ja ihon- ja lihasten hoitotuotteista. Käsikauppalääkkeitä ja reseptilääkkeitä saa Ruotsissa myydä vain apteekeissa. 25

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 Susanna Kiijärvi Ympäristöosaston monisteita 48 2003 Lähdeviite Kiijärvi S. 2003: Päivittäistavarakauppojen luomutuotteiden

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan!

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Asiakastaan arvostava ELINTARVIKETUKKU Elintarviketukku Rikainen Oy on tamperelainen täyden palvelun tukkuliike. Tarjoamme alueen asiakkaille, kuten lounaspaikoille,

Lisätiedot

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan

Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan #orklabarometri LEHDISTÖTIEDOTE Vapaa julkaistavaksi, 8.2.2017 Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan TIIVISTELMÄ Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 2005 2015 (1-6) Milj. e 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL Venäjä satsaa elintarviketeollisuuteen Venäjän elintarviketuotanto on kasvanut 2000-luvulla. Silti tuontitarve

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.1.2001 KOM(2001) 19 lopullinen 2001/0022 (ACC) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden Euroopan unionina toimivien jäsenvaltioiden sekä Slovenian

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014 Analyytikkoaamiainen Talous- ja rahoitusjohtaja 19.3.2014 Kesko Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?

LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.

Lisätiedot

Vauhtia kasvuun idästä Talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Page 1

Vauhtia kasvuun idästä Talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Page 1 Vauhtia kasvuun idästä Page 1 Kesko-konserni lyhyesti Vähittäiskaupan osaaja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä Liikevaihdon jakauma toimialoittain % liikevaihdosta % liikevaihdosta Ruokakesko Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Luomu Suomessa SISÄLLYS

Luomu Suomessa SISÄLLYS Luomu Suomessa SISÄLLYS 1. Luomutilat v. 2012 2. Luomupeltoala v. 2012 3. Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 4. Luomukasvintuotanto 5. Luomukotieläintilat 6. Luomukotieläintuotanto 7. Luomukeruu 8. Luomun

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA

AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA AUTOKLINIKKATUTKIMUS RAVINTOMUUTTUJIA KOSKEVAT KOMMENTIT AK MUUTTUJA AU MUUTTUJA V7049 MUUTTUJAN NIMI RUOANVALMISTUKSESSA KÄYTETTY RASVA KOMMENTTI Haastattelussa kysyttiin erikseen ruoanvalmistuksessa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Sijoittaja- ja analyytikkotapaaminen

Sijoittaja- ja analyytikkotapaaminen Sijoittaja- ja analyytikkotapaaminen Wulff-Yhtiöt - markkinajohtaja Suomessa 2009 myynti tuotteet toimisto atk-oheis yritysimago NASDAQ OMX alkaen 2000 WUF1V ainoa toimistomaailman alan listattu yritys

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot