Markkinaselvitys Ruotsin elintarvikemarkkinoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Markkinaselvitys Ruotsin elintarvikemarkkinoista"

Transkriptio

1 Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistämisohjelma Vie äläkä vikise S11103 Markkinaselvitys Ruotsin elintarvikemarkkinoista Turku Science Park Oy

2 Sisällysluettelo Yleiskatsaus... 2 Ruotsin markkinapotentiaali ja asiakasryhmät... 2 Markkinoiden koko... 2 Markkinoiden rakenne... 2 Markkinoiden kehitysvaihe ja kasvunäkymät... 3 Myynnin kehitys ja nousevat trendit... 5 Ekologisuus ja eettisyys... 6 Luomu kaupoissa... 7 KRAV... 7 Terveellisyys... 8 Itsehoitotuotteet... 8 Svensk Egenvård... 8 Pakastetuotteet ja valmisruoat... 9 Kaupan omat merkit (Private Label) Elintarvikesektorit Leipä ja viljatuotteet Liha, siipikarja ja kala Maitotuotteet ja kananmunat Öljyt ja rasvat Hedelmät Vihannekset Mineraalivesi, virvoitusjuomat, hedelmä- ja vihannesjuomat Lemmikkieläinruoan markkinat Elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonti Ruotsissa Suomalaiset elintarvikkeet Ruotsin markkinoilla Tuotteiden etabloituminen Ruotsin elintarvikemarkkinoiden hintataso Jakelu- ja logistiikka kanavat Ruotsissa Jakelukanavat Päivittäistavarakauppiaat ICA Coop Axfood Bergendahls Luontaistuotekauppa Internet Logistiikka Elintarvikealan toimialaorganisaatioita Elintarvikkeiden markkinointikanavat Ruotsissa Messut Messuja Ruotsissa Lähteet

3 Yleiskatsaus Vuonna 2010 päivittäistavarakaupan kasvu oli Ruotsissa hieman odotettua pienempää. Kokonaismyynti oli alustavien lukujen mukaan SEK 269,81 miljardia, mikä edustaa 2,0 prosentin kasvua verrattuna edellisen vuoden 4,2 prosentin kasvuun. Ruotsin markkinat ovat kylläiset ja kasvavat normaalisti hitaasti. ICA, Axfood (Hemköp, Willy), Coop ja Bergdahls (City Gross) ovat markkinoiden suurimmat toimijat. Lisäksi markkinoilla ovat alennusketjut Lidl Saksasta ja Netto Tanskasta, ja myös muita toimijoita, kuten huoltoasemat ja kotiinkuljetusyritykset. Kilpailu päätoimijoiden kesken on ollut tiukkaa jo jonkin aikaa. Osoituksena tästä on Ruotsissa elintarvikkeiden hintojen lähentyminen EU: n keskiarvoa. Vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisi sai kuluttajat keskittymään entistä enemmän hintaan. Tämä puolestaan johti tiukempaan kilpailuun ja kasvatti hintapaineita toimijoiden kesken. Samalla kuluttajat haluaisivat terveellisiä tuotteita, mutta myös yksinkertaisia ja käytännöllisiä ratkaisuja. Kiinnostus luonnonmukaisia tuotteita kohtaan on jatkuvasti suurta. Tietoisuus ilmasto- ja ympäristökysymyksistä jatkaa kasvuaan ja ajaa orgaanisten, paikallisten ja reilun kaupan tuotteiden kysyntää. Ruotsin markkinapotentiaali ja asiakasryhmät Markkinoiden koko Väestön suhde Ruotsin ja Suomen välillä on noin 1,75. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsin markkinat ovat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin Suomen markkinat. Tämä suhde heijastuu myös varsin tarkasti kun verrataan maiden päivittäistavarakaupan liikevaihtoa. Myynti asukasta kohti on noin euroa molemmissa maissa. Noin 12 % Ruotsin kotitalouksien menoista menee ruokaan. Elintarviketeollisuus on Ruotsin neljänneksi suurin teollisuudenala ja sen osuus teollisuustuotannosta on noin 7 prosenttia. Kyseessä on suhteellisen vakiintunut toimiala, mutta viime vuosina se on kansainvälistynyt voimakkaasti. Suurimmat elintarviketeollisuussektorit ovat teurastus- ja lihateollisuus, meijeriteollisuus ja leipomoala, jotka työllistävät yhteensä 58 prosenttia työllisten määrästä. Ruotsin elintarviketeollisuuden osuus EU:n teollisuuden koko elintarviketuotannosta on noin 2 prosenttia, mikä on suunnilleen sama kuin Ruotsin osuus 27 jäsenmaan väestöstä. Markkinoiden rakenne Ruotsin elintarviketeollisuus on sekoitus pieniä, alueellisia ja paikallisesti toimivia yksityisyrityksiä, suuryrityksistä ja maatalouden osuuskuntia ensisijaisesti kansallisella painotuksella, ja kansainvälisesti aktiivisia hyvin suuria elintarvikealan konserneja. Ruotsissa on yli 3200 elintarviketeollisuuden yritystä, joista yli 1300 on yhden hengen yrityksiä, joilla ei ole työntekijöitä. Pienyritykset ovat hallitsevia, ja vain noin 650 yrityksellä on yli 10 työntekijää. Noin 140 yrityksellä on työntekijöitä yli 50, ja näistä vain 24:llä on enemmän kuin 500 työntekijää. 3

4 Koko, henkilöstömäärä Yritysten määrä Yhteensä Kuvio 1. Elintarvikeyritysten määrä vuonna 2009 koon mukaan eriteltynä Kuvio 2. Suurimmat elintarvikealan yritykset Ruotsissa vuonna

5 Meijeriteollisuutta hallitsee ruotsalaisen Arlan ja tanskalaisen MD -Foodsin fuusiosta syntynyt Arla Foods. Amerikkalainen Kraft Foods on merkittävä tekijä elintarvikealalla. Olutteollisuutta hallitsee tanskalainen Carlsberg n. 40 prosentin osuudella. Vin & Spritin omistaa ranskalainen Pernod-Ricard. IKEA:n menestys on tehnyt niiden kautta myytäviä ruotsalaisia elintarvikkeita tunnetuksi ympäri maailmaa. Ruotsi kuuluu maailman johtaviin maihin funktionaalisten elintarvikkeiden tuottajana. Tunnetuimpia funktionaalisten elintarvikkeiden tuottajia ovat Probi, Biogaia ja Medipharm. Markkinoiden kehitysvaihe ja kasvunäkymät Ruotsin maatalous ja elintarviketeollisuus ovat kilpailukykyisiä kansainvälisestä näkökulmasta, mikä näkyy erityisesti viennin positiivisessa kehityksessä. Tästä indikoi myös se, että monet kansainväliset elintarvikealan yritykset ovat valinneet Ruotsin tuotannon ja myynnin tukikohdakseen Pohjoismaiden ja Baltian markkinoille. Kilpailu kuitenkin kasvaa. Ruotsin markkinoiden kasvua rajoittavat heikko väestönkasvu ja kotitalouksien ostovoima. Keskimäärin kasvu on ollut viime vuosina 1-2 prosenttia vuodessa kiintein hinnoin mitattuna ja osan tästä kasvusta on ottanut elintarvikkeiden tuonti. Vaikka kilpailu on lisääntynyt Ruotsin kotimaan markkinoilla vuoden 1995 EU:hun liittymisen jälkeen, on sen työllisyyttä vähentävä vaikutus ollut pieni. Viime vuosina suurten rakenteellisten muutosten ja tuottavuuden merkittävän kasvun myötä työpaikat alalla ovat kuitenkin suhteellisesti vähentyneet, lähinnä teurastus- ja lihateollisuudessa ja leipomo-, meijeri- ja panimoteollisuudessa. Monet yritykset ovat pystyneet hyödyntämään parantuneita markkinamahdollisuuksia ja ovat lisänneet tuotantoaan ja vientiään. Ruotsin elintarvikemarkkinoita leimaa edelleen suuret alueelliset erot, esim. kahvin, leivän, lihajalosteiden ja maitotuotteiden kulutuksessa. Kaupunkialueilla on suuria etnisiä kohderyhmiä, esimerkiksi suomalaiset, Lähi- Idästä muuttaneet, etelä- amerikkalaiset ja afrikkalaiset. Tuotteet, joiden markkinat pitkällä tähtäimellä kasvavat, ovat pastat, siipikarja, pakatut juomat ja vihannekset. Juustojen myynti kasvoi merkittävästi vuonna 2009, ja etenkin laktoosittoman juuston ja muiden erikoisjuustojen. Myös itämaisen ruokakulttuurin tuotteiden, leivän, suklaan, keittojen ja kastikkeiden myynti kasvoi. Perunoiden, kulutusmaidon, tuoreeltaan pakattujen kakkujen ja pullan ja voin myynti vähentyi. Ruotsi on melko omavarainen vilja- ja maitotuotteiden suhteen. Kala, vihannekset ja hedelmät ovat suuria tuontitavaroita. Norja, Tanska, Saksa ja Alankomaat ovat suurimmat toimittajamaat, Suomi on 11. sijalla. Itä-Euroopasta tuodaan edelleen vähän tuotteita, mutta hintatekijä viittaa kasvuun, varsinkin kun ruotsalaisten tavaramerkkien valmistus tapahtuu yhä suuremmassa kaavassa ulkomailla. 5

6 Myynnin kehitys ja nousevat trendit Vuonna 2009 elintarvikkeiden myynti nousi 4,2 prosentilla ja alkoholittomien juomien myynti nousi 11,6 prosentilla. Kuten alla olevasta kuviosta voi nähdä, on hedelmiä lukuun ottamatta kaikkien tuoteryhmien myynti noussut. Hedelmien myynti on muuttumaton verrattuna vuoden 2008 lukuihin, sillä niiden korkea hinnannousu on johtanut selvään kulutuksen pienenemiseen. Lisäystä on ensisijaisesti ollut maidon, juuston ja munien myynnissä, joka nousi 6,3 prosenttia. Myös kalaa myytiin 5,3 prosenttia enemmän. Kuvio 3. Elintarvikkeiden ja juomien myynnin kehitys aikavälillä , kehitys prosenteissa Vuodesta 2000 elintarvikkeiden myynti on kasvanut 45 prosentilla. Kaikkien elintarviketuoteryhmien myynti on kasvanut vuodesta 2000, mikä johtuu sekä hinnan että volyymin noususta. Lihan myynti on kasvanut kokonaisella 64,3 prosentilla, mikä johtuu enimmäkseen hinnan noususta. Kalan myynti on kasvanut 42,2 prosenttia. Sokerin, hillon, hunajan, suklaan ja makeisten myynti on noussut lähinnä kasvaneen kulutuksen takia. Alkoholittomien juomien kokonaismyynti on noussut 45,7 prosenttia vuodesta Mineraalivesi, virvoitusjuomat ja hedelmä- ja vihannesjuomat ovat kasvaneet myynniltään 58,1 prosenttia, johtuen volyymistä ja hinnasta. Väkevien alkoholijuomien myynti on toisaalta laskenut vuodesta 2000 yhteensä 4,4 prosenttia. Viinin 58,5 prosentin myynninkasvu johtuu täysin volyymin kasvusta eikä hinnannoususta. Koska merkittävä osa alkoholista ostetaan Systembolagetin ulkopuolelta (raja- ja laitonta kauppaa) eivät edellä olevat luvut kerro mitään todellisesta alkoholin käytöstä Ruotsissa. 6

7 Kuvio 4. Elintarvikkeiden ja juomien myynti vuonna 2009 Ekologisuus ja eettisyys Kulutustottumukset ovat muuttuneet ympäristön, eettisyyden ja terveellisyyden tullessa yhä tärkeämmiksi arvoiksi ruotsalaisille kuluttajille. Luonnonmukaisten tuotteiden tarjonta Ruotsissa onkin laaja ja hintataso hyvin lähellä muita tuotteita. Eniten luomuvaihtoehtoja löytyy meijeri- ja viljatuotteista, kananmunista, hedelmistä ja vihanneksista. Luomulihan ja -leikkeleiden tarjonta on kuitenkin edelleen vähäistä. Kaksi nousevinta trendiä ovat paikallisesti tuotetut elintarvikkeet ja korkealaatuisuus. Markkinoinnissa useimmiten käytetyt termit ovat naturligt ja äkta, eli luonnollinen ja aito. Vuonna 2009 ruoan ja alkoholittomien juomien myynnistä 4 prosenttia on luomutuotteita, mikä on 16 prosenttia enemmän vuoteen 2008 verrattuna. Kasvuvauhti on hidastunut huippuvuodesta 2008, jolloin luomumarkkinat kasvoivat ennätyksellisellä 38 prosentilla. Markkinaosuuksien kasvun syyksi arvioidaan vuonna 2009 kasvanutta luomutuotteiden tarjontaa, kun se sitä edellisenä vuotena syntyi myös lisääntyneistä ostokerroista ja elintarvikkeiden hinnannoususta. Suurin osa orgaanisten tuotteiden myynnistä on maidon, juuston ja kanamunien tuoteryhmässä, missä niiden myynti on lähes 8 prosenttia. Myös hedelmät ja vihannekset yltävät lähes 6 prosenttiin. Viimeisen viiden vuoden sisällä kasvua on tapahtunut erityisesti kahvin, teen, kaakaon, kananmunien, vihannesten, maito- ja juustotuotteiden sekä kalan osalla. Luomukalan myynti pomppasi parissa vuodessa lähes nollasta 4 prosenttiin. Tähän arvellaan yhdeksi syyksi kalastuksen ympäristövaikutusten nousua mediakeskusteluun. Sen sijaan leivän ja muiden viljatuotteiden sekä erityisesti lihan osuudet ovat pysyneet lähes samana pidemmän aikaa; viljatuotteilla 2 prosentin tuntumassa ja lihalla noin puolessatoista prosentissa. 7

8 Kuvio 5. Ekologisten elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynti vuosina 2004 ja 2009 Luomu kaupoissa Tutkimuksien mukaan ruotsalaisista 22% ilmoittaa ostavansa luomutuotteita niin usein kuin mahdollista ja lisäksi 50% ostaa silloin tällöin. Vain 4% ei osta luomutuotteita ollenkaan. Coopilla on Ruotsissa suurin luomun markkinaosuus 30 prosenttia. Sen omalla Änglamark -merkillä on ekologisia ja luomutuotteita valikoimissa lähes 300 kappaletta. ICA:n markkinaosuus luomusta on 28 prosenttia, ja myös heillä on oma I love eco-tuotemerkki luomutuotteille. Axfoodin osuus on 12 prosenttia koko luomutuotemarkkinoista ja heillä on valikoimassaan yli 1300 luomutuotetta, mikä vastaa 5,6 prosenttia heidän tuotteistostaan. He myyvät luomutuotteita myös omalla Garant Ekologiska varor merkillään, jonka alla on noin 70 tuotetta. Bergendahls Gruppenin osuus luomun myynnistä on 5 prosenttia ja heidän valikoimissaan on noin 400 eri luomutuotetta. Heillä ei ole kuitenkaan ole omaa tuotemerkkiä tuotteilleen. KRAV KRAV on rekisteröity tuotemerkki, jonka omistaa KRAV ekonomisk föreningen -yhdistys, johon kuuluu yhdistyksiä ja yrityksiä, jotka edustavat viljelijöitä, jalostajia, kauppaa ja kuluttajia sekä ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneita tahoja. Yhdistyksen piirissä on noin 3000 viljelijää ja 450 yritystä luvun puolessa välissä muutaman luomuyhdistyksen perustamasta yhteistyöjärjestöstä on kasvanut merkittävä luomualaa Ruotsissa kehittävä yhteistyöelin, joka vastaa omien luomusääntöjensä kehittämisestä, kansainvälisestä yhteistyöstä, edunvalvonnasta, markkinoinnista ja tiedottamisesta. Ruotsissa markkinoitavista luomutuotteista noin 80 prosenttia on KRAV-merkittyjä. SIFOn juuri tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan KRAV-merkki on tunnetuin ja arvostetuin ruuan laatumerkki Ruotsissa, sen tunnettuus on huikeat 99 %. Verrattuna EU-luomumerkintään KRAV-merkinnällä on huomattavasti parempi maine. Erityisesti KRAV:in yhteistyössä Svensk Sigillin kanssa kehittämä ympäristömerkintä on vakuuttanut ihmiset ilmastoystävällisyydestä. Tutkimuksen mukaan myös viidennes ruotsalaisista haluaa ostaa lisää KRAV-tuotteita. 8

9 Terveellisyys Ruoan terveellisyys on myös tärkeätä ruotsalaisille, mikä voidaan nähdä esim. kasvaneessa kriittisyydessä ruoan lisäaineita kohtaan. Laktoosittomien ja gluteenittomien tuotteiden segmentti kasvaa nopeasti Ruotsissa, kuitenkin vertauskohtaisesti Suomessa kehitys on paljon pidemmällä. Elintarvikkeiden 12 prosentin alv-luokkaan kuuluvien terveystuotteiden kokonaismyynti on myös kasvanut aikavälillä 109 prosenttia. Kuitenkin vuonna 2009 myynti laski 13 prosentilla. Itsehoitotuotteet Vuonna 2010 itsehoitotuotteita myytiin noin SEK 2,4 miljardin arvosta luontaistuotekaupoissa, päivittäistavarakaupoissa ja apteekeissa. Myynnin volyymissa ei ole ollut muutosta vuoteen 2009 verrattuna, mutta liikevaihto on kuitenkin laskenut samana aikana 5 prosentilla. Tämä indikoi itsehoitotuotteiden keskimääräisen hinnan laskeneen vuonna Alla olevasta taulukosta voimme nähdä, että painonhallintatuotteet ovat kaikkein myydyimpiä itsehoitotuotteita, kuitenkin vitamiinien ja mineraalien ollessa lähes kakkosena. Naiset ostavat itsehoitotuotteita yli puolet miehiä enemmän. Produktkategori Försäljning i tkr 2010 Viktkontroll Vitaminer & Mineraler Hjärta & Kärl (Fiskolja) Mage & Tarm Förkylning Rogivande, stela leder och muskler Uppiggande Hår, hud & naglar Kvinna Man Sport produkter Övriga Totalt Kuvio 6. Itsehoitotuotteiden myynti eri tuotekategorioissa vuonna 2010 Svensk Egenvård Svenska Egenvård on itsehoitoalan kehitysorganisaatio. Yritys välittää tietoa itsehoidosta kuluttajille, medialle ja yhteiskunnan päätöksentekijöille. Jäsenyrityksille he antavat tukea ja informaatiota. Heidän pyrkimyksensä on myös tuotteiden turvallisuuden takaaminen ohjeistuksen ja kontrolloinnin avulla. Svensk Egenvård edustaa jäseniään yhteisissä kysymyksissä, ja siksi on jatkuvassa yhteydenpidossa alan keskeisten virastojen, järjestöjen ja poliittisten päättäjien kanssa. Svensk Egenvårdilla on virallinen status neuvoa antavana elimenä viranomaisille ja hallitukselle. 9

10 Svensk Egenvård yhdistys organisoi 75 prosenttia kasviperäisten lääkkeiden, rohdosvalmisteiden, ravintolisien ja luonnonmukaisien ihonhoitotuotteiden tuottajista Ruotsin markkinoilla. Marraskuussa 2010 jäsenyrityksiä oli 75, joiden tuhansia tuotemerkkejä myydään terveystuotekaupassa yhteensä noin 500 myymälässä, 900 apteekissa, päivittäistavarakaupassa ja Internetissä ja muussa kotijakelussa. Jäsenien kokonaisliikevaihto on yli SEK 3 miljardia. Pakastetuotteet ja valmisruoat Suomessa valmisruoka tarkoittaa useimmin tuoretta jäähdytettyä ruokaa, kun Ruotsissa se on useimmiten pakastettua. Kuitenkin pakastamattomista valmisruoista esimerkiksi salaatti on hyvin myyvä tuote. Ruotsissa käytetään voimakkaampia mausteita ja aasialainen, lähinnä thaimaalainen ruoka, on yleistä. Voimme nähdä kuluttajien kulutustottumusten muuttumisen muun muassa pakastetuotteiden myynnissä, joka kasvaa nopeammin kuin elintarvikkeiden myynti kokonaisuudessaan. Vuosina pakasteiden myynti on kasvanut 5-6 prosenttia vuodessa, kun verrattuna muiden elintarvikkeiden myynti on kasvanut 1-2 prosenttia kiintein hinnoin mitattuna. Voimakas kulutuksen kehitys paloitellulle linnunlihalle, valmisruoille, ranskalaisille, leipomotuotteille, lihapullille, hampurilaisille, pyttipannulle ja välipaloille ovat myös esimerkkinä mukavuuden ja helppouden tärkeydestä kuluttajien ruokavalinnoissa / Tonnia (%) Osuus (%) Per capita Vihannekset ,2 10,3 5,4 Marjat ,2 2,1 1,1 Liha ,0 13,2 6,9 Siipikarja ,8 14,3 7,5 Peruna ,0 14,5 7,6 Kala ,7 7,8 4,1 Merenelävät ,6 3,1 1,6 Leipomotuotteet ,1 7,3 3,8 Bake off ,3 11,9 6,2 Valmisruoat ,7 14,2 7,4 Muut ,8 1,3 0,7 Yhteensä , ,2 Kuvio 7. Pakastettujen elintarvikkeiden kulutus vuonna 2009, tonnia ja kiloa asukasta kohti 10

11 Kaupan omat merkit (Private Label) Ruotsissa kaupan omat tavaramerkit ovat paljon tavallisempia kuin Suomessa. Valikoima on monipuolinen, eli tuotteita löytyy kaurahiutaleista leikkeisiin. Sopimus toimittajan kanssa tehdään useimmiten yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi. Vuonna 2009 kaupan omien merkkien elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynti oli SEK 21,2 miljardia, mikä on 14 prosenttia kokonaismyynnistä. Elintarvikkeiden osuus tästä on 15 prosenttia. Viime vuosina kaikkein eniten ovat kasvaneet lihan, kalan, vihannesten ja hedelmien myynti kaupan omien merkkien alla. Kaupan omien merkkien elintarvikkeita Ruotsissa myyvät kauppaketjut ovat ICA, Axfood, Coop, Lidl ja Netto. COICOP Varugrupp EMVförsäljning (mnkr) 01 Livsmedel och alkoholfria drycker Total försäljning (mnkr) Andel EMV (%) Livsmedel Bröd och övriga spannmålsprodukter Kött Fisk Mjölk, ost och ägg Oljor och fetter Frukt Grönsaker Socker, sylt, honung, choklad och konfektyr Övriga livsmedel Alkoholfria drycker Kaffe, te och chokladdryck Mineralvatten, läskedrycker, frukt och grönsaksjuicer Kuvio 8. Kaupan omien merkkien elintarvikkeiden ja juomien myynti päivittäistavarakaupassa vuonna

12 Elintarvikesektorit Leipä ja viljatuotteet Suomessa on vahva ruisleipäkulttuuri, joka Ruotsista löytyy ainoastaan pieneltä vyöhykkeeltä, joka ulottuu läpi Keski-Ruotsin. Muualla Ruotsissa limput ja vaaleammat leipälajit vallitsevat markkinoita, mutta hapanleipäkulttuuri on nopeaa vauhtia yleistymässä, varsinkin suurkaupunkialueilla. Vuonna 2009 leivän ja muiden viljatuotteiden myynti oli SEK 27,4 miljardia, mikä on kasvanut 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Leivän myynti kasvoi viljatuotteiden suurimpana tuoteryhmänä 5,1 prosenttia vuonna 2009, jolloin leipää myytiin SEK 13,2 miljardin arvosta päivittäistavarakaupassa. Ruokaleivän osuus myynnistä on 66 prosenttia eli SEK 8,6 miljardia. Vehnäleivän osuus myynnistä oli 8 prosenttia eli SEK 1 miljardia. Verrattuna vuoteen 2000 leivän ja viljatuotteiden myynti on kasvanut 45,4 prosenttia. Liha, siipikarja ja kala Marinoitujen ja esivalmistettujen lihatuotteiden, esim. sian- ja naudanlihan, sekä siipikarjan valikoima on Suomessa paljon laajempi kuin Ruotsissa. Ruotsissa on voimakas suuntaus paikallisten ja pientuottajien tuottamiin lihajalosteisiin. Suomalaista meetvurstia vastaa Norjasta, Tanskasta ja Italiasta maahantuotu salami. Vuonna 2009 lihaa myytiin SEK 33 miljardilla, mikä on 5,1 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Lihan myynti on kasvanut 64 prosenttia vuodesta Vaikka lihan hinta on noussut 20,5 prosenttia vuodesta 2000 on myyntivolyymi kehittynyt 36 prosentilla vuosien välillä. Päivittäistavarakaupassa lihan myynti kasvoi 6 prosentilla vuosien 2008 ja 2009 välillä ja on arvoltaan SEK 27,7 miljardia. Kuivatut, suolatut ja savustetut lihat ja syötävät sivutuotteet (lihajalosteet, esim. makkara) myivät kaikkein eniten. Näiden myynti kasvoi vuosien välillä SEK 87 miljoonalla eli 7 prosentilla. Ruotsi rajautuu Pohjanmereen, jonka takia kala ja äyriäisvalikoimat ovat laajempia kuin Suomessa. Sisävesien kaloilla, kuten muikulla, on hyvin rajoitetut markkinat lukuun ottamatta muikunmätiä. Vuonna 2009 kalaa myytiin SEK 10,5 miljardilla. Kalan myynti on kasvanut noin 42 prosentilla aikavälillä Tätä kasvua ovat kuitenkin samalla aikavälillä suurelta osalta syöneet noin 33 prosentin hinnannousut. Tämä tarkoittaa sitä, että kalan myyntivolyymi on noussut 7,2 prosenttia tällä ajalla. Maitotuotteet ja kananmunat Maitotuotevalikoima on Suomessa paljon monipuolisempi kuin Ruotsissa. Erityisesti jogurtista ja muista hapatetuista maitotuotteista löytyy monia erilaisia makuvaihtoehtoja. Ruotsissa on kuitenkin laaja valikoima ekologisia maitotuotteita. Laktoosittomien tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan, esim. juustojen. Ruotsissa tehdyn uuden tutkimuksen mukaan 14 prosenttia ruotsalaisista ei siedä laktoosia. Tähän asti on arvioitu laktoosi-intoleranttien määrän sijoittuvan yhden ja viiden prosentin välille. Syynä uuteen tulokseen on todennäköisesti maahanmuutto maista, joissa laktoosi-intoleranssi on huomattavasti tavallisempaa kuin Skandinaviassa. Ruotsissa syödään kovajuustoa eniten maailmassa henkilöä kohti, ja jälkiruokajuustojen tarjonta on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Vuonna 2009 maitoa, juustoa ja munia myytiin SEK 30,4 miljardin arvosta, mikä kasvanut 6,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Meijerituotteiden hinnat nousivat 1,6 prosenttia vuoden 2009 aikana. 12

13 Maitoa myytiin päivittäistavarakaupassa SEK 5,6 miljardin arvosta vuonna 2009, mikä on kasvanut 3 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Standardi maidon ja muiden maitojen myynti on kasvanut vuoden 2009 aikana, mutta kevytmaidon, minimaidon ja keskimaidon myynti on kutistunut. Keskimaidon osuus myynnistä on 48 prosenttia, kun standardimaidon osuus on 22 ja kevytmaidon 18 prosenttia. Munien kokonaismyynti päivittäistavarakaupassa oli vuonna 2009 arvoltaan SEK 2,2 miljardia, mikä on 6,3 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Vapaiden kanojen munia myytiin vuonna 2009 SEK 1,2 miljardin arvosta, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Öljyt ja rasvat Öljyjen ja rasvojen myynti oli vuonna 2009 SEK 4,7 miljardia, mikä oli 2,5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Hinnat nousivat 0,5 prosentilla, kun verrattuna vuonna 2008 nousu oli 9,9 prosenttia. Öljyjen ja rasvojen myynti on kasvanut aikavälillä 28,3 prosenttia. Margariinin ja muiden rasvojen myynti on noussut 10 prosentilla vuodesta 2000 ja käsittää 63 prosenttia koko tuoteryhmän myynnistä. Öljyjen myynti päivittäistavarakaupassa oli arvoltaan SEK 808 miljoonaa, mikä on 4,1 prosenttia enemmän vuoteen 2008 verrattuna. Kasvu johtuu enimmäkseen kasvi- ja eläinperäisten ruokaöljyjen myynnistä. Hedelmät Keskimääräisesti ruotsalaiset syövät tuoreita hedelmiä SEK 1110 arvosta per vuosi. Tämä tarkoittaa, että jokainen ruotsalainen ostaa tuoreita hedelmiä SEK 21 arvosta per viikko. Tämä on vähemmän kuin makeisten myynti asukasta kohti, joka oli vuonna 2009 SEK per vuosi eli SEK 30 viikossa. Banaaneja myytiin kaikkein eniten, kun keskimääräinen ruotsalainen osti niitä SEK 267 arvosta per vuosi. Omenoita keskimääräisesti ostettiin per vuosi SEK 174 arvosta. Kuvio 9. Tuoreiden hedelmien myynti asukasta kohti vuonna 2009, SEK, kokonaiskaupassa 13

14 Vihannekset Vihanneksia myytiin SEK 18,7 miljardin arvosta vuonna 2009, mikä on kasvanut 3,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuodesta 2000 vihannesten myynti on kasvanut 42 prosenttia, kun hinnannousu on ollut 18 prosenttia tällä ajanvälillä. Vihanneksia ja perunoita myytiin SEK 12,2 miljardin arvosta, ja perunatuotteita myytiin noin SEK 3 miljardilla. Jalostetuissa perunatuotteissa suurin ryhmä on perunalastut, joilla on 46 prosentin osuus jalostettujen perunatuotteiden SEK 2,4 miljardin päivittäistavarakauppamyynnistä. Seuraavaksi tulevat 30 prosentin osuudellaan pakastetut perunatuotteet ja perunasalaatti 17 prosentilla. Perunalastujen myynti on viime vuosina kasvanut, mikä näkyy 7 prosentin myynnin kasvuna aikavälillä Mineraalivesi, virvoitusjuomat, hedelmä- ja vihannesjuomat Mineraalivesien, virvoitusjuomien ja mehujen myynti oli vuonna 2009 SEK 13 miljardia, mikä on 12,5 prosentin nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Virvoitusjuomien, mineraali- ja lähdevesien myynti kasvoi 9 prosenttia ja tuorepuristetut juomat ja mehut kasvoivat 16,5 prosenttia. Virvoitusjuomat, mineraali- ja lähdevedet ovat 54 prosenttia myynnin arvosta ja niiden myynti on kasvanut 58 prosenttia vuodesta Mineraaliveden, virvoitusjuomien, hedelmä- ja vihannesjuomien hinnankehitys on ollut erittäin heikkoa 2000-luvulla, lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin hinnat nousivat 3,4 prosenttia. Vuoden 2009 hinnankehitys oli 1,9 prosenttia. Lemmikkieläinruoan markkinat Ruotsissa on arvioiden mukaan noin koiraa ja 1,3 miljoonaa kissaa. Verrattuna Suomessa on noin koiraa ja kissojen määrä liikkuu sadoissa tuhansissa. Päivittäistavarakaupassa myytävästä lemmikinruoasta 60 prosenttia on kissanruokaa ja 40 prosenttia koiranruokaa. Lemmikkieläinkaupoista voidaan mainita esim. Djurmagazinet, jonka omistavat jäsenet, jolla on liikkeitä Haaparannasta Kristianstadiin etelässä. Liikkeiden lukumäärä on 52 kpl. Djurens värld on toinen merkittävä ketju, joka koostuu 33 yksittäin omistetusta liikkeestä, ketjulla on yhteinen markkinointi ja koulutusstrategia. Ketjulla on myös omia tuotteita 14

15 Elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonti Ruotsissa Helmikuussa 2011 yleisesti Ruotsin tavaroiden vienti oli arvoltaan SEK 99,9 miljardia ja tavaroita tuotiin SEK 87,9 miljardin arvosta. Netto kauppatase oli SEK 12,0 miljardia. Edellisvuoteen verrattuna vienti on kasvanut 22 prosenttia ja tuonti 9 prosenttia. Kuvio 10. Vienti, tuonti ja netto tavarakauppa (SEK miljardia) Kuvio 11. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonti vuosina Noin 40 prosenttia Ruotsissa myytävästä ruoasta on ulkomaista. Vuonna 2009 maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuotiin noin SEK 93 miljardin arvosta. Edelliseen vuoteen verrattuna arvo käyvissä hinnoissa 15

16 kasvoi 6 prosenttia. Kaikkiaan tuonnin kokonaisarvo laski 17 prosenttia vuonna 2009 verrattuna edelliseen vuoteen. 16

17 Maataloustuotteet ja elintarvikkeet olivat 10 prosenttia Ruotsin kokonaistuonnista vuonna 2009 ja 62 prosenttia tästä tuotiin EU maista. Tärkeimmät tuojamaat olivat Norja, Tanska, Saksa ja Alankomaat. Merkittävä osa tuonnista on tuotteita, joita ei joko valmisteta Ruotsissa ollenkaan tai valmistus on vähäistä. Näitä oli hedelmien ja vihannesten tuoteryhmä, joka oli toiseksi suurin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontiryhmä 18 prosentin osuudella. Kalat, äyriäiset ja nilviäiset olivat suurin tuoteryhmä ja vastaavat 22 prosentin osuutta tuonnista. Myös lihat ja lihatuotteet ja juomat vastasivat 10 prosenttia. Vuonna 2010 elintarvikkeiden tuonti Ruotsiin kasvoi 2,5 prosenttia. Suomalaiset elintarvikkeet Ruotsin markkinoilla Ruotsissa asuu noin suomalaissyntyperäistä henkilöä. Useimmat heistä muuttivat Ruotsiin luvun alussa. Suurin osa suomalaisista asuu Tukholman kunnan alueella, kun taas suhteellisesti suurin osa asuu Haaparannassa, Ylitorniossa, Syrahammarissa ja Skinnskattebergissä. Etnisesti katsottuna Ruotsin markkinoista siis melkein 5 % on suomalaista. Suomalaiset elintarvikkeet Ruotsissa voidaan jakaa kahteen eri luokkaan: 1. Tuotteet, jotka kohdistuvat ruotsinsuomalaisille markkinoille ja joiden alkuperä on perinteisestä ruokakulttuurista 2. Tuotteet, jotka Ruotsin suuret markkinaryhmät ovat yleisesti hyväksyneet Ensimmäinen tuonnin suuri maihinnousu Ruotsiin tapahtui oluen, juuston, makkaran, leivän ja makeisten kera 1960-luvun lopussa. Toinen aalto tuli 1990-luvun alussa Suomen ja Ruotsin liittyessä Euroopan unioniin, jolloin tärkeimmät uudet tuotteet olivat jogurtti, lihajalosteet, valmisruoka ja erikoistuotteet, kuten laktoosittomat ja gluteenittomat elintarvikkeet. Meijerituotteet 53,1 Viljatuotteet 26,1 Kahvi, tee, kaakao 24,5 Liha ja lihajalosteet 24,3 Sokeri ja makeiset 15,2 Yhteensä: 183,2 Kuvio 12. Elintarvikkeiden vienti Suomesta Ruotsiin vuonna 2008, MEUR 17

18 Kategoria 1 Perinteiset tuotteet Ensimmäinen kategoria sisältää esim. leikkelemakkarat, ruokamakkarat (lenkkimakkara, nakit, grillimakkara), kinkku, sinappi, kova ruisleipä, näkkileipä, mämmi, korput, rinkelit, suolakurkku, säilötty sieni, kalasäilykkeet, kotikalja, lakritsi, kaurahiutaleet, keksit, Karjalan piirakat, leipäjuusto, pehmeät juustot, suomalainen kahvi ja tervapastillit. Kategoria 2- Alkuperäismaasta riippumattomat tuotteet, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa Ruotsin markkinoilla Toiseen kategoriaan, jolla on vakiintunut markkina-asema Ruotsin elintarvikekaupassa ja jota myydään riippumatta tuotteen alkuperästä, sisältyy jogurtti, kovajuusto (erityisesti laktoositon) muut laktoosittomat maitotuotteet, hapankorput, letut, jäähdytetty valmisruoka, suklaa ja makeiset, mausteet, munat, sesonkivihannekset, siitakesienet, tuore ruisleipä, perunalastut ja vahva olut. Tuotteiden etabloituminen Suomalaiset ja ruotsalaiset markkinat ovat hyvin samanlaiset, eivätkä tuotevalikoimat poikkea toisistaan paljoakaan. Karkeasti voitaisiin sanoa, että ruotsalaiset eivät saa juuri mitään uutta Suomesta vallankaan koska he yleensä ovat askelen edellä kehityksessä. Yksi mahdollisuus päästä Ruotsin markkinoille on tehdä se tarjoamalla laatutuotteita tai palveluja halvemmalla hinnalla kuin he itse pystyvät tarjoamaan. Kohtuuhinta ja kohtuulaatu ovat Ruotsin nykytrendi, mutta korkeaa laatua toki arvostetaan edelleen, jos hinta ei ole liian huima. Ruotsalaisilla kuluttajilla on se käsitys, että Suomi tuottaa puhdasta ruokaa, mikä antaa positiivista lisäarvoa tuotteille. Myös designtuotteille ja muille erityistuotteille on Ruotsissa kysyntää. Suomalaiset elintarvikkeet ovat kannattavia erikoistuotteina, koska kysyntää on ensisijaisesti ominaisuuden vuoksi, eikä halvan hinnan johdosta. Esimerkkinä mainittakoon laktoosittomat maitotaloustuotteet, joille nyt povataan entistä suurempaa kysyntää laktoosi-intoleranssin lisäännyttyä Ruotsissa melkoista vauhtia. Ns. täydentävät tuotteet kaiken kaikkiaan saattavat löytää hyvin paikkansa Ruotsin markkinoilla. Tämä avaa mahdollisuuksia pienemmille suomalaisille elintarviketuottajille, jotka voivat tarjota hyviä ja attraktiivisia tuotteita kapealle markkinasegmentille. Ruotsalaiset kuluttajat arvostavat käsintehtyä ja kotikutoista sekä ruoan että muiden tuotteiden osalta. Paikallisuutta korostetaan entistä enemmän ja lähiruokaan liittyen kampanjoidaan Ruotsissa monilla eri alueilla. Laajassa mielessä lähellä tuotettu voidaan ajatella kattavan kaikki Pohjoismaat. Siten myös suomalaiset tuotteet voisivat kilpailla Ruotsin omien luomutuotteiden kanssa. Suomessa on joitain erityistuotteita, joilla ei ole lainkaan vastinetta Ruotsissa (esim. Yosa- kasvipohjaiset luomutuotteet), joiden kotimarkkinat sijaitsevat täten sekä Suomessa että Ruotsissa. 18

19 Tuotteen matka ruotsalaisen kaupan hyllylle on usein pitkä ja kilpailu hyllytilasta kova. Etabloitumisprosessiin kuuluu mm kansainvälisessä ohjelmassa mukanaolo, strategian valinta, erilaisiin järjestelmiin (esim. hinnoittelu, tuoterekisterit) perehtyminen, tuotteen sopeuttaminen vieraille markkinoille, näytteet ja esitteet, myyntikanavan valinta ja paljon, paljon muuta. Osaaminen ja kapasiteetti punnitaan. Suomessa toteutunut menestynyt konsepti ei suoraan sovellettuna välttämättä johda menestykseen Ruotsissa. Kuitenkin usko omaan tuotteeseen ja kyky kuunnella ja palvella asiakkaita ovat menestyksen avaimia myös ulkomailla. Ruotsin markkinoiden osalta n. 3-6 kk kaupan hyllyllä osoittavat tuotteen mahdollisen menekin. Harvat suomalaiset tuotteet ovat volyymimyyviä ja ainoa markkinajohtaja segmentissään on rapea hapankorppu. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ainoastaan jogurtti, laktoosittomat maitotuotteet, jäähdytetty valmisruoka ja siitakesieni ovat onnistuneet huomattavaan valtaukseen Ruotsin markkinoilla. Tuotteita, joiden on vaikeampi etabloitua Ruotsin markkinoille ovat mm. mehu, tuoremehu, pullotettu vesi, kevyt olut, siideri, jäätelö, voi, ruokarasva, kahvileipä, säilykkeet, hillot ja säilötyt tuotteet. Suurimmat ja tärkeimmät (ja myös haastavimmat) businessalueet sekä suurin osa markkinoista ja tukkuliikkeistä sijaitsevat Tukholmassa, Helsingborgissa, Malmössä ja Göteborgissa sekä niiden vaikutusalueella. Tuotteiden on oltava todella vetovoimaisia ja erityisiä päästäkseen näille markkinoille. Helpompaan on saavuttaa esim. Keski- ja Pohjois-Ruotsin markkinat, koska niin monet yritykset eivät ole pyrkimässä sinne, eikä kilpailu täten ole niin kova. Pienet (usein maalaispaikkakunnat) paikat voivat usein olla hyviä testimarkkinointipaikkoja, koska kuljetuskustannukset ym. tulevat edullisemmaksi. Suur-Tukholma 35,9 Länsi-Götanmaa 35,2 Etelä-Götanmaa 24,4 Itä-Götanmaa 23,2 Mälardalenin laakso 21,0 Etelä-Norlanti 14,0 Länsi-Sveanmaa 13,3 Pohjois-Norlanti 10,5 Kuvio 13. Myynti alueittain vuonna 2008, mrd. SEK Maantieteellisesti helpoimmat markkinat suomalaisille tuotteille ovat Norrlandin rannikko, Tukholma, Västerås ympäristöineen, Eskilstuna Mälardalenin laaksossa ja Göteborg. Näillä alueilla löytyy suomalaisia tuotteita melkein jokaisen ketjun myymälästä, useimmiten erikoishyllyistä tai Suomen lipulla merkittynä. 19

20 Puolet Ruotsin markkinoista Karlstadista ja Västervikstä etelään ovat lähempänä Tanskaa, Puolaa ja Saksaa kuin Suomea, mikä vaikuttaa kulutuskuvioon, koska Suomen tuntemus on heikkoa sillä alueella. Ruotsin elintarvikemarkkinoiden hintataso Elintarvikkeiden ja juomien hinnat nousivat kuluttajahintaindeksien mukaan 2,9 prosentilla aikavälillä Tämä on vähemmän kuin aikavälillä , jolloin hinnannousu oli kokonaiset 6,0 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 3,1 prosenttia ja alkoholittomien juomien 3,9 prosenttia. Alkoholijuomien hinnat nousivat 2,0 prosenttia. Kuvio 14. Elintarvikkeiden ja juomien hinnankehitys , indeksin perusta vuosi 2000 (index=100) Kaikkien tuoteryhmien hinnat nousivat vuonna 2009, kuten alhaalla olevasta taulukosta voidaan nähdä. Kaikkein eniten nousivat kahvin, teen ja kaakaon hinnat, jotka nousivat 8,9 prosenttia. Myös hedelmien hinnat nousivat huomattavasti, melkein 6 prosenttia. Öljyt ja rasvat tuoteryhmän hinnat nousivat eniten vuonna 2008, kun vuonna 2009 hinnannousu oli vain 0,5 prosenttia eli kaikkein vähiten kaikista tuoteryhmistä. Kuvio 15. Elintarvikkeiden ja juomien hinnanmuutokset välillä, kehitys prosentteina 20

21 1) 470 g. 2) Avser 200 g. 3) Kycklingfilé. 4) Avser djupfryst hel. 5) Medelstora frigående 15-pack. 6) Returflaska 50 cl. * Kuvio 16. Keskimääräiset vuosittaiset kuluttajahinnat tietyille elintarvikkeille, SEK 21

22 Jakelu- ja logistiikkakanavat Ruotsissa Jakelukanavat Elintarvikkeiden jakelu Ruotsissa on keskittynyt muutamalle alan tekijälle aivan kuten Suomessakin. Kolme suurinta ryhmittymää vastaa 87 prosenttia koko päivittäistavarakaupan markkinoista. Suurten ketjujen lisäksi ovat pienemmät, paikalliset kauppiaat, halpaketju- ja päivittäistavaraliikkeet, pikatukut, suurkeittiötukkukaupat, catering-yritykset, ravintolat, kurssikeskukset ja Ruotsin Alko, Systembolaget. Nämä markkinat muodostavat noin runsaat 25 % koko elintarvikemyynnin kokonaismyynnistä. Ruotsin markkinoille pääsemiseksi on seuraavia vaihtoehtoja: 1. Myydä suoraan ketjuille. Kaikki Ruotsin ketjut noudattavat EU:n kilpailutuslakia ja ketjujen sisäänostot ovat sen vuoksi avoinna kaikille toimittajille. Sisäänostojen valvontaan käytetään valintamenettelyä, jonka yritys aloittaa ilmoittamalla itsensä toimittajaksi. Uusia tuotteita voi yleensä tarjota vain tiettyinä ajankohtina, ns. valikoimajaksoina, 3-4 kertaa vuodessa. Toimittaja, joka täyttää kapasiteetti-vaatimukset sekä hinnan ja laadun, otetaan mukaan ketjujen tietokantaan, ja tuotteet käsitellään etupäässä ketjujen omassa logistiikkajärjestelmässä. Näitä tuotteita voi tilata kaikki ketjuun kuuluvat liikkeet. ICA:lla ja Hemköp-liikeketjulla on suuret vaatimukset jäljitettävyydestä ja sertifioinnista. Coop-ketjulla on oma sisäänosto-osasto etnisille ruoille, esim. suomalaisille tuotteille. Tapaamisen saaminen sisäänostajan kanssa vie monesti pitkän ajan, jopa 3-6 kuukautta. Yrityksellä on myös mahdollisuus solmia sopimus ketjujen omien tavaramerkkituotteiden valmistamisesta. Useat suomalaisyritykset ovatkin onnistuneet siinä. Marginaalit ovat pienet ja toimittajavaatimukset korkeat, mutta volyymin suuruuden vuoksi kauppa voi olla hyvinkin tuottava. 2. Myydä riippumattoman tukkuliikkeen kautta, joka on erikoistunut suomalaisiin elintarvikkeisiin. Ruotsissa on noin puolitusinaa tukkuliikettä, jotka harjoittavat suomalaisten elintarvikkeiden tuontia, joko suoraan valmistajalta tai tukkuliikkeiden kautta, etupäässä Turun ja Helsingin seuduilta. Hyvin tärkeää on löytää tukkuliike, jolla on oma logistinen toiminto, varasto ja jakelu, erityisesti jos on kysymys tuoretuotteista kuten lihasta ja juustosta. Nämä tukkuliikkeet toimivat harvoin valtakunnallisesti ja heidän asiakkaansa ovat usein ketjuihin kuuluvia yksityisiä elinkeinonharjoittajia, ei siis esim. osuuskuntalainen Coop-ketju. 3. Myydä ruotsalaisen tukkuliikkeen tai pikatukun / maahantuojan kautta. Tämä on parhaiten toimiva tapa, jos kyseessä on hedelmät, vihannekset, suurkeittiötuotteet ja muut nopeasti pilaantuvat tuotteet, ja jos ei ole mahdollisuutta/resursseja toimittaa suoraan ketjuille. Useimmat tukkuliikkeet sijaitsevat Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa. Tukkuliikkeet toimittavat kaikenlaisille asiakkaille. 4. Oman agentin kautta. Tämä liiketapa ei ole yleinen Ruotsissa ja sopiikin parhaiten hyvin vahvoille tavaramerkeille ja erityistuotteille, joille ei haluta rakentaa omaa myyntiorganisaatiota. 22

23 Päivittäistavarakauppiaat Ruotsin elintarvikekauppa koostuu kolmen suuren ja hintasegmentiltään erilaisen ketjun ryhmittymästä ja muutamasta pienestä haastajasta. Suurin ketju on ICA, jonka juuret juontavat yksityiseen päivittäistavarakauppaan. Se on nykyään osa eurooppalaista Ahold- ryhmää. Toiseksi suurin ketju on osuuskuntalainen Coop ja yksityinen Axfood, josta pääomistaja Axel Johnson AB omistaa 46 %. Haastajaasemissa ovat Bergendahls AB, jonka kotipaikka on Skånessa sekä halpakauppaketjut, saksalainen Lidl ja tanskalainen Netto. Kuvio 17. Päivittäistavarakauppaketjujen markkinaosuudet vuonna 2009 ICA ICA Gruppen on yksi Pohjois- Euroopan johtavista vähittäismyyntikaupan yrityksistä noin omalla ja kauppiaan omistamalla kaupalla Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. ICA Sverige on vähittäistavarakauppayritys, joka toimii ympäri Ruotsia yhteistyössä itsenäisten kauppiaiden kanssa. Kauppiaat omistavat ja hallitsevat omat myymälänsä, mutta heillä on sopimukset ICA Sverigen kanssa, joka koordinoi ostot, tukee kauppiaita myynninkehittämisessä ja on vastuussa logistiikasta ja yhteisestä markkinointikommunikaatiosta. ICA Sverigellä on neljä myymäläformaattia vastaamaan kuluttajien eri tarpeisiin: ICA Nära, ICA Supermarket, ICA Kvantum ja Maxi ICA Hypermarket. ICA Sverigen uusia konsepteja ovat ICA Cura myymälän sisäiset apteekit ja ICA To Go pikaruokamyymälät. Private Label tuotteiden osuus ICA:n tuotteista oli 18,4 prosenttia vuoden 2010 lopussa. ICA:n omia merkkejä ovat Ica, I love eco, Ica Selection, Ica Gott liv ja Euroshopper. Vuoden 2010 lopussa Ruotsissa oli ICA myymälää. Vuonna 2009 ICA:n osuus Ruotsin päivittäistavarakaupasta oli 50,7 prosenttia. 23

24 Coop KF Groupin emoyhtiö on ruotsalainen osuuskuntien liitto, joka on kollektiivinen 47 kuluttajaosuuskuntayhteisön liittoutuma. KF:llä on kaksi pääliiketoiminta-aluetta; päivittäistavarakauppa ja media. KF Groupin ydinliiketoiminta on Coopin päivittäistavarakauppa. Coop brändin alla on useita vähittäismyyntiketjuja Ruotsissa. Näitä ovat päivittäistavaraketjut kuten Coop Forum, Coop Extra, Coop Konsum ja Coop Nära. Noin 380 myymälää 760:sta Coopin myymälästä Ruotsissa kuuluvat päivittäistavarakaupan ryhmään. Coopin omia merkkejä ovat Änglamark, Coop, X-tra, Blåvitt, Rainbow ja Signum. Vuonna 2009 Coopin osuus Ruotsin päivittäistavarakaupasta oli 21,5 prosenttia. Axfood Axfood on elintarvikkeiden vähittäiskaupan ja tukkukaupan yritys Ruotsissa. Axfood:in vähittäiskauppaketjuja ovat Willys, Hemköp ja PrisXtra. Ryhmä omistaa noin 230 myymälää. Lisäksi Axfood tekee yhteistyötä myös monien yksityissomisteisen kauppojen kanssa, jotka ovat sitoutuneet Axfood:iin sopimuksien kautta. Näitä on Hemköp ja Willys ketjuissa, mutta myös Handlar n ja Tempo merkkien alla. Kaikkiaan Axfood tekee yhteistyötä noin 840 yksityisomistuisen kaupan kanssa. Tukkukauppaa tehdään Dagab:in ja Axfood Närlivs:in kautta. 24

25 Axfoodilla noin 22 prosenttia tuotteista on omaa merkkiä, mikä on kaikkein suurin osuus Ruotsissa. Axfoodin ketjuista oman merkin tuotteita myynnistä oli Hemköpissä 16 prosenttia, Willysillä 24 prosenttia ja WillysHemmassa 28,7 prosenttia. Axfoodin omia merkkejä ovat Willys, Hemköp, Garant, Garant Ekologiska varor (orgaaniset tuotteet), Aware (reilu kauppa) ja Eldorado (halparuokamerkki). Bergendahls Bergendahls & Son on Bergendahl-Mylonopoulos perheen omistama yritys kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa. Liiketoiminta on keskittynyt kolmelle alalle, jotka ovat ruoka, muoti ja kodin sisustus. Henkilöstöä on noin kuudessa eri maassa. Pääkonttori sijaitsee Hässleholmissa Ruotsissa. Bergendahls Food on ollut kasvuvoittaja Ruotsin päivittäistavarakaupassa. Henkilöstöä on noin 3000 ja liikevaihto on SEK 9 miljardia. Omia ketjuja ovat City Gross ja EKO. Yhteistyötä tehdään yksityisomisteisten kauppojen kanssa Den Svenska Matrebellen ja Matöppet ryhmittymien kautta. City Gross on Ruotsin suurista päivittäistavaraketjuista kasvanut kaikkein eniten ja sen ennustetaan jatkavan vielä kasvuaan. Luontaistuotekauppa Luontaistuotteita myydään monen eri kanavan kautta. Suurin osa kuluttajista ostaa luontaistuotteensa päivittäistavarakaupoista, luontaistuotekaupoista tai apteekeista. Yhä yleisempää on myös ostaa tuotteita verkkokaupassa tai postimyyntinä. Ruotsissa on noin 880 luontaistuotekauppaa, joista noin 170 on Tukholmassa. Vähintään yhtä paljon näitä kauppoja on myös Internetissä. Luontaistuotteita myydään Ruotsissa yli SEK 3 miljardilla per vuosi. Suurin osa luontaistuotteista tuodaan esim. Saksasta ja Sveitsistä. Luontaistuotteet koostuvat elintarvikkeista ja ravintolisistä, joita valvoo elintarvikevirasto ja luontaislääkkeistä ja vapaaluetteloiduista rohdosvalmisteista, joita valvoo Lääkevirasto ja ihon- ja lihasten hoitotuotteista. Käsikauppalääkkeitä ja reseptilääkkeitä saa Ruotsissa myydä vain apteekeissa. 25

Ruotsin elintarvikemarkkinat. Image: anankkml / FreeDigitalPhotos.net Image: Paul / FreeDigitalPhotos.net Image: winnond / FreeDigitalPhotos.

Ruotsin elintarvikemarkkinat. Image: anankkml / FreeDigitalPhotos.net Image: Paul / FreeDigitalPhotos.net Image: winnond / FreeDigitalPhotos. Ruotsin elintarvikemarkkinat Image: anankkml / FreeDigitalPhotos.net Image: Paul / FreeDigitalPhotos.net Image: winnond / FreeDigitalPhotos.net Päivittäistavarakaupan yleiskatsaus 2010 Päivittäistavarakaupan

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Puolan markkinapotentiaali ja asiakasryhmät Puolan asukasluku on noin 38 miljoonaa. Elintarvikemarkkinat on yksi tärkeimmistä Puolan talouden sektoreista.

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin markkinapotentiaali tuoteryhmittäin Ilkka Alarotu 20.11.2015 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston tuottamista myynti vuosimyynti on tällä hetkellä arviolta 242 milj. euroa ja luomun

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 21 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 22-29 Milj. euroa 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 Tuonti Vienti Helsinki 5.8.21 Tietoja

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 Susanna Kiijärvi Ympäristöosaston monisteita 48 2003 Lähdeviite Kiijärvi S. 2003: Päivittäistavarakauppojen luomutuotteiden

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan!

Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Monipuolinen valikoima arkeen ja juhlaan! Asiakastaan arvostava ELINTARVIKETUKKU Elintarviketukku Rikainen Oy on tamperelainen täyden palvelun tukkuliike. Tarjoamme alueen asiakkaille, kuten lounaspaikoille,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Gluteenittomien leipien ja leivonnaisten markkinat Ruotsissa

Gluteenittomien leipien ja leivonnaisten markkinat Ruotsissa Gluteenittomien leipien ja leivonnaisten markkinat Ruotsissa Sitra / Keliakiahankkeen päätöstilaisuus 3.3.2009 Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Marja Kahra 1 Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Suomalais-ruotsalaisen

Lisätiedot

LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNAN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA TOUKO-KESÄKUUSSA 2002

LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNAN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA TOUKO-KESÄKUUSSA 2002 LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNAN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA TOUKO-KESÄKUUSSA 2002 Anne Rantala Ympäristöosaston monisteita 46 2002 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 2005 2015 (1-6) Milj. e 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 200 Jane Ilomäki Ympäristöosaston monisteita 55 Lähdeviite Ilomäki, J. 200: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 200 -Ympäristöosaston

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL

Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla. Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL Venäjä satsaa elintarviketeollisuuteen Venäjän elintarviketuotanto on kasvanut 2000-luvulla. Silti tuontitarve

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014

Venäjän asettamien pakotteiden sisältö 15.8.2014 Venäjän tuontikiellon vaikutukset ja jatkotoimet (Sisältää tausta-aineistoa) Pohjois-Karjalan kansanedustajat Marita ja Asko Miettisen maitotilalla Joensuussa 15.8.2014 MTK Pohjois-Karjala Venäjän asettamien

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Tietoa elintarviketeollisuudesta ja koulutuksesta

Tietoa elintarviketeollisuudesta ja koulutuksesta Tietoa elintarviketeollisuudesta ja koulutuksesta Elintarviketeollisuusliitto ry 2012 Elintarviketeollisuus Kehittää ja valmistaa ruokaa kuluttajille ja suurtalouksille Panostaa jatkuvasti uutuuksien kehittämiseen

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003 Marjukka Välimaa Ympäristöosaston monisteita 49 Lähdeviite Välimaa M. 2003: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 2003.-Ympäristöosaston

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot