15 vuotta 1/2011 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU on silmällä pidettäviä lajeja. Syynä uhanalaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15 vuotta 1/2011 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2011. on silmällä pidettäviä lajeja. Syynä uhanalaisuuteen"

Transkriptio

1 JO 15 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 15 vuotta 1/2011 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2011 Hannu Alén Urpu-Kaarina Yli-Laurila Vuolteenkoskea säännöstellään automaattisesti Teuron-Puujoen vesien tilaa pyritään parantamaan ja tulvia vähentämään muun muassa Vuolteenkosken säännöstelyllä. Sivu 6. Hämeenkylmänkukka punaisella listalla Punaisen listan kasvit ja eläimet ovat uhanalaisia. Lisäksi listalla on silmällä pidettäviä lajeja. Syynä uhanalaisuuteen on yleensä ihmisen toiminta. Sivu 2. Urpu-Kaarina Yli-Laurila alssi niskanen Joutsenten kevät Riihimäen Arolammilla pesii jälleen laulujoutsenpari. Tässä kuvassa on tosin vuonna 2008 Arolammilla pesinyt joutsenpari. Sivu 4. Vanhalle ikkunalle uusi elämä Mieti toisenkin kerran ennen kuin kuskaat vanhoja huonokuntoisia ikkunoita kaatopaikalle. Lassi Tudeer puhaltaa niihin uuden elämän Lopen Pilpalassa. Sivu 3. Taistelu Hirvijärven levää vastaan pekka seitovirta Hirvijärven Suojeluyhdistys on aloittanut sinilevän vastaisen taistelun. Korttoonlahteen laskevassa purossa oli huhtikuussa runsaasti vettä. Sivu 6.

2 2 Toukokuu 2011 Lapsen luontoelämykset ovat lähellä Kodin takainen pusikko kantoineen ja kivineen voi olla lapselle seikkailupuisto ja lähioja on kuin vuolas joki. Lasta ei välttämättä tarvitse kyyditä pidemmälle. Hän löytää luonnon ihmeet lähempääkin, jos niitä vaan on tarjolla. Monet lapset elävät kuitenkin jo meilläkin niin kaupungistuneessa ympäristössä, että luontoa saa etsimällä etsiä. Miten ihailinkaan taas pääsiäisen aikaan englantilaisten mutkatonta suhdetta luontoon. Lämpiminä päivinä lontoolaiset kerääntyivät suurina joukkoina pääkaupungin keuhkoiksi jätettyjen isojen puistojen nurmikolle istumaan, leikkimään, syömään lounasta tai välipalaa. Missään ei kielletty astumasta nurmikolle. Kukaan ei hätistellyt ketään pois. Britannian nurmikot kestävät kulutusta ihan eri tavalla kuin meikäläiset, mutta ihailen sikäläistä sallivaa linjaa. Lapsen luontosuhde suomalaisessa kaupungissa on ikävä kyllä aika usein sitä, että hän kuulee toistuvasti: Älä poimi kukkia! Kävellään tässä polulla, ei nurmikolla. Älä vaan koske siihen vesilätäkköön, siinä voi olla likaista vettä. Lasten luontoelämysten mahdollistajana on avainroolissa aikuinen. Siksi Luontoliitto luotsaa nyt Lapset luontoon kampanjaa, jossa on mukana liuta muita järjestöjä. Kampanjan avulla halutaan kertoa, että luontosuhde on tärkeä kaikille lapsille ja että sen tukemiseen tarvitaan niin vanhempien, opettajien kuin yhteiskunnankin apua. Päiväkodit ja koulut ovat tärkeässä roolissa. Toivoa pitää, että nykyisessä sentin venyttämisen ajassa opettajat jaksavat itse kouluttautua ja viedä lapsia lähiluontoon. Alkaneen hankkeen puitteissa lukuisat järjestöt tarjoavat ympäristökasvatuksen tukea ja osaamista. Hyvät opettajat, hyödyntäkää tarjousta! Ennen kaikkea tarvitsemme päättäjiä, jotka uskaltavat puhua ja äänestää sen puolesta, että turvataan mahdollisuudet ja puitteet lasten lähipiirin luontokokemuksille ja siten heidän ympäristösuhteensa vahvistamiseen. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Loppijärvellä on vesiskoottereilla ajo kielletty. On käyty myös keskustelua Loppijärven moottorivenekiellosta tai nopeuksien rajoittamisesta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole. Moottorivenekiellot järvikohtaisia Muistathan, että Lopen järvien vedenlaadusta ja virkistyskäyttökelpoisuudesta löytyy tietoa netistä. Kun menet Lopen kunnan etusivulta tekniikka ja ympäristösivujen ympäristönsuojelukohtaan, sen linkeistä löytyy otsikko Tietoa järvistä, joka ohjaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Kevään tullessa me ihmiset aktivoidumme pitkän talven jälkeen ja alamme touhuta monenlaisten harrastusten ja vapaa-ajan puuhien kimpussa. Myös vesille tulee halu päästä, kuka kalastamaan, kuka ajelemaan huviajelua moottoriveneillä ja vesiskoottereilla. Moottorikäyttöisillä vesipeleillä liikuttaessa on ennalta huomattava selvittää, onko omalle mökki- tai kalastusjärvelle asetettu rajoituksia tai kieltoja moottoriveneille. Moottoriveneillä, vesiskoottereilla ja muilla laitteilla liikuttaessa on myös huomioitava se, ettei aiheuta kohtuutonta viihtyisyys- tai muuta haittaa tai vaaraa muille järven käyttäjille ja ranta-asukkaille. Vesiliikennelaissa annetaan ohjeet kieltojen tai rajoitusten asettamiselle. Hakemuksen järvikohtaisesta Netissä tietoa Lopen järvistä kokoamaan tiedostoon. Valitsemalla kohdekunnaksi Lopen, löydät luonnehdinnan 110 Lopella sijaitsevan järven tilasta. Tarkempaa tietoa mm. järvikohtaisista tutkimustuloksista on Lopen järvitiedoston paperiversiossa, johon voit tutustua esimerkiksi Lopen kirjastossa. kiellosta tai rajoituksesta voi esittää Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle esimerkiksi kunta tai kunnan jäsen tai sellainen viranomainen, yhteisö tai vesialueen omistaja, jota asia koskee. Viime aikoina Lopella on käyty keskustelua Loppijärven moottorivenekiellosta tai nopeuksien rajoittamisesta. Laajemmin on pohdittu mahdollisuutta yhtenäisen nopeusrajoituksen saamisesta Lopen kalastusalueen toiminta-alueen järville. Riihimäen seudulla on voimassa seuraavat moottorivenekiellot ja rajoitukset. Hausjärvi l Hausjärvellä ei ole kieltoja tai rajoituksia. Loppi l Hirvijärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Kaartjärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Kerityllä kielto moottoriveneillä 4 hevosvoimaa suuremmilla moottoreilla. l Kesijärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Loppijärvellä vesiskoottereilla ajo kielletty. l Pikku-Punelialla nopeusrajoitus 6 km/h sekä vesihiihto ja vesiskoottereilla ajo kielletty. l Pääjärvellä moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo kielletty. Riihimäki l Hirvijärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Suolijärvellä nopeusrajoitus 10 km/h. l Paalijärvellä on tehty herrasmiesopimus mökkien omistajien kesken, että moottoriveneitä ei käytetä. Niitä on käytetty vain kaloja istutettaessa. Teksti ja kuva: JUHA VIINIKKA LUONTOKOLUMNI Hannu Alén HANNU ALÉN Punaisen listan hämeenkylmänkukka kasvaa Lopellakin. Luonnon punainen lista Suomen eliölajiston uhanalaisuutta on arvioitu neljä kertaa, vuosina 1986, 1992, 2000 ja Viimeisimmässä arvioinnissa todettiin Suomen kasvi- ja eläinlajeista joka kymmenennen olevan uhanalainen. Tosin maamme kaikkiaan noin eliölajeista vain 47 prosenttia tunnetaan niin hyvin, että arviointi voitiin suorittaa. Uhanalaisista lajeista hieman yli 1340 on eläimiä, noin 380 on kasveja ja sammalia. Sieniä ja jäkäliä on noin 520. Punaisen listan, joka sisältää myös silmälläpidettävät, lajeista 38 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä, varsinkin lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä. Perinneympäristöissä elää 22 prosenttia uhanalaisista. Suurimmat syyt lajien uhanalaisuuteen tai häviämiseen ovat avointen perinne- ja muiden kulttuurialueiden sulkeutuminen hoidon ja käytön loputtua sekä metsien käytön ja käsittelyn aiheuttamat muutokset. Kolmanneksi tärkein elinympäristö on rannat, jotka ovat ensisijaisia elinympäristöjä 12 prosentille uhanalaisista lajeista. Vaikka metsät ja perinneympäristöt ovatkin listan kärjessä, on niissä asustavien lajien uhanalaistuminen hidastunut. Uhanalaistuminen on taas kiihtynyt soilla, rannoilla, vesissä, kallioilla sekä tuntureilla. Metsissä ja perinneympäristöissäkin on silti enemmän lajeja, joiden uhanalaisuus on kasvanut, kuin lajeja, joilla se on vähentynyt. Useille tuttuja tai helposti tunnistettavia Punaisen listan kasvilajeja Lopella ovat esimerkiksi harjuilla kasvava erittäin uhanalainen hämeenkylmänkukka sekä uutena listalle nostettu silmälläpidettävä kangasajuruoho. Kulttuuriympäristöjen lajeista voisi mainita mm. silmälläpidettävät kissankäpälä, ketoneilikka sekä kelta-apila. Linnuista listalle ovat nousseet mm. mökkirannoilta tuttu rantasipi, peltojen yllä saalistava hiirihaukka sekä niityillä asusteleva keltavästäräkki. Mukana on myös useita vesilintuja kuten punasotka, tukkasotka, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Punaiselta listalta on poistettu 25 lintulajia, joiden kannoilla on katsottu olevan suotuisaa kehitystä. Tästä joukosta lienevät tutuimpia käki, varpunen ja kottarainen. Ekokaaret löytyvät helposti netistä Ekokaari löytyy sähköisesti netistä useankin osoitteen kautta. Osoitteesta avautuu sivu, jonka vasemman laidan palkista löytyy sana Ekokaari-lehti. Sitä napsauttamalla avautuu näkymä, jolla ovat kaikki Ekokaaret numerosta 2/2000 lähtien. Niistä voi tarkastella vanhojakin juttuja. Myös ja -sivujen kautta pääsee Ekokaaren sivuille.

3 Toukokuu 2011 Windows vaihtui ikkunoihin Tietotekniikan diplomi-insinööri Lassi Tudeer jätti palvelupäällikön tehtävät isossa it-firmassa ja vaihtoi sähköiset windowsit käsin kosketeltaviin ikkunoihin. Nyt hän korjaa ja kunnostaa vanhoja ikkunoita omassa yrityksessään Pilpalan Pokassa Lopella. Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun perhe osti vanhan talon Pilpalasta, ja osa ikkunoista korjautettiin Satakunnan vankilassa. Rupesin miettimään, että kyllä minäkin oppisin ikkunoita korjaamaan, Lassi Tudeer hymyilee. Hän hakeutui Rakennusapteekin järjestämään ikkunaentisöijän koulutukseen, jota kesti reilut puoli vuotta, ja johon kuului myös työharjoittelua. Kotipihasta löytyi ulkorakennus, joka oli omiaan työpajaksi, ja siihen syntyi oma yritys. Ensimmäinen iso investointi oli yli tuhat euroa maksanut kittilamppu, jolla vanhat ikkunakitit saa lämmitettyä pehmeiksi, jonka jälkeen ne on helpompi poistaa. Ajan mittaan hän on käytännössä oppinut ja itse kehittänyt uusia kikkoja ja homma on nopeutunut. Töitä on ihan kohtuullisesti, ja yritystä on nyt tarkoitus laajentaa. Voisin ehkä palkata tähän toisen tekijän, jos töitä tulee nykyistä enemmän, ikkunaentisöijä pohtii. Vanha on uutta parempi Hän käsittelee vanhaa ikkunapokaa, joka on peräisin jämsänkoskelaisesta 30-luvun funkistalosta. Kitit ovat irti, maalia on irronnut, lasin ja pokan välissä on rakoja ja koloja. Moni olisi tämän pistänyt jo kaatopaikalle. Lassi Tudeerin käsissä siitä syntyy vielä hieno ja hyvä ikkuna. Tudeer käyttää perinteisiä materiaaleja, joista on satojen vuosien kokemus. Pellavaöljymaalilla maalattu ikkuna on helppo huoltaa ja puu säilyy maalin alla hyväkuntoisena. Pellavaöljykitillä kiinnitetyt lasiruudut ovat tiiviit ja estävät veden pääsyn puitteeseen. Työ on vanhan säästämistä ja kierrätystä. Tudeer irrottaa löysinä hölskyvät lasit ja pokan korjattuaan asentaa kaikki ehjät lasit takaisin paikoilleen. Kaikki pokat maalataan uudelleen, mutta ennen sitä on vanha maali irrotettava kuumailmapuhallinta ja maalikaavinta käyttäen. Periaatteena on, ettei aina osteta kaikkea uutena, jos vanha on aivan käyttökelpoista. Ikkunoita pitää huoltaa Moni on unohtanut, että ikkunat tehtiin ennen kestämään yhtä kauan kuin talokin, niitä vaan pitää huoltaa välillä, Tudeer tuumaa. Hän suosittelee perushuoltoa 5-10 vuoden välein ja isompaa huoltoa esimerkiksi 50 vuoden välein. Hänen korjaamansa vanhimmat ikkunat ovat olleet 1700-luvun taloista. Nykyikkunoita ei voi huoltaa, koska puuaines ei ole hyvää ja lasit on usein kiinnitetty silikonilla tai vastaavalla liimalla. Korjaaminen kannattaa Vanhat ja huonokuntoiset ikkunat on harvoin pakko vaihtaa uusiin. Vanhat ikkunapuitteet on yleensä tehty valikoidusta, hyvälaatuisesta puusta, ja ne voidaan kunnostaa alkuperäistä vastaavaan kuntoon, Lassi Tu- Monien työvaiheiden jälkeen vanha ikkuna herää uuteen eloon Lassi Tudeerin käsissä. deer vakuuttaa. Huolellisesti, oikeita materiaaleja käyttäen entisöidyt ikkunat on helppo pitää kunnossa, eikä niitä myöhemminkään tarvitse vaihtaa uusiin. Kun ikkunat tiivistetään ja varmistetaan, että ne aukeavat ja sulkeutuvat kunnolla, vanhat ikkunat ovat uusia vastaavat eikä energiatehokkuus juurikaan häviä kolmilasisille teollisuusikkunoille. Teksti ja kuvat: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Vanhat kauniit myrsky- ja sormihaat on irrotettu ja maalattu uudelleen ja odottavat kiinnitystä. Uudelleen maalatut ikkunapuitteet kuivuvat, jonka jälkeen lasi on vielä puhdistettava ja haat kiinnitettävä paikoilleen. Ikkunasanasto Ikkunapuite, -poka tai pelkkä puite tai poka on se osa ikkunasta joka kääntyy saranoiden varassa ja johon lasi/lasit on kiinnitetty. Karmi on kiinni rakennuksessa ja puitteet ovat sen sisäpuolella ikkunan ollessa suljettuna. Jakopuite, välipuite erottaa lasiruudut toisistaan moniruutuisessa ikkunassa. Myrskyhakaa eli tuulihakaa käytetään pitämään ikkunaa auki. Sormihakaa käytetään ikkunan kiinni pitämiseen. Puhallettu lasi on vanhaa, yleensä ennen 1930-lukua valmistettua eläväpintaista lasia. Sitä on saatavilla myös uustuotantona, joskin se on monta kertaa kalliimpaa kuin muut ikkunalasilaadut. Vedetty lasi, eli konelasi, on tavallisin lasityyppi 1930-luvun ja 1970-luvun välillä asennetuissa ikkunoissa. Se on eläväpintaista, joskin yleensä tasaisempaa kuin puhallettu lasi. Sitä on edelleen saatavilla ja se on huomattavasti halvempaa kuin puhallettu lasi, joskin jonkin verran kalliimpaa kuin tasolasi. Tasolasi on yleistä 1970-luvun jälkeen asennetuissa ikkunoissa ja rikkoutuneisssa korjatuissa ikkunoissa. Se on pinnaltaan täysin tasaista. Tasolasia ei pitäisi asentaa ikkunoihin vanhoissa taloissa, joissa muissa ikkunoissa on puhallettua tai vedettyä lasia. Tasolasiruutu erottuu muista ruuduista kuin musta silmä. Riihimäki matkalla Reilun kaupan kaupungiksi Riihimäen Reilun kaupan kaupunki -kampanja käynnistyi maaliskuussa Kampanjan tavoitteena on edistää Reilun kaupan tuotteiden tarjontaa ja käyttöä kaupungissa sekä saada aikanaan Riihimäelle Reilun kaupan kaupunki arvonimi. Avaustilaisuudessa perustettiin myös arvonimen edellyttämä Riihimäen Reilun kaupan kannatustyöryhmä. Reilun kaupan tuotteiden käytön kartoitus Riihimäen alueen ravintoloissa, kahviloissa ja majoitusliikkeissä oli tehty jo aiemmin tammi-helmikuussa Vuoden aikana kannatustyöryhmä on kampanjoinut monissa tapahtumissa ja käynneillä kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa. Reilun kaupan kunta ja Reilun kaupan kaupunki ovat arvonimiä kaupungeille ja kunnille, jotka haluavat edistää eettistä kuluttamista valitsemalla Reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotettuja tuotteita omissa hankinnoissaan. Saadakseen Reilun kaupan kaupungin tai kunnan arvonimen, tulee kaupungin tai kunnan täyttää arvonimeen vaadittavat kriteerit. Riihimäellä vaikeimmin saavutettavaksi kriteeriksi on osoittautunut Reilun kaupan tuotteiden tarjonta kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa. Riihimäellä Reilun kaupan kahvia pitäisi olla tarjolla vähintään kahdeksassa kahviossa, ravintolassa tai hotellissa, mutta niitä tarjotaan toistaiseksi vain viidessä paikassa. Muilta osin kriteerit saadaan täyttymään. Näissä paikoissa Riihimäellä tarjotaan Reilun kaupan kahvia: Feeniks-café, Pieni kauppa ja kahvio Pompoti, Ravintola Apollo, Riihimäen Martat ry:n kesäkahvila sekä Viialan leipomon kahvila Hämeenkatu 14:ssä. Suomessa on kuusi Reilun kaupan kaupunkia ja kuntaa, nimittäin Utajärvi, Tampere, Pori, Espoo, Joensuu ja Lohja. Maailmalla niitä on jo yli 700. Reilun kaupan sertifiointimerkki on takuu siitä, että tuotteita ja niiden raaka-aineita viljelevät kehitysmaiden perheviljelijät ja suurtilojen työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen ja heidän työehtonsa ovat oikeudenmukaiset. Tuotteista maksetaan myös Reilun kaupan lisää, joka käytetään mm. elinolojen parantamiseen ja koulutukseen. Reilun kaupan periaatteisiin kuuluu myös, että lapsityövoiman käyttö on kielletty. Reilun kaupan tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä. MARKKU KYÖSTILÄ Kirjoittaja on Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija. Biohajoavat muovipussit eivät kuulu enää biojätteisiin Biojätteiden lajitteluun muutoksia Kiertokapulan biojätteen keräysohjeet ovat taas muuttuneet. Nyt pitää toimia seuraavan ohjeen mukaan. Biojätteistä bioetanolia Lajittele biojäte edelleen omaan astiaansa. Pakkaa biojätteet muovipussiin, sanomalehteen tai paperiseen pussiin. Ei siis biohajoavaan muovipussiin niin kuin tähän asti! Biojätteeseen laitetaan nyt hedelmien ja juuresten kuoret, lihan ja kalan perkuujätteet, kahvinporot, suodatin ja teepussit, ruuantähteet, pienet luut, munankuoret ja pilaantuneet elintarvikkeet. Biojätteet toimitetaan St1 Bionolix laitokselle Karanojalle Hämeenlinnaan. Siellä niistä jalostetaan bioetanolia. Prosessin vuoksi lajitteluohjeisiin on tehty muutoksia. Biohajoavia pusseja ei enää voi käyttää, sillä ne liisteröityvät laitteisiin ja hankaloittavat laitoksen toimintaa. Kuivajätteet Ekokemin polttoon Biojätteisiin ei enää saa laittaa talouspapereita ja lautasliinoja, multaa, haravointijätteitä ja kuihtuneita kasvinosia, lemmikkien ulosteita ja häkkien siivousjätteitä eikä siis biohajoavia muovipusseja. Kaikki nämä kuuluvat nyt kuivajätteisiin, jotka päätyvät Ekokemille polttoon. Lisätietoja lajittelusta: Kiertokapula Oy, neuvonta , 3

4 4 Liito-orava Riihimäen Nahkurinkujalla Istuimme vaimoni kanssa katselemassa telkkaria klo 21.30, kun yhtäkkiä eräästä olohuoneen ikkunasta kuului kova pamaus. Kaikkien muitten sen huoneen ikkunoitten eteen oli vedetty rullakaihtimet, paitsi tämän yhden, joka on terassilla, siis Patastenmäkeen päin. Ensimmäinen luuloni oli, että joku heitti lumipallon ikkunaan. Menin kuitenkin heti katsomaan ja hämärässä näkyikin jotain ikkunalaudalla. Juoksin hakemaan äkkiä kameran ja sain kerran räpsäytetyksi. Kun yritin ottaa toista kuvaa, eläin alkoi laahustaa pois pimeään lumihankeen. Eipä siitä silloin oikein osannut sanoa, mikä se oli. Lähetin kuvan Riihimäen Luonnonsuojeluyhdistyksen Petri Mäkelälle. Sieltä tulikin nopea vastaus, että sehän on liito-orava. Katselin seuraavana päivänä lumessa olevia jälkiä. Sieltä terassilta se oli laahustanut reilut kymmenen metriä ja mennyt koivuun. Siihen loppuivat jäljet. Parasta kuitenkin oli, että se oli tärähdyksestä huolimatta pystynyt jatkamaan matkaansa. Keskusteltuani seuraavana päivänä puhelimessa Petrin kanssa, sain kuulla, että havainnosta on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle. Sovimme, että hän tekee sen puolestani. Eläin osoittautui vahvasti suojelluksi ja uhanalaiseksi, ja selvisi myös, että niitä asustaa jopa Riihimäellä. Tuskinpa niitä täällä meidän omakotialueella pesii. Alue on entistä peltoa, jossa kasvaa istutuksien lisäksi pääasiassa koivuja. Sain myöhemmin kuulla, että niitä pesisi muun muassa Vantaan joen varrella jossakin lähettyvillä. Toinen vaihtoehto on, että se on kotoisin Patastenmäestä, jossa onkin hyvin säilynyt vanha puusto. Ikävintä tietysti olisi, jos se oli joutunut lähtemään Vahteristosta pakoon uuden omakotialueen katutöitä. Niitähän siellä parhaillaan tehdään. Teksti ja kuva: PEKKA SALONEN Liito-orava vieraili maaliskuun iltana omakotipihassa Riihimäen Nahkurinkujalla. Kerro luontokokemuksestasi! Jos olet tavannut harvinaisen eläimen tai kasvin/ kukan tai kokenut erikoisen luontokokemuksen ja onnistunut kenties vielä kuvaamaankin sen, lähetä pieni tarina ja kuva Ekokaareeen! Jos tilaa on, julkaisemme sen muidenkin nautittavaksi. Kirjoitus- tai kuvauspalkkiota emme maksa. Lähetä aineisto osoitteella: urpu. ylilaurila(at)kolumbus.fi Oravakysely osoittaa: Riihimäen seudun oravat näyttävät vähentyneen Viime syksyisen kyselyn mukaan oravakannat ovat Riihimäen seudulla vähentyneet. Sitä mieltä oli 85 vastaajaa 204:stä. Päinvastaisia havaintoja oli 43 vastaajalla, ja 76 oli sitä mieltä, että kannat ovat ennallaan. Vähentymistrendistä huolimatta vastaukset osoittavat oravien voivan taajamissa suhteellisen hyvin. Vastauksista suurin osa tuli Riihimäen taajama-alueelta, muutamia tuli myös Hyvinkäältä, Hausjärveltä, Lopelta ja Janakkalasta. Havainnot on talletettu Suomen Metsästysmuseon arkistoon. Kyselyn tekivät yhteistyössä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomen Metsästysmuseo ja Aamuposti. Moni vastaaja kertoi ruokkivansa lintuja, ja lintulaudoilla käy myös oravia. Lintujenruokinnan avulla oravat löytävät taajamista paremmin ravintoa kuin metsästä. Liito-oravahavaintoja Hausjärveltä ja Riihimäeltä Liito-oravista tuli kyselyssä kaksi havaintoa, joista on tiedotettu ympäristöviranomaiselle. Riihimäellä kaupungin tekemä liito-oravaselvitys on vuodelta Liito-oravatietoutta täydennetään, kun rakentamista suunnitellaan uusille alueille. Hausjärven liito-oravahavainnossa toivotaan, että kunta hakkaisi varovaisemmin taajaman lähimetsikköjä. Ympäristöstä on kaadettu vanhat kuusimetsät, joten oravien poikasilla on huonot ennusteet löytää uusia asuinsijoja. Myös savenottopaikan lampien rantapuustojen toivotaan säilyvän avohakkuilta. Hajanaisten asuinsijojen välille toivotaan jätettäväksi puustoisia kulkukäytäviä, etteivät metsiköstä toiseen matkaavat oravat joutuisi petojen saaliiksi Tupsukorvasta riitti tarinointia Kyselyn parasta antia olivat ihmisten omakohtaiset tarinat pihapiirinsä oravista. Monella oli tarkat tiedot vuosienkin takaa, ja oravaperheiden jäsenille oli annettu jopa nimiä. Tarinat osoittavat, että taajamaoravilla on ihmisille tärkeä merkitys kosketuksena lähiluontoon. Moni on myös huomannut oravien yhteyden pihapuihin. Huolenaiheena pidetään puistometsien köyhtymistä ja puiden kaatoa. Sen on todettu vähentäneen oravien elinoloja ja näkymistä. Laulujoutsen pesii Riihimäen Arolammilla Laulujoutsenpari sai Arolammista hyvän reviirin itselleen. Suomen kansallislintu laulujoutsen on pariuskollinen koko elämänsä ajan. Se on myös pesäpaikkauskollinen, joten se palaa tutulle pesäpaikalleen vuodesta toiseen. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että pari saa pesiä alueelle rauhassa. Arolammilla pesi laulujoutsen ensimmäistä kertaa vuonna Pesintä onnistui hyvin ja viisi nuorta Arolammin joutsenpari saapui reviirilleen jo ennen jäiden lähtöä. Useassa vastauksessa ihailtiin oravien taitavuutta ja uteliaisuutta. Moni havaitsi oravien tulleen rohkeammaksi, ja käyvän hakemassa pesäaineita eristevillasta, villalapasista ja nakertamalla auton tuulilasin suojaksi tuotua huopaa. Tämäkin kertoo ympäristön muutoksesta. Pesän tilkitsemiseen ei enää löydy puista naavaa, joten pehmeitä aineksia on hankittava muutoin. Tätä mieltä oravista joutsenta selvisi siivilleen. Edellisenä vuonna paikalle asettui kihlapari, joka rakenteli kyllä pesäkekoa, muttei vielä pesinyt. Tämän vuoden pesivä pari on uusi (todennäköisesti viimevuotinen kihlapari) onnettomien tapaturmien vuoksi. Laulujoutsenelle mieluisia elinympäristöjä ovat rehevät suojärvet, aapasoiden rimpeiköt, viljelyseutujen runsaskasviset lintujärvet ja rauhalliset suorantaiset metsäjärvet. Korterantaiset suo- ja metsäjärvet ovat suosikkeja. Ravinnokseen laulujoutsen käyttää kasvien versoja ja siemeniä poikaset syövät pieneliöitä. Reviirin koko on suuri, hehtaaria (2-5 paria / 100 neliömetriä), joten Arolammille ei mahdu toista pesivää paria. Laulujoutsen rakentaa kekomaisen pesänsä vesikasvien osista rantakasvillisuuden suojaan. Laulujoutsen on hyvin varovainen ja valpas. Hautova emo seuraa ympäristöään tarkkaavaisesti ja poistuu pesältään vaaran uhatessa. Pesän lähistöllä koiras vartioi pesärauhaa. Yleisön toivotaan seuraavan joutsenen pesintää vain lampea kiertävältä tieltä ja silloinkin on syytä välttää äkkinäisiä liikkeitä, jottei hautova joutsen poistuisi pesältään. Vuosien saatossa joutsenpari kotiutuu paikalle, eikä ole myöhemmin yhtä arka ihmisen suhteen. Laulujoutsen pariutuu koko iäkseen ja pari on uskollinen pesäpaikalleen. Joutsenperhe pysyy yhdessä vuoden ajan. Seuraavana keväänä nuoret joutsenet saavat hatkat kotilammeltaan. Jommankumman kuollessa eloon jäänyt pariutuu myöhemmin uudelleen. Tavallisesti laulujoutsen Toukokuu 2011 Juha Mälkönen Kino Sammon viereisessä metsässä asuu orava. Nyt sen asuinpaikan tilalle ollaan rakentamassa kerrostaloa. Oravat ovat hautausmaalla vähentyneet, kun suuret kuuset kaadettiin. Harmi. Otsolanmäessä oli runsas oravakanta kesä-heinäkuussa. Loppukesällä oravat hävisivät vapaana kulkevan kissan saaliiksi. Viimeisin kuollutta oravaa retuuttava kissa näkyi lokakuussa. Oravia Lopentiellä suojaisalla takapihalla pihapiirissä on ollut yleensä kaksi, ovat leikkineet yhdessä puissa. Olemme seuranneet turkkien värien vaihtelua vuodenaikojen mukaan. Pihan harakat ovat jahdanneet oravia ja myös toisinpäin. Kotipihassa asustelee useampi orava. Tänä kesänä yksi oravista kantoi juuri syntyneet kuusi poikastaan pihan läpi yksitellen kuusesta toiseen kuuseen. Opintiellä 2-3 oravaa on päivittäin kovalla kiireellä tyhjentänyt tammea terhoista. Lähitienoon pensaiden ja vuorimäntyjen alla on runsaasti kätköjä talven varalle. Välillä käydään terhoista lähes nyrkkitappeluja. Osaavat pyytää ruokaa näin syksyllä. Kesyyntyvät helposti. Tekevät kai tuhojaan talon välikatossa - on siellä talvipesä. munii 3-7 munaa pesyeeseen. Naaras hautoo vuorokautta. Emot huolehtivat yhdessä poikasista vuorokauden ajan, jonka jälkeen perhe liikkuu yhdessä seuraavaan kevääseen. Laulujoutsen saavuttaa sukukypsyyden 4-vuotiaana. Kanta-Hämeessä pesii suunnilleen 150 laulujoutsenparia. Riihimäen alueelta tiedetään vain Arolammin pesivä pari. Pesimättömiä nuoria lintuja on lähes tuplaten ja niitä näkee reviirien ulkopuolisilla alueilla. Muun muassa Riihimäen Sammalistonsuolla (Vankilan pellot) luppoilee näitä joutsenia. Onnekasta pesintää laulujoutsenparille toivottaa ALSSI NISKANEN.

5 Toukokuu 2011 Riina Tamminen Koekuoppia kaivetaan Kirkonkylän kaatopaikalla. HAPPI on jo tutkinut Hausjärven pohjavesiä Hausjärven pohjavesialueiden riskienhallintahanke HAPPI on tehnyt pohjavesija kaatopaikkatutkimuksia tammikuusta 2011 alkaen. Ensimmäisen vaiheen tutkimukset kohdistettiin Oitin alueelle, jossa tutkitaan liuottimilla pilaantuneen pohjaveden nykytilaa, sekä kunnan vanhoille kaatopaikoille Ryttylässä ja Kirkonkylässä. Tutkimustulosten raportointi valmistuu toukokuun aikana. Oitin maastotutkimuksilla tarkennettiin tietoa alueen kallionpinnan tasosta ja pohjaveden virtauskuvasta. Alueelle asennettiin seitsemän uutta pohjaveden havaintoputkea. Uusista ja vanhoista havaintopisteistä otettiin pohjavesinäytteitä, joille tehdyillä laboratorioanalyyseillä selvitettiin veden tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuutta. Saatujen tulosten perusteella liuotinpitoisuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten viiden vuoden aikana. Korkein havaittu tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuus oli 180 µg/l, mutta useimmissa tutkituissa pisteissä pitoisuus oli µg/l. Tri- ja tetrakloorieteenin yhteismäärä saa olla talousveden kemiallisten laatuvaatimusten mukaan enintään 10 µg/l. Ryttylässä ja Kirkonkylässä tehdyissä kaatopaikkatutkimuksissa selvitettiin vanhojen kaatopaikkojen jätetäytön laatua ja laajuutta kaivamalla alueille koekuoppia. Yleisessä käytössä olleet kaatopaikat on täytetty muun muassa yhdyskunta- ja teollisuusjätteellä. Pohjavesialueilla sijaitsevien kaatopaikkojen mahdollista vaikutusta pohjaveden laatuun tutkittiin vesianalyysein. Kaupungin ilmastostrategialuonnos yleisön nähtävillä Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä Riihimäen ilmastostrategian laadinta käynnistyi kaupunginhallituksen päätöksellä syyskuussa Strategiaa on valmisteltu kestävän kehityksen toimikunnan ohjauksessa yhteistyössä kaupungin toimialojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Mukana ovat olleet myös energian tuottajat, Riihimäen Kaukolämpö Oy ja Ekokem Oy Ab, sekä jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy. Ilmastostrategialuonnos on yleisesti nähtävänä ja kommentoitavana internetissä ympäristönsuojelun kotisivulla toukokuun loppuun saakka. Ilmastostrategia etenee elokuussa kestävän kehityksen toimikunnan ja kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Riihimäen ilmastostrategia on laadittu vuoteen 2020 ulottuvana strategisena toimenpideohjelmana. Strategian visiona on Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä. Riihimäen pitkän aikavälin vähennystavoitteet on määritelty yhteensopiviksi kansallisten tavoitteiden kanssa. Riihimäen kaupungin tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä Riihimäen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä 25 prosentilla HAPPI on kolmevuotinen hanke, jossa tutkitaan pohjavesialueiden ja Päijänne-tunnelin ympäristön riskikohteita Hausjärven kunnan alueella. Hankkeen tavoitteena on vähentää ja poistaa riskitekijöitä vedenhankintaan soveltuvilta alueilta ja siten ehkäistä pohjaveden pilaantumistapauksia. Toteutettavilla toimenpiteillä turvataan pohjaveden hyvä tila nykyisillä ja tulevaisuuden vedenottoalueilla. Pohjaveden laadussa ei havaittu kaatopaikan aiheuttamaa pohjaveden pilaantumista, mutta alueiden tarkkailua tullaan jatkamaan. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan suljetuille kaatopaikoille laadittavien riskinarvioiden perusteella. Maastotutkimusten ohella hankkeen yritystoimintaan kohdistuvassa projektiosuudessa valittiin pilot-yritykset, joille tehtiin riskikartoitus ja laadittiin riskienhallintasuunnitelmat. Lisäksi kevään aikana pidettiin kaksi koulutustilaisuutta, jotka olivat avoimia kaikille hausjärveläisille yrityksille. Yrityksiin kohdistuvan osaprojektin toteuttamisesta vastaa Suomen ympäristöopisto SYKLI. Hankkeen aikana laaditaan opas, jonka avulla kuntien pohjavesiriskejä on mahdollista saada paremmin hallintaan. Pienten- ja keskisuurten yritysten ympäristöriskien hallintaan laaditaan työkalu pilot-kohteista saatujen kokemusten perusteella. HAPPI-hankkeen tuloksia voivat hyödyntää kaikki pohjavesialueilla sijaitsevat kunnat ja yritykset. PETRA IHANAMÄKI Kirjoittaja on HAPPIhankkeen projektipäällikkö. ja asukasta kohden laskettuja päästöjä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Ilmastostrategiaan on sisällytetty toiminnat, jotka kuuluvat kaupungin omaan toimivaltaan tai ohjaukseen ja joihin kaupunki voi välillisesti vaikuttaa ja joista syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjä Riihimäellä. Esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan osana normaalia Moottoritien varsi ja ydinkeskusta ongelmakohdat Tuoretta tietoa Riihimäen ilmanlaadusta Ilmatieteen laitos selvitti loppuvuodesta 2010 Riihimäen autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimuksessa arvioitiin leviämismallien avulla Riihimäen merkittävimpien päästölähteiden leviämistä ja typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien muodostumista ulkoilmaan. Riihimäellä autoliikenne ja kaukokulkeuma aiheuttavat suurimman osan ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Tutkimuksen mukaan ilmanlaatu Riihimäellä on pääsääntöisesti hyvää, mutta ilmansaasteiden pitoisuudet voivat ajoittain nousta vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Autoliikenteen aiheuttamat hiukkaspitoisuudet ovat korkeita etenkin kuivaan kevätpölyaikaan, jolloin pakokaasupäästöjen lisäksi hiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti tien pinnalta ilmaan nouseva pöly. Leviämislaskelmien mukaan pitoisuudet kohoavat eniten siellä, missä liikennemäärät ovat suurimmat. Korkeimpia typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy moottoritien (vt 3) varrella, sen risteysalueilla sekä keskustan pääkatujen varsilla. Pitoisuudet pienenevät selvästi, kun etäisyys vilkkaimmista liikenneväylistä ja Riihimäen keskustasta kasvaa. toimintaa, tarvittaessa toimenpiteille haetaan erillisrahoitusta talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ilmastostrategiassa tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu seuraaville keskeisille alueille: l Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne l Elinkeinopolitiikka l Energiantuotanto ja -kulutus Teollisuuden päästöistä vain vähäinen haitta Energiantuotanto ja teollisuus aiheuttavat nykyisillä päästömäärillään ulkoilman typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vain hyvin pienen lisän, sillä korkealta vapautuvat päästöt laimenevat tehokkaasti. Leviämismalleilla saatuja pitoisuuksia verrattiin kaikissa EU-maissa voimassa oleviin ilmanlaadun rajaarvoihin ja Suomessa voimassa oleviin ilmanlaadun ohjearvoihin. Leviämislaskelmien mukaan typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittavat terveyden suojelemiseksi asetetut rajaarvot alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Osassa Riihimäen keskusta-aluetta ja vilkkaimpien liikenneväylien varsilla ilmansaasteiden pitoisuudet voivat kuitenkin ylittää ilmanlaadun ohjearvot. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon kohdistuvien haittojen ennalta ehkäiseminen. Tutkimusraportti löytyy sähköisenä osoitteesta www. riihimaki.fi/ymparisto, kohdasta julkaisut. Tutkimusraportin tiivistelmää on myös saatavana ympäristökeskuksesta, Eteläinen Asemakatu 2. ELINA MÄENPÄÄ Kaupungin ilmastostrategialuonnoksen kansikuva. l Rakennukset ja rakentaminen l Liikenne ja liikkuminen l Hankinnat, kuluttaminen ja jätteet l Tietoisuus ja valistus l Ilmastonmuutokseen varautuminen MARKKU KYÖSTILÄ Kirjoittaja on Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija. 5

6 6 SYKLI mukana Lapset luontoon -kampanjassa Luontosuhde on tärkeä kaikille lapsille KYÖSTI KAKKONEN COLLECTION Kaupungistuneessa ympäristössä lapset useimmiten tarvitsevat aikuisen apua päästäkseen kosketuksiin oman arkiympäristönsä luonnon kanssa. Näiden luontokokemusten tarjoamiseen kannustaa maaliskuussa startannut Lapset luontoon -kampanja, jossa Suomen ympäristöopisto SYKLI on mukana. Luontosuhteen rakentuminen alkaa jo varhaislapsuuden luontoelämyksistä ja -kokemuksista. Kun lähipuistossa asuu lapsen ystävä Metsämörri ja luonnon ihmeitä on tarkasteltu lapsen ehdoilla jo pienestä pitäen, muodostuu lapselle luontosuhde, jonka pohjalta ympäristöä säästävien valintojen tekeminen on luonteva valinta aikuisiälläkin. Lapselle lähiympäristö voi näyttäytyä aivan erilaisena kuin aikuiselle. Lapsen metsä on pieni ja lähellä -ajatus havahduttaa aikuiset huomaamaan lähiympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Kodin takainen pusikko voi olla lapselle seikkailupuisto kantoineen ja kivineen ja lähioja vuolas joki. Mahdollisuudet ovat loputtomat jo heti kotioven ulkopuolella! Luontoelämysten mahdollistajana avainroolissa on aikuinen. Siksi Lapset luontoon -kampanjassa halutaankin kertoa, että luontosuhde on tärkeä kaikille lapsille ja että sen tukemiseen tarvitaan niin vanhempien, opettajien kuin yhteiskunnankin apua. Lapset luontoon -hankkeessa kouluja rohkaistaan hyödyntämään järjestöjen tarjoamaa ympäristökasvatuksen tukea ja osaamista sekä perustamaan luontokerhoja. Päättäjiä taas muistutetaan siitä, että heillä on tärkeänä tehtävänään turvata puitteet lasten ympäristösuhteen vahvistamiselle. Suomen ympäristöopisto Sykli tarjoaa opettajille täydennyskoulutusta paitsi kestävään kehitykseen liittyvistä asioista, myös esimerkiksi oppimisympäristöjen monipuolisesta käytöstä. Tuleva Ympäristöalan erikoisammattitutkinnon ympäristökasvattajan osaamisala tarjoaa opettajille ja kasvattajille myös taitoja ja työkaluja lasten luontosuhteen vahvistamiseen. Luonto-Liiton luotsaamassa kampanjassa ovat Suomen ympäristöopisto Syklin lisäksi mukana BirdLife Suomi, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Ekonisti-hanke, Harakan luontokeskus, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-hanke, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Natur och Miljö, Sateenkaariperheet, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seura. Lisätietoja Lapset luontoonkampanjasta löytyy kampanjan nettisivuilta osoitteesta: KAISA-REETA KOSKINEN LASIN TAIDE THE ART OF GLASS KAJ FRANCK 100 VUOTTA Tehtaankatu Riihimäki Puh. (019) Avoinna ti su Pääsymaksu 6/4/3 Sinilevää vastaan Hirvijärvellä Hirvijärven suojeluyhdistyksen jäsenet ja muut järvenkäyttäjät ovat olleet muutamia vuosia huolissaan mitä järvelle on tapahtumassa. Karussa ja kirkkaassa järvessä on kesäisin esiintynyt sinilevää. Sinilevä voi olla myrkyllistä, ja jos sitä on runsaasti, vedessä ei voi uida. Lapset ja kotieläimet on pidettävä poissa rannasta. Sinileväistä vettä ei voi myöskään käyttää pesutai saunavetenä eikä syötävien vihannesten pesuun. Mitä asialle voi tehdä? Ei mitään, jollei tiedä mikä on muuttunut ja mikä leviä ravitsee. Hirvijärven suojeluyhdistys päätti selvittää asian. Teimme asiasta tutkimussuunnitelman ja rupesimme etsimään hankkeelle rahoitusta ja toteuttajaa. Hankeen nimeksi tuli Hirvijärven ravinnekuormitus ja kunnostamistoimet, ja sen tavoitteena on selvittää Hirvijärveen laskevien ojien aiheuttaman kiintoaine- ja ravinnekuormituksen määrä, laatu ja alkuperä sekä arvioida erilaisten ulkoiseen kuormitukseen vaikuttavien kunnostustoimenpiteiden tehokkuutta ja soveltuvuutta Hirvijärven valuma-alueelle. Hankkeen toteutusaika on , ja se on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Hämeen ELY-keskuksen ohjauksessa. Toimintaryhmänä ja tukena on Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry. Hankkeen kustannusarvio on noin euroa. Saatuamme rahoituksen kuntoon ja kilpailutettuamme mahdolliset toimittajat valitsimme Lapin Vesitutkimus Oy:n hankkeen toteuttajaksi. Mittapato ja vesinäytteitä Projekti käynnistyi helmikuun alussa asentamalla mittapato Vehkalamminojaan. Se sijaitsee Hirvijärven Lopen puoleisessa osassa ja tuo vetensä laajalta alueelta. Mittapato mittaa veden virtausta, lämpötilaa ja sameutta. Lisäksi otamme yhteensä 12 kuukauden ajan Hirvijärven osavaluma-alueiden laskuojista kuukausittain vesinäytteet. Näytteistä analysoidaan typpi- ja fosforipitoisuudet ja kiintoaineksen määrä. Neljä kertaa vuodessa näytteistä määritetään myös suolistoperäiset bakteerit. Alueen maankäyttö kartoitetaan paikkatietoaineistojen ja maastotutkimuksen avulla. Kuormituksen alkuperän ja valuma-alueen ominaisuuksien perusteella määritetään toimenpiteet, jotka soveltuvat ulkoisen kuormituksen hillitsemiseen järven valuma-alueella. Yhteenvetona laaditaan järven ravinnetase. Mittaukset ovat käynnistyneet ja jo nyt voimme kertoa, että ravinteita tulee ojia pitkin runsaasti. Eri ojista eri tavalla, joten selvitys auttaa kohdistamaan toimenpiteet oikeisiin paikkoihin. Teksti ja kuva: PEKKA SEITOVIRTA Kirjoittaja on Hirvijärven Suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja. Vuolteenkosken automatisointi koekäytössä Teuron-Puujoen tilaa parannetaan Vähäjärveltä peltojen lävitse Hirvijärveen laskeva oja. Teuronjoen ja Puujoen yläjuoksun järjestely-yhtiö sai viime joulukuussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta luvan säännöstelyjen muuttamiseen Hausjärven Ansion- ja Mommilanjärvellä sekä Kärkölän Valk- ja Oriharonjärvellä. Vanha säännöstelylupa on peräisin 1950-luvulta, jolloin koko Puujoen-Teuronjoen osuus ruopattiin. Hankkeen tarkoituksena on vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden pienentäminen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen. Vähentämällä vedenpinnan korkeuden vaihtelun aiheuttamaa rantojen eroosiota, saadaan pelloilta ja rantatöyräiltä vesistöön joutuvien ravinteiden määrää vähennettyä, jolloin vedenlaatu paranee. Kyseiselle Vanajaveden latvaosalle oli jo tehty kahden padon automatisoinnit. Pääjärveä säätävä Sahakosken pato Hämeenkoskella automatisoitiin syksyllä 2008 ja Ansion- ja Mommilanjärveä säätelevä Vuolteenkosken pato Hausjärvellä kesäkuussa Timo Rautanen sanoo, että Vuolteenkosken padon säätöjä voidaan vielä joutua muuttamaan. Toukokuu 2011 Vuolteenkosken padon automatisoinnilla ja säännöstelyä muuttamalla on tarkoitus päästä vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden pienentämiseen Teuronjoessa ja Puujoessa sekä Ansion- ja Mommilanjärvessä. Säännöstelyistä vastaa luvan haltija eli Teuronjoen ja Puujoen yläjuoksun järjestely-yhtiö, johon kuuluu noin 960 osakasta eli käytännössä kaikki Varunteenkosken ja Hämeenlinnan Pääjärven väliset kiinteistöt. Myös kalatiet, jos rahaa löytyy Hausjärven Vuolteenkosken padolla säännöstellään tänä keväänä uusien ohjeiden mukaan kokeiluluonteisesti ja vuoden 2012 alusta vakituisesti. Kärkölän Oriharonjärven ja Valkjärven uudet säännöstelyohjeet otetaan käyttöön viimeistään ensi vuoden alusta., selvittää Teuronjoen ja Puujoen yläjuoksun järjestely-yhtiön päätoimitsija Timo Rautanen. Automatisoinnin ansiosta pyritään entistä nopeammin reagoimaan vedenkorkeuksien ja virtaamien muutoksiin, jolloin äkillisiä muutoksia ei enää tapahdu. Oriharonjärven ja Valkjärven säännöstelyohjeita muuttamalla pienennetään säännöstelyväliä ja lyhennetään kevätalennuksen kestoa. Oriharonjärven säännöstelyn ylärajaa on tarkoitus nostaa 15 cm, mutta Valkjärven säännöstelyn yläraja on nykyisellään sopiva. Ranta-asukkaista osa on kokenut vedenpinnan vaihtelusta seuranneet haitat merkittäviksi. Alueen kolmen säännöstelypadon, Vuolteenkosken, Oriharonjärven ja Valkjärven, yhteyteen suunnitellaan kalateitä, jotka mahdollistavat kalojen vapaan kulun laajalla vesistöalueella. Oriharonjärven ja Valkjärven kalateiden rakentaminen pyritään aloittamaan vuonna 2012, mikäli hankkeille saadaan rahoitus. Myös Vuolteenkosken padon kalatien rakentamisen rahoitusta selvitetään. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

7 Toukokuu 2011 Peltosaaren Saturnuksenkatu 2:sta tulee mallitalo luvuilla rakennettujen elementtitalojen saneerauksen toteuttamisessa. Peltosaaren kerrostalosta passiivitalon malli Visa Koivun tapaa energianeuvojana kerran kuussa Peltosaaresta ja muina keskiviikkoina Riihimäen Yritystalosta. Riihimäen kaupunki on yhdessä Hyvinkään kaupungin ja Nurmijärven kunnan kanssa palkannut Visa Koivun kuluvaksi vuodeksi energianeuvojan tehtävään. Näin kaupunki tarjoaa maksutonta energianeuvontaa kotitalouksille ja uudisja korjausrakentajille. Hanketta rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra ja kunnat. Tavoitteena on antaa Riihimäen Peltosaaressa sijaitseva Riihimäen kaupungin vuokratalo Saturnuksenkatu 2:ssa on valittu voittajaksi Innova-kilpailussa, jonka tavoitteena on korjata betonielementtirakenteinen kerrostalo passiivitasoon eli kuluttamaan energiaa mahdollisimman vähän. Vuonna 1975 rakennetussa talossa työt käynnistyvät kesän aikana ja valmistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä. Asukkaat asuvat talossa koko saneerauksen ajan. Vaipparemontti tehdään uudella tavalla eli uusi julkisivu tehdään elementtirakenteisena, mikä nopeuttaa rakennusaikataulua. Myös ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan, ja tavoitteena on energiankulutuksen pudottaminen murto-osaan nykyisestä, mikä merkitsee sitä, että remontti maksaa itsensä takaisin melko pian, selvittää Riihimäen kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivan Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja Heikki Mattila. Passiivisaneerauksen vaikutukset kiinteistön asumismukavuuteen ja asumiskustannuksiin arvioidaan Peltosaaren talossa merkittäviksi. Korjaustoimenpiteiden myötä rakennuksen vaipan rakenteet tiivistyvät ja lämmönläpäisy pienenee. Talotekniikan uusimisella odotetaan olevan suotuisa vaikutus asumiskustannuksiin ja -mukavuuteen. Mallia muillekin Energianeuvontaa tarjolla Riihimäellä keskiviikkoisin konkreettista ja puolueetonta opastusta asumisen ja rakentamisen energiatehokkuudesta ja antaa energianeuvontaa asuntojen käytössä, korjauksessa ja rakentamisessa. Energianeuvoja on tavattavissa Yritystalon II kerroksessa rakennusvalvontayksikön tiloissa (Eteläinen Asemakatu 2) keskiviikkoisin virka-aikana lukuun ottamatta joka kuukauden ensimmäistä keskiviikkoiltapäivää, jolloin energianeuvoja on tavattavissa Peltosaaren asumisklinikalla (Linnunradankatu 9 A 4) klo Tapaamisista on hyvä sopia etukäteen puh tai visa.koivu(at)hyvinkaa.fi Tässä Visa Koivun juuri tähän vuodenaikaan ja kesään liittyviä energiavinkkejä. Kysymyksessä on ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus) asumisen uudistamishanke, jossa haetaan mallia monistettavaksi kerrostalon saneerauksen tyyppiratkaisua varten. Tavoitteena on toteuttaa luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiakorjaukset kustannustehokkaasti sekä luoda malli, jota voidaan hyödyntää asuntojen energiakorjauksissa laajemminkin. Kehittämistutkimushankkeen takana ovat Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto), Tekes (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus), VTT (Teknologian tutkimuskeskus) ja ARA. Peltosaaren rakennushankkeen maksaa Riihimäen Kotikulma Oy, joka anoo tarkoitusta varten korkotukilainaa ARA:sta. Korjauskustannukset ovat noin 2,5 miljoonaa euroa. l Ikkunoiden ja ovien tiivisteiden tarkistaminen ja tarvittaessa uusiminen on nopea ja kustannustehokas tapa vähentää energiankulutusta. Sopivan tiivistepaksuuden arvioiminen onnistuu jättämällä sinitarrapalanen tiivisteen paikalle ja mittaamalla kuinka kasaan sinitarra painuu, kun ikkuna suljetaan. l Puuta polttavien kannattaa hommata polttopuut mahdollisimman aikaisin, jotta ne ehtivät kuivua mahdollisimman kuiviksi ennen lämmityskauden alkua. Keväällä puut kuivuvat nopeasti. Mitä kuivempaa puu on, sitä paremmin se palaa ja siitä saadaan myös enemmän lämpöä. l Keväällä kannattaa hyödyntää auringosta saatava lämpö jättämällä verhot auki Innova-kilpailun käynnisti kivivillatoimittaja Paroc Oy Ab ja kilpailua rahoitti Sitra. Noin miljoona suomalaista asuu ikääntyvissä kerrostalolähiöissä, jotka tarvitsevat peruskorjausta. Kipeimmin korjausta kaipaavat ja 1970-lukujen elementtitalot, joiden tyypillisiä ongelmia ovat energiatehottomuus, julkisivurakenteiden huono kunto, sisäilman huono laatu ja kasvava korjausvelka. Suomessa on jo uudisrakentamisen puolella kokemusta passiivitaloista, joiden ympäristökuormitus ja energiankulutus ovat merkittävästi alhaisempia kuin tavanomaisessa talossa. MIA HEISKANEN URPU-KAARINA YLI-LAURILA sellaisiin ilmansuuntiin, joista aurinko paistaa. Kesällä, jolloin lämpöä on liiaksikin, kannattaa puolestaan pitää verhoja kiinni päivällä. Mikäli liikalämpö on ongelma, vaihtoehtoja ovat ulos ikkunan yläpuolelle asennettava markiisi tai ilmalämpöpumppu, joka jäähdyttää kesällä ja lämmittää talvella. l Mikäli viime talven pakkasilla talossa tuntui kylmiä kohtia, kesä on hyvää aikaa tehdä remontteja. Ehjiä ja hyväkuntoisia pintoja ei kuitenkaan yleensä kannata käydä repimään auki vain lisäeristämisen takia, vaan lisäeristäminen kannattaa ajoittaa muiden remonttien yhteyteen. Helpointa ja kustannustehokkainta on lisäeristää yläpohja, mikäli se onnistuu rakenteita purkamatta. korjaustieto.fi kunnossapidon ja korjaamisen tietopakki Korjausrakentaminen koskettaa yhä useampaa omakotitalon omistajaa, taloyhtiötä ja asukasta. Ympäristöministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset asuntoosakkeen ja pientalon omistajat pitävät Internetiä tärkeimpänä tiedon lähteenä. Kasvavaan tiedontarpeeseen tuo apua ympäristöministeriön uusi verkkopalvelu Se tarjoaa monipuolista, luotettavaa, ei-kaupallista tietoa sekä yksityisille kuluttajille että ammattilaisille. Palvelua kehitetään edelleen käyttäjien antaman palautteen ja toiveiden perusteella. Ympäristöministeriön korjausrakentamisen strategian tavoitteena on saada Suomen rakennuskanta satavuotisjuhlakuntoon vuoteen 2017 mennessä. Strategian keskeinen tehtävä on kunnossapito- ja korjauskulttuurin synnyttäminen ja vakiinnuttaminen maassamme. Energianeuvontaa kuluttajille Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Tapiola ovat käynnistäneet kolmivuotisen yhteistyön energiansäästön edistämiseksi. Tapiola tukee Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahanketta, jossa tarjotaan energianeuvontaa taloyhtiöille, kotitalouksille, rakentajille ja remontoijille. Koti- ja maataloudet kuluttavat Suomen sähköstä yli neljänneksen ja rakennusten lämmitys koko energiantarpeesta yli viidenneksen. Hanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta Tähän pyritään muun muassa kehittämällä palveluja rakennusten systemaattisen korjaamisen ja kiinteistönpidon tueksi, ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä kertoo. Rakentamisen painopiste on Suomessa siirtymässä uudisrakentamisesta rakennusten ylläpitoon ja korjausrakentamiseen. Kolme neljäsosaa maamme asuin- ja palvelurakennuskannasta on rakennettu vuoden 1960 jälkeen ja suuri osa tästä rakennuskannasta on nyt tulossa yhtä aikaa peruskorjausikään. Tiedontarve korjausrakentamisesta lisääntyy sekä kuluttajien että ammattilaisten keskuudessa. Neuvonnassa keskitytään palvelemaan erityisesti taloyhtiöitä ja kotitalouksia, joille tarjotaan veloituksetta energiakartoituksia ja koulutusta energiankulutuksen vähentämiseksi. Myöhemmin kohderyhmää on tarkoitus laajentaa koskemaan myös yrityksiä. Taloyhtiöissä on hyvin merkittäviä ja taloudellisesti kannattavia energiansäästömahdollisuuksia, joita tuomme neuvonnalla esiin, Suomen luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Teemu Kettunen kertoo. 7

8 8 Toukokuu 2011 Vain typerykset roskaavat Simo ja Siiri Siisti ovat sisarukset. He asuvat osan viikostaan äitinsä luona Riihimäellä ja toisen puolikkaan isänsä luona Hausjärvellä. Lisäksi Simo ja Siiri vierailevat usein mummon ja vaarin luona Lopella, jossa he viettävät myös pitkiä aikoja kesäisin. Simo ja Siiri ovat mielestään onnekkaita, kun heillä on monta mukavaa kotia. Roskaaminen on Simon ja Siirin mielestä tyhmää, ja äiti sanoo, että vain hölmöt ihmiset roskaavat. Typeriksi äiti kutsuu ihmisiä, jotka eivät ajattele muita ja käyttäytyvät huonosti. Simo ja Siiri eivät halua olla hölmöjä tai typeriä, vaan kantavat aina omat roskansa lähimpään roska-astiaan. Isä sanoo, että kertaus on opintojen äiti. Simo ja Siiri ovat ymmärtäneet sen niin, että uusia asioita oppii, kunhan vain harjoittelee tarpeeksi. Siksi Simo ja Siiri eivät voi ymmärtää, miten jotkut ihmiset eivät vie roskiaan roska-astioihin, vaan heittävät ne kadulle. Kadulle heitetyt karkkipaperit ja muut roskat kun olisi niin helppo viedä roska-astiaan. Tyhjän karamellipaperin voi aina sujauttaa taskuun tai reppuun, ja heittää roskikseen kotona tai seuraavaksi kohdalle osuvaan roskalaatikkoon. Myös Simon ja Siirin koira Söpö on sitä mieltä, etteivät roskat kuulu kadulle. Sekin on erään kerran joutunut eläinlääkäriin astuttuaan lasinsirpaleisiin kadulla. Tassuun tulleesta haavasta tuli paljon verta ja se oli erittäin kipeä pitkään. Söpö-koiran mielestä lasia kadulle hajottavat ihmiset ovat typeryksistä suurimpia. Söpö onkin koko perheen suurin sottaaja, sillä se tekee tarpeensa ulos. Omia jätöksiään Söpö ei tietenkään osaa kadulta korjata, mutta onneksi isä, äiti, Simo ja Siiri korjaavat Söpön kakat pois. On kiva jättää lenkkipolku ja katu siistiksi myös seuraavia ulkoilijoita varten. Mikä sotku siitä tulisikaan, jos astuisi ulkoillessa koirankakkaan! Söpö-koira ei halua ajatellakaan moista, koska se ei pidä vesipesuista. Päiväkodissa ja koulussa Simo ja Siiri ovat myös oppineet lajittelemaan jätteitä. He tietävät, mihin mikäkin jäte kuuluu. Joskus isä ja äitikään eivät tiedä, mihin jokin harvemmin syntyvä jätelaji kuuluisi laittaa, mutta Simo ja Siiri muistavat, että tarkempia jätteiden lajitteluohjeita löytää tarvittaessa oman kotikunnan kotisivuilta sekä Kiertokapulan internet-sivuilta alavalikosta kodin kierrätettävät tavarat ja jätteet. Hyötyjätteiden keräyspisteet puolestaan löytyvät valtakunnallisesti osoitteesta Nyt myös sinä voit tarvittaessa tarkistaa, mihin mikäkin roska kuuluu. Siistiä kesää kaikille toivottaa Satunurkan täti Ristikko: Kuka Siirin ja Simon sukulaisista asuu Riihimäellä? 2. Mikä on alueellisen yhdyskuntajätehuoltoyrityksen nimi? 3. Kenen vastaanotolle Söpö vietiin, kun se sai haavan jalkaansa? 4. Mikä on sadussa esiintyvän tytön etunimi? 5. Mikä on sadussa esiintyvän pojan etunimi? 6. Mikä on sadussa esiintyvän koiran nimi? 7. Söpön aikaansaama jätös? 8. Mitä koulua sadun sisarukset käyvät? 9. Kuka sadussa asuu Lopella mummon lisäksi? Ratkaisun voit lähettää mennessä osoitteeseen: Lopen kunta, Ympäristötoimi / Ekokaarikisa, Yhdystie 5, LOPPI Liitäthän mukaan nimesi, ikäsi ja osoitteesi, sillä kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Ekokaari 2/2010 luontoristikon tulokset Lastennurkkauksen ristikon oikea vastaus oli TAMMENTERHO. 17 vastaajan joukosta onni suosi Sara Sahlstenia Klaukkalasta ja Anneli Aaltoa Riihimäeltä. Voittajille on lähetetty luonto- ja ympäristöaiheiset puuhakirjat. Onnea voittajille! Siisti Riksu siivoaa ja kierrättää Vanhat sukset muuttuvat kekseliään käsissä naulakoiksi. Luo jotain uutta Moni käsistään kätevä loihtii ylimääräiseksi jääneestä tavarasta jos jonkinlaista käyttöesinettä. Näin ikään kuin huomaamatta jatkaa tuotteen elinkaarta ja vähentää kaatopaikkakuormitusta. Monesti ideat jäävät vain tekijän tietoon, mutta Riihimäen kaupungin kierrätyskeskus haluaa levittää tätä hiljaista tietotaitoa. Jatkossa kierrätyskeskukseen voi tuoda vaikkapa valokuvan esineestä, tarinan, tai itse tavaran näytille. Kyse ei ole kuitenkaan kilpailusta, vaan toivomme tietoa uusiotuotteista ja niiden saattamisesta ilmoille muidenkin nähtäväksi. Samalla saa hyvän mielen, kun muutkin voivat nähdä uusia kierrätysideoita ja vaikka tehdä itselleen samanlaisen esineen. Kierrätyskeskus voi nostaa erikseen näytille hyviä ideoita niin sanottuina kuukauden tuotteina, ja näin antaa tunnustusta tekijöille. Nyt mukaan ideoimaan ja tuomaan vanhempiakin tuotoksia kaiken kansan nähtäväksi! Lisätietoja kierrätyskeskusvastaava Jyri Lindblomilta, puh Siisti Riksu kampanjan puitteissa kuluvana vuonna järjestetään muun muassa Riihimäen kaupungin perinteiset siivoustalkoot sekä osallistutaan jätteiden ja kierrätettävien tavaroiden keräyskampanjoihin. Myös erilaisissa nuoriso-, pihakirpputori- ja projektitapahtumissa tuodaan esille Siisti Riksu kampanjan tavoitteita. Riihimäki on mukana myös koirankakkaroskiskampanjassa. Kaupunki jakaa säänkestäviä tarroja liimattavaksi kiinteistöjen jäteastioihin merkiksi, että kyseiseen roska-astiaan saa tiputtaa jätökset siististi pussitettuna ja pussi suljettuna. Koirankakkapusseja saa laittaa kaikkiin kaupungin kadunvarsi- ja puistoroska-astioihin. Riihimäen kaupungin Siisti Riksu kampanja käynnistyi vuonna Kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisätä yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Mukana siistissä ajattelussa ovat kaikki kaupungin yksiköt. Riihimäen kaupungin lisäksi kampanjaan osallistuu useita paikallisia toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös jokaisen Riihimäen asukkaan toivotaan osallistuvan kampanjaan tekemällä omia siistejä tekoja. Siisti Riksu kampanjan internetsivuilta löytyy lisätietoa kampanjasta ja ajankohtaisista tapahtumista.

9 Toukokuu 2011 Luomu ja lähiruoka saavat lisää jalansijaa Voikukka on paljon muuta kuin rikkaruoho Suomalaisille maistuvat luomu ja lähiruoka aina vaan paremmin. Luomu ja kierrätettävyys alkavat olla kovia sanoja muillakin kuin elintarvikealoilla. Myös Riihimäen seudulla. Lähiruokaa tilalta ja ravintolasta Lopen Pappilanpuistossa pyörii jo ruokapiiri, ja maatila aloitti kevättalvella kyyttöjen tinkimaidon myynnin. Kesäkuun alkupuolella samassa paikassa järjestetään villiyrttipäivä, jossa vetäjäksi ja kokiksi on lupautunut suomalaiskeittiön kuuma nimi, keittiömestari Sami Tallberg Helsingistä. Pappilanpuisto suunnittelee lisäksi maatilapuotia, mutta yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Näinä päivinä Lopen Jokiniemessä avattavan Ravintola Nyt voi kaivaa vanhat maitokannut esiin, jos niitä vielä on. Nämä ovat isoäidin isän lähes sata vuotta sitten tekemiä. Lyhyt maitosanasto Homogenoinnissa maidon rasvahiukkaset pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa. Homogenointi siis estää rasvan nousemisen maidon pinnalle, joka on toisen mielestä esteettinen haitta ja toisen mielestä aidon maidon tae. Pastörointi on lämpökäsittely, jossa tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit kuumentamalla. Menetelmän kehitti Louis Pasteur ( ), joka ei kuitenkaan käyttänyt sitä maidonvalmistukseen vaan etikan ja viinin valmistukseen. Myös osa oluista pastöroidaan. Luomumaitoa tuottavat luomulehmät ruokitaan luomurehulla, joka on eläinlajin luontaista ravintoa. Rehu on pääosin luonnonmukaisesti tuotettu. Luomumaitoa ei D-vitaminoida, koska vitamiinin lisäys vaatisi myös luomumaidon homogenoinnin. Tinkimaito on suoraan karjatilalta myytävä käsittelemätön maito. Kyytönmaito on itäsuomenkarjan maitoa. Korkea rasva- ja valkuaispitoisuus tekee kyytön maidosta hyvää juustomaitoa. Jokainen tunnistaa voikukan. Tuttua auringonkeltaista voikukkaa on nyt monin paikoin. Monet pitävät sitä arvottomana rikkaruohona ja kiusankappaleena, mutta ravitsemuksellisesti se on erittäin arvokas villiyrtti. Voikukasta voi käyttää kaikki juurista kukintoon. Muualla maailmassa, mm. Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa voikukkaa viljellään ja italialaiset ja ranskalaiset kruunaavat voikukalla juhla-ateriansa. Voikukan lehdissä on runsaasti rautaa, jopa kolminkertaisesti pinaattiin verrattuna. Lisäksi niissä on hyvin kalsiumia sekä A-,B-,C-,Eja K-vitamiinia. Tuoreista lehdistä voi valmistaa ravintorikkaita vihersmoothieita, niitä voi lisätä salaatteihin tai niillä sopii koristella voileipiä. Voikukan lehtiä voi kypsentää ja ne sopivat hyvin piirakoihin, paistoksiin ja keittoihin. Keltaiset kukat käyvät salaatteihin ja koristeluun. Kansanlääkkeenä voikukkaa on käytetty mm. parantamaan maksan toimintaa ja virtsaneritystä. Voikukka kuten muutkin luonnonyrtit tulee kerätä puhtailta kasvupaikoilta. Voikukan lehdet kerätään nuorina keväällä tai alkukesästä. Voikukan juuret voi kerätä varhain keväällä tai myöhään syksyllä ja käyttää juuresten tapaan. Juuret pestään, kuoritaan ja keitetään. Voikukan lehtiä voi säilöä talveksi kuivaamalla tai pakastamalla. Lehdet ryöpätään pikaisesti ennen pakastusta. Timjami Cafe & Delin uuden yrittäjän kanssa alkava yhteistyö merkitsee sitä, että ravintola hankkii elintarvikkeita ja raaka-aineita Pappilanpuistosta. Ravintola ilmoittaa käyttävänsä niin paljon luomua ja lähiruokaa kuin saatavissa on ja panostaa muun muassa kotitekoiseen leipään. Kauneutta ja kodinkoneita Riihimäellä avattiin alkuvuodesta kauneuden ja hyvinvoinnin monitoimitalo Entraamo, joka tarjoaa ekologista kauneudenhoitoa ja ilmoittaa olevansa luontoa kunnioittava kauneudenhoitoalan yritys. Se järjestää myös ekomeikkaajakoulutusta. Samansuuntaista luonnonmukaista toimintamallia painottaa muutama muutkin kampaamo ja kauneudenhoitola, ja tosiasia on, että tun- Munajuusto kyytönmaidosta 3 l kyytön täysmaitoa ½ litraa piimää 3 maatiaiskanan munaa reilu teelusikallinen suolaa Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Kiehauta maito. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi ja sekoita ne piimään. Kaada seos maidon joukkoon ja anna kiehah- Kuori ja keitä 4-5 jauhoista perunaa kypsiksi vähässä vedessä. Kun perunat ovat kypsiä, kaada suurin osa keitinvedestä pois. Lisää pieni sipuli hakattuna. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää 1-2 kourallista hienoksi silputtua lipstikkaa. Lisää kyytönmaitoa sopivan Ullan mansikka-voikukkasalaatti 6 dl suikaloitua kesäkaalia 4 dl suikaloituja voikukan lehtiä 2 dl mansikoita puolikkaina tai ahomansikoita kokonaisina Kastike: 1 dl kermaviiliä 1 dl raejuustoa ½ dl kirvelisilppua netusti runsaasti haitallisiakin kemikaaleja sisältäneiden hoitoaineiden valmistajat ovat tuoneet tarjolle aikaisempaa turvallisempia tuotteita. Seudun uusin ekoyrittäjä taitaa olla kodinkoneliike Ecoston Riihimäen myymälä. Kysymyksessä on yhdeksän myymälän ja verkkokaupan ketju, joka ilmoittaa pyrkivänsä nostamaan esiin ne valmistajat ja tuotteet, jotka tekevät eniten ympäristöjalanjälkensä pienentämiseksi ja joilta löytyy tuotetasolla tietoa tuotteiden ympäristöarvoista. Muun muassa Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tutkijat ennustavat luomun, lähiruoan ja kierrätettävyyden ostohalukkuuden tuntuvaa kasvua aivan lähivuosina. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA taa kunnes se juoksettuu. Nosta reikäkauhalla kulhoon ja lisää keltuaiset ja suola. Paina valmis massa kehään tai harsomuottiin. Puristele ylimääräistä heraa pois ja laita painon alle kylmään. Tätä juustoa voi paistaa loisteella tai grillivastuksen alla uunissa. Lähde: Kai Linnilä Kyytönmaitoon keitetty lipstikkakeitto sakeuden saavuttamiseksi. Mausta: 1 tl suolaa, ¼ sitruunan mehua, ripaus sokeria. Lämmitä kuumaksi. Samalla reseptillä voi tehdä nokkoskeittoa ja pinaattikeittoa. Jos teet nokkoskeittoa, muista ryöpätä nokkoset ensin. Hanskat käteen kun keräät! Voikukan lehdet leikataan suikaleiksi keskiruodin ympäriltä. Kaali- ja voikukkasuikaleet asetellaan kulhoon ja mansikat kaadetaan keskelle keoksi. Kastike sekoitetaan ja valutetaan vihreiden lehtien pinnalle. Ulla Lehtonen, Onnellinen kasvissyöjä - Hyvän olon keittokirja. Kesä 2011 Riihimäen seurakunnassa Kaikille avoimet saunaillat Hirvijärven leirikeskuksessa keskiviikkoisin klo kesäkuun alusta (remontin valmistumisen jälkeen) elokuun loppuun. Kahvio. Juhannusaaton juhla Koko perheen juhannus Hirvijärvellä Vietä juhannusaatto perheen kanssa Hirvijärvellä seurakunnan leirikeskuksen rannassa alkaen klo 19 lipunnostolla ja juhlalla. Kokko (säävaraus). Kahvio. Kesäkirkkoon Messu Keskuskirkossa sunnuntaisin klo 10. Iltakirkko Kappelikirkossa/ hautausmaalla sunnuntaisin klo 18 (kesä-elokuu). Keskuskirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten kesällä ma-pe klo Päivystäjä paikalla. Kesäkahvila Senioriseisake torstaisin klo Liiterin edessä (ulkona), Temppelikatu 11. Alkuhartaus klo 13, kahvit ja vapaamuotoista ohjelmaa. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuun hyväksi. Riihimäen seurakunta, puh. (019) 7481, Hausjärvi - elämistä varten Katso tonttitarjonta osoitteesta Teollisuuskatu 28, RMK 9

10 10 Lopen Teatteri Vanajavesikeskuksen kunnostustyöt starttaamassa Vanajavesikeskuksen työ Vanajaveden laajan vesistöalueen hoitamiseksi on pääsemässä hyvään vauhtiin. Alueen kunnat ovat työssä vahvasti mukana, EU-rahoitusta on saatu ja pian päästään kunnostamaan vesiä. Kunnostustöitä maastossa Vanajavesikeskuksen on tarkoitus toteuttaa 2-3 vesistöjen kunnostuskohdetta vuonna Suun nitelmiin kuuluu kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen sekä kalateiden rakentamiseen osallistuminen. Töiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kokenut vesistökunnostaja, hydrobiologi Suvi Mäkelä, joka aloitti työt Vanajavesikeskuksessa maaliskuun alussa. Ehdotuksia kunnostusta kaipaaviksi kohteiksi on kerätty yhdessä Hämeen ELY-keskuksen kanssa ja niitä voi edelleenkin lähettää osoitteeseen Vanajavesikeskus on saanut hyviä työkaluja vesien tilan seuraamiseen ja hoitotoimien vaikuttavuuden mittaamiseen. Saimme lahjoituksena automaattisen vedenlaadun mittauslaitteen, jonka avulla olemme kartoittaneet veden laatua eri puolilla valuma-aluetta. Lisäksi MTK:n Säätiö myönsi Vanajavesikeskukselle rahoitusta toisen samantyyppisen mittausaseman hankintaan, ja sillä on tarkoitus mitata pelloilta vesistöön tulevaa kuormitusta. Kunnat ja EU mukana Juho Peltoniemi Toukokuu 2011 Yksi Vanajavesikeskuksen tavoitteista on ollut hankkia rahoitusta vesienhoitoon. Tässä on jo onnistuttu. Alueen kunnat lähtivät hienosti mukaan työhön, ja myös maakuntahallitus myönsi työhön maakunnan kehittämisrahaa. Yritysyhteistyön olemme käynnistäneet Kiertokapulan kanssa; toteutamme yhdessä muun muassa niittoja ja siivoustalkoot. Euroopan maaseuturahasto myönsi 90 %:n rahoituksen vesiaiheiselle viestintähankkeelle. Kolmivuotisen Viestejä Vanajavedellä -hankkeen tavoitteena on levittää positiivista asennetta vesien suojeluun, ja innostaa sekä kouluttaa alueen toimijoita tarkkailemaan ja hoitamaan vesiään. Hankkeessa tullaan järjestämään tänä vuonna muun muassa kiertävä näyttely sekä erilaisia talkoita ja tapahtumia. SANNI MANNINEN JOHANSEN Kirjoittaja on Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri. Vanajavesikeskuksen tiimin jäseniin voi törmätä kesän mittaan erilaisissa tapahtumissa. Vasemmalta: Mika Soramäki, Päivi Lautala, Heidi Kontio, Sanni Manninen Johansen ja Suvi Mäkelä. Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaidemme materiaali- ja energiatehokkuutta sekä toimimalla itse ympäristömyötäisesti ja turvallisesti. Minne voi viedä puutarhajätteet? Kompostointi Puutarhajätteiden suositeltavin käsittelytapa on omatoiminen kompostointi. Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 7 euroa/kuorma. Toukokuussa lauantaisin puutarhajätettä vastaanotetaan veloituksetta klo Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh Riihimäki Kinturinmäen maankaatopaikka: Kinturinmäen maankaatopaikalla osoitteessa Kinturinkuja 1 otetaan maksutta vastaan haravointijätettä (lehtiä ja ruohonleikkuujätettä), kun kevättulva on alueelta laskenut. Oksia ja risuja ei oteta vastaan. Maankaatopaikka on avoinna ma to klo 7 16 ja pe klo Lisätietoja puh Pa-Ri Materia Oy: Puutarhoissa kertyneet oksat ja risut voi viedä maksutta Pa-Ri Materia Oy:n kierrätysalueelle arkisin klo 7 17 osoitteeseen Pajakatu 2. Kuorma ei saa sisältää haravointijätettä, kuten lehtiä tai ruohoa. Ennen alueelle ajoa on ilmoittauduttava puhelinnumeroon Järjestetty jätteenkuljetus: Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, Oitti Aukioloaika ma to ja pe Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen.

11 Toukokuu 2011 Rannoille uimaan! Riihimäeltä löydät seuraavat luontopolut Vahteriston luonnonsuojelualueen luontopolulle pääsee seuraamalla luontopolkuviittoja Marjastajankadulta ja Vahteriston ulkoilureitiltä. Helppokulkuisen luontopolun pituus on noin kilometrin. Yhdeksän akvarellein kuvitettua taulua kertovat alueen luonnosta havainnollisesti ja värikkäästi. Luontoon liikkumaan! Hausjärvi Su Kylärinki-pyöräily Klo Koko perheelle tarkoitettu kuntopyöräilytapahtuma. Reittivaihtoehdot km. Lähtö- ja huoltopisteitä ympäri kuntaa. Maksuton. Lähtöpisteiltä saa pyöräilykartan. Lisätietoja www. hehkua.fi La Mommilanjärven Soutelu klo Iloinen soutelutapahtuma, johon työyhteisöt, kaveriporukat, seurat ja kaikenlaiset muut ryhmät voivat osallistua 15-henkisin joukkuein kirkkovenesarjaan tai 1-4 hengen voimin pienvenesarjaan (lainaveneitä vuokrattavissa). Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta: valitaan ympäristöterveydenhuolto, jolta sivulta terveysvalvonta, ja siitä mennään riville talous- tai uimavesistä. Riihimäki Hirvijärven uimapaikka Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Luontopolku, puusee, pukukoppi, nuotiopaikka. Paalijärven uimapaikka Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Luontopolku, puusee, pukukopit, laavu. Puhinniemen virkistysalue Valajärvellä Rengossa sijaitseva virkistysalue, joka soveltuu parhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä 25 km. Alueella ei ole palveluita. Lisätietoja, puh Lähtöjä pitkin päivää. Lisäksi paljon muita oheistapahtumia, mm.maalaismarkkinat. Lisätietoja Lisätietoja: Jari Kovanen tai tai Riihimäki Uimahalli auki su asti. Maauimala aukeaa ke 1.6., puh / lippukassa Vesijumppa maauimalassa ke klo (alk. 1.6.), pe klo (alk. 3.6.), ma klo (alk. 6.6.) Sankari Sporttileiri 7-13 v. lapsille ma 6.6. pe Riihisalon virkistysalue Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Lisätietoa, puh. (019) , Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kesäkuun alusta (remontin valmistuttua) kaikille avoin saunailta keskiviikkoisin klo Riihimäeltä 13 km. Kahvio. Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta Hausjärvi Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin vuonna 2006 kunnostettuja pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 11 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta park Urheilutalon ympäristössä klo 8-16 yhteistyössä ESLU:n (Etelä-Suomen urheilu ja Liikunta ry) ja paikallisten liikuntaseurojen kanssa. Ohjelmassa mm. pallopelejä, leikkejä, kisailuja, seikkailutoimintaa. Lapset liikkuvat ryhmissä lajipisteeltä toiselle. Maksullinen. Kesäuimakoulut , Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja: Anna-Maija Peltola, p / Erityisuimakoulu: Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja: Panu Tavisalo, p Vesijumppa maauimalassa ma klo (25.7. asti), ke klo (27.7. asti), Puujoen uimapaikka, Oitti Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu ja tulentekopiste (omat puut), melontareitti (karttoja voi tilata liikuntatoimistosta) Valkjärven uimapaikka, Puujaa Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa (omat puut) Valkjärven leirialue, Puujaa Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti Ykslammin uimapaikka, Ryttylä Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti. Lisätietoja: Jari Kovanen, puh , , kipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan metriä ja sen varrella on kymmenen pe klo (29.7. asti). Kesäuimakoulut ja Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja: Anna-Maija Peltola, p / Maauimalan viimeinen aukiolopäivä su 14.8., puh / lippukassa. Koko uimala on suljettu Uimahalli aukeaa ke klo Riihimäkipäivänä su uimahalliin ilmainen sisäänpääsy. Koko perheen asematapahtuma su klo Asemajuoksu: Pyörätuolikelaus klo alkaen (n. 3,5km), nuoret klo (T/P 11 ja Loppi Vanhan kirkon uimaranta Kirkonkylä, Uimarannantie, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja rantaalue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, Ojajoentie 114, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta Sajatie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta Paromäentie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen 11 paikoitusalue Heratuksen uimaranta Heratuksentie, Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta Vojakkalantie, Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta Syvälahdenpolku, rauhallinen ja idyllinen hiekkapohjainen ranta, metsää lähellä Launosten uimaranta Suviniementie, Launonen Laihuan uimaranta Kalamajantie, Pilpala Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimi, puh. (019) , , liisa. Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku alkaa Peltosaaren Työväenmuseon tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Vihon numeroita vastaavat numeroidut tolpat löytyvät polun varrelta karttaan merkityiltä paikoilta. Paalijärven luonnon tunnuspiirteitä esittelevä luontopolku sijaitsee kaupungin virkistysalueella Paalijärven etelärannalla. Luontopolku alkaa Veljesmajantien parkkipaikalta ja sen varrella on kymmenen luontopolkutaulua. Alueella on myös lintutorni. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). T/P13-1,5km) ja naisten ja miesten kilpasarjat klo alkaen, (n. 11km) monta eri sarjaa, kuntosarja sekä yritysjoukkueet. Maksullinen, sis. myös yllätyspalkintoja. Lisätietoja: Heikki Piipponen, p Lisätietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, p tai Riihimäen www-sivut: Loppi Su Poronpolku koko perheen luontoliikuntatapahtuma Riihisalossa Lopella. Erimittaisia patikointireittejä värikkäässä luonnossa. Lähdöt klo 9 12 Riihisalosta. Lyhin 5 km:n reitti on helppokulkuinen myös perheen pienimmille. Pidemmillä matkoilla 13 km, 18 km, 24 km ja 30 km erikoisuutena on Punelian salmen ylitys joko kapulalossilla tai soutuveneellä. Pirunlinnassa maahisten, menninkäisten ja peikkojen valtakunta. Maastotukikohta Prammi avoinna kulkijoille. Riihisalossa myytävänä perinteistä hernerokkaa. Puffetti ja pihamaan tuotetorilla loppilaisia maalaistuotteita. Maksullinen, sis. vaihtoehtoiset reitit, saunan, kunniakirjan sekä arvontapalkintoja. Lisätietoja Sisko Keskitalo, p , Riihisalo, p. (019) , Lopen kunnan liikuntatoimisto, p. (019) Lisätietoja: Liisa Ojala, (019) , , jouni Laaksonen Erävaelluksen SM ratkotaan Hämeen Järviylängöllä Erävaelluksen SM-kilpailut järjestetään Hämeen järviylängöllä. Kilpailukeskus sijaitsee Lopen Riihisalossa. Edellisen kerran Erävaelluksen SM-kisat järjestettiin näin lähellä Etelä-Suomen asutuskeskittymiä niinkin kauan sitten kuin vuonna Erävaelluksen Suomenmestaruuskilpailu on nelipäiväinen maastokoitos. Maaliin selvitäkseen täytyy osata suunnistaa ja omata kohtalainen kunto sekä ymmärrys siitä, miten huoltaa itseään ja erityisesti jalkojaan pitkässä rasituksessa. Hyvin menestyäkseen täytyy lisäksi osata paljon: tehtäviä on aihealueista erävaellustiedot ja -taidot, luonnontuntemus ja -suojelu, ensiapu ja pelastuspalvelu sekä suunnistus. Kilpailussa kuljetaan kahden hengen partioina erilaisten tehtävärastien kautta pitkä matka. Kisapartiot kantavat mukanaan kaiken kilpailun aikana tarvitsemansa, kuten muonat, retkikeittimen kattiloineen, yöpymisvarusteet, varavaatteet yms. Kilpailu on torstaista sunnuntaihin. SM-sarjoja ovat avoin, naiset, veteraanit (yli 45 v.) ja nuoret (15-20 v.). Iltatunnelmia vuoden 2010 kilpailun yörastilta. Lisäksi on kuntosarja, jolla ei ole SM-arvoa, ja jossa partion koko on vapaampi, 2-4 henkeä. Avoimessa sarjassa perusreitin pituus on noin 100 km, muissa sarjoissa noin 70 km. Radalla on myös lisärasteja, joista saa lisää pisteitä ja lisää kilometrejä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: erasm Osallistumismaksu on porrastettu, mitä aiemmin ilmoittautuu, sitä halvemmalla pääsee mukaan. Lisätietoja saa myös puhelimitse: kilpailunjohtaja Niko Blomberg, puh

12 12 Kohta on kesä! Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B RIIHIMÄKI puh urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Jenni Lehtonen, Riihimäen vs. ympäristönsuojelusuunnittelija jenni.lehtonen(at)riihimaki.fi Riina Tamminen, Hausjärven ympäristösihteeri riina.tamminen(at)hausjarvi.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi 15. vuosikerta Jakelu kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/SLY-Lehtipainot 2011 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2011 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: > Ekokaari-lehti Hämeen Sanomat maakunnan oma lehti! 85 -palvelu kestotilaajalle vain 2 /kk BIOJÄTE bioetanolin raaka-aineeksi PAKKAA MUOVISEEN TAI PAPERISEEN PUSSIIN KYLLÄ: ruoantähteet kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet hedelmien ja juuresten kuoret lihan ja kalan perkuujätteet kahvinporot, suodatin- ja teepussit kananmunankuoret EI: biohajoavia pusseja multa ja haravointijätteitä lemmikkien ulosteita tai siivousjätteitä Toukokuu 2011 Torstaikävelyt Riihimäellä kesällä 2011 Perinteiset Torstaikävelyt alkavat taas. Järjestäjinä ovat Riihimäki-Seura ry ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kaupunkilaiset. Kävelyt alkavat klo 18, ellei toisin mainita. Ne kestävät 1-1½ tuntia Pätkätalosta Upseerikerholle - kaunokirjallinen Riihimäki. Pyöräretki. Kokoontuminen Kirjaston puistossa. Reitti Kirjasto - Lasitehdas - Lopentie - Etukasarmi - Vankila - Takakasarmi. Lopuksi mahdollisuus munkkikahveihin Sotilaskodissa (omakustanteinen). Sirkku Seinä ja Ritva Kuisma. Helatorstai, 2.6. Yölaulajaretki Juppalanlammelle. Kokoontuminen Raviradan parkkipaikalla klo Uhkola. Kokoontuminen Uhkolan kioskilla. Johdattelijana paljasjalkainen uhkolalainen Jalo Koskela Sudenkorentoretki Sammaliston suolle ja Haapahuhdan savilammelle. Oppaana Jouni Tuohimaa. Lähtöpaikka klo 18 Sammalistonsuon turpeenottoalueen sisäänajotien läheisyydessä 54-tien varressa. Tarkempi paikka Aamupostissa lähempänä tapahtumaa Perheretki Käpälämäkeen. Kokoontuminen Lasimuseon parkkipaikalla klo 18. Oppaina Tarja Heikkonen ja Tanja Siimessalmi. Kesätauko 4.8. Lasitehtaan Hyttikortteli 100 vuotta. Kokoontuminen Lasitehtaanaukio 2, vanha tehtaan portti. Esittelijänä Anita Elomaa Hautausmaakierros. Kokoontuminen Kappelikirkon luona. Oppaana Kalervo Huttunen Riihimäen Metallikaluste Oy / RICA, Käpälämäenkatu 10, Lepakkoretki Käräjäkoskelle. Lähtö luontopolun alkupäästä Metsäkulmatien varrelta klo 21. Oppaana Olli Haukkovaara Sieniretki Vahteristoon. Kokoontuminen Teerimäenkadun loppupäässä olevalla parkkipaikalla klo 17. Oppaana Erkki Holttinen Viestimuseo, Varuskunta, Takakasarmi, Viestimuseontie rak. 64. Museon esittelee museonhoitaja Heikki Torvinen. Sunnuntaina Asematapahtuma Torstaikävelyistä ilmoitetaan myös Aamupostin ja Riihimäen Seudun Viikkouutisten Tapahtuma- / Yhdistyspalstoilla.

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

YMPYRÖI ROSKAT, JOTKA KUULUVAT BIOJÄTTEESEEN

YMPYRÖI ROSKAT, JOTKA KUULUVAT BIOJÄTTEESEEN KURREN PUUHAKIRJA KURREN PUUHAVIHKO KURRE KAINUULAINEN Miksi tänne roskat jätettäis, yhteen säkkiin kaikki mätettäis? Ensin vähän levitellään, sitten tarkkaan lajitellaan. On mulla hyvä roskaharava, olen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vesistöasiantuntija Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 24.5.2014 Esityksen sisältö: - Renkajoen ja sen valuma-alueen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 30.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 30.10.2014 Petri Pouttu Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä tai ulkona

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen.

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Voisin kuvitella ostavani tavaroita tai vaatteita kirpputorilta. Jos tarvitsen jonkin tavaran jota käytän

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 29.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 29.10.2014 Martti-Veikko Salo Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Biojätteen syntypaikkalajittelu Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)

1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika) Asukaskysely Kollaja-hankkeen YVA TAUSTATIEDOT 1 T 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne 1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry

Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry 71 vuotta 15.12.2011 www.rkl.fi 1(4) 29.08.2011 Jäsentiedote 3 / 2011 Syksyn 2011 toiminta Kuukausikokoukset ja vuosikokous on keskiviikkoisin Scandic Hotels,

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot