KOMPOSITIO4 / Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Joulukuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMPOSITIO4 / 2009. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Joulukuu 2009"

Transkriptio

1 KOMPOSITIO4 / 2009 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Joulukuu 2009

2 pääkirjoitus KOMPOSITIO 4 / 2009 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Runeberginkatu 15 A Helsinki Puh Fax Päätoimittaja Annu Mikkonen Puh Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta Mikko Heiniö ( puheenjohtaja) Riikka Talvitie ( varapuheenjohtaja) Kimmo Hakola Lauri Kilpiö Veli-Matti Puumala Harri Suilamo Johan Tallgren Taitto Keto / Kansikuva Jää. Kuva: susanna raunio. Sisällys Pääkirjoitus Avaus tilaan Paikkakohtainen esitys tilannekohtainen teos Lyhyt kommenttipuheenvuoro CIAM-kysely Onko musiikilla kotimaata? Paluu säveltäjäksi muusikon ja pedagogin työn kautta viitekehyksenä tohtorintutkinto Sävellyskoulutuksen haasteet tänään Puheenvuoro Suomen Säveltaiteen Tukisäätiön juhlaseminaarissa FIMIC ry aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa TUNE IN suomalaista nykymusiikkia maailmalle Terveisiä Prahasta Säveltäjävierailulla Budapestissa Kantaesitykset Uudet levyt Säveltaidetoimikunnassa koettua Miten voi monimuotoisuus marraskuussa? Yleisradio on alkanut varautua uuteen mediamaksuun tekemällä säästöjä missä suinkin voi. Marraskuussa Radio 1:n kanavanjohto aikoi panna toimeen 40 %:n säästötoimet nykymusiikin, jazzin ja kansanmusiikin osalta. Tämä olisi merkinnyt mm. sävellys- ja festivaalikonserttien radiointien pudottamista puoleen ja M-studion tuotantojen pudottamista kolmannekseen nykyisestä ja näkynyt vastaavasti myös ohjelma-ajoissa. Säästöt olisivat olleet suhteellisesti suuremmat kuin muualla YLE:ssä. Kanavajohdon mukaan piti säästää siitä mikä on kallista. Yhdessä UMO:n, Suomen Solistiyhdistyksen sekä Tallarin ym. kansanmusiikkitahojen kanssa aloitimme ankaran lobbauksen. Nostimme esiin Yleisradion julkisen palvelun tehtävän, johon pitäisi kuulua musiikkikulttuurin monimuotoisuudesta vaalimisen, niistä marginaalimusiikeista huolehtimisen jotka eivät kaupallisia radioita kiinnosta. Muistutimme, että YLE:n tallenteet eivät vain kartuta sen ainutlaatuista äänitearkistoa ja sen materiaalista tehtyjä levyjä vaan lisäksi mahdollistavat suomalaisen musiikin leviämisen maailmalle nauhavaihdon ja internetin myötä. Pahin saatiin torjutuksi: suunniteltu 40 %:n säästö supistettiin 10 %:iin. (Asiasta tarkemmin sivulla XX.) Tekijänoikeusjärjestöt voivat kansainvälisten sopimustensa mukaan pidättää tilityksestä enintään 10 % käytettäväksi kotimaisen musiikin edistämiseen. Teosto on vapaaehtoisesti jättänyt käyttämättä näitä ns. kansallisia varoja täysmääräisesti siitäkin huolimatta että jokaisesta pidätetystä eurosta 52 senttiä on rahaa, joka muuten menisi ulkomaille. Viimeksi Teoston tekemä pidätys oli 5,7 %, jolla on mm. ylläpidetty säveltäjäja kustantajajärjestöjen sekä Fimicin toimintaa. Vakavan musiikin taholta on usein ehdotettu pidätyksen nostamista. Tämä on kuitenkin kevyeltä puolelta torjuttu sillä perusteella, että sen alan menestyjillä kymmenyksen pidätys on helposti satoja euroja. (Tosin on vähän vaikea tietää, mikä Elvis ry:n linja asiassa on, kun siltä taholta on viimeisen kymmenen vuoden aikana väläytelty kaikkea 0:n ja 10:n väliltä.) Vakavan musiikin ja kustantajien taholta esitettiin 1990-luvun lopulla, että kansallisia varoja ryhdyttäisiin rahastoimaan pahan päivän varalle. Kevyt puoli torjui ehdotuksen. Marraskuussa 2009 aika oli kypsä tälle ajatukselle. Teoston hallitus päätti esittää pidettävälle syyskokoukselle, että rahastointi käynnistetään, koska uudet kansainväliset sopimukset ennakoivat sellaista tulevaisuutta, jossa pidätystä ei enää voida tehdä. Pääoma on suunniteltu kerättävän siten, että kansallista pidätystä nostetaan 5,7 %:sta 6,7 %:iin, nykyisistä edistämisrahoista säästetään huomattavasti, eräät edistämistoimet siirretään Teoston varsinaisiin kuluihin ja tulevaisuudessa Teoston kiinteistöomaisuutta realisoidaan. Rahastointihanke on entistäkin ajankohtaisempi, ja sillä Teoston hallitus osoittaa haluavansa turvata musiikin edistämisen tulevaisuudessakin. Hankkeen yksityiskohtiin sisältyy kuitenkin ratkaisumalleja, joita on paljon vaikeampi ymmärtää. Vakavan musiikin toivomus olisi ollut, että pidätystä olisi nostettu edes täyteen 7 %:iin. Tällainen 0,3 %:n lisäys olisi merkinnyt esim. vain 30 euron lisälovea sellaiselle säveltäjälle, jonka tilitys on euroa. Edistämisvarojen kokonaisuudessa se olisi kuitenkin merkinnyt euroa. Sen turvin olisi voitu esim. säästyä niiltä rankoilta leikkauksilta, jotka nyt kohdistuvat sävellystilausrahastoon ja partituurimusiikin tukeen. (Asiasta tarkemmin sivulla XX.) Teoston julkilausuttuun aatteelliseen strategiaan kuuluu musiikin monimuotoisuuden vaaliminen. Tosin monimuotoisuutta ei ole koskaan määritelty, mutta yleensä diversiteetin käsite nähdään kulttuurissa vastaavalla tavalla kuin luonnossa. Se merkitsee käytännössä sitä, että uhanalaisista lajeista pidetään huolta sekä niissä piilevien tulevaisuuden lupausten vuoksi että ylipäätään koko lajiston rikkauden vuoksi. Kevyen musiikin puolella monimuotoisuutta ovat kaventaneet kaupallisen radion soittolistat, jollaisia Ylen Radio 1:ssä ei ole onneksi ollut. Niinpä tällä kanavalla on kun esitystapahtumien määrä suhteutetaan /eri /teosten määrään voitu soittaa keskimäärin 18-kertainen määrä eri teoksia kaupallisiin radioihin verrattuna. Yle Radio 1:n kanavajohtajan mielestä marginaalimusiikin tuotanto on kallista. Se on totta. Marginaalimusiikki on kallista, mutta se ei maksa paljon. Mikko Heiniö Mikko Heiniö AVAUS TILAAN Alkusanat Musiikki tilassa -seminaariin Kirkko on sekä akustisesti että kulttuurisesti ja sosiaalisesti erilainen esitystila kuin konserttisali. Tästä syystä katsoimme, että Helsingin Paavalin kirkossa pidettävän syysseminaarimme teemaksi sopi, urkujen ohella, tilaproblematiikka ylipäätään. Säveltäjä yleensä tietää, missä tilassa kantaesitys on tapahtuva. Entä kun kysymyksessä ei ole standardi (akustiselle musiikille mahdollisimman hyvin sopiva) konserttisali vaan olennaisesti toisenlainen, yksilöllinen tila tai tilatyyppi? Millä tavalla säveltäjä ottaa sen huomioon jo kirjoitusvaiheessa? Akustiikan osalta päähuomio kiinnitetään yleensä jälkikaikuun ääriesimerkkeinä Turun tuomiokirkon kuuden sekunnin jälkikaiku tai sellainen käytännöllisesti katsoen kaiuton ulkoilmatila, jollainen Kalevi Aholla oli haasteenaan Luostosinfoniassaan. Samalla kyseessä oli kooltaan ja muodoltaan poikkeuksellinen tila, jossa soittajien sijoitus eri puolille ja tasoille oli yhtenä parametrinä jo teoksen peruskonseptiossa. Ulkoilmassa äänen tulosuunnalla on suurempi merkitys kuin sisätilassa, jossa kaiun vuoksi ei niinkään saada aikaan eriytynyttä suuntavaikutelmaa kuin ylipäätään tunne että ympärillä soi. Mitä suuremmat etäisyydet soittajaryhmien välillä, sitä haasteellisemmaksi nousee synkronia, sillä keskinäistä kuuluvuutta ei juurikaan enää ole vaan kapellimestarin lyöntiin on turvauduttava tavanomaistakin enemmän Tunturimaiseman visuaalinen ilme ja myyttiset assosiaatiot vaikuttivat suoraan Luostosinfonian sisällöllisiin ratkaisuihin. Samoin kaikki rakennetut tilat asettavat omia kulttuurisia ja sosiaalisia reunaehtojaan sille, minkälaista musiikkia niihin sävelletään. Totta kai nämä ehdot ovat paikasta riippuen tiukkuudeltaan hyvin erilaisia, ja säveltäjän valittavaksi jää pitääkö hän tällaisia ehtoja innostavina, kyseenalaistettavina vai yhdentekevinä. Luultavasti suurimmassa osassa tietoisesti kirkkoon sävelletyissä nykymusiikkikappaleissa tulee tavalla tai toisella esiin kirkollinen, hengellinen tai ainakin henkinen traditio. Edelleenkin vallitsee jokin intersubjektiivinen käsitys siitä, mikä sopii kirkkoon ja mikä ei. Viime päiviin asti (ehkä jossain edelleenkin) kirkkoherra on voinut kieltää esittämästä vokaalimusiikkia jonka tekstiä ei ole pitänyt taloon sopivana. Tila määrittää sitä yleisöä, joka sinne tapaa tulla, ja yleisö sitä tilaa, jonne tulee. Helsingissä Finlandia-talolle ja Kaapelitehtaalle tulee ainakin osittain eri yleisö, vaikka musiikki olisi samaa, vastaavasti Tampereella Tampere-talolle ja Tullikamarin Pakkahuoneelle (mikä on ollut hyvin nähtävissä Tampere Biennalessa). Tämän tyyppisissä tilanteissa eri yleisöt tulevat säveltäjälle käytännössä yleensä jälkikäteen annettuina tosiasioina, joita hän ei pidä tarpeellisina ottaa huomioon vielä säveltäessään. Kysymys erilaisista yleisöistä olisi ihan oman seminaarinsa arvoinen. Tosin tila-aspekteihin kietoutuu väistämättä institutionaalisia, tiettyyn ihmisyhteisöön liittyviä ulottuvuuksia silloin, kun sävelletään musiikkia esim. sellaisiin erityistilanteisiin kuin akateemisiin, sotilaallisiin tai kirkollisiin juhlallisuuksiin. Tila luo (tai varovaisemmin sanoen realisoi) erittäin konkreettisesti sitä musiikkia, joka siinä soi. Jossain mielessä myös musiikki luo tilaa, mutta silloin tilavaikutelma on jo siinä määrin illusorinen ja koko tilan käsite niin metaforinen, että taidetaan mennä ulos seminaarimme aiheesta. Todettakoon vain, että silloin tällöin nykymusiikissa syntyy tunne siitä, että aika muuttuu tilaksi ( Zum Raum wird hier die Zeit, sanoo G u r n e m a n z Parsifalille). Näin voi käydä jopa musiikkidraamassa kuten mielestäni Kaija Saariahon oopperassa L amour de loin, jossa aika ei enää virtaa totuttuun länsimaiseen tapaan lineaarisesti vaan syklisesti. Katsoessani omaa teosluetteloani löydän pitkin matkaa varsin monia sävellyksiä, joissa tilan käyttö kuuluu perusominaisuuksiin. Vaikka tietty tila onkin inspiroinut ja ohjannut säveltämistä, olen siinä kuin varmaan kaikki muutkin tässä meidän harvojen esitysten genressä aina toivonut, että teos voisi kulkeutua ihan muihinkin tiloihin. Jos ja kun näin tapahtuu, niin tilasta muodostuu itse asiassa yksi ulottuvuus teoksen vaihtelevissa tulkinnoissa. Ensimmäisen tilateokseni, Framtidens skugga (1981), tein Temppeliaukion kirkkoon Helsinkiin. Siinä sopraanosolisti ja yksi vaskiryhmä on sijoitettu alttarille, toinen vaskiryhmä salin takaosaan parvelle. Teoksen alussa hyödynnetään sitä, että takana olevaa ryhmää ei faktisesti nähdä: kun ensimmäinen suuri purkaus on huipentunut, tila jatkaa yllättävällä tavalla hiljaista soimista, jota ei hetimiten paikallisteta takaparvelta kuuluvaksi. Paikoin teoksessa suuret akordit liikkuvat edestakaisin tilan pituussuunnassa. Vastaavalla tavoin suunnat toimivat Turun tuomiokirkkoon kirjoittamassani vaski- ja lyömäsoitinteoksessa Sonata da chiesa (2005), jossa pituussuuntaa jakaa vielä tilan puoliväliin, keskikäytävälle sijoitettu määritelmällisesti taivaallinen soitin, celesta. Molempia kappaleita pidän kirkkomusiikkina, vaikka edellisen teksti on Södergrania ja jälkimmäisessä ei ole lainkaan tekstiä (jos kohta aiheena neljä vanhatestamentillista käärmekohtausta). Teos voi toki olla tilateos, vaikkei mitään nimenomaista tilaa olisi edes ajateltu. ReLay (1998) viululle ja sel- >> 02 KOMPOSITIO 4 / 2009 KOMPOSITIO 4 /

3 lolle alkaa ikään kuin soolosellokappale, koska viulistia ei toviin edes näy. Vähitellen salin ulkopuolelta alkaa kuulua epätodellisen tuntuista viulusoittoa. Sisään tultuaankin viulisti viipyilee vielä eri pisteissä ympäri salia, ja vasta kappaleen loppupuolella kahden soolon rinnakkaisuus alkaa vaihtua aidoksi diaologiksi. Myös viulukonsertossani Alla madre (2008) solisti ilmestyy paikalle myöhään ja vähitellen ja vasta toisessa osassa hän, eikä orkesteri, ryhtyy aloitteen tekijäksi. Ts. koko teoksen alku viittaa pikemmin orkesterisävellykseen kuin konserttoon. Alun perin kaikki oli seurausta siitä, että en halunnut seurata sellaista lajiperinnettä, jonka edustajista vain puolenkymmentä veivataan maailman konserttilavoilla. Viulukonserton sävelsin Turun konserttitaloon, jonka muotoa ja rakenteita, aina salin ulkopuolisia tiloja myöten, olen eräissä muissakin teoksissani seurannut. Trias (1995) on promootioalkusoitto kuudelle trumpetille ja orkesterille. Alussa kaksi kolmen trumpetin ryhmää on sijoitettu salin takaosaan oikealle ja vasemmalle, ja sieltä ne liikkuvat eteen jatkaen soittoaan. Trumpettikonserttoni Envelope (2002) käärii kuoreensa koko Haydnin trumpettikonserton sekä ajallisesti että paikallisesti. Sävelsin Haydnin konserttoon alku- ja jälkisoiton, kadenssin ja osien väliset transitiot. Haydnin edellyttämä klassinen orkesteri (ja koko jousisto) on keskellä lavalla, muut suureen sinfoniaorkesterin instrumentit neljässä pisteessä yleisön ympärillä. Näiden pisteiden välillä trumpettisolisti liikkuu ja vasta Haydnin alkaessa asettuu tavanomaiseen paikkaansa kapellimestarin tuntumaan. Tilan erityinen hyödyntäminen ja varsinkin soittajien liikuttelu tuo konserttitilanteeseen automaattisesti jonkin asteisen teatterielementin. Musiikkiteatterissa tilan huomioiminen on niin itsestään selvää, että otan lopuksi esiin vain muutamia tapauksia, joissa itse tila ei ole ollut tavanomainen teatteritila. Sekä kuudes (Hermes 1994) että seitsemäs pianokonserttoni (Khora 2001) kantavat alaotsikkoa Tanssikuvia, sillä ne on sävelletty tanssiteatteri ERIlle. Molemmissa yhtyy antiikin mytologia ja sen psykoanalyyttiset tulkinnat, ja molemmissa otin huomioon Turun Sigyn-salin erityispiirteet. Sigyn-sali on vanhaan, tiiliseen telakkahalliin lasista ja teräksestä rakennettu konserttisali, ikään kuin akvaario, jonka lasiseinien lävitse näkyy sivukäytäville ja sivukäytäviltä sisään. Hermeksessä muusikot (pianisti, sopraano, jousiorkesteri) soittavat kaiken aikaa orkesterimontussa, mutta ääni johdetaan vahvistettuna myös lämpiöön ja käytäville, joissa tanssijat ja yleisö liikkuvat. Khorassa pianon kera musisoivan orkesterin muodostaa viisi lyömäsoittajaa, jotka on sijoitettu eri puolille salia, teoksen alussa jopa alakertaan, orkesterimontun taakse, ja myös tanssijat käsittelevät lyömäsoittimia liikkuessaan. Turun tuomiokirkon 700-vuotisjuhliin sävelletyssä kirkko-oopperassa Riddaren och draken (2000) otin lähtökohdaksi ja haasteeksi yhtäältä sen, että miljöö on ainutlaatuinen (lavasteita ei tarvita), toisaalta sen, ettei siellä mitään näy eikä kuulu. Edellisen ongelman ratkaisi riittävän korkea esiintymislava, jälkimmäisestä seuraavassa vähän tarkemmin. Kirkko-oopperan harjoituksissa vitsailin, että forteakordin jälkeen ehdin käydä kotona kahvilla ja palata ennen kuin tila lakkaa soimasta. Pitkä jälkikaiku, joka puurouttaa yksinkertaisenkin polyfonian, vaati hieman oratorioon viittaavaa peruskonseptiota ja tekstuuriratkaisuissa varsin leveää pensseliä. Usein missä tahansa isossa tilassa (esim. Tuomiokirkon päälaivan pituus on 70 metriä!) kauaksi esiintyjistä joutuvalle yleisön osalle syntyy helposti ikävä tunne: Nuo soittavat tuolla ja minä istun täällä eikä meillä ole juurikaan tekemistä keskenämme, musiikki ei tule luokseni. Tilaratkaisu vaikuttaa siis syvällisesti kokemukseemme musiikin läsnäolosta ja kommunikoivuudesta. Näin ollen halusin yrittää ottaa Tuomiokirkon koko tilan haltuun, ympäröidä yleisön musiikilla. Esiintymislava sijoitettiin saarnastuolin kohdalle (n. 40 metriä sisäänkäynnistä), mutta musiikki pantiin soimaan myös muilla suunnilla: pääoven yläpuolella olevat suuret urut sekä niiden alttaripillistö ihan toisessa päässä rakennusta yhtyivät soitantoon, sivukuoreista kuului lyömäsoittimia, tietyissä kohdissa trumpetit puhalsivat kolmesta pisteestä yläparvilta (mikä edellytti sen mittaamista, kuinka kauan soittajilta vie aikaa siirtyä piilossa olevia sivukäytäviä ja -portaita myöten ylös ja palata takaisin orkesteriin), kuorot ja rumpalit vaelsivat pitkin keskikäytävää. Tässä katedraalissa jälkikaiku ja se, että esiintyjien takana on tyhjää tilaa eikä heijastavaa seinää, tekee mahdottomaksi saada kantavastakaan puheesta, saati laulusta mitään selvää. Sen vuoksi kaikki solistit käyttivät langattomia mikrofoneja, ei siis vahvistukseksi vaan selvennykseksi. Näin syntyi hämmästyttävän hyvä lähikuva kunkin äänestä. Keskikäytävää reunustaviin pilaripareihin kiinnitettiin kaiuttimet, ja kullekin kaiutinparille laskettiin oma viiveensä niin, että vahvistettu ääni (eli se nopeampi) ja suora akustinen ääni saapuivat joka kohtaan samaan aikaan. Kun joutuu tai sanokaamme mieluummin: pääsee tällä tavoin suunnittelemaan tilan käyttöä, tuntuu sävellysprosessi kallistuvan yksityiseltä alueelta yhteisölliselle. Enää ei pelkästään konstruoida graafista opusta (ja sen ideaalia sointikuvaa) vaan rakennetaan elävää tapahtumaa. Tämä musiikin tekemisen muoto, joka on suurimmalle osalle maailman musiikkikulttuureista itsestään selvää, voi tarjota meille partituurimusiikin tekijöille yhden väylän ulos siitä erillisyydestä ja yksinäisyydestä, jota myös norsunluutorniksi sanotaan. Mikko Heiniö Annette Arlander PAIKKAKOHTAINEN ESITYS TILANNEKOHTAINEN TEOS Paikkakohtainen esitys tilannekohtainen teos siinä otsikko jota alustukselleni ehdotin. Aloitan kuitenkin hiukan kauempaa, näyttämökohtaisuudesta, aiheesta josta kirjoitin vuonna Lähestyn kysymystä konkretiasta käsin ja mietin näyttämökohtaisuutta suhteena esittämisen, tapahtumisen tai esille asettamisen paikkaan. Otan avukseni Miwon Kwonin kehittelemän paikkakohtaisuuden genealogian. Se liittyy nykytaiteen traditioon ja julkisen taiteen problematiikkaan, eikä ole automaattisesti siirrettävissä teatteriin tai esityksiin. Se voi kuitenkin olla hyvä lähtökohta ymmärtää monimielistä käsitettä sitespecific, paikka-sidonnainen, paikkaerityinen, paikkakohtainen, jota yhä enemmän käytetään myös esitysten yhteydessä. Taustaa Oma kiinnostukseni teatterin tekemiseen ja tutkimiseen lähti sen tilallisuudesta, siirtyi sitten erilaisiin paikkoihin ja on aikaa myöten vaihtunut maisemaan - ja samalla esitystaiteen ja performanssin kautta kuvataiteeseen. Modernin hengessä aloitin etsimällä teatterin ominta, joksi olikin jo löydetty esittäjän ja katsojan kohtaaminen, samaan aikaan samassa paikassa. Tartuin tuohon tarkennukseen ja yritin muuntaa olemassa olevia esitystiloja moniulotteisiksi, yritin rakentaa ympäristöjä. Olin kiinnostunut tarjoamaan katsojalle mahdollisuuden olla maailmassa, keskellä maailmaa (tai puolifiktiivistä sellaista), sen sijaan että katsoisi sitä edessään ja vielä erilaisten ruutujen lävitse (näyttämöaukko, valkokangas, tv-ruutu, ikkuna, auton tuulilasi). Jo tämän takia suuntauduin muihin kuin kiinteällä näyttämöllä ja katsomolla varustettuihin esitystiloihin. Tilallisten suhteiden ohella innostuin pian paikan merkityksistä. Sitä kautta kohtasin käsitteen site-specific, joka tuntui liittyvän kaikkiin olennaisiin kysymyksiin. Puhuin suu vaahdos- sa uniikkitiloista, paikkasidonnaisista letään ehkä lähinnä katsomokohtaisuudeksi. Yksinkertaisemmin voisi ajatella esityksistä ja lumouduin niin sanotusta paikan hengestä, genius loci, josta arkkitehti Christian Norberg-Schulz tilanne- ja tilakohtainen. Tässä käytän käsitteen viittaavaan esitykseen joka on kirjoitti 1980-luvun lopulla. Kun lähdin kuitenkin ilmaisua paikkakohtaisuus, tai teatterisaleista seikkailemaan todellisiin tarkemmin sijaintipaikka- ja tapahtumapaikkakohtaisuus, muistaakseni sidoksen tiloihin päädyin sitä tietä ulos, maisemaan ja maailmalle. Ja viimein ajauduin aineelliseen ulottuvuuteen ja pysytelläkseni lähempänä alkuperäisen ilmaisun siihen paradoksaaliseen tilanteeseen, että olen nyt jo pian vuosikymmenen tehnyt assosiaatiokenttää. sitä, mitä vastaan edelliset kymmenen vuotta taistelin, eli tallentanut esitykseni Kolme lähestymistapaa sijainti- ja maisemassa ruutuihin, videokameralla. tapahtumapaikkaan Taiteentutkija Miten tässä näin kävi? Sitä miettiessäni törmäsin Miwon Kwonin tekstiin paikkakohtaisessa taiteessa on muuttanut Miwon Kwonin mukaan käsitys paikasta Paikka toisensa perään -paikkakohtaisuuden sukupuu, joka vuonna 2002 jul- (neljänkymmenen) vuoden aikana. Se on muotoaan viimeisen kolmenkymmenen kaistiin teoksessa One place after another muuntunut fyysisestä sijainnista, jostakin site-specific art and locational identity. perustaan kiinnittyvästä ja maanläheisestä, kiinteästä ja aktuaalisesta diskursii- Miten käsite site-specific tulisi ymmärtää? Englannin site on yhtäältä viseksi vektoriksi, joksikin joka ei ole sijainti (-paikka) ja toisaalta tapahtumapaikka (rikospaikka ja niin edelleen) tai ja jopa virtuaalista. kiinnittynyt perustaan, vaan on virtaavaa jopa työmaa, siis ei niinkään tila/avaruus vaan myös tilanne, situaatio. Usein perustui fenomenologiseen ja koke- Alkujaan paikkakohtainen taide sen voi tulkita paikan tai sijainnin tai mukselliseen käsitykseen paikasta. Sitä aseman sijasta tarkoittavan asiayhteyttä määrittivät tietyn erityisen sijainti- ja ja viitekehystä. tapahtumapaikan fyysiset ominaisuudet. Entä spesifisyys? Miten tulisi ymmärtää jonkun asian (tilan, paikan, tilanset ja instituutiokritiikki hahmottivat Myöhemmät materialistiset tutkimukteen, kulttuurin) erityisyys ja sen paikan uudelleen. Se miellettiin nyt huomioon ottaminen, käyttäminen tai toisiinsa kytkeytyvien tilojen ja talouksien verkostoksi, ei vain fyysiseksi kunnioittaminen? Pitäisikö esimerkiksi pitäytyä leikkimään vain juuri siihen areenaksi vaan sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten prosessien konstituoi- asiayhteyteen kuuluvilla aineksilla? Vai sopeuttaa käyttämänsä muualta tuomansa ainekset nimenomaan tuohon Viimeaikaisessa sijainti- ja tapahtumamaksi asiayhteydeksi ja viitekehykseksi. asiayhteyteen? paikkaan suuntautuneessa ja projektilähtöisessä taiteessa paikka on taas Jossakin vaiheessa tulkitsin käsitteen site-specific esitysten yhteydessä tarkoittavan paikkasidonnaisuutta, termi ulos taiteen alueilta laveammille kult- määritelty uudelleen. Se on laajentunut jota kuvataiteen piirissä useimmiten tuurisille, sosiaalisille ja diskursiivisille edelleen käytetään, sitten paikkaerityisyyttä, nyttemmin olen ryhtynyt käyt- Näitä kolmea paikkakohtaisuuden kentille. tämään sanaa paikkakohtaisuus. Miksei paradigmaa fenomenologista, sosiaalis-institutionaalista ja diskursiivista myös näyttämökohtaisuus. Jokaisella versiolla on omat rajoituksensa. ei Kwonin mukaan tule ymmärtää Paikkakohtaisuus rinnastuu ehkä paikallisuuteen, näyttämökohtaisuus miel- tyksen vaiheiksi. Pikemminkin ne voi vain lineaarisen historiallisen kehi- >> 04 KOMPOSITIO 4 / 2009 KOMPOSITIO 4 /

4 tulkita kilpaileviksi määritelmiksi, jotka limittyvät keskenään ja toimivat samanaikaisesti erilaisissa kulttuurisissa käytännöissä (tai jopa yksittäisen taiteilijan yksittäisen projektin puitteissa). Suomeksi voisi puhua vaikkapa aistilliskokemuksellisesta, tuotannollisesta ja kulttuurisesta merkitysulottuvuudesta Kwonin ajatusta myötäillen voisi paikkakohtaisuuden sijasta ehkä puhua myös tiettyyn tilaan ja tilanteeseen tehdystä esityksestä, kontekstisidonnaisuudesta tai -riippuvuudesta ja tilannekohtaisuudesta, hiukan henkilökohtaisuuden tapaan. Suoranaisen fyysisen sijaintisidonnaisuuden (tai paikallisuuden) voi ajatella muuttuneen asiayhteydestään tai kulttuuristaan tietoiseksi ja sitä työstäväksi, siis viitekehyskohtaisuudeksi. Teatterin piirissä tämä tuskin on mitään uutta. Kirjoitettu draama saattaa olla jossakin määrin autonominen ja ehkä jopa universaali, jollakin tasolla (vaikka sitäkin kyllä epäilen) mutta esitys on aina paikkakohtainen, tilannesidonnainen ja kontekstiriippuvainen. Se on tiettyyn tilaan, tilanteeseen ja kulttuuriin tehty, siinä tapahtuva ja vaikuttava. Olennaista on pikemminkin millä tavalla se sitä on. Fyysinen paikka fenomenologinen lähestymistapa Varhaisimmissa muodoissaan, minimalismin vanavedessä 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvun alussa, paikkakohtaiset työt halusivat luoda jakamattoman suhteen teoksen ja sen sijaintipaikan välille. Samalla ne vaativat katsojan fyysisen läsnäolon täydentämään työn teokseksi. Taide ei ollut autonomista ja universaalia. Taiteen paikka nähtiin modernismin puhtaan ja idealistisen tilan sijasta oikeana, todellisena paikkana. Huolimatta siitä oliko paikkakohtainen taide arkkitehtuuriin vai maisemaan suuntautunutta, häiritsevää vai sulautuvaa suhteessaan paikkaansa, se käsitti paikan sijaintina, kosketeltavana todellisuutena. Teos antautui ympäristönsä asiayhteyteen ja oli muotonsa suhteen sen määräämä tai ohjaama, kuten Kwon kirjoittaa. Taideobjekti tai tapahtuma tuli kokea yksittäisessä tässä ja nyt -hetkessä kunkin katsojasubjektin ruumiillisen läsnäolon kautta, tilaan levittäytymisen ja ajallisen keston välittömänä aistimellisuutena. Pyrkimys ylittää perinteisten välineiden rajoitukset ja taideinstituutioiden puitteet, pyrkimys siirtää merkitys taideobjektin sisältä sen kontekstiin, halu hahmottaa subjekti uudelleen kartesiolaisen mallin sijasta fenomenologisen mallin eletyn ruumiillisen kokemuksen mukaan, pyrkimys vastustaa markkinataloutta joka liikuttelee taideteoksia kuin kulutushyödykkeitä kaikki nämä tavoitteet yhdistyivät teoksen kiinnittymisessä fyysiseen sijaintipaikkaan. Myöhempänä esimerkkinä tästä lähestymistavasta, aikana jolloin se ei välttämättä ollut yhtä radikaali, Kwon mainitsee Richard Serran, joka vuonna 1985 vastusti veistoksensa Tilted Arc poistamista New Yorkin Federal Plaza:lta todeten: Se on paikkakohtainen teos ja sellaisena sitä ei voi siirtää. Teoksen siirtäminen tarkoittaa sen tuhoamista. Institutionaalinen paikka krittinen lähestymistapa Erilaiset instituutiokritiikin ja käsitetaiteen muodot kehittivät minimalismin kokemusten perusteella toisenlaisen paikkakohtaisuuden mallin. Sijainti- ja tapahtumapaikka käsitettiin Kwonin mukaan yhä enenevässä määrin ei vain fyysisenä ja tilallisena vaan myös taideinstituutioiden määrittelemänä kulttuurisena viitekehyksenä. Siihen sisältyi nyt useita toisiinsa suhteessa olevia tiloja ja talouksia, kuten ateljee tai studio, galleria, museo, taidekritiikki, taidehistoria, taidemarkkinat ja niin edelleen. Sijaintija tapahtumapaikka nähtiin käytäntöjen järjestelmänä, joka oli avoin sosiaalisille, taloudellisille ja poliittisille paineille tai painostukselle. Taideteoksen erityisyys suhteessa tällaiseen paikkaan tarkoitti nyt sitä, että teos tulkitsi ja purki tai koodasi uudelleen institutionaalisia konventioita, paljasti ne tavat, joilla instituutiot muovaavat taiteen merkitystä ja mieltä, ja toi näkyväksi instituution suhteen sosiaalistaloudellisiin ja poliittisiin prosesseihin, mukaan luettuina historialliset ja käsitteelliset ulottuvuudet. Eri taiteilijat artikuloivat tavoitteensa eri termein, mutta kriittisten interventioiden paikaksi muodostuivat nyt taideinstituutioiden tekniikat ja vaikutukset niiden ympäröidessä ja rajoittaessa taiteen määrittelyä, tuotantoa, esittämistä ja levittämistä. Siinä missä minimalismi palautti katsovalle subjektille fyysisen kehon, instituutiokritiikki vaati huomioimaan katsojasubjektin sosiaalisen matriisin - luokan, rodun, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautuneisuuden. Paikkakohtainen taide omaksui visuaalisen vastaisia strategioita (informatiivisia, tekstillisiä, esitteleviä, opettavia) tai tyystin epämateriaalisia strategioita (eleellisiä, tapahtumallisia tai esityksellisiä). Taideteos pyrki muuttumaan objektista prosessiksi, ja Kwonin sanoin provosoimaan katsojan kriittistä (eikä vain fyysistä) valppautta suhteessa katsomisen ideologisiin olosuhteisiin ja ehtoihin. Erityinen suhde taideteoksen ja sen sijaintipaikan välillä ei perustunut tuon suhteen fyysiseen pysyvyyteen vaan suhteen kiinnittymättömän muuttuvaisuuden tunnustamiseen, joka oli koettava ainutkertaisena, ei-toistettavissa olevana ja katoavaisena tilanteena. Kwon mainitsee esimerkkeinään muiden muassa Daniel Burenin, Michael Asherin ja H a ns Haacken. Esitykselliseltä kannalta hienoja esimerkkejä ovat M i e r l e Laderman Ukelesin lattianpesuperformanssit vuodelta 1973, Hartford Wash: Washing Tracks, Maintenance Inside ja Maintenance Outside, joissa taitelija kiinnitti huomion museon ylläpidon edellyttämään näkymättömään työhön. Diskursiivinen paikka kulttuurinen lähestymistapa Vuosituhannen vaihtuessa käsitys paikasta laajentui edelleen. Kwonin mielestä hallitseva tavoite tämän päivän paikkaan suuntautuneissa töissä on pyrkimys yhä intensiivisempään osallistumiseen ulkomaailmaan ja jokapäiväiseen elämään kulttuurin kritiikki johon sisällytetään taiteen ulkopuolisia tiloja, instituutioita ja kysymyksiä. Tavoite jatkaa varhaisempia, usein kirjaimellisia pyrkimyksiä tuoda taide ulos instituutioistaan tai esitellä muualle tehtyjä teoksia galleriatiloissa, esimerkkinä vaikkapa Robert Smithsonin työt erämaassa ja joutomailla. Pyrkimys laajentua kulttuuriin ja puuttua sosiaalisiin tai ekologisiin ongelmiin tuo mukanaan erityyppisten paikkojen ja näyttämöiden moninaisuuden. Samalla paikkaan suuntautuneeseen taiteeseen vaikuttaa myös laaja-alaisempi oppialojen ja populaarien diskurssien kirjo. Nykyään taideteoksen suhde yhtäältä aktuaaliseen sijainti- ja tapahtumapaikkaan ja toisaalta paikkaan sosiaalisten olosuhteiden ja institutionaalisen kehyksen puitteissa ovat kummatkin alisteisia diskursiivisesti määrittyvälle paikalle, joka hahmottuu tiedon, intellektuaalisen vaihdon tai kulttuurisen keskustelun kentäksi. Ja mikä tärkeintä, tätä sijainti- ja tapahtumapaikkaa ei määritellä ennakkoedellytykseksi, vaan teos pikemminkin synnyttää tai tuottaa paikkansa (usein juuri sisältönä ), joka todentuu yhdistyessään olemassa olevaan diskursiiviseen muodostelmaan. Esimerkkinä Kwon mainitsee Tom Burrin ja John Lindellin, joiden työskentelyn varsinaiseksi paikaksi on muodostunut kysymys (homo)seksuaalisuuden ja halun rakentumisesta ja dynamiikasta. Tai Mark Dionin projektin On Tropical Nature (1991) johon sisältyi eri tavoin määrittyviä sijainti- ja tapahtumapaikkoja, kuten Orinocojoki Venezuelassa ja Sala Mendoza Caracasissa, mutta joka pyrki sijoittumaan osaksi luonnon kulttuurisia representaatioita ja ekologista kriisiä koskevaa keskustelua. Paikan liikkuuvuus Liikkuvuus, jopa liikekannallepano on Kwonin mukaan korostunut viimeaikaisessa paikkaan suuntautuneessa työskentelyssä. Vaikka taiteellisen toiminnan tai intervention fyysinen paikka ja vaikutusten tai vastaanoton diskursiivinen paikka edelleen mielletään jatkumoksi, ne ovat kuitenkin venymässä erilleen. Siinä missä Serran veistoksen intervention ja vaikutuksen paikat yhdistyivät (Federal Plaza New Yorkissa), Dionin intervention paikat (sademetsä tai Sala Mendoza) ja vaikutuksen paikat (luontodiskurssi) ovat erilliset. Täten sijainti- ja tapahtumapaikka rakentuu nyt (inter)tekstuaalisesti enemmän kuin spatiaalisesti, ja sen mallina ei ole kartta vaan matkareitti, katkelmallinen tapahtumien ja tekojen sarja tilan halki, toisin sanoen, nomadinen kertomus, jonka polku artikuloituu taiteilijan kulun myötä. Kuten verkko- tai kyberavaruudessa, tila rakentuu muuntuvista kokemuksista, paikkana toisensa perään, eikä samanaikaisuutena. Vaikka edellä hahmotellut kolme paikkakohtaisuuden paradigmaa fenomenologinen, sosiaalis-institutionaalinen, ja diskursiivinen voidaan tulkita kilpaileviksi määritelmiksi, jotka limittyvät keskenään ja toimivat samanaikaisesti erilaisissa kulttuurisissa käytännöissä Kwon korostaa kuitenkin, että siirtymä pois sananmukaisesta sijainti- ja tapahtumapaikan tulkinnasta ja sen laajeneminen sekä lokaalisessa että käsitteellisessä mielessä tapahtuu nykyisin kiihtyvällä vauhdilla. Sijainti- ja tapahtumapaikan ymmärtäminen joksikin, joka on enemmän kuin paikka torjutuksi etniseksi historiaksi, poliittiseksi liikkeeksi, sosiaalisesti syrjäytetyksi ryhmäksi on tärkeä käsitteellinen hyppäys määriteltäessä uudelleen taiteen ja taiteilijan julkista roolia. Kwon kehottaa kuitenkin tarkastelemaan kriittisesti ristiriitaisuuksia, joita liittyy taideteoksen irtautumiseen sijaintipaikastaan paikkaan suuntautuneissa käytännöissä. Siinä missä paikkakohtainen taide aikoinaan edellytti liikkumattomuutta uhmatakseen muuttumista hyödykkeeksi, se näyttää nyt omaksuneen virtaavan liikkuvuuden ja nomadismin samassa tarkoituksessa. Huvittavaa kyllä, sillä tänään nomadinen periaate määrittää myös pääomaa ja valtaa. Paikkakohtaisuus teatterissa Miten Kwonin kolme paikkakohtaisuuden paradigmaa ilmenevät teatterin suhteessa näyttämöönsä tai esitystaiteen suhteessa esityspaikkaansa? Teatteri- tai performanssiesityksen hetkellisyys ja katoavuus tekevät siitä paikkakohtaisen verrattuna valtaosaan perinteistä kuvataidetta esitysten tavoin katoavat installaatiot ovat asia erikseen. Suhteessaan katsojiin tai yleisöön, toisin sanoen katsomokohtaisuudessaan, teatterin tapa mieltää näyttämö muistuttaa Kwonin fenomenologista lähestymistapaa. Toki esitystapahtuma tulisi kokea yksittäisessä tässä ja nyt -hetkessä kunkin katsojasubjektin ruumiillisen läsnäolon kautta, tilaan levittäytymisen ja ajallisen keston välittömänä aistimellisuutena. Esityksellisten käytäntöjen kohdalla on perinteisesti korostettu yhteisen ruumiillisen läsnäolon tässä-ja-nyt -kokemusta. Sen sijaan paikan ja ympäristön fyysiset ominaispiirteet jätetään yleensä vähemmälle huomiolle, ikään kuin kehykseksi, koristeeksi, sivuseikaksi, parergoniksi, suhteessa varsinaiseen teokseen tai työhön, ergoniin. Vastoin tätä tottumusta halusin aikoinaan (tutkimuksessani Esitys tilana 1998 ja siihen liittyvissä esityksissä) nostaa paikan pääasiaksi. Ymmärsin aluksi paikkakohtaisuuden juuri paikkasidonnaisuudeksi. Jos esitys oli tehty uniikkiin tilaan, tietystä paikasta ja tiettyä paikkaa varten, nimenomaan siinä tapahtuvaksi, siitä kertovaksi, se ei tietenkään ollut suoraan siirrettävissä muualle. Tuntui hämmentävältä lukea paikkakohtaiseen tapaan työskentelevistä ryhmistä kiertueilla ympäri Eurooppaa, kun itse mielsin paikkakohtaisuuden nimenomaan vastavoimaksi standardisoidulle festivaalikulttuurille. Miten tiettyyn tilaan ja tilanteeseen tehdyn esityksen muka voisi siirtää, eihän se olisi paikkakohtainen jos sen voisi tehdä toiseenkin paikkaan? Miten tilannekohtaisen tai paikkakohtaisen työn voisi esittää toisaalla tuhoamatta sen erityislaatua? Teatterin kontekstissa institutionaalinen lähestymistapa esityspaikkaan toisiinsa suhteutuvina tiloina ja talouksina liittyy työtapoihin, tuotantoon ja tukijärjestelmiin, mutta yksinkertaisimmillaan ehkä yleisön koostumukseen. Kysymys minne esitys tehdään tarkoittaa myös kysymystä kenelle se tehdään. Jos instituutiokritiikki vaati fyysisen kehon sijasta huomioimaan katsojasubjektin sosiaalisen matriisin - luokan, rodun, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautuneisuuden - voisi väittää, että teatteri tekee lähes aina niin, enemmän tai vähemmän, tosin ei välttämättä kriittisesti. Näyttämökohtaisuus onkin usein helpointa ymmärtää tietyille yleisöille suunnattuina esityksinä, ei niinkään kriittisinä tuotanto- ja tukijärjestelmiä tai työolosuhteita purkavina ja paljastavina töinä. Paradoksaalisesti mielsin aikoinaan eräänlaiseksi teatterin instituutiokritiikiksi nimenomaan huomion suuntaamisen esitystilaan, sen ympäristöön ja siihen, miten tietty esityspaikka tarjoaa paitsi tietynlaisia mahdollisuuksia ja rajoituksia myös ennakko-odotuksia, sisäänrakennettuja konventioita ja oletettuja käyttäjiä. Entä mitä tarkoittaisi esityksen paikkakohtaisuus diskursiivisessa mielessä? Teatterissa pyrkimys yhä intensiivisempään osallistumiseen ulkomaailmaan ja jokapäiväiseen elämään - kulttuurin kritiikki, johon sisällytetään taiteen ulkopuolisia tiloja, instituutioita ja kysymyksiä - kuulostaa tutulta, ainakin pyrkimyksenä. Esitykset mieltyvät suomalaisen teatterin piirissä joka tapauksessa enemmän kulttuuritarjonnaksi ja viihdekoneiston osaksi kuin itsenäisen taideinstituution sisäisiksi eleiksi tai kannanotoiksi. Ajankohtaisia kiistakysymyksiä käsitteleviä esityksiä tehdään usein. Silti harvat esitykset pyrkivät suoraan sijoittumaan tiettyihin diskursseihin muutoin kuin sivujuonteenaan. Ehkä erilaiset soveltavan teatterin ja draaman tai yhteisöteatterin muodot ovat osin muuttamassa käsityksiä tässä mielessä, ja muodostamassa omat dis- >> 06 KOMPOSITIO 4 / 2009 KOMPOSITIO 4 /

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Tervetuloa Manifestumiin!

Tervetuloa Manifestumiin! Tervetuloa Manifestumiin! Manifestum kehittyy Manifestumin perusti kesällä 2010 n. 35 kokenutta mieskuorolaulajaa. Kuoron johtotähti sen toiminnan ensimmäisten neljän vuoden aikana oli ajatus luoda aito

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaali 10/2005 idvd 5

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Tämä ehdotus ei ole pelkästään ympäristöön sijoitettu taideteos, vaan taideteos, jossa on kyse liikkeestä - katsojan liikkumisesta.

Tämä ehdotus ei ole pelkästään ympäristöön sijoitettu taideteos, vaan taideteos, jossa on kyse liikkeestä - katsojan liikkumisesta. Quisnam vertitur? Liikenneympyrälle on tunnusomaista, että katsoja liikkuu - jolloin hän saa aikaan kineettisen hetken. Siksi liikenneympyrään sijoitetun taideteoksen tulee hyödyntää tätä ilmiötä - kohde,

Lisätiedot

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 25 Lehtialan etujärjestöihin kuuluminen ja oikeudellinen muoto Kysymykseen kuuluuko lehtenne johonkin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta, joten Liikkuva koulu -ohjelma kutsuu kaikki koulut tekemään tunnetuksi ja juhlimaan yhdessä

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

Teemana aikajanat Polku versio 0.2

Teemana aikajanat Polku versio 0.2 Teemana aikajanat Polku versio 0.2 UTA VT Polku-projekti Tekijä: J.M. Jokiniemi Tulostettu: Jakelu: Uteam, Polku Dokumentin tila: lopullinen versio Muokattu: 5.11.09 VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Äänitaiteen omat maailmat

Äänitaiteen omat maailmat Äänitaiteen omat maailmat Jyri Pulkkinen Julkaistu alun perin englanniksi Finnish Dance in Focus -lehdessä 2001. Äänisuunnittelusta on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaisia tanssiteoksia. Sen merkitys on

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Musiikin esittäminen tapahtumassa

Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tapahtumassa Musiikin esittäminen tilaisuuksissa ja tapahtumissa edellyttää usein sekä Teosto (tekijäkorvaukset) että Gramex (esittäjäkorvaukset) -korvausten maksamista. Teosto r.y.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Aluelähtökohdat: - maisemalliset tekijät, miten iso rakennus istuu rantamaisemassa, järvimaiseman näkyminen

Aluelähtökohdat: - maisemalliset tekijät, miten iso rakennus istuu rantamaisemassa, järvimaiseman näkyminen Aurlahden kesäteatterin ja ravintolan sijoitus Vertailu, vaihtoehdot A, B2, C ja D Lähtökohdat: Rakennus: - kesäteatterin katsomo on määritetty 700-720 hengelle, on selvityksen mukaan edellytys kannattavalle

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajille 16,0 miljoonaa euroa 13.6.2013 Kesäkuun tilityksessä kotimaisille oikeudenomistajille maksetaan kaikkiaan Kotimaasta kerättyjä esityskorvauksia 12,4 miljoonaa

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Hyvä käytänne - audiovisuaalinen metodi Audiovisuaalinen mediakasvatus on itsessään hyvä käytänne, joka kannattaa toteuttaa pienryhmissä Sitä voi hyödyntää

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot