Suomi-Ranska Yhdistysten Liiton jäsenlehti Bulletin de la Fédération des Associations Franco-Finlandaises

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi-Ranska Yhdistysten Liiton jäsenlehti 2-2010 Bulletin de la Fédération des Associations Franco-Finlandaises"

Transkriptio

1 Suomi-Ranska Yhdistysten Liiton jäsenlehti Bulletin de la Fédération des Associations Franco-Finlandaises

2 Ravintola Lyon Depuis 1966 SYKSY 2010 LYONISSA MENU ASTÉRIX Le tour de Gaule d Astérix MENU MARCEL PROUST Molemmat menut saatavilla jouluun saakka JOULUKUKKO saapuu jälleen marraskuussa, AITO RANSKALAINEN CHAPON Suomessa näitä herkullisia joulumyyntiin kasvatettuja kukkopoikia saa vain Lyonissa BEAUJOLAIS NOUVEAU saapuu to JOULULOUNAAT alkavat TIEDUSTELE LAHJAKORTTIAMME BON APPÉTIT! Ravintola Lyon LÄHELLÄ TÖÖLÖSSÄ - TAPAHTUMIEN KESKIPISTEESSÄ Mannerheimintie Helsinki Puh.( 09) , fax (09)

3 Lukijalle Ranska ja ranskalaisuus ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa viime kuukausien aikana. Profiili kulttuurielämän eri aloilla on ollut kiitettävän korkea. Näkyvin ponnistus on ollut Helsingissä järjestetty Ranskalainen syksy, Un automne français. Elokuussa alkanut ja marraskuussa päättyvä teemakokonaisuus on todella vaikuttava. Mukana ovat sellaisia klassikkoja kuin koomikko, elokuvaohjaaja ja näyttelijä Jacques Tatin elokuvat tai vaikkapa maineikkaan koreografiparin Cecilia Bengolean ja François Chaignaudin tanssiesitykset. Mutta ohjelmasta olen myös löytänyt sellaisia harvinaisempia helmiä kuten esimerkiksi analyysi miehitysajan Vichyn hallituksen propagandaelokuvista. Ranskan elokuva-arkisto vastasi siitä herkusta. Myönteinen yllätys oli minulle myös nuoren valokuvaajan Stéphanie Lacomben pienimuotoinen valokuvanäyttely aiheesta La France à table. Ranskalaiset ruokapöydässä on tietenkin aiheena mitä arkisin. Lacomben ote on kuitenkin subtiili ja nokkela. Hän saa hämmästyttävän paljon irti kuvaamistaan jokapäiväisistä miljöistä eri ranskalaiskodeissa. Lacombe kulkee vahvasti ranskalaisen valokuvarealismin jalanjäljissä. Henri Cartier-Bressonin ja Robert Doisneaun kunniakas perintö kuvastuu Lacomben töistä. Stéphanie Lacombe on antanut ymmärtää tekevänsä valokuvasarjan myös suomalaisten arkiruokailusta. Kun tämä näyttely aikanaan tulee, on se ainakin minulle pakollinen kohde! Ranskalaisen syksyn kohokohta oli Ranskan esiintyminen teemamaana Helsingin kirjamessuilla. Ohjelmatarjonta oli todella monipuolinen. Messujen eri tapahtumiin osallistui tusinan verran kirjailijoita Ranskasta. Tunnettuja nimiä olivat mm. André Makine ja Anna Wiazemsky. Myös Helsingin Yliopistolla Ranska on kuluvan syksyn aikana ollut vahvasti esillä. Osana yliopiston Studia Humaniora Specialia-sarjaa on järjestetty Ranskan, Suomen ja Euroopan välisiin suhteisiin keskittynyt luentosarja. Aiheen eri aspekteja on valotettu mm. Matti Klingen, Tarmo Kunnaksen ja Juhani Härmän voimin. Luentojen aiheet ovat vaihdelleet Aki Kaurismäestä ja Mika Waltarista aina talvisotaan saakka. Ei sovi unohtaa myöskään television viime kevään veikeää Talo Ranskassa -realitysarjaa. Lempeällä huumorillaan ja kiltteydellään sarja poikkesi edukseen tätä viihdeformaattia normaalisti leimaavasta brutaalista kilpailuhengestä ja osanottajien nolaamisesta. Kiitokset tästä lankeavat paljolti Ella Kanniselle, sarjan taitavalle ja erinomaisen ranskan kielen taidon omaavalle juontajalle. Yhteistä monille näille Ranskaan ja ranskalaisuuteen liittyville tapahtumille on että tapahtumapaikkana on pääkaupunkiseutu. Tämä on sääli. Ryhtyessäni liittomme hallituksen puheenjohtajaksi vuoden alussa päätin heti perehtyä siihen, miten Ranskaan liittyvää ystävyystoimintaa harjoitetaan eri paikkakunnilla Suomessa. Havaintoni on ollut, että ranskalaisuutta harrastetaan aktiivisesti ja yllättävän laaja-alaisesti eri puolella Suomea. Alan aktivisteja on satamäärin. Yhtenä tavoitteena SRYL:n toiminnassa tuleekin mielestäni olla, että senkaltainen korkeatasoinen kulttuuritarjonta, josta olemme Helsingin seudulla saaneet nauttia, vastaisuudessa enenevässä määrin jalkautetaan myös kentälle. Tavoite on täysin linjassa sen seikan kanssa että SRYL on valtakunnallinen organisaatio ranskalaisuuden edistämisestä varten. Bo Göran Eriksson Fran-Su 2/2010 3

4 FRAN-SU, SUOMI-RANSKA YHDISTYSTEN LIITTO RY:N JÄSENLEHTI NRO. 2/2010. SISÄLTÖ Lukijalle 3 Kalenteri 5 Ajankohtaista 6 Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys 120 vuotta 9 Talo Ranskassa - jälkikaikuja 10 Maguellangue 11 Seinäjoen yhdistys Languedocissa kesäkuulla 12 Kiekura 14 Lähiruokaopissa Ranskassa ans de jumelage entre Mâcon et Pori 16 Turkulaisnuroret kaatoivat kielimuureja Ranskassa 17 Emmanuel le Merlus le Breton cycliste des langues minoritaires reçu au Cercle Français de Turku Turku 18 Cyrano de Bergerac miekkamies ja kirjailija 19 Ranskalaisen urkumusiikin alkulähteillä Lyonissa 20 La Belle Province Ranskaakin ranskalaisempi ja kotoisan suomalainen 22 Les transferts culturels franco-finlandais de 1995 à nos jours 24 La section de Finlande de l AMOPA à Tallinn 26 Korsika, la Corse, Corsica 28 JULKAISIJA SUOMI-RANSKA YHDISTYSTEN LIITTO RY. PÄÄTOIMITTAJA LIISA PEAKE. PAINOS KPL PAINOPAIKKA PAINOMERKKI OY, HELSINKI KANNEN KUVAT SANNA JÄÄSKELÄINEN, LIISA PEAKE SUOMI-RANSKA YHDISTYSTEN LIITTO RY, RAUMANTIE 4, HELSINKI. TOIMISTO AVOINNA MA-TO KLO TÉL , FAX

5 Kalenteri 2011 Tapahtumien ajankohdat ja aiheet vahvistuvat myöhemmin. Katso tai tiedustele liitosta puh. (09) , gsm ). TAMMIKUU Club Lyon: Aiheena kuvataide. Puhujana taidehistorioitsija Marja-Terttu Kivirinta. HELMIKUU Club Lyon: Ruokia ja aterioita Dumas n Kolmessa muskettisoturissa ja Monte-Criston kreivissä. Puhujana prof. Hannu Riikonen. Actualités françaises-intensiivikurssi alkaa. Kurssi on tarkoitettu ranskaa jo jonkin verran osaaville. Iltaisin ja viikonloppuisin pidettävät oppitunnit jakaantuvat useammalle viikolle helmi-huhtikuun aikana. MAALISKUU Club Lyon klo 18: Naiset Ranskan kirjallisuuden ruokakuvauksissa sekä naiset ruokien kuvaajina (kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi). Puhujana FM Jarmo Kehusmaa. HUHTIKUU kevätliittokokous Porvoossa. Samalla juhlitaan Cercle franco-finlandais de Porvoo/Borgå ry:n 30-vuotisjuhlia. TOUKOKUU Club Lyon: Champagnen ja Lorrainen alueiden ruokaperinne (jäsenmatkakohde 2011). Puhujana FM Pirkko Saikkonen. KESÄKUU Kouvolan dekkaripäivät Kouvolassa. Päivien otsikkona on Rikos ja rangaistus. Erikoisteemana ranskalainen dekkari (yhteistyössä SRYL:n kanssa). Reimsin katedraali. SYYSKUU Jäsenmatka Champagnesta Lorraineen: Reims, Colombey-Les-Deux-Églises, Verdun, Nancy, Metz jne. Erikoisasiantuntijana prof. Tarmo Kunnas. Ajankohta syyskuun alku. Fran-Su 2/2010 5

6 Ajankohtaista Kauppakamarien yhteiskokous Conseil Commun kokoontui Ranskan Senaatissa Pariisissa. Ranskalais-suomalaisten kauppakamarien yhteiskokous Pariisissa Perinteinen ranskalais-suomalaisten kauppakamarien yhteiskokous Conseil Commun järjestettiin Pariisissa Kokouspaikkana oli Luxembourgin puiston tuntumassa sijaitsevan Ranskan Senaatin Clemenceausali, jonne saapuikin lähes sata asiasta kiinnostunutta jäsentä ja kutsuvierasta. Heidän joukossaan oli mm. Suomen Ranskan suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros- Villeneuve. Kokouksen suojelijana oli Ranskan teollisuusministeri M. Christian Etrosi ja puheenjohtajana toimi entinen Ranskan Suomen suurlähettiläs M. Gérard Cros. Kokouksessa käsiteltiin energiapolitiikkaa, uusien teknologioiden roolia ja merkitystä kasvavassa Euroopassa sekä talouskriiseistä selviämistä. Ranskalaiset puhujat edustivat alansa huippuyrityksiä. Suomalaiset puheenvuorot käyttivät Paavo Lipponen, Esa Kaunistola (Nokia), Esa Laukas (3 Step IT) ja Antti Suvanto (Suomen Pankki). Kamarin Suomen osaston jäsenet osallistuivat kokoukseen puheenjohtajansa Merja Rinta-Erkkilän johdolla; ranskalaisen sisaryhdistyksen johtaja on M. Patrice Dano. Osallistujien seuralaisille oli järjestetty oheisohjelmaa Coco Chanelin jalokivikokoelmiin. Kokouspäivä huipentui yhteiseen gaala-illalliseen Pariisin iltavalojen loisteessa Seinen-risteilyllä. Suomen delegaatio sai myös tilaisuuden tutustua TV5 Monden toimitiloihin Avenue Wagramilla. Seuraavan kerran Conseil Commun kokoontuu Helsingissä v Fran-Su 2/2010

7 Ajankohtaista Jarmo Anttila 80 vuotta Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun entinen rehtori, kouluneuvos Jarmo Anttila täytti kesäkuussa 80 vuotta. Kouluneuvos Jarmo Anttila syntyi Helsingissä Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta vuonna 1947 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1954 suorittaen sekä romaanisesta filologiasta että Rooman kirjallisuudesta laudatur-oppimäärän ja englantilaisesta filologiasta approbaturin. Uransa alussa hän opetti ranskaa Helsingin kauppakorkeakoulussa ja latinaa muun muassa Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa. Helsingin ranskalais-suomalaisen yhteislyseon rehtorina Anttila aloitti 1956, vain 26-vuotiaana. Häntä pyydettiin toimimaan muutamaa kuukautta aiemmin perustetun yksityisen, valtion tukeman koulun johdossa. Elokuussa 1977 koulusta tuli Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, jonka rehtorina Anttila jatkoi eläkkeelle siirtymiseensä asti. Koulu on valtion. Pitkän, liki nelikymmenvuotisen rehtorinuran ohella hän toimi lyhyen aikaa kouluhallituksen vt. ylitarkastajana ( ) ja Helsingin kauppakorkeakoulun vs. ranskan lehtorina (1958 ja 1960). Anttilan vaikutus Suomen kieltenopetuksen piirissä ei suinkaan rajoittunut kielikoulun luotsaamiseen. Ylioppilastutkintolautakunnassa Anttila toimi apujäsenenä ja jäsenenä peräti 30 vuoden ajan ( ). Vuodesta 1965 aina vuoteen 1988 Anttila toimi Suomen ranskanopettajain yhdistyksen puheenjohtajana ja viiden vuoden ajan myös Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajana. Hän on myös ollut aktiivinen Kansainvälisessä ranskanopettajien liitossa (Fédération Internationale des Professeurs de Français), ensin hallituksessa ja varapuheenjohtajana, sitten liiton puheenjohtajana ( ). Jarmo Anttila on ollut Suomi- Ranska yhdistysten liiton neuvottelukunnan jäsen sen perustamisesta lähtien (1998) ja sitä ennen Suomi- Ranska yhdistyksen hallituksen jäsen. Muita huomattavimpia luottamustehtäviä Anttilalla on ollut Suomen valtuuskunnan jäsenenä Suomen ja Ranskan välistä kulttuurivaihtoa käsittelevässä kokouksessa ja lukion opetussuunnitelmatoimikunnan vieraan kielen jaostossa. Anttila on saanut mittavista ansioistaan Ranskan Ordre National du Mérite -ritarikunnan ritarimerkin (1975), Palmes Académiques -ritarikunnan komentajamerkin (1988) ja Ranskan kunnialegioonan ritarimerkin (1993). Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki hänelle myönnettiin vuonna 1976, ja vuonna 1981 hän sai kouluneuvoksen arvon. Sotilasarvoltaan Anttila on yliluutnantti. Muiden ansioidensa ohella Anttilalla on myös valantehneen kielenkääntäjän tutkinto (suomi - ranska - suomi 1980). Fran-Su 2/2010 7

8 Ajankohtaista Suomen Ranskan instituutin 20-vuotisjuhlia vietettiin Pariisissa Ensimmäisen juhlapäivän ohjelmassa oli entisten johtajien seminaari, joka veti instituutin auditorion täyteen kuulijoita. Ajatusten vaihto oli vilkasta juhlapuhujien ja yleisön kesken. Suomalaisen kulttuurin näkyvyys Ranskassa, yhteiskunnalliset muutokset ja EU olivat asioita, jotka olivat muovanneet johtajien kausia ja työskentelyä instituutissa. Seminaaria seurasi cocktail-vastaanotto ja konsertti, jonka esiintyjinä olivat Seinäjoen Tango-markkinoiden kuninkaallisia sekä tango-junioreja. Toisena juhlapäivänä Ranskan Suomiseura järjesti suuren kansanjuhlan puhvetti-tarjoiluineen. Suomen Ranskan instituutti 20 vuotta Instituutin johtajat vasemmalta oikealle: Iris Schwanck ( ),Jukka Havu ( ), Kimmo Pasanen ( ), Tarmo Kunnas ( ) ja Marja Sakari (2008-). Pöydät notkuivat lohi- ja poroleipiä, lihapullia ja perunasalaattia sekä muuta naposteltavaa. Tarjoilu huipentui mahtaviin kakkukahveihin ja kahden syntymäpäiväänsä viettävän entisen johtajan onnitteluihin. Lopuksi pantiin jalalla koreasti humppaa, letkajenkkaa, polkkaa ja tangoa Vallilan Tango-orkesterin tahdissa. Suomi-instituutin ikimuistoisia avajaisia vietettiin lokakuun 1990 lopulla Sorbonnen juhlasalissa ja instituutin vastavalmistuneissa tiloissa rue des Ecoles illa. Instituutin perustajan, Suomen Ranskan instituutin säätiön perustamiskirja sinetöitiin jo v ja yli viisi vuotta kestäneen työn tuloksena instituutti avattiin suurelle yleisölle tammikuussa Osmo Pekonen väitteli ranskan kielellä Tunnettu Ranskan kulttuurin harrastaja filosofian tohtori Osmo Pekonen on väitellyt uudemman kerran tohtoriksi, tällä kertaa 1700-luvun historian alalta ja ranskan kielellä. Tarkemmin sanottuna tieteenala oli matkailuhistoria, väittelypaikka Lapin yliopisto ja uusi titteli yhteiskuntatieteiden tohtori. Pekonen käsittelee väitöksessään Suomen ja Ranskan kulttuurisuhteiden klassista aihetta, nimittäin Pierre Louis Moreau de Maupertuis n matkaa Lappiin Näkökulma on uusi, sillä kertojana on matkalla mukana ollut pappi Réginald Outhier ( ), jonka jälkeenjääneitä papereita Pekosella oli onni löytää Ranskan arkistoista. Tutkimuksessa analysoidaan muun muassa semiotiikan metodeja käyttäen olosuhteita 1700-luvun Lapissa, erityisesti Tornionlaaksossa. Koska kertoja on katolinen pappi, nousee uskontojen kohtaaminen keskeiseksi teemaksi. Työn ohjaajat olivat matkailuhistorian professori Seppo Aho ja uskontotieteen professori Juha Pentikäinen. Vastaväittäjänä toimi Los Angelesin yliopiston tieteenhistorian professori Mary Terrall, Harvardissa koulutettu tiedenainen, joka puhui täysin sujuvasti ranskaa hänkin. Teos on poikkeuksellisen runsaasti kuvitettu. Se sisältää muun muassa eräitä ennen tuntemattomia Lapin karttoja, jotka Maupertuis n retkikunta piirsi. Lapin yliopisto kustantaa teoksen noin 400-sivuisena kirjana nimeltä La rencontre des religions autour du voyage de l abbé Réginald Outhier en Suède en Väitöskirja on herättänyt suurta huomiota Ranskassa, sillä sen kohdehenkilöstä pappi Outhierista ei aikaisemmin ollut tehty tutkimusta. Papin kotikylässä La Marressa paljastettiin hänelle omistettu muistomerkki, jota vihkimässä Pekonen oli. Lisäksi elämäkerran La r e nc on t r e des r e l ig ion s autour du voyage de l abbé Réginald OuthieR en Suède en Osmo Pekonen Väitöskirjan kansikuva. Lapland University Press. kirjoittaja sai perintönä kohdehenkilönsä akatemiajäsenyyden vuonna 1752 perustetussa Besançonin akatemiassa. Ranskankielinen kirja julkistettiin Helsingin kirjamessuilla, joiden teemana oli sopivasti Ranska. Tilauksia ottaa vastaan Tuula Tervashonka, 8 Fran-Su 2/2010

9 Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys ranskalaista kulttuuria Helsingissä jo vuodesta 1890 Jäsenillanviettoa Meritullinkadulla puheenjohtaja Sini Sovijärven johdolla. Historiaa Hotelli Kämpin kabinetissa pidettiin Alliance française de Helsingfors -yhdistyksen perustava kokous. Vajaa kymmenen vuotta aiemmin perustettu Alliance-organisaatio sai näin edustuksen Suomeenkin, joskaan paikallinen yhdistys ei virallisesti ollut riippuvainen ranskalaisesta emojärjestöstä. Yhdistyksen tulisieluinen päävetäjä oli sveitsiläissyntyinen Mlle Marie de Verneuil, joka opetti Helsingissä ranskaa. Hän sai tukea yliopiston ranskan kielen lehtorilta Léon Gabriel Biaudet lta. He edustivat aikansa aktiivista ja kosmopoliittia sivistyneistöä, joka halusi antaa toimintafoorumin ranskalaiselle kulttuurille nuoressa pääkaupungissa, jossa esim. ranskankielistä teatteria, rajatulle yleisölle tosin, oli esitetty jo 1840-luvulta alkaen. Esitykset auttoi alkuun hienon pohjatyön ranskalaisen kulttuurin tuntemukselle Helsingissä tehnyt Kalevalan ranskantaja ja suuri Suomen ystävä Louis Léouzon Le Duc. Uusi yhdistys, jonka säännöt senaatti vahvisti v. 1891, saikin nopeasti paljon jäseniä ja huomattavia lahjoituksia lainakirjastoonsa. Alliance française de Helsingfors -yhdistys järjesti 1890-luvun alkupuolella viikottaisia -alkuvuosina useamman kerran viikossa - tilaisuuksia, joissa kuultiin esitelmiä, keskusteltiin ranskalaisesta kirjallisuudesta ja kuunneltiin musiikkia. Ranskankielinen lainakirjasto levitti kirjallisuutta ja jonkin aikaa yhdistyksen siipien suojassa toimi ranskankielinen lastentarha. Tanssiaiset olivat keskeinen toimintamuoto. Vuonna 1936 yhdistys otti nimen Cercle franco-finlandais ja peri samalla alkuperäisen Alliancen omaisuuden. CFF on jatkanut viimeisten 70 vuoden ajan Alliancen vakiintuneita toimintatapoja, mm. lainakirjastoa, joka siirrettiin v Kuopion varastokirjastoon ja on sieltä käytettävissä kaikissa julkisissa kirjastoissa. Nykypäivää Vuonna 2010 Cercle franco-finlandais de Helsinki Helsingin ranskalaissuomalainen yhdistys ry (nimenmuutos vuonna 2003) on vireästi toimiva yhdistys, jonka jäsenmäärä on noin 300 henkeä. Yhdistyksen keskeinen toimintamuoto on edelleen jäsenillat. Keskimäärin kerran kuussa pidettävien jäseniltojen tavoitteena on perinteen mukaan edistää ja ylläpitää ranskalaisen kulttuurin tuntemusta sen eri muodoissa. Cercle on osallistunut jo usean vuoden ajan aktiivisesti erilaisten ranskalais-suomalaisten tapahtumien järjestämiseen. Esimerkkeinä Helsingin juhlaviikkojen ja kulttuurikaupungin ohjelmiston yhteydessä esitetty ranskalainen Ulysse-barokkioopperaproduktio v. 2000, III Eurooppalainen keskiajan tutkimuksen kongressi Lisätietoja cerclestä saa yhdistyksen toimistosta, puh tai Jyväskylässä v. 2003, Denise Bellon -valokuvanäyttely Helsingin Jugendsalissa v. 2004, Travelling Rennes à Helsinki -elokuva-festivaalien Helsingin osuus v sekä frankofoniaaiheisille messuille vuodesta Huhtikuussa 2008, Suomen kulttuurikauden alussa, Suomen Ranskan instituutissa Pariisissa julkaistiin Denise Bellon, Onnen maa, Suomi elokuussa niminen teos, joka pohjautuu ranskalaisen valokuvaaja Denise Bellonin Match -lehteen ottamiin Suomi-kuviin elokuussa v Vuonna 2000 Cercle hankki omat toimitilat Meritullinkadulta Helsingin Kruununhaasta. Seuraavana vuonna yhdistys aloitti pitkän tauon jälkeen ranskan kielen kurssien pitämisen jäsenilleen. Cercle juhli 120-vuotista taivaltaan Helsingin Kaupungintalolla ja Ravintola Pörssissä, jonne saapui runsaasti cerclen jäseniä ja Ranskan ystäviä. Puheenjohtaja Sini Sovijärvi, varapuheenjohtaja Outi Merisalo ja koordinaattori Minna Varila. Fran-Su 2/2010 9

10 TALO RANSKASSA jälkikaikuja Talo Ranskassa -sarja esitettiin YLE Teemalla keväällä 2010 Provencea hiukan tuntemattomampi Languedoc-Roussillon ei naapurilleen häviä, ei kauneudessa, ei kulttuurissa, eikä herkuissa! Seudulla hymyilee aurinko noin 320 päivää vuodessa ja ihmiset hymyilevät mukana. Maakunnan dynaaminen keskus, Montpellier tarjoaa uutta ja vanhaa, jokaiselle jotakin. Vanhan kaupungin historiaa tihkuvat kujat ovat nopeakulkuisia ja sulkevat sisäänsä ravintoloiden, kahviloiden, kauppojen ja museoiden maukkaan sekasalaatin. Moderni kaupunginosa häikäisee ilmavuudellaan. Montpellier ympäristöineen, oli oiva kohde leikkimieliselle kielikisallemme, jossa katsojien iloksi haettiin myös näyttävyyttä ja visuaalisuutta. Suomalaiset pääsivät seikkailemaan muuhunkin Ranskaan kuin tuttuun Pariisiin. Opiskelun ja kuvausten kannalta pienehkö kaupunki oli jo logistisesti joustavampi vaihtoehto kuin ruuhkainen ja joskus tyly metropoli. Yhdeksänosaista sarjaa, jolla oli kolme esityskertaa viikossa (ensilähetys ja kaksi uusintaa) seurasi parhaimmillaan katsojaa jaksoa kohti. Luku ei Teeman katsojaluvuksi ole hullumpi, sillä kanavan katsojakunta on tunnetusti profiloituneempi kuin muiden valtakanavien. Lisäksi ohjelmat olivat nähtävissä YLE Areenassa viikon ajan ensilähetyksen jälkeen. Sarjan myötä katsojapalautteessa kiiteltiin huumoria, lämpöä, mutta ennen kaikkea sarjan jännitettä. Kommentit kertoivat innostuksesta eteläranskalaiseen tunnelmaan, rentoon välittömyyteen. 10 Fran-Su 2/2010 Montpellier, Place de la Comédie, Les trois Grâces -suihkulähde Meininki todella tempaisi mukaansa ohjelmasarjan kilpailijat, jotka heittäytyivät täysillä tilanteeseen kuin tilanteeseen, koska se paikallisissa olosuhteissa oli niin helppoa. On toki helpompi olla roolissa ulkomailla kuin Suomessa, mutta rohkeutta vaati sekin, että tallennetut hetket siirtyivät suomalaiskatsojien eteen realityn vaatimalla tuoreudella ja käsittelemättömyydellä. Ketään ei haluttu nolata, mutta kova kielellinen ponnistelu ja tunnelataus kulkeutuivat katsojaan. Moni kommentoi, ettei välillä voinut katsoa sarjaa, koska kilpailijoiden fiilikset olivat niin voimakkaat, että niihin meni väkisinkin mukaan. Äärimmäinen kielellinen ponnistelukin tuntui olevan joskus tuskaisaa katsottavaa. Varmasti totta, mutta tärkeintä viestiä kilpailijat heittäytymisellään välittivät suomalaisille taviksille, jotka arkailevat vieraan kielen, varsinkin vaikeahkoksi miellettävän ja edelleen elitististä leimaa kantavan ranskan opiskelua kohtaan. Hurjistakin tilanteista selviää kommunikoimalla avoimesti, hymyileminen on tärkeää, eikä kielen ontuva oikeellisuus ketään elävän elämän koskissa kaada! Sama viesti kantautui myös edellisten Talo -ohjelmien kautta: jos tuo tuollainenkin osaa noin hyvin, miksen myös minä? Sarjojen myötä italian, espanjan ja nyt ranskan innostus on selkeästi kasvanut. Kilpailijoiden tukimateriaalina toiminut, erinomainen Otavan Parfait 1:n myynti on selkeästi kasvanut, kertoo Mika Perttola Otavan oppikirjaosastolta. Talo Ranskassa herätti keskustelua myös verkossa, jossa ohjelmalle oli varattu oma fooruminsa. Siellä voi edelleen opiskella ja tutustua kulttuuritaustablogeihin sekä kilpailijoiden omiin kommentteihin. taloranskassa. Henkilökohtaisesti olen kiitollinen myös siitä, että sain niin monta kutsua ympäri Suomen tulla kertomaan Ranska-foorumeihin sarjasta ja sen vaiheista ja että kaikkialla sarjan tuoma ilo ja innostus niin aidosti välittyivät yleisöstä. Sini Sovijärvi toimittaja, YLE

11

12 Seinäjoen yhdistys Languedocissa kesäkuulla Teimme viisi vuotta sitten retken Keski- Ranskaan Limousinin tasangoille. Tämän mukavan matkan innoittamina päätimme lähteä uudelle retkelle. Niinpä viime talven toimintaamme sävytti kesän matkan valmistelu. Näkymä portiltamme Fanjeaux iin Lähdimme hyväksi havaitsemallamme kaavalla: etsitään uusi tuntematon alue, hankitaan sieltä iso majatalo ja sieltä käsin teemme retkiä lähiseudulle. Kesäkuun keskivaiheen viikko on sopiva aika useimmille osallistujille. Paikaksi valikoitui Languedocin alue ja siellä Auden departimentissa Fanjeaux- niminen kylä. Alue siksi, että siitä emme paljoa ennalta tienneet, ja kylä sattumalta, koska sieltä löytyi tarpeeksi isot majapaikat: puolen kilometrin päässä toisistaan olevat 20:n ja kuuden hengen talot. Valinta osoittautui erinomaiseksi: suljetun, hieman ränsistyneen linnan vieressä majoituimme vanhaan isoon taloon, joka oli ollut linnan tilanhoitajan talo. Paikka oli linnan puiston kupeessa ja sitä ympäröivät valtavat peltoaukeat. Muutaman kilometrin päässä komealla kukkulalla näkyi Fanjeaux n ikivanha kylä. Etelässä kirkkaalla säällä näkyivät Pyreneitten huiput ehkä n. 100 km päässä ja pohjoisessa Aude- joen viljava laakso. Erittäin persoonallisesti sisustettua taloa puutarhoineen vuokrasi hollantilainen arkkitehtipariskunta, he myös asuivat siinä. Jo ennen matkaa he auttoivat meitä retkien suunnittelussa ja olivat mukana retkien toteutuksessa. Yleensähän tällaiset talot vuokrataan ilman palveluja, mutta me saimme myös petit dejeuner n joka aamu ja tuloillallisen valmiiseen pöytään. Naapuri - kuuden hengen talo - oli myös hienosti varusteltu, modernimpi, alunperin lomataloksi tehty. Näihin meitä majoittui 23 henkilöä. Languedoc-Rousillonin alue ei ole massaturismin täyttämää. Sitä pidetään Ranskassa köyhänä syrjäseutuna. Ehkä asiaa selittää alueen keskiaikainen historia. Langeudoc on tietenkin langue d Oc eli oksitaania. Keskiajalla alkupuolella alue ei vielä kuulunut Ranskan kuninkaan alaisuuteen, siellä puhuttiin omaa kieltään ja siellä oli pitkään jatkunut skisma katolisen kirkon kanssa; suuri osa kansaa oli kirkon harhaoppisina pitämiä katarreja. Pitkällisten sotien ja vainojen jälkeen alue alistettiin katolisen kirkon ja Ranskan kuninkaan yhteistoiminnalla (albigenssi-ristiretket ja inkvisitio) lukujen vaihteessa. Tätä vainon ja taistelujen historiaa pidetään Langeudocissa edelleen hyvin näkyvillä. Turistinähtävyyksiä ovat vanhat katarrien vuorten huipuilla olevat linnoitukset vaikka noista ajoista on jo noin 700 vuotta. Oksitaanian kieli muuten hieman näkyy vielä: huomasin Fanjeaux n tien varressa nimikyltin jossa luki Fanjeaux, Fanjas. Tulimme perille lauantaina illansuussa rankkasateessa. Ilta meni majoittumiseen ja isäntäväkemme oli toiveemme mukaan järjestänyt meille talon komeaan salonkiin kunnon illallisen. Salissa oli myös flyygeli ja saimme nauttia joukostamme löytyneiden useittenkin muusikkojen soitosta. Sunnuntai oli tutustumista lähiympäristöön, kävelyretki halki peltojen lähikylään. Siellä sattui olemaan koulun kesäjuhla, johon koko kylän väki oli kokoontumassa. Pääsimme vähäksi ajaksi juhlan alkuun mukaan ja paikallisen lehden toimittajakin teki meistä perusteellisen haastattelun. Hän lupasi lähettää jutun meille, mutta eipä ole näkynyt. Maanatain retkemme suuntautui 12 Fran-Su 2/2010

13 Mirepoix n kaupunkiin. Se on ikivanha markkinapaikka; vilkas tori on elänyt alueen kauppapaikkana katkeamatta keskiajalta ja osa torin ympärillä olevia rakennuksia on yhtä vanhoja hienoine puuleikkauksineen. Mirepoix n jälkeen kävimme lounaalla vanhasta luostarista tehdyssä hienossa ravintolassa Camon in ruusujen kylässä. Viinitarhakunnaiden halki ajelimme taloomme pikkusateessa. Tiistai oli kaunis, lämmin päivä, jonka pääosin lepäilimme puutarhassamme, valmistimme hyvän aterian ja uimme altaassamme. Keskiviikon retkemme suuntautui Carcassonne en. Keskiaikainen muurien ympäröimä kaupunki linnoineen on upea ilmestys sekä kaukaa kukkuloilta katsottuna että lähitarkastelussa. Paikallinen mainoslause kuului, ettei ihmisen pidä kuolla näkemättä Carcassonnea. Matka jatkui viinitilalle maistiaisineen ja ostoksineen. Torstai oli suunniteltu taas lepopäiväksi. Osa meistä jäikin jo kodiksi muodostuneeseen taloomme, mutta iso joukko läksi käymään ja uimaan Välimerellä. Sinne tuli matkaa Fanjeaux sta noin 80 km Cap d Agden hiekkarannoille. Viimeinen retkemme oli Pyreneitten suuntaan Katarri -retki. Pierre-Lys-solien kautta tulimme pieneen Limoux n kaupunkiin ja taas torille. Siellä on paikallisten mukaan tehty shampanjaa jo ennen kuin Champangnessa ja resepti on kuulemma alun perin heiltä! Nimeltään juoma on Blanquette de Limoux. Hyvältä shampanjalta se maistui! Liekö muuten limonadi nimi jotenkin Limoux n nimeen liittyvä? Maasto muuttui Limoux n jälkeen vuoristoisemmaksi, viittoja oli useisiin katarrilinnoituksiin vuorten huipuilla. Söimme pique-nique - lounaan leirialueella ennen nousuamme Queribus in linnoitukseen korkealla vuorella, josta oli mahtavat näkymät ympäröiviin laaksoihin. Linnoitus oli oppaamme mukaan viimeinen puolustusasema, jonne viimeiset katarrit kuolivat ja legendat alkoivat elää. Petanque kuului päivittäiseen ohjelmaan. Saimme myös vieraita. Pariisista, tyttäremme Makka perheineen tuli katsomaan mummojen ja paappojen lomailua. Tutustuimme myös Canal du Midi in ja sen varren ravintoloihin Lauantai oli sitten matkapäivä kotiin. Voimme lämpimästi suositella Languedoc-Roussilonin seutua matkakohteeksi etenkin, jos ei ole kiinnostunut suurkaupunkien houkutuksesta. Yrjänä Elonheimo Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistyksen pj Queribus in linnoituksen vuorella Fran-Su 2/

14 Tämä hauska nimi on lyhyt ja ytimekäs lyhenne sanoista kieli, kulttuuri, ranska. Jo yli kolmen vuoden ajan ovat maamme ranskanopettajat voineet osallistua tämän Opetushallituksen, Espoon kaupungin ja Ranskan kulttuurikeskuksen rahoittaman verkoston toimintaan. Yhteistyökumppanina meillä on Suomen ranskanopettajain yhdistys ry, valtakunnallinen Kielitivolihanke (www.kielitivoli.fi) ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. Myös Voie Expresse portaali (www.expresse. fi) on tukemassa verkoston toimintaa. Tapiolan koulun ranskan ja englannin lehtori Tiina Primietta toimii tämän ranskan opetuksen kehittämishankkeen energisenä hankekoordinaattorina. Rinnalleen hän on saanut eri puolilta Suomea koostuvan innokkaan ohjausryhmän sekä joukon aluekoordinaattoreita. Verkostossamme on mukana jo yli 70 peruskoulua ja lukiota pääkaupunkiseudulta aina Rovaniemelle asti! Me kaikki yhdessä haluamme tukea toisiamme tämän harvinaisen kielen opettamisessa, jakaa jokapäiväisiä, käytännönläheisiä ideoita sekä saada oppilaat ja vanhemmat ymmärtämään monipuolisen kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen merkitys. Ranskanopettajahan on Café de Paris-kielisuihkuttajana kuvassa Päivi Lehto-Peura & Länsi-Porin koulun 7.-luokkalaisia innokkaita ranskan maistelijoita... useimmiten ainoa tämän aineen opettaja koulussaan, ehkäpä koko paikkakunnalla. Verkoston jäsenet auttavat myös toisiaan ranskan markkinointi -ja motivointikampanjoiden tekemisessä. Kielenopettajan työ kun ei nykyään ole pelkkää kielioppia ja sanakokeita... Ensimmäisen ns. pilotointivuoden jälkeen, , KIEKURAn puitteissa on pidetty valtakunnallisia seminaareja Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Tämän syksyn seminaari on Lahdessa Lisäksi KIEKURA on järjestänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa monipuolista koulutusta ranskanopettajille, joista viimeisimpänä älytaulukoulutus Helsingin Mediakeskuksessa On painatettu ranskan kieltä ja kulttuuria mainostava esite koululaisille ja heidän vanhemmilleen sekä järjestetty elokuvatempauksia ja bussikiertueita eri puolille Suomea. Marraskuussa 2010 bussi kiertää Raahessa, Oulussa, Rovaniemellä ja Kuusamossa. Elokuvatempaukset ja bussikiertueet on tehty ja tehdään yhteistyössä saksan-, venäjän- ja espanjan kieli -ja kulttuurihankkeiden kanssa KIMARA ( = kieliä innostaen ja innovoiden, motivoiden ja aktivoiden, riemulla ja avoimesti) nimen alla. Mainitta- koon, että omassa yläkoulussani ranskanryhmä on viime vuosina syntynyt vain joka toinen vuosi, nyt sellainen tuli välivuotena ja lukumäärältään kaksinkertaisena bussikiertueen kampanjan seurauksena! Kieltenopiskelu ei aina heti tuo näkyvää tulosta, vaan se vaatii pitkäjänteisyyttä, suorastaan elinikäistä oppimista. Koulutuksen järjestäjät, päättäjät ja vaikuttajat tulisi saada ymmärtämään kielellisen monimuotoisuuden hyödyt. Tämäkin on yksi KIEKURAn tavoitteista ja päätellen seminaariemme puhujalistasta, asia ainakin tiedostetaan ja kanssamme käydyn vuoropuhelun jälkeen toivottavasti myös konkreettisia tuloksia alkaa näkyä. Arvoisat Fransun lukijat voisivatkin nyt käydä nettisivultamme otsikon Ranskaa! alta katsomassa Ranskan ulkoministeriön tuottaman iloisen ranskankielen mainospätkän Pourquoi apprendre le français? ja tutustua hankkeeseemme lähemmin. KIEKURA-terveisin Leena Hedlund ohjausryhän jäsen Länsi-Porin lukio 14 Fran-Su 2/2010

15 Lähiruokaopissa Ranskassa Vuohet mäkättävät vuoristomaisemassa. Sää on syksyinen ja piikikkään kylmä, mutta maalaistalon emäntä Cécile Bataille jaksaa hymyillä, kun hän esittelee juustotilansa toimintaa suomalaisryhmälle. Bataille muutti noin kahdeksan vuotta sitten Pariisista, jätti tehtaanjohtajan työnsä ja alkoi miehensä kanssa kasvattaa perinteikästä vuoristokarjaa ja uhanalaisia, alkuperäisrotua olevia vuohia. -Täällä on suuri huoli siitä, että väki vähenee ja vanha elämäntyyli katoaa, Bataille kertoo. Bataillen tila, Ferme de Xefosse, sijaitsee Plainfaingin kunnassa Koillis-Ranskassa. Vuoristoisilla rinteillä kasvaa luonnonheinää, jota tilan parikymmentä lehmää märehtii. Xefossen perinteiset juustot ovat voittaneet monia palkintoja. Cécile Bataille myy pieniä juustoja pikkuruisessa myymälässä, jonka takahuoneessa sijaitsee juustola. Tilamyymälä on avoinna päivittäin. Tilalla käy nykyään paljon turisteja ja juustoja ei aina riitä kaikille halukkaille. Osa juustoista myydään tuottajien yhteisessä, kaupungissa sijaitsevassa myyntipisteessä. Tutustuminen Xefossen tilaan oli osa Toimintaryhmä Karhuseudun syksyistä opintomatkaa Koillis-Ranskaan. Vierailun aiheina olivat lähiruoka ja puurakentaminen. Lähiruoan saralta kävi nopeasti ilmi, että ranskalaiselle lähiruoan merkitys on suuri. Harva suomalainen lähtisi etsimään vaikeakulkuisen reitin päässä sijaitsevaa juustolaa hakeakseen pienen juuston. Saati sitten lähtisi lounaalle keskelle metsää luomutilalle, jossa possut röhkivät talon kulmalla ja huussi sijaitsee talon keittiössä. Hanhet ja mustat siat saavat kasvaa Capucinen luomutilalla kuin ennen vanhaan. Vosgesien alueelta tällainen maalaisravintola löytyi. La Petite Raonin kunnassa sijaitsevalle Capucinen luomutilalle pääsee aterioimaan, kunhan varaa ruokailun etukäteen ja jaksaa tallustaa tilalle metsäistä polkua pitkin. Sisällä pitkän pöydän äärellä odottaa sitten palkinto. Tilan emäntä ja isäntä kantavat ruokailjoiden eteen perinteisiä maalaisherkkuja ruokalaji toisensa jälkeen. Tarjolla oli tilan omia antimia: savukinkkua, leipää, kurpitsakeittoa, sianpääsylttyä, maalaispateeta, kokonaisena paistettua porsasta, perunoita, talon juustoa ja omenakakkua. Kaikkea kannatti maistaa: ruoka oli yksinkertaisesti valmistettua ja erittäin maukasta. Tilan isäntä kertoi, miten luomutilallisen on Ranskassakin ponnisteltava markkinoidakseen tuotteitaan. He olivat kehittäneet järjestelmän, jossa asiakkaat sitoutuvat ostamaan yhden porsaan vuoden aikana. Asiakas saa siten vuoden aikana yhden porsaan kokoa vastaavan määrän lihaa. Tilan siat ovat perinteistä, mustaa Le porc Gascon -rotua. Ne saavat kasvaa ulkoilmassa tonkien tilan rinteitä. INFO: Opintomatkan järjestänyt Karhuseutu ry on maaseudun kehittämisyhdistys eli toimintaryhmä, jonka toimialueeseen kuuluvat Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Porin maaseutualueet sekä Ulvila. Opintomatkan raportin kaikkine vierailukohteineen voi lukea osoitteesta matkaraportti_deodatie.pdf Teksti ja kuvat: Sanna Jääskeläinen Fran-Su 2/

16 20 ANS DE JUMELAGE ENTRE MÂCON ET PORI Des sourires, des bises et une joie de se revoir. Voilà l atmosphère du rencontre entre les Mâconnais et les amis de Pori car ça fait déjà vingt ans qu on a signé le contract de jumelage. À Mâcon, l Association Mâcon Pori a été fondée pour pouvoir s occuper des relations franco-finlandaises, à Pori, nous, on avait toujours le Cercle Français de Pori qui, à la base, a commencé à intégrer nos Français à nous dans la vie finlandaise. Bien sûr qu il a des délégations officielles mais pour rester le lien le plus actif des villes jumelées de Pori, il y a fallu l enthousiame des gens dites ordinaires. Or, rien n est ordinaire chez ces personnes qui ont la force de continuer à programmer des visites et des excursions mutuelles. Nous, on a eu la chance de faire connaissance avec la région Sâone-et-Loire, en biciclette, entre autres. Eux, la Finlande ne leur est plus une tache blanche, en plus de Satakunta nos amis ont parcouru la Finlande profonde, c est seulement la Laponie qui leur manque encore. Cet été la visite de nos amis du sud de la Bourgogne les a conduit à faire un tour en Finlande Centrale. Quelle chance avec le temps qu il faisait: plus de 30 degrés (presque trop!?) Chez eux, il faisait 15 degrés de moins... Leena Hedlund ancienne présidente du Cercle Français de Pori A n n o n c e Je suis une lycéenne de 17 ans, en classe de première dans un lycée français à Calais. J aime le sport et la musique, je pratique l athlétisme et le tennis, ainsi que les beaux arts. J aimerais correspondre avec un ou une Finlandaise, dans un premier temps par internet via skype, msn ou facebook, en vue d un éventuel échange. Hortense Poyer 16 Fran-Su 2/2010

17 Turkulaisnuoret kaatoivat kielimuureja Ranskassa Tällä otsikolla löytyy netistä kertomus Puolalanmäen ja Juhana Herttuan lukiolaisten viime kevään viikon vierailusta Bretagneen sivuilta tietomgzn.tumblr.com/matkoja ja vieraita. Periaatteessa on kyseessä ranskalaissuomalaisesta säännöllisestä oppilasvaihdosta. Bretagnen matkalaiset koulunsa portailla. Paikallinen lehti teki jutun turkulaisten vierailusta. Turkulaisten hyvää ranskan ja englannin kielten taitamista ihmettelivät lehden lisäksi myös paikalliset oppilaat. Turkulainen lukiolainen kommentoi ranskalaisten kielitaitoa: Siellä koulupäivät kestävät paljon pitempään, mutta opetuksen taso on huomattavasti heikompi. Ranskalaiset lukiolaiset eivät luultavasti käytä ja kuule englantia yhtä paljon, joten he ovat epävarmempia puhumaan sitä. Ranskalainen lukiolainen todisti vääräksi käsityksen siitä, etteivät suomalaiset pidä lähikontaktista puolituntemattomien ihmisten kanssa. He olivat aluksi ujoja, mutta osoittautuivat todella avoimiksi. Tämä oli paras opiskelijaryhmä, joka meillä on ollut. Artikkelissa on mainio suomalaisen lukiolaisen kommentti: Tuppisuinen suomi-poika historiaan? Kommentin mukaan stereotypia jostakin kansakunnasta voi vaikuttaa ihmisten omaan identiteettiin. Turkulaisittain no-emmä-ny-osaa - mentaliteetti olisi aika haudata ja alkaa elää positiivisemman stereotyypin mukaisesti, toteaa tämä lukiolainen. Cercle français de Turku osallistui pienellä rahasummalla lukiolaisten vierailuun. Hieno asia, että tällä vierailulla tuntuu olevan näinkin positiiviset seuraukset. Tarvitsetko apua matkajärjestelyissä? SERVITOURS hoitaa asiantuntemuksella loma-, kokous-, messu- yms. matkat Ranskaan. Yhteystiedot: Servitours, Mme Catherine Pascaud, tél , gsm Adresse: Servitours, 5, rue Boudreau, Paris, France. Fran-Su 2/

18 Emmanuel Le Merlus, le Breton cycliste des langues minoritaires reçu au Cercle français de Turku M. Emmanuel Le Merlus est parti de Pontivy, sa ville natale située en Bretagne, pour un long périple en faveur des langues minoritaires. Ce périple totalise km et traverse 24 pays de l Union Européenne. J ai prévu de rencontrer une soixantaine de minorités linguistiques. Lors de mon passage à Helsinki j ai déjà parcouru km et rencontré 13 minorités linguistiques. Après la Finlande, je vais poursuivre mon périple à travers les pays Baltes p.ex. en Estonie je vais visiter les Setus, sans oublier les russophones de ce pays. Ensuite, j irai rencontrer les minorités linguistiques des pays de l Europe de l Est, de l Europe Centrale et de l Europe du Sud. Avant de finir de mon périple, je traverserai la France pour me rendre en Belgique où je rencontrerai les minorités wallonne et germanophone, puis je prendrai la direction de Bruxelles où j essaierai de présenter ce périple défendant la cause des minorités linguistiques à la commissaire européenne en charge du multilinguisme, la Chypriote Mme Androulla Vassiliou. 18 Fran-Su 2/2010 Emmanuel Le Merlus Turun cercleläisten ja Bretagnen lipun ympäröimänä. Après Bruxelles, je rentrerai en Bretagne où le périple est suivi sur Internet par 13 classes d élèves bilingues apprenant le breton. Je leur envoie toutes les trois ou quatre semaines des photos et des textes illustrant mon voyage. Des mises en relation sont proposées entre les classes d élèves bretonnes et des classes d élèves d autres minorités linguistiques. Ainsi, une classe galloise et une classe écossaise se sont liées avec deux classes bretonnes et j espère que d autres liens vont se créer. Des médias bretons suivent ce périple, dont un hébdomadaire, un quotidien et deux radios associatives. Un blog Internet a été créé à l occasion de ce périple et permet aux personnes intéressées de suivre son évolution, mon blog, c est europa-tour.over-blog.com. À l issue du périple un diaporama sera projeté dans des classes bretonnes et lors de réunions publiques pendant lesquelles un débat pourra être proposé sur la diversité linguistique. L UNESCO a réalisé une étude sur les langues parlées dans le monde: il existe 6000 langues parlées et 3000 d entre elles s éteindront au cours du XXIè siècle, c est-à-dire la moitié des langues de l humanité. Malheureusement, le breton est considéré parmi ces langues en danger d extinction. En 1900, plus d un million de personnes pouvaient parler breton. Aujourd hui, moins de personnes peuvent le parler. La majorité de ces personnes ont plus de 65 ans, dans 30 ans, il ne restera plus que quelques milliers de locuteurs. Les Bretons gardent espoir et se mobilisent pour sauver leur langue et à travers elle leur culture. Mon périple rentre dans cette action. La diversité linguistique est une richesse de l humanité qu il faut préserver. Le cyclisme est populaire en Bretagne et en associant le vélo et la sauvegarde des langues minoritaires je peux peut-être réveiller davantage de consciences parmi les Bretons. Dans ma jeunesse j étais coureur dans une équipe cycliste et j ai participé à des compétitions. Avant d entamer ce voyage je me suis entraîné en faisant km au centre Bretagne. Le gouvernement français pourrait s inspirer de l exemple finlandais en matière de respect des langues minoritaires. À Stockholm, j ai rencontré une organisation qui veille sur les intérêts des finnois de Suède, à Turku des professeurs d Åbo Akademi et ici à Helsinki des représentants de Folktinget, ainsi qu entre autres, une classe de Tölö Gymnasium. Propos recueillis par Jarmo Kehusmaa, président du Cercle français de Turku.

19 Cyrano de Bergerac miekkamies ja kirjailija Cyrano de Bergerac: Matka kuuhun. Suom. Aarno Saleva. Faros-kustannus Oy 2009, 158 s. Ryhmäteatterin ohjelmassa Suomenlinnassa oli viime kesänä ranskalaisen kirjailijan Edmod Rostandin kantaesityksensä 1897 saanut runomittaan kirjoitettu näytelmä Cyrano de Bergerac. Vuonna 1990 Jean-Louis Rappenau ohjasi tähän näytelmään perustuen Oscareilla palkitun elokuvan, jossa Cyranoa esitti Gérard Depardieu. Isonenäinen, loistava miekkailija ja rakkausasioissa kompleksikas aatelismies on se kuva, joka jää nämä esitykset nähneelle mieleen. Cyrano de Bergerac ( ) ei ollut kuitenkaan pelkkä fiktiivinen näytelmän hahmo. Hän oli todellinen henkilö, kolmikymmenvuotisen sodan veteraani ja monipuolinen kirjailija. Vaikka Cyranoa ei asetetakaan Ranskassa barokin ajan kirjailijoiden eturiviin ja hän kuolikin nuorena, oli hänen tuotantonsa monipuolinen. Kirjeiden ja pamflettien, mm. seitsemän Mazarinadia, jotka arvostelivat kardinaali Mazarinin talouspolitiikkaa, lisäksi hän kirjoitti näytelmiä. La mort d Agrippine esitettiin Näytelmä joutui heti pannaan siinä olleen väitetyn jumalanpilkan vuoksi. Monien aikalaistensa tavoin Cyrano oli kiinnostunut tähtitieteestä. Kepler ja Galileo Galilei olivat osoittaneet todeksi monet väitteet kosmoksen olemuksesta. Paneutuminen näihin teorioihin näkyy selvästi Cyranon tärkeimmästä teoksesta L autre monde, jonka ensimmäinen osa Histoire comique des États et Empires de la Lune nyt on suomennettu nimellä Matka kuuhun. Kirja kuuluu sarjaan todelliset science fiction teokset, vaikkakin se on kirjoitettu yli neljä sataa vuotta sitten. Tarinan minä-hahmo Dyrcona lentää keksimällään laitteella Kuuhun ja tutustuu sen asukkaisiin, neljällä raajalla kulkeviin, ihmisiä kookkaampiin, mutta monella tavoin samanlaisiin olentoihin. Kuun asukkaiden yhteiskunta muistuttaa Maan oloja, mutta on kuitenkin sen verran erilainen, että se antaa kirjoittajalle mahdollisuuden epäsuorasti arvostella Maan sen aikaisen yhteiskunnan oloja. Teoksessa on tärkeä osuus filosofian kysymyksiä pohtivilla keskusteluilla luvun alkupuolella oli syntynyt ns. oppineiden libertiinien piiri. Tämän piirin jäsenet olivat uskon asioissa kriittistä järjenkäyttöä suosineita toisinajattelijoita. Cyranon ajatukset menivät materialismissa huomattavasti pitemmälle kuin libertiineillä ja tässä teoksessaan oli riskittömämpää laittaa näitä ajatuksia kuun asukkaiden suuhun. Kirjan päähenkilö matkustaa erikoisella tavalla Kuuhun; hän voiteli kehonsa eläinten ydin-rasvalla lääkitäkseen itseään, mutta huomasikin kohoavansa yläilmoihin, koska kuu on taipuvainen imemään itseensä tuota ainetta. Cyranolla on mielikuvitusta myös hänen kuvatessaan Dyrconan Kuussa tapaamien Maan muiden asukkaiden matkustustapoja. Eräs heistä oli sitonut kummankin kainalonsa alle astian täynnä uhrisavua, joka, kuten sanassa sanotaan, nousee taivaaseen. Toinen oli matkannut rautaisilla vaunuilla heitellen ylöspäin vahvaa magneettia ja joku tehnyt matkaa lintujen kantamana. Cyranoa kuvataan isonenäisenä. Hänestä on säilynyt vain yksi piirros, jossa nenä näyttää isohkolta, muttei poikkeukselliselta. Matkakertomus Kuuhun viittaa kuitenkin jonkinlaiseen nenäfiksaatioon, sillä Kuun asukkaat eivät käytä ajan mittaamiseen kelloa vaan he katsovat nenän varjoa, joka lankeaa hampaille. Lapset, joiden nenä osoittautuu parin vuoden ikäisenä mitättömän pieneksi, kastroidaan luvun italialainen kirjailija Italo Calvini kuvaa Cyranoa seuraavasti: Älyllinen ja runollinen lahjakkuus yhdistyy Cyranossa ja tekee hänestä poikkeuksellisen kirjoittajan. Älyllisesti hän on libertiini, joka on vedetty mukaan kiistaan, joka haastaa vanhan käsi- tyksen maailmasta. Tämä haastaminen viehättää myös tämän päivän lukijaa. Cyranon piti olla miekkasankari, mutta eräs kirjan yksityiskohta panee epäilemään tätä. Dyrcona kummastelee, miksi Kuun aatelismiehet eivät kanna miekkaa niin kuin Maassa, vaan heillä on säätynsä merkkinä kaulassaan pronssinen penis. Hänelle selitetään, ettei ole sopivaa käyttää arvonsa merkkinä tappamisen välinettä ja kätkeä muka häpeällisenä se, mitä ilman meitä ei olisi. Calvino toteaakin, että Cyrano on ennen hippejä löytänyt peri-aatteen Make love, not war! Matka Kuuhun -kirjan alussa on suomentajan Aarno Salevan ja filosofiantutkija Timo Kaitaron lyhyet selitykset kirjasta ja sen kirjoittajasta. Nämä selitykset antavat mainion opastuksen kirjan lukemiseen ja ymmärtämiseen. Lukijan mielikuvitus seuraisi varmaankin tämän yli neljäsataa vuotta vanhan kirjan tapahtumia helpommin, jos ne olisi jonkin aikalaisen kuvittamat, mutta ilmeisesti sellaista kuvitusta ei ole tehty, koska siitä ei puhuta mitään eikä netistäkään mainintaa sellaisesta löydy. Matti Pösö Cercle français de Turku Fran-Su 2/

20 Ranskalaisen urkumusiikin Historialliset urut Saint-François-de-Salesin kirkossa Lyonissa. Urkureille vanhat historialliset urut ovat ikuinen tavoittelun lähde. Näin erityisesti silloin, kun niiden historiaan liittyy tunnettuja säveltäjiä ja sävellyksiä. Yksi monista haaveistani on ollut päästä levyttämään Lyoniin, missä on yhdet maailman tunnetuimmista ranskalaisista romanttisista uruista alkuperäisessä asussa. Haave toteutui, kun levytin maaliskuussa 2009 kaksi Charles- 20 Fran-Su 2/2010 Marie Widorin ( ) laajaa urkusinfoniaa historiallisilla Aristide Cavaillé-Collin rakentamilla uruilla Saint-François-de-Salesin kirkossa Lyonissa. Kirkko rakennettiin 1800-luvun ensimmäisen puoliskon aikana ja sen Cavaillé-Collin rakentamat 45-äänikertaiset urut valmituivat Urkujen vihkiäisissä soitti itse Charles-Marie Widor joulukuun 16. päivänä Ohjelmassa oli hänen viides sinfoniansa, jonka hän oli kantaesittänyt jo aiemmin Trocadéron palatsissa Pariisissa Urut sijoitettiin epätavalliseen paikkaan alttarin taakse permannolle. Näin ne soivat poikkeuksellisesti lähempänä kuulijoita aivan kuin heidän kanssaan samalla tasolla. Tämä takaa mahdollisuuden tutustua lähemmin ranskalaisen romanttisen urkurakennuksen yhteen hienoimpaan yksilöön ja sen soinnillisiin ulottuvuuksiin. Urut ovat säilyneet täysin muuttamattomina tähän päivään saakka, mikä on epätavallista. Urut vaativat usein jo ilmastollisista syistä paljon kohennuksia. Lisäksi estetiikan muutokset ajavat valtaa pitävät urkurit vaatimaan soittimiin sekä teknisiä että soinnillisia uudistuksia. Aina nämä eivät ole olleet omiaan edistämään soittimien historiallista arvoa saati niiden taiteellista tasoa. Kuin alkuperäisyydestä dokumenttina, kuullaan tällä äänitteellä vanhojen venttiilien äännähtelyä ja se antaa esitettävään musiikkiin autenttisuuden leiman. Saint-François-de-Salesin urut ovat soinnillisesti muiden Cavaillé-Coll -instrumenttien tapaan sinfonisesti yhtenäiset, mikä ei sulje pois lukuisia erilaisia äänikertayhdistelmiä. Siinä missä Rouenin urut ovat voimassa ja St. Sulpicen koossa ylittämättömät, arvostetaan Saint-François-de-Salesin soitinta ilmaisuvoiman eli expressiivisyyden ja runollisuuden ansiosta. Urkujen lukuisat perusäänikerrat mahdollistavat suuren määrän erilaisia hiljaisia yhdistelmiä ja soolorekisteröintejä. Samalla sen solistiset äänikerrat, kuten Basson-Hautbois 8 ja Clarinette 8 hakevat vertaistaan

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Oulun kansalaisopisto

Oulun kansalaisopisto Oulun kansalaisopisto Ylläpitäjänä Oulun Seudun Setlementti ry (OSS ry), perustettu 1944 OSS ry monialainen yhdistys: kansalais-ja kansanopisto sosiaalipalvelut (nuoriso-, monikulttuurisuus-, sovittelutoiminnot,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

t i e d o t t a a! MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 KIRJASTO TIEDOTTAA KUNNANVIRASTO SULJETTUNA LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porissa 20.4.

t i e d o t t a a! MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 KIRJASTO TIEDOTTAA KUNNANVIRASTO SULJETTUNA LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Porissa 20.4. MÖKKIP MÖKKIPOSTI Toukokuu 2016 t i e d o t t a a! Palstamillimetrin hinta 1.1.2013 alkaen 0,99 (sis.alv 24%) LAITAKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Laitakarin alue tullaan kaavoittamaan. Tämä tarkoittaa sitä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5. (Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ] Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

FRANÇAIS ÉPREUVE DE COMPRÉHENSION ORALE LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

FRANÇAIS ÉPREUVE DE COMPRÉHENSION ORALE LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN FRANÇAIS ÉPREUVE DE COMPRÉHENSION ORALE LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.2.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Répondez aux questions 1 à 22. Pour chaque question, choisissez la meilleure

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2 2 Yrittäjän Kajaani Kajaani on kehittyvä yrityskaupunki sekä vireä kulttuuri- ja urheilukaupunki. Se on valittu suurista kaupungeista ja maakuntakeskuksista

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 1. päivä 4.5.16 Saapuminen Sloveniaan ja Bledin retki Saapuminen Ljubljaanan lentokentälle. Suomea puhuva RIL-matkalaisille tuttu oppaamme Marketa Sindelova ja

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

European Law Students Association - ELSA Turku ry. Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 Turun yliopisto VUODEN 2016 HALLITUKSEN KOKOUS 12/2016

European Law Students Association - ELSA Turku ry. Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 Turun yliopisto VUODEN 2016 HALLITUKSEN KOKOUS 12/2016 European Law Students Association ELSA Turku ry 20014 Turun yliopisto 1 VUODEN 2016 HALLITUKSEN KOKOUS 12/2016 Päivämäärä ja aika: 5.4.2016 klo 16.00 Paikka: KH 116 Caloniankuja 3 20014 Turun yliopisto

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL Kansainvälinen harjoittelu Jaakko Hartikka TTE9SNL Vaihtoon hakeminen ja alkujärjestelyt Minulla oli kauan ollut sellainen etäinen haave vaihdosta ja usein ajattelin, että olisi mukava lähteä mutta se

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015

Nuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015 Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2015 Tiivistelmä Mitä tehty - Maarakennuskoneenkuljettajan RekryKoulutus - Infra-alan tunnetuksi tekeminen - Messuja ja tapahtumia Suunnitelmia & suuntaviivoja vuodelle

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 29.4.2016 kahdelle viikolle on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html. KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5.

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO Vuodesta 1898 alkaen Ylioppilaita jo lähes 12 000 Keski-Pohjanmaan ensimmäinen suomenkielinen lukio KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO KYL VAHVA YLEISLUKIO a Vankka pohja yo-tutkintoon, jatko-opintoihin ja hyvään

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot