Tunnetaitojen kehittäminen verkossa case-tutkimus esimiehille suunnatusta oppimisympäristöstä

Transkriptio

1 Tunnetaitojen kehittäminen verkossa case-tutkimus esimiehille suunnatusta oppimisympäristöstä Laura Bordi, Marjut Manka, Kirsi Heikkilä-Tammi & Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos

2 Hankkeen kuvaus LeadEmo Edistynyt menetelmä esimiesten tunneosaamisen kehittämiseksi (Tampereen yliopisto & Aalto-yliopisto; Tekes, ) yhtenä tavoitteena toteuttaa oppimisympäristö, jossa esimiehet voivat ohjatusti harjoitella tunnetaitoja sekä itsenäisesti että työyhteisön jäsenten kanssa 46 esimiestä kahdeksasta organisaatiosta 23 (50 %) teki oppimisympäristön harjoitustehtäviä osallistujia useilta eri aloilta, esim. kaupanalalta, elintarviketeollisuudesta, tekniikanalalta, palvelualalta ja sosiaalialalta aluksi mittauksia ja kartoituksia (mm. tunne- ja johtamisosaamisen 360, tunneälyn itsearviointi SREIT, psykofysiologiset mittaukset, psykologisen pääoman, sosiaalisen pääoman ja työhyvinvoinnin kartoitukset) hyödynnettiin oppimisympäristön tehtävissä

3 Tunneäly ja tunnetaidot taustalla tunneälyn käsite: Mayerin ja Saloveyn (1997) malli määrittelee tunneälyn kykynä havaita oikein, arvioida ja ilmaista tunteita; kykynä tavoittaa ja/tai tuottaa tunteita silloin kun ne edesauttavat ajattelua; kykynä ymmärtää tunteita ja emotionaalista tietoa; kykynä säädellä emootioita edistääkseen emotionaalista ja älyllistä kasvua ei keskitytty puhtaasti tunneälyyn käsitteen laajentaminen tunnetaitoihin ottamalla mukaan elementtejä mm. positiivisen psykologian alalta mm. psykologinen pääoma, sosiaalinen pääoma käyttämällä käsitettä tunnetaidot korostetaan myös ko. taitojen opittavuutta ja harjoiteltavuutta

4 Psykologinen ja sosiaalinen pääoma psykologinen pääoma (Luthans ym. 2007): itseluottamus sitkeys toiveikkuus realistinen optimismi sosiaalinen pääoma (Oksanen 2009): yhteisöllisiä piirteitä, jotka vahvistavat yhteisön toimintaa edistävää luottamusta, vastavuoroisuutta ja verkostoitumista jakautuu vertikaaliseen (esimiehen ja työntekijöiden väliseen) ja horisontaaliseen (työntekijöiden väliseen) pääomaan

5 Tunnetaidot ja johtaminen Tunnetaidot auttavat esimiestä mm. (George 2000): tunnistamaan positiivisia ja negatiivisia tunteita ja hyödyntämään niitä työssään havaitsemaan mikäli positiiviset tunteet saavat heidät ajattelemaan liian optimistisesti ja epärealistisesti tai mikäli negatiiviset tunteet rajoittavat heidän joustavuuttaan ja luovuuttaan rakentavaan ajatteluun, joka edistää luottamuksen ja yhteistyön rakentamista työpaikalla tunneperäisten virheiden vähentämiseen työssä ymmärtämään työntekijöiden tunteita ja ennakoimaan heidän reaktioitaan ruokkimaan työntekijöiden innostusta ja optimismia vähättelemättä ongelmia

6 Oppimisjakso ja oppimisympäristö kuuden viikon oppimisjakso keväällä 2012 oppimisjakson suunnittelussa taustalla konstruktivistinen oppimiskäsitys (esim. Huang 2002; Wilson & Lowry 2000) mm. tavoitteen asettaminen, oppimisprosessin liittäminen oppijan aiempaan tietoon ja kokemuksiin, todellisten ympäristöjen hyödyntäminen, sosiaalinen vuorovaikutus, oppijan oman aktiivisuuden tukeminen ohjauksen kautta mukana myös behavioristisia elementtejä ennen verkko-oppimisjaksoa alkutapaamiset, joissa neuvottiin oppimisympäristön käytössä ja tehtävien tekemisessä

7 Oppimisympäristön sisältö koosteet kunkin osallistujan kartoituksista ja mittauksista 39 harjoitustehtävää, jotka jakautuivat neljään kokonaisuuteen: kartoitustehtävät (5 kpl): omiin kartoituksiin ja niiden tulkintaan liittyvät tehtävät videotehtävät (3 kpl): omiin keskusteluvideoihin liittyvät tehtävät pysyvät tehtävät (4 kpl): koko oppimisjakson ajan tehtävät harjoitukset (esim. tunteiden kirjaaminen, mindfulness-harjoitukset, oma kehittymissuunnitelma) viikkokohtaiset kehittymistehtävät (27 kpl): mm. psykologisen ja sosiaalisen pääoman kehittämiseen keskittyvät yksilö- ja ryhmätehtävät lisämateriaalit (videot, artikkelit ym.) palautteet: osallistujat saivat tutkijoilta palautteen jokaiseen palauttamaansa tehtävään

8 Aineisto ja menetelmät Aineisto: Haastattelut (n=5) Kaksi avointa kysymystä lomakekyselystä (n=21) Ryhmäkeskustelut (n=10) Menetelmä: aineistolähtöinen sisällönanalyysi

9 Missä kehityttiin? Tietenkin tämmöinen kuulumisten kysely, et kyllä sitä aina tietyssä mittakaavassa tossa on ollut, ja ehkä nyt sit välillä osaa jonkun semmoisenkin, jonka kuulumiset vähemmän kiinnostaa, niin muistaa sitten niitäkin kysellä. tunteiden huomioiminen huomion kiinnittäminen omiin ja toisten tunteisiin, tunteista puhuminen tunteiden tunnistaminen, tunteiden vaikutus omiin johtamiskäytäntöihin työyhteisön huomioiminen työyhteisön jäseniin tutustuminen, kuulumisten kysely henk.koht. vuorovaikutuksen tärkeys yhteisten onnistumisten huomioiminen, palaute ongelmatilanteiden ratkaiseminen työkaluja ja varmuutta ongelmatilanteiden ratkaisemiseen kärsivällisyyden ja ymmärtäväisyyden kasvaminen ongelmatilanteisiin liittyvien tunteiden huomioiminen ja niistä puhuminen

10 Missä kehityttiin? tietoinen läsnäolo keskittymien rauhoittuminen järjestelmällisyys Tavallaan just se pienikin rauhoittuminen, niin kyllä se just alitajuntaa selvittää sillä tavalla, et ne asiat, siinä vaiheessa kun niitä rupeaa tekemään ja muuta, niin ne on vaan sit paljon valmiimpia ja paketissa. myönteisyys oman ajattelun tietoinen suuntaaminen myönteisiin asioihin myönteisten asioiden nostaminen esiin työyhteisössä, myönteisen ilmapiirin ruokkiminen

11 Mikä tuki oppimista? Et sitten on joku siinä, et mikä tavallaan on sitten jonkun toisen kanta, et mennäänkö oikeeseen suuntaan vai olisko joku muu tapa kenties. aikataulun ja tehtävin muokkaaminen itselle sopiviksi tehtävien valikoiminen ja muokkaaminen tehtävien itsenäinen aikatauluttaminen, tekeminen omaan tahtiin palaute ei kokenut harjoittelevansa yksin kannustus, tuki ohjaus, suuntaviivat, vahvistus omalle toiminnalle oma kiinnostus ja motivaatio motivaatio kehittyä kiinnostus aihepiiriin valmius varata aikaa harjoitteluun

12 Mikä haittasi oppimista? ajanpuute työnantaja ei varannut aikaa harjoitteluun joutui aikatauluttamaan itse työkiireet, yhteisen ajan puute työntekijöiden kanssa tehtävien vaativuus ja kuormittavuus liikaa tehtäviä oppimisjakson pituuteen nähden tehtävät vaativia, tehtävänannot vaikeita ymmärtää aihepiiri vieras, kieli liian tieteellistä tehtävien sopimattomuus itselle tai työyhteisöön tehtävät ristiriidassa oman toimintatavan tai työyhteisön toimintakulttuurin kanssa koettiin teennäisiksi ja kiusallisiksi Ne oli tosiaan monet asiat niin kaukana siitä mun normaalista tavasta toimia. Siinä tuli välillä semmonen fiilis, et meneekö tää nyt tavallaan ihan teeskentelyn puolelle.

13 Mikä haittasi oppimista? oppimisympäristön käytettävyysongelmat tekniset ongelmat: videot eivät auenneet, sivusto kirjasi ulos aineiston järjestämiseen liittyvät ongelmat: tehtävien jaottelun epäselvyys, tehtävien näkyminen kerralla tuen ja vuorovaikutuksen puute liian yksin olisi kaivattu tapaamisia ja keskustelua Helposti niitä kyllä tekee mekaanisesti. Niitä tekee ja täyttää mekaanisesti, ja muistijäljet mitä syntyy on aika pieniä. Siihen nähden, että kun on kunnon keskustelu, kunnon väittely, niin sen muistaa loppuelämänsä.

14 Lopuksi: Mihin tulisi kiinnittää huomiota oppimisympäristöä suunniteltaessa? riittävä aika aikaa tehtävien tekemiseen työajalla tehtävien määrä ja laajuus suhteessa aikaan vuorovaikutus ja tuki ohjaajien ja osallistujien välinen, osallistujien keskinäinen ja työyhteisön keskinäinen vuorovaikutus työnantajan tuki tehtävien sovellettavuus, tehtävien vieminen aitoihin tilanteisiin tehtävien muokkaaminen erilaisiin työyhteisöihin sopiviksi harjoitusten tekeminen aidoissa työtilanteissa käytettävyys tekninen toimivuus sisällön järjestäminen

15 Lähteet George, J. M. (2000). Emotions and leadership: The role of emotional intelligence. Human Relations 53(8), Huang, H.-M. (2002). Towards constructivism for adult learners in online learning environments. British Journal of Educational Technology 33 (1), Luthans, F., Youssef, C. M, Avolio, B. (2007). Psychological Capital: Developing the Human Competitive Edge. Oxford: Oxford University Press. Mayer, J. D. & Salovey, P. (1997). What is emotional intelligence? In P. Salovey & D. Sluyter (Eds.), Emotional development and emotional intelligence: educational implications, New York: Basic Books. Oksanen, T. (2009). Workplace social capital and employee health. Department of Occupational Health, University of Turku and the Finnish Institute of Occupational Health. Annales Universitatis Turkuensis, Ser. D, Medica-Odontologica. Turku: Painosalama Oy. Wilson, B. & Lowry, M. (2000). Constructivist learning on the web. New Directions for Adult and Continuing Education 88,