S I M O N K U N T A. Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 1 S I M O N K U N T A Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013 Kunnanvaltuusto

2 1. Tilinpäätössäännökset 2 Kuntalain 68 :n mukaan kunnan ja kuntayhtymän on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöslaskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnan tilinpäätös on aina laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 68 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen antamisesta vastaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja. 2. Tilinpäätösasiakirjat Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus Tasekirja Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, luettelot ja selvitykset sekä allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät. Toimintakertomus jakaantuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Kunnan tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase sekä konsernitase, - tuloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Liitetiedot jakaantuvat kunnan liitetietoihin ja konsernin liitetietoihin. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä selvitys kirjapitokirjojen ja tositteiden säilytystavoista laaditaan kirjanpitolain 3:8 :n mukaisesti Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt.

3 3. Toimintakertomus 3.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset 3 Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2013 käyttötalous on toteutunut hieman suunniteltua paremmin. Verotulot olivat budjetoitua suuremmat samoin kuin valtionosuudet. Tilinpäätös on 0,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Simon väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 lähtien. Vuoden 2013 lopussa väkiluku oli Väkiluvun väheneminen kasvoi edellisestä vuodesta selvästi. Luonnollinen väestönlisäys oli -23 henkilöä. Työttömyys lisääntyi huomattavasti edellisestä vuodesta ja työttömyysaste oli 15,1 %. Työttömänä oli keskimäärin 215 henkilöä kuukaudessa. Kunnan elinkeinopoliittinen työ keskittyi tuulivoimahankkeiden edistämiseen. Vuoden aikana aloitettiin Tuuliwatti Oy : n ja Rajakiiri Oy :n tuulivoimapuistojen kaavoitustyö. Uusia tuulivoimaloita on suunnitelmissa yhteensä lähes 90 kpl. Vuoden lopussa valmistui neljä 4,5 MW voimalaa Leipiön alueelle. Elinkeinorakenne on säilynyt entisenä. Maataloudessa on maidontuotannon rinnalle kasvamassa uusia lihantuottajia, joiden liikeideana on itsestään uusiutuvan lihakarjan lihan suoramyynti kuluttajille. Toiminnan kasvun esteenä on ollut eläinten teurastus. Maaseutuelinkeinoja vahvistavaan kalastusmatkailuun on ollut suuria odotuksia. Kesällä 2013 jokeen nousi kutukaloja lähes saman verran kuin vuonna Jokeen pitäisi silti saada jatkossa nousemaan moninkertainen määrä kaloja, että kalastusmatkailijoiden saalisvarmuus olisi uskottava Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallinto-organisaatio Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnassa toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kunnanjohtaja ja osastopäälliköt sekä työsuojelupäällikkö ja Oulunkaaren yhdyshenkilö. Osastopäällikköinä toimivat v hallinto- ja talousosasto: hallintojohtaja Keijo Ylitalo, varalla kunnanjohtaja, sivistysosasto: koulutoimenjohtaja Kyösti Rajanen, varalla vapaa-aikatoimenjohtaja Soile Vakkala, tekninen osasto: rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Mika Tiiro, varalla kunnaninsinööri Markku Rimali.

4 Kunnan palkatun henkilöstön määrä henkilöiden lukumäärä 4 Toimintayksikkö Vakituiset Määräaikaiset Keskushallinto 7 2 Eläinlääkintätoimi 2 1 Varhaiskasvatus Opetustoimi Kirjastotoimi 2 2 Kansalaisopisto 1 Vapaa-aikatoimi 3 3 Tekninen toimi 2 1 Kiinteistöpalvelut 16 2 Rakennustarkastus 3 Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä YHTEENSÄ Kunnan vakituisen henkilöstön määrä on vuoden aikana lisääntynyt 6 henkilöllä. Määräaikaisia oli 3 enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön kokonaismäärä oli 13 enemmän. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 51 vuotta 2 kk. Vakituisen henkilökunnan ikärakenne oli seuraava: Alle 25-vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Sairauspoissaolot Työpäivät Työtunnit Henkilöstökorvaukset Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti kunnassa on toiminut henkilöstötoimikunta, johon kuuluu sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Henkilöstötoimikunta toimii myös työsuojelutoimikuntana. Toimintavuonna henkilöstötoimikunta kokoontui kolme kertaa. Henkilökunnan työssä jaksamista on tuettu toimintavuonna työterveyshuollon toimenpitein sekä työnantajan puoleksi kustantamilla uimahallilipuilla ja ilmaisilla kuntosalivuoroilla. TYKYkuntoiluseteli, joka otettiin käyttöön vuoden 2011 lopulla, käy liikunta- ja kulttuuripalveluiden maksamiseen. Kunnan tilivelvolliset Tilivelvollisia ovat seuraavien toimielinten jäsenet ja niiden esittelijät: Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Esko Tavia Keskusvaalilautakunta Hallintojohtaja Keijo Ylitalo Sivistyslautakunta Koulutoimenjohtaja Kyösti Rajanen Vapaa-ajan lautakunta Vapaa-aikatoimenjohtaja Soile Vakkala Tekninen lautakunta Kunnaninsinööri Markku Rimali Ympäristölautakunta Rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Mika Tiiro

5 Luottamushenkilöorganisaatio 5 KUNNANVALTUUSTO puheenjohtajana 1.varapuheenjohtaja 2.varapuheenjohtaja jäsenet Martimo Sauli, yrittäjä, Kesk Vakkala Lauri, erityisluokanopettaja, Kesk Tervonen Markku, opettaja, SDP Böök Tuomo, kirvesmies, yrittäjä Ps Halttu Eero, kunnossapitoasentaja, Vas Hamari Helena, toimistosihteeri, Kesk Hiltula Ari, yrittäjä, Kok Kantola Lea, terveyskeskuslääkäri, Vas Korpikoski Terho, koneenrakennustekn. kone-ja laiteasentaja, Ps Kuusela Tapani, Mti, maa-ja metsätalousyrittäjä, Kesk Leskinen Tarja, erityisopettaja, Kesk. Lämsä Seppo, koneasentaja, Vas Marttila Piia, toimistosihteeri, Kesk Marttila Tuomo, maanviljelijä, yrittäjä, Kesk Niskala Lauri, yrittäjä, Kesk Onkalo Tuomo, eläkeläinen, Kesk Poikela Matti, koulunjohtaja, Kok Simoska Minna, MMM, toimitusjohtaja, YL HS Simoska Raimo, sähköasentaja, eläkeläinen, Kesk Vartiainen Kimmo, nuoriso-ohjaaja, Ps Veittikoski Marko, sähköautomaatioasentaja, Kesk Paikat puolueittain Suomen Keskusta (Kesk) 11 Perussuomalaiset (Ps) 3 Vasemmistoliitto (Vas) 3 Kansallinen Kokoomus (Kok) 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 1 Yhteislista Hyvä Simo (YL HS) 1 Valtuuston jäsenmäärä yhteensä 21 KUNNANHALLITUS puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Niskala Lauri Hamari Helena Korpikoski Terho Kuusela Tapani Leskinen Tarja Lämsä Seppo Simoska Minna Paikat puolueittain Suomen Keskusta 4 Perussuomalaiset 1 Vasemmistoliitto 1 Hyvä Simo 1 Hallituksen jäsenmäärä yhteensä 7

6 Esittelijänä kunnanhallituksen kokouksissa toimii kunnanjohtaja Esko Tavia ja sihteerinä hallintojohtaja Keijo Ylitalo 6 TARKASTUSLAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Onkalo Tuomo Hiltula Ari Ylikärppä Pirkko Nurmela Reijo Aalto Ilkka Ainassaari Sisko Liiten Sirkka KESKUSVAALILAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Hamari Helena Mäcklin Pertti Anttila Miia Patokoski Jouko Järnfors Janne SIVISTYSLAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Veittikoski Marko Ruuskanen Pekka Ylikärppä Marika Alanaatu-Haapaniemi Leena Puotiniemi Sami Leinonen-Simoska Johanna Toivanen Sari Leskinen Tarja VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Marttila Piia Rajanen Outi Rissanen Marita Haapaniemi Esa Mäcklin Pertti Korpikoski Terho TEKNINEN LAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Halttu Eero Marttila Tuomo Kuusela Taina Tihinen Maiju Böök Tuomo Lämsä Seppo

7 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Kh:n edustaja Simoska Raimo Marttila Raakel Blomberg Mikko Hiltunen Eero Värtö Leena Kuusela Tapani Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen keräämien v tilinpäätösarviotietojen mukaan kuntien taloustilanne parani vuonna Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisestä vuodesta 669 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen paranemiseen vaikutti kuntien toimintamenojen kasvun taittuminen ja verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi kasvu. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 13,4 % :lla. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani hieman. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia ja toimintamenot 3,0 prosenttia. Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden kestävyyden parantaminen on lähivuosien talouspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Julkisen talouden katsotaan olevan kestävällä pohjalla, mikäli julkisen sektorin velkasuhde pysyy pitkällä aikavälillä vakaana. Vuodelle 2015 arvioitu Suomen julkisen talouden kestävyyden turvaava ylijäämä on valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmien mukaan 4 % suhteessa BKT:hen. Tällöin julkisen talouden rahoitusasema olisi sellaisella kestävyyden turvaavalla tasolla, joka ennakoidulla meno- ja tulokehityksellä ei johda hallitsemattomaan velkaantumiseen. Vuonna 2013 talous supistui jo toista vuotta peräkkäin. Talouden heikko kehitys on ollut laajaalaista. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit laskivat merkittävästi ja kasvua tuki vain hiukan se, että tuonti väheni vientiä enemmän. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena peräkkäisenä vuotena on heikentänyt entisestään julkisen talouden rahoitusasemaa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi viime vuonna 57 prosenttiin ja tänä vuonna se ylittää 60 prosentin rajan. BKT:n kasvu on myös lähivuosina niin vaimeaa, ettei se yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Tulevaa kasvua hidastaa työikäisen väestön supistuminen ja talouden tuotantopotentiaalin hidas kasvu. Samanaikaisesti julkisen talouden ikäsidonnaiset menot jatkavat kasvuaan ikääntyneiden määrän kasvaessa. Tästä syystä Suomen julkisen talouden rahoitus on kestämättömällä uralla pitkällä aikavälillä. Talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi hallitus sopi elokuussa 2013 budjettiriihessään rakenneuudistusohjelmasta ja keskustelu jatkuu julkista taloutta tasapainottavista lisätoimista. Työllisten määrä jäi viime vuonna 1,1 % pienemmäksi kuin vuonna Työvoimatutkimuksen (TK) mukainen työttömyys on noussut melko vähän suhdannetilanteeseen nähden. Työttömyysaste nousi viime vuonna 8,2 prosenttiin. Lisäksi työvoiman ulkopuolelle on viime aikoina siirtynyt eri syistä paljon työikäisiä. Vuoden 2013 lopussa solmittu keskitetty palkkaratkaisu johtaa hitaampaan ansiotason nousuun kuin edellisinä vuosina. Työvoimakustannusten maltillinen kasvu välittyy myös kuluttajahintakehitykseen, ja inflaatio hidastuu selvästi ennustevuosina. Vuosina inflaatiota lisää välillisen verotuksen kiristäminen.

8 Vuoden 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kunnilla olisi viime vuoden lopussa lainaa euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli euroa/asukas. Kaikkiaan 36 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuosikate asukasta kohti olisi ennakkotietojen mukaan 371 euroa. Ennakkotietojen mukaan Lapin kuntien osalta vuosikate olisi 279 euroa/asukas ja lainat euroa/asukas. Kemi-Tornio talousalueen bruttokansantuotteen taso ja lisäys ovat olleet valtakunnan kärkijoukkoa. Alueen korkeatasoisesta ja kannattavasta teollisuustuotannosta huolimatta työttömyys on jatkunut suhteellisen korkeana. Kemi-Tornio alue on viidessä vuodessa menettänyt asukasta. 8 Seuraavassa Simon sekä talousalueen muiden kuntien kehitys eräiden muuttujien osalta. Asukasluku (31.12.) SIMO TERVOLA TORNIO KEMI KEMINMAA Yhteensä Väkiluvun muutos Työttömyysaste SIMO 14,2 13,0 12,2 12,2 15,1 TERVOLA 13,5 12,0 11,0 11,0 13,9 TORNIO 13,6 12,6 11,6 11,6 14,2 KEMI 16,1 15,8 14,3 14,3 17,3 KEMINMAA 12,7 11,3 10,0 10,0 13,1 Keskimäärin työttömänä oli v Simossa kuukausittain 214 henkilöä, joista miehiä oli 117 ja naisia 98. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli 9,3 % eli 20 henkilöä.

9 Työpaikat 9 Työllisen työvoiman osuus Simon väestöstä on laskenut selvästi 90- luvulla ja lasku kiihtynyt edelleen 2000-luvulle tultaessa (Tilastokeskuksen väestölaskennat): Yhteensä Työpaikkojen kehitys Simossa ja seutukunnan alueella (Tilastokeskus): SIMO TERVOLA TORNIO KEMI KEMINMAA Yhteensä Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne Alkutuotanto % Jalostus % Palvelut % Tuntematon % SIMO 14,2 11,5 71,5 2,9 TERVOLA 17,3 26,4 55,6 0,7 TORNIO 2,8 40,8 53,8 2,7 KEMI 0,6 27,3 71,2 0,9 KEMINMAA 4,5 31,1 62,8 1,5 Kemi-Tornio alue 3,1 32,6 62,6 1, Olennaiset tapahtumat tilikaudelta Simon asukasluku oli vuoden 2013/2014 vaihteessa ennakkotietojen mukaan Asukasluku on vähentynyt vuoden 2013 aikana 73 hengellä. Taloussuunnitelmassa tavoitteeksi oli asetettu väkiluvun pitäminen ennallaan. Viiden viime vuoden aikana väestö on vähentynyt 140 hengellä. Luonnollinen väestönlisäys oli jälleen negatiivinen eli kuolleisuus oli suurempi kuin syntyvyys. Työttömyys heikentyi vuoden 2013 aikana huomattavasti. Työttömyysaste oli keskimäärin 15,1 %, kun se edellisenä vuotena oli 12,2 %. Koko Lapin läänin työttömyysaste oli keskimäärin 17,1 % (v ,5 %), joten kasvua oli edellisvuoteen 1,6 prosenttiyksikköä. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 8,2 % (Tilastokeskuksen tilastojen mukaan).

10 Käyttötalouden toteutuneet toimintamenot ,39 olivat ,39 suuremmat kuin v talousarviossa. Suurimmat menolajipoikkeamat olivat asiakaspalveluiden ostoissa suuremmat ja muissa toimintakuluissa suuremmat kuin talousarviossa v Käyttötalousmenot kasvoivat vuodesta 2012 eli 5,9 %. Henkilöstökulut pysyivät edellisestä vuodesta lähes ennallaan, sillä kasvua oli vain 0,05 %. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat edellisestä vuodesta eli 9,4 %. Suurimpana syynä oli erikoissairaanhoidon menojen kasvu. Aineiden ja tarvikkeiden ostot kasvoivat eli 2,5 % ja muiden palveluiden ostot kasvoivat eli 8,7 %. Toimintatuotot ,12 olivat ,12 suuremmat kuin oli budjetoitu, ja täten toimintakatteeksi muodostui ,27, joka oli huonompi kuin edellisenä tilikautena. Verotuloja kertyi ,83 eli ,83 euroa enemmän kuin budjetoitiin. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta ,85 euroa eli 4,5 %. Kunnallisveroja kertyi ,06 eli euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveroa tuli ,90 eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroja saatiin enemmän kuin edellisenä tilikautena eli ,86. Valtionosuuksia kunta sai eli enemmän kuin budjetoitiin. Valtionosuuksia saatiin enemmän kuin vuonna Vuoden 2013 investointimenot olivat ,26 ja investointitulot olivat ,02. Investointien nettomeno oli ,24. Suurimmat investointikohteet olivat Aseman alakoulun korjaustyöt ,61, kaavateiden valaistus ja latukoneen hankinta Kunnan konserniyhtiöistä Simon Vuokratalot Oy kärsii muuttoliikkeestä, sillä yhtiön asunnoista on vuoden aikana 27 % ollut tyhjillään. Myös Simon Vesihuolto Oy :n tulokseen muuttoliike vaikuttaa Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa Olennaiset toiminnalliset muutokset Valtuusto päätti huhtikuussa 2010 siirtää sosiaali-ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun Oulunkaaren kuntayhtymälle alkaen. Taloushallinto, palkanlaskenta ja ICT-toiminnot päätettiin myös siirtää Oulunkaaren kuntayhtymän tuotettavaksi alkaen. Kuntayhtymän palvelukseen siirtyi 84 vakituista työtekijää. Perusturvalautakunta lakkautettiin alkaen. Maaseutulautakunta lakkautettiin alkaen, koska maaseutuhallinnon tehtävät siirtyivät Tervolan kunnan hoidettaviksi Kemi-Tornio alueella. Teknisen toimen uusi päävastuualueen sääntö tuli voimaan Eläinlääkintätoimi siirtyi vuoden 2014 alusta Tornion kaupungin hoidettavaksi isäntäkuntamallilla. Simon ja Kemin eläinlääkärien vastaanotto jatkuu edelleen Simossa. Talouden epävarmuustekijöinä tulevaisuudessa ovat verotulojen kehittyminen, valtionosuudet, toimintamenojen ja tulojen sekä henkilöstömenojen toteutuminen.

11 Merkittävimmät toiminnan kehittämishankkeet 11 Valtuusto hyväksyi kokouksessaan uudet suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Poistoajat lyhenivät merkittävästi uusien investointien kohdalla. Uusi poistosuunnitelma tuli voimaan alkaen. Kunnassa jatkettiin kunnan elinvoimastrategian laadinta. Strategia valmistunee keväällä Seudullista yhteistyötä on jatkettu pääosin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen puitteissa. Viime vuonna kehittämiskeskuksen työ painottui toiminnan uudistamiseen kuntien välisen yhteistyön esteiden poistamiseksi sekä luottamuksen ja avoimuuden lisäämiseksi. Aluekehityksen seudullisessa johtoryhmässä on linjattu yhteistä näkemystä alueen kehittämistarpeista Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit Arvioitavat toiminnalliset riskit voivat koskea mm. henkilöstön osaamista ja saatavuutta, suhdannevaihteluita ja lainsäädännön muutoksia. Henkilöstön saatavuus terveyspalveluiden ja sosiaalitoimen ja päivähoidon tarpeisiin on tiukentunut. Pätevistä sijaisista on ollut ajoittain puutetta. Pienen kunnan henkilöriskit kohdistuvat haavoittuvaan organisaatioon. Organisaatiossa on pääosin vain yksi henkilö, joka hoitaa tiettyä tehtäväkokonaisuutta. Sairastapauksissa sijaisten saaminen on vaikeaa, osin mahdotonta. Suunnitelmakaudella kunnan toiminnoissa joudutaan sopeutumaan väestömäärän supistumisesta johtuviin tulojen menetyksiin ja palvelurakenteiden väistämättömiin muutostarpeisiin. Väestön ikärakenteen muuttuessa, vanhusväestön määrän kasvaessa ja oppilasmäärien pienentyessä palveluiden painopistettä tullaan siirtämään hoito- ja hoivapalveluihin. Lähipalveluiden järjestäminen edellyttää tulevaisuudessa monimuotoista, laajaa ja tiivistä yhteistyötä naapurikuntien ja yksityisten palveluntuottajien kanssa erityisesti eritysosaamista vaativien palveluiden hankkimisessa. Taloudelliset riskit koskevat yleistä talouskehitystä ja verotulojen sekä valtionosuuksien kasvun kääntymistä negatiiviseksi. Mikäli kunnan suunnitellut investoinnit joudutaan rahoittamaan pääosin velkarahalla, lisääntyy kunnan lainamäärä ja lainahoitokustannukset merkittävästi lyhyellä aikavälillä. Tämä tuo merkittävän rahoituksellisen riskin. Korkotaso on tällä hetkellä historiallisen alhaalla. Tietojärjestelmien keskittäminen sekä palveluiden siirtyminen entistä enemmän tietoverkkoihin aiheuttaa erityishaasteita tietojärjestelmien toimivuudelle sekä entistä suurempaa riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista. Suhdannevaihtelut näkyvät Simossa samalla lailla kuin koko maassa. Alueen vientipainotteinen teollisuus on kärsinyt maailmantalouden kriisistä voimakkaasti. Yritysten lomautukset ja irtisanomiset heijastuvat kunnan taloustilanteeseen voimakkaasti mm. verotulojen vähentymisenä, sosiaali-ja terveyspalveluiden kustannusten kasvulla ja muuttoliikkeellä Rahoitusriskit Rahoitusriskien osalta arvioidaan korko-, valuutta -, likviditeetti- ja luottoriskiä. Rahoitusriskejä hallitaan ensisijaisesti rahoitus-ja maksuvalmiussuunnittelulla, edullisuusvertailuilla ja

12 kustannuslaskennalla. 12 Kunnan lainakanta on ,9 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä ei ollut lyhytaikaisia kassalainoja käytössä. Asukaskohtainen lainamäärä on euroa/asukas. Pitkäaikaista lainaa nostettaessa on korkoriskiä pyritty vähentämään eri korkoperusteilla. Lainat ovat euromääräisiä, joten niihin ei liity valuuttariskiä. Uutta lainaa otettiin vuonna euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin euroa Vahinkoriskit Vahinkoriskejä on pyritty vähentämään vakuutuksin. Vakuutukset on kilpailutettu yhdessä Länsi- Pohjan keskussairaalan hankintapalveluiden kanssa. Omaisuusriskivakuutukseen on valittu 2000 euron omavastuuosuus. Vakuutettavat kohteet on tarkastettu syksyllä 2013 yhdessä vakuutusyhtiön edustajan ja rakennustarkastajan kanssa. Kunnan järjestämissä tilaisuuksissa mahdollisesti tapahtuva vahinkoja varten on otettu erillinen kunnan vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Koululaisten vahingot on vakuutettu lakisääteisesti. Tilikaudella ei toteutunut merkittäviä vahinkoriskejä Ympäristötekijät Kunta on varautunut tilinpäätöksissään Maliinin kaatopaikan sulkemiseen euron pakollisella varauksella. Kaatopaikan ympäristölupa on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Kunta päätti siirtää ns. täyden palvelun yhteistyönä jätelaissa määrätyt jätehuollon järjestämis-ja neuvontatehtävät Oulun Jätehuollolle alkaen. Kuntakeskuksessa on kaukolämpöverkosto ja sen välittämä lämpö ostetaan kotimaista polttoainetta käyttävältä lämpölaitokselta Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty vuonna Ohje on uusittu vuoden 2014 alkupuolella. Kunnan toimintaa säätelevät säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Sisäisen valvonnan pääasiallinen toteutus on sisällä normaalissa säännösten mukaisessa virkavastuullisessa toiminnassa. Lakien ja päätösten sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Kunnanjohtaja vastaa siitä, että sisäisen valvonnan järjestelmä koko kunnalle on olemassa. Osastopäälliköt vastaavat, että päävastuualueiden sisäinen valvonta on järjestetty yleisten ohjeiden pohjalta ja valvonta on riittävää. Päävastuualueiden johdon vastuulla on ennen kaikkea tietoriskien ja toimintariskien tunnistaminen, ehkäiseminen ja hallinta. Tulosalueiden ja tulosyksiköiden esimiehen vastuulla on sisäisen valvonnan hoitaminen sekä seurantatietojen toimittaminen esimiehelleen. Heidän vastuulla on henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistaminen, ehkäiseminen ja hallinta. Kunnanhallitus valvoo myös sitä, että konserniyhteisöjen valvonta on järjestetty. Tilintarkastajan vastuulla on kunnan hallinnon ja talouden tarkastusta tehdessään arvioida ja raportoida, onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti ja toimiiko se. Tilintarkastusmenettely on nykyisellään kokonaisvaltaista toiminnan tarkastusta ja ohjausta. Säännönmukaisissa tapaamisissa selvitetään toimintaa ja siihen liittyvää varojen käyttöä. Vakuutukset ovat kattavat ja vastaavat kunnan riskienkantotasoa. Kunnan päätöksistä ei ole valitettu hallinto-oikeuteen eikä markkinaoikeuteen. Hankintojen suorittamisessa on noudatettu hankintalakia. Hallintokuntia on ohjeistettu asiasta ja järjestetty koulutusta. Talouden tilasta

13 13 kunnanhallitukselle annetaan selvitys säännösten mukaisesti, samoin kuin valtuustolle. Raporteissa on keskitytty määrärahojen ja tuloarvioiden seurantaan. Hallintokunnat ovat selvittäneet omaa sisäisen tarkastuksen menettelyä toimintakertomuksessaan Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 11 8 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tuloveroprosentti 20,75 20,75 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 8,8 8,8 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta-ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verorahoituksella (verotulot ja valtionosuudet). Simon kunnan 19,754 milj. euron toimintakate on edellisvuoden toimintakatetta 1,1 milj. euroa heikompi. Verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu määrä 20,1 milj. euroa on vuonna 2013 riittävä kattamaan toimintakatteen eli 0,363 milj. euroa jää toimintakatteen vähentämisen jälkeen kattamaan rahoituskuluja, investointeja ja suunnitelman mukaisia poistoja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on yksi keskeisimmistä kuntatalouden tunnusluvuista arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuoden 2013 vuosikate on positiivinen n. 0,253 milj. (2012 0,853 milj. ) ja se ei riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja.

14 14 Vuosikatteen oikeaa tasoa voidaan arvioida myös vertaamalla vuosikateprosenttia poistoprosenttiin. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Simon kunnan vuoden 2012 vuosikate/poistot prosentti oli 35 Edellisen vuoden tunnusluku oli 130. Asukaskohtaisen vuosikatteen tulisi olla muutaman vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin samansuuruinen kuin keskimääräinen investointitaso asukasta kohden. Asukaskohtainen vuosikate oli vuonna 2013 positiivisesta vuosikatteesta johtuen 75 /asukas. Tilikauden tulos n euroa, on tilikaudelle kuuluvien jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka negatiivisena pienentää kunnan omaa pääomaa Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 0 Oman pääoman muutokset 0 39 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -7 1 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 0,34 0,92 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

15 15 Rahoituslaskelma osoittaa, miten kunnan menot on rahoitettu. Varsinaisen toiminnan ja investointien positiivinen kassavirta osoittaa kuinka paljon on käytettävissä lainojen lyhennyksiin ja rahoitus-ja vaihto-omaisuuden lisäyksiin. Vuonna 2013 varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta on 0,253 milj. euroa negatiivinen (2012/-0,09). Negatiivinen kassavirta tai erittäin niukka positiivinen kassavirta on osoitus rahoitustarpeesta, joka on katettava joko lainojen lisäyksellä tai vapauttamalla rahoitus-ja vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta ja lainanlyhennysten yhteismäärästä on rahoitettu tulorahoituksella. Tämä tunnusluku on 47 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Tunnusluvun arvo on hyvä, jos se on pysyvästi yli 2. Simon kunnan tunnusluku 2013 on 0,34. Edellisenä vuotena tunnusluku oli 0,92. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän laskut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Kassavaroihin on laskettu rahoitusomaisuuteen merkityt lyhytaikaiset sijoitukset, talletukset ja maksuliikennetilien varat. Vuodenvaihteen tilanteessa kassavarat olivat 1,8 milj. euroa ja maksuvalmius oli 28 päivää. Tulorahoituksen riittävyys Tulojen riittävyyttä tulee arvioida myös rahoitusnäkökulmasta. Vuosikatetta eli rahoitustulosta suhteutetaan investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosien tilinpäätöksissä kunnan vuosikatteet ovat olleet positiivisia. Vuoden 2013 tulos ja tunnusluvut ovat edellisvuodesta heikentyneet.

16 3.6. Rahoitusasema ja sen muutokset 16 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut 0 0 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Edellisten tilikausien yli-/alijäämä III Tilikauden yli-/alijäämä B PAKOLLISET VARAUKSET 1. Konserniavustusvaraus 2. Pakollinen varaus/jäteasema C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 8 17

17 1. Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 59 % 61 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32 % 32 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta /asukas Lainakanta 31.12, Lainasaamiset , Asukasmäärä Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % :n omavaraisuutta. 50 % tai sitä alhaisempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Simon kunnan omavaraisuusaste vuonna 2013 on 59 %. Omavaraisuusaste on heikentynyt, koska lainamäärä on kasvanut. Suhteellinen velkaantuneisuus -%, kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus ja poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus-% pysyi samana kuin edellisenä vuotena, ollen 32 %. Kunnalla on kertynyttä ylijäämää 2,551 milj. euroa tulevien vuosien liikkumavaraksi. Simon kunnan lainakanta vuoden 2012/2013 vaihteessa on 4,9 milj. euroa, mikä on noin euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Asukaskohtainen lainamäärä on euroa.

18 3.7. Kokonaistulot ja menot 18 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT v TULOT % Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,2 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,5 Korkotuotot 11 0,1 Muut rahoitustuotot 14 0,1 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 18 0,1 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 Oman pääoman lisäykset 0 0 Kokonaistulot yhteensä ,0 MENOT % Varsinainen toiminta Toimintakulut ,8 Korkokulut 130 0,6 Muut rahoituskulut 6 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0 Investoinnit Käyttöomaisuus investoinnit 554 2,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys 993 4,3 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulojen ja menojen laskelmaan yhdistetään kunnan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelma osoittaa, että toimintakulujen osuus kokonaismenoista oli 92,8 % ( ,6 %) ja vastaavasti toimintatuottojen osuus vain 8,2 % (2012 7,9 %). Verotulojen osuus oli 47,7 % ( ,7 %) ja valtionosuuksien 39,5 % ( ,3 %) Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Simon kunnan konsernitilinpäätökseen vuodelta 2013 sisältyy Simon kunnan oman tilinpäätöksen lisäksi kunnan omistamien yhtiöiden Simon Vuokratalot Oy ja Simon Vesihuolto Oy sekä Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin, Länsi-Lapin koulutus-, Kolpeneen palvelukeskuksen, Lapin Liitto, Oulunkaaren kuntayhtymän ja Meri-Lapin Kuntapalveluiden liikelaitoskuntayhtymien tilinpäätökset.

19 19 Simon kunta omistaa kokonaan Simon Vuokratalot Oy. Simon Vesihuolto Oy :sta kunnan omistusosuus on 78,95 %. Kunnan konsernitilinpäätökseen on yhdistetty osakkuusyhteisöt: Simon Turvejaloste Oy ja Asunto Oy Simon Pajatie. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö-ja asuntoyhtiöt 1 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt Osuuskunnat Ei yhdistelty (kpl) Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt 6 2 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella. Uusi konserniohje hyväksyttiin kunnanvaltuustossa joulukuussa Ohje tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Konserniohjeiden mukaisesti kunnanhallitus on nimennyt edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja antanut tarvittaessa kunnan edustajille toimiohjeet kunnan kannan ottamiseksi tärkeimpiin asioihin. Kunnanhallitus on myös antanut ohjeita yhtiöiden hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Simon Vuokratalot Oy:n taloudellinen asema ei ole parantunut vuoden aikana. Kunta otti yhtiön isännöinnin ja kirjanpidon hoitoonsa Yhtiö on vapaaehtoisessa velkasaneerauksessa. Asuntojen käyttöaste jäi 73 %:iin, joten kunta joutui avustamaan yhtiötä eurolla velkasaneerausehtojen mukaisesti. Simon Vesihuolto Oy on täyttänyt pääosin jätevesipuhdistamojen velvoitteet. Simon Vesihuolto Oy: n siirtoviemäri Maksniemestä Rytikariin valmistui Kunta avusti yhtiötä euron avustuksella hulevesien estämiseksi suoritettuihin investointeihin.

20 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 20 Simon kunnan uudet konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt Kunnanvaltuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet kerran valtuustokaudella. Kunnanvaltuusto seuraa kunkin konserniyhteisön toimintaa sen vuotuisen toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä tilinpäätöksen kautta. Kunnanhallituksen tehtävänä on ohjata ja valvoa Simo-konsernin taloutta ja toimintaa ja tehdä tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia yhteisön hallitukselle havaitsemiensa epäkohtien hoitamiseksi. Kunnanhallitus valvoo myös siitä, että konserniyhteisöjen valvonta on järjestetty. Kunnanhallitus on valinnut yhtiökokousedustajat sekä nimennyt ja ohjeistanut kunnan edustajat yhteisöjen toimielimiin. Lautakunnat seuraavat toimialaansa kuuluvan konserniyhteisön toimintaa ja raportoivat siitä konsernijohdolle. Kunnanjohtaja vastaa Simo-konsernin operatiivisesta johtamisesta ja omistajapolitiikan toteutumisen seurannasta. Simon kunnan tekninen toimi hoitaa Simon Vuokratalot Oy :n ja Simon Vesihuolto Oy :n kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan. Simo-konserniin kuuluvan yhteisön tulee toimittaa kunnanjohtajalle tai hänen määräämälleen muulle viranhaltijalle -kokousten pöytäkirjat. -toimintasuunnitelman ja talousarvion tiedot, -yhteisön toiminnan ja tuloksen seurantaraportit sekä mahdolliset välitilinpäätökset ja -virallinen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Konserniyhteisöt raportoivat toiminnastaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Raportti annetaan kirjallisena ja raportointikaudet ovat ja Lisäksi kunnanhallitus kutsuu tarvittaessa yhteisön johdon raportoimaan kokoukseensa. Konserniyhteisöt ovat raportoineet konserniohjeiden mukaisesti kunnan johtoa Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut SIMON KUNTA KONSERNI TULOSLASKELMA Toimintatuotot/tulot , ,18 Toimintakulut/menot , ,78 Osuus osakkuus yhteisöjen voitosta 670,63 Toimintakate/jäämä , ,97 Verotulot , ,98 Valtionosuudet , ,00 Käyttökate , ,01 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,75 Muut rahoitustuotot , ,15 Korkokulut , ,60