työturvallisuus osana rakentajien ammattitaitoa RAKTU2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "työturvallisuus osana rakentajien ammattitaitoa RAKTU2006"

Transkriptio

1 MONISTE 1/2008 Tarja Mäkelä ja Liisa Jaakkonen työturvallisuus osana rakentajien ammattitaitoa RAKTU2006

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Eija Högman ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2008

3 sisällys ESIPUHE 5 KÄSITTEET 6 TIIVISTELMÄ 8 1 JOHDANTO Tausta Tavoitteet Aineisto Toteutus 11 2 TYÖSSÄOPPIMINEN JA RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUS Työssäoppiminen Työssäoppimisen periaatteet Työssäoppimisen toteuttaminen Työpaikkaohjaajat Työssäoppimisen kehittäminen Talonrakennusalan toisen asteen ammatillinen koulutus Talonrakennusalan perusopinnot Näytöt tutkinnoissa Työturvallisuus rakennusalan koulutuksessa Työturvallisuus ja rakentaminen Rakennusalan työtapaturmat Työturvallisuuden merkitys rakentamisessa 21 3 HANKKEEN TOTEUTUS Markkinointi ja oppilaitosten kartoitus Kysely Kyselyn sisältö Kyselyn toteutus Osaamistesti Kyselyn palaute oppilaitoksille Yrityshaastattelut ja -kysely 26 3

4 4 TULOKSET Kyselyn tuloksia Taustakuvaus kyselyyn vastanneista Opetusmenetelmistä ja materiaaleista Opetuksessa käsiteltyjä asioita Kymmenen tärkeintä asiaa Rakennusalan työturvallisuuden ja työterveyden merkityksestä Työssäoppiminen Toiminnan kehittäminen Ammattitaidon ylläpito Työtapaturmista Osaamistesti Työturvallisuus ja työssäoppiminen yritysnäkökulmasta Yrityshaastattelut Yrityskysely Aineiston vertailu Osaamistestin tulokset Sattuneet työtapaturmat 58 5 YHTEENVETO Yhteenveto ja pohdinta Johtopäätökset Jatkotoimenpiteet 63 LÄHTEET 64 LIITTEET 67 4

5 Esipuhe Työturvallisuus osana rakentajien ammattitaitoa (RAKTU2006) -hankkeen tavoitteena oli tutkia ja arvioida toisen asteen ammatillisen koulutuksen talonrakennusalan työturvallisuusopetuksessa valtakunnallisesti sekä oppilaitoksissa toteutettuja kehittämistoimenpiteitä että erityisesti työssäoppimisen vaikuttavuutta opiskelijoiden työturvallisuusosaamiseen. Rakennusalan työturvallisuus- ja työterveysopetuksen nykytilaa selvitettiin vuonna 2000 valtakunnallisella tutkimushankkeella (RAKTU2000), joka kohdistui kaikkiin rakennusalan koulutusasteisiin Suomessa. Vastaavia kattavia selvityksiä rakennusalan työturvallisuus- ja työterveysopetuksen toteuttamisesta käytännössä, sen sisällöstä ja onnistumisesta ei ole aiemmin tehty. RAKTU2006 -hankkeen toteutuksesta vastasivat VTT:llä hankkeen projektipäällikkö, tutkija Tarja Mäkelä sekä ATK-suunnittelija Liisa Jaakkonen. Hankkeen rahoittajana oli Opetushallitus. Hankkeen ohjausryhmän jäseninä olivat yli-insinööri Arto Pekkala Opetushallituksesta, asiamies Juha Mäntynen Rakennusteollisuus RT ry:stä, yli-insinööri Outi Nystén Sosiaali- ja terveysministeriöstä, ylitarkastaja Veikka Toivonen Hämeen työsuojelupiiristä, opettaja Timo Jokinen Pirkanmaan ammattiopiston Kangasalan toimipisteestä, työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen Rakennusliitosta, aluepäällikkö Rauno Hanhela Tampereen aluetyöterveyslaitokselta, professori Teuvo Tolonen Tampereen teknilliseltä yliopistolta sekä tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen VTT:ltä. Kiitämme ohjausryhmää aktiivisesta ja kannustavasta yhteistyöstä. Esitämme lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille oppilaitoksille ja yrityksille aktiivisesta osallistumisesta hankkeeseen. Toivomme, että hankkeen tulokset innostavat kaikkia hankkeeseen osallistuneita oppilaitoksia kehittämään omaa työturvallisuusopetustaan entistä laadukkaammaksi ja tuloksellisemmaksi. Rakentaminen tarvitsee osaavia alan ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tampereella Tekijät 5

6 Käsitteet Käytettyjen käsitteiden lähteenä on käytetty Opetushallituksen Työssäoppimisen tietokantaa, TONET-sivustoa. Ammatillinen oppilaitos Ammatillinen oppilaitos järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä lisä-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta, joka antaa laaja-alaisia ammatillisia perusvalmiuksia ja kestää noin 3 vuotta. Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ammatillinen perustutkinto Ammatillinen perustutkinto on kolmivuotinen (120 opintoviikkoa) sisältäen työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ammatillinen tutkinto Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot (entiset kouluasteen tutkinnot) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammattitutkinto Tutkinto, jonka suorittaminen edellyttää ammatillista perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito kattaa jonkin laajahkon ammatin erikoisalueen. Se suoritetaan tutkintotilaisuuksissa näytöin. Läpäisyperiaate Työturvallisuusasioita opetetaan eri aineiden yhteydessä. Näyttö Todellisen ammattitaidon osoittamistapa. Nuorten ammattiosaamisen näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty tilanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Opetussuunnitelmaperusteinen (OPS) -koulutus Koulutus, jossa noudatetaan Opetushallituksen antamia ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteita. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet, opintokokonaisuudet ja niiden laajuudet, keskeiset sisällöt ja arviointi. Lisäksi ne sisältävät määräykset opinto-ohjauksesta, opiskelijan arvioinnista, työssä oppimisesta, erityisopetuksesta, maahanmuuttajakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta ja opetussuunnitelmasta. 6

7 Opintoviikko (ov.) Opintojen mitoituksen perusyksikkö (ov.), joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan keskimäärin 40 tunnin työpanosta. Opiskelija voi tarvita kyseisen kokonaisuuden opiskeluun pidemmän tai lyhyemmän ajan henkilökohtaisena työtahtinsa mukaan. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta ja itsenäistä opiskelua. Opintovuosi Opiskelijan keskimäärin 40 opintoviikon työpanos. Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon. Ammatillisten perustutkintojen päätavoitteena on ammatillinen osaaminen. Työssäoppiminen Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaista käytännön opetusta. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Työssäoppimisen laajuus kolmen vuoden tutkinnossa on vähintään 20 ov eli yhteensä noin puoli vuotta. Työssäoppiminen toteutetaan tavallisesti ilman työsuhdetta ja palkkaa. Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus oppilaitoksen ja yrityksen kesken. 7

8 Tiivistelmä RAKTU2006 -hanke käynnistettiin Opetushallituksen aloitteesta vuonna Hankkeessa pyrittiin selvittämään Suomessa toteutettujen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia talonrakennusalan työturvallisuusopetukseen. Erityisesti haluttiin selvittää työssäoppimisen vaikutusta opiskelijoiden työturvallisuusosaamiseen. Hankkeesta saadun tiedon käyttötarkoituksena oli kehittää rakennusalan ammatilliseen koulutukseen sisältyvää työturvallisuusopetusta. Kohderyhmän muodostivat talonrakennusalan opetusta antavat toisen asteen oppilaitokset, niiden talonrakennusalan opetusta antavat opettajat ja valmistumisvaiheessa olevat kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Vertailuaineistona olivat RAKTU2000-hankkeen tulokset. Tiedot kerättiin opiskelija- ja opettajakyselyllä sekä yrityshaastatteluilla ja -kyselyllä. Opiskelija- ja opettajakyselyllä kartoitettiin työturvallisuusopetuksen sisältöä, opetuksessa käytettyjä materiaaleja, opetusmenetelmiä, opiskelijoiden ja opettajien asenteita, käsityksiä työssäoppimisesta, sattuneita työtapaturmia ja työturvallisuusosaamista. Opettajilta selvitettiin myös toteutettuja kehittämistoimenpiteitä ja niiden arvioituja vaikutuksia. Työssäoppiminen oli merkittävässä roolissa sekä opiskelijoiden teknisen osaamisen että työturvallisuusasenteen kehittymisessä. Kaikkien vastaajien mielestä työssäoppiminen ja työtehtävät olivat mielekkäitä. Opettajien mielestä työssäoppiminen paransi opiskelijoiden motivaatiota sekä opiskeluun että työturvallisuuteen. Opettajat olivat kuitenkin huolissaan opiskelijoiden ohjaukseen tarvittavien resurssiensa riittävyydestä työssäoppimisessa. Tulosten mukaan työturvallisuusopetuksen määrä oli talonrakennusalalla selvästi kasvanut, mutta työturvallisuusopetusta ei koettu monipuoliseksi. Työturvallisuusasioiden käytännön opetusta oppilaitoksen harjoittelutyömailla ei pidetty riittävänä. Työturvallisuuden opetuksessa ja käytännön toiminnassa niin oppilaitoksen harjoittelutyömaalla kuin työssäoppimispaikoissakin koettiin olevan ristiriitoja. Rakennustyömailla työturvallisuusasioiden huomioon ottamisessa koettiin olevan parannettavaa sekä työntekijöillä että työnantajilla. Sekä opiskelijat että opettajat kokivat, että hyvään ammattitaitoon kuului työturvallisuusmääräysten sisäistäminen. Riskihakuisuus näyttäisi kasvaneen, sillä joka neljäs opiskelija oli myös samaa mieltä siitä, että riskinotto oli välttämätöntä rakennustyössä. Opettajat kokivat itse suhtautuvansa työturvallisuusasioihin hyvin myönteisesti, mutta arvioivat toisten opettajien ja opiskelijoiden suhtautumisen työturvallisuusasioihin selvästi heikommaksi. Opiskelijat arvioivat oman suhtautumisensa työturvallisuusasioihin melko hyväksi ja opettajien suhtautumisen sitä paremmaksi, mutta muiden opiskelijoiden suhtautumisen selvästi heikommaksi. 8

9 Osaamistestin parhaat olivat selvästi enemmän samaa mieltä siitä, että työturvallisuusasioiden opetuksen määrä oli riittävää ja hyvään ammattitaitoon kuului työturvallisuusmääräysten sisäistäminen. Osaamistestin parhaat olivat myös enemmän samaa mieltä siitä, että he itse, heidän opiskelijatoverinsa ja opettajansa suhtautuivat työturvallisuusasioihin myönteisesti. Opiskelijavastaajien mukaan opetuksessa käsiteltiin työturvallisuusasioita vähemmän kuin aiemmin, mutta opettajavastausten mukaan suurinta osaa asioista oli opetuksessa käsitelty enemmän kuin aiemmin. Opiskelijoiden ja opettajien käsitykset kymmenestä tärkeimmästä asiasta olivat melko yhtenevät. Opiskelijat pitivät työhön perehdyttämistä vähemmän tärkeänä kuin aiemmin ja opettajat pitivät perehdyttämistä selvästi opiskelijoita tärkeämpänä luvulla oppilaitoksissa oli erityisesti kehitetty tai lisätty työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutusta, työssäoppimista, yhteistyötä yritysten kanssa, ammattiosaamisen näyttöjä, ensiapukoulutusta sekä opetusmateriaaleja. Näiden asioiden koettiin myös parantaneen opiskelijoiden työturvallisuusosaamista. Vaikutusta oli ollut myös työturvallisuusopetuksen määrän lisääntymisellä, opetusmenetelmien monipuolistumisella sekä opettajien selvästi paremmalla ammattitaidolla työturvallisuusasioissa. Työturvallisuusopetuksen määrään voidaan olla tyytyväisiä, mutta laatua ja asenteisiin vaikuttamista tulee jatkossa kehittää voimakkaasti. Vaarojen tunnistamista ja riskien hallintaa tulisi opetuksessa lisätä. Valittaessa työssäoppimispaikkoja tulisi aina etukäteen varmistua työmaan turvallisuustasosta ja riittävästä turvallisuusosaamisesta sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien riittävyydestä. Oppilaitoksissa tulisi edelleen kehittää tapaturmatietojen keräämistä ja tilastointia sekä läheltä piti -tilanteiden ilmoittamista ja hyödyntämistä. Työturvallisuusopetuksen kokonaistilanteen kehittymisen selvittäminen edellyttäisi vastaavan seurantatutkimuksen toteuttamista myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa sekä ammatti- ja tiedekorkeakouluissa. 9

10 1 Johdanto 1.1 Tausta Turvallista työskentelyä opitaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että työelämässä. Tärkeitä vaikuttajia tässä oppimisprosessissa ovat opettajat, työnohjaajat sekä kokeneet työntekijät, joiden kanssa uudet työntekijät työskentelevät. Uusien työntekijöiden perusvalmiudet työelämään saadaan myös rakennusalalla ammatillisessa koulutuksessa. Rakentajan ammattitaidon erottamattomana osana tulee olla tiedot ja taidot suorittaa työ turvallisesti. /Mäkelä 2000/ Opettajien oma asenne työturvallisuuteen, hyvä motivaatio ja tietotaito työturvallisuusasioista ovat edellytys laadukkaalle opetustilanteelle. Merkittävä rooli on myös yritysten työpaikkaohjaajilla, työkavereilla sekä työnjohdolla, sillä tärkeänä osana oppimista ovat työssäoppimisjaksot yritysten työmailla. Ammatillisessa koulutuksessa tulee saavuttaa hyvä ja työtehtäviin nähden riittävä tieto- ja taitotaso myös työturvallisuus- ja työterveysasioista. Koulutuksen tärkeänä tavoitteena tulee olla oikeiden työturvallisuusasenteiden edistäminen. Rakennusalan yritykset ovat viime vuosina panostaneet työturvallisuuden kehittämiseen ilahduttavasti ja saaneet aikaan myös merkittäviä tuloksia. Kehittämistyössä ovat olleet mukana myös alan liitot, työsuojeluviranomaiset ja tutkimuslaitokset. Tilastotietojen valossa rakennusalan työturvallisuuden taso ei ole kuitenkaan parantunut eli positiivinen kehitys on kohdistunut vain harvoihin esimerkkiyrityksiin. Korkeat työtapaturma- ja ammattitautiluvut ovat aina liittyneet rakennusalaan. Rakentamisen työtapaturmataajuus on yli kaksinkertainen verrattuna kaikkien toimialojen työtapaturmataajuuteen. Rakennusalalla on ollut muita korkeammat luvut myös ammattitaudeissa ja kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa. Muuttuva työympäristö on haasteellinen ja siihen sisältyy paljon työympäristöriskejä, kuten epäjärjestys, fyysinen kuormitus, melu, pöly, sääolot, koneet ja laitteet. /Työtapaturmat ja ammattitaudit 2007/ Hyvä järjestys ja siisteys, laatu ja työturvallisuus liittyvät vahvasti yhteen. Tavoiteltaessa hyvää laatua ja työturvallisuutta on edellytyksenä, että työmaalla on hyvä järjestys ja siisteys. Huono yleinen järjestys aiheuttaa ongelmia töiden etenemiselle, koneiden ja apuvälineiden käytölle sekä liikkumiselle ja edistää merkittävästi tapaturmatilanteiden syntymistä. Jatkuvasti kiristyneet aikataulut ovat osaltaan lisänneet työstressiä ja kiirettä sekä sen seurauksena erilaisia vaaratilanteita. Vaaratilanteiden torjunta edellyttää etukäteen tehtävää vaarojen tunnistusta, toimivia riskienhallintamenettelyjä sekä laadukasta suunnittelua. Rakennusalallakin turvallisuusjohtamisen rooli korostuu, turvallisia toimintatapoja ja turvallisuuden johtamista tulee kehittää edelleen. /Koski & Mäkelä 2006, Lappalainen 2003, Liuhamo & Mäkelä 2000; Liuhamo & Mäkelä 2006, Ratu 1217-S, Työturvallisuus rakennusteollisuudessa 2006/ 10

11 1.2 Tavoitteet RAKTU2006-hankkeen päätavoitteena oli työturvallisuus- ja työterveysasenteiden ja laadukkaiden toimintatapojen edistäminen ja tukeminen kaikessa talonrakentamisen koulutuksessa ja ammattityössä. Tavoitteena oli selvittää talonrakennusalan työturvallisuusopetuksen nykytilanne, sen kehittämistarpeita ja tehtyjä kehittämistoimenpiteitä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Tavoitteena oli lisäksi selvittää talonrakennusalan ammattilaisten käsityksiä ja asenteita työturvallisuudesta. Syventävän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tarkemmin työturvallisuusopetuksen kehittymistä yleisesti Suomessa sekä arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Tavoitteena oli löytää talonrakennusalan työturvallisuusopetuksen laadukkaita ideoita, toimintatapoja ja kehittämishankkeita sekä levittää nämä menestystarinat opetus- ja rakennusalan tietoisuuteen. 1.3 Aineisto Hankkeen kohderyhmäksi määriteltiin talonrakennusalan opetusta antavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Suomessa. Lisäksi näillä oppilaitoksilla tuli olla keväällä 2006 valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita. 1.4 Toteutus Hanke toteutettiin VTT:llä. Toteutusmenetelminä hankkeessa käytettiin internetkyselyä ja yrityshaastatteluja sekä työmailla toteutettua yrityskyselyä. 11

12 2 Työssäoppiminen ja rakennusalan työturvallisuus 2.1 Työssäoppiminen Työssäoppimisen periaatteet Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoonsa kuuluvasta ammattitaidosta, saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työmailla tehdään oikeita töitä oikeassa työympäristössä, jolloin opiskelijat saavat realistisen kuvan rakentajan ammatista, työympäristöstä ja toiminnasta työmaalla. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia. /Opetushallitus 1999/ Oppilaitos vastaa työssäoppimisen järjestämisestä. Oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määritellään ne periaatteet, joiden mukaan osa ammatillisten opintokokonaisuuksien tavoitteista opiskellaan työssäoppimisjaksoilla. Oppilaitos määrittelee itsenäisesti, miten työssäoppimisjaksot sijoitetaan tutkintokokonaisuuteen, miten pitkiä ne ovat, millaisilla työpaikoilla tavoitteet voidaan saavuttaa sekä miten ohjaus ja arviointi järjestetään. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmassa on, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää työssäoppimispaikka yhdessä opiskelijan kanssa. Myös opinnäytetyö voidaan kytkeä osaksi työssäoppimista. /Opetushallitus 1999/ Työssäoppimiseen liittyy paljon lainsäädäntöä. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Työssäoppimisen järjestämistä säätelevät lisäksi mm. asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) muutoksineen laki nuorista työntekijöistä (998/1993) muutoksineen valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) työturvallisuuslaki (738/2002) muutoksineen vahingonkorvauslaki (412/74) muutoksineen Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimissuunnitelma laaditaan yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja siinä otetaan huomioon sekä alueelliset että paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuu- 12

13 det. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työssäoppiminen henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa ja sopimuksessa määritellään kunkin työssäoppimisjakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelijan arvioinnin menettelytavat. Opiskelijan aikaisempi työkokemus tai kesätyö, jotka ovat opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia, hyväksytään työssäoppimiseksi. Vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavista syistä työssäoppiminen voidaan toteuttaa esim. oppilaitoksen harjoitustyömaalla, jos se ei ole mahdollista yrityksen työmaalla. / Opetushallitus 1999, Opetushallitus 2002/ Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten sekä antaa hänelle mahdollisuuksia hankkia opintoihin liittyvää ammattitietoutta työssäoppimisjakson aikana. Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisen aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työpaikalla taas on kiinnitettävä erityistä huomiota työssäoppijan riittävään ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. Ennen sopimuksen tekemistä on varmistettava, että työmaalla on käytettävissä riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan määrätä opiskelijan vastuullinen kouluttaja. Työssäoppiminen järjestetään yleensä siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Tällöin opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, esim. ruokailun ja mahdollisia matkakustannuskorvauksia. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös työsopimussuhteessa, jolloin vastuutilanne on sama kuin muilla työntekijöillä. /Opetushallitus 1999, Opetushallitus 2002/ Työssäoppimisen onnistumisen edellytyksenä on hyvien työpaikkojen löytäminen. Työpaikkojen työsuojelupäälliköllä ja -valtuutetulla on asiantuntemusta oman alan ja työpaikan työsuojeluriskien tuntemisessa ja niiden torjunnassa. He voivat myös antaa neuvoja työsuojeluasioiden sisällyttämiseen työssäoppimiseen. Työsuojeluhenkilöiden kuuleminen sopimusvalmisteluissa voi edistää vakinaisen henkilöstön myönteistä suhtautumista opiskelijoihin ja auttaa työsuojelun tavoitteiden omaksumisessa. /Mäkelä 2000/ Työpaikkaohjaajat Työpaikkaohjaaja on alansa asiantuntija, joka hallitsee laajasti sekä tehtäväalueensa että yrityksensä toimintatavat. Työpaikkaohjaajan tulee osata ohjata ja kannustaa opiskelijoita oppimaan ja omaksumaan työelämän pelisäännöt. Työpaikkaohjaajien työkuva saattaa vaihdella työmaittain, mutta työpaikkaohjaaja on henkilö joka mm. varmistaa, että työmaa on turvallinen, laadukas työympäristö. Yhteistyössä opettajan ja opiskelijan kanssa työpaikkaohjaaja suunnittelee työssäoppimista ja näyttöjä sekä arvioi opiskelijan osaamista. Työpaikkaohjaaja toteuttaa työssäoppimista ja näyttöjä laadittujen sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti sekä ohjaa ja tukee opiskelijaa työssäoppimisen ja näyttöjen aikana. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on välittää opiskelijoille omaa ammattiosaamistaan sekä näyttää omalla esimerkillään esim. oikeat ja turvalliset työtavat, suojainten käyttö ja positiivinen asenne työturvallisuuteen. Työpaikkaohjaaja on usein myös oppilaitoksen ja työmaan yhteyshenkilö sekä verkoston luoja. /Opetushallitus 2001, Opetushallitus 2004/ 13

14 Työpaikkaohjaajakoulutus luo hyvän perustan ohjaajan työlle ja kehittää oppimisprosessin tuntemusta. Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältönä ovat ammatillinen koulutus ja työelämäyhteistyö, opiskelijalähtöinen ohjaaminen, työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttaminen sekä opiskelijan arviointi työpaikalla (Opetushallitus 2004). Onkin erittäin suositeltavaa, että työssäoppijan ohjaajana toimii koulutettu työpaikkaohjaaja. Rakennustyön luonteesta ja lyhytaikaisinta työtehtävistä johtuen olisi työmaalla oltava useita työpaikkaohjaajia. Siten voidaan varmistaa työssäoppijalle jatkuva laadukas työpaikka. Palukan ja Salmisen (2003) tutkimusten mukaan työpaikkaohjaajien asenne työssäoppimiseen on myönteinen, mutta opettajat toivat työssäoppimisen ongelmana esiin työpaikkaohjaajien kiireen, jolloin he eivät ehdi ohjata opiskelijoita tarpeeksi. Työssäoppimisen onnistumisessa on tärkeässä roolissa myös kyseisen työmaan vastaava työnjohto, heidän asenteensa ja toimintansa laadukkaan työssäoppimisen varmistamiseksi. Työmaan ja yrityksen sisällä on hyvä tehdä yhteistyötä työsuojeluorganisaation ja kaikkien työpaikkaohjaajien kanssa. Myös opiskelijoiden vapaavalintaisiin opintoihin on tullut työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (2 ov.), mikä tuo opiskelijoille mm. perehdyttämisosaamista (Opetushallitus 2001). Työpaikkaohjaajien koulutus on työelämäyhteistyötä yritysten kanssa ja edistää verkottumista. Työpaikkaohjaajien koulutuksen toteutumisessa on eri alueittain ja aloittain suurta vaihtelua, erityisesti pienten yritysten välillä ja tekniikan aloilla. Työpaikkaohjaajien koulutuksia tullaan tulevaisuudessa järjestämään entistä enemmän työpaikoilla, sekä työssäoppimisen että näyttöjen yhteydessä. Uuden oppimiskulttuurin synnyttäminen vaatii myös opettajien asenteessa ja osaamisessa muutoksia, opettajien motivointia ja kannustamista. /Majuri & Eerola 2007/ Työssäoppimisen kehittäminen Suomessa on toteutettu viime vuosina lukuisia tutkimuksia ja hankkeita, jotka ovat liittyneet työssäoppimiseen, työpaikkaohjaajien koulutukseen tai työssäoppimisen kokeiluihin sekä kehittämiseen (Lasonen, 2000; Pakarinen, 2001; Pohjolainen, 2001; Väisänen, 2003). Hankkeissa on toteutettu eri alojen työpaikkaohjaajien koulutusta sekä kehitetty työelämän kanssa yhteistyössä alakohtaisia ratkaisuja sekä hyviä käytäntöjä työssäoppimisen järjestämiseksi. Tuloksena on ollut ammatillisen koulutuksen ja työssäoppimisen järjestämisen merkittävä kehittyminen, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyön lisääntyminen, koulutusmallien ja materiaalia syntyminen. Hankkeissa on tullut esille myös kehittämishaasteita, jotka liittyvät mm. työssäoppimisen laatuun, opiskelijan arviointiin, eri osapuolten yhteistyöhön sekä yhteisten sääntöjen luomiseen. Lasosen (2001) tutkimus osoitti työssäoppimisen olevan opiskelijoille mieluinen tapa oppia ammattia. Opiskelijat ilmaisivat ennen kaikkea oppineensa sosiaalisia ja ammatillisia taitoja sekä saaneensa itseluottamusta työssäoppimisjaksollaan. Tutkimuksen mukaan opiskelijat olivat saavuttaneet myös erilaisten tilanteiden ja kokonaisuuksien hallintakykyä. Opiskelijat kokivat mm. saaneensa ottaa vastuuta työkokonaisuuksista, saivat tehdä vaihtelevia tehtäviä ja kokivat yritysten työntekijöiden suhtautuneen heihin arvostavasti. Opiskelijat toivoivat lisää kontaktimahdollisuuksia opettajansa kanssa sekä lähiopetuksen parempaa integrointia työpaikalla opittuun. Työssäoppimisjaksojen suunnittelussa ohjenuorana tulisi olla opiskelijoiden oppimisprosessi. Opettajat painottivat työssäoppimi- 14

15 seen kohdistuvissa odotuksissaan opiskelijan itsenäistymiseen ja alan taitojen oppimisen lisäksi työllistymistä, motivaatiota ja henkilökohtaista kasvua. Työpaikkaohjaajat toivoivat opiskelijoiden kanssa enemmän yhteistyötä, jonka tulisi kohdistua opiskelijoiden ohjaukseen, arviointiin ja koulutusohjelman tavoitteiden selvittämiseen. Työpaikkaohjaajien mielestä teorian opettaminen ennen käytäntöä ja useiden oppilaitosopetusjaksojen sijoittaminen työssäoppimisen väliin ja jälkeen edistävät parhaiten opiskelijoiden menestymistä oppimis- ja työtehtävissään. Työpaikkaohjaajista vain alle puolet oli osallistunut työpaikkaohjaajien koulutukseen. Palukan ja Salmisen (2003) tutkimus toi esiin työssäoppimisen hyvinä puolina työelämän tuntemuksen lisääntymisen, todelliseen työhön pääsemisen, työpaikan saannin ja opetetun teorian soveltamisen käytäntöön. Väisäsen (2003) työssäoppimistutkimuksen mukaan opiskelijat kokivat, että heidän ammatillinen osaamisensa parani työssäoppimisen aikana kokonaisuudessaan merkitsevästi ja varsinkin ammattitekniikan hallinta kehittyi erittäin merkitsevästi. Samalla opiskelijoiden sosiaaliset taidot, oma-aloitteisuus, omatoimisuuteen ja itseluottamus kehittyivät myönteisesti sekä heidän työllistymismahdollisuutensa parantuivat. Opiskelijat olivat myös motivoituneempia työpaikoilla kuin oppilaitoksessa sekä pääosin tyytyväisiä työtehtävien haasteellisuuteen ja saamaansa tukeen työpaikoilla. Heikkoutena esiin nousivat toistuvat samanlaiset ja yksitoikkoiset työtehtävät. Lisäksi osa opiskelijoista koki, että heitä ei tarpeeksi ohjattu, tuettu ja perehdytetty. Työssäoppimisprosessiin vaikuttavina tekijöinä opiskelijat pitivät tasavertaisuutta, miellyttäviä työtovereita, työyhteisöön kuulumisen tunnetta, omaa aktiivisuutta ja oppimishalua, asioiden oppimista ensin teoriatunneilla ja työssäoppimisjaksojen pituutta ja lukumäärää. Virtasen (2005) ja Tynjälän (2005) tutkimuksissa työpaikkaohjaajista viidennes ilmoitti, ettei kolmikanta-arviointia käytetä. Vain reilu kolmannes työpaikkaohjaajista vastasi keskustelevansa säännöllisesti opettajan kanssa opiskelijan etenemisestä työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppimisen suunnittelu ja toteutus tapahtuivat yleisimmin hajautetulla mallilla eli opettajien melko itsenäisesti hoitamana. Vajaa puolet opettajista arvioi, että työssäoppiminen on lisännyt selvästi opettajien välistä yhteistyötä. Lähes 80 % vastanneista opettajista oli sitä mieltä, että ammatilliset opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta opiskelijoiden työssäoppimisesta. Johtopäätöksissä kiinnitettiin huomiota opettajien alhaiseen osallistumisasteeseen. Työssäoppimisen tavoitteena on ollut, että kaikki opettajat ainakin jossain roolissa osallistuisivat työssäoppimisen suunnitteluun ja toteutukseen. Sekä työpaikkaohjaajat että opettajat kokivat ohjauksen ja palautteen antamisen työpaikoilla yhdeksi suurimmista ongelmista. Kaikki vastaajaryhmät siis kokevat ohjaustoiminnassa olevan vielä kehitettävää, opiskelijat myös ennen työssäoppimista tapahtuvassa ohjauksessa. Tynjälän (2005) työelämänyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa ja työyhteisöjen oppiminentutkimuksesta löytyi mm. tietoa opettajan työn muutoksesta ja innovatiivisuuden esteistä. Opettajilla näytti olevan taipumusta eriytyneisiin työkulttuureihin, sillä ammattiaineiden ja yhteisten aineiden opettajat ovat ryhmittyneet omiksi ryhmikseen kontaktien suhteen. Oppilaitosten ja työelämän verkostoissa ilmeni innovatiivisten työyhteisöjen piirteitä, kilpailuverkostoista oltiin siirtymässä kohti yhteistyöverkostoja. Työskentelytapojen soveltaminen oli lisääntynyt viime vuosien aikana sekä oppilaitoksissa että yrityksissä. Toiminnan keskeisillä osa-alueilla eli työssäoppimisessa, verkostoitumisessa ja työyhteisöjen oppimisessa oli saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Johtamisen merkitys innovatiivisen toimintakulttuurin luomisessa oli merkittävä. Maakunnallisen yhteistyön idea oli johtotasolla vahvaa, mutta toimijatasolla kehitys oli edennyt hitaammin ja opet- 15

16 tajien sitoutuminen oli vaihtelevaa. Lisäksi koulutusalojen ja toimialojen välillä oli eroja verkostoitumisen laajuudessa ja toimintatavoissa. Työelämä oli vielä melko vähän mukana opetussuunnitelmatyössä. Peltomäki ja Silvennoinen (2003) totesivat opettajien työelämätuntemuksen joutuvan entistä tarkempaan testiin ja työelämäosaamisen päivitystarpeen olevan selkeä. Opettajien tulisi entistä enemmän tutustua tämän päivän työelämään ja hallita markkinointi. Työssäoppimisen organisointi nähtiin tutkimuksessa sekä työnjako- että kustannuskysymyksenä. Työssäoppimisen pedagoginen hallinta edellyttää opettajilta mm. uutta ajattelua koulun ja työn välisestä työnjaosta. Opettajien osallistumisessa työssäoppimiseen oli Eerolan ja Majurin (2006) tutkimuksen mukaan erittäin suuria eroja oppilaitoksen sisällä ja samalla alalla eri oppilaitosten välillä. Opiskelijat eivät kokeneet oppineensa oppilaitoksessa työpaikalla tarvittavia asioita, kun työssäoppiminen järjestelyineen, ohjauksineen ja arviointeineen oli yhden opettajan harteilla eivätkä muut juurikaan siihen osallistuneet. Toisessa ääripääratkaisussa kaikki opettajat osallistuivat työssäoppimisen ohjaukseen. Työssäoppiminen oli muuttanut opettajan toimenkuvaa enemmän opettamisesta ohjaukseen, lisännyt yhteistyötä opettajien kesken ja työelämän suuntaan, tuonut työhön lisää markkinointinäkökulmaa ja muuttanut työn kuvaa oppituntimaisesta toiminnasta joustavampaan suuntaan. Opettajat, jotka olivat aktiivisesti työssäoppimisessa mukana, eivät haluaisi palata aikaan ennen työssäoppimista. 2.2 Talonrakennusalan toisen asteen ammatillinen koulutus Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Talonrakennusalan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa suoritetaan kolmivuotinen rakennusalan perustutkinto, josta valmistuu talonrakentajia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen tutkinto antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. /Opetushallitus 1999/ Ammatillisesta koulutuksesta on säädetty laissa (L 630/1998) ja valtioneuvoston päätöksessä (VNp 213/1999). Ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laajaalaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia ja pysyy mukana työelämän kehityksessä. Koulutuksen tulee myös edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. /Opetushallitus 1999/ Rakennusalan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa (ov.) ja yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Tutkinnon nimellinen laajuus on sama, vaikka opiskelijan tutkinnon suorittamiseen kuluva aika voikin vaihdella yksilöllisesti etenemisväylän ja aiempien opintojen tai työkokemuksen mukaan. /Opetushallitus 1999/ 16

17 Opetuksen sisältöä ohjataan opetussuunnitelmilla. Rakennusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistus on parhaillaan käynnissä. Opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan viimeistään ja näyttötutkinnon perusteet Talonrakennusalan perusopinnot Rakennusalan perustutkinto muodostuu ammatillisista opinnoista (90 ov.), yhteisistä opinnoista (20 ov.) ja vapaasti valittavista opinnoista (10 ov.). Ammatilliset opinnot koostuvat tutkinnon yhteisistä ammatillisista opinnoista eli rakentamisen perustaidoista (30 ov.) ja koulutusohjelmittain eriytetyistä opinnoista (60 ov.). Osana ammatillisia opintoja on työssäoppiminen, jonka kesto on vähintään 20 ov. Oppilaitos voi itse päättää työssäoppimisjaksojen sijoittamisesta ammatillisiin opintoihin. Perustutkinnon voi suorittaa sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttöinä. /Opetushallitus 1999/ Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen tai betonointiin ja raudoitukseen. Koulutusohjelmasta valmistunut suoriutuu työmaan varastointi- ja järjestelytöistä itsenäisesti ja osaa tehdä annettujen ohjeiden avulla talonrakennustyömaan muita perustöitä turvallisesti ja laadukkaasti. Talonrakentaja osaa ammattimiehen ohjauksessa tai työryhmän jäsenenä tehdä uudis- ja korjausrakennustyömaan kirves-, muuraus- tai betonointitöitä. Hän osaa käyttää talonrakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Perustutkinnon suorittanut tunnistaa ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysriskit sekä osaa ehkäistä niitä ennalta. Hän noudattaa työmaan työaikoja ja ottaa huomioon työmaan käyttäytymisnormit. Työelämän ja koulutuksen eri osapuolten käsitykset ammattitaidosta ovat arvoja, jotka vaikut-tavat myös yksilön toiminnan laatuun. Ammattitaito on eri tilanteisiin liittyvää prosessinomaista vastuullista ja perusteltua ongelmanratkaisua, jossa eri käsitteet sekä teoreettinen ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät. /Vehviläinen 2004a/ Yhteishaussa vuonna 2006 oli rakennusalan aloituspaikkoja 2208 ja ensisijaisia hakijoita Yhteishaussa vuonna 2007 oli rakennusalan toisen asteen koulutukseen 2256 aloituspaikkaa ja esisijaisia hakijoita Rakennusalan perustutkintoja suoritettiin vuosittain noin Rakennusalan koulutuksen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvulla, hakijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut ja aloituspaikkojen määrä on lisääntynyt noin 450:lla. /WERA-web-raportointipalvelu/ Ammattiosaamisen näytöt perustutkinnoissa Nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty tilanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näyttöön liittyy aina myös työn turvallinen suorittaminen. Työturvallisuuden laiminlyönti voi johtaa suoraan näytön hylkäämiseen. Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Ammattiosaamisen näytöt eivät muuta nykyisiä arviointikohteita ja kriteerejä, 17

18 jotka on annettu opetussuunnitelman perusteissa. Näytöt on otettu käyttöön nuorten ammatillisessa koulutuksessa syksystä 2007 alkaen. /Opetushallitus 1999, Opetushallitus 2006, Vehviläinen 2004a/ Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa talonrakennusalalla ensimmäinen ammattiosaamisen näyttö on usein talonrakennusalan koneiden ja laitteiden turvallista käyttöä mittaava testi. Lähtökohtana on osoittaa tekninen turvallisuusosaamisen, mutta se ei yksin riitä. Opetuksen haasteena on saada opiskelijat toimimaan aina kaikissa tilanteissa näyttötilanteen kriteerien mukaisesti. Opetuksen ja työssäoppimistilanteiden tulee yhdessä vahvistaa myönteisen turvallisuusasenteen muodostumista. Tutkimuksen mukaan näyttöjen myönteiset vaikutukset liitetään yleensä ammattitaidon työelämävastaavuuden ja ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisääntymiseen sekä koulutuksen laadun, työelämäyhteistyön että työssäoppimisjärjestelmän kehittymiseen. Ammattiosaamisen näyttöjen odotetaan lisäävän opettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan arviointi- ja palautteenantotaitoja. Ammattiosaamisen näyttöjen haasteena ovat erilaiset reunaehdot, kuten työelämän moniulotteisuus, opiskelijoiden heterogeenisyys, alueelliset ja alakohtaiset erot sekä työpaikkaohjaajien koulutus että arvioinnin tasapuolisuus. /Vehviläinen 2004b/ Työturvallisuus rakennusalan koulutuksessa Rakentajan ammattitaidon erottamattomana osana tulee olla varsinaisen tekniikan ja työmenetelmien lisäksi taidot suorittaa työ turvallisesti sekä riittävän laaja ja uusin tietämys työturvallisuus- ja työterveysasioista. Työturvallisuus- ja työterveysosaaminen edistää ja ylläpitävää yksilön ja yhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä. Erityisesti rakennusalalla on tunnettava alan turvallisuusriskit ja osattava kehittää työoloja. Turvallista työskentelyä opitaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että työelämässä. Merkittävässä roolissa ovat opettajien, työpaikkaohjaajien sekä kokeneiden työntekijöiden toiminta käytännössä ja heidän antamansa esimerkki. Turvallinen työskentely rakennustyömailla on perustaitojen opiskelun päätavoitteena ja muissa opintokokonaisuuksissa työturvallisuuden osaaminen on vähimmäisvaatimuksena hyväksytylle suoritukselle / Opetushallitus 2001/. Kaikille koulutusaloille yhteisenä painotuksena on koulutuksessa mm. työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen, josta todetaan seuraavaa: Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. /Opetushallitus 1999/ Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen ammatilliseen toimintaan. Niillä on suuri merkitys ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ne edistävät ja ylläpitävät yksilön ja yhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön 18

19 turvallisuutta ja terveyttä. On tunnettava alan turvallisuusriskit ja osattava kehittää työoloja. /Opetushallitus 1999/ Terveystiedon opintokokonaisuuden hyvä hallinta antaa tärkeitä edellytyksiä uusille talonrakentajille. Keskeinen sisältö liittyy työperäisten riskitekijöiden ehkäisemiseen sekä terveyttä ja jaksamista ylläpitävään toimintaan työssä ja vapaa-aikana. Opiskelijan kiitettävä osaaminen edellyttää, että hän osaa tunnistaa ammattialansa keskeiset terveyttä kuormittavat tekijät ja osaa kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa. Lisäksi opiskelijan on hallittava työnsä ergonomiset vaatimukset, tapaturmien ehkäiseminen ja tavallisimmat ensiaputilanteet, osattava tunnistaa työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä, tiedostaa oma jaksamisensa ja toimia jaksamista edistävällä tavalla. Opiskelijan on myös osattava tarvittaessa käyttää työterveys- ja muita terveydenhuoltopalveluja sekä työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. /VNa (616/2001)/ Työsuojelu ja toimintakyky ovat yksi kaikille aloille yhteisistä opetuksen painotuksista. Oppimisessa pitäisi kiinnittää huomiota tietojen ja taitojen sekä turvallisten työtapojen lisäksi asennoitumiseen. Se voisi tapahtua sisällyttämällä työsuojelu henkilökohtaiseen työssäoppimissuunnitelmaan, edellyttämällä esim. harjoitteluraportissa oman alansa riskien tunnistamista ja niiden torjumista, työsuhdeasioiden tai työpaikan yhteistoiminnan selvittämistä. /Urvanta 2002/ Opettajien täytyy jatkuvasti kehittää ja ylläpitää myös omaa työturvallisuusosaamistaan. Opetuksessa tulee käsitellä niin työympäristön, putoamisen, koneiden ja laitteiden perinteiset vaarat kuin vaarojen tunnistaminen, turvallinen toiminta ja tapaturmien torjunta, henkilönsuojainten, työvälineiden ja muun työympäristön turvallinen käyttö. Vaarana on, että unohdetaan laaja-alainen työturvallisuuden käsite ja keskitytään vain nuoria koskeviin kieltoihin ja rajoituksiin, tapaturmavaaroihin ja vastuuseen. 2.3 Työturvallisuus ja rakentaminen Rakennusalan työtapaturmat Rakennusalalla on 2000-luvulla noussut esiin huoli työturvallisuuden tilasta. Rakennusalan yritykset ovat näkyvästi panostaneet työturvallisuutensa kehittämiseen ja asettaneet tavoitteekseen nolla tapaturmaa. Rakennusalan yritykset ovat kehittäneet omia toimintatapojaan ja ottaneet käyttöönsä uusia välineitä liittyen mm. riskien arviointiin, koulutukseen ja alihankintaverkostoihin. Tulityökorttikäytännön lisäksi rakennusalalla on yleistynyt työturvallisuuskortti. Lainsäädännön muutokset ovat tuoneet lisää työturvallisuustehtäviä kaikille osapuolille, erityisesti rakennuttajille. /Aitomaa 2007, Liuhamo & Mäkelä 2006, Rantanen 2006, Työtapaturmat ja ammattitaudit 2007, Työturvallisuus rakennusteollisuudessa 2006, Työturvallisuusriskien arviointi rakennusyrityksessä 2005/ Korkeat työtapaturma- ja ammattitautiluvut ovat olleet pitkään tyypillisiä rakennusalalle. Myös kuolemaan johtaneissa työtapaturmataajuuksissa rakennusalalla on ollut selvästi muita korkeammat luvut. Työtapaturmien taajuus rakentamisessa vuonna 2005, noin 84 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, oli yli 2½-kertainen verrattuna kaikkien toimialojen keskiarvoon. Rakentamisen työtapaturmien taajuus oli myös selkeästi suurempi 19

20 kuin teollisuuden 43 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tarkasteltaessa palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuuksia on rakennusalalla edelleen selvästi suurempi tapaturmataajuus (41,3) kuin teollisuudessa (20,5), mutta vähän pienempi kuin puutavaran ja -tuotteiden valmistuksessa (43,2). Tapaturmataajuudet ovat tilastojen mukaan jälleen lähtemässä nousuun kaikilla aloilla. Tästä osa johtuu työtapaturmavakuutuksen ns. täyskustannusuudistuksesta. /Työtapaturmat ja ammattitaudit 2007/ Suurin osa nuorten, vuotiaiden miesten työtapaturmista oli sattunut metallialalla, rakennus- tai varastotöissä. Nuorille sattuneet työtapaturmat olivat yleensä lievempiä kuin vanhemmille sattuneet. Nuorten osuus kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista oli keskimäärin 10 % ja tyypilliset vakavat työtapaturmat liittyivät nuorille usein työkalun hallinnan menettämiseen, esineiden väliin jäämiseen ja putoamiseen. /Hintikka & Saarela 2006/ 100 Työpaikkatapaturmien taajuudet eri toimialoilla Suomessa Palkansaajat Tapaturmataajuus (tapaturmia/ työtuntia) Kaikki Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Kuntasektori 10 Muut Kuva 1 Palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuudet (työpaikkatapaturmia/ Kuva työtuntia) 1. eri toimialoilla Palkansaajien Suomessa korvattujen vuosina työpaikkatapaturmien Lähde: Työtapaturmat taajuudet ja ammattitaudit eri toimialoilla Suomessa vuosina Lähde: Työtapaturmat ja ammattitaudit Kuolemaan johtaneita työtapaturmia rakennusalalla on viimeisen 10 vuoden aikana Kuolemaan tapahtunut johtaneita vuosittain työtapaturmia 5-14, vuonna rakennusalalla 2005 kuolemaan on viimeisen johtaneita 10 vuoden tapaturmipahtunut tapahtui vuosittain 12. Yhteisillä 5 14, vuonna työpaikoilla 2005 kuolemaan rakennustöissä johtaneita tapahtuneissa tapaturmia tapahtui kuo- 12. aikana talemaan Yhteisillä johtaneissa työpaikoilla työtapaturmissa rakennustöissä tapahtuneissa menehtyneet kuolemaan olivat pääosin johtaneissa kokeneita työtapaturmissa menehtyneet ja työtehtävässään olivat pääosin kokeneita ja olivat ammatissaan tapaturmahetkellä ja työtehtävässään yleisimmin ja olivat ta- ammatissaan suorittamassa työtehtävää tai siirtymässä. Rakennustöissä toisen yrityksen paturmahetkellä yleisimmin suorittamassa työtehtävää tai siirtymässä. Rakennustöissä aiempi toiminta aiheutti yhtä paljon tapaturmatekijöitä (28,9 %) kuin oman työnantajan toisen yrityksen toiminta aiempi (28,2 toiminta %), seuraavaksi aiheutti yhtä eniten paljon tapaturmatekijöitä tapaturmatekijöitä (28,9 aiheutti oman menehtyneen työnantajan oma toiminta toiminta (28,2(21,9 %), seuraavaksi %). /Rantanen eniten tapaturmatekijöitä 2007, Työtapaturmat aiheutti me- %) kuin ja nehtyneen ammattitaudit oma 2007/ toiminta (21,9 %). /Rantanen 2007, Työtapaturmat ja ammattitaudit 2007/ Työturvallisuuden merkitys rakentamisessa Rakennusalan muuttuvassa työympäristössä yleisimpiä vaara- ja haittatekijöitä ovat putoamisvaarat, koneet ja laitteet, epäjärjestys, fyysinen kuormitus, säätila, melu ja pöly. Rakentamisen työpaikkatapaturmissa yleisimpiä työsuoritustilanteita työtapaturman tapahtuessa olivat henkilön liikkuminen, käsikäyttöisillä 20 työkaluilla työskenteleminen, esineiden käsitteleminen ja taakan käsivoimin siirtäminen. Rakennusalalla yleisin poikkeama (viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma) oli putoaminen, hyppääminen kaa-

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan.

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Pelituotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja testata pelin, jossa on useita erilaisia pelitiloja, grafiikkaa,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao. Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TILINPÄÄTÖSKIRJAUKSET JA YRITYKSEN VEROTUS TIVE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot