työturvallisuus osana rakentajien ammattitaitoa RAKTU2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "työturvallisuus osana rakentajien ammattitaitoa RAKTU2006"

Transkriptio

1 MONISTE 1/2008 Tarja Mäkelä ja Liisa Jaakkonen työturvallisuus osana rakentajien ammattitaitoa RAKTU2006

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Eija Högman ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2008

3 sisällys ESIPUHE 5 KÄSITTEET 6 TIIVISTELMÄ 8 1 JOHDANTO Tausta Tavoitteet Aineisto Toteutus 11 2 TYÖSSÄOPPIMINEN JA RAKENNUSALAN TYÖTURVALLISUUS Työssäoppiminen Työssäoppimisen periaatteet Työssäoppimisen toteuttaminen Työpaikkaohjaajat Työssäoppimisen kehittäminen Talonrakennusalan toisen asteen ammatillinen koulutus Talonrakennusalan perusopinnot Näytöt tutkinnoissa Työturvallisuus rakennusalan koulutuksessa Työturvallisuus ja rakentaminen Rakennusalan työtapaturmat Työturvallisuuden merkitys rakentamisessa 21 3 HANKKEEN TOTEUTUS Markkinointi ja oppilaitosten kartoitus Kysely Kyselyn sisältö Kyselyn toteutus Osaamistesti Kyselyn palaute oppilaitoksille Yrityshaastattelut ja -kysely 26 3

4 4 TULOKSET Kyselyn tuloksia Taustakuvaus kyselyyn vastanneista Opetusmenetelmistä ja materiaaleista Opetuksessa käsiteltyjä asioita Kymmenen tärkeintä asiaa Rakennusalan työturvallisuuden ja työterveyden merkityksestä Työssäoppiminen Toiminnan kehittäminen Ammattitaidon ylläpito Työtapaturmista Osaamistesti Työturvallisuus ja työssäoppiminen yritysnäkökulmasta Yrityshaastattelut Yrityskysely Aineiston vertailu Osaamistestin tulokset Sattuneet työtapaturmat 58 5 YHTEENVETO Yhteenveto ja pohdinta Johtopäätökset Jatkotoimenpiteet 63 LÄHTEET 64 LIITTEET 67 4

5 Esipuhe Työturvallisuus osana rakentajien ammattitaitoa (RAKTU2006) -hankkeen tavoitteena oli tutkia ja arvioida toisen asteen ammatillisen koulutuksen talonrakennusalan työturvallisuusopetuksessa valtakunnallisesti sekä oppilaitoksissa toteutettuja kehittämistoimenpiteitä että erityisesti työssäoppimisen vaikuttavuutta opiskelijoiden työturvallisuusosaamiseen. Rakennusalan työturvallisuus- ja työterveysopetuksen nykytilaa selvitettiin vuonna 2000 valtakunnallisella tutkimushankkeella (RAKTU2000), joka kohdistui kaikkiin rakennusalan koulutusasteisiin Suomessa. Vastaavia kattavia selvityksiä rakennusalan työturvallisuus- ja työterveysopetuksen toteuttamisesta käytännössä, sen sisällöstä ja onnistumisesta ei ole aiemmin tehty. RAKTU2006 -hankkeen toteutuksesta vastasivat VTT:llä hankkeen projektipäällikkö, tutkija Tarja Mäkelä sekä ATK-suunnittelija Liisa Jaakkonen. Hankkeen rahoittajana oli Opetushallitus. Hankkeen ohjausryhmän jäseninä olivat yli-insinööri Arto Pekkala Opetushallituksesta, asiamies Juha Mäntynen Rakennusteollisuus RT ry:stä, yli-insinööri Outi Nystén Sosiaali- ja terveysministeriöstä, ylitarkastaja Veikka Toivonen Hämeen työsuojelupiiristä, opettaja Timo Jokinen Pirkanmaan ammattiopiston Kangasalan toimipisteestä, työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen Rakennusliitosta, aluepäällikkö Rauno Hanhela Tampereen aluetyöterveyslaitokselta, professori Teuvo Tolonen Tampereen teknilliseltä yliopistolta sekä tutkimusprofessori Veikko Rouhiainen VTT:ltä. Kiitämme ohjausryhmää aktiivisesta ja kannustavasta yhteistyöstä. Esitämme lämpimät kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille oppilaitoksille ja yrityksille aktiivisesta osallistumisesta hankkeeseen. Toivomme, että hankkeen tulokset innostavat kaikkia hankkeeseen osallistuneita oppilaitoksia kehittämään omaa työturvallisuusopetustaan entistä laadukkaammaksi ja tuloksellisemmaksi. Rakentaminen tarvitsee osaavia alan ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tampereella Tekijät 5

6 Käsitteet Käytettyjen käsitteiden lähteenä on käytetty Opetushallituksen Työssäoppimisen tietokantaa, TONET-sivustoa. Ammatillinen oppilaitos Ammatillinen oppilaitos järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä lisä-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta, joka antaa laaja-alaisia ammatillisia perusvalmiuksia ja kestää noin 3 vuotta. Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ammatillinen perustutkinto Ammatillinen perustutkinto on kolmivuotinen (120 opintoviikkoa) sisältäen työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ammatillinen tutkinto Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot (entiset kouluasteen tutkinnot) sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ammattitutkinto Tutkinto, jonka suorittaminen edellyttää ammatillista perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito kattaa jonkin laajahkon ammatin erikoisalueen. Se suoritetaan tutkintotilaisuuksissa näytöin. Läpäisyperiaate Työturvallisuusasioita opetetaan eri aineiden yhteydessä. Näyttö Todellisen ammattitaidon osoittamistapa. Nuorten ammattiosaamisen näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty tilanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Opetussuunnitelmaperusteinen (OPS) -koulutus Koulutus, jossa noudatetaan Opetushallituksen antamia ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteita. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet, opintokokonaisuudet ja niiden laajuudet, keskeiset sisällöt ja arviointi. Lisäksi ne sisältävät määräykset opinto-ohjauksesta, opiskelijan arvioinnista, työssä oppimisesta, erityisopetuksesta, maahanmuuttajakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta ja opetussuunnitelmasta. 6

7 Opintoviikko (ov.) Opintojen mitoituksen perusyksikkö (ov.), joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan keskimäärin 40 tunnin työpanosta. Opiskelija voi tarvita kyseisen kokonaisuuden opiskeluun pidemmän tai lyhyemmän ajan henkilökohtaisena työtahtinsa mukaan. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta ja itsenäistä opiskelua. Opintovuosi Opiskelijan keskimäärin 40 opintoviikon työpanos. Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon. Ammatillisten perustutkintojen päätavoitteena on ammatillinen osaaminen. Työssäoppiminen Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaista käytännön opetusta. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikalla. Työssäoppimisen laajuus kolmen vuoden tutkinnossa on vähintään 20 ov eli yhteensä noin puoli vuotta. Työssäoppiminen toteutetaan tavallisesti ilman työsuhdetta ja palkkaa. Työssäoppimisesta laaditaan aina kirjallinen sopimus oppilaitoksen ja yrityksen kesken. 7

8 Tiivistelmä RAKTU2006 -hanke käynnistettiin Opetushallituksen aloitteesta vuonna Hankkeessa pyrittiin selvittämään Suomessa toteutettujen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia talonrakennusalan työturvallisuusopetukseen. Erityisesti haluttiin selvittää työssäoppimisen vaikutusta opiskelijoiden työturvallisuusosaamiseen. Hankkeesta saadun tiedon käyttötarkoituksena oli kehittää rakennusalan ammatilliseen koulutukseen sisältyvää työturvallisuusopetusta. Kohderyhmän muodostivat talonrakennusalan opetusta antavat toisen asteen oppilaitokset, niiden talonrakennusalan opetusta antavat opettajat ja valmistumisvaiheessa olevat kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Vertailuaineistona olivat RAKTU2000-hankkeen tulokset. Tiedot kerättiin opiskelija- ja opettajakyselyllä sekä yrityshaastatteluilla ja -kyselyllä. Opiskelija- ja opettajakyselyllä kartoitettiin työturvallisuusopetuksen sisältöä, opetuksessa käytettyjä materiaaleja, opetusmenetelmiä, opiskelijoiden ja opettajien asenteita, käsityksiä työssäoppimisesta, sattuneita työtapaturmia ja työturvallisuusosaamista. Opettajilta selvitettiin myös toteutettuja kehittämistoimenpiteitä ja niiden arvioituja vaikutuksia. Työssäoppiminen oli merkittävässä roolissa sekä opiskelijoiden teknisen osaamisen että työturvallisuusasenteen kehittymisessä. Kaikkien vastaajien mielestä työssäoppiminen ja työtehtävät olivat mielekkäitä. Opettajien mielestä työssäoppiminen paransi opiskelijoiden motivaatiota sekä opiskeluun että työturvallisuuteen. Opettajat olivat kuitenkin huolissaan opiskelijoiden ohjaukseen tarvittavien resurssiensa riittävyydestä työssäoppimisessa. Tulosten mukaan työturvallisuusopetuksen määrä oli talonrakennusalalla selvästi kasvanut, mutta työturvallisuusopetusta ei koettu monipuoliseksi. Työturvallisuusasioiden käytännön opetusta oppilaitoksen harjoittelutyömailla ei pidetty riittävänä. Työturvallisuuden opetuksessa ja käytännön toiminnassa niin oppilaitoksen harjoittelutyömaalla kuin työssäoppimispaikoissakin koettiin olevan ristiriitoja. Rakennustyömailla työturvallisuusasioiden huomioon ottamisessa koettiin olevan parannettavaa sekä työntekijöillä että työnantajilla. Sekä opiskelijat että opettajat kokivat, että hyvään ammattitaitoon kuului työturvallisuusmääräysten sisäistäminen. Riskihakuisuus näyttäisi kasvaneen, sillä joka neljäs opiskelija oli myös samaa mieltä siitä, että riskinotto oli välttämätöntä rakennustyössä. Opettajat kokivat itse suhtautuvansa työturvallisuusasioihin hyvin myönteisesti, mutta arvioivat toisten opettajien ja opiskelijoiden suhtautumisen työturvallisuusasioihin selvästi heikommaksi. Opiskelijat arvioivat oman suhtautumisensa työturvallisuusasioihin melko hyväksi ja opettajien suhtautumisen sitä paremmaksi, mutta muiden opiskelijoiden suhtautumisen selvästi heikommaksi. 8

9 Osaamistestin parhaat olivat selvästi enemmän samaa mieltä siitä, että työturvallisuusasioiden opetuksen määrä oli riittävää ja hyvään ammattitaitoon kuului työturvallisuusmääräysten sisäistäminen. Osaamistestin parhaat olivat myös enemmän samaa mieltä siitä, että he itse, heidän opiskelijatoverinsa ja opettajansa suhtautuivat työturvallisuusasioihin myönteisesti. Opiskelijavastaajien mukaan opetuksessa käsiteltiin työturvallisuusasioita vähemmän kuin aiemmin, mutta opettajavastausten mukaan suurinta osaa asioista oli opetuksessa käsitelty enemmän kuin aiemmin. Opiskelijoiden ja opettajien käsitykset kymmenestä tärkeimmästä asiasta olivat melko yhtenevät. Opiskelijat pitivät työhön perehdyttämistä vähemmän tärkeänä kuin aiemmin ja opettajat pitivät perehdyttämistä selvästi opiskelijoita tärkeämpänä luvulla oppilaitoksissa oli erityisesti kehitetty tai lisätty työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutusta, työssäoppimista, yhteistyötä yritysten kanssa, ammattiosaamisen näyttöjä, ensiapukoulutusta sekä opetusmateriaaleja. Näiden asioiden koettiin myös parantaneen opiskelijoiden työturvallisuusosaamista. Vaikutusta oli ollut myös työturvallisuusopetuksen määrän lisääntymisellä, opetusmenetelmien monipuolistumisella sekä opettajien selvästi paremmalla ammattitaidolla työturvallisuusasioissa. Työturvallisuusopetuksen määrään voidaan olla tyytyväisiä, mutta laatua ja asenteisiin vaikuttamista tulee jatkossa kehittää voimakkaasti. Vaarojen tunnistamista ja riskien hallintaa tulisi opetuksessa lisätä. Valittaessa työssäoppimispaikkoja tulisi aina etukäteen varmistua työmaan turvallisuustasosta ja riittävästä turvallisuusosaamisesta sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien riittävyydestä. Oppilaitoksissa tulisi edelleen kehittää tapaturmatietojen keräämistä ja tilastointia sekä läheltä piti -tilanteiden ilmoittamista ja hyödyntämistä. Työturvallisuusopetuksen kokonaistilanteen kehittymisen selvittäminen edellyttäisi vastaavan seurantatutkimuksen toteuttamista myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa sekä ammatti- ja tiedekorkeakouluissa. 9

10 1 Johdanto 1.1 Tausta Turvallista työskentelyä opitaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että työelämässä. Tärkeitä vaikuttajia tässä oppimisprosessissa ovat opettajat, työnohjaajat sekä kokeneet työntekijät, joiden kanssa uudet työntekijät työskentelevät. Uusien työntekijöiden perusvalmiudet työelämään saadaan myös rakennusalalla ammatillisessa koulutuksessa. Rakentajan ammattitaidon erottamattomana osana tulee olla tiedot ja taidot suorittaa työ turvallisesti. /Mäkelä 2000/ Opettajien oma asenne työturvallisuuteen, hyvä motivaatio ja tietotaito työturvallisuusasioista ovat edellytys laadukkaalle opetustilanteelle. Merkittävä rooli on myös yritysten työpaikkaohjaajilla, työkavereilla sekä työnjohdolla, sillä tärkeänä osana oppimista ovat työssäoppimisjaksot yritysten työmailla. Ammatillisessa koulutuksessa tulee saavuttaa hyvä ja työtehtäviin nähden riittävä tieto- ja taitotaso myös työturvallisuus- ja työterveysasioista. Koulutuksen tärkeänä tavoitteena tulee olla oikeiden työturvallisuusasenteiden edistäminen. Rakennusalan yritykset ovat viime vuosina panostaneet työturvallisuuden kehittämiseen ilahduttavasti ja saaneet aikaan myös merkittäviä tuloksia. Kehittämistyössä ovat olleet mukana myös alan liitot, työsuojeluviranomaiset ja tutkimuslaitokset. Tilastotietojen valossa rakennusalan työturvallisuuden taso ei ole kuitenkaan parantunut eli positiivinen kehitys on kohdistunut vain harvoihin esimerkkiyrityksiin. Korkeat työtapaturma- ja ammattitautiluvut ovat aina liittyneet rakennusalaan. Rakentamisen työtapaturmataajuus on yli kaksinkertainen verrattuna kaikkien toimialojen työtapaturmataajuuteen. Rakennusalalla on ollut muita korkeammat luvut myös ammattitaudeissa ja kuolemaan johtaneissa työtapaturmissa. Muuttuva työympäristö on haasteellinen ja siihen sisältyy paljon työympäristöriskejä, kuten epäjärjestys, fyysinen kuormitus, melu, pöly, sääolot, koneet ja laitteet. /Työtapaturmat ja ammattitaudit 2007/ Hyvä järjestys ja siisteys, laatu ja työturvallisuus liittyvät vahvasti yhteen. Tavoiteltaessa hyvää laatua ja työturvallisuutta on edellytyksenä, että työmaalla on hyvä järjestys ja siisteys. Huono yleinen järjestys aiheuttaa ongelmia töiden etenemiselle, koneiden ja apuvälineiden käytölle sekä liikkumiselle ja edistää merkittävästi tapaturmatilanteiden syntymistä. Jatkuvasti kiristyneet aikataulut ovat osaltaan lisänneet työstressiä ja kiirettä sekä sen seurauksena erilaisia vaaratilanteita. Vaaratilanteiden torjunta edellyttää etukäteen tehtävää vaarojen tunnistusta, toimivia riskienhallintamenettelyjä sekä laadukasta suunnittelua. Rakennusalallakin turvallisuusjohtamisen rooli korostuu, turvallisia toimintatapoja ja turvallisuuden johtamista tulee kehittää edelleen. /Koski & Mäkelä 2006, Lappalainen 2003, Liuhamo & Mäkelä 2000; Liuhamo & Mäkelä 2006, Ratu 1217-S, Työturvallisuus rakennusteollisuudessa 2006/ 10

11 1.2 Tavoitteet RAKTU2006-hankkeen päätavoitteena oli työturvallisuus- ja työterveysasenteiden ja laadukkaiden toimintatapojen edistäminen ja tukeminen kaikessa talonrakentamisen koulutuksessa ja ammattityössä. Tavoitteena oli selvittää talonrakennusalan työturvallisuusopetuksen nykytilanne, sen kehittämistarpeita ja tehtyjä kehittämistoimenpiteitä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Tavoitteena oli lisäksi selvittää talonrakennusalan ammattilaisten käsityksiä ja asenteita työturvallisuudesta. Syventävän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tarkemmin työturvallisuusopetuksen kehittymistä yleisesti Suomessa sekä arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Tavoitteena oli löytää talonrakennusalan työturvallisuusopetuksen laadukkaita ideoita, toimintatapoja ja kehittämishankkeita sekä levittää nämä menestystarinat opetus- ja rakennusalan tietoisuuteen. 1.3 Aineisto Hankkeen kohderyhmäksi määriteltiin talonrakennusalan opetusta antavat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Suomessa. Lisäksi näillä oppilaitoksilla tuli olla keväällä 2006 valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita. 1.4 Toteutus Hanke toteutettiin VTT:llä. Toteutusmenetelminä hankkeessa käytettiin internetkyselyä ja yrityshaastatteluja sekä työmailla toteutettua yrityskyselyä. 11

12 2 Työssäoppiminen ja rakennusalan työturvallisuus 2.1 Työssäoppiminen Työssäoppimisen periaatteet Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoonsa kuuluvasta ammattitaidosta, saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työmailla tehdään oikeita töitä oikeassa työympäristössä, jolloin opiskelijat saavat realistisen kuvan rakentajan ammatista, työympäristöstä ja toiminnasta työmaalla. Tavoitteena on myös lisätä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia. /Opetushallitus 1999/ Oppilaitos vastaa työssäoppimisen järjestämisestä. Oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määritellään ne periaatteet, joiden mukaan osa ammatillisten opintokokonaisuuksien tavoitteista opiskellaan työssäoppimisjaksoilla. Oppilaitos määrittelee itsenäisesti, miten työssäoppimisjaksot sijoitetaan tutkintokokonaisuuteen, miten pitkiä ne ovat, millaisilla työpaikoilla tavoitteet voidaan saavuttaa sekä miten ohjaus ja arviointi järjestetään. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmassa on, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää työssäoppimispaikka yhdessä opiskelijan kanssa. Myös opinnäytetyö voidaan kytkeä osaksi työssäoppimista. /Opetushallitus 1999/ Työssäoppimiseen liittyy paljon lainsäädäntöä. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Työssäoppimisen järjestämistä säätelevät lisäksi mm. asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) muutoksineen laki nuorista työntekijöistä (998/1993) muutoksineen valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) työturvallisuuslaki (738/2002) muutoksineen vahingonkorvauslaki (412/74) muutoksineen Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimissuunnitelma laaditaan yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja siinä otetaan huomioon sekä alueelliset että paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuu- 12

13 det. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työssäoppiminen henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa ja sopimuksessa määritellään kunkin työssäoppimisjakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelijan arvioinnin menettelytavat. Opiskelijan aikaisempi työkokemus tai kesätyö, jotka ovat opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia, hyväksytään työssäoppimiseksi. Vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavista syistä työssäoppiminen voidaan toteuttaa esim. oppilaitoksen harjoitustyömaalla, jos se ei ole mahdollista yrityksen työmaalla. / Opetushallitus 1999, Opetushallitus 2002/ Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten sekä antaa hänelle mahdollisuuksia hankkia opintoihin liittyvää ammattitietoutta työssäoppimisjakson aikana. Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäoppimisen aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työpaikalla taas on kiinnitettävä erityistä huomiota työssäoppijan riittävään ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. Ennen sopimuksen tekemistä on varmistettava, että työmaalla on käytettävissä riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan määrätä opiskelijan vastuullinen kouluttaja. Työssäoppiminen järjestetään yleensä siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Tällöin opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, esim. ruokailun ja mahdollisia matkakustannuskorvauksia. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös työsopimussuhteessa, jolloin vastuutilanne on sama kuin muilla työntekijöillä. /Opetushallitus 1999, Opetushallitus 2002/ Työssäoppimisen onnistumisen edellytyksenä on hyvien työpaikkojen löytäminen. Työpaikkojen työsuojelupäälliköllä ja -valtuutetulla on asiantuntemusta oman alan ja työpaikan työsuojeluriskien tuntemisessa ja niiden torjunnassa. He voivat myös antaa neuvoja työsuojeluasioiden sisällyttämiseen työssäoppimiseen. Työsuojeluhenkilöiden kuuleminen sopimusvalmisteluissa voi edistää vakinaisen henkilöstön myönteistä suhtautumista opiskelijoihin ja auttaa työsuojelun tavoitteiden omaksumisessa. /Mäkelä 2000/ Työpaikkaohjaajat Työpaikkaohjaaja on alansa asiantuntija, joka hallitsee laajasti sekä tehtäväalueensa että yrityksensä toimintatavat. Työpaikkaohjaajan tulee osata ohjata ja kannustaa opiskelijoita oppimaan ja omaksumaan työelämän pelisäännöt. Työpaikkaohjaajien työkuva saattaa vaihdella työmaittain, mutta työpaikkaohjaaja on henkilö joka mm. varmistaa, että työmaa on turvallinen, laadukas työympäristö. Yhteistyössä opettajan ja opiskelijan kanssa työpaikkaohjaaja suunnittelee työssäoppimista ja näyttöjä sekä arvioi opiskelijan osaamista. Työpaikkaohjaaja toteuttaa työssäoppimista ja näyttöjä laadittujen sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti sekä ohjaa ja tukee opiskelijaa työssäoppimisen ja näyttöjen aikana. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on välittää opiskelijoille omaa ammattiosaamistaan sekä näyttää omalla esimerkillään esim. oikeat ja turvalliset työtavat, suojainten käyttö ja positiivinen asenne työturvallisuuteen. Työpaikkaohjaaja on usein myös oppilaitoksen ja työmaan yhteyshenkilö sekä verkoston luoja. /Opetushallitus 2001, Opetushallitus 2004/ 13

14 Työpaikkaohjaajakoulutus luo hyvän perustan ohjaajan työlle ja kehittää oppimisprosessin tuntemusta. Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältönä ovat ammatillinen koulutus ja työelämäyhteistyö, opiskelijalähtöinen ohjaaminen, työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttaminen sekä opiskelijan arviointi työpaikalla (Opetushallitus 2004). Onkin erittäin suositeltavaa, että työssäoppijan ohjaajana toimii koulutettu työpaikkaohjaaja. Rakennustyön luonteesta ja lyhytaikaisinta työtehtävistä johtuen olisi työmaalla oltava useita työpaikkaohjaajia. Siten voidaan varmistaa työssäoppijalle jatkuva laadukas työpaikka. Palukan ja Salmisen (2003) tutkimusten mukaan työpaikkaohjaajien asenne työssäoppimiseen on myönteinen, mutta opettajat toivat työssäoppimisen ongelmana esiin työpaikkaohjaajien kiireen, jolloin he eivät ehdi ohjata opiskelijoita tarpeeksi. Työssäoppimisen onnistumisessa on tärkeässä roolissa myös kyseisen työmaan vastaava työnjohto, heidän asenteensa ja toimintansa laadukkaan työssäoppimisen varmistamiseksi. Työmaan ja yrityksen sisällä on hyvä tehdä yhteistyötä työsuojeluorganisaation ja kaikkien työpaikkaohjaajien kanssa. Myös opiskelijoiden vapaavalintaisiin opintoihin on tullut työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (2 ov.), mikä tuo opiskelijoille mm. perehdyttämisosaamista (Opetushallitus 2001). Työpaikkaohjaajien koulutus on työelämäyhteistyötä yritysten kanssa ja edistää verkottumista. Työpaikkaohjaajien koulutuksen toteutumisessa on eri alueittain ja aloittain suurta vaihtelua, erityisesti pienten yritysten välillä ja tekniikan aloilla. Työpaikkaohjaajien koulutuksia tullaan tulevaisuudessa järjestämään entistä enemmän työpaikoilla, sekä työssäoppimisen että näyttöjen yhteydessä. Uuden oppimiskulttuurin synnyttäminen vaatii myös opettajien asenteessa ja osaamisessa muutoksia, opettajien motivointia ja kannustamista. /Majuri & Eerola 2007/ Työssäoppimisen kehittäminen Suomessa on toteutettu viime vuosina lukuisia tutkimuksia ja hankkeita, jotka ovat liittyneet työssäoppimiseen, työpaikkaohjaajien koulutukseen tai työssäoppimisen kokeiluihin sekä kehittämiseen (Lasonen, 2000; Pakarinen, 2001; Pohjolainen, 2001; Väisänen, 2003). Hankkeissa on toteutettu eri alojen työpaikkaohjaajien koulutusta sekä kehitetty työelämän kanssa yhteistyössä alakohtaisia ratkaisuja sekä hyviä käytäntöjä työssäoppimisen järjestämiseksi. Tuloksena on ollut ammatillisen koulutuksen ja työssäoppimisen järjestämisen merkittävä kehittyminen, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyön lisääntyminen, koulutusmallien ja materiaalia syntyminen. Hankkeissa on tullut esille myös kehittämishaasteita, jotka liittyvät mm. työssäoppimisen laatuun, opiskelijan arviointiin, eri osapuolten yhteistyöhön sekä yhteisten sääntöjen luomiseen. Lasosen (2001) tutkimus osoitti työssäoppimisen olevan opiskelijoille mieluinen tapa oppia ammattia. Opiskelijat ilmaisivat ennen kaikkea oppineensa sosiaalisia ja ammatillisia taitoja sekä saaneensa itseluottamusta työssäoppimisjaksollaan. Tutkimuksen mukaan opiskelijat olivat saavuttaneet myös erilaisten tilanteiden ja kokonaisuuksien hallintakykyä. Opiskelijat kokivat mm. saaneensa ottaa vastuuta työkokonaisuuksista, saivat tehdä vaihtelevia tehtäviä ja kokivat yritysten työntekijöiden suhtautuneen heihin arvostavasti. Opiskelijat toivoivat lisää kontaktimahdollisuuksia opettajansa kanssa sekä lähiopetuksen parempaa integrointia työpaikalla opittuun. Työssäoppimisjaksojen suunnittelussa ohjenuorana tulisi olla opiskelijoiden oppimisprosessi. Opettajat painottivat työssäoppimi- 14

15 seen kohdistuvissa odotuksissaan opiskelijan itsenäistymiseen ja alan taitojen oppimisen lisäksi työllistymistä, motivaatiota ja henkilökohtaista kasvua. Työpaikkaohjaajat toivoivat opiskelijoiden kanssa enemmän yhteistyötä, jonka tulisi kohdistua opiskelijoiden ohjaukseen, arviointiin ja koulutusohjelman tavoitteiden selvittämiseen. Työpaikkaohjaajien mielestä teorian opettaminen ennen käytäntöä ja useiden oppilaitosopetusjaksojen sijoittaminen työssäoppimisen väliin ja jälkeen edistävät parhaiten opiskelijoiden menestymistä oppimis- ja työtehtävissään. Työpaikkaohjaajista vain alle puolet oli osallistunut työpaikkaohjaajien koulutukseen. Palukan ja Salmisen (2003) tutkimus toi esiin työssäoppimisen hyvinä puolina työelämän tuntemuksen lisääntymisen, todelliseen työhön pääsemisen, työpaikan saannin ja opetetun teorian soveltamisen käytäntöön. Väisäsen (2003) työssäoppimistutkimuksen mukaan opiskelijat kokivat, että heidän ammatillinen osaamisensa parani työssäoppimisen aikana kokonaisuudessaan merkitsevästi ja varsinkin ammattitekniikan hallinta kehittyi erittäin merkitsevästi. Samalla opiskelijoiden sosiaaliset taidot, oma-aloitteisuus, omatoimisuuteen ja itseluottamus kehittyivät myönteisesti sekä heidän työllistymismahdollisuutensa parantuivat. Opiskelijat olivat myös motivoituneempia työpaikoilla kuin oppilaitoksessa sekä pääosin tyytyväisiä työtehtävien haasteellisuuteen ja saamaansa tukeen työpaikoilla. Heikkoutena esiin nousivat toistuvat samanlaiset ja yksitoikkoiset työtehtävät. Lisäksi osa opiskelijoista koki, että heitä ei tarpeeksi ohjattu, tuettu ja perehdytetty. Työssäoppimisprosessiin vaikuttavina tekijöinä opiskelijat pitivät tasavertaisuutta, miellyttäviä työtovereita, työyhteisöön kuulumisen tunnetta, omaa aktiivisuutta ja oppimishalua, asioiden oppimista ensin teoriatunneilla ja työssäoppimisjaksojen pituutta ja lukumäärää. Virtasen (2005) ja Tynjälän (2005) tutkimuksissa työpaikkaohjaajista viidennes ilmoitti, ettei kolmikanta-arviointia käytetä. Vain reilu kolmannes työpaikkaohjaajista vastasi keskustelevansa säännöllisesti opettajan kanssa opiskelijan etenemisestä työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppimisen suunnittelu ja toteutus tapahtuivat yleisimmin hajautetulla mallilla eli opettajien melko itsenäisesti hoitamana. Vajaa puolet opettajista arvioi, että työssäoppiminen on lisännyt selvästi opettajien välistä yhteistyötä. Lähes 80 % vastanneista opettajista oli sitä mieltä, että ammatilliset opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta opiskelijoiden työssäoppimisesta. Johtopäätöksissä kiinnitettiin huomiota opettajien alhaiseen osallistumisasteeseen. Työssäoppimisen tavoitteena on ollut, että kaikki opettajat ainakin jossain roolissa osallistuisivat työssäoppimisen suunnitteluun ja toteutukseen. Sekä työpaikkaohjaajat että opettajat kokivat ohjauksen ja palautteen antamisen työpaikoilla yhdeksi suurimmista ongelmista. Kaikki vastaajaryhmät siis kokevat ohjaustoiminnassa olevan vielä kehitettävää, opiskelijat myös ennen työssäoppimista tapahtuvassa ohjauksessa. Tynjälän (2005) työelämänyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa ja työyhteisöjen oppiminentutkimuksesta löytyi mm. tietoa opettajan työn muutoksesta ja innovatiivisuuden esteistä. Opettajilla näytti olevan taipumusta eriytyneisiin työkulttuureihin, sillä ammattiaineiden ja yhteisten aineiden opettajat ovat ryhmittyneet omiksi ryhmikseen kontaktien suhteen. Oppilaitosten ja työelämän verkostoissa ilmeni innovatiivisten työyhteisöjen piirteitä, kilpailuverkostoista oltiin siirtymässä kohti yhteistyöverkostoja. Työskentelytapojen soveltaminen oli lisääntynyt viime vuosien aikana sekä oppilaitoksissa että yrityksissä. Toiminnan keskeisillä osa-alueilla eli työssäoppimisessa, verkostoitumisessa ja työyhteisöjen oppimisessa oli saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Johtamisen merkitys innovatiivisen toimintakulttuurin luomisessa oli merkittävä. Maakunnallisen yhteistyön idea oli johtotasolla vahvaa, mutta toimijatasolla kehitys oli edennyt hitaammin ja opet- 15

16 tajien sitoutuminen oli vaihtelevaa. Lisäksi koulutusalojen ja toimialojen välillä oli eroja verkostoitumisen laajuudessa ja toimintatavoissa. Työelämä oli vielä melko vähän mukana opetussuunnitelmatyössä. Peltomäki ja Silvennoinen (2003) totesivat opettajien työelämätuntemuksen joutuvan entistä tarkempaan testiin ja työelämäosaamisen päivitystarpeen olevan selkeä. Opettajien tulisi entistä enemmän tutustua tämän päivän työelämään ja hallita markkinointi. Työssäoppimisen organisointi nähtiin tutkimuksessa sekä työnjako- että kustannuskysymyksenä. Työssäoppimisen pedagoginen hallinta edellyttää opettajilta mm. uutta ajattelua koulun ja työn välisestä työnjaosta. Opettajien osallistumisessa työssäoppimiseen oli Eerolan ja Majurin (2006) tutkimuksen mukaan erittäin suuria eroja oppilaitoksen sisällä ja samalla alalla eri oppilaitosten välillä. Opiskelijat eivät kokeneet oppineensa oppilaitoksessa työpaikalla tarvittavia asioita, kun työssäoppiminen järjestelyineen, ohjauksineen ja arviointeineen oli yhden opettajan harteilla eivätkä muut juurikaan siihen osallistuneet. Toisessa ääripääratkaisussa kaikki opettajat osallistuivat työssäoppimisen ohjaukseen. Työssäoppiminen oli muuttanut opettajan toimenkuvaa enemmän opettamisesta ohjaukseen, lisännyt yhteistyötä opettajien kesken ja työelämän suuntaan, tuonut työhön lisää markkinointinäkökulmaa ja muuttanut työn kuvaa oppituntimaisesta toiminnasta joustavampaan suuntaan. Opettajat, jotka olivat aktiivisesti työssäoppimisessa mukana, eivät haluaisi palata aikaan ennen työssäoppimista. 2.2 Talonrakennusalan toisen asteen ammatillinen koulutus Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Talonrakennusalan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa suoritetaan kolmivuotinen rakennusalan perustutkinto, josta valmistuu talonrakentajia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen tutkinto antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. /Opetushallitus 1999/ Ammatillisesta koulutuksesta on säädetty laissa (L 630/1998) ja valtioneuvoston päätöksessä (VNp 213/1999). Ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laajaalaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia ja pysyy mukana työelämän kehityksessä. Koulutuksen tulee myös edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. /Opetushallitus 1999/ Rakennusalan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa (ov.) ja yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Tutkinnon nimellinen laajuus on sama, vaikka opiskelijan tutkinnon suorittamiseen kuluva aika voikin vaihdella yksilöllisesti etenemisväylän ja aiempien opintojen tai työkokemuksen mukaan. /Opetushallitus 1999/ 16

17 Opetuksen sisältöä ohjataan opetussuunnitelmilla. Rakennusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistus on parhaillaan käynnissä. Opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan viimeistään ja näyttötutkinnon perusteet Talonrakennusalan perusopinnot Rakennusalan perustutkinto muodostuu ammatillisista opinnoista (90 ov.), yhteisistä opinnoista (20 ov.) ja vapaasti valittavista opinnoista (10 ov.). Ammatilliset opinnot koostuvat tutkinnon yhteisistä ammatillisista opinnoista eli rakentamisen perustaidoista (30 ov.) ja koulutusohjelmittain eriytetyistä opinnoista (60 ov.). Osana ammatillisia opintoja on työssäoppiminen, jonka kesto on vähintään 20 ov. Oppilaitos voi itse päättää työssäoppimisjaksojen sijoittamisesta ammatillisiin opintoihin. Perustutkinnon voi suorittaa sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttöinä. /Opetushallitus 1999/ Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen tai betonointiin ja raudoitukseen. Koulutusohjelmasta valmistunut suoriutuu työmaan varastointi- ja järjestelytöistä itsenäisesti ja osaa tehdä annettujen ohjeiden avulla talonrakennustyömaan muita perustöitä turvallisesti ja laadukkaasti. Talonrakentaja osaa ammattimiehen ohjauksessa tai työryhmän jäsenenä tehdä uudis- ja korjausrakennustyömaan kirves-, muuraus- tai betonointitöitä. Hän osaa käyttää talonrakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Perustutkinnon suorittanut tunnistaa ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysriskit sekä osaa ehkäistä niitä ennalta. Hän noudattaa työmaan työaikoja ja ottaa huomioon työmaan käyttäytymisnormit. Työelämän ja koulutuksen eri osapuolten käsitykset ammattitaidosta ovat arvoja, jotka vaikut-tavat myös yksilön toiminnan laatuun. Ammattitaito on eri tilanteisiin liittyvää prosessinomaista vastuullista ja perusteltua ongelmanratkaisua, jossa eri käsitteet sekä teoreettinen ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät. /Vehviläinen 2004a/ Yhteishaussa vuonna 2006 oli rakennusalan aloituspaikkoja 2208 ja ensisijaisia hakijoita Yhteishaussa vuonna 2007 oli rakennusalan toisen asteen koulutukseen 2256 aloituspaikkaa ja esisijaisia hakijoita Rakennusalan perustutkintoja suoritettiin vuosittain noin Rakennusalan koulutuksen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvulla, hakijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut ja aloituspaikkojen määrä on lisääntynyt noin 450:lla. /WERA-web-raportointipalvelu/ Ammattiosaamisen näytöt perustutkinnoissa Nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty tilanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näyttöön liittyy aina myös työn turvallinen suorittaminen. Työturvallisuuden laiminlyönti voi johtaa suoraan näytön hylkäämiseen. Ammattiosaamisen näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Ammattiosaamisen näytöt eivät muuta nykyisiä arviointikohteita ja kriteerejä, 17

18 jotka on annettu opetussuunnitelman perusteissa. Näytöt on otettu käyttöön nuorten ammatillisessa koulutuksessa syksystä 2007 alkaen. /Opetushallitus 1999, Opetushallitus 2006, Vehviläinen 2004a/ Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa talonrakennusalalla ensimmäinen ammattiosaamisen näyttö on usein talonrakennusalan koneiden ja laitteiden turvallista käyttöä mittaava testi. Lähtökohtana on osoittaa tekninen turvallisuusosaamisen, mutta se ei yksin riitä. Opetuksen haasteena on saada opiskelijat toimimaan aina kaikissa tilanteissa näyttötilanteen kriteerien mukaisesti. Opetuksen ja työssäoppimistilanteiden tulee yhdessä vahvistaa myönteisen turvallisuusasenteen muodostumista. Tutkimuksen mukaan näyttöjen myönteiset vaikutukset liitetään yleensä ammattitaidon työelämävastaavuuden ja ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisääntymiseen sekä koulutuksen laadun, työelämäyhteistyön että työssäoppimisjärjestelmän kehittymiseen. Ammattiosaamisen näyttöjen odotetaan lisäävän opettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan arviointi- ja palautteenantotaitoja. Ammattiosaamisen näyttöjen haasteena ovat erilaiset reunaehdot, kuten työelämän moniulotteisuus, opiskelijoiden heterogeenisyys, alueelliset ja alakohtaiset erot sekä työpaikkaohjaajien koulutus että arvioinnin tasapuolisuus. /Vehviläinen 2004b/ Työturvallisuus rakennusalan koulutuksessa Rakentajan ammattitaidon erottamattomana osana tulee olla varsinaisen tekniikan ja työmenetelmien lisäksi taidot suorittaa työ turvallisesti sekä riittävän laaja ja uusin tietämys työturvallisuus- ja työterveysasioista. Työturvallisuus- ja työterveysosaaminen edistää ja ylläpitävää yksilön ja yhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä. Erityisesti rakennusalalla on tunnettava alan turvallisuusriskit ja osattava kehittää työoloja. Turvallista työskentelyä opitaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että työelämässä. Merkittävässä roolissa ovat opettajien, työpaikkaohjaajien sekä kokeneiden työntekijöiden toiminta käytännössä ja heidän antamansa esimerkki. Turvallinen työskentely rakennustyömailla on perustaitojen opiskelun päätavoitteena ja muissa opintokokonaisuuksissa työturvallisuuden osaaminen on vähimmäisvaatimuksena hyväksytylle suoritukselle / Opetushallitus 2001/. Kaikille koulutusaloille yhteisenä painotuksena on koulutuksessa mm. työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen, josta todetaan seuraavaa: Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. /Opetushallitus 1999/ Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen ammatilliseen toimintaan. Niillä on suuri merkitys ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ne edistävät ja ylläpitävät yksilön ja yhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön 18

19 turvallisuutta ja terveyttä. On tunnettava alan turvallisuusriskit ja osattava kehittää työoloja. /Opetushallitus 1999/ Terveystiedon opintokokonaisuuden hyvä hallinta antaa tärkeitä edellytyksiä uusille talonrakentajille. Keskeinen sisältö liittyy työperäisten riskitekijöiden ehkäisemiseen sekä terveyttä ja jaksamista ylläpitävään toimintaan työssä ja vapaa-aikana. Opiskelijan kiitettävä osaaminen edellyttää, että hän osaa tunnistaa ammattialansa keskeiset terveyttä kuormittavat tekijät ja osaa kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa. Lisäksi opiskelijan on hallittava työnsä ergonomiset vaatimukset, tapaturmien ehkäiseminen ja tavallisimmat ensiaputilanteet, osattava tunnistaa työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä, tiedostaa oma jaksamisensa ja toimia jaksamista edistävällä tavalla. Opiskelijan on myös osattava tarvittaessa käyttää työterveys- ja muita terveydenhuoltopalveluja sekä työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. /VNa (616/2001)/ Työsuojelu ja toimintakyky ovat yksi kaikille aloille yhteisistä opetuksen painotuksista. Oppimisessa pitäisi kiinnittää huomiota tietojen ja taitojen sekä turvallisten työtapojen lisäksi asennoitumiseen. Se voisi tapahtua sisällyttämällä työsuojelu henkilökohtaiseen työssäoppimissuunnitelmaan, edellyttämällä esim. harjoitteluraportissa oman alansa riskien tunnistamista ja niiden torjumista, työsuhdeasioiden tai työpaikan yhteistoiminnan selvittämistä. /Urvanta 2002/ Opettajien täytyy jatkuvasti kehittää ja ylläpitää myös omaa työturvallisuusosaamistaan. Opetuksessa tulee käsitellä niin työympäristön, putoamisen, koneiden ja laitteiden perinteiset vaarat kuin vaarojen tunnistaminen, turvallinen toiminta ja tapaturmien torjunta, henkilönsuojainten, työvälineiden ja muun työympäristön turvallinen käyttö. Vaarana on, että unohdetaan laaja-alainen työturvallisuuden käsite ja keskitytään vain nuoria koskeviin kieltoihin ja rajoituksiin, tapaturmavaaroihin ja vastuuseen. 2.3 Työturvallisuus ja rakentaminen Rakennusalan työtapaturmat Rakennusalalla on 2000-luvulla noussut esiin huoli työturvallisuuden tilasta. Rakennusalan yritykset ovat näkyvästi panostaneet työturvallisuutensa kehittämiseen ja asettaneet tavoitteekseen nolla tapaturmaa. Rakennusalan yritykset ovat kehittäneet omia toimintatapojaan ja ottaneet käyttöönsä uusia välineitä liittyen mm. riskien arviointiin, koulutukseen ja alihankintaverkostoihin. Tulityökorttikäytännön lisäksi rakennusalalla on yleistynyt työturvallisuuskortti. Lainsäädännön muutokset ovat tuoneet lisää työturvallisuustehtäviä kaikille osapuolille, erityisesti rakennuttajille. /Aitomaa 2007, Liuhamo & Mäkelä 2006, Rantanen 2006, Työtapaturmat ja ammattitaudit 2007, Työturvallisuus rakennusteollisuudessa 2006, Työturvallisuusriskien arviointi rakennusyrityksessä 2005/ Korkeat työtapaturma- ja ammattitautiluvut ovat olleet pitkään tyypillisiä rakennusalalle. Myös kuolemaan johtaneissa työtapaturmataajuuksissa rakennusalalla on ollut selvästi muita korkeammat luvut. Työtapaturmien taajuus rakentamisessa vuonna 2005, noin 84 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden, oli yli 2½-kertainen verrattuna kaikkien toimialojen keskiarvoon. Rakentamisen työtapaturmien taajuus oli myös selkeästi suurempi 19

20 kuin teollisuuden 43 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tarkasteltaessa palkansaajien vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuuksia on rakennusalalla edelleen selvästi suurempi tapaturmataajuus (41,3) kuin teollisuudessa (20,5), mutta vähän pienempi kuin puutavaran ja -tuotteiden valmistuksessa (43,2). Tapaturmataajuudet ovat tilastojen mukaan jälleen lähtemässä nousuun kaikilla aloilla. Tästä osa johtuu työtapaturmavakuutuksen ns. täyskustannusuudistuksesta. /Työtapaturmat ja ammattitaudit 2007/ Suurin osa nuorten, vuotiaiden miesten työtapaturmista oli sattunut metallialalla, rakennus- tai varastotöissä. Nuorille sattuneet työtapaturmat olivat yleensä lievempiä kuin vanhemmille sattuneet. Nuorten osuus kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista oli keskimäärin 10 % ja tyypilliset vakavat työtapaturmat liittyivät nuorille usein työkalun hallinnan menettämiseen, esineiden väliin jäämiseen ja putoamiseen. /Hintikka & Saarela 2006/ 100 Työpaikkatapaturmien taajuudet eri toimialoilla Suomessa Palkansaajat Tapaturmataajuus (tapaturmia/ työtuntia) Kaikki Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Kuntasektori 10 Muut Kuva 1 Palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuudet (työpaikkatapaturmia/ Kuva työtuntia) 1. eri toimialoilla Palkansaajien Suomessa korvattujen vuosina työpaikkatapaturmien Lähde: Työtapaturmat taajuudet ja ammattitaudit eri toimialoilla Suomessa vuosina Lähde: Työtapaturmat ja ammattitaudit Kuolemaan johtaneita työtapaturmia rakennusalalla on viimeisen 10 vuoden aikana Kuolemaan tapahtunut johtaneita vuosittain työtapaturmia 5-14, vuonna rakennusalalla 2005 kuolemaan on viimeisen johtaneita 10 vuoden tapaturmipahtunut tapahtui vuosittain 12. Yhteisillä 5 14, vuonna työpaikoilla 2005 kuolemaan rakennustöissä johtaneita tapahtuneissa tapaturmia tapahtui kuo- 12. aikana talemaan Yhteisillä johtaneissa työpaikoilla työtapaturmissa rakennustöissä tapahtuneissa menehtyneet kuolemaan olivat pääosin johtaneissa kokeneita työtapaturmissa menehtyneet ja työtehtävässään olivat pääosin kokeneita ja olivat ammatissaan tapaturmahetkellä ja työtehtävässään yleisimmin ja olivat ta- ammatissaan suorittamassa työtehtävää tai siirtymässä. Rakennustöissä toisen yrityksen paturmahetkellä yleisimmin suorittamassa työtehtävää tai siirtymässä. Rakennustöissä aiempi toiminta aiheutti yhtä paljon tapaturmatekijöitä (28,9 %) kuin oman työnantajan toisen yrityksen toiminta aiempi (28,2 toiminta %), seuraavaksi aiheutti yhtä eniten paljon tapaturmatekijöitä tapaturmatekijöitä (28,9 aiheutti oman menehtyneen työnantajan oma toiminta toiminta (28,2(21,9 %), seuraavaksi %). /Rantanen eniten tapaturmatekijöitä 2007, Työtapaturmat aiheutti me- %) kuin ja nehtyneen ammattitaudit oma 2007/ toiminta (21,9 %). /Rantanen 2007, Työtapaturmat ja ammattitaudit 2007/ Työturvallisuuden merkitys rakentamisessa Rakennusalan muuttuvassa työympäristössä yleisimpiä vaara- ja haittatekijöitä ovat putoamisvaarat, koneet ja laitteet, epäjärjestys, fyysinen kuormitus, säätila, melu ja pöly. Rakentamisen työpaikkatapaturmissa yleisimpiä työsuoritustilanteita työtapaturman tapahtuessa olivat henkilön liikkuminen, käsikäyttöisillä 20 työkaluilla työskenteleminen, esineiden käsitteleminen ja taakan käsivoimin siirtäminen. Rakennusalalla yleisin poikkeama (viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma) oli putoaminen, hyppääminen kaa-

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan.

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Pelituotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja testata pelin, jossa on useita erilaisia pelitiloja, grafiikkaa,

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot