Luonnonsuojelija. Metsä opettaa. Vuoden voitot Luonnonsuojeluliitto on etujärjestöjen ykkönen. Jasper Pääkkönen Taistelu kalojen puolesta palkittiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonsuojelija. Metsä opettaa. Vuoden voitot Luonnonsuojeluliitto on etujärjestöjen ykkönen. Jasper Pääkkönen Taistelu kalojen puolesta palkittiin"

Transkriptio

1 Luonnonsuojelija 6 /2013 Jasper Pääkkönen Taistelu kalojen puolesta palkittiin Vuoden voitot Luonnonsuojeluliitto on etujärjestöjen ykkönen Luonnonsuojelija Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 6/2013 2,00 Metsä opettaa jäsenlehti uudistuu lahokehä voitti maataloustuet leikkurissa

2 2 Luonnonsuojelija 6 / 2013 tässä numerossa Kerro, kerro arktinen strategia pääkirjoitus 6/2013 Suomi on laatinut arktisen strategian. Valtioneuvoston elokuussa hyväksymä strategia linjaa, miten pohjoinen kotimaamme toimii osaltaan arktisella alueella. On erinomaista, että se on laadittu. Arktinen strategiamme on kuitenkin monitulkintainen ja keskeneräinen. Se jättää ratkaisematta ristiriidat ympäristöarvojen ja elinkeinojen välillä. Sitä voi silmäillä, lainailla ja tulkita parhain päin joko elinkeinoelämän tai ympäristönsuojelun näkökulmasta. Suomen luonnonsuojeluliiton Lappeenrannassa kokoontunut liittovaltuusto muistutti, että arktisille alueille ei pidä mennä hätiköiden. Alueiden uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä tulee arvioida pitkän aikavälin, kestävän kehityksen ja varovaisuusperiaatteen näkökulmasta. Suomi on ollut arktisen ulottuvuuden ajattelun edistämisessä aktiivinen. Vuonna 1991 pidettiin Suomen aloitteesta arktisten maiden ensimmäinen ministerikokous. Se aloitti ympäristöyhteistyön ja johti Arktisen neuvoston perustamiseen. Suomella on kaikki mahdollisuudet maabrändiään ja joulupukkia myöten esiintyä kansainväliselle yhteisölle arktisen alueen ymmärtäjänä ja puolustajana. Suomi mielletään edelleen ympäristövastuulliseksi maaksi. Arktinen, valkoinen jäälakeus on kuin valtaisa kuvastin, joka heijastaa auringonsäteitä takaisin avaruuteen. Näin se hillitsee osaltaan maapallon ilmaston lämpenemistä. Tätä peiliä ei tulisi särkeä. Kun arktiselta alueelta porataan järjettömillä riskeillä öljyä ja poltetaan sitä taivaalle, pahennetaan ilmastonmuutosta. Samalla kuvastin tummuu: maa paljastuu ja lämpenee entistä nopeammin, ja pian Grönlantikin on todella jäätön ja lumeton, vihreä maa. Arktinen alue on arvokas ihmiselle, vaikkei siellä oltaisiinkaan. Maapallon kutistuessa ja täyttyessä on mieltä puhdistava ajatus, että jossakin on vielä koskematonta luontoa, joka on kaikessa hiljaisuudessaan hyvin kaunis. Arktis on myös samalla kuvastin ihmiskunnan toiminnasta. Koko läntisen maailman tuntemassa sadussa itseensä tyytymätön äitipuoli pitää taikapeiliä kädessään ja pyytää sitä kertomaan, ken on maassa kaunehin. Peili menee pirstaleiksi, kun totuus selviää. Snow White, Lumikki. Matti Nieminen, Tässä numerossa 06 soidensuojeluohjelmaa laaditaan kovaa vauhtia 11 ekoarjen sankarit tekevät uuden vuoden lupauksia 20 luonnonsuojelija testasi kolmen vuodenajan makuupusseja ajankohtaista syvemmälle elämäntapa 5 Luonnonsuojelijalle kyytiä 11 Jasper Pääkkönen ei halaile kaloja 20 Ekoarjen sankarit: Ekoa uutta vuotta! 6 Suomen soidensuojelussa tehdään historiaa 12 Vuoden paikallisyhdistys: Olsyssä on avoimet ovet 22 Testissä kolmen vuodenajan makuupussit 7 Norppaluodolta: Mitä Talvivaarassa tapahtuu? 14 Metsä on paras luokkahuone 23 Elegantti Viherkehä vei voiton 8 MMM haluaa leikata maatalouden ympäristötukia 16 Vuoden 2013 saavutuksia: Luonnonsuojeluliitto on ykkönen! 24 Norpan menot Joulukuu nro 6/2013, 39. vuosikerta ISSN Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Päätoimittaja Matti Nieminen Toimitussihteeri, taitto Liisa Hulkko Verkkotoimittaja Maija Lielahti (ks. yhteystiedot s. 30) Toimitusneuvosto: Iina Heikkilä, Jenni Heikkinen, Antti Halkka, Liisa Hulkko, Mika Laurila, Maija Lielahti, Laura Manninen, Matti Nieminen, Seppo Parkkinen, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen Värierottelut: Jyrki Heimonen, Aarnipaja Paino: Lönnberg, Kokkola Tilaushinta 2013: Jäsenmaksu 32 sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 39 / 12 kk. Tilaukset: arkisin klo 9 15 p. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. Ilmestyminen 2013: Lehti ilmestyy kuusi kertaa (suluissa aineistopäivät), seuraavat: (23.9.), (11.11.) Ilmoitushinnat 2013: 11/1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Kannen kuva: Mia Niemelä, pikkukuvat: Wikimedia Commons

3 luonnossa nyt Luonnonsuojelija 6 / Käpytikka syö ja tulee syödyksi TekstiT ja kuvat Seppo Parkkinen Kop-kop-kop-kop-kop. Kop-kop-kop-kop-kop Käpytikan nakutus kuuluu hiljaisen talvimetsän aidoimpaan äänimaisemaan. Nyt käpytikkoja on ollut liikkeellä paljon. Tikka on ottanut monet sopivat oksanhangat ja puunrakoset pajakseen: se kiilaa kuusenkävyn paikoilleen ja popsii siemenet suihinsa. Toki käpytikka vierailee mielellään myös linturuokinnalla talia syömässä. Myös lahopuut ovat kaikille tikoille tärkeitä: niihin voi keväällä nakutella pesäkolon, ja ne tarjoavat hyönteisravintoa. Kun tikkoja on runsaasti, pedot oppivat käyttämään niitä ravinnoksi. Vanha kanahaukka on saattanut keksiä tikoista helpohkon saalistuskohteen, ja niinpä metsistä on pitkin syksyä löytynyt kirjavien sulkien kasoja: käpytikkojen kynimispaikkoja. Jääkiteiden kaunista taidetta Jääkiteet ovat elottoman luonnon taidokkainta arkkitehtuuria. Jos ilman lämpötila on pakkasen puolella, alijäähtyneet sumupisarat jäätyvät kiinni kylmiin pintoihin: puihin, lehtiin, seiniin ja usein näyttävimmin ikkunaruutuihin. Kun yksi pisara jäätyy, se tartuttaa jäätymisprosessin naapureihinsa syntyy ketjureaktio. Hetkessä koko pinta, esimerkiksi ikkunaruutu, on kauniiden kuurankukkien peitossa. Jääkiteet ovat erimuotoisia. Kiteiden kasvusuunta riippuu paljolti vallitsevasta lämpötilasta. Kun kidettä katsoo läheltä, on helppo uskoa, ettei kahta täysin identtistä jääkidettä löydy.

4 4 Luonnonsuojelija 6 / 2013 tästä ajasta lähetä juttuvinkkejä Osallistu ja vaikuta lehden sisältöön! Välitä juttuvinkit ja -toiveet Luonnonsuojelija-lehden toimitukseen: Huteja ja osumia Vinkkaa huteja ja osumia: ANNA PALAUTETTA Keräämme jokaisesta numerosta lukijapalautetta. Anna palautetta verkkosivuilla: Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen tai postia osoitteseen SLL / Luonnonsuojelijan toimitus, Kotkankatu 9, Helsinki. vinkkaa huteja JA osumia Jos silmiisi sattuu lehtiä lukiessa osuva kommentti tai paha möläytys, lähetä se Hudit ja osumat -palstalle osoitteeseen Lähetä kuvia Voit antaa kuvia Luonnonsuojelijan käyttöön. Päätät itse, missä kuviasi saa käyttää. Lähetä kuvat osoitteeseen "Olkiluoto 3:sta voi tulla maailman kallein rakennus" Otsikko, Aamulehti.fi "Nuorisolle auton omistaminen ei ole enää ykkösjuttu. Sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ei tarvita autoa, vaan julkista liikennettä ja elektroniikkaa, jota toisaalta on vaikea käyttää autoa ajettaessa." Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Heikki A. Loikkanen, HS "Lähes rahaton Talvivaara kertoo roikkuvansa mukana Fennovoimassa." Veikko Ervasti, kaleva.fi "Voidaan kysyä, häiritseekö ihminen sutta työntymällä eläimen asuinalueille vai onko susi häirikkö, kun se pyrkii säilyttämään elinkelpoisuutensa?" Heidi Andersson ja Hannu Ranki, suomenkuvalehti.fi "Sini Saarela: En vihaa ketään, en pelkää mitään" Otsikko, Apu "Kadulla vastaan tuleva on todennäköisemmin huolestunut [ilmastonmuutoksesta] kuin välinpitämätön." Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller, ilmasto.org "Talvivaaran vakuutukset eivät riitä kuin postimerkkeihin" Annika Lapintie, vasemmistoliiitto.fi Tuntuu nyt tässä tilanteessa, että meidän tekemää hyvää työtä, mitä on tehty tähän asti, ei oikein tajuta. Talvivaaran viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen yle.fi Kaivossuhmurointiin osallistuneiden lainsäätäjien ja virkamiesten on syytä viimeistään nyt vetää johtopäätökset ja erota tehtävistään. Antti Mustonen, kauppalehti.fi "If you think the economy is more important than the environment, try holding your breath while counting your money." EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari Janez Potočnik, puhe Brysselissä. Kalastusturistit karttavat Suomea kuin ruttoa! Jasper Pääkkönen, iltasanomat.fi [Ilmastotutkijoiden] viesti on tämän päivän profeetallinen viesti. Arkkipiispa Kari Mäkinen, Kirkolliskokous 4.11.

5 uutiset Luonnonsuojelija 6 / Graafikko Anna Mattsson valitsee värejä uudistettavaan lehteen. Luonnonsuojelija uudistuu vuonna 2014 Vuosi 2014 on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehden 40. vuosikerta. Lehti ilmestyy neljänä nykyistä paksumpana numerona. Lehtien lisäksi saat nyt myös neljä sähköistä uutiskirjettä. Tavoitteena on valmistaa lehti mahdollisimman ympäristövastuullisesti. Painojen kilpailutus on käynnissä. Lehden voi ensi vuonna tilata myös sähköisessä muodossa. Ensi vuoden toimitus: päätoimittaja Matti Nieminen, toimitussihteeri ja AD Liisa Hulkko, tiedottaja Maija Lielahti, verkkotoimittaja Noora Hildén. Valtakunnallinen lehti, jonka levikki on noin Jäsenlehti Luonnonsuojelija uudistuu. Uudennäköinen ja paksumpi lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi jäsenet saavat sähköisiä uutiskirjeitä. Siitä turkisliikkeen vierestä sisäpihalle, voi olla vähän vaikea löytää, soita jos tarvitsee. Helsingin Kasarmintorin tuntumassa, huomaamattomalla sisäpihalla, loistaa valo vain yhdestä ikkunasta. Sen takana häivähtää aiemmasta palaverista tuttu ihminen. Tämän täytyy olla oikea paikka. Täällä uudistetaan Luonnonsuojelija-lehteä. Graafinen suunnittelija Anna Mattsson tulee ovelle värikkäissä sukissaan, jotka ovat kuin suoraan siitä väriviuhkasta, josta valitaan värejä uudistettaviin lehtiin. Jaloissa pyörii pieni valkoinen koira. Kahdessa muussa osuuskunnan työpisteessä tehdään keskittyneesti työtä. Aiemmin tässä tilassa huilasivat kuulemma presidentti Kekkosen autonkuljettajat. Nyt on tarjolla toisenlaista kyytiä Luonnonsuojelijalle. Fontit, värit ja taittopohja menevät uusiksi. Valmista on jo seuraavassa numerossa. Luonnonsuojelija on ihan hyvä lehti nytkin. Uudistuksessa lehdelle tulee kuitenkin selkeämpi, uusi rytmi. Tavoitteena on, että jokaiseen juttuun on helpompi päästä sisälle, Mattsson kertoo. Lehden arvomaailma näkyy typografiaa myöten: Kirjasin on jo kieltä. Mattsson on tehnyt lukuisia lehtiuudistuksia. Tätä ennen hän on ollut uudistamassa Vantaan Laurin, jota julkaisee Vantaan seurakuntayhtymä. Myös perinteikkään Ylioppilas-lehden aiempi ulkoasun uudistus on hänen tekemänsä. Millä mielellä teet tätä uudistusta? Hyvällä mielellä. Ei paljon tämän kivempia hommia olekaan. Arvotkin tuntuvat kohtaavan. Pitkä matka jo takana Luonnonsuojelijan toimitussihteeri ja AD Liisa Hulkko on suunnitellut uudistusta jo pitkään. Apuna ovat olleet lukijakyselyt, toimitusneuvoston kokoukset ja ja erillinen lehtiuudistusta valmistellut työryhmä. Tavoitteena on tehdä ensi vuonna lehteä, joka kertoo tarttuvasti siitä, mitä luonnonsuojelussa tapahtuu ja innostaa toimimaan myös omassa elämässä. Lehdellä tehdään nimensä mukaisesti luonnonsuojelutyötä. Teksti Matti Nieminen Luonnonsuojelijalle kyytiä Perinteikkään lehden historia ulottuu 1970-luvulle, jolloin se erkaantui Suomen Luonto -lehdestä. Vuonna 1975 alkoikin ilmestyä Luonnonsuojeluväki, joka muutti nimensä vuonna 1990 Luonnonsuojelijaksi. Nykyisen lehden vahvuuksista Hulkon mieleen tulee ensimmäisenä mieleen monipuolisuus. Ja se, miten iso määrä ihmisiä osallistuu tekemiseen, suuri osa vielä vapaaehtoisina. Kun uusittu lehti on ensi keväänä lukijoiden käsissä, Hulkolla on toive. Toivottavasti lehti saa aikaan olon, että onneksi olen mukana Luonnonsuojeluliiton toiminnassa. Onhan Luonnonsuojelija meidän kaikkien jäsenten lehti. Verkkotoimittaja Maija Lielahti (vas.), toimitussihteeri Liisa Hulkko ja päätoimittaja Matti Nieminen suunnittelevat uudistuvaa lehteä Erik Bruunin piirtämän norpan valvovan katseen alla. matti niemiinen olli tiainen Pysy mukana: uutiskirje kertoo, mitä tapahtuu! Luonnonsuojelijan neljän vuosittaisen numeron lisäksi saat nyt myös neljä sähköistä uutiskirjettä. Kerro meille sähköpostiosoitteesi, niin pysyt ajan tasalla! Uutiskirjeissä kerrotaan: mitä luonnonsuojelussa tapahtuu mitä Luonnonsuojeluliitto saa aikaan mitä sinä voit tehdä ILMOITA SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI! Mene osoitteeseen: Kirjaudu jäsenpalveluun Käyttäjätunnus on jäsennumerosi. Voit tarkistaa sen tämän lehden osoitekentästä! 3. Salasana on postinumerosi. Kirjaa sähköpostiosoitteesi järjestelmään. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden kesken arvotaan 10 norppahuivia Kun ilmoitat osoitteesi rekisteriin yläpuolella olevien ohjeiden mukaisesti, niin osallistut arvontaan. Marraskuun arvonnnassa huivin voittivat: Aarne Korhonen, Lohja; Auvo Kankkunen, Lohja; Pekka Välimäki, Isokylä; Merja Lipponen, Kallaanvaara; Maija Huttunen, Savonlinna; Anne Ikonen, Savonlinna; Päivi Ahonen, Tampere; Tomi Aarnio, Tampere; Tiina Eronen, Espoo; Hillevi Alanko, Espoo. Onnea arvonnassa menestyneille! janne käpylehto

6 6 Luonnonsuojelija 6 / 2013 uutiset Suomen soidensuojelussa tehdään Suomessa tehdään parhaillaan soidensuojeluohjelmaa, jonka kautta sadat luonnontilaiset suot saadaan suojeltua. Luonnonsuojeluliitto on työssä tiiviisti mukana. NÄIN ILMAKUVAA TULKITAAN Vuosi 2014 on soidensuojelijoille kiireistä aikaa. Suomessa laaditaan ensimmäistä uuden luonnonsuojelulain mukaista soidensuojeluohjelmaa, jota Luonnonsuojeluliittokin on ollut voimakkaasti ajamassa. Soiden arvostus on selvästi kasvanut. Se ilahduttaa! Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava toteaa ja lisää: "Suojelujärjestöjen rooli soidensuojelun edistämisessä on jälleen kerran suuri." Iso urakka edessä Valtion soidensuojeluohjelma on tarkoitus saada hallituksen hyväksyttäväksi vuoden 2015 alussa. Suot täytyy valita siihen jo ensi vuoden aikana, joten valmistelulla on melkoinen kiire. Vuonna 2013 on selvitetty maastossa 340 suota, joiden yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Ympäristöhallinto on lähettänyt maanomistajille ennen maastokäyntejä kirjeitse tiedon tulossaolevista selvityksistä. Suhtautuminen onkin ollut pääosin neutraalia. Joukko maanomistajia on myös tarjonnut soitaan suojeluun. Vuonna 2014 on tarkoitus selvittää huomattavasti enemmän soita kuin tänä vuonna. Luontoarvojen selvityksiä tullaan tekemään kaikkien ELY-keskusten alueella. Asiantuntijat valitsevat kartoitettavat suot ennen kevättä Suojeluohjelman vauhti on kova. Nyt talvella on tehtävä ilmakuva- ja karttatarkastelu, jossa parhaat suokohteet valitaan kesän tarkempiin maastotutkimuksiin. Tässä me olemme voimakkaasti mukana, Sulkava kertoo. Painopiste eteläisessä Suomessa Alueella on vetisiä rimpinevoja. Alueella on edustavaa suo- ja metsämosaiikkia. Suojelun alueellinen painopiste on tarkoitus pitää Etelä-Suomessa, vaikka ohjelma ulottuukin Sodankylän ja Kolarin eteläosiin saakka. Laajempien säilyneiden soiden ohella pyritään saamaan niitä alueellisia suoympäristöjä ja -erikoisuuksia, joita ei ole aiemmin riittävästi suojeltu. Tätä kautta tarkasteluun tulevat esimerkiksi korvet, pienvesiin liittyvät suot, suo- ja metsämosaiikit, rehevät suot, harjusuot sekä maankohoamisrannikon suot. Mitään pinta-alan alarajaa valtakunnallisesti arvokkaille soille ei ole asetettu, joten Etelä- Suomessa tarkastelussa on jopa vain parin hehtaarin kokoisia soita. Luonnonsuojeluliitto pyrkii varmistamaan, että pienet ja keskikokoiset tai huonosti tunnetut mutta arvokkaat suot ovat mukana mahdollisimman kattavasti. Pidämme myös soiden metsäsaarekkeiden, reunametsien vaihettumisvyöhykkeiden ja ennallistamista kaipaavien soiden osien puolta, Sulkava toteaa. Soiden arvottamisessa keskeisiä kriteerejä ovat luontotyyppien ja lajiston monipuolisuus sekä Ensi vuoden aikana ohjelmaan valitaan suot, joten valmistelulla on melkoinen kiire. suon luonnontilaisuus. Tärkeitä ovat myös soiden yhteydet toisiinsa ja mahdollisuus ennallistaa soiden ojitettuja osia. Soidensuojeluohjelmaa varten perustettu työryhmä tekee ensi vuoden syksyllä esityksen suojeltavista soista. Sen jälkeen esitys lähtee laajalle kuulemiskierrokselle, jolloin selvitetään myös maanomistajien näkemyksiä. Suomen luonnonsuojeluliittoa edustaa työryhmässä puheenjohtaja Risto Sulkava ja Luonto-Liittoa suojeluasiantuntija Keijo Savola. Miten luonntoharrastajat voivat osallistua suojelutyöhön? Kutujokeen rajautuu puustoisia soita. Soiden luonto- ja lajistoarvoja tuntevien luontoharrastajien kannattaa osallistua jo selvityskohteiden valmisteluun kertomalla tietonsa arvokkaista kohteista. Olemassaolevaa laji- ja luontotyyppitietoa tarvitaan, sillä virallisessa kartoituksessa ei resurssipulasta johtuen ole mahdollista tehdä laajoja lajistoselvityksiä. Erityisesti kaivataan luotettavaa tietoa kohteilla yhä elävistä vaateliaista ja uhanalaisista kasvi-, sammal-, lintu- ja perhoslajeista. Suo- ja lajitietoa sekä arvokkaiden soiden sijaintitietoa voi toimittaa ELY-keskuksiin tai suoraan soidensuojelutyöryhmälle Keijo Savolan kautta: Lisätietoja ohjelman valmistelusta ympäristöhallinnon sivuilta: -> hae: soidensuojelun täydennysohjelma.

7 uutiset Luonnonsuojelija 6 / Teksti Keijo Savola norppaluodolta historiaa Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen, FT Jakke Mäkelä Vaala Mitä Talvivaarassa oikein tapahtuu? Turpeenkaivuu on jo tuhonnut osan arvosuosta. Anna joululahjaksi palanen SuoTa 50 euron lahjoituksella ilmakuva- ja karttatulkintoihin perehtynyt ammattilainen tekee kaksi tuntia töitä ja löytää useita suojelunarvoisia soita. Kohteita esitetään soidensuojeluohjelman virallisten maastoselvityskohteiden listalle, ja osa päätyy aikanaan suojeluohjelmaan. Ilman tätä ennakkotyötä monet erikoisemmat suokohteet jäävät pois tarkastelusta ja siten suojelematta. sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2012 aineistoa Suojeluasiantuntija Keijo Savola etsii ilmakuvista suojelunarvoisia soita. Kutujoen varsilla on rehevää korpea, joka on harvinaistunut ojitusten myötä. Luonnonharrastajat ovat keräämässä tietoja suon luontoarvoista. Lauri salminen lauri kajander merja ylönen wikimedia commons Viranomaisilla on jatkossa oltava paremmat edellytykset puhaltaa peli poikki, jos tilanne alkaa lipsua hallinnasta. Talvivaaran tilanne on tätä kirjoittaessani vielä täysin auki: Yritys on hakenut velkasaneeraukseen, mutta ei ole tietoa, pääseekö se siihen. Tässä vaiheessa selvää on ainoastaan se, että tilanne ei ole kenenkään kontrollissa. Kaoottinen tilanne tulee jatkumaan vielä pitkään. Näyttää melko selvältä, että Kainuun maakunta tulee kärsimään monella tasolla: ympäristöllisellä, taloudellisella, ja inhimillisellä. Mikä Talvivaarassa sitten meni pieleen? Tähänkään kysymykseen tuskin saadaan vastausta pitkään aikaan, jos koskaan. Syyllisten etsiminen on sinällään täysin turhaa. Olennaisempaa on estää tilanteen toistuminen. Tässä vaiheessa on selvää lähinnä se, että koko koneisto on pettänyt. On realismia, että kaivosala rasittaa aina luontoa. Toisaalta suomalainen yhteiskunta tarvitsee metalleja. Ympäristöluvilla ja valvonnalla yhteiskunta pääseekin määrittelemään, kuinka paljon ympäristöhaittoja se on valmis sietämään metalleja saadakseen. Jos luvat myönnetään asiantuntevasti, valvonta on tiukkaa ja osapuolet toimivat lainmukaisesti, saadaan kompromissi, jonka kanssa pystytään elämään. Talvivaarassa tämä kokonaisuus ei toiminut. Kaivoksella on ollut ympäristöongelmia käytännössä koko toiminnan ajan. Hajuhaittoja, sulfaattipäästöjä, allasvuotoja, raskasmetalleja, jätevesiä, vuotavia patoja, sadeongelmia, kuivuusongelmia. Lupien myöntämisvaiheessa on ollut sekavuutta. Valvontaviranomaiset näyttävät olleen voimattomia estämään ympäristön pilaantumista. Poliisi tutkii asiaa ja kovilla rikosnimikkeillä. Talvivaara on vähintäänkin opetus siitä, että jos kaivosalalla syntyy ympäristöongelmia, ne voivat räjähtää käsiin nopeasti. Lakeja ja käytäntöjä on pakko muuttaa, jos halutaan säilyttää käsite vastuullinen kaivosteollisuus. Ennen muuta viranomaisilla on jatkossa oltava paremmat edellytykset puhaltaa peli poikki, jos tilanne alkaa lipsua hallinnasta. Kaivosalalle on myös luotava järjestelyjä, joissa massiivisillekin ympäristövahingoille löytyy aina selkeä maksaja. Itse toivon, että valtiolta löytyy myös vastuullisuutta tukea Kainuun maakuntaa siinä kaoottisessa tilanteessa, joka sillä on edessä. Talvivaaran katastrofi ei ole tavallisten kainuulaisten vika, ja tämäntyyppisissä tilanteissa koko yhteiskunnan on tultava vastaan. Lisätietoa: Metso ja muut kanalinnut saavat korpisoilta ravintoa ja suojaa poikasilleen.

8 8 Luonnonsuojelija 6 / 2013 uutiset Veijo Vilska / kuvaliiteri MMM haluaa leikata maatalouden ympäristötukia Karja-Suomi hukkuu lantaan ja Vilja-Suomi keinolannoitteisiin, ellei ravinteiden kierrätykseen panosteta. Teksti Matti Nieminen Lanta lentää maatalouden ympäristönsuojelussa. Maa- ja metsätalousministeriö aikoo leikata ympäristökorvausta puolella miljardilla eurolla. Suomen luonnonsuojeluliitto on vedonnut ministereihin Itämerta vaarantavan leikkauksen torjumiseksi. Maatalouden ravinnepäästöt ovat Itämeren suojelun pääkysymys. Yli puolet suomalaisten aiheuttamista fosfori- ja typpipäästöistä tulee maataloudesta. Itämeren huonon tilan takia HELCOMin lokakuisessa kokouksessa lisättiin Itämeren maiden ravinnepäästöjen vähennystavoitteita entisestään. Maatalouden ravinnepäästöjen vähennystoimien rahoitusta pitäisi siis lisätä. Maa- ja metsätalousministeriö aikoo kuitenkin leikata maatalouden ympäristökorvauksia lähes puolella miljardilla eurolla seuraavan EU:n ohjelmakauden aikana. Valtiosihteeri Risto Artjoki perustelee ministeriön näkemystä sillä, että he katsovat kokonaisuutta: Kysymys on siitä, että rakennetaan maatalouden kehittämisohjelmaa, jossa taustalla ovat myös eläinten hyvinvointi, EU:n maatalouspolitiikan viherryttämisohjelma sekä hallitusohjelma. Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola ei niele selitystä. Ympäristötukien leikkauksesta kärsisivät eniten Itämeri ja muut vesistöt sekä uhanalaiset perinnemaisemat. Jos rahaa vähennetään, vesistöpäästöt kasvavat, kun entistä harvemmat viljelijät osallistuvat vesiensuojelutoimiin. Mitä sitten ovat nämä vesiensuojelutoimet, joihin viljelijöitä tarvitaan mukaan? Niitä ovat esimerkiksi suojavyöhykkeet, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, kosteikot ja ravinteiden kierrätys. Keppiä vai porkkanaa? Luonnonsuojeluliitto esitti marraskuussa talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenille, että ympäristötukeen siirrettäisiin rahaa muista tuista. Helpointa olisi siirtää rahaa suorista tuista ja luonnonhaittakorvauksesta. Leikkauksia voidaan tehdä myös investointeihin, joita oltaisiin nyt lisäämässä yli 100 miljoonaa euroa. Myös eläinten hyvinvointitoimista voisi säästää säätämällä niitä kaikille pakollisiksi ja lisäämällä ne eläinsuojelulakiin. Eläinten hyvinvointi on tärkeä asia, ja se ei saa jäädä vapaaehtoisten tukien varaan, Veistola suosittelee. Veistolan mielestä eläinten hyvinvointituet ovat varsin löysiä. Hän arvioikin, että MMM:n esittämä lisäys niihin voi lisätä karjan määrää ja siitä seuraavia lantaongelmia entisestään. Jo senkin takia niistä pitäisi siirtää rahaa ympäristökorvaukseen. On ilmeistä, että ellei rahaa siirretä muista maataloustuista ympäristökorvauksiin, tukia joudutaan kohdentamaan voimakkaasti. Jos rahat loppuvat, osa maasta jää ilman joitakin toimenpiteitä ja niiden tukia. Vesistöpäästöjen vähentämiseksi tukia olisi kustannustehokkainta kohdentaa alueellisesti Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle. Suomessa ei ole ennen kohdennettu maataloustukia alueellisesti poliittisista syistä. Jos rahat eivät riitä, kohdentamista on nyt pakko tehdä ensimmäistä kertaa. Mitä mieltä maanviljelijä-ministeri Jari Koskisen johtamassa ministeriössä ollaan tukien ehdotetusta kohdentamisesta Varsinais- Suomeen ja Uudellemaalle? Tätä mietitään yhdessä ympäristöministeriön kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, Artjoki vakuuttaa ja Ympäristötukien leikkauksista kärsisivät eniten Itämeri ja uhanalaiset perinnemaisemat. mainitsee erityisesti Saaristomeren tilanteen olevan esillä. Ravinnepäästöjä pitää vähentää myös kaikille pakollisilla keinoilla kuten lainsäädännöllä. Lait eivät ole yhtä kannustavia kuin tuet, mutta ne koskevat kaikkia viljelijöitä, myös niitä, jotka eivät haluaisi tulla ympäristötukitoimenpiteisiin mukaan. Veistolan mielestä paras keino olisi ympäristöministeriössä valmisteilla olevan EU:n nitraattiasetuksen kansallinen toimeenpano. Ympäristötoimenpiteitä on mahdollista priorisoida myös muissa maataloustuissa, kuten investoinneissa. Esimerkiksi kehittämällä lannan kierrätystä olisi mahdollista ratkaista monta maatalouden ympäristöongelmaa yhtä aikaa. Jos se onnistuu, Pohjanmaalla ei enää raivata soita pelloksi, jotta saataisiin karjatilalle lisää lannanlevitysalaa. Samalla voitaisiin vähentää keinolannoitteita ja edistää biokaasun käyttöä. Yhteistyö on voimaa Artjoki muistuttaa myös leikkauksista. Meidän ministeriötä on leikattu raskaasti, hän sanoo hivenen uupuneella äänellä. Luonnonsuojeluliitto on korostanut, että se ei halua syyllistää maataloutta ympäristöongelmista. Liitto ja European Environmental Bureau ovat taistelleet maataloustukien puolesta sekä kotimaassa että EU:ssa. Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelman varoja lisätäänkin vähän ohjelmakaudella Nyt on kyse siitä, jaetaanko rahat vanhaan malliin tasaisesti kaikille vai palkitaanko niitä viljelijöitä, jotka tekevät muita enemmän Suomen ja EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, Veistola kiteyttää.

9 uutiset Luonnonsuojelija 6 / Luonnonsuojeluliitto auttaa maakotkia Teksti Liisa Hulkko Luonnonsuojeluliitto auttaa ilmojen kuningasta rakentamalla sille keinopesiä, hoitamalla haavoittuneita kotkia ja suojelemalla sen elinympäristöjä. Kun maakotka liitelee ohi siivillään, joiden siipiväli on yli kaksi metriä, siitä ei voi olla vaikuttumatta. Maakotka on yksi Suomen upeimpia lintuja, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Uhanalaisen maakotkan pesimämetsät ja saalistusmaat vähenevät. Se pesii suuressa puussa, usein vanhoissa metsissä, ja harvapuustoiset rämeet sekä avosuot ovat sen saalistuspaikkoja. Nämä elinympäristöt ovat vähentyneet jatkuvasti. Elinympäristöjen vähenemisen ja vainon vuoksi niitä ei Etelä-Suomessa juuri näe. Nykyisissä talousmetsissä ei enää ole kotkille sopivia puita. Olisi vihdoin aika todeta, että valtion mailla ei pidä hakata enää ainoatakaan luonnonmetsää, Sulkava sanoo. Metsähallitus on hakannut esimerkiksi Kuhmossa ja Suomussalmella valtiomaiden boreaalisia luonnonmetsiä nopealla tahdilla. Sulkava sai itse kokea maakotkan kotimaisemat kiivetessään korkeisiin puihin rakentamaan maakotkille keinopesiä. Tämän syksyn aikana pesiä on rakennettu Kuhmoon, Keski-Suomen länsiosiin ja Pirkanmaan pohjoisosiin. Lajia uhkaa myös salametsästys, sillä petolintujen vaino ei ole ohi. Viimeisin laiton ampuminen tapahtui Sotkamossa lokakuussa Se oli jo kuudes tapaus reilun vuoden aikana. Tällaista ei voi hyväksyä. Luonnonsuojeluliitto on mukana auttamassa nyt Liperissä hoidossa olevaa maakotkaa. Uskomme ja toivomme, että lintu saadaan terveeksi ja voidaan vapauttaa takaisin luontoon. Sulkavan mukaan kotkien tappamiseen ei ole mitään syytä. Ne eivät uhkaa ketään. Maakotkat ovat pienpetojen kurissa pitäjinä enemmän hyödyllisiä kuin haitallisia myös riistalajien kannalta. Auta maakotkia: Hiljaisuutta maakuntakaavoihin Satakunta ja Pohjois-Savo ovat ensimmäisinä maakuntina suojanneet hiljaiset alueet merkitsemällä ne maakuntakaavaan. Uudenmaan piiri palkitsi Hiljainen haavanlehti -palkinnolla Satakunnan hiljaisten alueiden selvityksen tekijät Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savolan ja MMM Päivi A. Karvisen Hiljanpäivän seminaarissa Maankäytön suunnittelu on avainasemassa melutasoltaan hiljaisten alueiden vaalimisessa, Savola toteaa. Meluntorjunnan rinnalle tarvitaan hiljaisten äänimaisemien vaalimista. Äänimaisema tulisi nykyistä aktiivisemmin ottaa huomioon kaikilla kaavatasoilla. SLL:n Uudenmaan piiri esitti hiljaisia alueita myös Uudenmaan tulevaan vaihemaakuntakaavaan. Melulle altistuvien ihmisten määrää tulee vähentää eikä se onnistu ilman, että asiaan tartutaan myös kaavoituksessa, sanoi Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pertti Sundqvist. jouni lamminmäki Tämä luonnonsuojelutyö ei sovi korkeanpaikan kammoisille: Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kiipesi puuhun rakentamaan maakotkalle keinopesää. Syysvaltuusto kokoontui Luonnonsuojeluliiton uusi valtuusto kokoontui Lappeenrannassa. Valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle. Vuosi 2014 on Euroopan parlamentin vaalivuosi ja kansainvälinen Suomenlahti-vuosi. Suomen luonnonsuojeluliitto toimii muun muassa myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi, soiden suojelemiseksi ja kaivosten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Liittohallituksen puheenjohtajana toimii FT Risto Sulkava Keuruulta. Erovuoroisista liittohallituksen jäsenistä tulivat uudelleen valituiksi DI Ari Aalto Keuruulta, FT Heli Jutila Hämeenlinnasta ja FT Sirkku Manninen Helsingistä. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin iktyonomi ja ekonomi Henrik Kettunen Helsingistä, FT Kimmo Saarinen Joutsenolta ja majuri evp. Pertti Sundqvist Turusta. Muut hallituksen jäsenet ovat toimittaja Tarja Heikkonen Riihimäeltä, MMM Laura Manninen Helsingistä ja yrittäjä Johan Heino Puolangalta. Varajäseniksi valittiin FT Esa Aalto Oulusta ja MMT Helvi Heinonen-Tanski Kuopiosta. Valtuuston puheenjohtajana toimii FM Vesa Luhta Inarista ja varapuheenjohtajana jatkaa päiväkodinjohtaja Riitta Lunti Puumalasta. LUE MAUNO-KOTKAN SELVIYTYMISESTÄ Verinen siipi maata viistäen suolla tarponut Mauno oli surkeassa tilanteessa. Nälkä ja vilu toisivat kuoleman muutamassa vuorokaudessa. Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava Lue: PUHETTA SUOMALAISEN LUONNON PUOLESTA mikä valtuusto? Liittovaltuuston jäsenet valitaan joka kolmas vuosi kokoontuvassa liittokokouksessa. Liittovaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja valitsee liittohallituksen jäsenet sekä vahvistaa liiton toimintasuunnitelman ja budjetin. Päätökset panee toimeen kerran kuussa kokoontuva liittohallitus. Tutustu valtuutettuihin, lue valtuutettujen ystäväkirjaa: www. sll.fi/jarjesto/valtuuston-esittely SLL:n työntekijät pienensivät kilometrikorvauksiaan Suomen luonnonsuojeluliiton työntekijät halusivat oma-aloitteisesti laskea omia kilometrikorvauksiaan. Tällä halutaan näyttää mallia muillekin: kilometrikorvaukset eivät saisi kannustaa liialliseen autoiluun. Suomessa tyypillinen korvaus oman auton käytöstä on 45 senttiä kilometriltä, sillä se on suurin sallittu veroton korvaus. Luonnosuojeluliiton työntekijät ilmoittivat työnantajalle, että 30 senttiä kilometriltä on riittävä korvaus. Ratkaisuun päädyttiin työehtosopimuskierroksella. Myös Luonnonsuojeluliiton julkaiseman Suomen Luonto -lehden toimittajat lähtivät mukaan. Työntekijöiden tarkoituksena oli ajatella ympäristön etua. Suomessa tuntuvat kilometrikorvaukset kannustavat henkilöautoiluun, koska kilometrikorvauksesta tulee helposti palkanlisän kaltainen rahallinen etu, sanoo työntekijöiden luottamusmies Ilpo Kuronen. Luonnonsuojeluliitto on jo useiden vuosien ajan puhunut haitallisista tuista, joista pitäisi päästä eroon. Ympäristöministeriön tekemän raportin mukaan kilometrikorvauksien ylikompensaatioon kuluu vuosittain 170 miljoonaa euroa. Ruotsissa kilometrikorvaukset ovat noin puolet pienempiä kuin Suomessa.

10 10 Luonnonsuojelija 6 / 2013 toimittanut Liisa Hulkko Luonnonsuojelijoita palkittiin Metsän tarina -luontoelokuvan tekijät saivat Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon. Juhlavuoden kunniaksi jaettiin perinteisten ansiomerkkien lisäksi juhlamitaleja. Kysyimme 11 ansioituneelta luonnonsuojelijalta, mitä he pelastaisivat suomalaisesta luonnosta, jos voisivat valita vain yhden asian. Onnea palkituille! mitä pelastaisit suomen luonnosta? Merja Ylönen, Pohjois-Pohjanmaa Suoluonnon rikkumattomuuden. Olipa suo suojeltu tai ei, sen säilymiseen luonnontilassaan voisi luottaa. Kaija Helle, Pirkanmaa Taigametsien kuukkelin, joka symboloi metsien henkeä kotina, jota metsä muinaissuomalaisille tarkoitti. ANSIOMERKIT Terttu Rajala, Pohjanmaa Kaikki kosteikot: siis suot, tulvarannat ja sokkeloiset suistot kasveineen, eläimineen ja äänimaailmoineen. Risto Hamari, Kymenlaakso Suomalaisen luonnon muotoisuuden. Sen myötä tulevat muut. Pertti Sulkava, Keski-Suomi Liito-oravan. Sen siipien alla säilyisi palasia muutenkin monimuotoista luontoa. Heli Jutila. Etelä-Häme Pelastaisin hämeenkylmänkukan (Pulsatilla patens). Kaarina Tiainen, Etelä-Karjala Illan Saimaalla sisältäen norpat, kalat, linnut, puhtaan veden, saaret ja rannat äänineen ja tunnelmineen. Yrjö Ala-Paavola, Uusimaa Juuri nyt toimin Hyvinkään arvokallioiden säilymisen puolesta. santeri tiainen Mauri Huhtala, Pohjois-Pohjanmaa Erämaisen suomalaisen luonnon. Suomalaista luontoa pitäisi nyt suojella, ennallistaa tai jättää ennallistumaan. Pekka Tenhunen, Pohjois-Savo Sen, että jokainen voisi rakastua Suomen luontoon myös tulevaisuudessa. Kultaiset ansiomerkit Pirkko Gröötilä, Kemijärvi Erkki Holttinen, Loppi Harri Hölttä, Joensuu Pirkko Janger, Loppi Jaakko Mäki-Jaakkola, Rauma Tuomo Ollila, Rovaniemi Juhani Paavola, Kinkomaa Maire Puikko, Ivalo Aimo Tervahauta, Kemi Helena Tiihonen, Isokylä Lasse Tuominen, Meltosjärvi Eila Yliloikka, Savukoski Hopeiset ansiomerkit: Pirkka Aalto, Kemijärvi Lea Alanko, Järvenpää Jaakko Hakola, Kuopio Paula Hyvönen, Kuopio Sari Hänninen, Rovaniemi Jarmo Kivinen, Mikkeli Lenna Koivumaa, Kolari Panu Kunttu, Taalintehdas Paula Lehtonen, Kittilä Katja Muotka, Muonio Tuula Muuranen, Muuruvesi Erja Mähönen, Järvenpää Pekka Nyman, Kittilä Heikki Partanen, Juankoski Kaarina Stark, Rovaniemi Marja Tenhunen, Tuusjärvi Marja Tuominen, Meltosjärvi Öst Ragnar, Huutjärvi Heikki Tuuli eemeli kiviniemi Takana SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen ja puheenjohtaja Risto Sulkava. Eturivissä Kultainen sulka -kunniakirjan suunnitellut graafikko Erik Bruun, Ympäristöavaus-palkinnon saanut näyttelijä Jasper Pääkkönen, Kultainen sulka -lehdistöpalkinnon saanut toimittaja Pekka Rajala sekä Ympäristöpalkinnon saanut Metsän tarina -elokuvan ohjaaja Ville Suhonen ja toinen pääkuvaaja Hannu Siitonen. Juhlavuoden klassisen tukikonserttia ja vuonna 2009 Norppa Aid -konserttia suunnitellut cembalisti Elina Mustonen sai Luonnonsuojeluliiton juhlamitalin.

11 Luonnonsuojelija 6 / Teksti Hanna Kaisa Hellsten kuva Simon Bisset Jasper Pääkkönen ei halaile kaloja Lohikantojen puolestapuhuja palkittiin Suomen luonnonsuojeluliiton Ympäristöavaus-palkinnolla. jasper, mitä mieltä olet... Jotain on tehtävä. Jasper Pääkkönen istuu nelosen televisiouutisten studiossa. Hän on suorassa lähetyksessä kommentoimassa lohensuojelua. Hänen tilallaan voisi aivan hyvin istua biologi, ministeri tai muu asiantuntija. Pääkkösen titteliksi mainitaan näyttelijä ja lohiaktivisti. Pääkkönen ei pelkää ottaa kantaa. Häneltä kysytään, mikä on saanut hänet liikkeelle. Syvä turhautuminen maa- ja metsätalousministeriön ajamaan lohipolitiikkaan, Pääkkönen toteaa suoraan. Hän haluaa siirtää kala-asiat ympäristöministeriöön ja pelastaa uhanalaiset luonnonkannat sukupuutolta. Tämä ei ole mitään kalahalailua tai viherpiipertämistä, Pääkkönen sanoo. Takana äänekäs kevät Kun näyttelijä puhuu uhanalaisista kaloista, se herättää eri tavalla uteliaisuutta kuin tiedeyhteisön kannanotot. Pääkkönen on palkittu ulostulostaan vuoden 2013 kalamiehen tittelillä. Suomen luonnonsuojeluliitto myönsi hänelle Ympäristöavaus-palkinnon vaelluskalojen rohkeasta puolustamisesta julkisuudessa. Pääkkönen esiintyy, twiittaa ja ylläpitää Facebookin Uhanalaiset kalat -sivua. Tiedeyhteisön ulkopuolelta tulevaa herättelijää on tarvittu. Huhtikuussa julkisuudessa väännettiin lohikiintiöistä: Helsingin Sanomat uutisoi, että maa- ja metsätalousministeriö valikoi mieleisensä tutkimustiedon ja syrjäyttää muun muassa kalantutkijat. Pian Pääkkönen kertoi julkisesti siitä, miten häntä oli pyydetty lopettamaan kriittinen blogikirjoittelunsa, sillä se häiritsee ministeri Koskisen työskentelyä. Ministeriön hiljennysyritys ei tuottanut toivottua tulosta, päin vastoin. Uhanalaiset kalakannat valtasivat harrastusfoorumeiden lisäksi valtamedian. Nyt kalasotaa on käyty yli puolen vuoden ajan, ja näyttää siltä, että maa- ja metsätalousministeriö joutuu antamaan periksi. Juuri valmistunut oleva lohi- ja meritaimenstrategiaesitys ohjaa kalapolitiikkaa Pääkkösen kaipaamaan suuntaan. Strategiassa vaaditaan, että Suomi ottaa kalastuspolitiikassa huomioon tieteelliset neuvot entistä paremmin. Toteutuessaan esitys uudistaisi maa- ja metsätalousministeriön toimintaa, sillä se ei enää voisi suositella esimerkiksi tieteellisiä suosituksia suurempia kalastuskiintiöitä Itämeren lohelle. Näyttelijä ja aktivisti Itämerenlohi, Saimaan järvilohi, järvitaimen. Kaikki Suomen jalokalakannat ovat uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia, mutta suojeluun ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Pääkkösen mukaan myös luonnonsuojelujärjestöt ovat asiassa myöhäisherännäisiä. Julkisen keskustelun lisääntymisen tilanne on muuttunut: järjestöjen on ollut pakko reagoida, kun lehtien sivuilla kirjoitetaan kalakantojen katastrofaalisesta tilasta harva se päivä, Pääkkönen sanoo. Pääkköselle kala-aktivismin ja näyttelijän työn yhdistäminen on ollut helppoa, sillä asiat ovat varsin kaukana toisistaan, vaikka molemmissa rooleissa joutuukin työskentelemään julkisuudessa. Kollegat ovat suhtautuneet asiaan ymmärtäväisesti. Kollegani ja työnantajani, kuten Markus Selin, Aku Louhimies, Dome Karukoski ja Aleksi Bardy ovat olleet valtavan kannustavia, Pääkkönen kertoo. Työn jälki näkyy. Maa- ja metsätalousministeriö on joutunut muuttamaan toimintatapojaan ja ottamaan uhanalaiset kalat agendalleen. Pääkkönen ei kuitenkaan ole vielä vakuuttunut siitä, että jatkossa tieteellistä tutkimustietoa varmasti huomioitaisiin, sillä kestämätöntä kalapolitiikkaa on ajettu vuosikymmenien ajan. Se itsepäisyys ja välinpitämättömyys jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen. "Se itsepäisyys ja välinpitämättömyys jaksaa yllättää kerta toisensa jälkeen." Kalamatkailu kannattaa Kalakantojen suojelussa ei ole kysymys pelkästä biologiasta, vaan myös bisneksestä. Kalastusmatkailu voi tuoda merkittävästi enemmän euroja kuin kalan pyynti ruuaksi. Luontomatkailu puolestaan kannustaa suojelutoimiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kalastusmatkailijoiden määrä on jo nyt yli matkailijaa vuodessa. Mahdollisuuksia olisi enempäänkin. Pääkkönen käy itse kalareissuilla lähes yksinomaan ulkomailla: Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Islannissa. Tulevan kesän kalamatkat on jo varattu. Kalastus ja kaloihin liittyvät asiat ovat ainoa merkittävä harrastukseni. Perhokalastus on oikeastaan elämäntapa, ja se on muokannut minua myös ihmisenä, Pääkkönen sanoo....pyydystä ja päästä -kalastuksesta? Valikoiva kalastus on ainoa keino huolehtia kalakantojen hyvinvoinnista. Onko kaikki tapettava, jotta kalastus olisi hyväksyttävää? Lakikin velvoittaa vapauttamaan alamittaiset kalat, ja sama käytäntö voitaisiin laajentaa koskemaan myös uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja. Ministeri Jari Koskisesta? On valitettavaa, että edes kokoomuslainen Koskinen ei ymmärrä matkailubisneksen mahdollisuuksia. Voisin lähteä Koskisen kanssa kalaan, mutta veikkaanpa, että hän ei ottaisi kutsuani vastaan. Suomalaisesta ammattikalastuksesta? Ammattikalastusta tarvitaan, ja suomalaista kalaa pitää olla jatkossakin tarjolla. Silti uhanalaiset kalat on suojeltava, ja on hämmästyttävää, että osa ammattikalastajista ei ole samaa mieltä. Tämä joukko pilaa välinpitämättämyydellään koko ammattikunnan mainetta. Ihmettelen myös, miksi ammattikalastajien liitto ei reagoi, jolloin se hiljaisuudellaan tukee vastuutonta kalastusta.

12 12 Luonnonsuojelija 6 / 2013 ympäri maata Olsyn pyöräpajassa voi korjata oman pyöränsä tai jättää sen korjattavaksi. Teksti Erika Weckström, kuvat Olsy Olsyssä on avoimet ovet Oulun luonnonsuojeluyhdistys eli Olsy valittiin yksimielisesti vuoden paikallisyhdistykseksi. Olsyssä tittelit ja jäykät kokoukset ovat vieraita. Yhdistys on vapaaehtoistensa näköinen! Sanna Roininen Oulun luonnonsuojeluyhdistys, tuttavallisemmin Olsy, toimii toisin kuin perinteinen paikallisyhdistys. Hallituksen rooli on minimoitu, säännöt säädetty kevyiksi ja päätöksenteko hajautettu. Konsepti toimii: Olsy valittiin vuoden paikallisyhdistykseksi paremman toimintakulttuurin ansiosta. Luonnonsuojelu ei ole muotoseikoissa Olsyssä on aktiivisesti pyritty vähentämään muodollisuutta ja hierarkioita. Hannu Karvonen puuskahtaakin hallitustyöstä kysyttäessä: Hallitustyö! Se sana on myrkkyä tai tervaa! Itse asiassa Hannu on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, mutta ei tuo asiaa mitenkään esille. Yhdistyksessä on karsittu hallituksen kokoukset muutamaan vuodessa, eikä hallitus muutenkaan ole yhdistyksen ydin. Päätäntävaltaa ja talousvastuuta on jaettu toimintaryhmille. Kokoustettaessa ei puheenvuoroja tarvitse pyytää, eikä roolien takana piilotella. Näin syntyy leppoisa ja luovuutta edistävä keskustelukulttuuri. Kasvatustieteitä opiskeleva olsyläinen Sanna Roininen kehuu yhdistyksen osallistavaa toimintatapaa ja mukavaa ilmapiiriä. Hän mainitsee esimerkkinä yhdistyksen retkikerhon, jossa retkikohteista päätetään äänestämällä. Demokratia toimii: retkille löytyy aina osallistujia, hän kertoo. Vähemmän aktiivisenkin on helppo tulla mukaan, kun on voinut vaikuttaa toimintaan istumatta kokouksissa. Monipuolista toimintaa Retkeilyn lisäksi Olsyllä on paljon muutakin toimintaa. Esimerkiksi METSO-ryhmä keskittyy metsiensuojeluun ja Luontopiste-ryhmä kannustaa löytämään oman mielipaikkansa luonnosta. Ilmari Juutilainen on löytänyt itselleen sopivan toimintakanavan näistä ryhmistä: Tykkään tästä toimintamallista, jossa pienemmissä ryhmissä tehdään jonkin tietyn asian kanssa hommia. Yhdessä tekeminen ja onnistumisen kokemukset motivoivat jatkamaan. Sanna antaa kehuja myös pyöräpajalle, jossa polkupyörän voi korjata tai korjauttaa. Hän kertoo pajan lisänneen hänen talvipyöräilyään. Ajan hengessä Sanna painottaa omien valintojen merkitystä ympäristölle. Hannu muotoilee asian vielä terävämmin: Todellinen vaikuttamisen tapa on elämäntapa. Aika on ajanut lausuntojen ohi. Ilmari tosin toppuuttelee ja muistuttaa myös laajemman vaikuttamisen merkityksestä: Jos teemme muutoksia vain arjessa emmekä yritä vaikuttaa laajemmin, tärväämme kaiken luonnon, mitä meillä on. Aktiivinen pyrkimys avoimuuteen Oli toiminnan muoto sitten arjen valintojen opettelu tai kaavavalitus, kulkee Olsyssä punaisena lankana avoimuus, ihmisläheisyys ja matala hierarkia. Tämä toimintakulttuuri ei ole syntynyt tyhjästä, vaan sitä on työstetty aktiivisesti. Valmista ei ole vieläkään. Yhdistyksessä käydäänkin jatkuvasti keskustelua sen toimintatavoista. Olemassaolon tarkoitukseksi tarjoutuisivat helposti ympäristökasvatus, luontosuhteen luominen ja ihmisten kohtaaminen. Kun kynnys osallistua on matala, saadaan toimintaan mukaan mitä erilaisimpia ihmisiä. Erilaisuus on voimavara: toisen palava innostus vaikka lintubongaukseen voi lisätä jonkun toisen kiinnostusta luontoa kohtaan. Toisilta voi myös aina oppia jotakin uutta, Sanna lisää. Edes kielitaidon ei tarvitse olla esteenä, koska monessa yhteydessä puhutaan englantia tai käytetään tulkkausta. Hyvääkin voi vielä parantaa: Ilmari vinkkaa vanhoille aktiiveille, että he voisivat pontevammin kutsua uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Meillä voisi olla myös enemmän suurelle yleisölle suunnattuja tapahtumia, joissa ajankohtaisia ympäristökysymyksiä käsiteltäisiin ratkaisulähtöisesti, hän ideoi olsyläiseen tapaan.. OLSY Ilmari Juutilainen Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry Toimintaa 37 vuotta Yli 800 jäsentä, Retkikerhossa lähes 600 jäsentä Retkiä, harrastepiirejä ja ympäristökasvatusta Retkikerhossa: retkikerho Vaikuttamista yhdyskuntarakenteeseen sekä luontoympäristöjen suunnitteluun ja hoitoon Luonnon- ja ympäristönsuojelun kampanjoita Tervetuloa mukaan: ,

13 ympäri maata Luonnonsuojelija 6 / suojele MYYTÄVÄT METSÄT Wanted Vapaaehtoisia etsitään! Luonnonsuojeluliitto etsii vapaaehtoista seuraamaan netin metsänmyyntipalstoja ja kartoittamaan myytävien kohteiden suojeluarvoja. Tehtävässä suojelet vähällä työllä Suomen metsäluontoa. topi nykänen Vapaaehtoisena seuraat myyntipalstoja haluamallasi METSO-ohjelman alueella (Lapin läänin eteläpuoli) ja etsit kohteiden joukosta suojelullisesti arvokkaita metsiä. Luontoarvojen arvioimisessa auttavat myyntiilmoituksen kohdekuvaus, puustoarvio, mahdolliset valokuvat sekä karttapaikan ilmakuvat. Metsien pelastamisen lisäksi saat todistuksen tekemästäsi työstä. Tehtävä ei vaadi erityistä asiantuntemusta, mutta siihen annetaan tarvittaessa lyhyt perehdytys joko etänä tai kasvokkain. Matkakulut perehdytykseen korvataan. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Ari Aalto vangitse energia ja ilmastonmuutos kuviin Luonnonsuojeluliitto etsii vapaaehtoisia ottamaan energia- ja ilmastonmuutosteemaisia kuvia. Kuvaamalla autat energia- ja ilmastotyötä, koska haastavan aiheen visualisointi edistää sen käsittelyä järjestön toiminnassa ja viestinnässä. Vapaaehtoisena ideoit ja toteutat omatoimisesti kuvia esimerkiksi seuraavista aiheista: voimalat, sähkönjakelu ja -käyttö, sähkönsäästö kodeissa, energiatehokkaat ratkaisut ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lähettämällä kuvasi luovutat sen käyttöoikeuden järjestölle, mutta kuvan yhteydessä näkyy aina kuvaajan nimi. Halutessasi voit lähettää myös kuvauspaikan ja kuvatekstin. Kiinnostuitko? Lähetä kuvasi Luonnonsuojelijan toimitussihteerille: Liisa Hulkko Toimittanut Kirsi Ahonen Luonnonystävä kannustaa kaikkia luontoon Kuka olet ja millä tavalla olet mukana Luonnonsuojeluliiton toiminnassa? Olen Tiina Meriläinen ja Rovaniemen Luonnon hallituksen jäsen. Milloin ja miten lähdit mukaan toimintaan? Reilu vuosi sitten lähdin yhdessä ystäväni kanssa yhdistyksen syyskokoukseen. Olin ollut jo pitkään Luonnonsuojeluliiton kuukausilahjoittajana, mutta halusin tehdä enemmän. Kun jäsenkirjeessä sitten tuli kutsu kokoukseen, päätin mennä paikalle. Kuultuani yhdistyksen järjestämistä luontoretkistä ja vireillä olevasta yhteistyöstä Moninetin ja maahanmuuttajien kanssa halusin mukaan hallitukseen edistämään näitä asioita. Mikä toiminnassa motivoi sinua jatkamaan? Tahdon antaa aikaa toiminnalle, joka edistää arvojani. Minua kiinnostaa luonnon rooli ihmisten elämässä ja pohjoisen luonnon tuntemuksen edistäminen esimerkiksi maahanmuuttajien ja vaihto-opiskelijoiden keskuudessa. Olinkin mukana järjestämässä pilkkitapahtumaa, jonka välineet ja Aktiivista! Palstalla esitellään Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisia. osaaminen tulivat yhdistykseltämme, mutta osallistujat vaihtarijärjestön kautta. Tämä oli todellinen luontoelämys monille, ja saimme myönteistä julkisuutta. On hienoa, kun ihmiset havahtuvat ymmärtämään, mitä kaikkea luonto tarjoaa meille virkistyksen lisäksi, kuten vaikkapa marja- ja sienisadot sekä kalasaaliit. Haluankin nostaa esiin luontoarvoja ja kannustaa ihmisiä nauttimaan luonnosta. Mielestäni tällainen ympäristökasvatus on todella tärkeää iästä ja kulttuuritaustasta huolimatta: ihmiset ovat valmiita suojelemaan luontoa vain, jos he kokevat sen elämässään merkitykselliseksi. Mitä terveisiä lähetät vapaaehtoistoimintaa harkitseville? Ota rohkeasti yhteyttä ja lähde mukaan toimintaan! Monilla yhdistyksillä on tutut toimintatapansa, mutta uusia ideoita kaivataan aina. On antoisaa kehittää myös perinteisiä tapahtumia ilman, että kaikki pitäisi keksiä alusta asti. Näin toiminta pysyy vireänä ilman valtavaa työmäärää. Hyvä esimerkki tästä oli pilkkitapahtuma, jossa yhteistyö toisen järjestön kanssa paransi tunnelmaa entisestään. Toimittanut Liisa Hulkko Kainuussa puolustetaan liito-oravan kotimetsiä Kainuun luonnonsuojelupiiri on kerännyt tietoja Metsähallituksen hakkuista, joissa on tuhoutunut useita liitooravien metsiä. Poliisi on aloittanut esitutkinnan. Vastaajana piirin toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen. Pelastuspartio Kun luonto on uhattuna, Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit auttavat. 6 Miten voi olla mahdollista, että liito-oravan metsiä hakataan valtion mailla? Valtionmetsien liito-oravahakkuita tapahtuu, koska Kainuun hakkuutavoitteet ovat täysin ylimitoitettuja. Myös hakkuuohjeissa ja inventoinneissa on parannettavaa. Miten olette toimineet liito-oravien hyväksi? Me ja muut Metsähallitusta vahtivat järjestöt teimme pistokokeita leimikoihin ja hakattuihin haapametsiin. Metsähallituksen tiedot olivat puutteellisia, joten ELY-keskus teki omia valvontatarkastuksia. Valituksilla saatiin lukuisia rajauspäätöksiä uuteen maastoinventointiin. Poliisi on myös aloittanut esitutkinnan hakatuista sekametsistä löytyneiden papanoiden perusteella. Epäillään, että Metsähallituksen avohakkuut ovat rikkoneet luonnonsuojelulakia. Voidaanko tapauksista oppia tulevaisuutta ajatellen? Oikeustapausten vuoksi on tullut valtakunnallisesti kiinnostavaa käytäntöä siitä, että liitooravainventoinnit on tehtävä oikea-aikaisesti. Paras aika havainnointiin on kevättalvi, jolloin runsaat papanakasat ovat näkyvillä puun juurella. Selvitysten tulee olla riittävän laajoja: ei riitä, että määritetään yhden kolopuun sijainti. Järjestöjen toimittamien tietojen ansiosta liito-oravat saavat yhteysmetsiä suojelualueiden välille. Kuva on Suomussalmelta, Riuskanselkosen suojelemattomasta osasta. janne kumpulainen

14 14 Luonnonsuojelija 6 / 2013 syvemmälle Metsä on paras luokkahuone Turengin alakoulun lähimetsä on liikuntahalli, matematiikan tunnin luokka ja musiikkitunnin innoite. Määrätietoiset askelet kulkevat koululta kohti takapihalta kohoavaa metsää. Tänään alakoulun 4-luokkalaiset opiskelevat ulkona ympäristö- ja luonnontietoa ja 6-luokkalaiset matematiikkaa. Sopiva paikka löytyy, ja ryhmille annetaan ohjeet. Pian kuutoset mittaavat kaikkea käsille sattuvaa metrin mittaisilla nyöreillä. Neloset kirmaavat ravintoketjuhipassa ja matkivat vuoronperään eläinten etenemistapoja. Hirvi! kuuluu innokas arvaushuuto ja hirven matkija siirtyy jonon viimeiseksi. Seuraava eläin aiheuttaa hihityksiä liikehdinnän matkijoille: Kyy! Oppitunnit metsässä ovat Janakkalan Turengin koulussa sekä perinne että määrätietoisen työn tulos. 500 oppilaan alakoululle lähimetsä Sammalet, varvut ja havut vihertävät pehmeästi. Lasten posket punertavat liikkumisesta. on aina ollut itsestäänselvä opetuskohde niin alkuopetukseen kuin myös vaikkapa luonnontietoon ja liikuntaan. Olin kotona hoitovapaalla, kun mieheni tuli töistä kotiin kertoen, että koulun lähimetsässä on kaava vireillä. Tuohduin ajatellessani, että metsää kenties pirstoisivat uusi ulkoiluväylä ja rakentaminen, tiimin vetäjä Johanna Sahila kertoo. Hänen ajatuksensa saivat vastakaikua muissa opettajissa ja rehtorissa, ja yhdessä päätettiin hakea Turengin koulu Koulumetsähankkeen pilottikouluksi. Koulu toimitti kunnan kaavoittajalle lausunnon, jossa pyydettiin säilyttämään koulun takametsä mahdollisimman luonnontilaisena opetusalueena. Luonnonsuojeluliiton koulumetsäkoordinaattori kutsuttiin paikalle tutustumaan metsään ja opettajiin, minkä jälkeen yhteistyö on ollut vilkasta. Opettajien tiimityötä Tärkeintä koulumetsätyön onnistumisessa on Sahilan mukaan ollut opettajien oma toiminta, jonka rehtorin tuki on tehnyt mahdolliseksi. Perustimme kuuden opettajan Koulumetsätiimin kehittämään ja tutoroimaan koulutoimintaamme. Keräämme ideoita ja kannustamme muita opettajia metsän käyttöön matalalla kynnyksellä. Luontokoulutarpeistoa ja opetusmateriaalia voi varata kaapistamme, Sahila kertoo. Tiimi on jo saanut aikaan koko koulun yhteisen KivaKoulumetsä-päivän sekä linnunpönttöpolun Janakkalan luonto ja ympäristö ry:n kanssa. Seuraavaksi viimeistellään luontorastien verkosto ja haetaan lisäideoita ulkona opettamiseen. Oppia saatiin jo syyskuussa, kun koulumetsähanke toi Turengin koulun lähimetsään luontokouluopettajan, joka perehdytti koulun lähes 30 opettajaa matematiikan, äidinkielen, kuvaamataidon ja musiikin opettamiseen ulkona. Toiminnallinen koulutus kohotti yhteishenkeä ja herätti näkemään lähimetsän uusin silmin. Kunta tukena Turengin koulumetsästä viestittiin heti myös kunnan ympäristö- ja opetustoimeen. Ympäristöpäällikkö Heikki Tammisen mukaan kaavoittaja, kunnanpuutarhuri ja ympäristötoimi ovat koulumetsästä tietoisia ja samalla asialla. Kun opettajan pilli soi, oppilaat kerääntyvät nopeasti vastaamaan kysymyksiin ja kuulemaan lisäohjeita.

15 syvemmälle Luonnonsuojelija 6 / Teksti Virpi Sahi kuvat Jetro Stavén Espoo käynnisti koulumetsätyön Luonnonsuojeluliiton kanssa Koulumetsän tavoitteet sopivat hyvin yhteen virkistysalueen kanssa, joten koulun toiveet voidaan ilman muuta ottaa huomioon, Tamminen toteaa. Rehtori Elisa Annalan mukaan koulun velvollisuus on ottaa kantaa lähiluontoa koskeviin suunnitelmiin. Tehtävämme on tuoda kuntaan päin julki, mitkä asiat ovat opetuksessa ja lapsille tärkeitä. Toivottavasti näkemyksemme metsäalueesta otetaan huomioon, vaikka ymmärrämme toki, jos kunnalla on alueen suhteen muitakin suunnitelmia, hän linjaa. Mennään hetkeksi takaisin märkään ja hämärään marraskuiseen päivään. Sammalet, varvut ja havut vihertävät pehmeästi. Lasten posket punertavat liikkumisesta. Koko 45 minuutin mittainen oppitunti on kulunut hujauksessa. Kun opettaja kysyy halukkaita lisätehtävään, monta kättä nousee salamannopeasti viittaukseen. Espoossa havahduttiin pohtimaan metsien merkitystä lapsille ja nuorille pari vuotta sitten, kun kaupungissa toteutettiin vieraslajiselvitys vuorovaikutteisen karttasovelluksen avulla. Mietittiin, voitaisiinko myös koulujen ja päiväkotien käyttämät lähimetsät merkitä kartalle. Suomen luonnonsuojeluliiton Koulumetsähanke tuli meille kuin tilauksesta. Espoossa on kovat tiivistämispaineet, ja lähimetsät uhkaavat kadota koulujen ja päiväkotien ympäriltä. On viimeisiä hetkiä selvittää, mitä metsiä koulut käyttävät, kertoo Villa Elfvikin luontotalon suunnittelija Katri Luukkonen Espoon ympäristökeskuksesta. Luukkonen kutsui koolle kaupungin virastojen edustajat sekä liiton koulumetsäkoordinaattorin pohtimaan asiaa. Valtakunnallisen Koulumetsäkyselyn lomake muokattiin Espoon oloihin sopivaksi yhdessä kaupungin maankäytön, metsänhoidon, opetuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa. Mukaan liitettiin karttaosoitustyökalu metsäalueiden viemiseksi kaupungin paikkatietojärjestelmään. Luonnonsuojeluliitto lähetti kyselyn 350 espoolaiseen kouluun ja päiväkotiin, ja Espoo palkkasi työntekijän analysoimaan vastauksia. Luukkonen toivoo tammikuussa julkaistavan selvityksen antavan pohjan jatkotyölle, jossa koulujen ja päiväkotien lähimetsiä huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Myös kasvattajia ryhdytään tukemaan ympäristökasvatustyössä entistä paremmin. Koulujen ja päiväkotien edustajat eivät useinkaan ole mukana asukasilloissa, joissa saa tietoa suunnittelustaa. Opettajille ja kasvattajille sopivia yhteistyömuotoja voisivat olla koulutukset, työpajat ja uudentyyppiset kummimetsäsopimukset. Espoon koulumetsätyötä koordinoivalle Luukkoselle valtakunnallinen Koulumetsähanke on merkinnyt asiantuntijatukea ja välineitä työn käynnistämiseen. Hän suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti, sillä riittävien lähiluonto- ja metsäalueiden säilyminen kaupunkikeskuksissa on vastikään kirjattu kaupungin tuoreeseen strategiaan, Espoo-tarinaan. Katri Luuukkonen Pirkko-Liisa Merikoski Takapihalta alkavaan metsään ehtii yhdenkin oppitunnin ajaksi. Johanna Sahila johdattaa ryhmää. Yksi lasten lempitehtävistä oli eläinten matkiminen. Kasvit, kasvinsyöjät ja pedot merkitään ravintoketjuhippaan erivärisillä pyykkipojilla. hankkeen tuloksista koulumetsäopas Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoima Koulumetsät arvoonsa -hanke on edistänyt kahden vuoden ajan suojelua ja ympäristökasvatusta koulujen ja päiväkotien lähimetsissä. Tulokset kootaan alkuvuonna 2014 ilmestyväksi, opettajille, kasvattajille ja kuntien edustajille suunnatuksi oppaaksi. Se antaa käytännönläheisiä vinkkejä koulujen ja päiväkotien lähimetsien turvaamiseen ja niiden opetus- ja kasvatuskäytön edistämiseen. Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu valotti lasten ja nuorten näkökulmaa lähimetsiin. Koulumetsäkysely selvitti koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöä ja tilannetta Suomessa. Pilottikouluissa ja -päiväkodeissa kehitettiin koulumetsäkonseptia opettajien ja kasvattajien, maanomistajien ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteistyönä. Kaupunkipiloteissa (Lahti, Helsinki, Espoo) koulujen ja päiväkotien selvitettiin tärkeitä lähimetsiä kaupunkikohtaisesti ja ideoitiin jatkotoimia. Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) rahoittama yhteistoimintaverkostohanke. Yhteistyökumppaneita ovat Kuntaliitto, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Luonto-Liitto, Biologian ja maantieteen opettajien liitto sekä Suomen Latu. Lisätietoja: koulumetsäkoordinaattori Virpi Sahi, p ,

16 16 Luonnonsuojelija 6 / 2013 syvemmälle Tekstit Liisa Hulkko Luonnonsuojeluliitto on ykkönen! Luonnonsuojeluliiton vaikuttamistyö sai vahvistuksen, kun se sijoittui korkealle sekä Helsingin Sanomien että Taloustutkimuksen tekemissä etujärjestöselvityksissä. Vaikuttamistyö näkyy työn tuloksina. Helsingin Sanomat julkaisi toukokuussa 2013 laajat selvityksensä, keitä eduskunta ja ministeriöt kuulevat lakien valmistelussa. Luonnonsuojeluliitto osoittautui merkittävimmäksi ympäristövaikuttajaksi eduskunnassa ja ympäristöministeriössä. Pian sen jälkeen Luonnonsuojeluliitto arvioitiin kouluarvosanalla mitattuna parhaimmaksi tutkituista etujärjestöistä Taloustutkimuksen teettämässä selvityksessä. Luonnonsuojeluliitto on luonnon etujärjestö. Me olemme se etujärjestö, joka kantaa päävastuun poliittisesta ja hallinnollisesta vaikuttamisesta. Vaikutamme lakeihin, budjettiin sekä strategioihin ja ohjelmiin, kertoo erityisasiantuntija Tapani Veistola. Hän on itse usein nähty vieras eduskunnassa ministeriöissä. Tuoreimpia voittoja oli vaelluskalojen suojelun parantaminen Suomen kansallisessa lohi- ja meritaimenstrategiassa. Tavoitteena on turvata heikotkin lohi- ja taimenkannat. Lisäksi tarkoituksena on siirtää painopistettä istutuksista padottujen jokien ennallistamiseen, jotta kalat lisääntyisivät luonnollisesti. Vahva paikallisverkosto Luonnonsuojeluliiton vahva asema johtuu yhtäältä liiton laajasta asiantuntemuksesta ja toisaalta sen koko maata kattavasta piiri- ja paikallisyhdistysverkostosta, jota yhdelläkään toisella ympäristöjärjestöllä ei ole samassa mitassa tarjota, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen arvioi. Hyvä esimerkki on se, että paikallisaktiivit ovat kaataneet viime vuosien aikana kymmeniä turpeenottolupia, ja estäneet näin arvokkaiden soiden tuhoamisen ja lähivesistöjen pilaantumisen. Paikallisesti ja maakunnallisesti vaikutetaan suoraan siihen, miten luontoa käsitellään. Esimerkiksi ilmastonmuutosta ei pysäytetä ilman paikallista vaikuttamista polttolaitospäätöksiin ja turpeenkaivuuseen, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava lisää. Talvivaara otsikoissa Luonnonsuojeluliiton vaikuttavuus on tullut hyvin esiin Talvivaaran kohdalla. Perinteinen virkakoneisto jähmettyi ympäristökatastrofin edessä, mutta Luonnonsuojeluliitto uskalsi toimia. Tapahtumien jälkeen käynnistettiin kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelman laatiminen, joka saatiin keväällä onnellisesti päätökseen. Ohjelman uskottavuus olisi romahtanut, jos yksikin keskeisistä sidosryhmistä ja tässä tapauksessa Luonnonsuojeluliitto olisi sanoutunut irti sen sisällöstä. Tämä oli minulle ennenkokematon asetelma, Yrjö- Koskinen kertoo ja arvioi, että sama tulee lähiaikoina toistumaan kestävään energiatalouteen liittyvissä kysymyksissä. kuvat: Mia niemelä Sinäkin voit vaikuttaa Luonnonsuojeluliiton toiminta perustuu henkilöjäsenyyteen. Jokaisella jäsenellä on halutessaan mahdollisuus pyrkiä sen päättäviin elimiin ja vaikuttaa järjestön toimintaan ja kannanottoihin. Me pystymme vaikuttamaan lakeihin ja strategioihin. Mutta ilman jäsenistöä se ei onnistuisi. Tarvitsemme kansalaisten tuen ja julkisuuspainetta poliitikkoja kohtaan, Sulkava sanoo. Hän haluaakin kiittää Luonnonsuojeluliiton jäseniä: Pysykää mukana! Ilman teitä ei olisi Luonnonsuojeluliittoa.

17 syvemmälle Luonnonsuojelija 6 / Ennätyssuuri hanke saimaannorpan tueksi maan ystävät janne käpylehto Saimaannorpan suojelussa alkoi elokuussa 2013 ennätyksellisen suuri, yhteensä yli viiden miljoonan euron rahoitushanke, jossa Luonnonsuojeluliitto on vahvalla ympäristökasvatuspanoksellaan mukana. Tänä vuonna norppalähettiläät kiersivät Pohjois-Karjalan kouluja ja katiskan nielurajoittimia jaettiiin lähes 4000 kappaletta jaettiin Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoon tuella. Tiedotustyö toimii: sopimusten vastaisten katiskoiden määrä on laskenut viime vuosina ensin 50 prosentista 30:een ja nyt 15 prosenttiin. Turpeenoton vesistövaikutukset esiin Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisten tekemästä selvityksestä paljastui, että turvesoiden päästöistä pääosa päätyy vesistöihin ohi mittaus- ja puhdistusjärjestelmien. Lukuisia turpeenottolupia kaatui eri puolella Suomea. Viimeisen 10 vuoden aikana on kaatunut ainakin 70 turpeenottolupaa. Myös soiden ennallistukset talkootyönä jatkuivat esimerkiksi Keuruun Kaikusuolla ja Pohjois-Pohjanmaan Hirvisuolla. EKOenergia laajeni Eurooppaan Vahva kaivostyö jatkuu Luonnonsuojeluliitto kävi sinnikkäästi asiantuntevaa ja perinpohjaista keskustelua Talvivaaran ja muiden kaivosten ympäristöriskeistä ja sai Suomen hallituksen käynnistämään laajat keskustelut ja toimenpideohjelmat kaivostoiminnan ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lapin luonnonsuojelupiiri on saanut keskeytettyä malminetsinnän Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueella. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri oli nostamassa Oriveden kultakaivoksen ongelmia julkisuuteen. Yrjö Takkinen eero korhola negawatti-energianeuvontoahankkeessa on tehty parin vuoden aikana energiakartoitus yli 80 kohteessa ympäri Suomea. Sen yhteydessä on neuvottu suoraan noin 500 henkilöä ja ehdotetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet noin 5000 asukkaaseen. Hanke on LähiTapiolan tukema. Pölyttäjät ja hyönteismyrkyt: Luonnonsuojeluliitto edisti mehiläisille vaarallisten hyönteismyrkkyjen kieltoa EU:ssa. Järjestö vaikutti Suomen kantoihin tiedotuksella, kirjelmillä ja tapaamalla päättäjiä. Ympäristörikoset esiin: Luonnonsuojeluliiton tiedotustyö Suomen ympäristörikosten tilasta poiki lukuisia lehtijuttuja ja tv:n ajankohtaisohjelmia. Vuoden aikana myös monta ympäristörikosta päätyi tutkintaan. eemeli kiviniemi ikkunasuomenluontoon.fi / nimim. ippitiilia mia niemelä Lasse Hyytinen / järvilohi.fi Luonnonsuojeluliiton aloitteesta syntyi ensimmäinen eurooppalainen sähkön ympäristömerkki, EKOenergia. Merkin pääkonttori jää Suomeen ja Luonnonsuojeluliiton siipien suojaan. Uutta EKOenergiaa on myyty nyt Suomen lisäksi useassa muussa Euroopan maassa, ja sitä on saatavilla Albaniasta Islantiin ja Kanariansaarilta Murmanskiin. Työntekijöitä on Suomen lisäksi jo Virossa, Latviassa ja Sloveniassa. Vaihda EKOenergiaan: APUA LOHEN JA MERITAIMENEN AHDINKOON: Lohen suojelulle tulee Suomessa EU:takin kovempi vähimmäistavoite: 80 % Tornionjoen ja Simojoen poikastuotantokapasiteetista. Meritaimenen kohdennettu pyynti kielletään kokonaan ja meritaimenen alamittaa nostettiin 60 cm:iin.

18 18 Luonnonsuojelija 6 / 2013 Tuhansia jokirapuja ja meritaimenen poikasia Pienvesiä ennallistettiin OP-rahoitusyhtiön ja yksityislahjoitusten tuella. Viimeisen vuoden aikana on istutettu tuhansia jokirapuja ja tänä vuonna yli tuhat meritaimenen poikasta. Lisäksi EKOenergian ympäristörahastosta aloitettiin Murronjoen kunnostaminen Saarijärvellä ja Vuoksen kunnostukset Imatralla. kuvat: timo torpo matti nieminen mia niemelä eemeli kiviniemi Varoja kerättiin luonnonsuojelutyöhön 75-vuotisjuhlavuonna kerättiin varoja luonnonsuojelutyöhön. Vuoden aikana järjestettiin kaksi näyttävää tukikonserttia: rock-konsertti Tavastialla ja klassinen konsertti Ritarihuoneella. Musiikki oli mukana myös, kun Ilosaarirock suuntasi ympäristölippujen myynnistä kertyneitä varoja kaivostyöhön. Lukuisat yksityiset kansalaiset ja yritykset lahjoittivat luonnonsuojeluun. Yksittäisiä lahjoituksia annettiin viidestä eurosta jopa kymmeniintuhansiin euroihin. Myös merkkipäivälahjoituksia on kertynyt tavallista enemmän. Saimaannorppa oli suosittu kohde. Yrityksistä esimerkiksi Sinebrychoff lahjoitti euroa vesiensuojeluun. Erityinen ilouutinen on se, että syksyllä 2013 liittyi melkein 1000 uutta jäsentä Luonnonsuojeluliittoon. Lämmin kiitos kaikille! Paikallisyhdistykset ja piirit saivat lukemattomia paikallisia voittoja suomen l uonnon päivä Suomen luonto sai oman päivän Suomen luonnon päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa yli 60 yleisötapahtumassa. Ympäristöministeri Ville Niinistö nosti lipun salkoon pääjuhlassa Nuuksiossa. Luonnonsuojelupiirien ja yhdistysten ajamia METSO-suojelumetsäesityksiä meni läpi esimerkiksi Inkoossa, Porvoossa ja Vantaalla. Inarin Luonnonystävien työ tuotti tulosta, kun Rovaniemen hallinto-oikeus kaatoi Inarin kunnanvaltuuston päätöksen hyväksyä Paavisvuono Apajalahden ranta-asemakaava. Kaava oli jo toinen Inarijärven läheisyyteen loma- ja matkailurakentamista ajavista seitsemästä kaavasta, joka saatiin kaadettua. Louhimoasioissa on saatu voittoja eri puolilla maata, esimerkiksi Kirkkonummen Överbyssä ja Vantaan Syväojalla. Lapin luonnonsuojelupiiri sai välivoiton vuosikymmeniä jatkuneessa Vuotos-taistelussa, kun Lapin ELY-keskus teki Kemihaaran soiden suojelupäätöksen Kemijoki Oy:n kanssa. Uudellamaalla saatiin TUKES hylkäämään kaivosvaltaus, joka kohdistui muun muassa Vantaan Vestran luonnonsuojelualueelle. Luontokerhoja perustettiin eri puolella Suomea, esimerkiksi Lappeenrantaan ja Heinolaan. Pyhäjärven laaja rantaosayleiskaava kumottiin Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksellä. Vuosia jatkunut vääntö palkittiin lopulta. Myös erämaavesistöjen kaavoitustaistot ovat tuottamassa jonkinasteista voittoa. Turun luonnonsuojeluyhdistys sai Down by the Laituri -kaupunkifestivaalin mukaan Aurajoen puhdistustempaukseen. Kuopion luonnonystävät onnistui torppaamaan golfkentän rakentamisen Puijon suojelualueelle. Tässä muutama 180 paikallisyhdistyksen voitoista ja saavutuksista. Lähde mukaan käytännön työhön luonnon puolesta omalla kotiseudullasi!

19 Luonnonsuojelija 6 / SLL_joulukampanja_ilmo_248x360mm.indd

20 20 Luonnonsuojelija 6 / 2013 elämäntapa Teksti Iina Heikkilä, Jenni Heikkinen kuvitus Hannele Törrö Ekoarjen sankarit Lukijapaneelin kokemuksia ekologisen elämäntavan riemuista ja haasteista. Ekoa uutta vuotta! Monet tekevät uudenvuodenlupauksia. Tällä kertaa ekoarjen sankarit tekevät uuden vuoden lähestymisen kunniaksi ekolupauksia. Ekoarjen sankarien lukijapanelisti Anu, 36, Tampereelta tekee suuren lupauksen: Aion elää yhä enemmän omia arvojani seuraten. Se pitää sisällään lukuisia ympäristöön liittyviä lupauksia, kuten turhan ostelun välttelemistä, pienesti elämistä, lähiruoan suosimista ja lihasvoimin liikkumista. Pyrin myös lisäämään ympäristötietouttani, jolloin voin tehdä tietoisempia valintoja. Valtaosa, noin prosenttia yksittäisten ihmisten ympäristövaikutuksista aiheutuu asumisesta, liikkumisesta sekä ruuasta. Niissä myös piilee suurimmat mahdollisuudet pienentää omaa ekologista jalanjälkeään. Oululainen Siiri, 14, pohtiikin: Aion autoilla vähemmän ja kiinnittää enemmän huomiota ostamaani ruokaan, koska ne ovat varmasti ympäristöä eniten kuormittavia asioita arjessa. Jääkaapilla Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista lähes kolmannes tulee ruuasta, mutta syödä täytyy kaikkien. Ruuan ympäristövaikutuksista liha ja maitotuotteet aiheuttavat valtaosan: Euroopan unionin alueella yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista 24 prosenttia aiheuttavat liha- ja maitotuotteet, ilmastovaikutuksistakin yli 10 prosenttia. Tuotantotapoja parantamalla sekä hävikkiä pienentämällä lihan ja maitotuotteiden ympäristövaikutuksia voi pienentää viidenneksellä mutta silloinkin ne olisivat 19 prosenttia kulutuksen ympäristövaikutuksista. Pienentääkseen ruokansa ympäristövaikutuksia täytyy siis lihan ja maitotuotteiden kulutusta vähentää. Liha ei useinkaan ekoarjen sankarin lautaselle jokapäiväisesti kuulu, mutta helsinkiläinen Piia, 28, lupaa: Aion vähentää perheemme maitotuotteiden käyttöä entisestään, vaikka käytämmekin pääasiassa luomutuotteita. Luomutuotannossakin on vielä paljon ongelmia ratkaisematta. Lupaan, että ensi vuonna... Ekoarjen sankaruus ei lopu kulutusvalintoihin vaan jatkuu yhteiskunnallisen muutoksen tekemisenä. Monet ekoarjen sankarit kertoivat tekevänsä liikkumiseen ja asumiseen liittyviä uudenvuoden lupauksia. Hanski, 60, Liljendalista aikoo lisätä polttopuun käyttöä lämmityksessä ja ruoanlaitossa ja tuusniemeläinen Päivi, 27, lupasi vaatia seuraavilta kämppiksiltään ekosähkösopimuksen tekemistä. Sini, 32, Kajaanista kertoi jo luopuneensa yksityisautoilusta, ja Marika, 54, Pilpalasta aikoo lisätä kimppakyytien järjestämistä ja jatkaa lentämisen välttämistä. Aalto-yliopiston tutkija Jukka Heinonen ja professori Seppo Junnila arvioivat yksittäisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia vähentää omaa hiilijalanjälkeään asumiseen ja aluerakenteisiin liittyvässä kulutuksessa. Esimerkkihenkilöinä he käyttivät keskivertoporvoolaista ja Ruoholahdessa asuvaa helsinkiläistä. Yksittäisen suomalaisen kuluttajan keskimääräinen hiilijalanjälki on arviolta 10 tonnia CO2-ekvivalentteja vuosittain. Vaihtamalla yksityisautoilun julkisiin liikennevälineisiin porvoolainen ja ruoholahtelainen voisivat pienentää hiilijalanjälkeään noin 1 1,5 tonnia vuodessa ja lopettamalla lentämisen 0,7 0,9 tonnia vuodessa. Asumisen energiankulutus on suuri osa yksittäisen ihmisen hiilijalanjäljestä. Vaihtamalla kaiken asumiseen liittyvän energian uusiutuviin energianlähteisiin helsinkiläinen voisi pienentää päästöjään jopa 3,4 tonnia. Käytännössä moni voi vaikuttaa vain oman asuntonsa sähkönkulutukseen, jolloin vaikutus jää 0,2 0,6 tonniin vuodessa. Asumisessa paljon päästöjä on koitunut myös rakentamisesta. Muuttamalla esimerkiksi kymmenen neliötä pienempään asuntoon voi vähentää vuosittaista hiilijalanjälkeään 1 2 tonnia vuodessa, jos huomioidaan myös pienentynyt energiankulutus. Seuraava askel Entäs sitten, kun kaikki edelliset on jo tehty? Monella ekoarjen sankarilla, kuten panelisteillamme, arjen suuret linjat ovat jo kunnossa. Niinpä kulutusvalintoja koskevat lupaukset ovat lähinnä hienosäätöä. Pilpalainen Marika toteaakin: Olen tähänkin asti pyrkinyt elämään mahdollisimman vähän kuluttavasti, joten ekolupausten teko on haastavaa. Heinosen ja Junnilan mukaan yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat yhteensä prosentin välillä. Vähennys riittää saavuttamaan lähitulevaisuuden ilmastotavoitteet, mutta ei tiukempia tavoitteita, jotka ovat ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta välttämättömiä. Asumisessa ja liikkumisessa suuri osa päästöistä tulee tekijöistä, joihin yksittäinen kansalainen ei omilla kulutuspäätöksillään voi vaikuttaa. Kaikille ei myöskään ole mahdollista tehdä ilmastoystävällisiä valintoja. Siksi yhteiskunnan on mahdollistettava suuremmat päästövähenemät rakenteellisen tason muutoksilla sekä teknologisilla innovaatioilla, tutkijat sanovat. Askel eteenpäin ekoarjen sankarille onkin yhteiskunnallinen aktiivisuus. Ekoarjen sankaruus ei lopu kulutusvalintoihin vaan jatkuu yhteiskunnallisen muutoksen tekemisenä. Monen panelistin mielestä ei myöskään pidä jäädä odottamaan jotain tiettyä hetkeä, vaan voi toimia heti. Olen pyrkinyt miettimään, mikä on omasta mielestäni oikein, ja sitten toimimaan sen mukaisesti. Tämä on tosin ajatonta, liittymättä erityisesti vuoden vaihtumiseen. Juuri nyt on oikea aika muuttaa elämäänsä, olipa sitten vuodenvaihde tai ei! Ehkäpä paras uudenvuodenlupaus olisi muistaa jokaisen päivän tärkeys. Se, että aina juuri tänään tekisi hyvin ja oikein elämälle, ympäristölle, muille ihmisille ja itselle, helsinkiläinen Vuokko, 33, sanoo. n UUDENVUODENLUPAUKSIA Itse koen "turhuuksien" ostamisen poisjättämisen tärkeäksi, eli voisin luvata kiinnittäväni enemmän huomiota siihen, etten tekisi heräteostoksia sekä entisestään kiinnittäväni huomiota siihen, ettei ruokaa päätyisi biojäteastiaan. RAISA, 38, HELSINKI Olin tänä vuonna ekaa kertaa mukana ruokaosuuskunnassa, ja monipuolinen ja runsas sato antoi mahdollisuuden kokeilla laittaa ruokaa kasviksista, joita en ole ennen kokeillut. Ensi vuonna lupaan tehdä ruokaa isommissa erissä sähkön säästämiseksi ja opetella hyödyntämään paremmin takka-leivinuunin haudutusmahdollisuutta. SARI, 49, PORNAINEN Lupausten tekeminen on helppoa, niiden pitäminen on vaikeaa. Jos keinotekoiset lupaukset edes joskus toimisivat, lupaan säilyttää tiukoissa paikoissa selkärankani ja edelleen valita sen kallimman, mutta lähellä tuotetun lounasruoan ja polkupyörän auton sijaan, vaikka pääsisin toisin helpommalla. JARNO, 39, HELSINKI Pieni lupaus: lupaan parantaa tapani suuren paheeni eli pitkien, kuumien suihkujen suhteen. Nopea suihku ja villasukat jalkaan! Suuri lupaus: lupaan entistä ahkerammin jakaa ympäristötietoisuutta tuttavapiirissäni ja työpaikallani. MAIJU, 31, KOTKA Voisin tehdä montakin, mutta tuskin teen, sillä koitan joka tapauksessa toteuttaa niitä parhaani mukaan joka päivä, lupasin tai en. NINA, 24, RAUMA Lupaan edelleen vähentää paperin käyttöä toimistossani. Osin aiheellinenkin epäluottamus sähköisen aineiston säilymiseen on tulostuttanut minulle liiankin kanssa printtejä. Toisaalta paperi menee kierrätykseen, mutta kuitenkin. JOHAN, 56, PUOLANKA Ideoin enemmän vanhasta uutta tai mietin vanhan tavaran muunneltua käyttöä uuteen asiaan. MARJA, 59, HELSINKI

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

1 of 6 11.8.2010 10:29

1 of 6 11.8.2010 10:29 1 of 6 11.8.2010 10:29 Subject: Vuosanka_Hallintopakot_metsanhakkuut_090810 From: Ylä-Vieksin kyläyhdistys Date: Mon, 09 Aug 2010 10:01:13 +0300 To: kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi,

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Piirinmestaruus hiihdot Joroinen L Ä H T Ö L I S T A 23.1.2008 Joroisten Urheilijat ------------------- 21:12. Lähtö Sarja Nro Lis.

Piirinmestaruus hiihdot Joroinen L Ä H T Ö L I S T A 23.1.2008 Joroisten Urheilijat ------------------- 21:12. Lähtö Sarja Nro Lis. Miehet 12 vuotta 3 km V 11.01.30 4 29769352 Arttu Pajunen Kangasniemen Kalske 11.01.30 16 xxx Aaro Puttonen Ristiinan Urheilijat 11.01.30 32 24202842 Sami Roos Mikkelin Hiihtäjät 11.01.30 33 30134124 Juho

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista Kuntalaisaloite lisämäärärahan hakemiseksi sivistystoimeen oppilassiirtojen välttämiseksi lukuvuotena 2012-2013 " Tämän aloitteen tavoitteena on saada kaupunginhallitukselta lisämäärärahaa, jotta perusopetus

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015 Miehet Yleinen: 1. 55 Jouni Kokkonen Merilapin urheilukalastajat 3361 2. 51 Mika Jaako Merilapin urheilukalastajat 2935 3. 76 Mika Nampajärvi Koillisen kilpakalastajat 2914 4.

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot