Vertaista vailla. kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaista vailla. kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta"

Transkriptio

1 Vertaista vailla kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta 1

2 Tekijät Soile Huopio Jonna Laitinen Päivi Lautaniemi Sari Montin Kalle Pietilä Tuuli Raamat-Haapakoski Päivi Timonen-Verma Ulkoasu ja taitto Marita Haukemaa Valokuvat Soile Huopio VERNE-logon alkuperäisversion suunnittelu Kati Närhi ISBN Nuorisoasiainkeskus Helsingin kaupunki Mahdollisuuksien Talo Nuorisotiedotuskeskus KOMPASSI Tämä hanke on rahoitettu Euroopan yhteisön tuella. Hankkeen sisältö ei välttämättä edusta Euroopan yhteisön tai CIMOn kantaa, eivätkä ne ole siitä millään tavalla vastuussa.

3 Vertaista vailla kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta 3

4 S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s 1 Esipuhe 5 2 Johdanto Verne-koulutus muotoutui ideasta todeksi Koulutuksen toteuttajatahot ja yhteistyökumppanit 7 3 Vertaisneuvonta ja vertaisuus Nuorten vertaisneuvonta Vertaisuudesta Miten vertaisneuvoja toimii? 11 4 Osallistujien valinta 12 5 Koulutuksen sisältö Infotilaisuus Aloitusleiri Etiikka Kehittyvä nuori Vuorovaikutustaidot Sosiaaliset palvelut Nuori ja ympäröivä maailma Nuorten palvelut Päihdekulttuuri ja rikollisuus Lopputehtävät Päätösleiri Hyvästelykerta Päätösjuhla 49 6 Arviointi 50 Kirjallisuutta ja linkkejä 54 Liitteet 56

5 1 E s i p u h e Tämä kirja on osa vertaisneuvontahanketta, joka on rahoitettu Euroopan yhteisön tuella. Yli vuoden prosessista halusimme jättää jälkeemme muille nuorisoalan ammattilaisille jotain konkreettista ja jo testattua. Mielestämme nuorten kouluttaminen oman vertaisryhmänsä vertaisneuvojaksi on tärkeää, sillä usein nuoret kertovat tuen ja neuvon tarpeesta ensimmäisenä omille ystävilleen. On tärkeää, että nuorten vertaisryhmistä löytyy nuoria, joilla on tietoa ja taitoa kättä pidempää. e s i p u h e Kiitokset ansaitsevat myös Lassi Hyttinen, joka toimi avustavana ohjaajana koulutuksen alusta loppuun, ja Heidi Karvinen, joka toimi tämän kirjan toimitussihteerinä. Toivottavasti kirja toimii riittävän ohjaavasti, kun joku taho haluaa ohjata vertaisneuvojakurssin nuorille. Haluamme tarjota oman työmme muiden käyttöön, ettei kenenkään tarvitsisi aloittaa alusta ja jotta muiden ei tarvitse toistaa meidän virheitämme. Meidän työryhmällämme kävi hyvin. Kurssille tulleet nuoret naiset olivat sitoutuneita, keskustelevia ja innostuneita. Kiitos heille kaikille siitä! Myös Fenixin ja Kompassin työryhmän jäsenet paneutuivat oman perustehtävänsä lisäksi kurssiin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kiitos siitä. 5

6 2.1 VERNE-koulutus muotoutui ideasta todeksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kohdennetun nuorisotyön toimiston alaisuudessa olevat FENIX Mahdollisuuksien Talo (Dooris ja SPR:n Haavi-projekti) sekä Nuorisotiedotuskeskus Kompassi suunnittelivat ja toteuttivat 120 tunnin mittaisen vertaisneuvojakoulutuksen nuorille. Koulutus alkoi lokakuussa 2003 ja päättyi maaliskuussa Koulutuksen eettisenä perustana olivat nuorisoasiainkeskuksen arvot: toisesta välittäminen, osaaminen, tavoitetietoisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Vertaisneuvojakoulutukseen oli tavoitteena saada kaksikymmentä vuotiasta nuorta, jotka ovat kiinnostuneet auttamaan, tukemaan ja neuvomaan omaan ikäluokkaansa kuuluvia nuoria. Kiinnostuksen mukaan heillä olisi jatkossa mahdollisuus työskennellä mm. FENIXissä ja Kompassissa tai muissa nuorisotiedotuksen ja neuvonnan toimipisteissä vertaisneuvojina. o h d a n t o 2 Johdanto VERNE-koulutuksesta oli tavoitteena tehdä toimiva malli, Good Practice, jota voidaan nuorisoneuvonnan ja nuorisotiedotustyön ammattikunnassa käyttää apuna, kun halutaan nuorten osallistuvan nuorisoneuvonta ja -tiedotustyöhön. Lähiyhteistyökumppani Viron Saarenmaalta oli koko koulutuksen ajan seuraamassa ja arvioimassa VERNE-koulutuksen etenemistä. 6

7 2.2 Koulutuksen toteuttajatahot ja yhteistyökumppanit FENIX - Mahdollisuuksien Talo (http://www.nuoriso.hel.fi; kumppanuushankkeessa ovat mukana Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, terveys- ja sosiaalivirasto sekä järjestöistä Aseman Lapset ry ja SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri (http://www.redcross.fi/spr_suomi). Koulutuksen käytännön toteutuksesta FENIXin puolella vastasivat Nuorten tukikeskus Dooris ja SPR:n Haavi-projekti. FENIX tarjoaa laadukasta monipuolista osaamista sekä nuorille että heidän vanhemmilleen, perheilleen ja verkostoilleen. FENIX tuottaa myös erityisnuorisotyön asiantuntijapalveluita muille nuorten kanssa työskenteleville. Toimintamuotoina ovat matalan kynnyksen kahvila, nuorten kokonaisvaltainen kohtaaminen, työharjoittelu ja kuntouttava työtoiminta, nuorten opiskelun tukeminen, ilta- ja viikonlopputoiminta sekä tapahtuminen järjestäminen. Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen Nuorisotiedotuskeskus Kompassin (http://kompassi.lasipalatsi.fi) keskeisin tehtävä on alle 26- vuotiaiden nuorten elämän olosuhteiden parantaminen ja elämänhallinnan tukeminen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen avulla. Kompassi tarjoaa nuorille tietoa eri aiheista, henkilökohtaista neuvontaa, erilaisia tiedotusmateriaaleja ja tietokoneita internetistä tiedonhakua varten tai esimerkiksi työhakemuksen tekoon. Kompassin tavoitteena on mahdollistaa nuorten itsensä osallistumisen vertaistiedotukseen. Viron yhteistyökumppanina toimi nuorisojärjestö MTÜ Noorteühendus Generatsioon. Järjestön toiminta on suunnattu lasten ja nuorten aktivoimiseen, motivoimiseen ja informoimiseen. Tarkoituksena on tukea nuoria osallistumaan oman elinympäristönsä ja elinolosuhteittensa vaikuttamiseen. Vaikuttavuutta toteutetaan paikallistasolla, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla eri projektien ja tapahtumien kautta. Franzeska Vakkum Virosta osallistui aloitusleirille ja muutamalle koulutuskerralle. Päätösleiri toteutettiin yhteistyössä virolaisten nuorten ja nuoriso-ohjaajien kanssa. Virossa aloitetaan vastaavanlainen vertaisneuvojakoulutus syksyllä

8 3 Vertaisneuvonta ja vertaisuus 8

9 3.1 Nuorten vertaisneuvonta Vertaisneuvoja on ryhmän jäseniin nähden vertainen eli nuorten vertaisneuvonnassa nuoret ohjaavat ja auttavat toisia nuoria. Vertaisneuvojalla on omakohtaista kokemusta samoista asioista kuin ryhmän jäsenillä ja hän pystyy näin helpommin samaistumaan autettavaan. Nuorten on myös havaittu omaksuvan uusia ajatuksia ja käyttäytymismalleja helpommin toisiltaan kuin aikuisilta, vanhemmilta tai opettajilta. Vertaisneuvoja voi olla myös oman vertaisryhmänsä aktiivinen toimija ja mielipidevaikuttaja. Usein nuorten erilaisissa ryhmissä on luonnostaankin vertaisneuvojia tai vertaisjohtajia, joita muut nuoret kunnioittavat ja kuuntelevat. Osallistuminen vertaisneuvojakoulutukseen ei välttämättä sido nuorta toimimaan virallisena vertaisneuvojana vaan hän voi omalla esimerkillään vaikuttaa nuorten asenteisiin, käytökseen ja elämäntilanteisiin. (Lindström, N. & Autio, K. 2003; Heiskanen, T. & Hiisijärvi, S.) Vertaisneuvojakoulutuksessa nuorille opetetaan erilaisia tietoja ja taitoja, jotka lisäävät heidän tietämystään erilaisista nuoria koskettavista aiheista. Samalla nämä nuoret oppivat keinoja toimia paremmin toisten nuorten apuna ja tukena. Tavoitteena on, että vertaisneuvojanuoret aktivoivat muita nuoria vaikuttamaan itse omaan elämäntilanteeseensa. Vertaisneuvojakoulutuksessa painotetaan, että vertaisneuvoja ei ole auktoriteetti, sillä jyräävien ihmisten lähellä ei synny rentoa, tasavertaista ja turvallista ilmapiiriä. Parhaimmillaan vertaisneuvoja on ennemminkin kanssakulkija, joka auttaa toista nuorta suuntaamaan omat voimavaransa hyödylliseen käyttöön. Tämä edellyttää hyvää itsetuntemusta vertaisneuvojalta sekä sitä, että vertaisneuvoja on sinut itsensä kanssa. (Lindström, N. & Autio, K. 2003; Heiskanen, T. & Hiisijärvi, S.) 9

10 3.2 Vertaisuudesta Vertaiset ovat samassa sosiaalisessa järjestelmässä toimivia ja samankaltaisia arvoja omaavia henkilöitä. Vertaisuus tarkoittaa myös sitä, että omataan sama kokemusmaailma sekä puhutaan ja ymmärretään samaa kieltä. Vertaisuus tarkoittaa tasavertaisuutta, eivätkä vertaiset nosta itseään muiden yläpuolelle. (Lindström, A. & Autio, K. 2003) Samanlainen Samanarvoinen Nuori voi kuulua useaankin erilaiseen vertaisryhmään. Vertaisuutta voi määrittää esimerkiksi alue, sosiaalinen tausta tai yksilölliset erityispiirteet ja kiinnostuksen kohteet. (Lindström, A. & Autio, K. 2003) V E R T A I N E N Samanikäinen 10

11 3.3 Miten vertaisneuvoja toimii? Vertaisneuvonnalla tarkoitetaan nuorten toimimista osallisena omassa vertaisryhmässään siten, että vertaisneuvoja tukee omaa ja muiden nuorten hyvinvointia ja mielekästä vapaa-aikaa. Vertaisneuvontaa voi toteuttaa monilla eri tavoilla omien mielenkiintojen ja toimintatapojen mukaan. Vertaisneuvoja voi ohjata, tukea, motivoida ja innostaa muita nuoria. Vertaisneuvoja: Ohjaa Tukee Motivoi Jakaa sitä tietoa, jonka itse hallitsee Innostaa ja kannustaa Mahdollistaa toimintaa Suunnittelee Raportoi Jakaa tehtäviä (Lindström, A. & Autio, K. 2003) 11

12 4 Osallistujien valinta O s a l l i s t u j i e n v a l i n t a O s a l l i s t u j i e n v a 12

13 Koulutukseen osallistuvat nuoret kutsuttiin koulutukseen henkilökohtaisesti. Jos koulutukseen olisi voinut ilmoittautua itse, lappu seinällä periaatteella, olisi siihen mahdollisesti hakeutunut vain niitä nuoria, jotka muutenkin hakeutuvat erilaisiin projekteihin ja ovat hyvin aktiivisia. Tavoitteena oli koota ryhmä, jossa on erilaisia nuoria, sekä poikia että tyttöjä, ja sellaisia nuoria, jotka itsekin hyötyisivät koulutuksesta. Etenkin Helsingin keskustassa liikkuvia nuoria yritettiin aktivoida mukaan. Kutsut annettiin nuorille kirjallisen esitteen muodossa (Ks. Liite 1) ja samalla heille kerrottiin koulutuksesta ja siitä, miksi heidät oli valittu mukaan. Ennen infotilaisuutta olimme kutsuneet mukaan 20 nuorta, joista 11 saapui paikalle infotilaisuuteen. Monet jättivät tulematta tapaamiseen, koska oli päätetty, että ne, jotka eivät pääse osallistumaan aloitusleirille, eivät voi osallistua koulutukseen. Aloitusleirin tärkein tavoite oli ryhmäyttäminen ja luottamuksen herättäminen nuorissa. Koimme, että myöhäisemmät leirin jälkeiset mukaantulot olisivat voineet rikkoa ryhmäytymistä. VERNEkoulutukseen osallistui lopulta yhdeksän tyttöä, iältään vuotta. Puolella koulutukseen osallistuneista oli maahanmuuttajatausta. l i n t a O s a l l i s t u j i e n v a l i n t a O s a l l i s t u j i e n v a l i n t a 13

14 5 K o u l u t u k s e n s i s ä l t ö K o u l u t u k s e n s i s ä l t ö K o u l u t Koulutuksen sisältö 14

15 u k s e n s i s ä l t ö K o u l u t u k s e n s i s ä l t ö K o u l u t u k s e n s i s ä l t ö K o u Koulutuksen sisällöksi valittiin teema-alueita, jotka työkokemuksemme pohjalta ovat olennaisia nuoren elämässä ja joista nuoret tarvitsisivat lisää tietoja ja taitoja toimiakseen toisen nuoren vertaisneuvojana. Koulutuksen toimintatavoissa painotettiin toiminnallisuutta ja nuorten osallistumista. Koulutuskerrat järjestettiin viikoittain keskiviikkoiltaisin. Aikaa kunkin koulutuskerran toteuttamiseen oli varattu kolme tuntia. Koulutuskertojen sisällöllisiin kuvauksiin ei ole liitetty kaikkea käytettyä materiaalia, vaan kuvauksessa on pyritty selventämään kertojen sisältöä pääpiirteissään. Lisää materiaalia käsiteltyihin aiheisiin löytyy kirjallisuutta ja linkkejä otsikon alta. Ohjaajia oli jokaisella kerralla kaksi. Lisäksi Lassi Hyttinen oli avustavana ohjaajana hoitamassa käytännön asioita. 15

16 5.1 Infotilaisuus Infotilaisuuden tavoitteena oli johdatella nuoria vertaisneuvojakoulutuksen aiheisiin ja esitellä heille kurssin ohjaajat. Ohjaajat ja VERNE-koulutukseen osallistujat tutustuivat toisiinsa erilaisten nimileikkien avulla. Tutustumisen jälkeen käytiin läpi VERNE-koulutuksen sisältöä ja tarkoitusta. Lisäksi esiteltiin tulevaa aloitusleiriä, jonne lähdettäisiin seuraavana viikonloppuna. Ensimmäisellä kerralla käsiteltiin seuraavia kysymyksiä: Miksi nuoret olivat kiinnostuneita koulutuksesta? Millaisia odotuksia heillä oli koulutuksen suhteen ja millaisin miettein he olivat lähteneet koulutukseen mukaan? Nuoret jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa heillä oli tarkoituksena pohtia sen hetkisiä tuntemuksiaan infotilaisuudesta ja koko VERNE-koulutuksesta. Heränneet kysymykset ja ajatukset käytiin lopuksi yhdessä läpi. Nuorten toiveina oli muun muassa tutustua paremmin muihin kurssilaisiin, saada uutta tietoa, oppia uutta, saada toimintaa ja sosiaalisuutta elämään sekä saada pohjaa nuoriso- tai sosiaalityöhön. Toiveina oli myös, että koulutus antaisi valmiuksia muiden nuorten auttamiseen ja tiedon jakamiseen. Lisäksi ajatuksena oli, että koulutus vahvistaisi omaa elämänhalua ja uskoa tulevaisuuteen. Jaettu materiaali: Ohjaajien yhteystiedot, aloitusleirin sisältö, valokuvaus/videointilupa, alaikäisen leirilleilmoittautumislomake. 16

17 Infotilaisuudessa Fenixissä nuoret ja ohjaajat tapasivat ensimmäisen kerran. Nimiä opeteltiin naruleikin avulla. 17

18 5.2 Aloitusleiri Aloitusleirillä tutustumiseen käytettiin erilaisia leikkejä. Leikkien tarkoituksena oli ryhmäyttää nuoria. Runsaisiin ryhmätöihin nuoret jaettiin erilaisin leikein. Ryhmätöihin jako onnistui hyvin hajottamaan jo entuudestaan tutut kaveriryhmät. Toiminnallisia leikkejä ja tehtäviä olivat esimerkiksi: Nimien opettelu: ilmapallon heittäminen nimellä ringissä. Luottamusharjoitteet: pyörtyvän kiinniotto ryhmässä, ryhmän johdattaminen sokkona köysirataa pitkin maastossa ja luottamusrinki. Leirin alussa keskusteltiin peloista ja odotuksista leiriin liittyen. Nuorten pelkoja olivat muun muassa: Esiintyminen muiden edessä Muut eivät hyväksy joukkoon Leiri ei onnistu niin kuin ennalta suunniteltiin Ikävät yllätykset Nukun huonosti Nuorten odotuksia olivat muun muassa: Tutustua uusiin ihmisiin Oppia jotain uutta Pitää hauskaa Infoa VERNE-koulutuksesta Hyviä keskusteluja Kaikilla on hyvä olla 18 Olen osa isoa kokonaisuutta oli aloitusleirin yksi rastitehtävä, jossa ryhmien tuli kehyksellä rajata kuva maastossa.

19 Nuorten kanssa mietittiin yhdessä VERNE-koulutusryhmää, sen merkitystä, tavoitteita ja periaatteita. VERNE-koulutuksen tavoitteita: Saada valmiuksia olla neuvonantajana muille nuorille Lisätä omaa tietämystä VERNE-koulutuksen todistus antaa mahdollisuuksia Maahanmuuttaja nuoret voivat saada helpommin kontaktin toisiin maahanmuuttaja nuoriin VERNE-koulutus onnistuisi niin, että tämä kurssi ei jäisi ainoaksi Yhdessä pohdiskelu ja puuhailu Erilaiset ihmiset, mielipiteet ja näkökannat Yhteistyön ja yhteishengen kehittyminen VERNE-koulutuksen periaatteita: Nuoret opetetaan arvostamaan muita ihmisiä Oppia, miten nuori voi olla toiselle läheisempi ystävä Autetaan nuoria puhumaan omista ongelmistaan Nuorten itsetunnon kohentaminen ja oman itsensä arvostaminen Tärkeysjärjestys elämän asioissa Opittujen taitojen hyväksikäyttäminen Kuuntelemaan oppiminen VERNE-koulutuksen tavoitteet ohjaajien näkökulmasta: Kurssille osallistuva nuori kehittyy yksilönä Vuorovaikutuksellinen ilmapiiri Nuoren itsevarmuuden vahvistaminen Tuetaan nuoria oppimisprosessin loppuun saakka Ei ammattilaisia VERNE-koulutuksen päätyttyä VERNE-koulutuksen periaatteita ohjaajien näkökulmasta: Nuoren oma valinta, miten hän osallistuu kurssin jälkeen Etsitään hyviä ratkaisuja yhdessä Vastuunotto Sitoutuminen Motivaatio Palaute tärkeää Ryhmä on rajannut ihmisen koivumaisemassa. Leirillä haluttiin luoda yhteiset VERNE-koulutuksen pelisäännöt ja samalla suuntaviivat vastuun ottamiselle. Nuoret suorittivat kolmen hengen ryhmissä neljä rastitehtävää maastossa. Esimerkiksi yhden rastin aiheena oli laatia säännöt VERNEryhmälle. Nuoret tuottivat seuraavat säännöt: Läsnäolo, osallistuminen tosissaan Omavalintainen esitys tehtynä Mukana koko ajan kurssin loppuun asti Tehdä yhteistyötä Jos ei pääse osallistumaan ilmoittaa, kysyy muilta mitä on tehty 19

20 Yksi sisältökokonaisuus leirillä oli sitoutuminen, josta keskusteltiin yhdessä nuorten kanssa seuraavien periaatteiden pohjalta. (Rovasalo, A.) Luottamusharjoitus aamutuimaan kummitustarinoiden värittämän yön jälkeen. Aloitusleirin tunnelmissa syntyi myös pitkä pätkä kaulahuivia. Ohjaajat Lassi, Päivi ja Franzeska. Sitoutuminen ei voi olla vain velvollisuus, vaan sitoutuminen on tahdon ja halun asia. Tässä mielessä sitoutuminen ei ole niinkään ulkoinen asia, vaan sisäinen kokemus ja pyrkimys, joka tapahtuu omasta aloitteesta. Sitoutumisen tärkein taito on sitoutua itseensä - eli kyky olla kosketuksissa halujensa tasapainoon. Kun tunnen, mitä haluan, olen jo sitoutunut. Sitoutuminen ei ole erillisyyden kieltämistä vaan pikemminkin yhteenkuuluvuuden tunnustamista. Sitoutuminen ei tarkoita epäilyn kieltämistä. Usko ja epäilys eivät välttämättä sulje toisiaan pois, aivan kuten rakkauteenkin liittyy eron mahdollisuus. Sitoutuminen voi jopa vahvistua, jos epäily on avoimesti tiedostettu ja tunnustettu. Sitoutuminen voi olla myös velvollisuus, mutta mitä se tarkoittaa, lienee jokaisen oma asia. 20 Leirillä käytettiin itsetutkiskelua kysymällä itseltä; minkälainen minä olen toiselle nuorelle? Jotta nuori voi toimia tukena toiselle nuorelle on tärkeää, että tuntee itsensä. Nuoret miettivät, keitä he ovat, seuraavanlaisen piirrostehtävän kautta: Nuoret piirsivät paperille 1) Minä ja läheiseni 2) Mitä teen ja mistä pidän 3) Unelmani 4) Luonteeni Nuoret esittelivät kuvat toisilleen ja kirjoittivat toisen piirustukseen/paperille kolme asiaa, miksi piirustuksen tekijästä tulee hyvä vertaisneuvoja.

21 Jotkut nuoret kokivat tehtävän hankalaksi ja aikaa vieväksi. Kuitenkin esiteltyään kuvat toisilleen ja kirjoitettuaan toistensa kuviin kolme motivoivaa ominaisuutta he kokivat, että tehtävä oli antanut itseluottamusta. Itseluottamusta oli vahvistanut se, että he olivat joutuneet miettimään, mitä kertoa ja jakaa itsestään muille. Tämän lisäksi he olivat saaneet hyvän kokonaiskuvan toisistaan. Tehtävien purkua. Nuoret esittivät räpin ystävyydestä ja näytelmän petit luottamukseni. Itseanalyysiharjoitus kuka minä olen? 21

22 Nuoret tunnistivat hyvin omat vertaisryhmänsä, kun he saivat aloitusleirillä tehtäväksi miettiä niitä. Nuoret listasivat esimerkiksi seuraavia ryhmiä vertaisryhmikseensä: Urheilijat Opiskelijat Yksinhuoltajaäitien lapset Ulkomaalaiset Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa mietittiin, että tärkeää vertaisneuvojatoiminnassa ovat eräänlaiset tuntosarvet, oma turvallisuus, luottamuksen ylläpitäminen, tilanneherkkyys (objektiivisuus, jämäkkyys ja eteenpäin ohjaaminen) sekä rauhallisuus. Nuoret miettivät myös vertaisneuvojan oikeuksia ja velvollisuuksia. Vertaisneuvojan oikeudet: Kieltäytyä Mielipiteeseen Puuttua epäkohtiin Olla oma itsensä Ohjaukseen Koulutukseen Palkitsemiseen Huonoon päivään Saada palautetta Kysyä Vertaisneuvojan velvollisuudet: Vaitiolovelvollisuus Olla luottamuksen arvoinen Siirtää liian isot asiat tai ongelmat eteenpäin Auttaa ja kuunnella Kysyä Jakaa ja kantaa vastuuta Pitää kiinni sovituista säännöistä Tehdä asioita omien resurssien mukaisesti 22 Ruoka-aika Rantalahden kurssija leirikeskuksessa Janakkalassa. s y ö m ä ä n!

23 Verneläiset ohjaajineen aloitusleirin ryhmäkuvassa kotiinlähdön tunnelmissa. Kun nuorilta kysyttiin leirillä, mikä sai heidät liikkeelle ja mitkä asiat motivoivat vertaisneuvojakoulutukseen ja vertaisena toimimiseen, saatiin listattua asioita, jotka voivat motivoida vertaisneuvojaa ja auttaa heitä jaksamaan vertaisena. Motivoivia tekijöitä: Auttamisen tarve Vaikuttaminen Onnistumisen kokemukset Mielenkiintoiset aiheet Taitojen oppiminen Uuden oppimisen ilo Mukava ilmapiiri ja ihmiset Kehittyminen, palaute Vuorovaikutus Jaksamista parantavat tekijät: Positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset Hauskanpito Hyvinvoinnista huolehtiminen, puhuminen Taustatuki Yhdessä suunnittelu Turvallisuus Yksityiselämä, harrastukset Tarpeellisuuden tunne Toiminta Nuorten kanssa keskusteltiin näistä motivaatioon ja jaksamiseen liittyvistä asioista niin, että kaikki saivat sanoa oman mielipiteensä. Nuorille pyrittiin painottamaan, että on olennaista ajatella myös itseään ja että hauskanpito on olennainen osa vertaisneuvojakoulutusta. Keskustelujen kautta nousi erityisesti esille, että ryhmä ja sen tuki on jaksamisen ja motivaation kannalta erittäin tärkeää. 23

24 Etiikka Koulutuskerralla omista ja elinympäristön arvoista tehtiin arvoseitti. Nuoret tekivät seitin itseään varten. Omia arvojaan ei tarvinnut tuoda julkisesti esille, ellei itse halunnut. Arvot ja etiikka-aihetta käytiin läpi arvoseitin avulla seuraavalla tavalla: Nuoret miettivät itsenäisesti omia arvojaan, minkä mukaan elämäänsä elävät, ja listasivat ne arvoseitin keskiöön. Aihetta sai pohtia myös pareittain. Ketkä/mitkä tahot /henkilöt/ ryhmät vaikuttivat elämään? Kukin nuori lisäsi yhden tahon per seitin yksi osio/sektori. Nuoret listasivat kuhunkin seittiin samalle sektorille, mitkä ovat kunkin tahon arvot, ja samalla pohtivat, miten ne vaikuttavat omien arvojen muotoutumiseen. Mikä taho vaikuttaa voimakkaimmin? jne. Nuorten arvoseitin sisältöä purettiin yhteenvetona isolle arvoseitille (Ks. kuva). Ulommainen osio: yhteiskunnan arvot, normit, suositukset läpikäyntiä. Viimeiseksi pohdittiin yhdessä käytännön tilanteita, joissa omat ja läheisen tahon arvot ovat olleet ristiriidassa omien arvojen kanssa. Tämän jälkeen mietittiin yhdessä, mitä ongelmia voi esiintyä, kun toimii vertaisneuvojana sekä sitä, miten nuorten omat arvot vaikuttavat vertaisneuvontaan. Tärkeää nuorille oli pohtia omaa käyttäytymistään eettisestä näkökulmasta neuvontatilanteissa ja sitä, mikä on neuvojan rooli neutraalina tukijana ja mahdollisuuksien avaajana, ei valmiita päätöksiä kertovana vertaisena. Lisäksi nuoret miettivät omaan elämäänsä liittyviä käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa arvot ovat vaikuttaneet näkyvästi. Tapauksista keskusteltiin nuorten kanssa ja mietittiin, miten eri tilanteissa voi menetellä.

25 Yhteiskunnan arvot, normit, säännöt, lait -tuki -rakkaus -nöyryys -hyvinvointi -huolenpito -tasa-arvo -terveys -uskonto -kulttuuri, perinteet -kunnioitus -yhdessäolo -vastuuntuntoisuus -luottamus -olla esikuvana -avuliaisuus -auttaminen Tukihenkilö -erilaisuuden hyväksyminen -terveys, hyvinvointi -tulevaisuus -tuki -kasvatus -tieto Koulu -yhdessäolo -kasvatus -yhteydenpito -rakkaus -sukulaisuus -kunnioitus -huolenpito Suomi, muu maailma -luottamus -rakkaus -yhdessäolo -tulavaisuus -täydellisyys -kuunteleminen -rehellisyys -uskonto -arvostelemattomuus -oikeudenmukaisuus -erilaisuuden hyväksyminen -rehellisyys -täsmällisyys -luottamus -oma-aloitteisuus -tuottavuus -tehokkuus -ammatillisuus -ystävällisyys -avoimuus Perhe Poika/tyttö -ystävä Työpaikka työkaverit -perhe -rakkaus -kaverit, ystävät -juuret -terveys -tasa-arvo -rehellisyys Omat arvot -yksilöllisyys -itsenäistyminen -selviytyminen -itsestään huolta pitäminen -oikeudenmukaisuus -ennakkoluulottomuus -uskonnon arvojen noudattaminen -toisten huomioon ottaminen -jakaminen -rohkaisu Sukulaiset Ympäristö yhteiskunta Paras ystävä Politiikka -hyvinvointi -perinteet -ystävällisyys -tukeminen -rehellisyys -uskonto -arvostelemattomuus -rakkaus -luottamus -kunnioitus Uskonnolliset normit -viihde -totuus -tuottavuus -tiedon levittäminen Media Verne -luottamus -ryhmäytyminen -hauskuus -ravitsemus -ystävyys -verne-periaatteet Ystävät -luottamus -rehellisyys -hauskanpito -uskollisuus -inhimillisyys -valta -muutos -parannus -kommunikointi -oman asian ajaminen -hyvinvointi 25 Demokratia, ihmisoikeudet, lasten oikeudet jne.

26 5.4 Kehittyvä nuori Kehittyvä nuori - koulutuskerralla keskusteltiin siitä, miten nuoret itse määrittelevät nuoruusiän. Sitten käytiin läpi nuoruusiän kehitysvaiheet sekä poikien ja tyttöjen nuoruusiän fyysinen ja psyykkinen kehitys. Teorian edetessä myös keskusteluun varattiin aikaa. Lisäksi koulutuskerralla käsiteltiin nuoruusiän kehitykselliset tehtävät (Aalberg, V. 2002): Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjoamastaan tyydytyksestä ja heihin kohdistuneista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla. Pubertiteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin määrittäminen. Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana. Joukkojen ulkopuolelle jäävät ovat riskissä vuotiailla on teemojen ympärillä olevia ryhmiä. Ryhmät hajoavat heteroseksuaalisuuteen. 26

27 Yhdessä käsiteltiin myös seksuaalista kehitystä. Koska seksuaalisuusaihe voi tuntua jollekin vaikealta, varsinkin kun siitä puhutaan suuremmassa ryhmässä, on hyvä jakaa nuoret pienempiin ryhmiin. Seksuaaliasioiden käsittelyä harjoiteltiin ryhmäharjoitusten avulla. Ryhmissä oli 3 4 henkilöä /harjoitus. Seuraavana on yksi esimerkki tapauksesta, jota käytettiin koulutuksessa: Olet 16-vuotias Hannis, joka on seurustellut poikaystävänsä Villen kanssa jo kohta kaksi vuotta. Sinun mielestäsi teillä menee ihan ok, mutta seksisuhde on alusta alkaen ollut vaikea juttu. Ville haluaa seksiä päivittäin, eikä missään nimessä halua käyttää kortsua, koska se vie kaiken tunnon ja fiiliksen pois seksistä. E-pillerit eivät sovi sinulle, koska verenpaineesi nousee niistä heti ja sinua pyörryttää ja voit huonosti. Kolme kertaa olet jo ottanut jälkiehkäisypillereitä, kun olet pelännyt tulevasi raskaaksi, mutta nekin oksettavat. Sinua ei seksi kiinnosta niin paljon kuin Villeä. Kuukautisesi ovat kolme viikkoa myöhässä ja olet kauhusta kankea, vaikka ajattelet, ettei niin voi käydä mulle. Päätät etsiä käsiisi uintijoukkueesi kakkosvalmentajan Sofian, joka on 19-vuotias ja todella mukava. Olette jutelleet paljon ennenkin. Tänään treenien jälkeen Sofia tulee itse kysymään sinulta, miten voit, kun näytät aika huonolta. Menette suihkun jälkeen uimahallin kahvioon juttelemaan. Päätät nyt kertoa asioistasi Sofialle Yksi nuori esitti tilanteessa vertaisneuvojaa, toinen tukea hakevaa nuorta ja 1 2 tarkkailivat tilannetta. Tukea hakevaa nuorta esittävälle annettiin roolihahmo, joka selitettiin tarkasti vain hänelle. Vertaisneuvojalle kerrottiin, missä kontekstissa hän tapaa tuettavansa. Tarkkailijat seurasivat tilannetta hiljaa tehden muistiinpanoja vertaisneuvojan toiminnasta ja miettivät samalla, mitkä neuvot olivat hyviä ja mitä olisi voinut sanoa/tehdä toisin. Vertaisneuvojakoulutettavat saivat ryhmissä harjoitella tilannetta 20 minuuttia. Sen jälkeen tarkkailija sai kertoa, mitä oli huomioinut harjoituksen aikana. Tämän jälkeen kaikki pienryhmät koottiin yhteen ja yksi tapaus kerrallaan käytiin läpi. Seuraavia aiheita käsiteltiin: Kokemuksia; oliko vaikeaa olla autettava, vertaisneuvoja tai pysyä tarkkailijana hiljaa? Miten tilanteet etenivät? Mihin ratkaisuihin päädyttiin? Omia kokemuksia ja kertomuksia aiheesta. Muut saivat kertoa omia mielipiteitään ja ideoitaan. 27

28 Viimeiseksi käytiin läpi tietoa tärkeimmistä asioista ja keskusteltiin siitä, mitä olisi voinut ottaa huomioon. Muun muassa seuraavia vinkkejä nuoret saivat omaan työskentelyynsä: Kuukautiset myöhässä - Raskaustestiin heti, jotta voidaan selvittää, kuinka pitkälle raskaus on edennyt. Raskaustestin voi tehdä ilmaiseksi terveyskeskuksen terveydenhoitajalla tai ehkäisyneuvolassa. Tärkeää olisi, että paikalla olisi ammattitaitoinen henkilö, koska järkytys ja tunteenpurkaukset voivat olla kovia. Tieto vaihtoehdoista on myös tärkeää. Seksiä päivittäin - Seksin harrastaminen usein on normaalia, kunhan siitä ei synny riippuvuus. Jokaisella on oikeus kieltäytyä, jos ei halua seksiä! Parisuhteessa on tärkeää keskustella molempien tuntemuksista ja yrittää löytää kompromisseja. Ilman kondomia - Kondomi on melkein ainoa vaihtoehto, jos hormonivalmisteet eivät sovi. Kondomia käytettäessä ajatellaan molempien osapuolten mahdollisimman turvallista ja hyvää oloa. Jälkiehkäisy ei ole jatkuva vaihtoehto. 28

29 Nuorten seksuaaliset oikeudet käytiin läpi, koska niistä on hyötyä vertaisneuvojalle koskivat apua tarvitsevan nuoren kysymykset mitä tahansa seksuaalisuutta koskevaa asiaa. Kaikilla maailman nuorilla on sukupuolesta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntauksesta tai terveydentilasta riippumatta seksuaalisina olentoina seuraavat oikeudet (Väestöliiton kokoamat oikeudet & Pohjoismaiden julkilausuma nuorten seksuaaliterveydestä ja oikeuksista.): 1. Oikeus elämään, oikeus olla oma itsensä, tehdä itsenäisiä päätöksiä, ilmaista mielipiteensä. 2. Oikeus nauttia seksuaalisuudesta, olla turvassa, valita vapaasti, haluaako avioitua vai pysyä naimattomana sekä oikeus perhesuunnitteluun. 3. Oikeus tietoon seksuaalisuudesta, ehkäisymenetelmistä, sukupuolitaudeista ja HIV:stä, ja omista oikeuksistaan. 4. Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi ei-toivotuilta raskauksilta, sukupuolitaudeilta ja HIV:ltä sekä seksuaaliselta hyväksikäytöltä. 5. Oikeus seksuaaliterveyshuoltoon, joka on luottamuksellista, korkeatasoista, ja joihin nuorilla on varaa ja jota annetaan molemminpuolisella kunnioituksella. 6. Oikeus osallistua ohjelmien suunnitteluun nuorille nuorten kanssa, ja oikeus vaikuttaa nuoria koskeviin päätöksiin seksuaaliterveyskysymyksissä. 29

30 5.5 Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaidot - koulutuskerralla tehtiin case-harjoitus todellisen huolenaiheen pohjalta kolmen henkilön ryhmissä ilman teoreettista tietoa. Samalla pohdittiin, mikä on olennaista vertaisneuvojan vuorovaikutuksessa. Koulutuksellisesti käytiin läpi eläytyvä/aktiivinen kuuntelu ja ABC-menetelmä. Viimeiseksi tehtiin harjoitus kolmen henkilön ryhmissä opitun pohjalta ja käytiin palautekeskustelu. Ryhmäläiset kuuntelivat aktiivisesti. 30

31 Harjoitus: Nuoret vertaisneuvojat saivat tapaamiskerran alussa kolmen tai neljän hengen ryhmässä harjoitella vertaisneuvontaa itse keksimiensä tapausten kautta. Yksi nuori toimi vertaisneuvojana, yksi apua tarvitsevana ja yksi-kaksi tarkkailijana, kuitenkin eri roolissa kuin viime kerralla (kts. kehittyvä nuori). Nuoret harjoittelivat tilannetta 20 minuuttia, jonka jälkeen tilanne purettiin. Purussa keskityttiin etenkin siihen, mikä vuorovaikutuksessa oli sujunut. Samalla kerättiin fläpille ne vuorovaikutuksessa huomioitavat seikat, jotka koettiin tärkeiksi. Nuorten tuottamat vertaisneuvojan vuorovaikutustaidot: Ratkaiseminen jätetään nuorelle Kuunteleminen Tarkentaminen Ottaa tosissaan eli eleet ja ilmeet tärkeitä, ei repeä Tilanteen suhteellistaminen Kysyminen Ratkaisuvaihtoehtojen punnitseminen Tilanteen tunnusteleminen Nuorille esiteltiin aktiivisen kuuntelun periaatteet samalla peilaten niitä heidän harjoituksiinsa. Aktiivisen kuuntelun (Ahonen, H ) tarkoituksena on: Viestiä hyväksyntää Auttaa selventämään ajatuksia Auttaa tarkentamaan ajatuksia tarkoituksenmukaisten avainkysymysten avulla Auttaa tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta Välittää optimistista suhtautumista 31

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa AKELA/SAMPOKOULUTUS Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa Terkku / partiotausta Tuntee akelan/sammon pestin ja roolin Tuntee 7-12 vuotiaan kehityksen ja elämänpiirin Tuntee ikäkautensa ohjelman ja osaa

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot