Vertaista vailla. kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaista vailla. kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta"

Transkriptio

1 Vertaista vailla kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta 1

2 Tekijät Soile Huopio Jonna Laitinen Päivi Lautaniemi Sari Montin Kalle Pietilä Tuuli Raamat-Haapakoski Päivi Timonen-Verma Ulkoasu ja taitto Marita Haukemaa Valokuvat Soile Huopio VERNE-logon alkuperäisversion suunnittelu Kati Närhi ISBN Nuorisoasiainkeskus Helsingin kaupunki Mahdollisuuksien Talo Nuorisotiedotuskeskus KOMPASSI Tämä hanke on rahoitettu Euroopan yhteisön tuella. Hankkeen sisältö ei välttämättä edusta Euroopan yhteisön tai CIMOn kantaa, eivätkä ne ole siitä millään tavalla vastuussa.

3 Vertaista vailla kokemuksia vertaisneuvojakoulutuksesta 3

4 S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s S i s ä l l y s 1 Esipuhe 5 2 Johdanto Verne-koulutus muotoutui ideasta todeksi Koulutuksen toteuttajatahot ja yhteistyökumppanit 7 3 Vertaisneuvonta ja vertaisuus Nuorten vertaisneuvonta Vertaisuudesta Miten vertaisneuvoja toimii? 11 4 Osallistujien valinta 12 5 Koulutuksen sisältö Infotilaisuus Aloitusleiri Etiikka Kehittyvä nuori Vuorovaikutustaidot Sosiaaliset palvelut Nuori ja ympäröivä maailma Nuorten palvelut Päihdekulttuuri ja rikollisuus Lopputehtävät Päätösleiri Hyvästelykerta Päätösjuhla 49 6 Arviointi 50 Kirjallisuutta ja linkkejä 54 Liitteet 56

5 1 E s i p u h e Tämä kirja on osa vertaisneuvontahanketta, joka on rahoitettu Euroopan yhteisön tuella. Yli vuoden prosessista halusimme jättää jälkeemme muille nuorisoalan ammattilaisille jotain konkreettista ja jo testattua. Mielestämme nuorten kouluttaminen oman vertaisryhmänsä vertaisneuvojaksi on tärkeää, sillä usein nuoret kertovat tuen ja neuvon tarpeesta ensimmäisenä omille ystävilleen. On tärkeää, että nuorten vertaisryhmistä löytyy nuoria, joilla on tietoa ja taitoa kättä pidempää. e s i p u h e Kiitokset ansaitsevat myös Lassi Hyttinen, joka toimi avustavana ohjaajana koulutuksen alusta loppuun, ja Heidi Karvinen, joka toimi tämän kirjan toimitussihteerinä. Toivottavasti kirja toimii riittävän ohjaavasti, kun joku taho haluaa ohjata vertaisneuvojakurssin nuorille. Haluamme tarjota oman työmme muiden käyttöön, ettei kenenkään tarvitsisi aloittaa alusta ja jotta muiden ei tarvitse toistaa meidän virheitämme. Meidän työryhmällämme kävi hyvin. Kurssille tulleet nuoret naiset olivat sitoutuneita, keskustelevia ja innostuneita. Kiitos heille kaikille siitä! Myös Fenixin ja Kompassin työryhmän jäsenet paneutuivat oman perustehtävänsä lisäksi kurssiin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kiitos siitä. 5

6 2.1 VERNE-koulutus muotoutui ideasta todeksi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kohdennetun nuorisotyön toimiston alaisuudessa olevat FENIX Mahdollisuuksien Talo (Dooris ja SPR:n Haavi-projekti) sekä Nuorisotiedotuskeskus Kompassi suunnittelivat ja toteuttivat 120 tunnin mittaisen vertaisneuvojakoulutuksen nuorille. Koulutus alkoi lokakuussa 2003 ja päättyi maaliskuussa Koulutuksen eettisenä perustana olivat nuorisoasiainkeskuksen arvot: toisesta välittäminen, osaaminen, tavoitetietoisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Vertaisneuvojakoulutukseen oli tavoitteena saada kaksikymmentä vuotiasta nuorta, jotka ovat kiinnostuneet auttamaan, tukemaan ja neuvomaan omaan ikäluokkaansa kuuluvia nuoria. Kiinnostuksen mukaan heillä olisi jatkossa mahdollisuus työskennellä mm. FENIXissä ja Kompassissa tai muissa nuorisotiedotuksen ja neuvonnan toimipisteissä vertaisneuvojina. o h d a n t o 2 Johdanto VERNE-koulutuksesta oli tavoitteena tehdä toimiva malli, Good Practice, jota voidaan nuorisoneuvonnan ja nuorisotiedotustyön ammattikunnassa käyttää apuna, kun halutaan nuorten osallistuvan nuorisoneuvonta ja -tiedotustyöhön. Lähiyhteistyökumppani Viron Saarenmaalta oli koko koulutuksen ajan seuraamassa ja arvioimassa VERNE-koulutuksen etenemistä. 6

7 2.2 Koulutuksen toteuttajatahot ja yhteistyökumppanit FENIX - Mahdollisuuksien Talo (http://www.nuoriso.hel.fi; kumppanuushankkeessa ovat mukana Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, terveys- ja sosiaalivirasto sekä järjestöistä Aseman Lapset ry ja SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri (http://www.redcross.fi/spr_suomi). Koulutuksen käytännön toteutuksesta FENIXin puolella vastasivat Nuorten tukikeskus Dooris ja SPR:n Haavi-projekti. FENIX tarjoaa laadukasta monipuolista osaamista sekä nuorille että heidän vanhemmilleen, perheilleen ja verkostoilleen. FENIX tuottaa myös erityisnuorisotyön asiantuntijapalveluita muille nuorten kanssa työskenteleville. Toimintamuotoina ovat matalan kynnyksen kahvila, nuorten kokonaisvaltainen kohtaaminen, työharjoittelu ja kuntouttava työtoiminta, nuorten opiskelun tukeminen, ilta- ja viikonlopputoiminta sekä tapahtuminen järjestäminen. Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen Nuorisotiedotuskeskus Kompassin (http://kompassi.lasipalatsi.fi) keskeisin tehtävä on alle 26- vuotiaiden nuorten elämän olosuhteiden parantaminen ja elämänhallinnan tukeminen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen avulla. Kompassi tarjoaa nuorille tietoa eri aiheista, henkilökohtaista neuvontaa, erilaisia tiedotusmateriaaleja ja tietokoneita internetistä tiedonhakua varten tai esimerkiksi työhakemuksen tekoon. Kompassin tavoitteena on mahdollistaa nuorten itsensä osallistumisen vertaistiedotukseen. Viron yhteistyökumppanina toimi nuorisojärjestö MTÜ Noorteühendus Generatsioon. Järjestön toiminta on suunnattu lasten ja nuorten aktivoimiseen, motivoimiseen ja informoimiseen. Tarkoituksena on tukea nuoria osallistumaan oman elinympäristönsä ja elinolosuhteittensa vaikuttamiseen. Vaikuttavuutta toteutetaan paikallistasolla, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla eri projektien ja tapahtumien kautta. Franzeska Vakkum Virosta osallistui aloitusleirille ja muutamalle koulutuskerralle. Päätösleiri toteutettiin yhteistyössä virolaisten nuorten ja nuoriso-ohjaajien kanssa. Virossa aloitetaan vastaavanlainen vertaisneuvojakoulutus syksyllä

8 3 Vertaisneuvonta ja vertaisuus 8

9 3.1 Nuorten vertaisneuvonta Vertaisneuvoja on ryhmän jäseniin nähden vertainen eli nuorten vertaisneuvonnassa nuoret ohjaavat ja auttavat toisia nuoria. Vertaisneuvojalla on omakohtaista kokemusta samoista asioista kuin ryhmän jäsenillä ja hän pystyy näin helpommin samaistumaan autettavaan. Nuorten on myös havaittu omaksuvan uusia ajatuksia ja käyttäytymismalleja helpommin toisiltaan kuin aikuisilta, vanhemmilta tai opettajilta. Vertaisneuvoja voi olla myös oman vertaisryhmänsä aktiivinen toimija ja mielipidevaikuttaja. Usein nuorten erilaisissa ryhmissä on luonnostaankin vertaisneuvojia tai vertaisjohtajia, joita muut nuoret kunnioittavat ja kuuntelevat. Osallistuminen vertaisneuvojakoulutukseen ei välttämättä sido nuorta toimimaan virallisena vertaisneuvojana vaan hän voi omalla esimerkillään vaikuttaa nuorten asenteisiin, käytökseen ja elämäntilanteisiin. (Lindström, N. & Autio, K. 2003; Heiskanen, T. & Hiisijärvi, S.) Vertaisneuvojakoulutuksessa nuorille opetetaan erilaisia tietoja ja taitoja, jotka lisäävät heidän tietämystään erilaisista nuoria koskettavista aiheista. Samalla nämä nuoret oppivat keinoja toimia paremmin toisten nuorten apuna ja tukena. Tavoitteena on, että vertaisneuvojanuoret aktivoivat muita nuoria vaikuttamaan itse omaan elämäntilanteeseensa. Vertaisneuvojakoulutuksessa painotetaan, että vertaisneuvoja ei ole auktoriteetti, sillä jyräävien ihmisten lähellä ei synny rentoa, tasavertaista ja turvallista ilmapiiriä. Parhaimmillaan vertaisneuvoja on ennemminkin kanssakulkija, joka auttaa toista nuorta suuntaamaan omat voimavaransa hyödylliseen käyttöön. Tämä edellyttää hyvää itsetuntemusta vertaisneuvojalta sekä sitä, että vertaisneuvoja on sinut itsensä kanssa. (Lindström, N. & Autio, K. 2003; Heiskanen, T. & Hiisijärvi, S.) 9

10 3.2 Vertaisuudesta Vertaiset ovat samassa sosiaalisessa järjestelmässä toimivia ja samankaltaisia arvoja omaavia henkilöitä. Vertaisuus tarkoittaa myös sitä, että omataan sama kokemusmaailma sekä puhutaan ja ymmärretään samaa kieltä. Vertaisuus tarkoittaa tasavertaisuutta, eivätkä vertaiset nosta itseään muiden yläpuolelle. (Lindström, A. & Autio, K. 2003) Samanlainen Samanarvoinen Nuori voi kuulua useaankin erilaiseen vertaisryhmään. Vertaisuutta voi määrittää esimerkiksi alue, sosiaalinen tausta tai yksilölliset erityispiirteet ja kiinnostuksen kohteet. (Lindström, A. & Autio, K. 2003) V E R T A I N E N Samanikäinen 10

11 3.3 Miten vertaisneuvoja toimii? Vertaisneuvonnalla tarkoitetaan nuorten toimimista osallisena omassa vertaisryhmässään siten, että vertaisneuvoja tukee omaa ja muiden nuorten hyvinvointia ja mielekästä vapaa-aikaa. Vertaisneuvontaa voi toteuttaa monilla eri tavoilla omien mielenkiintojen ja toimintatapojen mukaan. Vertaisneuvoja voi ohjata, tukea, motivoida ja innostaa muita nuoria. Vertaisneuvoja: Ohjaa Tukee Motivoi Jakaa sitä tietoa, jonka itse hallitsee Innostaa ja kannustaa Mahdollistaa toimintaa Suunnittelee Raportoi Jakaa tehtäviä (Lindström, A. & Autio, K. 2003) 11

12 4 Osallistujien valinta O s a l l i s t u j i e n v a l i n t a O s a l l i s t u j i e n v a 12

13 Koulutukseen osallistuvat nuoret kutsuttiin koulutukseen henkilökohtaisesti. Jos koulutukseen olisi voinut ilmoittautua itse, lappu seinällä periaatteella, olisi siihen mahdollisesti hakeutunut vain niitä nuoria, jotka muutenkin hakeutuvat erilaisiin projekteihin ja ovat hyvin aktiivisia. Tavoitteena oli koota ryhmä, jossa on erilaisia nuoria, sekä poikia että tyttöjä, ja sellaisia nuoria, jotka itsekin hyötyisivät koulutuksesta. Etenkin Helsingin keskustassa liikkuvia nuoria yritettiin aktivoida mukaan. Kutsut annettiin nuorille kirjallisen esitteen muodossa (Ks. Liite 1) ja samalla heille kerrottiin koulutuksesta ja siitä, miksi heidät oli valittu mukaan. Ennen infotilaisuutta olimme kutsuneet mukaan 20 nuorta, joista 11 saapui paikalle infotilaisuuteen. Monet jättivät tulematta tapaamiseen, koska oli päätetty, että ne, jotka eivät pääse osallistumaan aloitusleirille, eivät voi osallistua koulutukseen. Aloitusleirin tärkein tavoite oli ryhmäyttäminen ja luottamuksen herättäminen nuorissa. Koimme, että myöhäisemmät leirin jälkeiset mukaantulot olisivat voineet rikkoa ryhmäytymistä. VERNEkoulutukseen osallistui lopulta yhdeksän tyttöä, iältään vuotta. Puolella koulutukseen osallistuneista oli maahanmuuttajatausta. l i n t a O s a l l i s t u j i e n v a l i n t a O s a l l i s t u j i e n v a l i n t a 13

14 5 K o u l u t u k s e n s i s ä l t ö K o u l u t u k s e n s i s ä l t ö K o u l u t Koulutuksen sisältö 14

15 u k s e n s i s ä l t ö K o u l u t u k s e n s i s ä l t ö K o u l u t u k s e n s i s ä l t ö K o u Koulutuksen sisällöksi valittiin teema-alueita, jotka työkokemuksemme pohjalta ovat olennaisia nuoren elämässä ja joista nuoret tarvitsisivat lisää tietoja ja taitoja toimiakseen toisen nuoren vertaisneuvojana. Koulutuksen toimintatavoissa painotettiin toiminnallisuutta ja nuorten osallistumista. Koulutuskerrat järjestettiin viikoittain keskiviikkoiltaisin. Aikaa kunkin koulutuskerran toteuttamiseen oli varattu kolme tuntia. Koulutuskertojen sisällöllisiin kuvauksiin ei ole liitetty kaikkea käytettyä materiaalia, vaan kuvauksessa on pyritty selventämään kertojen sisältöä pääpiirteissään. Lisää materiaalia käsiteltyihin aiheisiin löytyy kirjallisuutta ja linkkejä otsikon alta. Ohjaajia oli jokaisella kerralla kaksi. Lisäksi Lassi Hyttinen oli avustavana ohjaajana hoitamassa käytännön asioita. 15

16 5.1 Infotilaisuus Infotilaisuuden tavoitteena oli johdatella nuoria vertaisneuvojakoulutuksen aiheisiin ja esitellä heille kurssin ohjaajat. Ohjaajat ja VERNE-koulutukseen osallistujat tutustuivat toisiinsa erilaisten nimileikkien avulla. Tutustumisen jälkeen käytiin läpi VERNE-koulutuksen sisältöä ja tarkoitusta. Lisäksi esiteltiin tulevaa aloitusleiriä, jonne lähdettäisiin seuraavana viikonloppuna. Ensimmäisellä kerralla käsiteltiin seuraavia kysymyksiä: Miksi nuoret olivat kiinnostuneita koulutuksesta? Millaisia odotuksia heillä oli koulutuksen suhteen ja millaisin miettein he olivat lähteneet koulutukseen mukaan? Nuoret jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa heillä oli tarkoituksena pohtia sen hetkisiä tuntemuksiaan infotilaisuudesta ja koko VERNE-koulutuksesta. Heränneet kysymykset ja ajatukset käytiin lopuksi yhdessä läpi. Nuorten toiveina oli muun muassa tutustua paremmin muihin kurssilaisiin, saada uutta tietoa, oppia uutta, saada toimintaa ja sosiaalisuutta elämään sekä saada pohjaa nuoriso- tai sosiaalityöhön. Toiveina oli myös, että koulutus antaisi valmiuksia muiden nuorten auttamiseen ja tiedon jakamiseen. Lisäksi ajatuksena oli, että koulutus vahvistaisi omaa elämänhalua ja uskoa tulevaisuuteen. Jaettu materiaali: Ohjaajien yhteystiedot, aloitusleirin sisältö, valokuvaus/videointilupa, alaikäisen leirilleilmoittautumislomake. 16

17 Infotilaisuudessa Fenixissä nuoret ja ohjaajat tapasivat ensimmäisen kerran. Nimiä opeteltiin naruleikin avulla. 17

18 5.2 Aloitusleiri Aloitusleirillä tutustumiseen käytettiin erilaisia leikkejä. Leikkien tarkoituksena oli ryhmäyttää nuoria. Runsaisiin ryhmätöihin nuoret jaettiin erilaisin leikein. Ryhmätöihin jako onnistui hyvin hajottamaan jo entuudestaan tutut kaveriryhmät. Toiminnallisia leikkejä ja tehtäviä olivat esimerkiksi: Nimien opettelu: ilmapallon heittäminen nimellä ringissä. Luottamusharjoitteet: pyörtyvän kiinniotto ryhmässä, ryhmän johdattaminen sokkona köysirataa pitkin maastossa ja luottamusrinki. Leirin alussa keskusteltiin peloista ja odotuksista leiriin liittyen. Nuorten pelkoja olivat muun muassa: Esiintyminen muiden edessä Muut eivät hyväksy joukkoon Leiri ei onnistu niin kuin ennalta suunniteltiin Ikävät yllätykset Nukun huonosti Nuorten odotuksia olivat muun muassa: Tutustua uusiin ihmisiin Oppia jotain uutta Pitää hauskaa Infoa VERNE-koulutuksesta Hyviä keskusteluja Kaikilla on hyvä olla 18 Olen osa isoa kokonaisuutta oli aloitusleirin yksi rastitehtävä, jossa ryhmien tuli kehyksellä rajata kuva maastossa.

19 Nuorten kanssa mietittiin yhdessä VERNE-koulutusryhmää, sen merkitystä, tavoitteita ja periaatteita. VERNE-koulutuksen tavoitteita: Saada valmiuksia olla neuvonantajana muille nuorille Lisätä omaa tietämystä VERNE-koulutuksen todistus antaa mahdollisuuksia Maahanmuuttaja nuoret voivat saada helpommin kontaktin toisiin maahanmuuttaja nuoriin VERNE-koulutus onnistuisi niin, että tämä kurssi ei jäisi ainoaksi Yhdessä pohdiskelu ja puuhailu Erilaiset ihmiset, mielipiteet ja näkökannat Yhteistyön ja yhteishengen kehittyminen VERNE-koulutuksen periaatteita: Nuoret opetetaan arvostamaan muita ihmisiä Oppia, miten nuori voi olla toiselle läheisempi ystävä Autetaan nuoria puhumaan omista ongelmistaan Nuorten itsetunnon kohentaminen ja oman itsensä arvostaminen Tärkeysjärjestys elämän asioissa Opittujen taitojen hyväksikäyttäminen Kuuntelemaan oppiminen VERNE-koulutuksen tavoitteet ohjaajien näkökulmasta: Kurssille osallistuva nuori kehittyy yksilönä Vuorovaikutuksellinen ilmapiiri Nuoren itsevarmuuden vahvistaminen Tuetaan nuoria oppimisprosessin loppuun saakka Ei ammattilaisia VERNE-koulutuksen päätyttyä VERNE-koulutuksen periaatteita ohjaajien näkökulmasta: Nuoren oma valinta, miten hän osallistuu kurssin jälkeen Etsitään hyviä ratkaisuja yhdessä Vastuunotto Sitoutuminen Motivaatio Palaute tärkeää Ryhmä on rajannut ihmisen koivumaisemassa. Leirillä haluttiin luoda yhteiset VERNE-koulutuksen pelisäännöt ja samalla suuntaviivat vastuun ottamiselle. Nuoret suorittivat kolmen hengen ryhmissä neljä rastitehtävää maastossa. Esimerkiksi yhden rastin aiheena oli laatia säännöt VERNEryhmälle. Nuoret tuottivat seuraavat säännöt: Läsnäolo, osallistuminen tosissaan Omavalintainen esitys tehtynä Mukana koko ajan kurssin loppuun asti Tehdä yhteistyötä Jos ei pääse osallistumaan ilmoittaa, kysyy muilta mitä on tehty 19

20 Yksi sisältökokonaisuus leirillä oli sitoutuminen, josta keskusteltiin yhdessä nuorten kanssa seuraavien periaatteiden pohjalta. (Rovasalo, A.) Luottamusharjoitus aamutuimaan kummitustarinoiden värittämän yön jälkeen. Aloitusleirin tunnelmissa syntyi myös pitkä pätkä kaulahuivia. Ohjaajat Lassi, Päivi ja Franzeska. Sitoutuminen ei voi olla vain velvollisuus, vaan sitoutuminen on tahdon ja halun asia. Tässä mielessä sitoutuminen ei ole niinkään ulkoinen asia, vaan sisäinen kokemus ja pyrkimys, joka tapahtuu omasta aloitteesta. Sitoutumisen tärkein taito on sitoutua itseensä - eli kyky olla kosketuksissa halujensa tasapainoon. Kun tunnen, mitä haluan, olen jo sitoutunut. Sitoutuminen ei ole erillisyyden kieltämistä vaan pikemminkin yhteenkuuluvuuden tunnustamista. Sitoutuminen ei tarkoita epäilyn kieltämistä. Usko ja epäilys eivät välttämättä sulje toisiaan pois, aivan kuten rakkauteenkin liittyy eron mahdollisuus. Sitoutuminen voi jopa vahvistua, jos epäily on avoimesti tiedostettu ja tunnustettu. Sitoutuminen voi olla myös velvollisuus, mutta mitä se tarkoittaa, lienee jokaisen oma asia. 20 Leirillä käytettiin itsetutkiskelua kysymällä itseltä; minkälainen minä olen toiselle nuorelle? Jotta nuori voi toimia tukena toiselle nuorelle on tärkeää, että tuntee itsensä. Nuoret miettivät, keitä he ovat, seuraavanlaisen piirrostehtävän kautta: Nuoret piirsivät paperille 1) Minä ja läheiseni 2) Mitä teen ja mistä pidän 3) Unelmani 4) Luonteeni Nuoret esittelivät kuvat toisilleen ja kirjoittivat toisen piirustukseen/paperille kolme asiaa, miksi piirustuksen tekijästä tulee hyvä vertaisneuvoja.

21 Jotkut nuoret kokivat tehtävän hankalaksi ja aikaa vieväksi. Kuitenkin esiteltyään kuvat toisilleen ja kirjoitettuaan toistensa kuviin kolme motivoivaa ominaisuutta he kokivat, että tehtävä oli antanut itseluottamusta. Itseluottamusta oli vahvistanut se, että he olivat joutuneet miettimään, mitä kertoa ja jakaa itsestään muille. Tämän lisäksi he olivat saaneet hyvän kokonaiskuvan toisistaan. Tehtävien purkua. Nuoret esittivät räpin ystävyydestä ja näytelmän petit luottamukseni. Itseanalyysiharjoitus kuka minä olen? 21

22 Nuoret tunnistivat hyvin omat vertaisryhmänsä, kun he saivat aloitusleirillä tehtäväksi miettiä niitä. Nuoret listasivat esimerkiksi seuraavia ryhmiä vertaisryhmikseensä: Urheilijat Opiskelijat Yksinhuoltajaäitien lapset Ulkomaalaiset Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa mietittiin, että tärkeää vertaisneuvojatoiminnassa ovat eräänlaiset tuntosarvet, oma turvallisuus, luottamuksen ylläpitäminen, tilanneherkkyys (objektiivisuus, jämäkkyys ja eteenpäin ohjaaminen) sekä rauhallisuus. Nuoret miettivät myös vertaisneuvojan oikeuksia ja velvollisuuksia. Vertaisneuvojan oikeudet: Kieltäytyä Mielipiteeseen Puuttua epäkohtiin Olla oma itsensä Ohjaukseen Koulutukseen Palkitsemiseen Huonoon päivään Saada palautetta Kysyä Vertaisneuvojan velvollisuudet: Vaitiolovelvollisuus Olla luottamuksen arvoinen Siirtää liian isot asiat tai ongelmat eteenpäin Auttaa ja kuunnella Kysyä Jakaa ja kantaa vastuuta Pitää kiinni sovituista säännöistä Tehdä asioita omien resurssien mukaisesti 22 Ruoka-aika Rantalahden kurssija leirikeskuksessa Janakkalassa. s y ö m ä ä n!

23 Verneläiset ohjaajineen aloitusleirin ryhmäkuvassa kotiinlähdön tunnelmissa. Kun nuorilta kysyttiin leirillä, mikä sai heidät liikkeelle ja mitkä asiat motivoivat vertaisneuvojakoulutukseen ja vertaisena toimimiseen, saatiin listattua asioita, jotka voivat motivoida vertaisneuvojaa ja auttaa heitä jaksamaan vertaisena. Motivoivia tekijöitä: Auttamisen tarve Vaikuttaminen Onnistumisen kokemukset Mielenkiintoiset aiheet Taitojen oppiminen Uuden oppimisen ilo Mukava ilmapiiri ja ihmiset Kehittyminen, palaute Vuorovaikutus Jaksamista parantavat tekijät: Positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset Hauskanpito Hyvinvoinnista huolehtiminen, puhuminen Taustatuki Yhdessä suunnittelu Turvallisuus Yksityiselämä, harrastukset Tarpeellisuuden tunne Toiminta Nuorten kanssa keskusteltiin näistä motivaatioon ja jaksamiseen liittyvistä asioista niin, että kaikki saivat sanoa oman mielipiteensä. Nuorille pyrittiin painottamaan, että on olennaista ajatella myös itseään ja että hauskanpito on olennainen osa vertaisneuvojakoulutusta. Keskustelujen kautta nousi erityisesti esille, että ryhmä ja sen tuki on jaksamisen ja motivaation kannalta erittäin tärkeää. 23

24 Etiikka Koulutuskerralla omista ja elinympäristön arvoista tehtiin arvoseitti. Nuoret tekivät seitin itseään varten. Omia arvojaan ei tarvinnut tuoda julkisesti esille, ellei itse halunnut. Arvot ja etiikka-aihetta käytiin läpi arvoseitin avulla seuraavalla tavalla: Nuoret miettivät itsenäisesti omia arvojaan, minkä mukaan elämäänsä elävät, ja listasivat ne arvoseitin keskiöön. Aihetta sai pohtia myös pareittain. Ketkä/mitkä tahot /henkilöt/ ryhmät vaikuttivat elämään? Kukin nuori lisäsi yhden tahon per seitin yksi osio/sektori. Nuoret listasivat kuhunkin seittiin samalle sektorille, mitkä ovat kunkin tahon arvot, ja samalla pohtivat, miten ne vaikuttavat omien arvojen muotoutumiseen. Mikä taho vaikuttaa voimakkaimmin? jne. Nuorten arvoseitin sisältöä purettiin yhteenvetona isolle arvoseitille (Ks. kuva). Ulommainen osio: yhteiskunnan arvot, normit, suositukset läpikäyntiä. Viimeiseksi pohdittiin yhdessä käytännön tilanteita, joissa omat ja läheisen tahon arvot ovat olleet ristiriidassa omien arvojen kanssa. Tämän jälkeen mietittiin yhdessä, mitä ongelmia voi esiintyä, kun toimii vertaisneuvojana sekä sitä, miten nuorten omat arvot vaikuttavat vertaisneuvontaan. Tärkeää nuorille oli pohtia omaa käyttäytymistään eettisestä näkökulmasta neuvontatilanteissa ja sitä, mikä on neuvojan rooli neutraalina tukijana ja mahdollisuuksien avaajana, ei valmiita päätöksiä kertovana vertaisena. Lisäksi nuoret miettivät omaan elämäänsä liittyviä käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa arvot ovat vaikuttaneet näkyvästi. Tapauksista keskusteltiin nuorten kanssa ja mietittiin, miten eri tilanteissa voi menetellä.

25 Yhteiskunnan arvot, normit, säännöt, lait -tuki -rakkaus -nöyryys -hyvinvointi -huolenpito -tasa-arvo -terveys -uskonto -kulttuuri, perinteet -kunnioitus -yhdessäolo -vastuuntuntoisuus -luottamus -olla esikuvana -avuliaisuus -auttaminen Tukihenkilö -erilaisuuden hyväksyminen -terveys, hyvinvointi -tulevaisuus -tuki -kasvatus -tieto Koulu -yhdessäolo -kasvatus -yhteydenpito -rakkaus -sukulaisuus -kunnioitus -huolenpito Suomi, muu maailma -luottamus -rakkaus -yhdessäolo -tulavaisuus -täydellisyys -kuunteleminen -rehellisyys -uskonto -arvostelemattomuus -oikeudenmukaisuus -erilaisuuden hyväksyminen -rehellisyys -täsmällisyys -luottamus -oma-aloitteisuus -tuottavuus -tehokkuus -ammatillisuus -ystävällisyys -avoimuus Perhe Poika/tyttö -ystävä Työpaikka työkaverit -perhe -rakkaus -kaverit, ystävät -juuret -terveys -tasa-arvo -rehellisyys Omat arvot -yksilöllisyys -itsenäistyminen -selviytyminen -itsestään huolta pitäminen -oikeudenmukaisuus -ennakkoluulottomuus -uskonnon arvojen noudattaminen -toisten huomioon ottaminen -jakaminen -rohkaisu Sukulaiset Ympäristö yhteiskunta Paras ystävä Politiikka -hyvinvointi -perinteet -ystävällisyys -tukeminen -rehellisyys -uskonto -arvostelemattomuus -rakkaus -luottamus -kunnioitus Uskonnolliset normit -viihde -totuus -tuottavuus -tiedon levittäminen Media Verne -luottamus -ryhmäytyminen -hauskuus -ravitsemus -ystävyys -verne-periaatteet Ystävät -luottamus -rehellisyys -hauskanpito -uskollisuus -inhimillisyys -valta -muutos -parannus -kommunikointi -oman asian ajaminen -hyvinvointi 25 Demokratia, ihmisoikeudet, lasten oikeudet jne.

26 5.4 Kehittyvä nuori Kehittyvä nuori - koulutuskerralla keskusteltiin siitä, miten nuoret itse määrittelevät nuoruusiän. Sitten käytiin läpi nuoruusiän kehitysvaiheet sekä poikien ja tyttöjen nuoruusiän fyysinen ja psyykkinen kehitys. Teorian edetessä myös keskusteluun varattiin aikaa. Lisäksi koulutuskerralla käsiteltiin nuoruusiän kehitykselliset tehtävät (Aalberg, V. 2002): Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjoamastaan tyydytyksestä ja heihin kohdistuneista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla. Pubertiteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin määrittäminen. Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana. Joukkojen ulkopuolelle jäävät ovat riskissä vuotiailla on teemojen ympärillä olevia ryhmiä. Ryhmät hajoavat heteroseksuaalisuuteen. 26

27 Yhdessä käsiteltiin myös seksuaalista kehitystä. Koska seksuaalisuusaihe voi tuntua jollekin vaikealta, varsinkin kun siitä puhutaan suuremmassa ryhmässä, on hyvä jakaa nuoret pienempiin ryhmiin. Seksuaaliasioiden käsittelyä harjoiteltiin ryhmäharjoitusten avulla. Ryhmissä oli 3 4 henkilöä /harjoitus. Seuraavana on yksi esimerkki tapauksesta, jota käytettiin koulutuksessa: Olet 16-vuotias Hannis, joka on seurustellut poikaystävänsä Villen kanssa jo kohta kaksi vuotta. Sinun mielestäsi teillä menee ihan ok, mutta seksisuhde on alusta alkaen ollut vaikea juttu. Ville haluaa seksiä päivittäin, eikä missään nimessä halua käyttää kortsua, koska se vie kaiken tunnon ja fiiliksen pois seksistä. E-pillerit eivät sovi sinulle, koska verenpaineesi nousee niistä heti ja sinua pyörryttää ja voit huonosti. Kolme kertaa olet jo ottanut jälkiehkäisypillereitä, kun olet pelännyt tulevasi raskaaksi, mutta nekin oksettavat. Sinua ei seksi kiinnosta niin paljon kuin Villeä. Kuukautisesi ovat kolme viikkoa myöhässä ja olet kauhusta kankea, vaikka ajattelet, ettei niin voi käydä mulle. Päätät etsiä käsiisi uintijoukkueesi kakkosvalmentajan Sofian, joka on 19-vuotias ja todella mukava. Olette jutelleet paljon ennenkin. Tänään treenien jälkeen Sofia tulee itse kysymään sinulta, miten voit, kun näytät aika huonolta. Menette suihkun jälkeen uimahallin kahvioon juttelemaan. Päätät nyt kertoa asioistasi Sofialle Yksi nuori esitti tilanteessa vertaisneuvojaa, toinen tukea hakevaa nuorta ja 1 2 tarkkailivat tilannetta. Tukea hakevaa nuorta esittävälle annettiin roolihahmo, joka selitettiin tarkasti vain hänelle. Vertaisneuvojalle kerrottiin, missä kontekstissa hän tapaa tuettavansa. Tarkkailijat seurasivat tilannetta hiljaa tehden muistiinpanoja vertaisneuvojan toiminnasta ja miettivät samalla, mitkä neuvot olivat hyviä ja mitä olisi voinut sanoa/tehdä toisin. Vertaisneuvojakoulutettavat saivat ryhmissä harjoitella tilannetta 20 minuuttia. Sen jälkeen tarkkailija sai kertoa, mitä oli huomioinut harjoituksen aikana. Tämän jälkeen kaikki pienryhmät koottiin yhteen ja yksi tapaus kerrallaan käytiin läpi. Seuraavia aiheita käsiteltiin: Kokemuksia; oliko vaikeaa olla autettava, vertaisneuvoja tai pysyä tarkkailijana hiljaa? Miten tilanteet etenivät? Mihin ratkaisuihin päädyttiin? Omia kokemuksia ja kertomuksia aiheesta. Muut saivat kertoa omia mielipiteitään ja ideoitaan. 27

28 Viimeiseksi käytiin läpi tietoa tärkeimmistä asioista ja keskusteltiin siitä, mitä olisi voinut ottaa huomioon. Muun muassa seuraavia vinkkejä nuoret saivat omaan työskentelyynsä: Kuukautiset myöhässä - Raskaustestiin heti, jotta voidaan selvittää, kuinka pitkälle raskaus on edennyt. Raskaustestin voi tehdä ilmaiseksi terveyskeskuksen terveydenhoitajalla tai ehkäisyneuvolassa. Tärkeää olisi, että paikalla olisi ammattitaitoinen henkilö, koska järkytys ja tunteenpurkaukset voivat olla kovia. Tieto vaihtoehdoista on myös tärkeää. Seksiä päivittäin - Seksin harrastaminen usein on normaalia, kunhan siitä ei synny riippuvuus. Jokaisella on oikeus kieltäytyä, jos ei halua seksiä! Parisuhteessa on tärkeää keskustella molempien tuntemuksista ja yrittää löytää kompromisseja. Ilman kondomia - Kondomi on melkein ainoa vaihtoehto, jos hormonivalmisteet eivät sovi. Kondomia käytettäessä ajatellaan molempien osapuolten mahdollisimman turvallista ja hyvää oloa. Jälkiehkäisy ei ole jatkuva vaihtoehto. 28

29 Nuorten seksuaaliset oikeudet käytiin läpi, koska niistä on hyötyä vertaisneuvojalle koskivat apua tarvitsevan nuoren kysymykset mitä tahansa seksuaalisuutta koskevaa asiaa. Kaikilla maailman nuorilla on sukupuolesta, ihonväristä, seksuaalisesta suuntauksesta tai terveydentilasta riippumatta seksuaalisina olentoina seuraavat oikeudet (Väestöliiton kokoamat oikeudet & Pohjoismaiden julkilausuma nuorten seksuaaliterveydestä ja oikeuksista.): 1. Oikeus elämään, oikeus olla oma itsensä, tehdä itsenäisiä päätöksiä, ilmaista mielipiteensä. 2. Oikeus nauttia seksuaalisuudesta, olla turvassa, valita vapaasti, haluaako avioitua vai pysyä naimattomana sekä oikeus perhesuunnitteluun. 3. Oikeus tietoon seksuaalisuudesta, ehkäisymenetelmistä, sukupuolitaudeista ja HIV:stä, ja omista oikeuksistaan. 4. Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi ei-toivotuilta raskauksilta, sukupuolitaudeilta ja HIV:ltä sekä seksuaaliselta hyväksikäytöltä. 5. Oikeus seksuaaliterveyshuoltoon, joka on luottamuksellista, korkeatasoista, ja joihin nuorilla on varaa ja jota annetaan molemminpuolisella kunnioituksella. 6. Oikeus osallistua ohjelmien suunnitteluun nuorille nuorten kanssa, ja oikeus vaikuttaa nuoria koskeviin päätöksiin seksuaaliterveyskysymyksissä. 29

30 5.5 Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaidot - koulutuskerralla tehtiin case-harjoitus todellisen huolenaiheen pohjalta kolmen henkilön ryhmissä ilman teoreettista tietoa. Samalla pohdittiin, mikä on olennaista vertaisneuvojan vuorovaikutuksessa. Koulutuksellisesti käytiin läpi eläytyvä/aktiivinen kuuntelu ja ABC-menetelmä. Viimeiseksi tehtiin harjoitus kolmen henkilön ryhmissä opitun pohjalta ja käytiin palautekeskustelu. Ryhmäläiset kuuntelivat aktiivisesti. 30

31 Harjoitus: Nuoret vertaisneuvojat saivat tapaamiskerran alussa kolmen tai neljän hengen ryhmässä harjoitella vertaisneuvontaa itse keksimiensä tapausten kautta. Yksi nuori toimi vertaisneuvojana, yksi apua tarvitsevana ja yksi-kaksi tarkkailijana, kuitenkin eri roolissa kuin viime kerralla (kts. kehittyvä nuori). Nuoret harjoittelivat tilannetta 20 minuuttia, jonka jälkeen tilanne purettiin. Purussa keskityttiin etenkin siihen, mikä vuorovaikutuksessa oli sujunut. Samalla kerättiin fläpille ne vuorovaikutuksessa huomioitavat seikat, jotka koettiin tärkeiksi. Nuorten tuottamat vertaisneuvojan vuorovaikutustaidot: Ratkaiseminen jätetään nuorelle Kuunteleminen Tarkentaminen Ottaa tosissaan eli eleet ja ilmeet tärkeitä, ei repeä Tilanteen suhteellistaminen Kysyminen Ratkaisuvaihtoehtojen punnitseminen Tilanteen tunnusteleminen Nuorille esiteltiin aktiivisen kuuntelun periaatteet samalla peilaten niitä heidän harjoituksiinsa. Aktiivisen kuuntelun (Ahonen, H ) tarkoituksena on: Viestiä hyväksyntää Auttaa selventämään ajatuksia Auttaa tarkentamaan ajatuksia tarkoituksenmukaisten avainkysymysten avulla Auttaa tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta Välittää optimistista suhtautumista 31

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3. Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS. Prosessin eteneminen:

TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3. Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS. Prosessin eteneminen: TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS Prosessin eteneminen: 1. Ensin pidettiin ryhmässä aikuisten kesken palaveri, jossa mietittiin ryhmän ydin asia. Tärkeimmäksi koettiin -

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot