momentti3_09lmu.fm Page 1 Friday, March 20, :33 AM 3/2009 Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti3_09lmu.fm Page 1 Friday, March 20, :33 AM 3/2009 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 6 MIETINNÖT YM. 6 ASETETUT TOIMIELIMET 8 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallintooikeus 10 KKO:N VALITUSLUVAT 14

2 Lait tulevat voimaan Laki laillisesta tuomioistuimesta ja oikeudenkäynnistä eräissä tapauksissa annetun lain kumomomentti3_09lmu.fm Page 2 Friday, March 20, :33 AM Momentti 3/2009 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki ajoneuvolain muuttamisesta, laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä ja laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän väliaikaisesta järjestämisestä HE 236/2008 vp LiVM 2/2009 vp Laki ajoneuvolain muuttamisesta ja laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän väliaikaisesta järjestämisestä tulivat voimaan Laki yksittäishyväksynnän järjestämisestä tulee voimaan Ajoneuvojen EY-tyyppihyväksyntävelvoite ulotetaan koskemaan kaikkia uusia autoja ja niiden perävaunuja. Yksittäin valmistettujen tai maahantuotujen uusien autojen ja niiden perävaunujen hyväksyminen liikenteeseen muutetaan tapahtuvaksi rekisteröintikatsastuksen sijasta yksittäishyväksynnöillä. Yksittäishyväksyntää ja sen väliaikaista järjestämistä koskevilla laeilla luodaan EY-tyyppihyväksymättömien ajoneuvojen yksittäishyväksyntämenettely Suomeen. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 :n muuttamisesta ( /2009) HE 235/2008 vp TaVM 1/2009 vp Lait tulivat voimaan Laeissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin niistä perusteista, joilla Finanssivalvonta voi kieltää huomattavien omistusosuuksien hankkimisen luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, vakuutusyhtiössä ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisössä. Lisäksi laeissa säädetään nykyistä tarkemmin kieltämismenettelystä. Lisäksi kumotaan säännökset, joilla rajoitetaan luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan toimimista samaan konserniin kuuluvan toisen toimialan hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana. Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista HE 6/2009 vp VaVM 1/2009 vp Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista vuosilta 2009 ja 2010 tehtävien poistojen enimmäismäärät korotetaan kaksinkertaisiksi säännönmukaisten poistojen enimmäismääriin verrattuna. Lakia sovelletaan verovuosilta 2009 ja 2010 toimitettavissa verotuksissa. Laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa (173/ 2009), laki eläkesäätiölain muuttamisesta (174/2009) ja laki vakuutuskassalain muuttamisesta (175/2009) HE 152/2008 vp StVM 3/2009 vp Lait tulivat voimaan Vapaaehtoinen lisäeläkejärjestelmä uudistetaan siten, että myös eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa on mahdollista toteuttaa kollektiivisia, maksuperusteisia ammatillisia lisäeläkejärjestelyjä. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus välittömästi valmistelee eläkerahastoja koskevan kokonaisuudistuksen, joka sisältää uudet lisäeläkejärjestelyt ja joka turvaa vakuutettujen ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintaedellytykset tarkoituksenmukaisella tavalla. Laki sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta (193/2009) ja laki kansaneläkelain 97 :n väliaikaisesta muuttamisesta (194/ 2009) HE 11/2009 vp StVM 5/2009 vp Lait tulivat voimaan Lait ovat voimassa vuoden 2009 loppuun. Työnantajien kansaneläkemaksua alennetaan 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta Maksu poistuu käytännössä kokonaan alimpaan maksuluokkaan kuuluvilta yksityisiltä työnantajilta. Maksun alennus koskee myös kuntia ja muita julkisen alan työnantajia. Valtion perusrahoitusosuutta kansaneläkkeistä korotetaan 53 prosentista 76 prosenttiin. Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (135/2009) ja siihen liittyvät lukuisat muutoslait ( /2009) HE 70/2009 vp LaVM 16/2008 vp 2

3 momentti3_09lmu.fm Page 3 Friday, March 20, :33 AM amisesta tuli kuitenkin voimaan Riita-asioiden oikeuspaikkaa eli käräjäoikeuksien alueellista toimivaltaa riita-asioissa koskevat säännökset uudistetaan. Tärkeimmät säännökset keskitetään oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun. Valtaosa muussa lainsäädännössä olevista oikeuspaikkasäännöksistä kumotaan. Oikeudenkäymiskaareen otetaan säännökset Suomen tuomioistuimen toimivallasta kansainvälisluontoisissa riita-asioissa. Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta (125/2009), laki yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 2 ja 21 :n muuttamisesta (126/2009), laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 19 :n muuttamisesta (127/ 2009), laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 :n muuttamisesta (128/2009) HE 48/2008 vp LiVM 19/2008 vp Lait tulevat voimaan Yhteisötilaajien oikeuksia käsitellä tunnistamistietoja teknistä kehittämistä varten sekä maksullisten tietoyhteiskunnan palvelujen, viestintäverkkojen tai viestintäpalvelujen luvattoman käytön selvittämiseksi selkeytetään. Yhteisötilaajille annetaan tietyin edellytyksin oikeus käsitellä tunnistamistietoja, jos epäillään elinkeinotoiminnan kannalta keskeisten yrityssalaisuuksien luvatonta paljastamista. Yhteisötilaajat saavat käsitellä tietoa muun muassa sähköpostiviestien lähettäjästä ja vastaanottajasta sekä lähetysajasta, mutta eivät viestin sisältöä. Tietosuojavaltuutettu valvoo yhteisötilaajien tunnistamistietojen käsittelyä väärinkäytöstilanteissa. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että tämän lainuudistuksen tavoitteiden toteutumista ja sen soveltamista, mm. yhteisötilaajien toimesta, seurataan ja arvioidaan kattavasta. Liikenne- ja viestintäministeriön on annettava liikenne- ja viestintävaliokunnalle asiasta selvitys vuoden 2010 loppuun mennessä. 2) Eduskunta edellyttää, että tämän lakiesityksen esiin nostamat mahdolliset puutteet tai epäselvyydet poliisin toimintavaltuuksissa, esimerkiksi selvitettäessä yrityssalaisuuksiin liittyviä väärinkäytöksiä ja rikoksia, selvitetään pikaisesti ja tarvittaessa jo ennen pakkokeinolainsäädännön laajempaa uudistusta. Laki terveydensuojelulain muuttamisesta (129/2009), laki elintarvikelain 71 ja 72 :n muuttamisesta (130/2009), laki kemikaalilain 60 :n muuttamisesta (131/2009), laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 25 a ja 25 b :n muuttamisesta (132/2009) ja laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 20 ja 21 :n muuttamisesta (133/2009) HE 230/2008 vp StVM 2/2009 vp Lait tulivat voimaan Lakeihin lisätään valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon vaikuttavat säännökset, joiden mukaan valtion tulee korvata kunnille kustannukset, jotka aiheutuvat keskusviranomaisten kunnille toimeenpantaviksi antamista sellaisista tehtävistä, jotka on säädetty keskusviranomaisen tehtäviksi. Lakeihin lisätään myös kunnan toiminnanharjoittajilta perimien maksujen viivästyskorkoa koskevat säännökset. Terveydensuojelulakiin lisätään säännös, jonka mukaan puolustusvoimat vastaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävistä puolustusvoimien sotilaallisissa harjoituksissa, maanpuolustuksen kannalta salassa pidettävissä kohteissa sekä sotilaallisessa kriisinhallinnassa ulkomailla. Lisäksi terveydensuojelulakiin lisätään säännös, jonka mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan lain soveltamisalaan liittyvistä Maailman terveysjärjestön terveyssäännöstön eräissä artikloissa tarkoitetuista tehtävistä. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 13/2009 vp) laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ehdokkaan vaalirahoituksesta. Sillä kumottaisiin ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annettu laki. Lain tarkoituksena olisi lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Ehdokkaan vaalirahoituksella tarkoitettaisiin laissa sitä rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan kulut. Sellaisina pidettäisiin kampanjan toteuttamisesta aikaisintaan kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja viimeistään kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen aiheutuneita kuluja riippumatta siitä, milloin nämä kulut maksetaan. Vaalirahoitukseen kuuluvaksi tueksi luettaisiin rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla saadut suoritukset pois lukien kuitenkin tavanomainen talkootyö ja tavanomaiset ilmaispalvelut. Tuki ilmoitettaisiin bruttomääräisenä ja useat samalta tukijalta saadut suoritukset ilmoitettaisiin yhtenä tukena. Ehdokkaan tukiryhmä rinnastuisi ehdokkaaseen ilmoitusvelvollisuuden kannalta. Ehdokas, ehdokkaan tukiryhmä tai muu yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimiva yhteisö ei saisi vastaanottaa tukea, jonka antajaa ei voida selvittää. Tämä ei kuitenkaan koskisi tavanomaista keräystoimintaa. Laissa asetettaisiin myös yksittäisille tukisuorituksille vaalikohtainen tukikatto, joka olisi 3000 euroa kunnallisvaaleissa, 6000 euroa eduskuntavaaleissa ja euroa europarlamenttivaaleissa. Tämä ei kuitenkaan koskisi puolueen rekisteröidyn yhdistyksen antamaa tukea. Vaalirahoitus tulisi ilmoittaa eriteltynä tukijatahon mukaan. Erikseen olisi ilmoitettava kukin yksittäinen tuki ja sen antaja silloin, kun tuen arvo ylittää 800 euroa kunnallisvaaleissa, 1500 euroa eduskuntavaaleissa tai 2000 euroa Momentti 3 Momentti 3/2009

4 momentti3_09lmu.fm Page 4 Friday, March 20, :33 AM europarlamenttivaaleissa ja presidentinvaalissa. Jos tuki olisi saatu vastiketta vastaan, luettaisiin erikseen ilmoitettavaksi tueksi vain sen nettomääräinen arvo. Jos ilmoitusvelvollinen olisi ottanut lainaa vaalikampanjansa kulujen kattamiseksi, tulisi ilmoitukseen sisällyttää suunnitelma lainan takaisinmaksusta. Esityksessä ehdotetaan, että vaalirahoitusilmoituksia koskevat tehtävät siirrettäisiin oikeusministeriöltä ja kuntien keskusvaalilautakunnilta valtiontalouden tarkastusvirastolle, joka valvoisi ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Ilmoitusvelvollisen olisi pyydettäessä annettava kampanjatiliotteella tai vastaavalla tavalla sellaisia ilmoitusta täydentäviä tietoja ja selvityksiä, jotka saattavat olla tarpeen ilmoituksen oikeellisuuden ja riittävyyden tarkistamisessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkistaisi, että kaikki ilmoitusvelvolliset ovat tehneet ilmoituksen. Virasto voisi tarkistettuaan ilmoitukset tarvittaessa kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään ilmoituksen, täydentämään tehtyä ilmoitusta tai selvittämään ilmoituksen oikeellisuutta ja riittävyyttä. Jos ilmoitusvelvollinen ei kehotuksesta huolimatta tekisi ilmoitusta, voisi tarkastusvirasto velvoittaa hänet siihen sakon uhalla. Uhkasakko olisi tehosteena myös niissä tilanteissa, joissa ilmoitus havaittaisiin olennaisilta kohdiltaan ilmeisen virheelliseksi tai puutteelliseksi ja virasto velvoittaisi ilmoitusvelvollisen korjaamaan virheen tai puutteen. Esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön vapaaehtoinen ennakkoilmoitus vaalirahoituksesta. Ehdokas tai presidentinvaalissa ehdokkaan asettanut puolue ja valitsijayhdistys voisi toimittaa valtiontalouden tarkastusvirastolle ennakkoilmoituksen, joka sisältäisi suunnitelman vaalirahoituksesta ja kampanjan kuluista. Vaalirahoitusilmoitukset ja ennakkoilmoitukset olisivat sellaisinaan julkisia. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtiontalouden tarkastusvirastolle annetut tiedot kampanjatileistä ja muut vastaavat selvitykset säädettäisiin 24 :ssä salassa pidettäviksi viranomaisen asiakirjoiksi. Tuloverolakia muutettaisiin siten, että ehdokkaan tukemiseksi varattu varallisuuskokonaisuus mainittaisiin nimenomaisesti yleishyödyllisenä yhteisönä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Tarkoitus on, että lait olisivat sovellettavissa vuoden 2009 europarlamenttivaalikampanjoissa. Esitys (HE 14/2009 vp) laiksi kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuvaohjelmien tarkastamisesta annettua lakia. Lain mukainen ennakkotarkastus kohdistuu nykyisin vain hyvin pieneen osaan sellaista aineistoa, joka voi tulla lasten ja nuorten saataville. Tarkastus ei koske ulkomailta Internetin ja satelliittitelevision kautta välitettäviä kuvaohjelmia. Näiden ohjelmien levittäjät ovat Suomen lainkäyttövallan ulkopuolella. Nykyisen lain mukaisesti tarkastuksen piirissä olevien tilausohjelmien määrä lisääntyy niin nopeasti, että tarkastusten toteuttaminen lain edellyttämällä tavalla ilman merkittäviä resurssilisäyksiä on mahdotonta. Nykyinen ennakkotarkastusjärjestelmä ei suojaa tarkoituksenmukaisella tavalla lapsia. Käsillä oleva hallituksen esitys on kuvaohjelmien tarkastamista koskevan lain uudistuksen ensimmäinen vaihe. Siinä ehdotetaan muutoksia vain kiireellisimpinä pidettyihin epäkohtiin, jotka liittyvät muun muassa televisioyhtiöiden tilausohjelmapalveluihin. Tarkoituksena on, että tämän jälkeen valmistellaan perusteellisempi uudistus, jonka tavoitteena on siirtyminen välineneutraaliin laajempaan markkinoiden seurantaan ja jälkivalvontaan. Viestinnän alan toimijoiden vastuu korostuisi. Tässä esityksessä lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että televisiossa ennen kello 21 lähetettyjen tai lähetettävien kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta luovuttaisiin silloin, kun televisio-ohjelmistossa olevia ohjelmia asetetaan yleisön saataville tilausohjelmapalveluina tai levittämällä niitä tallenteilla. Tällaisia ohjelmia ei pidetä lapsille haitallisena. Televisiotoiminnan harjoittajat ovat lakiin perustuvan itsesääntelyjärjestelmän puitteissa lastensuojelullisin perustein sitoutuneet lähettämään lapsille haitalliset ohjelmat tiettyjen kelloaikojen jälkeen. Tavoitteena on suojella lapsia uudessa mediaympäristössä. Ennakkotarkastuksesta vapautettavan kuvaohjelman levittäjän olisi asetettava ohjelmalle ikärajasuositus. Valtion elokuvatarkastamolla olisi oikeus vaatia tarkastamaton tilausohjelma tai tallenne ennakkotarkastukseen, jos on syytä epäillä sen sisältävän aineistoa, joka on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lasten kehitykseen, sekä muuttaa sille annettua ikärajaa. Tarkoituksena on, että jatkossa ennakkotarkastuksista luopumisesta säästyviä resursseja voitaisiin ohjata ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten kuvaohjelmien sisältötarjontaa koskevaan tiedottamiseen ja ohjaukseen sekä mediataitojen ja -tietojen tukemiseen ja markkinoiden jälkivalvontaan. Näitä tehtäviä hoitaisi Valtion elokuvatarkastamo, josta on jatkovalmistelussa tarkoitus muodostaa Medianeuvosto. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännökset eräiden ennakkotarkastuksesta vapautettujen kuvaohjelmien levittäjiä koskevasta valvontamaksusta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta Esitys (HE 15/2009 vp) valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera Oyj:n valtuuksia myöntää valtion vientitakuita lisättäisiin. Valtion vientitakuista annettua lakia ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen yhteenlaskettu vastuun enimmäismäärä korotettaisiin nykyisin voimassa olevasta 10 miljardista eurosta 2,5 miljardilla eurolla 12,5 miljardiin euroon. Esityksen tarkoituksena on osaltaan turvata viennin rahoituksen saatavuus rahoitusmarkkinoiden häiriön aikana. Lakiesitys on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä Esitys (HE 16/2009 vp) valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja 4

5 momentti3_09lmu.fm Page 5 Friday, March 20, :33 AM takaustoiminnasta annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön, Finnvera Oyj:n, mahdollisuuksia myöntää uusia luottoja ja takauksia lisättäisiin. Esityksessä ehdotetaan, että Finnvera Oyj:n myöntämien luottojen pääomaa saisi samanaikaisesti olla takaisin maksamatta ja takauksia pääomaltaan voimassa yhteensä enintään 4,2 miljardia euroa. Esityksellä korotettaisiin nykyisin voimassa olevaa enimmäismäärää 1 miljardilla eurolla. Esityksen tarkoituksena on turvata yritysten rahoituksen häiriötön jatkuminen tilanteessa, jossa niiden normaali markkinaperusteinen rahoitus on rahoituskriisin takia vaikeutunut. Lakiehdotus on tarkoitettu tulevan voimaan keväällä Esitys (HE 45/2009 vp) laeiksi käräjäoikeuslain ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta Käräjäoikeuslakia muutetaan siten, että jokaisessa kaksikielisessä käräjäoikeudessa tulee olla vähintään yksi käräjätuomarin virka, johon kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Edellä mainittujen tuomareiden kielitaitoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarkemmin säätää viimeksi mainittujen tuomareiden määrä ja sijoittuminen kaksikielisiin käräjäoikeuksiin. Samalla käräjäoikeuteen perustetulle osastolle sijoitettuun tuomarin virkaan edellytettyä kielitaitoa koskeva viittaus poistetaan. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaa Esitys (HE 46/2009 vp) laeiksi Valtakunnanvoudinvirastosta, ulosottokaaren eräiden säännösten voimaantulosta ja ulosottokaaren muuttamisesta Ulosottotoimen keskushallintoviranomaisen tehtäviä hoitamaan esitetään perustettavaksi Valtakunnanvoudinvirasto. Virasto aloittaisi toimintansa vuoden 2010 alusta. Valtakunnanvoudinvirasto hoitaisi pääasiassa ulosoton operatiivisia hallintotehtäviä, kuten tulosohjausta, koulutusta, henkilöstöhallintoa ja tarkastusta. Erityisenä tehtävänä olisi huolehtia palveluiden alueellisesta saatavuudesta. Viraston päällikkönä toimisi valtakunnanvouti, ja viraston henkilöstöä olisi noin 20. Valtakunnanvoudinvirasto tulee muodostamaan ulosottotoimen keskushallinnon ja siihen yhdistetään pääosa oikeusministeriön ulosottoyksiköstä sekä lääninhallitusten oikeushallintoyksikköjen henkilökuntaa. Uuden viraston perustamisen myötä ulosottotoimi muuttuisi hallinto-organisaatioltaan kaksiportaiseksi, kuten ulosottokaaressa on säädetty. Ulosottokaaren mukaan organisaatio muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisista paikallisista ulosottovirastoista. Hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) käsitteli tammikuun lopulla keskusviraston sijoituspaikkaa. Ratkaisu oli, että aluksi virasto toimisi sekä pääkaupunkiseudulla että Turussa, mutta siirtyisi asteittain kokonaan Turkuun vuoteen 2015 mennessä. Muutamia työpisteitä voitaisiin kuitenkin tällöinkin säilyttää pääkaupunkiseudulla välttämättömien pääkaupunkisidonnaisten tehtävien helpottamiseksi. Esitys (HE 47/2009 vp) työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta Osinkoa koskevia tuloverolain, ennakkoperintälain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä muutetaan. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään ansiotulona verotettavaksi palkaksi tai työkorvaukseksi, jos osingon jakoperusteena on yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Muutosta sovellettaisiin osinkoon, joka on nostettavissa tai sen jälkeen. Esitys (HE 48/2009 vp) laiksi valtiokonttorista annetun lain 2 :n muuttamisesta Lakia muutetaan siten, että Valtiokonttori voi tarjota koko julkiselle hallinnolle tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyviä sähköisiä asioinnin ja hallinnon tukipalveluja. Esitys (HE 49/2009 vp) laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Työttömyysturvalain muutokset liittyvät muutosturvan laajentamiseen koskemaan lomautettuja sekä nykyistä laajemmin määräaikaisia työntekijöitä. Samalla selkiytetään työllistämisohjelmalisää ja sen uusimista koskevia säännöksiä. Omaehtoisen ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavan koulutuspäivärahan saamisen edellytyksiä muutetaan siten, että koulutuspäivärahaa voidaan maksaa heti työttömyyden alkaessa, jos koulutuksesta on sovittu työnhakijan työnhakusuunnitelmassa. Muutokset ovat osa hallituksen elvytystoimenpiteitä, ja niillä pyritään edistämään työttömäksi jäävien työllistymistä sekä parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 50/2009 vp) laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin lisätään säännökset työsuojeluviranomaisen oikeudesta saada salassapitosäännösten estämättä valvontaa varten tietoja Verohallinnolta ja Eläketurvakeskukselta. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin, verotietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin, työntekijän eläkelakiin ja yrittäjän eläkelakiin lisätään tähän liittyviä täydentäviä säännöksiä tietojen omaehtoisesta luovuttamisesta. Esitys (HE 51/2009 vp) laeiksi ympäristöterveydenhuollon Momentti 5 Momentti 3/2009

6 Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa mietinnössään, että haastemomentti3_09lmu.fm Page 6 Friday, March 20, :33 AM yhteistoiminta-alueesta sekä elintarvikelain 32 :n muuttamisesta Kunnan, joka ei kykene suoriutumaan ympäristöterveydenhuollon tehtävistä yksin, olisi kuuluttava ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella olisi oltava käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla järjestetään ympäristöterveydenhuollon palvelut. Valtioneuvosto päättää kuntaa ja asianomaista lääninhallitusta sekä yhteistoiminta-aluetta kuultuaan kunnan kuulumisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueeseen, jos kunta ei itse tee päätöstä vuoden 2009 loppuun mennessä. Valtioneuvosto tekee tarvittavat päätökset kuntien kuulumisesta yhteistoiminta-alueisiin viimeistään Valtioneuvosto voi päättää kunnan kuulumisesta yhteistoiminta-alueeseen sekä kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös yhteistoiminnan ehdoista on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat sopivat toisin. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden olisi aloitettava toimintansa viimeistään vuoden 2013 alusta. Elintarvikelaissa ei säädettäisi enää elintarvikevalvonnan yhteistoiminnasta, vaan sen sijaan sovellettaisiin nyt ehdotettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus hovioikeuksien tuomiopiireistä (180/ 2009) Asetus tulee voimaan Hovioikeuksien tuomipiireihin tehdään niihin kuuluvien käräjäoikeuksien tuomiopiirien ja niiden nimien muutoksesta johtuvat korjaukset. Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 19 a :n muuttamisesta (181/ 2009) Asetus tulee voimaan Asetuksen 19 a :ssä säädetään opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen laskemisesta ammattikorkeakouluissa. Asetuksen 19 a :n 1 momenttia muutetaan siten, että rahoituksen laskentaperusteena käytettävä opiskelijamäärä on ammattikorkeakoululain 8 :n 2 momentin mukaisessa opetusministeriön, ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun välisessä sopimuksessa koulutusaloittain ja erikseen ammatillista opettajankoulutusta varten sovittu opiskelijamäärä. Pykälän 2 momenttia, joka koskee suoritettujen tutkintojen laskemista, on 1 momentin muuttamisen vuoksi muutettava siten, että siinä oleva viittaus nykyiseen 1 momenttiin kirjoitetaan auki. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/ 2009) Asetus tulee voimaan Asetus yhdistää kolme rakennustyön työturvallisuutta koskevaa säädöstä yhteen valtioneuvoston asetukseen ja nämä kolme säädöstä kumotaan. Tällöin rakennustyön säännökset ovat nykyistä selkeämmät ja lyhyemmät. Asetus kattaa samat asiat kuin aikaisemmat säännökset, kuten rakennuttajan toteuttaman rakennushankkeen suunnittelun ja valmistelun työturvallisuusvelvoitteet sekä päätoteuttajan ja työnantajien toteuttamat työympäristö- ja työkohtaiset työturvallisuusvelvoitteet. Valtioneuvoston asetus lääkkeiden hintalautakunnasta (196/2009) Asetus tuli voimaan Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lääkkeiden hintalautakunnasta ja sen yhteydessä toimivasta asiantuntijaryhmästä, päätöksentekomenettelystä, hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta, Kansaneläkelaitoksen ja asiantuntijaryhmän lausunnon antamisesta sekä asian käsittelystä lääkkeiden hintalautakunnassa. Asetuksella kumotaan voimassa oleva asetus (1356/2004) ja siihen tehdään teknisiä muutoksia. Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (169/ 2009) Asetus tuli voimaan Asetusta muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon autoverolain autoverotonta käyttöä koskevien 35 a ja 35 b :n muutokset viittaamalla kyseisiin säännöksiin ja siten sallimalla siirtoluvan myöntäminen ajoneuvolle mainituissa pykälissä tarkoitetuissa tilanteissa. Lisäksi luovutaan uusien rekisteröintitodistusten lähettämisestä ajoneuvojen omistajille. Asetukseen tehdään myös joitakin säädösviittauspäivityksiä. Valtioneuvoston asetus puolustusvoimien ajokorteista annetun asetuksen muuttamisesta (115/2009) Asetus tulee voimaan Asetukseen tehdään tarvittavat muutokset raskaan kaluston kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutuksen sisällyttämiseksi annettavaan kuljettajakoulutukseen. Ajokortin myöntämisen ja kuljettajantutkinnon edellytyksiä tarkistetaan. Muutokset tulevat voimaan , jolloin kuormaauton kuljettajien ammattipätevyysvaatimukset tulevat voimaan. Koulutusta ja tutkintoa koskevia vaatimuksia sovellettaisiin kaikkiin vuonna 2009 palveluksen aloittaviin varusmieskuljettajiin. MIETINNÖT YM. Tiedoksiantotyöryhmän mietintö 6

7 momentti3_09lmu.fm Page 7 Friday, March 20, :33 AM miestiedoksiannon käyttöä erityisesti riidattomissa velkomisasioissa vähennettäisiin ja puhelintiedoksiannoista tulisi yleinen tiedoksiantotapa kaikissa yleisissä tuomioistuimissa. Työryhmän mielestä asiakohtaisesti pitäisi valita tilanteeseen parhaiten soveltuva tiedoksiantotapa. Keskeisimpänä uudistuksena ehdotetaan puhelintiedoksiantojen lisäämistä. Myös haaste voitaisiin toimittaa puhelimitse sellaisissa riidattomissa velkomisasioissa, jotka koskevat tietyn määräistä summaa. Puhelintiedoksiannosta lähetettäisiin vastaanottajalle kirjallinen vahvistus. Lisäksi työryhmä ehdottaa muiden sähköisten viestintävälineiden, kuten sähköpostin, käytön lisäämistä tiedoksiannoissa. Tiedoksiannon voisi hoitaa nykyistä useammin myös asianosaisen asiamies tietyin rajoituksin. Kirjallisesti käsitellystä riita-asiasta perittävä oikeudenkäyntimaksu porrastettaisiin haasteen tiedoksiantotavan mukaan. Haastemiestiedoksianto on selvästi kalliimpi kuin muut tiedoksiantotavat. Työryhmä korostaa, että tiedoksiantojen tehostuminen edistäisi oikeudenkäyntien sujuvuutta ja joutuisuutta ilman, että asianosaisten oikeusturva vaarantuisi. Uudet keinot keventäisivät tiedoksiantoja tavanomaisissa tapauksissa, mikä vapauttaisi resursseja vaikeisiin tapauksiin. Niissä tiedoksianto jäisi edelleen haastemiehen ja poliisin tehtäväksi. Tiedoksiannolla tarkoitetaan tuomioistuinten toimittamaa kutsua oikeudenkäyntiin tai muuta asianosaiselle tai todistajalle lähetettävää asiakirjaa. Tiedoksiannot lähetetään yleensä postitse saantitai vastaanottotodistusta vastaan. Haasteen tiedoksiannon toimittaa kuitenkin käytännössä yleensä haastemies. Lain mukaan haastemiestiedoksiannon tulisi olla toissijainen tapa. Haastemiestiedoksianto on muodostunut pääsäännöksi myös riidattomissa velkomisasioissa. Käytäntö on raskas ja kallis, varsinkin kun riidattomien velkomisasioiden määrä on viime vuosina kasvanut. Alustavien tilastojen mukaan vuonna 2008 niitä tuli käräjäoikeuksissa vireille yli , noin enemmän kuin edellisvuonna. Mietintö on osoitteessa Todisteiden luovuttaminen EU:n jäsenvaltioiden välillä mietintö Oikeusministeriön työryhmä on antanut ehdotuksensa siitä, miten Suomessa pannaan täytäntöön todisteiden luovuttamista tehostava EU:n puitepäätös. Laki sisältäisi blankettimuotoisen täytäntöönpanosäännöksen lisäksi puitepäätöstä asiasisältöisesti täsmentäviä säännöksiä muun muassa toimivaltaisista viranomaisista, todisteiden luovuttamismääräysten täytäntöönpanossa noudatettavasta menettelystä, kieltäytymisperusteista sekä oikeussuojakeinoista. Työryhmän mietintöön on liitetty sisäasiainministeriön ja keskusrikospoliisin eriävä mielipide. Mietintö on osoitteessa Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän mietintö Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi kuluttajaturvallisuuslaki, joka korvaisi voimassa olevan lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Tavoitteena on kehittää yleistä tuoteturvallisuuslainsäädäntöä niin, että sen säännökset ovat selkeitä niin toiminnanharjoittajien kuin viranomaistenkin kannalta. Hyvän ja toimivan tuoteturvallisuuslainsäädännön avulla voidaan puuttua tavaroissa tai palveluissa havaittuihin terveysvaaroihin tai vaaroihin muulle omaisuudelle. Sen avulla voidaan estää jo ennakolta terveys- ja omaisuusvaaroja, totesi valtiosihteeri Poskiparta mietinnön luovutustilaisuudessa. Valtiosihteeri Poskiparta korosti, että lainsäädäntömme mukaan markkinoille saa saattaa vain turvallisia tuotteita ja palveluja. Nimenomaan toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistettava, että tavarasta tai palvelusta ei aiheudu vaaraa. Viranomaisten markkinavalvonta on vain sen tarkastamista, että näin on menetelty. Toiminnanharjoittajilla on myös oltava riittävät ja oikeat tiedot tavaroista ja palveluista ja niihin liittyvistä riskeistä. Tätä tietoisuutta on pyrittävä eri tavoin edistämään. Vastaavat periaatteet sisältyvät myös EU:n lainsäädäntöön. Työryhmä ehdottaa, että sekä laissa käytettäviä käsitteitä että hallinnollisia pakkokeinoja ja valvontaviranomaisten toimivaltuuksia koskevia säännöksiä selkiytettäisiin. Myös valvontaviranomaisten tietojensaantioikeutta koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarkistettavaksi. Uuteen lakiin ehdotetaan säännöksiä kuluttajapalveluja tarjoavan tahon velvollisuudesta tehdä toiminnastaan ilmoitus valvontaviranomaiselle ja laatia toimintaansa koskeva turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon liittyy merkittäviä riskejä. Mietintö on osoitteessa TEM17_09.pdf. Kuntajakolakityöryhmän muistio Kuntajakolakia uudistettaisiin vastaamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) myötä nousseita uusia tarpeita ja muuttuneita olosuhteita. Erityisesti menettelyjä kuntajaon muuttamisen valmistelussa ja päätöksenteossa nopeutettaisiin ja yksinkertaistettaisiin. Laissa säädettäisiin erikseen omat menettelyt kokonaisten kuntien yhdistymiselle ja kunnan osan siirtämiselle toiseen kuntaan. Kuntajakolaissa tuotaisiin nykyistä selkeämmin esille kuntien ratkaiseva rooli kuntajaon muuttamisen vireillepanossa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Kuntien yhdistyminen edellyttäisi kuntien yhdessä valmistelemaa esitystä. Myös valmisteltaessa esitystä kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan edellytettäisiin asian käsittelyä kaikissa muutoksen kohteena olevissa kunnissa, tällöin esitykset eivät voisi tulla millekään kunnalle yllätyksenä. Kuntalaisten ja muiden asiaan osallisten tahojen vaikuttamis- Momentti 7 Momentti 3/2009

8 momentti3_09lmu.fm Page 8 Friday, March 20, :33 AM mahdollisuuksia tehostettaisiin siinä vaiheessa, kun kuntajaon muutosesitystä valmistellaan kunnissa. Kuntalaisten mahdollisuutta hakea muutosta valtuuston päätöksiin laajennettaisiin. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä täsmennettäisiin. Kunnat voisivat kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta yhdistyä poikkeuksellisesti myös niissä tilanteissa, joissa yhdistyvillä kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Kun päätetään kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan vastoin kunnanvaltuuston kantaa, luovuttaisiin siirrettävän alueen asukasmäärää ja pinta-alaa koskevista prosenttirajoista. Vähäisiä ja alueen kehittämisen edellyttämiä aluesiirtoja kuntien välillä voitaisiin vastaisuudessakin tehdä vastoin kunnan valtuuston tahtoa, kunhan muutos ei merkittävästi heikennä kunnan toimintakykyä ja edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Uuden kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämistä jo ennen kuntien yhdistymisen voimaantuloa helpotettaisiin. Kuntien yhdistymissopimuksen sisällöstä ja sitovuudesta säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Kunnat nimeäisivät yhdistymisen toimeenpanosta vastaavan yhdistymishallituksen jo kuntien valtuustojen hyväksyttyä esityksen kuntien yhdistymisestä. Myös uuden kunnan valtuuston toimikauden alkamista täsmennettäisiin. Kuntajaon muutosprosessia ohjaavia ja yhdistyviä kuntia oikeudellisesti sitovia ratkaisuja voitaisiin siten tehdä nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Laissa säädettäisiin uudesta välitysmenettelystä tilanteissa, joissa kunnat eivät muuten pääse sopimukseen taloudellisesta selvityksestä siirrettäessä kunnan osa toiseen kuntaan. Kuntajakolain säännöksiä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta ja henkilöstön asemasta ei muutettaisi. Hallituksen esitys uudeksi kuntajakolaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden 2009 kuluessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2010 alusta ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan vuoden 2011 alusta. Työryhmä on valmistellut myös erilliset ehdotukset puitelain 9 :ssä tarkoitettuja erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia koskevasta pakkoliitosmenettelystä siltä varalta, että hallitus katsoisi menettelyn tarpeelliseksi. Kyseiset säännökset eivät sisälly työryhmän kuntajakolakiehdotukseen. Muistio on osoitteessa _julkaisut_ja_asiakirjat/ 01_julkaisut/03_kunnat/ Kuntaj/ Kuntajakolakityoeryhmae_NETTI versio.pdf Verkkorikollisuuden torjuntaa tehostetaan Verkkorikollisuuden määrän arvioiminen on vaikeaa, koska todellinen määrä on huomattavasti suurempi kuin poliisin tilastot osoittavat. Usein uhrit eivät edes tiedä olevansa rikoksen kohteena tai, että heidän kotikonettaan käytetään heidän tietämättään rikolliseen toimintaan. Sisäasiainministeri Anne Holmlundin mukaan internetin mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Internetistä voi ladata pomminvalmistusohjeita ja lapsipornografiaa, loukata tekijän oikeuksia, tehdä petoksia ja varastaa henkilöllisyyden tai värvätä henkilön terroristiseen organisaatioon. Kaiken edellä mainitun voi vielä tehdä jonkin toisen nimissä tai identiteetillä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on huomioitu internetin haavoittuvuuteen liittyvät ongelmat ja kiinnitetty huomiota tietoverkkorikollisuuden torjuntaan, totesi Holmlund eduskunnassa järjestetyssä nettirikollisuuden uhkia pohtineessa seminaarissa. Poliisi kehittää jatkuvasti teknisiä työvälineitä sekä on lisännyt niin peruskoulutuksessa kuin erikoiskoulutuksessa tietoverkkorikollisuuden paljastamiseen, ennalta estämiseen ja tutkintaan liittyvää koulutusta. Rikostiedustelun merkitys korostuu etenkin piilorikollisuuden paljastamisessa - ilmiöiden, joita asianomistajat eivät tapahtumahetkellä ole havainneet. Sisäasiainministeriö on tehostanut tietoverkkorikosten ja tietoverkkoja hyväksikäyttäen tehtyjen rikosten paljastamista ja tutkintaa muun muassa lisäämällä tietoverkkotiedustelua internetissä. Poliisin ylijohto on kohdistanut tähän valtion talousarvioesityksen mukaisesti yli euron määrärahan kuluvana vuonna. Määrärahan turvin keskusrikospoliisi saa seitsemän, suojelupoliisi kaksi sekä Helsingin poliisilaitos yhden uuden viran. puheet. ASETETUT TOIMIELIMET Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ehkäiseviä toimia tehostetaan Oikeusministeri asetti työryhmän, jonka tehtävänä on mm. valmistella lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamista Suomessa. Samalla arvioidaan, miten kansallisia lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseen liittyviä toimenpiteitä tulee tehostaa. Työryhmän arvioitaviksi tulevat lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistustason tehokkuus ja oikeasuhtaisuus. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ehdollisen vankeusrangaistuksen yleisyyteen näistä rikoksista tuomittavana rangaistuksena. Yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa lasten suojelua seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja muilta seksuaalirikoksilta. Sopimuksessa on lisäksi huomioitu lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kuten lasten kanssa työskentelevän rikostaustan tarkistaminen ja rikostentekijöiden hoito. Lisäksi on kiinnitetty erityistä huomiota uhrien suojelemiseen ja auttamiseen. Suomen nykyinen lainsäädäntö vastaa monelta osin yleissopimuksen vaatimuksia. Uutta on muun muassa velvoite kriminalisoida ns. "grooming", jossa aikuinen houkuttelee lasta pääasiassa internetin avulla tapaamiseen tarkoituksenaan käyttää lasta seksuaalisesti hyväksi tai lapsipornon valmistamisessa. Lisäksi sopimuksen mukaan tulisi lapsen värvääminen pornografisiin esityksiin tai prostituutioon kriminalisoida. Suomen lain mukaan lapseksi katsotaan seksuaalisen hyväksikäytön osalta 8

9 momentti3_09lmu.fm Page 9 Friday, March 20, :33 AM alle 16-vuotias ja lapsipornon osalta alle 18-vuotias. Ministeri Brax korosti, että yleissopimus velvoittaa tuomitsemaan lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tehokkaita ja varoittavia rangaistuksia, jotka ottavat huomioon tekojen vakavuuden. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntö epäyhtenäistä Rikosten törkeys vaihtelee huomattavasti tuomioistuimissa käsiteltävissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä. Lievimmillään kysymys on seksuaalissävytteisistä vihjauksista tai tekstiviesteistä, törkeimmillään lapsi on voitu pakottaa väkivallalla sukupuoliyhteyteen useiden vuosien ajan. Rangaistuskäytäntö on myös osin epäyhtenäistä. - Etenkään perustunnusmerkistön mukaiselle lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle ei ole muodostunut yhtenäistärangaistuskäytäntöä, sanoo tutkija Ville Hinkkanen Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Rangaistuskäytännössä ei kuitenkaan ole selviä alueellisia eroja. Sen sijaan rangaistukset tekotavoiltaan samantyyppisistä rikoksista voivat vaihdella huomattavastikin eri tuomioistuimissa kautta maan. Epäyhtenäisyys voi johtua esimerkiksi siitä, että lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on harvinainen rikos, jonka yksittäinen tuomari kohtaa vain silloin tällöin. Koska rikosten piirteet vaihtelevat, ei ole olemassa yksittäistä tyyppitapausta. Tuomioistuinten ratkaisut ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä, joten aikaisemmista ratkaisuistakin on vain vähän apua. KORKEIN OIKEUS KKO:2009:15 Oikeusapu Tuomioistuimeen saapumisesta aiheutuneet kustannukset Tulkkauskustannukset Oikeusapua saava A, joka asui pysyvästi ulkomailla, oli kutsuttu osituksen moitetta koskevan valituksensa käsittelyä varten hovioikeuden pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti uhalla, että hänen poissa ollessaan asia jätetään sillensä. Kysymys siitä, oliko hänen tuomioistuimeen saapumisestaan aiheutuneet kustannukset korvattava valtion varoista. Kysymys myös tulkkausavun kuulumisesta oikeusavun piiriin. Oikeusapulaki 4 1 mom. 2 kohta Oikeusapulaki 4 3 mom. KKO:2009:16 Julkinen haaste Asunto-osakeyhtiö Grynderi Asunto-osakeyhtiö oli havainnut rakennusvirheen ja esittänyt siihen perustuvan vaatimuksensa vasta sen jälkeen, kun urakoitsijana toiminut osakeyhtiö oli asetettu selvitystilaan ja julkisen haasteen määräpäivä oli kulunut umpeen. Koska asunto-osakeyhtiö ei ollut osoittanut urakoitsijan edustajan ennen määräpäivää tienneen rakennusvirheestä, asunto-osakeyhtiön saatava oli lakannut. (Ään.) L julkisesta haasteesta 8 2 mom. KKO:2009:17 Työsopimus Työsuhteen ehtojen muuttaminen Luottamusmies Työnantajalla oli oikeus muuttaa luottamusmiehen työsuhteen ehtoja työsopimuslain 7 luvun 10 :n 2 momentista ilmenevillä edellytyksillä. TSL 7 luku 3 TSL 7 luku 10 2 mom. KKO:2009:18 Lapsen elatus Aviopuolisoiden kaksi vanhinta lasta oli avioeron yhteydessä määrätty asumaan isänsä luona ja kaksi nuorinta lasta äitinsä luona. Käräjäoikeus oli määrännyt, että kenellekään lapselle ei maksettu elatusapua. Äiti vaati kahden nuoremman lapsen puolesta ajamassaan kanteessa isän velvoittamista suorittamaan elatusapua mainituille lapsille siitä lukien kuin isän luona asuvat lapset olivat tulleet täysiikäisiksi ja hänen elatusvelvollisuutensa heitä kohtaan oli lakannut. Kysymys elatusavun määräämisen edellytyksistä nuoremmille lapsille. ElatusL 1, 2, 4 ja 11 KKO:2009:19 Osakeyhtiö Osakkeen lunastaminen Lunastushinta Osakeyhtiön osakas, joka kaupalla ja julkisella ostotarjouksella oli jo hankkinut yhtiön osakkeista yli yhdeksän kymmenesosaa, ilmoitti käyttävänsä osakeyhtiölain 14 luvun 19 :n (145/1997) mukaista oikeutta lunastaa vähemmistöosakkeet käyvästä hinnasta. Lunastusvaatimuksen esittämisen jälkeen pidetyssä yhtiökokouksessa päätettiin jakaa edelliseltä vuodelta osinkoa. Kysymys siitä, oliko osinko otettava lunastushintaa määrättäessä huomioon lunastushintaa alentavana tekijänä. (Ään.) OYL (734/1978) 14 luku 19 (145/ 1997) 1 mom. OYL (734/1978) 16 luku 5 2 mom. KKO:2009:20 Maanvuokra Oikeusvoima Vuokranantajan kanne maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokran määrän korottamiseksi oli hylätty hovioikeuden lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla vuonna Vuokranantaja vaati vuonna 2006 vireille tulleessa kanteessa vuokran määrän korottamista vedoten yleiseen kustannustason nousuun vuoteen 2005 mennessä. Kun kysymystä tämän olosuhteiden muutoksen vaikutuksesta sopimukseen ei ollut ratkaistu vuonna 2000 annetulla tuomiolla, estettä kanteen tutkimiselle ei ollut. KKO:2009:21 Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja X oli antanut yhtiön velasta vakuuden pankille. Yhtiö maksoi velkansa pankille varoilla, jotka X oli tätä tarkoitusta varten lainannut pankilta ja siirtänyt yhtiön tilille. Siirretyillä varoilla oli samalla maksettu kauppahinta, jonka X oli ollut yhtiölle velkaa ostettuaan huomattavan osan sen käyttöomaisuudesta. Kysymys siitä, oliko velan maksu ollut muille velkojille vaaraton vai oliko se peräytettävissä yhtiön konkurssipesään. Kysymys myös siitä, oliko pankilla oikeus vähentää konkurssipesään Momentti 9 Momentti 3/2009

10 momentti3_09lmu.fm Page 10 Friday, March 20, :33 AM palautettavasta suorituksesta X:n sille antaman vakuuden arvo. L takaisinsaannista konkurssipesään 10 L takaisinsaannista konkurssipesään 15 2 mom L takaisinsaannista konkurssipesään 19 1 mom KKO:2009:22 Asunto-osakeyhtiö - Yhtiövastike - Vesimaksu Yhtiöjärjestyksen tulkinta - Yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli yhtiön hallituksen esityksen perusteella päättänyt muuttaa kohtuuttomana pitämäänsä yhtiöjärjestystä siten, että yhtiössä aikaisemmasta poiketen ryhdyttiin perimään erillistä vesimaksua ja erillistä rahoitusvastiketta. Näiden suuruus määräytyi eri tavoin toisaalta asuinhuoneistojen ja toisaalta myymälä- ja toimistohuoneistojen osalta. Kun tähän yhtiöjärjestyksen muutokseen ei ollut saatu tarvittavia suostumuksia, yhtiökokous oli samalla päättänyt nostaa yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista koskevan kanteen. Kysymys siitä, oliko kanteen nostamisesta voitu päättää hallituksen esityksen perusteella ja keitä osakkeenomistajia vastaan kanne oli nostettava. (Ään.) AsOYL 41 AsOYL 42 AsOYL 43 1 mom AsOYL 43 2 mom KKO:2009:23 Tapaturmakorvaus - Työstä johtuvat olosuhteet Työntekijälle oli varattu puhelimitse aika työterveyslääkärin vastaanotolle työuupumusoireiden vuoksi. Matkalla vastaanotolle työntekijä oli kaatunut ja loukannut oikean jalkansa. Tapaturman katsottiin sattuneen tapaturmavakuutuslain 4 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla työstä johtuvissa olosuhteissa. TapVakL 4 1 mom 2 kohta KKO:2009:24 Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa. Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin. VahL 3 luku 1 VahL 3 luku 2 VahL 5 luku 1 KKO:2009:25 Syyte - Syytesidonnaisuus Velallisen rikos - Velallisen petos - Törkeä velallisen petos Syytteen teonkuvauksen mukaan A oli ulosottoselvityksessä jättänyt ilmoittamatta omaisuuttaan ja syyllistynyt menettelyllään törkeään velallisen petokseen. Hovioikeus, jonka mukaan A ei omistanut syytteessä tarkoitettua omaisuutta, luki A:n syyksi sen, että hän oli salannut tosiasiallisen määräysvaltansa tuohon omaisuuteen ja määräysvaltansa perusteella saamansa etuudet. Kysymys siitä, oliko hovioikeus tuominnut A:n muusta teosta kuin siitä, mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta. RL 39 luku 2 1 mom ROL 11 luku 3 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2009:24 Kunnallisasia Asiakasmaksu Pitkäaikainen laitoshoito Asumiskustannukset Omaisuudensuoja Kunnan perusturvalautakunta oli tehnyt periaatepäätöksen siitä, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta henkilöltä peritään asiakasmaksulain mukainen maksu ottamatta enää, toisin kuin aikaisemmin oli tehty, huomioon kustannuksia siitä, että henkilöllä on hallinnassaan asunto. Perusturvalautakunnan päätös luopua edellä todettujen kustannusten vähentämisestä enintään kuuden kuukauden ajalta ei ollut lainvastainen. Kun otettiin huomioon asiakasmaksulain 11 :n säännökset maksun perimättä jättämisestä tai sen alentamisesta säännöksessä tarkoitetuilla perusteilla, perusturvalautakunnan päätöksellä ei ollut yksittäisen henkilön osalta sitovasti ratkaistu kysymystä asumismenojen huomioon ottamisesta pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävää maksua määrättäessä, vaan tämä ratkaistaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Maksua koskevaan viranhaltijan päätökseen saa hakea muutosta. Suomen perustuslaki 6 1 momentti, 15 1 momentti ja 22 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1, 2, 7 b, 7 c, 10 c ja 11 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 ja 15 KHO:2009:28 Kansalaisuusasia Kielitaitoedellytys Poikkeus Lukivaikeus Perusoikeusmyönteinen tulkinta Vuonna 1947 syntyneen A:n kansalaisuushakemus oli hylätty puuttuvan kielitaidon takia. Kun A oli kuitenkin pyrkinyt aktiivisesti täyttämään vaaditun kielitaitoedellytyksen ja hänellä oli todettu lukivaikeus, korkein hallinto-oikeus katsoi, ottaen huomioon myös A:n iän ja sen, että hänen suullinen kielitaitonsa oli arvioitu riittäväksi, että häneltä oli kohtuutonta vaatia kielitaitoedellytyksen täyttämistä. Perustuslaki 6 2 mom. Kansalaisuuslaki 13 1 mom. 6 kohta ja 2 mom. sekä 18 2 mom. KHO:2009:29 Kansalaisuusasia Kielitaitoedellytys Terveydentila Masennus Traumaperäinen stressihäiriö Vuonna 1969 syntynyt A oli vedonnut terveydentilaansa kielitaitoedellytyksestä poikkeamiseksi. Hän ei kuitenkaan ollut esittänyt selvitystä siitä, että hänen sairauttaan olisi yritetty asianmukaisesti hoitaa. Korkein hallinto-oikeus 10

11 momentti3_09lmu.fm Page 11 Friday, March 20, :33 AM katsoi, ottaen huomioon myös A:n iän, ettei ollut kohtuutonta vaatia häneltä kielitaitoedellytyksen täyttämistä. Kansalaisuuslaki 13 1 mom. 6 kohta ja 2 mom. sekä 18 2 mom. KHO:2009:31 Ulkomaalainen Oleskelulupa Perheenyhdistäminen Lapsi Alaikäisyys Sisarukset - Yksilöllinen inhimillinen syy Oleskeluluvan myöntämisen edellytykseksi ei ollut asetettava, että Suomeen yksin alaikäisenä lapsena tulleen henkilön tulisi itse olla alaikäinen vielä haettaessa ulkomaalaislain 52 :n 4 momenttiin perustuvaa oleskelulupaa hänen ulkomailla olevalle yksinäiselle alaikäiselle sisarukselleen. Ulkomaalaislaki 37 1 mom. sekä 52 1 ja 4 mom. PeVL 4/2004 vp ja HaVM 4/2004 vp KHO:2009:32 Kunnallisasia Työsopimussuhteinen tehtävä Tehtävään valinta Hakuilmoitus Hakuaika Kelpoisuus Lähihoitaja Kaupungissa oli ollut haettavana lähihoitajan työsopimussuhteisia tehtäviä. Hakuilmoituksen mukaan tehtävän kelpoisuusvaatimuksena oli lähihoitajan tai perushoitajan tutkinto. Tehtävää hakenut A ei ollut täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia vielä silloin, kun kaupungin työnantajana asettama hakuaika oli päättynyt. Hän ei tullut valituksi. Vaikka kaupunki olisi voinut lähihoitajan työsuhdetta koskevan lainsäädännön estämättä valita hänet tehtävään edellyttäen, että työsuhde olisi alkanut vasta kelpoisuuden saavuttamisen jälkeen, se oli kuitenkin myös voinut työnantajana edellyttää, että tutkinto on suoritettu ennen hakuajan päättymistä. Kuntalaki 90 2 mom. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 8 ja 16 KHO:2009:33 Kunnallisasia Lomauttaminen Opetushenkilöstö Opettaja Lomautusohjeet Perusopetus Lukio-opetus Perusopetuslainsäädäntö Lukiolainsäädäntö Asian selvittäminen Kunnanhallitus oli päättänyt lomauttaa muiden ohella opetushenkilöstön 14 päivän ajaksi kalenterivuoden aikana. Lomautukset tuli voida toteuttaa niin, että perusopetuslain ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säännöksissä ja lukiolaissa ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa säännöksissä säädetty oikeus perusopetukseen ja lukio-opetukseen voidaan turvata säännöksissä tarkoitetulla tavalla lomautuksista huolimatta. Kun otettiin huomioon lomauttamista koskevat oikeudelliset edellytykset, lomautusaikaan sisältyvien työpäivien lukumäärä sekä lomautusten täytäntöönpanosta kunnanhallituksen päätöksen jälkeen mutta ennen lomautusten alkamista annetut tarkentavat ohjeet sekä työsuunnitelmiin tehdyt muutokset, kunta oli ennen lomautuksia riittävästi selvittänyt opetushenkilöstön lomauttamisen edellytyksiä. Päätös ei ollut kuntalain 90 :ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Suomen perustuslaki 2 3 mom., 16 1 mom. ja 22 Perusopetuslaki 4 1 mom., 29 1 mom. sekä 30 1 ja 2 mom. Lukiolaki 21 1 mom. ja 22 1 mom. Kuntalaki 90 KHO:2009:35 Ulkomaalaisasia Oleskelulupa Perhesiteet Afganistan Kiintiöpakolainen Muu omainen Kiinteän perhe-elämän jatkaminen Täysi riippuvaisuus Oleskeluvaltio Iran Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2004 saapuneen Afganistanin kansalaisen täysi-ikäiselle tyttärelle ja tämän alaikäiselle lapselle sekä veljenpojalle ei voitu myöntää oleskelulupaa kiinteän perhe-elämän jatkamista varten, kun perheenkokoajan ja tyttären kiinteä perhe-elämä oli päättynyt viimeistään tyttären avioituessa noin vuonna 2001 ja perustaessa oman perheen. Oleskelulupaa ei voitu myöntää myöskään perhesiteen perusteella, kun hakijoiden ei voitu katsoa olevan täysin riippuvaisia Suomessa asuvasta perheenkokoajasta. Ulkomaalaislaki 37 1 mom. ja mom. KHO:2009:36 Tavoite 1 -ohjelman mukainen kehittämistuki Hankinnan tukikelpoisuus Takaisinperintä Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus oli alkuperäisellä tukipäätöksellään myöntänyt kyläyhdistykselle Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman mukaista kehittämistukea. Myöhemmin työvoima- ja elinkeinokeskus määräsi maa- ja metsätalousministeriön tarkastusraportin perusteella osan jo maksetusta tuesta perittäväksi takaisin, koska hankkeen yhteydessä hankittujen VoIP-puhelimien ja sovelluslisenssien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia ei voitu pitää tukikelpoisina tietoverkkohankkeeseen kuuluvina tietoverkon rakentamiskuluina sen vuoksi, että puhelimet lisensseineen olivat erillisiä yrityksiin ja kotitalouksiin sijoittuvia päätelaitteita. Kun hankinnan tukikelvottomuus ei säännösten mukaan ollut yksiselitteisen selvä ja kun VoIPpuhelinten hankintameno oli nimenomaisesti sisältynyt hankesuunnitelmassa esitettyyn työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymään kustannusarvioon eikä kysymys ollut yritystoiminnan tukemisesta, hankintamenoa ei asiassa esitetyissä olosuhteissa tullut tulkita yhdistykselle jälkikäteen tukikelvottomaksi ja takaisinperittäväksi. Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muutettu 44/2000, 274/ 2002 ja 274/2003) 46 Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (609/2000, muutettu 855/2000, 878/2000, 945/2000 ja 93/2002) 1 1 mom. 3 kohta, 2, 51, 52, 56 ja 59 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta (1289/2002) 1, 6 ja 9 KHO taltio /538 Ulkomaalainen - Turvapaikanhakija - Sairaanhoito - Turvallisuustilanne kotimaassa - Ihmisoikeussopimus - Oleskelulupa - Käännyttäminen Afganistanin pääkaupungista Kabulista kotoisin oleva turvapaikkaa hakenut A oli saanut Suomessa perussairaanhoitoa. Hänellä oli todettu lisäksi vakava sydänsairaus, Momentti 11 Momentti 3/2009

12 momentti3_09lmu.fm Page 12 Friday, March 20, :33 AM jota oli hoidettu yliopistollisessa sairaalassa. Hänelle oli tällöin asennettu sydämentahdistin. Saadun selvityksen mukaan A:n terveydentila oli hyvä, kun hän kotiutui sairaalasta. Hän tarvitsee kuitenkin tahdistimen vuoksi jatkuvaa kardiologin kontrollia ja lääkehoitoa. Korkein hallinto-oikeus totesi, että Afganistanissa on saatavilla perussairaanhoitoa. Erikoissairaanhoidossa tilanne ei ole yhtä hyvä, mutta sitä on kuitenkin parhaiten saatavilla Kabulissa. Ei ollut myöskään oletettavaa, että Afganistanin viranomaiset asettaisivat A:n tarkoituksellisesti huonompaan asemaan kuin muut kansalaiset. Sairaanhoidon parempi taso ja saatavuus Suomessa eivät sellaisenaan olleet peruste oleskeluluvan myöntämiselle. A ei ollut myöskään ulkomaalaislain 52 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavoin haavoittuvassa asemassa, jotta oleskeluluvan epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai myöskään Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaista. Tämän vuoksi A:n turvapaikka- ja oleskelulupahakemus oli voitu hylätä ja A käännyttää Afganistaniin ottaen huomioon myös Kabulin turvallisuustilanne. Ulkomaalaislaki 87, 88 ja 52 1 momentti sekä lakia koskeva HE 28/2003 vp Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 19 1 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 3 artikla Verotusasiat KHO:2009:26 Kiinteistöverotus Autotallirakennus Pysäköintihalli Yleinen kiinteistöveroprosentti Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti Keskinäinen kiinteistöyhtiö A Oy omisti kaupungin vuokratontilla olevan pysäköintihallirakennuksen. Autopaikkojen hallinta perustui osakkeisiin, jotka omistivat neljä A Oy:n osakasyhtiötä ja kaupunki. Osakasyhtiöt olivat asunto- ja kiinteistöyhtiöitä, joiden huoneistoista pääosa oli vakituisessa asumiskäytössä. Osakasyhtiöiden osakkaiden käytössä oli noin 73 prosenttia autopaikoista ja kaupungin käytössä yleisinä autopaikkoina noin 27 prosenttia. Pysäköintihallia ei pidetty kiinteistöverolain 12 :n 1 momentissa tarkoitettuna asuinrakennuksena eikä saman pykälän 4 momentissa tarkoitettuna asuinrakennukseen liittyvänä erillisenä talous- ja autotallirakennuksena vaan sellaisena rakennuksena, johon sovellettiin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Verovuodet Kiinteistöverolaki 11 ja 12 1 ja 4 mom. KHO:2009:27 Varainsiirtovero Arvopaperi Asunto-osake Varainsiirtoveron palauttaminen Kaupan purku Lykkäävä ehto Omistusoikeuden siirtyminen X ja Y olivat kauppakirjalla ostaneet Z:lta asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet yhteensä eurolla, josta oli kuitattu kauppakirjan allekirjoituksin maksetuksi yhteensä euroa. Loppukauppahinta euroa oli suoritettava viimeistään tai heti, kun omistus- ja hallintaoikeus oli siirrettävissä. Omistusoikeus osakkeisiin siirtyi kauppakirjan mukaan, kun koko kauppahinta oli maksettu. Osakkeet tuli luovuttaa ostajille omistusoikeuden siirtyessä siirtomerkinnällä varustettuna. Ennen kuin koko kauppahinta oli maksettu, osakekaupan osapuolet olivat vapaaehtoisesti allekirjoittaneet sopimuksen kaupan purkamisesta, jonka mukaan myyjä palautti maksetun kauppahinnan euroa. Tämän jälkeen osapuolet olivat vielä oikaisseet mainittua sopimusta kaupan purkamisesta. Tässä oikaisussa sopimukseen kaupan purkamisesta oli todettu muun ohella, että kaupan purkamisen syynä oli X:n ja Y:n välittömästi kaupanteon jälkeen makuuhuoneen kantavissa seinissä havaitsemat halkeamat, joita he eivät olleet havainneet kohdetta heille esiteltäessä. Koska asunto-osakkeiden kauppakirjaan otetun lykkäävän ehdon mukaan osakkeiden omistusoikeus ei ollut lainkaan siirtynyt X:lle ja Y:lle ennen kaupan purkamista, ei varainsiirtoverolain 15 :n 1 momentin mukaista varainsiirtoveron alaista arvopaperin omistusoikeuden luovutusta ollut tapahtunut. Sillä, olisiko kauppa voinut sopimuskirjassa olevan ehdon tai sopimusrikkomuksen vuoksi tulla puretuksi tuomiolla, ei ollut tässä asiassa merkitystä. X ja Y olivat, varainsiirtoverolain 21 :n 3 momentin estämättä, kaupan perusteella suorittaneet varainsiirtoverolain 40 :n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin aiheettomasti varainsiirtoveroa. Suomen perustuslaki 81 1 mom. Varainsiirtoverolaki 15 1 mom., 21 3 mom. ja 40 1 mom. KHO taltio /637 Peitelty osinko - Yrityssaneeraus - Saneerausmenettelyn aloittaminen - Saneerausohjelman vahvistaminen Käräjäoikeus oli päättänyt A Oy:n yrityssaneerauksen aloittamisesta ja vahvistanut saneerausohjelman Saneerausohjelmassa ei ollut mainittu A Oy:n osakkaalla B:llä ollutta saatavaa yhtiöltä. A Oy oli kuitenkin saneerausmenettelyn aloittamisen jälkeen lyhentänyt B:n saatavaa suorittamalla osakkaiden yksityismenoja. Yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaan velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa saneerausmenettelyn alettua, mutta velka kuitenkin lakkaa vasta, kun saneerausohjelma vahvistetaan. Koska B:n saatava A Oy:ltä ei ollut lakannut ennen saneerausohjelman vahvistamista, peiteltynä osinkona ei pidetty ennen saneerausohjelman vahvistamista suoritettuja osakkaan saatavan lyhennyksiä. Verovuosi 1995 Verotuslaki (482/1958) 57 1 momentti KHO taltio /757 Ennakkoperintä - Työmatka - Varsinainen työpaikka - Kansainvälisen ketjun eri yhtiöt - Kahden vuoden työskentely toisessa maassa - Majoittumiskorvaus Suomalainen yhtiö S Oy ja yhdysvaltalainen yhtiö Y LLP kuuluivat kansainväliseen jäsenyritysten ketjuun, joka tarjoaa asiakkailleen asiantuntijapalveluita mm. tilintarkastuksen ja verotuksen alalla. Y LLP ja S Oy sekä yhdysvaltalainen henkilö A olivat sopineet, että A 12

13 momentti3_09lmu.fm Page 13 Friday, March 20, :33 AM siirtyi Yhdysvalloista Y LLP:stä työskentelemään Suomeen S Oy:n palvelukseen kahden vuoden ajaksi. A työskenteli Suomessa S Oy:n johdon alaisena ja osana S Oy:n organisaatiota. S Oy maksoi A:lle palkan Suomessa työskentelyn ajalta ja vuokrasi hänen ja hänen perheensä käyttöön asunnon. A:n työsopimus Y LLP:n kanssa pysyi voimassa Suomessa työskentelemisen ajan, minkä jälkeen A palasi työskentelemään Y LLP:lle. A:n työskentely S Oy:n toimitiloissa oli työskentelyä varsinaisella työpaikalla. Kysymyksessä ei siten ollut tilapäinen matka erityiselle työntekemispaikalle. Näissä olosuhteissa S Oy:n tarjoamaa asuntoa oli pidettävä A:n saamana asuntoetuna, josta oli suoritettava ennakonpidätys tai perittävä lähdevero. Ennakkoratkaisu vuoden 2008 loppuun. Ennakkoperintälaki 13 Tuloverolaki 71, 72 ja 72 a Ympäristöasiat KKO:2009:25 Maankäyttö ja rakentaminen Hallintopäätös Alueellisen ympäristökeskuksen päätös Kirjoitusvirheen korjaaminen Virheellinen valitusosoitus Valitusajan alkaminen Kun hallintoviranomaisen päätöksessä ollut kirjoitusvirhe korjattiin päätöksen valitusajan ollessa vielä avoimena, korjaaminen oli tehtävä siten, ettei väärinkäsitystä itse korjattavaa päätöstä koskevasta valitusajasta päässyt syntymään. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja 3 mom. Hallintolainkäyttölaki 30 1 mom. Hallintolaki 51 1 mom., 52 2 ja 3 mom., 53 2 mom. KHO:2009:30 Maankäyttö ja rakentaminen Oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava Yleiskaavan käyttäminen rakennuslupien perusteena Pysyvä asuminen Vesi- ja viemärihuollon järjestäminen Vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen Osittainen kumoaminen Rantaosayleiskaavassa oli erään niemen sisäosaan osoitettu pientalovaltainen asuntoalue, jossa oli enintään kymmenen rakennuspaikkaa (AP 10). Kullekin rakennuspaikalle sai sijoittaa yhden yksiasuntoisen, enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 300 neliömetriä. Rakennusten kokonaislukumäärää ei kaavassa ollut määrätty. Yleiskaavan määräysten mukaan yleiskaavaa voitiin käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti kaava-alueen rakennuslupien myöntämisen perusteena. Yleiskaavamääräysten mukaan rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa oli noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä jätehuolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kysymyksessä olevan AP 10 -alueen lisäksi kaava mahdollisti alle kilometrin etäisyydelle alueen eteläpuolelle yhteensä yhdeksän pientaloyksikön (AP) ja kolmen loma-asuntoyksikön (RA) rakentamisen. Kaavassa ei ollut edellä mainitun sisällöltään lähinnä toteavan yleisen määräyksen lisäksi määräyksiä AP-alueen vesi- eikä jätevesihuollosta. Kaavaselostuksessa tai kaava-asiakirjoissa muutenkaan ei ollut täsmällisesti selvitetty vesihuolto- ja viemäröintijärjestelyjä. Kun otettiin huomioon kaavalla osoitetun rakentamisen laatu ja määrä, kaavassa ei ollut riittävästi selvitetty kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen sekä vesi- ja viemärihuollon järjestämiseen eikä rakentamisen vaikutusta ympäröivään alueeseen. Muutoinkaan kyseisen rannan välittömässä läheisyydessä olevan, yhdyskuntarakenteellisesti irrallisen ja näin mittavaa rakentamista käsittävän alueen osoittaminen yleiskaavassa toteutettavaksi kaavan nojalla suoraan myönnettävien rakennuslupien perusteella ei ollut mahdollista ilman asemakaavatasoisia selvityksiä ja määräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 24 2 mom., 39 2 mom. 1-4 kohta ja 3 mom., 72 1 ja 2 mom. sekä 73 1 mom. Kuntalaki 90 KHO:2009:34 Valituslupa Rakennuslupa Kaavamääräys Etäisyys Naapuri Suostumus Asemakaavamääräyksen mukaan autosuoja saatiin rakentaa neljää metriä lähemmäs naapurin rajaa vain naapurin suostumuksella. Naapuri oli ennen voimassa olevaa rakennuslupaa antanut suostumuksensa autosuojan rakentamiseen noin kahden metrin etäisyydelle rajastaan. Suostumuksen perusteella ei voitu myöntää lupaa rakennusluvan muuttamiseen niin, että rakennuksen naapurin vastaiselle rajalle sijoitetaan uusi kulkuovi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 ja 135 KHO:2009:37 Ympäristönsuojelulaki - Meluilmoitus - Murskaustoiminta - Louhintatoiminta - Ympäristöluvan tarve - Asemakaavan vastaisuus - Päijänne-tunneli - Vedenhankinta - Pohjavesialue Alueelle, jolla yhtiö oli ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisessa meluilmoituksessa ilmoittanut louhivansa alle 49 työpäivää sekä murskaavansa myös kalliokivilouhetta alle 49 työpäivää ilmoituksessa mainittuina ajanjaksoina, oli myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa alueen asemakaavan mukaista teollisuusrakentamista ennakoivaa louhintaa varten. Louhinta- ja murskausalue oli vahvistetussa asemakaavassa merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Jotta tontin käyttö vahvistetun asemakaavan mukaiseen teollisuusrakentamiseen oli mahdollista, tontti oli ensin tasoitettava asemakaavan edellyttämälle korkeustasolle. Tasoittaminen toteutettiin ilmoitetulla louhinnalla ja murskauksella. Louhittava tontti sijoittui myös noin metrin etäisyydelle Päijänne-tunnelista osittain asemakaavan mukaiselle Päijänne-tunnelin suoja-alueelle (sv-pt), jolla oli noudatettava asemakaavan mukaisia pohjaveden suojelumääräyksiä (pv-24). Noiden suojelumääräysten mukaan kysymyksessä oli Momentti 13 Momentti 3/2009

14 momentti3_09lmu.fm Page 14 Friday, March 20, :33 AM vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Kysymyksessä oli sellainen louhinta- ja murskaustoiminta, joka ei perustanut ympäristölupavelvollisuutta toimintapäivien lukumäärän perusteella ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 kohdan c alakohdan ja e alakohdan nojalla. Koska louhinta- ja murskaustoiminta sijoittui osaksi Päijänne-tunnelin vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen rinnastettavalle suoja-alueelle ilmoitettua louhintaa ja murskausta oli kuitenkin pidettävä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin nojalla ympäristölupavelvollisena toimintana. Kysymyksessä olevaa, asemakaavan mukaisen rakentamisen toteuttamisen mahdollistavaa louhintaa ei sinänsä ollut pidettävä ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin asemakaavan vastaisena. Ympäristönsuojelulaki 28 1 ja 2 momentti, 42 2 momentti sekä 60 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 7 kohta c alakohta ja e alakohta sekä 2 momentti KHO taltio /530 Vesihuolto - Liittämiskohta - Kiinteistö - Asemakaava Rakennuspaikka Asemakaavan erillispientalojen korttelialueen (AO) rakennuspaikka muodostui kahdesta kiinteistönmuodostamislain 2 :n 1 kohdassa tarkoitetusta kiinteistöstä. Vesihuoltolain 12 :n perusteella vesihuoltolaitoksella oli velvollisuus järjestää tälle asemakaavan mukaiselle rakennuspaikalle yksi liittämiskohta rakennuspaikan välittömään läheisyyteen. Vesihuoltolaki 12 KHO taltio /785 Jätelaki - Jätehuolto - Jätteenkuljetus - Järjestetty jätteenkuljetus - Hallintopakko - Liittymisvelvollisuus - Jätteen hyödyntäminen ja käsittely - Siirtokuormausasema Asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöillä muodostuvia jätteitä ei ollut väitettykään hyödynnetyn tai käsitellyn jätelain 11 :ssä mainitulla tavalla. Tämän vuoksi yhtiöt oli voitu määrätä määräajassa luopumaan käyttämästään siirtokuormausjärjestelmästä ja toimittamaan asumisesta syntyneen jätteen järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevaan jäteastiaan tai keräyspaikkaan. Jätelaki 11 (452/2004) KKO:N VALITUSLUVAT VL: Sopimukseen perustuva velkajärjestely Vapaaehtoinen velkajärjestely Yksityishenkilön velkajärjestely Lisäsuoritusten vahvistaminen Osapuolet olivat ennen vuotta 2003 tehneet yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 85 :ssä tarkoitetun sopimuksen velkajärjestelystä. Sopimuksen mukainen maksuohjelma oli päättynyt Velkoja nosti sopimuksen perusteella kanteen velallisen velvoittamiseksi suorittamaan velkojalle lisäsuoritusvelvollisuutensa määrä. Kysymys siitä, tuliko kanteeseen soveltaa voimaan tulleen yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 61 a :n 1 momentissa säädettyä määräaikaa, jonka mukaan hakemus lisäsuorituksen vahvistamiseksi oli tehtävä kahden vuoden kuluessa maksuohjelman päättymisestä. VL: Oikeuspaikka A oli ostanut B:ltä kiinteistön sillä sijaitsevine rakennuksineen. A oli kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa vaatinut B:tä, jonka kotipaikka sijaitsi muualla, vastaan nostamallaan kanteella kiinteistön kauppahinnan alentamista. Kysymys toimivaltaisesta tuomioistuimesta. VL: Kiinteistönmuodostamislaki Halkominen Sitovan tonttijaon mukaisella asemakaava-alueella sijainneella tilalla oli paritalo, jonka päädyissä olivat asuinhuoneistot ja talon keskiosassa yhteiskäytössä olleet saunaja kylpytilat. Kiinteistön toinen osaomistaja oli hakenut osuutensa erottamista tilasta halkomalla. Kaupunki oli antanut suostumuksensa halkomiseen. Kysymys halkomisen edellytysten täyttymisestä. VL: Sopimus Sopimuksen syntyminen Yksityiselle alueelle oli asetettu kylttejä, joiden mukaan pysäköinti oli sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä ilmoitettiin veloitettavan valvontamaksu 40 euroa. Kysymys siitä, oliko alueelle pysäköineen auton kuljettajan ja pysäköinnin valvontaa sopimuksen perusteella alueella harjoittaneen yhtiön välille syntynyt sopimus ja sitoiko valvontamaksun maksamista koskeva ilmoitus auton kuljettajaa. VL: Oikeudenkäyntimenettely Asianosaisen kuuleminen Yksityistietoimituksessa perustettiin tieoikeus sekä venevalkama- ja autopaikka saaressa sijaitsevalle kiinteistölle kulkemista varten. Maaoikeus kumosi toimitusratkaisun ja palautti asian toimitukseen sanottujen oikeuksien perustamiseksi määräämäänsä muuhun paikkaan, jonka osalta tie- ja rasiteoikeudenhaltijoille ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Kysymys maaoikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL: Oikeudenkäyntimenettely Oikeudenkäyntikulut Kysymys hovioikeuden menettelystä oikeudenkäyntikulujen korvausta määrättäessä. VL: Oikeudenkäyntimenettely Holhoustoimi Edunvalvojan määrääminen Käräjäoikeus oli määrännyt A:lle edunvalvojan hänen suostumuksensa mukaisesti, mutta hovioikeus oli muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua määräämällä A:n toiseksi edunvalvojaksi hänen äitinsä. Kysymys A:n kuulemisesta. 14

15 momentti3_09lmu.fm Page 15 Friday, March 20, :33 AM VL: Menettämisseuraamus Törkeä huumausainerikos Puolustaja Puolustajan palkkion korvaaminen valtiolle A oli vuokrannut henkilöauton yhdeksi päiväksi ja kuljettanut sen tavaratilassa reppua, joka sisälsi alle kolme kiloa amfetamiinia. Hänet tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ja menettämään valtiolle rikoksen tekemisessä käytetyn henkilöauton arvo. Kysymys menettämisseuraamuksen tuomitsemisen edellytyksistä. Kysymys myös A:n velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista puolustajalle maksettu palkkio. VL: Omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkominen Osakkaan osuus kuolinpesään oli ulosmitattu. Kysymys siitä, olivatko kuolinpesän osakkaat syyllistyneet omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen, kun kuolinpesän omistama kiinteistö oli myyty. VL: Työturvallisuusrikos Syytetty oli säätiön työntekijänä toiminut vesilaitoksen hoitajana. Säätiö oli tehnyt ulkopuolisen yhtiön kanssa sopimuksen eräiden asennustöiden suorittamisesta vesilaitoksella. Yhtiön työntekijän jalka oli työtä suoritettaessa jäänyt syytetyn käynnistämän jätevesialtaan kaapimen alle puristuksiin. Kysymys siitä, voitiinko vesilaitosta pitää työturvallisuuslain 49 :ssä tarkoitettuna yhteisenä työpaikkana ja voitiinko syytettyä, jolla hovioikeuden ratkaisun mukaan ei ollut säätiön organisaatiossa esimiesasemaa, pitää rikoslain 47 luvun 8 :ssä tarkoitettuna työnantajan edustajana. VL: Oikeudenkäyntimenettely Todistelu Lähdesuoja Törkeä kunnianloukkaus H oli toimittanut erään rikosasian käsittelyn yhteydessä Korkeimmalle oikeudelle muun ohella kaksi kirjettä osoittaakseen, että hänellä oli vaitiolo-oikeus eräässä rikosasiassa. Keskusrikospoliisi oli liittänyt kirjeet törkeää kunnianloukkausta koskevaan esitutkintapöytäkirjaan. Syyttäjä nosti S:ää vastaan syytteen törkeästä kunnianloukkauksesta ja vetosi kirjallisina todisteina muun muassa edellä mainittuihin kirjeisiin. Kysymys siitä, oliko kirjeet mahdollista hyväksyä kirjallisiksi todisteiksi ja oliko S syyllistynyt kunnianloukkausrikokseen. VL: Oikeudenkäyntimenettely Todistelu Lähdesuoja Törkeä kunnianloukkaus H oli toimittanut erään rikosasian käsittelyn yhteydessä Korkeimmalle oikeudelle muun ohella kaksi kirjettä osoittaakseen, että hänellä oli vaitiolo-oikeus eräässä rikosasiassa. Keskusrikospoliisi oli liittänyt kirjeet törkeää kunnianloukkausta koskevaan esitutkintapöytäkirjaan. Syyttäjä nosti S:ää vastaan syytteen törkeästä kunnianloukkauksesta ja vetosi kirjallisina todisteina muun muassa edellä mainittuihin kirjeisiin. Kysymys siitä, oliko kirjeet mahdollista hyväksyä kirjallisiksi todisteiksi ja oliko S syyllistynyt kunnianloukkausrikokseen. VL: Ulosottolaki Ulosmittaus Norjalainen tuomioistuin (forliksrådet) oli antanut päätöksen (uteblivelsesdom), jolla "Halssila Timmerstugor" -niminen taho oli velvoitettu suorittamaan norjalaiselle A:lle saatavaa. A:n hakemuksesta käräjäoikeus, joka oli merkinnyt asiaan osalliseksi suomalaisen X Oy:n, oli X Oy:tä kuulematta julistanut ratkaisun täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa ja toimittanut sen täytäntöönpanoa varten ulosottomiehelle. Ulosottomies ulosmittasi mainitun norjalaisen päätöksen perusteella omaisuutta X Oy:ltä, jonka aputoiminimeksi oli rekisteröity "Halssila Timmerstugor". Kysymys siitä, voitiinko norjalaisen päätöksen perusteella kohdistaa ulosmittaus X Oy:n omaisuuteen. VL: Maanvuokra Kysymys vuokralaisen maanvuokralain 5 luvussa tarkoitetulla vuokrasopimuksella hallitsemalle alueelle rakentaman rakennuksen lunastamisesta vuokrasuhteen päätyttyä. VL: Ympäristörikos Ympäristön turmeleminen Kysymys siitä, oliko valvontaviranomaisen hallintopakkoasiassa ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla antama määräys sellainen yksittäistapausta koskeva määräys, jota tarkoitetaan ympäristön turmelemista koskevassa rikoslain 48 luvun 1 :n 1 momentin 1 kohdassa. VL: Yksityistie Kysymys siitä, voitiinko osakaskunnan tehtäviä hoitavalle kalastusyhdistykselle määrätä yksityistien tienkäyttömaksu. Kysymys myös oikeudenkäyntikelpoisuudesta. VL: Todistustaakka Oikeudenkäyntimenettely Vakuutussopimus Takautumisoikeus Syyttäjän syyte vahingonteosta ja petoksen yrityksestä hylättiin, koska näyttämättä oli jäänyt, että vastaaja olisi sytyttänyt tulipalon tahallaan. Vakuutusyhtiön esittämä pelastusvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuva takautumisvaatimus hylättiin, koska oli mahdollista, ettei vastaaja väittämästään syystä ollut kyennyt torjumaan vahinkoa. Kysymys todistustaakan jakautumisesta vahingonkorvausta koskevassa kysymyksessä. VL: Väärennys A oli hankkinut teknisen laitteen, jonka avulla hän oli vaihtanut omistamansa matkapuhelimen yksilöintitietona toimivan IMEI-koodin ja yrittänyt sen jälkeen käyttää puhelinta. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt väärennysrikokseen tai väärennysaineiston hallussapitoon. Momentti 15 Momentti 3/2009

16 momentti3_09lmu.fm Page 16 Friday, March 20, :33 AM VL: Oikeudenkäyntimenettely Pääkäsittely hovioikeudessa Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely riita-asiassa. VL: Tapaturmakorvaus Tapaturmavakuutus Vakuutusyhtiö X Oy oli velvoitettu suorittamaan A:lle tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus maaliskuussa 1992 ilmenneestä ammattitaudista. Kysymys siitä, oliko vakuutusyhtiö X Oy korvausvelvollinen kyseisestä ammattitaudista, koska A:n tapaturmavakuutusturva oli ollut vakuutusyhtiö Y Oy:ssä saakka. VL: Avioliitto Puolison elatus Kysymys ulkomaalaissyntyisen, kielitaidottoman ja ammattikoulutusta vailla olevan puolison oikeudesta elatusapuun noin kymmenen vuotta kestäneen avioliiton purkauduttua. VL: Työsopimus Työsuhde-edut Tasapuolinen kohtelu Työnantaja oli suorittanut palkanlisän työntekijöilleen, jotka olivat menettäneet eräitä työehtosopimuksen työajantasausjärjestelmään liittyneitä etuja, kun työpaikalla oli sovittu siirtymisestä lyhyempään työviikkoon. Kysymys siitä, oliko työnantaja kohdellut sopimuksen teon jälkeen palvelukseensa tulleita työntekijöitä vastoin työsopimuslain 2 luvun 2 :n 3 momentin vaatimusta tasapuolisesta kohtelusta, kun heille ei samasta työstä suoritettu vastaavaa palkanlisää. VL: Oikeusapu Avustajan palkkio Hovioikeuden pääkäsittely oli pidetty kolmena perättäisenä päivänä. Kysymys siitä, oliko oikeusapulain nojalla määrätyllä avustajalla oikeus saada palkkio matka-ajalta sekä korvaus matkakuluista kaikilta päiviltä erikseen. VL: Eurooppaoikeus Eurooppalainen pidätysmääräys Rikoksentekijän luovuttaminen Syyteoikeus Petos S oli luovutettu eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella Suomeen epäiltynä muun ohella törkeistä petoksista, jotka koskivat ulkomailla sijainneiden kiinteistöjen kauppoja. Pidätysmääräyksen teonkuvausten mukaan S oli erehdyttämällä saanut asianomistajilta muun muassa kauppahintojen maksamiseen tarkoitetut varat aikomattakaan täyttää kauppojen ehtoja. Oikeudenkäynnin aikana S:ää syytettiin vaihtoehtoisesti törkeistä kavalluksista, jotka S oli toteuttanut anastamalla kauppahintoina haltuunsa saamansa varat. Kysymys siitä, kuuluiko törkeä kavallus rikoksiin, joiden osalta luovuttaminen tapahtui teon kaksoisrangaistavuutta tutkimatta, ja edellyttikö tarkistettujen törkeää kavallusta koskevien syytteiden tutkiminen luovuttajavaltion tai S:n suostumusta. Kysymys myös siitä, voitiinko taloudellisen tappion vaaraa pitää petoksen tunnusmerkistössä tarkoitettuna taloudellisena vahinkona. VL: Veropetos Rikokseen osallisuus - Avunanto A oli syyllistynyt törkeään veropetokseen laiminlyömällä antaa arvonlisäveron valvontailmoituksia. Kysymys siitä, oliko B syyllistynyt avunantoon veropetokseen antaessaan A:lle luvan käyttää liiketoimintaan liittyvien suoritusten vastaanottamiseen omaa pankkitiliään, jonne tulleet suoritukset B oli nostanut käteisenä ja antanut rahat A:lle liiketoiminnassa käytettäviksi. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy