NEUVOLAN RATKAISU- JA VOIMAVARALÄHTÖINEN KOTI- JA PERHETYÖ KOKEILUHANKKEEN ARVIOINTI AJALLA LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLAN RATKAISU- JA VOIMAVARALÄHTÖINEN KOTI- JA PERHETYÖ KOKEILUHANKKEEN ARVIOINTI AJALLA 1.9.2011 21.9.2012 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Arjen Mieli-hanke Neuvolan koti- ja perhetyön arviointi: loppuraportti NEUVOLAN RATKAISU- JA VOIMAVARALÄHTÖINEN KOTI- JA PERHETYÖ KOKEILUHANKKEEN ARVIOINTI AJALLA LOPPURAPORTTI Hanna-Mari Tanninen, TtM, th Suunnittelija, Arjen mieli-hanke Tiina Nykky, YTM projektikoordinaattori, Arjen mieli-hanke

2 Arjen Mieli-hanke Neuvolan koti- ja perhetyön arviointi: loppuraportti TIIVISTELMÄ Loppuraportin tarkoituksena on kuvata sekä arvioida neuvolan ratkaisu- ja voimavaralähtöistä koti- ja perhetyön kokeiluhanketta asiakasperheiden ja perhetyöntekijöiden kokemana. Neuvolan koti- ja perhetyö toteutui Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla, terveydenhoitoyksikössä välisellä ajalla. Arviointi toteutettiin ajalla Arjen mieli-hankkeessa, joka on osa KASTE -ohjelmaa. Neuvolan koti- ja perhetyöhön osallistuivat varhaisen tuen tarpeessa olevat kuopiolaiset lapsiperheet (n=130), joissa joko odotettiin lasta tai perheessä oli vähintään yksi alle 6-vuotias lapsi. Koti- ja perhetyön arvioinnissa oli mukana 516 perheen jäsentä yhteensä 130 lapsiperheestä. Osallistujista äitejä oli 129, isiä 100 ja lapsia 287. Asiakkaista suurin osa (77 %) oli ydinperheitä, joissa lasten vanhemmat asuivat yhdessä ja etniseltä taustaltaan suomalaistaustaisia perheitä (93 %). Arviointiin osallistuneista perheistä puolella (50 %) sosiaaliset tukiverkostot olivat vähäiset tai perheet eivät saaneet niiltä tukea. Perheet työskentelivät kokeiluhankkeen aikana ratkaisu- ja voimavaralähtöisen koulutuksen saaneiden perhetyöntekijöiden (5) kanssa heidän omissa kodeissaan. Perheet ohjautuivat koti- ja perhetyön asiakkaaksi äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien, perheneuvolan työntekijöiden ja päiväkodin hoitajien tekemillä lähetteillä. Perhetyöntekijät keräsivät koti- ja perhetyön aikana arviointiaineiston perhepalvelusuunnitelmalla (n=130), perhetilannepuntareilla (perhetyön alussa ja lopussa: äidit n=12, isät n=4 ja koko perhe n=6) sekä asiakaspalaute-lomakkeella (n= 53). Arviointiaineiston laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysilla ja määrällinen aineisto kuvailevin tilastomenetelmin hyödyntämällä SPSS ohjelmaa. Aineisto analysoitiin ja tulokset raportoitiin Arjen mieli-hankkeessa. Perheiden tuen tarpeet vähenivät koti- ja perhetyön aikana. Vanhemmat saivat tukea arkeen ja vanhemmuudessa pärjäämiseen. Perhetyössä saavutettiin enemmän tavoitteita kuin mitä perhetyön alussa oli asetettu. Perheiden sosiaaliset tukiverkostot lisääntyivät vanhempien kavereiden ja ystävien osalta. Ne perheet, joilla oli paljon tuen tarvetta, ohjautuivat viranomaisyhteistyöhön varhaisessa vaiheessa. Perhetyöntekijät työskentelivät yhtä työntekijää kohden asiakasperheiden kodeissa keskimäärin noin 100 kertaa. Kunkin asiakasperheen kotona käytiin keskimäärin noin 4 kertaa. Perhetyöntekijöille kertyi työtunteja perheiden kodeissa yhteensä 1056 tuntia. Yhtä perhetyöntekijää kohden työtunteja kertyi yli 211 tuntia ja yhtä asiakasperhettä kohden noin 8 tuntia. Suurin osa perheistä (76 %) oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Perheet (81 %) arvioivat koti- ja perhetyön vastanneen heidän odotuksiaan. Vanhemmista yli puolet (57 %) arvioi perhetyöntekijän kanssa käymänsä keskustelun ja yhteiset jutteluhetket olleen heille tärkeintä perhetyössä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että perhetyöntekijät kuuntelivat vanhempia. Neuvolan koti- ja perhetyön kehittämisen kannalta vanhemmat pitivät tärkeinä palvelun parempaa ja tehokkaampaa tiedottamista sekä perhetyön sisällöstä kertomista.

3 Arjen Mieli-hanke Neuvolan koti- ja perhetyön arviointi: loppuraportti SISÄLTÖ SIVU TIIVISTELMÄ 1 Tausta ja lähtökohdat 4 2 Perhetyön eri muodot Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla Sosiaalipalvelujen perhetyö Intensiivinen perhetyö Lastensuojelun perhetyö Maahanmuuttajatyö Neuvolan koti- ja perhetyö, kokeiluhanke 7 3 Arviointitehtävät 10 4 Kohderyhmä Perheiden profiilit 12 5 Aineistonkeruu ja analysointi 15 6 Eettisyys ja luotettavuus 17 7 Tulokset Perhepalvelusuunnitelmat Koti- ja perhetyöhön ohjaavat tahot Perheiden muut yhteistyötahot Perheiden tuen tarpeet perhetyön alussa ja lopussa Perhetyössä asetetut ja saavutetut tavoitteet Perheiden sosiaaliset tukiverkostot ja niiden hyödynnettävyys perheissä Perhetilannepuntarit Äitien tuen tarpeet Isien tuen tarpeet Koko perheen tuen tarpeet Asiakaspalautteet Kotikäyntien määrä, riittävyys ja perhetyön odotuksiin vastaaminen Koti- ja perhetyön merkitys perheille Mitä koti- ja perhetyössä olisi voinut tehdä toisin? 28 8 Pohdinta Tulosten tarkastelua Perhetyöntekijöiden kokemuksia kokeiluhankkeen alkuvaiheesta Arviointiaineiston perusteella tehdyt keskeisimmät tulokset Tulosten hyödynnettävyys 32 LÄHTEET 33 LIITTEET Liite 1. Perhepalvelusuunnitelma Liite 2. Perhetilannepuntarit Liite 3. Asiakaspalaute -lomake Liite 4. Asiakkaille jaettava tiedote / suostumus -lomake Liite 5. Päätöspöytäkirja, Kuopion kaupunki, Terveydenhuollon palvelualue, Tutkimuslupa Liite 6. Sisällön analyysin kuvaus Liite 7. Neuvolan koti- ja perhetyön palveluesite

4 1 Tausta ja lähtökohdat Suurin osa suomalaisista perheistä (70 %) voi hyvin ja tulee toimeen omin avuin. Arviolta noin kolmasosa perheistä tarvitsee eriasteista - ja kestoista ulkopuolista tukea selviytyäkseen perhe-elämän ja arjen ongelmistaan (STM 2011). Suomessa lapsiperheiden psykososiaalisen tuen tarve ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet. Kuviossa 1. kuvataan asiakasryhmät ja niiden jakautuminen: noin 70 %:lla lapsiperheistä on riittävät voimavarat lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Noin % tarvitsee tukea kasvatustehtäväänsä ja noin % tarvitsee kohdennettua erityistukea % Hyvinvoiva perhe, riittävät voimavarat Lapsen ikävaiheiden mukaiset vastaanottokäynnit neuvolassa Kotikäynnit Vertaisryhmät Perhevalmennus Perheiden kohtaamispaikat (eri toimialat, järjestöt) % Hyvinvoiva perhe, lieviä lapsen hoitoon ja kasvatukseen tai vanhemmuuteen liittyviä pulmia Perhetyöntekijän kotikäynnit, vertaisryhmät, lisäkäynnit neuvolassa, Kuopion psykiatrian keskuksen vauvaperhekonsultaatiot Huoli perheiden voimavaroista, lapsen kasvusta ja kehityksestä lisääntynyt Kohdennettu varhainen tuki, lastensuojelu, erityishoidon tarvearvio % Perheen voimavarat riittämättömät, lapsen kasvu ja kehitys vaarantuneet Kohdennettu erityinen tuki: Kuopion psykiatrian keskus, KYS, KSPS Kuvio 1. Lapsiperheiden hyvinvoinnin jatkumo ja perheiden tuen porrastus sekä panostuksen suunta perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (Hyvinvointineuvola toimintamallin soveltaminen Kuopiossa 2010) Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat monet perheiden arkielämää kuormittavat tekijät. Vanhemmilla on havaittu työelämään tai työttömyyteen liittyviä paineita, kuten vaikeuksia sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän vaatimuksia. Perheillä on ollut pulmia myös kotitöiden jakamisessa, vanhempien mielenterveydessä ja alkoholin käytössä. On voitu todeta, että esimerkiksi joka kolmannen perheen alkoholihaittojen riski on lievästi kasvanut (Kaikkonen ym. 2012). Lisäksi perheillä on ollut tuen tarvetta vanhemmuudessa pärjäämisessä, lasten kasvatuksessa ja hoidossa, perheen sosiaalisissa verkostoissa ja parisuhteessa (Häggman-Laitila ym. 2010, Tanninen ym. 2009) Perhe on kokonaisuus, jossa yksittäisen perheenjäsenen terveys ja hyvinvointi sekä perheenjäsenten väliset suhteet vaikuttavat muihin perheenjäseniin ja heidän terveyteensä. Yksilön ja perheen terveys liittyvät yhteen, jolloin yhden perheen jäsenen tuen tarpeen 4

5 ilmaantuessa on hyvä arvioida myös muiden perheenjäsenten ja koko perheen tuen tarpeet. (Häggman-Laitila 2000, 2001, 2006, Häggman-Laitila ym ja Tanninen ym. 2009) Lastensuojelulaki (417/2007) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta (380/2009) velvoittavat terveyttä ja hyvinvointia edistävien sekä ehkäisevien palveluiden vahvistamiseen kunnissa. Asetuksessa neuvolatoiminnasta edellytetään, että neuvolatyössä tuetaan suunnitelmallisesti koko perheen hyvinvointia, vanhemmuutta, parisuhdetta ja perheen sosiaalista tukiverkostoa. Lisäksi perheen tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain ja perheelle on järjestettävä tarvittavaa erityistä tukea viiveettä. Kuopion sosiaali- ja terveystoimen tilastojen mukaan lastensuojelun tarpeen pääasialliset syyt ovat vanhempien päihde- ja/tai mielenterveysongelmat. Kuten koko maassa, myös Kuopiossa lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Kasvu ei ole taittunut, vaikka kunnat ovat investoineet lastensuojelun sijaishuoltoon, erityisopetukseen ja lasten mielenterveysongelmien hoitamiseen. (ks. STM 2009a) Valtioneuvoston vahvistamassa KASTE ohjelmassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehitetään asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina. Kaste, eli sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma on strateginen, valtioneuvoston vahvistama ohjausväline suomalaisen terveyspolitiikan ohjaamiseen ja johtamiseen. Keskeistä on vahvistaa hyvinvointia edistävää ja ongelmia ehkäisevää toimintaa sekä lisätä palvelujen kustannusvaikuttavuutta. Erityisenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa ennaltaehkäisevää lastensuojelua ja vähentää huostaanottojen tarvetta. (STM 2012). Kuopion kaupunki on mukana valtakunnallisessa KASTE - ohjelmassa. (ks. STM 2009b) Arjen mieli on Itä- ja Keski-Suomen KASTE -ohjelman hankekokonaisuus, johon kuluvat Etelä-Savo, Joensuu, Jyväskylä, Ylä-Savo, Kuopio ja pienten kuntien osahanke. Kuopion osahankkeen päätavoitteet ovat mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen Kuopioon sekä mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen kolmessa ikäryhmässä: lapsiperheet, nuoret ja yli 65- vuotiaat. Tämä arviointi on osa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää Kaste-työtä. Kuopion neuvolan ratkaisu- ja voimavaralähtöisessä koti- ja perhetyön kokeiluhankkeessa on hyödynnetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektissa vuosina toteutuneen perhetyön tuloksia ja arviointimenetelmiä. Lapsiperhe-projektissa perhekohtainen työ kohensi lapsiperheiden elämänlaatua. Parantumista tapahtui muun muassa vanhemmuudessa, lasten kasvatuksessa ja hoidossa sekä vanhempien parisuhteessa. Projektin sisäisen ja ulkoisen arvioinnin tuloksena oli, että perhetyöllä ehkäistiin 4 6 -kertaisten vaihtoehtoiskustannusten syntyminen. (STM 2009a, Häggman- Laitila ym. 2001). Kuopion neuvolan koti- ja perhetyön arvioinnissa on hyödynnetty MLL:n Lapsiperhe- projektin aikana kehitettyjä perhetyön arviointimenetelmiä: perhepalvelusuunnitelmaa ja perhetilannepuntareita. 5

6 Neuvolan koti- ja perhetyötä seurasi ja arvioi työryhmä, joka koostui eri alojen ammattilaisista ja asiantuntijoista. Työryhmässä olivat mukana perusturvan ja terveydenhuollon, terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki, terveydenhoidon palvelujen esimies Riitta Turunen, koulutuspäällikkö Pirjo Varjoranta, Arjen mieli-hankkeen projektikoordinaattori Tiina Nykky, suunnittelija Hanna-Mari Tanninen, professori Anna- Maija Pietilä ja professori Pirjo Pölkki Itä-Suomen yliopistosta sekä yliopettaja Irma Mikkonen Savonia - ammattikorkeakoulusta (varalla Kaarina Sirviö). Lisäksi perhetyön erityisasiantuntijana toimi professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiaineiston analysoinnista ja sen raportoinnista vastasi Arjen - mieli hankkeen suunnittelija Hanna-Mari Tanninen. Arvioinnin koordinoinnista vastasi Arjen mieli-hankkeen projektikoordinaattori Tiina Nykky. 2 Perhetyön eri muodot Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla Seuraavassa luvussa esitellään Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden tuottamat perhetyön eri muodot, joissa ammattilaiset työskentelevät perheiden kotona. Ensin esitellään Sosiaalipalvelujen, lastensuojelun tuottamat palvelut. Tämän jälkeen kuvataan neuvolan ennaltaehkäisevää koti- ja perhetyön kokeiluhanketta. 2.1 Sosiaalipalvelujen perhetyö Kuopion kaupungissa on ollut useita vuosia toiminnassa sosiaalipalvelujen tuottama lastensuojelun perhetyö, joka on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteistä. Lastensuojelun perhetyö jakautuu kolmeen työtapaan: intensiiviseen perhetyöhön, lastensuojelun perhetyöhön ja maahanmuuttajatyöhön. Sosiaalipalvelujen perhetyössä työskennellään perheen kotona, perheen kanssa yhdessä laadittuihin tavoitteisiin perustuen. Työ perustuu yhdessä perheen, sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän kanssa laadittuun suunnitelmaan. Lastensuojelun perhetyö edellyttää perheen sitoutumista työskentelyyn. Perhetyöntekijä selvittää ensin perheen tilannetta ja tarvittavan avun määrää, jonka jälkeen vanhempia ja lapsia tuetaan ja ohjataan perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on perheen itsenäinen selviytyminen arjen haasteista. Yhteistyötä tehdään perheen ympärillä toimivien eri ammattiryhmien kanssa. Perhetyöntekijät (19) työskentelevät Kuopion ja Vehmersalmen alueella, lisäksi Karttulassa työskentelee yksi lastensuojelun perhetyöntekijä. Lastensuojelun perhetyötä tehdään työpareittain Intensiivinen perhetyö Intensiivinen perhetyö kohdentuu huostaanoton purkutyöhön, kiireellisen sijoituksen jälkeen tehtävään työhön, sekä pyrkimykseen ennaltaehkäistä laitosjaksoja ja lasten sijoituksia. Tavoitteena on lasten ja koko perheen hyvinvoinnin parantaminen. 6

7 Intensiivistä perhetyötä tekee kuusi (6) perhetyöntekijää. Työskentely kestää 1 6 kuukautta, jonka aikana perheessä käydään 2 5 kertaa viikossa Lastensuojelun perhetyö Lastensuojelun perhetyön työskentely kestää enintään 2 vuotta, jonka aikana käydään perheessä 1 3 kertaa viikossa. Työ on tavoitteellista ja asiakaslähtöistä. Perhetyöntekijät vetävät myös vertaisryhmätoimintaa: kuten Vauvajengi-ryhmää, retkiä ja kesäleirejä. Lisäksi perhetyöntekijät tukevat lasten ja vanhempien tapaamisia. Lapsilla on mahdollisuus saada tukihenkilö perhetyön kautta. Lastensuojelun perhetyöntekijöitä on 10, Maahanmuuttajatyö Maahanmuuttajatyössä perhetyöntekijät tukevat kiintiöpakolaisia uuteen kotimaahan kotoutumisessa. Työmuotoina ovat kotikäynnit, vertaisryhmätoiminta ja kotouttamisleirit. Maahanmuuttajien kanssa työskentelee kaksi (2) perhetyöntekijää. 2.2 Neuvolan koti- ja perhetyö, kokeiluhanke Neuvolan koti- ja perhetyö oli terveyspalvelujen, terveydenhoitoyksikössä toteutuva kokeiluhanke ajalla Arviointi toteutettiin ajalla Koti- ja perhetyön palvelut tarjosivat kuopiolaisille raskaana oleville ja alle 6-vuotiaiden lasten perheille ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea arjen sujumisen helpottamiseksi. Kodinhoitajapalvelut lakkautettiin Kuopiossa 1990-luvulla, joten perheiden kotona tapahtuva, ratkaisu- ja voimavaralähtöinen varhaisen tuen palvelumuoto on vuosia puuttunut. Koti- ja perhetyö oli lapsiperheiden varhaisen tuen tarpeista lähtöisin toteutuvaa, tilapäistä ja lyhytkestoista (1 7 kertaa) perheiden kotona tapahtuvaa palvelua. Palvelu oli vapaaehtoista ja maksutonta. Koti- ja perhetyössä varhaista tukea saivat esimerkiksi: Vauvaperheet, joissa on tuen tarvetta Synnytyksen tai raskauden vuoksi apua tarvitsevat perheet Monikkoperheet (perheitä, joihin syntyy tai on syntynyt useampi kuin yksi lapsi kerralla, esim. kaksoset, kolmoset tai neloset) Yhden huoltajan perheet Vanhemmuuden tuen tarvitsijat Perheet, joiden perhetilanne on äkillisesti muuttunut Perheet, joissa esiintyy esim. vanhempien mielenterveys- ja päihdepulmaa Teiniäidit Perheet työskentelivät kokeiluhankkeen aikana ratkaisu- ja voimavaralähtöisen koulutuksen saaneiden perhetyöntekijöiden kanssa heidän omissa kodeissaan. Kokeiluhankkeen alussa työskenteli seitsemän (7) perhetyöntekijää. Huhtikuun alusta

8 perhetyöntekijöiden määrä väheni viiteen (5) perhetyöntekijään. Koulutukseltaan perhetyöntekijät olivat terveydenhoitaja-sairaanhoitaja (1), sosionomi (2), sosiaalityöntekijä (1) ja lähihoitaja (1). Perhetyöntekijöillä oli taustallaan pitkä ja monipuolinen työkokemus lapsiperheiden parissa työskentelemisestä. Neuvolan koti- ja perhetyön tavoitteina olivat 1) Tarjota varhaista tukea lapsiperheille ja vahvistaa perheen omia voimavaroja 2) Vahvistaa henkilöstön moniammatillista yhteistyötä ja ehkäisevää työotetta 3) Vähentää korjaavan lastensuojelun tarvetta pitkällä aikavälillä 4) Mahdollistaa pitkällä aikavälillä lastensuojelun perhetyöntekijöiden siirtymistä hyvinvointia edistävän perhetyön työntekijöiksi 5) Vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta Perheet ohjautuivat koti- ja perhetyön pariin vapaaehtoisesti, pääsääntöisesti perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten, kuten äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien tai päiväkodin henkilökunnan lähetteellä (ks. Kuvio 2.) Lähete tehtiin joko sähköisen asiakastietojärjestelmän (Pegasos) kautta tai käyttämällä paperista lähetettä, joka lähetettiin perhetyöntekijöille sisäisen postin kautta. Kun lähete saapui perhetyöntekijöille, se käsiteltiin viipymättä perhetyöntekijöiden tiimissä. Tämän jälkeen tiimissä sovittu perhetyöntekijä otti puhelimella yhteyttä perheeseen, keskusteli perheen jomman kumman vanhemman kanssa perhetilanteesta ja heidän tuen tarpeistaan. Puhelun aikana perheen kanssa sovittiin kotona tehtävästä ensimmäisestä arviointikäynnistä. Perhetyöntekijät toteuttivat arviointikäynnit pääsääntöisesti parityönä. Arviointikäynnin aikana perhetyöntekijät keskustelivat uudestaan vanhempien kanssa perheen tilanteesta ja siitä, kenellä perheen jäsenellä esiintyi tuen tarvetta eniten. Arviokäynnin aikana perhetyölle asetettiin tavoitteet ja vanhempien kanssa sovittiin mahdollisista jatkokäynneistä. Perhetyö jatkui perheiden tuen tarpeiden ja vanhempien halukkuuden mukaan. Perhetyön päättyessä perhetyöntekijä ja vanhemmat arvioivat yhdessä perhetilannetta, tavoitteiden saavuttamista ja perhetyön toteutumista. Perhetyön lopussa vanhempia pyydettiin täyttämään asiakaspalaute-lomake. Perheillä oli mahdollisuus hakeutua uudestaan koti- ja perhetyön asiakkaaksi tuen tarpeiden niin vaatiessa. Uudelleen asiakkaaksi pääseminen edellytti ammattilaisen tekemän tuen tarpeen arvioinnin ja uuden lähetteen koti- ja perhetyöhön. Koti- ja perhetyössä tehtiin tarvittaessa yhteistyötä eri tahojen, kuten äitiys- ja lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen, seurakuntien lapsiperhetyön, järjestöjen sekä lastensuojelun perhetyön kanssa. Yhteistyö perustui aina vanhempien antamaan suulliseen suostumukseen ja / tai lupaan. 8

9 Tuen tarpeen tunnistaminen - Neuvola -Päiväkoti -Perheneuvola Lähete -Pegasos - paperinen Tiimissä käsittely / puhelinsoitto perheelle Arviokäynti pääsääntöisesti parityönä perheiden kotona Koti- ja perhetyö perheiden kotona käyntiä tai perheen tuen tarpeen mukaan Koti- ja Perhetyön arviointi / Asiakaspalaute Kuvio 2. Neuvolan koti- ja perhetyön eteneminen (Tanninen 2012) 9

10 3 Arviointitehtävät Neuvolan koti- ja perhetyön arviointitehtävät laadittiin perhetyön alan asiantuntijoista koostuvassa arviointityöryhmässä. Arviointitietoa kerättiin perhepalvelusuunnitelmilla, perhetilannepuntareilla ja asiakaspalautteilla. (ks. Liitteet ) Perhepalvelusuunnitelmien tehtävänä oli: 1. Kuvata koti- ja perhetyön asiakkaana olleiden asiakasperheiden ja perhetyön taustatiedot 2. Kuvata ja tunnistaa perheiden profiilit 3. Kuvata koti- ja perhetyöhön ohjaavat tahot 4. Kuvata perheiden muut yhteistyötahot 5. Kuvata perheiden tuen tarpeet koti- ja perhetyön alussa ja lopussa 6. Kuvata koti- ja perhetyössä asetetut ja siinä saavutetut tavoitteet 7. Kuvata perheiden sosiaaliset tukiverkostot perhetyön alussa ja lopussa sekä kuvata niiden hyödynnettävyys perheissä Perhetilannepuntareiden tehtävänä oli: Kuvata perheen eri jäsenten (äidit, isät ja koko perhe) tuen tarpeet koti- ja perhetyön alussa ja lopussa Asiakaspalaute-kyselyn tehtävänä oli: 1. Kuvata käyntikertojen määrä ja riittävyys vanhempien arvioimana 2. Kuvata perhetyöhön kohdistuneita odotuksia 3. Kuvata vanhempien arvioita koti- ja perhetyön merkityksestä heille 4. Kuvata vanhempien arvioita siitä, mitä koti- ja perhetyössä olisi voinut tehdä toisin 10

11 4 Kohderyhmä Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiin osallistuivat kuopiolaiset lapsiperheet, joissa joko odotettiin lasta tai perheillä oli vähintään yksi alle 6 -vuotias lapsi. Perheet eivät palveluun hakeutuessaan olleet korjaavan lastensuojelun asiakkaita, mutta he saattoivat päätyä kotija perhetyön asiakkuuden aikana lastensuojelun asiakkaaksi. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiin osallistui kaikkiaan 516 perheen jäsentä yhteensä 130 perheestä (äitejä 129, isiä 100 ja lapsia 287) (ks. Taulukko 1.) Taulukko 1. Perheen jäsenten ja perhetilanteiden taustatietoja Taustatiedot n % Äidit (n= 117) äitien ikä vuotta vuotta vuotta vuotta KA 30,33 Ikätieto puuttui (n=12 äitiä) Isät (n= 81) isien ikä vuotta vuotta vuotta vuotta KA 32,91 Ikätieto puuttui (n=19 isää) Lapset (n= 287) lasten ikä 0-1 vuotta 2-3 vuotta 4-6 vuotta 7-10 vuotta vuotta KA 3,38 Lasten määrä perheissä (n=287) 0-1 lasta 2-3 lasta 4-9 lasta KA 2,15 Huoltajuus (n= 130 perhettä) Yhteishuoltajuus, vanhemmat asuvat yhdessä Yhteishuoltajuus, vanhemmat asuvat erillään Yksinhuoltajuus Perheiden etninen tausta (n= 130 perhettä) Ulkomaalaistaustainen perhe Suomalaistaustainen perhe

12 4.1 Perheiden profiilit Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektissa asiakasperheet jaoteltiin tuen tarpeiden ja heidän elämäntilanteen mukaan neljään eri profiiliin. Nämä neljä profiilia olivat lisävoimavaroja etsivät perheet, muutosta hakevat perheet, arkeaan uudelleen rakentavat perheet ja tukiverkon avulla etenevät perheet. Profiilien avulla perhetyöntekijät pystyivät tunnistamaan asiakasperheiden tuen tarpeissa ja voimavaroissa ilmeneviä yhdistäviä ja erottavia piirteitä. Lisäksi perheprofiilit ovat auttaneet perhetyöntekijöitä ymmärtämään omia ajatuksiaan koti- ja perhetyöstä. Profiilit ilmenevät perheissä eri tavoin ja samassa perheessä voi ilmetä piirteitä eri profiileista. Alla kuvataan tarkemmin nämä neljä perheprofiilityyppiä. Kuvaukset perustuvat Häggman-Laitila ym kirjoittamaan lähteeseen. Lisävoimavaroja etsivät perheet Perherakenteen muutos, esimerkiksi lapsen syntyminen on aiheuttanut epävarmuutta perheessä. Vanhemmat ovat kaivanneet itsetunnolleen vahvistusta. Nämä perheet ovat kaivanneet lisävoimavaroja vanhemmuuteensa. Vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita ja motivoituneita lastensa kasvattamisesta ja hoidosta. Heillä on ollut selkeä kokonaiskuva omasta tilanteesta ja tuen tarpeestaan. He ovat olleet motivoituneita ja oma-aloitteisia. Vanhemmat ovat kokeneet palveluihin hakeutumisen myönteiseksi asiaksi ja heillä on myönteinen suhtautuminen ennaltaehkäisevään työhön. Perheillä on toimiva sosiaalinen verkosto. He eivät ole tarvinneet siinä tukea. Perheet ovat kuitenkin kaivanneet konkreettista apua arjen pyöritykseen. Tässä profiilissa erityisryhminä ovat olleet perheet, joissa on hyvin nuoret, iäkkäät tai pitkään lapsettomuudesta kärsineet vanhemmat, sekä vanhemmat, joilla on omaan vanhemmuuteen liittyviä pelkoja. Muutosta hakevat perheet Osa perheistä on halunnut muutosta johonkin suhteellisen rajattuun asiaan, esimerkiksi lapsen yövalvomiseen tai lapsen uhmaikään liittyen. Vanhemmat ovat kiinnostuneita perheensä hyvinvoinnista ja lastensa tarpeista. Perheillä on kykyä selviytyä arjesta väsymyksestä huolimatta. Tässä profiilissa perheillä on suhteellisen hyvä sosiaalinen verkosto tai sillä on kyky rakentaa se. Vanhemmat eivät kuitenkaan halua rasittaa sosiaalista verkostoaan. Tässä profiilissa vanhemmilla on tulevaisuuden visioita. Vanhemmat ovat olleet asiakkaina motivoituneita, sitoutuneita ja tiedonhaluisia. Toinen vanhemmista on saanut pian myös toisen vanhemmista perhetyöhön. Perheen hyväksi on haluttu yrittää. Näissä perheissä tietoa on haettu aktiivisesti ja sitä on hyödynnetty omassa elämäntilanteessa. Arkeaan uudelleen rakentavat perheet Perheiden ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään. Perheessä esiintyy esimerkiksi perheen jäsenen ahdistuneisuutta, masennusta ja uupumusta. Usein näissä perheissä on myös parisuhde kriisiytymässä. Perheillä on vähän sosiaalisia verkostoja ja suhteet omiin vanhempiin ovat joillakin pulmalliset. Omilta vanhemmilta ei ole siirtynyt toimivia vanhemmuuden malleja omaan vanhemmuuteen. Perheessä halutaan käsitellä asioita, joista yleensä ei ole puhuttu. Vanhemmat 12

13 haluavat oman vanhemmuuden vahvistamista ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen tukemista. Nämä perheet ovat yrittäneet pärjätä pitkään, ennen kuin ovat hakeutuneet tuen piiriin. Tukiverkon avulla etenevät perheet Perheissä ongelmat ovat jo kärjistyneet ja perheet ovat erilaissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä. Tyypillistä näissä perheissä on se, että yksi perheen jäsen on saanut intensiivistä tukea muiden jäädessä tuen ulkopuolelle. Osalla perheistä ei ole lainkaan sosiaalista verkostoa, mutta sen sijaan laaja ammattiauttajaverkosto on. Näissä perheissä perhetilanteen verbalisointi on hankalaa. Tähän profiiliin kuuluvat myös perheet, joiden elämässä on tapahtunut lyhyessä ajassa perheen elämää raskauttavia muutoksia, kuten perheen jäsen on kuollut tai perhe on joutunut velkasaneeraukseen. Perheet tarvitsevat huomattavaa tukea perhetyön jälkeenkin. Tavoitteena on erityisen tuen tarjoaminen ja toimivan, pitkäaikaisen tukiverkon rakentaminen. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiin osallistui 130 asiakasperhettä. Perheet jaoteltiin tuentarpeiden mukaan neljään perheprofiiliin. Perheistä vajaa puolet (48 %) oli muutosta hakevia perheitä. Perheistä noin kolmannes (32 %) oli lisävoimavaroja etsiviä perheitä. Perheistä vajaa neljännes oli arkeaan uudelleen rakentavia (17 %) ja loput perheistä oli tukiverkon avulla eteneviä perheitä (3 %). (ks. Kuvio 3.) Lisävoimavaroja etsivät perheet Muutosta hakevat perheet Arkeaan uudelleen rakentavat perheet Tukiverkon avulla etenevät perheet Kuvio 3. Asiakasperheiden (n=130) profiilit, % 13

14 Taulukko 2. Koti- ja perhetyön taustatiedot ja perhetyön toteutuminen Taustatiedot n % Käyntimäärä perheissä (n=130) 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6-7 kertaa 8-18 kertaa KA 3,87 kotikäyntiä / perhe KA 100,8 kotikäyntiä / perhetyöntekijä Kokonaistyöaika perheiden kotona (n=130) * 1-4 tuntia 5-9 tuntia tuntia tuntia Työtunteja yhteensä 1056 tuntia Työtunteja / perhetyöntekijä (n=5) 211,2 tuntia Työtunteja / asiakasperhe (n=130) 8,12 tuntia Koti- ja perhetyön päättyminen (n=130) Tavoitteet saavutettiin Tavoitteita ei saavutettu, perhe keskeytti itse Perhe jatkaa muun tahon piirissä (pakolaistyö, lastensuojelu, pikkulapsityöryhmä, perheneuvola, KPK) Koti- ja perhetyön merkitys perheille (n=130) Vanhemmat olivat tyytyväisiä palveluun Vanhemmat eivät hyötyneet koti- ja perhetyöstä Ei tietoa * Perheiden kotona tehty työaika (tuntimäärä) ei sisällä seuraavaa perhetyöntekijän tekemää työtä, kuten asiakastietojen kirjaamista, ajomatkoja perheiden koteihin ja / tai tiimin toimistolle, henkilökunnan tiimipalavereja, työnohjausta tai koulutuksia. 14

15 5 Aineistonkeruu ja analysointi Neuvolan koti- ja perhetyön arvioinnissa hyödynnettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektissa kehitettyjä ja testattuja menetelmiä (ks. Häggman-Laitila ym ja 2001). Perhetyöntekijät keräsivät kokeiluhankkeen aikana arviointiaineistoa kolmella eri aineistonkeruumenetelmällä: perhepalvelusuunnitelmalla, perhetilannepuntareilla ja asiakaspalaute -lomakkeella. Kokeiluhankkeen alussa perhetyöntekijät laativat tiimissä perhepalvelusuunnitelman (Liite 1.), joka pohjautui pitkälti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektissa kehitettyyn perhepalvelusuunnitelmaan. Perhetyöntekijät täyttivät perhepalvelusuunnitelmat yhdessä asiakasperheiden kanssa, jonka avulla perheet pystyivät itse osallistumaan perhetyön suunnitteluun, toteutukseen ja arvioitiin. Perhepalvelusuunnitelman avulla myös perhetyöntekijät pystyivät arvioimaan perhetyön toteutumista kokeiluhankkeen aikana. Perhepalvelusuunnitelmalla saatiin arvokasta tietoa koti- ja perhetyön toteutumisesta, perheiden tuen tarpeista ja perhetilanteista, perhetyöntekijän työssä käytetyistä työmenetelmistä ja kotikäynneistä perheissä. Sen avulla voidaan saada myös tärkeää arviointiaineistoa perhetyön vaikuttavuuden arvioimiseksi. (Häggman-Laitila ym. 2010). Perheen eri jäsenten ja koko perheen elämäntilannetta sekä tuen tarpeita ja niiden määriä selvitettiin perhetilannepuntareiden (Liite 2.) avulla. Perhetilannepuntarit on todettu varsin helpoiksi ja nopeiksi välineiksi selvittää perheen eri jäsenten (äidin, isän ja koko perheen) tuen tarpeita. (Häggman-Laitila ym. 2001, Tanninen ym. 2009). Vanhempien oli mahdollista arvioida tuen tarpeitaan asteikolla 1 = ei lainkaan tuen tarvetta 5 = erittäin paljon tuen tarvetta. Arviointi tehtiin perhetyön alussa ja lopussa samalle perhetilannepuntarille, jolloin tuen tarpeiden ja elämäntilanteiden mahdollinen muuttuminen oli nähtävissä. Perhetilannepuntareiden on todettu toimivan hyvin myös puheeksiottamisen välineenä etenkin niiden asiakkaiden kanssa, joiden on ollut vaikea pukea sanoiksi omia tuen tarpeitaan. (ks. Tanninen ym. 2009) Koti- ja perhetyön lopussa vanhemmille jaettiin asiakaspalaute -lomake, (Liite 3.) jonka perhetyöntekijät laativat itse koti- ja perhetyön alussa. Asiakaspalaute -lomakkeen avulla perhetyöntekijät keräsivät asiakasperheiden vanhempien arvioita toteutuneesta perhetyöstä. Asiakaspalaute-kysely koostui pääosin avoimista kysymyksistä ja kahdesta strukturoidusta kysymyksestä. Kyselylomakkeessa kysyttiin, oliko kotikäyntikertoja riittävästi, vastasiko perhetyö vanhempien odotuksia, mikä perhetyössä auttoi eniten ja mitä olisi voitu tehdä toisin. Perhetyöntekijät jakoivat kyselylomakkeen vanhemmille perhetyön päättymisen yhteydessä. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiaineisto analysoitiin Arjen mieli -hankkeessa. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla sekä määrällinen aineisto kuvailevin tilastomenetelmin, SPSS tilastointiohjelmaa apuna käyttäen. Arviointiaineiston kohdejoukko, menetelmät, aineistonkerääjät ja analysointivastuut sekä arviointitehtävät on kuvattu Taulukossa 3. 15

16 Taulukko 3. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointi Arviointikohde Aineistonkeruumenetelmä Aineiston kerääjä Aineiston analysointi Arviointitehtävät Asiakasperheet Perhepalvelusuunnitelma (n= 130) Perhetyöntekijät Arjen mielihanke, suunnittelija Kuvata koti- ja perhetyön asiakkaina olleiden perheiden ja perhetyön taustatiedot Kuvata ja tunnistaa perheiden profiilit Kuvata perheiden muut yhteistyötahot Kuvata perheiden tuen tarpeet kotija perhetyön alussa ja lopussa Kuvata asetetut ja saavutetut tavoitteet koti- ja perhetyön aikana Kuvata perheiden sosiaaliset tukiverkostot koti- ja perhetyön alussa ja lopussa Asiakasperheet Perhetilannepuntarit äidit (n=12) isät (n=4) koko perhe (n=6) Perhetyöntekijät Arjen mielihanke, suunnittelija Kuvata perheiden eri jäsenten tuen tarpeet (äidit, isät, koko perhe) vanhempien arvioimana koti- ja perhetyön alussa ja lopussa Neuvolan koti- ja perhetyön toteutuminen Perhetyön asiakaspalautelomake (n= 53) Perhetyöntekijät Arjen mielihanke, suunnittelija Kuvata kotikäyntikertojen määrää ja riittävyyttä vanhempien arvioimana Kuvata koti- ja perhetyöhön kohdistuneita odotuksia Kuvata vanhempien arvioita siitä, mikä koti- ja perhetyössä auttoi heitä eniten Kuvata vanhempien arvioita, mitä koti- ja perhetyössä olisi voinut tehdä toisin 16

17 6 Eettisyys ja luotettavuus Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiprosessin aikana noudatettiin tutkimuseettisiä periaatteita (Kuula 2006, Kylmä & Juvakka 2007). Arviointia varten haettiin ja siihen saatiin lupa terveyspalvelujen johtajalta. (Ks. Liite 5.) Perhetyöntekijät sitoutuivat työssään keräämään asiakasperheiltä arviointiaineiston, jonka he toimittivat sisäisellä postilla Arjen mieli-hankkeen suunnittelijalle analysoitavaksi. Perhetyöntekijät eivät osallistuneet aineistojen analysoitiin. Aineiston analysoinnin luotettavuutta lisäsi se, että Arjen mieli-hankkeen suunnittelijalla oli aikaisempaa kokemusta samantyyppisten aineistojen analysoinnista. (ks. Tanninen ym ja Häggman-Laitila ym. 2010) Perhetyöntekijät kertoivat kaikille asiakasperheille jo ensimmäisellä arviokäynnillä koti- ja perhetyöhön liittyvästä arvioinnista. Perheiltä pyydettiin kirjallinen suostumus tietojenkeruusta ja arviointiin osallistumisesta (ks. Liite 4.). Perheille kerrottiin, että he voivat keskeyttää osallistumisensa koska tahansa, ja ettei keskeyttäminen vaikuttaisi heidän kohteluunsa millään tavalla. Lisäksi perheille kerrottiin, ettei perhetyön loppuraportoinnissa voi tunnistaa yksittäistä perheenjäsentä tai perhettä. Neuvolan koti- ja perhetyö toteutui asiakkaiden omissa kodeissa, jolloin olosuhteet luontevalle, perhekohtaiselle työlle olivat olemassa. Perheet saivat itse vaikuttaa siihen, mitä asioita perhetyössä nostettiin esille (Länsimies-Antikainen 2008). Asiakasperheet ja perhetyöntekijät tuottivat yhdessä perhepalvelusuunnitelman sisällön. Vaikka perhetyöntekijät toimivat pääasiassa arviointiaineiston kerääjinä, he toimivat samalla myös tärkeinä arviointitiedon tuottajina. Perhetyöntekijöillä oli myös keskeinen rooli asiakaspalauteaineiston keräämisessä, joka toteutettiin heti perhetyön päättyessä. Arviointiaineisto oli luottamuksellinen ja se säilytettiin analysoinnin ajan lukollisissa kaapeissa Arjen mieli-hankkeen työtiloissa. Aineistot arkistoidaan hankkeen päättymisen jälkeen Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden keskusarkistoon arkistointiohjeiden mukaisesti. 17

18 7 TULOKSET Tässä luvussa kuvataan neuvolan koti- ja perhetyön arvioinnin tulokset. Ensin esitellään perhepalvelusuunnitelmilla saadut tulokset, jonka jälkeen esitellään perhetilannepuntareilla ja asiakaspalaute -lomakkeilla saadut tulokset. Tulosten esittämisen apuna on tekstissä havainnollistavia taulukoita ja kuvioita sekä alkuperäisilmaisuja, jotka auttavat kuvaamaan aineistoa tarkemmin. 7.1 Perhepalvelusuunnitelmat Koti- ja perhetyöhön ohjaavat tahot Perheet ohjautuivat koti- ja perhetyön pariin lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tekemällä lähetteellä. Lähete voitiin tehdä joko Pegasosasiakastietojärjestelmällä tai paperisena. Suurin osa perheistä (88 %) ohjautui koti- ja perhetyön pariin äitiys- ja lasten neuvolasta. Loput perheistä ohjautui päiväkodista (9 %) ja perheneuvolasta (3 %). (Ks. Kuvio 4.) Neuvola Päiväkoti Perheneuvola Kuvio 4. Koti- ja perhetyöhön ohjaavat tahot, %, kun n=

19 7.1.2 Perheiden muut yhteistyötahot Suurimmalla osalla perheistä (75 %) oli neuvolan koti- ja perhetyön lisäksi myös muita yhteistyötahoja, joilta he kertoivat saaneensa tukea. Perheistä noin neljännes (21 %) kertoi, ettei heillä ollut muita yhteistyötahoja. Muutamalta arviointiin osallistuneelta perheeltä (4 %) muiden yhteistyötahojen tietoja ei oltu kirjattu. (Ks. Kuvio 5.) Yli puolet (67 %) perheistä mainitsi muina yhteistyötahoinaan kunnan peruspalvelut, kuten päivähoito, avoin päiväkoti, perheneuvola sekä sosiaali- ja terapeuttipalvelut. Vajaa kolmannes perheistä (29 %) piti yhteistyötahoinaan kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliiton tarjoamia palveluja ja Viretori-toimintaa sekä seurakunnan (27 %) tarjoamia palveluja, esimerkiksi perhe- ja päiväkerhotoimintaa. Muutamat perheet pitivät muina yhteistyötahoinaan Kuopion psykiatrisen keskuksen (20 %) ja erikoissairaanhoidon (12 %) palveluja. Seurakunta Erikoissairaanhoito Psykiatrinen keskus Kunnan peruspalvelut Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset Kuvio 5. Perheiden muut yhteistyötahot, %, kun n=97 asiakasperhettä 19

20 7.1.3 Perheiden tuen tarpeet perhetyön alussa ja lopussa Koti- ja perhetyön alussa suurimmalla osalla vanhemmista (87 %) oli tuen tarvetta vanhemmuudessa sekä lasten kasvatuksessa ja hoidossa (76 %). Vajaalla puolella vanhemmista (41 %) oli tuen tarvetta myös vanhemman, useimmiten äitien väsymyksen helpottamiseen liittyen. Lopuilla vanhemmista oli tuen tarvetta parisuhteessa, vanhemman psyykkisessä terveydessä, perheen sosiaalisissa suhteissa, arjen askareiden ohjaamisessa, vanhemman fyysisessä terveydessä, yksinäisyyden tunteen vähenemisessä, lasten kasvussa ja terveydessä, perheen taloudellisessa tilanteessa, päihteiden käytössä ja vanhemman työhön tai opiskeluun liittyvissä asioissa. Koti- ja perhetyön lopussa vajaalla puolella perheistä oli tuen tarvetta vanhemmuuden tukemisessa (41 %) sekä lasten kasvatuksessa ja hoidossa (40 %). Tuen tarvetta jäi myös vanhemman psyykkisessä terveydessä, perheen sosiaalisissa suhteissa, vanhemman väsymyksen helpottamisessa, vanhemman fyysisessä terveydessä, parisuhteessa, perheen taloudellisessa tilanteessa, vanhemman yksinäisyyden tunteen vähenemisessä, lasten kasvussa ja terveydessä, arjen askareiden ohjaamisessa, päihteiden käytön vähentämisessä sekä vanhemman työ- ja opiskelutilanteessa. (Ks. Kuvio 6.) Kuvio 6. Perheiden tuen tarpeet perhetyön alussa ja lopussa, kun n=130 asiakasperhettä 20

21 7.1.4 Perhetyössä asetetut ja saavutetut tavoitteet Koti- ja perhetyön alussa perhetyölle asetettiin tavoitteita keskimäärin 2,17 (vaihtelu 0 4 tavoitetta). Perhetyön lopussa tavoitteita oli saavutettu perheiden kanssa keskimäärin 2,53 (vaihtelu 0 6 tavoitetta). Koti- ja perhetyön alussa suurimmalle osalle perheistä (76 %) asetettiin tavoitteeksi vanhemmuuden tukeminen. Yli puolelle perheistä (55 %) tavoitteeksi asetettiin lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyviä asioita. Muita tavoitteita olivat palveluohjaus, vanhemman väsymyksen helpottaminen, parisuhdetilanne, arjen askareissa ohjaaminen, vanhemman yksinäisyyden tunteen helpottaminen, vanhemman psyykkisen terveyden tukeminen, perheen sosiaalisten suhteiden paraneminen, vanhemman työ- ja opiskelutilanteen paraneminen sekä vanhemman fyysisen terveyden tukeminen. Suurimman osan perheiden (81 %) kanssa saavutettiin vanhemmuuden tukemisen tavoite. Yli puolen perheiden (61 %) kanssa saavutettiin lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyviä tavoitteita. Lisäksi perhetyössä saavutettiin palveluohjaksen, vanhemman väsymyksen helpottamisen, vanhempien parisuhteen tukemisen, perheen sosiaalisten suhteiden tukemisen, vanhemman yksinäisyyden tunteen helpottamisen, arjen askareissa ohjaamisen, vanhemman psyykkisen terveyden tukemisen, vanhemman työn ja opiskelutilanteen sekä vanhemman fyysisen terveyden tukemisen tavoitteita. (ks. Kuvio 7. ) Kuvio 7. Perhetyössä asetetut ja saavutetut tavoitteet, kun n=130 asiakasperhettä 21

22 7.1.5 Perheiden sosiaaliset tukiverkostot ja niiden hyödynnettävyys perheissä Koti- ja perhetyön alussa suurin osa perheistä (72 %) kertoi isovanhempien kuuluvan heidän sosiaalisiin tukiverkostoihinsa. Yli puolet vanhemmista (68 %) kertoi sosiaalisiin tukiverkostoihinsa kuuluvan myös vanhempien ystävät ja kaverit. Lisäksi noin kolmannes vanhemmista (34 %) koki sosiaaliseksi tukiverkostokseen perheen muut sukulaiset. Perhetyön alussa vain muutama perhe (1 %) kertoi sosiaalisiin tukiverkostoihinsa kuuluvaksi viranomaiset. Koti- ja perhetyön lopussa isovanhempien tukiverkostossa (72 %) ei ollut tapahtunut muutosta. Perhetyön lopussa suurin osa vanhemmista (72 %) kertoi ystävien ja kavereiden kuuluvan heidän sosiaalisiin tukiverkostoihinsa. Noin kolmannes vanhemmista (34 %) kertoi perheen muiden sukulaisten kuuluvan heidän sosiaalisiin tukiverkostoihinsa. Perhetyön lopussa muutamat perheet (6 %) kertoivat viranomaisten kuuluvan heidän sosiaalisiin tukiverkostoihinsa. (ks. Kuvio 8.) Kuvio 8. Perheiden sosiaaliset tukiverkostot, kun n=130 asiakasperhettä 22

23 Perheistä puolet (50 %) kertoi sosiaalisen tukiverkostonsa olevan laaja, ja että he saivat siltä tarvittaessa tukea ja apua. Perheistä vajaa puolet (44 %) kertoi sosiaalisen tukiverkostonsa olevan hyvin pieni tai, ettei sitä ollut olemassa. Perheistä vajaa kymmenes (6 %) kertoi tunnistavansa ja tiedostavansa sosiaalisen tukiverkostonsa, ja että se oli laaja, mutta samalla perheet kertoivat, etteivät he saaneet siltä tarvittaessa apua tai tukea. (ks. Kuvio 9.) Kuvio 9. Sosiaalisten verkostojen hyödynnettävyys, %, kun n=130 asiakasperhettä 23

24 7.2 Perhetilannepuntarit Äitien tuen tarpeet Koti- ja perhetyön alussa äideillä oli eniten tuen tarvetta jaksamisessa, yksinäisyydessä / tuen saannissa mielialassa ja mielenterveydessä sekä itsetunnossa. Perhetyön päättyessä äideillä oli eniten tuen tarvetta jaksamisessa ja itsetunnossa sekä yksinäisyydessä / tuen saannissa. (ks. Taulukko 4.) Isien tuen tarpeet Koti- ja perhetyön alussa isillä oli eniten tuen tarvetta lasten kanssa vietettävän ajan määrässä, tavoissa ilmaista omia tunteita, yksinäisyydessä / tuen saannissa ja harrastustilanteessa. Perhetyön päättyessä isillä oli eniten tuen tarvetta harrastustilanteessa ja lasten kanssa vietettävän ajan määrässä. (ks. Taulukko 4.) Taulukko 4. Äitien (n=12) ja isien (n=4) tuen tarpeet koti- ja perhetyön alussa ja lopussa, Mean 24

25 7.2.3 Koko perheen tuen tarpeet Koti- ja perhetyön alussa perheillä oli eniten tuen tarvetta vanhempien keskinäisessä suhteessa ja vanhempien yhteisen ajan määrässä. Koko perheen tuen tarpeita olivat myös perheen asuntotilanne, lastenhoitovastuun jakaminen ja perheen taloudellinen tilanne. Perhetyön lopussa perheillä oli eniten tuen tarvetta perheen asuntotilanteessa, taloudellisessa tilanteessa ja vanhempien yhteisen ajan määrässä. (ks. Taulukko 5.) Taulukko 5. Koko perheen (n=6) tuen tarpeet koti- ja perhetyön alussa ja lopussa, Mean 25

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Riitta Kangaspunta psykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja Hyvinvointineuvolan toimintaympäristö Stanley:

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TERVETULOA MLL:N KYMEN PIIRIN AMMATILLISTEN PERHEPALVELUIDEN ASIAKKAAKSI 1.1.2015 alkaen, voimassa toistaiseksi

TERVETULOA MLL:N KYMEN PIIRIN AMMATILLISTEN PERHEPALVELUIDEN ASIAKKAAKSI 1.1.2015 alkaen, voimassa toistaiseksi TERVETULOA MLL:N KYMEN PIIRIN AMMATILLISTEN PERHEPALVELUIDEN ASIAKKAAKSI 1.1.2015 alkaen, voimassa toistaiseksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri ry. Ammatilliset perhepalvelut Käsityöläiskatu

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot