NEUVOLAN RATKAISU- JA VOIMAVARALÄHTÖINEN KOTI- JA PERHETYÖ KOKEILUHANKKEEN ARVIOINTI AJALLA LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLAN RATKAISU- JA VOIMAVARALÄHTÖINEN KOTI- JA PERHETYÖ KOKEILUHANKKEEN ARVIOINTI AJALLA 1.9.2011 21.9.2012 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Arjen Mieli-hanke Neuvolan koti- ja perhetyön arviointi: loppuraportti NEUVOLAN RATKAISU- JA VOIMAVARALÄHTÖINEN KOTI- JA PERHETYÖ KOKEILUHANKKEEN ARVIOINTI AJALLA LOPPURAPORTTI Hanna-Mari Tanninen, TtM, th Suunnittelija, Arjen mieli-hanke Tiina Nykky, YTM projektikoordinaattori, Arjen mieli-hanke

2 Arjen Mieli-hanke Neuvolan koti- ja perhetyön arviointi: loppuraportti TIIVISTELMÄ Loppuraportin tarkoituksena on kuvata sekä arvioida neuvolan ratkaisu- ja voimavaralähtöistä koti- ja perhetyön kokeiluhanketta asiakasperheiden ja perhetyöntekijöiden kokemana. Neuvolan koti- ja perhetyö toteutui Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla, terveydenhoitoyksikössä välisellä ajalla. Arviointi toteutettiin ajalla Arjen mieli-hankkeessa, joka on osa KASTE -ohjelmaa. Neuvolan koti- ja perhetyöhön osallistuivat varhaisen tuen tarpeessa olevat kuopiolaiset lapsiperheet (n=130), joissa joko odotettiin lasta tai perheessä oli vähintään yksi alle 6-vuotias lapsi. Koti- ja perhetyön arvioinnissa oli mukana 516 perheen jäsentä yhteensä 130 lapsiperheestä. Osallistujista äitejä oli 129, isiä 100 ja lapsia 287. Asiakkaista suurin osa (77 %) oli ydinperheitä, joissa lasten vanhemmat asuivat yhdessä ja etniseltä taustaltaan suomalaistaustaisia perheitä (93 %). Arviointiin osallistuneista perheistä puolella (50 %) sosiaaliset tukiverkostot olivat vähäiset tai perheet eivät saaneet niiltä tukea. Perheet työskentelivät kokeiluhankkeen aikana ratkaisu- ja voimavaralähtöisen koulutuksen saaneiden perhetyöntekijöiden (5) kanssa heidän omissa kodeissaan. Perheet ohjautuivat koti- ja perhetyön asiakkaaksi äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien, perheneuvolan työntekijöiden ja päiväkodin hoitajien tekemillä lähetteillä. Perhetyöntekijät keräsivät koti- ja perhetyön aikana arviointiaineiston perhepalvelusuunnitelmalla (n=130), perhetilannepuntareilla (perhetyön alussa ja lopussa: äidit n=12, isät n=4 ja koko perhe n=6) sekä asiakaspalaute-lomakkeella (n= 53). Arviointiaineiston laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysilla ja määrällinen aineisto kuvailevin tilastomenetelmin hyödyntämällä SPSS ohjelmaa. Aineisto analysoitiin ja tulokset raportoitiin Arjen mieli-hankkeessa. Perheiden tuen tarpeet vähenivät koti- ja perhetyön aikana. Vanhemmat saivat tukea arkeen ja vanhemmuudessa pärjäämiseen. Perhetyössä saavutettiin enemmän tavoitteita kuin mitä perhetyön alussa oli asetettu. Perheiden sosiaaliset tukiverkostot lisääntyivät vanhempien kavereiden ja ystävien osalta. Ne perheet, joilla oli paljon tuen tarvetta, ohjautuivat viranomaisyhteistyöhön varhaisessa vaiheessa. Perhetyöntekijät työskentelivät yhtä työntekijää kohden asiakasperheiden kodeissa keskimäärin noin 100 kertaa. Kunkin asiakasperheen kotona käytiin keskimäärin noin 4 kertaa. Perhetyöntekijöille kertyi työtunteja perheiden kodeissa yhteensä 1056 tuntia. Yhtä perhetyöntekijää kohden työtunteja kertyi yli 211 tuntia ja yhtä asiakasperhettä kohden noin 8 tuntia. Suurin osa perheistä (76 %) oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Perheet (81 %) arvioivat koti- ja perhetyön vastanneen heidän odotuksiaan. Vanhemmista yli puolet (57 %) arvioi perhetyöntekijän kanssa käymänsä keskustelun ja yhteiset jutteluhetket olleen heille tärkeintä perhetyössä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että perhetyöntekijät kuuntelivat vanhempia. Neuvolan koti- ja perhetyön kehittämisen kannalta vanhemmat pitivät tärkeinä palvelun parempaa ja tehokkaampaa tiedottamista sekä perhetyön sisällöstä kertomista.

3 Arjen Mieli-hanke Neuvolan koti- ja perhetyön arviointi: loppuraportti SISÄLTÖ SIVU TIIVISTELMÄ 1 Tausta ja lähtökohdat 4 2 Perhetyön eri muodot Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla Sosiaalipalvelujen perhetyö Intensiivinen perhetyö Lastensuojelun perhetyö Maahanmuuttajatyö Neuvolan koti- ja perhetyö, kokeiluhanke 7 3 Arviointitehtävät 10 4 Kohderyhmä Perheiden profiilit 12 5 Aineistonkeruu ja analysointi 15 6 Eettisyys ja luotettavuus 17 7 Tulokset Perhepalvelusuunnitelmat Koti- ja perhetyöhön ohjaavat tahot Perheiden muut yhteistyötahot Perheiden tuen tarpeet perhetyön alussa ja lopussa Perhetyössä asetetut ja saavutetut tavoitteet Perheiden sosiaaliset tukiverkostot ja niiden hyödynnettävyys perheissä Perhetilannepuntarit Äitien tuen tarpeet Isien tuen tarpeet Koko perheen tuen tarpeet Asiakaspalautteet Kotikäyntien määrä, riittävyys ja perhetyön odotuksiin vastaaminen Koti- ja perhetyön merkitys perheille Mitä koti- ja perhetyössä olisi voinut tehdä toisin? 28 8 Pohdinta Tulosten tarkastelua Perhetyöntekijöiden kokemuksia kokeiluhankkeen alkuvaiheesta Arviointiaineiston perusteella tehdyt keskeisimmät tulokset Tulosten hyödynnettävyys 32 LÄHTEET 33 LIITTEET Liite 1. Perhepalvelusuunnitelma Liite 2. Perhetilannepuntarit Liite 3. Asiakaspalaute -lomake Liite 4. Asiakkaille jaettava tiedote / suostumus -lomake Liite 5. Päätöspöytäkirja, Kuopion kaupunki, Terveydenhuollon palvelualue, Tutkimuslupa Liite 6. Sisällön analyysin kuvaus Liite 7. Neuvolan koti- ja perhetyön palveluesite

4 1 Tausta ja lähtökohdat Suurin osa suomalaisista perheistä (70 %) voi hyvin ja tulee toimeen omin avuin. Arviolta noin kolmasosa perheistä tarvitsee eriasteista - ja kestoista ulkopuolista tukea selviytyäkseen perhe-elämän ja arjen ongelmistaan (STM 2011). Suomessa lapsiperheiden psykososiaalisen tuen tarve ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet. Kuviossa 1. kuvataan asiakasryhmät ja niiden jakautuminen: noin 70 %:lla lapsiperheistä on riittävät voimavarat lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Noin % tarvitsee tukea kasvatustehtäväänsä ja noin % tarvitsee kohdennettua erityistukea % Hyvinvoiva perhe, riittävät voimavarat Lapsen ikävaiheiden mukaiset vastaanottokäynnit neuvolassa Kotikäynnit Vertaisryhmät Perhevalmennus Perheiden kohtaamispaikat (eri toimialat, järjestöt) % Hyvinvoiva perhe, lieviä lapsen hoitoon ja kasvatukseen tai vanhemmuuteen liittyviä pulmia Perhetyöntekijän kotikäynnit, vertaisryhmät, lisäkäynnit neuvolassa, Kuopion psykiatrian keskuksen vauvaperhekonsultaatiot Huoli perheiden voimavaroista, lapsen kasvusta ja kehityksestä lisääntynyt Kohdennettu varhainen tuki, lastensuojelu, erityishoidon tarvearvio % Perheen voimavarat riittämättömät, lapsen kasvu ja kehitys vaarantuneet Kohdennettu erityinen tuki: Kuopion psykiatrian keskus, KYS, KSPS Kuvio 1. Lapsiperheiden hyvinvoinnin jatkumo ja perheiden tuen porrastus sekä panostuksen suunta perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (Hyvinvointineuvola toimintamallin soveltaminen Kuopiossa 2010) Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat monet perheiden arkielämää kuormittavat tekijät. Vanhemmilla on havaittu työelämään tai työttömyyteen liittyviä paineita, kuten vaikeuksia sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän vaatimuksia. Perheillä on ollut pulmia myös kotitöiden jakamisessa, vanhempien mielenterveydessä ja alkoholin käytössä. On voitu todeta, että esimerkiksi joka kolmannen perheen alkoholihaittojen riski on lievästi kasvanut (Kaikkonen ym. 2012). Lisäksi perheillä on ollut tuen tarvetta vanhemmuudessa pärjäämisessä, lasten kasvatuksessa ja hoidossa, perheen sosiaalisissa verkostoissa ja parisuhteessa (Häggman-Laitila ym. 2010, Tanninen ym. 2009) Perhe on kokonaisuus, jossa yksittäisen perheenjäsenen terveys ja hyvinvointi sekä perheenjäsenten väliset suhteet vaikuttavat muihin perheenjäseniin ja heidän terveyteensä. Yksilön ja perheen terveys liittyvät yhteen, jolloin yhden perheen jäsenen tuen tarpeen 4

5 ilmaantuessa on hyvä arvioida myös muiden perheenjäsenten ja koko perheen tuen tarpeet. (Häggman-Laitila 2000, 2001, 2006, Häggman-Laitila ym ja Tanninen ym. 2009) Lastensuojelulaki (417/2007) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta (380/2009) velvoittavat terveyttä ja hyvinvointia edistävien sekä ehkäisevien palveluiden vahvistamiseen kunnissa. Asetuksessa neuvolatoiminnasta edellytetään, että neuvolatyössä tuetaan suunnitelmallisesti koko perheen hyvinvointia, vanhemmuutta, parisuhdetta ja perheen sosiaalista tukiverkostoa. Lisäksi perheen tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain ja perheelle on järjestettävä tarvittavaa erityistä tukea viiveettä. Kuopion sosiaali- ja terveystoimen tilastojen mukaan lastensuojelun tarpeen pääasialliset syyt ovat vanhempien päihde- ja/tai mielenterveysongelmat. Kuten koko maassa, myös Kuopiossa lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Kasvu ei ole taittunut, vaikka kunnat ovat investoineet lastensuojelun sijaishuoltoon, erityisopetukseen ja lasten mielenterveysongelmien hoitamiseen. (ks. STM 2009a) Valtioneuvoston vahvistamassa KASTE ohjelmassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehitetään asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina. Kaste, eli sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma on strateginen, valtioneuvoston vahvistama ohjausväline suomalaisen terveyspolitiikan ohjaamiseen ja johtamiseen. Keskeistä on vahvistaa hyvinvointia edistävää ja ongelmia ehkäisevää toimintaa sekä lisätä palvelujen kustannusvaikuttavuutta. Erityisenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa ennaltaehkäisevää lastensuojelua ja vähentää huostaanottojen tarvetta. (STM 2012). Kuopion kaupunki on mukana valtakunnallisessa KASTE - ohjelmassa. (ks. STM 2009b) Arjen mieli on Itä- ja Keski-Suomen KASTE -ohjelman hankekokonaisuus, johon kuluvat Etelä-Savo, Joensuu, Jyväskylä, Ylä-Savo, Kuopio ja pienten kuntien osahanke. Kuopion osahankkeen päätavoitteet ovat mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen Kuopioon sekä mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen kolmessa ikäryhmässä: lapsiperheet, nuoret ja yli 65- vuotiaat. Tämä arviointi on osa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää Kaste-työtä. Kuopion neuvolan ratkaisu- ja voimavaralähtöisessä koti- ja perhetyön kokeiluhankkeessa on hyödynnetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektissa vuosina toteutuneen perhetyön tuloksia ja arviointimenetelmiä. Lapsiperhe-projektissa perhekohtainen työ kohensi lapsiperheiden elämänlaatua. Parantumista tapahtui muun muassa vanhemmuudessa, lasten kasvatuksessa ja hoidossa sekä vanhempien parisuhteessa. Projektin sisäisen ja ulkoisen arvioinnin tuloksena oli, että perhetyöllä ehkäistiin 4 6 -kertaisten vaihtoehtoiskustannusten syntyminen. (STM 2009a, Häggman- Laitila ym. 2001). Kuopion neuvolan koti- ja perhetyön arvioinnissa on hyödynnetty MLL:n Lapsiperhe- projektin aikana kehitettyjä perhetyön arviointimenetelmiä: perhepalvelusuunnitelmaa ja perhetilannepuntareita. 5

6 Neuvolan koti- ja perhetyötä seurasi ja arvioi työryhmä, joka koostui eri alojen ammattilaisista ja asiantuntijoista. Työryhmässä olivat mukana perusturvan ja terveydenhuollon, terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki, terveydenhoidon palvelujen esimies Riitta Turunen, koulutuspäällikkö Pirjo Varjoranta, Arjen mieli-hankkeen projektikoordinaattori Tiina Nykky, suunnittelija Hanna-Mari Tanninen, professori Anna- Maija Pietilä ja professori Pirjo Pölkki Itä-Suomen yliopistosta sekä yliopettaja Irma Mikkonen Savonia - ammattikorkeakoulusta (varalla Kaarina Sirviö). Lisäksi perhetyön erityisasiantuntijana toimi professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiaineiston analysoinnista ja sen raportoinnista vastasi Arjen - mieli hankkeen suunnittelija Hanna-Mari Tanninen. Arvioinnin koordinoinnista vastasi Arjen mieli-hankkeen projektikoordinaattori Tiina Nykky. 2 Perhetyön eri muodot Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla Seuraavassa luvussa esitellään Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden tuottamat perhetyön eri muodot, joissa ammattilaiset työskentelevät perheiden kotona. Ensin esitellään Sosiaalipalvelujen, lastensuojelun tuottamat palvelut. Tämän jälkeen kuvataan neuvolan ennaltaehkäisevää koti- ja perhetyön kokeiluhanketta. 2.1 Sosiaalipalvelujen perhetyö Kuopion kaupungissa on ollut useita vuosia toiminnassa sosiaalipalvelujen tuottama lastensuojelun perhetyö, joka on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteistä. Lastensuojelun perhetyö jakautuu kolmeen työtapaan: intensiiviseen perhetyöhön, lastensuojelun perhetyöhön ja maahanmuuttajatyöhön. Sosiaalipalvelujen perhetyössä työskennellään perheen kotona, perheen kanssa yhdessä laadittuihin tavoitteisiin perustuen. Työ perustuu yhdessä perheen, sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän kanssa laadittuun suunnitelmaan. Lastensuojelun perhetyö edellyttää perheen sitoutumista työskentelyyn. Perhetyöntekijä selvittää ensin perheen tilannetta ja tarvittavan avun määrää, jonka jälkeen vanhempia ja lapsia tuetaan ja ohjataan perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on perheen itsenäinen selviytyminen arjen haasteista. Yhteistyötä tehdään perheen ympärillä toimivien eri ammattiryhmien kanssa. Perhetyöntekijät (19) työskentelevät Kuopion ja Vehmersalmen alueella, lisäksi Karttulassa työskentelee yksi lastensuojelun perhetyöntekijä. Lastensuojelun perhetyötä tehdään työpareittain Intensiivinen perhetyö Intensiivinen perhetyö kohdentuu huostaanoton purkutyöhön, kiireellisen sijoituksen jälkeen tehtävään työhön, sekä pyrkimykseen ennaltaehkäistä laitosjaksoja ja lasten sijoituksia. Tavoitteena on lasten ja koko perheen hyvinvoinnin parantaminen. 6

7 Intensiivistä perhetyötä tekee kuusi (6) perhetyöntekijää. Työskentely kestää 1 6 kuukautta, jonka aikana perheessä käydään 2 5 kertaa viikossa Lastensuojelun perhetyö Lastensuojelun perhetyön työskentely kestää enintään 2 vuotta, jonka aikana käydään perheessä 1 3 kertaa viikossa. Työ on tavoitteellista ja asiakaslähtöistä. Perhetyöntekijät vetävät myös vertaisryhmätoimintaa: kuten Vauvajengi-ryhmää, retkiä ja kesäleirejä. Lisäksi perhetyöntekijät tukevat lasten ja vanhempien tapaamisia. Lapsilla on mahdollisuus saada tukihenkilö perhetyön kautta. Lastensuojelun perhetyöntekijöitä on 10, Maahanmuuttajatyö Maahanmuuttajatyössä perhetyöntekijät tukevat kiintiöpakolaisia uuteen kotimaahan kotoutumisessa. Työmuotoina ovat kotikäynnit, vertaisryhmätoiminta ja kotouttamisleirit. Maahanmuuttajien kanssa työskentelee kaksi (2) perhetyöntekijää. 2.2 Neuvolan koti- ja perhetyö, kokeiluhanke Neuvolan koti- ja perhetyö oli terveyspalvelujen, terveydenhoitoyksikössä toteutuva kokeiluhanke ajalla Arviointi toteutettiin ajalla Koti- ja perhetyön palvelut tarjosivat kuopiolaisille raskaana oleville ja alle 6-vuotiaiden lasten perheille ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea arjen sujumisen helpottamiseksi. Kodinhoitajapalvelut lakkautettiin Kuopiossa 1990-luvulla, joten perheiden kotona tapahtuva, ratkaisu- ja voimavaralähtöinen varhaisen tuen palvelumuoto on vuosia puuttunut. Koti- ja perhetyö oli lapsiperheiden varhaisen tuen tarpeista lähtöisin toteutuvaa, tilapäistä ja lyhytkestoista (1 7 kertaa) perheiden kotona tapahtuvaa palvelua. Palvelu oli vapaaehtoista ja maksutonta. Koti- ja perhetyössä varhaista tukea saivat esimerkiksi: Vauvaperheet, joissa on tuen tarvetta Synnytyksen tai raskauden vuoksi apua tarvitsevat perheet Monikkoperheet (perheitä, joihin syntyy tai on syntynyt useampi kuin yksi lapsi kerralla, esim. kaksoset, kolmoset tai neloset) Yhden huoltajan perheet Vanhemmuuden tuen tarvitsijat Perheet, joiden perhetilanne on äkillisesti muuttunut Perheet, joissa esiintyy esim. vanhempien mielenterveys- ja päihdepulmaa Teiniäidit Perheet työskentelivät kokeiluhankkeen aikana ratkaisu- ja voimavaralähtöisen koulutuksen saaneiden perhetyöntekijöiden kanssa heidän omissa kodeissaan. Kokeiluhankkeen alussa työskenteli seitsemän (7) perhetyöntekijää. Huhtikuun alusta

8 perhetyöntekijöiden määrä väheni viiteen (5) perhetyöntekijään. Koulutukseltaan perhetyöntekijät olivat terveydenhoitaja-sairaanhoitaja (1), sosionomi (2), sosiaalityöntekijä (1) ja lähihoitaja (1). Perhetyöntekijöillä oli taustallaan pitkä ja monipuolinen työkokemus lapsiperheiden parissa työskentelemisestä. Neuvolan koti- ja perhetyön tavoitteina olivat 1) Tarjota varhaista tukea lapsiperheille ja vahvistaa perheen omia voimavaroja 2) Vahvistaa henkilöstön moniammatillista yhteistyötä ja ehkäisevää työotetta 3) Vähentää korjaavan lastensuojelun tarvetta pitkällä aikavälillä 4) Mahdollistaa pitkällä aikavälillä lastensuojelun perhetyöntekijöiden siirtymistä hyvinvointia edistävän perhetyön työntekijöiksi 5) Vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta Perheet ohjautuivat koti- ja perhetyön pariin vapaaehtoisesti, pääsääntöisesti perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten, kuten äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien tai päiväkodin henkilökunnan lähetteellä (ks. Kuvio 2.) Lähete tehtiin joko sähköisen asiakastietojärjestelmän (Pegasos) kautta tai käyttämällä paperista lähetettä, joka lähetettiin perhetyöntekijöille sisäisen postin kautta. Kun lähete saapui perhetyöntekijöille, se käsiteltiin viipymättä perhetyöntekijöiden tiimissä. Tämän jälkeen tiimissä sovittu perhetyöntekijä otti puhelimella yhteyttä perheeseen, keskusteli perheen jomman kumman vanhemman kanssa perhetilanteesta ja heidän tuen tarpeistaan. Puhelun aikana perheen kanssa sovittiin kotona tehtävästä ensimmäisestä arviointikäynnistä. Perhetyöntekijät toteuttivat arviointikäynnit pääsääntöisesti parityönä. Arviointikäynnin aikana perhetyöntekijät keskustelivat uudestaan vanhempien kanssa perheen tilanteesta ja siitä, kenellä perheen jäsenellä esiintyi tuen tarvetta eniten. Arviokäynnin aikana perhetyölle asetettiin tavoitteet ja vanhempien kanssa sovittiin mahdollisista jatkokäynneistä. Perhetyö jatkui perheiden tuen tarpeiden ja vanhempien halukkuuden mukaan. Perhetyön päättyessä perhetyöntekijä ja vanhemmat arvioivat yhdessä perhetilannetta, tavoitteiden saavuttamista ja perhetyön toteutumista. Perhetyön lopussa vanhempia pyydettiin täyttämään asiakaspalaute-lomake. Perheillä oli mahdollisuus hakeutua uudestaan koti- ja perhetyön asiakkaaksi tuen tarpeiden niin vaatiessa. Uudelleen asiakkaaksi pääseminen edellytti ammattilaisen tekemän tuen tarpeen arvioinnin ja uuden lähetteen koti- ja perhetyöhön. Koti- ja perhetyössä tehtiin tarvittaessa yhteistyötä eri tahojen, kuten äitiys- ja lastenneuvoloiden, varhaiskasvatuksen, seurakuntien lapsiperhetyön, järjestöjen sekä lastensuojelun perhetyön kanssa. Yhteistyö perustui aina vanhempien antamaan suulliseen suostumukseen ja / tai lupaan. 8

9 Tuen tarpeen tunnistaminen - Neuvola -Päiväkoti -Perheneuvola Lähete -Pegasos - paperinen Tiimissä käsittely / puhelinsoitto perheelle Arviokäynti pääsääntöisesti parityönä perheiden kotona Koti- ja perhetyö perheiden kotona käyntiä tai perheen tuen tarpeen mukaan Koti- ja Perhetyön arviointi / Asiakaspalaute Kuvio 2. Neuvolan koti- ja perhetyön eteneminen (Tanninen 2012) 9

10 3 Arviointitehtävät Neuvolan koti- ja perhetyön arviointitehtävät laadittiin perhetyön alan asiantuntijoista koostuvassa arviointityöryhmässä. Arviointitietoa kerättiin perhepalvelusuunnitelmilla, perhetilannepuntareilla ja asiakaspalautteilla. (ks. Liitteet ) Perhepalvelusuunnitelmien tehtävänä oli: 1. Kuvata koti- ja perhetyön asiakkaana olleiden asiakasperheiden ja perhetyön taustatiedot 2. Kuvata ja tunnistaa perheiden profiilit 3. Kuvata koti- ja perhetyöhön ohjaavat tahot 4. Kuvata perheiden muut yhteistyötahot 5. Kuvata perheiden tuen tarpeet koti- ja perhetyön alussa ja lopussa 6. Kuvata koti- ja perhetyössä asetetut ja siinä saavutetut tavoitteet 7. Kuvata perheiden sosiaaliset tukiverkostot perhetyön alussa ja lopussa sekä kuvata niiden hyödynnettävyys perheissä Perhetilannepuntareiden tehtävänä oli: Kuvata perheen eri jäsenten (äidit, isät ja koko perhe) tuen tarpeet koti- ja perhetyön alussa ja lopussa Asiakaspalaute-kyselyn tehtävänä oli: 1. Kuvata käyntikertojen määrä ja riittävyys vanhempien arvioimana 2. Kuvata perhetyöhön kohdistuneita odotuksia 3. Kuvata vanhempien arvioita koti- ja perhetyön merkityksestä heille 4. Kuvata vanhempien arvioita siitä, mitä koti- ja perhetyössä olisi voinut tehdä toisin 10

11 4 Kohderyhmä Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiin osallistuivat kuopiolaiset lapsiperheet, joissa joko odotettiin lasta tai perheillä oli vähintään yksi alle 6 -vuotias lapsi. Perheet eivät palveluun hakeutuessaan olleet korjaavan lastensuojelun asiakkaita, mutta he saattoivat päätyä kotija perhetyön asiakkuuden aikana lastensuojelun asiakkaaksi. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiin osallistui kaikkiaan 516 perheen jäsentä yhteensä 130 perheestä (äitejä 129, isiä 100 ja lapsia 287) (ks. Taulukko 1.) Taulukko 1. Perheen jäsenten ja perhetilanteiden taustatietoja Taustatiedot n % Äidit (n= 117) äitien ikä vuotta vuotta vuotta vuotta KA 30,33 Ikätieto puuttui (n=12 äitiä) Isät (n= 81) isien ikä vuotta vuotta vuotta vuotta KA 32,91 Ikätieto puuttui (n=19 isää) Lapset (n= 287) lasten ikä 0-1 vuotta 2-3 vuotta 4-6 vuotta 7-10 vuotta vuotta KA 3,38 Lasten määrä perheissä (n=287) 0-1 lasta 2-3 lasta 4-9 lasta KA 2,15 Huoltajuus (n= 130 perhettä) Yhteishuoltajuus, vanhemmat asuvat yhdessä Yhteishuoltajuus, vanhemmat asuvat erillään Yksinhuoltajuus Perheiden etninen tausta (n= 130 perhettä) Ulkomaalaistaustainen perhe Suomalaistaustainen perhe

12 4.1 Perheiden profiilit Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektissa asiakasperheet jaoteltiin tuen tarpeiden ja heidän elämäntilanteen mukaan neljään eri profiiliin. Nämä neljä profiilia olivat lisävoimavaroja etsivät perheet, muutosta hakevat perheet, arkeaan uudelleen rakentavat perheet ja tukiverkon avulla etenevät perheet. Profiilien avulla perhetyöntekijät pystyivät tunnistamaan asiakasperheiden tuen tarpeissa ja voimavaroissa ilmeneviä yhdistäviä ja erottavia piirteitä. Lisäksi perheprofiilit ovat auttaneet perhetyöntekijöitä ymmärtämään omia ajatuksiaan koti- ja perhetyöstä. Profiilit ilmenevät perheissä eri tavoin ja samassa perheessä voi ilmetä piirteitä eri profiileista. Alla kuvataan tarkemmin nämä neljä perheprofiilityyppiä. Kuvaukset perustuvat Häggman-Laitila ym kirjoittamaan lähteeseen. Lisävoimavaroja etsivät perheet Perherakenteen muutos, esimerkiksi lapsen syntyminen on aiheuttanut epävarmuutta perheessä. Vanhemmat ovat kaivanneet itsetunnolleen vahvistusta. Nämä perheet ovat kaivanneet lisävoimavaroja vanhemmuuteensa. Vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita ja motivoituneita lastensa kasvattamisesta ja hoidosta. Heillä on ollut selkeä kokonaiskuva omasta tilanteesta ja tuen tarpeestaan. He ovat olleet motivoituneita ja oma-aloitteisia. Vanhemmat ovat kokeneet palveluihin hakeutumisen myönteiseksi asiaksi ja heillä on myönteinen suhtautuminen ennaltaehkäisevään työhön. Perheillä on toimiva sosiaalinen verkosto. He eivät ole tarvinneet siinä tukea. Perheet ovat kuitenkin kaivanneet konkreettista apua arjen pyöritykseen. Tässä profiilissa erityisryhminä ovat olleet perheet, joissa on hyvin nuoret, iäkkäät tai pitkään lapsettomuudesta kärsineet vanhemmat, sekä vanhemmat, joilla on omaan vanhemmuuteen liittyviä pelkoja. Muutosta hakevat perheet Osa perheistä on halunnut muutosta johonkin suhteellisen rajattuun asiaan, esimerkiksi lapsen yövalvomiseen tai lapsen uhmaikään liittyen. Vanhemmat ovat kiinnostuneita perheensä hyvinvoinnista ja lastensa tarpeista. Perheillä on kykyä selviytyä arjesta väsymyksestä huolimatta. Tässä profiilissa perheillä on suhteellisen hyvä sosiaalinen verkosto tai sillä on kyky rakentaa se. Vanhemmat eivät kuitenkaan halua rasittaa sosiaalista verkostoaan. Tässä profiilissa vanhemmilla on tulevaisuuden visioita. Vanhemmat ovat olleet asiakkaina motivoituneita, sitoutuneita ja tiedonhaluisia. Toinen vanhemmista on saanut pian myös toisen vanhemmista perhetyöhön. Perheen hyväksi on haluttu yrittää. Näissä perheissä tietoa on haettu aktiivisesti ja sitä on hyödynnetty omassa elämäntilanteessa. Arkeaan uudelleen rakentavat perheet Perheiden ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään. Perheessä esiintyy esimerkiksi perheen jäsenen ahdistuneisuutta, masennusta ja uupumusta. Usein näissä perheissä on myös parisuhde kriisiytymässä. Perheillä on vähän sosiaalisia verkostoja ja suhteet omiin vanhempiin ovat joillakin pulmalliset. Omilta vanhemmilta ei ole siirtynyt toimivia vanhemmuuden malleja omaan vanhemmuuteen. Perheessä halutaan käsitellä asioita, joista yleensä ei ole puhuttu. Vanhemmat 12

13 haluavat oman vanhemmuuden vahvistamista ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen tukemista. Nämä perheet ovat yrittäneet pärjätä pitkään, ennen kuin ovat hakeutuneet tuen piiriin. Tukiverkon avulla etenevät perheet Perheissä ongelmat ovat jo kärjistyneet ja perheet ovat erilaissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä. Tyypillistä näissä perheissä on se, että yksi perheen jäsen on saanut intensiivistä tukea muiden jäädessä tuen ulkopuolelle. Osalla perheistä ei ole lainkaan sosiaalista verkostoa, mutta sen sijaan laaja ammattiauttajaverkosto on. Näissä perheissä perhetilanteen verbalisointi on hankalaa. Tähän profiiliin kuuluvat myös perheet, joiden elämässä on tapahtunut lyhyessä ajassa perheen elämää raskauttavia muutoksia, kuten perheen jäsen on kuollut tai perhe on joutunut velkasaneeraukseen. Perheet tarvitsevat huomattavaa tukea perhetyön jälkeenkin. Tavoitteena on erityisen tuen tarjoaminen ja toimivan, pitkäaikaisen tukiverkon rakentaminen. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiin osallistui 130 asiakasperhettä. Perheet jaoteltiin tuentarpeiden mukaan neljään perheprofiiliin. Perheistä vajaa puolet (48 %) oli muutosta hakevia perheitä. Perheistä noin kolmannes (32 %) oli lisävoimavaroja etsiviä perheitä. Perheistä vajaa neljännes oli arkeaan uudelleen rakentavia (17 %) ja loput perheistä oli tukiverkon avulla eteneviä perheitä (3 %). (ks. Kuvio 3.) Lisävoimavaroja etsivät perheet Muutosta hakevat perheet Arkeaan uudelleen rakentavat perheet Tukiverkon avulla etenevät perheet Kuvio 3. Asiakasperheiden (n=130) profiilit, % 13

14 Taulukko 2. Koti- ja perhetyön taustatiedot ja perhetyön toteutuminen Taustatiedot n % Käyntimäärä perheissä (n=130) 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6-7 kertaa 8-18 kertaa KA 3,87 kotikäyntiä / perhe KA 100,8 kotikäyntiä / perhetyöntekijä Kokonaistyöaika perheiden kotona (n=130) * 1-4 tuntia 5-9 tuntia tuntia tuntia Työtunteja yhteensä 1056 tuntia Työtunteja / perhetyöntekijä (n=5) 211,2 tuntia Työtunteja / asiakasperhe (n=130) 8,12 tuntia Koti- ja perhetyön päättyminen (n=130) Tavoitteet saavutettiin Tavoitteita ei saavutettu, perhe keskeytti itse Perhe jatkaa muun tahon piirissä (pakolaistyö, lastensuojelu, pikkulapsityöryhmä, perheneuvola, KPK) Koti- ja perhetyön merkitys perheille (n=130) Vanhemmat olivat tyytyväisiä palveluun Vanhemmat eivät hyötyneet koti- ja perhetyöstä Ei tietoa * Perheiden kotona tehty työaika (tuntimäärä) ei sisällä seuraavaa perhetyöntekijän tekemää työtä, kuten asiakastietojen kirjaamista, ajomatkoja perheiden koteihin ja / tai tiimin toimistolle, henkilökunnan tiimipalavereja, työnohjausta tai koulutuksia. 14

15 5 Aineistonkeruu ja analysointi Neuvolan koti- ja perhetyön arvioinnissa hyödynnettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektissa kehitettyjä ja testattuja menetelmiä (ks. Häggman-Laitila ym ja 2001). Perhetyöntekijät keräsivät kokeiluhankkeen aikana arviointiaineistoa kolmella eri aineistonkeruumenetelmällä: perhepalvelusuunnitelmalla, perhetilannepuntareilla ja asiakaspalaute -lomakkeella. Kokeiluhankkeen alussa perhetyöntekijät laativat tiimissä perhepalvelusuunnitelman (Liite 1.), joka pohjautui pitkälti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperhe-projektissa kehitettyyn perhepalvelusuunnitelmaan. Perhetyöntekijät täyttivät perhepalvelusuunnitelmat yhdessä asiakasperheiden kanssa, jonka avulla perheet pystyivät itse osallistumaan perhetyön suunnitteluun, toteutukseen ja arvioitiin. Perhepalvelusuunnitelman avulla myös perhetyöntekijät pystyivät arvioimaan perhetyön toteutumista kokeiluhankkeen aikana. Perhepalvelusuunnitelmalla saatiin arvokasta tietoa koti- ja perhetyön toteutumisesta, perheiden tuen tarpeista ja perhetilanteista, perhetyöntekijän työssä käytetyistä työmenetelmistä ja kotikäynneistä perheissä. Sen avulla voidaan saada myös tärkeää arviointiaineistoa perhetyön vaikuttavuuden arvioimiseksi. (Häggman-Laitila ym. 2010). Perheen eri jäsenten ja koko perheen elämäntilannetta sekä tuen tarpeita ja niiden määriä selvitettiin perhetilannepuntareiden (Liite 2.) avulla. Perhetilannepuntarit on todettu varsin helpoiksi ja nopeiksi välineiksi selvittää perheen eri jäsenten (äidin, isän ja koko perheen) tuen tarpeita. (Häggman-Laitila ym. 2001, Tanninen ym. 2009). Vanhempien oli mahdollista arvioida tuen tarpeitaan asteikolla 1 = ei lainkaan tuen tarvetta 5 = erittäin paljon tuen tarvetta. Arviointi tehtiin perhetyön alussa ja lopussa samalle perhetilannepuntarille, jolloin tuen tarpeiden ja elämäntilanteiden mahdollinen muuttuminen oli nähtävissä. Perhetilannepuntareiden on todettu toimivan hyvin myös puheeksiottamisen välineenä etenkin niiden asiakkaiden kanssa, joiden on ollut vaikea pukea sanoiksi omia tuen tarpeitaan. (ks. Tanninen ym. 2009) Koti- ja perhetyön lopussa vanhemmille jaettiin asiakaspalaute -lomake, (Liite 3.) jonka perhetyöntekijät laativat itse koti- ja perhetyön alussa. Asiakaspalaute -lomakkeen avulla perhetyöntekijät keräsivät asiakasperheiden vanhempien arvioita toteutuneesta perhetyöstä. Asiakaspalaute-kysely koostui pääosin avoimista kysymyksistä ja kahdesta strukturoidusta kysymyksestä. Kyselylomakkeessa kysyttiin, oliko kotikäyntikertoja riittävästi, vastasiko perhetyö vanhempien odotuksia, mikä perhetyössä auttoi eniten ja mitä olisi voitu tehdä toisin. Perhetyöntekijät jakoivat kyselylomakkeen vanhemmille perhetyön päättymisen yhteydessä. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiaineisto analysoitiin Arjen mieli -hankkeessa. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla sekä määrällinen aineisto kuvailevin tilastomenetelmin, SPSS tilastointiohjelmaa apuna käyttäen. Arviointiaineiston kohdejoukko, menetelmät, aineistonkerääjät ja analysointivastuut sekä arviointitehtävät on kuvattu Taulukossa 3. 15

16 Taulukko 3. Neuvolan koti- ja perhetyön arviointi Arviointikohde Aineistonkeruumenetelmä Aineiston kerääjä Aineiston analysointi Arviointitehtävät Asiakasperheet Perhepalvelusuunnitelma (n= 130) Perhetyöntekijät Arjen mielihanke, suunnittelija Kuvata koti- ja perhetyön asiakkaina olleiden perheiden ja perhetyön taustatiedot Kuvata ja tunnistaa perheiden profiilit Kuvata perheiden muut yhteistyötahot Kuvata perheiden tuen tarpeet kotija perhetyön alussa ja lopussa Kuvata asetetut ja saavutetut tavoitteet koti- ja perhetyön aikana Kuvata perheiden sosiaaliset tukiverkostot koti- ja perhetyön alussa ja lopussa Asiakasperheet Perhetilannepuntarit äidit (n=12) isät (n=4) koko perhe (n=6) Perhetyöntekijät Arjen mielihanke, suunnittelija Kuvata perheiden eri jäsenten tuen tarpeet (äidit, isät, koko perhe) vanhempien arvioimana koti- ja perhetyön alussa ja lopussa Neuvolan koti- ja perhetyön toteutuminen Perhetyön asiakaspalautelomake (n= 53) Perhetyöntekijät Arjen mielihanke, suunnittelija Kuvata kotikäyntikertojen määrää ja riittävyyttä vanhempien arvioimana Kuvata koti- ja perhetyöhön kohdistuneita odotuksia Kuvata vanhempien arvioita siitä, mikä koti- ja perhetyössä auttoi heitä eniten Kuvata vanhempien arvioita, mitä koti- ja perhetyössä olisi voinut tehdä toisin 16

17 6 Eettisyys ja luotettavuus Neuvolan koti- ja perhetyön arviointiprosessin aikana noudatettiin tutkimuseettisiä periaatteita (Kuula 2006, Kylmä & Juvakka 2007). Arviointia varten haettiin ja siihen saatiin lupa terveyspalvelujen johtajalta. (Ks. Liite 5.) Perhetyöntekijät sitoutuivat työssään keräämään asiakasperheiltä arviointiaineiston, jonka he toimittivat sisäisellä postilla Arjen mieli-hankkeen suunnittelijalle analysoitavaksi. Perhetyöntekijät eivät osallistuneet aineistojen analysoitiin. Aineiston analysoinnin luotettavuutta lisäsi se, että Arjen mieli-hankkeen suunnittelijalla oli aikaisempaa kokemusta samantyyppisten aineistojen analysoinnista. (ks. Tanninen ym ja Häggman-Laitila ym. 2010) Perhetyöntekijät kertoivat kaikille asiakasperheille jo ensimmäisellä arviokäynnillä koti- ja perhetyöhön liittyvästä arvioinnista. Perheiltä pyydettiin kirjallinen suostumus tietojenkeruusta ja arviointiin osallistumisesta (ks. Liite 4.). Perheille kerrottiin, että he voivat keskeyttää osallistumisensa koska tahansa, ja ettei keskeyttäminen vaikuttaisi heidän kohteluunsa millään tavalla. Lisäksi perheille kerrottiin, ettei perhetyön loppuraportoinnissa voi tunnistaa yksittäistä perheenjäsentä tai perhettä. Neuvolan koti- ja perhetyö toteutui asiakkaiden omissa kodeissa, jolloin olosuhteet luontevalle, perhekohtaiselle työlle olivat olemassa. Perheet saivat itse vaikuttaa siihen, mitä asioita perhetyössä nostettiin esille (Länsimies-Antikainen 2008). Asiakasperheet ja perhetyöntekijät tuottivat yhdessä perhepalvelusuunnitelman sisällön. Vaikka perhetyöntekijät toimivat pääasiassa arviointiaineiston kerääjinä, he toimivat samalla myös tärkeinä arviointitiedon tuottajina. Perhetyöntekijöillä oli myös keskeinen rooli asiakaspalauteaineiston keräämisessä, joka toteutettiin heti perhetyön päättyessä. Arviointiaineisto oli luottamuksellinen ja se säilytettiin analysoinnin ajan lukollisissa kaapeissa Arjen mieli-hankkeen työtiloissa. Aineistot arkistoidaan hankkeen päättymisen jälkeen Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden keskusarkistoon arkistointiohjeiden mukaisesti. 17

18 7 TULOKSET Tässä luvussa kuvataan neuvolan koti- ja perhetyön arvioinnin tulokset. Ensin esitellään perhepalvelusuunnitelmilla saadut tulokset, jonka jälkeen esitellään perhetilannepuntareilla ja asiakaspalaute -lomakkeilla saadut tulokset. Tulosten esittämisen apuna on tekstissä havainnollistavia taulukoita ja kuvioita sekä alkuperäisilmaisuja, jotka auttavat kuvaamaan aineistoa tarkemmin. 7.1 Perhepalvelusuunnitelmat Koti- ja perhetyöhön ohjaavat tahot Perheet ohjautuivat koti- ja perhetyön pariin lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tekemällä lähetteellä. Lähete voitiin tehdä joko Pegasosasiakastietojärjestelmällä tai paperisena. Suurin osa perheistä (88 %) ohjautui koti- ja perhetyön pariin äitiys- ja lasten neuvolasta. Loput perheistä ohjautui päiväkodista (9 %) ja perheneuvolasta (3 %). (Ks. Kuvio 4.) Neuvola Päiväkoti Perheneuvola Kuvio 4. Koti- ja perhetyöhön ohjaavat tahot, %, kun n=

19 7.1.2 Perheiden muut yhteistyötahot Suurimmalla osalla perheistä (75 %) oli neuvolan koti- ja perhetyön lisäksi myös muita yhteistyötahoja, joilta he kertoivat saaneensa tukea. Perheistä noin neljännes (21 %) kertoi, ettei heillä ollut muita yhteistyötahoja. Muutamalta arviointiin osallistuneelta perheeltä (4 %) muiden yhteistyötahojen tietoja ei oltu kirjattu. (Ks. Kuvio 5.) Yli puolet (67 %) perheistä mainitsi muina yhteistyötahoinaan kunnan peruspalvelut, kuten päivähoito, avoin päiväkoti, perheneuvola sekä sosiaali- ja terapeuttipalvelut. Vajaa kolmannes perheistä (29 %) piti yhteistyötahoinaan kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliiton tarjoamia palveluja ja Viretori-toimintaa sekä seurakunnan (27 %) tarjoamia palveluja, esimerkiksi perhe- ja päiväkerhotoimintaa. Muutamat perheet pitivät muina yhteistyötahoinaan Kuopion psykiatrisen keskuksen (20 %) ja erikoissairaanhoidon (12 %) palveluja. Seurakunta Erikoissairaanhoito Psykiatrinen keskus Kunnan peruspalvelut Kansalaisjärjestöt ja yhdistykset Kuvio 5. Perheiden muut yhteistyötahot, %, kun n=97 asiakasperhettä 19

20 7.1.3 Perheiden tuen tarpeet perhetyön alussa ja lopussa Koti- ja perhetyön alussa suurimmalla osalla vanhemmista (87 %) oli tuen tarvetta vanhemmuudessa sekä lasten kasvatuksessa ja hoidossa (76 %). Vajaalla puolella vanhemmista (41 %) oli tuen tarvetta myös vanhemman, useimmiten äitien väsymyksen helpottamiseen liittyen. Lopuilla vanhemmista oli tuen tarvetta parisuhteessa, vanhemman psyykkisessä terveydessä, perheen sosiaalisissa suhteissa, arjen askareiden ohjaamisessa, vanhemman fyysisessä terveydessä, yksinäisyyden tunteen vähenemisessä, lasten kasvussa ja terveydessä, perheen taloudellisessa tilanteessa, päihteiden käytössä ja vanhemman työhön tai opiskeluun liittyvissä asioissa. Koti- ja perhetyön lopussa vajaalla puolella perheistä oli tuen tarvetta vanhemmuuden tukemisessa (41 %) sekä lasten kasvatuksessa ja hoidossa (40 %). Tuen tarvetta jäi myös vanhemman psyykkisessä terveydessä, perheen sosiaalisissa suhteissa, vanhemman väsymyksen helpottamisessa, vanhemman fyysisessä terveydessä, parisuhteessa, perheen taloudellisessa tilanteessa, vanhemman yksinäisyyden tunteen vähenemisessä, lasten kasvussa ja terveydessä, arjen askareiden ohjaamisessa, päihteiden käytön vähentämisessä sekä vanhemman työ- ja opiskelutilanteessa. (Ks. Kuvio 6.) Kuvio 6. Perheiden tuen tarpeet perhetyön alussa ja lopussa, kun n=130 asiakasperhettä 20

21 7.1.4 Perhetyössä asetetut ja saavutetut tavoitteet Koti- ja perhetyön alussa perhetyölle asetettiin tavoitteita keskimäärin 2,17 (vaihtelu 0 4 tavoitetta). Perhetyön lopussa tavoitteita oli saavutettu perheiden kanssa keskimäärin 2,53 (vaihtelu 0 6 tavoitetta). Koti- ja perhetyön alussa suurimmalle osalle perheistä (76 %) asetettiin tavoitteeksi vanhemmuuden tukeminen. Yli puolelle perheistä (55 %) tavoitteeksi asetettiin lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyviä asioita. Muita tavoitteita olivat palveluohjaus, vanhemman väsymyksen helpottaminen, parisuhdetilanne, arjen askareissa ohjaaminen, vanhemman yksinäisyyden tunteen helpottaminen, vanhemman psyykkisen terveyden tukeminen, perheen sosiaalisten suhteiden paraneminen, vanhemman työ- ja opiskelutilanteen paraneminen sekä vanhemman fyysisen terveyden tukeminen. Suurimman osan perheiden (81 %) kanssa saavutettiin vanhemmuuden tukemisen tavoite. Yli puolen perheiden (61 %) kanssa saavutettiin lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyviä tavoitteita. Lisäksi perhetyössä saavutettiin palveluohjaksen, vanhemman väsymyksen helpottamisen, vanhempien parisuhteen tukemisen, perheen sosiaalisten suhteiden tukemisen, vanhemman yksinäisyyden tunteen helpottamisen, arjen askareissa ohjaamisen, vanhemman psyykkisen terveyden tukemisen, vanhemman työn ja opiskelutilanteen sekä vanhemman fyysisen terveyden tukemisen tavoitteita. (ks. Kuvio 7. ) Kuvio 7. Perhetyössä asetetut ja saavutetut tavoitteet, kun n=130 asiakasperhettä 21

22 7.1.5 Perheiden sosiaaliset tukiverkostot ja niiden hyödynnettävyys perheissä Koti- ja perhetyön alussa suurin osa perheistä (72 %) kertoi isovanhempien kuuluvan heidän sosiaalisiin tukiverkostoihinsa. Yli puolet vanhemmista (68 %) kertoi sosiaalisiin tukiverkostoihinsa kuuluvan myös vanhempien ystävät ja kaverit. Lisäksi noin kolmannes vanhemmista (34 %) koki sosiaaliseksi tukiverkostokseen perheen muut sukulaiset. Perhetyön alussa vain muutama perhe (1 %) kertoi sosiaalisiin tukiverkostoihinsa kuuluvaksi viranomaiset. Koti- ja perhetyön lopussa isovanhempien tukiverkostossa (72 %) ei ollut tapahtunut muutosta. Perhetyön lopussa suurin osa vanhemmista (72 %) kertoi ystävien ja kavereiden kuuluvan heidän sosiaalisiin tukiverkostoihinsa. Noin kolmannes vanhemmista (34 %) kertoi perheen muiden sukulaisten kuuluvan heidän sosiaalisiin tukiverkostoihinsa. Perhetyön lopussa muutamat perheet (6 %) kertoivat viranomaisten kuuluvan heidän sosiaalisiin tukiverkostoihinsa. (ks. Kuvio 8.) Kuvio 8. Perheiden sosiaaliset tukiverkostot, kun n=130 asiakasperhettä 22

23 Perheistä puolet (50 %) kertoi sosiaalisen tukiverkostonsa olevan laaja, ja että he saivat siltä tarvittaessa tukea ja apua. Perheistä vajaa puolet (44 %) kertoi sosiaalisen tukiverkostonsa olevan hyvin pieni tai, ettei sitä ollut olemassa. Perheistä vajaa kymmenes (6 %) kertoi tunnistavansa ja tiedostavansa sosiaalisen tukiverkostonsa, ja että se oli laaja, mutta samalla perheet kertoivat, etteivät he saaneet siltä tarvittaessa apua tai tukea. (ks. Kuvio 9.) Kuvio 9. Sosiaalisten verkostojen hyödynnettävyys, %, kun n=130 asiakasperhettä 23

24 7.2 Perhetilannepuntarit Äitien tuen tarpeet Koti- ja perhetyön alussa äideillä oli eniten tuen tarvetta jaksamisessa, yksinäisyydessä / tuen saannissa mielialassa ja mielenterveydessä sekä itsetunnossa. Perhetyön päättyessä äideillä oli eniten tuen tarvetta jaksamisessa ja itsetunnossa sekä yksinäisyydessä / tuen saannissa. (ks. Taulukko 4.) Isien tuen tarpeet Koti- ja perhetyön alussa isillä oli eniten tuen tarvetta lasten kanssa vietettävän ajan määrässä, tavoissa ilmaista omia tunteita, yksinäisyydessä / tuen saannissa ja harrastustilanteessa. Perhetyön päättyessä isillä oli eniten tuen tarvetta harrastustilanteessa ja lasten kanssa vietettävän ajan määrässä. (ks. Taulukko 4.) Taulukko 4. Äitien (n=12) ja isien (n=4) tuen tarpeet koti- ja perhetyön alussa ja lopussa, Mean 24

25 7.2.3 Koko perheen tuen tarpeet Koti- ja perhetyön alussa perheillä oli eniten tuen tarvetta vanhempien keskinäisessä suhteessa ja vanhempien yhteisen ajan määrässä. Koko perheen tuen tarpeita olivat myös perheen asuntotilanne, lastenhoitovastuun jakaminen ja perheen taloudellinen tilanne. Perhetyön lopussa perheillä oli eniten tuen tarvetta perheen asuntotilanteessa, taloudellisessa tilanteessa ja vanhempien yhteisen ajan määrässä. (ks. Taulukko 5.) Taulukko 5. Koko perheen (n=6) tuen tarpeet koti- ja perhetyön alussa ja lopussa, Mean 25

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA Lapsiperheiden kotipalvelu (sosiaalihuoltolaki 19 ) Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisella lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO Katriina Turku Historia: Yhteiset haasteet Erittäin paljon tukea tarvitsevat lapset voi käytännössä jakaa kolmeen ryhmään 1. erittäin

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus lli prosessi 11.3.2013 Uudet kehittämisideat Nuorten palvelut pitää nostaa enemmän esiin Huolen aiheena erityisesti syrjäytymisriskissä

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI Asiakkaan perustiedot Nimi: Sukupuoli: Ikä: Täyttöpvm: Täyttäjä: MUUTOSARVIOINTI Henkilön päihteiden käyttöön tai ongelmakäyttäytymiseen liittyvä muutosvalmius Oletko tehnyt

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LOP lapset puheeksi osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP lapset puheeksi osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP lapset puheeksi osaprojektin loppuarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Perhekeskus työpajan tuotokset 20.9.2016 työskentelystä Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Mitkä perhekeskuksen* palveluista ja toiminnoista tulee tuottaa lähipalveluina

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa

Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa Keväällä 2016 toteutettiin 10-vuotis juhlavuoden kunniaksi Heinolan perhekeskuksen ja ehkäisevän perhetyön toimintaa koskeva kysely. Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa Kyselyn tulokset

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot