Olen saanut paljon armoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olen saanut paljon armoa"

Transkriptio

1 Tamperelainen seurakuntalehti Maaliskuu 2015 Raamattu on jokapäiväisessä käytössä. Sivu 20 siltalehti.fi A. Aallon rytmiorkesterin Vesa Järvensivu raitistui 12 vuotta sitten. Sivut 8 10 Olen saanut paljon armoa Hannu Jukola Janne Ruotsalainen Eliaksen kirkkokasteesta tuli yhteisöllisyyden juhla Sivu 4 Hannu Jukola Pyhiinvaellus on jokaiselle kulkijalle omanlainen Sivut Kirsikka Lyhteilä Lapset löysivät uusia näkökulmia Kalevan kirkkoon Sivu 16

2 2 SILTA 3/2015 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka vt. päätoimittaja maaliskuu Tampere TULEVAT PYHÄT Lievitä yksinäisyyttä Yksinäisyys on yksi tämän ajan ilmiöistä. Jos yksinäisyys ja yksin eläminen eivät ole omia valintoja, niistä voi koitua ihmiselle monenlaisia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi muutama kuukausi sitten tutkimuksen, jonka mukaan monet yksinasuvat tai yksinäiset voivat selvästi muita huonommin. Yksin elämiseen liittyy usein työttömyyttä, vähävaraisuutta, mielenterveysongelmia ja epäterveellisiä elämäntapoja. Toisen, hyvin erilaisen yksinäisten ryhmän taas muodostaa joukko koulutettuja ja hyvin toimeentulevia ihmisiä. He eivät ole onnistuneet löytämään itselleen ystäviä tai elämänkumppania Hyvä voittaa Päivän rukous on yksinkertainen: Kaikkivaltias Jumala. Sinä hallitset voimallasi myös pahaa. Varjele meitä antautumasta sen valtaan ja anna rakkautesi ohjata elämäämme Leipäsunnuntai Leipä, jonka Jeesus antaa, on hänen ruumiinsa. Hän antaa sen, että maailma saisi elää. Pispalan kirkon kupeessa sama sanotaan ranskaksi: Je suis la vie, minä olen elämä. Kirkko on aina elämän puolella Marian ilmestyspäivä Magnificat eli Marian kiitosvirsi on innoittanut monia säveltäjiä antamaan maailmalle parastaan. Maria ylistää Jumalaa: Hän on KUTSU EGOPAASTOON korottanut alhaiset ja nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin Palmusunnuntai Nyt tapahtuu: Evankeliumi piirtää muutamalla vedolla kuvan hurjasta Jeesuksesta, joka kaataa pöydät ja jakkarat temppelissä sekä seuraavassa hetkessä jo parantaa paikalle saapuneet sokeat ja rammat. Taustalta kuuluu lasten huuto: Hoosianna, Daavidin poika. Via Dolorosa Kristuksen kärsimystie Tesoman kirkossa tapahtumaliite s. 5 Nuorten yksinäisyys on erityisen raastavaa. Helsingin taidemuseossa oli viime kesänä näyttely, jossa eri-ikäiset ihmiset kertoivat yksinäisyydestä tekstein ja kuvin. Yksi koskettavimmista teksteistä oli 17-vuotiaan tytön kirjoittama ajatus: Olen mieluummin yksin, ettei kenenkään tarvitse pettyä minuun. Tuon surullisen näyttelykokemuksen jälkeen olen iloinen, että tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan maamme vähävaraisia, yksinäisiä ja elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Kotimaassa keräyksen tuotto suunnataan Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoimintaan, joka on saanut alkunsa Tampereen seurakunnista kymmenen vuotta sitten. Malli toimii tällä hetkellä 40 paikkakunnalla. Toiminta saattaa yhteen avun tarvitsijat ja auttajat. Keräysvaroin koulutetaan uusia vapaaehtoisia, jotka voivat monin tavoin lievittää ihmisten hätää ja yksinäisyyttä. Olen mieluummin yksin, ettei kenenkään tarvitse pettyä minuun. Ihminen taitaa luonnostaan olla aika itsekäs. Oma onnellisuus ja hyvinvointi ovat elämässä etusijalla. Itsekkyyttä ei kannattaisi lisää ruokkia, sillä se kyllä pysyy hengissä ominkin eväin. Paastonaika tarjoaa tilaisuuden kääntyä omasta itsestä tutkimaan Jumalan rakkautta, joka ilmenee Jeesuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Katso Kristusta, katso ihmistä. Kristuksen näet kärsivässä lähimmäisessä. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Suomen Lähetysseura/ Dirk Haarmann/ Namibian kuivuus 2013 Kannattaa siis lähteä mukaan! Tampereen seurakunnat järjestää runsaasti Yhteisvastuu-tapahtumia, joissa voi kartuttaa helmikuussa alkanutta keräystä. Hyvän mielen saa myös sujauttamalla rahan lippaaseen kadulla tai näppäilemällä avustuksen tilille verkossa. Tämänvuotinen teema sopii mainiosti seurakunnille, onhan seurakunta yhteisö, joka tarjoaa käytännön tukea ja apua sekä henkistä ja hengellistä evästä ihmisille. Esimerkiksi Mummon Kammari, Sinkkuillat, Deittikirkot, työttömien ruokailut, jumalanpalvelusyhteisöt, Avoin kirkko sekä lähikirkkojen kerhot ja piirit vastaavat tamperelaisten tarpeeseen tulla yhteen muiden ihmisten kanssa. Kannustan tamperelaisia myös tarttumaan Silta-lehden kolumnistin, Heikki Syrjämäen haasteeseen (Silta 2/2015). Hän kehottaa antamaan aikaa toisille ihmisille. Kaikki pystyisimme kenties soittamaan useammin ystävälle tai sukulaiselle tai pistäytymään vierailulla. Myös oman perheen jäsenten kanssa voisi viettää enemmän aikaa ja kysellä kuulumisia. Ajankäyttötutkimuksen mukaan yksin oleminen on lisääntynyt perheissäkin. HELMI Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. (Fil. 2: 5 8)

3 Silta 3/ kysymystä Jussi Laitinen Nuorisotyö varautuu maksuvapaisiin leiripaikkoihin Seurakunnat tekevät paljon työtä nuorten parissa. Lassi Kiviranta ja Emil Mäkelä osallistuivat talvilomaviikolla Ilkon kurssikeskuksessa pidetylle Tampereen seurakuntien perinteiselle Bittileirille. Pakotetaanko nuorisotyö vapaaehtoistoiminnaksi? Nuorisolain uudistamisen aluekierroksen avaustilaisuudessa Tampereella mietittiin ennaltaehkäisevää ja etsivää nuorisotyötä. ❶ Kuinka kohdata nuoret, kun voimavaroja koko ajan vähennetään, tilaisuuteen osallistunut kulttuurija asuntoministeri Pia Viitanen? Kunnat päättävät itse, miten ne toteuttavat nuorisotyötä. Tärkeää olisi että nuorisotyöhön panostettaisiin joka kunnassa. Onneksi valtion resurssit nuorisotyön tukemiseen ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet ja tällä hallituskaudella kuntiin on saatu esimerkiksi etsivän nuorisotyön tekijöitä yli 480 kappaletta Nuorten kohtaaminen on tärkeää. Yksi ongelma nuorten harrastustoiminnassa on se, että harrastuksen hinta voi muodostua esteeksi osallistumiselle. Minusta jokaisella nuorella on oikeus harrastamiseen vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta. Siksi meidän tuleekin tutkia nykyiset rahoituskanavat ja löytää ratkaisuja tähän ongelmaan. Jatkossa esimerkiksi kouluissa tapahtuva nuorisotyö voisi olla yksi mahdollisuus kohdentaa toimintaa sinne, missä nuoret ovat jo valmiina. Paitsi oikeus harrastukseen, on kaikilla myös oikeus kavereihin. Kiusaamisen ennaltaehkäisyä on muun muassa se, että esimerkiksi harrastusten kautta mahdollistuu kavereiden löytäminen. ❷ Uhkaako kaikki vähitellen kaatua vapaaehtoisten harteille? Nuorisotyö kuuluu kunnan peruspalveluihin. Nuorisojärjestöjen keskeinen tehtävä on toteuttaa sitä tehtävää, mitä varten ne ovat olemassa. En pidä hyvänä sitä, että esimerkiksi koko nuorisotoiminta ulkoistetaan jollekin yksittäiselle järjestölle. Tarvitaan sekä kunnallista, että järjestöjen tekemää nuorisotyötä. Kansalaisjärjestöissä tehtävä työ on kansakunnan kannalta erittäin tärkeää. Siksi tarvitsemme tulevaan hallitusohjelmaan kansalais- ja järjestötoiminnan edistämisohjelman, jolla varmistetaan yhteiskunnan toimesta järjestöjen toimintaedellytykset. ❸ Palveluita tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä. Millainen on seurakuntien osa? Monilla paikkakunnilla monialainen yhteistyö on löytänyt tapoja tehdä yhdessä. Seurakunnat tekevät paljon hyvää ja arvokasta nuorisotyötä ja tietenkin verotusoikeuden omaavina yhteisöinä päättävät omista toimintatavoistaan itse. Yhteistyön tekeminen on kuitenkin kaikkien kannalta järkevää. ❹ Miksi lisääntynyt hankerahoitus on huolen aihe? Meidän pitäisi paremmin tukea nykyisillä resursseilla perustoimintaa. Siis sellaista toimintaa joka sujuu hyvin. Hankerahoituksessa on monesti kehitettävä jotain uutta. Uutta keksiessään joutuu helpolla perustelemaan normaalitoimintaansa kehittämisenä. Lisäksi hankerahoitus synnyttää liian usein hankerahoitusviidakon, jossa samaa toimintaa haetaan viidellä eri hakemuksella ja raportilla. ❺ Kuinka saada nuoret mukaan tähän keskusteluun? Nuorisolain henki on kuulla lapsia ja nuoria heitä itseään koskevissa asioissa. Tämä täytyy toteuttaa myös käytännössä, ja eri paikkakunnilla on monia malleja. Nuorisovaltuustot ovat yksi hyvä esimerkki. Nuorten saaminen mukaan keskusteluun on myös kulttuurikysymys. Jos meillä on osallistumisen mahdollistava toimintakulttuuri, ollaan jo aika pitkällä. Koulukiusatusta nuorisopäättäjäksi: sivu 14 Asta Kettunen Tiukentunut taloustilanne on alkanut näkyä myös Tampereen seurakuntien nuorisotyön toimintaan osallistuvien kukkaroissa. Nuorisotyö tarjoaa vapaapaikkoja tapahtumiin, kerhoihin ja leireille, ja on nyt varautunut niiden kysynnän kasvuun. Jos siihen varatut rahat eivät riitä, siirretään jostain toisesta kohtaa, lupailee nuorisosihteeri Pia Korri. Leirimaksu on enimmillään 110 euroa henkilöltä ja kattaa vain osan todellisista kustannuksista. Maksuvapautus voidaan myöntää perustelluista syistä ja nuorisotoimistoon tehdyn hakemuksen perusteella. Siihen tulee liittää sosiaalilautakunnan päätös myönnetystä toimeentulotuesta, oikeuden päätös velkasaneerauksesta tai diakoniatyöntekijän puoltava lausunto. Osallistujat leireille arvotaan, jos hakijoita on enemmän kuin voidaan ottaa mukaan. Kirkkoon kuuluville hinta on hieman edullisempi kuin kirkkoon kuulumattomille perheille. Viime vuonna seurakuntien leirikesään osallistui kolmen kuukauden aikana noin 1300 lasta ja aikuista. Ensi kesän uutuuksia ovat Suven super skuuppi! -medialeiri kesäkuussa Torpalla ja Eräkokki Rajalassa heinäkuussa. Tarjolla on myös esimerkiksi elokuvan tekemistä Leffaleirillä, koottavien kasaamista Poikien koottavaleirillä ja musisointia Musakesässä. Kesään kuuluvat lisäksi perheleirit, päiväleirit ja kesäkerhot. Netin ilmoittautumislinkit avataan keskiviikkona 11. maaliskuuta ja suljetaan keskiviikkona 8. huhtikuuta. Lisäksi voi ilmoittautua paperisella lomakkeella, joka löytyy ala-asteilla viikolla 11 jaettavasta Leirikesä esitteestä ja on tulostettavissa netissä. Tieto mukaan pääsystä lähetetään viikolla 18 tekstiviestillä ja sähköpostilla. Leirikirje postitetaan lähempänä leiriä. Asta Kettunen Lisää: tampereenseurakunnat.fi/leirikesa Kymppileiriltä löytyi viime kesänäkin iloa ja meininkiä. Hannu Jukola

4 4 SILTA 3/2015 Kimmo Ahonen Joululaulutulos Tampereella lähes euroa Kauneimmat Joululaulut keräsi Tampereelta kehitysmaiden äideille viime joulu-tammikuussa euroa. Tuomiokirkkoseurakunnan tulos oli komeat euroa ja Messukylän 8098 euroa. Tampereen Eteläinen keräsi yli 5100, Harju yli 4800 ja Tampereen ruotsinkielinenkin runsaat 500 euroa. Koko Tampereen hiippakunnan tulos ylitti euroa ja koko maan tulos kiri yli miljoonan. Valtakunnallisesti rahaa kertyi euroa edellistä vuotta enemmän. Tapahtumat saivat järjestäjien mukaan paljon kiitosta ja hyvää palautetta. Rukouspäivä lisää ymmärrystä Maailman rukouspäivää vietetään vuosittain maaliskuun ensimmäisenä perjantaina. Rukouspäivän ansiosta pystyy ehkä samaistumaan muiden kristittyjen elämään. Samalla maailma pienenee ja yhteisymmärrys kasvaa, kun huomaa, että kirkkokuntien välillä on paljon enemmän yhdistäviä tekijöitä kuin erottavia asioita, miettii Sari Peltonen, Tampereen ev. lut. seurakuntien yhteiskunnallisen työn diakoni. Yhteiskristillisen rukouspäivän taustalla on naisten rukousliike, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Liike painottaa yhteistä vastuuta ja rukousyhteyden voimaa. Suomessa päivän viettoa koordinoi Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Kullakin vuodella on erityinen teema, jota tuodaan esiin myös draaman keinoin. Tämänvuotinen aihe liittyy Raamatun kertomukseen jalkojen pesusta (Joh.13: 1 17). Aineiston on tänä vuonna valmistanut Bahamasaarten naisten rukousliike. Naiset tuovat rukousaiheiksi omaan yhteiskuntaansa sekä naisten ja lasten elämään liittyviä ongelmia ja ilonaiheita. Suomessa rahankeräyskohteena tänä vuonna on Pelastusarmeijan Dreams project Pakistanissa. Hanke opettaa naisille lukutaitoa, ammattitaitoja sekä liiketoiminnan perusteita, jotta naiset pystyisivät työllistämään itse itsensä. Tapahtuman järjestävät Tampereen Ekumeeninen Työryhmä ja Maailman rukouspäivätoimikunta. Käytännön järjestelyistä vastaa tänä vuonna Vapaakirkkoseurakunta. Ensi vuonna tilaisuuden järjestää Tampereen ev. lut. seurakunnat. Sari Peltonen kutsuu kaikki toiminnasta kiinnostuneet mukaan suunnittelemaan ensi vuoden tilaisuutta. Maailman Rukouspäivä pe 6.3. klo 19 Vapaakirkko-srk, Puutarhakatu 17 Lisätietoja: Bahaman tietopaketti: ywca.fi Bahaman suurimman maahanmuuttajaväestön muodostavat haitilaiset. Bahamalaiset naiset työskentelevät erityisesti ulkomaalaisten lasten kansalaisoikeuksien puolesta. Janne Ruotsalainen Yhteisöllisyys korostuu kastejumalanpalveluksessa Poikavauva Elias kastettiin Härmälän kirkossa jumalanpalveluksen yhteydessä helmikuussa. Lapsen kastaminen jumalanpalveluksessa ei ole tavallista Suomessa, vaikka muualla se on sääntönä. Tämä tapa voisi yleistyä meilläkin. Eliaksen äiti pyysi kummiksi diakoniatyöntekijä Heidi Repoa tutustuttuaan häneen. Kummi kertoo kastetilaisuudesta: Kaste oli hyvin koskettava ja lämminhenkinen, kun koko seurakunta iloitsi uudesta jäsenestä. Seurakunta tarjoaa kirkkokahvit aina, kun kaste tapahtuu jumalanpalveluksen yhteydessä. Nyt lapsen äiti yllätti meidät tarjoamalla kaikille burmalaista ruokaa, ja seurakuntalaiset keräsivät oma-aloitteisesti lapselle lahjan. Näin osoitettiin molemminpuolista vieraanvaraisuutta. Elias on burmalaisen Zarzar Tunin nuorin lapsi, ja hänen isänsä on suomalainen. Lapsen äiti tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2006 Thaimaan pakolaisleirin kautta. Burmassa oli sisällissota, Suomi on rauhallinen ja turvallinen maa. Burmassa ei ole uskonnonvapautta. Isäni on buddhalainen ja äitini kristitty baptisti. Olen kristitty kolmannessa polvessa, ja minut kastettiin 15-vuotiaana baptistikirkossa, Zarzar Tun kertoo taustastaan. Zarzar Tunin kaikki lapset on kastettu evankelis-luterilaisessa kirkossa. Pyhä henki johdattaa vanhempia kasvatustehtävässä, hän perustelee. Nuorimman lapsen nimi on Elias Sawwaihintun Edvard. Äiti kertoo nimen valinnasta: Elias tulee Raamatusta, keskimmäinen nimi kertoo heimon historiasta ja siitä, millainen ilma oli kun lapsi syntyi. Saw on heimonimi. Kirkkovieraita tuli mukaan myös kastejuhlaan, jossa Eliasta piti sylissä muun muassa Aila Pesonen. Vasemmalla on Rainer Lehtola ja taustalla kummi Vuokko Lyytinen. Burmassa roomalaiskatoliset kastavat lapset vauvoina ja baptisteilla kaste on henkilökohtainen ratkaisu ja tapahtuu omasta toiveesta yli seitsemän vuoden iässä. Buddhalaiset pojat viedään 10-vuotiaina temppeliin, heiltä ajetaan hiukset pois ja heidät puetaan munkin kaapuun. Lapsilla on kummeja. Zarzar Tun puhuu suomea hyvin, hän on käynyt täällä peruskoulun. Hän ja hänen viisi lastaan ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Hän aikoi mennä lähihoitajakoulutukseen, mutta jäi äitiyslomalle. Kaste valitaan tietoisesti Eliaksen kastoi pastori Päivi Repo. Kaste merkitsee vanhemmille eri asioita, eivätkä kaikki osaa sitä sanoittaa. Kaste tarkoittaa Jumalan lapseksi tulemista, ja pelastus on suurin lahja, mitä lapselleen voi antaa. Sama Jumala kantaa meitä vanhemmuuden tehtävässä, Päivi Repo sanoo. Äiti saa ensimmäisen elinvuoden aikana yksin päättää lapsen uskontokunnan, jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen asiasta. Olen huomannut, että jos toinen pariskunnasta kuuluu kirkkoon ja toinen ei, kirkkoon kuuluva myöntyy sovun takia, jos toinen vastustaa lapsen kastamista. Kaste on nykyään tietoinen valinta, jota vanhemmat pohtivat; sitä ei tehdä automaattisesti, Päivi Repo kertoo. Lapsi voidaan kastaa, jos vähintään toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon. Kastettavalla tulee olla kaksi kummia, heidän pitää olla konfirmoituja kirkon jäseniä. Joskus on ilmennyt vaikeuksia kummien löytämisessä. Tampereella seurakunnilla on Kummipankki. Kynnys ryhtyä kummiksi vieraalle lapselle voi kuitenkin olla korkea. Pirjo Lääperi

5 SILTA 3/ Kirsi Eerikkilä/ Mainostoimisto Keko Vesa Keinonen Perheneuvonnan kysyntä on kasvanut Kirkon perheneuvontapalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan viime vuonna. Perheneuvonnasta sai viime vuonna tukea Suomessa lähes ihmistä. Suurin osa asiakkaista on vuotiaita pienten lasten vanhempia. Tampereen seurakuntien perheneuvonnassa käy noin 1000 pirkanmaalaista paria vuosittain. Perheneuvonta tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä kriisitilanteissa. Palvelut ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Varaa perheneuvoja: p Tuomasmessuja Tampereella neljännesvuosisata Katriina Hankela kantaa ristiä Tuomasmessun kulkueessa pääsiäisenä Tampereen Tuomasmessu juhlistaa 25-vuotista historiaansa pääsiäisen juhlamessulla 5. huhtikuuta sekä näyttelyllä, joka on esillä pääkirjasto Metsossa maaliskuuta. Juhlanäyttely esittelee Tuomasmessun monipuolista olemusta valokuvien avulla. Perinteisten valokuvien sijaan tarjolla on digitaalisesti tuotettuja kuvia, joita katsellaan led-monitorien kautta. Kuvien teknisestä toteutuksesta vastaa messun äänentoistosta 20 vuotta vastannut Teemu Kauppinen. Valokuvien lisäksi Metsoon rakennetaan muun muassa rukousalttareita, joiden äärellä kirjastovieraat voivat hiljentyä ja jättää esirukouspyyntöjä. Ensimmäinen Tuomasmessu järjestettiin Tampereella 1.4. vuonna Kävijämäärät kirkossa olivat laskussa, ja perinteisen messun rinnalle haluttiin tuoda uudenlainen ja vuorovaikutteisempi jumalanpalvelus, joka antaisi tilaa myös kokeilevammalle musiikille. Syntyi Tuomasmessu, joka edelleen vetää Aleksanterin kirkkoon 500 ihmistä. Syitä suosioon on useita, uskoo messuissa alusta lähtien mukana ollut Timo Takala. Tuomasmessussa kaikille aisteille on käyttöä. Siellä voi nähdä, kuulla, haistaa, maistaa ja tuntea. Musiikki on oma lukunsa. On hienoa laulaa yhdessä ja katsella, kun orkesteri ja kuoro johtajineen antaa palaa. Toivon, että jokainen voisi aidosti tuntea olevansa tervetullut ja lämpimästi vastaanotettu juuri sellaisena kuin on. Vahvaa vapaaehtoistyötä Tuomasmessu toteutetaan laajan vapaaehtoisjoukon turvin. Jokaisessa messussa on yli 70 vapaaehtoista toimijaa, kertoo Marja Hankela. Mukana on muun muassa muusikoita, laulajia, kolehdinkerääjiä, tervetulotoivottajia, rukousalttarien rakentajia, ehtoollisavustajia sekä juontaja, joka johtaa messun suunnittelua. Juuri siinä on Tuomas-yhteisön voima, että seurakunnan työntekijät ja maallikot yhdessä rakentavat messun. Myös Minnamaria Tammisalo uskoo, että Tuomasmessun suosion salaisuus piilee yhteisöllisyydessä. Uskoakseni ihmisiä kiehtoo sama kuin minuakin: yhteisöllisyys, elävyys ja uskon sanoittaminen nykyihmisen kielelle. Messussa on niin paljon väkeä, että jokainen mahtuu joukkoon omana itsenään. Uskoa saa elää todeksi toisten kanssa, monin tavoin. Se on rikasta ja ihanaa! Eva Wäljas Lukupaketti Tuomasmessusta huhtikuun Sillassa Talvisota päättyi 75 vuotta sitten Maaliskuun 13. päivänä tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Talvisota alkoi ja kesti 105 päivää. Talvisodan päättymistä ja uhreja muistellaan kirkkoillassa, joka järjestetään perjantaina 13. maaliskuuta kello 19 Tuomiokirkossa. Maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla kävi kestämättömäksi. Onneksi saatiin rauha ja sota loppumaan, sanoo Pentti Väänänen, yksi kirkkoillan puuhamiehistä. Sodassa kaatui ihmistä ja haavoittui noin henkeä. Suomi menetti Karjalan ja Sallan alueet. Neuvostoliitto pommitti myös Tamperetta ja ilmahyökkäyksissä menetettiin ihmishenkiä. Noin 4000 ihmistä jäi ilman kotia talojen tuhoutuessa. Lisätietoja: tapahtumaliite s. 5 Kirkko haastaa eduskuntavaaliehdokkaat Evankelis-luterilainen kirkko kutsuu kaikki eduskuntavaalien ehdokkaat allekirjoittamaan huoneentaulun, jolla he sitoutuvat edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia tavoitteita. Tarkoituksena on saada kansanedustajaehdokkaat pohtimaan, mitä he ovat valmiita tekemään lasten ja nuorten hyväksi. Ehdokkaat sitoutuvat muun muassa kaventamaan lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointieroja sekä kehittämään perheille tarjolla olevia etuuksia. Kirkossa pieni on suurin. Aikuisten päättäjien tulee oppia ajattelemaan todellisuutta enemmän lasten kannalta, sanoo Kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja Päivi Kähkönen kirkkohallituksesta. Huoneentaulun on laatinut joukko lasten ja nuorten järjestöjä ja viranomaisia. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa otettiin tämän vuoden alusta käyttöön lapsivaikutusten arviointi lakisääteisenä osana kirkollisten viranomaisten päätösten valmistelua. Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit Pyydä ILMAINEN vaippanäyte LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN Moli Tippasuojat Varmuusalushousut Aikuisvaipat Vuoteensuojat FENNO MEDICAL OY TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

6 6 Silta 3/2015 Yksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan monet yksinasuvat tai yksinäiset voivat selvästi muita huonommin. Yksinäisyys on myös iso terveysriski. TEKSTI: Teemu Järventie KUVITUS: Kirsi Eerikkilä/ mainostoimisto Keko Tämä on hyvin surullista luettavaa. Yksinasuvien sosiaalisia suhteita, terveyttä, elintapoja, mielenterveyttä ja muita tärkeitä hyvinvoinnin mittareita on nyt ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kokoaman tilastotiedon mukaan yksin asuvat ovat muihin verrattuna selvästi useammin työttömiä ja elävät toimeentulotuella. Myös heidän elämäntapansa ovat usein epäterveellisiä. Silloin yksinäisyys oikein tiivistyy iholle, kun olen perheen tai ystävien ympäröimänä.

7 Silta 3/ näisyys on vakava vaiva Lisäksi he ovat usein masentuneita sosiaali- tai päihdehuollon asiakkaita ja kuolevat muuta väestöä nuorempina. THL:n tutkimus jopa osoittaa, että yksinäisyys on yhtä suuri terveysriski kuin tupakointi ja kolme kertaa vaarallisempaa kuin ylipaino! Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja terveyden välillä on siis tutkimusten mukaan selvä yhteys. Tutkimuksen mukaan psyykkistä kuormittuneisuutta koki selvästi useampi yksin asuva kuin parisuhteessa elävä 30 vuotta täyttänyt. Yksinäiset naiset stressaantuvat helpommin kuin miehet. Nuorilla aikuisilla psyykkinen kuormittuneisuus oli yleisempää yksin asuvilla verrattuna parisuhteessa tai vanhempien luona asuviin. Myös vakava masennus oli selvästi yleisintä yksin asuvilla. Alkoholiriippuvuuden on todettu olevan molemmilla sukupuolilla selvästi yleisempää yksin asuvilla kuin muilla ryhmillä. Yksinäisyys, silloin kun se ei ole oma valinta, on vaikea tilanne. Jo luomiskertomuksessa Jumala loi ihmiselle kumppanin, sillä Jumala katsoi, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin, sanoo Tampereen seurakuntien sairaalasielunhoidon johtaja Antti Sipola. Hänen mukaansa vasta yhteiskunnan rakennemuutos toi yksinäisyyden laajaksi ongelmaksi, koska perhe- ja sukuyhteisöt murenivat, kun maaseutumainen elämäntapa rikkoutui. Kaupungeissa asutaan lokeroissa, aiemmin elettiin yhteisöissä, Sipola sanoo. Muiden onni korostaa omaa yksinäisyyttä Tämä on yksinäisyyden yleinen kuva. Kuvan ulkopuolelle jää paljon hyvin koulutettuja, joko kohtuullisesti tai erinomaisesti toimeentulevia, jotka enemmän tai vähemmän laajasta ystäväpiiristään huolimatta kokevat itsensä yksinäiseksi. Syy on parisuhde, tai oikeammin sanottuna sen puute. On ontto olo, kun olen yksin. Samantapainen olo kuin ahdistuneena, mutta se tekee voimattomammaksi. Mieli on toivoton, sanoo 50-vuotias nainen, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Sitten yritän huijata itseäni ja ehkä muitakin julkaisemalla kuvia onnellisen näköisestä minusta perheen tai ystävien ympäröimänä tai päivittämällä harrastuslistaani. Eli siis kerron, mitä kaikkea taas tänään olen harrastanut, eli nyt menee näin lujaa, en ehdi olla yksinäinen. Moni sinkku ei mielellään mene esimerkiksi bileisiin tai sukujuhliin, missä on pariskuntia. Muiden onnen katselu korostaa omaa yksinoloa. Silloin yksinäisyys oikein tiivistyy iholle, kun olen perheen tai ystävien ympäröimänä. Muilla on siipat tai lapset mukana näissä juhlissa, minä olen yksin. Silloin joko vetäydyn ja olen hiljaa, kommentoin vain pakollisia asioita. Tai alan pitää hirveää showta puhun ja nauran paljon että paha oloni häivenisi tai ainakaan ei näkyisi ulospäin. Kun nyt olen työtön, yksinäisyys on vielä kamalampaa. Ei haluaisi nousta sängystä, kun ei ole mitään, mikä rytmittäisi päivää. Ei ole ketään, joka tarvitsisi aamupalaa, tulisi ruokatunnille tai koulusta kotiin tai tarvitsisi puhtaita vaatteita. Kukaan ei sano illalla, että pannaan nyt telkkari kiinni ja mennään nukkumaan, hyvää yötä, nainen huokaa. Yksinäisyyden härskiä hyväksikäyttöä Yksinäisyys on myös loistava bisnes. Amerikkalainen, nyt jo edesmennyt kirjailija David Foster Wallace osoitti eräässä kirjassaan, kuinka pornoteollisuudella on ilmiömäinen kyky käyttää ihmisten yksinäisyyttä hyväkseen ja luoda sitä lisää, jotta voisi käyttää sitä taas hyväkseen. Hyvä bisnes ovat myös internetin nettideittipalstat, joita tulee koko ajan lisää. Nyt niitä on jo liki 20, ja jäseniä niissä on yhteensä liki miljoona. Jotkut seuranhakupalstat käyttävät ihmisten yksinäisyyttä ja läheisyyden kaipuuta julmasti ja säälimättä hyväkseen. Palstoilla on vähäpukeisia nuoria naisia, jotka etsivät vanhempia miehiä. Tosiasiassa nämä nuoret naiset ovat naiseksi tekeytyviä miehiä, ja juttelu heidän kanssaan maksaa. Yksinäinen käyttäytyy töissäkin eri tavalla kuin muut. Työelämässä yksinäinen ihminen saattaa asettaa työyhteisölle odotuksia läheisyydestä, vaikka ne kuuluvat parisuhteeseen tai perhe-elämään. Ihmistä voidaan käyttää hyväksi, koska yksinäisyyden poistamisen vuoksi ihminen suostuu melkein mihin tahansa, Sipola sanoo. Joka tapauksessahan me tarvitsemme kokemusta läheisyydestä ja hyväksytyksi tulemista, luottamuksellisia suhteita toisiin ihmisiin, rakkautta. Tarvitsemme myös sitä, että olemme merkityksellisiä. Me tulemme näkyviksi, todellisiksi, kun meihin kiinnitetään huomiota. Sipola huomauttaa, että Herran siunauksessakin me pyydämme, että Jumala kääntäisi kasvonsa meidän puoleemme, Toivomme, että Hän katsoisi, jotta meistä tulisi näkyviä. Tähän tarvitsemme toista ihmistä. Hän on siinä paikalla. Jumalan läsnäoloa on vaikea nähdä, Antti Sipola toteaa. Seksuaalisuus ei ole pelkästään seksiä Yksinäisyys ja parisuhteen kaipuu voivat myös näkyä elintavoissa ikävällä tavalla. Punaviini, suklaa ja tupakointi ovat ainoat lohtuni ja iloni. Ne ovat lääkkeitä, joita nautin päivittäin yksinäisyyteeni, sanoo 42-vuotias, sihteerinä työskentelevä nainen. Kohta neljä vuotta kestäneen sinkkuutensa aikana 52-vuotias, markkinointipäällikön työtä tekevä mies on ehtinyt olla viidellä deittipalstalla. Lopputuloksena on kasa pettymyksiä. Moni nainen haluaa jo ensitreffeillä sänkyyn. Jos se toimii, on luvassa joko seksisuhde tai parisuhde. Jos seksi naisen mielestä ei toimi heti ensi kerralla, suhde jää siihen. No niinhän siinä kävi, että homma lähti lapasesta. Naisia tuli ja meni aivan tolkuttomasti, kunnes tajusin, että siinä kohtaavat vain ihmisen kuoret, eivät ihmiset. Seksi ilman rakkautta on epätoivoinen teko. Mitä enemmän naisia tuli ja meni, sitä yksinäisemmäksi ja onnettomammaksi koin itseni. Mitään järkevää ja rakentavaa en ole löytänyt tilalle, vain pettymyksen ja kaipauksen. Sipolan mukaan seksuaalisuuden toteuttaminen ei ole pelkästään seksiä. Sitä ovat myös kokemus läsnäolosta toiselle ihmiselle, hellyys ja yhteinen kokeminen. Mitä useammin ja ahdistuneemmin haemme seksisuhteen kautta läheisyyttä itse asiassa omaa mielikuvaamme läheisyydestä, sitä kauemmaksi todellisuus katoaa. Läheisyyteen kasvaminen, itsensä ja toisen tunteminen sekä suhteen tunne- ja kokemustason syveneminen ovat pohja seksin paranemiselle. Sipolan mielestä jatkuva suhteesta suhteeseen hyppääminen ei mahdollista itsetuntemuksen kasvua, koska perusta on vain vietin toteuttaminen. Se mikä lievittää, voi myös pahentaa Yksinäisyys ilmenee iltoina, etten keksi ketään ihmistä, jonka kanssa tekisin mitään, en aina edes ketään, kenelle soittaisin tai kirjoittaisin. Surkeinta on kun tietää, että edessä on useita päiviä, joina kukaan ei tule käymään, enkä itse voi mennä kenenkään luokse eivätkä lapset ole luonani, sanoo 49-vuotias naisopettaja. Hän lievittää yksinäisyyden tunnetta uppoamalla nettikeskusteluihin jonkun kanssa. Deittipalstoilla rupattelu on lievittänyt yksinäisyyttä, samoin kirjojen lukeminen. Jokin liikunta, kuten vaikka uiminen tai kuntosalilla käynti lievittää myös, mutta toisaalta pahentaa. En keksi sinne välttämättä seuraa ja saatan siellä huomata, että muilla on... Yksinäisyys on vakava vaiva. On oltava vahva, että pärjää yksin Tampereen seurakunnat aloitti sinkkutyön 12 vuotta sitten seurakuntalaisten toiveesta. Ensimmäisten tilaisuuksien yleisömenestys osoitti, että toiminnalle on tarvetta: kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään. Toiminta on vakiintunut sinkkuiltoihin ja pikadeitteihin Aleksanterin kirkon alasalissa sekä oloiltoihin Linnainmaan seurakuntakeskuksessa ja Nekalan seurakuntatalossa. Kesällä sinkut kokoontuvat Näsijärven rannalla Luhtaanrannassa. Tilaisuuksia on noin kerran viikossa. Sinkkuilloissa on kävijöitä kolmisenkymmentä, oloilloissa käy väkeä vaihtelevasti. Koska kyseessä on seurakunnan toiminta, pidämme sinkkuilloissa myös rukoushetken. Osallistumiskynnyksen pidämme aina hyvin matalana, sanoo sinkkutyöstä vastaava diakoniatyöntekijä Sari Peltonen. Pikadeittien tarkoitus on edesauttaa parisuhteiden syntymistä, oloilloissa muun muassa pelataan lautapelejä ja biljardia. Tavoitteena on rento yhdessäolo vertaisten seurassa. Pikadeittien ansiosta monet ovat löytäneet puolison. Osa on avioitunut ja lapsiakin on syntynyt, Peltonen sanoo. Tampereella on yli yksinelävää, joten joukkoon mahtuu monenlaisia elämäntilanteita. Kaikki eivät nauti jatkuvasta yksinolosta. Tampereen seurakunnat aloittaa torstaina 12. maaliskuuta uuden ryhmän Parittomat K 63. Monet eläkeikäiset haluavat tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella avoimesti yksin elämisen haasteista ja ehkäpä vielä löytää elämänkumppaninkin, kertoo Peltonen. tampereensinkut.fi tinyurl.com/lowkupu Parittomat K 63 -ryhmä alkaa torstaina klo osoitteessa Satakunnankatu 28, katutaso. Kokoontumiset jatkuvat asti parittomien viikkojen torstaisin klo Sinkkuillassa Aleksanterin kirkon kryptassa vierailijana on YTM, diakoni Raija Eeva aiheenaan Vahva täytyy olla, että pärjää yksin. Miten yksinelävistä keskustellaan netissä talouteen liittyvissä kysymyksissä?

8 8 Silta 3/2015 Raitistumisen ansiosta Vesa Järvensivu pystyi opiskelemaan itselleen uuden ammatin. Hän valmistui lähihoitajaksi muutama vuosi sitten ja työskentelee mielenterveyskuntoutujien ohjaajana Sopimusvuoressa. Työssä on tärkeää käsityöläisyys ja ihmisläheisyys.

9 SILTA 3/ JÄRVENSIVUN VESKU JA KORKIN KIINNI- PANEMISEN IHME TEKSTI: Teemu Järventie KUVAT: Hannu Jukola, Kimmo Pyrhönen Raitistumisen myötä armon käsite tuli A. Aallon Rytmiorkesterin laulusolistille todella tärkeäksi. Tämä on nyt aika ristiriitaista; ei mitään tekemistä loogisuuden kanssa. Mutta ristiriidathan ne vasta kiehtovia ovat, joten aloittakaamme. Nokian Tottijärven perukoilla vuonna 1966 syntynyt Vesa Järvensivu meni tekemään demoa Kape Vulli -nimisen kaverinsa kanssa Maijalan veljesten kotitalon alakertaan, pieneen studioon Ylöjärven Vuorentaustaan. Vuosi oli Vullin bändin soittama raskas rock ei ollut Vesan ykkösmusaa, sillä Tukholmassa töissä ollessaan hän oli hurahtanut reggaemusiikkiin. Vullin Kape teki demonsa. Mika Maijala soitti Vesalle hieman myöhemmin ja pyysi häntä kokeilemaan tanssimusiikin laulamista. Mutta Veskulla ei ollut mitään muuta kosketusta tanssimusiikkiin kuin lapsuudenkodissa päivät pitkät auki ollut radio, jonka kautta kotimainen iskelmä tuli tutuksi. Turvallisen lapsuuden kahdeksanhenkisen perheen nuorimmaisena viettänyt Vesa ei voinut vastustaa Maijalan pyyntöä, vaikka hän ei mikään esiintyjätyyppi ole koskaan ollutkaan. Tunsin kyllä iskelmämusiikin perinteen, mutta en ollut laulanut suomeksi aikaisemmin. En ollut, enkä ole vieläkään mikään suurella äänellä laulava Olavi Virta. Suomeksi fraseeraaminen tuotti Järvensivulle alussa aivan hirveästi vaikeuksia. Olin laulajana ihan hukassa. Pikku hiljaa löysin paremman lähestymistavan suomen kieleen J. Karjalaisen musiikin avulla. Mutta kyllä minulla kesti hyvinkin kauan löytää oma tapani tehdä musiikkia, mies kertoo. Maijalan veljesten perustamalla A. Aallon Rytmiorkesterilla oli luonnollisesti aluksi keikkoja hyvin vähän, mutta miehet harjoittelivat ahkerasti ja oppivat uskomaan itseensä. Sitten alkoi tapahtua. A. Aallon Rytmiorkesteri pääsi loppukilpailuun MTV:n Tulisuudelma-tanssiorkesterikilpailussa ja sai vuonna 1991 levytyssopimuksen. Ensilevy ilmestyi seuraavana vuonna, ja keikkaa alkoi pukata oikein kunnolla. Suosio ja menestys tulivat tutuiksi. Kainalosauva nimeltä alkoholi Järvensivu ei ollut enää mikään pikkupoika, kun suosio alkoi kasvaa keikkatahdin kanssa samaan aikaan. Silti menestykseen ja kuuluisuuteen oli vaikea löytää oikeaa tapaa suhtautua, sillä ne olivat kaukana laulajan mukavuusalueen ulkopuolella. Jouduin tekemään itseni kanssa aika paljon töitä, jotta opin suhtautumaan niihin oikein. Olin silloin ja olen edelleen aika arka. Otin itseeni ihan liikaa kaiken arvostelun, vaikka kritiikki olisi ollut rakentavaakin. Juomaputkien jälkeen morkkikset olivat niin kovia, että aloin inhota itseäni. Minun oli pakko lopettaa juominen. En edes pystynyt kuuntelemaan omia tuotoksiani. Jos olin jollain julkisella paikalla, ja meidän biisi alkoi soida, mun piti mennä vessaan pakoon sitä. Meni tosi kauan ennen kuin pystyin istumaan esimerkiksi huoltoaseman kahvilassa ihan rauhallisesti kun jokin biisimme soi. Siinä meni kymmenen viisitoista vuotta. Laulajaa pelotti mennä yleisön eteen. Apu löytyi mistäs muualta kuin muusikon vanhasta keinosta saada rohkeutta ja itseluottamusta. VESA JÄRVENSIVU Syntymäpaikka ja -aika: Tottijärvi, Koulutus: kasvatustieteiden yo, lähihoitaja Tekemiset: siivousta, konepajaa, rakennustöitä, taksinajoa, opettajan sijaisuuksia peruskoulussa, reilut 2000 keikkaa, vuodesta 2012 lähtien työvalmentajana keikkailun ohessa Perhe: avovaimo, kaksi lasta Harrastukset: kaikenlainen kuntoliikunta, lukeminen ajoittain (viime vuosina jäänyt liian vähälle), puutöiden tekeminen, rintamamiestalon remontointi Alkoholista tuli mun kainalosauvani, jonka avulla pystyin esiintymään. Aluksi siitä oli ihan oikeasti apua, sitten se kääntyi itseään vastaan. Järvensivulla meni hyvin niin kauan kuin bändi teki keikkaa ympäri vuoden. Kun esiintymisessä tuli pidempiä taukoja, mies täytti ne baarissa istumisella ja viimeisteli humalan kotona yksin. Kahden kuukauden keikkatauolla mun piti levätä, jotta olisin taas iskussa kun lähdemme tien päälle. Ei se niin mennyt. Sitten kun piti nousta lavalle, olin tutiseva, harhoja näkevä ihmisraunio. Jouduin katkolle. Tammikuussa tuli 12 vuotta siitä, kun Vesa laittoi korkin kiinni. Kun asiaa miettii jälkeenpäin, raitistuminen tuntuu jonkinasteiselta ihmeeltä. Ihmeeltä, jolle on selitys. Perusluterilainen etiikka. Juomaputkien jälkeen morkkikset olivat niin kovia, että aloin inhota itseäni. Minun oli pakko lopettaa juominen. Sain lapsuudenkodissa kristilliset arvot, ja ne kantavat minua edelleen. Toki sain paljon tukea myös hyviltä ystäviltä, joille olen siitä hyvin kiitollinen. Perusluterilaisuus ei pakota muottiin Tutinan, harhojen, krapuloiden ja morkkisten tilalle tuli jotain muuta. Kaksi lasta, hieno avovaimo, hieno elämä. En halua enkä edes uskalla ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi lopettanut juomista. Arkuushan mi- Motto: Päivä kerrallaan. Ehdottomasti. Jatka lausetta: Lapsuuteni oli onnellista, mutta en erityisemmin ihannoi lapsuutta maaseudulla. Saan voimaa ajattelemalla, että minun on huolehdittava itsestäni, koska minulla on kaksi pientä lasta. Suhtaudun arjen haasteisiin vuosi vuodelta rauhallisemmin. Tulevaisuus on tulevia päiviä peräkkäin. Lempimusiikkiani on kaikki pakottomasti tehty, ilmava ja hengittävä.

10 10 SILTA 3/2015 nut sai juomaan, sillä olin sosiaalisesti estynyt kaveri, ja olen sitä vieläkin tietyissä tilanteissa. Kristilliset arvot ovat edelleen Järvensivun taustavoimia. Uskon Jumalaan, mutta en ole kovin yhteisöllinen kristitty. Tunnen oloni aika epämukavaksi yhteisöllisessä touhussa, vaikka käynkin joskus kirkossa. Perusluterilaisuus tuntuu hänestä hyvältä. Siinä annetaan ihmisen olla juuri sellainen kuin hän on, eikä pyritä puristamaan ketään mihinkään muottiin. Raitistumisen myötä armon käsite on tullut minulle todella tärkeäksi. Koen saaneeni paljon armoa osakseni. Muusikon työssä ei raitiskaan pääse koskaan eroon viinasta, sillä keikoilla ja keikkamatkoilla se on aina enemmän tai vähemmän läsnä. Haastatteluhetkellä Vesalla on takanaan A. Aallon Rytmiorkesterin jokasyksyinen Lapin-kiertue. Sielläkin sain olla taas päihtyneiden ihmisten seurassa, kun porukka oli lomalla ja piti hauskaa. Mutta se ei haittaa, siitä tulee vain hyvä fiilis, kun huomaa, ettei tarvitse juoda enää. Ihmisläheisyys viehättää ohjaajan työssä Aikoinaan Järvensivu opiskeli teknisen työn opettajaksi, mutta opinnot jäivät kesken. Raitistumisen ansiosta hän pystyi opiskelemaan itselleen uuden ammatin. Hän valmistui lähihoitajaksi muutama vuosi sitten, ja on ollut kolme vuotta säännöllisesti töissä mielenterveyskuntoutujien ohjaajana Sopimusvuoressa. Nyt työpaikkoja on kaksi. Ihan helppoa päivätyöhön orientoituminen ei ole ollut. Outoa ja opettelua se on ollut, mutta pikku hiljaa olen alkanut tottua siihen. Olenhan minä koko ajan tehnyt kaikenlaisia viraapelitöitä muun muassa raksalla ja taksikuskina, eli tuntuma työelämään on säilynyt. Työssä on tärkeää tietty käsityöläisyys ja ihmisläheisyys sekä se, että tässä on hyvä aate takana, ei tämä ole pelkkää bisnestä. Säännöllisellä päivätyöllä on myös toinen syvä kitys. Minua rupesi ahdistamaan aika lailla ajatus, että olen lopun ikääni vain musiikin varassa. Aloitettuani päivätyön musiikin tekeminen on ollut huomattavasti vapautuneempaa. Olen tehnyt sitä paljon paremmalla mielellä, kun tiedän, että minun ei ole pakko tehdä mersitä elääkseni. Toinen tarina alkoholinkäytöstä: Hymyjen maa -dokumentti 4.3. klo 22 Tampere Film Festival, Plevna 2 hymyjenmaa.com Vesa Järvensivu nauttii nykyisin esiintymisestä. A. AALLON RYTMIORKESTERI Ylöjärveläinen iskelmämusiikkiyhtye Perustettu vuonna 1989 Levyttänyt seitsemän pitkäsoittoa, joista viisi ensimmäistä on saanut kultalevyn ja yksi platinalevyn. Nykyinen kokoonpano: Vesa Järvensivu (laulu) Jouko Maijala (kitara) Mika Maijala (kitara) Mikko Kaski (rummut) A. Aallon Rytmiorkesterin jäseniä ovat Vesa Järvensivu (laulu), Mika Maijala (soolokitara), Jouko Maijala (rytmikitara), Timo Järvensivu (basso) ja Mikko Kaski (rummut).

11 SILTA 3/ Anna-Mari Martikainen Virrestä on moneksi Virsi on selvärajainen vain virallisessa virsikirjakokoelmassa. Muuten virsi voi olla monenlainen, eri yhteyksissä eri ihmisille erilainen. Virsien ja laulujen tarjoamia merkityksiä luovatkin sen käyttäjät sekä asiayhteydet, joissa virsiä ja lauluja on käytetty. Tämä johtopäätös löytyy marraskuussa ilmestyneestä kirjasta Virsi ja laulu Suomessa. Siihen on koottu virsien ja hengellisten laulujen tutkimushankkeen keskeisiä tuloksia. Tutkimushankkeessa ( ) selvitettiin virren olemusta, asemaa ja merkitystä 2000-luvun suomalaisessa kulttuurissa ja uskonnollisessa elämässä. Kirjan artikkeleissa käsitellään muun muassa laulamiseen liittyviä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia. Viime vuosina virsilevyt ovat tulleet suosituiksi, on tullut virsiteemaisia ohjelmia televisioon, virsikaraokea, koululaisten Virsivisa sekä viini ja virsi -iltoja. Hän onneen meidät ohjaa, Jos joutuu johdantaan/...myös aikaan vaikeaan. Melko vähän todetaan selvitetyn sitä, mikä rooli virrellä on suomalaisessa uskonnollisessa perinteessä tai miten yhteinen laulaminen kiinnittää uusia ikäluokkia uskonnolliseen yhteisöön ja uskontulkintaan. Tästä kirjoittaa yliopistonlehtori, dosentti Tapani Innanen tarkastellessaan Kauneimpia joululauluja. Uusin virsikirjauudistus herättää yhä, yli 25 vuotta virsikirjan käyttöönoton jälkeen, tunteita ihmisissä. Erityisesti vanhojen virsien muokkaaminen tuntuu yhä häiritsevän monia. Näin toteaa pastori Leevi Ruonakoski artikkelinsa alkusanoissa. Virsien muokkaamista kohtaan esitetty kritiikki voikin perustua juuri perinteen, yhteisöön kiinnittymisen ja tunteiden sivuuttamiseen. Asta Kettunen Virsikirjaan on tulossa lisävihko Aloite virsikirjan lisävihkosta oli käsiteltävänä vuoden 2010 kirkolliskokouksessa. Kirkkohallitus hyväksyi työryhmän esityksen viime vuoden loppupuolella. Päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous. Käyttöön vihko arvellaan saatavan vuoden 2016 ensimmäisenä adventtina. Yhteensä 80 laulusta uusia on parikymmentä. Työryhmä piti seminaareja tekstintekijöille, lauluntekijöille ja säveltäjille, otti vastaan lauluja ja etsi niitä kokoelmista. Ehdotuksia oli toista tuhatta. Vuorolaulut, kaanonit ja toistettavat rukouslaulut pääsevät esiin. Kasteeseen, avioliittoon, hautajaisiin ja Kristuksen kärsimykseen liittyviä virsiä taas todettiin olevan hyvin nykyisessä virsikirjassa. Kielellisesti työryhmä etsi tämän päivän ihmisiä puhuttelevia ilmaisuja ja teemoja. Edellinen lisävihko on vuodelta Siitä löytyy 46 virttä, jotka ovat lähinnä lasten ja nuorten sekä lähetys- ja palvelusvirsiä. Virsikirjaan tuli silloin yhteensä 679 virttä. Ensimmäinen suomalainen virsikirja lienee painettu vuonna Seuraavat ilmestyivät vuosina 1605, 1701, 1886 ja Viimeksi virsikirja on uudistettu vuonna Seuraavasta virsikirjauudistuksesta ei ole tietoa. Asta Kettunen Blogi virsikirjan lisävihkolle: https://uusivirsi.wordpress.com LAKITOIMISTO RAJAMÄKI l perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista asioista? Parisuhdepysäkille ovat tervetulleita 60+ -ikäiset sinkut, parit, lesket ja eronneet, jotka haluavat jutella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä asioista. ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH / 10/4 / Ke 1.4. klo 13 ja 18 Pe 3.4. klo 13 ja 18 La 4.4. klo 13 ja 18 Liput 12 e. Kesto n. 1,5 h. Vaellus tapahtuu ulkona. Ennakkovaraukset. Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, LOHJA puh Parisuhdepysäkille voi tulla juttelemaan työntekijän kanssa joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä. Tavoitteena on löytää uusia voimavaroja ja vuorovaikutustapoja sekä edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja. Parisuhdepysäkin palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa! Parisuhdepysäkki Tuomiokirkonkatu 15 D 4. krs, Tampere Soita ja varaa aika

12 12 SILTA 3/2015 Monet Santiago de Compostelan pyhiinvaeltajat päättävät matkansa Atlantin rannalle, manner-espanjan läntisimpään kolkkaan. Galician kielellä paikan nimi on Fisterra, espanjaksi Finisterre, maan loppu. Kyltissä lukee nolla kilometriä. Mari Leijo on oivaltanut, että valmista tietä ei ole. Jokaiselle kulkijalle tie on omanlaisensa. Pyhän jäljillä kaikin aistein TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT: Hannu Jukola, Mika Leijo, Kirsi Airikka Kun astuu sisään Museokeskus Vapriikin pyhiinvaellusnäyttelyyn, on melkein kuin itse lähtisi vaeltamaan kohti pyhiä paikkoja. Salissa on esillä runsaasti pyhimysten kuvia, patsaita ja harvinaisia pyhäinjäännöksiä. Täydennystä Suomen harvalukuiseen esineistöön tuovat lainat Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansallismuseoista. Lisäksi joukko esineitä British Museumista osoittaa, millaisia rikkauksia vaeltajat ovat voineet kohdata matkoillaan halki Euroopan. Isolla karttaseinällä esitellään reittejä Suomen ja Pohjoismaiden pyhiinvaelluskohteisiin sekä Roomaan, Santiago de Compostelaan ja Jerusalemiin. Tila on kauniisti valaistu ja keskiaikainen musiikki soi taustalla. Näyttely vetoaa kaikkiin aisteihin. Samaa mieltä ovat Mari Leijo ja Pentti Kuusjärvi, jotka tulivat tutustumaan näyttelyyn Silta-lehden kutsusta. Tuli tunnelma, että näyttely itsessään on matka. On kuin olisimme kirkossa. Ainakin rauhallisena päivänä täällä voi hyvin hiljentyä, miettii Leijo. Näyttelyssä tuli hyvä fiilis. Tuli tunne, että näkymätön on yhtä totta kuin fyysinen maailma. Hiljaisuuden kappeli puhutteli minua eniten, kertoo Kuusjärvi. Matkalle monista syistä Keskiajalla, noin vuosina , lähes jokainen kristitty osallistui ainakin kerran elämässään pyhiinvaellukselle. Matkaan on lähdetty monista eri syistä. On esimerkiksi haluttu kunnioittaa, pyytää apuun tai kiittää läheiseksi koettua pyhimystä. Pyhimykset ovat olleet linkkejä ihmisten ja Jumalan välillä, kertoo tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola, joka vastaa Vapriikin näyttelystä. Myös kirkon opetukset, aneet tai syntien anteeksi anominen olivat syitä lähteä matkaan. Rikollisiakin on lähetetty pyhiinvaellusmatkoille sovittamaan rikettään. Myös toisen sielun puolesta saattoi tehdä pyhän matkan testamentin valtuuttamana. Myös seikkailunhalu sekä arjesta irtaantuminen houkuttelivat tien päälle. Lähialueen pyhät kohteet olivat miltei jokaisen saavutettavissa. Pyhiinvaellukset kuitenkin mahdollistivat tavallisten ihmisten matkustamisen myös kaukomaille ensimmäisen kerran Euroopan historiassa, sanoo Meriluoto-Jaakkola. Pyhiinvaellukset olivat hitaita, raskaita ja toisinaan vaarallisiakin matkoja, etenkin naisille. Sää, rosvojoukot ja vammat vaikeuttivat matkantekoa. Perillä kohteessa odotti palkinto: pyhäinjäännös. Se saattoi olla pyhimyksen hauta tai hänen jäänteitään eli reliikkejä. Mitä lähemmäs pääsi pyhäinjäännöksiä, sitä suuremman niiden parantavan voiman uskottiin olleen. Varsinkin pitkiltä vaelluksilta kotiutuneilla vaeltajilla uskotaan olleen uudenlaista vaikutusvaltaa yhteisöissään. Heidän maailmankuvansa oli avartunut ja heillä oli tietoa suuren maailman asioista. Viesti toisesta maailmasta Mari Leijo on tehnyt useita pyhiinvaellusmatkoja. Hän on miettinyt, mikä pyhiinvaelluksissa kiehtoo ja miksi ne ovat merkityksellisiä. Jokin vain ajaa tien päälle. Ehkä se on kaipaus. Vaikka en oikein osaa sanoa, mitä kaipaan ja etsin. Pentti Kuusjärven mukaan pyhiinvaelluksessa on kenties kyse siitä, että ihminen hakee arjestaan poikkeavaa kokemusta, viestiä toisesta maailmasta. Kun savupirteistä on keskiajalla lähdetty vaeltamaan, voi kuvitella, miten suuren vaikutuksen pyhät kuvat sekä korkeat kirkkosalit ovat tehneet ihmisiin. Nykyään ihmiset ovat niin kyllästettyjä virikkeillä ja visuaalisuudella, että pelkistetty tila ja hiljaisuus voivat puhutella eniten. Hän arvelee, että pyhiinvaellukseksi riittävät liikkeelle lähtö, toivo ja halu paremmasta elämästä. Jokainen myös määrittelee itse, mikä kellekin on pyhiinvaellusta. Mies puhuu Jumalan valokeilasta. Uskon, että meissä kaikissa on olemassa pyhä tila, jonka täyttymistä toivomme. Kaipaamme tulla kosketetuiksi ja huomatuiksi. Tie on omanlaisensa Pyhän Olavin sijoilla Norjassa, vaellusmatkalla Stiklestadista Trondheimiin Mari Leijo sai uuden oivalluksen vaeltamisesta, kun espanjalainen toveri siteerasi Antonio Machadon runoa. Sen ajatuksena on, että vaikka kulkisikin tuhansia vuosia vanhaa pyhiinvaellusreittiä, valmista tietä ei ole. Jokaiselle kulkijalle tie on omanlaisensa. Jos kävelet saman polun uudelleen myöhemmin, polku ei ole sama, etkä sinäkään. Toisaalta Leijolle on merkityksellistä se, että hän kulkee nimenomaan sellaisella reitillä, jota muutkin ovat kulkeneet ennen häntä. Tämä kirkastui Holy Islandilla Britanniassa, kun hän tarpoi upottavassa hiekassa merenpohjaa pitkin laskuveden aikaan. Leijolle tuli tunne, että jos paaluin merkityltä reitiltä poikkeaa, voi joutua vaarallisen lentohiekan imaisemaksi. Ehkä siinä on jotain samaa kuin siinä, että voi ajatella rukouksen kantavan silloinkin, kun itse ei jaksa tai osaa uskoa. Että tästä on menty ennenkin, tämä on hyvä reitti. Pyhiinvaelluksessa koskettavaa on muiden ihmisten kohtaaminen. Santiago de Compostelan -vaelluksella Leijo mietti, millaista olisi asua ikiaikaisen pyhiinvaellusreitin varrella. Asukkaat kurkkivat ikkunoista ja tervehtivät. Heitä ei tuntunut haittaavan ohikulkevien vaeltajien olemassaolo, päinvastoin. Pyhän Henrikin -vaellukselta hänen mieleensä ovat jääneet paikalliset asukkaat, jotka tulivat vaellusreitin äärelle. He olivat hiljaa, katselivat joukkiota, painoivat päänsä. Joku vanha mies otti lakin päästään. Pyhiinvaellusreitillä on varmaan oma vaikutuksensa myös sen varrella asuviin ihmisiin.

13 SILTA 3/ Pentti Kuusjärvi sovitti Vapriikin näyttelyssä keskiaikaisten vaeltajien varusteita. Museokeskus Vapriikin luento: FT Jussi Hanska: Pyhimykset, ihmeet ja reliikit, klo 17 opastettu kierros näyttelyyn, klo 18 luento, johon on vapaa pääsy Lukuvinkkejä pyhiinvaelluskirjoista s. 19 Vapriikin tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola esittelee näyttelyn reliikkikappelia. Luut ovat rekvisiittaa ja havannollistavat, mitä pyhimyksen luiden luona tehtiin. British Museumin kokoelmiin kuuluva pyhäinjäännösarkku on noin vuodelta Arkku on ilmeisesti valmistettu Itämaan tietäjien pyhäinjäännöstä varten. Voisiko pyhiinvaellus rytmittää kaikkea olemistani ja tulla minussa tieksi? Kohtaaminen liikauttaa myös Kuusjärveä. Hän vertaa pyhiinvaellusta täytekakkuun, jossa on monta kerrosta: yhteys itseen, toisiin ihmisiin, ympäristöön ja Jumalaan. Ryhmässä korostuu yhteyden, joukkoon kuulumisen kokemus. Totta taitaa olla, että itseksi tulemiseen tarvitaan toista. Vaelluksen vaatimuksista vapaa perusta luo pohjaa uusille kestäville ihmissuhteille, miettii Kuusjärvi, joka koki vahvaa ryhmähenkeä Pyhän Henrikin -vaelluksella. Arkivaellusta 1542 kilometriä Pentti Kuusjärvi on nauttinut pyhiinvaelluksista pääasiassa Suomessa. Lähellä on hienoja reittejä, kuten Pyhän Olavin reitti Sastamalasta Ulvilaan tai Pyhän Laurin vaellus Vantaalla. Raumalla on keskiaikainen kirkko, jonka messuun Kuusjärvi matkustaa aika ajoin ja yhdistää viikonloppureissuun sulavasti jääkiekkomatsin sekä kynttiläillallisen ja hotelliyön vaimon kanssa. Yhtä hyvin täydellinen pyhiinvaelluskokemus voi olla saunan lämmitys kotona kaikkine vaiheineen. Kuusjärvi haluaa tuoda pyhiinvaelluksen arkielämään. Idea syntyi, kun pitkäaikainen haave Santiago de Compostelan -reitille lähtemisestä tuntui liian haastavalta toteuttaa. Mielessä oli 1542 kilometrin ja noin kolmen kuukauden patikointi Ranskan Le Puystä Pyreneiden yli Santiago de Compostelaan Espanjassa. Aloin miettiä, voisiko matkan tehdä toisin. Arkisesti, osissa? Voisiko pyhiinvaellus rytmittää kaikkea olemistani ja tulla minussa tieksi? Mies alkoi kävellä 3,6 kilometrin kolmiota lähikaduillaan Pirkkalassa vuosi sitten helmikuussa. Perille hän saapui 27. heinäkuuta. Unelma on nyt täysi. Aina ei tarvitse lähteä kauas löytääkseen, hymyilee Kuusjärvi. Samaa mieltä on Mari Leijo. Tehdäkseen pyhiinvaelluksen ei tarvitse lähteä ulkomaille, ei edes pois kotipaikkakunnalta. Vaellus ei tuolloin vaadi etukäteissuunnittelua, rahaa, lomaa, kuntoa, varusteita tai kielitaitoa. Esimerkiksi matka kirkkoon jumalanpalvelukseen on hyvä pyhiinvaelluskohde. Myös Viinikan hiljainen polku on oiva pyhiinvaellusreitti matkan varrelle suunniteltuine mietiskelyteksteineen ja kysymyksineen. Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttely saakka Museokeskus Vapriikissa, Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5 Kirkkopyöräily Pyhäjärven ympäri Viinikan hiljainen polku: tampereenseurakunnat.fi/ hiljainenpolku tampereenseurakunnat.fi/ kirkkopyoraily Yksi näyttelyn helmistä on Maria ja lapsi -veistos, joka on peräisin Messukylän vanhasta kirkosta, vuosilta Se on harvoin nähtävillä Tampereella, koska sitä säilytetään nykyisin Kansallismuseossa. Omassa rauhassa ja vapaana Kiinnostus pyhiinvaelluksia kohtaan on kasvanut Suomessa ja maailmalla viime vuosina. Mikä pyhiinvaelluksissa kiehtoo ja mitä annettavaa niillä on nykyihmisille, teologian tohtori Panu Pihkala. Ihmiset ovat tulleet uudelleen tietoiseksi mahdollisuuksista, joita pyhiinvaellus tarjoaa. Media ja viidakkorumpu ovat vaikuttaneet asiaan. Pyhiinvaelluksessa yhdistyvät matkailun ja vaeltamisen hyvät puolet sekä mahdollisuus henkisiin ja hengellisiin kokemuksiin. Pihkala toimii Helsingin yliopistossa ekoteologian ja ekumeniikan tutkijana. Hänen tutkimuskohteisiinsa kuuluvat myös pyhiinvaellukset. Vapaa-ajallaan hän toimii pyhiinvaellusoppaana. Pyhille paikoille käveleminen on suosittua, sillä monet ihmiset nauttivat luontoyhteydestä. Jotkut myös kokevat mielekkäänä vaelluksen ruumiillisuuden. Eräs suosion syy liittyy sosiaalisiin tekijöihin: moni luterilainen ei haluaisi samaistua uskovaisiin. Siksi esimerkiksi radiojumalanpalvelukset ovat sangen suosittuja: ei tarvitse tulla paikan päälle ja leimautua. Pyhiinvaellus tarjoaa yksilöllisen mahdollisuuden hengellisiin kokemuksiin, sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla ja vapaana auktoriteeteista. Pihkalan mukaan seurakunnat ja järjestöt ovat vastanneet ihmisten kiinnostukseen. On kuitenkin todettava, että muissa Pohjoismaissa kirkko on panostanut enemmän pyhiinvaelluksiin. Suomessakin kannattaisi sijoittaa työaikaa pyhiinvaelluksiin, kuten Tampereella on tehty, toteaa Panu Pihkala. Tampereen seurakunnissa on ollut hengellisen ohjauksen pastorin virka vuodesta 2003.

14 14 Silta 3/2015 Hyvä tyyppi Olkaa reiluja ja hyviä toisillenne Heili Miettinen on 17-vuotias Tampereen Nuorisofoorumin hallituksen jäsen, Hatanpään lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja ja Suomen Lukiolaisten Liiton Pirkanmaan piirihallituksen tiedotusvastaava. Aktiivisuuden lisäksi Heili tuo iloa kaikille hänet tunteville, kehuu nuoriso-ohjaaja Inka Kiuru. Hymy tarttuu. Olkaa reiluja ja hyviä toisillenne, silloin se tulee jossain kohtaa takaisin, Miettinen vastaa ajatukseen. Hän on myös Varsinais-Suomen, Hämeen ja Satakunnan körttinuorison alueyhteyshenkilö. Olen ajautunut luottamustoimiin huomaamattani. Olen ala-asteelta asti ollut kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Nuorisolain uudistamisen aluekierroksen avaustilaisuudessa nuoret totesivat koulukiusaamisen olevan yleistä ja siihen puuttumisen hankalaa. Opettajat kokevat, ettei heillä ole edes mahdollisuuksia puuttua. Heili Miettinen puhuu omastakin kokemuksestaan jouduttuaan yläasteella niin laajan kiusaamisen kohteeksi, että joutui vaihtamaan koulua. Kaikki alkoi 7. luokalla Lähinnä se oli huutamista ja ulkonäön kommentointia. Mutta silloin minulla oli sellainen kaveriporukka, ettei asia kiinnostanut. Seuraavana kesänä alkoi tulla puhelinsoittoja. Omat kaverit olivat tutustuneet kiusaajiin. Haukkumista ja nimittelyä jatkui koko 8. luokan. Lääkkeeksi tarjottiin luokan vaihtoa. Se ei kuitenkaan olisi auttanut, sillä kiusaajia oli paljon. Hiljaiset seuraajat on pahimpia. Vaikka poistat kiusaajan, iso massa jää hänen puolelleen. Heili Miettisen mielestä kiusaamisen loppuminen vaatii sekä yhteiskunnan että yksilötason toimia. Yläasteella ryhmäytymiseen pitäisi panostaa kunnolla. Loppumisen pitäisi lähteä nuorista itsestään. Mutta on vaikea mennä sanomaan: älä kiusaa. Lain kautta siitä pitäisi tehdä niin kauhea asia, ettei kenellekään tulisi mieleenkään lähteä kiusaamaan. Ja pitää tehdä selväksi, miten pitkälle se vaikuttaa sun elämääsi. Itselleni ei tulisi mieleenkään kiusata ketään. Ehkä olen vähän kovempi persoona nykyään. Tukea ja tietoa: kivakoulu.fi/toimenpiteet_kotona facebook.com/alakiusaa, mkkv.fi, #kutsumua Apua: eikiusata.fi/index.php/linkkilista, tukinet.net, mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen Kiusaamisen vertaistukiohjaaja-koulutus Tampereella , ilm mennessä, lisätiedot: valopilkkuja.fi Heili Miettinen nauttii opiskelustaan Hatanpään lukiossa. Ei ole tullut kertaakaan tietoon, että ketään olisi kiusattu. Täällä saa olla täysin omana itsenään. teksti: Asta Kettunen KUVA: Hannu Jukola Lisää: siltalehti.fi

15 SILTA 3/ KIRKKOVUODEN KIEMUROITA Maria, toivossa väkevä äiti Uuden testamentin tunnetuin nainen, Maria, on kautta aikojen ollut hengellinen esikuva. Neitsyt, josta tulee äiti? Mahdoton ajatus hämmentää, mutta niin häkeltyi nuori nainen itsekin kuullessaan, että synnyttäisi Jumalan pojan. Arkkienkeli Gabrielin ilmoitusta muistetaan Marian ilmestyspäivänä. Maria tyytyi nöyrästi osaansa ja neitseelliseen raskauteensa, koska Jumala oli näin päättänyt. Rohkeasti, pelkäämättä hän lähti kohti tuntematonta. Marian ilmestyspäivä on keskellä paastonaikaa, yhdeksän kuukautta ennen joulua. Vuodesta 1955 ajankohta on luterilaisessa kirkossa ollut 22. ja välinen sunnuntai. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa pyhä on pysynyt alkuperäisellä paikallaan Päivä on ilon, kiitollisuuden ja odotuksen sävyttämä, onhan Marialla tärkeä asema Jumalan pelastussuunnitelmassa. Liturgisessa värimaailmassa katumuksen violetti vaihtuu hetkeksi valkoiseen, jumalanpalveluksessa alttarilla palaa kuusi kynttilää suuren Kristus-juhlan tapaan. Varhaisista ajoista asti Neitsyt Marialla on ollut erityinen paikka kirkon muistamissa henkilöissä. Evankeliumiteksteissä vilahtaa ajatus Mariasta kirkon ja tavallaan jokaisen kristityn äitinä. Kirkko on Kristuksen ruumis ja Maria puolestaan Jeesuksen äiti. Jo ensimmäisillä vuosisadoilla kirkko kunnioitti Mariaa, sillä hänessä nähtiin uusi Eeva. Marian kautta oli maailmaan tullut pelastaja, elämän tuoja, Jeesus Lukijalta Petyimme syntymäpäivätilaisuuteen Seurakuntamme oli kutsunut meidät juhlamessuun ja syntymäpäiväkahville Ilmoitimme osallistumisestamme määräaikaan mennessä ja lähdimme kirkkoon myönteisin odotuksin. Messun jälkeen ilmoitettiin kahvituksesta. Odotimme, että kahvitilaisuus ja yhteinen hetki kutsutuille olisi ollut erikseen. Kävi kuitenkin niin, että jouduimme juomaan kahvin kirkon penkissä ilman yhteyttä muihin kutsuttuihin syntymäpäivän viettäjiin. Oletettavasti alasali täyttyi muistakin kuin kutsutuista. Valitettavasti petyimme järjestelyihin ja pahoitimme mielemme. Voisiko vastaisuudessa järjestää syntymäpäiväkahvitilaisuudet toisin? Toivoisimme, että meillä olisi tilaisuus olla todella yhdessä, jutella ja laulaa muiden kutsuttujen kanssa. Varmasti seurakunnalta löytyy sopivia tiloja. Veikko Eloranta 90 v. ja Eila Pöyhönen 75 v. Hyvä Veikko Eloranta! Pahoittelen, että Tuomiokirkon syntymäpäiväjuhlan kahvitus oli teille pettymys. Kutsuimme viime vuoden lopulla pyöreitä vuosia täyttäneet juhlamessuun ja kahvitilaisuuteen. Juhlaväkeä oli paljon. Kuitenkin halusimme järjestää kaikille kahvituksen Tuomiokirkon tiloissa 30 vapaaehtoisen ja työntekijän voimin. Kaikki eivät mahtuneet alasaliin, vaan kahvipisteitä täytyi järjestää kirkkosaliinkin. TEKSTI: Pirjo Silveri Ymmärrän, että kahvit kirkonpenkissä eivät olleet juhlan arvon mukaiset. Toivottavasti kuitenkin juhlamessu musiikkeineen kaikkineen välittivät juhlaa ja hyvän Jumalan siunausta Teille ja muillekin juhlaan osallistujille. Toivotan Teille ja läheisillenne Jumalan siunausta ja monia armorikkaita vuosia eteenkinpäin. Olli Hallikainen Tuomiorovasti Arvokasta työtä Iso kiitos joulukalenterista! Kiitos Kauniit joululaulut -tilaisuuksista! Kiitos syksyllä Linnainmaan seurakuntatalossa pidetystä syntymäpäiväjuhlasta! Ohjelma oli kaunis ja tupakin täynnä. Olen aina uskonut Jumalaan, mutta monen muun lailla varsinainen kirkossakäynti on jäänyt vähiin. Rukouksiini olen saanut usein vastauksen. Ihmettelin aikanaan uskovaista sukulaistani, jolle sattui suoranaisia ihmeitä, kun hän pyysi apua Jumalalta. Niin on myös itselleni tapahtunut. Olen ikäihminen. Lapsena, kun meitä nukkui monta samassa huoneessa, oli minulla pulma, kun en kehdannut sanoa iltarukoustani ääneen. Sitten, olikohan opettaja, joka kertoi, että Jumalalle ei tarvitse puhua ääneen, sillä hän kuulee ajatuksetkin. Tällä hetkellä päällimmäisenä rukouksenani on rauha. Huomasin, että teillä on myös nettikeskustelumahdollisuus. Hienoa, teette arvokasta työtä siellä Kristus. Erinäisten Jeesuksen jumaluutta ja ihmisyyttä koskevien oppiriitojen myötä kirkossa vahvistettiin hänelle kutsumanimi theotokos, Jumalansynnyttäjä. Ortodoksit käyttävät sitä yhä ahkerasti. Luterilaisten suhtautuminen Mariaan on joskus ollut vaikeaa, ja saanut jopa absurdeja piirteitä. Kuoro on Marian ilmestyspäivänä laulanut kirkossa Ave Marian ensin latinaksi kokonaan ja sen jälkeen suomeksi, mutta edellä kuullusta on jätetty pois: rukoile puolestamme nyt ja kuolemamme hetkellä. Näin suureen varovaisuuteen tuskin on syytä. Mariaa ja muita pyhiä voi kunnioittaa niin kauan kuin muistaa, ettei mitään luotua kuulu palvoa. Vain Jumala voi olla palvonnan kohde. Kirkkovuoden kiemuroita -palstan asiantuntijana on pastori Heikki Repo. seurakunnassa. Kuinkahan kaikki tietävät näistä palveluista? On paljon kaikenikäisiä ahdistuneita ihmisiä, ja me suomalaiset olemme huonoja pyytämään apua asenteella kyllä tässä pärjätään, vaikka niin ei olisikaan. Pyydetään apua toisiltamme ja annetaan sitä myös. Kiitos teille seurakuntien henkilöstö ja paljon jaksamista alkaneelle vuodelle! Kiitollinen Metsän tyttö Asta Kettunen Artikkelissa Metsän tyttö (Silta 1/ 2015) kirjailija Anni Kytömäki kuvaa metsäkokemustaan: Asetuin loikoilemaan sammaleiselle kivelle. Katselin, kun kuuset huojuivat yläpuolellani. Maailmahan voisi oikeastaan pysähtyä siihen paikkaan. Koin perillä olon ja tietynlaisen täyttymyksen tunteen. Sellaisella hetkellä ei kaipaa mitään. Kaikki on hyvin ja oikein. Kuvaus on hieno kuvaus luonnonmystiikasta (yleismystiikan osa). Kokemus on monelle suomalaiselle tuttu ja arvokas. Kokemus voi johtaa meidät tielle, joka vie syvemmälle ei enää metsään vaan Jumalaan. Psalmit, ehtoollinen ja hiljaisuus johdattavat kohtaamaan Luojamme. Kytömäki on metsässään oikealla polulla, mutta polku jatkuu. Ihminen on kutsuttu Kristuksen salaisuuden kautta Jumalan salaisuudesta nauttimiseen. Mauri Nieminen Pastori SAARNAVUORO Kati Eloranta Pastori Tuomiokirkkoseurakunta, Kaleva Käsi uhkasi tarttua kiveen Mistä tekstistä saarnaat? Saarnatekstini on Joh. 8: Evankeliumissa Jeesus käy vuoropuhelua aikalaistensa kanssa. Keskustelun sävy on kuitenkin melko aggressiivinen, ja Jeesukselle puhutaan mitätöivään ja ilkeään sävyyn. Keskustelijat eivät tunnu kohtaavan toisiaan, tai pikemminkin Jeesusta ei kuunnella. Mikä on saarnasi näkökulma? Sanat ja niiden voima. Jeesus halusi sanoa, että siinä, mitä hän on, ihmiset näkevät sen, mitä Jumala on. Hänessä olemassaolon koko syvyys ja elämän perusta paljastuu. Kuulijoiden oli kuitenkin vaikea niellä hänen sanojaan, ja niin alkoivat syytökset ja ilkeä panettelu, sanojen vääränlainen käyttö. Ehkä siinä, mitä Jeesus oli, mitä hän sanoi ja miten toimi, oli jotain sellaista, mikä tuntui uhkaavalta. Jotain, mikä järisytti tuttua ja turvallista käsitystä Jumalasta ja elämästä. Siksi syke nousi, ilkeät sanat sivalsivat, ja vielä pahempaa; käsi uhkasi tarttua kiveen. Keskustelijat eivät tunnu kohtaavan toisiaan, tai pikemminkin Jeesusta ei kuunnella. Mitä haluat saarnassasi viestiä? Saarnaan nuorille, joiden kanssa olen juuri viettänyt hienon rippikouluviikon Ruotsissa lasketellen ja opiskellen. Olemme pohtineet yhdessä uskoa Jumalaan sekä myös kristittynä elämistä ja uskon osoittamista arjessa. Tähän evankeliumi antaa hyvät eväät: Kristityn tehtävä on käyttää sanoja hyvään. Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Johanneksen evankeliumin Jeesusta on aina vähän vaikea ymmärtää. Hän puhuu sellaisin sanankääntein, että tällainen rautalankateologi meinaa pudota kärryiltä. Löydätkö päivän teksteistä yhtymäkohtia omaan elämääsi? Itse asiassa evankeliumin vaikeaselkoisuus sai jälleen kerran miettimään myös omaa kielenkäyttöä. Toivon että omassa työssäni kouluikäisten ja nuorten parissa osaisin puhua uskon kieltä ymmärrettävästi. Miten vietät seuraavat vapaapäiväsi? Aion viettää tulevat vapaapäiväni tiiviisti tyttäreni kanssa. Suunnitelmissa on mennä katsomaan uusin Risto Räppääjä. Vapaapäivien ohjelmistoon kuuluvat myös pitkät lenkit koirien kanssa. Kati Eloranta saarnaa Ruotsin Hemavanissa pidetyn laskettelurippikoulun konfirmaatiomessussa Tuomiokirkossa sunnuntaina 8. maaliskuuta kello 10. Hannu Jukola

16 16 Silta 3/2015 tiesitkö Kirsikka Lyhteilä kolumni Alexandra Salmela Kirjoittaja on tamperelainen kirjailija, kääntäjä ja teatteridramaturgi, joka on syntyisin Tšekkoslovakiasta. Hän harrastaa taidetta, retkeilyä ja capoeiraa. Hän pitää puista. Hannu Jukola Päiväkerholaiset kuvasivat Kalevan kirkkoa lasten valokuvanäyttelyn yhteydessä viime syksynä. Mukana touhussa oli lastenohjaaja Riikka Svanberg. Päiväkerho lapsen silmin Päiväkerhotoiminta täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Kerhossa lapsi pääsee leikkimään, liikkumaan, musisoimaan ja tutkimaan asioita lapselle ominaisilla tavoilla. Monenlaiset ilmaisukeinot harjaannuttavat lasta asioiden ja taitojen oppimiseen. Leikki ja yhteinen tekeminen tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja oikeutta elää uskoaan todeksi. Ja mikä parasta, kerhossa on kavereita. Kuusi kysymystä lapsille: 1. Mikä päiväkerho on? Sellainen missä leikitään kavereiden kanssa ja syödään. Kaisa Siellä hoidetaan lapsia, kun aikuiset on töissä, vanhemmat siis. Nelli Siellä on niitä sääntöjä, mitä on ja leluja. Joel Jumalan kämmenellä. Eden Päivällä oleva kerho. Meijän kerho. Mila 2. Miksi lapset ovat päiväkerhossa? Että oppii kaikkee. Että tietää mitä ne ei ole ennen tienny. Tinja Kun äidin ja isän pitää mennä töihin ja hoitaja on ihan muussa maassa ja hoitoon on pitkä matka. Jooa Sen takia ku me ollaan tän ikäisiä että voidaan tulla. Simeon Kun täällä on aurinko ku Jeesus tekee sen. Eden. Silta siltalehti.fi 2. vuosikerta Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p , toimitussihteeri Asta Kettunen, p , s-posti: ja Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, Tampere. Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p , 3. Mitä päiväkerhossa tehdään? Leikitään, askarrellaan, syödään eväitä, ja ollaan takkahuoneessa ja loppusatu ja ollaan hartaudessa. Enni Leikitään, pelataan palapelejä, askarrellaan ja syödään. Siinä kaikki. Aaron Syörään ja sitten ollaan ihan hiljaa ja sen sellai. Ada Me joskus jotain täällä askarretaan. Me joskus jotain täällä rukoillaan. Roni 4. Mikä on jäänyt parhaiten mieleen? Tarrat Tarmo Vaan sellasta, että tääll on kivaa. Verna Siellä on lelupäivä, on turvallista kun on ystäviä vierellä, saa leikkiä. Eero Että kynttilähetkessä voi olla pinkki auto tai prinsessa tähti. Liisa Kynttilät ja risti. Ei muuta. Eeli 5. Miksi kerhoon kannattaa tulla? Aika vaikee kysymys. Täällä on kavereita. Minttu Joskus kun meitä on aika paljon perheessä niin osa vähentyy niin äitin ei tarvi hoitaa aina kaikkia. Osmo Koska oppivat juttuja, sitten ne leikkivät välillä ja menee kotiin kun iskä ja äiti hakee. Tinja Siksi että oppii kaikenlaista ennen kuin menee tarhaan. Aaron 6. Kenelle voisit suositella päiväkerhoa? Voisin suositella isille ja äidille. Oliver Ainakin se alkaa 3 vanhasta eteenpäin, koska mää olin 3 v eteenpäin itsekin. Saana Hauskoille leikikkäille lapsille, joista sais uusia ystäviä. Laura Mun kavereille Kalle Kysymyksiin vastasi joukko 4 5 -vuotiaita kerholaisia muun muassa Tesoman, Kalkun, Kalevan, Uudenkylän ja Lentävänniemen päiväkerhoista. Riikka Moilanen Kalevan kirkko lasten näkökulmasta: siltalehti.fi Pieni on suurin Pieni on suurin - Varhaiskasvatusta vuodesta teemalla etenevä juhlavuosi kerää ympärilleen monenlaisia tapahtumia ympäri Suomen, myös Tampereen alueella. Luvassa on muun muassa äkkiryhmiä eli flash mobeja, juhlamessu, perheiden päivä sekä lasten iloa, luovuutta, innostumista ja tietenkin leikkiä. Haku syksyn päiväkerhoihin päättyy Hakea voi osoitteessa tampereenseurakunnat.fi/ lapset/kerhot Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p , Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: p: Osoitteellinen jakelu: Itella Oy tilaukset: p Taitto: Kotimaa Oy Painosmäärä: kpl Paino: Alma Manu, Tampere ISSN: ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu), Seuraavat lehdet ilmestyvät: 1.4., aineisto mennessä, 6.5., aineisto mennessä Kaupunki tarvitsee joutomaata Kun olin pieni, meillä oli koulun vieressä vanha väestönsuoja toisen maailmansodan ajalta. Jännityksemme kaikui kosteista seinistä jo ylähuoneessa, teräsbetonikuvun alla. Hurjimmat rohkelikot kapusivat metallitikkaita pitkin alas tiheään mustaan. Otaksuimme, että siellä alhaalla vielä piileskelee joku, sissi tai keskitysleirin karkuri elävänä tai kuolleena. Vaan kukaan ei ole koskaan nähnyt siellä mitään: kädet tärisivät niin, ettei yksikään tulitikku syttynyt palamaan. Olimme kahdeksan ja kaupunki oli seikkailupuisto. Muistoni ovat peräisin paikoista, joissa ei olisi saanut käydä, joita ei olisi pitänyt olla olemassakaan: rauniotaloista, kivilouhimoista, suljetuilta silloilta, hylätyistä maauimaloista, unohdetuista muistomerkeistä, joen villinä rehevöiviltä rannoilta. Nykyään tuollaiset paikat käyvät vähiin. Kaupunkien kasvoja silotellaan, kunnes ne näyttävät luonnottomilta kuin viidenkymmenen epäonnistuneen kauneusleikkauksen jäljiltä. Uskon, että myös silloisen kaupunkini ansiosta minusta tuli minä. Ympäristö muokkaa ihmistä. Ihmiset eivät ole kaupungin orjia, vaan kaupungin on vastattava asukkaittensa tarpeisiin. Vaikka tulevaisuuden tavoitteena onkin moderni älykaupunki, koko kaupunkitila ei voi olla umpeen rakennettu kromilla ja lasilla. Jokaisesta provinssista ei ole Dubaiksi. Virheetöntä onnea pursuavista havainnekuvista puuttuu elävä sielu. Kun tietokone-ohjelmoitu steriili täydellisyys törmää todellisuuteen, se rapistuu nopeasti surkuhupaisaan kuntoon. Se ei miellytä asukasta, ei ilahduta kulkijaa, ei houkuttele turistia. Ketään ei kiinnosta kaupunki, joka on valanut sielunsa betoniin. Kaupungin tulee pitää historiansa elävänä. Sen lisäksi se tarvitsee unohdettuja puistikkoja, salaisia paikkoja, tyyssijoja, minne voi paeta kaikkea sitä uutta ja uljasta, mitä niin innokkaasti pystytetään. Niissä saa levätä kuin haukka yksinäisellä tammella keskellä aavaa peltoa. Myös moderni kehittyvä kaupunki tarvitsee joutomaata, sillä yksitoikkoinen geneerisuus, yleisyys lannistaa. Kaupungissa elää ja liikkuu kaikenlaisia ihmisiä, joten sen tilaa ei voi räätälöidä ainoastaan ostokykyisten uraohjusten mieltymysten mukaan. Sen on annettava tilaa myös kulttuurille ja alakulttuureille, mahdollistaa ihmisten kohtaamisia kaavojen ulkopuolella. Ihmiset eivät ole kaupungin orjia, vaan kaupungin on vastattava asukkaittensa tarpeisiin. Kaupunki ei ole itseisarvo eikä rahasampo. Kaupunki haluaa olla tehokas ja moderni. Samalla se voisi olla myös elävä ja onnellinen. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, kunhan on tilaa hengittää vapaasti ja monella eri tavoin. Kommentoi kolumnia: siltalehti.fi

17 SILTA 3/ Menossa mukana Krista Kierikka Solussa tulee kohdatuksi Mira Koivunen, 27, on kattanut pöytään teetä ja taivaallisesta maustaan lempinimensä saaneita taivaskeksejä. Noin kuukauden välein viiden naisen joukko kokoontuu yhteen keskustelemaan elämään ja uskoon liittyvistä kysymyksistä. Tänään heistä Koivusen kotiin ovat saapuneet 25-vuotiaat Miitta Hyppönen ja Veera Lupunen. Solu on hengellisen kasvun ryhmä, jossa on tavallisesti alle kymmenen jäsentä. Moni ryhmä kokoontuu yhteen viikoittain. Soluja on monenlaisia, kuten miehille, naisille, opiskelijoille ja pariskunnille suunnattuja. Koivunen, Hyppönen ja Lupunen tutustuivat toisiinsa Nekalan seurakuntatalon nuorten illoissa. Teologiaa opiskeleva Lupunen perusti vuonna 2008 solun, joka on vuosien varrella kasvanut ja jakautunut. Solu tuo ympäri Suomea asuvat ystävät yhteen ja tarjoaa ennen kaikkea vertaistukea arkeen. Ensimmäisessä kokoontumisessamme olivat mukana myös poikaystävät. Sitten totesimme haluavamme olla vain naisten kesken, Lupunen sanoo. Puhetta ja pohdintaa Yhdessä valitun aiheen alustus ja siitä syntyvä keskustelu ovat solutapaamisten pääohjelma. Naiset ovat käsitelleet esimerkiksi kymmentä käskyä ja Raamatun miehiä Aatamista alkaen. Kerran keskusteltiin Päivi Räsäsen mediahuomiosta. Solun jäsenet saivat kukin oman teeman, kuten Räsänen ja maahanmuuttajat. Jokainen otti selvää, mitä Räsänen on aiheesta sanonut ja mitä Raamatussa kirjoitetaan asiasta, Koivunen kertoo. Vuorovaikutus on solutapaamisissa huomioon ottavampaa kuin niiden ulkopuolella. Jokainen saa puheenvuoron eikä tule keskeytetyksi. Solussa tulen ennen kaikkea kohdatuksi, Hyppönen sanoo. Täällä on myös herkempi toisen haavoittuvuudelle, Lupunen lisää. Naisten mukaan nuoret aikuiset jäävät helposti seurakuntatoiminnan ulkopuolelle opiskelujen ja armeijan myötä. He kannustavat perustamaan soluja itsenäisesti ja etsimään niihin jäseniä tuttavapiiristä ja Facebookista. Uusi Verso ei tällä hetkellä järjestä ohjausta solujen perustamiseen, mutta itsenäisesti toimivan solun voi löytää talliryhmien sisältä. Pieta Parkkinen Tutustu Uuden Verson talleihin: uusiverso.fi/sivustot/ uusi_verso/tallit Seurakunta toi Veera Lupusen (vas.), Miitta Hyppösen ja Mira Koivusen yhteen. KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere Tiloissamme asiakaspaikkoja 70 hengelle JUHLAKESKUS Kun on aihetta juhlaan... muistotilaisuudet perhejuhlat ristiäiset Kalevan puistotie 7, TAMPERE, p sähköposti: Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Kalevan puistotie 17 p. (03) Pitopalvelua myös haluamiinne tiloihin Rongankatu 2, Tampere, puh Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi palveleva perheyrityksemme PÄIVYSTYS 24 h Kauppakatu 12 p. (03) Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella. Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA Teitä palvelee Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa ja P-Hämpin parkkiluolassa Puh. (03) myös liikeajan jälkeen ark Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti Ajan kohtaista tietoa sähköpostiis Tilaa UUTiskirje tampereenseurakunnat.fi Ammattilaiset palvelevat Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! Lordos-selkälauta 95 Tilaa tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere Jalkahoidot Jalkahoito kotikäyntinä 50 Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p Kotihoiva Sinun hyväksesi (Teisko + 5 ) Kotipalvelua Hoiva-, tuki- ja kotipalvelua. Kerta, lyhyt tai jatkuva sopimus. Tilaa ilmainen kartoituskäynti. Kotitalousvähennys! PIRKANMAAN KOTITUKI lähihoitaja Soile Paasonen puh

18 18 Silta 3/2015 Kamarikuoro juhlii H-molli -helmellä Eeva-Maija Setälä ja Janne Salmenkangas uskovat messun antavan hyvän kokonaiskuvan Bachin moniulotteisesta urasta. TEKSTI: Elisa af Hällström KUVAT: Rami Marjamäki Kuorokapellimestari Heikki Liimola on luotsannut Harjun Kamarikuoroa koko sen 40-vuotisen toiminnan ajan. Moni 60 laulajasta on jakanut yhteistä kuoroarkea vuosia. Kuoro esittää J. S. Bachin H-mollimessun Suomalaisen Barokkiorkesterin kanssa Tuomiokirkossa palmusunnuntaina. 40 vuotta toimineen Harjun Kamarikuoron kevään huippukohta on palmusunnuntain konsertti H-mollimessusta Tampereen tuomiokirkossa. Kuoro esittää Johann Sebastian Bachin viimeisen mestariteoksen Suomalaisen Barokkiorkesterin kanssa ja osallistuu samalla Tampereen seurakuntien Bach konserttisarjaan. Bachia juhlitaan, sillä 21. maaliskuuta tulee kuluneeksi 330 vuotta hänen syntymästään. Harjussa on tartuttu nuottikirjaan hyvillä mielin ja kymmenien Bach-tulkintojen kokemuksella. Useimmille kuorolaisille teos on ollut ennestään tuttu kuulijana. H-mollimessu on kaikkein haastavin kuorolle. Siinä on monin verroin laulettavaa passioihin verrattuna. Kuoro on äänessä melkein koko ajan. Harjoituksia on pakko olla paljon, kertoo konsertin johtava Heikki Liimola. Hienon musiikin eteen haluaa tehdä työtä, lupaa ykkössopraano Eeva-Maija Setälä. Saamme tehdä maailman ihaninta musiikkia, suitsuttaa myös basso Janne Salmenkangas. Kun kamarikuoro esitti H-mollimessun viimeksi vuonna 2005, odotin kuopustani ja osallistuin vain harjoituksiin, Setälä hymyilee. Myös Salmenkangas odottaa H-hetkeä. H-mollimessu on selvästi merkittävin Bachin teos. Se on Bachin perintö vokaali- J. S. Bachin H-mollimessu on helmi pääsiäisenä Tampereella kuultavan musiikin joukossa. Se soi toivoa, se lohduttaa ja sen kauneus hivelee sieluun asti. musiikille, vähän niin kuin testamentti, kuoron varajohtaja sanoo. Bach viimeisteli messun elämänsä ehtoopuolella. Se esitettiin kokonaisuudessaan vasta noin sadan vuoden kuluttua. Pyhän herättäjä Säveltäjä ei antanut itse messulle nimeä, nimesi vain osat. Kyrie (vuodelta 1724) ja Gloria (1731) olivat alun perin samassa käsikirjoituksessa, ja ne Bach lähetti työhakemuksenaan Dresdenin hoviin (1733). Alun sävellaji on h-molli, mikä Bachin tuotannossa liittyy usein passiiviseen kärsimykseen. Kyrie on loistava avaus, joka ei jätä mitään kyselyjen varaan, Salmenkangas tiivistää sykähdyttävää aloitusta. Kun kyriet lähtevät soimaan, se koskettaa aina syvästi. Se on pyhän tai pyhyyden kokemista, sanoo myös Setälä. Bachin läpikotainen kauneus on kiehtovaa. Siihen on kirjoitettu sisään asioita, jotka löytyvät kuuntelemalla ja Heikin ohjauksessa. Kun musiikki avautuu, ja kohtaa musiikin tarkoituksen, se on hieno hetki, hän kertoo. Setälä vertaa elämystä auringonnousuun. Vähän samantyyppinen olotila tulee, kun katsoo aurinkoa ja tuntee olevansa osa jotain isompaa kokonaisuutta kuin arkielämä tässä, hän sanoo. Kirkkaasti kaikesta Messun muut osat Bach kirjoitti lainaten, sovittaen ja yhdistellen omaa musiikkiaan. Lopputulos erottuu tyypillisistä messusävellyksistä tyylikirjonsa vuoksi. Se näkyy erilaisina tunnelmina ja karaktääreinä, toteaa Liimola. Kaikki osat ylistävät Jumalaa, muistuttaa Salmenkangas. Bach signeerasi teoksensa S.D.G., Soli Deo gloria. Bach ei ottanut kunniaa itselleen, vaan antoi sen Jumalalle, hän jatkaa. Liimola näkee Bachin sävelkulkujen muuntelemisen mestarina. Bach on äärimmäisen taitava käsittelemään tunnetiloja. Bach avaa kirkkaasti messutekstin värit ja sävyt, syventää musiikilla ne juurilleen. Sama teksti toistuu monta kertaa ja tekstin maalailevuus on tosi tärkeää. Musiikki saa näkemään asioita, esimerkiksi ristiinnaulitsemisen ja kaiken mikä siihen liittyy, Liimola kuvailee. Hyviä yllätyksiä Janne Salmenkangas törmää harva se päivä Bachiin kanttorin työssä. Ajattomuus viehättää. Bachin musiikki on aina ajankohtaista ja siitä löytyy aina jotain uutta. Se on sävellysteknisesti nerokasta ja innovatiivista, mutta myös äärettömän tunnepitoista, hän sanoo. Loppupuolella Osanna, D-duurissa, on suorastaan iloinen. Mikään osa ei ole synkkä. Molliosatkin ovat lohdullisia, Salmenkangas pohtii. Marjukka Tepponen, Katariina Heikkilä, Tuomas Katajala ja Arttu Kataja tulkitsevat aariat. Reilun kahden tunnin konsertti sisältää lyhyen väliajan. H-mollimessu klo 18 Tuomiokirkko harjunkamarikuoro.net, lippupiste.fi

19 SILTA 3/ Kirjoja ja ajatuksia pyhiinvaelluksista Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2014 Keskiajalla lähes jokainen kristitty osallistui ainakin kerran elämässään pyhiinvaellukselle. Myös suomalaisia toivioretkeläisiä matkasi Santiago de Compostelaan, Roomaan ja Jerusalemiin tai lähempänä sijaitseviin kohteisiin, kuten Turkuun ja Vadstenaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Tampereen museoiden julkaisema tietokirja Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (2014) kertoo, miksi pyhiinvaellukselle lähdettiin, millaista matkanteko keskiaikaisilla teillä oli, mitä pyhiinvaeltajat matkallaan kokivat ja mikä heitä odotti määränpäässä. Runsaasti kuvitetussa laadukkaassa kirjassa tarkastellaan myös vaellusten vaikutusta maailmankuvan avartumiseen kotiseudulla. Kirjoittajat ovat maamme johtavia keskiajan tutkimuksen asiantuntijoita. Teoksen ovat toimittaneet Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl ja Marjo Meriluoto-Jaakkola. Kirjaan liittyvä näyttely on avoinna saakka Museokeskus Vapriikissa. Tie on oma tarkoituksensa Nykypäivän vaeltajista taas kertoo teos Vapauttava vaellus Santiago de Compostelaan (Gummerus 2015). Se on kertomus kahden yksittäisen ihmisen kokemuksista pyhiinvaelluksella Espanjassa. Kirjan kirjoittaja on kirjailija, lääkäri Jean-Christophe Rufin, joka on toiminut myös Ranskan suurlähettiläänä Senegalissa ja Gambiassa. Rufin nauttii pohjoisespanjalaisesta maisemasta, merestä, vuorista, metsistä ja luostarin hiljaisuudesta. Seuraavassa hetkessä hän joutuu hälisevään tienvarsibaariin. Kilometristä toiseen jatkuva asvaltti, rumat teollisuusalueet ja tyhjilleen jääneet rantahuvilat ärsyttävät ja panevat maallistuneenkin vaeltajan pohtimaan paitsi väsyneitä ja hiertyneitä jalkojaan myös historiaa, uskontoa, yhteiskuntaa, itse vaelluksen merkitystä ja lopulta ei mitään. Tie on oma tarkoituksensa., kirjoittaa Rufin. Kirjan miltei parasta antia on esipuhe, jonka suomalaiseen laitokseen on kirjoittanut Helsingin Sanomien toimittaja Suvi Ahola. Hän on haastatteluissa kutsunut itseään luterilaisuuteen kasvatetuksi kulttuurikristityksi, joka nykyisin on ateisti. Sekä Rufin että Ahola tarkastelevat pyhiinvaellusta, pyhäinjäännöksiä ja perinteeseen liittyviä ilmiöitä myös kriittisin silmin. Siitä huolimatta he molemmat toteavat, että camino on pyhä vaellus ja syvästi hengellinen kokemus monille ihmisille. Uskonnollinen kulttuurihistoria kulkee maallistuneenkin vaeltajan kantapäillä eikä se voi olla vaikuttamatta matkantekoon. Rufin tulee johtopäätökseen, jonka mukaan lähtiessäni pyhän Jaakobin tielle en etsinyt mitään ja löysin sen. Suvi Ahola lähti matkalle etsiäkseen monia asioita. Lopulta löysin vain yhden: suoremman tien omaan itseeni., hän kirjoittaa. Vapauttava vaellus Santiago de Compostelaan, Gummerus 2015 Pyhiinvaelluksista kiinnostuneille voi suositella myös Martti Issakaisen teosta Jaakon tiellä (Suomen Lähetysseura, 2008). Issakainen suhtautuu kaikkeen hurmoksellisuuteen epäluuloisesti. Hänen mukaansa Jumala pysyy salattuna, ihmeet tapahtuvat hiljaisuudessa ja tavallinen jokapäiväisyys on lahjoista autuaallisin. Kirjoittajalle matka itsessään on tärkeä: omat ajatukset ja se mitä kokee kumppanien seurassa. Lopulta ymmärrän, että koko elämäni on pyhiinvaellusta., hän kirjoittaa. Lue lisää Vapriikin näyttelystä ja pyhiinvaelluksista sivuilta Kirsi Airikka Beatles-kirkko tukee vähävaraisia Beatles-kirkko kuuluu tämän vuoden Tampere Beatles Happening -tapahtuman ohjelmaan. Lauantaina 28. maaliskuuta kello 11 Aleksanterin kirkossa alkavassa jumalanpalveluksessa virret ja muu musiikki korvataan Beatles-sävelmillä. Beatles-pastori Tapio Pajunen ja tapahtuman taiteellinen johtaja Mikko Kangasjärvi vaikenevat vielä esilaulajiksi kutsutuista artisteista, mutta lupaavat, että tilaisuuden tunnelma on sekä harras että tulevaisuuteen luottavaisesti katsova. Beatles-musiikki antaa iloa ja lohtua. Jumalanpalvelusta vietetään Yhteisvastuun hengessä, sillä kolehdin avulla tuetaan vähäosaisia Suurella sydämellä -toiminnan kautta. Maksaja: KD:n Pirkanmaan piiri timo keskinen myyntijohtaja, kasvatustieteiden maisteri, Kangasala Sari Tanus eduskuntaan Omantunnon vuoksi Arvojen, oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta. n maisteri, Kangasala 5 kautta Kangasalan kirkkovaltuustossa 2 kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana Rakentaa tulevaisuutta Tampere Beatles Happening Tampere-talossa Tampere Film Festivalin ulkoilmaelokuvia pe 6.3. klo kaupungilla ja Vanhalla kirkolla. Lähtö klo 19, Väinö Linnan aukio Ilmoituksen maksaja: Sari Tanus

20 20 SILTA 3/2015 Hannu Jukola Jaakko Löytty on tehnyt väkevää musiikkia elämäntuskasta ja taivaskaipuusta sekä rakkauden ja paremman maailman mahdollisuudesta. Unelmia paremmasta maailmasta Ikä osoittaa merkkejään, mutta sielu rokkaa edelleen! Tulevat konsertit ovat jäävuoren huippu siitä musiikista, mitä olen tehnyt yli neljän vuosikymmenen ajan, sanoo suomigospelin kivijalka Jaakko Löytty. Laadukkaan ja laajan tuotannon tehnyt Jaakko Löytty tunnettiin takavuosina maamme johtavana kristittynä nuorisomuusikkona. Oma surunsa tulee siitä, että aika täällä on niin rajallinen. On pakko hyväksyä, että nuoruus on ohi, hän hymähtää. Onneksi verevän juurimusiikin kuten gospelin, bluesin ja virsien esittäjät vain paranevat vanhetessaan, elämänkokemuksen ja katu-uskottavuuden kasvaessa. Tulevan 60-vuotisjuhlakiertueen ja levyn nimi on Hyvät sanat Taivaallinen sävel. Toivon, että taivaan valtakunnan todellisuus toisi tänne sävelten ja sanojen kautta edes pienen pilkahduksen itsestään. Tasa-arvon puolesta, turtumista vastaan Konsertin ensimmäisen osion punaisena lankana on maailmanparantamisen palo. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen eivät ole vain kauniita periaatteita. Ketään ei saa syrjiä! Emme saa turtua ihmisten kärsimykseen, taiteilija ja ihmisoikeustaistelija linjaa. Luonteva yhteistyökumppani Löytyn kiertueella on Suomen Lähetysseura. Lähetysväki puhuu ja toimii kirkkaasti itsensä likoon laittaen sekä lähimmäisenrakkauden että sielunpelastuksen puolesta. En olisi voinut keksiä konserttien keräystuloille parempaa kohdetta kuin työ vammaisten ihmisarvon toteutumiseksi Nepalissa, Etiopiassa ja Botswanassa. Vielä yksi korkeaveisu Juhlakonsertin toisen osion runkona ovat rakkaus- ja parisuhdelaulut. Uskollisen yleisön ja Lähetysseuran lisäksi Löytty haluaa kiittää konserteissaan vaimoaan, kirjailija Kaija Pispaa. Taiteilijakaksikon yya-sopimus on kestänyt yli 40 vuotta. Me olemme selvinneet myrskyjenkin läpi. Taistelu jatkuu. Kyllä me rakastamme toisiamme, vaikka välillä otammekin kovasti yhteen. Juhlakiertueella mukana on veljesten rytmiryhmä Mikko ja Sakari Löytty, luottomiehet Seppo Rauteva ja Jarkka Rissanen sekä Katariina Airas ja Laura Airola. Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus kokea gospelmestari livenä ja täydessä iskussa. Janne Villa Jaakko Löytyn juhlakiertue: su 8.3. Tampere-talo, Tampere ti Savoy-teatteri, Helsinki Konsertit alkavat klo 18 Liput: tai PÄÄSIÄIS- NUMEROSSA: Nuori kristitty kiirastulessa Seurakuntien ympäristöohjelma päivitettiin Kaste kantaa lähikirkkotoiminnassa Osaamista ja rohkeutta Osaava ja rohkea vaikuttaja Leena Rauhala leenarauhala.fi Foto-Halme Kokemusta eduskuntaan - Rakennetaan -mukana ihmisten yhdessä turvallinen arjessasuomi

Olen saanut paljon armoa

Olen saanut paljon armoa Tamperelainen seurakuntalehti Maaliskuu 2015 Raamattu on jokapäiväisessä käytössä. Sivu 20 siltalehti.fi A. Aallon rytmiorkesterin Vesa Järvensivu raitistui 12 vuotta sitten. Sivut 8 10 Olen saanut paljon

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011 Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat

RUKOUSHETKI SEURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖSTÄ POISTETTAESSA. 3. Psalmi. 1. Alkuvirsi. 2. Johdanto Alkusiunaus. Johdantosanat RUKOUHETKI EURAKUNNAN TOIMITILAA KÄYTÖTÄ POITETTAEA 1. Alkuvirsi Voidaan käyttää esimerkiksi virttä 38: 1-3, 176: 1-3, 181: 1-3, 194, 317. Virren sijasta voi olla muuta musiikkia. 2. Johdanto Alkusiunaus

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa

Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa Pyhiinvaellusta kauniissa säässä, kauniissa maisemissa Torniolaiset martat viettivät yhteisen elokuisen lauantaipäivän pyhiinvaelluksen merkeissä. Päivän aikana vaellettiin keväällä käyttöön vihitty Tornion

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot