Yleisavustus syynissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisavustus syynissä"

Transkriptio

1 R A Y : N A V U S T U S T O I M I N N A N A S I A K A S L E H T I Pieni ja iso kohtaavat Yleisavustus syynissä Kuntoutus tienhaarassa Kirjanpito kuntoon

2 hyvän tekijä Kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttila: Neuvonta ja vaikuttaminen käsi kädessä Kuva : Jari Härkönen Työhöni kriminaaliasiamiehenä kuuluu lähinnä vankien, vapautuvien ja heidän omaistensa edunvalvonta. Käytännössä se tarkoittaa oikeudellista neuvontaa ja vaikuttamista. Epäkohtien ratkaiseminen ei aina vaadi lakimuutoksia, sillä usein pelkkä viranomaisen joustavampi toiminta riittää. Neuvonta ja vaikuttaminen tukevat toisiaan. Ilman asiakkaalta saamaani tietoa en voisi tuoda epäkohtia laajempaan tietoisuuteen. Palkitsevinta on nähdä pientä ja suurta edistymistä. Mieleeni on erityisesti jäänyt tapaus, jossa asiakkaallani oli vaikeuksia velkojensa kanssa. Sovin ulosoton kanssa maksuohjelmasta, jota asiakkaani pystyi noudattamaan. Tällä tavalla estettiin ulosotossa varattomaksi toteaminen ja siitä seuraava luottotietojen menetys. Nyt miehellä on työpaikka ja hän on hakenut velkasaneeraukseen. Varatuomari, juristi Veikko Kylämarttila on toiminut kriminaaliasiamiehenä vuodesta 2006, jolloin aiemmin projektirahoitusta saanut toiminta muuttui Kriminaali huollon tukisäätiön pysyväksi toiminnaksi. Toiminta saa RAY-tukea vuonna 2009 yhteensä euroa. 2 Tukipotti 3/2009

3 Kuva: Johanna Kannasmaa Tässä numerossa: 8 Kuntoutus tienhaarassa 10 Taantuma kuristaa joka kolmatta järjestöä 11 Viestintää yhteiseksi hyväksi 12 Iso ja pieni järjestö kohtaavat, yleisavustus syynissä 17 Näin avustushakemus käsitellään 20 Kirjanpitokäytännöt kuntoon 8 Helin palvelujohtaja Veikko Korpela pohtii kuntoutuslaitosten tulevaisuutta. Vakiot 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 18 Vieraskynä 22 Ohjeita 23 RAY tukee Tukipotti on Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed, (09) , , TOIMITUS Legendium Oy, toimituspäällikkö Marjo Tiirikka TAITTO Pauliina Sjöholm KANNEN KUVA: Jari Härkönen KANSI/LOGO: Hello Goodlooking & Dynamo Advertising KIRJAPAINO Erweko Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos ISSN Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki FI/11/1. RAY uudistuu riittääkö uskallus? Raha-automaattiyhdistyksessä on meneillään ehkä historiansa suurimmat uudistukset. Pelitoiminnassa valmistaudutaan internetaikaan, ja avustustoiminnassa tarkastellaan avustusten rakenteita. Samaan aikaan myös arpajaislainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Nämä asiat saattavat hämmentää ja huolestuttaa kenttäväkeä - varsinkin, kun on tiedossa, ettei RAY:n pelitoiminta ole kehittynyt suotuisasti. Tuotot ovat jääneet jälkeen viimevuotisesta. Lisäksi arpajaislain muutosten on arvioitu vähentävän pelitoiminnan tuottoja usealla kymmenellä miljoonalla eurolla. Kaikesta tästä on pyritty viestittämään hyvissä ajoin. Toki on myönnettävä, että taantuman vaikutus on ollut suurempi kuin kuviteltiin. On siis syytä varautua niukkuuteen lähivuosina, toimimme me sitten järjestöissä tai RAY:ssa. Avustuspuolella olemme saamassa loppuun vuonna 2005 alkaneen yleisavustusuudistuksen, jonka viimeinen vaihe on ollut kuluvana vuonna tehty selvitystyö. Yleisavustetun toiminnan läpikäynti on ollut suuri järjestöjen ja avustusosaston yhteinen voimanponnistus. Se on vaatinut paljon työtä ja aikaa, mutta oletettavasti kevään aikana käyty keskustelu on myös herättänyt järjestöissä uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Käyttöön otetut kriteerit lisäävät avustusvalmistelun läpinäkyvyyttä ja varmistavat hakijoiden tasapuolisen kohtelun. Uudistus tarkoittaa myös muutoksia avustusten saajissa ja myönnettävien avustusten suuruudessa nousevana tai laskevana kehityksenä. Yleisavustus voi muuttua myös kohdennetuksi toiminta-avustukseksi, mikäli kyseessä on selkeästi erillinen kohdennettu toiminta. RAY korostaa avustuspolitiikassaan kumppanuutta järjestöjen kanssa. Muutoksia on siis tulossa, mutta niistä käydään keskustelut etukäteen järjestöjen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei yleisavustusuudistus vaikuta merkittävästi vielä vuoden 2010 avustus esitykseen. Vasta vuosi 2011 tulee olemaan yleisavustusten osalta keskei- nen. Muutokset tehdään kui- tenkin siirtymäajan puitteissa. Sopeutumis aikaa tarvitaan, koska päätökset vaikutta- vat järjestön toimintaan ja talouteen hyvin konkreettisesti. Hannu Salokorpi varatoimitusjohtaja Tukipotti 3/2009 3

4 Epilepsia on edelleen kasvoton ja tuntematon sairaus. Siksi sitä pelätään. Ihmiset eivät juuri puhu sairaudestaan, vaan kätkeytyvät naamion taakse. Epilepsian ympärillä on hiljaista. 40-vuotta täyttävä Epilepsialiitto haluaa kampanjallaan avata keskustelua ja lisätä tietoisuutta sairaudesta. Epileptiset kohtaukset johtuvat aivojen hermoverwww.epilepsia.fi Ajankohtaista Erityispalvelut pitäisi vapauttaa kilpailutusvelvollisuudesta Kansalaisjärjestöt ovat vammaisten ja vajaakuntoisten auttamisen asiantuntijoita. Tiukka hankintalain tulkinta uhkaa järjestöjen tuottamia erityispalveluita, jolloin apua tarvitsevat jäävät ilman asiantuntevaa tukea, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre toteaa. Hän puhui Imatran Poutapilven Epilepsialiitto avaa keskus telua epilepsiasta tiedottamalla sairaudesta ja sen syistä. Kuva: Pauliina Sjöholm 10-vuotis juhlissa elokuussa. Mönkäreen mukaan erityispalvelut tulisi vapauttaa kilpailutusvelvollisuudesta. Esiin on nostettu mahdollisuus sul kea valtiovallan päätöksellä kil pai - lu tuk sen ulkopuolelle esimerkiksi mo ni on gel maisten lapsi per hei den sekä ylei sesti erityis pal velu den koh - dal la. Kil pai lutus edel lyt tää tuotteista mis ta. Voidaan kysyä, onko kaik ki elä män osa-alueet tuot teis tet ta vissa jär kevällä taval la, sanoo Mönkä re. Emme saa hukata sitä voimaa ja osaamista, joka kansalaisjärjestöjen kautta on saatavissa kaikkein vaikeimpien erityisongelmien ratkaisemiseen. Kampanjat Epilepsia tutummaksi Kansalaisjärjestöt ovat erityisosaamisellaan pystyneet kehittämään monia hyviä keinoja helpottamaan vammaisten ja vajaakuntoisten arjen tarpeita. Vuosikymmenien kuluessa nämä keksinnöt ovat siirtyneet kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatavoiksi. Huolemme on, että kunnat ahdingossaan eivät pysty tai jaksa riittävästi toimia yhdessä järjestöjen kanssa. Seurauksena on, että hyviä uusia toimintatapoja uhkaa jäädä hyödyntämättä, kun RAY:n kokeilurahoitus yleensä kolmen vuoden jälkeen lakkaa, eikä kunnilta aina löydy voimavaroja ottaa uusia keinoja käyttöön. Järjestöjen olisi Mönkäreen mielestä lisättävä keskinäistä vuorovaikutusta ja sen jälkeen jatkettava yhtenä rintamana keskustelua kuntien kanssa toiminnoista, joilla varmistetaan hyvän arjen edellytykset kaikille kuntalaisille. kon sähkötoiminnan hetkellisestä häiriöstä. Syy voi olla hermosolujen vaurioituminen, geneettinen toimintahäiriö tai se voi olla seurausta esimerkiksi päähän kohdistuneesta vammasta tai aivotulehduksesta. Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoverenkiertohäiriöt tai aineenvaihdunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä. R A Y : N A V U S T U S T O I M I N N A N A S I A K A S L E H T I Pieni ja iso kohtaavat Yleisavustus syynissä Kuntoutus tienhaarassa Kirjanpito kuntoon Tilaa maksutta uutiskirje tai asiakaslehti Saako järjestönne jo RAY-avustusta tai suunnitteletteko kenties hakemista? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen ja asiakaslehti Tukipotin pysyt kartalla RAY:n hakuajoista ja avustus linjauksista. Noin kerran kuukaudessa ilmestyvä RAY:n uutiskirje sisältää tärkeää ajankohtaistietoa ja muistuttaa muun muassa hakuajoista ja selvityspäivistä. Neljästi vuodessa ilmestyvä Tukipotti-lehti puolestaan sisältää laajempia avustuskohteiden esittelyjä, konkreettisia neuvoja järjestön toiminnan ja talouden pyörittämiseen sekä RAY:n avustuslinjausten esittelyä. Jos järjestönne on hakenut avustusta parin viime vuoden aikana ja olet yhdistyksen toiminnanjohtaja, puheenjohtaja tai taloudesta vastaava, saat todennäköisesti uutiskirjeen ja lehden automaattisesti. Voit siirtää lehtitilauksen myös kotiosoitteeseen. Tilaukset ja lehden siirto: 4 Tukipotti 3/2009

5 Kuluttajat luottavat RAY:n yhteiskunta - vastuuseen Kuluttajat arvostavat Raha-automaattiyhdistyksen Suomen parhaaksi yhteiskuntavastuun kantajaksi tuoreen TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan. Ykkössijalle RAY sijoittui kokonaisvastuullisuuden lisäksi taloudellisessa ja sosiaalisessa vastuussa. RAY:n koettiin myös tiedottavan vastuullisuudestaan parhaiten verrattuna tutkimuksen muihin organisaatioihin. Yhteiskuntavastuu on luonnollinen osa RAY:n toimintaa. Koko tuottomme menee suomalaista hyvinvointia rakentaville sosiaali- ja terveysjärjestöille. Se on epäilemättä yhteiskuntavastuumme vahvin pilari, kertoo viestintäjohtaja Matti Hokkanen. Olemme kiinnittäneet myös paljon huomiota pelaamisen luotettavuuteen ja vastuulliseen tapaan järjestää rahapelejä. On tärkeää, että annamme kuluttajille parhaat mahdolliset pelaamisen hallintaan tarkoitetut työkalut. Tarjoamme myös yrittäjäyhteistyökumppaneillemme apuvälineitä pelaamisen valvontaan. Tutkimuksen mukaan kuluttajat pitävät erityisen tärkeänä vastuullisuuden perusasioita: asiakaspalvelua sekä tuotteiden ja palvelujen laatua. Yritysten huolehtiminen henkilökunnastaan ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä avoin ja rehellinen tiedottaminen ovat korkealle arvostettuja tekijöitä yritysmielikuvan muodostuksessa. Tutustu päivitettyyn avustustietokantaan RAY:n verkkosivujen avustuspäätöstietokannan hakuominaisuuksia on lisätty. Uusina ominaisuuksina voit esimerkiksi rajata haun suomen- tai ruotsinkielisiin järjestöihin tai avustussumman mukaan. Voit myös rajata haun vain uusiin avustuskohteisiin tai tutustua yleiskatsaukseen jaetuista avustuksista vuodesta 2000 lähtien. Avustustietokanta sisältää tiedot kaikista haetuista Projektihakemusten määrä laski Projektiavustuksia haettiin ensi vuodelle 77 miljoonaa euroa yhteensä 695 hankkeeseen. Hakemuksia saapui lähes 200 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aktiivisimmin projektirahoitusta haettiin edelleen kansanterveyttä edistävään työhön ja vanhustyöhön. Vanhustyöhön saapui 145 hakemusta, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 216. Investointitukea haettiin 60 miljoonaa Järjestöt hakivat RAY:ltä investointiavustusta ensi vuodelle yhteensä 60 miljoonaa euroa. Hakemuksia saapui maaliskuun loppuun mennessä 63 kappaletta. Valtaosa hakemuksista (39 kpl) kohdistui tukiasuntojen rakentamiseen erityisryhmille kuten vanhuksille, nuorille ja liikuntarajoitteisille ihmisille. Loput hakemukset koskivat toimitilojen hankintaa tai peruskorjausta. avustuksista ja tehdyistä avustuspäätöksistä vuodesta 2000 lähtien. Tietokanta julkaistaan syksyllä myös ruotsiksi. Ray.fi > Avustustoiminta > Avustuskohteet > Avustustietokanta Asunnottomuusohjelman kautta haettiin rahoitusta viiteen eri kohteeseen yhteensä 10 miljoonaa euroa, muun muassa avustusta tukiasuntojen hankintaan vapautuville asunnottomille vangeille. Hakemusten lukumäärä laski viime vuodesta (78 kpl) jonkin verran. Myös hakemusten kokonaissumma laski muutamia miljoonia. muualla sanottua Osallistun hyväntekeväisyyteen pelaamalla Raha-automaattiyhdistyksen pelejä. Se on tehokasta, koska yleensä häviän kaikki pelirahani. Lisäksi tuen mielelläni veteraaneja niin kauan kuin heitä riittää. Juha Parpala Kotivinkin 9/2009 Itse teossa palstalla. RAY:n tuottojen ennustetaan jatkossa laskevan. Siksi on huolestuttavaa, että nykyhallitus toimii pikemminkin siihen suuntaan, että valtion velvoitteita sysätään jakamaan RAY:n pottia. Kansanedustaja Katja Taimelan mielipide Salonjokilaaksossa Valtio ottaa itselleen tulevaisuudessa entistä suuremman osan Rahaautomaattiyhdistyksen tuotosta ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan jää aikaisempaa vähemmän rahaa. Vaikka järjestöissä toimii paljon vapaaehtoisia, ilman rahaa ne eivät voi toimia. Siksi rahoitus pitää turvata. Pekka Sauri Kotimaa-lehdessä 20/2009. Arpajaislain uudistusesitys on susi jo syntyessään. Esitys keskittyy siihen, kuinka kolme rahapelimonopolia voivat säilyttää nykyiset asemansa. Järkevämpää oli purkaa historian saatossa kieroon kasvanut järjestely ja keskittää kaikki rahapelit samaan yhtiöön. Toimittaja Henrik Muukkonen Talouselämässä 4.6. Omalta osaltaan RAY on haaroittamassa suomalaista byrokratiaa. Sen rahoituksen turvin toimii maassamme muun muassa 16 eri syöpäjärjestöä. Jos näihin yritetään puuttua, niin kuka sanoo kenen syöpä on vähäarvoisempi kuin toisen. Pentti Nykvist Uusimaa-lehden kolumnissa 1.7. Tukipotti 3/2009 5

6 Ajankohtaista Pelikentällä Leena Koikkalainen (64) Kuka? Toimin Lihastautiliiton toiminnanjohtajana. RAY:n hallituksessa olen ollut vuodesta Haastavinta hallitustyössä? Avustusten jaon perusteiden luominen, jotta avustukset suunnataan kohteisiin, joissa niitä eniten tarvitaan ja joissa ne tuottavat hyvinvointia tai kehittävät toimintoja. Lisäarvosi hallitustyöhön? Edustan keskisuurta liittoa ja jäsenistömme muodostuu eri asteen liikuntavammaisista aktiivisista ihmisistä. Asioita Lihastautiliitosta, joita olet voinut hyödyntää? Jäsenistömme kautta saatu tieto osallistumismahdollisuuksista yhteiskunnallisiin tai harrastustoimintoihin, kun liikkuminen paikasta toiseen on usein hyvin haasteellista. Samoin tieto palvelujen toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Rahapeli, joka olisit? Ruletti. Mottosi? Asiat järjestyvät aina, tavalla tai toisella. Palstalla nostetaan esiin valtteja RAY:n pakasta. Lapsiin ja nuoriin keskittyviä projekteja arvioitiin Petri Kinnunen & Anna Kylmäluoma (2009): Osallisuus, monitoimijuus ja innovatiivisuus. Tutki mus lapsiin ja nuoriin kohdentuvien hankkeiden tuloksellisuudesta. Avustustoiminnan raportteja 21, RAY. Kuva: Ville Juurikkala Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. RAY:n julkaisemassa raportissa Osallisuus, monitoimijuus ja innovatiivisuus arvioidaan RAY:n vuosina tukemien, lapsiin ja nuoriin kohdistuvien hankkeiden tuloksellisuutta. Tutkimuksessa kysyttiin, missä määrin RAY:n 225 tukemaa hanketta saavuttivat niille asetetut tavoitteet, miten innovatiivisia ne olivat sekä miten hankkeiden aikaansaamia tuloksia ja kokemuksia levitettiin ja sovellettiin käytäntöön. Verkkoversio löytyy RAY:n internet-sivuilta. Painettua versiota voi tilata maksutta osoitteessa Ray.fi > Avustustoiminta > Aineistopankki > Muut julkaisut Töysä kiilasi automaattipelaamisen kärkeen Töysä siirtyi raha-automaattipelaamisen kärkeen alkuvuoden tilastoissa, kun aiemmin ykkössijaa pitkään hallinnut Suomusjärvi liittyi kuntaliitoksella Saloon tämän vuoden alussa. Töysässä kulutettiin tammi kesäkuussa 2009 automaattipelaamiseen 129 euroa per asukas. Niukasti tänä vuonna toiseksi jääneellä Pertunmaalla kulutettiin automaatteihin myös 129 euroa asukasta kohden. Kolmanneksi ahkerimmin pelattiin Kittilässä, missä automaatteihin käytettiin 106 euroa per asukas. Suomessa pelattiin alkuvuonna keskimäärin 54 eurolla per asukas. Viime vuoden vastaavaan aikaan ei ole tapahtunut muutosta vaan pelaaminen on pysynyt täsmälleen samana. Eri kunnissa pelattaviin rahamääriin vaikuttavat muun muassa turismi, liikennevirrat ja suuret kauppakeskittymät. 6 Tukipotti 3/2009

7 Ensi syksynä järjestetään järjestyksessä neljännet Pajatson maailmanmestaruuskilpailut. Kisat pelataan upouudella Pajatsolla, jossa pelitaulun porttien alapuolella on virtuaalinen näyttö. Alku- ja aluekarsinnat järjestetään eri puolilla Suopelinurkka Pajatson MM-tittelistä kisataan taas mea loka marraskuussa. Alkukarsintojen rinnalla järjestettävä kansainvälinen sarja tuo kilpailuihin osallistujia eri puolilta maailmaa. Pajatson MM-tittelistä on kilpailtu vuodesta 2003 joka toinen vuosi. Kilpailun järjestää RAY. Kuva: Marko Hakala Raha-automaattien pelaaminen on säilyttänyt asemansa lähes ennallaan. RAY:n pelituotot lievässä laskussa Kuva: Wilma Hurskainen Grand Casino Helsigissä pelattiin kesäkuun lopussa viittomakielinen kuurojen ja kuulorajoitteisten pokerin EM-turnaus. Tunnelmaa nostatti Signmark maailman ainoa viittomakielinen rap-artisti. Signmark ei itse menestynyt pelipöydässä, mutta iloitsi siitä, että viittomakieliset saivat RAY:n pelien kokonaistuotto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 318 miljoonaa euroa, mikä on kuusi miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Signmark tähditti viittomakielisten pokeriturnausta RAP-tähti Signmark (oik.) ei menestynyt pokeripöydässä. pelata omalla äidinkielellään omassa mestaruusturnauksessaan. Osallistujia turnauk sessa oli Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta ja Sveitsistä. EM-turnaus oli kaikkien aikojen toinen, viimeksi kilpailu käytiin kolme vuotta sitten. Turnauspäivistä muodostui paitsi jännittävä pelitapahtuma myös kuurojen yhteisön iloinen jälleennäkeminen ja kesätapahtuma. RAY:n päätuotteen eli raha-automaattien pelaaminen säilyi lähes edellisen vuoden tasolla. Kasinopelien tuotto supistui sen sijaan lähes 12 prosenttia ja Casinon 9 prosenttia viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Taantuman oloissa emme pyri väkisin kasvuun, vaan suuntaamme tulevaisuuteen kehittämällä tuotteistoamme, valmistautumalla nettipelitoiminnan käynnistämiseen ja panostamalla teknologiaan, kertoo RAY:n rahapelitoiminnan johtaja Janne Peräkylä. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa asetettu jakotavoite ensi vuodelle on 396 miljoonaa euroa, mikä on 11,5 miljoonaa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kuva: Kimmo Levonen Esittäytymään RAY:n pelisaliin? Avustusta saavat järjestöt ovat tervetulleita esittelemään toimintaansa RAY:n Potti- ja Täyspotti-pelisaleihin. Esittäytyminen salissa kestää yleensä muutamasta tunnista koko päivään ja on mahdollista pelisalien aukioloaikoina. RAY:llä on yli 50 omaa pelisalia eri puolilla Suomea. Potteja ja Täyspotteja löytyy suurimmista liikekeskuksista ja marketeista. Täyspotit tarjoavat pelaamisen lisäksi mukavia levähdyspaikkoja ja muita virkistäytymismahdollisuuksia. Potti-pelisaleja löytyy suurimmista liikekeskuksista ja marketeista. RAY tarjoaa järjestöille mahdollisuuden esitellä toimintaansa RAY:n pelisaleissa osana RAY tukee -kampanjaa. Lisätietoja verkkosivuiltamme. Ray.fi > Avustustoiminta > Aineistopankki > RAY tukee kampanja > Pelisaliesittely Tukipotti 3/2009 7

8 Kuntoutus tienhaarassa Kuntoutusveteraani Veikko Korpelan mukaan suomalainen kuntoutusjärjestelmä uhkaa näivettyä. Jos kova kilpailutus jatkuu, palvelujen määrä säilyy, mutta niiden laatu heikkenee. IKÄIHMISTEN KASVAVA määrä ja sitä kautta uhkaava työvoimapula olivat jo 1980-luvulla kimmokkeena kuntoutuslakien uudistamiselle. Samojen haasteiden edessä ollaan edelleen. Kuntoutuksen pitkän linjan ammattilaisen, Hengitysliitto Helin Teksti: Marjo Tiirikka Kuva: Johanna Kannasmaa palvelu johtajan Veikko Korpelan mielestä kuntoutusjärjestelmä on tullut risteyspaikkaan. On aika päättää, anne taanko vaivalla rakennetun kuntoutusjärjestelmän kuihtua vai löytyykö tahtoa tervehdyttää järjestelmä sellaiseksi, että sen avulla saadaan ainakin lievennetyksi työvoiman saatavuus- ja jaksamisongelmia. Helin kuntoutuksesta enää runsas kymmenesosa liittyy hengityssairaiden kuten astmaatikkojen, keuhkoahtaumaa tai uniapneaa sairastavien kuntoutukseen. Helin strategisen linjauksen mukaan perinteisestä laitoskuntoutuksesta on siirrytty avopalveluja painottavaan suuntaan. Järjestöllä toimii jo useita ammatillista kuntoutusta antavia avoyksikköjä eri puolilla maata. Korpelan mukaan suuntaus avohoitoon lisääntyy seuraavina vuosina muuallakin. Lääkinnällisen kuntoutuksen sijaan Helin painopiste on nykyisin ammatillisessa kuntoutuksessa, pääsääntöisesti työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Palvelutuotanto painottuu sinne, missä raha on. Ikävä kyllä tämä voi koitua joidenkin pienempien sairausryhmien kohtaloksi. Ei saisi kuitenkaan käydä jälleen kerran niin, että RAY:tä huudetaan apuun, kun rahat loppuvat. Julkisen vallan tehtävä on hoitaa kaikkien kuntoutus riippumatta siitä, jääkö jokin ryhmä esimerkiksi pienuutensa takia vaille näkyvyyttä ja kuuluvuutta, Korpela sanoo. Korpela toivoo, että Valtiokonttorin kautta sotiemme veteraaneille osoitetut kuntoutusrahat saataisiin nykyisen käyttötarkoituksen jälkeen takaisin RAY:n päätösvaltaan ja jaettavaksi sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Samalla olisi turvattava veteraanikuntoutuksesta kertyneen osaamispääoman siirtäminen vanhuskuntoutukseen. Suhde Kelaan muuttunut Helin kuntoutustoiminnan päärahoittaja on Kela, eikä järjestö ole hakenut RAY-tukea kuntoutukseen tai sopeutumisvalmennukseen lainkaan. Heli kilpailee rinta rinnan muiden palveluntarjoajien kanssa Kelan rahoituksesta. Koko Suomen ammatillinen kuntoutus on ratkaisevasti riippuvainen Kelasta, sillä työeläkelaitosten kuntoutus ei ole lisääntynyt odotusten mukaisesti. Korpela pitää kuntoutuksen kehittämisen kannalta arveluttavana asiana 8 Tukipotti 3/2009

9 sitä, että Kelan kilpailutus perustuu pääosin standardeihin. Hänen mielestään palveluvarustukseen ja -edellytyksiin liittyviä kriteerejä korostetaan liikaa laadun ja vaikuttavuuden kustannuksella. Joitain yksittäisiä asioita, kuten erikoissairaanhoitoa, painotetaan sen sijaan tarpeettomasti. Tämä on johtanut siihen, että kilpailutus tehdään standardien, ei lopputuloksen mukaan. Valtaosin Heli on pärjännyt Kelan kilpailutuksissa kuitenkin hyvin. Järjestön valtteina palvelujohtaja pitää laatua ja pitkäaikaista tutkimus- ja kehittämistyötä. Aina voitto ei takaa menestymistä. Esimerkiksi Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskus sulkee ovensa vuoden lopussa, vaikka se sai viime syksyn kurssimuotoisen kuntoutuksen kilpailutuksessa erinomaiset pisteet. Kulut ovat yksinkertaisesti nousseet korkeiksi suhteessa korvauksiin ja yksikkö on liian pieni laitosmuotoiseen kuntoutukseen, Korpela perustelee. Linjauksista syytä päättää Kuntien ulkoistaessa palvelujaan palvelutuottajien määrä kasvaa ja kirjo laajenee. Toisaalta jo pitkään toimineita palveluntuottajia hämmentää selkeiden linjojen puuttuminen. Julkisen vallan, rahoittajien ja palveluntuottajien pitäisi yhdessä pystyä päättämään, mitkä ovat niitä arvokkaita palveluja, joihin kannattaisi satsata ja mitä pitäisi kehittää jatkossa. Tämä vaatii poliitikoiltakin uskallusta ja rohkeutta tehdä valintoja. Korpelan mukaan jo kuntoutustermiä käytetään hyvin erilaisia asioita kuvaamaan, ja termi kaipaisi lainsäätäjiltä tarkempaa määrittelyä. Jos kuntoutuksella tarkoitetaan kaikkea, se ei tarkoita lopulta mitään. Olisi suotavaa, että niin terveyden- ja sosiaalihuolto, työhallinto ja eläkelaitokset kuin järjestötkin ymmärtäisivät asian yhtenäisellä tavalla. Korpelalla on määritelmäehdotus valmiina: Kuntoutuksella tähdätään sellaiseen pysyvään ja hallittuun muutokseen kotona ja työssä, jolla parannetaan tai ainakin säilytetään elämänlaatu. RAY: Omat varat käyttöön Kela näyttää suosivan kuntoutuspalvelujen ostamisessa yhä enemmän avokuntoutusta. Tämä on johtanut siihen, että perinteisten kuntoutuslaitosten käyttöasteet ovat laskeneet. Perinteisissä kuntoutuslaitoksissa tarjotaan usein viiden tähden palvelua, vaikka Kelalle riittäisi kolmekin. Kuntoutustoiminta on lisäksi työvoimavaltaista ja siten kiinteät kulut ovat suuret. Laitoksille voi tarjouskilpailussa käydä huonosti, koska markkinoille on tullut palveluntarjoajia, jotka ostavat tarvitsemansa henkilöstöresurssit tarpeen mukaan. Näin niiden kulut sopeutuvat välittömästi käyttöasteen muutoksiin, kertoo ylitarkastaja Kristian Seemer RAY:stä. Vielä vuonna 2006 järjestöjen palvelutuotannon ylijäämällä on voitu rahoittaa järjestötoiminnan alijäämää. Nyt kun palveluista ei enää tule rahaa entiseen malliin, kuntoutuspalveluja tuottavien järjestöjen ahdinko kasvaa. RAY on ollut aikoinaan rahoittamassa investointiavustuksin kuntoutuslaitoksia, joista osa uhkaa rappeutua peruskorjausvarojen puuttuessa. Jotkut järjestöt ovat investoineet toimitilalaajennuksiin ennen kuntoutuspalveluiden kysynnän laskua ja velat sekä velkojen korot oli suunniteltu maksettavan kuntoutuslaitoksen tuotoilla. Varojen puute voi tässä tilanteessa johtaa Seemerin mukaan rajuun velkaantumiseen ja pahimmillaan konkursseihin. Järjestöjen pitäisi nyt käyttää omaa, vuosien mittaan kerääntynyttä varallisuuttaan paikkaamaan alijäämiä. Toinen vaihtoehto voisi olla palvelukonseptin muuttaminen paremmin kysyntää vastaavaksi. Viime kädessä tappiollinen kuntoutustoiminta pitäisi lopettaa, Seemer sanoo. RAY ei voi tukea järjestöjen palvelutuotantoa. Se voi ainoastaan paikata järjestötoiminnan alijäämiä, kun palvelutoiminnan tuottoja ei kuntoutuksesta tällä hetkellä kerry. Itse ongelmaa tämä ei kuitenkaan poista, ja siksi järjestöjen tulisi kyetä Palvelutuotanto on erotettava järjestötoiminnasta. tekemään kuntoutuslaitosten osalta nopeita päätöksiä tulevaisuu- den suhteen. Tällä hetkellä tilanne RAY:ssä on se, että tuottojen laskiessa myös avustuseurot vähenevät eli järjestötoiminnan kasvaneen alijäämän paikkausmahdollisuudet ovat meillä huonot. STM selvittää kuntoutuslaitosten tilaa Myös sosiaali- ja terveysministeriö on huolissaan kuntoutuslaitoksen asiakaskunnan vähenemisestä ja taloudellisen tilanteen heikkenemisestä. STM selvittää parhaillaan kuntoutusasiain neuvottelukunnan (KUNK) aloitteesta kuntoutuslaitosten tilannetta, toiminnan kehittämistä ja tukemista. Selvitystyö koskee noin sataa kuntoutuslaitosta, jotka tuottavat Kelan, muiden vakuutuslaitosten ja kuntien rahoittamaa kuntoutusta sekä Valtiokonttorin RAY-varoista rahoittamaa sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutusta. Selvitys tehdään kahdessa vaiheessa ja sen tuloksista raportoidaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Tukipotti 3/2009 9

10 RAY selvitti kesällä, onko taantuma vaikuttanut avustusta saavien järjestöjen toimintaan. Joka neljäs sosiaali- ja terveys järjestö kertoi lisänneensä toimintaa, joka kolmas rahoituksensa pienen tyneen. Teksti: Marika Leed Kuva: Ville Juurikkala JOKA NELJÄS sosiaali- ja terveysjärjestö on joutunut lisäämään toimintaansa taantuman myötä. Tämä kävi ilmi kesäkuussa, kun RAY kysyi avustusta saavien järjestöjen toiminnanjohtajilta, onko taantuma vaikuttanut niiden toimintaan. Eniten toimintaansa ovat joutuneet lisäämään päihdejärjestöt, joista yli puolet kertoi osallistuja- ja asiakasmääriensä lisääntyneen. Toiseksi eniten lisääntynyt tuen tarve näkyi lastensuojelu- ja nuorisokasvatusjärjestöissä, jotka järjestävät muun muassa kriisiapua akuutteihin ongelmatilanteisiin joutuneille perheille. Taantuma kuristaa joka kolmatta järjestöä Rahoituksen odotetaan vähenevän Kolmannes RAY:n tukemista järjestöistä kertoi, että käytettävissä oleva rahamäärä on pienentynyt taantuman myötä. Lähitulevaisuudessa sama määrä arvioi taloutensa kiristyvän entisestään ja erityisesti varainhankinnan vaikeutuvan. Haasteellisimpana yleinen taloustilanne näyttäytyi vammais- ja päihdejärjestöille, joista yli puolet uskoi rahoituksensa lähivuosina vähenevän. Puolet vammaisjärjestöistä arveli lisäksi, että toimintaa joudutaan supistamaan taantuman myötä. Selvä enemmistö sosiaali- ja terveys järjestöistä oli kuitenkin sitä mieltä, että järjestöjen rooli osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tulee lähivuosina kasvamaan joko jonkin verran tai selvästi. Taantuma ei kuitenkaan ole vaikuttanut kielteisesti suomalaisten auttamisen haluun. Järjestöt arvioivat, että se on vähintäänkin pitänyt ennallaan tai jopa lisännyt ihmisten valmiutta tehdä vapaaehtoistyötä ja kantaa vastuuta lähimmäisistä. Taantuman kärsijöitä työttömät ja vanhukset Nykyisestä taantumasta ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen mielestä kärsineet eniten työttömät, pätkätyöläiset ja vanhukset. Työttömien työnsaanti oli vaikeutunut, minkä lisäksi ongelmana ovat syrjäytyminen ja taloudelliset vaikeudet. Vanhusten palvelujen ja hoidon tason koettiin heikentyneen entisestään. Myös lasten, nuorten, lapsiperheiden sekä mielenterveysongelmista kärsi vien kohdalla näkyivät leikkaukset palveluissa sekä hoitoon pääsyn vaikeu tuminen. Lisääntynyt tuen tarve näkyy muun muassa lastensuojelu- ja nuorisokasvatusjärjestöjen asiakasmäärissä. Otantatutkimus haastatteli kesäkuussa puhelimitse 230:tä info RAY:n avustusta saavan sosiaali- ja terveysjärjestön toiminnanjohtajaa. Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat kaikki avustusta tänä vuonna saavat 921 järjestöä. 10 Tukipotti 3/2009

11 Viestintää yhteiseksi hyväksi RAY on tehnyt keväästä 2008 lähtien tiivistettyä viestintä yhteistyötä kymmenen avustusta saavan järjestön kanssa. Tavoite on selkeä: tehdä sosiaalija terveys järjestöjen työtä näkyväksi ja kertoa suomalaisille, mihin RAY:n yksinoikeudella kerätyt pelituotot käytetään. Teksti: Marika Leed Kuva: Ville Juurikkala RAY tukee -kampanjan ryhmäkuvan mallit rekrytoitiin viestintäyhteistyöjärjestöjen kautta. Nuori mies takarivissä vaaleassa paidassa on Nuorten Ystävät ry:n viestintäpäällikkö Jarno Kinnunen. RAY KUTSUI keväällä 2008 kymmenen avustusta saavan jäsenjärjestön edustajat mukaan viestintäyhteistyöryhmään. Yhteistyön tavoitteena on tehdä tunnetuksi RAY:n tukemaa toimintaa ja tuoda esiin järjestöjen tekemän työn merkitystä. Laajempana strategisena tavoitteena on tukea RAY:n yksinoikeuden kannatusta, sillä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus nojaa vahvasti peli monopolin tuottoihin. Yhteistyöryhmään on kutsuttu mukaan jäseniä eri toimialoilta: lastensuojelusta, nuorisokasvatuksesta, vammaistyöstä, vanhustyöstä, raittiusja päihdetyöstä, mielenterveystyöstä sekä yleis- ja monialajärjestöistä. Toimikaudeksi on kaavailtu paria-kolmea vuotta. Kaikki hyötyvät Viestintäyhteistyön rakentaminen on ollut vaivatonta, sillä yhteistyöstä hyötyvät sekä RAY että järjestöt. RAY saa tuotua paremmin esiin sitä, mihin sen liikevoitot käytetään. Yhteistyöjärjestöt taas saavat toiminnalleen lisänäkyvyyttä. Mielenterveyden Keskusliitolle lähteminen mukaan yhteistyöhön oli helppo päätös. RAY:n tukemalla toiminnalla on suuri merkitys mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille sekä heidän omaisilleen. On tärkeää tehdä näkyväksi sitä, mihin RAY:n tuotot käytetään, viestintäpäällikkö Inkeri Aalto kertoo. Nuorten Ystävien viestintäpäällikkö Jarno Kinnunen on myös ollut yhteistyöhön tyytyväinen. Keväällä toteutettu Ajan antajat -sarja Ylen Aamu-tv:ssä, joka esitteli järjestöjen toiminnassa mukana olevia ihmisiä, antoi meille erinomaista näkyvyyttä valtakunnallisesti. Vaikka kokemukset kuluneesta vuodesta ovat olleet positiivisia, odotuksia tulevillekin vuosille on jo herännyt. Vanhustyön Keskusliiton viestintäpäällikkö Leena Valkonen kaipaisi jatkossa esimerkiksi päättäjille ja suurelle yleisölle suunnattua kampanjointia järjestötyön esiin nostamiseksi. Syksyllä Pajatson MM-kisat Helpoimmaksi tavaksi toteuttaa yhteistä näkymistä ovat osoittautuneet erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat. Terve SOS-messuilla toukokuussa RAY oli mukana yhteisosastolla Punaisen Ristin ja Näkövammaisten Keskusliiton kanssa. Syksyllä ovat edessä RAY:n isännöimät Pajatson MM-kisat, joissa yhteistyöjärjestöjä on mukana kymmenellä aluemestaruuspaikkakunnalla. Yhteistyön laajin tuote on tähän mennessä kuitenkin ollut RAY tukee -merkin ympärille rakennettu markkinointiviestintäkampanja Peleistä on iloa meillekin. Vuoden alusta lähtien avustusta saavien järjestöjen käytössä onkin esimerkiksi ollut maksuttomia kampanjajulisteita. Yhteistyöjärjestöjen käyttöön on tuotettu muutakin RAY tukee -kampanjamateriaalia, joita ne voivat hyödyntää tilaisuuksissaan. Tänä syksynä RAY tukee -kampanjointi laajenee edelleen RAY:n Pottija Täyspotti-pelisaleihin, joihin kaikki avustuksensaajat ovat tervetulleita esittelemään toimintaansa (mahdollisuudesta lisää lehden uutispalstalta s. 7.). Raytukee.fi Kirjoittaja vetää RAY:n ja järjestöjen välistä viestintäyhteistyöryhmää. Tukipotti 3/

12 Järjestöjen pysyttävä Ajassa mukana Suuri Eläkeliitto ja pieni Aivovammaliitto saavat RAY:n yleisavustusta. Koska koko maailmaa ei voi muuttaa, toiminnassa on osattava keskittyä oleelliseen. Teksti: Marjo Tiirikka Kuvat: Jari Härkönen 12 Tukipotti 3/2009

13 Iso voi oppia pieneltä ja päinvastoin. KUN KAKSI toisilleen ennestään tuntematonta järjestöjohtajaa kohtaavat, puheelle ei meinaa loppua tulla. Toiminnan vertaileminen osoittaa, että vaikka kohderyhmät ovat erilaiset, perusjärjestötyö on hyvin samankaltaista. Yksi suuri ero kuitenkin löytyy. Eläkkeellä olemista pidetään pääsääntöisesti mukavana asiana, kun on aikaa tehdä mitä vain. Aivovammaliiton jäsenet ovat puolestaan joutuneet kokemaan vakavan trauman. Vammautuneet ovat saattaneet joutua luopumaan asemastaan yhteiskun nassa, eivätkä he välttämättä enää kykene opiskelemaan tai työntekoon. Uudet työntekijämmekin käyvät shokki vaiheen läpi ymmärrettyään, että kuka vain meistä voi vammautua viiden minuutin kuluttua, Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam kuvailee. Aivovammaliittoon kuuluu 9 jäsenyhdistystä, joissa jäseniä on Toiminnanjohtajan mukaan jäsenistön odotukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Henkilöstökuluja on moitittu suuriksi, mutta saman hengenvetoon toivotaan toimistoväen kuntouttavan Järjestöt numeroina kaikki aivovammautuneet, kouluttavan alan ammattilaiset, hoitavan asianajotyöt ja etsivän vielä tarvittavat yhteistyökumppanit. Pienessä järjestössä meidän on mietittävä hyvin tarkkaan, mitä voimme tehdä ja mitä emme. Palvelujen tuottaminen ei ole meidän työmme, vaan meidän pitää pysyä tiukasti kansalaistoiminnassa tukemassa vertaisuutta ja yhdessä tekemistä. Vuonna 1970 perustetussa Eläkeliitossa roolit ovat ennättäneet muokkautua, mutta rajanvetoa ja rajaamista vaaditaan sielläkin. Meidän on tiukasti valvottava esimerkiksi sitä, että vapaaehtoisille ei yritetä siirtää tehtäviä, jotka kuuluvat ammattihenkilöstölle. Paineet ovat kovat ja kovenevat kaiken aikaa, Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen toteaa. Toiminta edellä Aivovammaliitto Perustettu Piirejä - 20 Jäsenyhdistyksiä Eläkeliitto Jäseniä (2008) Toimihenkilöitä 3 + kaksi 8 yleisavustuksen aluesihteeriä piirissä RAY:ltä yleisavustusta (2009) euroa euroa RAY-tuet yhteensä (2009) euroa euroa Aivovammaliitossa ja Eläkeliitossa RAY:n yleisavustukset käytetään pääosin henkilöstökuluihin, tiedotukseen, jäsenpalveluihin, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen. Aivovammaliitossa yleisavustusta käytetään myös tilavuokriin. Eläkeliitto omistaa itse toimitilansa. Hallintokulut ovat meillä minimissään: toiminnanjohtajana hoidan lisäksi tiedottajan, henkilöstö- ja talouspäällikön työt. Olen tyytyväinen siihen, että meillä mennään toiminta edellä, ei hallinto edellä. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja vastaan jaksamisessa ja ideoimisessa. Silloin lisäapu on tarpeen, Sirkku Lindstam sanoo. Kun Lindstam aloitti kolme vuotta sitten Aivovammaliiton toiminnanjohtajana, toimintasuunnitelma oli lähinnä tapahtumakalenteri. Tänä vuonna toimintakertomus ilmestyi painettuna ensimmäisen kerran, ja toimintaa suunnitellaan kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Ensimmäinen pitkäjänteisyyttä lisäävä strategia on työn alla: Lindstam laatii sen opinnäytetyönä ylempää ammattikorkeakoulun tutkintoa varten. Tällä hetkellä tavoitteemme on saada yhdistystoiminta toimivaksi, sillä ainoastaan yksi yhdistys toimii mallikelpoisesti. Toimintaa tuetaan yhdistysvierailuin ja koulutuksin. Toinen tärkeä tehtävämme on vahtia, että aivovammatietous menee eteenpäin, Lindstam kertoo. Eläkeliiton toiminnan kivijalkana on 20 piiriä sekä 413 yhdistystä, joissa lähes kaikissa toiminta on aktiivista. Jäseniä on tällä hetkellä liki Jäsenmäärän jatkuva kasvaminen tuo lisähaasteita Eläkeliiton pienelle keskusorganisaatiolle. Olemme aloittaneet hallintojärjestelmän kehittämisen prosessikuvauksilla. Tarkoitus on erottaa oleellinen epäoleellisesta. Tähän saakka pelastuksemme ovat olleet terveet ja hyvät rutiinit sekä kentän vankka sitoutu- Tukipotti 3/

14 On hyvä, että RAY pakottaa katsomaan peiliin. Sirkku Lindstam minen ja järjestöosaaminen. Tilannetta auttaa myös se, että keskustoiminnon työtä on organisoitu uudelleen perustamalla muun muassa johtoryhmä, Jukka Salminen kertoo. Eläkeliiton liittokokous hyväksyy strategiset tavoitteet aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sieltä ne ujutetaan konkreettisina tavoitteina vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. Suurin haasteemme on, miten pystymme palvelemaan sirpaloituvaa jäsenkuntaamme: eri eläkeläispolvien odotukset poikkeavat toisistaan ja eri-ikäisillä elämäntilanteet ja -tyylit vaihtelevat, Salminen kertoo. Mittarit hakusessa RAY odottaa avustusta saavilta järjestöil tä tuloksia ja vaikutuksia. Tämän vuoksi toimintaa pitää pystyä arvioimaan. Tunnustan, että meillä järjestöissä on vähän taipumusta jeesusteluun ja itsekehuun. Kun jostain tapahtumasta tulee kehuja, kuljemme rinta rottingilla. Tässä mielessä olen tyytyväinen, että RAY pakottaa selvityksiä vaatiessaan katsomaan peiliin, Lindstam sanoo. Minäkin olen valvonut monia öitä RAY:lle selvityksiä kirjoittaessani. On kuitenkin hyvä asia, että asioita Yleisavustusremontti käynnissä RAY tarkistaa parhaillaan avustuslinjauksiaan. Suurin remontti kohdistuu tässä vaiheessa yleisavus tuksiin, joihin käytetään viidennes RAY:n avustuspotista. YLEISAVUSTUSTEN UUSIA kriteerejä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 avustuksiin. Tällä hetkellä yleisavustusta saa 205 sosiaali- ja terveysjärjestöä. Yleisavustuskriteerien tarkentamisen taustalla on se, että nykyinen yleisavustuskokonaisuus ei kaikilta osin ole looginen ja yhteneväinen. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että avustuksensaajat ovat tulleet RAY-tuen piiriin eri aikoina. Lisäksi jaettava avustuspotti pienenee ainakin parina seuraavana vuonna noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Pelituotot halutaan kohdistaa jatkossa aiempaa tuloksellisemmin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. RAY tähtää myös yhä läpinäkyvämpään ja tasapuolisempaan avustustenjakoon. Olemme pohtineet, mikä on RAY:n avustamisen kannalta relevantti toimijoiden määrä eri toimialoilla. Onko järkevää, että RAY:n avustusten piirissä on tai sen piiriin haluaisi vaikkapa 20 aivan saman asian parissa työskentelevää järjestöä? Tällöin päällekkäisen työn vaara on ilmeinen, osastopäällikkö Mika Pyykkö kertoo. Mukaan voi tulla uusiakin toimijoita. Esimerkiksi voisimme tukea enemmän niitä lapsiperheitä, joilla menee huonosti. Yhtä lailla pitäisi jatkossa pystyä vahvistamaan ehkäisevän työn roolia. Monet tämänhetkiset ongelmat ja sairaudet olisivat pitkälle ehkäistävissä. Maantieteellinen kattavuus on niin ikään tärkeää, Pyykkö sanoo. RAY kiinnittää jatkossa erityisesti huomiota järjestöjen toiminnan sisältöön, laatuun, tuloksiin ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Nämä kriteerit pysynevät jatkossakin samoina, mutta pohdimme niiden keskinäistä painoarvoa: ovatko kaikki samanarvoisia vai pitäisikö jotain kenties painottaa. Järjestöt mukaan tekemään tulevaisuutta RAY on jo pitkään peräänkuuluttanut aitoa keskustelua sekä järjestöjen välillä että järjestöjen sekä kuntien kesken siitä, mihin avustuseuroja kannattaa tulevaisuudessa suunnata. Mitään valmiita vastauksia RAY:ltä ei löydy. Ensi vuoteen ei enää pysty vaikuttamaan, mutta pitääkin katsoa asioita vaikka vuoteen 2015: millainen maailman silloin halutaan olevan, ja mitä sen saavuttamiseksi pitäisi yhdessä tehdä. Järjestöt voisivat keskenään miettiä, mikä on kenenkin toimialue ja keskittyä siihen. 14 Tukipotti 3/2009

15 pistetään pohtimaan syvällisemmin, Salminen kertoo. Aivovammaliitossa arviointi tarkoittaa tällä hetkellä vielä sitä, että toimintasuunnitelmaa verrataan toimintakertomukseen. Toiminnanjohtaja iloitsee, että moni asia on toteutunutkin. Laajemmin tuloksia tai vaikutuksia ei vielä voi arvioida, koska selkeät mittarit puuttuvat. Toisaalta meillä on vielä tekemistä perustyössäkin, Lindstam pohtii. On totta, ettei oikoteitä ole. Järjestötoiminnassa edetään vaiheittain ja se on rahoittajan ymmärrettävä. Meillä on 1970-luvulta asti kerätty systemaattisesti tietoa. Altistamme itsemme ulkoiselle arvioinnille 5 6 vuoden välein. Toimintakertomukseen olemme panostaneet toden teolla. Järvi-hankkeessa tutkailimme toimintakertomusta nimenomaan kokonaisarvioinnin välineenä, Salminen kertoo. Tuntosarvet koholla Molempien toiminnanjohtajien mielestä järjestöväen on aktiivisesti seurattava toimintaympäristön muutoksia. Järjestö ei voi elää omaa elämäänsä vaan meidän pitää olla herkkänä sille, mitä muualla tapahtuu. Se on meidän ammattilaisten, ei hallitus- tai luotta musväen tehtävä, Sirkku Lindstam sanoo. Ympäristöstä kiirivät viestit ja kyky lukea niitä voivat johtaa uusien toimintamallien syntymiseen. Esimerkiksi kentältä kantautui huolta siitä, miten vapaaehtoinen voisi tukea ikäihmistä kuoleman kohtaamisessa. Saimme RAY:lta rahoitusta tähän liittyvään hankkeeseen. Jotta uusi toimintamalli tulee osaksi perustoimintaa, se edellyttää usein ensin hanke- tai projektirahoitusta, Salminen kertoo. Järjestöjohtajat ovat nopeasti löytäneet yhteisen sävelen: keskustelu on avannut jopa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Eläkeliiton jäsenissä tai heidän läheisissä saattaa olla aivovammautuneita. Aivovammaliitto voisi hyödyntää pitkään toimineen Eläkeliiton toimintatapoja. Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen vaan voi ottaa mallia muilta. Lähetänkin sinulle heti tuoreen järjestöoppaamme. Sitä paitsi keksin yhden hankkeen, johon teidänkin ehkä kannattaisi tulla mukaan, Jukka Salminen innostuu. RAY tukee niitä, joilla menee huonosti. Yhtä lailla pitäisi pystyä vahvistamaan ehkäisevän työn roolia. Avustuksia halutaan ohjata perinteiseen järjestötyöhön, jossa korostuvat vapaaehtoistyö, osallistuminen ja vertaistuki. Myös toiminnan suunnitelmallisuus on tärkeää. Järjestöjen pitäisi olla vahvasti tekemässä tulevaisuutta, eikä vain reagoimassa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin jälkijättöisesti vasta kun ongelma on jo syntynyt. Selvitys toi puutteita esiin Pohjatyönä yleisavustusremontille RAY selvitti keväällä yleisavustusta Kuva: Shutterstock saavien järjestöjen toiminnan sisältöä, varallisuustilannetta, toimintaa suhteessa kuntien järjestämisvastuuseen sekä avustusten kilpailuvaikutuksia. Selvitys perustui paitsi kirjallisiin lähteisiin, myös keskusteluihin järjestöväen kanssa. Selvityksessä kävi ilmi muun muassa, että jotkut avustuksen saajat toteuttavat yleisavustuksilla asioita, joita toinen toteuttaa yleisavustusten lisäksi myönnettävillä kohdennetuilla toiminta-avustuksilla. Tämä vaatii Pyykön mukaan RAY:ltä linjojen selkiyttämistä. Epätasapainoa oli myös siinä, että joillain substanssialueilla yleisavustuksen piirissä on sekä alueellisia että paikallisia toimijoita, kun pääsääntöisesti yleisavustuksia myönnetään valtakunnallisille järjestöille. Avustukset kuitenkin käytetään yleisesti sillä tavoin kuin ne säädösten mukaan on käytettävä. Toteutuneen toiminnan seurannassa ja arvioinnissa monilla järjestöillä on sen sijaan vielä paljon kehitettävää. Pyykkö ottaa tästä syyt RAY:n niskoille. RAY ei ole kyennyt antamaan selkeitä ohjeita siihen, miten seurantaa ja arviointia pitäisi tehdä. Kun tämä Tukipotti 3/

16 saadaan kuntoon, voimme muun muassa kierrättää hyviä toimintatapoja ja paljastaa mahdolliset sudenkuopat, joihin kaikkien ei tarvitse langeta. Pyykkö myöntää, että myös RAY:n niskaan puhalletaan: sosiaali- ja terveysministeriö on kehottanut RAY:tä tehostamaan seuranta- ja arviointikäytäntöä. STM:n pitäisi puolestaan pystyä osoittamaan valtioneuvostolle, mitä RAY-avustuksilla saadaan aikaan. Voiko järjestöväen jaksamista edistää? Avustuksensaajien ammattitaito osoittautui selvityksessä hyväksi. Erityisen hyvää on asiantuntijuus ja verkostoituminen. Samoin hallitaan kohderyhmätietouden levittäminen, hallintopalvelujen tuottaminen ja edunvalvonta. Yleisimmin puutteita osaamisessa löytyy toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa sekä joiltakin osin taloushallinnossa. Voimme pohtia, pitäisikö RAY:n tarjota koulutusta, vai pitäisikö järjestön itse avustuksen turvin hakea tarvitsemaansa koulutusta muualta. Keskustelujen myötä esille nousi Yleiset edellytykset yleisavustuksen myöntämiselle: Toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Toiminnan on edistettävä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Toiminnan on tuettava RAY:n avustusstrategian tavoitteita. Toiminta ei saa kuulua valtion tai kuntien lakisääteisiin tehtäviin. Myönnetty avustus ei saa aiheuttaa kilpailuhaittaa. Toiminnan arvioinnin kohteena: Toiminnan yhteiskunnallinen merkitys Toiminnan suunnitelmallisuus, vakiintuneisuus ja laatu Toiminnan tulokset ja vaikutukset Toiminnan laajuus laajemminkin RAY:n mahdollisuudet täydentää varsinaista avustustoimintaa erilaisilla tukipalveluilla. Vaadimme yhä suunnitelmallisempaa ja tuloksellisempaa toimintaa avustuksensaajilta. Tämän vuoksi meidän olisi syytä pohtia, pitäisikö RAY:n tehdä jotakin erityistä järjestöjen työntekijöiden osaamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. RAY haluaa järjestöjen tekevän info aktii visesti yhteistyötä. Esille nousi sekin, pitäisikö meidän tarjota järjestöille enemmän areenoja, joissa syntyisi luonnollista vuorovaikutusta, joka puolestaan luo edellytyksiä todelliselle yhteistyölle, Mika Pyykkö kertoo. Mitä mieltä yleis avustusremontista? Sirkku Lindstam, toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry Suhtaudumme tarkistukseen samoin kuin yleensäkin RAY:n ohjeisiin: toimimme niiden mukaan. Minusta toimimme yhteistyössä päärahoittajamme kanssa ja siksi kuuntelemme ennakoidenkin mihin suuntaan ollaan menossa. Näin meille ei tule yllätyksiä. Pienenä järjestönä voinemme olla tässä joustavampia kuin ehkä jotkut toiset, Sirkku Lindstam sanoo. Jukka Salminen, toiminnanjohtaja, Eläkeliitto Suhtaudumme asiaan myönteisesti. Prosessi oli hektinen ja osin hämmentäväkin. Käynnistetyn prosessin aikana tarkastelimme asioita osin eri näkökulmasta ja osin nousi jopa uusia asioita esille. Prosessin aikana tuli tunne, että emme olleet tehneet arviointi- ja seurantatyötä ja kehittäneet sitä vuosikymmeniä turhan takia ja vain itseämme varten. Keskusteluvaihe osoittautui merkittäväksi ja tulokselliseksi. Olemme jo hyödyntäneet prosessin aikana syntyneitä tuloksia perustyössämme: tarkentaneet, karsineet, ottaneet uusia asioita esille. 16 Tukipotti 3/2009

17 Näin avustushakemus käsitellään RAY:ssä RAY:lle toimitettu avustushakemus käy läpi monta vaihetta ennen kuin lopullinen avustuspäätös syntyy. Teksti: Marika Leed Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä RAY:n johtokunta KUN HAKEMUS saapuu RAY:hyn, se leimataan RAY:n kirjaamossa saapumisajan todentamiseksi. Tämän jälkeen hakemukset toimitetaan sihteerille, joka tarkistaa, että hakemus on saapunut määräajassa. Sihteeri myös päivittää järjestön yhteystiedot sekä skannaa hakemusasiakirjat sähköisiksi. Avustusvalmistelija tarkastaa, että hakemus täyttää sille asetetut muotoseikat eli että hakemus on allekirjoitettu ja avustuksen käyttötarkoitus sekä haettu euromäärä on ilmoitettu. Mikäli jokin näistä puuttuu, hän pyytää täydennyksen. Avustusesityksen synty Kaikki avustushakemukset käsitellään laajemmissa tiimeissä, joita vetävät avustusvalmistelijat. Tiimit muodostuvat RAY:n tulosalueista, joita ovat erityisryhmien asuminen, kuntoutus, kansalaisjärjestötoiminta, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta, kansanterveysongelmien ehkäisy, päivä- ja työtoiminta sekä kriisiauttaminen. Avustusvalmistelija tekee ennen tiimejä alustavan avustus- tai hylkäysesityksen kohteista, joista hän pystyy tekemään sen ilman tiimin kuulemista. Tiimeissä pyritään eliminoimaan mahdolliset päällekkäisyydet ja haetaan yhteistä linjausta ja näkemystä käsiteltävän kokonaisuuden hankkeille. Tiimi käsittelee ja priorisoi hankkeet ja kokoaa kyseisen tulosalueen esityksen. Tiimien jälkeen avustusesityksen käsittely siirtyy valmistelevaan työryhmään. Siinä puhetta johtaa osastopäällikkö. Läsnä ovat myös valmistelupäällikkö, valvontapäällikkö ja avustusjohtaja. Ministeriön edustaja suorittaa laillisuusvalvontaa ja tiimivastaava toimii esittelijänä. Myös tarkastajat ovat tarvittaessa paikalla antamassa täydentävää informaatiota. Valmistelevassa työryhmässä käydään enää läpi kohteita, jotka halutaan erikseen nostaa käsittelyyn. Valmisteleva työryhmä nimensä mukaisesti valmistelee lopullisen esityksen RAY:n johtokunnalle. Johtokunta puolestaan esittelee avustusesityksen RAY:n hallitukselle. Ehdotuksesta päätökseen RAY:n hallitus kokoontuu perinteisesti kolme kertaa käsittelemään avustusesitystä. Se ottaa kantaa avustuskokonaisuuteen ja tekee tarvittaessa lisäkysymyksiä linjauksista ja niiden perusteluista. Viimeisessä kokouksessa hallitus tekee lopullisen avustusesityksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Ehdotus julkaistaan RAY:n verkkosivuilla joulukuun puolivälissä. Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee avustusesityksen alkuvuodesta valtioneuvostolle. Lopullisesti avustuksista päättää valtioneuvosto tammihelmikuun taitteessa. RAY:n hallitus Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee avustusehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Avustukset RAY maksaa avustukset valvoo niiden käyttöä seuraa ja arvioi avustettavaa toimintaa Tukipotti 3/

18 Vieraskynä Tavoitteena kannattava toiminta Yritysten osuus toimialalla on kasvanut koko ajan. Sosiaalipalvelujen tuottaminen on perinteisesti kuulunut julkiselle sektorille. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus määritteli sosiaalipalvelujen järjestämisen entistä selkeämmin kuntien tehtäväksi. Toimialan rakennemuutos ilmeni 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa yritysten ja järjestöjen palvelutuotannon kasvuna. Nyt ollaan taas rakennemuutoksen kourissa. Kansantalouden tilinpitotietojen mukaan yritysten prosentuaalinen osuus toimialalla on kasvanut koko ajan joskin se on euromäärässä mitattuna vielä melko vaatimaton. Julkisen sektorin kasvu on jatkunut voimakkaana. Yritysten ja järjestöjen eli yksityissektorin osuus on kuitenkin jo lähes kolmasosa tuotettujen palvelujen arvosta. Sosiaalipalvelujen yrityssektorin kehitys on ollut varsin nousujohteista: 20 prosentin vuotuinen kasvu on jatkunut jo pitkään. Vuonna 2007 toimipaikkoja oli yli Nämä työllistivät lähes henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi lähes 900 miljoonaan euroon. Toimialan näkymiä Yritysten osuuden kasvu oli varsinkin vuonna 2006 huomattava johtuen muun muassa siitä, että palvelutuotantoa harjoittavat järjestöt yhtiöittivät palvelutoimintaansa. Suuntaus jatkunee muun muassa sen vuoksi, että verottaja katsoo niiden harjoittaman palvelutuotannon elinkeinotoiminnaksi ja siten veronalaiseksi. Yritystoimintaa edus tavat pääasiassa lasten ja nuorten laitokset, palvelutalot ja ryhmäkodit, lasten päivähoito sekä kotipalvelut. Henkilöstön ja liikevaihdon mittareilla tarkasteltuna palvelutalot ja ryhmäkodit -alaryhmä edustaa noin 45 prosentin osuutta. Kannattavuuden näkökulmasta parhaiten menestyvät lasten ja nuorten laitokset -ryhmään kuuluvat yritykset. Eniten yrityksiä on kotipalveluissa. Valtaosa, lähes 90 prosenttia sosiaalipalvelualan yrityksistä on pieniä, usein alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Toimialalle on kuitenkin käymässä samalla tavalla kuin terveysalan yrityksissä: muutama suuri yritys valtaa markkinaosuuksia. Tämä on mahdollista, koska niiden rahoitus on järjestyksessä. Niiden omistajina ja rahoittajina ovat kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat, jotka uskovat toimialan kannattavuuteen. Yrityksen pieni koko ei ole negatiivinen asia, päinvastoin, kunhan yritys on riittävän iso pystyäkseen toimimaan kannattavasti. Monet pienet yritykset ovat hyvin haavoittuvia, koska niiden toiminta on vieläkin yhden asiakkaan kunnan ostojen varassa. Pienten yritysten pitää uskaltaa kasvaa ja markkinoida rohkeasti osaamistaan ja palvelujaan. Ne eivät pysty kilpailemaan hinnalla suurten yritysten ja järjestöjen kanssa, joilla on pääomat kunnossa ja rahoittajat tukena. Pienten yritysten vahvuuksina ja kilpailuetuina ovat joustavuus, matala hierarkia, hyvä työvuorosuunnittelu ja monialaosaaminen sekä usein palvelun laatu. Liiketoimintaosaaminenkin alkaa olla kohdallaan monen kohdalla. Mikrokokoisen palvelutaloyrityksen keskimääräinen liikevaihto vuonna 2007 oli euroa, josta palkat veivät noin 60 prosenttia. Nettotulokseksi verojen jälkeen jäi noin euroa, joten suuresta voitontavoittelusta ei voi puhua pienten yritysten osalta. Monen yrityksen kohdalta luvut ovat vielä paljon lohduttomammat. Pienten yritysten kohdalla asenteellisesta termistä voittoa tavoitteleva olisikin syytä luopua ja puhua 18 Tukipotti 3/2009

19 Milj. Julkinen toiminta Yrityssektori Kolmas sektori ,5 % 3,9 % 17,2 % 6,1 % 18,5 % 8,6 % 18,3 % 11 % 17,3 % 12 % ,6 % 76,7 % 72,9 % 70,7 % 70,7 % Sosiaalipalvelujen tuotos Suomessa vuosina 1995, 2000, 2004 ja 2006 (Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus) kannattavasta toiminnasta. Myös julkisen tai kolmannen sektorin toimijan on huolehdittava siitä, että toiminta on kannattavaa - muuten sitä ei voi kehittää, ainakaan ilman tukea. Tasapuoliset toimintaedellytykset Palvelutuotannon todellisten kustannusten laskenta ja laatusuositukset tulisi ulottaa kaikille toimijoille. Nyt vain yksityissektori on silmätikun alla. Uudet yhtenäiset valvontakäytännöt lupaavat tähän muutosta ja kaikki toimijat pääsevät samalle viivalle. Myös lainsäätäjien ja laatuvaatimusten esittäjien tulee osallistua yhteisiin talkoisiin, jotta vaatimustaso ei karkaisi käsistä, sillä kohta yhdenkään pienen toimijan resurssit eivät riitä toimimaan kannattavasti, ellei kustannusten nousua saada vyörytettyä hintoihin. Oli palvelun tuottaja mikä taho tahansa, aina on kuitenkin löydyttävä Pienten yritysten kilpailuetuna on joustavuus, matala hierarkia ja moniosaaminen. maksaja. Useimmiten se olemme me kansalaiset. Nyt vaaditaan, että jo varsin pienessäkin yksikössä on sammutusjärjestelmä. Kohtuullista olisi, että turvallistavoitteen toteuttamiseksi yhteiskunnassa avustettaisiin näitä hankintoja tasapuolisesti. Nyt järjestötoimijat ovat avustusten piirissä, mutta yritykset jäävät paitsi isoista avustusprosenteista. Samoin on seinien rakentamisen laita. Sosiaalipalvelualan positiivinen kehitys edellyttää kunnilta pitkän tähtäimen suunnitelmia siitä, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitä palveluja muut tahot voivat tuottaa. Tietoisuus oman tuotannon kustannuksista on välttämätöntä, jotta vertailu onnistuu. Yritystoiminnalle myönteisen kunnan viesti pohjustaa uusien yritysten ja työpaikkojen perustamista. Kuntien palvelurakenneuudistuksen tuloksena kunnat yhdistävät voimiaan, jolloin ostajatahona on iso ja osaava hankintaorganisaatio. Se ostaa suurempia kokonaisuuksia eikä yksittäinen pieni yritys välttämättä pysty vastaamaan tarjouspyyntöön. Yhteistyö ja verkostoituminen oman toimialan yritysten kanssa onkin viime aikoina lisääntynyt. Tätä suuntausta tulee kannustaa ja tukea. Myös yritysten ja järjestöjen välisen yhteistyön lisääminen avaisi varmasti uusia mahdollisuuksia. Riitta Kettunen yritysasiantuntija ja sosiaalipalvelujen toimialapäällikkö, Etelä-Savon TE-keskus, Mikkeli Tukipotti 3/

20 Yleisavustusten hakeminen ja raportointi edellyttävät, että järjestöjen kirjanpitokäytännöt sovitetaan jo ensi vuodesta lähtien RAY:n uudistu neisiin haku- ja selvityskäytäntöihin. Teksti: Kristian Seemer Kuvitus: Pauliina Sjöholm Kuvat: Shutterstock Kirjanpitokäytännöt kuntoon Kirjoittaja työskentelee ylitarkastajana RAY:n avustusosastolla. VIIME SYKSYNÄ uusittu yleisavustusten toimintaselostelomake (RAY3706) pyysi ensi kertaa hakijoita erittelemään haettavan rahoituksen toiminnoittain kymmeneen eri alakohtaan. Erittelyn kohteena ovat muun muassa hallintokulut, tiedotus- ja viestintäkulut sekä vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kulut. RAY:ltä yleisavustusta saavien järjestöjen tulee laatia ensi vuoden talousarvio lomakkeen erittelyä noudattaen. Jaottelua tulee noudattaa siltä osin kuin järjestöllä on hakemuslomakkeessa ilmoitettuja toimintoja yleishyödyllisessä toiminnassaan. Kirjanpidon raportoinnin puolestaan tulee vastata talousarviota eli yleisavustusten hakulomaketta lähtien. Myös uuden tilikartan tulee olla tähän mennessä valmis. RAY:lle riittää, että toiminnoista, joihin käytetään RAY-avustuksia, raportoidaan siihen kohdistuvat tuotot, henkilöstökulut ja muut kulut. Eli vaikka yleisavustuslomakkeen erittely sisältää tarkempaa jaottelua, emme 20 Tukipotti 3/2009

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/10 10.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/10 10.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) 10 oikaisuvaatimus sosiaali- ja terveyslautakunnan avustuspäätöksestä HEL 2015-000560 T 02 05 01 00 Päätösehdotus päättää hylätä Suomen Punaisen Ristin Helsingin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh. 050 520 1275 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh. 050 520 1275 etunimi.sukunimi@espoo.fi 09.06.2015 Sivu 1 / 1 2688/02.05.01/2015 63 Espoon sosiaali- ja terveystoimen avustusperiaatteet vuodelle 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh. 050 520 1275 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Hyvinvointia kohtaamisesta

Hyvinvointia kohtaamisesta Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 9.-10.2.2009 Turku Hyvinvointia kohtaamisesta Ilkka Repo avustusvalmistelija 09 4370 2798 ilkka.repo@ray.fi www.ray.fi Avustusosasto, Ilkka Repo, 10.2.2009

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva lausunto

Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva lausunto 1 Lausunto 1 (7) kirjaamo@intermin.fi lainsaadantoyksikko_poliisiosasto@intermin.fi kirjaamo@stm.fi Viite: SMDno-2015-1557 ja STM 3351/2015 Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva

Lisätiedot

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi.

Yleisavustusta saavat järjestöt eivät voi kohdistaa edellisessä kappaleessa mainittuja yleiskuluja Ak- ja C-avustusten kuluiksi. 1 (6) Yleiskulujen Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä tämän ohjeen mukaisesti yleiskuluja. Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

RAY:n yhteiskuntavastuu 2004. 16.6.2005 RAY, Saija Hotti

RAY:n yhteiskuntavastuu 2004. 16.6.2005 RAY, Saija Hotti RAY:n yhteiskuntavastuu 2004 1 Miksi RAY julkaisee yhteiskuntavastuuraportin? Vastuullisuus on edellytys rahapelitoiminnan järjestämiselle yhteiskunnan antamalla yksinoikeudella Mukana jo toiminnan perusperiaatteissa

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia

Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen markkinointi: valistusta vai vaikuttamista?

Yhteiskunnallinen markkinointi: valistusta vai vaikuttamista? Yhteiskunnallinen markkinointi: valistusta vai vaikuttamista? Marja Konttinen Viestintäpäällikkö (avustustoiminta), RAY 22.11.2012 Marja Konttinen, 22.11.2012 1 Aiheena tänään Pari sanaa RAY:stä Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Avokuntoutuksen aika on tullut

Avokuntoutuksen aika on tullut Avokuntoutuksen aika on tullut Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Janne Jalava, 27.8.2015 1 Tehdään selvä ero Kela-kuntoutukseen Selkeä ero on tehtävä lakisääteisen ja RAY-rahoitteisen toiminnan

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus

Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus yöryhmä 3 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta kuntoutuksessa Erikoistutkija, V, KM Minna Kuntoutuspäivät 10.3.2014 Messukeskus,

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon lakimies Seppo Savolainen 10.5.2012 Jyväskylä Käsitteet sotainvalidi ja veteraani sotainvalidi on henkilö, jolla on Valtiokonttorin

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry

Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry 7.4.2016 Ilkka Repo 1 Agenda 1. RAY kuulumisia rahamonopoliyhtiöiden fuusio 1. Lähtökohta 2. Ratkaisu

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistukset

Kuntoutuksen uudistukset Kuntoutuksen uudistukset 1 Kuntoutuksen verkosto KUVE 10.2.2016 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelan kuntoutuksen uudistukset Tilastotietoja 2014 ja 2015 Mikä muuttuu? Uudistukset lainsäädännössä Miten harkinnanvaraisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot