6/2012. CP-Lehti. Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2012. CP-Lehti. Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32"

Transkriptio

1 6/2012 CP-Lehti Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32

2 Suomen CP-liitto ry Finlands CP-förbund rf & the Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, Helsinki puh fax (sähköposti muodossa Keskustoimisto Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Puh. (09) Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puh. (09) Järjestöpäällikkö Minna Teiska Puh. (09) Talouspäällikkö Tuula Kautiainen Puh. (09) Taloussihteeri Pirjo Sweins Puh. (09) Tiedottaja Sini Pälikkö Puh. (09) Sopeutumisvalmennus, kurssisihteeri Anne Heiskanen Puh. (09) Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula Puh. (09) Aikuistoiminta, suunnittelija Ismo Kylmänen Puh. (09) MMC- ja hydrokefaliatoiminta, suunnittelija Petra Peltonen Puh. (09) Liikunta- ja nuorisotoiminta, suunnittelija Anu Patrikka Puh. (09) Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo Puh. (09) Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury Puh Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku (myös ruotsinkieliset jäsenpalvelut, svenskspråkig betjäning för medlemmar) Puh. (02) Elina Seppänen, Isokatu 47, Oulu Puh Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere Puh. (03) Merja Partanen, Teletie 4-6, Kuopio Puh. (017) Palvelutoiminta Päivätoiminta, Malmin kauppatie 26, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaana Raitio Puh. (09) Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaakko Harju Puh. (09) Palveluasunnot Turku/Halinen, Paavinkatu 14 D 15,20540 Turku Vastaava ohjaaja Anne Holmberg Puh Puhetupakeskus, Malmin kauppatie 26, Helsinki Tulkkipalveluvastaava Heli Honko- Pekkarinen Puh Muu toiminta Itsenäiseen elämään sopivin palveluin, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Sari Laiho Puh Projektityöntekijä Merja Marjamäki Puh Työharjoittelu portti työelämään, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Kirsi Tuovinen Puh Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen Puh Mukaan Liikun Opin Osallistun, Asemakatu 11 B, 3 krs Jyväskylä Projektipäällikkö Elina Hakkarainen Puh Projektitutkija Piritta Asunta Puh Tue toimintaamme Nordea IBAN FI (Rahankeräyslupa: 2020/2011/3830) Kiitos kun tuet...

3 Tässä numerossa Pääkirjoitus...4 Tomi Kaasinen KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Vieras Bangladeshistä...4 Jukka Kumpuvuori HENKILÖKOHTAINEN APU... 7 Henkilökohtaisen avun päivät puhutti...7 Jukka Kumpuvuori Klaarasti avusta hoivaan...10 Jukka Kumpuvuori Tuu apuun -miniseminaari...12 Tapio Pehto & Tero Vilpponen SARJANKUVAN MAAILMA Cepen synty...14 Janne Valkeejärvi Cepe...15 Satu Cozens SOPEUTUMISVALMENNUS 40 VUOTTA lona Toljamo TIEDE & TUTKIMUS ILiikunnan tukiopetuksesta...17 Piritta Asunta LIIKUNTA CP-Boccia 2012 kooste...18 Minna Teiska Tanssii ihmisten kanssa...24 Janne Pullinen VAMMAISPALVELUT Henkilökohtaisen avun toteuttamistavat liikuntavammaisten ihmisten elettyjä kokemuksia osallisuuden toteutumisesta...26 Mari Kivistö Turun invakuljetuspalveluissa kuhisee Tiina ja Jukka Kumpuvuori VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 32 Porin Promenadikeskuksessa...32 Ulla Pelkkikangas Moijalan avoimet ovet...34 Anne Heiskanen & Ismo Kylmänen Petteri Pyörätuoli ilahdutti Huhtarinteen päiväkodin lapsia...35 Minna Teiska Kuulumisia valtakunnallisilta syyspäiviltä...37 Sari Holappa CP-liiton syyspäivät avustajan silmin...40 Atte Antila LAINSÄÄDÄNTÖ Tuettu päätöksenteko rajoittamista vai tukemista...42 Jukka Kumpuvuori YHDISTYSTOIMINTA Leiritunnelmissa Pikkusyötteellä...46 Janina Juntunen Liikunnan riemua Seinäjoella...49 Roope Järvinen TUETUT LOMAT Haettavat lomat Elina Seppänen Tuettu perheloma on pelkästään lomaa...54 Jenna Haanpää Tuetun loman kuulumisia Härmästä...56 Ulla Pelkkikangas TYÖ & ELÄMÄ Reilu rekrytointi uusia menetelmiä työnhakuun...65 Kirsi Tuovinen Työharjoittelu portti työelämään...67 Kirsi Tuovinen MMC HC Vertaistuki voimaannuttava matka...69 AJASSA In Memoriam Sylvi Montonen...71 Etelä-Saimaan CP-yhdistys ry Moijala sai diasarjalahjoituksen...72 Sini Pälikkö Tuu apuun Tapio Pehto Porin Promenadikeskuksessa Ulla Pelkkikangas 32 Syyspäivillä Sari Holappa Leiritunnelmia Janina Juntunen 46 CP-LEHTI CP-, MMC-ja hydrokefalia vammaisten jäsenlehti Julkaisija Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen ja Sini Pälikkö Tilaukset ja osoitteenmuutokset Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, (09) Kansikuva Markus Maury Paino Forssa Print ISSN-L Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. CP-lehti on jäsenlehti joka sisältyy perittävään jäsenmaksuun. Lehden voi tilata myös äänilehtenä (Daisy-tallenne). Ilmestyy näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35 ) tai kestotilauksena (30 ) CP-lehti vuosikerta Lehti Aineistopäivä Ilmestymis päivä 1/ / / / / /

4 4 PÄÄKIRJOITUS CP-LEHTI 2012:6 MITÄ TULI TEHTYÄ? Näin vuoden loppupuolella on hyvä katsoa taaksepäin ja hetki miettiä kuluneita kuukausia. Vuoteen on mahtunut taas monenlaisia asioita ja tapahtumia. Omia tekemisiään on kuitenkin hyvä tarkastella useamminkin kuin kerran vuodessa. Järjestöjen toiminnan merkittävin rahoittaja,rahaautomaattiyhdistys, on kehittämässä edelleen seurantajärjestelmiään. Tätä kehittämistyötä uusien seurantajärjestelmien suhteen RAY tekee yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja kehittämistyö tapahtuu portaittain ensi vuodesta alkaen. Avustusten seurantavelvollisuus perustuu lakiin, rahapeliyhteisön on huolehdittava avustusten asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla avustusten käyttö- ja seurantatietoja. Mutta seurantajärjestelmien kehittämistä ja niiden kehittymisen kautta saatavia etuja voidaan tarkastella muistakin näkökulmista kuin pelkästään rahoittajan lakimääräisestä valvontavelvollisuudesta. Raha-automaattiyhdistys saa seurantatiedon kautta tietoa sen avustamien toimintojen tuloksista ja vaikutuksista. Tätä tietoa RAY tarvitsee jakoehdotuksiaan valmistellessaan ja avustuksia suunnatessaan, sekä osoittaessaan avustusjärjestelmän yhteiskunnallista merkitystä. On tärkeää, että Raha-automaattiyhdistys, yhteistyössä järjestöjen kanssa, pystyy osoittamaan sen, että avustuksiin käytetyt rahat todella luovat yhteiskunnassamme hyvinvointia. Näin varmistetaan avustustoimintaan käytettävissä olevien varojen kestävä ja pitkäjänteinen kasvu ja samalla järjestötyö kehittyy yhä paremmin vastaamaan ihmisten tarpeita. Seurantaan liittyy kiinteästi arviointi. Arvioinnin avulla saadaan tietoa toiminnasta, toimintaan liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan tuloksista, vaikutuksista ja hyödyllisyydestä. Viime vuoden keväällä toteutetusta kyselystä arvioinnin tilasta järjestöissä ilmeni, että arviointikäytännöt järjestöissä ovat hyvin vaihtelevia ja yhteistä kehittämishankkeiden arviointikulttuuria ei sosiaali- ja terveysjärjestöihin ole muodostunut. Kuitenkin järjestöissä suhtaudutaan arviointiin lähtökohtaisesti positiivisesti. Osittain arvioinnin suorittamista haittaa resurssien puute, mukana on myös jonkin verran osaamisen puutteita. Arviointi voidaan toteuttaa ulkopuolisella arvioitsijalla tai itsearviointina. Raha-automaattiyhdistys kannustaa järjestöjä arvioimaan toimintojaan mutta ei edellytä käytettäväksi mitään yksittäistä tapaa tai mallia arvioinnin toteuttamisessa. Oleellista arviointimenetelmää valittaessa on se, että arviointi vastaa järjestön omiin tarpeisiin ja tuottaa hyödyntämiskelpoista tietoa toiminnan kehittämiseksi. Arvoinnin tulisi olla osa koko työyhteisön sekä jokaisen työntekijän työkulttuuria. Yksittäisten toimintojen kehittymisen lisäksi arvioinnin kautta tuetaan koko organisaation oppimista. Arvioinnin kehittämiseen Suomen CP-liittokin tulee jatkossa panostamaan entistä enemmän. Kiitän kaikkia CP-lehden lukijoita kuluneesta vuodesta. Toivotan omasta puolestani Teille kaikille oikein rauhallista joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta 2013.

5 CP-LEHTI 2012:6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 5 Kuvassa vasemmalla Jibon Gomez, Ismo Kylmänen, Tiina ja Jukka Kumpuvuori. Vieras Bangladeshista Teksti ja kuva: Jukka Kumpuvuori Suomen CP-liiton aikuistoiminta sai vieraan kaukomailta syyskuussa. Tuolloin aikuistoiminnan puheenjohtaja Tiina Kumpuvuori, suunnittelija Ismo Kylmänen, ja OTM Jukka Kumpuvuori tapasivat Jibon William Gomesin, joka työskentelee suomalaisen Abilis-säätiön maavastaavana Bangladeshissa. Abilis tukee kehitysmaiden vammaisten järjestöjä. Maailman vammaisista ihmisistä suurin osa asuu kehitysmaissa. Vammaiset ihmiset ovat köyhistä köyhimpiä. Kehitysmaiden köyhistä joidenkin arvioiden mukaan joka kuudes on jollakin tavalla vammainen. 82 % maailman vammaisista ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella kehitysmaissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vammaiset naiset ja lapset. Köyhyyden poistamisessa pienyritystoiminta on tärkeää. Puutyöpajat, ompelupajat, internet-kahvilat, ja monet muut yritykset tarjoavat vammaisille ihmisille mahdollisuuden hankkia toimeentulonsa, kun sosiaaliturvaa ei ole. Vammaisten itsensä pyörittämä pienyritystoiminta on toisaalta keino vaikuttaa muiden asenteisiin; nähdään että vammaisetkin ihmiset pystyvät tekemään töitä ja osallistumaan yhteiskuntaan. Abilis tarjoaa muun muassa alkupääomaa tällaisille pienyrityksille. Abilis tukee vammaisten omia järjestöjä. Järjestöt, joissa muut kuin vammaiset ihmiset ovat projektien suunnittelijoina tai toteuttajina, eivät saa Abilikselta tukea. Abiliksen avustukset ovat pieniä starttirahoja, suuruudeltaan noin euroa. Abiliksen hallituksessa on suomalaisia vammaisaktivisteja, joilla on kokemusta kehitysyhteistyöstä. Suurin osa hallituksen jäsenistä ja Abiliksen henkilökunnasta on vammaisia ihmisiä. Jibonin elämä CP-vammaisena Bangadeshissa Jibon Gomesin elämä ei ole ollut helppoa. Jibonin tuleva äiti asui etäisellä Natoren alueella. Hänelle tuli raskauden loppuvaiheessa kipuja, ja hän niinpä hakeutui kristillisten nunnien ylläpitämään hoitolaitokseen. Sieltä tulevalle äidille oli suunniteltu siirtoa lähimpään sairaalaan, jotta hänelle voitaisiin tehdä keisarinleikkaus. Tilanne kuitenkin kehittyi nopeammin; Jibon syntyi nunnien hoitolaitoksen vessassa. Vauva putosi tiililattialle, ja hänen pääkallonsa murtui vakavasti. Tästä seurauksena oli CP-vamma. Äiti antoi nimeksi pojalle Jibon, joka tarkoittaa elämää.

6 6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ CP-LEHTI 2012:6 Jibon on perheen esikoinen, hänellä on yksi sisar. Jibonin vanhemmat yrittivät aluksi löytää hoitokeinoja, jolla CP-vamma saataisiin pois. Jibonin äiti lopulta ymmärsi, että poika tulisi kasvamaan CP-vammaisena, ja häntä tulisi tukea kaikin mahdollisin tavoin. Jibonin isä ei koskaan ymmärtänyt tätä. Jibon kertoo, että perhe kärsi tästä ristiriidasta todella paljon. Jibonin ollessa 4-vuotias, pojan isä vei hänet Bangladeshin pääkaupunkiin Dhakaan; uusia hoitokeinoja haettiin. 1,5 vuoden jälkeen Jibon palasi kotikyläänsä. Elämä kotikylässä oli vaikeaa. Jibon oli surun murtama. Hän muistelee: Muistan kuinka kysyin äidiltäni, miksi en voi kävellä ja hymyillä, kuten muut lapset pihalla? Olenko vammainen siksi, että olen tehnyt jotain pahaa?. Äiti ei koskaan osannut vastata kysymyksiin. Yhtenä päivänä äiti kärsi niin paljon tilanteesta, että Jibon murtui ja sanoi äidilleen: Rukoile Jumalaa, että hän ottaa pois elämäni ja antaa elämän toiselle Jibonille, joka pystyy kävelemään ja leikkimään, että sinä äiti pääset surustasi. Tämän kuultuaan äiti halasi Jibonia ja itki. 6-vuotiaana Jibon sai koulukirjat ja muistiinpanovihot. Äiti opetti häntä lukemaan ja kirjoittamaan. Huomattuaan Jibonin halun oppia äiti vei hänet kouluun. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska kouluun oli niin vaikea päästä pojan liikuntavamman vuoksi. Niinpä Jibonille palkattiin kotiopettaja. Jibon suoritti kotiopetuksella esikoulun, ja hänet vietiin sittemmin kouluun suoraan II-luokalle. Äiti kuljetti hänet päivittäin pitkän matkan kouluun. Vanhemmat, sukulaiset ja opettaja kannustivat Jibonia koulunkäynnissä. Kun Jibon aloitti yliopisto-opinnot, kävi ilmi, että hänen isänsä oli mennyt naimisiin nuoren naisen kanssa, joka hoiti Jibonia pienenä hänen ollessaan hoidossa Dhakassa. Tämä oli shokki Jibonin perheelle; Jibon itse syytti itseään ja vammaisuuttaan ja harkitsi itsemurhaa. Ainoa asia mikä esti häntä tekemästä sitä, oli hänen äitinsä tuleva suru ja pettymys. Jibon jatkoi opintojaan. Jibon kuitenkin asui isän uudessa perheessä, ja henkinen stressi esti häntä opiskelemasta. Jibon päätti lähteä omille teilleen ja alun isän vastustuksen jälkeen se onnistuikin. Jibon suoritti vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon ja vuonna 1999 hän valmistui psykologian maisteriksi. Vuonna 2003 Jibon oli jo töissä suuressa vammaisjärjestössä. Vuonna 2007 Jibon aloitti työt Abiliksen toiminnoissa, aluksi Handicap Internationalin organisaatiossa, ja 2012 lähtien itsenäisenä konsulttina. Jibon meni naimisiin Rani Olivia Rodriquesin kanssa Myös Rani tekee töitä vammaisjärjestössä, Caritas Bangladeshissa. Jibonille ja Ranille syntyy lapsi tämän vuoden lopulla. Jibon muistelee aiempaa elämäänsä; kuinka rankkaa ja turhauttavaa se on ollut. Hän kuitenkin päättää keskustelun toteamalla, että vammaisuus on hänelle ammatti ja elämänmittainen sitoumus. Hän kannustaa kaikkia tekemään työtä vammaisuuden eteen sekä henkilökohtaisella tasolla että järjestötasolla; tällä työllä pääsemme Jibonin mukaan pois pimeydestä ja saavutamme toivon elämässämme. CP-vammaisten elämä ja järjestötoiminta Bangladeshissa Jibonin kanssa keskusteltiin ja vertailtiin suomalaista ja bangladeshilaista CP-järjestötoimintaa. Ismo Kylmänen ja Tiina Kumpuvuori valottivat Suomen CP-liitto ry:n alkutaivalta palveluntuotannon ja erityiskoulujen tarinoiden kautta. Kävi ilmi, että tilanne Bangladeshissa on tietyllä tavalla samanlainen, kuin Suomessa 40 vuotta sitten, toki paljon kärjistyneemmin. CP-vammaisilla ei ole omaa järjestöä. Heistä marginaalinen osa on mukana yleisissä vammaisjärjestöissä, mutta syrjintää CP-vammaisia kohtaan on ei-vammaisten lisäksi myös vammaisten keskuudessa; CP-vammaisten kykyihin ei aina uskota. Jibon haaveilee perustavansa CP-vammaisten oman järjestön Bangladeshiin ja tekevänsä järjestön puitteissa juuri niitä samoja asioita, kuin CP-liitto tekee Suomessa. Suomen CP-liitto ry luovutti Jibonille kolme muumimukia, yhden hänelle, yhden Rani-vaimolle ja yhden tulevalle lapselle. Hahmoiksi oli valittu Muumipeikko, Niiskuneiti ja Pikku Myy. Lisätietoa Abilis-säätiöstä

7 CP-LEHTI 2012:6 HENKILÖKOHTAINEN APU 7 Merja Marjamäki esitteli Itsenäiseen elämään sopivin palveluin-hanketta Krista Suosaari- Vihiniemelle, joka oli Avustajakeskuksesta Salosta. Henkilökohtaisen avun päivät puhutti Teksti ja kuvat: Jukka Kumpuvuori Assistentti.info henkilökohtaisen avun valtakunnallinen verkosto järjesti jälleen suositut Henkilkohtaisen avun päivät jo kahdeksatta kertaa Helsingissä. Päiville osallistui reilusti yli 200 henkilökohtaisesta avusta kiinnostunutta, niin sosiaalityöntekijöitä, kuin henkilökohtaisen avun käyttäjiä. Lakipykälät selväksi heti aluksi Päivien odotetuin pääpuhuja oli lakimies Tapio Räty; hän on tunnettu erityisesti monille vaikeavammaisille työnantajille, sosiaalityöntekijöille ja lakimiehille tutusta Vammaispalvelut -kirjastaan. Räty käsitteli luennossaan niin henkilökohtaisen avun ihmis- ja perusoikeudellista ulottuvuutta, kuin uusinta oikeuskäytäntöä. Rädyn luento kirvoitti vilkkaaseen keskusteluun, ja yleisö vaikutti olevan tyytyväinen saadessaan näin tuhdin tietopaketin heti päivien aluksi. Räty aloitti luentonsa perustuslain 19 :stä, ja korosti, että henkilökohtaisen avun oikeutus voidaan johtaa jo tästä ihmisarvoisen elämän turvan takaavasta perustuslain säännöksestä. Henkilökohtaisessa avussa on kyse on erityisesti vaikeavammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta. Räty korosti myös heti aluksi, että henkilökohtainen apu ei rajoitu kotiin, vaan sitä tulee tarjota myös kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa henkilöä tekemään omia valintojaan; tämä vuorostaan edellyttää, että vaikeavammaisella on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Lähtökohtana on Rädyn mukaan, että avun tarvitsija itse voi vaikuttaa siihen, missä asioissa ja miten avustetaan. Tässä onkin Rädyn mukaan keskeistä, että päätöksenteossa on oltava riittävä ammattitaito ja valmius ottaa selkoa asiakkaan omasta käsityksestä asiasta. Tarvittaessa on käytettävä esimerkiksi tulkitsemista ja kommunikaation apuvälineitä ja -menetelmiä; samoin omaisten ja läheisten asiantuntemusta voidaan käyttää vaikeavammaisen henkilön tahdon selvittämiseen, mutta apu ei voi kokonaan perustua toisen henkilön näkemykseen.

8 8 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:6 Kuten päivillä yleisestikin, myös Räty korosti palvelusuunnitelman keskeistä asemaa myös henkilökohtaisen avun päätöksenteossa. Vammaispalvelulain 3 a mukaan on vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelmaan kirjataan palvelutarve ja keinot niihin vastaamiseksi. Palvelusuunnitelma ei ole päätös myönnettävästä palvelusta tai tukitoimesta, joten palvelusuunnitelmassa voi olla myös sosiaalitoimen ja asiakkaan toisistaan poikkeavat näkemykset. Palvelusuunnitelmalla on keskeinen merkitys, kun esimerkiksi henkilökohtaisen avun kriteereistä ollaan erimielisiä, ja asia etenee valitusvaiheeseen tuomioistuimeen. Rädyn pääluento oli erinomainen. Samalla tuli kuitenkin selväksi, kuinka monimutkaisesta asiasta henkilökohtaisesta avusta juridisesti on kysymys. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion hyvä puoli, universaalit palvelut, saa osakseen synkän viitan, kun palveluja ja tukitoimia saadakseen tulee olla juristin, lääkärin, ja sosiaalityöntekijän ammattitaidoilla varustettu henkilö. Tilanne on kohtuuton yksittäisen vaikeavammaisen henkilön kannalta; olisi tarpeen kehittää mekanismeja, joilla vaikeavammaiset henkilöt saavat reilusti apua palvelusuunnitteluun ja sosiaalitoimessa asioimiseen. Kuntaliitto korosti laatua Henkilökohtaisen avun päivien toisen päivän aluksi Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Viemerö valotti sitä, miten kunnat ja peruspalvelut voivat. Viemerö kertoi ajankohtaisista hankkeista, joita on useita; vammaislainsäädännön yhdistäminen, kuntarakenneuudistus, kehitysvammaisten asumisohjelma (Kehas), kotikuntalaki, sosiaalihuoltouudistus, laki itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki, vanhuspalvelulaki. Viemerö korosti, että palvelut, niiden sisällöt, tuottamistavat, tuottajat ja asiakkaat hakevat edelleen muotoaan ja paikkaansa. Viemerö kuitenkin korosti, että uudistuksilla tähdätään voimavarojen (niin talouden kuin henkilöstön) mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen, asiakaslähtöisyyden lisäämiseen, osallisuuden lisäämiseen, palvelujen laadun parantamiseen, palvelujen kehittämiseen, ihmisten elämänlaadun parantamiseen, yksilöllisiin palveluihin, yhteisölliseen tukeen ja osaamisen varmistamiseen. Yhtä kaikki, enemmän ja parempaa palvelua pienemmällä resurssilla, Viemerö toteaa. Viemerö korosti luennossaan laatua, joka tulee huomioida henkilöstömitoituksessa, asuntojen minimikoossa, henkilöstön koulutusrakenteessa, ja asiakas- hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Viemerö painotti, että laadullisia muuttujia ei voi mitata määrällisillä mittareilla. Vammaispolitiikassa tapahtuu Päivien päätteeksi kuultiin ajankohtaisia vammaispoliittisia asioita.ulkoasiainministeriön lainsäädäntöneuvos Marjatta Hiekka kertoi kuulumiset YK:n vammaissopimuksen ratifiointityöryhmästä. Hallituksen esitystä, jolla vammaissopimus tuodaan osaksi oikeusjärjestystämme, on luonnosteltu 100 sivun verran, mutta tarkempaa tietoa aikataulusta ei vielä saatu. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Jaana Huhta kertoi uutiset vammaislainsäädännön uudistamisesta; tavoitteena on edelleen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Keskeinen tekijä ratkaistaessa erityislainsäädännön soveltamisalaa olisi henkilön palvelun, tuen ja avun tarpeen pitkäaikaisuus, jatkuvaluonteisuus ja välttämättömyys. Valtakunnallisen vammaisneuvoston vs. pääsihteeri Henrik Gustafsson kertoi, mitä kuuluu VAMPOlle (vammaispoliittinen ohjelma). STM toimii VAMPOn seurannan vastuutahona, yhteistyötä tehdään Valtakunnallisen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kanssa. Seurantakyselyjä on lähetetty ministeriöihin, ja näistä on luvassa raporttia vuoden lopussa. Jatkossa on tarkoitus kysyä VAMPOn toteutumisesta myös yksittäisiltä vammaisilta ihmisiltä ja vammaisjärjestöiltä. Netistä voi käydä katsomassa ajankohtaista tietoa

9 CP-LEHTI 2012:6 HENKILÖKOHTAINEN APU 9 Päivillä oli esillä erilaisia järjestöjen hankkeita. Tässä joitakin tunnelmia tietotorilta. Esittelijöiltä kysyttiin: 1. Nimi, titteli ja taustayhteisö? 2. Kerro kahdella lauseella siitä, mitä esittelit päivillä? 3. Kohtasiko asiasi kiinnostusta osallistujien keskuudessa? 4. Mitä itse pidit Päivistä? huomioiduksi asumispalveluyksikön arjessa, kiinnostaa myös makasajatahoa. 4. Henkilökohtaisen avun päivät ovat MUST ei niitä voi jättää välistä! Ihmisten kohtaamisen ja verkostoitumisen lisäksi päivät antavat rautaisannoksen ajankohtaista vammaispoliittista tietoa, josta on hyötyä niin työssä kuin henkilökohtaisessa elämässä. Milla Ilonen ja Päivi Huuskonen 1. Milla Ilonen, suunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA. Päivi Huuskonen, kehittämissuunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA 2. Esittelimme Asumispalvelusäätiö ASPAssa kehitettyjä toimintamalleja, jotka tukevat vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien itsenäistä asumista ja omaehtoista elämää. Yksi tärkeimmistä esittelypöytämme antimista oli VERTAISarviointi -asiakaslähtöinen menetelmä asumispalveluiden laadun arviointiin. 3. VERTAISarviointi kiinnosti erityisesti sosiaalityön ammattilaisia sekä asumispalvelujen käyttäjiä. Arvioinnin avulla palvelun käyttäjät saavat äänensä kuuluviin ja pystyvät vaikuttamaan sekä omiin palveluihinsa että asumisyksikön yhteisiin asioihin. Palveluntuottaja voi puolestaan tehdä VERTAISarvioinnin kautta näkyväksi asiakaslähtöisiä toimintatapojaan ja pärjätä paremmin kilpailutuksissa. Se, että asiakkaan mielipide tulee Anniina Heini 1. Annina Heini, projektipäällikkö, Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 2. Esittelin päivillä henkilökohtaisen avun järjestelmän kehittämiseen tähtäävää Klaara-projektia ja markkinoin sen puitteissa toteutettavia kyselyitä, jotka oli kohdennettu henkilökohtaisten avustajien työnantajille, kielteisen avustajapäätöksen saaneille, sosiaalityöntekijöille ja henkilökohtaisen avun keskuksille. Toki myös Heta-liittoa yleisesti. 3. Koin, että projektista oltiin kiinnostuneita, joten olin hyvin tyytyväinen. 4. Päivät olivat hyvin mielenkiintoiset ja sisälsi kiinnostavia puheenvuoroja. Lisäksi on aina mukava tavata ihmisiä ja jutella. ***** 1. Merja Marjamäki, projektityöntekijä, Suomen CP-liitto ry.

10 10 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:6 2. Esittelimme CP-liittoa ja Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanketta ( ). Hankkeessa kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset ihmiset, joilla on lievä CP-, MMC- tai hydrokefaliavamma. 3. Kyllä kohtasi riittävästi. Tauoilla kävi koko ajan ihmisiä keskustelemassa hankkeesta ja hankkeen seminaarista ( painopiste hahmottamisessa ja hahmottamisen vaikeuksissa). 4. Päivät olivat hyvät sisältö tärkeää asiaa. Tiedon ja eri mallien esittämisen lisäksi erittäin hyvä oli, että osallistujilla oli mahdollisuus kysellä itseä konkreettisesti koskettavista aiheista. Torstain loppupäivän aikataulu oli suotta kireä sekä puhujien että osallistujien kannalta. Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho alusti työllisyyskysymyksestä. Klaarasti avusta hoivaan Teksti ja kuvat: Jukka Kumpuvuori Aleksis Kiven päivänä noin 70 vammaisjärjestövaikuttajaa kokoontui, Iirikseen, Helsingissä keskustelemaan henkilökohtaisen avun rajapinnoista teemalla Avusta hoivaan. Seminaarin järjestäjänä toimi Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry ja sen Klaara -hanke. Klaara -hankkeen tarkoituksena on pureutua henkilökohtaisen avun nykytilaan ja sen haastealueisiin, löytää toimintakelpoiset ratkaisumallit ongelmiin ja tämän pohjalta luoda yhteinen toimintasuunnitelma, jolla henkilökohtaisen avun tulevaisuuteen vaikutetaan. Yksi suuri haastealue liittyy avun ja hoivan väliseen rajankäyntiin Seminaarissa käsiteltiin sitä, millaisia tarpeita akselilla avusta hoivaan esiintyy ja millaisia palveluita tällä akselilla pitäisi kehittää. Seminaarissa kuultiin valtiovaltaa, kuntasektoria, asiantuntijoita ja käytiin yhteistä keskustelua niiden toimijoiden kanssa, jotka edustavat henkilökohtaisen avun käyttäjiä. Hoivaa, hoitoa ja valvontaa Lakimies Jukka Kumpuvuori Heta-liitto ry:stä korosti puheenvuorossaan hoivan, hoidon ja valvonnan juridiikasta aluksi, että vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteisössä. Erillisissä asuinjärjestelyissä on räikeimmin havaittavissa institutionaalinen syrjintä. Tämän vuoksi onkin Suomen perustuslaissa turvattu vaikeavammaisten oikeus välttämättömään huolenpitoon. Henkilökohtaisen avun perustuslaillisesta yhteydestä kirjoitti myös professori Kaarlo Tuori vuonna 2005: Henkilökohtainen avustaja on monille vaikeavammaisille henkilöille ehdoton edellytys jokapäiväisestä elämästä selviytymiselle; kysymys on sellaisesta ihmisarvoisen elämän edellyttämästä huolenpidosta, johon perustuslain 19 1 takaa subjektiivisen oikeuden. Tämä perustuslaillinen

11 CP-LEHTI 2012:6 Ulf Gustafsson kertoo pitkäaikaisesta kokemuksestaan henkilökohtaisesta avusta. Päivän puheenjohtaja Ilona Toljamo pitää mikrofonia. HENKILÖKOHTAINEN APU 11 toimeksianto on sitten turvattu vammaispalvelulaissa. Vammaispalvelulain esitöissä, tarkemmin hallituksen esityksessä 166/2008 vp. Viitataan hoivaan, hoitoon ja valvontaan, esimerkiksi: Se (henkilökohtainen apu) ei sovellu tilanteisiin, joissa tarvitaan pääasiassa hoivan, hoidon ja valvonnan tyyppistä apua. Avun tarpeen hoivallisuuden, hoidollisuuden ja valvonnallisuuden itsenäinen juridinen merkitys muodostuu kuitenkin ohjaavaksi, koska se ei varsinaisesti ole henkilökohtaisen avun myöntämisen poissulkeva elementti. Sen sijaan, avun tarpeen hoivallisuuden, hoidollisuuden ja valvonnallisuuden merkitys vaikuttaa olevan merkitsevä palvelukokonaisuuden ratkaisussa; eli sovelletaanko vammaispalvelulakia, mikä henkilökohtaisen avun järjestämistapa valitaan ja niin edespäin. Kumpuvuori painottikin puheenvuorossaan nimenomaan palvelusuunnittelun tärkeyttä; sen avulla selvitetään se, vastataanko avuntarpeeseen henkilökohtaisella avulla tai jollain muulla palvelulla. Pääasia, että kukin saa sopivan palvelun. Henkilökohtaisen avussa mahdollisuuksia ja haasteita Lakimies Anu Aalto Suomen MS-liitto ry:stä kävi läpi henkilökohtaisen avun mahdollisuuksia ja haasteita. Aluksi Aalto pohti henkilökohtaisen avun moniulotteista toimintakenttää. Ensiksi, pitää löytyä työntekijät; pienillä paikkakunnilla tämä saattaa olla hyvin vaikeaa. Lisäksi, kun työ on koko ajan iholla oloa, on rekrytointi entistä haastavampaa. Myöskään palkkataso ei Aallon mukaan ole houkutteleva. Toiseksi, työnantajavelvoitteista suoriutuminen on monille vaikeaa; on työvuorolistan laatimista, kunnan ja tilitoimiston kanssa asiointia, ja monenmuotoista muuta järjestettävää. Kolmanneksi, työsuhteeseen liittyvä juridiikka pitäisi jotenkin hallita; työsopimusten teko, työsuhteen päättäminen, sijaisjärjestelyt, Aalto luetteli kokonaisuuksia. Aalto esitteli sekä onnistuneen yksittäistapauksen että ei-niin-onnistuneen. Onnistuneessa tapauksessa henkilökohtainen apu oli tuonut turvan pyörätuolilla liikkuvalle ja lähes sokealla henkilölle; hänellä on kaksi avustajaa seitsemän tuntia päivässä jokaisena viikon päivänä; erityistilanteissa myös lisätunteja on saatavilla. Muina palveluina ovat turvaranneke ja sukulais- ja naapuriapua vaihtelevasti. Haastavammassa tapauksessa henkilökohtaista apua on 30 tuntia viikossa, arkipäivisin on työtä. Vuoden aikana työpaikka on ollut auki 12 kertaa, haastateltuja on ollut noin 30, työntekijöitä noin 11; työsuhteiden kestot muutamasta päivästä pariin kuukauteen. Kenttä on siis moninainen, mutta henkilökohtainen apu tarjoaa monille keinon arjesta selviytymiseen. Työvoimaa ulkomailta? Mielenkiintoisen puheenvuoron sosiaali- ja terveysalan työvoimakysymyksestä, siten liittyen

12 12 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:6 kiinteästi myös henkilökohtaisen avun alaan, käytti kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä. Laiho painotti puheenvuorossaan, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei kyetä jatkossa turvaamaan ilman merkittäviä palveluja ja niiden tuottavuutta koskevia uudistuksia. Sosiaalija terveysalalla työskentelevien motivaatio jatkaa alalla työuran loppuun on työvoiman riittävyyden kannalta keskeistä, Laiho painotti. Erityisen mielenkiintoista oli se, että Laiho totesi työvoimatarpeen tyydyttämiseksi välttämättömänä uussuomalaisten ja Suomen ulkopuolelta tulevien rekrytoinnin; tässä Laiho piti kynnyskysymyksenä kielikoulutusta sekä työyhteisön ja johtamisen valmentamista monikulttuurisuuteen. Lopuksi Laiho peräsikin linjauksia siitä, miten eettisesti kestävä, systemaattinen ja joustava kansainvälinen rekrytointi järjestetään. Laihon puheenvuoro herätti paljon ajatuksia myös henkilökohtaisen avun työvoimakysymyksen pohdintaan ja ratkaisuun. Kehitettävää riittää Seminaarissa puhuttiin paljon ja monelle jäi varmasti paljon ajatuksia itämään omiin työpöytiinsä. Henkilökohtaisen avun kenttä on liiketilassa. Erilaiset avun tarvitsijat etsivät ja löytävät erilaisia henkilökohtaisen avun järjestämisen tapoja. Lainsäädäntö- ja hallintoviitekehys elää koko ajan, eikä se välttämättä helpota yksilöä, joka tarvitsee apua juuri siinä yksittäisessä arkipäivän asiassaan, vaikkapa tiskien tiskauksessa; siitä saattaa tulla kovin monimutkainen asia, kun siihen yhdistetään vaikea palveluviidakko ja sen eri toimijat. Toimiessaan hyvin henkilökohtainen apu kuitenkin turvaa vaikeavammaisille ihmisille itsenäisen elämän siitä tässä kaikessa on kyse. Heta-liiton hallinnoiman Klaara -projektin projektipäällikkö Annina Heini on tyytyväinen seminaariin: Seminaari onnistui kaiken kaikkiaan todella hyvin. Saimme kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja, jotka herättivät keskustelua. CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo johti seminaaria hyvin ja kiteytti puhujien ja keskustelun antia. Avun ja hoivan välisten rajapintojen pohdintaan yksi seminaari ei ole kuitenkaan tyhjentävä, vaan teemaa pitää vielä eri tahoilla pohtia. Erilaistenkin näkemysten joukosta on mahdollista löytää yhteinen tie. Miniseminaarin ja illan emäntä Jaana Raitio päivätoiminnasta. Tuu apuun -miniseminaari CP-liiton päivätoiminta järjesti perjantaina kulttuurikeskus Caisassa Tuu apuun -tapahtuman, joka käsitteli vapaaehtoistyötä sekä henkilökohtaista apua. Tilaisuus alkoi seminaarilla kello 14. Ensimmäisenä oli vuorossa tervetuliaissanat. Ne lausui päivätoiminnan pomo Jaana Raitio. Sen jälkeen saimme kuulla hyödyllistä asiaa henkilökohtaisesta avusta Ilonan ja Sarin kertomana. Asia tuli harvinaisen selväksi. Heidän esityksensä jälkeen oli mahdollisuus kysyä henkilökohtaisesta avusta ja palkkaamisesta ja muusta niihin liittyvistä kommervenkeistä. Keskustelun jälkeen menimme ohjelmassa eteenpäin ja lavan otti haltuun Ismo Helen eli Isse Kynnyksestä. Hän kertoi matkakokemuksistaan johonkin Afrikan maahan hyvin elävästi kuvien ja tarinoiden kera. Kynnyksen projekti kuulosti kovin konkreettiselta ja tärkeältä. Tuntui hyvältä, että myös Afrikassa vammaiset ihmiset pääsevät mukaan esimerkiksi valokuvaus-projektiin. Issen puheenvuoron jälkeen olikin jo siirryttävä

13 CP-LEHTI 2012:6 HENKILÖKOHTAINEN APU 13 Sirpa ja tulkki ei kehystä Sirpa Vuorinen Halisista rohkaisi seminaarin osallistujia ulkomaanmatkailun iloihin. Vasemmalla Sirpan tulkki. Ismo Isse Helen tarinoimassa Sambian matkastaan. Taustakuvassa hän on tapaamassa paikallista ministeriä. ohjelmassa eteenpäin aikataulun vuoksi. Isseltä oli kuitenkin mahdollista kysyä käytävällä lisää, jos kysymyksiä vielä jäi. Seuraavaksi annettiin puheenvuoro SPR:n Millalle ja Kallelle. Heidän puheenvuorostaan jäi mieleen erityisesti nuorisoleirit, johon pääsee osallistumaan sekä vammaisia, että vammattomia nuoria. He toivat koko SPR:n toiminnan esille valtavan innostuksen saattelemana. Sen jälkeen viimeisen puheenvuoron piti Halisten palveluasuntojen asukas Sirpa tulkkinsa avustuksella.sirpa kertoi omista harrastuksistaan ja matkustamisestaan ja siitä kuinka henkilökohtainen avustaja omalta osaltaan mahdollistaa tuon kaiken. Aikaa jäi myös keskustelulle ja kysymyksille. Ihmisten puheenvuorot kestivät noin kello 17 saakka, jonka jälkeen oli vajaan kahden tunnin tauko. Aoitimme iltabileet klo 19.Ensimmäisenä astui lavalle Nurkkatanssiorkesteri. Se soitti irlantilaista ja vähän muutakin kansanmusiikkia. Suurin osa kappaleista oli englanniksi laulettua, mutta mukaan mahtui muutaman suomenkielinenkin biisi. Aluksi tunnelma oli vähän varovainen, mutta kyllä yleisö lämpeni keikan aikana tanssimaankin. Toisena astui lavalle semmoinen orkesteri, jonka nimeä en pysty lausumaan, niin kuin se pitäisi. Se kirjoitetaan kuitenkin Absin the Untamaed. Heidän musiikkinsa oli mukaansatempaavaa rokkia. Illan pääesiintyjänä Kadotetut-yhtyeen Ahti villitsi kukkomaisella skarppiudellaan. Bändissä soittivat meille monille tutut Jaska ja Joni Laajasalon palveluasunnoilta. Poikien soitto kuulosti ammattitaitoiselta ja naislaulajan ääni kuulosti kirkkaan hyvältä. Viimeisenä esiintyi monien suosikki Kadotetut. Kadotettujen aikana fiilis nousi kattoon. He soittivat punk-vaikutteista rokkia monilla eri mausteilla höystettynä. Bändi sai yleisön tanssimaan välillä villisti vaan hallitusti. Koko tilaisuus päättyi kello 22 ja paluu arkeen oli edessä. Koko päivä oli pitkä, mutta antoisa! Teksti: Tapio Pehto ja Tero Vilpponen Kuvat: Sebastian Brebenberg

14 14 SARJAKUVA CEPE CP-LEHTI 2012:6 Cepen synty Tekisi mieli aloittaa, kuten Irwin Goodman laulunsa: Kaikki alkoi siitä, kun... Mutta en aloita niin, koska en ole ikinä saanut lopputiliä ja sitä paitsi se olisi liian ilmiselvä aloitus. Asuinkaupunkini Nokian paikallislehdessä ilmestyi parin vuoden ajan Kuukauden Satu-niminen pilapiirros. Toisin sanoen, hauska piirroskuva jostain menneen kuukauden uutisesta. Näitä kuvia kertyi loogisesti laskettuna vuoden aikana 12 kappaletta.kaikki vuoden aikana olleet Kuukauden Sadut julkaistiin aina jossain seuraavan vuoden lehdessä, jotta lukijat saivat äänestää niistä mielestään parhaimman. Parhaan kuvan äänestäneiden kesken palkinnoksi arvottiin piirtäjän tekemä karikatyyri voittajasta. Osallistuin tämän vuoden äänestykseen ja voitin kyseisen palkinnon. Jotta kuvittaja Satu Cozens pystyi tekemään minusta karikatyyrin, oli hänen tietenkin tultava aluksi käymään luonani ja pyrkiä tutustumaan silloin vielä täysin tuntemattomaan ihmiseen. Kun Satu tuli käymään, olin ajatellut, ettei hän ehdi olemaan kuin korkeintaan tunnin: ottaa paljon kuvia, kysyy muutaman kysymyksen juttelun ohessa ja lähtee piirustuspöytänsä ääreen. Jutustelun aloitettuamme kerroin hänelle hyvin laajasti elämästäni, mihin tarvitsen apua, mikä on elämäntilanteeni, seurustelenko, mitä teen päivisin, mistä unelmoin, jne. Osa oli varmaan turhaakin, mutta saipahan kokonaiskäsityksen meikäläisestä. Oli syytäkin saada, sillä koko rupatteluun vierähti pari tuntia. Pitkin keskusteluamme Satu patisteli minua tekemään asioita ja toteuttamaan unelmiani. Ennen lähtöä sovimme, että olisimme yhteyksissä ja tekisimme yhteistyötä, kunhan keksimme molemmille hyvän aiheen. Satu alkoi kehitellä yhteistyökuvioita ja ehdotella lähtisinkö ideoimaan hänen kanssaan sarjakuvaa, jossa pyörätuolilainen henkilö törmäilee arjen pieniin, mutta meille tuolin käyttäjille joskus ylitsepääsemättömiin esteisiin. Idean hän oli saanut blogitekstiraakileistani, joita olin lähetellyt hänelle oikoluettavaksi. Lähdin mielelläni mukaan, sillä lähtökohta oli jo sellainen, ettei aiheista ainakaan ole ihan äkkiä pulaa. Tässä vaiheessa otin vastuulleni aiheiden ideoinnin. Ensimmäiset hahmotelmat nähtyäni aloin pitää huolta myös siitä, että sarjakuvasankarimme liikkeet ja eleet ovat suunnilleen liikuntarajoitteiselle tyypillisiä. Satu siis loi visuaalisen ilmeen sekä kunkin tapahtumaketjun tiivistämisen noin kolmeen kuvaan. Ja niin syntyi tässä lehdessä nyt ensimmäistä kertaa julkaistava sarjakuva Cepe. Nuo ovat ensimmäiset Cepen seikkailuista kertovat stripit. Kuten mainitsin, ystävämme tarinaa voi jatkaa loputtomiin. Niin pitkään kun ei ole täydellisen esteetöntä, niin pitkään on humoristia tilanteita. Jatkamme tätä terapiaprojektia omien töidemme ohella, tai minä pidän blogia Nokian Uutisten nettisivuilla ja kehittelen Pirkanmaalla CPyhdistyksen vihdoin alkanutta nuorisotoimintaa. Sadulla on sitten niitä oikeitakin töitä. TOIMITUKSELTA Janne Valkeejärvi Pirkanmaan CP-yhdistyksen nuorisovastaava Aika ajoin toimitukseen on tullut pyyntöjä ja toiveita, että lehdessämme julkaistaisiin sarjakuvaa. Mietin miten tämän toiveen toteuttaisi. Eräänä päivänä CEPE ilmestyi sähköpostiini liiton 2.varapuheenjohtaja Paula Ahdin lähettämänä. Viestissään Paula pyysi ottamaan yhteyttä Janne Valkeejärveen sarjakuvan tiimoilta. Hauskoja hetkiä Cepen seurassa. Sini Pälikkö

15 CP-LEHTI 2012:6 SARJAKUVA CEPE 15 Piirtänyt: kuvittaja Satu Cozens

16 16 SOPEUTUMISVALMISVALMENNUS 40 VUOTTA CP-LEHTI 2012:6 Sopeutumisvalmennusta 40 vuotta Sopeutumisvalmennus 40 vuotta mitalin saajat juhlalounaalla. Suomen CP-liitto ry:n sopeutumisvalmennus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Vuonna 1972 järjestettiin ensimmäinen CP-liiton sopeutumisvalmennuskurssi Tampereen Seudun Invalidit ry:n kesäkodissa Aitorannassa, Tampereella. Ensimmäiselle kurssille osallistui 25 CP-vammaista nuorta. Kurssin pääteemoina olivat ammatillinen kuntoutus ja mielenterveysongelmat. Suomen CP-liitto ry:n hallitus päätti tehdä Sopeutumisvalmennusta 40 vuotta juhlamitalin, jolla liitto halusi huomioida CP-liiton sopeutumisvalmennuksen kehittämiseen liittyviä henkilöitä ja tahoja. Torstaina kokoontuivat mitalinsaajat juhlalounaalle. Valitettavasti kaikki eivät pakalle päässeet, mutta lämminhenkisessä tilaisuudessa kuulimme monenlaisia muistoja ja historiallista tietoa sopeutumisvalmennuksen alkuajoilta ja kehityksen vuosilta. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut liiton sopeutumisvalmennustoimintaa vuodesta 1989 alkaen ja mahdollistanut järjestölähtöisen sopeutumisvalmennuksen kehittämisen. Sopeutumisvalmennusta 40 vuotta 1. juhlamitali luovutettiin näin RAY:lle ja mitalin oli vastaanottamassa Sisko Seppä. Ilpo Vilkkumaa ja Aulikki Kananoja ovat mm. luoneet viitekehystä ja perustaa sopeutumisvalmennukselle. Marja-Liisa Heiskanen oli Sosiaalihallituksessa vastaamassa sopeutumisvalmennuksesta sen alusta alkaen ja hänen kanssaan tehtiin tiivistä yhteistyötä myös kurssien sisällön kehittämisessä. Tuisku Ilmonen on liiton sopeutumisvalmennuksen äiti ja perustan luoja. Liiton toiminnanjohtajat Heidi Lindberg, Juha Purtanen ja Aimo Strömberg ovat omalta osaltaan edistäneet ja vankistaneet sopeutumisvalmennustoimintaamme monin tavoin. Sopeutumisvalmennusta ja sen käytäntöjen kehittämistä ovat merkittävästi olleet tekemässä erityisesti perhekursseja kehittänyt Pirjo-Liisa Kotiranta ja pitkäaikainen kuntoutustoimikunnan puheenjohtaja ja asiantuntija Ulla-Maija Takkunen. Heikki Kakko ja Pirjo Palenius ovat työskennelleet liiton kursseilla yli 25 vuotta ja olleet monin tavoin kehittämässä kurssien sisältöjä. Kuntoutustoimikunnan luottamusjäsenet ovat antaneet arvokasta osaamista ja asiantuntemustaan sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämiseen: Pentti Haatanen, Anna-Kaarina Kallio, Raija Korpela, Helena Mäenpää, Eine Orjala ja Timo Saarinen. Reija Lampinen on ollut monin tavoin kehittämässä liiton sopeutumisvalmennustoimintaa niin hallituksessa, kuntoutustoimikunnassa kuin liiton työntekijänä. Ilona Toljamo on liitossa tehnyt pitkän uran sopeutumisvalmennuksen kehittäjänä ja toteuttajana. Sopeutumisvalmennuksen ammattilaisista koostuvat Sopeutumisvalmennusryhmä on tehnyt ansiokasta työtä sopeutumisvalmennuksen esillä pitämiseksi. Ryhmän tämän hetkiset jäsenet Risto Heikkinen Iholiitosta, Lauri Honkala Reumaliitosta, Saara Jokinen Lihastautiliitosta, Pekka Kankaanpää Munuais- ja maksaliitosta, Anu Korhonen Aivovammaliitosta, Marja Nylen Epilepsialiitosta, Elina Perttula Suomen CP-liitosta, Hely Streng Invalidiliitosta, Arja Toivomäki MS-liitosta ja Ann-Mari Veneskoski Aivoliitosta. Ilona Toljamo Kuva: Heikki Kakko

17 CP-LEHTI 2012:6 TIEDE & TUTKIMUS 17 Liikunnan tukiopetuksella tukea oppimiseen harjoiteltu perusmotoristen taitojen sekä kehonhahmotuksen lisäksi myös sosiaalisia taitoja ja oppilaat ovat päässeet myös itse suunnittelemaan toimintaratoja ja vaikuttamaan kerhon sisältöihin. Selvä tarve liikunnan tukiopetukseen olisi myös 5-6 luokkalaisilla oppilailla, toteaa koulun erityisopettaja Satu Huhtamäki. Keväällä Kuljun koululla tulee todennäköisesti toteutumaan kyseinen liikunnan tukikerho myös 5-6 luokkalaisille, jolloin liikunnan tukiopetusta on Kuljun koulussa joka luokka-asteella. Monet tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. Mukaan liikun, opin, osallistun hanke rohkaisee peruskouluja perustamaan kouluihin liikunnan kutsukerhoja erityisesti niille oppilaille, joilla on motorisen oppimisen pulmia. Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä (DCD), on noin 5-6%:lla kaikista lapsista ja nuorista. Monille näistä lapsista liikunta on usein epämieluista ja he mieluummin vetäytyvät sivuun ja välttelevät liikunnallista toimintaa epäonnistumisen pelossa. Liikunnan ilo ja onnistumisen kokemusten saaminen on kuitenkin tärkeää, sillä positiiviset hyödyt koetaan vasta silloin, kun liikunnasta nautitaan ja liikunta vastaa lapsen kehitystasoa ja tarpeita. Liikunnan tukiopetuskerhojen yksi tärkeä tavoite motoristen taitojen harjaannuttamisen lisäksi on tuottaa lapsille positiivisia liikkumiskokemuksia ilman suorituspaineita. Pienessä ryhmässä näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Lempäälässä, Kuljun koululla, on ymmärretty liikunnan merkitys oppimisvaikeuksien tukemisessa. Siellä on järjestetty liikunnan tukiopetusryhmiä, motoriikkakerhoja,esikouluikäisille sekä 1-2 luokan oppilaille jo pitkään Nyt Mukaan -hankkeen kautta käynnistyi syksyllä tukikerho 3-4 luokan oppilaille.kerhossa on 10 oppilasta ja kaksi ohjaajaa, jolloin jokainen oppilas saa tarpeeksi huomiota ja ohjausta. Kerhossa on Mukaan liikun, opin, osallistun -hanke on Suomen CP-liitto ry:n tutkimus- ja kehittämishanke ( ) joka tekee tiivistä yhteistyötä Niilo Mäki Instituutin kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat LIKES, Jyväskylän yliopisto, Ruskeasuon koulu, Mäntykankaan koulu sekä Kuljun koulu Lempäälässä. Hankkeessa pyritään lisäämään tasavertaista osallistumista liikunnan ja oppimisen osalta kehittämällä ja testaamalla motoriikan ja oppimisen arviointimenetelmiä. Piritta Asunta, joka toimii hankkeen projektitutkijana, tekee väitöskirjatasoista tutkimusta motoristen ongelmien seulontaan liittyvistä menetelmistä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on saada liikuntaa opettavien opettajien käyttöön helppokäyttöinen seulontalomake, joka auttaa lievien motoriikan haasteiden tunnistamisessa 6-12-vuotiailla lapsilla. Olemme lähteneet kääntämään ja tekemään kulttuurista adaptaatiota hollantilaisesta Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T) -havainnointilomakkeesta, jonka esitestaus on parhaillaan käynnissä. Kevään aikana lomake pyritään saamaan sähköiseen muotoon, ja se tulee löytymään hankkeen nettisivuilta mukaan sekä Niilo Mäki Instituutin ja LIKES:n sivuilta. Lisätiedot Projektitutkija, Piritta Asunta, LitM p

18 18 LIIKUNTA CP-LEHTI 2012:6 CP-BOCCIA 2012 Hauskaa yhdessäoloa ja totista kilpailua Teksti: Minna Teiska CP-bocciamestaruudet ratkottiin tänä vuonna Turussa Turun CP-yhdistys otti viime vuonna haasteen vastaan ja lupasi järjestää CPbocciamestaruuskisat ensimmäistä kertaa Turussa. Apuvoimiksi kisajärjestelyihin värvättiin CP-boccian puuhamies, Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen Olavi Härkönen. Kaikki järjestelyt toimivatkin mallikkaasti, niin järjestävän tahon Turun CP-yhdistyksen kuin kisa-ilmoittautumisista ja muista kisajärjestelyistä vastanneen Olavin tiimin puolesta. Tänä vuonna Timo Saarinen päätyikin luovuttamaan Timpan toopin järjestävälle taholle eli Turun seudun CP-yhdistykselle ansiokkaasta toiminnasta. Tänä vuonna kisoissa oli mukana myös muutamia nuorempia pelaajia. Oli ilo Timo Saarinen luovutti Timpan toopin Turun CP-yhdistykselle. nähdä, kuinka CP-liitollekin perinteinen laji on taas löytämässä uusia nuoria pelaajia. Nuoria pelaajia tosin kaivataan lisää! Iloinen yllätys oli myös se, että saimme tänä vuonna kisoihin oman sarjan kourupelaajille. Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen Olavi Härkönen kertoo ohessa CP-bocciakisoista ja Turussa saaduista tuloksista. CP-liiton 26-vuotis bocciamestaruuskilpailut Teksti: Olavi Härkönen Kilpailut pidettiin tänä vuonna Turun CPyhdistyksen isännöimänä Turussa. Vaikka kisainformaatio meni aluksi hieman pieleen, kuitenkin kutsua oli noudattanut 12 CP-liiton yhdistystä, kaukaisimpana Lapin yhdistys. Allekirjoittaneen unelma saada kaikki yhdistykset mukaan kilpailutoimintaan elää haaveissa; saas nähdä onnistuuko ennen pitkää? Tosin tällä kertaa osallistujien joukossa oli mukana muutama yhdistys, mitkä eivät ole vuosiin osallistuneet. Myös ilokseni on todettava monien nuorten sekä vanhempien pelaajien ensiesiintyminen CPbocciakisoissa. Kilpailut aloitettiin lauantaina perinteisesti henkilökohtaisilla luokilla ja sunnuntaina olivat joukkuekilpailut. Kilpailijat jaetaan vaikeavammaisiin (VAU:n luokat 1-2), jossa miehet ja naiset pelaavat samassa, sekä lievempivammaisiin (VAU:n luokat 3-4). Tässä luokassa naiset ja miehet pelaavat omassa sarjassa. Aikataulut nopeuttamiseksi meidän kisoissa on vain 4 erää, muuten on 6 erää sääntöjen mukaan.

19 CP-LEHTI 2012:6 LIIKUNTA 19 Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa myös kouru luokka CP-kisoissa. Tarkoitus oli saada tämän luokan pelaajille kilpailukokemusta, koska heille ei ole muuten montakaan mahdollisuutta osallistua kilpailuihin. Lisäksi näillä pelaajilla on oikeus osallistua kansainvälisiin kilpailuihin EM, MM, PARALYMPIALAISIIN. Heitä olikin paikalla ennätysmäärä eli 5 kilpailijaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti enemmänkin. Tiukkojen otteluiden jälkeen saatiin voittajat selville ja voitiin jakaa palkinnot hyvin pärjänneille. Tässä lajissa kaikki ovat voittajia, vaikka ei aina pyttyä saisikaan, sillä joka pelissä tulee kuitenkin onnistuneita heittoja. Seuraavana vuonna voi sitten ottaa revanssin, kunhan harjoittelee ennen kilpailuja kunnolla. Sunnuntaina kilpailtiin joukkueittain. Kun nämä CP-bocciat aloitettiin 26-vuotta sitten, niin luotiin alustavat kriteerit, miten joukkueet voi muodostaa. Tuolloin sovittiin, että joukkueessa saa olla ns. vammaton pelaaja, mikäli muuten ei saa joukkuetta kokoon. Tänä päivänä sallitaan myös yhden pelaajan osallistuminen joukkueeseen toisesta yhdistyksestä. Näin voi joukkue osallistua, vaikka ei olisikaan kolmatta pelaajaa. Joukkuekilpailussa punnitaan yhteishenki, sekä taktiset kuviot ja miten kantti kestää tiukoissa tilanteissa. Peli saattaa ratketa yhdellä pisteellä, joten on pelattava loppuun asti keskittyneesti. Tämä koettelee hermoja ja voimavaroja - tässä on pelin salaisuus. Ettei viikonloppu menisi pelaamiseen, niin järjestävän yhdistyksen velvollisuus on järjestää lauantaiksi yhteisruokailun lisäksi jotain viihdyttävää. Turun yhdistys onnistui tehtävässä hyvin. Tämä ei saa venyä liian pitkäksi, koska aamulla pitää olla pelikunnossa. Teksti: Olavi Härkönen TULOKSET Kouruluokan viisi parasta, keskellä voittaja Hilla Lehtimäki. Henkilökohtaiset kilpailut, tulokset: Luokat 1 2 Miehet Luokat 1-2 Naiset Luokat Teemu Mäkinen 1. Päivi Miettinen 1. Jarkko Kyläniitty 2. Vesa Koivuniemi 2. Tuula Koivula 2. Mika Taimi 3. Riku Kärkkäinen 3. Tarja Haltsonen 3. Jouni Nordlund 4. Juha Soikkeli 4. Maija Tikka 4. Jori Itkonen 5. Markus Lähdesmäki 5. Tuula Manner 5. Antero Laine 6. Teemu Savukoski 6. Susanna Holmisto 6. Tim Dahlberg

20 20 LIIKUNTA CP-LEHTI 2012:6 Kouruluokan tulokset: 1. Hilla Lehtimäki 2. Jari Rummukainen 3. Tommy Niemi 4. Laura Grönroos 5. Niko Koivumäki Joukkuekilpailut tulokset: 1. Porin seudun CP-yhdistys ry 2. Pori-Rauma 3. Lahden seudun CP-yhdistys ry 4. Etelä-Saimaan CP-yhdistys ry 2 5. Lapin CP-yhdistys ry 6. Uudenmaan CP-yhdistys ry 2 Kiertopalkinto luovutettiin joukkuekisan voittaneelle Porin CP-yhdistykselle. Taustalla Pori-Rauma yhdistelmäjoukkue. Kisajärjestäjän terveiset Teksti: Raisa Herpiö Boccia-turnaus Turussa Tuona talvisena helmikuun päivänä, kun liiton liikuntasuunnittelija saapui aamupalaveriin Turkuun kanssani, monien yritysten jälkeen. Siinä puhuttiin yhdistyksemme liikuntatoiminnasta. Hän ilmoitti vaan, että liiton Boccia mestaruuskisojen paikkaa ei ole tälle vuodelle, oisko Turku halukas järjestämään. Siinä mietin ääneen: Eihän täällä pelata kyseistä peliä CP porukalla ja onkohan meillä edes rahaa moiseen. Liitto kyllä maksaa pelipaikanvuokran ja tarvikkeet. Turun ei tarvitse muuta, kun hankkia paikka jossa pelataan. No kyllä teille paikka löytyy. Joten siis liiton mestaruus ratkotaan Turussa. Siitä päivästä lähti tiivis sähköpostien, facebook-chatin ja puhelimen käyttö. Ensin varattiin paikka. Turun suurin esteetön sali sehän löytyi helpolla. No nyt oli paikka varattu ja mietin mitä seuraavaksi. Seuraavana olikin mainoksen teko yhdistyksiin ja lehteen. Sen lupasi liikuntasuunnittelija tehdä, joten se oli siis pois minun vastuualueelta. Arvasin saavani ihmetystä siitä, että Turku järjestää nämä kilpailut. Onhan se outoa, koska emme ole näissä ympyröissä olleet ennen ja heti järjestäväksi yhdistykseksi, mutta olen kyllä sellainen ihminen kuka ei pelkää haasteita ja olihan mulla ihmisiä joiden kanssa jaoin tekemisen ja sellainen me henki löytyi yhdistyksen sisältäkin. Turkulaisia bocciasta kiinnostuneitakin löytyi paljon, saimme mukaan kaksi joukkuetta ja yksilöpelaajia meitä oli kanssa. Treeneissä

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS

ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS ISTUMALENTOPALLON 34. KOTKA-TURNAUS Karhulan liikuntahallilla lauantaina 6.2.2016 KANSAINVÄLINEN ISTUMALENTOPALLOTURNAUS VUODESTA 1983 Kuva: KSI/Juha Parkko 34. Kotka-turnauksen voittajat - KSI Kotka T

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2014

PIENI PALVELUOPAS 2014 PIENI PALVELUOPAS 2014 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoitus on edistää vammaisten aikuisten

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot