6/2012. CP-Lehti. Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2012. CP-Lehti. Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32"

Transkriptio

1 6/2012 CP-Lehti Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32

2 Suomen CP-liitto ry Finlands CP-förbund rf & the Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, Helsinki puh fax (sähköposti muodossa Keskustoimisto Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Puh. (09) Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Puh. (09) Järjestöpäällikkö Minna Teiska Puh. (09) Talouspäällikkö Tuula Kautiainen Puh. (09) Taloussihteeri Pirjo Sweins Puh. (09) Tiedottaja Sini Pälikkö Puh. (09) Sopeutumisvalmennus, kurssisihteeri Anne Heiskanen Puh. (09) Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula Puh. (09) Aikuistoiminta, suunnittelija Ismo Kylmänen Puh. (09) MMC- ja hydrokefaliatoiminta, suunnittelija Petra Peltonen Puh. (09) Liikunta- ja nuorisotoiminta, suunnittelija Anu Patrikka Puh. (09) Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo Puh. (09) Verkkoviestinnän harjoittelija Markus Maury Puh Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku (myös ruotsinkieliset jäsenpalvelut, svenskspråkig betjäning för medlemmar) Puh. (02) Elina Seppänen, Isokatu 47, Oulu Puh Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere Puh. (03) Merja Partanen, Teletie 4-6, Kuopio Puh. (017) Palvelutoiminta Päivätoiminta, Malmin kauppatie 26, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaana Raitio Puh. (09) Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Vastaava ohjaaja Jaakko Harju Puh. (09) Palveluasunnot Turku/Halinen, Paavinkatu 14 D 15,20540 Turku Vastaava ohjaaja Anne Holmberg Puh Puhetupakeskus, Malmin kauppatie 26, Helsinki Tulkkipalveluvastaava Heli Honko- Pekkarinen Puh Muu toiminta Itsenäiseen elämään sopivin palveluin, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Sari Laiho Puh Projektityöntekijä Merja Marjamäki Puh Työharjoittelu portti työelämään, Malmin kauppatie 26, Helsinki Koordinaattori Kirsi Tuovinen Puh Projektityöntekijä Eeva Pöyhönen Puh Mukaan Liikun Opin Osallistun, Asemakatu 11 B, 3 krs Jyväskylä Projektipäällikkö Elina Hakkarainen Puh Projektitutkija Piritta Asunta Puh Tue toimintaamme Nordea IBAN FI (Rahankeräyslupa: 2020/2011/3830) Kiitos kun tuet...

3 Tässä numerossa Pääkirjoitus...4 Tomi Kaasinen KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Vieras Bangladeshistä...4 Jukka Kumpuvuori HENKILÖKOHTAINEN APU... 7 Henkilökohtaisen avun päivät puhutti...7 Jukka Kumpuvuori Klaarasti avusta hoivaan...10 Jukka Kumpuvuori Tuu apuun -miniseminaari...12 Tapio Pehto & Tero Vilpponen SARJANKUVAN MAAILMA Cepen synty...14 Janne Valkeejärvi Cepe...15 Satu Cozens SOPEUTUMISVALMENNUS 40 VUOTTA lona Toljamo TIEDE & TUTKIMUS ILiikunnan tukiopetuksesta...17 Piritta Asunta LIIKUNTA CP-Boccia 2012 kooste...18 Minna Teiska Tanssii ihmisten kanssa...24 Janne Pullinen VAMMAISPALVELUT Henkilökohtaisen avun toteuttamistavat liikuntavammaisten ihmisten elettyjä kokemuksia osallisuuden toteutumisesta...26 Mari Kivistö Turun invakuljetuspalveluissa kuhisee Tiina ja Jukka Kumpuvuori VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 32 Porin Promenadikeskuksessa...32 Ulla Pelkkikangas Moijalan avoimet ovet...34 Anne Heiskanen & Ismo Kylmänen Petteri Pyörätuoli ilahdutti Huhtarinteen päiväkodin lapsia...35 Minna Teiska Kuulumisia valtakunnallisilta syyspäiviltä...37 Sari Holappa CP-liiton syyspäivät avustajan silmin...40 Atte Antila LAINSÄÄDÄNTÖ Tuettu päätöksenteko rajoittamista vai tukemista...42 Jukka Kumpuvuori YHDISTYSTOIMINTA Leiritunnelmissa Pikkusyötteellä...46 Janina Juntunen Liikunnan riemua Seinäjoella...49 Roope Järvinen TUETUT LOMAT Haettavat lomat Elina Seppänen Tuettu perheloma on pelkästään lomaa...54 Jenna Haanpää Tuetun loman kuulumisia Härmästä...56 Ulla Pelkkikangas TYÖ & ELÄMÄ Reilu rekrytointi uusia menetelmiä työnhakuun...65 Kirsi Tuovinen Työharjoittelu portti työelämään...67 Kirsi Tuovinen MMC HC Vertaistuki voimaannuttava matka...69 AJASSA In Memoriam Sylvi Montonen...71 Etelä-Saimaan CP-yhdistys ry Moijala sai diasarjalahjoituksen...72 Sini Pälikkö Tuu apuun Tapio Pehto Porin Promenadikeskuksessa Ulla Pelkkikangas 32 Syyspäivillä Sari Holappa Leiritunnelmia Janina Juntunen 46 CP-LEHTI CP-, MMC-ja hydrokefalia vammaisten jäsenlehti Julkaisija Suomen CP-liitto ry Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintätoimikunta Jari Hautamäki, Minna Teiska, Paula Ahti, Tomi Kaasinen, Vilja Pitkänen ja Sini Pälikkö Tilaukset ja osoitteenmuutokset Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, (09) Kansikuva Markus Maury Paino Forssa Print ISSN-L Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. CP-lehti on jäsenlehti joka sisältyy perittävään jäsenmaksuun. Lehden voi tilata myös äänilehtenä (Daisy-tallenne). Ilmestyy näköislehtenä verkossa. Lehti on tilattavissa määräaikaisena (35 ) tai kestotilauksena (30 ) CP-lehti vuosikerta Lehti Aineistopäivä Ilmestymis päivä 1/ / / / / /

4 4 PÄÄKIRJOITUS CP-LEHTI 2012:6 MITÄ TULI TEHTYÄ? Näin vuoden loppupuolella on hyvä katsoa taaksepäin ja hetki miettiä kuluneita kuukausia. Vuoteen on mahtunut taas monenlaisia asioita ja tapahtumia. Omia tekemisiään on kuitenkin hyvä tarkastella useamminkin kuin kerran vuodessa. Järjestöjen toiminnan merkittävin rahoittaja,rahaautomaattiyhdistys, on kehittämässä edelleen seurantajärjestelmiään. Tätä kehittämistyötä uusien seurantajärjestelmien suhteen RAY tekee yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja kehittämistyö tapahtuu portaittain ensi vuodesta alkaen. Avustusten seurantavelvollisuus perustuu lakiin, rahapeliyhteisön on huolehdittava avustusten asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla avustusten käyttö- ja seurantatietoja. Mutta seurantajärjestelmien kehittämistä ja niiden kehittymisen kautta saatavia etuja voidaan tarkastella muistakin näkökulmista kuin pelkästään rahoittajan lakimääräisestä valvontavelvollisuudesta. Raha-automaattiyhdistys saa seurantatiedon kautta tietoa sen avustamien toimintojen tuloksista ja vaikutuksista. Tätä tietoa RAY tarvitsee jakoehdotuksiaan valmistellessaan ja avustuksia suunnatessaan, sekä osoittaessaan avustusjärjestelmän yhteiskunnallista merkitystä. On tärkeää, että Raha-automaattiyhdistys, yhteistyössä järjestöjen kanssa, pystyy osoittamaan sen, että avustuksiin käytetyt rahat todella luovat yhteiskunnassamme hyvinvointia. Näin varmistetaan avustustoimintaan käytettävissä olevien varojen kestävä ja pitkäjänteinen kasvu ja samalla järjestötyö kehittyy yhä paremmin vastaamaan ihmisten tarpeita. Seurantaan liittyy kiinteästi arviointi. Arvioinnin avulla saadaan tietoa toiminnasta, toimintaan liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan tuloksista, vaikutuksista ja hyödyllisyydestä. Viime vuoden keväällä toteutetusta kyselystä arvioinnin tilasta järjestöissä ilmeni, että arviointikäytännöt järjestöissä ovat hyvin vaihtelevia ja yhteistä kehittämishankkeiden arviointikulttuuria ei sosiaali- ja terveysjärjestöihin ole muodostunut. Kuitenkin järjestöissä suhtaudutaan arviointiin lähtökohtaisesti positiivisesti. Osittain arvioinnin suorittamista haittaa resurssien puute, mukana on myös jonkin verran osaamisen puutteita. Arviointi voidaan toteuttaa ulkopuolisella arvioitsijalla tai itsearviointina. Raha-automaattiyhdistys kannustaa järjestöjä arvioimaan toimintojaan mutta ei edellytä käytettäväksi mitään yksittäistä tapaa tai mallia arvioinnin toteuttamisessa. Oleellista arviointimenetelmää valittaessa on se, että arviointi vastaa järjestön omiin tarpeisiin ja tuottaa hyödyntämiskelpoista tietoa toiminnan kehittämiseksi. Arvoinnin tulisi olla osa koko työyhteisön sekä jokaisen työntekijän työkulttuuria. Yksittäisten toimintojen kehittymisen lisäksi arvioinnin kautta tuetaan koko organisaation oppimista. Arvioinnin kehittämiseen Suomen CP-liittokin tulee jatkossa panostamaan entistä enemmän. Kiitän kaikkia CP-lehden lukijoita kuluneesta vuodesta. Toivotan omasta puolestani Teille kaikille oikein rauhallista joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta 2013.

5 CP-LEHTI 2012:6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 5 Kuvassa vasemmalla Jibon Gomez, Ismo Kylmänen, Tiina ja Jukka Kumpuvuori. Vieras Bangladeshista Teksti ja kuva: Jukka Kumpuvuori Suomen CP-liiton aikuistoiminta sai vieraan kaukomailta syyskuussa. Tuolloin aikuistoiminnan puheenjohtaja Tiina Kumpuvuori, suunnittelija Ismo Kylmänen, ja OTM Jukka Kumpuvuori tapasivat Jibon William Gomesin, joka työskentelee suomalaisen Abilis-säätiön maavastaavana Bangladeshissa. Abilis tukee kehitysmaiden vammaisten järjestöjä. Maailman vammaisista ihmisistä suurin osa asuu kehitysmaissa. Vammaiset ihmiset ovat köyhistä köyhimpiä. Kehitysmaiden köyhistä joidenkin arvioiden mukaan joka kuudes on jollakin tavalla vammainen. 82 % maailman vammaisista ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella kehitysmaissa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vammaiset naiset ja lapset. Köyhyyden poistamisessa pienyritystoiminta on tärkeää. Puutyöpajat, ompelupajat, internet-kahvilat, ja monet muut yritykset tarjoavat vammaisille ihmisille mahdollisuuden hankkia toimeentulonsa, kun sosiaaliturvaa ei ole. Vammaisten itsensä pyörittämä pienyritystoiminta on toisaalta keino vaikuttaa muiden asenteisiin; nähdään että vammaisetkin ihmiset pystyvät tekemään töitä ja osallistumaan yhteiskuntaan. Abilis tarjoaa muun muassa alkupääomaa tällaisille pienyrityksille. Abilis tukee vammaisten omia järjestöjä. Järjestöt, joissa muut kuin vammaiset ihmiset ovat projektien suunnittelijoina tai toteuttajina, eivät saa Abilikselta tukea. Abiliksen avustukset ovat pieniä starttirahoja, suuruudeltaan noin euroa. Abiliksen hallituksessa on suomalaisia vammaisaktivisteja, joilla on kokemusta kehitysyhteistyöstä. Suurin osa hallituksen jäsenistä ja Abiliksen henkilökunnasta on vammaisia ihmisiä. Jibonin elämä CP-vammaisena Bangadeshissa Jibon Gomesin elämä ei ole ollut helppoa. Jibonin tuleva äiti asui etäisellä Natoren alueella. Hänelle tuli raskauden loppuvaiheessa kipuja, ja hän niinpä hakeutui kristillisten nunnien ylläpitämään hoitolaitokseen. Sieltä tulevalle äidille oli suunniteltu siirtoa lähimpään sairaalaan, jotta hänelle voitaisiin tehdä keisarinleikkaus. Tilanne kuitenkin kehittyi nopeammin; Jibon syntyi nunnien hoitolaitoksen vessassa. Vauva putosi tiililattialle, ja hänen pääkallonsa murtui vakavasti. Tästä seurauksena oli CP-vamma. Äiti antoi nimeksi pojalle Jibon, joka tarkoittaa elämää.

6 6 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ CP-LEHTI 2012:6 Jibon on perheen esikoinen, hänellä on yksi sisar. Jibonin vanhemmat yrittivät aluksi löytää hoitokeinoja, jolla CP-vamma saataisiin pois. Jibonin äiti lopulta ymmärsi, että poika tulisi kasvamaan CP-vammaisena, ja häntä tulisi tukea kaikin mahdollisin tavoin. Jibonin isä ei koskaan ymmärtänyt tätä. Jibon kertoo, että perhe kärsi tästä ristiriidasta todella paljon. Jibonin ollessa 4-vuotias, pojan isä vei hänet Bangladeshin pääkaupunkiin Dhakaan; uusia hoitokeinoja haettiin. 1,5 vuoden jälkeen Jibon palasi kotikyläänsä. Elämä kotikylässä oli vaikeaa. Jibon oli surun murtama. Hän muistelee: Muistan kuinka kysyin äidiltäni, miksi en voi kävellä ja hymyillä, kuten muut lapset pihalla? Olenko vammainen siksi, että olen tehnyt jotain pahaa?. Äiti ei koskaan osannut vastata kysymyksiin. Yhtenä päivänä äiti kärsi niin paljon tilanteesta, että Jibon murtui ja sanoi äidilleen: Rukoile Jumalaa, että hän ottaa pois elämäni ja antaa elämän toiselle Jibonille, joka pystyy kävelemään ja leikkimään, että sinä äiti pääset surustasi. Tämän kuultuaan äiti halasi Jibonia ja itki. 6-vuotiaana Jibon sai koulukirjat ja muistiinpanovihot. Äiti opetti häntä lukemaan ja kirjoittamaan. Huomattuaan Jibonin halun oppia äiti vei hänet kouluun. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska kouluun oli niin vaikea päästä pojan liikuntavamman vuoksi. Niinpä Jibonille palkattiin kotiopettaja. Jibon suoritti kotiopetuksella esikoulun, ja hänet vietiin sittemmin kouluun suoraan II-luokalle. Äiti kuljetti hänet päivittäin pitkän matkan kouluun. Vanhemmat, sukulaiset ja opettaja kannustivat Jibonia koulunkäynnissä. Kun Jibon aloitti yliopisto-opinnot, kävi ilmi, että hänen isänsä oli mennyt naimisiin nuoren naisen kanssa, joka hoiti Jibonia pienenä hänen ollessaan hoidossa Dhakassa. Tämä oli shokki Jibonin perheelle; Jibon itse syytti itseään ja vammaisuuttaan ja harkitsi itsemurhaa. Ainoa asia mikä esti häntä tekemästä sitä, oli hänen äitinsä tuleva suru ja pettymys. Jibon jatkoi opintojaan. Jibon kuitenkin asui isän uudessa perheessä, ja henkinen stressi esti häntä opiskelemasta. Jibon päätti lähteä omille teilleen ja alun isän vastustuksen jälkeen se onnistuikin. Jibon suoritti vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon ja vuonna 1999 hän valmistui psykologian maisteriksi. Vuonna 2003 Jibon oli jo töissä suuressa vammaisjärjestössä. Vuonna 2007 Jibon aloitti työt Abiliksen toiminnoissa, aluksi Handicap Internationalin organisaatiossa, ja 2012 lähtien itsenäisenä konsulttina. Jibon meni naimisiin Rani Olivia Rodriquesin kanssa Myös Rani tekee töitä vammaisjärjestössä, Caritas Bangladeshissa. Jibonille ja Ranille syntyy lapsi tämän vuoden lopulla. Jibon muistelee aiempaa elämäänsä; kuinka rankkaa ja turhauttavaa se on ollut. Hän kuitenkin päättää keskustelun toteamalla, että vammaisuus on hänelle ammatti ja elämänmittainen sitoumus. Hän kannustaa kaikkia tekemään työtä vammaisuuden eteen sekä henkilökohtaisella tasolla että järjestötasolla; tällä työllä pääsemme Jibonin mukaan pois pimeydestä ja saavutamme toivon elämässämme. CP-vammaisten elämä ja järjestötoiminta Bangladeshissa Jibonin kanssa keskusteltiin ja vertailtiin suomalaista ja bangladeshilaista CP-järjestötoimintaa. Ismo Kylmänen ja Tiina Kumpuvuori valottivat Suomen CP-liitto ry:n alkutaivalta palveluntuotannon ja erityiskoulujen tarinoiden kautta. Kävi ilmi, että tilanne Bangladeshissa on tietyllä tavalla samanlainen, kuin Suomessa 40 vuotta sitten, toki paljon kärjistyneemmin. CP-vammaisilla ei ole omaa järjestöä. Heistä marginaalinen osa on mukana yleisissä vammaisjärjestöissä, mutta syrjintää CP-vammaisia kohtaan on ei-vammaisten lisäksi myös vammaisten keskuudessa; CP-vammaisten kykyihin ei aina uskota. Jibon haaveilee perustavansa CP-vammaisten oman järjestön Bangladeshiin ja tekevänsä järjestön puitteissa juuri niitä samoja asioita, kuin CP-liitto tekee Suomessa. Suomen CP-liitto ry luovutti Jibonille kolme muumimukia, yhden hänelle, yhden Rani-vaimolle ja yhden tulevalle lapselle. Hahmoiksi oli valittu Muumipeikko, Niiskuneiti ja Pikku Myy. Lisätietoa Abilis-säätiöstä

7 CP-LEHTI 2012:6 HENKILÖKOHTAINEN APU 7 Merja Marjamäki esitteli Itsenäiseen elämään sopivin palveluin-hanketta Krista Suosaari- Vihiniemelle, joka oli Avustajakeskuksesta Salosta. Henkilökohtaisen avun päivät puhutti Teksti ja kuvat: Jukka Kumpuvuori Assistentti.info henkilökohtaisen avun valtakunnallinen verkosto järjesti jälleen suositut Henkilkohtaisen avun päivät jo kahdeksatta kertaa Helsingissä. Päiville osallistui reilusti yli 200 henkilökohtaisesta avusta kiinnostunutta, niin sosiaalityöntekijöitä, kuin henkilökohtaisen avun käyttäjiä. Lakipykälät selväksi heti aluksi Päivien odotetuin pääpuhuja oli lakimies Tapio Räty; hän on tunnettu erityisesti monille vaikeavammaisille työnantajille, sosiaalityöntekijöille ja lakimiehille tutusta Vammaispalvelut -kirjastaan. Räty käsitteli luennossaan niin henkilökohtaisen avun ihmis- ja perusoikeudellista ulottuvuutta, kuin uusinta oikeuskäytäntöä. Rädyn luento kirvoitti vilkkaaseen keskusteluun, ja yleisö vaikutti olevan tyytyväinen saadessaan näin tuhdin tietopaketin heti päivien aluksi. Räty aloitti luentonsa perustuslain 19 :stä, ja korosti, että henkilökohtaisen avun oikeutus voidaan johtaa jo tästä ihmisarvoisen elämän turvan takaavasta perustuslain säännöksestä. Henkilökohtaisessa avussa on kyse on erityisesti vaikeavammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta. Räty korosti myös heti aluksi, että henkilökohtainen apu ei rajoitu kotiin, vaan sitä tulee tarjota myös kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa henkilöä tekemään omia valintojaan; tämä vuorostaan edellyttää, että vaikeavammaisella on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Lähtökohtana on Rädyn mukaan, että avun tarvitsija itse voi vaikuttaa siihen, missä asioissa ja miten avustetaan. Tässä onkin Rädyn mukaan keskeistä, että päätöksenteossa on oltava riittävä ammattitaito ja valmius ottaa selkoa asiakkaan omasta käsityksestä asiasta. Tarvittaessa on käytettävä esimerkiksi tulkitsemista ja kommunikaation apuvälineitä ja -menetelmiä; samoin omaisten ja läheisten asiantuntemusta voidaan käyttää vaikeavammaisen henkilön tahdon selvittämiseen, mutta apu ei voi kokonaan perustua toisen henkilön näkemykseen.

8 8 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:6 Kuten päivillä yleisestikin, myös Räty korosti palvelusuunnitelman keskeistä asemaa myös henkilökohtaisen avun päätöksenteossa. Vammaispalvelulain 3 a mukaan on vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelmaan kirjataan palvelutarve ja keinot niihin vastaamiseksi. Palvelusuunnitelma ei ole päätös myönnettävästä palvelusta tai tukitoimesta, joten palvelusuunnitelmassa voi olla myös sosiaalitoimen ja asiakkaan toisistaan poikkeavat näkemykset. Palvelusuunnitelmalla on keskeinen merkitys, kun esimerkiksi henkilökohtaisen avun kriteereistä ollaan erimielisiä, ja asia etenee valitusvaiheeseen tuomioistuimeen. Rädyn pääluento oli erinomainen. Samalla tuli kuitenkin selväksi, kuinka monimutkaisesta asiasta henkilökohtaisesta avusta juridisesti on kysymys. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion hyvä puoli, universaalit palvelut, saa osakseen synkän viitan, kun palveluja ja tukitoimia saadakseen tulee olla juristin, lääkärin, ja sosiaalityöntekijän ammattitaidoilla varustettu henkilö. Tilanne on kohtuuton yksittäisen vaikeavammaisen henkilön kannalta; olisi tarpeen kehittää mekanismeja, joilla vaikeavammaiset henkilöt saavat reilusti apua palvelusuunnitteluun ja sosiaalitoimessa asioimiseen. Kuntaliitto korosti laatua Henkilökohtaisen avun päivien toisen päivän aluksi Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Viemerö valotti sitä, miten kunnat ja peruspalvelut voivat. Viemerö kertoi ajankohtaisista hankkeista, joita on useita; vammaislainsäädännön yhdistäminen, kuntarakenneuudistus, kehitysvammaisten asumisohjelma (Kehas), kotikuntalaki, sosiaalihuoltouudistus, laki itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki, vanhuspalvelulaki. Viemerö korosti, että palvelut, niiden sisällöt, tuottamistavat, tuottajat ja asiakkaat hakevat edelleen muotoaan ja paikkaansa. Viemerö kuitenkin korosti, että uudistuksilla tähdätään voimavarojen (niin talouden kuin henkilöstön) mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen, asiakaslähtöisyyden lisäämiseen, osallisuuden lisäämiseen, palvelujen laadun parantamiseen, palvelujen kehittämiseen, ihmisten elämänlaadun parantamiseen, yksilöllisiin palveluihin, yhteisölliseen tukeen ja osaamisen varmistamiseen. Yhtä kaikki, enemmän ja parempaa palvelua pienemmällä resurssilla, Viemerö toteaa. Viemerö korosti luennossaan laatua, joka tulee huomioida henkilöstömitoituksessa, asuntojen minimikoossa, henkilöstön koulutusrakenteessa, ja asiakas- hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Viemerö painotti, että laadullisia muuttujia ei voi mitata määrällisillä mittareilla. Vammaispolitiikassa tapahtuu Päivien päätteeksi kuultiin ajankohtaisia vammaispoliittisia asioita.ulkoasiainministeriön lainsäädäntöneuvos Marjatta Hiekka kertoi kuulumiset YK:n vammaissopimuksen ratifiointityöryhmästä. Hallituksen esitystä, jolla vammaissopimus tuodaan osaksi oikeusjärjestystämme, on luonnosteltu 100 sivun verran, mutta tarkempaa tietoa aikataulusta ei vielä saatu. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Jaana Huhta kertoi uutiset vammaislainsäädännön uudistamisesta; tavoitteena on edelleen vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Keskeinen tekijä ratkaistaessa erityislainsäädännön soveltamisalaa olisi henkilön palvelun, tuen ja avun tarpeen pitkäaikaisuus, jatkuvaluonteisuus ja välttämättömyys. Valtakunnallisen vammaisneuvoston vs. pääsihteeri Henrik Gustafsson kertoi, mitä kuuluu VAMPOlle (vammaispoliittinen ohjelma). STM toimii VAMPOn seurannan vastuutahona, yhteistyötä tehdään Valtakunnallisen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kanssa. Seurantakyselyjä on lähetetty ministeriöihin, ja näistä on luvassa raporttia vuoden lopussa. Jatkossa on tarkoitus kysyä VAMPOn toteutumisesta myös yksittäisiltä vammaisilta ihmisiltä ja vammaisjärjestöiltä. Netistä voi käydä katsomassa ajankohtaista tietoa

9 CP-LEHTI 2012:6 HENKILÖKOHTAINEN APU 9 Päivillä oli esillä erilaisia järjestöjen hankkeita. Tässä joitakin tunnelmia tietotorilta. Esittelijöiltä kysyttiin: 1. Nimi, titteli ja taustayhteisö? 2. Kerro kahdella lauseella siitä, mitä esittelit päivillä? 3. Kohtasiko asiasi kiinnostusta osallistujien keskuudessa? 4. Mitä itse pidit Päivistä? huomioiduksi asumispalveluyksikön arjessa, kiinnostaa myös makasajatahoa. 4. Henkilökohtaisen avun päivät ovat MUST ei niitä voi jättää välistä! Ihmisten kohtaamisen ja verkostoitumisen lisäksi päivät antavat rautaisannoksen ajankohtaista vammaispoliittista tietoa, josta on hyötyä niin työssä kuin henkilökohtaisessa elämässä. Milla Ilonen ja Päivi Huuskonen 1. Milla Ilonen, suunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA. Päivi Huuskonen, kehittämissuunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA 2. Esittelimme Asumispalvelusäätiö ASPAssa kehitettyjä toimintamalleja, jotka tukevat vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien itsenäistä asumista ja omaehtoista elämää. Yksi tärkeimmistä esittelypöytämme antimista oli VERTAISarviointi -asiakaslähtöinen menetelmä asumispalveluiden laadun arviointiin. 3. VERTAISarviointi kiinnosti erityisesti sosiaalityön ammattilaisia sekä asumispalvelujen käyttäjiä. Arvioinnin avulla palvelun käyttäjät saavat äänensä kuuluviin ja pystyvät vaikuttamaan sekä omiin palveluihinsa että asumisyksikön yhteisiin asioihin. Palveluntuottaja voi puolestaan tehdä VERTAISarvioinnin kautta näkyväksi asiakaslähtöisiä toimintatapojaan ja pärjätä paremmin kilpailutuksissa. Se, että asiakkaan mielipide tulee Anniina Heini 1. Annina Heini, projektipäällikkö, Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 2. Esittelin päivillä henkilökohtaisen avun järjestelmän kehittämiseen tähtäävää Klaara-projektia ja markkinoin sen puitteissa toteutettavia kyselyitä, jotka oli kohdennettu henkilökohtaisten avustajien työnantajille, kielteisen avustajapäätöksen saaneille, sosiaalityöntekijöille ja henkilökohtaisen avun keskuksille. Toki myös Heta-liittoa yleisesti. 3. Koin, että projektista oltiin kiinnostuneita, joten olin hyvin tyytyväinen. 4. Päivät olivat hyvin mielenkiintoiset ja sisälsi kiinnostavia puheenvuoroja. Lisäksi on aina mukava tavata ihmisiä ja jutella. ***** 1. Merja Marjamäki, projektityöntekijä, Suomen CP-liitto ry.

10 10 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:6 2. Esittelimme CP-liittoa ja Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanketta ( ). Hankkeessa kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset ihmiset, joilla on lievä CP-, MMC- tai hydrokefaliavamma. 3. Kyllä kohtasi riittävästi. Tauoilla kävi koko ajan ihmisiä keskustelemassa hankkeesta ja hankkeen seminaarista ( painopiste hahmottamisessa ja hahmottamisen vaikeuksissa). 4. Päivät olivat hyvät sisältö tärkeää asiaa. Tiedon ja eri mallien esittämisen lisäksi erittäin hyvä oli, että osallistujilla oli mahdollisuus kysellä itseä konkreettisesti koskettavista aiheista. Torstain loppupäivän aikataulu oli suotta kireä sekä puhujien että osallistujien kannalta. Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho alusti työllisyyskysymyksestä. Klaarasti avusta hoivaan Teksti ja kuvat: Jukka Kumpuvuori Aleksis Kiven päivänä noin 70 vammaisjärjestövaikuttajaa kokoontui, Iirikseen, Helsingissä keskustelemaan henkilökohtaisen avun rajapinnoista teemalla Avusta hoivaan. Seminaarin järjestäjänä toimi Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry ja sen Klaara -hanke. Klaara -hankkeen tarkoituksena on pureutua henkilökohtaisen avun nykytilaan ja sen haastealueisiin, löytää toimintakelpoiset ratkaisumallit ongelmiin ja tämän pohjalta luoda yhteinen toimintasuunnitelma, jolla henkilökohtaisen avun tulevaisuuteen vaikutetaan. Yksi suuri haastealue liittyy avun ja hoivan väliseen rajankäyntiin Seminaarissa käsiteltiin sitä, millaisia tarpeita akselilla avusta hoivaan esiintyy ja millaisia palveluita tällä akselilla pitäisi kehittää. Seminaarissa kuultiin valtiovaltaa, kuntasektoria, asiantuntijoita ja käytiin yhteistä keskustelua niiden toimijoiden kanssa, jotka edustavat henkilökohtaisen avun käyttäjiä. Hoivaa, hoitoa ja valvontaa Lakimies Jukka Kumpuvuori Heta-liitto ry:stä korosti puheenvuorossaan hoivan, hoidon ja valvonnan juridiikasta aluksi, että vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteisössä. Erillisissä asuinjärjestelyissä on räikeimmin havaittavissa institutionaalinen syrjintä. Tämän vuoksi onkin Suomen perustuslaissa turvattu vaikeavammaisten oikeus välttämättömään huolenpitoon. Henkilökohtaisen avun perustuslaillisesta yhteydestä kirjoitti myös professori Kaarlo Tuori vuonna 2005: Henkilökohtainen avustaja on monille vaikeavammaisille henkilöille ehdoton edellytys jokapäiväisestä elämästä selviytymiselle; kysymys on sellaisesta ihmisarvoisen elämän edellyttämästä huolenpidosta, johon perustuslain 19 1 takaa subjektiivisen oikeuden. Tämä perustuslaillinen

11 CP-LEHTI 2012:6 Ulf Gustafsson kertoo pitkäaikaisesta kokemuksestaan henkilökohtaisesta avusta. Päivän puheenjohtaja Ilona Toljamo pitää mikrofonia. HENKILÖKOHTAINEN APU 11 toimeksianto on sitten turvattu vammaispalvelulaissa. Vammaispalvelulain esitöissä, tarkemmin hallituksen esityksessä 166/2008 vp. Viitataan hoivaan, hoitoon ja valvontaan, esimerkiksi: Se (henkilökohtainen apu) ei sovellu tilanteisiin, joissa tarvitaan pääasiassa hoivan, hoidon ja valvonnan tyyppistä apua. Avun tarpeen hoivallisuuden, hoidollisuuden ja valvonnallisuuden itsenäinen juridinen merkitys muodostuu kuitenkin ohjaavaksi, koska se ei varsinaisesti ole henkilökohtaisen avun myöntämisen poissulkeva elementti. Sen sijaan, avun tarpeen hoivallisuuden, hoidollisuuden ja valvonnallisuuden merkitys vaikuttaa olevan merkitsevä palvelukokonaisuuden ratkaisussa; eli sovelletaanko vammaispalvelulakia, mikä henkilökohtaisen avun järjestämistapa valitaan ja niin edespäin. Kumpuvuori painottikin puheenvuorossaan nimenomaan palvelusuunnittelun tärkeyttä; sen avulla selvitetään se, vastataanko avuntarpeeseen henkilökohtaisella avulla tai jollain muulla palvelulla. Pääasia, että kukin saa sopivan palvelun. Henkilökohtaisen avussa mahdollisuuksia ja haasteita Lakimies Anu Aalto Suomen MS-liitto ry:stä kävi läpi henkilökohtaisen avun mahdollisuuksia ja haasteita. Aluksi Aalto pohti henkilökohtaisen avun moniulotteista toimintakenttää. Ensiksi, pitää löytyä työntekijät; pienillä paikkakunnilla tämä saattaa olla hyvin vaikeaa. Lisäksi, kun työ on koko ajan iholla oloa, on rekrytointi entistä haastavampaa. Myöskään palkkataso ei Aallon mukaan ole houkutteleva. Toiseksi, työnantajavelvoitteista suoriutuminen on monille vaikeaa; on työvuorolistan laatimista, kunnan ja tilitoimiston kanssa asiointia, ja monenmuotoista muuta järjestettävää. Kolmanneksi, työsuhteeseen liittyvä juridiikka pitäisi jotenkin hallita; työsopimusten teko, työsuhteen päättäminen, sijaisjärjestelyt, Aalto luetteli kokonaisuuksia. Aalto esitteli sekä onnistuneen yksittäistapauksen että ei-niin-onnistuneen. Onnistuneessa tapauksessa henkilökohtainen apu oli tuonut turvan pyörätuolilla liikkuvalle ja lähes sokealla henkilölle; hänellä on kaksi avustajaa seitsemän tuntia päivässä jokaisena viikon päivänä; erityistilanteissa myös lisätunteja on saatavilla. Muina palveluina ovat turvaranneke ja sukulais- ja naapuriapua vaihtelevasti. Haastavammassa tapauksessa henkilökohtaista apua on 30 tuntia viikossa, arkipäivisin on työtä. Vuoden aikana työpaikka on ollut auki 12 kertaa, haastateltuja on ollut noin 30, työntekijöitä noin 11; työsuhteiden kestot muutamasta päivästä pariin kuukauteen. Kenttä on siis moninainen, mutta henkilökohtainen apu tarjoaa monille keinon arjesta selviytymiseen. Työvoimaa ulkomailta? Mielenkiintoisen puheenvuoron sosiaali- ja terveysalan työvoimakysymyksestä, siten liittyen

12 12 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:6 kiinteästi myös henkilökohtaisen avun alaan, käytti kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä. Laiho painotti puheenvuorossaan, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei kyetä jatkossa turvaamaan ilman merkittäviä palveluja ja niiden tuottavuutta koskevia uudistuksia. Sosiaalija terveysalalla työskentelevien motivaatio jatkaa alalla työuran loppuun on työvoiman riittävyyden kannalta keskeistä, Laiho painotti. Erityisen mielenkiintoista oli se, että Laiho totesi työvoimatarpeen tyydyttämiseksi välttämättömänä uussuomalaisten ja Suomen ulkopuolelta tulevien rekrytoinnin; tässä Laiho piti kynnyskysymyksenä kielikoulutusta sekä työyhteisön ja johtamisen valmentamista monikulttuurisuuteen. Lopuksi Laiho peräsikin linjauksia siitä, miten eettisesti kestävä, systemaattinen ja joustava kansainvälinen rekrytointi järjestetään. Laihon puheenvuoro herätti paljon ajatuksia myös henkilökohtaisen avun työvoimakysymyksen pohdintaan ja ratkaisuun. Kehitettävää riittää Seminaarissa puhuttiin paljon ja monelle jäi varmasti paljon ajatuksia itämään omiin työpöytiinsä. Henkilökohtaisen avun kenttä on liiketilassa. Erilaiset avun tarvitsijat etsivät ja löytävät erilaisia henkilökohtaisen avun järjestämisen tapoja. Lainsäädäntö- ja hallintoviitekehys elää koko ajan, eikä se välttämättä helpota yksilöä, joka tarvitsee apua juuri siinä yksittäisessä arkipäivän asiassaan, vaikkapa tiskien tiskauksessa; siitä saattaa tulla kovin monimutkainen asia, kun siihen yhdistetään vaikea palveluviidakko ja sen eri toimijat. Toimiessaan hyvin henkilökohtainen apu kuitenkin turvaa vaikeavammaisille ihmisille itsenäisen elämän siitä tässä kaikessa on kyse. Heta-liiton hallinnoiman Klaara -projektin projektipäällikkö Annina Heini on tyytyväinen seminaariin: Seminaari onnistui kaiken kaikkiaan todella hyvin. Saimme kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja, jotka herättivät keskustelua. CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo johti seminaaria hyvin ja kiteytti puhujien ja keskustelun antia. Avun ja hoivan välisten rajapintojen pohdintaan yksi seminaari ei ole kuitenkaan tyhjentävä, vaan teemaa pitää vielä eri tahoilla pohtia. Erilaistenkin näkemysten joukosta on mahdollista löytää yhteinen tie. Miniseminaarin ja illan emäntä Jaana Raitio päivätoiminnasta. Tuu apuun -miniseminaari CP-liiton päivätoiminta järjesti perjantaina kulttuurikeskus Caisassa Tuu apuun -tapahtuman, joka käsitteli vapaaehtoistyötä sekä henkilökohtaista apua. Tilaisuus alkoi seminaarilla kello 14. Ensimmäisenä oli vuorossa tervetuliaissanat. Ne lausui päivätoiminnan pomo Jaana Raitio. Sen jälkeen saimme kuulla hyödyllistä asiaa henkilökohtaisesta avusta Ilonan ja Sarin kertomana. Asia tuli harvinaisen selväksi. Heidän esityksensä jälkeen oli mahdollisuus kysyä henkilökohtaisesta avusta ja palkkaamisesta ja muusta niihin liittyvistä kommervenkeistä. Keskustelun jälkeen menimme ohjelmassa eteenpäin ja lavan otti haltuun Ismo Helen eli Isse Kynnyksestä. Hän kertoi matkakokemuksistaan johonkin Afrikan maahan hyvin elävästi kuvien ja tarinoiden kera. Kynnyksen projekti kuulosti kovin konkreettiselta ja tärkeältä. Tuntui hyvältä, että myös Afrikassa vammaiset ihmiset pääsevät mukaan esimerkiksi valokuvaus-projektiin. Issen puheenvuoron jälkeen olikin jo siirryttävä

13 CP-LEHTI 2012:6 HENKILÖKOHTAINEN APU 13 Sirpa ja tulkki ei kehystä Sirpa Vuorinen Halisista rohkaisi seminaarin osallistujia ulkomaanmatkailun iloihin. Vasemmalla Sirpan tulkki. Ismo Isse Helen tarinoimassa Sambian matkastaan. Taustakuvassa hän on tapaamassa paikallista ministeriä. ohjelmassa eteenpäin aikataulun vuoksi. Isseltä oli kuitenkin mahdollista kysyä käytävällä lisää, jos kysymyksiä vielä jäi. Seuraavaksi annettiin puheenvuoro SPR:n Millalle ja Kallelle. Heidän puheenvuorostaan jäi mieleen erityisesti nuorisoleirit, johon pääsee osallistumaan sekä vammaisia, että vammattomia nuoria. He toivat koko SPR:n toiminnan esille valtavan innostuksen saattelemana. Sen jälkeen viimeisen puheenvuoron piti Halisten palveluasuntojen asukas Sirpa tulkkinsa avustuksella.sirpa kertoi omista harrastuksistaan ja matkustamisestaan ja siitä kuinka henkilökohtainen avustaja omalta osaltaan mahdollistaa tuon kaiken. Aikaa jäi myös keskustelulle ja kysymyksille. Ihmisten puheenvuorot kestivät noin kello 17 saakka, jonka jälkeen oli vajaan kahden tunnin tauko. Aoitimme iltabileet klo 19.Ensimmäisenä astui lavalle Nurkkatanssiorkesteri. Se soitti irlantilaista ja vähän muutakin kansanmusiikkia. Suurin osa kappaleista oli englanniksi laulettua, mutta mukaan mahtui muutaman suomenkielinenkin biisi. Aluksi tunnelma oli vähän varovainen, mutta kyllä yleisö lämpeni keikan aikana tanssimaankin. Toisena astui lavalle semmoinen orkesteri, jonka nimeä en pysty lausumaan, niin kuin se pitäisi. Se kirjoitetaan kuitenkin Absin the Untamaed. Heidän musiikkinsa oli mukaansatempaavaa rokkia. Illan pääesiintyjänä Kadotetut-yhtyeen Ahti villitsi kukkomaisella skarppiudellaan. Bändissä soittivat meille monille tutut Jaska ja Joni Laajasalon palveluasunnoilta. Poikien soitto kuulosti ammattitaitoiselta ja naislaulajan ääni kuulosti kirkkaan hyvältä. Viimeisenä esiintyi monien suosikki Kadotetut. Kadotettujen aikana fiilis nousi kattoon. He soittivat punk-vaikutteista rokkia monilla eri mausteilla höystettynä. Bändi sai yleisön tanssimaan välillä villisti vaan hallitusti. Koko tilaisuus päättyi kello 22 ja paluu arkeen oli edessä. Koko päivä oli pitkä, mutta antoisa! Teksti: Tapio Pehto ja Tero Vilpponen Kuvat: Sebastian Brebenberg

14 14 SARJAKUVA CEPE CP-LEHTI 2012:6 Cepen synty Tekisi mieli aloittaa, kuten Irwin Goodman laulunsa: Kaikki alkoi siitä, kun... Mutta en aloita niin, koska en ole ikinä saanut lopputiliä ja sitä paitsi se olisi liian ilmiselvä aloitus. Asuinkaupunkini Nokian paikallislehdessä ilmestyi parin vuoden ajan Kuukauden Satu-niminen pilapiirros. Toisin sanoen, hauska piirroskuva jostain menneen kuukauden uutisesta. Näitä kuvia kertyi loogisesti laskettuna vuoden aikana 12 kappaletta.kaikki vuoden aikana olleet Kuukauden Sadut julkaistiin aina jossain seuraavan vuoden lehdessä, jotta lukijat saivat äänestää niistä mielestään parhaimman. Parhaan kuvan äänestäneiden kesken palkinnoksi arvottiin piirtäjän tekemä karikatyyri voittajasta. Osallistuin tämän vuoden äänestykseen ja voitin kyseisen palkinnon. Jotta kuvittaja Satu Cozens pystyi tekemään minusta karikatyyrin, oli hänen tietenkin tultava aluksi käymään luonani ja pyrkiä tutustumaan silloin vielä täysin tuntemattomaan ihmiseen. Kun Satu tuli käymään, olin ajatellut, ettei hän ehdi olemaan kuin korkeintaan tunnin: ottaa paljon kuvia, kysyy muutaman kysymyksen juttelun ohessa ja lähtee piirustuspöytänsä ääreen. Jutustelun aloitettuamme kerroin hänelle hyvin laajasti elämästäni, mihin tarvitsen apua, mikä on elämäntilanteeni, seurustelenko, mitä teen päivisin, mistä unelmoin, jne. Osa oli varmaan turhaakin, mutta saipahan kokonaiskäsityksen meikäläisestä. Oli syytäkin saada, sillä koko rupatteluun vierähti pari tuntia. Pitkin keskusteluamme Satu patisteli minua tekemään asioita ja toteuttamaan unelmiani. Ennen lähtöä sovimme, että olisimme yhteyksissä ja tekisimme yhteistyötä, kunhan keksimme molemmille hyvän aiheen. Satu alkoi kehitellä yhteistyökuvioita ja ehdotella lähtisinkö ideoimaan hänen kanssaan sarjakuvaa, jossa pyörätuolilainen henkilö törmäilee arjen pieniin, mutta meille tuolin käyttäjille joskus ylitsepääsemättömiin esteisiin. Idean hän oli saanut blogitekstiraakileistani, joita olin lähetellyt hänelle oikoluettavaksi. Lähdin mielelläni mukaan, sillä lähtökohta oli jo sellainen, ettei aiheista ainakaan ole ihan äkkiä pulaa. Tässä vaiheessa otin vastuulleni aiheiden ideoinnin. Ensimmäiset hahmotelmat nähtyäni aloin pitää huolta myös siitä, että sarjakuvasankarimme liikkeet ja eleet ovat suunnilleen liikuntarajoitteiselle tyypillisiä. Satu siis loi visuaalisen ilmeen sekä kunkin tapahtumaketjun tiivistämisen noin kolmeen kuvaan. Ja niin syntyi tässä lehdessä nyt ensimmäistä kertaa julkaistava sarjakuva Cepe. Nuo ovat ensimmäiset Cepen seikkailuista kertovat stripit. Kuten mainitsin, ystävämme tarinaa voi jatkaa loputtomiin. Niin pitkään kun ei ole täydellisen esteetöntä, niin pitkään on humoristia tilanteita. Jatkamme tätä terapiaprojektia omien töidemme ohella, tai minä pidän blogia Nokian Uutisten nettisivuilla ja kehittelen Pirkanmaalla CPyhdistyksen vihdoin alkanutta nuorisotoimintaa. Sadulla on sitten niitä oikeitakin töitä. TOIMITUKSELTA Janne Valkeejärvi Pirkanmaan CP-yhdistyksen nuorisovastaava Aika ajoin toimitukseen on tullut pyyntöjä ja toiveita, että lehdessämme julkaistaisiin sarjakuvaa. Mietin miten tämän toiveen toteuttaisi. Eräänä päivänä CEPE ilmestyi sähköpostiini liiton 2.varapuheenjohtaja Paula Ahdin lähettämänä. Viestissään Paula pyysi ottamaan yhteyttä Janne Valkeejärveen sarjakuvan tiimoilta. Hauskoja hetkiä Cepen seurassa. Sini Pälikkö

15 CP-LEHTI 2012:6 SARJAKUVA CEPE 15 Piirtänyt: kuvittaja Satu Cozens

16 16 SOPEUTUMISVALMISVALMENNUS 40 VUOTTA CP-LEHTI 2012:6 Sopeutumisvalmennusta 40 vuotta Sopeutumisvalmennus 40 vuotta mitalin saajat juhlalounaalla. Suomen CP-liitto ry:n sopeutumisvalmennus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Vuonna 1972 järjestettiin ensimmäinen CP-liiton sopeutumisvalmennuskurssi Tampereen Seudun Invalidit ry:n kesäkodissa Aitorannassa, Tampereella. Ensimmäiselle kurssille osallistui 25 CP-vammaista nuorta. Kurssin pääteemoina olivat ammatillinen kuntoutus ja mielenterveysongelmat. Suomen CP-liitto ry:n hallitus päätti tehdä Sopeutumisvalmennusta 40 vuotta juhlamitalin, jolla liitto halusi huomioida CP-liiton sopeutumisvalmennuksen kehittämiseen liittyviä henkilöitä ja tahoja. Torstaina kokoontuivat mitalinsaajat juhlalounaalle. Valitettavasti kaikki eivät pakalle päässeet, mutta lämminhenkisessä tilaisuudessa kuulimme monenlaisia muistoja ja historiallista tietoa sopeutumisvalmennuksen alkuajoilta ja kehityksen vuosilta. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut liiton sopeutumisvalmennustoimintaa vuodesta 1989 alkaen ja mahdollistanut järjestölähtöisen sopeutumisvalmennuksen kehittämisen. Sopeutumisvalmennusta 40 vuotta 1. juhlamitali luovutettiin näin RAY:lle ja mitalin oli vastaanottamassa Sisko Seppä. Ilpo Vilkkumaa ja Aulikki Kananoja ovat mm. luoneet viitekehystä ja perustaa sopeutumisvalmennukselle. Marja-Liisa Heiskanen oli Sosiaalihallituksessa vastaamassa sopeutumisvalmennuksesta sen alusta alkaen ja hänen kanssaan tehtiin tiivistä yhteistyötä myös kurssien sisällön kehittämisessä. Tuisku Ilmonen on liiton sopeutumisvalmennuksen äiti ja perustan luoja. Liiton toiminnanjohtajat Heidi Lindberg, Juha Purtanen ja Aimo Strömberg ovat omalta osaltaan edistäneet ja vankistaneet sopeutumisvalmennustoimintaamme monin tavoin. Sopeutumisvalmennusta ja sen käytäntöjen kehittämistä ovat merkittävästi olleet tekemässä erityisesti perhekursseja kehittänyt Pirjo-Liisa Kotiranta ja pitkäaikainen kuntoutustoimikunnan puheenjohtaja ja asiantuntija Ulla-Maija Takkunen. Heikki Kakko ja Pirjo Palenius ovat työskennelleet liiton kursseilla yli 25 vuotta ja olleet monin tavoin kehittämässä kurssien sisältöjä. Kuntoutustoimikunnan luottamusjäsenet ovat antaneet arvokasta osaamista ja asiantuntemustaan sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämiseen: Pentti Haatanen, Anna-Kaarina Kallio, Raija Korpela, Helena Mäenpää, Eine Orjala ja Timo Saarinen. Reija Lampinen on ollut monin tavoin kehittämässä liiton sopeutumisvalmennustoimintaa niin hallituksessa, kuntoutustoimikunnassa kuin liiton työntekijänä. Ilona Toljamo on liitossa tehnyt pitkän uran sopeutumisvalmennuksen kehittäjänä ja toteuttajana. Sopeutumisvalmennuksen ammattilaisista koostuvat Sopeutumisvalmennusryhmä on tehnyt ansiokasta työtä sopeutumisvalmennuksen esillä pitämiseksi. Ryhmän tämän hetkiset jäsenet Risto Heikkinen Iholiitosta, Lauri Honkala Reumaliitosta, Saara Jokinen Lihastautiliitosta, Pekka Kankaanpää Munuais- ja maksaliitosta, Anu Korhonen Aivovammaliitosta, Marja Nylen Epilepsialiitosta, Elina Perttula Suomen CP-liitosta, Hely Streng Invalidiliitosta, Arja Toivomäki MS-liitosta ja Ann-Mari Veneskoski Aivoliitosta. Ilona Toljamo Kuva: Heikki Kakko

17 CP-LEHTI 2012:6 TIEDE & TUTKIMUS 17 Liikunnan tukiopetuksella tukea oppimiseen harjoiteltu perusmotoristen taitojen sekä kehonhahmotuksen lisäksi myös sosiaalisia taitoja ja oppilaat ovat päässeet myös itse suunnittelemaan toimintaratoja ja vaikuttamaan kerhon sisältöihin. Selvä tarve liikunnan tukiopetukseen olisi myös 5-6 luokkalaisilla oppilailla, toteaa koulun erityisopettaja Satu Huhtamäki. Keväällä Kuljun koululla tulee todennäköisesti toteutumaan kyseinen liikunnan tukikerho myös 5-6 luokkalaisille, jolloin liikunnan tukiopetusta on Kuljun koulussa joka luokka-asteella. Monet tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. Mukaan liikun, opin, osallistun hanke rohkaisee peruskouluja perustamaan kouluihin liikunnan kutsukerhoja erityisesti niille oppilaille, joilla on motorisen oppimisen pulmia. Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä (DCD), on noin 5-6%:lla kaikista lapsista ja nuorista. Monille näistä lapsista liikunta on usein epämieluista ja he mieluummin vetäytyvät sivuun ja välttelevät liikunnallista toimintaa epäonnistumisen pelossa. Liikunnan ilo ja onnistumisen kokemusten saaminen on kuitenkin tärkeää, sillä positiiviset hyödyt koetaan vasta silloin, kun liikunnasta nautitaan ja liikunta vastaa lapsen kehitystasoa ja tarpeita. Liikunnan tukiopetuskerhojen yksi tärkeä tavoite motoristen taitojen harjaannuttamisen lisäksi on tuottaa lapsille positiivisia liikkumiskokemuksia ilman suorituspaineita. Pienessä ryhmässä näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Lempäälässä, Kuljun koululla, on ymmärretty liikunnan merkitys oppimisvaikeuksien tukemisessa. Siellä on järjestetty liikunnan tukiopetusryhmiä, motoriikkakerhoja,esikouluikäisille sekä 1-2 luokan oppilaille jo pitkään Nyt Mukaan -hankkeen kautta käynnistyi syksyllä tukikerho 3-4 luokan oppilaille.kerhossa on 10 oppilasta ja kaksi ohjaajaa, jolloin jokainen oppilas saa tarpeeksi huomiota ja ohjausta. Kerhossa on Mukaan liikun, opin, osallistun -hanke on Suomen CP-liitto ry:n tutkimus- ja kehittämishanke ( ) joka tekee tiivistä yhteistyötä Niilo Mäki Instituutin kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat LIKES, Jyväskylän yliopisto, Ruskeasuon koulu, Mäntykankaan koulu sekä Kuljun koulu Lempäälässä. Hankkeessa pyritään lisäämään tasavertaista osallistumista liikunnan ja oppimisen osalta kehittämällä ja testaamalla motoriikan ja oppimisen arviointimenetelmiä. Piritta Asunta, joka toimii hankkeen projektitutkijana, tekee väitöskirjatasoista tutkimusta motoristen ongelmien seulontaan liittyvistä menetelmistä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on saada liikuntaa opettavien opettajien käyttöön helppokäyttöinen seulontalomake, joka auttaa lievien motoriikan haasteiden tunnistamisessa 6-12-vuotiailla lapsilla. Olemme lähteneet kääntämään ja tekemään kulttuurista adaptaatiota hollantilaisesta Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T) -havainnointilomakkeesta, jonka esitestaus on parhaillaan käynnissä. Kevään aikana lomake pyritään saamaan sähköiseen muotoon, ja se tulee löytymään hankkeen nettisivuilta mukaan sekä Niilo Mäki Instituutin ja LIKES:n sivuilta. Lisätiedot Projektitutkija, Piritta Asunta, LitM p

18 18 LIIKUNTA CP-LEHTI 2012:6 CP-BOCCIA 2012 Hauskaa yhdessäoloa ja totista kilpailua Teksti: Minna Teiska CP-bocciamestaruudet ratkottiin tänä vuonna Turussa Turun CP-yhdistys otti viime vuonna haasteen vastaan ja lupasi järjestää CPbocciamestaruuskisat ensimmäistä kertaa Turussa. Apuvoimiksi kisajärjestelyihin värvättiin CP-boccian puuhamies, Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen Olavi Härkönen. Kaikki järjestelyt toimivatkin mallikkaasti, niin järjestävän tahon Turun CP-yhdistyksen kuin kisa-ilmoittautumisista ja muista kisajärjestelyistä vastanneen Olavin tiimin puolesta. Tänä vuonna Timo Saarinen päätyikin luovuttamaan Timpan toopin järjestävälle taholle eli Turun seudun CP-yhdistykselle ansiokkaasta toiminnasta. Tänä vuonna kisoissa oli mukana myös muutamia nuorempia pelaajia. Oli ilo Timo Saarinen luovutti Timpan toopin Turun CP-yhdistykselle. nähdä, kuinka CP-liitollekin perinteinen laji on taas löytämässä uusia nuoria pelaajia. Nuoria pelaajia tosin kaivataan lisää! Iloinen yllätys oli myös se, että saimme tänä vuonna kisoihin oman sarjan kourupelaajille. Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen Olavi Härkönen kertoo ohessa CP-bocciakisoista ja Turussa saaduista tuloksista. CP-liiton 26-vuotis bocciamestaruuskilpailut Teksti: Olavi Härkönen Kilpailut pidettiin tänä vuonna Turun CPyhdistyksen isännöimänä Turussa. Vaikka kisainformaatio meni aluksi hieman pieleen, kuitenkin kutsua oli noudattanut 12 CP-liiton yhdistystä, kaukaisimpana Lapin yhdistys. Allekirjoittaneen unelma saada kaikki yhdistykset mukaan kilpailutoimintaan elää haaveissa; saas nähdä onnistuuko ennen pitkää? Tosin tällä kertaa osallistujien joukossa oli mukana muutama yhdistys, mitkä eivät ole vuosiin osallistuneet. Myös ilokseni on todettava monien nuorten sekä vanhempien pelaajien ensiesiintyminen CPbocciakisoissa. Kilpailut aloitettiin lauantaina perinteisesti henkilökohtaisilla luokilla ja sunnuntaina olivat joukkuekilpailut. Kilpailijat jaetaan vaikeavammaisiin (VAU:n luokat 1-2), jossa miehet ja naiset pelaavat samassa, sekä lievempivammaisiin (VAU:n luokat 3-4). Tässä luokassa naiset ja miehet pelaavat omassa sarjassa. Aikataulut nopeuttamiseksi meidän kisoissa on vain 4 erää, muuten on 6 erää sääntöjen mukaan.

19 CP-LEHTI 2012:6 LIIKUNTA 19 Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa myös kouru luokka CP-kisoissa. Tarkoitus oli saada tämän luokan pelaajille kilpailukokemusta, koska heille ei ole muuten montakaan mahdollisuutta osallistua kilpailuihin. Lisäksi näillä pelaajilla on oikeus osallistua kansainvälisiin kilpailuihin EM, MM, PARALYMPIALAISIIN. Heitä olikin paikalla ennätysmäärä eli 5 kilpailijaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti enemmänkin. Tiukkojen otteluiden jälkeen saatiin voittajat selville ja voitiin jakaa palkinnot hyvin pärjänneille. Tässä lajissa kaikki ovat voittajia, vaikka ei aina pyttyä saisikaan, sillä joka pelissä tulee kuitenkin onnistuneita heittoja. Seuraavana vuonna voi sitten ottaa revanssin, kunhan harjoittelee ennen kilpailuja kunnolla. Sunnuntaina kilpailtiin joukkueittain. Kun nämä CP-bocciat aloitettiin 26-vuotta sitten, niin luotiin alustavat kriteerit, miten joukkueet voi muodostaa. Tuolloin sovittiin, että joukkueessa saa olla ns. vammaton pelaaja, mikäli muuten ei saa joukkuetta kokoon. Tänä päivänä sallitaan myös yhden pelaajan osallistuminen joukkueeseen toisesta yhdistyksestä. Näin voi joukkue osallistua, vaikka ei olisikaan kolmatta pelaajaa. Joukkuekilpailussa punnitaan yhteishenki, sekä taktiset kuviot ja miten kantti kestää tiukoissa tilanteissa. Peli saattaa ratketa yhdellä pisteellä, joten on pelattava loppuun asti keskittyneesti. Tämä koettelee hermoja ja voimavaroja - tässä on pelin salaisuus. Ettei viikonloppu menisi pelaamiseen, niin järjestävän yhdistyksen velvollisuus on järjestää lauantaiksi yhteisruokailun lisäksi jotain viihdyttävää. Turun yhdistys onnistui tehtävässä hyvin. Tämä ei saa venyä liian pitkäksi, koska aamulla pitää olla pelikunnossa. Teksti: Olavi Härkönen TULOKSET Kouruluokan viisi parasta, keskellä voittaja Hilla Lehtimäki. Henkilökohtaiset kilpailut, tulokset: Luokat 1 2 Miehet Luokat 1-2 Naiset Luokat Teemu Mäkinen 1. Päivi Miettinen 1. Jarkko Kyläniitty 2. Vesa Koivuniemi 2. Tuula Koivula 2. Mika Taimi 3. Riku Kärkkäinen 3. Tarja Haltsonen 3. Jouni Nordlund 4. Juha Soikkeli 4. Maija Tikka 4. Jori Itkonen 5. Markus Lähdesmäki 5. Tuula Manner 5. Antero Laine 6. Teemu Savukoski 6. Susanna Holmisto 6. Tim Dahlberg

20 20 LIIKUNTA CP-LEHTI 2012:6 Kouruluokan tulokset: 1. Hilla Lehtimäki 2. Jari Rummukainen 3. Tommy Niemi 4. Laura Grönroos 5. Niko Koivumäki Joukkuekilpailut tulokset: 1. Porin seudun CP-yhdistys ry 2. Pori-Rauma 3. Lahden seudun CP-yhdistys ry 4. Etelä-Saimaan CP-yhdistys ry 2 5. Lapin CP-yhdistys ry 6. Uudenmaan CP-yhdistys ry 2 Kiertopalkinto luovutettiin joukkuekisan voittaneelle Porin CP-yhdistykselle. Taustalla Pori-Rauma yhdistelmäjoukkue. Kisajärjestäjän terveiset Teksti: Raisa Herpiö Boccia-turnaus Turussa Tuona talvisena helmikuun päivänä, kun liiton liikuntasuunnittelija saapui aamupalaveriin Turkuun kanssani, monien yritysten jälkeen. Siinä puhuttiin yhdistyksemme liikuntatoiminnasta. Hän ilmoitti vaan, että liiton Boccia mestaruuskisojen paikkaa ei ole tälle vuodelle, oisko Turku halukas järjestämään. Siinä mietin ääneen: Eihän täällä pelata kyseistä peliä CP porukalla ja onkohan meillä edes rahaa moiseen. Liitto kyllä maksaa pelipaikanvuokran ja tarvikkeet. Turun ei tarvitse muuta, kun hankkia paikka jossa pelataan. No kyllä teille paikka löytyy. Joten siis liiton mestaruus ratkotaan Turussa. Siitä päivästä lähti tiivis sähköpostien, facebook-chatin ja puhelimen käyttö. Ensin varattiin paikka. Turun suurin esteetön sali sehän löytyi helpolla. No nyt oli paikka varattu ja mietin mitä seuraavaksi. Seuraavana olikin mainoksen teko yhdistyksiin ja lehteen. Sen lupasi liikuntasuunnittelija tehdä, joten se oli siis pois minun vastuualueelta. Arvasin saavani ihmetystä siitä, että Turku järjestää nämä kilpailut. Onhan se outoa, koska emme ole näissä ympyröissä olleet ennen ja heti järjestäväksi yhdistykseksi, mutta olen kyllä sellainen ihminen kuka ei pelkää haasteita ja olihan mulla ihmisiä joiden kanssa jaoin tekemisen ja sellainen me henki löytyi yhdistyksen sisältäkin. Turkulaisia bocciasta kiinnostuneitakin löytyi paljon, saimme mukaan kaksi joukkuetta ja yksilöpelaajia meitä oli kanssa. Treeneissä

6/2012. CP-Lehti. Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32

6/2012. CP-Lehti. Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32 6/2012 CP-Lehti Valtakunnallisen CP-viikon tapahtumia alkaen s. 32 Suomen CP-liitto ry Finlands CP-förbund rf & the Finnish CP Association Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09-540 740 fax 09-5407

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallista CP-viikkoa vietetään vuosittain kalenteriviikolla 43. CP-viikon tarkoituksena on nostaa esille CP-vammaan liittyviä asioita, sekä tuoda esille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006

aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 aluksi oli HAJ projekti vuosina 2003-2006 sitten tuli assistentti.info Valtakunnallinen henkilökohtaisen avun verkostohanke, assistentti.info tuottaa TIETOA, TUKEA, NEUVONTAA, OPASTUSTA, KOULUTUSTA, ARVIOINTIA,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Individuell serviceplanering

Individuell serviceplanering Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17

VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17 3/2010 27.10.2010 Asiat VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17 VAMN 18 PALAUTE SEUTUKUNNAN

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Nyt puhutaan asumispalveluiden laadusta asiakkaan äänellä! Jokainen mielipide on TÄRKEÄ!! Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Palovaroitin, parisuhde vai pamppu -seminaarit

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Sosiaalisesti kestävä kehitys Oulussa 15.3.2012 klo 9-16.00 Rovaniemellä 16.3.2012 klo 9-16.00 Ajankohtaiset ja vuorovaikutteiset päivät tarjoavat pohdintaa, käytännön tietoa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Työllä toimeentuloa - palveluilla osallisuutta

Työllä toimeentuloa - palveluilla osallisuutta Valtakunnallinen vammaisneuvosto 31.7.2013 KUTSU 1(5) Työllä toimeentuloa - palveluilla osallisuutta Tervetuloa Valtakunnallisille vammaisneuvostopäiville! ************ Aika 6.-7.11.2013 Paikka Kylpylähotelli

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN GO-SEURA HALLITUKSEN KOKOUS 30.8.2015 PÖYTÄKIRJA Paikka: YliGon kerhohuone, Mannerheimintie 5 B Osallistujat: Anttoni Maula, puheenjohtaja Arto Heikkinen, sihteeri Henry Hemming

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot