18/07. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman EQUALyhteisöaloiteohjelman. 2. hakukierroksen toimeenpanosta. Arvioinnit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18/07. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman EQUALyhteisöaloiteohjelman. 2. hakukierroksen toimeenpanosta. Arvioinnit"

Transkriptio

1 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman EQUALyhteisöaloiteohjelman arviointi 2. hakukierroksen toimeenpanosta Suomen Aluetutkimus FAR Teemu Juntunen Hanketaito Oy Harri Lappalainen Selvitys työhallinnon työttömille suunnattujen ESR-projektien yksilöpohjaisesta työllisyysvaikuttavuudesta 18/07 Net Effect Oy Timo Aro Nina von Hertzen Janne Jalava Petri Virtanen Jaana Valkokallio Arvioinnit

2 EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON (ESR) OSARAHOITTAMAN EQUAL-YHTEISÖALOITEOHJELMAN ARVIOINTI 2. HAKUKIERROKSEN TOIMEENPANOSTA Suomen Aluetutkimus FAR Teemu Juntunen Hanketaito Oy Harri Lappalainen Työministeriö Euroopan sosiaalirahasto

3 ESR arvionti -sarja Päätoimittaja - Editor in Chief Tapani Kojonsaari Toimitussihteeri - Editor Maija Luukkanen Toimituksen osoite - Address Työministeriö Ministry of Labour PL P.o. Box VALTIONEUVOSTO puh. tel ISBN ISSN Taitto: Proinno Design Oy

4 Saatesanat Suomessa vuosina toteutetun EQUAL-yhteisaloiteohjelman 2. hakukierroksen toimeenpanon arviointi käsiteltiin ja hyväksyttiin ohjelman seurantakomitean kokouksessa , juuri ennen EQUAL-kehittämiskumppanuuksien toiminnan lopullista päättymistä. Arvioinnin tarkoituksena oli syväluodata ohjelman toimintaa kokonaisuutena ja tarjota rakennerahastokauden suunnittelijoille ja toimeenpanijoille samoin kuin muille EQUAL-ohjelmasta tuttujen teemojen kanssa toimiville tahoille kokemuksia, eväitä ja opetuksia hyödynnettäväksi uusissa haasteissa. Arvioinnissa läpikäytävät tutkimuskysymykset kattavat EQUAL-ohjelman erityispiirteet ja ohjelman kannalta merkittävät teemat: toiminto 3, kumppanuusperiaate, teematyö, kansainvälinen yhteistyö, sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen, tuotokset, tulokset ja vaikutukset samoin kuin hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen sekä ohjelman hallinto- ja toimeenpanojärjestelmä. Toivottavasti raporttiin tutustuvat kokevat sen hyödylliseksi ja kykenevät ammentamaan siitä hyötyä omiin tarkoituksiinsa. Arvioinnin ovat toteuttaneet Suomen Aluetutkimus FAR yhdessä Hanketaito Oy:n kanssa. Helsingissä joulukuussa 2007 Eeva-Liisa Koivuneva Hallitusneuvos 5

5 Sisällys SISÄLLYS SAATESANAT 5 SISÄLLYS 6 TIIVISTELMÄ 8 ESIPUHE 16 1 JOHDANTO Arviointikysymykset, aineistot ja menetelmät 17 2 ERILLISTEN TOIMINTO 3 -HANKKEIDEN MERKITYS Johtopäätökset ja suositukset Perustelut ja muita havaintoja Erillisten toiminto 3 -hankkeiden tarkoituksenmukaisuus Tavoitteiden toteutuminen ja tulosten levittäminen 27 3 KUMPPANUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMINEN Johtopäätökset ja suositukset Perustelut ja muita havaintoja Kumppanuuden lähtökohta ja rakenne Kumppanuusperiaatteen toimivuus ja tuloksellisuus Osahankkeet ja muut kumppanit osana kehittämiskumppanuustoimintaa 50 4 TEEMATYÖ OSANA EQUAL-OHJELMAN TOTEUTUSTA Johtopäätökset ja suositukset Perustelut ja muita havaintoja Teemaryhmän lähtökohdat ja organisointi Teemaryhmätyön toiminta ja lisäarvo Ulkopuolisen asiantuntijatuen merkitys teematyön toteutuksessa 84 5 KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN TOTEUTUMINEN Johtopäätökset ja suositukset Perustelut ja muita havaintoja Kansainvälisen yhteistyön lähtökohdat ja organisointi Kansainvälisen yhteistyön toiminta ja lisäarvo 93 6

6 6 SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON VALTAVIRTAISTAMISEN TOTEUTUMINEN Johtopäätökset ja suositukset Perustelut ja muita havaintoja Lähtökohdat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen Tasa-arvovaikutusten arviointi ja valtavirtaistaminen EQUAL-OHJELMAN KEHITTÄMISKUMPPANUUS- HANKKEIDEN TUOTOKSET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET SEKÄ HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN VALTAVIRTAISTAMINEN Johtopäätökset ja suositukset Perustelut ja muita havaintoja Indikaattoritietojen tarkastelu Tulosten hyödyntämiseen, levittämiseen ja valtavirtaistamiseen liittyvien toimenpiteiden tarkastelu Hyvät käytännöt osana EQUAL-ohjelman toteutusta Arvio tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan vaikutuksista toimenpidekokonaisuuksittain HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Johtopäätökset ja suositukset Perustelut ja muita havaintoja Hakuprosessin organisointi Hankkeiden vastaavuus kansallisiin tarpeisiin Ensimmäisen hakukierroksen arvioinnin hyödyntäminen Tukirakenteen ja OPM:n ja STM:n EQUAL-yhdyshenkilöiden rooli ja ohjeistus Toisen hakukierroksen hakemusten arviointiprosessi EQUAL-ohjelman yhteys uuden kauden ohjelmien valmisteluun ja toteutukseen EQUAL-ohjelman erityispiirteiden hyödyntäminen Alueellinen Kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelman (KKTT-ohjelman) ja Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutuksessa Progress-ohjelman hyödyntäminen EQUALin tulosten jatkokehittämisessä ja kansainvälisessä levittämisessä 142 LÄHTEET 144 LIITTEET 146 7

7 1. Tiivistelmä TIIVISTELMÄ Tämän EQUAL-ohjelman toisen hakukierroksen ulkopuolisen arvioinnin on toteuttanut Suomen Aluetutkimus FAR yhdessä Hanketaito Oy:n kanssa. Arviointi on toteutettu joulukuun 2006 ja marraskuun 2007 välisenä aikana. Arvioinnista ovat vastanneet Teemu Juntunen (Suomen Aluetutkimus FAR) ja Harri Lappalainen (Hanketaito Oy). Arvioinnissa keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: - Erillisten toiminto 3 -hankkeiden merkitys - Kumppanuusperiaate osana EQUAL-ohjelman toteutusta - Teematyö osana EQUAL-ohjelman toteutusta - Kansainvälinen yhteistyö osana EQUAL-ohjelman toteutusta - Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen osana EQUAL-ohjelman toteutusta - EQUAL-ohjelman kehittämiskumppanuushankkeiden tuotokset, tulokset ja vaikutukset sekä hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen - Hallinto- ja toimeenpanojärjestelmän arviointi Tässä loppuraportissa jokainen arvioinnin pääkysymys on esitetty omana lukunaan. Kunkin luvun alussa on kerrottu, mihin tarkempiin kysymyksiin on haettu vastausta ja mistä kyseisen arviointitehtävän aineisto koostuu. Kysymyskohtaisesti esitetään ensin tiivistetysti keskeiset johtopäätökset ja niistä johdetut toimenpidesuositukset, minkä jälkeen tuodaan esille arviointikysymyksittäin johtopäätösten perustelut ja muita arvioinnin kannalta keskeisiä havaintoja. Seuraavassa on esitetty lyhyt yhteenveto arvioinnin havainnoista arviointikysymyksittäin. 8

8 Toiminto 3 -hankkeiden merkitys Aineiston perusteella voi todeta, että noin puolessa erillisiä toiminto 3 -hankkeita tavoitteet ovat toteutuneet hyvin tai kohtuullisesti. Parhaiten on toteutunut aiemmin toteutettujen hankkeiden tulosten levitystyö, kun taas pysyvien käytäntöjen luominen - muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta - on toteutunut heikosti. Hankkeet eivät ole onnistuneet riittävän hyvin edistämään toimenpiteiden siirtämistä eri politiikkalohkoihin niiden tärkeyden vaatimalla tavalla. Pääsääntöisesti hankkeiden vaikutukset ovat jääneet niiden omille toiminta-alueille, ainakin toistaiseksi. Tulokset siis osoittavat, että edes erillisten toiminto 3 -hankkeiden kohdalla ei ole kovinkaan merkittävästi onnistuttu vaikuttamaan ohjelmalogiikan kannalta keskeiseen asiaan eli kehitettyjen mallien siirtymiseen osaksi kansallista politiikkaa. Hankkeiden tavoitteet ovat varsin eritasoisia, minkä vuoksi jonkin osatavoitteen toteutuminen ei anna kokonaiskuvaa tuloksellisuudesta. Uuden tuotteen, palvelun tai mallin käyttöönotto vie aina oman aikansa. Kaikki kehitetyt mallit eivät ole olleet sovellettavissa sellaisinaan uuteen ympäristöön (toteutusaikana), vaan soveltaminen edellyttää oman kehittämispanoksensa ja sitoutumisensa. Erilliset toiminto 3 -hankkeet eivät nekään ole riittävästi tavoittaneet uusia toimijoita, jotta tulosten levittäminen olisi merkittävästi tehostunut aiemmin toteutettuihin hankkeisiin nähden. Toisaalta myöskään aiempia verkostoja ei ole voitu hyödyntää riittävän tehokkaasti, koska monet EQUAL-ohjelman ensimmäisen kierroksen projekteista olivat jo lopettaneet tai lopettelemassa toimintaansa toiminto 3 -projektien toimintakauden aikana. Tiivistelmä Kumppanuusperiaate osana EQUAL-ohjelman toteutusta Kehittämiskumppanuudessa mukana olevat kumppanit ovat tehneet ennen nykyistä toimintaansa kohtuullisen paljon joko virallista tai epävirallista yhteistyötä. Aiempi yhteistyö on perustunut pääasiassa aiempaan hanketoimintaan, yhteiseen substanssiin (havaittuun ongelmaan puuttumiseen) ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Muutamassa tapauksessa aiempi yhteistyö on perustunut strategiatason työhön. Noin 60 %:ssa kehittämiskumppanuuksia partnereita on ollut useammasta kuin yhdestä maakunnasta. EQUAL-hankkeet ovat tässä suhteessa tarjonneet hyvän, huomattavasti tavoiteohjelmia paremman, mahdollisuuden kansalliseen yhteistyöhön. Lähtökohdat toimivalle ja tuloksekkaalle kehittämiskumppanuustoiminnalle antaa onnistunut tavoiteasettelu. Toisen hakukierroksen kehittämiskumppanuuksissa on ollut yhteistä tahtotilaa tavoiteasettelussa havaitun ongelman/ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen suhteessa käytettävissä olevaan aikaan näyttää olleen kuitenkin yksi merkittävimmistä haasteista. 9

9 TIIVISTELMÄ Yhteistyö kehittämiskumppanuuksien sisällä on kokonaisuudessaan ollut varsin sujuvaa. Kehittämiskumppanuuksien toimivuudesta antaa viitteitä myös se, millaisena yhteistyö nykyisten kumppaneitten kanssa nähdään tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää erityisesti tulosten pitkäjänteisen hyödyntämisen kannalta. Todennäköisesti yhteistyö tulee jatkossa(kin) muotoutumaan pitkälti sen mukaan, mihin toimenpiteisiin saadaan ulkoista kehittämishankerahoitusta. Kehittämiskumppanuuden toiminnan tuloksellisuuden kannalta on merkittävää, että olemassa olevat kehittämiskumppanuudet näyttävät vastaajien mukaan varsin toimivilta ainakin kohderyhmän, uusien hyvien käytäntöjen sekä tulosten ja niiden levittämisen kannalta. Tehokkuuden kannalta on ollut merkittävää, että jokaiselle kumppanille on onnistuttu määrittelemään vastuut ja roolit kohtuullisen hyvin. Vastuisiin ja eri rooleihin liittyen vastaajat kaipasivat kuitenkin tiiviimpää sitoutumista eri toimenpiteisiin. Tavoitteiden saavuttamista on lisäksi heikentänyt se, että erityyliset kehittämiskumppanit/organisaatiot näkevät kehittämistoiminnan eri tavalla. Teematyö osana EQUAL-ohjelman toteutusta Kaikki toisella hakukierroksella toimivat seitsemän EQUAL-teematyöryhmää ovat asettaneet tavoitteekseen joko uusien toimintatapojen kehittämisen tai käynnissä olevissa EQUAL-hankkeissa kehitettävien toimintatapojen kokoamisen ja levittämisen. Aikaa yhteisille toimenpiteille on käytännössä yhteensä vähän yli vuosi. Teematyöhön varattu toimintakausi on teemaryhmien parissa koettu liian lyhyeksi, ja teematyötoiminnan aloitus tapahtui ohjelman toisella kierroksella liian myöhään. EQUAL-ohjelman ensimmäisen kierroksen kokemuksista huolimatta monet teematyön keskeiset elementit ovat nyt tässä muodossaan olleet ensimmäistä kertaa käytössä, ja teematyö on kokonaisuudessaan ollut kehittymis- ja kehittämisprosessi kaikille sen osapuolille. Teemaryhmätoiminta on Suomessa toteutettujen rakennerahasto-ohjelmien osalta todennäköisesti jämerin työkalu, jolla on pyritty sekä kokoamaan ja jalostamaan että levittämään ja juurruttamaan hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Teematyö on kokonaisuudessaan ollut arvokas lisä suomalaiseen kehittämistoimintaan. Lähtökohtaisesti teemaryhmät ovat tehokas väline kansallisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen. Hedelmällinen kehittämistyö edellyttää aktiivista ja hyvin toimivaa vuoropuhelua kansallisen hallinnon ja kehittämishankkeita toteuttavien organisaatioiden välillä; tässä suhteessa teematyössä olisi vielä ollut huomattavasti parantamisen varaa. Teematyö on kuitenkin tullut osalle hanketoimijoista yllätyksenä hankkeen toteutusvaiheessa. Teematyö ja sen edellyttämä resursointi olisi pitänyt tuoda ohjelmarakenteessa vahvemmin esille jo hankkeiden hakuvaiheessa ja viimeistään hankekohtaisissa rahoitusneuvotteluissa, kuten kansainvälisen yhteistyön kohdalla meneteltiin. 10

10 Teematyö on tuottanut käyttökelpoisia tuloksia erityisesti teemaryhmien kokoamien, yksittäisissä EQUAL-hankkeissa kehitettyjen, hyvien käytäntöjen osalta. Hyvien käytäntöjen levittämistyötä on tehty mm. lukuisten julkaisujen, seminaarien ja vaikuttamisvierailujen avulla. Keskeistä on jatkossa sekä hankkeissa mukana olleiden kehittäjien että ohjelmaviranomaisten taholta jatkojalostaa ja hyödyntää nyt kerättyjä aineistoja. Kuten yhteisesti on sovittu, kaikki teematyöryhmät ovat tehneet oman teemaryhmänsä keskeisiin sisältöihin liittyviä toimenpidesuosituksia. Ajatus suositusten esittämisestä oli tervetullut innovaatio. Suositusten taso ja uutuusarvo vaihtelivat teemaryhmittäin. Parantamisen varaa on erityisesti suositusten kohdentamisessa koskemaan tiettyjä yhteiskunnallisia toimijoita. Tiivistelmä Kansainvälinen yhteistyö osana EQUAL-ohjelman toteutusta EQUAL-hankkeiden kansainvälinen yhteistyö on ollut monimuotoista. Toimintatapoina ovat olleet mm. Suomessa ja ulkomailla järjestetyt seminaarit ja työkokoukset, videokonferenssit, työvierailut sekä yhteisosallistumiset messuille ja konferensseihin. Kehittämiskumppanuuksien sisällä noin 90 % osahankkeiden vetäjistä ja yli 60 % muista kehittämiskumppaneista on osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön. Myös hankkeiden kohderyhmät ovat olleet laajalti mukana kansainvälisillä vierailuilla sekä muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälisen yhteistyön lisäarvon tai hyödyn voi kiteyttää uusiin toimintamalleihin ja näkökulmiin sekä taustaorganisaation ja projekteja toteuttavien henkilöiden henkilökohtaisiin hyötyihin. Kokonaisuudessaan syntyneet uudet tuotokset vastaavat hyvin niitä tavoitteita, joita sekä ohjelma- että hanketasolla on asetettu kansainväliselle yhteistyölle. Kansainvälisen yhteistyön ongelmat voi tiivistää kolmeen kokonaisuuteen: toiminta- ja kulttuurierot, tavoitteiden eritasoisuus tai yhteisen tavoitteen puuttuminen ja kumppaneiden henkilövaihdokset. Myös EQUALohjelman toteutukseen osallistuneiden maiden toisen hankekierroksen eriaikainen käynnistyminen vaikeutti toiminnan organisointia. Lähes 20 % toisen kierroksen suomalaisista hankkeista oli melko tyytymättömiä oman kansainvälisen kumppanuuden toimintaan. Suurimpana osatekijänä oli partnereiden valinta, joka tapahtui liian monessa hankkeessa ilman riittävää suunnitelmallisuutta. Huolellinen kansainvälisen partneriverkoston kasaaminen olisi todennäköisesti poistanut valtaosan negatiivisista kokemuksista. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen osana EQUAL-ohjelman toteutusta Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Valtavirtaistamisessa korostuvat tasa-arvoon liittyviä asioita edistävien toimijoi- 11

11 TIIVISTELMÄ den ja rakenteiden tunteminen. Pelkästään asioista tiedottamalla ja erilaisilla esitteillä ja julkaisuilla ei päästä pureutumaan riittävän syvälle rakenteisiin. Hankkeiden yhtenä ongelmana onkin ollut tiedonpuute niistä tahoista, jotka voivat vaikuttaa vallitseviin käytäntöihin ja rakenteisiin. Kokonaisuudessaan tasa-arvoon liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet vähintään kohtuullisesti. Eri sukupuolen korostamista ei aina uskalleta tehdä riittävästi, vaan puhutaan laajemmin sukupuolten yhtäläisistä oikeuksista ja mahdollisuuksista. Tasa-arvovaikutukset kohdistuvat toisen kierroksen kehittämiskumppanuuksissa pääosin naisiin, ja jatkossa olisikin otettava paremmin huomioon tasa-arvo molempien sukupuolten näkökulmasta. Hyvä lisä ohjelmalliseen kehittämiseen oli erillisen tasa-arvoasiantuntijan käyttö hankkeiden toteutuksen tukena. Kokemukset siitä olivat pääosin positiivisia, tosin ulkopuolisen asiantuntijan palveluita ei kuitenkaan osattu hyödyntää riittävästi. EQUAL-ohjelman kehittämiskumppanuushankkeiden tuotokset, tulokset ja vaikutukset sekä hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen Hankkeiden tuotokset ovat olleet sekä konkreettisia fyysisiä tuotoksia että toimintamalleja, joilla on edistetty koko ohjelmalle asetettuja tavoitteita. Hankkeiden toimesta monen EQUAL-ohjelman keskeisen asian tutkimustuloksia ja kehittämiskokemuksia on sekä vertailtu eri kehittäjätahojen kesken että viety alueellisen ja kansallisen tason päättäjille tulevien päätösten tueksi; sekä horisontaalista että vertikaalista valtavirtaistamista on siis tapahtunut. Hankkeilla on edistetty hyvin eri kohderyhmien elämänhallintaa lisäämällä aktiivisuutta ja osallisuutta. Merkittävänä onnistumisena voidaan pitää myös eri kohderyhmien tarpeiden huomioimiseen perustuvan kumppanuusyhteistyön kehittämistä. Eri menetelmillä on onnistuttu parantamaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä. Sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen on syntynyt useita työvälineitä, ja kokemuksia sosiaalisten yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi on koottu. Lisäksi valtaosa lähiaikojen uusista sosiaalisista yrityksistä on syntynyt toisen kierroksen EQUAL-hankkeiden toiminnan myötävaikutuksesta. Segregaation purkamisen edistämiseksi on rakennettu toimintamalleja, joilla on kehitetty tasa-arvoisia työyhteisöjä ja niihin liittyviä palveluja. Tasa-arvoon liittyvissä asioissa, erityisesti naisten yrittäjyyden edistämisessä, on saatu paljon aikaan. Tasa-arvoon liittyvissä tuotoksissa on kuitenkin ollut vahva naisnäkökulma, eikä tasa-arvonäkökulman suhteen miehiin ole kohdistunut paljoakaan toimenpiteitä. Rakennemuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa ovat korostuneet koulutukselliset tekijät erityisesti koulutustarpeiden kehittämiseen ja kartoittamiseen liittyen. Erilaisilla koulutustoimenpiteillä on vastattu osaamisen ja osallisuu- 12

12 den kasvuun liittyvään tavoitteeseen. Tuloksia on saatu myös työssä jaksamisen parantamisen osalta. Tuloksista on nostettava esiin käytännöt, joilla on edistetty monimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta. Romaniasioiden edistämisessä on saatu aikaan paljon näkyvää sekä alueellisella että kansallisella tasolla, erityisesti koulutuksellisissa asioissa. Kokonaisuudessaan tuloksia ja vaikutuksia on syntynyt lukuisissa eri kohderyhmissä. Toimenpiteiden kohteena olleiden eri kohderyhmien laajuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ne edistävät tai voivat edistää ohjelmalle asetettuja kokonaistavoitteita. Pienempiin kohderyhmiin kohdistettuja toimenpiteitä ei tule kuitenkaan väheksyä, vaikka ne eivät ohjelmatasolla välttämättä näyttäytyisikään vahvasti. Tämä moninaisuus on kokonaisuudessaan ollut EQUAL-ohjelman rikkaus. Hankkeiden tulokset ja vaikutukset ovat monitasoisia. Joillakin tuotoksilla ja tuloksilla on pyritty vaikuttamaan konkreettiseen toimintaan kentällä ja asiakkaiden parissa. Toisilla tuotoksilla ja tuloksilla on puolestaan selvästi pyritty laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tässä suhteessa on hyvin toteutettu EQUALohjelman perusajatusta keskeisten teemojen valtavirtaistamisesta, jota on tapahtunut erityisesti horisontaalisella mutta myös vertikaalisella tasolla. Kun jokainen kehittämiskumppanuus tekee omassa toiminnassaan jokaisen toimenpiteen ja työvaiheen niin hyvin kuin mahdollista (pyrkien asetettuun tavoitteeseen), ovat tuloksellisuus ja vaikuttavuus todennäköisiä. Kriittisesti voidaan puolestaan pohtia, miten kehittämiskumppanuudet yhdessä ovat vaikuttaneet koko ohjelman tuloksiin, vaikutuksiin ja tavoitteiden saavuttamiseen. Jos kehittämiskumppanuuksien valinta ja tavoitteet ovat lähtökohtaisesti ohjelman kannalta relevantteja, voidaan myös ohjelman logiikan toimivuuteen luottaa. Jos jonkin kehittämiskumppanuuden tavoitteet tai toimintatapa eivät ole relevantteja, menetetään paitsi teeman tulokset ja vaikutukset, myös osa koko ohjelman vaikuttavuudesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokonaisuudessaan hankkeet ja niiden tulokset vastaavat hyvin ohjelmalle asetettuja tavoitteita. Vaikeimmin saavutettavaksi tavoitteeksi on osoittautunut vertikaalinen valtavirtaistaminen, joka tosin jatkuu EQUAL-hankkeiden tulosten ansiosta hankekauden päättymisen jälkeenkin. Hyvät käytännöt ja niiden kerääminen on ollut merkittävä osa kehittämiskumppanuuksien toimintaa. Hyvien käytäntöjen prosessoinnin osaaminen oli hankkeiden alussa jonkin verran puutteellista. Teematyöllä on ollut merkittävä rooli hyvien käytäntöjen prosessoinnissa. Perusajatuksena oli, että kaikissa teemaryhmissä kerättäisiin kootusti teematyöhön osallistuvilta hankkeilta hyviä käytäntöjä. Näin koko EQUAL-ohjelman osalta pääsääntöisesti meneteltiinkin, sillä lähtökohtaisesti kaikkien hankkeiden oli osallistuttava myös teemaryhmien toimintaan. Tässä suhteessa teematyö on palvellut vahvasti kehittämiskumppanuuksien omien tulosten dokumentointia ja valtavirtaistamista. Valtaosa hankkeista näyttää pitäneen hyvien käytäntöjen keruuta hyödyllisenä. Ensiarvoisen tärkeää olisi EQUALin kokemusten pohjalta kehittää koko ESR-toi- Tiivistelmä 13

13 TIIVISTELMÄ mintaan yhteinen hyvien käytäntöjen kuvausformaatti, jota tarpeen mukaan voitaisiin kuitenkin soveltaa. Tässäkin suhteessa EQUALin kokemukset ovat rohkaisevia, sillä valtaosa teemaryhmistä keräsi oman ryhmänsä hankkeilta hyviä käytäntöjä lähes samalla formaatilla; oikeastaan vain sosiaalisen yrittäjyyden teemaan kuuluvat kehittämiskumppanuudet noudattivat toisenlaista lähestymistapaa. Kritiikkiäkin hyvien käytäntöjen prosessia kohtaan esitettiin hankkeiden koordinaattorien taholta. Hyvien käytäntöjen prosessoinnin todettiin tulleen ohjelmaviranomaisten taholta jonkinasteisena yllätyksenä. Lisäksi kritisoitiin sitä, että hyvien käytäntöjen arvottaminen ja luokittelu vietiin ainakin osalle hanketoimijoista käsitteellisesti liian haastavalle tasolle. Vaikuttaa myös siltä, että hyvien käytäntöjen prosessi hautautui osittain toimenpide-ehdotusten laatimisen alle teemaryhmätoiminnan loppumetreillä. Jatkon kannalta on tärkeää keskittyä siihen, miten EQUAL-hankkeissa kehitettyjä ja dokumentoituja hyviä käytäntöjä saadaan tehokkaasti hyödynnettyä koko ohjelman päätyttyä. Horisontaalista valtavirtaistamista on jo tapahtunut merkittävästi teemaryhmien toiminnassa, mutta kenellä voidaan olettaa olevan vastuun tulosten kansallisesta levittämisestä ja hyödyntämisestä hankkeiden päätyttyä? Kokonaisuudessaan EQUAL-ohjelmassa toteutettu hyvien käytäntöjen prosessointi hakee suomalaisessa rakennerahastotoiminnassa vertaistaan. Hallinto- ja toimeenpanojärjestelmän arviointi EQUAL-ohjelman toinen hakukierros organisoitiin Työministeriön ja alueellisten TE-keskusten yhteistyössä. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Opetusministeriö osallistuivat hakukierrokseen erityisesti omien hallinnonalojensa painopisteiden määrittelyillä. Ohjelmapohjaisen kehittämisen näkökulmasta hakukierros vastasi sekä hakemuksia käsitelleen valintaryhmän että valintavaiheessa esittelijöinä toimineiden ministeriöiden toimintalinjakohtaisten teemavastaavien mukaan melko hyvin niihin kehittämistarpeisiin, joita EQUAL-ohjelman sisältöihin liittyen Suomessa oli vuonna Arvioinnin perusteella on kuitenkin todettava, että jatkossa on tarvetta kohdennetumpaan ja systemaattisempaan hankkeiden valmisteluun. EQUAL-ohjelman toiselle hakukierrokselle asetettiin ohjelmaa toteuttavien ministeriöiden toimesta hallinnonalakohtaisia painopisteitä. Painopisteet olivat hyvin linjassa keskeisten kansallisten kehittämiskohteiden kanssa. EQUALin toisella hakukierroksella olisi kuitenkin kaivattu selkeämpiä aiherajauksia ja tiukempaa keskittymistä nimenomaan EQUAL-ohjelman painopisteiden mukaisiin erityiskohderyhmiin. Työnjako EQUAL-ohjelmaa toteuttavien keskeisten viranomaistahojen välillä on ohjelman toisella hakukierroksella ollut aiempaa sujuvampaa. Valitettavasti erilaiset tulkinnat asetuksista ja säädöksistä ja yleinen epätietoisuus tiettyjen kustannusten hyväksyttävyydestä ovat aiheuttaneet EQUAL-hankkeiden ja osittain myös 14

14 alueviranomaisten taholla jonkinasteista turhautumista sekä kansallisessa että kansainvälisessä yhteistyössä. EQUAL-ohjelma tarjoaa monimuotoisuudessaan arvokasta kokemuspohjaa uuden EU-ohjelmakauden toteutukselle. EQUALin teemaryhmät kokosivat yhteen laajan joukon kehittämisasiantuntijoita, joilla on sekä vahvaa ja ajantasaista substanssiosaamista että kokemusta teematyöprosessin kehittämisestä ja toteuttamisesta. Toistaiseksi teemaryhmiä ei ole juurikaan hyödynnetty substanssin tai teematyöprosessien osalta uuden ohjelmakauden valmistelussa ja toteutuksessa. Teematyöryhmillä ja monilla kehittämiskumppanuuksilla olisi paljon annettavaa Alueellinen Kilpailukyky- ja Työllisyystavoiteohjelmasta rahoitettavien hankkeiden välisen yhteistyön kehittämisessä niin alueellisella, suuralueiden välisellä kuin kansallisellakin tasolla. EQUAL-hankkeiden ja teemaryhmien aikaansaannoksia voitaisiin jalostaa ja levittää myös kansainvälisesti EU:n uuden Progress-ohjelman avulla. Tiivistelmä 15

15 Esipuhe ESIPUHE EQUAL-yhteisöaloiteohjelmaa toteutettiin EU:ssa ohjelmakaudella Ohjelma poikkesi merkittävästi muista ESR-osarahoitteisista ohjelmista monessakin suhteessa: EQUALissa oli vain kaksi hakukierrosta koko ohjelmakauden aikana, kaikki hankkeet tekivät kansainvälistä yhteistyötä, hankkeet tekivät kansallista yhteistyötä keskenään teematyön merkeissä, hankkeet rakentuivat kehittämiskumppanuus-ajatukselle jne. Lista on pitkä ja samalla myös vaikuttava. Kuten tämä arviointiraportti toivottavasti sen osoittaa, valtaosa erityispiirteistä on tuonut lisäarvoa ESR-toimintaan. Näiden EQUAL-erityispiirteiden soisi jalostuneena esiintyvän myös Kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelmassa, johon EQUAL-ohjelma uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä sulautettiin yhdessä muiden ESR-ohjelmien kanssa. Tämä julkaisu on EQUAL-yhteisöaloitteen toisen hakukierroksen toimeenpanon loppuarviointi-raportti. Arvioinnin suoritti Suomen Aluetutkimus FAR yhdessä Hanketaito Oy:n kanssa. Vastuuhenkilöinä arvioinnissa olivat Teemu Juntunen (FAR) ja Harri Lappalainen (Hanketaito Oy). Arvioinnin suorittajille työ oli haastava mutta samalla äärimmäisen mielenkiintoinen. Se antoi mahdollisuuden perehtyä kokonaisvaltaisesti EQUALin kaltaiseen toimintaan. Saimme arviointityöstä erittäin paljon uusia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita pyrimme jatkossa hyödyntämään julkisrahoitteista kehittämistoimintaa mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Kiitämme yhteistyöstä sekä EQUAL-ohjelmaa toteuttavia viranomaisia, erityisesti EQUAL-ohjelman tukirakennetta, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön EQUAL-yhdyshenkilöitä ja alueellisten TE-keskusten ESR-koordinaattoreita, kuten myös kaikkia kyselyiden ja haastatteluiden kautta arviointiaineistoa kartuttaneita kehittämiskumppanuuksia ja teemaryhmiä. EQUAL-ohjelma loppuu, mutta kehittämistyö EQUAL-teemojen parissa jatkuu. Sonkajärvellä ja Turussa Teemu Juntunen Suomen Aluetutkimus FAR Harri Lappalainen Hanketaito Oy 16

16 1. Johdanto Johdanto Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman EQUAL-yhteisöaloiteohjelman 2. hakukierroksen toimeenpanon arviointia on toteuttanut Suomen Aluetutkimus FAR yhdessä Hanketaito Oy:n kanssa. Arviointi on suoritettu joulukuun 2006 ja marraskuun 2007 välisenä aikana. Arvioinnista ovat vastanneet Teemu Juntunen (Suomen Aluetutkimus FAR) ja Harri Lappalainen (Hanketaito Oy). Suomessa EQUAL-ohjelman toinen hankehakuaika päättyi Hankehakemuksia saapui 122 kpl. Eniten hakemuksia tuli työllistyvyys-toimintalinjaan (71 kpl). Sosiaalisen yrittäjyyden toimintalinjaan hakemuksia saatiin 16 kpl, sopeutumiskyky-toimintalinjaan 19 kpl sekä naisten ja miesten välisen tasa-arvon toimintalinjaan 12 hankehakemusta. Turvapaikanhakijoille suunnattuihin toimenpiteisiin hakemuksia tuli 2 kpl 1. Hankkeista valittiin 55 parhaiten ohjelman tavoitteita tukevaa ja toteuttamiskelpoisinta hankeideaa. Valituista hankkeista yksi on omaehtoisesti lopettanut hankkeen toteuttamisen ja yksi hanke on keskeytetty rahoittavan viranomaisen toimesta. Toisella hakukierroksella panostetaan entistä enemmän hyvien käytäntöjen, innovaatioiden ja toimintamallien levittämiseen. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja valtavirtaistaminen ovat EQUAL-ohjelman perustoimintaperiaatteita, ja ohjelmassa toteutetaan laajoja kehittämishankkeita tukemaan tulosten valtavirtaistamista. Kaikki EQUAL-hankkeet osallistuvat kansalliseen temaattiseen yhteistyöhön, jonka avulla etsitään ja levitetään hyviä käytäntöjä sekä vaikutetaan kansalliseen politiikkaan teemaverkostojen avulla. Vuosille teematyön sisältöjen lähtökohdaksi on asetettu ohjelmaa toteuttavien hallinnonalojen (työministeriö, opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö) strategiat. Teematyön on tarkoitus tukea kansallisten strategioiden lisäksi myös rakennerahastokauden valmistelua Arviointikysymykset, aineistot ja menetelmät Arvioinnissa haetaan vastausta seitsemään pääkysymykseen, jotka on esitetty taulukossa 1 alakysymyksineen. 1 EQUAL-yhteisöaloiteohjelman 2. hakukierros. 2 EQUAL. 17

17 Taulukko 1. Arviointikysymykset. LUKU 1. Arviointitehtävä 1. EQUAL-ohjelman kehittämiskumppanuushankkeiden tuotokset, tulokset ja vaikutukset sekä hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen a. Mitä toimintamalleja, tuloksia ja tuotoksia hankkeiden toimenpiteillä on saatu aikaan? b. Mitä toimenpiteitä hankkeissa on tehty tulosten: a) hyödyntämisessä b) levittämisessä c) valtavirtaistamisessa, ja miten niissä on onnistuttu? c. Onko kehittämiskumppanuuden alkuperäiset tavoitteet saavutettu ja mitkä ovat kumppanuuden avulla aikaansaadut (arvioidut) vaikutukset? d. Mitä ja millaisia ovat EQUAL-hankkeiden hyvät käytännöt ja niiden mallintaminen? Arviointitehtävä 2. Erillisten toiminto 3 -hankkeiden merkitys a. Mitä merkitystä erillisillä toiminto 3 -hankkeilla on ollut valtavirtaistamisen edistämisessä? Arviointitehtävä 3. Kumppanuusperiaate osana EQUAL-ohjelman toteutusta a. Mikä on ollut kumppanuuden lähtökohta? b. Onko kumppanuusrakenne ollut riittävän laaja? c. Millä tavoin itse kumppanuusperiaate toimii ohjelman/hankkeiden toteutuksessa (suhteessa tavoitteiden saavuttamiseen, hyödyt/haitat, menestystekijät)? d. Miten kumppanuus on vaikuttanut (hankkeiden) tuloksiin eri tasoilla? * Millä tavoin kehittämiskumppanuuksien toteutus on luonut edellytyksiä innovatiivisten tulosten syntymiselle? Arviointitehtävä 4. Teematyö osana EQUAL-ohjelman toteutusta a. Miten teematyö on vaikuttanut uusien kansallisten kumppanuuksien syntymiseen? b. Mikä on ollut kansallisen teematyön merkitys hyvien käytäntöjen löytämisessä, mallintamisessa, jatkojalostamisessa ja valtavirtaistamisessa? * Teematyön organisointi: miten teematyön organisointi on käytännössä palvellut sen toteutusta? c. Mikä on ollut ulkopuolisen asiantuntijatuen merkitys kansallisen teematyön toteutuksessa? Arviointitehtävä 5. Kansainvälinen yhteistyö osana EQUAL-ohjelman toteutusta a. Mitkä ovat olleet kansainvälisen yhteistyön lähtökohdat? b. Mikä on ollut kansainvälisen yhteistyön toteutustavan merkitys kansainvälisen yhteistyön toimivuudelle ja lisäarvolle (hyödyt/haitat)? * Kansainvälisen yhteistyön joustavuus toimijoiden kannalta c. Mikä on ollut kansainvälisen yhteistyön merkitys hyvien käytäntöjen löytämisessä, kehittämisessä, mallintamisessa, levittämisessä ja valtavirtaistamisessa? d. Mitkä ovat olleet kansainvälisen yhteistyön muut tulokset ja vaikutukset sekä lisäarvo? Arviointitehtävä 6. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen osana EQUAL-ohjelman toteutusta a. Miten hankkeiden toimeenpano on tukenut sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista? b. Missä määrin projekteille asetetut tasa-arvotavoitteet on saavutettu ja vastaavatko ne naisten ja miesten erilaisia tarpeita ja tavoitteita? c. Miten sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen konkretisoituu EQUAL-hankkeiden toimeenpanossa? Arviointitehtävä 7. Hallinto- ja toimeenpanojärjestelmän arviointi a. Onko ohjelman hallinto- ja toimeenpanojärjestelyt organisoitu tarkoituksenmukaisella tavalla? 18

18 Arviointiaineisto koostuu seuraavista lähteistä: Kirjallinen aineisto: - Tarjousasiakirjat ja työsuunnitelma - EQUAL-ohjelma-asiakirja ja sen täydennysosa - Aiemmat arvioinnit - Kehittämiskumppanuuksissa toteutetut arvioinnit - Toisen hakukierroksen hankehakemusten arvioinnit - Toiminto 3 -hankkeiden loppuraportit (12 kpl) - EQUAL-ohjelman vuosiraportit 2004, 2005 ja EQUAL-ohjelman (kansalliset ja komission) internetsivut - ESRA-tietokanta - Kehittämiskumppanuuksien tuotokset - Teematyöryhmien tuotokset Johdanto Arviointia varten kerätty aineisto: - Kysely projektipäälliköille hankkeiden arviointiin liittyen keväällä kysely projektipäälliköille keväällä 2007 (46 vastausta, vastausprosentti 87 %) - 2. kysely projektipäälliköille syksyllä 2007 (35 vastausta, vastausprosentti 66 %) - Kysely erillisille toiminto 3 -hankkeille keväällä 2007 (9/12 vastausta) - TE-keskusten ESR-koordinaattoreiden haastattelut keväällä 2007 (19 kpl)* - Sähköpostikysely ESR-koordinaattoreille syksyllä 2007 (12 vastausta) - Ministeriöiden/tukirakenteen edustajien haastattelut keväällä 2007 (4 kpl) ja syksyllä Kysely hankevalinnan yhteydessä toimineelle valintaryhmälle keväällä 2007 (6/10 vastausta) - Kysely hankevalinnan yhteydessä toimineille esittelijöille keväällä 2007 (4/7 vastausta) - Teemaryhmien tapaamiset/haastattelut keväällä 2007 (7/7 vastausta) - Kysely osahankkeille syksyllä 2007 (50 vastausta) - Kysely muille kehittämiskumppaneille syksyllä 2007 (34 vastausta) - Teematyöryhmien ohjausryhmien ja teemakohtaisesti valittujen asiantuntijoiden kysely syksyllä 2007 (30 vastausta) - Teematyöryhmien koordinaattoreiden ryhmähaastattelu syksyllä 2007 * Pitää sisällään nykyiset ja hakuvaiheessa toimineet koordinaattorit tai muut vastaavat henkilöt. Arvioinnissa toteutetut kyselyt ovat liitteissä 1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Arviointia varten kerätystä aineistosta on syytä tarkentaa osahankkeiden ja muiden kehittämiskumppaneiden määritelmää. Osahankkeella tarkoitetaan kehittämiskumppanuudessa mukana olevaa osahanketta, jolle on hakuvaiheessa määritelty oma tehtäväkokonaisuus ja budjetti. Muilla kehittämiskumppaneilla tarkoitetaan puolestaan sellaisia toimijoita, jotka ovat mukana kehittämiskumppanuudessa, mutta joilla ei ole omaa budjettia. Arvioinnissa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Kvalitatiivisia menetelmiä, pääasiassa teemoittelua/tyypittelyä, on käytetty haastattelujen ja kyselyjen avointen kysymysten analysointiin. Kvantitatiivisia menetelmiä on käytetty pääasiassa kyselyn analysointiin (keskiarvot, jakaumat, eri ryhmien välinen vertailu). Kyseisiin analyyseihin käytettiin SPSS-ohjelmaa. 19

19 LUKU 1. Loppuraportissa jokainen arvioinnin pääkysymys on esitetty omana lukunaan. Kunkin luvun alussa on kerrottu, mihin tarkempiin kysymyksiin on haettu vastausta ja mistä kyseisen arviointitehtävän aineisto koostuu. Kysymyskohtaisesti esitetään ensin tiivistetysti keskeiset johtopäätökset ja sen jälkeen mahdolliset toimenpidesuositukset. Tämän jälkeen tuodaan esille arviointikysymyksittäin johtopäätösten perustelut ja muita arvioinnin kannalta keskeisiä havaintoja arviointikysymykseen liittyen. Raportti poikkeaa rakenteeltaan taulukossa 1 esitetystä järjestyksestä siten, että tuloksia ja tuotoksia koskeva arviointikysymys käsitellään luvussa seitsemän, koska siinä otetaan huomioon myös muiden arviointikysymysten havaintoja. 20

20 2. Erillisten toiminto 3 -hankkeiden merkitys Tässä luvussa käsitellään tarkemmin seuraavia arviointikysymyksiä: - Toiminto 3 -hankkeiden tarkoituksenmukaisuus tulosten levittämiselle ja hyödyntämiselle, erityisesti EU:n uuden ohjelmakauden ESR-ohjelmien toimeenpanon kannalta - Toiminto 3 -hankkeiden lisäarvo taustaorganisaation toiminnalle - Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös siihen, onko tuloksia voitu/ollut tarkoitus levittää alkuperäisen toimijajoukon ulkopuolelle Erillisten toiminto 3 -hankkeiden merkitys Arviointikysymyksen aineisto koostuu pääosin toiminto 3 -hankkeille toteutetusta kyselystä, ministeriöiden/tukirakenteen edustajien haastatteluista ja hankkeiden loppuraporteista. EQUAL-yhteisöaloitteesta rahoitettavien projektien (kehittämiskumppanuuksien) toteutus on vaiheistettu toimintoihin, joista toiminto 3 koskee temaattisia yhteistyöverkostoja, hyvien käytäntöjen levittämistä ja valtavirtaistamista. Toiminnolla 3 pyritään helpottamaan uusien ja toimiviksi koettujen toimintatapojen siirtymistä kansalliseen työvoima-, koulutus-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikkaan. Ohjelman tulosten jatkokehittämistä ja valtavirtaistamista on vauhditettu myös komission tiedonannossa EQUAL-ohjelmaan sisällytetyillä erillisillä toiminto 3 -hankkeilla, joihin ensimmäisen hakukierroksen EQUAL-hankkeet ovat voineet hakea rahoitusta. Erilliset toiminto 3 -hankkeet ovat tähdänneet jo aiemmissa EQUALhankkeissa kehitettyjen tulosten jatkokehittämiseen ja valtavirtaistamiseen. Toiminto 3 -hankkeisiin on ollut jatkuva hakuaika ja hakemuksia toiminto 3 -hankkeiksi on tullut yhteensä 15, joista 13 on hyväksytty. Yksi toteutettavaksi hyväksytty toiminto 3 -hanke on keskeytynyt. Joulukuussa 2007 kaikki hankkeet ovat jo päättyneet. Hankkeiden nimet ja vastuutahot on kerrottu liitteessä 7. 21

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun

Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun Pirkanmaan ennakointipalvelu alue-ennakoinnin kehittämishankkeen (2009 2013) ulkoinen arviointi Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun Arviointi- ja koulutusyksikkö Sari Pitkänen ja Kimmo Terävä

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

6Aika-strategian johtoryhmä

6Aika-strategian johtoryhmä 6Aika-strategian johtoryhmä Sähköpostikokous 20.1.2017 klo 9-15 Pöytäkirja 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALINTAPERUSTEET

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALINTAPERUSTEET TM007:00/2007 1 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN 2007-2013 VALINTAPERUSTEET Seurantakomitea on hyväksynyt 24. - 25.5.2007 pidetyssä kokouksessa alla mainitut valintaperusteet

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön: valtionavustukset Valtionavustusten hakuaika 17.6. 30.9.2016 Hankkeiden

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA : ARVIOINTISUUNNITELMA

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA : ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1 16.1.2008 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007-2013: ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Johdanto Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjassa 2007-2013 todetaan arviointisuunnitelman sisältävän alustavan suunnitelman

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTITAULUKKO NELJÄS HAKUKIERROS

ARVIOINTITAULUKKO NELJÄS HAKUKIERROS 1 ARVIOINTITAULUKKO NELJÄS HAKUKIERROS 16.1.-16.4.2012 RAG Suomi ( ) RAG Ruotsi ( ) RAG Norja ( ) RAG Venäjä ( ) JSC ( ) Hankkeen nimi: Hankkeen numero: Päähakija: Maa: Toiminnan kohteena olevat maat ja

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus ESR-haku 1.10.2015 Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoite on tukea työllisyyttä ja

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Ohjeessa rahoittajalla tarkoitetaan välittävää toimielintä, jolle kuuluu seuraavat tehtävät:

Ohjeessa rahoittajalla tarkoitetaan välittävää toimielintä, jolle kuuluu seuraavat tehtävät: 3.7.2008 Liite 7 OHJE OHJAUSRYHMISTÄ 1. Johdanto Tämä ohje pyrkii antamaan puitteet yhtenäisille ohjausryhmämenettelyille eri viranomaisten rahoittamissa EAKR ja ESR -hankeissa. Ohje täydentää niitä määräyksiä,

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot