Anja Manninen. Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anja Manninen. Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti?"

Transkriptio

1

2 Anja Manninen Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti? Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA D Työpapereita 48 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Anja Manninen (toim.) STAGE : Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatti? Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 1 liite D Työpapereita, 48 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kehittäminen -hankkeen, (STAGE) tavoitteina oli l selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjä kehittämällä voidaan entistä paremmin vastata ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa tarvittaviin osaamistarpeisiin kokonaisvaltaisesti sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan näkökulmat sekä gerontologinen viitekehys huomioiden l selvittää koulutuksen vetovoimaisuutta ja rekrytoinnin haasteita sekä mahdollisuutta vastata näihin kysymyksiin yhteistyöllä lähialueiden kanssa sekä l tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja ja koulutusväyliä ammattikorkeakoulutukseen kansainvälisessä kontekstissa. Hankkeen kohderyhminä olivat Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan vanhustyön toimijat ja organisaatiot (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori), koulutusorganisaatiot ja niiden toimijat kohdealueilla, hankkeen toteuttajaorganisaatioiden henkilöstö ja opiskelijat, potentiaalit koulutukseen hakeutuvat sekä välillisesti kohdealueiden väestö. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitoksen kanssa siten, että Diak kohdensi selvitystyönsä pääasiassa sosiaali- ja diakonia-alan osaamisalueeseen, Mamk taas terveysalalle. Toiminta jaettiin selvitys- ja mallinnusvaiheeseen. Kevään 2007 aikana selvitettiin sekä vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeita Itä- Suomessa että olemassa olevaa koulutusta Itä-Suomen alueella ja Karjalassa. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja rekrytointia selvitettiin kyselyillä Diak Idän kevään opiskelijavalintaan osallistuneille aikuis- ja nuorisoasteen hakijoille sekä syksyllä Mamkin terveysalan 3

5 laitoksessa opiskelunsa jo aloittaneille. Aineisto analysoitiin syksyllä Hankkeen tuotoksina saatiin ennakointitietoa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeista, valtakunnallisista sekä palveluja tuottavien organisaatioiden strategioista ja visioista sekä gerontologisen työn vetovoimaisuudesta Itä-Suomessa ja Karjalassa. Lisäksi koulutusorganisaatiot saivat käyttöönsä tietoa olemassa olevan ammattikorkea- ja toisen asteen koulutuksen vanhustyöhön suuntaavista sisällöistä. Koulutussisältöjen tuntemus on tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjaksi. Analyysien pohjalta mallinnettiin vaihtoehtoista vanhustyön koulutusta. Pilotoitava koulutus loi pohjaa vaihtoehtoisten koulutusmallien ja koulutusväylien kehittämiselle ammattikorkeakoulutukseen myös kansainvälisessä kontekstissa. Lisätietoja Projektin nimi ja rahoittajat Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kehittäminen (STAGE) Euroopan sosiaalirahasto, Itä-Suomen tavoite1-ohjelma Etelä-Savon maakuntaliitto Omavastuuosuuden rahoittajat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu, terveysalan laitos (Mamk) Asiasanat: ammatillinen koulutus, lähialueyhteistyö, vanhustyö Teemat: Kasvatus ja koulutus Hyvinvointi ja terveys Julkaistu: Painettuna ja Open Access-verkkojulkaisuna Painetun julkaisun tilaukset: Granum-verkkokirjakauppa Verkko-osoite: ISBN_ pdf 4

6 ABSTRACT Anja Manninen (ed.) Project for The Regional Developing of Higher Education in Social- and Health Care Field (STAGE ) Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, pages Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 1 appendix D Työpapereita, 48 ISBN (pbk) ISBN (pdf) ISSN The aims of the Project for the regional developing of higher education in social- and health care field (STAGE) were l to find out how to produce more advantageous services for ageing people by developing the gerontologic contents and educational methods and contents of social-, diacony - and health care education. l to research the popularity of career in services for ageing people among young persons as well as to find out the needs of co-operation and possibilities of recruiting potential students over the eastern border l to generate alternative models and routes for higher education in international context. The target groups of the project were actors and organizations (private, public and the third sector) of elderly care in Eastern Finland and in Russian Karelia, educational institutions and their actors in the project regions, the personnel and students of the executive organizations, potential applicants for the educations and indirectly people in the target area. The project was carried out in co-operation with the health care department of MAMK, which focused its work in know-how of health care while DIAK focused in social- and diacony fields. The activities were divided in two phases: research and modelling. The existing education and needs for 5

7 services and competences in gerontological work in Eastern Finland and in Karelia were researched in spring The attractiveness of gerontological work among young persons as well as the possibilities for recruiting staff were studied by questionnaires for young and adult applicants in DIAK and among persons starting their studies in MAMK. The analysis was done in autumn The results gave in advance information of the service needs of elderly people, information of the national and organizational strategies and visions as well as the popularity of gerontological work in Eastern Finland and in Karelia. In addition to this, the educational institutions gained information of the existing contents for higher and intermediate educations concentrated on working with elderly people. The knowledge of the educational contents is significant in identifying and granting earlier knowledge and skills. Based on the analyses an alternative education for working with elderly people was modelled. The pilot education provided a good base for developing alternative models and routes for higher education also in the international context. More Information: The name and the financiers of the project Project for The Regional Developing of Higher Education in Social- and Health Care Field (STAGE ) European Social Fund, The target programme 1 in Eastern Finland The Regional Council of Etelä-Savo Co-financing Diaconia University of Applied Sciences (Diak) and Mikkeli University of Applied Sciences (MAMK) Keywords: education, elderly care, international co-operation Available: Printed; Open access Order: Granum 6 Open access: ISBN_ pdf

8 Es i p u h e Kovin kaukana ei ole vielä se aika, jolloin vastavalmistunut hoitoalan ammattilainen sai olla onnellinen saadessaan edes tilapäistä työtä. Nyt, vain muutamia vuosia myöhemmin, ollaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysalan työnantajat joutuvat kilpailemaan saadakseen osaavia työntekijöitä. Nuorten ikäluokkien voimakas pieneneminen kasvukeskusten ulkopuolella on johtamassa myös alan oppilaitokset entistä kovempaan kilpaan hyvistä opiskelijoista. Mistä ja millä houkuttimilla löytyisi täydennystä väheneviin opiskelijajoukkoihin? Miten saada nuoret kiinnostumaan terveysalan koulutuksesta ja erityisesti työstä vanhusten parissa? Vai löytyykö ratkaisu aikuisten uudelleen kouluttamisesta? Eläköityvä väestö jättää jälkeensä paljon vapaita työpaikkoja ja tuo myös kokonaan uudenlaisia haasteita. Valtaosa eläkkeelle jäävistä on vireitä, täynnä intoa toteuttamaan kaikkea sitä, mihin työvuosina ei ole ollut aikaa tai voimavaroja. Miten heidän tarpeisiinsa vastataan? Onko meillä koulutusta, joka valmentaa tuottamaan palveluita tälle kohderyhmälle? Olisiko kehitettävä kokonaan uudentyyppistä monialaista koulutusta, joka auttaa hyödyntämään ikääntyvien ihmisten osaamista ja ylläpitämään ja kehittämään heidän toimintakykyään? Ikääntymisen myötä kasvaa vähitellen myös erilaisten hoivapalveluiden tarve. Millaista erityisosaamista niiden toteuttamisessa tarvitaan? Miten vanhustyön osaaminen toteutuu olemassa olevassa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa? Millaista vanhustyön koulutusta ylipäänsä on tarjolla? Miten sitä pitäisi sisällöllisesti kehittää? Stage-hankkeessa on etsitty vastauksia yllä oleviin kysymyksiin Diakin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja vanhustyön käytännön toimijoiden yhteistyönä. Hankkeen painopisteenä ovat erityisesti Itä-Suomen vanhustyön koulutuksen kehittämistarpeet. Alueellisen kehittämisen tueksi on kartoitettu tilannetta Iso-Britaniassa, Tanskassa ja Venäjällä. Tulokset antavat hyvän pohjan rekrytoinnin ja koulutuksen sisältöjen kehittämiselle. Pirjo Hakala vararehtori, Diak 7

9 Projektipäällikön puheenvuoro Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatiksi kaikki ikäihmisten asialla Ajatus vanhustyön koulutuksen kehittämishankkeesta oli syntynyt ammattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajien ja viranomaisten yhteisissä keskusteluissa. Tärkein motiivi oli huoli vanhuspalvelujen ja osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa. Nuorisoikäluokkien pienentyessä ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden hiipuessa oli haettava ratkaisuja sekä koulutuksen sisältöjä tarkastellen että työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista. Tammikuussa 2007 käynnistyi Diak Idän hallinnoimana Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellisen kehittämisen hanke, työnimeltään STAGE. Projekti oli Etelä-Savon maakuntaliiton ESR- rahoituksella rahoittama ja sen toteutuksessa Diakin partnerina oli Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitos. Päätös hankerahoituksesta oli saatu joulun alla 2006 ja hankkeen perustamiskokous pidettiin Kokouksessa linjattiin muun muassa työnjakoa Diakin ja Mamkin välillä. Projektipäällikkö tuli Diakista ja hänen työparinsa Mamkista, molemmat toimivat hankkeessa osa-aikaisina. Projekti käynnistyi ohjelmakauden lopulla, ja toteutusaikaa oli vain vuosi. Käytettävissä olevaan aikaan nähden tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja haastavat. Tavoitteena oli kartoittaa vanhustyön tilannetta, koulutusta ja osaamistarpeita sekä mallintaa tulevaa koulutusta. Lisäksi tuli selvittää lähialueyhteistyön mahdollisuudet. Aikaa ei ollut hukattavaksi projekti tuli saada mahdollisimman nopeasti käyntiin ja niin tehtiin. Mutta vaikka projektiryhmän toiminta käynnistyikin juohevasti ei projektin tehtävien hoitaminen aina ollut pelkkää päivänpaistetta, siitä pitivät huolen muut velvoitteet, koska kaikki projektin toimijat olivat osa-aikaisia. Projektin onnistumisen kannalta toimijoiden aikaisempi monivuotinen hankeyhteistyö oli tärkeä etu ja voimavara. Projektiryhmä tunsi toisensa hyvin, yhteistyö oli tuttua jo aiemmista projekteista, joten yhteistoiminta käynnistyi mutkattomasti. Toteutussuunnitelmaan konkretisoitiin tehtävät 8

10 ja työnjako, selvitystyö saatiin käyntiin. Yhteisten toimintatapojen hakemiseen ei haaskautunut aikaa. Kumppanin tuki auttoi jaksamaan silloinkin kun oma usko asiaan oli hiipumassa. Mamkin projektivastaava Elina Jouppila- Kupiaista, lehtori Tuula Tarhosta ja projektisihteeri Sonja Pyykköstä ilman projektin tavoitteet olisivat monilta osin jääneet saavuttamatta. Ehdoton voimavara ja vahvuus projektissa oli ohjausryhmä. Ohjausryhmään oli onnistuttu saamaan asiantuntevat, kiinnostuneet ja innostavat jäsenet. Kokouksissa käydyt keskustelut veivät projektia eteenpäin. Ryhmä edusti laajasti vanhustyön eri toimijoita, niin valtion hallintoa, käytännön vanhustyötä tekeviä kuin eri asteen koulutustakin. Myös hoiva-alan yrittäjyyden näkökulma oli käytettävissä. Ohjausryhmää haluan erityisesti kiittää kannustavasta ja paneutuvasta työskentelystä. Yhteistyötä projektissa tehtiin myös monien muiden tahojen kanssa. Lähialueen mahdollisuuksien kartoittamiseksi projektin toimijat tekivät tutustumismatkan maaliskuussa Pietarin alueelle. Kohteena oli Inkerin kirkon Teologinen Instituutti Keltossa ja Business Representative Office of Eastern Finland Pietarissa. Matkan aikana päästiin tutustumaan vanhustenhuollon todellisuuteen lähialueella ja saatiin rekrytoitua paikallista selvitystyötä tekemään palvelukodin johtaja Natalia Väisä. Hänen työparinaan oli Teologisen instituutin kouluttaja, suomalainen teologi, diakonissa Maija Antikainen. Molemmat ansaitsevat lämpimät kiitokset paneutumisestaan haastavaan selvitystyöhön. Ikäihmisten asia on ollut monen muunkin hankkeen ja projektin agendana. Hankeyhteistyönä toteutettiin joitakin ikääntyvälle väestölle suunnattuja tapahtumia. Stage-projektin tavoitteena näissä yhteistyötapahtumissa oli luoda positiivista mielikuvaa vanhuudesta elämänvaiheena ja näin myös työalana. Mikkelissä Elixir toteutti vanhustenviikon tapahtuman. Opiskelijat osallistuivat tapahtumiin toteuttajina ja pienimuotoisten kyselyjen tekijöinä. Hankekumppaneina Pieksämäellä olivat Pieksämäen kaupungin vanhustyön kehittämishanke, Senet-hanke ja Ilona-hanke aktiivisine projektinvetäjineen. Iloa ja apua ikäihmisten arkeen tapahtuma veti paikalle satamäärin kiinnostuneita vetonaulanaan Aira Samulin. Vanhustyön koulutussisältöjen kehittämisessä, osaamistarpeiden kartoituksessa ja ideoinnissa on tarvittu laaja joukko toimijoita eri puolella Itä- Suomea. Kyselyihimme vastattiin paneutuen ja koulutussisältöjen suunnitteluun annettiin arvokkaita ideoita ja tuoreita näkökulmia. Kaikkia tahoja 9

11 on tässä mahdotonta mainita, kuitenkin erityiskiitoksen haluan antaa Koivurannan palvelukeskuksen johtaja Ritva Häkkiselle sekä lehtori Eija Rautasalolle sisällön suunnitteluun paneutumisesta. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: projektin hallinnoinnissa on aina oma työsarkansa. Stage-hankkeen taloushallinnoinnista huolehti asiantuntevasti hallinnon sihteeri Raija Kuusinen, kokousjärjestelyt taas hoiteli mallikkaasti Tiina Hallenberg. Molemmille lämpimät kiitokset arvaamattoman suuresta avusta. Anja Manninen projektipäällikkö 10

12 Si s ä l ly s 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA 13 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTASUUNNITELMA 16 3 TOTEUTUNUT TOIMINTA Selvitys vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeesta Itä-Suomessa ja Venäjällä Koulutustarjonnan kartoitus Rekrytoinnin ja vetovoimaisuuden selvittäminen Vanhustyön kansainvälisiä näkymiä ja koulutus Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Venäjällä Vanhustyön osaaminen ja osaamishaasteet valtakunnallisisssa asiakirjoissa ja hankkeissa Hankkeen tulokset ja jatkohankkeen suunnittelu 40 4 TIEDOTTAMINEN JA ARVIOINTI 45 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 47 LÄHTEET 49 LIITTEET Liite 1: Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksesta Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Venäjällä 50 11

13 12

14 1 Ha n k k e e n l ä h t ö k o h t i a Ajatus vanhustyön koulutuksen kehittämishankkeesta syntyi Etelä-Savossa toimivien am-mattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajien ja viranomaisten yhteisissä keskusteluissa. Päällimmäisenä oli väestökehityksen myötä voimistunut tarve selvittää, miten lisääntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata. Nuoriso-ikäluokkien pienentyessä ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden hiipuessa oli haettava ratkaisuja myös ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen ja työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista. Hallitusohjelmassa todetaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ikääntymisen olevan suuri haaste. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun vaikuttavat oleellisesti ammattitaitoisen henkilöstön osaaminen ja määrä. Työvoimatarpeen alueelliseen ennakointiin tulisi hallitusohjelman mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Hallitusohjelmassa luvataan turvata myös vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan näkökulmina kotihoidon painottaminen, ikääntyvien toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen sekä kuntouttavan työotteen vahvistaminen. Ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkostosta luodaan kattava. (www.valtioneuvosto.fi/ hallitus/hallitusohjelma/fi) Nämä tavoitteet luovat haasteita myös koulutusorganisaatioille. Kirkolliselta arvopohjalta toimivan Kirkon sosiaalifoorumin teeseissä vuosilta sanotaan ihmisarvoisen vanhuuden kuuluvan jokaiselle ja yhteisöllisyyden kuuluvan ihmisarvoiseen vanhuuteen. Työntekijöiden vanhusosaamista sekä valmiuksia auttaa myös erityistä tukea tarvitsevia vanhuksia tulee lisätä. Vanhusten hoito on työtä, johon tarvitaan motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. (Kirkkopalvelut 2007) Itä-Suomen kuntia yhdistävä piirre on väestönkehitys: väestö vähenee, ja vähenemisen on ennustettu myös jatkuvan. Enimmillään väheneminen on maakuntien reuna-alueilla. Taustalla on suuriin ikäluokkiin ja ikääntyneisiin painottunut väestörakenne sekä muuttotappio. Suurimpia menettäjiä 13

15 14 jatkossa ovat pienet, syrjäiset kunnat. Vuonna 2020 Itä-Suomen maakunnissa arvioidaan yli 65-vuotiaiden osuuksiksi %. Ikääntyneiden palvelujen kysyntä tulee kasvamaan samanaikaisesti työvoiman tarjonnan supistumisen kanssa. Ikääntymiskehityksen vaikutuksia vahvistaa muuttoliike, joka tyhjentää syrjäisiä maakuntia. Useiden objektiivisten hyvinvointimittareiden mukaan Itä-Suomen maakunnissa voidaan huonommin kuin Suomessa keskimäärin. (ISO 2007) Ikääntyneiden osuuden ja vanhustenhuollon kustannusten nousu ovat johtaneet kotona asumisen edistämiseen. Varjopuolina tässä suuntauksessa ovat esimerkiksi vanhusten yksinäisyys ja omaishoitajien uupuminen. Laitoshoidon ja palveluasumisen kritiikissä keskustelu on kohdentunut henkilökunnan määrään ja osaamiseen. Itä-Suomen lääninhallituksen arviointiraportin mukaan vanhusten palvelut tuotetaan liian vähäisellä henkilöstöllä mitoitus on ollut laatusuositukseen verrattuna keskiverron ja välttävän välillä. (Itä-Suomen läänin peruspalvelujen tila 2005) Palvelutuotannon valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että n. 90 % yli 75-vuotiaista voisi asua omassa kodissaan ja edelleen noin joka kymmenes olisi palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Itä-Suomessa tämä tavoite on saavutettu ja sen lisäksi kotihoidon avun piirissä olevien osuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Sosiaalialan kehittämisessä on painotettu Itä-Suomessa nimenomaan vanhustenhuollon palvelujen kehittämistä. Hankkeiden avulla on pyritty luomaan edellytyksiä vanhusten kotihoidolle sekä kehittämään kotihoitoon liittyviä palveluja. Itä-Suomen maakuntia koskettavia haasteita ovat edelleen korkea työttömyys, pitkittynyt pienituloisuus sekä väestön väheneminen ja vanheneminen. Palvelurakennetta on välttämätöntä uudistaa ja löytää uusia palvelujen tuottamisen malleja. Hyvinvointialan kehittämisen painopisteeksi tulisi nostaa henkilöstön rekrytoimisen turvaaminen. Tähän asti kehittämistyössä on keskitytty enemmän siihen, millä palvelurakenteella ikääntyneitä hoidetaan kuin siihen, minkälaiset osaajat heitä hoitavat. (ISO 2007) Vanhustyön ammatillista koulutusta järjestetään Suomessa hyvin monella eri koulutusasteella, ammattikorkeakoulutasoisia näistä ovat sosionomi-, geronomi-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutukset. Vanhustyön osaamissuosituksia on tarkasteltu kansainvälisissä projekteissa (esim. Toward Active Old Age) ja sosiaali- ja terveysalan kompetenssimäärityksissä. Koulutusaloilla tuotettavaa osaamista on näiden lisäksi tarkasteltava myös suhteessa

16 yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja työvoiman saatavuuteen. AMOK-hankkeessa on kartoitettu tulevaisuuden työelämä- ja osaamistarpeita sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon ennakointiryhmä korostaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa asiakkuusosaamisen ja kestävän kehityksen käytänteiden oppimista. Alalla toimivien yhteisinä erityisosaamisen alueina tuodaan esille kuntouttava työote, ohjaamisosaaminen, prosessiosaaminen ja yrittäjyysosaaminen. Kansainvälistyminen, moniongelmaisuus, ikääntyminen, muuttuvat toimintaympäristöt, taloudelliset reunaehdot ja arvojen muuttuminen ovat ilmiöitä, jotka vaativat koulutusorganisaatioilta herkkyyttä tunnistaa tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista. Ikääntyvien itsenäisen selviytymisen tukeminen esimerkiksi tarjoaa luontevan toimintakentän monialaiselle yhteistyölle.(amok, Etelä-Savon ennakointiryhmä 2007) 15

17 2 Ha n k k e e n k u vau s Hankkeen tavoitteina oli - selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjä kehittämällä voidaan entistä paremmin vastata ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa tarvittaviin osaamistarpeisiin kokonaisvaltaisesti sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan näkökulmat sekä gerontologinen viitekehys huomioiden - selvittää koulutuksen vetovoimaisuutta ja rekrytoinnin haasteita sekä mahdollisuutta vastata näihin kysymyksiin yhteistyöllä lähialueiden kanssa sekä - tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja ja koulutusväyliä ammattikorkeakoulutukseen kansainvälisessä kontekstissa Hanketta toteutettiin yhteistyössä Mamkin terveysalan laitoksen kanssa siten, että Diak kohdensi selvitystyönsä pääasiassa sosiaali- ja diakonia-alan osaamisalueeseen, Mamk taas terveysalalle. Toiminta jaettiin selvitys- ja mallinnusvaiheeseen. Kevään 2007 aikana tehtiin selvityksiä sekä vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomessa että olemassa olevasta koulutuksesta Itä-Suomen alueella ja Karjalassa. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja rekrytointia suunniteltiin selvitettäväksi opiskelijoiden oppimistehtävinä, mutta se jäi toteutumatta opiskelijoiden kurssivalinnoista johtuen. Valmisteltiin opiskelijoiden oppimistehtävinä toteutettava koulutushalukkuuden kartoitus ja tehtiin Diak Idän kevään opiskelijavalintaan osallistuneille aikuis- ja nuorisoasteen hakijoille kysely vanhustyön vetovoimaisuudesta. Selvityksillä kootun aineiston analyysi toteutettiin syksyllä Analyysin pohjalta tehtiin johtopäätökset ja mallinnettiin jatkohankkeessa pilotoitava vaihtoehtoinen vanhustyön koulutus. Hankkeessa saatiin ennakointitietoa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeista, palveluja tuottavien organisaatioiden strategioista ja visioista sekä gerontologisen työn vetovoimaisuudesta Itä-Suomessa ja Karjalassa. Lisäksi koulutusorganisaatiot saivat käyttöönsä tietoa olemassa olevan koulutuksen vanhustyöhön suuntaavista sisällöistä sekä ammattikorkeakouluissa että toisen asteen koulutuksessa. Koulutussi- 16

18 sältöjen tuntemus on tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjaksi. Pilotoitava koulutus loisi pohjaa vaihtoehtoisten koulutusmallien ja koulutusväylien kehittämiselle ammattikorkeakoulutukseen myös kansainvälisessä kontekstissa. 17

19 3 Toteutunut toiminta 3.1 Selvitys vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa Kysely Itä-Suomen palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomen palvelu- ja osaamistarpeita kartoitettiin kyselyillä kunnan vanhustyöstä vastaaville viranomaisille (perusturva- tai sosiaalijohtajat, vanhustyön johtajat), seurakuntien vanhustyöstä vastaaville sekä hoiva-alan yrittäjille. Kuntaselvitykset kohdistuivat Rautalammille, Pieksämäelle, Ilomantsiin, Puumalaan, Heinävedelle, Kainuun alueelle ja Varkauteen. Seurakunnista mukana ovat olleet Iisalmi, Mikkeli, Siilinjärvi ja Kajaani. Yksityisiä yrityksiä oli kolme: Koivurannan palvelukeskus, Hoitokoti Iltarusko ja Palvelukeskus Kontiola. Ohjausryhmän jäsenten kautta hanke on saanut arvokasta tietoa Anna-kodin ja Pieksämäen sairaalan vanhusasiakkaiden tarpeista. Kyselyjä täydennettiin kahden kunnan vanhustyön ja kotihoidon henkilöstölle toteutetun osaamiskartoituksen tuottamalla tiedolla. Palvelutarpeita, osaamisvaatimuksia ja vanhustenhuollon tilannetta kunnissa, seurakunnissa ja yksityisissä palveluyrityksissä kuvattiin hyvin samansuuntaisesti. Kokonaiskuvaa vanhustenhuollon haasteista ja tulevaisuuden painopistealueista luonnehtivat seuraavat ilmiöt: - Monisairaiden ja huonokuntoisten vanhusten osuus on kasvamassa. - Yksinäisyys on haasteena kotihoidossa, mutta myös laitoksissa. - Palvelurakenteen muutos on käynnissä, avopalveluja lisätään ja laitoshoidon osuutta supistetaan, ja palveluasuminen on tulossa perinteisten laitoshoitoratkaisujen tilalle. - Haja-asutusalueen palvelujen tuottamiseen liittyy erityisiä ongelmia, jotka tiedostetaan. Lähiyhteisön mahdollisuuksien hyödyntäminen on kehittymätöntä. - Henkilöstön jaksaminen ja motivaation säilyminen on tulevaisuudessa iso haaste. 18

20 - Yksityisten palvelutuottajien tarve lisääntyy; palvelujen ostaminen on yhä yleisempää, siitä on tullut realistinen vaihtoehto turvata vanhustenhuollon monipuoliset palvelut. - Henkilökunnan keski-ikä on lähes kaikkialla korkea, noin 50 vuotta. Seurakunnissa esille nousivat erityisesti kokemukset, joiden mukaan: - Diakoniatyöntekijät toteuttavat ja täydentävät sijaintikuntansa vanhustenhuollon strategiaa. - Useimmissa seurakunnissa ongelmana on haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen. Vanhusasiakkaiden elämäntilannetta vaikeuttavat asuntojen puutteellisuus, varattomuus, perherakenteen höltyminen, sairastavuus sekä palvelurakenteen laitospainotteisuus. - Painopisteen siirtyminen avopalveluihin näkyy lisääntyvinä tarpeina ja odotuksina myös diakoniatyössä. - Vanhustyössä toimivien diakoniatyöntelijöiden ikärakenne on useissa seurakunnissa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, korkeahko, vuotta. Yksityiset yksiköt toivat esille lähitulevaisuuden kehityssuunnan: - Entistä sairaampia, ikääntyneempiä ja muistiongelmaisia vanhuksia tulee asiakkaiksi. - Lyhytaikaisen, jaksottaisen hoidon asiakkaat tuovat uusia haasteita osaamiselle, koska kuntouttavamman työotteen vaatimus korostuu. Kaikissa vastaajaryhmissä osaamisen haasteina nousivat esiin seuraavat asiat: - muistihäiriöisten vanhusten tukeminen ja lisätiedon tarve erityisesti dementoivista sairauksista - ikäjohtamisen kehittämiseen liittyvät osaamistarpeet - kuntoutusosaamisen vahvistaminen koko palvelukentässä - sosiaalityön osaamisen vahvistamisen ja toiminnallisen osaamisen tarve - gerontologisen osaamisen lisääntyvä tarve - hengellisen työn ja sielunhoidon osaamisen vahvistaminen - vertaistuen ja omaishoidon tukemisen valmiuksien parantaminen - mielenterveystyön ja psykogeriatrisen osaamisen vaatimusten lisääntyminen - verkostotyön taitojen vahvistaminen 19

21 - asianmukaisen hoidollisen koulutuksen tarve: monisairaat vanhukset tarvitsevat vankkaa perushoitotyön osaamista, puutteina nähdään etenkin dementia- ja lääkeosaamisen vähäisyys. Selvitys lähialueiden tilanteesta Lähialueen tilanteen selvittämiseksi projektin henkilöstö teki tutustumismatkan Pietariin ja Kelttoon, jossa sijaitsee Inkerin kirkon koulutuskeskus. Matkan aikana rekrytoitiin paikallinen henkilö selvittämään palvelujen tarvetta, työntekijöiden koulutusta ja mahdollisia yhteistyöodotuksia. Mamkin Pietarin toimisto selvitti Pietarin yliopistojen vanhustyön koulutusta ja koulutusorganisaatioita. Itärajan takana suomalaiseen koulutusjärjestelmään verrattavaa vanhustyön koulutusta ei ole lainkaan. Vanhustenhuollossa toimivilla koulutetuilla henkilöillä on yleensä hoitotyön koulutus. Sosiaalialan koulutus on Venäjällä hyvin nuorta, ja sosiaalialan koulutuksen saaneet sijoittuvat muille sektoreille kuin vanhustyöhön. Vanhuspalveluja on tarjolla hyvin niukasti. Hankeyhteistyön mahdollisuudeksi jo tutustumismatkan yhteydessä nousi lähinnä avainhenkilöiden kouluttaminen Venäjän Karjalan oman palvelujärjestelmän vahvistamiseksi. Selvitykset palvelujen käyttäjien odotuksista Ikääntyvien omia toiveita selvitettiin Mikkelin Elixirin asiakkaiden keskuudessa. Opiskelijat haastattelivat Elixirissä käyneitä henkilöitä heidän odotuksistaan sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen. Hanke oli toteuttamassa ikäihmisten tiedotus- ja virkistystapahtumaa Pieksämäellä lokakuussa yhteistyössä Pieksämäen kaupungin vanhustenhuollon kehittämishankkeen ja naisyrittäjyyden vahvistamiseen tähdänneen Ilonahankkeen kanssa. Tapahtumassa oli tietoiskuja ikääntyville ajankohtaisista asioista kuten korjausrakentamisesta, perinnöistä, lääkehoidosta ja mielenterveydestä. Tapahtumassa myös esiteltiin erilaisia hyvinvointiin ja omatoimisuuteen liittyviä tuotteita ja palveluja. Kävijöitä oli noin 600. Opiskelijat toteuttivat kävijäkyselyn, johon oli sisällytetty myös kysymys palvelutoiveista. 20

22 3.2 Koulutustarjonnan kartoitus Koulutustarjontaa selvitettiin analysoimalla olemassa olevia sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmia sekä tekemällä tutustumiskäynti Stadiaan, jossa on kehitetty ja aloitettu geronomikoulutus. AMK- opinnot -Vanhustyöhön suuntaavaa tutkintoon johtavaa koulutusta on tarjolla viidessä itäsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa joko hoitotyön tai sosiaalialan koulutusohjelmassa (Savonia, Kajaani, Mikkeli, Pohjois-Karjala ja Diak Itä). - Savoniassa myös fysioterapian, terveydenhoitotyön ja suun terveydenhoidon koulutusohjelmissa on vanhustyön sisältöjä samoin kuin Mikkelin Savonlinnan laitoksella fysioterapian koulutusohjelmassa. - Vanhustyön opintojen laajuudet vaihtelevat koulutusohjelman mukaan 3 30 opintopisteeseen. - Osa vanhustyön opinnoista on tarjolla vaihtoehtoisina opintoina. - Ammattikorkeakoulutasoisia vanhustyön erikoistumisopintoja ei selvitysajankohtana ollut tarjolla missään itäsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa. - Avoimen amk:n opetuksena oli tarjolla mm. Miten lisää elämänlaatua? Vanhustyön kuntouttava työyhteisö 3 op (Mikkeli), Vanhuus-opintokokonaisuus (tutkintoon johtavan koulutuksen sisällöin) 18 op (Diak) ja Iäkkäiden jalkojenhoito, (Mikkeli) 2 op. - Täydennyskoulutustarjonnassa oli joitakin päivän mittaisia koulutuksia kuten Miten ehkäistä vanhuksen kaatumista, Seniori-ikä ja diabetes ja Tunnistatko ikääntyvän ravitsemusriskit. Toisen asteen koulutus - Lähihoitajakoulutuksissa vanhustyön koulutusohjelma oli tarjolla kuudessa oppilaitoksessa (Kainuun ammattiopisto, Sisälähetysseuran oppilaitos, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Mikkelin ammattiopisto, Pohjois- Karjalan koulutuksen kuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto). Vanhustyön kokonaisuuksien laajuudet vaihtelevat opintoviikkoon ( op). 21

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysala

Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysala Opoinfo 23.1.2009 23.1.2009 Ritva Liinamaa Sosiaali- ja terveysalan tutkinnot Apuvälineteknikko (AMK) 210 op 3,5 v Bioanalyytikko (AMK) 210 op 3,5 v. Ensihoitaja (AMK) 240 op. 4

Lisätiedot

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015

Korkeakouludiplomi. kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti. Helsinki 9.2.2015 Korkeakouludiplomi kokeiluhankkeen seuranta- ja arviointitutkimuksen väliraportti Helsinki 9.2.2015 Professori Jussi Välimaa Erikoistutkija Helena Aittola Projektitutkija Taru Siekkinen 9.2.2015 Koulutuksen

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu

Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin. 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Katsaus kelpoisuusasetuksen tilanteeseen ja ajankohtaisiin palvelussuhdeasioihin 25.11.2010 Seinäjoki Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön kelpoisuusehdot

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala

Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala Valintaperusteet, syksy 2012: Sosiaali- ja terveysala 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Bioanalyytikko (AMK) 210 op, Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot