Anja Manninen. Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anja Manninen. Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti?"

Transkriptio

1

2 Anja Manninen Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti? Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki

3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA D Työpapereita 48 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

4 TIIVISTELMÄ Anja Manninen (toim.) STAGE : Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatti? Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 1 liite D Työpapereita, 48 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kehittäminen -hankkeen, (STAGE) tavoitteina oli l selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjä kehittämällä voidaan entistä paremmin vastata ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa tarvittaviin osaamistarpeisiin kokonaisvaltaisesti sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan näkökulmat sekä gerontologinen viitekehys huomioiden l selvittää koulutuksen vetovoimaisuutta ja rekrytoinnin haasteita sekä mahdollisuutta vastata näihin kysymyksiin yhteistyöllä lähialueiden kanssa sekä l tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja ja koulutusväyliä ammattikorkeakoulutukseen kansainvälisessä kontekstissa. Hankkeen kohderyhminä olivat Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan vanhustyön toimijat ja organisaatiot (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori), koulutusorganisaatiot ja niiden toimijat kohdealueilla, hankkeen toteuttajaorganisaatioiden henkilöstö ja opiskelijat, potentiaalit koulutukseen hakeutuvat sekä välillisesti kohdealueiden väestö. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitoksen kanssa siten, että Diak kohdensi selvitystyönsä pääasiassa sosiaali- ja diakonia-alan osaamisalueeseen, Mamk taas terveysalalle. Toiminta jaettiin selvitys- ja mallinnusvaiheeseen. Kevään 2007 aikana selvitettiin sekä vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeita Itä- Suomessa että olemassa olevaa koulutusta Itä-Suomen alueella ja Karjalassa. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja rekrytointia selvitettiin kyselyillä Diak Idän kevään opiskelijavalintaan osallistuneille aikuis- ja nuorisoasteen hakijoille sekä syksyllä Mamkin terveysalan 3

5 laitoksessa opiskelunsa jo aloittaneille. Aineisto analysoitiin syksyllä Hankkeen tuotoksina saatiin ennakointitietoa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeista, valtakunnallisista sekä palveluja tuottavien organisaatioiden strategioista ja visioista sekä gerontologisen työn vetovoimaisuudesta Itä-Suomessa ja Karjalassa. Lisäksi koulutusorganisaatiot saivat käyttöönsä tietoa olemassa olevan ammattikorkea- ja toisen asteen koulutuksen vanhustyöhön suuntaavista sisällöistä. Koulutussisältöjen tuntemus on tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjaksi. Analyysien pohjalta mallinnettiin vaihtoehtoista vanhustyön koulutusta. Pilotoitava koulutus loi pohjaa vaihtoehtoisten koulutusmallien ja koulutusväylien kehittämiselle ammattikorkeakoulutukseen myös kansainvälisessä kontekstissa. Lisätietoja Projektin nimi ja rahoittajat Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kehittäminen (STAGE) Euroopan sosiaalirahasto, Itä-Suomen tavoite1-ohjelma Etelä-Savon maakuntaliitto Omavastuuosuuden rahoittajat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu, terveysalan laitos (Mamk) Asiasanat: ammatillinen koulutus, lähialueyhteistyö, vanhustyö Teemat: Kasvatus ja koulutus Hyvinvointi ja terveys Julkaistu: Painettuna ja Open Access-verkkojulkaisuna Painetun julkaisun tilaukset: Granum-verkkokirjakauppa Verkko-osoite: ISBN_ pdf 4

6 ABSTRACT Anja Manninen (ed.) Project for The Regional Developing of Higher Education in Social- and Health Care Field (STAGE ) Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, pages Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 1 appendix D Työpapereita, 48 ISBN (pbk) ISBN (pdf) ISSN The aims of the Project for the regional developing of higher education in social- and health care field (STAGE) were l to find out how to produce more advantageous services for ageing people by developing the gerontologic contents and educational methods and contents of social-, diacony - and health care education. l to research the popularity of career in services for ageing people among young persons as well as to find out the needs of co-operation and possibilities of recruiting potential students over the eastern border l to generate alternative models and routes for higher education in international context. The target groups of the project were actors and organizations (private, public and the third sector) of elderly care in Eastern Finland and in Russian Karelia, educational institutions and their actors in the project regions, the personnel and students of the executive organizations, potential applicants for the educations and indirectly people in the target area. The project was carried out in co-operation with the health care department of MAMK, which focused its work in know-how of health care while DIAK focused in social- and diacony fields. The activities were divided in two phases: research and modelling. The existing education and needs for 5

7 services and competences in gerontological work in Eastern Finland and in Karelia were researched in spring The attractiveness of gerontological work among young persons as well as the possibilities for recruiting staff were studied by questionnaires for young and adult applicants in DIAK and among persons starting their studies in MAMK. The analysis was done in autumn The results gave in advance information of the service needs of elderly people, information of the national and organizational strategies and visions as well as the popularity of gerontological work in Eastern Finland and in Karelia. In addition to this, the educational institutions gained information of the existing contents for higher and intermediate educations concentrated on working with elderly people. The knowledge of the educational contents is significant in identifying and granting earlier knowledge and skills. Based on the analyses an alternative education for working with elderly people was modelled. The pilot education provided a good base for developing alternative models and routes for higher education also in the international context. More Information: The name and the financiers of the project Project for The Regional Developing of Higher Education in Social- and Health Care Field (STAGE ) European Social Fund, The target programme 1 in Eastern Finland The Regional Council of Etelä-Savo Co-financing Diaconia University of Applied Sciences (Diak) and Mikkeli University of Applied Sciences (MAMK) Keywords: education, elderly care, international co-operation Available: Printed; Open access Order: Granum 6 Open access: ISBN_ pdf

8 Es i p u h e Kovin kaukana ei ole vielä se aika, jolloin vastavalmistunut hoitoalan ammattilainen sai olla onnellinen saadessaan edes tilapäistä työtä. Nyt, vain muutamia vuosia myöhemmin, ollaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysalan työnantajat joutuvat kilpailemaan saadakseen osaavia työntekijöitä. Nuorten ikäluokkien voimakas pieneneminen kasvukeskusten ulkopuolella on johtamassa myös alan oppilaitokset entistä kovempaan kilpaan hyvistä opiskelijoista. Mistä ja millä houkuttimilla löytyisi täydennystä väheneviin opiskelijajoukkoihin? Miten saada nuoret kiinnostumaan terveysalan koulutuksesta ja erityisesti työstä vanhusten parissa? Vai löytyykö ratkaisu aikuisten uudelleen kouluttamisesta? Eläköityvä väestö jättää jälkeensä paljon vapaita työpaikkoja ja tuo myös kokonaan uudenlaisia haasteita. Valtaosa eläkkeelle jäävistä on vireitä, täynnä intoa toteuttamaan kaikkea sitä, mihin työvuosina ei ole ollut aikaa tai voimavaroja. Miten heidän tarpeisiinsa vastataan? Onko meillä koulutusta, joka valmentaa tuottamaan palveluita tälle kohderyhmälle? Olisiko kehitettävä kokonaan uudentyyppistä monialaista koulutusta, joka auttaa hyödyntämään ikääntyvien ihmisten osaamista ja ylläpitämään ja kehittämään heidän toimintakykyään? Ikääntymisen myötä kasvaa vähitellen myös erilaisten hoivapalveluiden tarve. Millaista erityisosaamista niiden toteuttamisessa tarvitaan? Miten vanhustyön osaaminen toteutuu olemassa olevassa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa? Millaista vanhustyön koulutusta ylipäänsä on tarjolla? Miten sitä pitäisi sisällöllisesti kehittää? Stage-hankkeessa on etsitty vastauksia yllä oleviin kysymyksiin Diakin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja vanhustyön käytännön toimijoiden yhteistyönä. Hankkeen painopisteenä ovat erityisesti Itä-Suomen vanhustyön koulutuksen kehittämistarpeet. Alueellisen kehittämisen tueksi on kartoitettu tilannetta Iso-Britaniassa, Tanskassa ja Venäjällä. Tulokset antavat hyvän pohjan rekrytoinnin ja koulutuksen sisältöjen kehittämiselle. Pirjo Hakala vararehtori, Diak 7

9 Projektipäällikön puheenvuoro Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatiksi kaikki ikäihmisten asialla Ajatus vanhustyön koulutuksen kehittämishankkeesta oli syntynyt ammattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajien ja viranomaisten yhteisissä keskusteluissa. Tärkein motiivi oli huoli vanhuspalvelujen ja osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa. Nuorisoikäluokkien pienentyessä ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden hiipuessa oli haettava ratkaisuja sekä koulutuksen sisältöjä tarkastellen että työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista. Tammikuussa 2007 käynnistyi Diak Idän hallinnoimana Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellisen kehittämisen hanke, työnimeltään STAGE. Projekti oli Etelä-Savon maakuntaliiton ESR- rahoituksella rahoittama ja sen toteutuksessa Diakin partnerina oli Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitos. Päätös hankerahoituksesta oli saatu joulun alla 2006 ja hankkeen perustamiskokous pidettiin Kokouksessa linjattiin muun muassa työnjakoa Diakin ja Mamkin välillä. Projektipäällikkö tuli Diakista ja hänen työparinsa Mamkista, molemmat toimivat hankkeessa osa-aikaisina. Projekti käynnistyi ohjelmakauden lopulla, ja toteutusaikaa oli vain vuosi. Käytettävissä olevaan aikaan nähden tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja haastavat. Tavoitteena oli kartoittaa vanhustyön tilannetta, koulutusta ja osaamistarpeita sekä mallintaa tulevaa koulutusta. Lisäksi tuli selvittää lähialueyhteistyön mahdollisuudet. Aikaa ei ollut hukattavaksi projekti tuli saada mahdollisimman nopeasti käyntiin ja niin tehtiin. Mutta vaikka projektiryhmän toiminta käynnistyikin juohevasti ei projektin tehtävien hoitaminen aina ollut pelkkää päivänpaistetta, siitä pitivät huolen muut velvoitteet, koska kaikki projektin toimijat olivat osa-aikaisia. Projektin onnistumisen kannalta toimijoiden aikaisempi monivuotinen hankeyhteistyö oli tärkeä etu ja voimavara. Projektiryhmä tunsi toisensa hyvin, yhteistyö oli tuttua jo aiemmista projekteista, joten yhteistoiminta käynnistyi mutkattomasti. Toteutussuunnitelmaan konkretisoitiin tehtävät 8

10 ja työnjako, selvitystyö saatiin käyntiin. Yhteisten toimintatapojen hakemiseen ei haaskautunut aikaa. Kumppanin tuki auttoi jaksamaan silloinkin kun oma usko asiaan oli hiipumassa. Mamkin projektivastaava Elina Jouppila- Kupiaista, lehtori Tuula Tarhosta ja projektisihteeri Sonja Pyykköstä ilman projektin tavoitteet olisivat monilta osin jääneet saavuttamatta. Ehdoton voimavara ja vahvuus projektissa oli ohjausryhmä. Ohjausryhmään oli onnistuttu saamaan asiantuntevat, kiinnostuneet ja innostavat jäsenet. Kokouksissa käydyt keskustelut veivät projektia eteenpäin. Ryhmä edusti laajasti vanhustyön eri toimijoita, niin valtion hallintoa, käytännön vanhustyötä tekeviä kuin eri asteen koulutustakin. Myös hoiva-alan yrittäjyyden näkökulma oli käytettävissä. Ohjausryhmää haluan erityisesti kiittää kannustavasta ja paneutuvasta työskentelystä. Yhteistyötä projektissa tehtiin myös monien muiden tahojen kanssa. Lähialueen mahdollisuuksien kartoittamiseksi projektin toimijat tekivät tutustumismatkan maaliskuussa Pietarin alueelle. Kohteena oli Inkerin kirkon Teologinen Instituutti Keltossa ja Business Representative Office of Eastern Finland Pietarissa. Matkan aikana päästiin tutustumaan vanhustenhuollon todellisuuteen lähialueella ja saatiin rekrytoitua paikallista selvitystyötä tekemään palvelukodin johtaja Natalia Väisä. Hänen työparinaan oli Teologisen instituutin kouluttaja, suomalainen teologi, diakonissa Maija Antikainen. Molemmat ansaitsevat lämpimät kiitokset paneutumisestaan haastavaan selvitystyöhön. Ikäihmisten asia on ollut monen muunkin hankkeen ja projektin agendana. Hankeyhteistyönä toteutettiin joitakin ikääntyvälle väestölle suunnattuja tapahtumia. Stage-projektin tavoitteena näissä yhteistyötapahtumissa oli luoda positiivista mielikuvaa vanhuudesta elämänvaiheena ja näin myös työalana. Mikkelissä Elixir toteutti vanhustenviikon tapahtuman. Opiskelijat osallistuivat tapahtumiin toteuttajina ja pienimuotoisten kyselyjen tekijöinä. Hankekumppaneina Pieksämäellä olivat Pieksämäen kaupungin vanhustyön kehittämishanke, Senet-hanke ja Ilona-hanke aktiivisine projektinvetäjineen. Iloa ja apua ikäihmisten arkeen tapahtuma veti paikalle satamäärin kiinnostuneita vetonaulanaan Aira Samulin. Vanhustyön koulutussisältöjen kehittämisessä, osaamistarpeiden kartoituksessa ja ideoinnissa on tarvittu laaja joukko toimijoita eri puolella Itä- Suomea. Kyselyihimme vastattiin paneutuen ja koulutussisältöjen suunnitteluun annettiin arvokkaita ideoita ja tuoreita näkökulmia. Kaikkia tahoja 9

11 on tässä mahdotonta mainita, kuitenkin erityiskiitoksen haluan antaa Koivurannan palvelukeskuksen johtaja Ritva Häkkiselle sekä lehtori Eija Rautasalolle sisällön suunnitteluun paneutumisesta. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: projektin hallinnoinnissa on aina oma työsarkansa. Stage-hankkeen taloushallinnoinnista huolehti asiantuntevasti hallinnon sihteeri Raija Kuusinen, kokousjärjestelyt taas hoiteli mallikkaasti Tiina Hallenberg. Molemmille lämpimät kiitokset arvaamattoman suuresta avusta. Anja Manninen projektipäällikkö 10

12 Si s ä l ly s 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA 13 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTASUUNNITELMA 16 3 TOTEUTUNUT TOIMINTA Selvitys vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeesta Itä-Suomessa ja Venäjällä Koulutustarjonnan kartoitus Rekrytoinnin ja vetovoimaisuuden selvittäminen Vanhustyön kansainvälisiä näkymiä ja koulutus Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Venäjällä Vanhustyön osaaminen ja osaamishaasteet valtakunnallisisssa asiakirjoissa ja hankkeissa Hankkeen tulokset ja jatkohankkeen suunnittelu 40 4 TIEDOTTAMINEN JA ARVIOINTI 45 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 47 LÄHTEET 49 LIITTEET Liite 1: Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksesta Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Venäjällä 50 11

13 12

14 1 Ha n k k e e n l ä h t ö k o h t i a Ajatus vanhustyön koulutuksen kehittämishankkeesta syntyi Etelä-Savossa toimivien am-mattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajien ja viranomaisten yhteisissä keskusteluissa. Päällimmäisenä oli väestökehityksen myötä voimistunut tarve selvittää, miten lisääntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata. Nuoriso-ikäluokkien pienentyessä ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden hiipuessa oli haettava ratkaisuja myös ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen ja työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista. Hallitusohjelmassa todetaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ikääntymisen olevan suuri haaste. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun vaikuttavat oleellisesti ammattitaitoisen henkilöstön osaaminen ja määrä. Työvoimatarpeen alueelliseen ennakointiin tulisi hallitusohjelman mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Hallitusohjelmassa luvataan turvata myös vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan näkökulmina kotihoidon painottaminen, ikääntyvien toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen sekä kuntouttavan työotteen vahvistaminen. Ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkostosta luodaan kattava. (www.valtioneuvosto.fi/ hallitus/hallitusohjelma/fi) Nämä tavoitteet luovat haasteita myös koulutusorganisaatioille. Kirkolliselta arvopohjalta toimivan Kirkon sosiaalifoorumin teeseissä vuosilta sanotaan ihmisarvoisen vanhuuden kuuluvan jokaiselle ja yhteisöllisyyden kuuluvan ihmisarvoiseen vanhuuteen. Työntekijöiden vanhusosaamista sekä valmiuksia auttaa myös erityistä tukea tarvitsevia vanhuksia tulee lisätä. Vanhusten hoito on työtä, johon tarvitaan motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. (Kirkkopalvelut 2007) Itä-Suomen kuntia yhdistävä piirre on väestönkehitys: väestö vähenee, ja vähenemisen on ennustettu myös jatkuvan. Enimmillään väheneminen on maakuntien reuna-alueilla. Taustalla on suuriin ikäluokkiin ja ikääntyneisiin painottunut väestörakenne sekä muuttotappio. Suurimpia menettäjiä 13

15 14 jatkossa ovat pienet, syrjäiset kunnat. Vuonna 2020 Itä-Suomen maakunnissa arvioidaan yli 65-vuotiaiden osuuksiksi %. Ikääntyneiden palvelujen kysyntä tulee kasvamaan samanaikaisesti työvoiman tarjonnan supistumisen kanssa. Ikääntymiskehityksen vaikutuksia vahvistaa muuttoliike, joka tyhjentää syrjäisiä maakuntia. Useiden objektiivisten hyvinvointimittareiden mukaan Itä-Suomen maakunnissa voidaan huonommin kuin Suomessa keskimäärin. (ISO 2007) Ikääntyneiden osuuden ja vanhustenhuollon kustannusten nousu ovat johtaneet kotona asumisen edistämiseen. Varjopuolina tässä suuntauksessa ovat esimerkiksi vanhusten yksinäisyys ja omaishoitajien uupuminen. Laitoshoidon ja palveluasumisen kritiikissä keskustelu on kohdentunut henkilökunnan määrään ja osaamiseen. Itä-Suomen lääninhallituksen arviointiraportin mukaan vanhusten palvelut tuotetaan liian vähäisellä henkilöstöllä mitoitus on ollut laatusuositukseen verrattuna keskiverron ja välttävän välillä. (Itä-Suomen läänin peruspalvelujen tila 2005) Palvelutuotannon valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että n. 90 % yli 75-vuotiaista voisi asua omassa kodissaan ja edelleen noin joka kymmenes olisi palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Itä-Suomessa tämä tavoite on saavutettu ja sen lisäksi kotihoidon avun piirissä olevien osuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Sosiaalialan kehittämisessä on painotettu Itä-Suomessa nimenomaan vanhustenhuollon palvelujen kehittämistä. Hankkeiden avulla on pyritty luomaan edellytyksiä vanhusten kotihoidolle sekä kehittämään kotihoitoon liittyviä palveluja. Itä-Suomen maakuntia koskettavia haasteita ovat edelleen korkea työttömyys, pitkittynyt pienituloisuus sekä väestön väheneminen ja vanheneminen. Palvelurakennetta on välttämätöntä uudistaa ja löytää uusia palvelujen tuottamisen malleja. Hyvinvointialan kehittämisen painopisteeksi tulisi nostaa henkilöstön rekrytoimisen turvaaminen. Tähän asti kehittämistyössä on keskitytty enemmän siihen, millä palvelurakenteella ikääntyneitä hoidetaan kuin siihen, minkälaiset osaajat heitä hoitavat. (ISO 2007) Vanhustyön ammatillista koulutusta järjestetään Suomessa hyvin monella eri koulutusasteella, ammattikorkeakoulutasoisia näistä ovat sosionomi-, geronomi-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutukset. Vanhustyön osaamissuosituksia on tarkasteltu kansainvälisissä projekteissa (esim. Toward Active Old Age) ja sosiaali- ja terveysalan kompetenssimäärityksissä. Koulutusaloilla tuotettavaa osaamista on näiden lisäksi tarkasteltava myös suhteessa

16 yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja työvoiman saatavuuteen. AMOK-hankkeessa on kartoitettu tulevaisuuden työelämä- ja osaamistarpeita sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon ennakointiryhmä korostaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa asiakkuusosaamisen ja kestävän kehityksen käytänteiden oppimista. Alalla toimivien yhteisinä erityisosaamisen alueina tuodaan esille kuntouttava työote, ohjaamisosaaminen, prosessiosaaminen ja yrittäjyysosaaminen. Kansainvälistyminen, moniongelmaisuus, ikääntyminen, muuttuvat toimintaympäristöt, taloudelliset reunaehdot ja arvojen muuttuminen ovat ilmiöitä, jotka vaativat koulutusorganisaatioilta herkkyyttä tunnistaa tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista. Ikääntyvien itsenäisen selviytymisen tukeminen esimerkiksi tarjoaa luontevan toimintakentän monialaiselle yhteistyölle.(amok, Etelä-Savon ennakointiryhmä 2007) 15

17 2 Ha n k k e e n k u vau s Hankkeen tavoitteina oli - selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjä kehittämällä voidaan entistä paremmin vastata ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa tarvittaviin osaamistarpeisiin kokonaisvaltaisesti sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan näkökulmat sekä gerontologinen viitekehys huomioiden - selvittää koulutuksen vetovoimaisuutta ja rekrytoinnin haasteita sekä mahdollisuutta vastata näihin kysymyksiin yhteistyöllä lähialueiden kanssa sekä - tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja ja koulutusväyliä ammattikorkeakoulutukseen kansainvälisessä kontekstissa Hanketta toteutettiin yhteistyössä Mamkin terveysalan laitoksen kanssa siten, että Diak kohdensi selvitystyönsä pääasiassa sosiaali- ja diakonia-alan osaamisalueeseen, Mamk taas terveysalalle. Toiminta jaettiin selvitys- ja mallinnusvaiheeseen. Kevään 2007 aikana tehtiin selvityksiä sekä vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomessa että olemassa olevasta koulutuksesta Itä-Suomen alueella ja Karjalassa. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja rekrytointia suunniteltiin selvitettäväksi opiskelijoiden oppimistehtävinä, mutta se jäi toteutumatta opiskelijoiden kurssivalinnoista johtuen. Valmisteltiin opiskelijoiden oppimistehtävinä toteutettava koulutushalukkuuden kartoitus ja tehtiin Diak Idän kevään opiskelijavalintaan osallistuneille aikuis- ja nuorisoasteen hakijoille kysely vanhustyön vetovoimaisuudesta. Selvityksillä kootun aineiston analyysi toteutettiin syksyllä Analyysin pohjalta tehtiin johtopäätökset ja mallinnettiin jatkohankkeessa pilotoitava vaihtoehtoinen vanhustyön koulutus. Hankkeessa saatiin ennakointitietoa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeista, palveluja tuottavien organisaatioiden strategioista ja visioista sekä gerontologisen työn vetovoimaisuudesta Itä-Suomessa ja Karjalassa. Lisäksi koulutusorganisaatiot saivat käyttöönsä tietoa olemassa olevan koulutuksen vanhustyöhön suuntaavista sisällöistä sekä ammattikorkeakouluissa että toisen asteen koulutuksessa. Koulutussi- 16

18 sältöjen tuntemus on tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjaksi. Pilotoitava koulutus loisi pohjaa vaihtoehtoisten koulutusmallien ja koulutusväylien kehittämiselle ammattikorkeakoulutukseen myös kansainvälisessä kontekstissa. 17

19 3 Toteutunut toiminta 3.1 Selvitys vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa Kysely Itä-Suomen palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomen palvelu- ja osaamistarpeita kartoitettiin kyselyillä kunnan vanhustyöstä vastaaville viranomaisille (perusturva- tai sosiaalijohtajat, vanhustyön johtajat), seurakuntien vanhustyöstä vastaaville sekä hoiva-alan yrittäjille. Kuntaselvitykset kohdistuivat Rautalammille, Pieksämäelle, Ilomantsiin, Puumalaan, Heinävedelle, Kainuun alueelle ja Varkauteen. Seurakunnista mukana ovat olleet Iisalmi, Mikkeli, Siilinjärvi ja Kajaani. Yksityisiä yrityksiä oli kolme: Koivurannan palvelukeskus, Hoitokoti Iltarusko ja Palvelukeskus Kontiola. Ohjausryhmän jäsenten kautta hanke on saanut arvokasta tietoa Anna-kodin ja Pieksämäen sairaalan vanhusasiakkaiden tarpeista. Kyselyjä täydennettiin kahden kunnan vanhustyön ja kotihoidon henkilöstölle toteutetun osaamiskartoituksen tuottamalla tiedolla. Palvelutarpeita, osaamisvaatimuksia ja vanhustenhuollon tilannetta kunnissa, seurakunnissa ja yksityisissä palveluyrityksissä kuvattiin hyvin samansuuntaisesti. Kokonaiskuvaa vanhustenhuollon haasteista ja tulevaisuuden painopistealueista luonnehtivat seuraavat ilmiöt: - Monisairaiden ja huonokuntoisten vanhusten osuus on kasvamassa. - Yksinäisyys on haasteena kotihoidossa, mutta myös laitoksissa. - Palvelurakenteen muutos on käynnissä, avopalveluja lisätään ja laitoshoidon osuutta supistetaan, ja palveluasuminen on tulossa perinteisten laitoshoitoratkaisujen tilalle. - Haja-asutusalueen palvelujen tuottamiseen liittyy erityisiä ongelmia, jotka tiedostetaan. Lähiyhteisön mahdollisuuksien hyödyntäminen on kehittymätöntä. - Henkilöstön jaksaminen ja motivaation säilyminen on tulevaisuudessa iso haaste. 18

20 - Yksityisten palvelutuottajien tarve lisääntyy; palvelujen ostaminen on yhä yleisempää, siitä on tullut realistinen vaihtoehto turvata vanhustenhuollon monipuoliset palvelut. - Henkilökunnan keski-ikä on lähes kaikkialla korkea, noin 50 vuotta. Seurakunnissa esille nousivat erityisesti kokemukset, joiden mukaan: - Diakoniatyöntekijät toteuttavat ja täydentävät sijaintikuntansa vanhustenhuollon strategiaa. - Useimmissa seurakunnissa ongelmana on haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen. Vanhusasiakkaiden elämäntilannetta vaikeuttavat asuntojen puutteellisuus, varattomuus, perherakenteen höltyminen, sairastavuus sekä palvelurakenteen laitospainotteisuus. - Painopisteen siirtyminen avopalveluihin näkyy lisääntyvinä tarpeina ja odotuksina myös diakoniatyössä. - Vanhustyössä toimivien diakoniatyöntelijöiden ikärakenne on useissa seurakunnissa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, korkeahko, vuotta. Yksityiset yksiköt toivat esille lähitulevaisuuden kehityssuunnan: - Entistä sairaampia, ikääntyneempiä ja muistiongelmaisia vanhuksia tulee asiakkaiksi. - Lyhytaikaisen, jaksottaisen hoidon asiakkaat tuovat uusia haasteita osaamiselle, koska kuntouttavamman työotteen vaatimus korostuu. Kaikissa vastaajaryhmissä osaamisen haasteina nousivat esiin seuraavat asiat: - muistihäiriöisten vanhusten tukeminen ja lisätiedon tarve erityisesti dementoivista sairauksista - ikäjohtamisen kehittämiseen liittyvät osaamistarpeet - kuntoutusosaamisen vahvistaminen koko palvelukentässä - sosiaalityön osaamisen vahvistamisen ja toiminnallisen osaamisen tarve - gerontologisen osaamisen lisääntyvä tarve - hengellisen työn ja sielunhoidon osaamisen vahvistaminen - vertaistuen ja omaishoidon tukemisen valmiuksien parantaminen - mielenterveystyön ja psykogeriatrisen osaamisen vaatimusten lisääntyminen - verkostotyön taitojen vahvistaminen 19

21 - asianmukaisen hoidollisen koulutuksen tarve: monisairaat vanhukset tarvitsevat vankkaa perushoitotyön osaamista, puutteina nähdään etenkin dementia- ja lääkeosaamisen vähäisyys. Selvitys lähialueiden tilanteesta Lähialueen tilanteen selvittämiseksi projektin henkilöstö teki tutustumismatkan Pietariin ja Kelttoon, jossa sijaitsee Inkerin kirkon koulutuskeskus. Matkan aikana rekrytoitiin paikallinen henkilö selvittämään palvelujen tarvetta, työntekijöiden koulutusta ja mahdollisia yhteistyöodotuksia. Mamkin Pietarin toimisto selvitti Pietarin yliopistojen vanhustyön koulutusta ja koulutusorganisaatioita. Itärajan takana suomalaiseen koulutusjärjestelmään verrattavaa vanhustyön koulutusta ei ole lainkaan. Vanhustenhuollossa toimivilla koulutetuilla henkilöillä on yleensä hoitotyön koulutus. Sosiaalialan koulutus on Venäjällä hyvin nuorta, ja sosiaalialan koulutuksen saaneet sijoittuvat muille sektoreille kuin vanhustyöhön. Vanhuspalveluja on tarjolla hyvin niukasti. Hankeyhteistyön mahdollisuudeksi jo tutustumismatkan yhteydessä nousi lähinnä avainhenkilöiden kouluttaminen Venäjän Karjalan oman palvelujärjestelmän vahvistamiseksi. Selvitykset palvelujen käyttäjien odotuksista Ikääntyvien omia toiveita selvitettiin Mikkelin Elixirin asiakkaiden keskuudessa. Opiskelijat haastattelivat Elixirissä käyneitä henkilöitä heidän odotuksistaan sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen. Hanke oli toteuttamassa ikäihmisten tiedotus- ja virkistystapahtumaa Pieksämäellä lokakuussa yhteistyössä Pieksämäen kaupungin vanhustenhuollon kehittämishankkeen ja naisyrittäjyyden vahvistamiseen tähdänneen Ilonahankkeen kanssa. Tapahtumassa oli tietoiskuja ikääntyville ajankohtaisista asioista kuten korjausrakentamisesta, perinnöistä, lääkehoidosta ja mielenterveydestä. Tapahtumassa myös esiteltiin erilaisia hyvinvointiin ja omatoimisuuteen liittyviä tuotteita ja palveluja. Kävijöitä oli noin 600. Opiskelijat toteuttivat kävijäkyselyn, johon oli sisällytetty myös kysymys palvelutoiveista. 20

22 3.2 Koulutustarjonnan kartoitus Koulutustarjontaa selvitettiin analysoimalla olemassa olevia sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmia sekä tekemällä tutustumiskäynti Stadiaan, jossa on kehitetty ja aloitettu geronomikoulutus. AMK- opinnot -Vanhustyöhön suuntaavaa tutkintoon johtavaa koulutusta on tarjolla viidessä itäsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa joko hoitotyön tai sosiaalialan koulutusohjelmassa (Savonia, Kajaani, Mikkeli, Pohjois-Karjala ja Diak Itä). - Savoniassa myös fysioterapian, terveydenhoitotyön ja suun terveydenhoidon koulutusohjelmissa on vanhustyön sisältöjä samoin kuin Mikkelin Savonlinnan laitoksella fysioterapian koulutusohjelmassa. - Vanhustyön opintojen laajuudet vaihtelevat koulutusohjelman mukaan 3 30 opintopisteeseen. - Osa vanhustyön opinnoista on tarjolla vaihtoehtoisina opintoina. - Ammattikorkeakoulutasoisia vanhustyön erikoistumisopintoja ei selvitysajankohtana ollut tarjolla missään itäsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa. - Avoimen amk:n opetuksena oli tarjolla mm. Miten lisää elämänlaatua? Vanhustyön kuntouttava työyhteisö 3 op (Mikkeli), Vanhuus-opintokokonaisuus (tutkintoon johtavan koulutuksen sisällöin) 18 op (Diak) ja Iäkkäiden jalkojenhoito, (Mikkeli) 2 op. - Täydennyskoulutustarjonnassa oli joitakin päivän mittaisia koulutuksia kuten Miten ehkäistä vanhuksen kaatumista, Seniori-ikä ja diabetes ja Tunnistatko ikääntyvän ravitsemusriskit. Toisen asteen koulutus - Lähihoitajakoulutuksissa vanhustyön koulutusohjelma oli tarjolla kuudessa oppilaitoksessa (Kainuun ammattiopisto, Sisälähetysseuran oppilaitos, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Mikkelin ammattiopisto, Pohjois- Karjalan koulutuksen kuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto). Vanhustyön kokonaisuuksien laajuudet vaihtelevat opintoviikkoon ( op). 21

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao.

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao. ADR- SEMINAARI 2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Esityksen sisältö: - Toimiiko yhteistyö?

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot