Anja Manninen. Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti?
|
|
- Hannu-Pekka Yrjö Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Anja Manninen Sta g e Vanhustyö - tulevaisuuden toiveammatti? Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsinki
3 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA D Työpapereita 48 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere
4 TIIVISTELMÄ Anja Manninen (toim.) STAGE : Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatti? Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, s. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 1 liite D Työpapereita, 48 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kehittäminen -hankkeen, (STAGE) tavoitteina oli l selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjä kehittämällä voidaan entistä paremmin vastata ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa tarvittaviin osaamistarpeisiin kokonaisvaltaisesti sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan näkökulmat sekä gerontologinen viitekehys huomioiden l selvittää koulutuksen vetovoimaisuutta ja rekrytoinnin haasteita sekä mahdollisuutta vastata näihin kysymyksiin yhteistyöllä lähialueiden kanssa sekä l tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja ja koulutusväyliä ammattikorkeakoulutukseen kansainvälisessä kontekstissa. Hankkeen kohderyhminä olivat Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan vanhustyön toimijat ja organisaatiot (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori), koulutusorganisaatiot ja niiden toimijat kohdealueilla, hankkeen toteuttajaorganisaatioiden henkilöstö ja opiskelijat, potentiaalit koulutukseen hakeutuvat sekä välillisesti kohdealueiden väestö. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitoksen kanssa siten, että Diak kohdensi selvitystyönsä pääasiassa sosiaali- ja diakonia-alan osaamisalueeseen, Mamk taas terveysalalle. Toiminta jaettiin selvitys- ja mallinnusvaiheeseen. Kevään 2007 aikana selvitettiin sekä vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeita Itä- Suomessa että olemassa olevaa koulutusta Itä-Suomen alueella ja Karjalassa. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja rekrytointia selvitettiin kyselyillä Diak Idän kevään opiskelijavalintaan osallistuneille aikuis- ja nuorisoasteen hakijoille sekä syksyllä Mamkin terveysalan 3
5 laitoksessa opiskelunsa jo aloittaneille. Aineisto analysoitiin syksyllä Hankkeen tuotoksina saatiin ennakointitietoa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeista, valtakunnallisista sekä palveluja tuottavien organisaatioiden strategioista ja visioista sekä gerontologisen työn vetovoimaisuudesta Itä-Suomessa ja Karjalassa. Lisäksi koulutusorganisaatiot saivat käyttöönsä tietoa olemassa olevan ammattikorkea- ja toisen asteen koulutuksen vanhustyöhön suuntaavista sisällöistä. Koulutussisältöjen tuntemus on tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjaksi. Analyysien pohjalta mallinnettiin vaihtoehtoista vanhustyön koulutusta. Pilotoitava koulutus loi pohjaa vaihtoehtoisten koulutusmallien ja koulutusväylien kehittämiselle ammattikorkeakoulutukseen myös kansainvälisessä kontekstissa. Lisätietoja Projektin nimi ja rahoittajat Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kehittäminen (STAGE) Euroopan sosiaalirahasto, Itä-Suomen tavoite1-ohjelma Etelä-Savon maakuntaliitto Omavastuuosuuden rahoittajat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu, terveysalan laitos (Mamk) Asiasanat: ammatillinen koulutus, lähialueyhteistyö, vanhustyö Teemat: Kasvatus ja koulutus Hyvinvointi ja terveys Julkaistu: Painettuna ja Open Access-verkkojulkaisuna Painetun julkaisun tilaukset: Granum-verkkokirjakauppa Verkko-osoite: ISBN_ pdf 4
6 ABSTRACT Anja Manninen (ed.) Project for The Regional Developing of Higher Education in Social- and Health Care Field (STAGE ) Helsinki : Diakonia-ammattikorkeakoulu, pages Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 1 appendix D Työpapereita, 48 ISBN (pbk) ISBN (pdf) ISSN The aims of the Project for the regional developing of higher education in social- and health care field (STAGE) were l to find out how to produce more advantageous services for ageing people by developing the gerontologic contents and educational methods and contents of social-, diacony - and health care education. l to research the popularity of career in services for ageing people among young persons as well as to find out the needs of co-operation and possibilities of recruiting potential students over the eastern border l to generate alternative models and routes for higher education in international context. The target groups of the project were actors and organizations (private, public and the third sector) of elderly care in Eastern Finland and in Russian Karelia, educational institutions and their actors in the project regions, the personnel and students of the executive organizations, potential applicants for the educations and indirectly people in the target area. The project was carried out in co-operation with the health care department of MAMK, which focused its work in know-how of health care while DIAK focused in social- and diacony fields. The activities were divided in two phases: research and modelling. The existing education and needs for 5
7 services and competences in gerontological work in Eastern Finland and in Karelia were researched in spring The attractiveness of gerontological work among young persons as well as the possibilities for recruiting staff were studied by questionnaires for young and adult applicants in DIAK and among persons starting their studies in MAMK. The analysis was done in autumn The results gave in advance information of the service needs of elderly people, information of the national and organizational strategies and visions as well as the popularity of gerontological work in Eastern Finland and in Karelia. In addition to this, the educational institutions gained information of the existing contents for higher and intermediate educations concentrated on working with elderly people. The knowledge of the educational contents is significant in identifying and granting earlier knowledge and skills. Based on the analyses an alternative education for working with elderly people was modelled. The pilot education provided a good base for developing alternative models and routes for higher education also in the international context. More Information: The name and the financiers of the project Project for The Regional Developing of Higher Education in Social- and Health Care Field (STAGE ) European Social Fund, The target programme 1 in Eastern Finland The Regional Council of Etelä-Savo Co-financing Diaconia University of Applied Sciences (Diak) and Mikkeli University of Applied Sciences (MAMK) Keywords: education, elderly care, international co-operation Available: Printed; Open access Order: Granum 6 Open access: ISBN_ pdf
8 Es i p u h e Kovin kaukana ei ole vielä se aika, jolloin vastavalmistunut hoitoalan ammattilainen sai olla onnellinen saadessaan edes tilapäistä työtä. Nyt, vain muutamia vuosia myöhemmin, ollaan tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysalan työnantajat joutuvat kilpailemaan saadakseen osaavia työntekijöitä. Nuorten ikäluokkien voimakas pieneneminen kasvukeskusten ulkopuolella on johtamassa myös alan oppilaitokset entistä kovempaan kilpaan hyvistä opiskelijoista. Mistä ja millä houkuttimilla löytyisi täydennystä väheneviin opiskelijajoukkoihin? Miten saada nuoret kiinnostumaan terveysalan koulutuksesta ja erityisesti työstä vanhusten parissa? Vai löytyykö ratkaisu aikuisten uudelleen kouluttamisesta? Eläköityvä väestö jättää jälkeensä paljon vapaita työpaikkoja ja tuo myös kokonaan uudenlaisia haasteita. Valtaosa eläkkeelle jäävistä on vireitä, täynnä intoa toteuttamaan kaikkea sitä, mihin työvuosina ei ole ollut aikaa tai voimavaroja. Miten heidän tarpeisiinsa vastataan? Onko meillä koulutusta, joka valmentaa tuottamaan palveluita tälle kohderyhmälle? Olisiko kehitettävä kokonaan uudentyyppistä monialaista koulutusta, joka auttaa hyödyntämään ikääntyvien ihmisten osaamista ja ylläpitämään ja kehittämään heidän toimintakykyään? Ikääntymisen myötä kasvaa vähitellen myös erilaisten hoivapalveluiden tarve. Millaista erityisosaamista niiden toteuttamisessa tarvitaan? Miten vanhustyön osaaminen toteutuu olemassa olevassa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa? Millaista vanhustyön koulutusta ylipäänsä on tarjolla? Miten sitä pitäisi sisällöllisesti kehittää? Stage-hankkeessa on etsitty vastauksia yllä oleviin kysymyksiin Diakin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja vanhustyön käytännön toimijoiden yhteistyönä. Hankkeen painopisteenä ovat erityisesti Itä-Suomen vanhustyön koulutuksen kehittämistarpeet. Alueellisen kehittämisen tueksi on kartoitettu tilannetta Iso-Britaniassa, Tanskassa ja Venäjällä. Tulokset antavat hyvän pohjan rekrytoinnin ja koulutuksen sisältöjen kehittämiselle. Pirjo Hakala vararehtori, Diak 7
9 Projektipäällikön puheenvuoro Vanhustyö tulevaisuuden toiveammatiksi kaikki ikäihmisten asialla Ajatus vanhustyön koulutuksen kehittämishankkeesta oli syntynyt ammattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajien ja viranomaisten yhteisissä keskusteluissa. Tärkein motiivi oli huoli vanhuspalvelujen ja osaamisen turvaamisesta tulevaisuudessa. Nuorisoikäluokkien pienentyessä ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden hiipuessa oli haettava ratkaisuja sekä koulutuksen sisältöjä tarkastellen että työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista. Tammikuussa 2007 käynnistyi Diak Idän hallinnoimana Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen alueellisen kehittämisen hanke, työnimeltään STAGE. Projekti oli Etelä-Savon maakuntaliiton ESR- rahoituksella rahoittama ja sen toteutuksessa Diakin partnerina oli Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitos. Päätös hankerahoituksesta oli saatu joulun alla 2006 ja hankkeen perustamiskokous pidettiin Kokouksessa linjattiin muun muassa työnjakoa Diakin ja Mamkin välillä. Projektipäällikkö tuli Diakista ja hänen työparinsa Mamkista, molemmat toimivat hankkeessa osa-aikaisina. Projekti käynnistyi ohjelmakauden lopulla, ja toteutusaikaa oli vain vuosi. Käytettävissä olevaan aikaan nähden tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja haastavat. Tavoitteena oli kartoittaa vanhustyön tilannetta, koulutusta ja osaamistarpeita sekä mallintaa tulevaa koulutusta. Lisäksi tuli selvittää lähialueyhteistyön mahdollisuudet. Aikaa ei ollut hukattavaksi projekti tuli saada mahdollisimman nopeasti käyntiin ja niin tehtiin. Mutta vaikka projektiryhmän toiminta käynnistyikin juohevasti ei projektin tehtävien hoitaminen aina ollut pelkkää päivänpaistetta, siitä pitivät huolen muut velvoitteet, koska kaikki projektin toimijat olivat osa-aikaisia. Projektin onnistumisen kannalta toimijoiden aikaisempi monivuotinen hankeyhteistyö oli tärkeä etu ja voimavara. Projektiryhmä tunsi toisensa hyvin, yhteistyö oli tuttua jo aiemmista projekteista, joten yhteistoiminta käynnistyi mutkattomasti. Toteutussuunnitelmaan konkretisoitiin tehtävät 8
10 ja työnjako, selvitystyö saatiin käyntiin. Yhteisten toimintatapojen hakemiseen ei haaskautunut aikaa. Kumppanin tuki auttoi jaksamaan silloinkin kun oma usko asiaan oli hiipumassa. Mamkin projektivastaava Elina Jouppila- Kupiaista, lehtori Tuula Tarhosta ja projektisihteeri Sonja Pyykköstä ilman projektin tavoitteet olisivat monilta osin jääneet saavuttamatta. Ehdoton voimavara ja vahvuus projektissa oli ohjausryhmä. Ohjausryhmään oli onnistuttu saamaan asiantuntevat, kiinnostuneet ja innostavat jäsenet. Kokouksissa käydyt keskustelut veivät projektia eteenpäin. Ryhmä edusti laajasti vanhustyön eri toimijoita, niin valtion hallintoa, käytännön vanhustyötä tekeviä kuin eri asteen koulutustakin. Myös hoiva-alan yrittäjyyden näkökulma oli käytettävissä. Ohjausryhmää haluan erityisesti kiittää kannustavasta ja paneutuvasta työskentelystä. Yhteistyötä projektissa tehtiin myös monien muiden tahojen kanssa. Lähialueen mahdollisuuksien kartoittamiseksi projektin toimijat tekivät tutustumismatkan maaliskuussa Pietarin alueelle. Kohteena oli Inkerin kirkon Teologinen Instituutti Keltossa ja Business Representative Office of Eastern Finland Pietarissa. Matkan aikana päästiin tutustumaan vanhustenhuollon todellisuuteen lähialueella ja saatiin rekrytoitua paikallista selvitystyötä tekemään palvelukodin johtaja Natalia Väisä. Hänen työparinaan oli Teologisen instituutin kouluttaja, suomalainen teologi, diakonissa Maija Antikainen. Molemmat ansaitsevat lämpimät kiitokset paneutumisestaan haastavaan selvitystyöhön. Ikäihmisten asia on ollut monen muunkin hankkeen ja projektin agendana. Hankeyhteistyönä toteutettiin joitakin ikääntyvälle väestölle suunnattuja tapahtumia. Stage-projektin tavoitteena näissä yhteistyötapahtumissa oli luoda positiivista mielikuvaa vanhuudesta elämänvaiheena ja näin myös työalana. Mikkelissä Elixir toteutti vanhustenviikon tapahtuman. Opiskelijat osallistuivat tapahtumiin toteuttajina ja pienimuotoisten kyselyjen tekijöinä. Hankekumppaneina Pieksämäellä olivat Pieksämäen kaupungin vanhustyön kehittämishanke, Senet-hanke ja Ilona-hanke aktiivisine projektinvetäjineen. Iloa ja apua ikäihmisten arkeen tapahtuma veti paikalle satamäärin kiinnostuneita vetonaulanaan Aira Samulin. Vanhustyön koulutussisältöjen kehittämisessä, osaamistarpeiden kartoituksessa ja ideoinnissa on tarvittu laaja joukko toimijoita eri puolella Itä- Suomea. Kyselyihimme vastattiin paneutuen ja koulutussisältöjen suunnitteluun annettiin arvokkaita ideoita ja tuoreita näkökulmia. Kaikkia tahoja 9
11 on tässä mahdotonta mainita, kuitenkin erityiskiitoksen haluan antaa Koivurannan palvelukeskuksen johtaja Ritva Häkkiselle sekä lehtori Eija Rautasalolle sisällön suunnitteluun paneutumisesta. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: projektin hallinnoinnissa on aina oma työsarkansa. Stage-hankkeen taloushallinnoinnista huolehti asiantuntevasti hallinnon sihteeri Raija Kuusinen, kokousjärjestelyt taas hoiteli mallikkaasti Tiina Hallenberg. Molemmille lämpimät kiitokset arvaamattoman suuresta avusta. Anja Manninen projektipäällikkö 10
12 Si s ä l ly s 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA 13 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTASUUNNITELMA 16 3 TOTEUTUNUT TOIMINTA Selvitys vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeesta Itä-Suomessa ja Venäjällä Koulutustarjonnan kartoitus Rekrytoinnin ja vetovoimaisuuden selvittäminen Vanhustyön kansainvälisiä näkymiä ja koulutus Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Venäjällä Vanhustyön osaaminen ja osaamishaasteet valtakunnallisisssa asiakirjoissa ja hankkeissa Hankkeen tulokset ja jatkohankkeen suunnittelu 40 4 TIEDOTTAMINEN JA ARVIOINTI 45 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 47 LÄHTEET 49 LIITTEET Liite 1: Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksesta Iso-Britanniassa, Tanskassa ja Venäjällä 50 11
13 12
14 1 Ha n k k e e n l ä h t ö k o h t i a Ajatus vanhustyön koulutuksen kehittämishankkeesta syntyi Etelä-Savossa toimivien am-mattikorkeakoulujen, sosiaali- ja terveysalan työelämän edustajien ja viranomaisten yhteisissä keskusteluissa. Päällimmäisenä oli väestökehityksen myötä voimistunut tarve selvittää, miten lisääntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata. Nuoriso-ikäluokkien pienentyessä ja erityisesti vanhustyön vetovoimaisuuden hiipuessa oli haettava ratkaisuja myös ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen ja työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista. Hallitusohjelmassa todetaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön ikääntymisen olevan suuri haaste. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun vaikuttavat oleellisesti ammattitaitoisen henkilöstön osaaminen ja määrä. Työvoimatarpeen alueelliseen ennakointiin tulisi hallitusohjelman mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Hallitusohjelmassa luvataan turvata myös vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan näkökulmina kotihoidon painottaminen, ikääntyvien toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen sekä kuntouttavan työotteen vahvistaminen. Ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkostosta luodaan kattava. ( hallitus/hallitusohjelma/fi) Nämä tavoitteet luovat haasteita myös koulutusorganisaatioille. Kirkolliselta arvopohjalta toimivan Kirkon sosiaalifoorumin teeseissä vuosilta sanotaan ihmisarvoisen vanhuuden kuuluvan jokaiselle ja yhteisöllisyyden kuuluvan ihmisarvoiseen vanhuuteen. Työntekijöiden vanhusosaamista sekä valmiuksia auttaa myös erityistä tukea tarvitsevia vanhuksia tulee lisätä. Vanhusten hoito on työtä, johon tarvitaan motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. (Kirkkopalvelut 2007) Itä-Suomen kuntia yhdistävä piirre on väestönkehitys: väestö vähenee, ja vähenemisen on ennustettu myös jatkuvan. Enimmillään väheneminen on maakuntien reuna-alueilla. Taustalla on suuriin ikäluokkiin ja ikääntyneisiin painottunut väestörakenne sekä muuttotappio. Suurimpia menettäjiä 13
15 14 jatkossa ovat pienet, syrjäiset kunnat. Vuonna 2020 Itä-Suomen maakunnissa arvioidaan yli 65-vuotiaiden osuuksiksi %. Ikääntyneiden palvelujen kysyntä tulee kasvamaan samanaikaisesti työvoiman tarjonnan supistumisen kanssa. Ikääntymiskehityksen vaikutuksia vahvistaa muuttoliike, joka tyhjentää syrjäisiä maakuntia. Useiden objektiivisten hyvinvointimittareiden mukaan Itä-Suomen maakunnissa voidaan huonommin kuin Suomessa keskimäärin. (ISO 2007) Ikääntyneiden osuuden ja vanhustenhuollon kustannusten nousu ovat johtaneet kotona asumisen edistämiseen. Varjopuolina tässä suuntauksessa ovat esimerkiksi vanhusten yksinäisyys ja omaishoitajien uupuminen. Laitoshoidon ja palveluasumisen kritiikissä keskustelu on kohdentunut henkilökunnan määrään ja osaamiseen. Itä-Suomen lääninhallituksen arviointiraportin mukaan vanhusten palvelut tuotetaan liian vähäisellä henkilöstöllä mitoitus on ollut laatusuositukseen verrattuna keskiverron ja välttävän välillä. (Itä-Suomen läänin peruspalvelujen tila 2005) Palvelutuotannon valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että n. 90 % yli 75-vuotiaista voisi asua omassa kodissaan ja edelleen noin joka kymmenes olisi palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Itä-Suomessa tämä tavoite on saavutettu ja sen lisäksi kotihoidon avun piirissä olevien osuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Sosiaalialan kehittämisessä on painotettu Itä-Suomessa nimenomaan vanhustenhuollon palvelujen kehittämistä. Hankkeiden avulla on pyritty luomaan edellytyksiä vanhusten kotihoidolle sekä kehittämään kotihoitoon liittyviä palveluja. Itä-Suomen maakuntia koskettavia haasteita ovat edelleen korkea työttömyys, pitkittynyt pienituloisuus sekä väestön väheneminen ja vanheneminen. Palvelurakennetta on välttämätöntä uudistaa ja löytää uusia palvelujen tuottamisen malleja. Hyvinvointialan kehittämisen painopisteeksi tulisi nostaa henkilöstön rekrytoimisen turvaaminen. Tähän asti kehittämistyössä on keskitytty enemmän siihen, millä palvelurakenteella ikääntyneitä hoidetaan kuin siihen, minkälaiset osaajat heitä hoitavat. (ISO 2007) Vanhustyön ammatillista koulutusta järjestetään Suomessa hyvin monella eri koulutusasteella, ammattikorkeakoulutasoisia näistä ovat sosionomi-, geronomi-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutukset. Vanhustyön osaamissuosituksia on tarkasteltu kansainvälisissä projekteissa (esim. Toward Active Old Age) ja sosiaali- ja terveysalan kompetenssimäärityksissä. Koulutusaloilla tuotettavaa osaamista on näiden lisäksi tarkasteltava myös suhteessa
16 yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja työvoiman saatavuuteen. AMOK-hankkeessa on kartoitettu tulevaisuuden työelämä- ja osaamistarpeita sosiaali- ja terveysalalla. Etelä-Savon ennakointiryhmä korostaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa asiakkuusosaamisen ja kestävän kehityksen käytänteiden oppimista. Alalla toimivien yhteisinä erityisosaamisen alueina tuodaan esille kuntouttava työote, ohjaamisosaaminen, prosessiosaaminen ja yrittäjyysosaaminen. Kansainvälistyminen, moniongelmaisuus, ikääntyminen, muuttuvat toimintaympäristöt, taloudelliset reunaehdot ja arvojen muuttuminen ovat ilmiöitä, jotka vaativat koulutusorganisaatioilta herkkyyttä tunnistaa tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista. Ikääntyvien itsenäisen selviytymisen tukeminen esimerkiksi tarjoaa luontevan toimintakentän monialaiselle yhteistyölle.(amok, Etelä-Savon ennakointiryhmä 2007) 15
17 2 Ha n k k e e n k u vau s Hankkeen tavoitteina oli - selvittää, miten sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjä kehittämällä voidaan entistä paremmin vastata ikääntyvän väestön palvelujen tuottamisessa tarvittaviin osaamistarpeisiin kokonaisvaltaisesti sosiaali-, terveys- ja diakonia-alan näkökulmat sekä gerontologinen viitekehys huomioiden - selvittää koulutuksen vetovoimaisuutta ja rekrytoinnin haasteita sekä mahdollisuutta vastata näihin kysymyksiin yhteistyöllä lähialueiden kanssa sekä - tuottaa vaihtoehtoisia koulutusmalleja ja koulutusväyliä ammattikorkeakoulutukseen kansainvälisessä kontekstissa Hanketta toteutettiin yhteistyössä Mamkin terveysalan laitoksen kanssa siten, että Diak kohdensi selvitystyönsä pääasiassa sosiaali- ja diakonia-alan osaamisalueeseen, Mamk taas terveysalalle. Toiminta jaettiin selvitys- ja mallinnusvaiheeseen. Kevään 2007 aikana tehtiin selvityksiä sekä vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomessa että olemassa olevasta koulutuksesta Itä-Suomen alueella ja Karjalassa. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja rekrytointia suunniteltiin selvitettäväksi opiskelijoiden oppimistehtävinä, mutta se jäi toteutumatta opiskelijoiden kurssivalinnoista johtuen. Valmisteltiin opiskelijoiden oppimistehtävinä toteutettava koulutushalukkuuden kartoitus ja tehtiin Diak Idän kevään opiskelijavalintaan osallistuneille aikuis- ja nuorisoasteen hakijoille kysely vanhustyön vetovoimaisuudesta. Selvityksillä kootun aineiston analyysi toteutettiin syksyllä Analyysin pohjalta tehtiin johtopäätökset ja mallinnettiin jatkohankkeessa pilotoitava vaihtoehtoinen vanhustyön koulutus. Hankkeessa saatiin ennakointitietoa ikääntyvän väestön palvelujen tarpeista, palveluja tuottavien organisaatioiden strategioista ja visioista sekä gerontologisen työn vetovoimaisuudesta Itä-Suomessa ja Karjalassa. Lisäksi koulutusorganisaatiot saivat käyttöönsä tietoa olemassa olevan koulutuksen vanhustyöhön suuntaavista sisällöistä sekä ammattikorkeakouluissa että toisen asteen koulutuksessa. Koulutussi- 16
18 sältöjen tuntemus on tärkeää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen pohjaksi. Pilotoitava koulutus loisi pohjaa vaihtoehtoisten koulutusmallien ja koulutusväylien kehittämiselle ammattikorkeakoulutukseen myös kansainvälisessä kontekstissa. 17
19 3 Toteutunut toiminta 3.1 Selvitys vanhustyön palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa Kysely Itä-Suomen palvelu- ja osaamistarpeista Itä-Suomen palvelu- ja osaamistarpeita kartoitettiin kyselyillä kunnan vanhustyöstä vastaaville viranomaisille (perusturva- tai sosiaalijohtajat, vanhustyön johtajat), seurakuntien vanhustyöstä vastaaville sekä hoiva-alan yrittäjille. Kuntaselvitykset kohdistuivat Rautalammille, Pieksämäelle, Ilomantsiin, Puumalaan, Heinävedelle, Kainuun alueelle ja Varkauteen. Seurakunnista mukana ovat olleet Iisalmi, Mikkeli, Siilinjärvi ja Kajaani. Yksityisiä yrityksiä oli kolme: Koivurannan palvelukeskus, Hoitokoti Iltarusko ja Palvelukeskus Kontiola. Ohjausryhmän jäsenten kautta hanke on saanut arvokasta tietoa Anna-kodin ja Pieksämäen sairaalan vanhusasiakkaiden tarpeista. Kyselyjä täydennettiin kahden kunnan vanhustyön ja kotihoidon henkilöstölle toteutetun osaamiskartoituksen tuottamalla tiedolla. Palvelutarpeita, osaamisvaatimuksia ja vanhustenhuollon tilannetta kunnissa, seurakunnissa ja yksityisissä palveluyrityksissä kuvattiin hyvin samansuuntaisesti. Kokonaiskuvaa vanhustenhuollon haasteista ja tulevaisuuden painopistealueista luonnehtivat seuraavat ilmiöt: - Monisairaiden ja huonokuntoisten vanhusten osuus on kasvamassa. - Yksinäisyys on haasteena kotihoidossa, mutta myös laitoksissa. - Palvelurakenteen muutos on käynnissä, avopalveluja lisätään ja laitoshoidon osuutta supistetaan, ja palveluasuminen on tulossa perinteisten laitoshoitoratkaisujen tilalle. - Haja-asutusalueen palvelujen tuottamiseen liittyy erityisiä ongelmia, jotka tiedostetaan. Lähiyhteisön mahdollisuuksien hyödyntäminen on kehittymätöntä. - Henkilöstön jaksaminen ja motivaation säilyminen on tulevaisuudessa iso haaste. 18
20 - Yksityisten palvelutuottajien tarve lisääntyy; palvelujen ostaminen on yhä yleisempää, siitä on tullut realistinen vaihtoehto turvata vanhustenhuollon monipuoliset palvelut. - Henkilökunnan keski-ikä on lähes kaikkialla korkea, noin 50 vuotta. Seurakunnissa esille nousivat erityisesti kokemukset, joiden mukaan: - Diakoniatyöntekijät toteuttavat ja täydentävät sijaintikuntansa vanhustenhuollon strategiaa. - Useimmissa seurakunnissa ongelmana on haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen. Vanhusasiakkaiden elämäntilannetta vaikeuttavat asuntojen puutteellisuus, varattomuus, perherakenteen höltyminen, sairastavuus sekä palvelurakenteen laitospainotteisuus. - Painopisteen siirtyminen avopalveluihin näkyy lisääntyvinä tarpeina ja odotuksina myös diakoniatyössä. - Vanhustyössä toimivien diakoniatyöntelijöiden ikärakenne on useissa seurakunnissa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, korkeahko, vuotta. Yksityiset yksiköt toivat esille lähitulevaisuuden kehityssuunnan: - Entistä sairaampia, ikääntyneempiä ja muistiongelmaisia vanhuksia tulee asiakkaiksi. - Lyhytaikaisen, jaksottaisen hoidon asiakkaat tuovat uusia haasteita osaamiselle, koska kuntouttavamman työotteen vaatimus korostuu. Kaikissa vastaajaryhmissä osaamisen haasteina nousivat esiin seuraavat asiat: - muistihäiriöisten vanhusten tukeminen ja lisätiedon tarve erityisesti dementoivista sairauksista - ikäjohtamisen kehittämiseen liittyvät osaamistarpeet - kuntoutusosaamisen vahvistaminen koko palvelukentässä - sosiaalityön osaamisen vahvistamisen ja toiminnallisen osaamisen tarve - gerontologisen osaamisen lisääntyvä tarve - hengellisen työn ja sielunhoidon osaamisen vahvistaminen - vertaistuen ja omaishoidon tukemisen valmiuksien parantaminen - mielenterveystyön ja psykogeriatrisen osaamisen vaatimusten lisääntyminen - verkostotyön taitojen vahvistaminen 19
21 - asianmukaisen hoidollisen koulutuksen tarve: monisairaat vanhukset tarvitsevat vankkaa perushoitotyön osaamista, puutteina nähdään etenkin dementia- ja lääkeosaamisen vähäisyys. Selvitys lähialueiden tilanteesta Lähialueen tilanteen selvittämiseksi projektin henkilöstö teki tutustumismatkan Pietariin ja Kelttoon, jossa sijaitsee Inkerin kirkon koulutuskeskus. Matkan aikana rekrytoitiin paikallinen henkilö selvittämään palvelujen tarvetta, työntekijöiden koulutusta ja mahdollisia yhteistyöodotuksia. Mamkin Pietarin toimisto selvitti Pietarin yliopistojen vanhustyön koulutusta ja koulutusorganisaatioita. Itärajan takana suomalaiseen koulutusjärjestelmään verrattavaa vanhustyön koulutusta ei ole lainkaan. Vanhustenhuollossa toimivilla koulutetuilla henkilöillä on yleensä hoitotyön koulutus. Sosiaalialan koulutus on Venäjällä hyvin nuorta, ja sosiaalialan koulutuksen saaneet sijoittuvat muille sektoreille kuin vanhustyöhön. Vanhuspalveluja on tarjolla hyvin niukasti. Hankeyhteistyön mahdollisuudeksi jo tutustumismatkan yhteydessä nousi lähinnä avainhenkilöiden kouluttaminen Venäjän Karjalan oman palvelujärjestelmän vahvistamiseksi. Selvitykset palvelujen käyttäjien odotuksista Ikääntyvien omia toiveita selvitettiin Mikkelin Elixirin asiakkaiden keskuudessa. Opiskelijat haastattelivat Elixirissä käyneitä henkilöitä heidän odotuksistaan sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen. Hanke oli toteuttamassa ikäihmisten tiedotus- ja virkistystapahtumaa Pieksämäellä lokakuussa yhteistyössä Pieksämäen kaupungin vanhustenhuollon kehittämishankkeen ja naisyrittäjyyden vahvistamiseen tähdänneen Ilonahankkeen kanssa. Tapahtumassa oli tietoiskuja ikääntyville ajankohtaisista asioista kuten korjausrakentamisesta, perinnöistä, lääkehoidosta ja mielenterveydestä. Tapahtumassa myös esiteltiin erilaisia hyvinvointiin ja omatoimisuuteen liittyviä tuotteita ja palveluja. Kävijöitä oli noin 600. Opiskelijat toteuttivat kävijäkyselyn, johon oli sisällytetty myös kysymys palvelutoiveista. 20
22 3.2 Koulutustarjonnan kartoitus Koulutustarjontaa selvitettiin analysoimalla olemassa olevia sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmia sekä tekemällä tutustumiskäynti Stadiaan, jossa on kehitetty ja aloitettu geronomikoulutus. AMK- opinnot -Vanhustyöhön suuntaavaa tutkintoon johtavaa koulutusta on tarjolla viidessä itäsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa joko hoitotyön tai sosiaalialan koulutusohjelmassa (Savonia, Kajaani, Mikkeli, Pohjois-Karjala ja Diak Itä). - Savoniassa myös fysioterapian, terveydenhoitotyön ja suun terveydenhoidon koulutusohjelmissa on vanhustyön sisältöjä samoin kuin Mikkelin Savonlinnan laitoksella fysioterapian koulutusohjelmassa. - Vanhustyön opintojen laajuudet vaihtelevat koulutusohjelman mukaan 3 30 opintopisteeseen. - Osa vanhustyön opinnoista on tarjolla vaihtoehtoisina opintoina. - Ammattikorkeakoulutasoisia vanhustyön erikoistumisopintoja ei selvitysajankohtana ollut tarjolla missään itäsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa. - Avoimen amk:n opetuksena oli tarjolla mm. Miten lisää elämänlaatua? Vanhustyön kuntouttava työyhteisö 3 op (Mikkeli), Vanhuus-opintokokonaisuus (tutkintoon johtavan koulutuksen sisällöin) 18 op (Diak) ja Iäkkäiden jalkojenhoito, (Mikkeli) 2 op. - Täydennyskoulutustarjonnassa oli joitakin päivän mittaisia koulutuksia kuten Miten ehkäistä vanhuksen kaatumista, Seniori-ikä ja diabetes ja Tunnistatko ikääntyvän ravitsemusriskit. Toisen asteen koulutus - Lähihoitajakoulutuksissa vanhustyön koulutusohjelma oli tarjolla kuudessa oppilaitoksessa (Kainuun ammattiopisto, Sisälähetysseuran oppilaitos, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Mikkelin ammattiopisto, Pohjois- Karjalan koulutuksen kuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto). Vanhustyön kokonaisuuksien laajuudet vaihtelevat opintoviikkoon ( op). 21
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotMonta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotUlkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura ja jatko
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI projekti
ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan
LisätiedotKÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa
KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotTerveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä
Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotOnko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?
Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotKOULUTUS TEKEE HYVÄÄ.
KOULUTUS TEKEE HYVÄÄ. - myös oppisopimuksella IDEOITA JA INNOSTUSTA TULEVAISUUTEEN: WWW.SAKKY.FI OPPISOPIMUS LYHYESTI Opiskelu painottuu työn tekemiseen, tarvittaessa osaamista täydennetään oppilaitoksessa
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä
LisätiedotTampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016
Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla
ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotLähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer
Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
Lisätiedot7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö
1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotNäyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
LisätiedotHankkeen aikataulu. Laaja asiantuntijaverkosto ja OKM-STM virkamiesryhmä valmistelun tukena.
Osaamisella soteen! Hankkeen aikataulu Hanke käynnistyi 1.8.2017. Hanke on asetettu eduskunnan vaalikauden loppuun asti. Hanke toteutetaan OKM ja STM yhteistyönä. Väliraportti täydennyskoulutustarpeista
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotHYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012
HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa
LisätiedotSatakunnan vanhusneuvosto
Satakunnan vanhusneuvosto Tuula Rouhiainen-Valo 13.9.2016 Ammattikorkeakoulukoulutus /OKM sivuilta *Ammattikorkeakoulut (AMK), ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotKunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu
Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna.
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (v ) OSSI-hanke
Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (v. 2016-2018) OSSI-hanke Etelä-Savon ammattiopiston, Esedun tavoite hankkeessa Tavoitteena on ammatillista perhehoitoa
LisätiedotOpiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa
Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä HDO, Helsinki 21.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotKoulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014
Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma
LisätiedotKone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:
Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon
LisätiedotPalveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op
Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
Lisätiedot2014 2015 Elämän eväät
2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA
LisätiedotTaustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)
Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa
LisätiedotGERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja
GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotJärjestöjen järjestö Perustettu 1998
Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen
LisätiedotTerveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta
Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
Lisätiedot10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa
10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki
LisätiedotHAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto
HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen
LisätiedotADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao.
ADR- SEMINAARI 2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Esityksen sisältö: - Toimiiko yhteistyö?
LisätiedotHAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:
Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta
LisätiedotMirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka
Osaava työvoima ja koulutuksen uudistukset Mirja Hannula @mirjahannula Elinkeinoelämän foorumi 31.1.2018 Kotka Suomessa ammattityövoiman saatavuus noussut merkittävimmäksi tuotannon tai myynnin kasvun
LisätiedotJatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotYritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua
Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotYrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa
Kirkkopalvelut ry Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti syksyllä 2017 Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
Lisätiedot