KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA 2004

2 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN RAKENNE LUKU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI TYÖTAVAT LUKU OPISKELUN YLEINEN TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPPIMISSUUNNITELMA OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TUKIOPETUS OPPILASHUOLTO KERHOTOIMINTA LUKU ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ERI TUKIMUODOT OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS ALUEELLISET ERITYISLUOKAT KESKITETYT ERITYISLUOKAT OSTOPALVELUNA JÄRJESTETTÄVÄ ERITYISOPETUS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN LUKU KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ROMANIT MAAHANMUUTTAJAT LUKU OPPIMIS JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA

3 7. 19 KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS LUKU OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET LUKU ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA OPETUS VIERASKIELINEN OPETUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS Liitteet Kirkkonummen kunnan tuntijako (liite1) Kirkkonummen kunnan tietostrategia (liite 2) Turvaamissuunnitelma (liite 3) HOJKS -lomake (liite 4) Kielitaidon tasojen kuvausasteikko (liite 5) Aihekokonaisuuksien painotukset vuosiluokittain (liite 6 ) 3

4 1 luku Opetussuunnitelma 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelma on laadittu opetussuunnitelman perusteiden ja niissä mainittujen päätösten sekä paikallisten perusopetusta koskevien linjausten pohjalta. Kunnan perusopetuksen arvopohja perustuu oppilaiden huoltajille keväällä 2003 järjestettyyn sivistystoimen arvokyselyyn. huoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä koskeva osuus on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelmassa on valtakunnallisen osuuden lisäksi kunta- ja koulukohtaisia osioita. Koulukohtaisissa osioissa täsmennetään valtakunnallisia ja kunnallisia tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelma on opettajan työväline opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 4

5 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat löytyvät sulkuihin merkityistä luvuista, liitteistä ja/ tai koulujen opetussuunnitelmista. arvot ja toiminta-ajatus (sisältyy kohtaan 2.1, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet (sisältyy kohtaan 2.2 ) kieliohjelma (sisältyy kohtaan 2.3 ) noudatettava paikallinen tuntijako (liite 1), koulun tarkennettu tuntijako sisältyy koulun opetussuunnitelmaan toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset (sisältyvät kohtiin 3.2, 3.3 ja 3.4, tarkentuvat koulun opetussuunnitelmassa ) opetuksen mahdolliset painotukset (sisältyy kohtaan 2.3 ), kielikylpy tai vieraskielinen opetus (sisältyy kohtaan 9.1 ) opetuksen mahdollinen eheyttäminen (sisältyy kohtaan 7.1) aihekokonaisuuksien toteuttaminen (liite 6, sisältyy kohtiin , tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa) opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa (sisältyy kohtiin , vuosiluokkien 7-9 osalta koulun opetussuunnitelmassa ) valinnaisaineiden opetus ( koulun opetussuunnitelmassa) tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle (sisältyy kohtaan 8.1, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa (sisältyy kohtaan 1.1, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa) kodin ja koulun yhteistyö (sisältyy kohtaan 4.1, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) yhteistyö muiden tahojen kanssa (sisältyy kohtaan 4.5, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen (sisältyy kohtaan 4.5, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa) oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet (sisältyy kohtaan 4,2) ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt ( sisältyy kohtaan 4.3 ja 7.21, tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa) kerhotoiminnan järjestäminen (sisältyy kohtaan 4.6) tukiopetuksen järjestäminen (sisältyy kohtaan 4.4) erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus (sisältyy kohtiin , tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ) eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus (sisältyy kohtaan 6.3 ja 6.4 ) oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin (sisältyy kohtiin ) opinnoissa etenemisen periaatteet (sisältyy kohtaan 8.1 ) todistukset (sisältyy kohtaan 8.3 ) tietostrategia (liite 2), koulut laativat omat tietostrategiansa kunnan tietostrategiaa tarkentaen toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen (koulun opetussuunnitelmassa) 5

6 2 luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2. 1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteiden, kunnan koulutoimen opetus- ja kasvatustavoitteiden sekä huoltajille tehdyn arvokyselyn tulosten pohjalta Kirkkonummen kunnan perusopetus painottaa seuraavia arvoja: Vastuullisuus kasvaa vastuuseen. Hän oppii tunnistamaan tekojensa ja sanojensa seuraukset. Vastuullinen oppilas noudattaa koulun sääntöjä, käyttäytyy hyvin koulun henkilökuntaa ja oppilaita kohtaan sekä huolehtii tavaroiden ja tilojen siisteydestä ja eheydestä. Tasa-arvo Jokaisella on samat oikeudet opetukseen sukupuolesta, rodusta, uskonnosta, arvomaailmasta tai tms. riippumatta.. Yksilön oikeuksien kunnioitus Jokaisella oppilaalla on Suomen perustuslain suomat perusoikeudet, joihin kuuluvat mm. koskemattomuus, oikeus tulla kuulluksi ja saada omien taipumustensa mukaista opetusta. Yhteisöllisyys Koulu on jäseniään arvostava yhteisö. Opetus tukee terveen itsetunnon kehittymistä. oppii tunnistamaan vahvuutensa ja hyväksymään heikkoutensa. Oppilaat harjoittelevat mm. yhteistoiminnallisia työtapoja, yhteisöllistä päätöksen tekoa ja yhteisten hankkeiden toteuttamista. 6

7 2. 2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Kirkkonummen kunnassa perusopetuksen tehtävää ohjaavat myös kuntastrategia ja sivistystoimen strategia. Kunnan peruskoulujen tehtävä on antaa yhtäläistä opetusta, jonka kautta nuori saa vahvan tieto- ja taitopohjan jatko-opintoihinsa. Oppimisprosessissa tuetaan yksilön kykyä jäsentää oppimaansa ja ottaa vastuuta. Nuori omaksuu opetussuunnitelmien edellyttämiä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Nuoren käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä, vahvistuu. Tavoitteena on oppimisen into ja kyky selviytyä tulevaisuudessa, kehittää itseään sekä toimia aktiivisena kansalaisena. Tämän mahdollistamiseksi Kirkkonummen kunnan perusopetuksen painopisteet ovat terve itsetunto terveys ja hyvät sosiaaliset taidot vahva äidinkielen osaaminen. Sivistystoimen strategiassa painotetaan lisäksi seuraavia opetuksellisia tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon koulutyössä ja koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaiden kädentaitoja harjaannutetaan niin, että oppilaat selviytyvät arkielämässä. Kestävän kehityksen periaatteita opetetaan lapsille ja nuorille heidän kehitysvaiheensa mukaisesti. Näkökulma laajenee vähitellen omasta lähiympäristöstä koko maapalloa koskevaksi. Kansalaisyhteiskunnassa ihmiset osallistuvat yhteisten asioiden hoitoon ja ovat taloudellisesti yhteisvastuullisia toisilleen. Koulu pyrkii edistämään oppilaiden yhteiskunnallista suuntautumista ja vastuuta toisista ihmisistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään luontevana osana opetusta. Median kriittiseen lukutaitoon ja arviointiin kiinnitetään opetuksessa huomiota. Koulut kehittävät yhteistyötä alueensa oppilaitosten kanssa. Näin edistetään oppilaiden kiinnostusta opiskeluun ja helpotetaan heidän siirtymistään uuteen opiskelupaikkaan Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/ , 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu 7

8 oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8. 1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11, 3 mom. mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11, 3 mom. säännöksiä. Kirkkonummen kunnassa on laadittu valtioneuvoston hyväksymän ( /1435) perusopetuksen tuntijakoon perustuva tuntijako (liite 1), jonka pohjalta koulut laativat omat, tarkennetut tuntijakonsa, joissa määrätään eri oppiaineiden tuntimäärät vuosiluokittain. Vuosiluokille 1-6 merkittyä valinnaisainetta opetetaan 5. ja 6. luokalla 1 tunti viikossa koulun opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Paikallinen tuntijako on kunnan ja koulujen tuntijakojen yhdistelmä. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa on pääosin jaettu vuosiluokittain 1-6 luokilla. Vuosiluokilla 7-9 oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt jaetaan koulun opetussuunnitelman tuntijaon mukaisesti. Niissä oppiaineissa, joissa tavoitteet ja sisällöt ovat usean vuosiluokan yhteiset, täytyy vuosiluokkajako tarkentua koulun opetussuunnitelmassa. Painotettua opetusta järjestetään seuraavissa kouluissa, joiden tulee omissa opetussuunnitelmissaan esittää ko. opetuksen tuntijako, opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä muut opetusjärjestelyt: Musiikkipainotteinen opetus Kirkonkylän ja Kirkkoharjun kouluissa LUMA -painotus Kirkkoharjun koulussa Virtuaaliopetus Sepän koulussa Ruotsinkielinen kielikylpyopetus Gesterbyn ja Kirkkoharjun kouluissa 8

9 Kunnan kieliohjelma Kaikille yhteinen A1-kieli, englanti Yhteisenä kielenä (A1) opetetaan kaikissa peruskouluissa englannin kieltä. Koulun on annettava opetusta vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Kielen opiskelu aloitetaan kolmannella vuosiluokalla. Vapaaehtoinen A2-kieli Vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan toista kotimaista kieltä, saksaa ja ranskaa. Opetusryhmä muodostetaan, mikäli kielen valinneita oppilaita on vähintään 12. Vapaaehtoisen kielen opetus aloitetaan neljännellä luokalla. Vapaaehtoisessa kielessä tulee kuudennen vuosiluokan päättyessä saavuttaa yhteisen A1-kielen taso. Opetusta on annettava vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Kaikille yhteinen B1-kieli, toinen kotimainen kieli Vuosiluokilla 7-9 yhteisenä alkavana kielenä (B1) opetetaan kaikissa kunnan peruskouluissa toista kotimaista kieltä. Kielen opetus aloitetaan 7. vuosiluokalta ja koulu päättää tuntijaossaan siihen käytettävästä tuntimäärästä. Koulun on annettava opetusta vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Valinnainen B2-kieli Valinnaisena alkavana kielenä (B2) tarjotaan vuosiluokilla 8-9 saksaa, ranskaa ja venäjää. Kirkkoharjun koulussa tarjotaan valinnaisena kielenä lisäksi espanjaa. Opetukseen käytettävästä tuntimäärästä päätetään koulun tuntijaossa. Opetusta on annettava vähintään valtioneuvoston päättämä minimituntimäärä. Sijoittaminen tuntijakoon Oppilaan opinto-ohjelmaan valitun A2-saksan tai A2-ranskan opiskelu jatkuu 7.vuosiluokan loppuun asti oppilaalle ylimääräisinä tunteina. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkaen A2 kielenä opetettavat saksa ja ranska muuttuvat valinnaisaineiksi. Vapaaehtoisen A2-kielen opiskelun keskeyttäminen Vapaaehtoinen A2-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen edellytetään valintaan sitoutumista. Jossain tapauksissa oppilaan tekemä valintapäätös on kuitenkin tehty ilmeisen heikoin perustein tai opiskelu saattaa muista syistä osoittautua liian raskaaksi, jolloin voidaan keskeyttäminen sallia. Vapaaehtoisena kielenä (A2) toista kotimaista kieltä opiskellut oppilas jatkaa pääsääntöisesti kielen opiskelua peruskoulun loppuun asti. Jos oppilas keskeyttää toisen kotimaisen kielen A2-oppimäärän opiskelun 6. luokan päättyessä, on hänen kuitenkin suoritettava saman kielen yhteinen B1- oppimäärä. Vapaaehtoisen A2-saksan tai A2-ranskan keskeyttäminen on mahdollista vain - oppimisvaikeuksien vuoksi tai - terveydellisten syiden perusteella Oppilaan huoltajan on esitettävä keskeyttämisen perusteet ja niihin liitettävät selvitykset koulun johtajalle/rehtorille. Päätöksen keskeyttämisestä tekee asianomaisen koulun johtaja/rehtori. Perusopetuksen opinto-ohjelma muodostaa yhden kokonaisuuden, jossa opinto-ohjelman valintoja tehdään oppilaskohtaisesti opiskelun eri vaiheissa. Koko perusopetuksen ajaksi tehtyjen valintojen jatkuvuuden turvaaminen on yhtenäisen perusopetuksen tärkeä tehtävä. 9

10 Kirkkonummen kunnan esiopetuksen opetussuunnitelmassa ja kunnan koulutoimen strategiassa painotetaan vahvaa äidinkielen osaamista. Esiopetuksessa jokaiselle lapselle laadittu esiopetuksen suunnitelma sisältää kielen, vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojen kehittymisen seuraamisen lisäksi tietoja lapsen matematiikan ja luonnontiedon, sosiaalisuuden ja motoristen taitojen kehittymisestä esiopetusvuoden aikana. Esiopetuksen suunnitelma auttaa alkuopetuksen opettajaa oppilaantuntemuksessa Oppimiskäsitys 3 luku Opetuksen toteuttaminen Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluu lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen, ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata 10

11 oppilasta asettamaan omia tavoitteita ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan välistä että oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppimisympäristön on annettava mahdollisuudet oppilaan ikäkaudelle ominaiseen oppimiseen. Oppilaat tutustuvat koulun lähiympäristön kulttuurimaisemaan sekä Kirkkonummen kulttuuriin ja historiaan. Oppimisympäristöä kehitetään oppilaiden tarpeiden mukaan. Koulun henkilökunnan, lasten, vanhempien ja kunnan päättäjien yhteistyöllä kehitetään oppimisympäristöä. Ryhmässä toimimisen taitoja ja toisen ihmisen huomioon ottamista harjoitellaan. Turvallisuus liittyy sekä fyysiseen että psyykkiseen oppimisympäristöön. Terveyttä ja kasvua edistäviä tekijöitä pyritään koulussa lisäämään ja pihan turvallisuudesta huolehditaan Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun toimintakulttuurin kuvaus on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustyöstä. Koulun opetussuunnitelmassa tulee olla turvaamissuunnitelma (kunnan ohjeet liitteessä 3), jonka sisältö on seuraava: järjestyssäännöt, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta, syrjäytymisen ehkäisyn toimintamalli sekä kriisisuunnitelma. Toimintakulttuurin kuvaus tarkentuu koulun opetussuunnitelmassa ja lukuvuosittaisessa suunnitelmassa Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen 11

12 tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Opetuksessa käytettävien työtapojen valinnassa painotetaan monipuolisuutta. Erilaisten työtapojen käyttö tukee Kirkkonummen kunnan perusopetuksen arvopohjan tärkeimpien arvojen saavuttamista (kohta 2.1). Oppimisympäristö, ympäröivä luonto ja ympäröivä yhteisö huomioidaan työtapojen rikastuttamisessa. Opettajia rohkaistaan ja koulutetaan yhteisöllisten työtapojen käyttöön sekä jakamaan osaamistaan muille työyhteisön jäsenille. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa kehitetään kunkin työyhteisön yhteisöllisyyttä yli vuosiluokka- ja oppiainerajojen koulun toimintakulttuurin mukaisesti. Yksilön kyky ottaa vastuuta ja analysoida oppimaansa (oppia opitusta) kehittyy oppimisprosessissa. Oppilaille opetetaan menetelmiä, joilla he pystyvät asettamaan tavoitteita, toteuttamaan ja arvioimaan opintojaan eri oppiaineissa perusopetuksen aikana. Oppilaita opastetaan alimmilta vuosiluokilta lähtien vastuuseen omasta oppimisesta, työympäristöstä ja toisista ihmisistä. Opetuksessa käytettäviä työtapoja voidaan tarkentaa koulujen opetussuunnitelmissa. 12

13 4 luku Opiskelun yleinen tuki 4. 1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaan tuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilasta voidaan tukea koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Koulutoimen strategian mukaan: Koulun koko henkilökunta vaikuttaa siihen, että koulusta tulee suvaitseva, sukupuolten samanarvoisuutta kunnioittava, yksilön itsenäisyyttä ja ihmisten tasa-arvoisuutta arvostava sekä yhteisen ympäristön hyvinvointia edistävä oppimisympäristö. Koulu tukee ja rohkaisee koteja yhteistyöhön sekä tukee huoltajuutta sovittujen yhteisten menettelytapojen avulla sekä olemalla kotien tukena kasvatuskysymyksissä. Huoltajien ja oppilaiden aktiivista osallistumista koulutyöhön, koulun toimintaan ja yhteiseen päätöksentekoon, suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä seurantaan rohkaistaan ja tuetaan. Jokainen koulu antaa oppilaille ja vanhemmille selkeää informaatiota toiminnastaan, organisaatiosta ja työskentelytavoista, työympäristöstä ja tukitoimista, oppiaineiden vuosiluokittaisista tavoitteista sekä todistuksissa annettavien arvosanojen perusteista. Myös koulun toimintaohjelmista väkivaltaa, koulukiusaamista, rasismia ja vahingontekoa kohtaan annetaan selkeää tietoa. Koulun opetussuunnitelmassa tulee näkyä kodin ja koulun välisen yhteistyön muodot. 13

14 4. 2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman laatimisesta päätetään koulun opetussuunnitelmassa Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. 14

15 Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään koulun opetussuunnitelmassa Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella huolto huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien 15

16 tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: Toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet, ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. huollon toiminnan yleisiä linjauksia Kirkkonummella palvelujen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisuhan mahdollisimman aikaiseen havaitsemiseen. Tällainen toiminta edellyttää läheistä yhteistyötä yli hallintokuntarajojen (Kirkkonummen strategia 2000+). Koulukiusaamista ja syrjintää ehkäistään ennakolta aktiivisesti opetuksen, kasvatuksen, oppilaan henkilökohtaisen huomaamisen ja tukitoimien avulla. Kaikilla on oikeus hyvään kohteluun ja myönteiseen opiskeluympäristöön. Erityistä huomiota kiinnitetään tapakasvatukseen ja terveiden elämäntapojen edistämiseen. Oppilaille annetaan tietoa tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden haittavaikutuksista. Kun lapsella on hyvä itsetunto, häntä ei ole helppo painostaa kokeiluihin. Kaikkien koulun työntekijöiden yhteisenä asiana on vaikuttaa opiskeluympäristön päihteettömyyteen. Lasten ja nuorten parissa toimiva henkilökunta (opettajat, oppilashuolto ja terveydenhoitajat, muut koulun työntekijät) pyrkii ehkäisemään ennalta mahdollisesti syntyviä ongelmia. Tukea ja erityistoimia tarjotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat kasvavat ja monimutkaistuvat. Tukitoimista neuvotellaan aina lapsen/nuoren, vanhempien ja koulun kesken (Koulutoimen strategia). 16

17 Tavoitteena on, että oppilashuoltotyön pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä. Mahdollisimman aikaisin aloitettu hoito ennustaa parempia tuloksia. Siirtymävaiheisiin panostaminen on ennaltaehkäisevää työtä. Päivähoidon ja koulun sujuva yhteistyö antaa hyvät lähtökohdat erityistä tukea tarvitsevien koulutulokkaiden opiskelulle. Esi- ja alkucpettajien yhteistyöllä pehmennetään koulunkäynnin aloittamista. Muissa siirtymätilanteissa oppilashuollon henkilöstö huolehtii tiedon siirtämisestä lähettävältä koululta vastaanottavaan kouluun yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla säännöllistä. Huoltajien henkilökohtaisia keskusteluja opettajan kanssa pidetään tarvittaessa pitkin kouluvuotta. Nivelvaiheissa ja koulunkäynnin ongelmatilanteissa yhteistyön merkitys korostuu. Tiedonkulussa on tärkeää avoimuus ja molemminpuolinen luottamus. Vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapsensa opintojen etenemisestä ja lapsensa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Aidolla yhteistyöllä luodaan myös edellytykset toimivaan vuorovaikutukseen huoltajien ja koulun välillä. huolto koulussa huoltoryhmään kuuluvat ainakin rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, sekä kutsuttaessa oppilaan opettaja, huoltaja ja oppilas. huoltoryhmän jäsenet tuovat kukin oman ammatillisen näkökulmansa moniammatilliseen työryhmään mietittäessä oppilaan oppimisedellytysten turvaamista ja kouluyhteisön kehittämistä. huoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa koulun lukuvuosittaisessa suunnitelmassa määritetyllä tavalla. Oppilaan tukitoimien eteneminen koulussa tapahtuu seuraavasti: 1. Opettaja seuraa oppilaan edistymistä ja kehitystä ja keskustelee mahdollisista ongelmista oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. 2. Opettaja ja oppilashuollon henkilöstö keskustelevat oppilaan vaikeuksista ja ongelmista ja suunnittelevat yhdessä tukitoimia. 3. huollon henkilöstö tukee oppilasta erilaisissa ongelmissa tekemällä yhteistyötä keskenään, opettajan, oppilaan ja huoltajan kanssa. 4. huoltoryhmässä sovitaan koulun tukitoimista ja tarvittavista tutkimuksista koulussa. 5. huoltoryhmä kääntyy muiden yhteistyötahojen puoleen tarvittavien tutkimusten tai tukitoimien saamiseksi. Koulun tapa toimia kirjataan koulun opetussuunnitelmaan. Koulun ennaltaehkäisevää työtä on koko työyhteisön yhteistyö ja koulun kaikkien aikuisten sitoutuminen, vastuun ottaminen ja esimerkkinä oleminen. Oppilaan poissaolot koulusta Perusopetuksen oppilaalla on velvollisuus osallistua opetukseen läsnä olevana koulun työaikoina. voi olla poissa opetuksesta vain, jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn vuoksi myös jälkikäteen. Kirkkonummen sivistystoimen johtosäännön mukaan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää luvan opettaja, vähintään neljän päivän poissaoloon myöntää luvan rehtori. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetuksen oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos huoltaja laiminlyö velvoitteensa, voidaan hänet tuomita sakkoon oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä. Mahdollisesta sakosta päättää käräjäoikeus. Rikos täyttynee pitkäaikaisella välinpitämättömällä suhtautumisella oppivelvollisuuden laiminlyöntiin tai aktiivisella lapsen oppivelvollisuuden täyttämisen estämisellä. Kyseeseen saattaa tulla myös lastensuojelulliset toimenpiteet. Toimintaohjeet oppilaan poissaolojen seuraamiseksi Kirkkonummen perusopetuksen kouluissa: 17

18 Kaikki oppilaan poissaolot tulee kirjata. Poissaolojen yhteismäärä merkitään hallinto-ohjelmaan (ProCapita, Helmi tai muu vastaava) arvioinnin yhteydessä. Toistuvissa, ilman hyväksyttävää syytä tapahtuvissa oppilaan poissaoloissa menetellään seuraavasti: puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot huoltajaan kirjataan poissaolojen jatkuessa järjestetään tapaaminen huoltajien kanssa, tässä tilaisuudessa ovat mukana opettaja/opettajat, huoltajat ja oppilas poissaolojen edelleen jatkuessa asiaa käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä, jossa ovat myös oppilaan huoltajat ja ao. oppilas läsnä jos poissaolot jatkuvat edelleen em. toimenpiteistä huolimatta, ilmoitetaan asiasta sosiaaliviranomaisille. Kouluruokailun toiminta-ajatuksena on valmistaa ja tarjoilla maukasta ja monipuolista ruokaa ja antaa näin oppilaille rentouttava virkistyshetki työn lomassa, sosiaalinen seurusteluhetki hyvän ruoan ja ystävien seurassa miellyttävässä ympäristössä. Kouluruokailun tavoitteena on myös kasvattaa oppilaat terveellisiin ruokatottumuksiin ja samalla avartaa makutottumuksia. Säännöllinen tapa ruokailla antaa hyvät eväät hyvinvoinnille. Käytössä oleva lautasmalli ohjaa oikeanlaisiin terveellisiin ruokailutottumuksiin. Kouluateria sisältää lämpimän ruoan lisäkkeineen, leipää, ravintorasvaa ja ruokajuoman. Koululounas tyydyttää noin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta. Kymmenen viikon ruokalistaan tuovat vaihtelua erilaiset teemapäivät ja -viikot sekä juhlapyhät. Kasvisruokaa haluavalle tarjotaan laktovegetaarista kasvisruokaa. Erikoisruokaa tarjotaan sitä tarvitseville oppilaille uskonnollisista ja lääketieteellisistä syistä. Koulumatkakuljetukset Oppilaan tulee saada osana perusopetusta valmiudet liikkua turvallisesti liikenteessä. Keskeistä on oikeiden toimintatapojen sekä turvallisuutta ja terveyttä arvostavien asenteiden oppiminen. Oppilaat saavat selkeät ohjeet linja-autossa tai taksissa matkustamiseen, esimerkiksi pysäkillä odottamiseen, pysäkiltä poistumiseen ja turvavöiden käyttämiseen. Koulun piha-alueen turvallisuus taataan merkitsemällä koulukuljetusta hoitavien autojen lähtö- ja tulopaikat selkeästi ja sijoittamalla ne erilleen oppilaiden välituntialueesta. Koulumatkaan voi kuulua oppilaan käveltävä osuus. Koulutulokkaille voidaan jakaa liikenneturvallisuutta käsittelevä esite, jolla halutaan kiinnittää huomio koulunkäyntinsä aloittavien lasten koulumatkan turvallisuuteen. Koulun opetussuunnitelma voi sisältää käyttäytymisohjeita oppilaiden koulumatkan turvallisuuden lisäämiseksi. huollon ammattiryhmät Koulunkäyntiavustajapalvelua Kirkkonummen kunnassa myönnetään kolmen erilaisen kriteerin perusteella. Nämä ovat: 1) erityisopetusluokilla opiskelevien oppilaiden määrä koulussa, 2) yleisopetusryhmään integroitujen erityisoppilaiden lukumäärä koulussa ja 3) yleisopetuksen oppilasmäärä. Rehtori yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa kohdistaa koulukohtaiset avustajaresurssit niitä eniten tarvitseville oppilaille tai opetusryhmille. Koulunkäyntiavustajan tehtävänä on avustaa oppilasta koulunkäynnissä ja oppimisessa opettajan ohjauksen alaisena. Avustaja edistää työssään koulun kasvatustavoitteita, oppilaan itsenäistä selviytymistä ja myönteisen itsetunnon kehittymistä. Lisäksi koulunkäyntiavustaja osallistuu työnsä kannalta tarpeellisiin oppilaan opetusta ja kuntoutusta sekä koulun työtä koskevaan suunnitteluun ja valmisteluun. Koulunkäyntiavustajan työmuotona on sekä yksilö- että ryhmätyö. Avustajia työskentelee sekä erityisluokilla että yleisopetuksen opetusryhmissä. Avustaja suunnittelee työnsä opettajan ohjeiden mukaan. Opettaja on opetuksen asiantuntija luokassa ja hän on vastuussa opetustilanteiden 18

19 sujumisesta. Opettaja on vastuussa myös koulunkäyntiavustajan avustamasta oppilaasta. Opettaja pitää yhteyttä koteihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Usein avustaja on mukana neuvotteluissa ja saa näin syvempää tietoa avustettavasta oppilaasta. Avustajan työssä vaaditaan hyvää yhteistyötaitoa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiakkaiden kunnioitus on lähtökohta. Koulukuraattori pyrkii yhdessä koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa edistämään ja kehittämään kouluyhteisön psykososiaalista hyvinvointia ja oppimisympäristöä. Koulukuraattorin työ on mm. yksilö- ja perhetyötä sekä konsultaatiotyötä. Koulukuraattorin asiakkaita ovat oppilaat, oppilasryhmät, huoltajat ja kouluyhteisö. Koulukuraattori tekee yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ja tarvittaessa ohjaa oppilaan tukipalvelujen piiriin. Koulukuraattorin työ onkin usein moniammatillista yhteistyötä. Ennaltaehkäisevänä työnä kouluissa tehdään moniammatillisia yhteistyöprojekteja. Koulukuraattoritoiminta on erityisesti oppilaan ja perheiden tukemista, vuorovaikutusta ja yhteistyötä vanhempien, opettajien ja muiden oppilaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvien tahojen kanssa. Kirkkonummella koulukuraattorit työskentelevät kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Tämä osaltaan mahdollistaa ennaltaehkäisevän työn toteuttamista. Koulupsykologien tehtävänä on oppimisessaan tai kehityksessään tukea tarvitsevien oppilaiden auttaminen yhteistyössä opettajien ja vanhempien kanssa. Koulupsykologin tehtävänä on auttaa oppimis- ja motivaatio-ongelmissa, tunne-elämän vaikeuksissa ja kasvatuskysymyksissä. Koulupsykologi tekee myös kouluvalmiustutkimuksia ja arvioi erityisopetuksen tarvetta. Koulupsykologisen työn keskeisimmät työmuodot ovat psykologiset tutkimukset, selvitykset ja arviot (yksilö, ryhmä- ja tilannekohtaiset) ja psykologinen yhteistyö ja konsultaatiotyö tapaus-, tilanne- ja asiakohtaisesti (oppilashuoltotyöryhmät, opettajat, muut hallintokunnat). Koulupsykologin keskeisiä yhteistyötahoja ovat myös lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, neuropsykologit, päivähoitohenkilöstö, puheterapeutit, ja toimintaterapeutit. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle koululaiselle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys ja siten luoda perusta terveelliselle aikuisuudelle. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös tartuntatautien ehkäisy, rokotukset, ensiapuvalmiudesta huolehtiminen ja terveyskasvatus. Kunnan kouluilla toimii terveydenhoitaja ja nimetty vastuulääkäri. Heidän tehtävänään on seurata koulujen työskentelyolosuhteita ja oppilaiden terveydentilaa. Oppilaiden terveydentilaa seurataan määräaikaisissa terveystarkastuksissa ja tarpeen mukaan sovittavissa lääkärintarkastuksissa (ainakin ensimmäisellä ja 5-6 luokalla). Käynneillä kartoitetaan oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Huoltajalla on mahdollisuus olla mukana terveystarkastuksissa. Terveydenhoitaja tapaa säännöllisesti niitä oppilaita, jotka kuuluvat erilaisiin riskiryhmiin. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin kuuluu terveyttä edistävän tiedon antaminen (esim. päihteet) ja osallistuminen erilaisten teemapäivien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Terveydenhoitaja tai lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tarpeellisiin erikoistutkimuksiin kuten esimerkiksi kuulo, näkö, laboratorio, röntgen sekä lähetteet psykiatrisiin ja psykologisiin tutkimuksiin. Hammashuollon tehtävänä on tarjota koululaisille yksilöllistä ennaltaehkäisevää hoitoa, perushoitoa, kiireellistä hoitoa säryn tai tapaturman vuoksi ja oikomishoitoa. Jokaisen lapsen kohdalla toteutetaan yksilöllistä hoitosuunnitelmaa. huollon yhteistyötahoja Perusterveydenhuollossa puheterapeutit ja toimintaterapeutit tarjoavat konsultaatiota, tutkimuksia ja hoitoa oppilaille, joilla on kielen kehitykseen, motoriikkaan tai visuaaliseen hahmottamiseen liittyviä vaikeuksia. Terveyskeskuksissa toimii myös psykologi ja kriisi-ryhmä, joka tarjoaa tukea 19

20 uhreille ja heidän omaisilleen onnettomuuksien ja muiden äkillisten, odottamattomien, ja traumaattisten tapahtumien jälkeen. Erityissairaanhoidossa tehdään oppilaille neurologisia ja neuropsykologisia jatkotutkimuksia. Jatkotutkimuksia tehdään Jorvin sairaalassa tai yksityisellä sektorilla. Lähetteen tekee useimmiten koululääkäri koulupsykologin lausunnon perusteella. Sairaalan foniatrit ja puheterapeutit tekevät myös tarvittaessa tutkimuksia ja antavat lausuntoja koulunkäynnin ja opetuksen suunnittelua ja järjestämistä varten. Tunne-elämän tutkimus ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuu pääosin Jorvin lastenpsykiatrian poliklinikalla, joka toimii Kirkkonummella, tai nuorisopsykiatrisella poliklinikalla, joka toimii Espoon keskuksessa. Tämän lisäksi psykiatrista tukea tarjoavat oppilaille Jorvin sairaalan alaiset Espoon Leppävaarassa toimivat lasten- ja nuorisopsykiatriset kriisiryhmät ja Jorvin sairaalan osastohoito. Sosiaalitoimi tukee oppilaan koulunkäyntiä suoraan perheeseen kohdistetuilla tukimuodoilla, esimerkiksi perhetyön kautta, jolloin oppilas pystyy keskittymään parhaiten omaan koulutyöhönsä. Perhetyön asiakkaita voivat olla perheet, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi arkielämän hallintaan, lasten kasvatukseen sekä erilaisten ristiriitojen selvittämiseen. Perhetyön lähtökohtana on auttaa perheitä onnistumaan myönteisissä tavoitteissaan niin että lapsen tarvitsema vanhemmuus vahvistuu ja lastensuojelun sijoitustoimia ei tarvita. Perhetyöntekijät käsittelevät perheen asioita käytännön tasolla osallistuen perheen arkeen esimerkiksi kotikäynneillä. Perhetyöntekijä voi tarvittaessa tehdä tiivistä yhteistyötä koulun kanssa. Pääosa lastensuojelutyöstä toteutetaan avohuollon tukitoimenpitein. Avohuollon tukitoimia voivat, yllämainitun perhetyön lisäksi, olla tukihenkilö/tukiperhetoiminta, terapiapalveluiden järjestäminen, harrastusten ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden taloudellinen tukeminen sekä loma- ja virkistystoiminnan taloudellinen tukeminen ja järjestäminen. Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluu myös lapsen edun valvonta koulusta erottamista käsiteltäessä ja lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. huollon henkilöstöä sitoo ilmoitusvelvollisuus (ks. lastensuojelulaki 40 ). Tämän mukaan jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Päiväkotien kanssa tehdään yhteistyötä esikouluikäisten lasten asioissa. Erityislastentarhanopettajat järjestävät päiväkodeissa kouluvalmiuden ryhmätutkimukset. Niiden jälkeen koulupsykologit tekevät yksilötutkimukset sellaisille lapsille, joiden kohdalla koulunkäynnin aloitusajankohtaa halutaan tarkemmin tutkittavaksi. Päiväkotien opettajien lisäksi yhteistyötä koulunsa aloittavien lasten asioissa tehdään päiväkotien puheterapeuttien kanssa. A-klinikka tarjoaa apua oppilaalle ja hänen huoltajilleen päihdeongelmissa. Apua voi hakea nuori tai huoltaja itse tai myös vanhemmat voivat olla yhteydessä A-klinikalle epäillessään lapsensa mahdollista päihteitten käyttöä. A-klinikan työntekijät voivat olla mukana koulussa myös ennaltaehkäisevässä työssä. Oppilaan perhe voi hakea apua perheasiainneuvottelukeskuksesta perheen erilaisissa ongelmatilanteissa (esim. avioerot, kasvatusongelmat). Nuorisopalvelujen keskeisenä strategisena tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Nuorisopalvelujen tulee vastata erityisesti nuorten kuntalaisten tarpeisiin siten, että nuorison harrastustiloja ja toimintamahdollisuuksia lisätään. Näkyvimmäksi 20

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 4 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Papinmäen koulun opetussuunnitelma

Papinmäen koulun opetussuunnitelma Papinmäen koulun opetussuunnitelma OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA 2005 VALTAKUNNAN, KIRKKONUMMEN KUNNAN JA PAPINMÄEN KOULUN OSUUDET 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 3 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9

S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9 S E P Ä N K O U L U N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K A T 7-9 2 0 0 5 - OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLLYS 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2005 Nissnikun koulun opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma 2005 Nissnikun koulun opetussuunnitelma Opetussuunnitelma 2005 Nissnikun koulun opetussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kirkkonummen kunnan opetussuunnitelma Nissnikun koulun opetussuunnitelma 2 Luku opetukesen järjestämisen

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004 1 LAHDEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN (3 9LK) OPETUSSUUNNITELMA 2004 2 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...5 1.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

GESTERBYN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

GESTERBYN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA GESTERBYN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 5 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 6 2 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 7 2. 1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA IKAALISTEN KAUPUNKI KESKUSTAN KOULU 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. luku

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KANTVIKIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

KANTVIKIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KANTVIKIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2011 2 Sisällysluettelo 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 1 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 1 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 2 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Kirkkonummen kunta NISSNIKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2012 Sisällys 1 luku Opetussuunnitelma... 3 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004. 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö...4 OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 sekä Maskun kunnan kuntakohtainen opetussuunnitelma 2004 1 luku Opetussuunnitelma.4 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen.4 1. 2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio

Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio Turun kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelman kuntakohtainen osio 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA TURUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUS-

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004

Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 Teuvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 OPETUSHALLITUS 16.1.2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 1 HARVIALAN KOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. OPETUSSUUNNITELMA 4 JOHDANTO 2 Käsillä oleva opetussuunnitelma koostuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui VALTAKUNNAN JA KIRKKONUMMEN opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop KUNNAN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KIRKKOHARJUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKOHARJUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKOHARJUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2008 1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 4 1. 1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1. 2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

SISÄLTÖ. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat SISÄLTÖ 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005

Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005 Sonkajärven esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma 2005 Esipuhe 5 1 Arvot ja toiminta-ajatus 6 1.1 Perusopetuksen ja esiopetuksen arvopohja 6 1.2 Perusopetuksen ja esiopetuksen tehtävä 6 2 Yleiset kasvatuksen

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällysluettelo: 1 luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...4 1.1 Esi- ja perusopetuksen arvopohja...4 1.2 Perusopetuksen tehtävä...7 1.

Sisällysluettelo: 1 luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...4 1.1 Esi- ja perusopetuksen arvopohja...4 1.2 Perusopetuksen tehtävä...7 1. Kuivaniemen perusopetuksen opetussuunnitelma 2005 Sisällysluettelo: 1 luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...4 1.1 Esi- ja perusopetuksen arvopohja...4 1.2 Perusopetuksen tehtävä...7 1.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Vesilahden kunta 1. luku Opetussuunnitelma 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Hyväksytty lautakunnassa 28.5.2008 Muutokset hyväksytty 28.10.2009 Elisenvaaran koulun osalta päivitetty syyskuussa 2011 (muutokset/lisäykset punaisella) 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3-9

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3-9 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3-9 OPETUSHALLITUS 16.1.2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 2 SISÄLTÖ SIVU 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA...

1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 1 VÖYRINKAUPUNGIN KOULU 2008 VÖYRINKAUPUNGIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2008 1. LUKU OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Sivistystoimen lautakunta 14.6.2004 86 Voimassa 3. - 7. luokilla 1.8.2004 alkaen 8. luokilla

Lisätiedot

REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 2. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 3 3. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ... 4 4. PERUSOPETUKSEN RAKENNE... 5 5. PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9)

RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) RAISION KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (VUOSILUOKAT 1 9) PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 soveltaen ja Raision kaupungin perusopetuksen (vuosiluokat 1-9) opetussuunnitelman

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin. perusopetuksen. opetussuunnitelma 2007

Rovaniemen kaupungin. perusopetuksen. opetussuunnitelma 2007 Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2007 1 Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelman laadinta ja rakenne...5 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...6 2.1 Perusopetuksen arvopohja...6 2.2

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot