Fida International Kehitysyhteistyöohjelman loppuevaluointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fida International Kehitysyhteistyöohjelman 2007-2010 loppuevaluointi"

Transkriptio

1 Fida International Kehitysyhteistyöohjelman loppuevaluointi Evaluointiraportti toukokuu 2012 Appraisal Consulting RV Ky

2 Sisällysluettelo Yhteenveto Johdanto Taustaa Fida International Fidan kehitysyhteistyöohjelma Evaluoinnin tavoitteet ja menetelmät Ohjelmasuunnittelu Tulosalueet Alueohjelmat Hankesektorit Rahoitus Tarkoituksenmukaisuus Kehityspoliittinen tarkoituksenmukaisuus Kumppaneiden ja yhteistyömaiden valinta Strateginen tarkoituksenmukaisuus Tuloksellisuus Vaikuttavuus Kestävyys Yhteenveto ja havainnot Suositukset

3 Fida Internationalin Kehitysyhteistyöohjelman loppuevaluointi Yhteenveto Fidan Kehitysyhteistyöohjelma sisältää kymmenen alueohjelmaa, humanitaarisen avun ohjelmia, kummilapsityötä sekä Global -tukiohjelman. Arvioinnin tarkoitus oli analysoida ohjelman saavutuksia sekä antaa ehdotuksia toiminnan jatkokehittämiseen. Ohjelma pyrki voimaannuttamaan kumppaneita yhteisönsä ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttajina. Kumppanit ovat todistetusti olleet aktiivisia yhteiskunnallisten ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa ja ovat lisäksi kehittyneet hankesyklin hallinnoinnissa (Project Cycle Management, PCM) sekä organisatorisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Gender-työ sukupuolten samanarvoisuuden lisäämiseksi on huomioitu enenevässä määrin hankkeissa ja organisaation päätöksenteossa. Myös hyödynsaajien hyvinvointi ja palkkatulot ovat selvästi parantuneet. Kumppanien voimaannuttaminen on jossain määrin vaikuttanut kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen vaikkakin tavoitteen toteutuminen riippuu paljon kyseisestä valtiosta ja toteutusympäristöstä. Ohjelmapainotteista lähestymistapaa on parannettu ryhmittelemällä hankkeet kymmenen Alueohjelman alaisuuteen. Toistaiseksi hankkeet ovat vielä aika irrallaan toisistaan. Horisontaalista yhteistyötä sekä temaattisten ja alueellisten ohjelmien vakiinnuttamista tulisi edistää, jotta ohjelmapainotteisuus ja sen mahdollistama yhteinen oppiminen, toiminnan vaikutus ja tehokkuus lisääntyisivät. Alueohjelmien tueksi tulee myös kehittää monitorointijärjestelmää, joka linkittää ne Ohjelman kokonaistavoitteeseen. Ohjelmatason monitorointijärjestelmää ja sen indikaattoreita ja tulisi myös kehittää. Evaluointi suosittelee, että 1. Fida jatkaisi ohjelmaperustaista lähestymistapaa temaattisten ja alueellisten ohjelmien kautta ja horisontaalisen yhteistyön tehostamista maiden ja alueiden välillä. 2. Fida parantaa monitorointia ja arviointia luomalla yhteisen viitekehyksen hanketason monitoroinnille ja varmistamalla, että alueellisessa seurannassa ja raportoinnissa käytetään tarkoituksenmukaisia indikaattoreita. 3. Aluehallinto ja -koordinointi pohjaisivat hankkeet alueen kontekstiin ja köyhyydenvähentämisohjelmiin. 4. Aluehallinto toteuttaisi jatkossakin valtavirtaistamisen periaatteita käytännössä. 2

4 1. Johdanto Tämä on Fidan Kehitysyhteistyöohjelman (myöhemmin Ohjelma ) evaluointiraportti. Evaluointi toteutettiin Fida Internationalin toimeksiannolla maalis-huhtikuussa Raportin alussa kerrotaan Ohjelmasta ja sen pääpiirteistä. Sen jälkeen tiivistetään Ohjelman toteuttaminen toimeksiannon (ToR) kysymysten mukaisesti. Havainnot ja suositukset on esitelty raportin lopussa. 2. Taustaa 2.1. Fida International Fida International (myöhemmin Fida ) on Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna Fidan kehitysyhteistyötoimintojen tavoite on parantaa yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia. Ydintoimintoja ovat kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, kummilapsityö, kehitysviestintä ja -koulutus sekä kouluttaminen Suomessa ja kohdemaissa. Fida on toteuttanut kehitysyhteistyötä Suomen Ulkoministerin tuella jo vuodesta 1974 ja on yksi Ulkoministeriön yhdestätoista Kumppanuusjärjestöstä. Seuraavat linjaukset ja strategiset periaatteet ohjaavat Fidan toimintaa. Fidan strategiset periaatteet Kumppanuus: Fidan tavoite on vahvistaa kumppanijärjestöjen kapasiteettia tasavertaisessa kumppanuudessa. Oikeusperustainen kehitys: Fidan kehitysyhteistyö ottaa huomioon ihmisoikeudet ja kestävän kehityksen. Yhteisökeskeinen toiminta: Fida pyrkii voimaannuttamaan paikallisia yhteisöjä ja parantamaan hyvinvointia yhteisöissä. Osallistava yhteistyö: Yhteistyö perustuu yhteisöjen omiin prioriteetteihin ja tarpeisiin. Omistajuus: Fida tukee ja kannustaa yhteisöjen omistajuutta. Holistinen (kokonaisvaltainen) hyvinvointi: Fida tukee yhteisöjen ja yksilöiden holistista - fyysistä, henkistä, sosiaalista, taloudellista, ekologista ja hengellistä hyvinvointia. Kestävyys: Tavoite on, että kumppanien työ olisi kestävää ja jatkuisi Fidan tuen päätyttyäkin. Työn laajeneminen ja moninkertaistuminen: Fidan tavoitteena on luoda esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan jakaa ja välittää muihinkin yhteisöihin. Hyväntekeväisyyden kanava: Suomalaiset yksilöt ja yhteisöt voivat osallistua hyvinvoinnin levittämiseen vapaaehtoistyön kautta ja lahjoittamalla Fidan varainhankintaan Fidan kehitysyhteistyöohjelma Fidan kehitysyhteistyöohjelman kehitystavoite oli "holistisesti terveet ihmiset terveissä yhteisöissä ja voimaantuneissa kansalaisyhteiskunnissa". Välitön tavoite oli "Voimaantuneet kumppanit, jotka vaikuttavat vahvasti ja positiivisesti yhteisöissään ja vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa merkittävästi. 3

5 Ohjelma oli - Kehitysyhteistyöhankkeita ja -ohjelmia: kymmenen alueohjelmaa: (1) Länsi-Balkanin ohjelma, (2) Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan (MENA)ohjelma, (3) Itä-Afrikan ohjelma, (4) Keski-Aasian ohjelma, (5) Etelä-Aasian ohjelma, (6) Kaakkois-Aasian ohjelma, (7) Itä-Aasian ohjelma ja (8) Etelä-Amerikan ohjelma, (9) Intia ja (10) Tsunami-alue. - Humanitaarisen avun ohjelma - Kummilapsityöohjelma - Global - tukiohjelma, joka sisältää suunnittelun, arvioinnin ja koulutuksen sekä - EU:n rahoittama ohjelma. Kehitysyhteistyöohjelman aikana toteutettiin 72 kehitysyhteistyöhanketta 31 maassa, humanitaarista apua annettiin kahdeksassa maassa ja kummilapsityötä toteutettiin 22 kohdeyhteisössä vuonna Tämän jakson aikana Fida johti yhtä EU-rahoittamaa hanketta sekä Euroopan komission humanitaarisen avun (ECHO) rahoittamaa hanketta Evaluoinnin tavoitteet ja menetelmät Evaluonnin tarkoitus on luoda kokonaiskuvaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja arvioida Kehitysyhteistyöohjelman ( ) vaikutusta ja tarkoituksenmukaisuutta. Evaluointi arvioi myös tuloksia ja tarjoaa ehdotuksia kehitysyhteistyön suunnittelulle ja johtamiselle tulevaisuudessa. Tämä loppuarviointi on Fidan henkilöstön ja yhteistyötoimijoiden käyttöön. Menetelmät Arviointi toteutettiin pääosin dokumenttitutkimuksena. Evaluoija analysoi relevantit dokumentit, kuten aluekoordinaattoreiden vuosiraportit ja itsearvioinnit sekä hanke-evaluointiraportit. UM:n edustajaa ja Fidan henkilökuntaa haastateltiin ja konsultoitiin lyhyen kyselyn avulla. Evaluoinnin rajoitukset Koska ohjelma oli otettu käyttöön useilla eri alueilla ympäri maailmaa, ei kenttätyötä ollut mahdollista toteuttaa. Mallien luominen maista, hankkeista ja ohjelmista ei ollut kannattavaa, koska eroavaisuudet eri kumppanien ja hankkeiden sekä niiden toteutusympäristöjen välillä ovat merkittäviä, eikä yleistys olisi tällöin antanut oikeutta niille. Siksi alueiden tasavertaisen esittelyn varmistamiseksi päätettiin tutkia vvuosija hankeraportteja sekä itsearviointia. Hanke-evaluointiraportteja hyödynnettiin lisäksi tapaustutkimuksen tavoin. Tuenkäyttösuunnitelmassa ( ) esiteltyjä strategisia indikaattoreita käytettiin arvioinnin taustana. On kuitenkin huomioitavaa, että useimmille indikaattoreille ei oltu arvioitu lähtötilannetta eikä tarkkaa päämäärää. Ohjelman päätyttyä uusi ohjelma nimellä "Muuttuneet yksilöt - Muuttuneet yhteisöt" vuosille oli suunniteltu ja on jo käynnissä. Evaluoinnin aikana todettiin, että monet aihealueet, jotka evaluoija määritteli kehitettäviksi, on jo otettu huomioon uudessa ohjelmassa. 4

6 3. Ohjelmasuunnittelu 3.1. Tulosalueet Kehitysyhteistyöohjelma perustuu Fidan kehitysyhteistyöstrategiaan , joka päivitettiin ohjelman toimeenpanon aikana. Ohjelma pyrki voimaannuttamaan kumppaneita köyhyyden vähentämisessä. Ensisijaisiksi toiminta-alueiksi ohjelma määritti terveyssektorin, ruokaturvan ja esi-, perusja ammattikoulutuksen. Ohjelman läpileikkaavia teemoja olivat sosiaalinen vastuu, demokratia ja ihmisoikeudet sekä gender-kysymykset, vammaisten ihmisten osallistuminen, HIV/AIDS, kulttuuri ja kestävä kehitys. Keskeisiä teemoja vuosien ohjelmassa olivat: a) Kumppanien kapasiteetin kehittäminen; hyvän hallinnon, kestävyyden sekä omistajuuden kautta. b) Kumppanien tukeminen vaikuttamistyössä. c) Ohjelmien/hankkeiden seurannan ja evaluoinnin kehittäminen. d) Kummilapsiohjelman kehittäminen. e) Varainhankinnan kehittäminen, erityisesti EU:n rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen. f) Vaikuttamistyöhön osallistuminen Suomessa. g) Humanitaarisen avun vahvistaminen osana ohjelmaa. h) Henkilöstön kapasiteetin kehittäminen Suomessa ja kumppanimaissa. Kehitysyhteistyön strategiset indikaattorit toimivat mittareina ohjelman onnistumisen arvioinnissa. Indikaattorit on esitelty alla: Fidan kehitysyhteistyöohjelman strategiset indikaattorit Kumppanin kapasiteetti: - Kumppanien aloitteet kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi, kumppanin näkyvyys kansalaisyhteiskunnan toimijoina. - Yhteiskunnallisten interventioiden määrä ja laatu, hankehallinnon laatu - Syrjäytyneiden ihmisryhmien lisääntynyt osallistaminen - Yhteistyö seurakuntien, kansalaisjärjestöjen ja valtion kanssa Hyvä hallinto - Kumppanien johtamisen ja hallinnon laatu rekrytointikäytäntäjen ja johtajuuden indikaattoreilla mitattuna - Päätöksenteon menettelytavat - Jäsenten osallistuminen - Korruptiotapausten määrä Lopulliset hyödynsaajat - Kumppanien vaikutus yhteisöissä - Hyödynsaajien lisääntynyt voimaantuminen - Työnsaantimahdollisuudet - Toivon lisääntyminen yhteisöissä Kumppanuus ja verkostoituminen - Kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien määrä ja laatu - Yhteistyösopimusten määrä, laatu ja toimeenpano - Kumppanuuden laatu - Ohjelmissa käytetty asiantuntijuus Tuenkäyttösuunnitelma Tasa-arvo ja syrjäytyneet ihmisryhmät - Sukupuoli- ja ikätasa-arvo kumppanijärjestöissä, naisten osallistuminen - Naisten, lasten, HIV- postiivisten/aidsiin sairastuneiden ja muiden syrjäytyneiden ihmisten vahvistunut asema - Syrjäytyneet ihmisryhmät ja läpileikkaavat teemat : gender, vammaise ihmiset, HIV/AIDS, etniset vähemmistöt - Kkummilapsityöohjelman vaikutukset yksilöön ja yhteisössä Vaikuttaminen - Sidosryhmien aktivoiminen kehitysyhteistyöhön - Hanketyön vaikutus kansalaisyhteiskunnan kehitykseen kumppanimaissa - Varainkeruun kehitys ja vakaus Monitorointi ja evaluointi - Hankkeiden/hhjelmien tehostunut monitorointi - Sisäiset ja ulkoiset evaluoinnit ja niiden tulosten käyttö - hankehallinon kehittäminen; suunnittelu; toteutus ja raportointi 5

7 3.2. Alueohjelmat Fidan kehitysyhteistyöhankkeet on ryhmitelty kymmeneen alueohjelmaan. Yleensä suunnittelu aloitetaan ongelma-analyysillä ja tavoitteiden asettamisella, mutta Fidan kehitysyhteistyöohjelmaa rakennettaessa käytettiin kuitenkin päinvastaista lähestymistapaa. Se rakennettiin meneillään olevista hankkeista, jotka koottiin alueohjelmiksi yhden tavoitteen mukaisesti "Voimaatuneet kumppanit, jotka vaikuttavat vahvasti ja positiivisesti yhteisöissään ja vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa merkittävästi". Suurin osa hankkeista (72%) jatkui uudella ohjelmakaudella. 19 uutta hanketta aloitettiin ohjelman aikana. Ne näkyvät alla olevassa Taulukossa 1. Taulukko 1 Kumppanimaat ja hankkeet kaikilla alueilla Number Alue Maat ja alueohjelmat Maat Hankkeet * EUROPE 1 Western Balkan Programme Albania, Bosnia and Herzegovina, Kosovo TOTAL EUROPE 3 6 MIDDLE EAST AND NORTH AFRICA 2 Middle East and Egypt, Jordan, Morocco, Palestinian North Africa Territories, Syria, Sudan, noncountry Programme specific project 3 Eastern Africa Programme Ethiopia, Kenya, Rwanda, Tanzania, and three regional projects Uudet hankkeet Albania, Integration of Vulnerable Women into the Society (5094) Sudan, Community Development Project in Greater Khartoum (5425) Regional Gender Mainstreaming and Advocacy Project (5262) 4. Rwanda, Humanitarian Aid Training Programme (5270) 5. Tanzania, Children s' Ministry (5067) TOTAL MIDDLE EAST AND NORTH AFRICA ASIA 4 Central Asia Tajikistan Community Development (5320) Programme 5 Southern Asia Bangladesh, Nepal, Pakistan Bangladesh, Community Health Education Programme Programme (5015) 8. Maithili Empowerment Programme (5462) 9. Youth Centre in Kathmandu (5463) 10. Community Development (5360) 6 South Eastern Asia Cambodia, Laos, Thailand, Programme Myanmar, Vietnam 7 Eastern Asia China; North Korea China, NGO Training (5124) Program 12. North-Korea, Primary Dental Care Support India India Regional Community Development Training Programme (5030) 14. Regional Community Development Training Programme (5032) 15. Regional Cap. Building Project (5034) 16. Regional Gender Project (5035) 17. Regional M/ Enterprise Project (5036) 18. Regional HIV and AIDS project (5037) Tsunami region Indonesia, Maldives, Sri Lanka Tsunami Region Capacity Building Southern Asia: Tsunami Region Capacity Building programme (5559) TOTAL ASIA SOUTH AMERICA PROGRAMME 8 South America Programme Bolivia, Brazil, Colombia, Ecuador, Paraguay, Peru Regional Project TOTAL SOUTH AMERICA 3 4 GRAND TOTAL 31 countries, 6 regional 72 *Includes Regional Coordination and Organizational Development 6

8 Alueohjelmat muodostuvat hankkeista ja alueellisista ohjelmista. Maiden rajoja ylittäviä alueohjelmia aloitettiin Itä-Afrikan alueella (johtajuuskoulutus, HIV/AIDS- ja gender -teemojen valtavirtaistaminen), Tsunami-alueella (kapasiteetin rakentaminen) ja Etelä-Amerikan alueella (kapasiteetin rakentaminen sosiaalisen vastuunottamisessa). Lisäksi kuudella alueella aloitettiin aluekoordinoinnin ja organisaation kehittämishankkeet. Hankkeiden lukumäärä vaihteli alueittain kahdesta kolmeentoista hankkeeseen. Suurin määrä hankkeita oli Itä-Afrikan alueella (13). Sekä Kaakkois-Aasiassa että Intiassa oli kymmenen hanketta. Kaksi hanketta oli käynnistetty Keski-Aasiassa. Ohjelmakauden aikana uusia maita ei lisätty ohjelmaan. Hankkeet Indonesiassa ja Syyriassa päättyivät. Taulukko 1 osoittaa, että uusia hankkeita aloitettiin lähes kaikkialla muualla paitsi Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Uudet hankkeet olivat linjassa ohjelman tavoitteiden ja prioriteettien kanssa, koska liittyivät yhteisön kehittämiseen (6 hanketta), haavoittuviin ihmisryhmiin (6) sekä valtavirtaistamisteemoihin Hankesektorit Fida työskentelee lähinnä yhteisöjen kehittämiseksi, hankkeet on kohdistettu haavoittuviin ihmisryhmiin ja kumppanin kapasiteetin kehittämiseen. Hankeportfolioon kuuluu terveysvalistushankkeita, jotka ovat Fidan strategian mukaan avainasemassa köyhyyden vähentämisessä. Muutama hanke liittyy suoraan gendertyöhön ja yksi on erityisesti vammaishanke. Tulisi kuitenkin huomioida, että hankkeilla voi olla näille teemoille omistettuja toimintoja, vaikkei niitä olisi mainittu erikseen hanketavoitteessa. Taulukko 2 Hankkeet sektoreittain Kategoria 12 Yht % kokonaismenoista Hankkeita Yhteisön kehittäminen 7, Haavoittuvat ihmisryhmät 6, Kumppanin kapasiteetin kehittäminen 5, Terveyskasvatus 3, Jälleenrakennus (Tsunami ohjelma) 1,5 6 5 Muu 1, HIV AIDS 1, Gender 0, Humanitaarisen avun koulutus 0,24 < 1 1 Total 26, Monilla hankkeilla on useita tavoitteita, kuten yhteisön terveys tai kumppanin kehitys, mutta ne on laskettu vain yhden, hankkeen nimessä mainitun teeman mukaan. 7

9 Taulukko 2 osoittaa, että alueohjelman sektorit ovat linjassa Fidan strategian asettamien prioriteettien kanssa ja Ohjelma on sisällöltään johdonmukainen. Huomionarvioista on, ettei Ohjelmassa ole yksittäisiä ja itsenäisiä hankkeita, joita ei voi määritellä Fidan asettamilla teemoilla Rahoitus Kokonaiskustannukset vuosien ohjelmassa olivat 31,7 miljoonaa euroa. Suomen valtion määräraha kattoi 26,4 miljoonaa euroa, eli 83,5 % kokonaiskustannuksista. Fidan omarahoitus oli 5,2 miljoonaa euroa, joka oli 16,5 % koko määrästä. Taulukko 3 kertoo kaikkien kumppanuussopimuksen piiriin kuuluvien hankkeiden rahoituksen vuosina Taulukko 3 Ohjelman kustannukset Kustannukset Budjetti Kokonaiskustannukset A. Hankekustannukset B. Suunnittelu, evaluointi ja resurssien kehittäminen C. Henkilöapu D. Tiedotus E. Hallinto Ohjelman kokonaiskulut Kaiken kaikkiaan 27 miljoonaa euroa 31,3 miljoonasta eurosta ohjattiin alueohjelmille. Neljäsosa määrärahoista ohjattiin Itä-Afrikan alueelle kun taas sekä Kaakkois-Aasia että Intia saivat 10 % koko rahoituksesta. Yksittäisistä hankkeista suurimmat hankebudjetit olivat Itä-Afrikan keskimäärin euron hankebudjetit vuosina MENA-alueen hankkeiden budjetti oli keskimäärin euroa. Kaikkien alueiden hankebudjetin keskiarvo oli euroa. Alueohjelman budjetista, sen osuudesta koko budjettiin ja tietoa hankebudjettien keskiarvoista kerrotaan alla olevassa taulukossa 4. Taulukko 4 Alueohjelmien kokonaisbudjetti, hankkeiden lukumäärä ja keskimääräinen hankebudjetti Ohjelmakausi Koko buedjetti Osuus M kokonaisbudjetista Hankkeiden määrä Hankebudjetti keskimäärin Eastern Africa 6,89 26 % Middle East and Northern Africa 3,56 13 % South Eastern Asia 3,55 13 % India 2,5 9 % Western Balkan 2,33 9 % Eastern Asia 2,09 8 % Tsunami area 2,04 8 % South Asia 2,01 7 % South America 1,46 5 % Central Asia 0,54 2 % Total 26, %

10 4. Tarkoituksenmukaisuus 4.1. Kehityspoliittinen tarkoituksenmukaisuus Ohjelma on erittäin tarkoituksenmukainen (relevant) Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan 2007 valossa. Fidan ohjelmaan kuului erityisesti kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat teemat, joita ovat muun muassa naisten ja tyttöjen aseman kohentaminen, usein helposti syrjäytyvien ihmisryhmien, kuten lasten, vammaisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen, osallistaminen sekä HIV/AIDS:in vastainen taistelu. Itse asiassa kuusi yhdeksästä uudesta, aloitetusta hankkeesta liittyi suoraan näihin teemoihin. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on myös osa Suomen kehitysyhteistyön asettamista prioriteeteista. Vuosituhattavoitteet 1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen 2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen 4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen 5. Odottavien äitien terveydentilan parantaminen 6. Hiv/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu 7. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen 8. Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle Yksi ohjelman tavoitteista, oli tuoda Fidan kehitysyhteistyö samaan linjaan kansainvälisten sopimusten kanssa, joka sisältyi myös seurantamittareihin. Evaluoinnin mukaan ohjelma osallistui erityisellä panoksella vuosituhattavoitteeseen 1, äärimmäisen köyhyyden hävittämiseen, vuosituhattavoitteeseen 3, sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseen sekä vuosituhattavoitteeseen 6, taisteluun HIV/AIDS:ia vastaan. Hyvä esimerkki tästä oli Pohjois-Koreassa toteutettu Siemenperuna-hanke (5211), joka vaikutti suoraan ihmisten hyvinvointiin. D Tulevaisuudessa alueohjelma (ja yksittäiset hankkeet) tulee linkittää paremmin kansallisiin linjauksiin ja köyhyydenvähentämisohjelmiin (PRS). Koska köyhyys on hyödynsaajien ydinongelma, sen pitäisi näkyä ohjelmasuunnittelussa ja raporteissa. Ohjelmien taustoittamiseksi tulisi tutkia ja analysoida tarpeellisia dokumentteja, kuten köyhyydenvähentämisohjelmapaperit (PRSP) ja sektorisuunnitelmat, jotka ovat useimpien maiden ja alueiden (esim. Länsi-Balkan) kohdalta saatavilla. Näiden dokumenttien analysointi auttaa myös tekemään päätöksiä sopivista strategioista ja kehitettävistä alueista. Toimenpideohjelmien analysointi voisi tulevaisuudessa olla yksi Fidan henkilökunnan kehittämisalueista hyvien tausta-analyysien kehittämiseksi ja niiden käyttämiseksi Kumppaneiden ja yhteistyömaiden valinta Kumppanijärjestöt Fida toteuttaa kehitysyhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Ensisijaisia kumppaneita ovat yhteistyömaiden kansalliset helluntaiseurakunnat. Fida tekee yhteistyötä kuitenkin myös muiden 9

11 paikallisten ja kansallisten seurakuntien ja kristittyjen yhteisöjen tai kansalaisjärjestöjen kanssa. Maissa, joissa järjestäytynyttä tai virallista kansalaisyhteiskuntaa ei ole, kumppaneina voi toimia kylähallitus (Tadzhikistan), yhteistyökykyiset yhteisöt, viranomaiset, koulut tai yliopistot. Esimerkiksi Laosissa Fida toimii maan hallituksen kanssa, Marokossa kumppani oli diabetesyhdistys kun taas Kiinassa hanke toteutettiin lääketieteellisen korkeakoulun kanssa. Afrikassa useimmat kumppanit ovat kirkkoja tai kirkon perustamia järjestöjä. Aasiassa taas erilaiset organisaatiot, kuten valtion ja paikalliset viranomaiset, ovat toimineet kehitystyön kumppaneina. Taulukko 5 Fidan kumppanit Kirkko Kansalaisjärjestö Kansainvälinen Muu* Kaupunki Aluekoordinointi kansalaisjärj. Western Balkan MENA Eastern Africa Central Asia India South Asia Tsunami -programme South-East East Asia South America 4 4 Yhteensä *sis. alueellisen koordinoinnin Lähde: Fidan Vuosiraportti 2010 hankeraportit Pidemmällä kumppanuudella ja yhteistyöllä on todistetusti vaikutuksessa yhteistyön laatuun. Tämä voidaan todeta raporteista. Itä-Afrikan alueen raportit esimerkiksi osoittavat merkittävää menestystä hankkeiden toteuttamisessa ja vähemmän hankaluuksia kumppanin kanssa. Toisaalta, joidenkin muiden alueiden raportit osoittavat, että erilaiset arvot, menettelytavat tai odotukset voivat johtaa ongelmiin ja uusien kumppanuuksien päättymiseen. Huomattiin esimerkiksi, että Ohjelman tavoite ei ole tarkoituksenmukainen, kun toimitaan yhteistyössä maan hallituksen kanssa. Vaikkakin kumppanuudella eri organisaatioiden ja instituutioiden kanssa on etunsa ja se avaisi ovia uusille alueille ja sektoreille, ei ole kuitenkaan selvää, millä tavoin se edistää "kansalaisyhteiskunnan voimaannuttamista", ja ovatko ohjelman indikaattorit asianmukaisia näissä tapauksissa. Näin ollen Fidan on päätettävä tulevaisuudessa miten suhtautua kumppanuuksiin, jotka eivät suoranaisesti edistä Ohjelman kokonaistarkoitusta. Uusien kumppanien valitsemiseen voitaisiin kehittää tietynlaisia kriteereitä. Kumppanuuksien (niin uusien kuin vanhojenkin) tulisi perustua järjestön kapasiteetin arviointiin, joka osoittaisi järjestön vahvuudet ja kehitystarpeet. Tällaisiin arviointeihin on olemassa menetelmiä, joita on luotu myös Fidan ohjelmissa. Esimerkiksi Wilfred Amalemba (2012) on hiljattain tehnyt Fida Internationalin Itä-Afrikan kumppaneille institutionaalisen kapasiteetin kartoituksen (Capacity Baseline Survey). On todettu, että riittävän pitkä alkuvaihe auttaa kumppanuuden rakentumisessa, kontekstiin ja kulttuurisiin tekijöihin tutustumisessa sekä laadukkaiden hankkeiden ja ohjelmien kehittämisessä. Kirkot ja kristityt yhteisöt ovat tärkeitä kumppaneita Fidan työlle. Niillä on tärkeä rooli yhteisön kehittäjinä ja sosiaalisten palvelujen tuottajina. Ne ovat osa yhteisöä, niillä on suorat yhteydet yhteisön jäseniin sekä 10

12 ymmärrys yhteisön tarpeista. Kirkot voivat kattaa maantieteellisesti laajoja alueita, ja yltää hyvin eristäytyneisiin paikkakuntiin. Esimerkiksi Itä-Afrikan alueohjelman kumppanit saavuttavat yli miljoona ihmistä 3 : Kirkon verkostot ovat kestäviä ja toimivat yhteisöissä globaaleista kriiseistä ja kansainvälisen kehityskeskustelun painotusten muutoksista huolimatta. Ne ovat paikalla äärimmäisten kriisienkin aikana kuten humanitaarisissa kriiseissä ja katastrofeissa. Kirkoilla on myös merkittäviä henkilöstöresursseja kuten uskonnollisia johtajia, jotka eivät toimi yhteisössään ainoastaan pastoreina vaan myös sosiaalityöntekijöinä, psykologeina ja perheterapeutteina. Kirkko mobilisoi tarvittaessa jäseniään vapaaehtoistyöhön. Lisäksi kirkot ovat tärkeitä kouluttajia ja vaikuttajia on esimerkiksi vaikea kuvitella koulutuksen kehitystä Afrikassa ilman kirkon roolia siinä. Yhteistyömaat Ajalle ei valittu uusia kumppanimaita, sillä Ohjelma perustui jo olemassa oleviin kumppanuussuhteisiin. Suomen kehityspolitiikkaan ja sen prioriteetteihin verrattuna 31 Fidan kumppanimaista viisi on Suomen kehitysyhteistyön pitkäkestoisia kumppanimaita (Etiopia, Kenia, Nepal, Tansania, Vietnam) ja neljä on kriisinjälkeisiä maita (Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Palestiinalaisalueet, Sudan). OECD/DAC 2007 maaluokittelun mukaan Fidan - 55 % kumppanimaista (17/31) kuuluu alemman keskitulon maihin - 29 % kumppanimaista (9/31) kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin ja - 16 % kumppanimaista (5/31) on luokiteltu muiden vähätuloisten maiden tavoin. Taulukko 5 Yhteistyömaat OECD/DAC listauksen mukaan Least Developed Countries Other Low Income Countries (per capita GNI < $935) Lower Middle Income Countries (per capita GNI $936- $3 705) Asia Africa South America Europe Central Asia MENA Total Bangladesh Ethiopia Sudan 9 (29%) Cambodia Ruanda Laos Tanzania Maldives Myanmar Nepal Pakistan Kenya - - Tajikistan - 5 (16%) North Korea Vietnam India, China, Sri Lanka Thailand Indonesia* - Bolivia Ecuador Columbia Albania Bosnia and Herzegovina Kosovo - Egypti, Jordania Marokko Palestinian territories, Syria* Iraq Upper Middle Income Countries (per capita GNI $3 706-$11 455) Total (55%) 3 Free Pentecostal Church of Tanzania (FPCT) has an estimated members; Pentecostal Churches of Uganda (PCU) has about 25,000 members. Full Gospel Churches of Kenya (FGCK) has more than 250,000 members. 11

13 Uuden, eduskunnan hyväksymän Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan Suomen kehitysyhteistyön yhteistyömaat ovat Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneitä valtioita, ensisijaiset kumppanimaat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia, Tansania ja Vietnam sekä Afganistan, Etelä- Sudan ja Palestiinalaisalueet. Tämän uuden toimenpideohjelman valossa Fidan tulee miettiä sen kumppanimaiden valintaa. Ei tule kuitenkaan sitoutua Suomen kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön ainoastaan, vaan Fidan tulisi perustella yhteistyömaiden valintaansa sillä, mitä lisäarvoa yhteistyö tietyissä maissa ja alueilla tuo tullessaan. Esimerkiksi Länsi-Balkan ei kuulu Suomen ensisijaisiin kehitysyhteistyökumppaneihin, mutta niin alueellisella kuin myös Euroopan tasolla alueen on todettu tarvitsevan apua muun muassa romaneiden parissa ja nuorten työllistymisessä, jotka voisivat olla hyviä teemoja tulevaisuudessa. Yksittäisiä ja itsenäisiä hankkeita mahdollisesti tarvitaan mutta niillä tulisi olla erittäin kohdennettu teema tai kohderyhmä Strateginen tarkoituksenmukaisuus Taustalla oleva oletus, joka ohjaa Fidan työtä koskevia strategisia valintoja, on, että kumppanien (usein kirkko tai uskonnollinen järjestö) vahvistaminen johtaa parempaan toimintaan köyhissä yhteisöissä ja kansalaisyhteiskunnan kehitykseen. Tärkeä strateginen ratkaisu on voimaannuttaa kumppania ja vahvistaa sen kapasiteettia kansalaisyhteiskunnan toimijana ja palveluiden tarjoajana. Näistä käsitteistä ja strategioista on kerrottu alla. Voimaantuminen Voimaantuminen on monimutkainen käsite eikä siitä oikeastaan puhuttu Ohjelman suunnitteluvaiheessa. Jokaisella ihmisellä ja hankkeella oli siitä oma näkemys ja sen seuraamiseksi käytettiin erilaisia mittareita. Vuonna 2007 Järvinen antoi merkittävän panoksen tähän käsitteen määrittelyyn analysoimalla voimaantumista tohtorinväitöskirjassaan "Empowerment a Challenge of Non-Governmental Organizations in Development Cooperation Partnerships" 4. Tätä viitekehystä käytetään nyt uudessa Kehitysyhteistyöohjelmassa vuosille Jos se olisi ollut saatavilla tämän Ohjelman suunnittelussa, monitoroinnin viitekehys olisi ollut toinen. Tohtori Järvisen mukaan voimaantunut organisaatio on autonominen, eli organisaatiolla on päämäärätietoinen ja se kykenee asettamaan tavoitteita. Organisaatio on tarkoituksenmukainen, mikä tarkoittaa, että se on osa yhteisöä ja osaa suunnitella sekä toteuttaa kulttuuriin sopivia ja yhteisön tarpeita vastaavia ohjelmia. Voimaantunut järjestö verkostoituu ja on vuorovaikutuksessa muiden järjestöjen kanssa. Sillä on riittävä kapasiteetti toteuttaa sen keskeisiä toimintoja. Voimaantuneella organisaatiolla on jonkin tasoinen itsearviointikyky, ja se on kykenevä laajentamaan ja moninkertaistamaan sen toimintoja ja saavutuksia. (Järvinen 2007). Koska tätä viitekehystä ei ollut saatavilla tämän Ohjelman aikana, muita indikaattoreita käytettiin voimaantumisen mittaamiseen. Yksi yleisesti käytetty indikaattori oli kumppanien käynnistämien ja johtamien hankkeiden lukumäärä. Haasteita ilmaantui, kun ei ymmärretty, että Ohjelman laajuus palvelee koko kirkkokuntaa eikä vain yhtä seurakuntaa, tai kun kumppaneiden olisi tullut ottaa täysi vastuu 4 12

14 hankkeesta. Ylitsepääsemättömiä haasteita ovat pääosin olleet mahdolliset taloudelliset haasteet. Hankkeet ovat myös tukeneet organisaatiokehitystä, kun jotkut seurakunnat alkoivat kehittää "sosiaalisen kehityksen" osastoja, koska laki kieltää uskonnollisten instituutioiden toiminnan kehitysyhteistyön saralla, etenkin ulkomaisella rahoituksella. Joillain alueilla ei ollut löytynyt sopivaa kumppania eikä näin ollen ollut mitään vahvistettavaa. Tällainen tilanne hävitti uskottavuuden, millä oli kielteinen vaikutus työhön. Tämäkin muistuttaa, kuinka tärkeää on kumppanuuden rakentaminen heti alussa ja mieluiten kansallisen kirkkokunnan kanssa. Kulttuuriset asiat voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Myös organisaatioiden taso kehityksensä eri vaiheissa kertoo, mistä ne voivat ottaa vastuuta. Kapasiteetin rakentaminen tulee muokata kulttuurikohtaisesti, ja muun muassa raportoinnin tulisi olla ennemmin kumppanilähtöistä kuin Fida-keskeistä. Esimerkiksi se, että Vuosiraportti tehdään ainoastaan suomenkielisenä, ei edistä avoimuutta ja kumppanuutta. Kapasiteetin kehittäminen Organisaation kapasiteetin kehittäminen on tiiviisti yhteydessä voimaantumiseen. Organisaation kapasiteetti on yksinkertaisesti sen kyky toimia ja saavuttaa asetetut päämäärät. Nämä kapasiteetit liittyvät henkilöstöön, infrastruktuuriin, teknologiaan, taloudellisiin voimavaroihin sekä strategiseen johtajuuteen, ohjelma- ja prosessijohtamiseen, verkostoihin ja yhteyksiin muiden järjestöjen ja ryhmien kanssa. Kapasiteetin kehittäminen voi kohdistua henkilöstöön tai organisaatioon. Se voi myös keskittyä ulkoisiin tekijöihin ja ympäristöön, jossa järjestö toimii. Kapasiteetin kehittämisen tulee pohjautua perusteelliseen analyysiin olemassa olevasta kapasiteetista ja kehitystarpeista. Tällaiseen arviointiin on olemassa työkaluja, kuten aiemmin esiteltiin (ks. 4.2.). Kapasiteetin kehittämisessä käytettiin erilaisia tapoja, yleismmin koulutuksia ja seminaareja. Erityisesti vuosina toteutettiin intensiivinen hankesuunnittelujakso, jolloin hankesuunnittelun periaatteet käytiin perusteellisesti läpi kumppanien kanssa. Kumppaneita on tuettu myös pienempien hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Kapasiteetin kehittämisen tueksi rakennettiin lisäksi useita ohjeistoja, esimerkiksi gender-työn valtavirtaistamiseen ja eettinen ohjeistus jne. Nämä ohjeistot rakennettiin pääosin päätoimiston toimesta. Tulevaisuudessa Fida voisi osallistaa hanke- ja alueellista henkilöstöä suunnittelemaan tällaisia ohjeistoja osana kapasiteetin kehittämistä. Useita esimerkkejä kapasiteetin kehittämisen onnistumisesta kaikilla alueilla on kuitenkin löydettävissä. Lukuisat osallistujat hyötyivät kapasiteetin kehittämistoimista. Jäi kuitenkin epäselväksi kuinka ja kenen toimesta koulutuksen aiheet valittiin. Saharan eteläpuoleisen alueohjelman vaikutusten arviointiraportti (Impact Evaluation of the Sub-Saharan Regional programme 2009) totesi, että laajat kapasiteetin kehittämistoimenpiteet ovat olleet melko yleisluontoisia. Ne ovat onnistuneesti korostaneet joidenkin teemojen, kuten gender-työn (sukupuolten samanarvoisuuteen tähtäävän työn), tärkeyttä. Tiedon lisääntymisen ei Kuitenkaan automaattisesti voida odottaa johtavan suoraan tekoihin. Evaluoinnissa todettiin myös, että kapasiteetti kasvoi ennemmin yksittäisten hankkeiden osalta kuin organisaatiotasolla. Siksi institutionaalisen kapasiteetin kehittämisen varmistamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä, kuten järjestämällä valmennusta, etä- ja vertaisopetusta tai ammatillisia kehitysohjelmia. Kuten edellä mainittiin, kaiken kapasiteetin rakentamisen tulisi pohjautua perusteelliseen tarvekartoitukseen ja osallistujien valintaan. 13

15 Kumppanuus Yksi Fidan johtavista periaatteista ja tavoitteista on tasa-arvoinen kumppanuus. Tutkimukset osoittavat, että tällainen kumppanuus on vaikeasti saavutettavissa, sillä se vaatii kumppanien tasa-arvoista asemaa ja molemminpuolista panostusta. Toisaalta kirjallisuudessa on kiistelty siitä, onko kumppanuus tavoite, väline tavoitteeseen vai edellytys yhteistyölle. Tiedetään kuitenkin, että kumppanuuden kehittäminen vaatii huomattavasti aikaa ja saattaa esiintyä yhteistyön eri vaiheissa eri muodoissa (esim. Norad 2006). Fidan kumppanuusajatteluun liittyy se, että Fidalla on suuri kenttähenkilöstön määrä. Todelliseen kumppanuuteen sisältyy säännöllinen kenttätason dialogi ja yhteistyö tasa-arvon hengessä, jossa molemmat osapuolet ovat läsnä. Toisaalta Fidan edustajan läsnäolo osoittaa osaltaan myös vastuuta. Ohjelmakauden aikana aluekoordinaattoreita asetettiin kuudelle alueelle ja henkilöapua annettiin kuuteen maahan (Bangladesh, Bhutan, Kambodzha, Jordania, Sudan ja Tansania). Henkilöavun kautta toimi lääkäreitä ja muita terveydenhuollon asiantuntijoita, opettajia, hallinnon, johtamisen, hankehallinnon ja vammaisasioiden asiantuntijoita. Kumppanuutta voisi parantaa esimerkiksi osallistamalla kumppania asiantuntijatarpeen arviointiin. Hankeraporttien analyysi osoitti, että kumppanuus saattoi perustua henkilökohtaiseen ystävyyteen ja yksilölliseen työhön sitoutumiseen, mikä mainittiin sekä ohjelman vahvuutena että heikkoutena. Pitkäaikaisen ja läheisen kumppanuuden vaara on, että järjestöjen välisestä suhteesta tulee eivoimaannuttava (Impact Evaluation of Sub-Saharan Regional programme 2009). Näin ollen Fida tarvitsee exit-kriteerit, joiden avulla pitkäkestoinen kumppanuus voidaan viedä uudelle tasolle. 5. Tuloksellisuus Yksi evaluoinnin kysymyksistä oli se, että onko Ohjelma tehnyt sen mitä oli suunniteltu. Tätä arvioitiin hyödynsaaja-analyysissä ja analysoimalla alue- ja vuosiraportteja kuin myös hanke-evaluointiraportteja. Tavoittiko ohjelma hyödynsaajat? Fida kehitysyhteistyö suunnattiin kumppanin kapasiteetin kehittämiseen ja haavoittuviin ihmisryhmiin, kuten suunnitelmassa ja strategiassa osoitettiin. Suurin osa hankkeista (45) nimitti selkeästi kumppanit ensisijaiseksi hyödynsaajaryhmäkseen. Myös Ohjelman välitön tavoite ilmaisee saman: voimaantuneet kumppanit, jotka vaikuttavat vahvasti ja positiivisesti yhteisöissään. Huomattavan moni hankkeista (29) mainitsi haavoittuvat ihmisryhmät kohderyhmäkseen. Ainoastaan yksi hankkeista oli erityisesti vammaisiin ihmisiin kohdistuva (PWD). Tämä huomio ja eräiden hankkeiden evaluointiraportit todistavat, että vammaisasioiden valtavirtaistaminen Fidan hankkeissa ja ohjelmissa on vielä lapsenkengissä. Näin ollen erityisesti tälle ryhmälle tulisi antaa enemmän huomiota niin hanke- kuin ohjelmatasolla sekä hankekuvauksissa, joita voidaan käyttää ohjelmaevaluointien päätietolähteenä. Erityisesti yhteisökehitystoiminnoissa, joita suurin osa hankkeista sisältää, tulisi näyttää, kuinka vammaiset henkilöt huomioidaan. 14

16 Taulukko 6 Hyödynsaajat tyhmittäin Haavoittuvat ryhmät Lapset Nuoret Vähem -mistöt Pakolai set HIV/AIDS Gender Vammais et Kumppanit West Balkan Middle East and North Africa Eastern Africa Central Asia India Southern Asia Tsunami Programme South East Asia Eastern Asia South America Total by subgroup Total Haavoittuvat ryhmät Lähde: Vuosiraportit 2010 Muu Tekikö Ohjelma sitä, mitä sen oli tarkoitus tehdä? Aluepäälliköiden itsearvioinnit toteavat, että suunnitelmat ovat toteutuneet vaikka aina ei pysytty aikataulussa, usein ulkoisista syistä, kuten kumppanin sisäisistä ongelmista johtuen. Joidenkin hankesuunnitelmien huomattiin olevan liian kunnianhimoisia. Monen hankkeen henkilökunta ei ollut ollenkaan osallistunut suunnitteluun eikä tiennyt miten hankkeet toimivat. Vaikeutena todettiin myös kumppanin kykenemättömyys ja halukkuus selvitä monien uusien vaatimusten kanssa. Vaikka raportointi, toimenpideohjelmien kehitys, suunnitteluprosessit, strategioiden tekeminen, budjetointi, vaikutuksenarviointi ym. ovat kaikki tärkeitä, moni kumppani tuntee olevansa ylikuormitettu. Kumppanin kapasiteetin kehittäminen, hyvä hallinto, kestävyys ja omistajuus Yli 60 kumppaniorganisaatiota on hyötynyt kapasiteetin kehittämistoimista. Kaikilla alueilla on saatu merkittäviä tuloksia: Etelä-Amerikassa kansallisen kumppanin ja valtion edustajien sekä alue- ja paikallistason viranomaisen välillä tehdyt sopimukset ovat merkki kapasiteetista ja näkyvyydestä. Länsi- Balkanin alueella kumppanit ovat ottaneet hankehallinnon vastuulleen onnistuneesti. Tästä esimerkkinä on Kosovon kumppani, joka pysäytti pitkäaikaiset hankkeet, jotka eivät edistyneet ja luovutti ne paikallisille kirkoille. Samoin myös Itä-Afrikan alueen arvioinnissa todettiin kumppanin kapasiteetin merkittävä kehitys (Regional Impact Evaluation of the Eastern Africa programme 2009). Kumppanit ovat aloittaneet uusia hankkeita, vaikka tarkkaa lukumäärää on vaikea saada niin maa- kuin aluekohtaisestikaan. Itä-Afrikan alueohjelma on saanut kumppanit tekemään lukuisia hankealoitteita, kuten naisten elinkeinojen kehittäminen, nuorisokeskukset, urheiluhankkeet, katulapsitoiminta, HIV/AIDS - valistuskampanjat ja vammaisten kotihoidon tukeminen. Esimerkiksi yhteisöpohjaisia HIV/AIDS -ohjelmia (65) käynnistettiin ja yli 4000 ihmistä koulutettiin eri aloille, esimerkiksi terveydenhoitajiksi. Kolumbiassa aloitettiin ja toteutettiin 168 hanketta vuoteen 2010 mennessä. Osassa Etelä-Amerikan maista tapahtumien määrä on yli odotusten, koska kumppanit jakavat seminaarien opetuksia lukuisissa paikoissa, kuten kirkoissa, kouluissa, kotona, jne. Organisaatiokehitystä on tapahtunut. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian alueohjelma on vaikuttanut kumppanin uudelleen järjestäytymisessä, jotta se vastaisi yhteiskunnallisiin ja kehitystarpeisiin kestävämmällä tavalla. 15

17 Tässä prosessissa eri sidosryhmillä, kuten kansallisella naisten komitealla ja nuorten komitealla oli mahdollisuus osallistua tasa-arvoisesti. Paikalliset tahot ja hallitus tunnustavat kumppanit yhä paremmin. Esimerkiksi Malediiveilla Fidan kumppanin, Ministry of Human Resources, Youth and Sport, osallistuminen hankkeessa on lisääntynyt ja se on aktiivisesti ollut mukana kehittämässä vuosien suunnitelmia. Merkittävä saavutus on myös, että Albanian hallitus on tunnustanut Fidan työn monella tavalla ja on tarjonnut yhteistyötään taisteluun ihmiskauppaa vastaan. Evaluoinnin toteuttaja on vakuuttunut, että omistajuus on suurelta osalta kumppaneilla. Tapauksissa, joissa kumppanin omistusoikeus on ollut pienempi, Fida on voinut muuttaa strategisia lähestymistapoja. Ohjelma on myös edistänyt kirkkojen ja muiden järjestöjen sosiaalista vastuuta. Tämä ei ole itsestäänselvää, sillä monet kirkot eivät ymmärrä yhteiskunnallisen kehityksen tarpeita ja mahdollisuuksia keskittyessään hengellisiin alueisiin. Palvelujen tuottaminen ja hyödynsaajat On selvää, että kumppanien kanssa ja toimesta toteutetuilla hankkeilla on ollut vaikutusta hyödynsaajien hyvinvointiin. Esimerkiksi Intiassa, jossa kumppanit yhdessä ovat auttaneet jopa tuhansien työpaikkojen saantiin koulutuksen ja mikrolainojen avulla. Kiinassa julkisissa terveyskeskuksissa opettaminen on johtanut parempaan perusterveydenhuoltoon maaseudulla, lisäksi verenpainemittauksen käyttäminen on auttanut lääkäreitä ja hoitajia diagnosoimaan hoitamatta jääneitä tapauksia. Keski-Aasian alueella tulotaso on kohonnut mutta kansalaisjärjestön kehityksessä on todettu vähemmän saavutuksia. Paikalliset viranomaiset ovat antaneet tunnustusta työn laadusta ja menestyksestä. Toisessa kolmenvuoden yhteistyösopimuksen loppuevaluoinnissa Laosin hallituksen kanssa, laolaiset viranomaiset antoivat erinomaista palautetta hankkeesta. Heidän mukaansa Fidan työ on erittäin vaikuttavaa ja on jättänyt pysyvän jäljen yhteisöihin. Myös YK:n tutkimus Malediivien nuorisokeskuksista, joka toteutettiin vuoteen 2010 mennessä, totesi, että Fidan rakentama keskus Keyodhoon saarella oli yksi parhaista heidän löytämistään nuorisolle suunnatuista toiminnoista. Pohjois-Koreassa, Itä-Aasian alueella Fida on antanut suuren panoksen ruokaturvaan. Viranomaisten mukaan hankkeen maatilojen siemenperunoita on jaettu maan viidelle alueelle yhdestätoista. Tällä alueella on kerrottu kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen olevan haastavaa, kun taas pioneerihankkeet ovat toimineet mallikkaasti. Tasa-arvo ja syrjäytyneet ryhmät Fida on parantanut työssään aktiivisesti gender-näkökulman, vammaisasioiden, HIV/AIDS -teeman ja ympäristöasioiden valtavirtaistamista. Esimerkiksi gender-asioiden valtavirtaistamisen on annettu merkittävä panos nimeämällä alueellisia koordinaattoreita ja kehittämällä työkirjoja alueen toimijoille. Vammaisasiat ja riskialttiiden ihmisryhmien tarpeet olivat pääteemoja useassa Fidan väelle ja kumppaneille järjestetyssä koulutustapahtumassa. Lapsiin ja nuoriin suunnattuja hankkeita oli lukusia (ks. taulukko 6). Itä-Afrikan alueohjelmat ovat vaikuttaneet HIV/AIDS -teeman integroimiseen nuorisokeskuksissa, kirkon ja henkilökunnan koulutuksiin. Kenian katulapsihankkeessa lapsia kuntoutettiin kaduilta takaisin perheiden pariin ja kouluun, ja osan koulutus järjestettiin paikallisten ohjelmien avulla. Maasaityttö-hankkeen seurauksena yhteisö- ja mielipidejohtajat ovat valmiita keskustelemaan muun muassa tyttöjen oikeuksista. Tansaniassa yksitoista nuorisokeskusta on tarjonnut tuhansille nuorille paikan oppia ammatti- ja 16

18 elämäntaitoja. Pelkästään vuoden 2010 aikana yli 3000 nuorta varustettiin erilaisilla ammattitaidoilla. Ohjelmien seurauksena noin 527 ihmistä työllistyi saamansa ammattitaidon takia. Kaakkois-Aasian alueohjelma on voinut tarjota tukeaan 75 slummitytölle ja maithilin-kieliselle väestölle, asunnon, yhteisön terveyshuollon ja koulutuksen muodossa. Fidan sisäisenä toimintona ensimmäinen vammaisseminaari Tansaniassa vuonna Tämä foorumi antoi Fidan henkilöstölle mahdollisuuden oppia Fidan hankkeiden/ohjelmien vammaistyöstä. Se oli myös hyvä tilaisuus verkostoitua Fidan sisällä eri temaattisiin alueisiin kuten humanitaariseen apuun. Osallistujille annettiin myös vammaisasioihin liittyvää materiaalia valtavirtaistamiseen liittyvässä koulutuksessa. Tapahtuman seurauksena luotiin Fidan vammaistyön toimenpideohjelma. Tietoa valtavirtaistamisen tuloksista on jaettu. Joitain menestystarinoita on esimerkiksi Tansanian vammaisasioiden kehitysstrategia, mutta silti on vaikea saada oikeaa tietoa aiheesta. Vaikka tietoisuus vammaisasioista ja oikeuksiin pohjautuvista lähestymistavoista on lisääntynyt ja vammaisasioiden valtavirtaistamiseen on panostettu, sen vammaisten ihmisten osallistaminen on vielä lapsenkengissä. Tarvitaan asiaan keskittyviä tekoja tasa-arvon ja teeman tuomiseksi käytäntöön. Gender-neuvonantajien rooli on ollut merkittävä sukupuolten samanarvoisuudesta puhuttaessa. Gendernäkökulman valtavirtaistamishankkeiden tuloksena Itä-Afrikassa naiset osallistetaan nykyään päätöksenteossa ja hankkeiden työryhmissä, joissa miehillä on kuitenkin vielä enemmistövalta. Vuonna 2007 Uganda valitsi ensimmäisen naisen kansallisen tason työryhmään. Etiopiassa päätettiin vuonna 2008, että naiset saavat toimia seurakunnan kaikilla tasoilla. Ugandassa ja Keniassa naiset palvelevat myös vanhimmistoissa ja kaikissa kumppanimaissa naiset palvelevat erilaisissa kirkon hallituksissa ja kehitysyhteistyökomiteoissa. Kaikilla kumppanikirkoilla on gender-asioihin keskittyneitä työryhmiä ja koordinaattoreita. Kenian Narokin alueella on paikallinen gender-työryhmä, jonka tehtävänä on alueen gender-asioiden suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi. Kaikki kumppanimaiden keskeisimmät raamattukoulut ovat lisänneet opetussuunnitelmaansa gender-opintoja. Gender-opinnot sisällytettiin myös johtamis- ja hallinto-ohjelmaan (LEMATI). Kuten edellä todettiin, tasa-arvon ja haavoittuvaisessa asemassa olevien ryhmien osallistamisen seuraaminen ei pohjautunut luotettavaan valvontajärjestelmään. Yksinkertainen indikaattori gender-tasaarvon muutoksen seuraamiseen voisi olla naisten ja vammaisten ihmisten lukumäärä kumppanijärjestön hallinnossa ja päätöksenteossa. Tälle indikaattorille voidaan asettaa lähtötilanne ja seurata muutosta sen mukaan. Kun näistä mittareista kerrotaan kumppaneille, he myös keskittyvät niihin. Evaluoijien kesken syntynyt sanonta se mitä mitataan, tulee tehtyä, joka on usein totta. Kumppanuus ja verkostoituminen Verkostoitumisesta ei raportoida systemaattisesti kaikilla alueilla. Alueet, joilla on tuettu verkostoitumista ja jotka ovat saaneet vaihtaa kokemuksia (esim. Etelä-Amerikka), raportoivat sen tuloksista. Verkostoituminen on vähentänyt päällekkäistä a työtä ja mahdollistanut kokemusten vaihtamisen. Kumppanuus ja verkostoituminen on ollut myös ongelmallista. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueelta on raportoitu, että kehitystyön saralta tulokset ovat olleet hyviä, mutta verkostoituminen on ollut haasteellista käytännön syistä, mm. viisumivaikeuksien vuoksi. Kumppanit ovat moninaisia, osa on sekulaareja ja osa on kirkollisia, joka sisältää omat haasteensa. Länsi-Balkanilta on raportoitu, että kumppanuudet eivät ole olleet kovin syviä eivätkä laajoja. Kumppanin suhteet ovat nyt myös laajentuneet kansallisen kirkon järjestöihin, 17

19 koska ne tuovat mukanaan laajemman vaikutusalan ja verkoston, eivätkä ne ole yhtä heikkoja, kuin pienemmät itsenäiset kumppanit. Kun on ymmärretty syrjäytyneiden ihmisryhmien tarpeet ja kuinka niihin tulisi vastata, kumppanit ovat alkaneet toimia ja luomaan kumppanuutta eri tahojen kanssa. Tulevaisuudessa Fidan täytynee selkeyttää verkostoitumisen käsitettä alueen kontekstiin sopivaksi ja määritellä sen tavoitteet ja seurantaa. Hyvä hallinto Kumppaneille tarjottiin koulutusta eettisistä periaatteista. Tämän koulutuksen jälkeen kumppanit ovat jakaneet samanlaista koulutusta hallituksen tahoille ja instituuteille Etelä-Amerikassa ja Itä-Afrikan maissa. Koulutuksen on kerrottu kehittäneen järjestön taloudellisesta hallinnosta paremman ja läpinäkyvämmän. Korruptiotapauksia ei raportoitu ohjelmassa. Vaikuttamistyö Gender-työ on hyvä esimerkki puolesta puhumisesta. Kuten edellä mainittiin, Fida on alkanut ajamaan gender-valtavirtaistamista aktiivisesti. Se alkoi vuonna 2004, kun Fida Eastern Africa Empowerment - ohjelmalle ja muille alueohjelmille nimettiin alueen gender-neuvonantaja. Gender-valtavirtaistamishanke aloitettiin 2007 ja jatkui vuoteen 2010 asti. Hankkeen tarkoitus oli kaksitahoinen, gender-ajattelun valtavirtaistaminen kumppanien tukemassa kehitystoimissa sekä gender-asian edistäminen kumppanijärjestöissä ja yhteisöissä. Gender-näkökulman valtavirtaistaminen priorisoitiin Fidan tukemissa hankkeissa; tietoisuuden lisäämisenä, koulutuksessa, verkostoitumisessa ja uusien kehitysteemojen käsittelyssä. Itä-Afrikassa aloitettiin alueellinen gender-ohjelma ja nimettiin gender-neuvonantajat kuudelle alueelle. Kaikkea hankehenkilöstöä koulutettiin gender-asioista. Hanke koulutti 589 gender-kouluttajaa, joiden tehtävä on kouluttaa uusia gender-kouluttajia kirkossa ja yhteisöissä. Toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Kumppaneiden asenteiden muutoksesta kertoo gender-työlle omistautuneet työryhmät ja naisten nimeäminen johtajiksi. Paikallisten kouluttajien läsnäolo ja koulutusmateriaalien saatavuus on merkkinä gender-työn jatkuvuudesta. Olemassa olevat verkostot tarjoavat kumppaneille mahdollisuuden jatkaa asioiden ajamista ja oppia hyviä käytäntöjä, vaihtaa kokemuksia sekä lisätä resursseja gender-työhön. Kumppanit tekivät läheistä työtä myös muiden verkostoituvien kumppaneiden kanssa, kuten tasa-arvoministeriön, muiden kansalaisjärjestöjen ja paikallisten hallintojen ja yhteisön johtajien kanssa. Keniassa kumppanit ovat esimerkiksi jäseniä kansallisessa ryhmässä, joka taistelee sukupuolisesta eriarvoisuudesta pohjautuvaa väkivaltaa vastaan. Keniassa Narokin alueella kirkko on perustanut paikallisen gender-työryhmän lisäämään tietoisuutta gender-asioista Maasai- kansan parissa. Onnistumisten lisäksi raportoitiin haasteita erityisesti, kun johtajilla ei ollut käsitystä kehitystyöstä. Gender-työn lisäksi Fida on ajanut myös vammaisten asiaa aktiivisesti. Ohjelman ja hankkeen seurannan ja arvioinnin kehittäminen Vuosina tehtiin 18 evaluointia. Näihin käytettiin kokonaisuudessa 92,883 euroa (eli 0.3% koko budjetista. Lisäksi kehitettiin sisäisiä valvontajärjestelmiä (muun muassa aluekoordinaattoreiden itsearviointi). Ohjelmien toteutusta valvoivat myös Fidan toimiston henkilöstö sekä muut tahot kuten UM ja muut alueen suomalaiset kansalaisjärjestöt (FIDIDA). Valtion tilintarkastus toteutettiin KPMG:n toimesta. UM:n toteuttamaan kumppanuusohjelmien arviointiin sisällytettiin myös Intia ja Bolivia. Fidan kehitysyhteistyöstä tehtiin myös tutkimuksia (yhdeksän pro-gradu -tutkimusta, tohtorin väitöskirjaa ym.). 18

20 Suurin osa ulkoisista evaluoinneista väliarviointeja (MTR), yksi oli hankkeen loppuevaluointi ja kaksi vaikutuksen arviointeja. Myös yksi vuoden 1995 hankkeen jälkievaluointi toteutettiin. Itä-Aasiassa suoritettiin eniten (5) evaluointeja, kaksi suoritettiin Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Aasiassa ja Intiassa. Yksi temaattinen evaluointi gender-valtavirtaistamisesta ja yksi alueohjelman vaikutuksesta toteutettiin Itä- Afrikassa. (ks. lista evaluoinneista liite 5). Evaluoija tutki evaluointeja ja löysi arvokasta tietoa. Evaluointien toteuttaminen on vaikuttanut kumppanien kapasiteetin kehittämiseen. Kumppanit ovat osallistuneet toimeksiantojen (ToR) kehittämiseen, evaluointikysymysten asettamiseen ja tulosten arviointiin. Evaluoinnin lopullinen arvo määrittyy vasta käytössä. Arviointien tuloksia ja niiden toimeenpanoa tulisi kehittää. Evaluoija huomasi, että samalla kun panostettiin evaluointiin, seuranta jäi vähemmälle huomiolle. Evaluoija ehdottaa, että: (i) (ii) (iii) (iv) Koko ohjelman seurannalle tulisi kehittää viitekehys, joihin kuuluisi ohjelmatasoisia ja yleisiä mittareita, ja joita seurattaisiin kaikilla alueilla. Raportointia tulisi parantaa. Aluekoordinaattoreiden itsearviointia tulisi päivittää uusilla kohdilla kuten läpileikkaavilla teemoilla. Raporttien tulisi olla tarkempia. Evaluointien käyttöä tulisi kehittää, jotta tulosten arviointi ja raportointi paranisivat. Arviointien luonnetta pitäisi kohentaa, jotta arviointi ei pyrkisi vain toteamaan vaan kehittämään. Muut saavutukset Ohjelmat ovat toimineet myös asenteiden tasolla. Esimerkiksi Länsi-Balkanin ohjelman seminaarit ja koulutukset ovat tuoneet yhteen ihmisiä eri etnisistä taustoista. Tämä ohjelma on myös käsitellyt aiheita, joista ei yleensä puhuta (kuten ihmiskauppa ja vankilat). Vammaisuudesta puhuminen on myös muuttanut asenteita, joissa vammaisuus nähdään Jumalan rangaistuksena. Gender-asiat vaativat myös tietoisuuden lisäämistä sekä käytännön esimerkkejä sen hyödyistä. Fida on myös yhdistänyt eri kirkollisia organisaatioita, muun muassa Sansibarilla. Haasteet Riittämättömistä taustatietoanalyyseistä ja liian korkeista tavoitteista puhuttiin monissa alueraporteissa. Joissain itsearvioinneissa todettiin, että ilman tausta-analysointia ei voi arvioida ohjelman tuloksia. Ohjelman tavoitteiden toteutus ja saavutus riippuu paljon myös ulkoisista tekijöistä, jotka vaihtelevat maittain. Toivottiin, että ohjelmia ja niiden tavoitteita analysoitaisiin ja yksinkertaistettiin. Evaluoija ehdotti, että luotaisiin käytännöllisempiä mittareita, jotka pohjautuvat paikalliseen kontekstiin. Kaikkien ohjelmien tulisi määrittää selvät muuttujat, jotka määrittelisivät realistisia mahdollisuuksia saavuttaa päämärät. Tavoitteen saavuttaminen riippuu paljolti poliittisesta ja yhteiskunnallisesta ympäristöstä, joissa järjestöt toimivat. Esimerkiksi Länsi-Balkanin alueella raportoitiin (2010), että erään hankehallinnon kaikki järjestelmät täytyi lakkauttaa. Keski-Aasian alueella taas alueohjelman rooli ei ole ollut näkyvä, koska työskentely-ympäristö ei tue kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja hankkeet toimivat näin ollen melko 19

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein. KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

FIDA INTERNATIONAL. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN "Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt" VUOSIRAPORTTI 2014

FIDA INTERNATIONAL. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt VUOSIRAPORTTI 2014 FIDA INTERNATIONAL KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN "Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt" VUOSIRAPORTTI 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 4 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE JA TAVOITTEET... 6 2.1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Yhteistyökumppaniksi Toyota Tsusho Nordic/ Toyota Tsusho Corporationille?

Yhteistyökumppaniksi Toyota Tsusho Nordic/ Toyota Tsusho Corporationille? Yhteistyökumppaniksi Toyota Tsusho Nordic/ Toyota Tsusho Corporationille? 10/2013 www.ttnordic.fi www.toyota-tsusho.com/english Toyota Tsusho Nordic ja Toyota Tsusho Corporation (TTC) lyhyesti Toiminta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

ROTARYSÄÄTIÖN TAVOITE

ROTARYSÄÄTIÖN TAVOITE ROTARYSÄÄTIÖN TAVOITE on mahdollistaa rotareille kansojen välisen ymmärryksen, hyvän tahdon ja rauhan edistäminen parantamalla terveyttä, tukemalla koulutusta ja lievittämällä köyhyyttä Future Vision Plan

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto

Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen Johdanto Katsaus North South South ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009 Loppuraportin tiivistelmä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 2011 Katsaus North-South-South-ohjelman ohjelmakauteen 2007 2009

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä) Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke Kv-päivät 2013, Levi Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä Esimerkkinä North-South-South hanke Katarina Frostell Ihmisoikeusinstituutti Åbo Akademi kfrostel@abo.fi 02-2154751 Åbo Akademi

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

BANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti

BANGLADESH Hanke Lapsilähtöinen sosiaalinen turvallisuus Maa Kumppani Kesto Toimiala Tavoitteet Toiminnot Budjetti BANGLADESH Bangladesh (Mymensingh ja Netrokona) Kumppani Pelastakaa Lasten Bangladeshin maatoimisto sekä paikallinen kansalaisjärjestö SUF Toimiala Sosiaaliturva- ja palvelut Tavoitteet Lapsiköyhyyden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa Kuntajohtamisen työryhmä TUTKIMUKSEN TAUSTAA Kuntien tehtävät lisääntyneet

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot