EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOIDEN KEHITYSNÄKYMÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOIDEN KEHITYSNÄKYMÄT"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 1/12 ENERGIAKOLMIO palasi perustajilleen sivu 4 VESI JA VENÄJÄ hinta-ajureina sivu 6 NOKIA VAIHTOI strategista kumppaniaan sivu 1o EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOIDEN KEHITYSNÄKYMÄT sivu 16

2 Asiakkaiden luottamus kohdistuu Energiakolmioon, mutta ennen kaikkea sen osaavaan henkilöstöön. Jukka-Pekka Nikula ENERGIAKOLMIO VAHVAA OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Tätä lehteä tehtäessä Energiakolmio on juuri vaihtanut omistajaa. Yhtiön vuonna 1995 perustaneet Jukka Muilu ja Pasi Valoranta ovat tulleet neljän vuoden jälkeen takaisin omistajiksi ja ovat saaneet seurakseen Midinvest Oy:n, joka on jyväskyläläisen pääomasijoittaja Midinvest Management Oy:n hallinnoima rahasto. Energiakolmio Oy on kehittynyt koko historiansa ajan hyvin ja se on noussut reilun viidentoista vuoden aikana sangen merkittäväksi ja arvostetuksi toimijaksi Suomen energiamarkkinoilla. Tämä kehitys jatkui myös sveitsiläisen pörssiyhtiö Alpiqin osana viimeisten vuosien aikana, vaikkakin Alpiqin käynnistämä Energiakolmion myyntiprosessi on tuonut omat haasteensa viime kesästä lähtien. Alpiq osti Energiakolmion vuonna Siirtyminen pienestä kasvaneesta perustajavetoisesta kasvuyrityksestä ison pörssiyhtiön osaksi toi varmasti silloin muutoksia. Kansainvälinen ja taloudellisesti vahva omistaja tuo monia mahdollisuuksia liiketoimintojen kehittämiselle ja kasvulle. Samalla voi myös byrokratia (tai toisesta näkökulmasta katsottuna järjestelmällisyys) lisääntyä ja päätöksenteko etääntyä. Alpiqin vetäytyminen Suomesta ja Pohjoismaista ei missään nimessä ole merkki siitä, että Energiakolmiossa olisi jotenkin epäonnistuttu. Alpiqin johdon ja strategian muutos johti keskittymiseen Keski-Euroopan markkinoille ja samalla hieman etäämpänä olevista liiketoiminnoista luopumista. Energiakolmio on menestynyt varsin hyvin myös taloudellisesti niin perustajien omistusaikana kuin Alpiqinkin hallussa ollessaan. Tämä kertoo mielestäni siitä, että yrityksen liikeidea on kestävällä pohjalla ja laajalti ymmärretty ja hyväksytty. Asiakkaat arvostavat Energiakolmion osaamista ja palveluja puolueettomana ja asiakkaiden etuja ajavana yhteistyökumppanina. Tämä luottamus on syntynyt pitkäaikaisen kumppanuuden ja määrätietoisen kehittämisen kautta. Haluan kiittää asiakkaita tästä luottamuksesta ja jatkaa toiminnan kehittämistä yhdessä niin pitkäaikaisten kuin uusienkin kumppaneiden kanssa. Asiakkaiden luottamus kohdistuu Energiakolmioon, mutta ennen kaikkea sen osaavaan henkilöstöön. Vaikka viimeinen vuosi myyntiprosesseineen on ollut raskas, niin se on hoitanut työnsä kunnialla, vaalinut asiakkaiden etua ja onnistunut laajentamaan asiakaspohjaa. Yhtiön maine luotettavana kumppanina on suoraa seurausta sitoutuneesta työskentelystä niin asiakasrajapinnassa kuin tukitoiminnoissakin. Kun Midinvest Oy:lle tarjoutui Pasi Valorannan ja Jukka Muilun kanssa mahdollisuus hankkia Energiakolmio takaisin paikalliseen omistukseen, lähdettiin tähän innolla mukaan. Me näemme yrityksen jyväskyläläisenä, menestyvänä, paljon mahdollisuuksia omaavana yrityksenä, jossa on ainutlaatuista osaamista ja jolla on vahva asema kasvavalla toimialalla. Uusina omistajina pyrimme jatkamaan yrityksen potentiaalin mukaista kehitystä ja tuomme yritykseen jälleen kasvollista omistajuutta, ja päätöksentekoa lähemmäksi ja nopeammaksi. Vaikka yhtiö on kehittynyt suotuisasti, niin näemme potentiaalia myös tulevalle kehitykselle. Haluamme panostaa markkina-alueen ja asiakaskunnan edelleen kasvattamiseen. Tämä vaatii uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämistä yhdessä asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarvitsemme hyvän sidosryhmien verkoston ympärillemme, kaikkea emme voi kuitenkaan tehdä itse. Osaamisemme ja asiantuntijuutemme antavat meille kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa ja toimialan kehityksessä. Haluamme panostaa siihen, että Energiakolmio hyödyntää mahdollisuutensa ja ottaa entistä vahvemman aseman edelleen kasvavilla ja mielenkiintoisilla energiamarkkinoilla. Jukka-Pekka Nikula Energiakolmio Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2

3 ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Jukka-Pekka Nikula, Energiakolmio Oy:n hallituksen puheenjohtaja 3 Sisällysluettelo 4 Energiakolmio palasi alkuperäisille perustajilleen Jukka-Pekka Nikula, Jukka Muilu ja Pasi Valoranta, Energiakolmio Oy:n hallitus 6 Sähkömarkkinakatsaus: Vesi ja Venäjä hinta-ajureina Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 7 Päästömarkkinat: Päästöoikeushinnat lähellä pohjaa Jarmo Sillanpää, Energiakolmio Oy 8 Kotkan Energia: Uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla Vesa Pirtilä ja Sami Markkanen, Kotkan Energia Oy 10 Nokia vaihtoi strategista kumppaniaan: Yhteinen kieli löytyi välittömästi Riku Pentikäinen, Nokia Oyj. 12 Keskeisten teollisuusalojen näkemyksiä energiamarkkinoista Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry. Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry. Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry. 15 Muutokset sähköntuonnissa Suomeen Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 16 Euroopan sähkömarkkinoiden kehitysnäkymät Matti Supponen, Euroopan komissio 18 Energiakolmio kumppanina energiatehokkuussopimuksissa Terhi Harjulehto, Energiakolmio Oy 19 Kaikki mitä luvataan, myös pidetään Heikki Koikkalainen Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia Seminaarit Energiakolmio palasi alkuperäisille perustajilleen s.4 Kotkan Energia: Uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla s.8 Keskeisten teollisuudenalojen näkemyksiä energiamarkkinoista s.12 ENERGIAINFO 1/2012 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh

4 Energiakolmio PALASI ALKUPERÄISILLE PERUSTAJILLEEN Teksti Hannele Haltia Henkilökuvat Tatu Könönen Pasi Valoranta sekä Jukka Muilu ostivat vuonna 2008 myymänsä yrityksen takaisin ja mukaan lähti myös pääomasijoittaja Midinvest Management Oy. Uudet omistajat vastaavat nyt kysymyksiin, joita omistajamuutos on herättänyt. Kuvassa Energiakolmion uusi hallitus (vas.) Jukka-Pekka Nikula, Jukka Muilu ja Pasi Valoranta. Pasi Valoranta ja Jukka Muilu Mikä johti kansainvälisen Alpiqin vetäytymiseen Suomesta? Kesällä 2011 Alpiq muutti strategiaansa ja päätti keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa kotimarkkinallaan Sveitsissä. Tämä johti siihen, että Alpiq päätti luopua pohjoismaisista liiketoiminnoista. Mikä sai teidät lähtemään uudelleen mukaan? Mahdollisuus hankkia perustamamme yhtiö takaisin tuntui luontevalta. Mukaan saatiin pääomasijoittaja, joka tuo mukanaan tarvittavaa osaamista. Tunnemme yhtiön, markkinan ja asiakkaat hyvin. Tiedämme, että Energiakolmio on hyvä ja hyvin hoidettu yhtiö, joten päätös mukaan lähtemisestä oli helppo. Vuoden mittainen vapaa on tuonut myös uusia ajatuksia palvelujen ja asiakkuuksien kehittämisestä; asioita näkee uudella tavalla, Valoranta kertoo. Miten osallistutte nyt yrityksen toimintaan? Haluamme olla aktiivisesti mukana hallituksessa ja kehittää yrityksen toimintaa uusille kasvu-urille. Hallituksen puheenjohtajana aloitti Jukka-Pekka Nikula. Operatiiviseen toimintaan me emme kuitenkaan osallistu, Muilu kertoo. Minkälainen on Energiakolmion tulevaisuuden visio? Haluamme jatkaa Energiakolmion hyvää kehitystä ja olemme valmiita tarvittaessa isoihinkin ponnistuksiin. Olemme aloittaneet uuden strategiaprosessin, jonka tuloksia on luvassa kevään aikana. Millaista kasvupotentiaalia näette Energiakolmiossa? Energia ja kaikki siihen liittyvä on osa ihmisten ja yhteiskunnan arkipäivää. Energian saatavuuteen, ympäristövaikutuksiin, hintaan jne. liittyvät ilmiöt tulevat voimistumaan, joten energiamarkkinoiden asiantuntijapalveluilla tulee olemaan kasvava kysyntä. Kaipaako yritys lisäresursseja ja -panoksia? Näiden tarpeellisuutta kartoitetaan paraikaa. Kysymyksessä on hyvin ICT-insentiivinen toimiala, joten myös ICT-asioiden prioriteetti on hyvin korkealla. Miten näette kahden eri liiketoiminnan, EnerPron ja EnerControlin, yhteensopivuuden? Valtaosa asiakkaistamme käyttää molempia palveluja. Saamamme palautteen perusteella enemmistö asiakkaista arvostaa asiointia yhden luukun periaatteella, vaikkakin henkilötasolla asiointi voi olla eri ihmisten kesken. 4

5 Mitä haluaisitte sanoa asiakkaille sekä henkilöstölle nyt, kun tilanne on ratkennut? Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että Energiakolmio on jälleen suomalaisissa käsissä. Aika kansainvälisen pörssiyhtiön osana on tuonut paljon positiivista kehitystä ja oppia päivittäiseen tekemiseen. Nyt on kuitenkin aika uudistaa ajatuksia, kääriä hihat ja ryhtyä työskentelemään tulevaisuuden haasteiden parissa asiakkaidemme parhaaksi! Energiakolmion hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Nikula, Midinvest Oy: Miksi Midinvest lähti mukaan sijoittajana? Energiakolmio on mielenkiintoinen yhtiö, jolla on vahva asema kasvavalla toimialalla. Kun sijoituskumppaninamme ovat vielä yrityksen perustajat ja toimialan osaajat, niin sijoitus oli helppo perustella. Mikä on Midinvestin rooli Energiakolmiossa? Midinvest Management Oy on jyväskyläläinen pääomasijoittaja, joilla on eri rahastoissa noin 70 MEUR pääomia. Emme sijoita omia varojamme, vaan rahat tulevat muilta sijoittajilta, esim. eläkevakuutusyhtiöiltä. Midinvest toimii Energiakolmiossa aktiivisen hallitustyöskentelyn kautta. Osallistumme yrityksen strategiatyöhön, mutta emme ole mukana operatiivisessa toiminnassa. Miten aiotte nostaa yrityksen arvoa? EK on ollut hyvällä kasvu-uralla ja kannattavuuskin on ollut hyvä. Haluamme ensiksikin varmistaa, että tämä hyvä kehitys jatkuu. Sen jälkeen tarkoituksemme on luoda yritykselle strategia yhdessä johdon kanssa. Uskomme, että yrityksen arvo nousee parhaiten siten, että panostetaan kehitykseen ja luodaan yritykselle loistava tulevaisuus. Tämä on hyväksi niin henkilöstölle, asiakkaille, yritykselle itselleen kuin omistajillekin. Kuka vastaa operatiivisesta johdosta? Olemme rekrytoimassa yritykseen toimitusjohtajaa, joka pystyy yhdessä johtoryhmän kanssa toteuttamaan valittua strategiaa. Mikä Energiakolmiossa nyt muuttuu? Yritämme tuoda Energiakolmioon jälleen kasvollisen omistajan, jolle juuri tämä business on tärkeää. Uskomme, että tämä näkyy nopeampana ja läheisempänä päätöksentekona ja kehityspanoksina. Toivon, että tämä näkyy myös positiivisena muutoksena niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin suuntaan. 5

6 vaikka nyt todennäköisimmältä näyttää altaiden täyttyminen ja voimakas kilpailu vesivoimantuottajien välillä. Vesi ja Venäjä hinta-ajureina Toni Sjöblom puh Sähkömarkkinoiden tärkeimmäksi hinta-ajuriksi on jälleen noussut vesitilanne. Suomen osalta vesitilanteen muutos on jäänyt Venäjän tuonnin romahduksen jalkoihin. Samaan aikaan talouden vaikutus on vähentynyt, joskin päästöoikeus ei ole onnistunut toipumaan viimeaikaisesta laskustaan. Sekä Venäjän tuontia että päästöoikeutta on käsitelty tarkemmin omissa artikkeleissaan. Vesitilanne korkein kymmeneen vuoteen Sähkön spot-hinta (sys) on romahtanut viimeisen kahden kuukauden aikana ollen matalimmillaan alle 30 /MWh. Taustalla on vesitilanteen nousu hiililauhdehinnoittelun vaihteluväliä TWh korkeammaksi. Ylärajan ylittyessä kasvaa riski veden menettämisestä sulamiskauden korkeiden virtaamien aikana ja erityisesti altaiden täyttyessä kesän ja syksyn sateiden seurauksena ennen talvea. Välttääkseen veden menettämisen vesivoimantuottajat ovat alkaneet jo kilpailla tuotanto-osuuksista, jolloin hinta on laskenut huomattavasti alle hiililauhteen rajakustannushinnan. Toni Sjöblom Kuvassa 1 on esitetty hydrobalanssin kehittyminen vuodesta 2003 lähtien. Muutos viime vuoden keväästä, jolloin pelättiin sähkön säännöstelyä, on ollut raju. Suurin selittävä tekijä on ollut voimakkaat sateet, joita on saatu viime vuoden toukokuun alun jälkeen yli 40 TWh päälle normaalin. Toinen merkittävä normalisoitumista selittävä tekijä on ollut alhainen kulutus lämpötilan ja taantuman takia. Teollisuuden kulutus on edelleen noin 15 TWh alempi kuin ennen vuotta Viimeisen vuoden kulutuksen laskusta pääosa selittyy kuitenkin lämpimällä säällä. Myös lähimpien termiinien hinnat ovat laskeneet, esimerkiksi tuotteen Q2-12 kaupankäynti päättyi alle 28 /MWh hintaan, mikä on noin 10 /MWh hiililauhteen rajakustannusta alempi. Kesän hinnan tulee määräämään vesivoimatuottajien keskinäinen kilpailu tai ydinvoimatuotannon vähentäminen. Vasta vesitilanteen heikennyttyä alkaa hiililauhteen rajakustannus uudelleen asettaa spotin hintatason. Muutokset vesitilanteessa voivat olla hyvinkin nopeita molempiin suuntiin. Ennen tulevaa syksyä tilanne ehtii vielä muuttua, Aluehintaero poikkeuksellisen suuri Perinteisesti erittäin hyvässä vesitilanteessa Suomen hinta jää selvästi systeemihinnan yläpuolelle. Tällöin Norjan halvalle vesivoimalle ei riitä siirtokapasiteettia muille alueille pullonkaulojen muodostuessa sekä Norjan ja Ruotsin rajalle että Ruotsin ja Suomen rajalle. Suomen aluehintaero on ollut viimeiset kaksi kuukautta poikkeuksellisen korkea. Perussyy on Suomen aliomavaraisuus sähkön tuotannon osalta. Selittävinä tekijöinä tällä kertaa ovat raju romahdus Venäjän tuonnissa ja vikaantumiset sekä huollot Suomen ja Ruotsin välisissä siirtoyhteyksissä. Fennoskan 2 -kaapelin korjaus pitäisi valmistua juuri ennen Olkiluodon keväthuoltoja, joten riski yhtäaikaisesta poissaolostakin on olemassa. Aluehintaero on toteutunut pääosin Suomen ja Ruotsin välillä. Syksyllä aluehintaeroa voi toteutua myös Norjan ja Ruotsin välillä siirtoyhteyksien huollon takia. Aluehintaeron odotetaan laskevan normaalitasolle vasta kun altaat sallivat vesivoiman hinnoittelemisen hiililauhteen rajakustannuksen tasolle. Venäjän tuonnin lasku kiinnittää Suomen entistä vahvemmin hiililauhteeseen. Aluehintaeron ja tehopulan aiheuttamien piikkihintojen odotetaan poistuvan vasta Olkiluodon 3-reaktorin valmistuttua. Suomalaisten kuluttajien kannalta olisi parasta, että vesitilanne laskisi hieman ja aluehintaero kaventuisi. Korkealla aluehintaeron toteumalla on ollut tapana nostaa suojaustuotteiden hintoja. GWh /2003 Summa ENOYR-11 ENOYR-12 ENOYR-13 ENOYR-14 ENOYR-15 ENOYR-16 25/ / / / / / / /2006 8/ /2007 4/ / / / / / / / / /2012 Termiinihinta EUR/MWh Kuva 1. Kokonaisvesitilanteen poikkeama normaalista, Norja + Ruotsi Kuva 2. Vuosituotteiden hintakehitys. 6

7 Eurooppa rämpii Taloustilanne on maailmalla jakaantunut ja hauras. Eurooppa on taantumassa ja Kiinassa kasvuennustetta on laskettu alle 8 %:iin, toisaalta USA:ssa suunta on ylöspäin noin 3 %:n kasvuvauhdilla. Selviä riskejä on olemassa ja valtioiden suuri velkataakka voi edelleen aiheuttaa ongelmia. Sähkön hintaan talous vaikuttaa polttoaineiden ja sähkön kysynnän kautta. Teollisuuden sähkön kysyntä tuleekin pysymään alhaisena verrattuna vuoteen Lisäksi taloustilanne on ajanut päästömarkkinan kaikkien aikojen alimpiin hintoihin. Useat toimijat odottavat poliittista väliintuloa markkinalle tasapainon saavuttamiseksi. Päästöoikeuden hintaodotus on pitkällä tähtäimellä nouseva nykytilanteesta huolimatta. Hiilen hintataso on tällä hetkellä neutraali eikä odotettavissa ole voimakkaita muutoksia, mikäli Kiinan talouden kasvu hidastuu maltillisesti ennusteiden mukaan. Polttoainemarkkinoiden kautta ei näyttäisi olevan tulossa suuria muutoksia sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä. Kauempien vuosien sähkön hinta on tällä hetkellä hinnoiteltu hieman alle hiililauhteen rajakustannuksen, mikä on perusteltua Pohjoismaiden ylijäämäisen energiabalanssin takia. Vaikka talous tällä hetkellä näyttääkin rauhalliselta, pienempiä kuoppia tullaan näkemään. Toisaalta elvytys inflaation kustannuksella tulee nostamaan polttoaineiden hintoja pidemmällä tähtäimellä. Energiatasapaino muuttumassa Pohjoismaiselle markkinalle on tulossa lähivuosina runsaasti uutta muuttuvilta kustannuksiltaan edullista tuotantoa. Samaan aikaan kulutus on kasvamassa, mutta odotettua hitaammin Euroopan kilpailukyvyn heikkenemisen seurauksena. Hinta pohjoismaisella markkinalla tuleekin asettumaan yhä useammin hiililauhteen rajakustannuksen alapuolelle. Hintaliikkeet näyttäisivät olevan muuttumassa entistä rajummiksi Keski-Euroopan hintojen ja sähkön sekä lämmön yhteistuotannon tai ydinvoiman rajakustannuksen välillä. Nyt kannattaa suunnitella strategia huomioimaan pitkät ajanjaksot, jolloin hinta voi olla erittäin alhainen suhteessa hiililauhteeseen. Tilanne on muuttumassa takaisin vasta aivan vuosikymmenen lopussa, jolloin on suunniteltu valmistuvan useita siirtoyhteyksiä kohti Keski-Euroopan lauhdemarkkinaa. Jarmo Sillanpää Päästöoikeushinnat lähellä pohjaa Jarmo Sillanpää puh Vuosi 2011 oli päästömarkkinalla kaksijakoinen, ensimmäistä vuosipuoliskoa leimasi kee. Päästöjen laskun takana on tietenkin aitoja päästöt vähentyvät, päästöoikeuden hinta las- Saksan päätös ajaa ydinvoima alas Fukushiman jälkeen, mikä antoi tukea markkinalle. jälkiseurauksilla on sittenkin keskeisempi mer- päästövähennyksiä, mutta finanssikriisillä ja sen Kesällä markkinasentimentti kääntyi päälaelleen; energiatehokkuusdirektiivi, tiedot ennak- alijäämästä ylijäämäksi. Euroopan kannalta haikitys päästömarkkinan balanssin muutokseen kohuutokauppojen tuomasta lisätarjonnasta tallista hiilivuotoa on jo tapahtunut ja muutoksen suuntaa lienee mahdoton enää kääntää. ja talousnäkymien heikentyminen puolittivat päästöoikeuden hinnan. Tammikuussa 2012 Poliitikot kuitenkin näkevät, että tarvitaan korkeampaa päästöoikeuden hintaa, jotta nähtiin koko Kioto-kauden alimmat noteeraukset alle 7 /t. Päästöoikeuksien laskua voimistivat loppuvuodesta myös toimijoiden Viime vuoden puolella hintojen laskiessa voi- saadaan vihreät investoinnit kannattaviksi. pakkomyynnit, kun yritykset paransivat rahoitustilannetta myymällä päästöoikeuksia. sestä vähentämällä tarjontaa. Kyseessä on niin mistui keskustelu päästömarkkinan kiristämi- Euroalueen velkakriisi ja ajautuminen sanottu set-aside-mekanismi, jossa päästöoikeuksien tarjontaa vähennetään seuraavan taantumaan ovat laskeneet päästöennusteita ja päästökauppasektorin ylijäämä on edelleen kauden alussa ainakin väliaikaisesti. Keskusteluissa on ollut esillä jopa 1400 Mt leikkaus, kasvanut. Päästömarkkinan kumulatiivinen ylijäämä Kioto-kaudelta riittää pitkälle seuraavaa vaikka todennäköisempää on kompromissiratkaisu Mt väliltä. Set-aside-mekanismia päästökauppakautta ( ). Ylijäämäisellä markkinalla hinta määräytyy pankituksen kautta seuraavan kauden hintaodotusten teollisuuskomitean äänestyksissä, mutta asian on puollettu sekä Parlamentin ympäristö- että perusteella. käsittely on kesken ja se tulee lopulta vaatimaan Parlamentin ja Ministerineuvoston hyväk- Durbanin ilmastokokouksen tuloksilla ei ollut välitöntä vaikutusta EU:n päästökauppasektorille, koska todelliset päätökset siirret- päästövähennystavoitteiden kiristyksiä vastaan. synnän. Jäsenmaista Puola on ollut toistaiseksi tiin vuosien päähän. EU on aiemmin indikoinut Markkinan uskottavuuden kannalta on itsessään vahingollista, että pelisääntöjä muutetaan kiristävänsä päästövähennystavoitetta nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin, mikäli saadaan aikaan globaali sitova sopimus päästöjen siitä, että markkina on poliittisesti luotu ja liikkeessä. Set-aside-keskustelu on muistutus vähentämiseksi. Durban ei antanut riittävää ennustaminen tulee jatkossakin olemaan keskimääräistä haastavampaa. Lähiajan hinta- signaalia, emmekä usko lähiaikoina päästötavoitteen kiristämiseen, jonka perusteena olisi ennusteen antaminen on täysin riippuvainen globaali sopimus. set-asiden etenemisestä kevään ja kesän aikana. Alhainen päästöoikeuden hinta on ollut Tarjonnan vähentäminen toisi hinnat todennäköisesti yli 10 /t, muuten hintanäkymä pysyy päättäjille myrkkyä, vaikka järjestelmä on toiminut alkuperäisen ajatuksen mukaisesti; kun alhaisena. 7

8 Kotkan Energia suojautuu energiapolitiikan vaihteluihin valitsemalla paletistaan sen tuotantomuodon, mistä kulloinkin saa parhaan hinnan. Kuvassa (vas.) Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä sekä tuotantojohtaja Sami Markkanen Kotkan Energia: uusiutuvaa kaikilla tuotantomuodoilla Teksti ja kuva Hannele Haltia Kotkan Energia on kaupungin omistama energiayhtiö, jonka liiketoiminta jakautuu energian tuotantoon sekä kaukolämpöpalveluun. Yritys on itsenäinen ja riippumaton energiantuottaja, jolla ei ole verkkoliiketoimintaa eikä sähkönmyyntiä. Yrityksen ainoa jakelukanava on sähköpörssi. Poikkeuksen muodostavat isot tehdasasiakkaat, joille höyryä ja sähköä myydään kotiin toimitettuna. Kun uuden konseptin rakentaminen vuonna 2003 alkoi, myytiin sähkön verkko- ja myyntiliiketoiminta Kymenlaakson Sähkö Oy:lle. Vapautuvat pääomat keskitettiin energiantuotannon alkupäähän eli kaukolämpöön sekä yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon uusiutuvilla energiamuodoilla. Sähkön siirtoliiketoiminta päätettiin korvata jätteenpoltolla. Tehtiin strateginen liiketoimintojen uudelleenarviointi: karsittiin iso osa pois ja ryhdyttiin kehittämään uusia tilalle, Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä kertoo. Pirtilä ihmettelee, että portfolio-tyyppinen ajattelu ei ole levinnyt muihin energiayhtiöihin. Me valitsimme täysin toisenlaisen tien kuin sähköyhtiöt yleensä. Strategista ajattelua ja toteutusta, jolle ei energiayhtiöissä ole vielä laajemmin lämmetty, Pirtilä naurahtaa. Panostus uusiutuviin tuotantomuotoihin Kotkan Energia sijoitti toimintojen realisoinnista saadut rahat yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon sekä uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon, biopolttoaineisiin ja tuulivoimaan. Portfolioajattelua jälleen, Pirtilä huomauttaa. Uuden tuotannon rakentamiskustannukset olivat korkeat ja niiden rahoittamiseksi omaisuudesta myytiin puolet pois; päätös oli rohkea veto silloisilta kuntapäättäjiltä. Rohkea strategia on ollut kannattava. Mikä tuotantomuoto pystyy markkinasähköä vastaan kilpailemaan, Pirtilä kysyy ja vastaa itse: Menestyjiä ovat valtion syöttötariffeihin perustuvat tuotantomuodot. Ne saavat takuuhinnan, jolle ei pärjää mikään muu tuotantomuoto, ei fossiilinen, hiili, kaasu, ydinvoima tai kaukolämpökuorman varaan rakennettu biovoimala. Tämä on aika järkyttävää, Pirtilä hämmästelee. Teollisuuden höyrynkysyntä on tasaista ja kasvavaa, joten Kotkan Energia aikoo rakentaa kolmannen teollisuuden energiantarpeesta vastaavan laitoksen. Tuulivoiman lisääminen on kirjattu strategiaan. Hanketta hidastavat enää puolustusvoimien tutkavalvonnan rajoitteet, mutta Pirtilä on optimistinen ratkaisun suhteen. Hyötyvoimalaitos oli seitsemän vuoden ponnistus Hyötyvoimalaitoksella on Kotkan Energialle tärkeä pr-arvo. Tähän ainutlaatuiseen laitokseen tutustuu 3500 vierasta vuosittain. Teknisesti huippunykyaikaisen voimalaitoksen pääasiallinen energianlähde on kierrätykseen kelpaamaton kotitalous- ja teollisuusjäte. Sitä kerätään muun muassa Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen ja Mikkelin alueelta. Keräilyalueella asuu noin ihmistä. Laitos tuottaa jätteistä höyryä ja sähköä teollisuuden käyttöön sekä kaukolämpöä Karhulan alueelle. Se on meidän käyntikorttimme. Uusin, tehokkain ja ensimmäinen virallisen jätteenpolttoluvan saanut laitos Suomessa, tuotantojohtaja Sami Markkanen kertoo. Kotkalaiset ottivat laitoksen ilomielin vastaan, sillä hankkeesta kerrottiin koko ajan avoimesti, kuunneltiin toiveita, poistettiin epäluuloja, annettiin vaikuttaa ja oltiin avoimia. Kun pelko ei saanut kasvoja, kotkalaiset saivat kruununjalokivensä. Yritys vihertyy täysin Biojalanjäljen vahvistaminen jatkuu. Syksyllä 2012 valmistuu Karhulaan uusi 20 MW biolämpökeskus, joka tuottaa kaukolämpöä lämmityskauden aikana puhtaalla biopolt- 8

9 toaineella, kuten metsähakkeella ja puun kuorella. Sen avulla voidaan kaasukombilaitoksen käyttöä lämmityskaudella rajoittaa ja siten vihertyä entisestään. Kun Kotkamillsin kanssa yhteistyössä toteutettava, teollista kokoa oleva biovoimala valmistuu, on tuotanto täysin vihreää. Päätös voimalan rakentamisesta tehdään vuoden 2012 aikana. Kun vuonna 1994 tulin taloon toimitusjohtajaksi, ei yhtiöllä ollut ainuttakaan tuotantolaitosta. Nyt arsenaalissa on lähes täydellinen valikoima biopolttolaitoksia. Kaikki lämpökuormat ja yhteistyömahdollisuudet on hyödynnetty. Tämä kaikki 10 vuodessa, aloittaen aivan tyhjästä, Pirtilä listaa tyytyväisenä. Jatkossa tehtäväksemme jää prosessien tehostaminen, tehokkuuden ja hyötysuhteen parantaminen entisestään. Alkaa pitkä ylläpitovaihe ja laitekannan uusiminen, Markkanen pohtii. Kotkan Energia valitsee kulloinkin suotuisimman tuotantomuodon Valtakunnan energiapolitiikkaa Markkanen moittii poukkoilevaksi. Verot ja tuet muuttuvat nopeasti. Kaipaamme pitkäjänteisyyttä vaikkapa 10 vuoden tähtäimellä. Turpeen kohtelu on muuttunut todella paljon ja se harmittaa, sillä se on tärkeä polttoaine uusiutuvien polttoaineiden rinnalla. Päästökauppa toisaalta on meille tuottoisaa, Markkanen kertoo. Pirtilä paheksuu sitä, että energiapolitiikkaa käytetään fiskaalisena välineenä valtion taloudenhoidossa. Päätöksiä tehdään lyhyin talouspoliittisin perustein. Nostetaan veroja jonkun toisen asian vastapainoksi, Pirtilä arvostelee. Kotkan Energian edustajat pyrkivät vaikuttamaan tilanteeseen olemalla mukana monissa työryhmissä, joihin yrityksen edustajia usein pyydelläänkin. Huoli markkinoiden likviditeetistä Yhteistyökumppani Energiakolmio vastaa Kotkan Energian jakelukanavan riskienhallinnasta. Tehtävänä on hoitaa laaja-alaisesti sähkö- ja päästökauppaa, tasetta ja niihin liittyvää raportointia. Kumppanin valintaan vaikuttivat kollegojen kokemukset, uskottavuus sekä ennen kaikkea ainutlaatuinen raportointiväline, EnerKey.com, Markkanen kertoo. Reaaliaikainen raportointi on kiihkeästi elävässä kaupankäynnissä tärkeää, mutta salkun reaaliaikaisen tilanteen eteenpäin raportoinnissa se on korvaamaton. Myös päätösten tueksi EnerKey antaa hyvää tietoa, se lisää uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä, kun salkun tilanteen voi tarkistaa milloin vain, Pirtilä kiteyttää. Yhteistyön myötä vastuu kaupankäynnissä on siirtynyt yhä enemmän Energiakolmiolle. Viikoittain sovitaan suositukset, joiden rajoissa Energiakolmion meklari saa valtuudet tehdä kauppoja. Hänen taustansa on tuotantopuolelta, mikä on meille todella tärkeää. Toiveita Energiakolmiolle? No, tuotantopuolen tehokas suojaus on meille tärkeintä. Energiakolmio voisi yrittää vaikuttaa markkinoiden likviditeetin säilymiseen. Riittävä volyymi ja läpinäkyvyys pitäisi säilyttää, jottei ajauduta OTC-kauppoihin, Pirtilä huomauttaa. 9

10 Teksti ja kuva Hannele Haltia Nokia vaihtoi strategista kumppaniaan: Yhteinen kieli löytyi välittömästi Riku Pentikäisen tehtävänä Nokiassa on vastata kiinteistöjen toimintoihin liittyvistä palveluntuottajista globaalisti. 10

11 Kaikkien suomalaisten tuntema Nokia kertoo: Tehtävämme on yksinkertainen: Connecting People. Valmistamme upeita mobiilituotteita, joiden avulla yli 1,3 miljardia ihmistä käyttää Nokian laitteita tallentaakseen ja jakaakseen kokemuksia. Ydintehtävästä selvitäkseen Nokia tarvitsee monia palveluja, ja ammattilaisia niitä tekemään. Riku Pentikäisen (Head of Strategic Partners) tehtävänä Nokiassa on vastata kiinteistöjen toimintoihin liittyvistä palveluntuottajista globaalisti. Kumppanin pitää kehittää Nokiaa Kumppanuuksien johtamista varten Nokiassa on globaalit sekä myös regioonakohtaiset toimintamallit. Emme palkkaa vain firmaa ja sen palvelua. Me palkkaamme firman, joka perustehtävänsä lisäksi auttaa meitä toteuttamaan strategiaamme. Suomalaisilla yrityksillä on tässä suhteessa vielä paljon kehitettävää. Onneksi on poikkeuksia, kuten Energiakolmio, joka vuoden 2011 lopulla osoittautui innovaattoriksi, joka pitkän prosessin päätteeksi valittiin uudeksi strategiseksi kumppaniksi. Yhteistyöllä Nokia uskoo saavansa merkittävän lisäedun sähkömarkkinoilla aikaisempaan toimintamalliin verrattuna. Kokemus, joka sai toimimaan Pari vuotta sitten Pentikäinen osallistui sattumoisin tilaisuuteen, jossa esiteltiin erään Portfolio Hedging -kilpailun tuloksia. Kilpailun kohteena oli lähes Nokian kokoinen sähkösalkku. Huonoimman ja parhaimman hedging-tuloksen absoluuttinen ero oli huomattava! Pentikäinen ryhtyikin heti selvittämään Nokian suojauspolitiikkaa. Kävi ilmi, että Nokiassa se perustui 2000-luvun alun tarpeeseen, tasaiseen hintaan. Sähkömarkkina on kompleksinen, joskin johdannaismarkkina siinä missä muutkin, mutta opittavaa tuli paljon. - Vuoden verran opettelimme osto-osaston kanssa termejä, ennen kuin pystyimme puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kumppanin valinta oli pitkä prosessi Alkoi perusteellinen selvitystyö. Kaikki sähkömarkkina-alan toimijat kartoitettiin, erilaiset toimintamallit etsittiin ja mahdolliset kumppanit short-listattiin. Energiakolmio erottui edukseen heti alussa. Heidän kanssaan löytyi yhteinen kieli välittömästi, Pentikäinen muistelee. Seuraavat vaiheet olivat Request for Information and Request for Proposals. Nokia antoi portfolionsa ja tietonsa toimijoiden käyttöön ja pyysi ehdotuksia toimintamalleista. Pitkän prosessin päätteeksi kumppaniksi valikoitui Energiakolmio. Seuraavaksi suojauspolitiikkamme tarvitsi päivitystä. Energiakolmio teki ehdotuksen, jonka pohjalta pidimme yhteisiä workshoppeja heidän, meidän sekä suojauksistamme vastaavan rahaston kanssa. Kolmikantakeskusteluissa ehdotusta työstettiin ja lopputuloksena saatiin linjaus, joka vastaa nykyistä sähköntarvetta ja tilannetta, Pentikäinen toteaa. Energiakolmio kilpailutti myös fyysisen sähkön hankkijan, joka vaihtui. Pentikäinen on jo nähnyt ensimmäisiä Energiakolmion toimittamia raportteja. Näyttää siltä, että ratkaisu on osoittautunut oikeaksi. Aion kyllä kolmen vuoden päästä tehdä apinamallin, jolla vertaan sähkönkustannustamme aikaisempaan, Pentikäinen hymähtää. Pitkä prosessi, mutta helppo vaihto Energiakolmio toimii täydellä mandaatilla. Siihen kuuluu sähkösalkun hallinta ja tasepalvelu sekä energianseuranta ja laskulogistiikka. Nokia on käyttänyt EnerKey.com -järjestelmää lähes 10 vuoden ajan, ja Energiaseurantasopimus on juuri uusittu. Energiakolmio on vastuutettu kumppaniksi, eikä Nokialla ole halua panostaa resurssejaan tähän työhön. Energiakolmio hoitaa suoraan yhteyden sähkön fyysiseen hankkijaan ja hoitaa toimintakentän kokonaisvaltaisesti. Olen kyllä hämmästynyt siitä, miten helpolla selvisimme tästä transitiosta. Vaihto on aina riski, jonka pyrimme toki minimoimaan, mutta muutos meni todella helposti, ilman mitään ongelmia, Pentikäinen hämmästelee. Vihreä Nokia laskee Lumiankin hiilijalanjäljen Nokian pyrkii vähentämään hiilijalanjälkeään globaalisti 25 %:lla vuoteen 2015 mennessä vuoden 2009 tasosta. Suomessa Nokia käyttää täysin vihreää sähköä, joten vihreisiin tuotantotapoihin panostetaan lähinnä muualla maailmassa. Uutena innovaationa Pentikäinen kertoo Kaliforniassa käytettävistä Bloom Boxeista, joiden ansiosta suuren tutkimus- ja tuotekehityskiinteistön päästöt ovat alentuneet melkein 90 %. Rakennusautomaatio on tärkeä työväline. Suomessa EnerKey:n kautta tulevan mittauskohtaisen energiatiedon merkitys tulee entisestään kasvamaan. Greenpeace arvioi vuosittain teknologiayritysten vihreyttä. Nokia on ollut tilaston kärjessä jo monta vuotta. Jokaisen tuotteen, niin uusimman Lumian kuin kaikkien muidenkin laitteiden hiilijalanjälki tiedetään tarkkaan. Arvostaako kuluttaja tätä vielä, sitä en osaa sanoa, mutta Nokialle se on tärkeä kilpailutekijä, Pentikäinen toteaa. Toive Energiakolmiolle Nokia toivoo, että Energiakolmio kehittää EnerKey-järjestelmään toiminnon, joka laskisi automaattisesti kiinteistön tai tuotantolaitoksen hiilijalanjäljen. Hiilijalanjäljen vähentäminen on vahvana strategiassamme, joten toivomme, että strateginen kumppanimme auttaa meitä tässä asiassa. Jäämme kiinnostuneina odottamaan Energiakolmion ratkaisua, Pentikäinen päättää. 11

12 Keskeisten teollisuusalojen näkemyksiä energiamarkkinoista Teksti Heikki Koikkalainen Teollisuuden yksi merkittävä kustannuserä on energia. Toimintaympäristötekijöiden muutokset, markkinakehitys ja poliittiset päätökset vaikuttavat keskeisesti kilpailukykyymme ja ovat asioita, jotka meille suomalaisille ja teollisuudelle ovat erityisen tärkeitä. Kuinka eri teollisuuden alan vaikuttajaasiantuntijat kokevat kilpailukykymme ja toimintaedellytyksemme, millaisin mielipitein markkinoita voitaisiin kehittää? Näitä kysymyksiä esitimme elinkeinoelämän ja teollisuuden edustajille. Kysyimme: 1. Miten näette energian ja sen hinnan merkityksen toimialallanne? 2. Millaisia energiapoliittisia ratkaisuja odotatte teollisuuden ja investointien pysymiseksi Suomessa oliko energiaveroleikkuri oikea ja riittävä toimi kilpailuaseman turvaamiselle? 3. Millaisin toimin voitaisiin pohjoismaisia ja suomalaisia sähkömarkkinoita vielä kehittää Yksi helppo ja yksi vaikea pulma korjattavaksi? 4. Mikä on toimialanne pahin uhka ja paras mahdollisuus sähkömarkkinakehityksessä? 5. Tarvitaanko Suomeen lisäkapasiteettia ja miten / kenen mahdollinen tarve tulisi tyydyttää, mikä on uusiutuvien ja niiden tukien rooli? 6. Miten arvioitte nykyistä päästökauppajärjestelmää ja kuinka sitä tulisi kehittää? 7. Mitä toimia energiatoimialalla tulisi tehdä kauppatasevajeen korjaamiseksi? Jukka Leskelä, johtaja, sähköntuotanto, Energiateollisuus ry. 1. Energia-ala voi menestyä vain, jos se säilyttää kilpailukykynsä. Energialla on keskeinen rooli kansalaisten hyvinvoinnissa ja ostovoimassa sekä yritysten kilpailukyvyssä. Siksi Energiateollisuuden yhtenä keskeisenä tehtävänä on kehittää energiamarkkinoita ja yritysten toimintaympäristöä siten, että energian hinta voi pysyä kohtuullisena. 2. Suomessa on hyvin korkea energiaverotus jopa EU:n sisäisessä vertailussa. Yritysten energiaverotuksessa olemme kärkipäätä, vaikka taloutemme perustuu energiaintensiiviseen vientiteollisuuteen. Kovin kilpailu tulee muista talouksista, joissa energiaverotus on vielä merkittävästi kevyempää. Verotusta ei missään tapauksessa tule kiristää. Erityisesti hallitusohjelmassa kaavaillut windfall-vero ja uraanivero olisivat jättimunauksia hallitukselta. Ne horjuttavat paitsi energia-alan investointiympäristöä, vaikuttavat myös Suomen kuvaan investointiympäristönä ylipäätään. Energian hinta nousisi ja Suomesta välittyisi kuva harkintaveron maana. Myös energia-alan omat investoinnit on nähtävä teollisina investointeina. Alamme investoinnit ovat kolmasosa kaikista teollisuuden investoinneista ja olemme lähes ainoa kasvava teollisuudenala. Yleistä investointiympäristöä voidaan kansallisesti parantaa selkeyttämällä kaavoitus- ja lupaprosesseja. Juuri käynnistynyt ympäristönsuojelulain uudistus on erityinen mahdollisuus tässä suhteessa. 3. Suuntaisin huomion ennen kaikkea pohjoiseurooppalaisten markkinoiden kehittämiseen. Haastavaa on harmonisoida uusiutuvan energian tuet ja siten saattaa investoinnit tasavertaiseen asemaan. Helpompaa joskin työlästä on sopia markkinoiden pelisäännöistä, verkkoyhteyksien rakentamisesta ja muusta toimivan sähkömarkkinan alustasta. Markkinoiden läpinäkyvyyssääntely sekä eurooppalaisten markkinasääntöjen valmistelu kantaverkkoyhtiöiden 12

13 (ENTSO-E), viranomaisten (ACER) ja komission Erityisesti hallitusohjelmassa kaavaillut windfall-vero ja uraanivero olisivat jättimunauksia hallitukselta. yhteistyönä ovatkin jo hyvää vauhtia etenemässä. Myös verkkoinvestointien edistämisessä otetaan isoja askeleita: ENTSO-E:n tänä vuonna julkistettavan kymmenvuotissuunnitelman odotetaan olevan edellistä kunnianhimoisempi ja komission infrastruktuuripaketti toteutuessaan helpottaisi luvitusta ja rahoitusta. Mutta verkon kehittäminen markkinoiden tarpeiden mukaan on edelleen suuri haaste. 4. Pahin uhka on yhteisten markkinoiden pirstoutuminen. Sellainen on nyt käynnistynyt, kun valtaosa tuotantoinvestoinneista tehdään kansallisten tukien perusteella ilman, että investoija joutuu ottamaan markkinahintaa lainkaan huomioon. Kun näillä tuilla syntyy epäoptimaalinen kapasiteettirakenne, joudutaan tukemaan kohta myös muuta tuotantoa sähkön saannin varmistamiseksi. Suomen en usko menestyvän tukikilpailun tai pirstoutuvien markkinoiden Euroopassa. Yhteisillä markkinoilla meillä olisi paljon voitettavaa. Meiltä edellytetään muutosta lähes nollapäästöiseen sähköntuotantoon. Olemme hyvissä lähtöasetelmissa nykyisen kapasiteetin suhteen, kantaverkkomme on hyvässä kunnossa, energiapolitiikkamme tavoittelee vahvaa kotimaista, päästötöntä ja toimintavarmaa kapasiteettia. Energiankäytön sähköistyminen antaa meille mahdollisuuden tarjota asiakkaille yhteisillä markkinoilla päästötöntä sähköä. Vastaavasti oma osaamisemme ja teknologiateollisuutemme voi menestyä, koska tuotteemme sopivat mainiosti siihen muutokseen, joka energiantuotannossa ja käytössä pitää tehdä. 5. Investoijat arvioivat lisäkapasiteetin tarpeen. Oleellista on, että poliittisin keinoin ei estetä investointeja, vaan pyritään tekemään ne houkutteleviksi ja mahdollisiksi. Meiltä poistuu vanhaa kapasiteettia ja näkemykseni mukaan pidemmällä aikavälillä sähkön kulutus tulee kasvamaan, jos Suomi säilyy hyvinvoivana teollisuusvaltiona. Lisäksi olemme toivottaman tuontiriippuvaisia. Siinä mielessä tilaa kyllä on, jos investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia. Uusiutuvia tuetaan jättimäisesti koko EU:ssa tällä vuosikymmenellä. Ei voi olla järkevää, että yli 80 % investoinneista on tuettuja. Viimeistään 2020-luvulla tukien pitää kohdentua vain uuden tekniikan kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Uusiutuvien kilpailukyky tulee kevyesti riittämään, jos kasvihuonekaasupäästöjä leikataan siinä suhteessa kuin EU tavoittelee. 6. Päästökauppajärjestelmä toimii suunnitellusti. Kun päästöt leikkautuvat syystä tai toisesta runsaasti, niin päästöoikeuden hinta laskee. Jos päästöt pyrkivät kasvamaan, päästöoikeuden hinta nousee ja hillitsee kehityksen. Koko muu toimintaympäristö sen sijaan on rakennettu kuin päästökauppaa ei olisikaan. Minä kehittäisin uusiutuvien tukijärjestelmiä ja poistaisin päällekkäisen verotuksen ja jättäisin päästökaupan toimimaan. Nyt pitää vakavasti keskustella päästökaupan tavoitteista vuodelle Energiatoimialalla voi itse asiassa tehdä yllättävän paljon. Oman visiomme mukaan pelkästään sähkön ja polttoaineen tuonnin vähentäminen ja korvaaminen kotimaisella tuotannolla voi tuoda miljardien parannuksen kauppataseeseen. Olisimme toivoneet, että esimerkiksi Jorma Elorannan sinänsä erinomaisessa raportissa investointien saamiseksi Suomeen olisi enemmän korostettu energia-alan merkitystä niin investointikohteena kuin kauppataseenkin kannalta. Jouni Punnonen, Energia- ja infrastruktuurijohtaja, Metsäteollisuus ry. 1. Metsäteollisuus on energiavaltaista, ja esimerkiksi massa- ja paperiteollisuuden tuotantokustannuksista energian osuus on keskimäärin kymmenen prosenttia. Näin ollen energia on alalle merkittävä kilpailukykytekijä. Energian tulee olla hinnaltaan kohtuullista ja mahdollisimman hyvin ennustettavissa. Erittäin keskeisessä asemassa on myös energian saannin varmuus. 2. Energiaveroleikkuriin työmarkkinoiden raamiratkaisun yhteydessä päätetty ja vuoden 2012 alusta voimaan tullut muutos oli metsäteollisuuden osalta iso askel oikeaan suuntaan. Hallitusohjelmassa luvatulle EU:n minimitasolle ei muutoksella kuitenkaan metsäteollisuuden osalta päästy, ja tältä osin uusia hallitusohjelman toteuttavia päätöksiä on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Hallitusohjelmassa on myös maininta windfall-verosta, joka rokottaisi päästötöntä sähköntuotantoa. Metsäteollisuus toimii globaaleilla markkinoilla, ja metsäteollisuustuotteille ei synny minkäänlaista windfall -voittoa. Siksi tällaista rangaistusveroa ei tule ottaa käyttöön. Lisäksi turveveroa tulee alentaa ja muutenkin on varmistettava, että energiapolitiikalla kuten uusiutuvien energialähteiden tuilla ei vääristetä puumarkkinoita. Turveveroa tulee alentaa ja muutenkin on varmistettava, että energiapolitiikalla kuten uusiutuvien energialähteiden tuilla ei vääristetä puumarkkinoita. 3. Yksi melko nopeasti käyttöön otettava keino sähkömarkkinoiden toiminnan kehittämiseksi olisi kysyntäjouston käyttömahdollisuuden laajentaminen pieniin ja keskisuuriin sähkön käyttäjiin. Nykyisin mahdollisuutta voi hyödyntää lähinnä paljon sähköä käyttävä teollisuus. Kysyntäjoustolla voitaisiin osaltaan tasata sähkömarkkinoiden hintavaihteluita. Sähkön varastointitekniikoiden kehittäminen ja käyttöönotto 13

14 auttaisi myös tasaamaan hintoja, mutta niiden kehittämisen tiellä on vielä monia haasteita. 4. Parhainkaan sähkömarkkina ei voi toimia hyvin ilman riittävää tuotantokapasiteettia. Tällöin pahimmillaan ajauduttaisiin sähkön säännöstelyyn tai peräti toimitushäiriöihin. Keskeisenä uhkana on tilanne, jossa sähkön siirtoverkkoon ei investoida eikä siirron pullonkauloja avata, joka johtaisi sähköverkon jakautumiseen entistäkin pienemmiksi hinta-alueiksi. Hyvin toimivilla sähkömarkkinoilla tuotantokapasiteettiä on riittävästi, sähkö virtaa ilman merkittäviä rajoituksia, hinta on kohtuullinen ja sääntely ei ole kohtuutonta. 5. Lisää sähkön tuotantokapasiteettia tarvitaan sekä korvaamaan poistuvaa kapasiteettia ja sähkön tuontia että kattamaan lisääntyvää kysyntää. Avoimilla sähkömarkkinoilla lisäkapasiteetin rakentavat luonnollisesti sähkön tuottajat. Uusiutuvilla energialähteillä on oma roolinsa monipuolisessa energiapaletissamme. EU:ssa maallemme sovittujen uusiutuvan energian velvoitteiden täyttyminen ilman tukitoimia vaikuttaa haasteelliselta. Tukitoimilla ei saa vääristää kilpailua puumarkkinoilla. 6. EU:ssa päästökauppa on nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa keskeinen keino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Järjestelmä sinänsä ohjaa haluttuun suuntaan. Päästökaupan pitäisi antaa vaikuttaa itsenäisesti, ja sille päällekkäisiä ohjauskeinoja kuten energiaverotusta pitää vähentää ja mieluiten poistaa kokonaan. Myös korkeat uusiutuvaan energiaan liittyvät tuet heikentävät päästökaupan ohjausvaikutusta. Jatkossakin on pidettävä huolta siitä, että maailmanlaajuisessa kilpailussa kamppailevalle teollisuudelle myönnetään riittävä määrä ilmaisia päästöoikeuksia. 7. Ulkomaankaupan piristyminen on kauppatasevajeen korjaamisessa keskeisessä asemassa. Erityisesti energiavaltaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja tätä kautta viennin lisäämiseksi kohtuuhintaisen energian saatavuus on varmistettava. Poliittisilla päätöksillä ei pidä aiheuttaa energia-alallekaan lisää kustannuksia. Lisäksi kauppatasevajetta voidaan lieventää rakentamalla lisää omaa sähkön tuotantokapasiteettia tuontia korvaamaan. Martti Kätkä, Ryhmäpäällikkö, Teknologiateollisuus ry. 1. Kohtuuhintaisen energian saatavuus on erittäin tärkeää suomalaisille teknologiateollisuuden yrityksille. Erityisesti metallinjalostuksessa energian osuus tuotantokustannuksista on suuri. Sähkön osuus ferrokromin tuotantokustannuksista on kolmannes ja sinkin valmistuksessa peräti 40 prosenttia. 2. Teknologiateollisuus odottaa yrityksille suotuisaa toimintaympäristöä, mikä tarkoittaa investointeja sähkön tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Teollisuuden energiaverotus on säilytettävä kohtuullisena. Energiaveroleikkuri oli oikea ja välttämätön ratkaisu energiaintensiivisen vientiteollisuuden toimintaedellytysten kannalta. Valitettavasti pienet ja keskisuuret yritykset eivät pääse leikkurin piiriin euron kynnysrajan takia. Tämä kynnys pitäisi poistaa. Sähkömarkkinoita pitäisi kehittää siten, että päästöoikeuskustannukset kerättäisiin suoraan sähkön käyttäjiltä. 3. Päästökauppa nostaa kohtuuttomasti pohjoismaista sähkön markkinahintaa. Ensiksi: sähkömarkkinoita pitäisi kehittää siten, että päästöoikeuskustannukset kerättäisiin suoraan sähkön käyttäjiltä. Päästökauppavelvolliset sähkön tuottajat saisivat Energiamarkkinavirastolta päästöoikeuskompensaation tuottamaansa sähköä vastaavasti. Näin vältettäisiin päästöoikeuskustannusten moninkertainen laskuttaminen sähkön käyttäjiltä. Toiseksi: Pohjoismaissa on kiirehdittävä sähkönsiirtoverkkojen prioriteettihankkeiden rakentamista valmiiksi, jotta pullonkaulat Ruotsin ja Norjan väliltä saadaan poistettua. 4. Pahin uhka on uuden päästökauppadirektiivin myötä vähenevät päästöoikeudet ja niiden hinnan kohoamisen vaikutukset sähkön markkinahintaan. Ellei sähkömarkkinoiden toimintaa muuteta, sähkön hinta voi nousta niin korkeaksi, että energiaintensiivinen teollisuus joutuu lopettamaan toimintansa Suomessa. Paras mahdollisuus liittyy uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseen. Suomeen on valmistumassa yksi uusi ydinvoimalaitosyksikkö ja kahdelle yksikölle on myönnetty periaatepäätös. Kun vielä otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketin myötä rakennettavat voimalaitokset, näyttää siltä, että sähkön tarjonta Suomessa kasvaa riittävästi eikä nettotuontia välttämättä tarvita. 5. Suomeen tarvitaan sähköntuotannon lisäkapasiteettia korvaamaan poistuvia fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia sekä kiinteää sähkön tuontia. Tavoitteena pitää olla, että Suomessa tarvittava sähkö pystytään tuottamaan omilla voimalaitoksilla. Uusiutuvien energialähteiden rooli on merkittävä ja Teknologiateollisuus näkee tärkeäksi, että uusiutuvien energialähteiden velvoitepaketin tavoitteet saavutetaan. Uusiutuvien energialähteiden syöttötariffit ja polttoaineiden verot pitäisi nyt säilyttää muuttumattomina vuoteen 2020 asti. Näin luotaisiin edellytykset pitkäjänteisille investoinneille. 6. Päästökauppajärjestelmässä ei sinänsä ole vikaa. Vika on siinä, että päästöoikeuksien kustannukset kiertyvät sähkön markkinahinnassa moninkertaisina sähkön käyttäjien maksettavaksi. EU:ssa pitäisi lopettaa puheet päästöoikeuksien laittamisesta sivuun ja keskittyä siihen, että vuodelle 2020 asetetut kunnianhimoiset energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet saavutetaan. 7. Paras lääke on investoida uuteen tuotantokapasiteettiin ja kotimaisiin energialähteisiin. Näin saadaan vähennettyä sähkön tuontia ja korvattua fossiilisia tuontipolttoaineita metsähakkeella ja turpeella. 14

15 Muutokset sähkön tuonnissa Suomeen Antti Kouvo puh Suomen sähkönkulutus on valtaosan ajasta korkeampaa kuin oma sähköntuotanto. Hyvässä vesitilanteessa, joka nyt vallitsee, ensimmäisenä laskee lauhdetuotannon määrä. Suomi on siis hyvin riippuvainen tuonnista. Edes Olkiluoto 3:n valmistuminen ei riitä lähimainkaan poistamaan Suomen tuontiriippuvuutta. Seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu nykyisessä tilanteessa siirtoyhteyksiä Suomeen sekä niiden vaikutusta Suomen hintaan. Venäjän tuonti laskussa Kun vielä viime vuoden syksyyn asti tuonti Venäjältä oli vuosihuoltoja lukuun ottamatta melko tasaista noin 1400 MW:n, on tuontiprofiili muuttunut syksystä alkaen huomattavasti. Kuvassa 1 on esitetty Venäjän tuonti tuntitasolla viikolta 11, joka on ollut tyypillinen syksystä alkaen. Kuten kuvasta nähdään, tuontivolyymi on laskenut arkipäivisin matalaksi yötuntien ja viikonlopun tuonnin ollessa edelleen totutulla tasolla. Syy matalalle tuonnille on Venäjällä käytössä oleva kapasiteettimarkkina, joka kohdistuu juuri arkipäivien päivätunneille. Vaikka siis Venäjällä sähkön spot-hinta on ollut pohjoismaista hintatasoa edullisempi (n RUB/MWh eli karkeasti 25 /MWh), nostaa kapasiteettimarkkina päivätunneille hankintakustannusta. Lisäksi aivan viime aikoina on ollut nähtävissä, että Venäjän tuonti on ollut myös öisin ja viikonloppuisin matalaa, mutta tämä on johtunut todennäköisesti erittäin matalasta spot-hintatasosta. Kuva 1: Tuonti Venäjältä viikolla 11, lähde Nasdaq OMX Commodities Mon Tue Wed Thu Fri Sat Sun Nettovientiä Viroon Viron ja Suomen välillä on merikaapeli, jonka kapasiteetti on talviaikaan 350 MW, muuna ajankohtana hieman enemmän. Yhteys on kaksisuuntainen, jolloin sähköä voidaan joko tuoda Suomeen tai viedä Suomesta suunnan määräytyessä täysin markkinaehtoisesti eli hinnan perusteella. Viimeaikoina on Suomesta ollut pääosin nettovientiä ja hintataso on ollut suurimman osan ajasta sama. Voidaankin sanoa, että Viron hintataso, joka perustuu palavan kiven tuotantokustannukseen, on heijastunut voimakkaasti Suomeen asti. Vuoden 2014 aikana Suomen ja Viron välille on valmistumassa uusi 650 MW:n merikaapeli. Tämän jälkeen Suomen ja Viron hinnat linkittyvät lähes täysin samoiksi. Ruotsin siirtoyhteydessä ongelmia Ruotsin ja Suomen kantaverkot linkittyvät Pohjois-Suomessa 400 kv:n ja 220 kv:n ilmalinjoilla (yhteensä 1500 MW) ja näiden lisäksi Rauman korkeudella kahdella merikaapelilla, Fennoskan 1 (550 MW) ja Fennoskan 2 (800 MW). Fennoskan 2 tuli markkinoiden käyttöön viime vuoden lopulla, mutta helmikuussa kaapeli vaurioitui lähellä Ruotsin rannikkoa todennäköisesti ankkurin vioittamana. Tällä hetkellä on ilmoitettu, että vika saataisiin korjattua toukokuun alkuun Kuva 2: Suomen kulutus ja oma tuotanto lisättynä Ruotsin siirroilla viikolta Suomen kulutus Kulutus vähennettynä Venäjän ja Viron siirroilla eli tuotanto + muut siirrot mennessä. Suomen toteutuvan aluehinnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että aikataulu ei pitkittyisi, sillä tällä hetkellä siirtoa Ruotsista Suomeen on ollut täydellä kapasiteetilla lähes yhtäjaksoisesti koko päivän. Säätötarve kasvaa Suomessa Kuvassa 2 on esitetty tuntitasolla sähkön kulutus Suomessa viikolla 11. Samassa kuvassa on esitetty käyrä, jossa kulutuksesta on vähennetty Venäjän ja Viron siirrot. Tämä käyrä kertoo sen, paljonko Suomen kulutuksesta on pystyttävä kattamaan joko omalla tuotannolla tai tuonnilla muista maista, käytännössä Ruotsista. Kuvasta nähdään, että Venäjän ja Viron siirrot ovat kasvattaneet päivän sisäistä vaihtelua huomattavasti. Suomen sähköntuotannolta vaaditaan siis jo nykyisin entistä suurempaa säädeltävyyttä. Tämä säätö on tehty pääosin sekä vesivoima- että hiililauhdetuotannolla. Jatkossa hiililauhdetuotantoa ollaan vähentämässä korvaten sitä uusiutuvilla energiamuodoilla. Kasvava tuulivoimatuotanto lisää säätökapasiteetin tarvetta kuten myös hiililauhteen alasajo. Jäljelle jää joko oma vesivoimatuotanto tai säätö eli vesivoimatuotanto muissa Pohjoismaissa. Mutta voidaanko jatkossa jättäytyä ainoastaan muiden maiden säädön varaan? Suomessakin on toki sekä toteutettu että ollaan toteuttamassa merkittäviä tehonkorotuksia nykyisissä vesivoimaloissa, mikä on erinomainen asia. Ikävä totuus on kuitenkin, että tämä ei vielä riitä. Nähtäväksi jää, halutaanko lukittautua vanhoihin päätöksiin vai löytyykö rohkeutta ja järkeä nostaa asia uudestaan esiin. Osittain kääntämätön kortti päivittäisen säädön osalta on kulutus. Suuremmille sähkönkäyttäjille tämä tarkoittaa, että fyysinen sähkösopimus kannattaa olla mahdollisimman lähellä pörssiä eli Nord Pool Spottia hyödyntäen heidän mahdollistamansa joustavat hintarajalliset tarjoukset perinteisen ostamme kaiken -hinnasta viis sijaan. Kotitalouskäyttäjien osallistuminen sähkön hintajoustoon vaatii edelleen, että käyttäjille tarjotaan voimakkaammin tuntihintapohjaista sopimusrakennetta, jotta asennetuista tuntimittauslaitteista saadaan todellinen hyöty esiin. 15

16 Referaatti: Mikko Askolin puh Euroopan sähkömarkkinoiden kehitysnäkymät Matti Supponen, Sähkömarkkinan ajankohtaisbrunssi , Helsinki Euroopan Unionin tavoitteena on sähkön sisämarkkinoiden toteuttaminen Euroopassa vuoteen 2014 mennessä, jolloin sähkön pitäisi virrata vapaasti EU:n jäsenmaiden välillä yhteisillä energiamarkkinoilla. Maakaasulle on asetettu samat tavoitteet. Supponen uskoo vahvasti tavoitteen saavuttamiseen aikataulussa. Pääkohtina EU:n tavoitemallissa on, että spot-kauppa ohjaa rajasiirtoja, rajakapasiteetti lasketaan flow-based -menetelmällä ja Euroopan laajuinen pitkän aikavälin kauppa toteutetaan finanssikauppana. Flow-based -menetelmällä tarkoitetaan, että energiavirtoja ei tarkastella pelkästään hinta-alueiden välisinä, vaan suurempina kokonaisuuksina. Tällöin voidaan ottaa paremmin huomioon ns. silmukkavirrat, joita kantaverkoissa väkisinkin muodostuu. Varsinkin tuulivoimasta peräisin olevat silmukkavirrat ovat muodostuneet ongelmaksi Keski-Euroopassa. Pohjoismaissa silmukkavirroista ei ole vielä tullut suurempaa ongelmaa, mutta näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa, kun siirtoyhteydet kasvavat mm. Baltian suuntaan. Euroopan kantaverkkoyhtiöillä erisuuntaisia intressejä Supponen on väitöskirjassaan (Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011) tutkinut kantaverkkoyhtiöiden insentiiviä rakentaa rajajohtoja alueiden välillä. Supponen jakaa kantaverkkoyhtiöt riippumattomiin, melko riippumattomiin (omistaa myös tuotantoa) ja vertikaalisesti KANTAVERKKOYHTIÖIDEN INSENTIIVI RAKENTAA RAJAJOHTOJA (2008) Kantaverkkoyhtiöiden insentiivi rakentaa rajajohtoja (2008) Positiivinen insentiivi Neutraali insentiivi Negatiivinen insentiivi Riippumaton kantaverkkoyhtiö Melko riippumaton kantaverkkoyhtiö Vertikaalisesti integroitunut kantaverkkoyhtiö Kuva 1. Kantaverkkoyhtiöiden insentiivi rakentaa rajajohtoja (2008), Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011 integroituneisiin. Riippumattomat kantaverkkoyhtiöt ajavat kuluttajan asiaa ja pyrkivät alentamaan energianhintaa alueellaan, ja heillä on myös insentiivi lisätä rajajohtoja suuntaan, joka laskisi hintaa. Melko riippumattomien kantaverkkoyhtiöiden omistajat omistavat myös tuotantoresursseja, jonka vuoksi heidän insentiivinsä on melko neutraali rajajohtojen rakentamisen suhteen. Vertikaalisesti integroituneilla kantaverkkoyhtiöillä on sen sijaan negatiivinen insentiivi lisätä rajajohtoja alhaisen hinnan alueiden suuntaan oman etunsa (korkea markkinahinta) vuoksi. 16

17 Energiaa pohjoisesta etelään Energiavirrat liikkuvat luontaisesti pohjoisesta etelään, eli halvemmalta ylijäämäalueelta alijäämäalueille. Supposen mukaan olemassa olevien suunnitelmien mukaiset alueiden väliset siirtokapasiteetin investoinnit ovat riittämättömiä verrattuna laskennalliseen optimiin (Supponen, 2008). Esimerkiksi Pohjois-Euroopasta Keski-Euroopan suuntaan olevat suunnitelmat ovat noin 2250 MW (2008), kun optimaalinen lisäys olisi noin 7200 MW Supposen mukaan. Supposen laskelma optimikapasiteetista on tehty olettaen, että pohjoisen Euroopan ja Keski-Euroopan optimi hintaero olisi noin 5 /MWh. Rajasiirtokapasiteetin lisäys optimitasolle nostaisi Supposen mukaan Pohjois-Euroopan hintaa noin +12 /MWh, kun nykyisten voimassa olevien suunnitelmien vaikutus olisi luokkaa +5 /MWh. Supponen esittää, että kaupankäynti Euroopassa voisi perustua viiteen hintaindeksiin, joskin hinta-alueita näiden indeksialueiden sisällä tarvittaisiin useita. Näin ollen pohjoismainen malli laajenisi myös muualle Eurooppaan. Usko markkinoiden toimivuuteen vaihtelee Euroopassa esiintyy edelleen runsaasti markkinasääntelyä johtuen siitä, että usko markkinoihin ei ole vahvaa koko alueella. Sääntelyä esiintyy mm. investointitukien, kapasiteettimaksujen ja hintasäännöstelyn muodossa. Supposen oma toive on, että mentäisiin enemmän markkinaehtoisen yhteismarkkinan suuntaan. Tulevaisuuden sähkönhinta Pohjoismaissa riippuu alueen tuotanto- ja rajasiirtokapasiteetti-investoinneista, sekä siirtokapasiteetin kehityksestä maiden sisällä. Keski-Euroopassa siirtoverkkoinvestoinnit muodostavat erittäin suuren haasteen, sillä kantaverkkoyhtiöiden intressit nykyisellään eriävät toisistaan merkittävästi. Supponen uskoo kuitenkin, että yhteiset Euroopan laajuiset tukkumarkkinat ovat saavutettavissa jopa aikataulussaan vuoteen 2014 mennessä, mikä edellyttää kuitenkin suuria ponnisteluja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Northern Electricity Price Index NEPI Wind Electricity Price Index WEPI Central Electricity Price Index EPI Kuva 2. Supposen hintaindeksit, Influence of National and Company Interest on European Electricity Transmission Investments, Matti Supponen, Aalto University publication series, Doctoral Dissertations 77/2011 Markkina Päästökauppa Vihreiden sertifikaattien kauppa Piikkihinnat sallittu MATTI SUPPONEN Iberian Electricity Price Index IEPI Southern Electricity Price Index SEPI Matti Supponen on toiminut virkamiehenä Euroopan komission energian ja liikenteen pääosastolla vuodesta Nykyisin hän työskentelee sähkö- ja kaasuyksikössä Brysselissä erilaisien sähkön sisämarkkinoihin liittyvien asioiden parissa, erityisesti siirto- ja markkinarakenteisiin liittyvissä asioissa. Ennen siirtymistään Euroopan komissioon Matti Supponen on työskennellyt TEKESissä, Suomen kauppa-ja teollisuusministeriön alaisessa valtion virastossa, Suomen suurlähetystössä Brysselissä tieteellisenä neuvonantajana ja suomalaisissa yrityksissä EKONO ja Strömberg. Matti Supponen on väitellyt Aalto-yliopistossa otsikolla Influence of National and Company Interests on European Electricity Transmission Investments MATIN Matin HINTAINDEKSIT hinta-indeksit Sääntely Kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet Investointituet Kapasiteettimaksut Hintasäännöstely Kuva 3. Markkina vastaan sääntely, Matti Supponen, esityksestä Sähkömarkkinabrunssilla 17

18 Energiakolmio kumppanina energiatehokkuussopimuksissa Terhi Harjulehto puh Vuosiraportointi on yksi keskeisistä sopimusvelvoitteista Energiatehokkuussopimukseen liittyessään yhteisö/ organisaatio asettaa vuodelle 2016 määrällisen, energiayksiköissä (MWh) ilmoitetun energiansäästötavoitteen. Tavoite pyritään saavuttamaan aktiivisilla energiansäästötoimenpiteillä, joiden tulee olla voimassa vuonna Elinkeinoelämän, kiinteistöalan, öljyalan sekä kunta-alan sopimuksiin liittyneet yritykset tai yhteisöt raportoivat vuosittain energiankäytöstään ja siihen liittyvistä tehostamistoimista Motivan ylläpitämään internetpohjaiseen seurantajärjestelmään. Energia-ala raportoi toimenpiteet helmikuun ja energiankulutukset huhtikuun loppuun mennessä. Kunta-alan raportointi tapahtuu huhtikuun loppuun mennessä, ja muiden tahojen Motiva-vuosiraportoinnin takaraja on helmikuun lopussa. Liikenteen ja maatalouden alueella olevilla sopimuksilla on oma seurantansa; liikenne raportoi huhtikuussa ja maatilat kysyttäessä. Säästötavoitteen saavuttamista seurataan vain raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksen perusteella. Pelkkä energiansäästötoimien nimeäminen ei siis riitä, toimien energiansäästövaikutus (MWh/a) on myös raportoitava. Energiakolmion palvelut ja energiatehokkuussopimusvelvoitteet Energiakolmion energiatehokkuus-palvelut koostuvat EnerKey-raportoinnista sekä erilaisista asiantuntijapalveluista. Tehokas ja monipuolinen kulutusseurantajärjestelmä mahdollistaa tarvittavan raportoinnin ja on edellytyksenä energiatehokkuustoiminnan kehittämiselle. Energiankulutus- ja kiinteistötietojen siirtäminen onnistuu EnerKeystä suoraan Motivan seurantajärjestelmään. Kaikki muut tiedot, kuten energiansäästötoimenpiteet, tulee raportoida Motivan käyttöliittymän kautta. EnerKey-raportointiportaalin kommenttityökalun avulla kiinteistöille tehdyt energiansäästötoimenpiteet voidaan dokumentoida sitä mukaa kuin toimia tehdään, päiväkirjatyyliin. Energiakolmio kokoaa yhteenvedon säästötoimista vuosiraportointia varten, ja toimenpiteillä aikaansaatu energiansäästö raportoidaan eteenpäin Motivalle. Energiakolmion energiatehokkuussopimuksiin liittyviä asiantuntijapalveluja ovat konsultaatio sopimukseen liittymisen yhteydessä, energiatehokkuuden toimintasuunnitelmahankkeiden koordinointi sekä sopimustahon avustaminen vuosiraportoinnissa. Energiatehokkuuden ja -kustannusten hallinta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, joka edellyttää tehokkaita työkaluja ja asiantuntemusta. Energiakolmio tarjoaa tarvittavan osaamisen, tuen ja työkalut. Case Kokkolan kaupunki Energiakolmion ja Kokkolan kaupungin yhteistyö alkoi syksyllä 2010, kun Energiakolmio avusti kaupunkia energiatehokkuussopimuksen liittymisasiakirjan laadinnassa. Yhteistyö jatkui energiatehokkuuden toimintasuunnitelmalla, joka Kokkolassa laadittiin Energiakolmion koordinoimana. Keväällä 2012 käynnistyi yhteistyö energian kulutusseurannan ja energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnin parissa, lisäksi joukolle kaupungin julkisia palveluja tarjoavia kiinteistöjä laadittiin lakimuutoksen (119/2011) edellyttämät energiatodistukset. Energiatehokkuussopimustoiminnassa tarvittiin ulkopuolista apua, sillä omat henkilöstöresurssit eivät yksinkertaisesti riittäneet, kertovat Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Olli Karikko ja kiinteistöjen isännöitsijä Jouko Kätevä. Yhteistyöstä käytiin keskusteluja muidenkin tahojen kanssa, mutta Energiakolmion tarjoama palvelu oli kattavin ja selkein, Karikko ja Kätevä toteavat. Yleistä energiatehokkuussopimusjärjestelmästä Energiapalveludirektiivi edellyttää, että energiankäyttöä tehostetaan 9 % vuoden 2016 loppuun mennessä, kun vertailutasona käytetään vuoden 2005 kulutusta. Suomen kansallisena tavoitteena on tehostaa energian käyttöä vuositasolla 17,8 TWh. Energiapalveludirektiivin velvoitteita tavoitellaan Suomessa vapaaehtoisuuteen perustuvalla energiatehokkuussopimusjärjestelmällä. Energiatehokkuussopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 asti ja ne kattavat seuraavat toiminta-alueet: - elinkeinoelämä (teollisuus, energia-ala, palveluala) - kiinteistöala - kunta-ala - öljyala - tavara- ja joukkoliikenne - maatalous Energiatehokkuussopimuksen 9 %:n energiansäästöä tavoitellaan organisaation omia toimintoja tehostamalla; käymällä läpi organisaation toiminnat energiatehokkuuden näkökulmasta tunnistetaan mahdolliset säästö- ja tehostuskohteet. Tärkeitä tarkasteltavia osaalueita ovat esimerkiksi hankinnat ja kiinteistöt. 18

19 Kaikki mitä luvataan, myös pidetään Heikki Koikkalainen puh Tutkimme Asiakkaidemme tyytyväisyyttä ja odotuksia sekä Sähkösalkun että Energiatehokkuuden ja Laskulogistiikan palvelujen osalta viime marras-joulukuun aikana. Selvitys oli jatkoa jo vuodesta 1999 alkaneelle säännölliselle seurannallemme. Kyselyt toteutettiin pääosin sähköisinä, vastauksia saimme yhteensä 181 kyseisiä palveluitamme käyttäviltä asiakkailtamme, vastausprosentiksi tuli 48 %. Tuloksena saimme molemmissa tutkimuksissa lujan luottamuksen toiminnallemme ja yhteistyön edelleen kehittämiselle. Selvityksissä vastanneista peräti 95 % suosittelisi palveluitamme kollegoilleen tai muille toimialan edustajille. Yhteistyökumppanina Energiakolmio koetaan hyvämaineiseksi ja luotettavaksi toimijaksi kaikki mitä luvataan, myös pidetään todetaan vastauksissa. Myös puolueettomuutemme koetaan edelleen korkeaksi. Toiminnallisen laadun osalta ammattitaitomme ja palvelualttiutemme saavat yleisesti kiitettävää arviointia, sen sijaan yhteydenpitomme aktiivisuus kaipaa vielä osin lisäystä. EC-palveluidemme osa-alueista kiitettävimmät arviot saavat AlaMi- ja Ostolaskupalvelumme. EnerKey -raportoinnin hyödyllisyys on myös kovaa luokkaa (keskiarvo 9.1). EnerKey on täydellinen tehtävässään arvio kuvaa hyvin sen onnistumista asiakastarpeen täyttämisessä. Sen sijaan mittaustietojen luotettavuus (ka. 8.2) on kärsinyt mittaustekniikan muutoksista. Sähkösalkun hallintapalvelu sai kokonaistyytyväisyyden arvosanaksi 8.6. Palvelualttiutemme ja ammattitaitomme arvioitiin kiitettäviksi. Myös yhteistyön tuloksellisuus ja näkemys markkinoista olivat nousseet nyt hyvälle tasolle. Yhteistyön tärkeimmiksi tekijöiksi vastaajat kokevat Salkkupalvelussa asiantuntemuksen, näkemyksen markkinoista ja yhteistyön tuloksellisuuden. EC-palveluiden Tyytyväisyys EC-palveluiden osa-alueisiin HelpDesk-palvelu Ostolaskupalvelu AlaMi-palvelu Energiatodistuspalvelu Hälytyspalvelu EnerKey-raportointi EnerControl-palvelu Energiakolmion toiminta Tyytyväisyys salkunhallintapalveluun Kokonaistyytyväisyys palveluun Asiakkaan tarpeiden huomioiminen Viestinnän ymmärrettävyys Yhteistyön tuloksellisuus Palvelun hinta-laatusuhde Päätöksenteon ohjaus Reagointinopeus Näkemys markkinoista Palvelualttius Ammattitaito, asiantuntemus Toiminnan puolueettomuus Toiminnan luotettavuus Maine palvelun tarjoana 4 5 osalta korostuu tuloksellisuuden ja ammattitaidon ohella asiakastarpeiden huomioiminen. Saatu arvokas palaute ohjaa kehittä mistyötämme ja uskomme sen pohjalta pystyvämme vastaamaan Asiakkaidemme odotuksiin jatkossa entistäkin paremmin. 19

20 NIMITYSUUTISIA Insinööri Mika Kolari on aloittanut ohjelmistosuunnittelijana Energiakolmion ICT-tiimissä. Mika on valmistunut tietotekniikan insinööriksi Savonia-ammattikorkeakoulusta, ja hän on aiemmin työskennellyt mm. Sanoma Data Oy:llä. Tradenomi Kaisa Rusanen on aloittanut salkkupalvelun back-office-tehtävissä määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena. Kaisa on opiskellut Vaasan ammattikorkeakoulussa, ja työskennellyt aiemmin mm. Jyväskylän Vuokra-asunnoilla palvelusihteerinä. Tradenomi Eero Tuuliainen on aloittanut salkkupalvelun back-office-tehtävissä määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena. Eero on valmistunut Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Aikaisemmin Eero työskenteli Go Excellentin palveluksessa. Tradenomi Petra Vuorinen on aloittanut määräaikaisessa työsuhteessa äitiysloman sijaisena palveluvastaavana Enerkey Data Management -tiimissä. Petran on valmistunut Vaasan ammattikorkeakoulusta, ja hänen aiemmat työtehtävänsä ovat olleet PwC:n palveluksessa sekä erilaisissa vientialan yrityksissä. FT, DI Minja Hänninen työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa energiatehokkuus- ja Enerkey Data Management -tiimeissä. Minja on aiemmin työskennellyt tutkijana Jyväskylän yliopistossa. SÄHKÖMARKKINAT-SEMINAARI Sähkömarkkinat 2011 Energiapolitiikka haasteet ja vaikutukset Finlandia-talolla pidetyn Sähkömarkkinat seminaarin teemana oli Energiapolitiikka - sen haasteet ja vaikutukset. Ajankohtainen aihe kokosi edustavan osanottajajoukon, läsnä oli 170 osallistujaa, lämpimät kiitokset vielä kaikille mukana olleille. Vuotuinen tapahtumamme vastasi hyvin vaativan kuulijajoukon odotuksiin, jokainen palautteen antanut vastasi kyllä ko. kysymykseen. Tilaisuus kokonaisuudessaan saikin arvosanan 4,54 (asteikolla 5 erittäin hyvä 1 erittäin huono). Onnistumisen keskeinen tekijä oli Erinomaiset luennoijat tähän ajanhetkeen!, jotka toivat erilaisia näkökulmia vanhoilliselle alalle ja laaja-alaisesti, osin jopa provosoivasti. Haastavasta aikataulusta selvittiin nopeasti asioihin tarttuvan puheenjohtajan Peter Nymanin vetämänä. Hienoa, että oli varaa palkata ammattilainen Nyman tehtävään ja odotukset tehtävän suhteen vaan kasvavat: ensi vuonna kun juontaja valmistautuu ja tuntee aihepiirin paremmin, on mahdollisuus täyteen vitoseen. Tähän annamme Nymanille nyt mahdollisuuden jälleen Finlandia-talolla. Päivän lopuksi pidetty paneeli koettiin mielenkiintoiseksi ja kokoonpanoltaan oivaksi, paneeli oli piste iin päälle. Palautteissa kehotettiin Jatkakaa samaan malliin ja tätä velvoitetta vastaamaan olemmekin jo käynnistäneet syksyn 2012 tapahtuman valmistelut Tervetuloa. Sähkömarkkinat 2012 Tapaamisiin jälleen Finlandia-talolla Päivän puheenjohtajana Peter Nyman Merkitsethän tapahtumapäivän kalenteriisi!

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot