HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 2015 HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA HYVINVOINTIA LIIKKEELLÄ! HANKKEEN LOPPURAPORTTI HEIDI FREUNDLICH LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU OY SOSIAALI- JA TERVEYSALA

2 SISÄLLYS Johdanto... 3 Tunnista tarve... 5 Uutta potkua yhteistyöstä... 5 Yhteistyöllä näkyvyyttä... 5 Toimenpiteet... 5 Hallitse tieto ja trendit... 7 Varmista asiakaslähtöisyys... 8 Toimenpiteet... 8 Muodosta yhteisö Hyvinvointialan kehittämisalustan rakentaminen Tavoitteena ekosysteemit Toimenpiteet Suunnittele yhteinen tekeminen Toimenpide Kehitä kokeilemalla Toimenpiteet Laadi toteutussuunnitelma Toimenpiteet Lähteet

3 JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnallisen kasvustrategian 2040 visiona on olla hyvinvointi- ja ympäristöosaamisen maailmanluokan kumppani. Menestystekijöinä ovat mm. sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointiliiketoiminnan kasvu, joissa korostuvat terveen ja aktiivisen ikääntymisen palvelukokonaisuudet, hyvinvointi- ja terveysmatkailu sekä hyvinvointiteknologian ratkaisut. Kasvuedellytysten kehittäminen edellyttää monitoimijaverkostojen muodostamista alueellisten vahvuuksien ympärille sekä yhteistyön mahdollistamista ja vahvistamista. Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisen keskiössä tulisi seuraavina vuosina olla terveysliikunnan ja Euroopan puhtaimman lähiruoan sekä luontomatkailun yhdistäminen matkailuvalteiksi sekä alueen liikunnan ja urheilun keskusten kehittäminen yhdessä terveysliikunnan osaajien kanssa. Lisäksi kehittämisessä tulisi panostaa ennaltaehkäisevien- ja terveyspalveluiden tuotteistamiseen sekä niihin liittyvän osaamisen hyödyntämiseen vientituotteina. 3 Lahden ammattikorkeakoulun visio on Oivaltava, tutkiva ja kehittävä LAMK 2020 alueen kasvun aloitteellinen edistäjä ja kansainvälinen tulevaisuuden osaamisen uudistaja. Toiminta-ajatuksen mukaan LAMK on alueen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut ammattikorkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. LAMK vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. LAMK on myös rohkea, joustava ja innostava kumppani. Monialaisen painoalatyöskentelyn keskiössä ovat muotoilu, älykäs teollisuus, hyvinvointi ja uudistava kasvu sekä elinvoimainen ympäristö, jotka palvelevat alueellisia ja kansallisia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeita sekä kytkeytyy kansainvälisiin kumppanuuksiin ja verkostoihin. Hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun painoalan keskeisiä tekijöitä ovat osallisuus, terveys, osaaminen ja työllisyys. Alueellisen kasvun edistäminen, yrittäjyyden vauhdittaminen ja työorganisaatioiden uudistuminen perustuvat hyvinvoivien ihmisten oppimiseen. Hyvinvointipalveluiden uudistaminen perustuu käyttäjälähtöisyyteen, osaamisten yhdistämiseen ja ohjauksellisuuteen, joita tuetaan johtamisella, hyvinvointiteknologian soveltamisella ja palvelumuotoilulla. Kuva: Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

4 Lahden ammattikorkeakoulun uuden aluekehitysohjelman mukaan LAMK on sitoutunut kehittämään aluetta vetovoimaiseksi ja houkuttelevaksi alueellisten vahvuuksien pohjalta. Toiminnassa korostuvat käytäntölähtöisten ideoiden tuottaminen ja hyödyntäminen, yrittäjyyden edistäminen sekä opintojen yhdistäminen työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hyvinvointia parantavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. LAMK uskoo, että alueen elinkeinoelämän sekä julkisen- ja kolmannen sektorin organisaatioiden, verkostojen sekä työvoiman menestyminen ja hyvinvointi perustuvat tulevaisuudessa: kansainvälistymiseen, verkostoitumiseen, uuden tiedon hyödyntämiseen, ainutlaatuiseen osaamiseen ja innovatiiviseen kehittämiseen. Tämän toteuttamiseksi LAMK haluaa toimia alueella asiakkaiden eduksi suuntaviivojen luojana, tulevaisuustiedon hyödyntäjänä, kansainvälisenä toimijana, välittäjäorganisaationa, yhteistoiminnan edistäjänä ja osaamisen uudistajana. 4 Kuva: LAMK alueen kehittäjänä Lahden ammattikorkeakoulun Hyvinvointia liikkeellä! hankkeen tavoitteena on ollut kehittää toimintamalleja julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden verkostomaiseen yhteistyöhön sekä parantaa terveysliikunta- ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää public-private-toimintamallia, jossa alan pk-yritykset ovat aktiivisia julkisen sektorin kehittäjäkumppaneita. Projektin myötä Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n koordinoimassa LIIKETTÄ!- hankkeessa toteutettu liikunta-apteekki.fi-verkkopalvelu on siirretty LAMKiin vahvistamaan alueen hyvinvointialan konseptien kehittämistä. Projektin loppuraporttina toimii verkostotyön ja työpajatoiminnan pohjalta laadittu toimintaympäristösuunnitelma Lahden seudun hyvinvointialan kehittämiseen, jossa LAMKilla on vahva ja aktiivinen koordinaatio. Toimintaympäristösuunnitelma toimii työkirjana alueen hyvinvointitoimialan kehittämiselle. Projektin kohderyhmänä ovat olleet hyvinvointialan pk-yritykset, kolmannen sektorin palveluntarjoajat sekä julkisen sektorin toimijat. Toimintaan ovat osallistuneet LAMKin opiskelijoita ja asiantuntijoita sekä alueen koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajia. Toimintaan on osallistunut suoraan 15 yritystä ja 15 muuta organisaatiota. Viestinnän ja verkostoitumisen kautta on hankkeen toimintapiirissä ollut lukuisia muita toimijoita. Hyvinvointia liikkeellä! hanketta toteutti Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala ajalla Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto.

5 TUNNISTA TARVE UUTTA POTKUA YHTEISTYÖSTÄ Hyvinvointitoimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveys-, kuntoutus- ja terveysliikunta-, terveys- ja hyvinvointimatkailu- sekä luonto- ja elämystoimialat sekä niihin liittyvät teknologia-, väline- ja varustetuotannon toimijat. Hyvinvointialan toimijoita on Päijät-Hämeessä yli 2500, ja ne työllistävät lähes 5000 henkilöä. Palveluntarjoajien pieni koko tarkoittaa, että arjessa keskitytään ydinliiketoimintaan. Kehittämistoiminnalle ja verkostoitumiselle jää vain vähän aikaa, vaikka ne koetaankin kasvun edellytyksiksi. 5 Yhdessä kehittäminen ja tekeminen antavat palveluntarjoajien mielestä uutta potkua liiketoiminnalle. Yhteistyön tuoma uusi potku näkyy uusina palveluina ja asiakkaina, kustannusten jakamisena, näkyvyytenä, sekä kehittämiskulttuurin syntymisenä. Palvelut monipuolistuvat ja muodostavat kokonaisuuksia, jotka ovat houkuttelevia ja vaikuttavia ja innostavat kohderyhmiä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Asiakkaiden kokeman hyödyn ja yhteistyön kautta muodostuneiden kumppanuuksien myötä toimijoiden oma kilpailukyky paranee. Yhteistyössä pienten yritysten on mahdollista kilpailla suurempien kanssa paketoimalla palveluita asiakastarpeita vastaaviksi yhdistämällä hyvinvointialan osakokonaisuuksia. Uutta potkua liiketoimintaan tuo myös yhteinen ajattelu. Uudistamista, innovaatiokyvykkyyttä ja huipulle nousemista voidaan tukea koulutuksilla, tiedonvaihdolla ja yhdessä kehittämällä. Yhdessä visiointi, tavoitteiden asettaminen, toimintasuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen ovat avaimia muutoksen ja kasvun yhteissuunnitteluun (co-design). Yhteistyössä voidaan oppia toisilta ja hyödyntää verkoston jäsenien erikoistaitoja. YHTEISTYÖLLÄ NÄKYVYYTTÄ Brändäys, tuotteistaminen ja markkinointi ovat kaikille palveluntarjoajille elintärkeitä liiketoiminnan kulmakiviä. Usein ne jäävät liian vähälle huomiolle arjen pyörteissä. Yhdistetty markkinointi on hyvä ensiaskel kohti syvempää yhteistyötä, sillä vaikuttavan markkinointiviestinnän ja näkyvyyden saavuttaminen ei ole helppoa. Yhteisen brändin rakentamisen kautta myös asiakkaalle tulee mielikuva laadukkaasta ja vaikuttavasta palvelusta. Samalla yhteinen brändi luo vakuuttavuutta, luotettavuutta ja houkuttelevuutta. Brändi ohjaa asiakkaan verkoston tarjoamien palvelukokonaisuuksien äärelle. TOIMENPITEET Yhteistyön mahdollistaminen on kehittämistoiminnan edellytys. Kohtaamiset kasvokkain, sosiaalisen median ryhmät ja sähköinen viestintä ovat verkostojen arkipäivää, mutta jopa niihin osallistuminen tai keskustelujen seuraaminen on haasteellista. Kohtaamismahdollisuuksia tulee olla useita ja niiden sisällön tulee tuoda lisäarvoa välittömästi ja tulevaisuudessa. Osallistumisen ja kehitystoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulee kehittää sähköisiä palveluita sekä mahdollisuuksia osallistua kohtaamisiin myös etäyhteyttä hyödyntäen ajasta ja paikasta riippumattomilla joukkoistamisen menetelmillä.

6 LAMKin verkkopalveluun perustetaan alueen hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun portaali, joka toimii alan TKI-toiminnan projekti-, tiedotus- ja julkaisutoiminnan alustana sekä tietopankkina. Teemoja portaalissa ovat mm. aktiivinen elämäntapa ja liikkuminen, luonto- ja hyvinvointimatkailu, hyvinvointiteknologia, asuminen ja hoiva sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. Aidon verkostomaisen yhteistyön muodostamiseksi portaalissa tulee olla mahdollisuus verkoston toimijoille tiedottaa tapahtumista, jakaa kokemuksia ja keskustella kehittämistyöstä. Pohdittavaa verkostolle: Mitä toivot yhteistyöltä? Millaiset tavoitteet yhdessä tekemiselle pitää olla? Millaisia pelisääntöjä tarvitaan? Kenet tai mitkä tahot tarvitsisit tai toivoisit mukaan yhteistyöhön? Pohdittavaa palveluntarjoajille: 6 Mitä palveluja tai tuotteita yrityksesi tai järjestösi voisi tarjota yhdessä muiden kanssa? Keneltä haluaisit oppia ja keiden kanssa jakaa oppimaasi? Mitä resursseja haluaisit jakaa muiden toimijoiden kanssa?

7 HALLITSE TIETO JA TRENDIT Sitran trendilista kokoaa tulevaisuuden kannalta keskeisiä globaaleja ilmiöitä eri painotuksin. Trendilista toimii työkaluna ja keskustelupohjana toimintaympäristön muutoksia tarkasteltaessa. Viime vuosilta trendilistat nostavat keskiöön ikääntymiseen, teknologiseen kehitykseen, eriarvoisuuteen ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyviä megatrendejä. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät ja muutokset yksilön, yhteisön sekä yhteiskunnan tasolla. Alle on kerätty muutamia hyvinvointialan kehittämiseen vaikuttavia trendejä ja vastatrendejä, joita on huomioitu raportin toimenpiteissä. (http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit) 7 Hyvinvointi korostuu päämääränä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Hyvinvointipalvelut yksilöityvät. Uusia, hyvinvointia lisääviä palveluita syntyy ihmisten keskittyessä enemmän itsensä parantamiseen ja toteuttamiseen. Sosiaalinen koheesio heikkenee ja psyykkiset oireet lisääntyvät nopeatahtisemmissa ja yksilökeskeisemmissä yhteiskunnissa. Uudenlaisia hyvinvoinnin tarpeita ovat kuuluminen, osallisuus, sosiaalinen pääoma, onnellisuus, mahdollisuudet ja hyvä elämä. Hyvinvoinnin käsitys ja keinot ongelmien ratkaisemiseksi uudistuvat. Elintason nousu ja teknologinen kehitys pidentävät ihmisten elinikää. Väestörakenne muuttuu ja vuotiaista tulee suurin ikäluokka. Terveydenhuoltokustannukset nousevat ja priorisoinnista tulee yhä tärkeämpää. Ikääntyvä väestö tullaan näkemään voimavarana: kuluttajina ja kokemuksen, tiedon ja verkostojen välittäjänä. Teknologia integroituu osaksi arkea ja siitä tulee mobiilimpaa, integroituneempaa ja käyttäjälähtöisempää. Teknologiakehityksen vastavoimana kokemus-keskeiset elämäntavat lisääntyvät ja yhteydestä luontoon tulee yhä arvokkaampaa. Tietomassoihin pääsy helpottuu, jolloin tiedon soveltamiskyky korostuu. Innovaatioita syntyy nopeammin ja yllättäviltäkin tahoilta avoimen innovaation periaatteella. Yksilöiden suhteellisen hyvinvoinnin eriarvoisuus yhteiskuntien sisällä kasvaa. Tiedollinen eriarvoisuus pienenee. Digitalisaatio ja robotisaatio vaikuttavat työn märään ja työtapoihin. Uudenlaista osaamista tarvitaan. Työn vallankumous tarkoittaa työurien lyhenemistä ja monimuotoistumista, työstä tulee hetkellisempää ja luovempaa. Suuri osa työstä keskittyy monipuolista osaamista vaativille palvelualoille. Uusi yrittäjyyden aikakausi luo mahdollisuuksia niille, jotka pystyvät kehittämään, toteuttamaan ja kaupallistamaan innovaatioita. Kaupunkien roolit korostuvat ja kaupunkeihin pyritään rakentamaan luonnonomaisuutta ja hyvinvointia tukevia älykkäitä ympäristöjä.

8 VARMISTA ASIAKASLÄHTÖISYYS Ikääntyneiden määrä Päijät-Hämeessä kasvaa ja samaan aikaan hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen liittyvät tekniset ja taidolliset ominaisuudet muuttuvat. Yritysten asiakaskunta muuttuu ja uudella ja suuremmalla kohderyhmällä on runsaasti aikaa, enemmän varallisuutta, osaamista, taitoja ja viisautta. Nämä tekijät luovat hyvinvointipalveluille uusia mahdollisuuksia ja muuttavat niiden luonnetta sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuessa. Älyteknologian yleistyessä mahdollisuudet vastata tarpeisiin paranevat. Onnistumiset huomataan ja parantamisen paikat löytyvät helpoiten asiakkailta kysymällä. Asiakkaiden osallistaminen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen vastaa paremmin asiakaslähtöisyyden vaatimukseen. Opimme tekemällä ja kokeilemalla, joten aikaisessa vaiheessa uusien ideoiden testaaminen pop-up-palvelukonsepteilla ja tapahtumilla on helppo ja edullinen tapa tehdä oikeaa markkinatutkimusta. Ne antavat myös mahdollisuuden keskustella asiakkaiden tarpeista, haaveista ja intohimoista; asioista, jotka vaikuttavat palveluiden ostopäätökseen. 8 Hyvinvointialan asiakaskyselyn perusteella Lahdessa asiakkaat toivovat lisää mm. liikunta-, hemmottelu- ja terveydenhoitopalveluita sekä terveyttä, hyvinvointia ja aktiivisuutta ylläpitäviä mahdollisuuksia. Lisäksi toivotaan ruokaa ja juomaa, vapaa-ajan palveluita sekä arkea helpottavia palveluita. Lahtelaiset haluavat kaupunkiinsa lisää mm. yhteisöllisyyttä ja eri-ikäisten kohtaamisia, viihtyisää kaupunkitilaa, elävyyttä ja helposti saavutettavia palveluja. (LIIKETTÄ!-hanke 2014) TOIMENPITEET LAMKin opiskelijoista asiantuntijoita muodostetaan ennakointiryhmä, joka käy säännöllisesti läpi hyvinvointialan eri segmenttien uusimmat tutkimukset ja tilastot, toimintaympäristön ja markkinatilanteen muutokset sekä alueellisten projektien sekä kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden toimenpiteet ja tulokset. Tiedot kerätään tiivistetysti verkoston käyttöön ja niitä käytetään niin toiminnan ohjaamisessa kuin tulevaisuuden projektien suunnittelussakin. Osallistuminen alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin on elintärkeää hyvinvointialan kehittämisalustan toimijaverkoston ajan tasalla pysymiseksi sekä ennakointitiedon muodostamiseksi. Kaikkien ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista osallistua verkostoihin ja alan seminaareihin, mutta niissä muodostuva pääoma; tieto, ideat ja kontaktit pitäisi pystyä jakamaan tehokkaasti verkoston toimijoita hyödyttävällä tavalla. Muiden kehittämisen painopisteiden, työkalujen ja toimintamallien tunteminen on lähtökohta kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Hyvä yhteinen kokonaisuus saavutetaan täydentämällä osaamista verkoston ulkopuolelta. Yhteinen portaali valjastetaan uusimman tiedon jakamiseen. Ideat tuodaan yhdessä jalostettaviksi selainpohjaiselle projektinhallinta- ja keskustelualustalle, joka toimii yhteistyön tasa-arvoisena komentokeskuksena. Pohdittavaa verkostolle: Millä välineillä yhteistä tiedonjakoa voidaan tukea? Mikä aktivoi jakamaan tietoa? Ketkä muodostavat hyvinvointialan kehittämisalustan? Millaiseen aktiivisuustasoon olet valmis sitoutumaan? Miten verkosto tukee avointa innovaatiotapaa?

9 Pohdittavaa palveluntarjoajille: Miten yrityksesi on huomioinut muutokset väestössä ja kohderyhmissä? Miten palveluntarpeet ovat muuttuneet? Miten uudet liiketoiminnan tavat on hyödynnetty? Millaisia kumppaneita yrityksesi tarvitsee mahdollisuuksien hyödyntämiseen? Miten nuorten ja senioreiden täydentävät osaamiset hyödynnetään yrittäjyydessä? Mitä tukea tarvitset alan monipuolistuessa? 9

10 MUODOSTA YHTEISÖ HYVINVOINTIALAN KEHITTÄMISALUSTAN RAKENTAMINEN Kehittämisalustalla tarkoitetaan verkostomaiseen yhteystyöhön sitoutuneiden organisaatioiden ja verkostojen ryhmittymää, jossa olevien resurssien ja niiden yhdistelmien taustalta etsitään potentiaalit. Kehittämisalusta hyödyntää TKI-prosesseja, menetelmiä ja tietovarantoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on uudenlaisen kilpailukyvyn tuottaminen ja mahdollisten uusien klustereiden kehittäminen. (Kosonen 2008, ) Kehittämisalusta voi pohjautua toimialaan, osaamisalueeseen tai tulevaisuuden megatrendeihin ja kokoaa alleen useampia kehittämistoimintaa kuvaavia osatekijöitä ja ilmiöitä. Klusterikehityksen esivaiheessa kehittämisalusta ei vielä ole yhtä järjestelmällinen ja virallisesti organisoitu toiminnan areena kuin vakiintuneemman klusterikehityksenvaiheessa. Kehittämisalusta on vielä ruohonjuuritason potentiaalinen ponnistusalusta, jonka toiminta edistää kasvualojen ja uusien toimialakeskittymien syntymistä. Teknologiapohjainen kehittämisalusta taas kokoaa yhteen monenlaiset teknologiat ja teknologiapohjaiset kompetenssit useimmiten yhden geneerisen teknologian yhteydessä tai ympärillä. Kompetenssipohjainen kehittämisalusta puolestaan yhdistää monenlaista osaamista erilaisista instituutioista, organisaatioista, toimialoilta ja tieteenaloilta yhteiselle keskustelu- ja strategiaalustalle. (Kosonen 2008, ) 10 Rakennettavan hyvinvointialan Kehittämisalustan toiminta on vapaamuotoista, avointa ja luottamukseen perustuvaa aktiivista yhteistoimintaa, josta hyötyjinä ovat alueen elinkeinoelämä sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatiot. Yhteisö ei tarvitse toimiakseen virallista yritys- tai yhdistysmuotoa eikä seiniä. Se tarvitsee aluksi vain aktiivisia, toimeen tarttuvia ja kehittämiseen sitoutuneita ihmisiä erilaisista organisaatioista. Yhteisö voi toimia myös virtuaalisesti sosiaalisessa mediassa tai joukkoistamisen (crowdsourcing) työkalujen avulla. Yhteisölle on tärkeää valita kuljettaja, joka vastaa verkoston koollekutsumista ja yhteisistä kokeiluista. Ydintiimi on edelläkävijöiden ryhmä, joka on avoin uusille ajatuksille ja kokeiluille sekä haluaa tuottaa palveluja ja tuotteita yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ydintiimiä tukee laaja yhteistyöverkosto, jossa mukana olevien toimijoiden osallistuminen yhteiseen tekemiseen voi vaihdella. He ovat pistäytyjiä, osa-aikaisia tai seuraajia, mutta heidän roolinsa on kokonaisuuden kannalta merkittävä. Kaikki toimijat tuovat yhteisöön tietoa, taitoja ja verkostoja, joita yksin toimiessa on mahdotonta saavuttaa. Hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamisvaiheessa tarvitaan kriittisyyttä. Ydinryhmän on luotava palveluntarjoajien, tuotteiden ja palveluiden laatukriteerit, yhteistoiminnan periaatteet, asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämisen mallit sekä innostettava kokeilukulttuuriin. Hyviä toimintamalleja on olemassa klusteripohjaiseen kehittämistyöhön sekä verkostoituvaan yrittäjyyteen. Tärkeintä on saada Lahden alueelle monialainen, tulevaisuuteen katsova ja sitoutunut kehittäjäyhteisö, jolla on selkeä päämäärä ja tavoitteet sekä tekemisen pelisäännöt.

11 TAVOITTEENA EKOSYSTEEMIT Menestyäkseen kaupunkiseutuna, seutukuntana, elinkeinoelämässä, toimijana ja asiantuntijaorganisaationa, on tärkeää ajatella isosti. LAMKin tavoitteena on muodostaa ekosysteemejä, joissa tuotteet, palvelut ja tiedonhallinta integroituvat keskenään riippuvaisiksi kokonaisuuksiksi. Ekosysteemin sisällä pyritään pitkäaikaisiin strategisiin kumppanuuksiin, joissa mahdollistuu yhteinen arvonluonti ja ansainnan logiikka esimerkiksi palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kautta. Ekosysteemit tuottavat alueen yrityksille, yhteisöille ja väestölle hyvinvointia. Ne tarvitsevat kokonaisvaltaista osaamista, jonka mahdollistaa avoin, sujuva ja syvä yhteistyö. Tulevaisuuden kehittäjänä, kouluttajana tai palveluntarjoajana on ammatti- ja verkostotaitojen oltava kunnossa. Yhteisö voi jakaa osaamistaan yhteisten teemoitettujen kohtaamisten yhteydessä. Lisäksi verkostolle tulee tarjota kehittymisen ja osaamisen vahvistamisen mahdollisuuksia projektien ja kohdennetun täydennyskoulutuksen avulla. Uudet teknologiat mahdollistavat tiedon ja taitojen päivittämisen myös etäopintoina, webinaareina sekä videoneuvotteluyhteyttä hyödyntämällä. Koulutustarpeeseen vastaaminen on LAMKin ydinosaamisaluetta, jolla on kysyntää ja uusia menestymisen mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. 11 Päijät-Hämeessä on jo tehty runsaasti yhteistyötä hankkeiden kautta, koulutuksessa, asiakkaiden ohjaamisessa ja yhteisiä tapahtumia järjestämällä. Tarve kumppaneiden löytämiseen on edelleen olemassa erityisesti, kun etsitään kasvu- ja kansainvälistymisväyliä. Elinkeinoelämän ja erityisesti pienenpien yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden liittäminen osaksi kehittämisalustaa on kumppanuustyötä parhaimmillaan. Panostamalla alueen palveluntarjoajien kartoittamiseen, kehittämistarpeiden selvittämiseen sekä aktiiviseen verkostomaisen yhteistyön mahdollistamiseen, kehittämisalustan toimijat saavat tuekseen motivoituneita kehittäjäkumppaneita. Hyvinvointialan kehittäminen vaatii investointeja lähitulevaisuudessa. Isoilla projekteilla on merkittävä rooli koko seudun uusiutumisen kannalta. Hyvinvointialan eri sektoreiden tarpeita tulee aktiivisesti kartoittaa sekä vastata nouseviin kehittämistoimenpiteisiin sekä investoinneilla että julkisella rahoituksella tehtävillä toimenpiteillä. LAMKin roolina on yhä enenevässä määrin olla projektien ammattitaitoinen suunnittelija, mahdollistaja, hallinnoija ja koordinaattori, joka kokoaa systeemisiä projektiryppäitä hyvinvointialalle. Esimerkkeinä hyvinvointialaa kehittävistä toimenpiteistä ovat hyvinvointi-, luonto- ja liikuntamatkailun kehittäminen alueen vahvuuksien pohjalta, Green Wellbeing ja Green Care liiketoiminnan edistäminen ja aktiivisen ikääntymisen hyvinvointiteknologisten ratkaisujen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Mistä koostuu? sosiaalisten ja taloudellisten organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteenliittymä Mitä tekee? arvonluonti ja ansainnan logiikat Miten yhteydessä toisiinsa? rakenne, teknologia, kieli Mikä tavoite? yhteinen palvelutuotanto, palveluketjut, palveluiden vaihdanta, yhteinen lisäarvo

12 TOIMENPITEET LAMK rakentaa yhdessä alueen hyvinvointialan toimijoiden kanssa vetovoimaisen hyvinvointialan kehittämisalustan, joka sisältää eri hyvinvoinnin osa-alueisiin keskittyviä teemaryhmiä. Kehittämisalustan kokoaminen alkaa ydintiimin kokoamisella. Verkoston keskeisimmät organisaatiot muodostavat verkoston rungon, ja niiden tehtävänä on luotsata verkostoa eteenpäin yhdessä. Mahdollinen uhka on, että yksittäiset voimakkaat erisuuntaiset visiot vievät pontta verkoston yhteiseltä tekemiseltä ja päämääriltä. Koska hyvinvointialan kehittäminen vaatii joukkuepelaamista, täytyy joukkuetta vahvistaa. Tätä varten LAMKin hyvinvointialan kehittämiseen sitoutunut asiantuntijaryhmä tapaa muita alueen toimijoita sekä potentiaalisia kehittämisalustan toimijoita organisaatiokohtaisesti, järjestää verkostolle säännöllisesti neljä kohtaamista vuosittain sekä kaksi tapahtumaa, joissa toimijat sekä heidän kumppaninsa voivat esitellä osaamistaan, toimenpiteitä ja tuloksia, verkottua, kerätä tietoa ja muodostaa kumppanuuksia. 12 Hyvinvointialan kehittämisalustan ydintiimin kokoamisessa hyödynnetään Päijät-Häme terveysliikunnan megamaakunta kehittämisryhmää, LIIKETTÄ!-hankkeessa muodostettua terveysliikunnan innovaatioalustaa sekä Hyvinvointia liikkeellä!-hankkeen kehittämisryhmää, jotka yhdessä kattavat merkittävän osan Päijät-Hämeen sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja liikunta-alojen kehittäjäorganisaatioista. Elinkeinoelämän edustajien kokoamisessa hyödynnetään mm. Hyvinvointiklusterin toimijoita, joiden ryhmää vahvistetaan eri hankkeiden kumppaneilla ja järjestötoimijoilla hyvinvointialan eri sektorit huomioiden. Vaikuttavuuden kannalta tärkeää on, että uuden ajan kehittämisalustalla julkinen sektori nähdään alustan tarjoajana, yhteiskehittäjänä ja innovatiivisena asiakkaana, joka tarjoaa ideoiden testausympäristön ja palveluiden kehittämislaboratorion yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Pohdittavaa: Millaiseen rooliin sinä haluat yhteisössä? Haluatko olla kuljettaja, aktiivinen osallistuja vai seuraaja? Miten usein kohtaamisia tulee olla? Miten tietoa jaetaan kohtaamisten välillä? Millainen on yrityksesi tilantarve jatkossa (esim. omat vai jaetut tilat, suuret tilat, kokoaikainen käyttö vai osa-aikainen käyttö?

13 SUUNNITTELE YHTEINEN TEKEMINEN Kehittämisalustan toimijoiden ja palveluntarjoajien välisestä yhteistyöstä on sovittava selkeästi. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina omista ideoista, toimintamalleista ja yhteistyökumppanuuksista halutaan pitää kiinni. Ulkopuolelta halutaan virikkeitä ja valmiita ratkaisuja oman toiminnan kehittämiseen, jolloin yhteistyön vastavuoroisuus unohtuu. Luottamus syntyy vuorovaikutuksen, yhdessä tekemisen, kokeilemisen ja onnistumisen kautta, yhdessä oppien. Tämän vuoksi yhteisön yhdessä sovitut pelisäännöt ovat mahdollisuus. Ne vähentävät ongelmia ja helpottavat ristiriitatilanteiden ratkaisua. Kun yhteisöllisyys syttyy ja luottamus syntyy, on toisten osaamista ja palveluja helppo suositella omillekin kohderyhmille ilman pelkoa oman asiakkaan tai asiantuntijuuden menettämisestä. Yhteisen tekemisen kautta palvelut paranevat ja asiakkaat saavat enemmän ja laadukkaampaa. 13 TOIMENPIDE Muodostetun kehittämisalustan jäsenet muotoilevat yhteiset pelisäännöt, yhteistyösopimukset, joihin sitoudutaan yhdessä sovittavaksi ajaksi. KEHITÄ KOKEILEMALLA Toimintaympäristöt muuttuvat nopeasti, minkä vuoksi suunnittelemalla kehittämisen prosessi on lähes aina armottomasti myöhässä ja ideat vanhentuvat. Perinteisestä suunnittelukulttuurista tuleekin siirtyä kokeilukulttuurin synnyttämiseen hyvinvointialan kehittämisalustan toimijoiden keskuudessa. Kokeilukulttuurin luomisesta ja työkaluista on olemassa avointa tietoa mm. Aalto yliopiston, LUT Lahden ja LAMKin tekemien hankekokonaisuuksien pohjalta. Myös palvelumuotoilun mallit onnistuvat luomaan kokeilukulttuuria samalla jalostaen ideoita kohti kaupallisia kokonaisuuksia. Kokeilevan kehittämisen avulla voidaan ennakoida mahdollisuuksia ja ongelmia, jotka nousevat esiin vasta suunnitelmien konkretisoituessa tekemiseksi. Testaamalla, demoamalla ja protoamalla tuotteita, palveluita ja toimintamalleja syntyy oivalluksia parannetusta mallista, uusista suunnista kehittämiselle sekä mahdollisia radikaalejakin innovaatioita. Kokeilut ovat kustannuksiltaan edullisia ja kevyitä toteuttaa, mutta niiden hyödyt ovat mittavia. Onnistuneet kokeilut vievät kehittämisen kohdetta vauhdilla kohti maalia ja epäonnistuneet kokeilut kertovat haasteista, jotka osataan kokeilun myötä välttää. TOIMENPITEET Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot hankkeessa pilotoidaan palveluinnovaatioiden portaittain etenevää kehittämismallia. Mallin sisällöt muodostavat monenvälisen tuotekehityksen putken, josta syntyy palveluntarjoajien käyttöön suunniteltu työkalu. Mallin avulla tunnistetaan ja toteutetaan palveluinnovaatioita, joista yhteistyössä rakennetaan kaupallisille markkinoille tähtääviä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Kuvatun mallin kokeilu edistää alueen koulutus- ja

14 kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä (UBC, university business collaboration). Toimintamallipilotin vaiheet ovat: Vaihe 1. Tunnistaminen Palveluaihioiden tunnistamisvaiheessa palveluntarjoajien ideoiden ympärille tehdään kehittämissuunnitelma, tutkitaan palveluaihion markkinapotentiaalia ja palvelun asiakkaille tuottamaa lisäarvoa. Idean jalostamista varten kootaan monialainen kehittämisryhmä, jossa muodostetaan kokonaiskuva suunniteltavan palvelun elementeistä. Vaihe 2. Liiketoiminnallistaminen Palveluaihion tuotteistamisvaiheessa sisältöjä määritellään tuotannollisista lähtökohdista. Palveluprosessin kehittämiseksi tehdään nopeita sisäisiä kokeiluja markkinoilla havaitun tarpeen näkökulmasta. Palvelun liiketoiminnallisten edellytyksiä tarkastellaan suhteessa tuotannollisiin edellytyksiin ja markkinapotentiaaliin. Kehittämisryhmän kokoonpanoa vahvistetaan esiin nousevien tarpeiden pohjalta. 14 Vaihe 3. Protoaminen Asiakkaiden osallistaminen ja nopeat kokeilut käynnistetään aikaisessa vaiheessa. Osallistamisessa hyödynnetään sosiaalista mediaa, sähköistä kehittämisalustaa sekä konkreettista pop-up kokeiluja aidossa ympäristössä. Protoamisvaihessa havaitaan asiakastarpeen erityispiirteitä, jotka vaikuttavat palvelukokonaisuuden lopulliseen suunnitteluun. Vaihe 4. Kaupallistaminen Kaupallistamisvaiheen keskeiseen toimintaan kuuluu palveluntuotannon teknisten reunaehtojen terävöittäminen tuotannon ja markkinoiden näkökulmasta. Palveluyrityksissä erityistä tukea tuotteistamisen lisäksi mahdollistetaan myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Vaihe 5. Kansainvälistäminen Kehittämisprosessin kaari tähtää viimekädessä palvelujen tuotteistamiseen kansainvälisille markkinoille think big! Globaalilta markkinalta tunnistetaan toimialueita, joihin tuotteistettu palvelu on mahdollista monistaa. Lisäksi kartoitetaan jakelutieverkostoa ja vientisiltoja sekä toimijaryppäitä ja verkostoja, joiden avulla kansainvälistäminen mahdollistuu. Pohdittavaa palveluntarjoajille: Mitä ideaa haluan viedä kohti kaupallista kokonaisuutta? Suunnittele kokeilu.

15 LAADI TOTEUTUSSUUNNITELMA Tarvekartoitukset, yhteinen pohdinta ja eri projektien kokeilut ja hyvät käytänteet ovat tuoneet tietoa, jonka pohjalta voidaan päättää hyvinvointialan kehittämisalustan visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointialan kehittämisalusta syntyy, kun ihmiset kohtaavat, TKI-prosessit yhdistyvät ja toiminta yhdistyy ulkopuolisiin tietovarantoihin. Tapaamisia voi olla aluksi 1-2 kuukauden välein sekä vapaamuotoisemmin aamupalan tai lounaan merkeissä. Niitä voidaan järjestää eri toimijoiden tiloissa, jolloin toimijat tulevat tutuiksi. Olennaista on yhdessä innostuminen ja uskallus heittäytyä sekä aktiivinen ja aikaansaava yritysten yhteisö. Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot -hanke ( ) kokoaa alueellisen hyvinvointialan kehittämisverkoston tämän toimintaympäristösuunnitelman pohjalta sekä tukee tässä ehdotettuja toimenpiteitä. Hankkeessa kokeillaan viisivaiheista tuotteistamismallia, jossa eri sektoreiden palveluinnovaatioaihioita kehitetään kohti kansainvälisiä myyntituotteita. Hankkeessa toteutetaan myös hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamista ja tuetaan alueellisen Hyvinvoiva väestö ekosysteemin arvonluontia. LAMKin TKI-toiminnan strategiset linjausten sekä toimenpidesuunnitelman valmistuttua toimintaa suunnataan kohtaamaan yhä paremmin TKI-strategian tavoitteita sekä LAMKin aluekehitysohjelmaa. 15 TOIMENPITEET Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot hankkeen toimenpiteistä on laadittu aikataulutettu toteuttamissuunnitelma, jota toteutetaan hankeaikana. Toiminnalla pyritään muodostamaan pysyviä toimintamalleja, levittämään hyviä käytänteitä sekä saavuttamaan kehittämisalustalle innostava toimintaympäristö. Nykytilan arviointi 05/15 Tavoitteet ja toimenpiteet 08/15 Toteuttamisen seuravta ja arviointi 03/16 Painopisteiden valinta 06/15 Toteutus 09/15-02/16 Pohdittavaa verkostolle ja palveluntarjoajille: Aikatauluta valmistelu (esimerkkivaiheita: koordinaattorin valinta, yhteisön kokoaminen, säännölliset tapaamiset, kokeilut).

16 LÄHTEET Kosonen, K-J Kehittämisalustat tulevaisuuden ponnahduslautana - Kovat ja pehmeät instituutiot kaupunkiseudun kehittämisessä. Tampere University Press. Luettavissa: Viitattu Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden ammattikorkeakoulun strategia Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden ammattikorkeakoulu aluekehitysohjelma. Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Häme Luettavissa: 40/paijat_hame_2040_julkaisu_ pdf. Viitattu Sitra Trendilista valmistunut. Viitattu Pohdinnan tueksi: Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma sten%20hyvinvointisuunnitelma%202015%20-% pdf Lahden terveysliikunnan toimenpideohjelma ntoimenpideohjelma.pdf Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma TEM, Hyvinvointihanke-HYVÄ, Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiset kehittämistavoitteet Valo ry. Sporttikirjasto LUT Lahti, Näköala keinusta aationkehitt%c3%a4miseen.pdf/0c83970b-14f d14-3f115b7f5fc0 LUT Lahti, Tutkimus ja arki kohtaavat a1b2-1e99278da018 Sitra, Luonnonlukutaito Kolmas lähde hanke, Yhdistysten handbook ja casebook https://www.innokyla.fi/web/verkosto859507

Strategia April 28, 2015

Strategia April 28, 2015 Strategia 2020 1 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää vision kautta johdetut valinnat ja tavoitteet sekä asemoi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI

KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI 8.2.2017 Kansalliset digitaaliset toimintamallit Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila, TEM Kansalliset digitaaliset toimintamallit

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 27.10.2016 Tampereen kaupungin innovaatiopolitiikka Tampere on kaupunkistrategiansa ja elinvoimasuunnitelman mukaisesti lähtenyt voimakkaasti uudistamaan elinkeino-,

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot