HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 2015 HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA HYVINVOINTIA LIIKKEELLÄ! HANKKEEN LOPPURAPORTTI HEIDI FREUNDLICH LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU OY SOSIAALI- JA TERVEYSALA

2 SISÄLLYS Johdanto... 3 Tunnista tarve... 5 Uutta potkua yhteistyöstä... 5 Yhteistyöllä näkyvyyttä... 5 Toimenpiteet... 5 Hallitse tieto ja trendit... 7 Varmista asiakaslähtöisyys... 8 Toimenpiteet... 8 Muodosta yhteisö Hyvinvointialan kehittämisalustan rakentaminen Tavoitteena ekosysteemit Toimenpiteet Suunnittele yhteinen tekeminen Toimenpide Kehitä kokeilemalla Toimenpiteet Laadi toteutussuunnitelma Toimenpiteet Lähteet

3 JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnallisen kasvustrategian 2040 visiona on olla hyvinvointi- ja ympäristöosaamisen maailmanluokan kumppani. Menestystekijöinä ovat mm. sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointiliiketoiminnan kasvu, joissa korostuvat terveen ja aktiivisen ikääntymisen palvelukokonaisuudet, hyvinvointi- ja terveysmatkailu sekä hyvinvointiteknologian ratkaisut. Kasvuedellytysten kehittäminen edellyttää monitoimijaverkostojen muodostamista alueellisten vahvuuksien ympärille sekä yhteistyön mahdollistamista ja vahvistamista. Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisen keskiössä tulisi seuraavina vuosina olla terveysliikunnan ja Euroopan puhtaimman lähiruoan sekä luontomatkailun yhdistäminen matkailuvalteiksi sekä alueen liikunnan ja urheilun keskusten kehittäminen yhdessä terveysliikunnan osaajien kanssa. Lisäksi kehittämisessä tulisi panostaa ennaltaehkäisevien- ja terveyspalveluiden tuotteistamiseen sekä niihin liittyvän osaamisen hyödyntämiseen vientituotteina. 3 Lahden ammattikorkeakoulun visio on Oivaltava, tutkiva ja kehittävä LAMK 2020 alueen kasvun aloitteellinen edistäjä ja kansainvälinen tulevaisuuden osaamisen uudistaja. Toiminta-ajatuksen mukaan LAMK on alueen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut ammattikorkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. LAMK vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. LAMK on myös rohkea, joustava ja innostava kumppani. Monialaisen painoalatyöskentelyn keskiössä ovat muotoilu, älykäs teollisuus, hyvinvointi ja uudistava kasvu sekä elinvoimainen ympäristö, jotka palvelevat alueellisia ja kansallisia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeita sekä kytkeytyy kansainvälisiin kumppanuuksiin ja verkostoihin. Hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun painoalan keskeisiä tekijöitä ovat osallisuus, terveys, osaaminen ja työllisyys. Alueellisen kasvun edistäminen, yrittäjyyden vauhdittaminen ja työorganisaatioiden uudistuminen perustuvat hyvinvoivien ihmisten oppimiseen. Hyvinvointipalveluiden uudistaminen perustuu käyttäjälähtöisyyteen, osaamisten yhdistämiseen ja ohjauksellisuuteen, joita tuetaan johtamisella, hyvinvointiteknologian soveltamisella ja palvelumuotoilulla. Kuva: Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

4 Lahden ammattikorkeakoulun uuden aluekehitysohjelman mukaan LAMK on sitoutunut kehittämään aluetta vetovoimaiseksi ja houkuttelevaksi alueellisten vahvuuksien pohjalta. Toiminnassa korostuvat käytäntölähtöisten ideoiden tuottaminen ja hyödyntäminen, yrittäjyyden edistäminen sekä opintojen yhdistäminen työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hyvinvointia parantavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. LAMK uskoo, että alueen elinkeinoelämän sekä julkisen- ja kolmannen sektorin organisaatioiden, verkostojen sekä työvoiman menestyminen ja hyvinvointi perustuvat tulevaisuudessa: kansainvälistymiseen, verkostoitumiseen, uuden tiedon hyödyntämiseen, ainutlaatuiseen osaamiseen ja innovatiiviseen kehittämiseen. Tämän toteuttamiseksi LAMK haluaa toimia alueella asiakkaiden eduksi suuntaviivojen luojana, tulevaisuustiedon hyödyntäjänä, kansainvälisenä toimijana, välittäjäorganisaationa, yhteistoiminnan edistäjänä ja osaamisen uudistajana. 4 Kuva: LAMK alueen kehittäjänä Lahden ammattikorkeakoulun Hyvinvointia liikkeellä! hankkeen tavoitteena on ollut kehittää toimintamalleja julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden verkostomaiseen yhteistyöhön sekä parantaa terveysliikunta- ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää public-private-toimintamallia, jossa alan pk-yritykset ovat aktiivisia julkisen sektorin kehittäjäkumppaneita. Projektin myötä Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n koordinoimassa LIIKETTÄ!- hankkeessa toteutettu liikunta-apteekki.fi-verkkopalvelu on siirretty LAMKiin vahvistamaan alueen hyvinvointialan konseptien kehittämistä. Projektin loppuraporttina toimii verkostotyön ja työpajatoiminnan pohjalta laadittu toimintaympäristösuunnitelma Lahden seudun hyvinvointialan kehittämiseen, jossa LAMKilla on vahva ja aktiivinen koordinaatio. Toimintaympäristösuunnitelma toimii työkirjana alueen hyvinvointitoimialan kehittämiselle. Projektin kohderyhmänä ovat olleet hyvinvointialan pk-yritykset, kolmannen sektorin palveluntarjoajat sekä julkisen sektorin toimijat. Toimintaan ovat osallistuneet LAMKin opiskelijoita ja asiantuntijoita sekä alueen koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajia. Toimintaan on osallistunut suoraan 15 yritystä ja 15 muuta organisaatiota. Viestinnän ja verkostoitumisen kautta on hankkeen toimintapiirissä ollut lukuisia muita toimijoita. Hyvinvointia liikkeellä! hanketta toteutti Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala ajalla Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto.

5 TUNNISTA TARVE UUTTA POTKUA YHTEISTYÖSTÄ Hyvinvointitoimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveys-, kuntoutus- ja terveysliikunta-, terveys- ja hyvinvointimatkailu- sekä luonto- ja elämystoimialat sekä niihin liittyvät teknologia-, väline- ja varustetuotannon toimijat. Hyvinvointialan toimijoita on Päijät-Hämeessä yli 2500, ja ne työllistävät lähes 5000 henkilöä. Palveluntarjoajien pieni koko tarkoittaa, että arjessa keskitytään ydinliiketoimintaan. Kehittämistoiminnalle ja verkostoitumiselle jää vain vähän aikaa, vaikka ne koetaankin kasvun edellytyksiksi. 5 Yhdessä kehittäminen ja tekeminen antavat palveluntarjoajien mielestä uutta potkua liiketoiminnalle. Yhteistyön tuoma uusi potku näkyy uusina palveluina ja asiakkaina, kustannusten jakamisena, näkyvyytenä, sekä kehittämiskulttuurin syntymisenä. Palvelut monipuolistuvat ja muodostavat kokonaisuuksia, jotka ovat houkuttelevia ja vaikuttavia ja innostavat kohderyhmiä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Asiakkaiden kokeman hyödyn ja yhteistyön kautta muodostuneiden kumppanuuksien myötä toimijoiden oma kilpailukyky paranee. Yhteistyössä pienten yritysten on mahdollista kilpailla suurempien kanssa paketoimalla palveluita asiakastarpeita vastaaviksi yhdistämällä hyvinvointialan osakokonaisuuksia. Uutta potkua liiketoimintaan tuo myös yhteinen ajattelu. Uudistamista, innovaatiokyvykkyyttä ja huipulle nousemista voidaan tukea koulutuksilla, tiedonvaihdolla ja yhdessä kehittämällä. Yhdessä visiointi, tavoitteiden asettaminen, toimintasuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen ovat avaimia muutoksen ja kasvun yhteissuunnitteluun (co-design). Yhteistyössä voidaan oppia toisilta ja hyödyntää verkoston jäsenien erikoistaitoja. YHTEISTYÖLLÄ NÄKYVYYTTÄ Brändäys, tuotteistaminen ja markkinointi ovat kaikille palveluntarjoajille elintärkeitä liiketoiminnan kulmakiviä. Usein ne jäävät liian vähälle huomiolle arjen pyörteissä. Yhdistetty markkinointi on hyvä ensiaskel kohti syvempää yhteistyötä, sillä vaikuttavan markkinointiviestinnän ja näkyvyyden saavuttaminen ei ole helppoa. Yhteisen brändin rakentamisen kautta myös asiakkaalle tulee mielikuva laadukkaasta ja vaikuttavasta palvelusta. Samalla yhteinen brändi luo vakuuttavuutta, luotettavuutta ja houkuttelevuutta. Brändi ohjaa asiakkaan verkoston tarjoamien palvelukokonaisuuksien äärelle. TOIMENPITEET Yhteistyön mahdollistaminen on kehittämistoiminnan edellytys. Kohtaamiset kasvokkain, sosiaalisen median ryhmät ja sähköinen viestintä ovat verkostojen arkipäivää, mutta jopa niihin osallistuminen tai keskustelujen seuraaminen on haasteellista. Kohtaamismahdollisuuksia tulee olla useita ja niiden sisällön tulee tuoda lisäarvoa välittömästi ja tulevaisuudessa. Osallistumisen ja kehitystoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulee kehittää sähköisiä palveluita sekä mahdollisuuksia osallistua kohtaamisiin myös etäyhteyttä hyödyntäen ajasta ja paikasta riippumattomilla joukkoistamisen menetelmillä.

6 LAMKin verkkopalveluun perustetaan alueen hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun portaali, joka toimii alan TKI-toiminnan projekti-, tiedotus- ja julkaisutoiminnan alustana sekä tietopankkina. Teemoja portaalissa ovat mm. aktiivinen elämäntapa ja liikkuminen, luonto- ja hyvinvointimatkailu, hyvinvointiteknologia, asuminen ja hoiva sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. Aidon verkostomaisen yhteistyön muodostamiseksi portaalissa tulee olla mahdollisuus verkoston toimijoille tiedottaa tapahtumista, jakaa kokemuksia ja keskustella kehittämistyöstä. Pohdittavaa verkostolle: Mitä toivot yhteistyöltä? Millaiset tavoitteet yhdessä tekemiselle pitää olla? Millaisia pelisääntöjä tarvitaan? Kenet tai mitkä tahot tarvitsisit tai toivoisit mukaan yhteistyöhön? Pohdittavaa palveluntarjoajille: 6 Mitä palveluja tai tuotteita yrityksesi tai järjestösi voisi tarjota yhdessä muiden kanssa? Keneltä haluaisit oppia ja keiden kanssa jakaa oppimaasi? Mitä resursseja haluaisit jakaa muiden toimijoiden kanssa?

7 HALLITSE TIETO JA TRENDIT Sitran trendilista kokoaa tulevaisuuden kannalta keskeisiä globaaleja ilmiöitä eri painotuksin. Trendilista toimii työkaluna ja keskustelupohjana toimintaympäristön muutoksia tarkasteltaessa. Viime vuosilta trendilistat nostavat keskiöön ikääntymiseen, teknologiseen kehitykseen, eriarvoisuuteen ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyviä megatrendejä. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät ja muutokset yksilön, yhteisön sekä yhteiskunnan tasolla. Alle on kerätty muutamia hyvinvointialan kehittämiseen vaikuttavia trendejä ja vastatrendejä, joita on huomioitu raportin toimenpiteissä. (http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit) 7 Hyvinvointi korostuu päämääränä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Hyvinvointipalvelut yksilöityvät. Uusia, hyvinvointia lisääviä palveluita syntyy ihmisten keskittyessä enemmän itsensä parantamiseen ja toteuttamiseen. Sosiaalinen koheesio heikkenee ja psyykkiset oireet lisääntyvät nopeatahtisemmissa ja yksilökeskeisemmissä yhteiskunnissa. Uudenlaisia hyvinvoinnin tarpeita ovat kuuluminen, osallisuus, sosiaalinen pääoma, onnellisuus, mahdollisuudet ja hyvä elämä. Hyvinvoinnin käsitys ja keinot ongelmien ratkaisemiseksi uudistuvat. Elintason nousu ja teknologinen kehitys pidentävät ihmisten elinikää. Väestörakenne muuttuu ja vuotiaista tulee suurin ikäluokka. Terveydenhuoltokustannukset nousevat ja priorisoinnista tulee yhä tärkeämpää. Ikääntyvä väestö tullaan näkemään voimavarana: kuluttajina ja kokemuksen, tiedon ja verkostojen välittäjänä. Teknologia integroituu osaksi arkea ja siitä tulee mobiilimpaa, integroituneempaa ja käyttäjälähtöisempää. Teknologiakehityksen vastavoimana kokemus-keskeiset elämäntavat lisääntyvät ja yhteydestä luontoon tulee yhä arvokkaampaa. Tietomassoihin pääsy helpottuu, jolloin tiedon soveltamiskyky korostuu. Innovaatioita syntyy nopeammin ja yllättäviltäkin tahoilta avoimen innovaation periaatteella. Yksilöiden suhteellisen hyvinvoinnin eriarvoisuus yhteiskuntien sisällä kasvaa. Tiedollinen eriarvoisuus pienenee. Digitalisaatio ja robotisaatio vaikuttavat työn märään ja työtapoihin. Uudenlaista osaamista tarvitaan. Työn vallankumous tarkoittaa työurien lyhenemistä ja monimuotoistumista, työstä tulee hetkellisempää ja luovempaa. Suuri osa työstä keskittyy monipuolista osaamista vaativille palvelualoille. Uusi yrittäjyyden aikakausi luo mahdollisuuksia niille, jotka pystyvät kehittämään, toteuttamaan ja kaupallistamaan innovaatioita. Kaupunkien roolit korostuvat ja kaupunkeihin pyritään rakentamaan luonnonomaisuutta ja hyvinvointia tukevia älykkäitä ympäristöjä.

8 VARMISTA ASIAKASLÄHTÖISYYS Ikääntyneiden määrä Päijät-Hämeessä kasvaa ja samaan aikaan hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen liittyvät tekniset ja taidolliset ominaisuudet muuttuvat. Yritysten asiakaskunta muuttuu ja uudella ja suuremmalla kohderyhmällä on runsaasti aikaa, enemmän varallisuutta, osaamista, taitoja ja viisautta. Nämä tekijät luovat hyvinvointipalveluille uusia mahdollisuuksia ja muuttavat niiden luonnetta sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuessa. Älyteknologian yleistyessä mahdollisuudet vastata tarpeisiin paranevat. Onnistumiset huomataan ja parantamisen paikat löytyvät helpoiten asiakkailta kysymällä. Asiakkaiden osallistaminen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen vastaa paremmin asiakaslähtöisyyden vaatimukseen. Opimme tekemällä ja kokeilemalla, joten aikaisessa vaiheessa uusien ideoiden testaaminen pop-up-palvelukonsepteilla ja tapahtumilla on helppo ja edullinen tapa tehdä oikeaa markkinatutkimusta. Ne antavat myös mahdollisuuden keskustella asiakkaiden tarpeista, haaveista ja intohimoista; asioista, jotka vaikuttavat palveluiden ostopäätökseen. 8 Hyvinvointialan asiakaskyselyn perusteella Lahdessa asiakkaat toivovat lisää mm. liikunta-, hemmottelu- ja terveydenhoitopalveluita sekä terveyttä, hyvinvointia ja aktiivisuutta ylläpitäviä mahdollisuuksia. Lisäksi toivotaan ruokaa ja juomaa, vapaa-ajan palveluita sekä arkea helpottavia palveluita. Lahtelaiset haluavat kaupunkiinsa lisää mm. yhteisöllisyyttä ja eri-ikäisten kohtaamisia, viihtyisää kaupunkitilaa, elävyyttä ja helposti saavutettavia palveluja. (LIIKETTÄ!-hanke 2014) TOIMENPITEET LAMKin opiskelijoista asiantuntijoita muodostetaan ennakointiryhmä, joka käy säännöllisesti läpi hyvinvointialan eri segmenttien uusimmat tutkimukset ja tilastot, toimintaympäristön ja markkinatilanteen muutokset sekä alueellisten projektien sekä kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden toimenpiteet ja tulokset. Tiedot kerätään tiivistetysti verkoston käyttöön ja niitä käytetään niin toiminnan ohjaamisessa kuin tulevaisuuden projektien suunnittelussakin. Osallistuminen alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin on elintärkeää hyvinvointialan kehittämisalustan toimijaverkoston ajan tasalla pysymiseksi sekä ennakointitiedon muodostamiseksi. Kaikkien ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista osallistua verkostoihin ja alan seminaareihin, mutta niissä muodostuva pääoma; tieto, ideat ja kontaktit pitäisi pystyä jakamaan tehokkaasti verkoston toimijoita hyödyttävällä tavalla. Muiden kehittämisen painopisteiden, työkalujen ja toimintamallien tunteminen on lähtökohta kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Hyvä yhteinen kokonaisuus saavutetaan täydentämällä osaamista verkoston ulkopuolelta. Yhteinen portaali valjastetaan uusimman tiedon jakamiseen. Ideat tuodaan yhdessä jalostettaviksi selainpohjaiselle projektinhallinta- ja keskustelualustalle, joka toimii yhteistyön tasa-arvoisena komentokeskuksena. Pohdittavaa verkostolle: Millä välineillä yhteistä tiedonjakoa voidaan tukea? Mikä aktivoi jakamaan tietoa? Ketkä muodostavat hyvinvointialan kehittämisalustan? Millaiseen aktiivisuustasoon olet valmis sitoutumaan? Miten verkosto tukee avointa innovaatiotapaa?

9 Pohdittavaa palveluntarjoajille: Miten yrityksesi on huomioinut muutokset väestössä ja kohderyhmissä? Miten palveluntarpeet ovat muuttuneet? Miten uudet liiketoiminnan tavat on hyödynnetty? Millaisia kumppaneita yrityksesi tarvitsee mahdollisuuksien hyödyntämiseen? Miten nuorten ja senioreiden täydentävät osaamiset hyödynnetään yrittäjyydessä? Mitä tukea tarvitset alan monipuolistuessa? 9

10 MUODOSTA YHTEISÖ HYVINVOINTIALAN KEHITTÄMISALUSTAN RAKENTAMINEN Kehittämisalustalla tarkoitetaan verkostomaiseen yhteystyöhön sitoutuneiden organisaatioiden ja verkostojen ryhmittymää, jossa olevien resurssien ja niiden yhdistelmien taustalta etsitään potentiaalit. Kehittämisalusta hyödyntää TKI-prosesseja, menetelmiä ja tietovarantoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on uudenlaisen kilpailukyvyn tuottaminen ja mahdollisten uusien klustereiden kehittäminen. (Kosonen 2008, ) Kehittämisalusta voi pohjautua toimialaan, osaamisalueeseen tai tulevaisuuden megatrendeihin ja kokoaa alleen useampia kehittämistoimintaa kuvaavia osatekijöitä ja ilmiöitä. Klusterikehityksen esivaiheessa kehittämisalusta ei vielä ole yhtä järjestelmällinen ja virallisesti organisoitu toiminnan areena kuin vakiintuneemman klusterikehityksenvaiheessa. Kehittämisalusta on vielä ruohonjuuritason potentiaalinen ponnistusalusta, jonka toiminta edistää kasvualojen ja uusien toimialakeskittymien syntymistä. Teknologiapohjainen kehittämisalusta taas kokoaa yhteen monenlaiset teknologiat ja teknologiapohjaiset kompetenssit useimmiten yhden geneerisen teknologian yhteydessä tai ympärillä. Kompetenssipohjainen kehittämisalusta puolestaan yhdistää monenlaista osaamista erilaisista instituutioista, organisaatioista, toimialoilta ja tieteenaloilta yhteiselle keskustelu- ja strategiaalustalle. (Kosonen 2008, ) 10 Rakennettavan hyvinvointialan Kehittämisalustan toiminta on vapaamuotoista, avointa ja luottamukseen perustuvaa aktiivista yhteistoimintaa, josta hyötyjinä ovat alueen elinkeinoelämä sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatiot. Yhteisö ei tarvitse toimiakseen virallista yritys- tai yhdistysmuotoa eikä seiniä. Se tarvitsee aluksi vain aktiivisia, toimeen tarttuvia ja kehittämiseen sitoutuneita ihmisiä erilaisista organisaatioista. Yhteisö voi toimia myös virtuaalisesti sosiaalisessa mediassa tai joukkoistamisen (crowdsourcing) työkalujen avulla. Yhteisölle on tärkeää valita kuljettaja, joka vastaa verkoston koollekutsumista ja yhteisistä kokeiluista. Ydintiimi on edelläkävijöiden ryhmä, joka on avoin uusille ajatuksille ja kokeiluille sekä haluaa tuottaa palveluja ja tuotteita yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ydintiimiä tukee laaja yhteistyöverkosto, jossa mukana olevien toimijoiden osallistuminen yhteiseen tekemiseen voi vaihdella. He ovat pistäytyjiä, osa-aikaisia tai seuraajia, mutta heidän roolinsa on kokonaisuuden kannalta merkittävä. Kaikki toimijat tuovat yhteisöön tietoa, taitoja ja verkostoja, joita yksin toimiessa on mahdotonta saavuttaa. Hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamisvaiheessa tarvitaan kriittisyyttä. Ydinryhmän on luotava palveluntarjoajien, tuotteiden ja palveluiden laatukriteerit, yhteistoiminnan periaatteet, asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämisen mallit sekä innostettava kokeilukulttuuriin. Hyviä toimintamalleja on olemassa klusteripohjaiseen kehittämistyöhön sekä verkostoituvaan yrittäjyyteen. Tärkeintä on saada Lahden alueelle monialainen, tulevaisuuteen katsova ja sitoutunut kehittäjäyhteisö, jolla on selkeä päämäärä ja tavoitteet sekä tekemisen pelisäännöt.

11 TAVOITTEENA EKOSYSTEEMIT Menestyäkseen kaupunkiseutuna, seutukuntana, elinkeinoelämässä, toimijana ja asiantuntijaorganisaationa, on tärkeää ajatella isosti. LAMKin tavoitteena on muodostaa ekosysteemejä, joissa tuotteet, palvelut ja tiedonhallinta integroituvat keskenään riippuvaisiksi kokonaisuuksiksi. Ekosysteemin sisällä pyritään pitkäaikaisiin strategisiin kumppanuuksiin, joissa mahdollistuu yhteinen arvonluonti ja ansainnan logiikka esimerkiksi palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kautta. Ekosysteemit tuottavat alueen yrityksille, yhteisöille ja väestölle hyvinvointia. Ne tarvitsevat kokonaisvaltaista osaamista, jonka mahdollistaa avoin, sujuva ja syvä yhteistyö. Tulevaisuuden kehittäjänä, kouluttajana tai palveluntarjoajana on ammatti- ja verkostotaitojen oltava kunnossa. Yhteisö voi jakaa osaamistaan yhteisten teemoitettujen kohtaamisten yhteydessä. Lisäksi verkostolle tulee tarjota kehittymisen ja osaamisen vahvistamisen mahdollisuuksia projektien ja kohdennetun täydennyskoulutuksen avulla. Uudet teknologiat mahdollistavat tiedon ja taitojen päivittämisen myös etäopintoina, webinaareina sekä videoneuvotteluyhteyttä hyödyntämällä. Koulutustarpeeseen vastaaminen on LAMKin ydinosaamisaluetta, jolla on kysyntää ja uusia menestymisen mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. 11 Päijät-Hämeessä on jo tehty runsaasti yhteistyötä hankkeiden kautta, koulutuksessa, asiakkaiden ohjaamisessa ja yhteisiä tapahtumia järjestämällä. Tarve kumppaneiden löytämiseen on edelleen olemassa erityisesti, kun etsitään kasvu- ja kansainvälistymisväyliä. Elinkeinoelämän ja erityisesti pienenpien yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden liittäminen osaksi kehittämisalustaa on kumppanuustyötä parhaimmillaan. Panostamalla alueen palveluntarjoajien kartoittamiseen, kehittämistarpeiden selvittämiseen sekä aktiiviseen verkostomaisen yhteistyön mahdollistamiseen, kehittämisalustan toimijat saavat tuekseen motivoituneita kehittäjäkumppaneita. Hyvinvointialan kehittäminen vaatii investointeja lähitulevaisuudessa. Isoilla projekteilla on merkittävä rooli koko seudun uusiutumisen kannalta. Hyvinvointialan eri sektoreiden tarpeita tulee aktiivisesti kartoittaa sekä vastata nouseviin kehittämistoimenpiteisiin sekä investoinneilla että julkisella rahoituksella tehtävillä toimenpiteillä. LAMKin roolina on yhä enenevässä määrin olla projektien ammattitaitoinen suunnittelija, mahdollistaja, hallinnoija ja koordinaattori, joka kokoaa systeemisiä projektiryppäitä hyvinvointialalle. Esimerkkeinä hyvinvointialaa kehittävistä toimenpiteistä ovat hyvinvointi-, luonto- ja liikuntamatkailun kehittäminen alueen vahvuuksien pohjalta, Green Wellbeing ja Green Care liiketoiminnan edistäminen ja aktiivisen ikääntymisen hyvinvointiteknologisten ratkaisujen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Mistä koostuu? sosiaalisten ja taloudellisten organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteenliittymä Mitä tekee? arvonluonti ja ansainnan logiikat Miten yhteydessä toisiinsa? rakenne, teknologia, kieli Mikä tavoite? yhteinen palvelutuotanto, palveluketjut, palveluiden vaihdanta, yhteinen lisäarvo

12 TOIMENPITEET LAMK rakentaa yhdessä alueen hyvinvointialan toimijoiden kanssa vetovoimaisen hyvinvointialan kehittämisalustan, joka sisältää eri hyvinvoinnin osa-alueisiin keskittyviä teemaryhmiä. Kehittämisalustan kokoaminen alkaa ydintiimin kokoamisella. Verkoston keskeisimmät organisaatiot muodostavat verkoston rungon, ja niiden tehtävänä on luotsata verkostoa eteenpäin yhdessä. Mahdollinen uhka on, että yksittäiset voimakkaat erisuuntaiset visiot vievät pontta verkoston yhteiseltä tekemiseltä ja päämääriltä. Koska hyvinvointialan kehittäminen vaatii joukkuepelaamista, täytyy joukkuetta vahvistaa. Tätä varten LAMKin hyvinvointialan kehittämiseen sitoutunut asiantuntijaryhmä tapaa muita alueen toimijoita sekä potentiaalisia kehittämisalustan toimijoita organisaatiokohtaisesti, järjestää verkostolle säännöllisesti neljä kohtaamista vuosittain sekä kaksi tapahtumaa, joissa toimijat sekä heidän kumppaninsa voivat esitellä osaamistaan, toimenpiteitä ja tuloksia, verkottua, kerätä tietoa ja muodostaa kumppanuuksia. 12 Hyvinvointialan kehittämisalustan ydintiimin kokoamisessa hyödynnetään Päijät-Häme terveysliikunnan megamaakunta kehittämisryhmää, LIIKETTÄ!-hankkeessa muodostettua terveysliikunnan innovaatioalustaa sekä Hyvinvointia liikkeellä!-hankkeen kehittämisryhmää, jotka yhdessä kattavat merkittävän osan Päijät-Hämeen sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja liikunta-alojen kehittäjäorganisaatioista. Elinkeinoelämän edustajien kokoamisessa hyödynnetään mm. Hyvinvointiklusterin toimijoita, joiden ryhmää vahvistetaan eri hankkeiden kumppaneilla ja järjestötoimijoilla hyvinvointialan eri sektorit huomioiden. Vaikuttavuuden kannalta tärkeää on, että uuden ajan kehittämisalustalla julkinen sektori nähdään alustan tarjoajana, yhteiskehittäjänä ja innovatiivisena asiakkaana, joka tarjoaa ideoiden testausympäristön ja palveluiden kehittämislaboratorion yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Pohdittavaa: Millaiseen rooliin sinä haluat yhteisössä? Haluatko olla kuljettaja, aktiivinen osallistuja vai seuraaja? Miten usein kohtaamisia tulee olla? Miten tietoa jaetaan kohtaamisten välillä? Millainen on yrityksesi tilantarve jatkossa (esim. omat vai jaetut tilat, suuret tilat, kokoaikainen käyttö vai osa-aikainen käyttö?

13 SUUNNITTELE YHTEINEN TEKEMINEN Kehittämisalustan toimijoiden ja palveluntarjoajien välisestä yhteistyöstä on sovittava selkeästi. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina omista ideoista, toimintamalleista ja yhteistyökumppanuuksista halutaan pitää kiinni. Ulkopuolelta halutaan virikkeitä ja valmiita ratkaisuja oman toiminnan kehittämiseen, jolloin yhteistyön vastavuoroisuus unohtuu. Luottamus syntyy vuorovaikutuksen, yhdessä tekemisen, kokeilemisen ja onnistumisen kautta, yhdessä oppien. Tämän vuoksi yhteisön yhdessä sovitut pelisäännöt ovat mahdollisuus. Ne vähentävät ongelmia ja helpottavat ristiriitatilanteiden ratkaisua. Kun yhteisöllisyys syttyy ja luottamus syntyy, on toisten osaamista ja palveluja helppo suositella omillekin kohderyhmille ilman pelkoa oman asiakkaan tai asiantuntijuuden menettämisestä. Yhteisen tekemisen kautta palvelut paranevat ja asiakkaat saavat enemmän ja laadukkaampaa. 13 TOIMENPIDE Muodostetun kehittämisalustan jäsenet muotoilevat yhteiset pelisäännöt, yhteistyösopimukset, joihin sitoudutaan yhdessä sovittavaksi ajaksi. KEHITÄ KOKEILEMALLA Toimintaympäristöt muuttuvat nopeasti, minkä vuoksi suunnittelemalla kehittämisen prosessi on lähes aina armottomasti myöhässä ja ideat vanhentuvat. Perinteisestä suunnittelukulttuurista tuleekin siirtyä kokeilukulttuurin synnyttämiseen hyvinvointialan kehittämisalustan toimijoiden keskuudessa. Kokeilukulttuurin luomisesta ja työkaluista on olemassa avointa tietoa mm. Aalto yliopiston, LUT Lahden ja LAMKin tekemien hankekokonaisuuksien pohjalta. Myös palvelumuotoilun mallit onnistuvat luomaan kokeilukulttuuria samalla jalostaen ideoita kohti kaupallisia kokonaisuuksia. Kokeilevan kehittämisen avulla voidaan ennakoida mahdollisuuksia ja ongelmia, jotka nousevat esiin vasta suunnitelmien konkretisoituessa tekemiseksi. Testaamalla, demoamalla ja protoamalla tuotteita, palveluita ja toimintamalleja syntyy oivalluksia parannetusta mallista, uusista suunnista kehittämiselle sekä mahdollisia radikaalejakin innovaatioita. Kokeilut ovat kustannuksiltaan edullisia ja kevyitä toteuttaa, mutta niiden hyödyt ovat mittavia. Onnistuneet kokeilut vievät kehittämisen kohdetta vauhdilla kohti maalia ja epäonnistuneet kokeilut kertovat haasteista, jotka osataan kokeilun myötä välttää. TOIMENPITEET Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot hankkeessa pilotoidaan palveluinnovaatioiden portaittain etenevää kehittämismallia. Mallin sisällöt muodostavat monenvälisen tuotekehityksen putken, josta syntyy palveluntarjoajien käyttöön suunniteltu työkalu. Mallin avulla tunnistetaan ja toteutetaan palveluinnovaatioita, joista yhteistyössä rakennetaan kaupallisille markkinoille tähtääviä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Kuvatun mallin kokeilu edistää alueen koulutus- ja

14 kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä (UBC, university business collaboration). Toimintamallipilotin vaiheet ovat: Vaihe 1. Tunnistaminen Palveluaihioiden tunnistamisvaiheessa palveluntarjoajien ideoiden ympärille tehdään kehittämissuunnitelma, tutkitaan palveluaihion markkinapotentiaalia ja palvelun asiakkaille tuottamaa lisäarvoa. Idean jalostamista varten kootaan monialainen kehittämisryhmä, jossa muodostetaan kokonaiskuva suunniteltavan palvelun elementeistä. Vaihe 2. Liiketoiminnallistaminen Palveluaihion tuotteistamisvaiheessa sisältöjä määritellään tuotannollisista lähtökohdista. Palveluprosessin kehittämiseksi tehdään nopeita sisäisiä kokeiluja markkinoilla havaitun tarpeen näkökulmasta. Palvelun liiketoiminnallisten edellytyksiä tarkastellaan suhteessa tuotannollisiin edellytyksiin ja markkinapotentiaaliin. Kehittämisryhmän kokoonpanoa vahvistetaan esiin nousevien tarpeiden pohjalta. 14 Vaihe 3. Protoaminen Asiakkaiden osallistaminen ja nopeat kokeilut käynnistetään aikaisessa vaiheessa. Osallistamisessa hyödynnetään sosiaalista mediaa, sähköistä kehittämisalustaa sekä konkreettista pop-up kokeiluja aidossa ympäristössä. Protoamisvaihessa havaitaan asiakastarpeen erityispiirteitä, jotka vaikuttavat palvelukokonaisuuden lopulliseen suunnitteluun. Vaihe 4. Kaupallistaminen Kaupallistamisvaiheen keskeiseen toimintaan kuuluu palveluntuotannon teknisten reunaehtojen terävöittäminen tuotannon ja markkinoiden näkökulmasta. Palveluyrityksissä erityistä tukea tuotteistamisen lisäksi mahdollistetaan myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Vaihe 5. Kansainvälistäminen Kehittämisprosessin kaari tähtää viimekädessä palvelujen tuotteistamiseen kansainvälisille markkinoille think big! Globaalilta markkinalta tunnistetaan toimialueita, joihin tuotteistettu palvelu on mahdollista monistaa. Lisäksi kartoitetaan jakelutieverkostoa ja vientisiltoja sekä toimijaryppäitä ja verkostoja, joiden avulla kansainvälistäminen mahdollistuu. Pohdittavaa palveluntarjoajille: Mitä ideaa haluan viedä kohti kaupallista kokonaisuutta? Suunnittele kokeilu.

15 LAADI TOTEUTUSSUUNNITELMA Tarvekartoitukset, yhteinen pohdinta ja eri projektien kokeilut ja hyvät käytänteet ovat tuoneet tietoa, jonka pohjalta voidaan päättää hyvinvointialan kehittämisalustan visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointialan kehittämisalusta syntyy, kun ihmiset kohtaavat, TKI-prosessit yhdistyvät ja toiminta yhdistyy ulkopuolisiin tietovarantoihin. Tapaamisia voi olla aluksi 1-2 kuukauden välein sekä vapaamuotoisemmin aamupalan tai lounaan merkeissä. Niitä voidaan järjestää eri toimijoiden tiloissa, jolloin toimijat tulevat tutuiksi. Olennaista on yhdessä innostuminen ja uskallus heittäytyä sekä aktiivinen ja aikaansaava yritysten yhteisö. Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot -hanke ( ) kokoaa alueellisen hyvinvointialan kehittämisverkoston tämän toimintaympäristösuunnitelman pohjalta sekä tukee tässä ehdotettuja toimenpiteitä. Hankkeessa kokeillaan viisivaiheista tuotteistamismallia, jossa eri sektoreiden palveluinnovaatioaihioita kehitetään kohti kansainvälisiä myyntituotteita. Hankkeessa toteutetaan myös hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamista ja tuetaan alueellisen Hyvinvoiva väestö ekosysteemin arvonluontia. LAMKin TKI-toiminnan strategiset linjausten sekä toimenpidesuunnitelman valmistuttua toimintaa suunnataan kohtaamaan yhä paremmin TKI-strategian tavoitteita sekä LAMKin aluekehitysohjelmaa. 15 TOIMENPITEET Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot hankkeen toimenpiteistä on laadittu aikataulutettu toteuttamissuunnitelma, jota toteutetaan hankeaikana. Toiminnalla pyritään muodostamaan pysyviä toimintamalleja, levittämään hyviä käytänteitä sekä saavuttamaan kehittämisalustalle innostava toimintaympäristö. Nykytilan arviointi 05/15 Tavoitteet ja toimenpiteet 08/15 Toteuttamisen seuravta ja arviointi 03/16 Painopisteiden valinta 06/15 Toteutus 09/15-02/16 Pohdittavaa verkostolle ja palveluntarjoajille: Aikatauluta valmistelu (esimerkkivaiheita: koordinaattorin valinta, yhteisön kokoaminen, säännölliset tapaamiset, kokeilut).

16 LÄHTEET Kosonen, K-J Kehittämisalustat tulevaisuuden ponnahduslautana - Kovat ja pehmeät instituutiot kaupunkiseudun kehittämisessä. Tampere University Press. Luettavissa: Viitattu Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden ammattikorkeakoulun strategia Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden ammattikorkeakoulu aluekehitysohjelma. Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Häme Luettavissa: 40/paijat_hame_2040_julkaisu_ pdf. Viitattu Sitra Trendilista valmistunut. Viitattu Pohdinnan tueksi: Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma sten%20hyvinvointisuunnitelma%202015%20-% pdf Lahden terveysliikunnan toimenpideohjelma ntoimenpideohjelma.pdf Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma TEM, Hyvinvointihanke-HYVÄ, Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiset kehittämistavoitteet Valo ry. Sporttikirjasto LUT Lahti, Näköala keinusta aationkehitt%c3%a4miseen.pdf/0c83970b-14f d14-3f115b7f5fc0 LUT Lahti, Tutkimus ja arki kohtaavat a1b2-1e99278da018 Sitra, Luonnonlukutaito Kolmas lähde hanke, Yhdistysten handbook ja casebook https://www.innokyla.fi/web/verkosto859507

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 1 Sisällys Lahden ammatti korkeakoulun strategia 2020 4 Visio 5 Arvot 6 Toiminta-ajatus 8 Painoalat 10 Profiilit 12 Strategiset linjaukset 14 Strategian toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Hyväksytty hallituksessa 22.4.2015 1 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

NEW KIDS ON THE BLOCK HYVINVOINTIHUBIN KOKOAMISOPAS

NEW KIDS ON THE BLOCK HYVINVOINTIHUBIN KOKOAMISOPAS NEW KIDS ON THE BLOCK HYVINVOINTIHUBIN KOKOAMISOPAS JOHDANTO Käsissäsi on opas, jonka tavoitteena on innostaa yrittäjiä ja kehittäjiä uudenlaiseen hyvinvointipalvelujen muotoiluun. Lahden seudun hyvinvointi-

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011

Verkostoituen. Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Verkostoituen Ritva Partinen, Sosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2011 Määritelmiä ja kuvauksia verkostoista Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi 6.6.2014 Infotilaisuus, Oulu Sari Luostarinen, Ville Meloni Timo Nousiainen, Outi Rouru ja Juha Sirviö Painopistealueet 1. haku

Lisätiedot

INKA ja hankinnat 3.3.2015

INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA ja hankinnat 3.3.2015 INKA:n tavoitteet Vetovoimaiset hubit Kansainvälinen taso: EU miten saamme hubeista kansainvälisiä kärkiä? INKA luo osaamispohjaisia uusia yrityksiä ja uudistaa yritysten liiketoimintaa

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I Salla Koivusalo Erityisasiantuntija Hankintakeskus Vantaan kaupunki Pks cleantech hankintojen verkosto : Pysyvä

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot