HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 2015 HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA HYVINVOINTIA LIIKKEELLÄ! HANKKEEN LOPPURAPORTTI HEIDI FREUNDLICH LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU OY SOSIAALI- JA TERVEYSALA

2 SISÄLLYS Johdanto... 3 Tunnista tarve... 5 Uutta potkua yhteistyöstä... 5 Yhteistyöllä näkyvyyttä... 5 Toimenpiteet... 5 Hallitse tieto ja trendit... 7 Varmista asiakaslähtöisyys... 8 Toimenpiteet... 8 Muodosta yhteisö Hyvinvointialan kehittämisalustan rakentaminen Tavoitteena ekosysteemit Toimenpiteet Suunnittele yhteinen tekeminen Toimenpide Kehitä kokeilemalla Toimenpiteet Laadi toteutussuunnitelma Toimenpiteet Lähteet

3 JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnallisen kasvustrategian 2040 visiona on olla hyvinvointi- ja ympäristöosaamisen maailmanluokan kumppani. Menestystekijöinä ovat mm. sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointiliiketoiminnan kasvu, joissa korostuvat terveen ja aktiivisen ikääntymisen palvelukokonaisuudet, hyvinvointi- ja terveysmatkailu sekä hyvinvointiteknologian ratkaisut. Kasvuedellytysten kehittäminen edellyttää monitoimijaverkostojen muodostamista alueellisten vahvuuksien ympärille sekä yhteistyön mahdollistamista ja vahvistamista. Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisen keskiössä tulisi seuraavina vuosina olla terveysliikunnan ja Euroopan puhtaimman lähiruoan sekä luontomatkailun yhdistäminen matkailuvalteiksi sekä alueen liikunnan ja urheilun keskusten kehittäminen yhdessä terveysliikunnan osaajien kanssa. Lisäksi kehittämisessä tulisi panostaa ennaltaehkäisevien- ja terveyspalveluiden tuotteistamiseen sekä niihin liittyvän osaamisen hyödyntämiseen vientituotteina. 3 Lahden ammattikorkeakoulun visio on Oivaltava, tutkiva ja kehittävä LAMK 2020 alueen kasvun aloitteellinen edistäjä ja kansainvälinen tulevaisuuden osaamisen uudistaja. Toiminta-ajatuksen mukaan LAMK on alueen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut ammattikorkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. LAMK vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. LAMK on myös rohkea, joustava ja innostava kumppani. Monialaisen painoalatyöskentelyn keskiössä ovat muotoilu, älykäs teollisuus, hyvinvointi ja uudistava kasvu sekä elinvoimainen ympäristö, jotka palvelevat alueellisia ja kansallisia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeita sekä kytkeytyy kansainvälisiin kumppanuuksiin ja verkostoihin. Hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun painoalan keskeisiä tekijöitä ovat osallisuus, terveys, osaaminen ja työllisyys. Alueellisen kasvun edistäminen, yrittäjyyden vauhdittaminen ja työorganisaatioiden uudistuminen perustuvat hyvinvoivien ihmisten oppimiseen. Hyvinvointipalveluiden uudistaminen perustuu käyttäjälähtöisyyteen, osaamisten yhdistämiseen ja ohjauksellisuuteen, joita tuetaan johtamisella, hyvinvointiteknologian soveltamisella ja palvelumuotoilulla. Kuva: Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

4 Lahden ammattikorkeakoulun uuden aluekehitysohjelman mukaan LAMK on sitoutunut kehittämään aluetta vetovoimaiseksi ja houkuttelevaksi alueellisten vahvuuksien pohjalta. Toiminnassa korostuvat käytäntölähtöisten ideoiden tuottaminen ja hyödyntäminen, yrittäjyyden edistäminen sekä opintojen yhdistäminen työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hyvinvointia parantavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. LAMK uskoo, että alueen elinkeinoelämän sekä julkisen- ja kolmannen sektorin organisaatioiden, verkostojen sekä työvoiman menestyminen ja hyvinvointi perustuvat tulevaisuudessa: kansainvälistymiseen, verkostoitumiseen, uuden tiedon hyödyntämiseen, ainutlaatuiseen osaamiseen ja innovatiiviseen kehittämiseen. Tämän toteuttamiseksi LAMK haluaa toimia alueella asiakkaiden eduksi suuntaviivojen luojana, tulevaisuustiedon hyödyntäjänä, kansainvälisenä toimijana, välittäjäorganisaationa, yhteistoiminnan edistäjänä ja osaamisen uudistajana. 4 Kuva: LAMK alueen kehittäjänä Lahden ammattikorkeakoulun Hyvinvointia liikkeellä! hankkeen tavoitteena on ollut kehittää toimintamalleja julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden verkostomaiseen yhteistyöhön sekä parantaa terveysliikunta- ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää public-private-toimintamallia, jossa alan pk-yritykset ovat aktiivisia julkisen sektorin kehittäjäkumppaneita. Projektin myötä Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n koordinoimassa LIIKETTÄ!- hankkeessa toteutettu liikunta-apteekki.fi-verkkopalvelu on siirretty LAMKiin vahvistamaan alueen hyvinvointialan konseptien kehittämistä. Projektin loppuraporttina toimii verkostotyön ja työpajatoiminnan pohjalta laadittu toimintaympäristösuunnitelma Lahden seudun hyvinvointialan kehittämiseen, jossa LAMKilla on vahva ja aktiivinen koordinaatio. Toimintaympäristösuunnitelma toimii työkirjana alueen hyvinvointitoimialan kehittämiselle. Projektin kohderyhmänä ovat olleet hyvinvointialan pk-yritykset, kolmannen sektorin palveluntarjoajat sekä julkisen sektorin toimijat. Toimintaan ovat osallistuneet LAMKin opiskelijoita ja asiantuntijoita sekä alueen koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajia. Toimintaan on osallistunut suoraan 15 yritystä ja 15 muuta organisaatiota. Viestinnän ja verkostoitumisen kautta on hankkeen toimintapiirissä ollut lukuisia muita toimijoita. Hyvinvointia liikkeellä! hanketta toteutti Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala ajalla Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto.

5 TUNNISTA TARVE UUTTA POTKUA YHTEISTYÖSTÄ Hyvinvointitoimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveys-, kuntoutus- ja terveysliikunta-, terveys- ja hyvinvointimatkailu- sekä luonto- ja elämystoimialat sekä niihin liittyvät teknologia-, väline- ja varustetuotannon toimijat. Hyvinvointialan toimijoita on Päijät-Hämeessä yli 2500, ja ne työllistävät lähes 5000 henkilöä. Palveluntarjoajien pieni koko tarkoittaa, että arjessa keskitytään ydinliiketoimintaan. Kehittämistoiminnalle ja verkostoitumiselle jää vain vähän aikaa, vaikka ne koetaankin kasvun edellytyksiksi. 5 Yhdessä kehittäminen ja tekeminen antavat palveluntarjoajien mielestä uutta potkua liiketoiminnalle. Yhteistyön tuoma uusi potku näkyy uusina palveluina ja asiakkaina, kustannusten jakamisena, näkyvyytenä, sekä kehittämiskulttuurin syntymisenä. Palvelut monipuolistuvat ja muodostavat kokonaisuuksia, jotka ovat houkuttelevia ja vaikuttavia ja innostavat kohderyhmiä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Asiakkaiden kokeman hyödyn ja yhteistyön kautta muodostuneiden kumppanuuksien myötä toimijoiden oma kilpailukyky paranee. Yhteistyössä pienten yritysten on mahdollista kilpailla suurempien kanssa paketoimalla palveluita asiakastarpeita vastaaviksi yhdistämällä hyvinvointialan osakokonaisuuksia. Uutta potkua liiketoimintaan tuo myös yhteinen ajattelu. Uudistamista, innovaatiokyvykkyyttä ja huipulle nousemista voidaan tukea koulutuksilla, tiedonvaihdolla ja yhdessä kehittämällä. Yhdessä visiointi, tavoitteiden asettaminen, toimintasuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen ovat avaimia muutoksen ja kasvun yhteissuunnitteluun (co-design). Yhteistyössä voidaan oppia toisilta ja hyödyntää verkoston jäsenien erikoistaitoja. YHTEISTYÖLLÄ NÄKYVYYTTÄ Brändäys, tuotteistaminen ja markkinointi ovat kaikille palveluntarjoajille elintärkeitä liiketoiminnan kulmakiviä. Usein ne jäävät liian vähälle huomiolle arjen pyörteissä. Yhdistetty markkinointi on hyvä ensiaskel kohti syvempää yhteistyötä, sillä vaikuttavan markkinointiviestinnän ja näkyvyyden saavuttaminen ei ole helppoa. Yhteisen brändin rakentamisen kautta myös asiakkaalle tulee mielikuva laadukkaasta ja vaikuttavasta palvelusta. Samalla yhteinen brändi luo vakuuttavuutta, luotettavuutta ja houkuttelevuutta. Brändi ohjaa asiakkaan verkoston tarjoamien palvelukokonaisuuksien äärelle. TOIMENPITEET Yhteistyön mahdollistaminen on kehittämistoiminnan edellytys. Kohtaamiset kasvokkain, sosiaalisen median ryhmät ja sähköinen viestintä ovat verkostojen arkipäivää, mutta jopa niihin osallistuminen tai keskustelujen seuraaminen on haasteellista. Kohtaamismahdollisuuksia tulee olla useita ja niiden sisällön tulee tuoda lisäarvoa välittömästi ja tulevaisuudessa. Osallistumisen ja kehitystoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulee kehittää sähköisiä palveluita sekä mahdollisuuksia osallistua kohtaamisiin myös etäyhteyttä hyödyntäen ajasta ja paikasta riippumattomilla joukkoistamisen menetelmillä.

6 LAMKin verkkopalveluun perustetaan alueen hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun portaali, joka toimii alan TKI-toiminnan projekti-, tiedotus- ja julkaisutoiminnan alustana sekä tietopankkina. Teemoja portaalissa ovat mm. aktiivinen elämäntapa ja liikkuminen, luonto- ja hyvinvointimatkailu, hyvinvointiteknologia, asuminen ja hoiva sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. Aidon verkostomaisen yhteistyön muodostamiseksi portaalissa tulee olla mahdollisuus verkoston toimijoille tiedottaa tapahtumista, jakaa kokemuksia ja keskustella kehittämistyöstä. Pohdittavaa verkostolle: Mitä toivot yhteistyöltä? Millaiset tavoitteet yhdessä tekemiselle pitää olla? Millaisia pelisääntöjä tarvitaan? Kenet tai mitkä tahot tarvitsisit tai toivoisit mukaan yhteistyöhön? Pohdittavaa palveluntarjoajille: 6 Mitä palveluja tai tuotteita yrityksesi tai järjestösi voisi tarjota yhdessä muiden kanssa? Keneltä haluaisit oppia ja keiden kanssa jakaa oppimaasi? Mitä resursseja haluaisit jakaa muiden toimijoiden kanssa?

7 HALLITSE TIETO JA TRENDIT Sitran trendilista kokoaa tulevaisuuden kannalta keskeisiä globaaleja ilmiöitä eri painotuksin. Trendilista toimii työkaluna ja keskustelupohjana toimintaympäristön muutoksia tarkasteltaessa. Viime vuosilta trendilistat nostavat keskiöön ikääntymiseen, teknologiseen kehitykseen, eriarvoisuuteen ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyviä megatrendejä. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät ja muutokset yksilön, yhteisön sekä yhteiskunnan tasolla. Alle on kerätty muutamia hyvinvointialan kehittämiseen vaikuttavia trendejä ja vastatrendejä, joita on huomioitu raportin toimenpiteissä. (http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit) 7 Hyvinvointi korostuu päämääränä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Hyvinvointipalvelut yksilöityvät. Uusia, hyvinvointia lisääviä palveluita syntyy ihmisten keskittyessä enemmän itsensä parantamiseen ja toteuttamiseen. Sosiaalinen koheesio heikkenee ja psyykkiset oireet lisääntyvät nopeatahtisemmissa ja yksilökeskeisemmissä yhteiskunnissa. Uudenlaisia hyvinvoinnin tarpeita ovat kuuluminen, osallisuus, sosiaalinen pääoma, onnellisuus, mahdollisuudet ja hyvä elämä. Hyvinvoinnin käsitys ja keinot ongelmien ratkaisemiseksi uudistuvat. Elintason nousu ja teknologinen kehitys pidentävät ihmisten elinikää. Väestörakenne muuttuu ja vuotiaista tulee suurin ikäluokka. Terveydenhuoltokustannukset nousevat ja priorisoinnista tulee yhä tärkeämpää. Ikääntyvä väestö tullaan näkemään voimavarana: kuluttajina ja kokemuksen, tiedon ja verkostojen välittäjänä. Teknologia integroituu osaksi arkea ja siitä tulee mobiilimpaa, integroituneempaa ja käyttäjälähtöisempää. Teknologiakehityksen vastavoimana kokemus-keskeiset elämäntavat lisääntyvät ja yhteydestä luontoon tulee yhä arvokkaampaa. Tietomassoihin pääsy helpottuu, jolloin tiedon soveltamiskyky korostuu. Innovaatioita syntyy nopeammin ja yllättäviltäkin tahoilta avoimen innovaation periaatteella. Yksilöiden suhteellisen hyvinvoinnin eriarvoisuus yhteiskuntien sisällä kasvaa. Tiedollinen eriarvoisuus pienenee. Digitalisaatio ja robotisaatio vaikuttavat työn märään ja työtapoihin. Uudenlaista osaamista tarvitaan. Työn vallankumous tarkoittaa työurien lyhenemistä ja monimuotoistumista, työstä tulee hetkellisempää ja luovempaa. Suuri osa työstä keskittyy monipuolista osaamista vaativille palvelualoille. Uusi yrittäjyyden aikakausi luo mahdollisuuksia niille, jotka pystyvät kehittämään, toteuttamaan ja kaupallistamaan innovaatioita. Kaupunkien roolit korostuvat ja kaupunkeihin pyritään rakentamaan luonnonomaisuutta ja hyvinvointia tukevia älykkäitä ympäristöjä.

8 VARMISTA ASIAKASLÄHTÖISYYS Ikääntyneiden määrä Päijät-Hämeessä kasvaa ja samaan aikaan hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen liittyvät tekniset ja taidolliset ominaisuudet muuttuvat. Yritysten asiakaskunta muuttuu ja uudella ja suuremmalla kohderyhmällä on runsaasti aikaa, enemmän varallisuutta, osaamista, taitoja ja viisautta. Nämä tekijät luovat hyvinvointipalveluille uusia mahdollisuuksia ja muuttavat niiden luonnetta sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuessa. Älyteknologian yleistyessä mahdollisuudet vastata tarpeisiin paranevat. Onnistumiset huomataan ja parantamisen paikat löytyvät helpoiten asiakkailta kysymällä. Asiakkaiden osallistaminen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen vastaa paremmin asiakaslähtöisyyden vaatimukseen. Opimme tekemällä ja kokeilemalla, joten aikaisessa vaiheessa uusien ideoiden testaaminen pop-up-palvelukonsepteilla ja tapahtumilla on helppo ja edullinen tapa tehdä oikeaa markkinatutkimusta. Ne antavat myös mahdollisuuden keskustella asiakkaiden tarpeista, haaveista ja intohimoista; asioista, jotka vaikuttavat palveluiden ostopäätökseen. 8 Hyvinvointialan asiakaskyselyn perusteella Lahdessa asiakkaat toivovat lisää mm. liikunta-, hemmottelu- ja terveydenhoitopalveluita sekä terveyttä, hyvinvointia ja aktiivisuutta ylläpitäviä mahdollisuuksia. Lisäksi toivotaan ruokaa ja juomaa, vapaa-ajan palveluita sekä arkea helpottavia palveluita. Lahtelaiset haluavat kaupunkiinsa lisää mm. yhteisöllisyyttä ja eri-ikäisten kohtaamisia, viihtyisää kaupunkitilaa, elävyyttä ja helposti saavutettavia palveluja. (LIIKETTÄ!-hanke 2014) TOIMENPITEET LAMKin opiskelijoista asiantuntijoita muodostetaan ennakointiryhmä, joka käy säännöllisesti läpi hyvinvointialan eri segmenttien uusimmat tutkimukset ja tilastot, toimintaympäristön ja markkinatilanteen muutokset sekä alueellisten projektien sekä kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden toimenpiteet ja tulokset. Tiedot kerätään tiivistetysti verkoston käyttöön ja niitä käytetään niin toiminnan ohjaamisessa kuin tulevaisuuden projektien suunnittelussakin. Osallistuminen alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin on elintärkeää hyvinvointialan kehittämisalustan toimijaverkoston ajan tasalla pysymiseksi sekä ennakointitiedon muodostamiseksi. Kaikkien ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista osallistua verkostoihin ja alan seminaareihin, mutta niissä muodostuva pääoma; tieto, ideat ja kontaktit pitäisi pystyä jakamaan tehokkaasti verkoston toimijoita hyödyttävällä tavalla. Muiden kehittämisen painopisteiden, työkalujen ja toimintamallien tunteminen on lähtökohta kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Hyvä yhteinen kokonaisuus saavutetaan täydentämällä osaamista verkoston ulkopuolelta. Yhteinen portaali valjastetaan uusimman tiedon jakamiseen. Ideat tuodaan yhdessä jalostettaviksi selainpohjaiselle projektinhallinta- ja keskustelualustalle, joka toimii yhteistyön tasa-arvoisena komentokeskuksena. Pohdittavaa verkostolle: Millä välineillä yhteistä tiedonjakoa voidaan tukea? Mikä aktivoi jakamaan tietoa? Ketkä muodostavat hyvinvointialan kehittämisalustan? Millaiseen aktiivisuustasoon olet valmis sitoutumaan? Miten verkosto tukee avointa innovaatiotapaa?

9 Pohdittavaa palveluntarjoajille: Miten yrityksesi on huomioinut muutokset väestössä ja kohderyhmissä? Miten palveluntarpeet ovat muuttuneet? Miten uudet liiketoiminnan tavat on hyödynnetty? Millaisia kumppaneita yrityksesi tarvitsee mahdollisuuksien hyödyntämiseen? Miten nuorten ja senioreiden täydentävät osaamiset hyödynnetään yrittäjyydessä? Mitä tukea tarvitset alan monipuolistuessa? 9

10 MUODOSTA YHTEISÖ HYVINVOINTIALAN KEHITTÄMISALUSTAN RAKENTAMINEN Kehittämisalustalla tarkoitetaan verkostomaiseen yhteystyöhön sitoutuneiden organisaatioiden ja verkostojen ryhmittymää, jossa olevien resurssien ja niiden yhdistelmien taustalta etsitään potentiaalit. Kehittämisalusta hyödyntää TKI-prosesseja, menetelmiä ja tietovarantoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on uudenlaisen kilpailukyvyn tuottaminen ja mahdollisten uusien klustereiden kehittäminen. (Kosonen 2008, ) Kehittämisalusta voi pohjautua toimialaan, osaamisalueeseen tai tulevaisuuden megatrendeihin ja kokoaa alleen useampia kehittämistoimintaa kuvaavia osatekijöitä ja ilmiöitä. Klusterikehityksen esivaiheessa kehittämisalusta ei vielä ole yhtä järjestelmällinen ja virallisesti organisoitu toiminnan areena kuin vakiintuneemman klusterikehityksenvaiheessa. Kehittämisalusta on vielä ruohonjuuritason potentiaalinen ponnistusalusta, jonka toiminta edistää kasvualojen ja uusien toimialakeskittymien syntymistä. Teknologiapohjainen kehittämisalusta taas kokoaa yhteen monenlaiset teknologiat ja teknologiapohjaiset kompetenssit useimmiten yhden geneerisen teknologian yhteydessä tai ympärillä. Kompetenssipohjainen kehittämisalusta puolestaan yhdistää monenlaista osaamista erilaisista instituutioista, organisaatioista, toimialoilta ja tieteenaloilta yhteiselle keskustelu- ja strategiaalustalle. (Kosonen 2008, ) 10 Rakennettavan hyvinvointialan Kehittämisalustan toiminta on vapaamuotoista, avointa ja luottamukseen perustuvaa aktiivista yhteistoimintaa, josta hyötyjinä ovat alueen elinkeinoelämä sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatiot. Yhteisö ei tarvitse toimiakseen virallista yritys- tai yhdistysmuotoa eikä seiniä. Se tarvitsee aluksi vain aktiivisia, toimeen tarttuvia ja kehittämiseen sitoutuneita ihmisiä erilaisista organisaatioista. Yhteisö voi toimia myös virtuaalisesti sosiaalisessa mediassa tai joukkoistamisen (crowdsourcing) työkalujen avulla. Yhteisölle on tärkeää valita kuljettaja, joka vastaa verkoston koollekutsumista ja yhteisistä kokeiluista. Ydintiimi on edelläkävijöiden ryhmä, joka on avoin uusille ajatuksille ja kokeiluille sekä haluaa tuottaa palveluja ja tuotteita yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ydintiimiä tukee laaja yhteistyöverkosto, jossa mukana olevien toimijoiden osallistuminen yhteiseen tekemiseen voi vaihdella. He ovat pistäytyjiä, osa-aikaisia tai seuraajia, mutta heidän roolinsa on kokonaisuuden kannalta merkittävä. Kaikki toimijat tuovat yhteisöön tietoa, taitoja ja verkostoja, joita yksin toimiessa on mahdotonta saavuttaa. Hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamisvaiheessa tarvitaan kriittisyyttä. Ydinryhmän on luotava palveluntarjoajien, tuotteiden ja palveluiden laatukriteerit, yhteistoiminnan periaatteet, asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämisen mallit sekä innostettava kokeilukulttuuriin. Hyviä toimintamalleja on olemassa klusteripohjaiseen kehittämistyöhön sekä verkostoituvaan yrittäjyyteen. Tärkeintä on saada Lahden alueelle monialainen, tulevaisuuteen katsova ja sitoutunut kehittäjäyhteisö, jolla on selkeä päämäärä ja tavoitteet sekä tekemisen pelisäännöt.

11 TAVOITTEENA EKOSYSTEEMIT Menestyäkseen kaupunkiseutuna, seutukuntana, elinkeinoelämässä, toimijana ja asiantuntijaorganisaationa, on tärkeää ajatella isosti. LAMKin tavoitteena on muodostaa ekosysteemejä, joissa tuotteet, palvelut ja tiedonhallinta integroituvat keskenään riippuvaisiksi kokonaisuuksiksi. Ekosysteemin sisällä pyritään pitkäaikaisiin strategisiin kumppanuuksiin, joissa mahdollistuu yhteinen arvonluonti ja ansainnan logiikka esimerkiksi palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kautta. Ekosysteemit tuottavat alueen yrityksille, yhteisöille ja väestölle hyvinvointia. Ne tarvitsevat kokonaisvaltaista osaamista, jonka mahdollistaa avoin, sujuva ja syvä yhteistyö. Tulevaisuuden kehittäjänä, kouluttajana tai palveluntarjoajana on ammatti- ja verkostotaitojen oltava kunnossa. Yhteisö voi jakaa osaamistaan yhteisten teemoitettujen kohtaamisten yhteydessä. Lisäksi verkostolle tulee tarjota kehittymisen ja osaamisen vahvistamisen mahdollisuuksia projektien ja kohdennetun täydennyskoulutuksen avulla. Uudet teknologiat mahdollistavat tiedon ja taitojen päivittämisen myös etäopintoina, webinaareina sekä videoneuvotteluyhteyttä hyödyntämällä. Koulutustarpeeseen vastaaminen on LAMKin ydinosaamisaluetta, jolla on kysyntää ja uusia menestymisen mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. 11 Päijät-Hämeessä on jo tehty runsaasti yhteistyötä hankkeiden kautta, koulutuksessa, asiakkaiden ohjaamisessa ja yhteisiä tapahtumia järjestämällä. Tarve kumppaneiden löytämiseen on edelleen olemassa erityisesti, kun etsitään kasvu- ja kansainvälistymisväyliä. Elinkeinoelämän ja erityisesti pienenpien yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden liittäminen osaksi kehittämisalustaa on kumppanuustyötä parhaimmillaan. Panostamalla alueen palveluntarjoajien kartoittamiseen, kehittämistarpeiden selvittämiseen sekä aktiiviseen verkostomaisen yhteistyön mahdollistamiseen, kehittämisalustan toimijat saavat tuekseen motivoituneita kehittäjäkumppaneita. Hyvinvointialan kehittäminen vaatii investointeja lähitulevaisuudessa. Isoilla projekteilla on merkittävä rooli koko seudun uusiutumisen kannalta. Hyvinvointialan eri sektoreiden tarpeita tulee aktiivisesti kartoittaa sekä vastata nouseviin kehittämistoimenpiteisiin sekä investoinneilla että julkisella rahoituksella tehtävillä toimenpiteillä. LAMKin roolina on yhä enenevässä määrin olla projektien ammattitaitoinen suunnittelija, mahdollistaja, hallinnoija ja koordinaattori, joka kokoaa systeemisiä projektiryppäitä hyvinvointialalle. Esimerkkeinä hyvinvointialaa kehittävistä toimenpiteistä ovat hyvinvointi-, luonto- ja liikuntamatkailun kehittäminen alueen vahvuuksien pohjalta, Green Wellbeing ja Green Care liiketoiminnan edistäminen ja aktiivisen ikääntymisen hyvinvointiteknologisten ratkaisujen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Mistä koostuu? sosiaalisten ja taloudellisten organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteenliittymä Mitä tekee? arvonluonti ja ansainnan logiikat Miten yhteydessä toisiinsa? rakenne, teknologia, kieli Mikä tavoite? yhteinen palvelutuotanto, palveluketjut, palveluiden vaihdanta, yhteinen lisäarvo

12 TOIMENPITEET LAMK rakentaa yhdessä alueen hyvinvointialan toimijoiden kanssa vetovoimaisen hyvinvointialan kehittämisalustan, joka sisältää eri hyvinvoinnin osa-alueisiin keskittyviä teemaryhmiä. Kehittämisalustan kokoaminen alkaa ydintiimin kokoamisella. Verkoston keskeisimmät organisaatiot muodostavat verkoston rungon, ja niiden tehtävänä on luotsata verkostoa eteenpäin yhdessä. Mahdollinen uhka on, että yksittäiset voimakkaat erisuuntaiset visiot vievät pontta verkoston yhteiseltä tekemiseltä ja päämääriltä. Koska hyvinvointialan kehittäminen vaatii joukkuepelaamista, täytyy joukkuetta vahvistaa. Tätä varten LAMKin hyvinvointialan kehittämiseen sitoutunut asiantuntijaryhmä tapaa muita alueen toimijoita sekä potentiaalisia kehittämisalustan toimijoita organisaatiokohtaisesti, järjestää verkostolle säännöllisesti neljä kohtaamista vuosittain sekä kaksi tapahtumaa, joissa toimijat sekä heidän kumppaninsa voivat esitellä osaamistaan, toimenpiteitä ja tuloksia, verkottua, kerätä tietoa ja muodostaa kumppanuuksia. 12 Hyvinvointialan kehittämisalustan ydintiimin kokoamisessa hyödynnetään Päijät-Häme terveysliikunnan megamaakunta kehittämisryhmää, LIIKETTÄ!-hankkeessa muodostettua terveysliikunnan innovaatioalustaa sekä Hyvinvointia liikkeellä!-hankkeen kehittämisryhmää, jotka yhdessä kattavat merkittävän osan Päijät-Hämeen sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja liikunta-alojen kehittäjäorganisaatioista. Elinkeinoelämän edustajien kokoamisessa hyödynnetään mm. Hyvinvointiklusterin toimijoita, joiden ryhmää vahvistetaan eri hankkeiden kumppaneilla ja järjestötoimijoilla hyvinvointialan eri sektorit huomioiden. Vaikuttavuuden kannalta tärkeää on, että uuden ajan kehittämisalustalla julkinen sektori nähdään alustan tarjoajana, yhteiskehittäjänä ja innovatiivisena asiakkaana, joka tarjoaa ideoiden testausympäristön ja palveluiden kehittämislaboratorion yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Pohdittavaa: Millaiseen rooliin sinä haluat yhteisössä? Haluatko olla kuljettaja, aktiivinen osallistuja vai seuraaja? Miten usein kohtaamisia tulee olla? Miten tietoa jaetaan kohtaamisten välillä? Millainen on yrityksesi tilantarve jatkossa (esim. omat vai jaetut tilat, suuret tilat, kokoaikainen käyttö vai osa-aikainen käyttö?

13 SUUNNITTELE YHTEINEN TEKEMINEN Kehittämisalustan toimijoiden ja palveluntarjoajien välisestä yhteistyöstä on sovittava selkeästi. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina omista ideoista, toimintamalleista ja yhteistyökumppanuuksista halutaan pitää kiinni. Ulkopuolelta halutaan virikkeitä ja valmiita ratkaisuja oman toiminnan kehittämiseen, jolloin yhteistyön vastavuoroisuus unohtuu. Luottamus syntyy vuorovaikutuksen, yhdessä tekemisen, kokeilemisen ja onnistumisen kautta, yhdessä oppien. Tämän vuoksi yhteisön yhdessä sovitut pelisäännöt ovat mahdollisuus. Ne vähentävät ongelmia ja helpottavat ristiriitatilanteiden ratkaisua. Kun yhteisöllisyys syttyy ja luottamus syntyy, on toisten osaamista ja palveluja helppo suositella omillekin kohderyhmille ilman pelkoa oman asiakkaan tai asiantuntijuuden menettämisestä. Yhteisen tekemisen kautta palvelut paranevat ja asiakkaat saavat enemmän ja laadukkaampaa. 13 TOIMENPIDE Muodostetun kehittämisalustan jäsenet muotoilevat yhteiset pelisäännöt, yhteistyösopimukset, joihin sitoudutaan yhdessä sovittavaksi ajaksi. KEHITÄ KOKEILEMALLA Toimintaympäristöt muuttuvat nopeasti, minkä vuoksi suunnittelemalla kehittämisen prosessi on lähes aina armottomasti myöhässä ja ideat vanhentuvat. Perinteisestä suunnittelukulttuurista tuleekin siirtyä kokeilukulttuurin synnyttämiseen hyvinvointialan kehittämisalustan toimijoiden keskuudessa. Kokeilukulttuurin luomisesta ja työkaluista on olemassa avointa tietoa mm. Aalto yliopiston, LUT Lahden ja LAMKin tekemien hankekokonaisuuksien pohjalta. Myös palvelumuotoilun mallit onnistuvat luomaan kokeilukulttuuria samalla jalostaen ideoita kohti kaupallisia kokonaisuuksia. Kokeilevan kehittämisen avulla voidaan ennakoida mahdollisuuksia ja ongelmia, jotka nousevat esiin vasta suunnitelmien konkretisoituessa tekemiseksi. Testaamalla, demoamalla ja protoamalla tuotteita, palveluita ja toimintamalleja syntyy oivalluksia parannetusta mallista, uusista suunnista kehittämiselle sekä mahdollisia radikaalejakin innovaatioita. Kokeilut ovat kustannuksiltaan edullisia ja kevyitä toteuttaa, mutta niiden hyödyt ovat mittavia. Onnistuneet kokeilut vievät kehittämisen kohdetta vauhdilla kohti maalia ja epäonnistuneet kokeilut kertovat haasteista, jotka osataan kokeilun myötä välttää. TOIMENPITEET Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot hankkeessa pilotoidaan palveluinnovaatioiden portaittain etenevää kehittämismallia. Mallin sisällöt muodostavat monenvälisen tuotekehityksen putken, josta syntyy palveluntarjoajien käyttöön suunniteltu työkalu. Mallin avulla tunnistetaan ja toteutetaan palveluinnovaatioita, joista yhteistyössä rakennetaan kaupallisille markkinoille tähtääviä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Kuvatun mallin kokeilu edistää alueen koulutus- ja

14 kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä (UBC, university business collaboration). Toimintamallipilotin vaiheet ovat: Vaihe 1. Tunnistaminen Palveluaihioiden tunnistamisvaiheessa palveluntarjoajien ideoiden ympärille tehdään kehittämissuunnitelma, tutkitaan palveluaihion markkinapotentiaalia ja palvelun asiakkaille tuottamaa lisäarvoa. Idean jalostamista varten kootaan monialainen kehittämisryhmä, jossa muodostetaan kokonaiskuva suunniteltavan palvelun elementeistä. Vaihe 2. Liiketoiminnallistaminen Palveluaihion tuotteistamisvaiheessa sisältöjä määritellään tuotannollisista lähtökohdista. Palveluprosessin kehittämiseksi tehdään nopeita sisäisiä kokeiluja markkinoilla havaitun tarpeen näkökulmasta. Palvelun liiketoiminnallisten edellytyksiä tarkastellaan suhteessa tuotannollisiin edellytyksiin ja markkinapotentiaaliin. Kehittämisryhmän kokoonpanoa vahvistetaan esiin nousevien tarpeiden pohjalta. 14 Vaihe 3. Protoaminen Asiakkaiden osallistaminen ja nopeat kokeilut käynnistetään aikaisessa vaiheessa. Osallistamisessa hyödynnetään sosiaalista mediaa, sähköistä kehittämisalustaa sekä konkreettista pop-up kokeiluja aidossa ympäristössä. Protoamisvaihessa havaitaan asiakastarpeen erityispiirteitä, jotka vaikuttavat palvelukokonaisuuden lopulliseen suunnitteluun. Vaihe 4. Kaupallistaminen Kaupallistamisvaiheen keskeiseen toimintaan kuuluu palveluntuotannon teknisten reunaehtojen terävöittäminen tuotannon ja markkinoiden näkökulmasta. Palveluyrityksissä erityistä tukea tuotteistamisen lisäksi mahdollistetaan myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Vaihe 5. Kansainvälistäminen Kehittämisprosessin kaari tähtää viimekädessä palvelujen tuotteistamiseen kansainvälisille markkinoille think big! Globaalilta markkinalta tunnistetaan toimialueita, joihin tuotteistettu palvelu on mahdollista monistaa. Lisäksi kartoitetaan jakelutieverkostoa ja vientisiltoja sekä toimijaryppäitä ja verkostoja, joiden avulla kansainvälistäminen mahdollistuu. Pohdittavaa palveluntarjoajille: Mitä ideaa haluan viedä kohti kaupallista kokonaisuutta? Suunnittele kokeilu.

15 LAADI TOTEUTUSSUUNNITELMA Tarvekartoitukset, yhteinen pohdinta ja eri projektien kokeilut ja hyvät käytänteet ovat tuoneet tietoa, jonka pohjalta voidaan päättää hyvinvointialan kehittämisalustan visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointialan kehittämisalusta syntyy, kun ihmiset kohtaavat, TKI-prosessit yhdistyvät ja toiminta yhdistyy ulkopuolisiin tietovarantoihin. Tapaamisia voi olla aluksi 1-2 kuukauden välein sekä vapaamuotoisemmin aamupalan tai lounaan merkeissä. Niitä voidaan järjestää eri toimijoiden tiloissa, jolloin toimijat tulevat tutuiksi. Olennaista on yhdessä innostuminen ja uskallus heittäytyä sekä aktiivinen ja aikaansaava yritysten yhteisö. Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot -hanke ( ) kokoaa alueellisen hyvinvointialan kehittämisverkoston tämän toimintaympäristösuunnitelman pohjalta sekä tukee tässä ehdotettuja toimenpiteitä. Hankkeessa kokeillaan viisivaiheista tuotteistamismallia, jossa eri sektoreiden palveluinnovaatioaihioita kehitetään kohti kansainvälisiä myyntituotteita. Hankkeessa toteutetaan myös hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamista ja tuetaan alueellisen Hyvinvoiva väestö ekosysteemin arvonluontia. LAMKin TKI-toiminnan strategiset linjausten sekä toimenpidesuunnitelman valmistuttua toimintaa suunnataan kohtaamaan yhä paremmin TKI-strategian tavoitteita sekä LAMKin aluekehitysohjelmaa. 15 TOIMENPITEET Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot hankkeen toimenpiteistä on laadittu aikataulutettu toteuttamissuunnitelma, jota toteutetaan hankeaikana. Toiminnalla pyritään muodostamaan pysyviä toimintamalleja, levittämään hyviä käytänteitä sekä saavuttamaan kehittämisalustalle innostava toimintaympäristö. Nykytilan arviointi 05/15 Tavoitteet ja toimenpiteet 08/15 Toteuttamisen seuravta ja arviointi 03/16 Painopisteiden valinta 06/15 Toteutus 09/15-02/16 Pohdittavaa verkostolle ja palveluntarjoajille: Aikatauluta valmistelu (esimerkkivaiheita: koordinaattorin valinta, yhteisön kokoaminen, säännölliset tapaamiset, kokeilut).

16 LÄHTEET Kosonen, K-J Kehittämisalustat tulevaisuuden ponnahduslautana - Kovat ja pehmeät instituutiot kaupunkiseudun kehittämisessä. Tampere University Press. Luettavissa: Viitattu Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden ammattikorkeakoulun strategia Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden ammattikorkeakoulu aluekehitysohjelma. Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Häme Luettavissa: 40/paijat_hame_2040_julkaisu_ pdf. Viitattu Sitra Trendilista valmistunut. Viitattu Pohdinnan tueksi: Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma sten%20hyvinvointisuunnitelma%202015%20-% pdf Lahden terveysliikunnan toimenpideohjelma ntoimenpideohjelma.pdf Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma TEM, Hyvinvointihanke-HYVÄ, Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiset kehittämistavoitteet Valo ry. Sporttikirjasto LUT Lahti, Näköala keinusta aationkehitt%c3%a4miseen.pdf/0c83970b-14f d14-3f115b7f5fc0 LUT Lahti, Tutkimus ja arki kohtaavat a1b2-1e99278da018 Sitra, Luonnonlukutaito Kolmas lähde hanke, Yhdistysten handbook ja casebook https://www.innokyla.fi/web/verkosto859507