HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA
|
|
- Otto Hannu-Pekka Niemi
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2015 HYVINVOINTIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖSUUNNITELMA HYVINVOINTIA LIIKKEELLÄ! HANKKEEN LOPPURAPORTTI HEIDI FREUNDLICH LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU OY SOSIAALI- JA TERVEYSALA
2 SISÄLLYS Johdanto... 3 Tunnista tarve... 5 Uutta potkua yhteistyöstä... 5 Yhteistyöllä näkyvyyttä... 5 Toimenpiteet... 5 Hallitse tieto ja trendit... 7 Varmista asiakaslähtöisyys... 8 Toimenpiteet... 8 Muodosta yhteisö Hyvinvointialan kehittämisalustan rakentaminen Tavoitteena ekosysteemit Toimenpiteet Suunnittele yhteinen tekeminen Toimenpide Kehitä kokeilemalla Toimenpiteet Laadi toteutussuunnitelma Toimenpiteet Lähteet
3 JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnallisen kasvustrategian 2040 visiona on olla hyvinvointi- ja ympäristöosaamisen maailmanluokan kumppani. Menestystekijöinä ovat mm. sosiaalinen osallisuus ja hyvinvointiliiketoiminnan kasvu, joissa korostuvat terveen ja aktiivisen ikääntymisen palvelukokonaisuudet, hyvinvointi- ja terveysmatkailu sekä hyvinvointiteknologian ratkaisut. Kasvuedellytysten kehittäminen edellyttää monitoimijaverkostojen muodostamista alueellisten vahvuuksien ympärille sekä yhteistyön mahdollistamista ja vahvistamista. Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoiminnan kehittämisen keskiössä tulisi seuraavina vuosina olla terveysliikunnan ja Euroopan puhtaimman lähiruoan sekä luontomatkailun yhdistäminen matkailuvalteiksi sekä alueen liikunnan ja urheilun keskusten kehittäminen yhdessä terveysliikunnan osaajien kanssa. Lisäksi kehittämisessä tulisi panostaa ennaltaehkäisevien- ja terveyspalveluiden tuotteistamiseen sekä niihin liittyvän osaamisen hyödyntämiseen vientituotteina. 3 Lahden ammattikorkeakoulun visio on Oivaltava, tutkiva ja kehittävä LAMK 2020 alueen kasvun aloitteellinen edistäjä ja kansainvälinen tulevaisuuden osaamisen uudistaja. Toiminta-ajatuksen mukaan LAMK on alueen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut ammattikorkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. LAMK vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. LAMK on myös rohkea, joustava ja innostava kumppani. Monialaisen painoalatyöskentelyn keskiössä ovat muotoilu, älykäs teollisuus, hyvinvointi ja uudistava kasvu sekä elinvoimainen ympäristö, jotka palvelevat alueellisia ja kansallisia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeita sekä kytkeytyy kansainvälisiin kumppanuuksiin ja verkostoihin. Hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun painoalan keskeisiä tekijöitä ovat osallisuus, terveys, osaaminen ja työllisyys. Alueellisen kasvun edistäminen, yrittäjyyden vauhdittaminen ja työorganisaatioiden uudistuminen perustuvat hyvinvoivien ihmisten oppimiseen. Hyvinvointipalveluiden uudistaminen perustuu käyttäjälähtöisyyteen, osaamisten yhdistämiseen ja ohjauksellisuuteen, joita tuetaan johtamisella, hyvinvointiteknologian soveltamisella ja palvelumuotoilulla. Kuva: Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
4 Lahden ammattikorkeakoulun uuden aluekehitysohjelman mukaan LAMK on sitoutunut kehittämään aluetta vetovoimaiseksi ja houkuttelevaksi alueellisten vahvuuksien pohjalta. Toiminnassa korostuvat käytäntölähtöisten ideoiden tuottaminen ja hyödyntäminen, yrittäjyyden edistäminen sekä opintojen yhdistäminen työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hyvinvointia parantavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. LAMK uskoo, että alueen elinkeinoelämän sekä julkisen- ja kolmannen sektorin organisaatioiden, verkostojen sekä työvoiman menestyminen ja hyvinvointi perustuvat tulevaisuudessa: kansainvälistymiseen, verkostoitumiseen, uuden tiedon hyödyntämiseen, ainutlaatuiseen osaamiseen ja innovatiiviseen kehittämiseen. Tämän toteuttamiseksi LAMK haluaa toimia alueella asiakkaiden eduksi suuntaviivojen luojana, tulevaisuustiedon hyödyntäjänä, kansainvälisenä toimijana, välittäjäorganisaationa, yhteistoiminnan edistäjänä ja osaamisen uudistajana. 4 Kuva: LAMK alueen kehittäjänä Lahden ammattikorkeakoulun Hyvinvointia liikkeellä! hankkeen tavoitteena on ollut kehittää toimintamalleja julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden verkostomaiseen yhteistyöhön sekä parantaa terveysliikunta- ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää public-private-toimintamallia, jossa alan pk-yritykset ovat aktiivisia julkisen sektorin kehittäjäkumppaneita. Projektin myötä Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n koordinoimassa LIIKETTÄ!- hankkeessa toteutettu liikunta-apteekki.fi-verkkopalvelu on siirretty LAMKiin vahvistamaan alueen hyvinvointialan konseptien kehittämistä. Projektin loppuraporttina toimii verkostotyön ja työpajatoiminnan pohjalta laadittu toimintaympäristösuunnitelma Lahden seudun hyvinvointialan kehittämiseen, jossa LAMKilla on vahva ja aktiivinen koordinaatio. Toimintaympäristösuunnitelma toimii työkirjana alueen hyvinvointitoimialan kehittämiselle. Projektin kohderyhmänä ovat olleet hyvinvointialan pk-yritykset, kolmannen sektorin palveluntarjoajat sekä julkisen sektorin toimijat. Toimintaan ovat osallistuneet LAMKin opiskelijoita ja asiantuntijoita sekä alueen koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajia. Toimintaan on osallistunut suoraan 15 yritystä ja 15 muuta organisaatiota. Viestinnän ja verkostoitumisen kautta on hankkeen toimintapiirissä ollut lukuisia muita toimijoita. Hyvinvointia liikkeellä! hanketta toteutti Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala ajalla Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto.
5 TUNNISTA TARVE UUTTA POTKUA YHTEISTYÖSTÄ Hyvinvointitoimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveys-, kuntoutus- ja terveysliikunta-, terveys- ja hyvinvointimatkailu- sekä luonto- ja elämystoimialat sekä niihin liittyvät teknologia-, väline- ja varustetuotannon toimijat. Hyvinvointialan toimijoita on Päijät-Hämeessä yli 2500, ja ne työllistävät lähes 5000 henkilöä. Palveluntarjoajien pieni koko tarkoittaa, että arjessa keskitytään ydinliiketoimintaan. Kehittämistoiminnalle ja verkostoitumiselle jää vain vähän aikaa, vaikka ne koetaankin kasvun edellytyksiksi. 5 Yhdessä kehittäminen ja tekeminen antavat palveluntarjoajien mielestä uutta potkua liiketoiminnalle. Yhteistyön tuoma uusi potku näkyy uusina palveluina ja asiakkaina, kustannusten jakamisena, näkyvyytenä, sekä kehittämiskulttuurin syntymisenä. Palvelut monipuolistuvat ja muodostavat kokonaisuuksia, jotka ovat houkuttelevia ja vaikuttavia ja innostavat kohderyhmiä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Asiakkaiden kokeman hyödyn ja yhteistyön kautta muodostuneiden kumppanuuksien myötä toimijoiden oma kilpailukyky paranee. Yhteistyössä pienten yritysten on mahdollista kilpailla suurempien kanssa paketoimalla palveluita asiakastarpeita vastaaviksi yhdistämällä hyvinvointialan osakokonaisuuksia. Uutta potkua liiketoimintaan tuo myös yhteinen ajattelu. Uudistamista, innovaatiokyvykkyyttä ja huipulle nousemista voidaan tukea koulutuksilla, tiedonvaihdolla ja yhdessä kehittämällä. Yhdessä visiointi, tavoitteiden asettaminen, toimintasuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen ovat avaimia muutoksen ja kasvun yhteissuunnitteluun (co-design). Yhteistyössä voidaan oppia toisilta ja hyödyntää verkoston jäsenien erikoistaitoja. YHTEISTYÖLLÄ NÄKYVYYTTÄ Brändäys, tuotteistaminen ja markkinointi ovat kaikille palveluntarjoajille elintärkeitä liiketoiminnan kulmakiviä. Usein ne jäävät liian vähälle huomiolle arjen pyörteissä. Yhdistetty markkinointi on hyvä ensiaskel kohti syvempää yhteistyötä, sillä vaikuttavan markkinointiviestinnän ja näkyvyyden saavuttaminen ei ole helppoa. Yhteisen brändin rakentamisen kautta myös asiakkaalle tulee mielikuva laadukkaasta ja vaikuttavasta palvelusta. Samalla yhteinen brändi luo vakuuttavuutta, luotettavuutta ja houkuttelevuutta. Brändi ohjaa asiakkaan verkoston tarjoamien palvelukokonaisuuksien äärelle. TOIMENPITEET Yhteistyön mahdollistaminen on kehittämistoiminnan edellytys. Kohtaamiset kasvokkain, sosiaalisen median ryhmät ja sähköinen viestintä ovat verkostojen arkipäivää, mutta jopa niihin osallistuminen tai keskustelujen seuraaminen on haasteellista. Kohtaamismahdollisuuksia tulee olla useita ja niiden sisällön tulee tuoda lisäarvoa välittömästi ja tulevaisuudessa. Osallistumisen ja kehitystoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulee kehittää sähköisiä palveluita sekä mahdollisuuksia osallistua kohtaamisiin myös etäyhteyttä hyödyntäen ajasta ja paikasta riippumattomilla joukkoistamisen menetelmillä.
6 LAMKin verkkopalveluun perustetaan alueen hyvinvoinnin ja uudistavan kasvun portaali, joka toimii alan TKI-toiminnan projekti-, tiedotus- ja julkaisutoiminnan alustana sekä tietopankkina. Teemoja portaalissa ovat mm. aktiivinen elämäntapa ja liikkuminen, luonto- ja hyvinvointimatkailu, hyvinvointiteknologia, asuminen ja hoiva sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. Aidon verkostomaisen yhteistyön muodostamiseksi portaalissa tulee olla mahdollisuus verkoston toimijoille tiedottaa tapahtumista, jakaa kokemuksia ja keskustella kehittämistyöstä. Pohdittavaa verkostolle: Mitä toivot yhteistyöltä? Millaiset tavoitteet yhdessä tekemiselle pitää olla? Millaisia pelisääntöjä tarvitaan? Kenet tai mitkä tahot tarvitsisit tai toivoisit mukaan yhteistyöhön? Pohdittavaa palveluntarjoajille: 6 Mitä palveluja tai tuotteita yrityksesi tai järjestösi voisi tarjota yhdessä muiden kanssa? Keneltä haluaisit oppia ja keiden kanssa jakaa oppimaasi? Mitä resursseja haluaisit jakaa muiden toimijoiden kanssa?
7 HALLITSE TIETO JA TRENDIT Sitran trendilista kokoaa tulevaisuuden kannalta keskeisiä globaaleja ilmiöitä eri painotuksin. Trendilista toimii työkaluna ja keskustelupohjana toimintaympäristön muutoksia tarkasteltaessa. Viime vuosilta trendilistat nostavat keskiöön ikääntymiseen, teknologiseen kehitykseen, eriarvoisuuteen ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyviä megatrendejä. Hyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät ja muutokset yksilön, yhteisön sekä yhteiskunnan tasolla. Alle on kerätty muutamia hyvinvointialan kehittämiseen vaikuttavia trendejä ja vastatrendejä, joita on huomioitu raportin toimenpiteissä. (http://www.sitra.fi/tulevaisuus/megatrendit) 7 Hyvinvointi korostuu päämääränä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Hyvinvointipalvelut yksilöityvät. Uusia, hyvinvointia lisääviä palveluita syntyy ihmisten keskittyessä enemmän itsensä parantamiseen ja toteuttamiseen. Sosiaalinen koheesio heikkenee ja psyykkiset oireet lisääntyvät nopeatahtisemmissa ja yksilökeskeisemmissä yhteiskunnissa. Uudenlaisia hyvinvoinnin tarpeita ovat kuuluminen, osallisuus, sosiaalinen pääoma, onnellisuus, mahdollisuudet ja hyvä elämä. Hyvinvoinnin käsitys ja keinot ongelmien ratkaisemiseksi uudistuvat. Elintason nousu ja teknologinen kehitys pidentävät ihmisten elinikää. Väestörakenne muuttuu ja vuotiaista tulee suurin ikäluokka. Terveydenhuoltokustannukset nousevat ja priorisoinnista tulee yhä tärkeämpää. Ikääntyvä väestö tullaan näkemään voimavarana: kuluttajina ja kokemuksen, tiedon ja verkostojen välittäjänä. Teknologia integroituu osaksi arkea ja siitä tulee mobiilimpaa, integroituneempaa ja käyttäjälähtöisempää. Teknologiakehityksen vastavoimana kokemus-keskeiset elämäntavat lisääntyvät ja yhteydestä luontoon tulee yhä arvokkaampaa. Tietomassoihin pääsy helpottuu, jolloin tiedon soveltamiskyky korostuu. Innovaatioita syntyy nopeammin ja yllättäviltäkin tahoilta avoimen innovaation periaatteella. Yksilöiden suhteellisen hyvinvoinnin eriarvoisuus yhteiskuntien sisällä kasvaa. Tiedollinen eriarvoisuus pienenee. Digitalisaatio ja robotisaatio vaikuttavat työn märään ja työtapoihin. Uudenlaista osaamista tarvitaan. Työn vallankumous tarkoittaa työurien lyhenemistä ja monimuotoistumista, työstä tulee hetkellisempää ja luovempaa. Suuri osa työstä keskittyy monipuolista osaamista vaativille palvelualoille. Uusi yrittäjyyden aikakausi luo mahdollisuuksia niille, jotka pystyvät kehittämään, toteuttamaan ja kaupallistamaan innovaatioita. Kaupunkien roolit korostuvat ja kaupunkeihin pyritään rakentamaan luonnonomaisuutta ja hyvinvointia tukevia älykkäitä ympäristöjä.
8 VARMISTA ASIAKASLÄHTÖISYYS Ikääntyneiden määrä Päijät-Hämeessä kasvaa ja samaan aikaan hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen liittyvät tekniset ja taidolliset ominaisuudet muuttuvat. Yritysten asiakaskunta muuttuu ja uudella ja suuremmalla kohderyhmällä on runsaasti aikaa, enemmän varallisuutta, osaamista, taitoja ja viisautta. Nämä tekijät luovat hyvinvointipalveluille uusia mahdollisuuksia ja muuttavat niiden luonnetta sosiaalisten ja henkisten tarpeiden korostuessa. Älyteknologian yleistyessä mahdollisuudet vastata tarpeisiin paranevat. Onnistumiset huomataan ja parantamisen paikat löytyvät helpoiten asiakkailta kysymällä. Asiakkaiden osallistaminen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen vastaa paremmin asiakaslähtöisyyden vaatimukseen. Opimme tekemällä ja kokeilemalla, joten aikaisessa vaiheessa uusien ideoiden testaaminen pop-up-palvelukonsepteilla ja tapahtumilla on helppo ja edullinen tapa tehdä oikeaa markkinatutkimusta. Ne antavat myös mahdollisuuden keskustella asiakkaiden tarpeista, haaveista ja intohimoista; asioista, jotka vaikuttavat palveluiden ostopäätökseen. 8 Hyvinvointialan asiakaskyselyn perusteella Lahdessa asiakkaat toivovat lisää mm. liikunta-, hemmottelu- ja terveydenhoitopalveluita sekä terveyttä, hyvinvointia ja aktiivisuutta ylläpitäviä mahdollisuuksia. Lisäksi toivotaan ruokaa ja juomaa, vapaa-ajan palveluita sekä arkea helpottavia palveluita. Lahtelaiset haluavat kaupunkiinsa lisää mm. yhteisöllisyyttä ja eri-ikäisten kohtaamisia, viihtyisää kaupunkitilaa, elävyyttä ja helposti saavutettavia palveluja. (LIIKETTÄ!-hanke 2014) TOIMENPITEET LAMKin opiskelijoista asiantuntijoita muodostetaan ennakointiryhmä, joka käy säännöllisesti läpi hyvinvointialan eri segmenttien uusimmat tutkimukset ja tilastot, toimintaympäristön ja markkinatilanteen muutokset sekä alueellisten projektien sekä kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden toimenpiteet ja tulokset. Tiedot kerätään tiivistetysti verkoston käyttöön ja niitä käytetään niin toiminnan ohjaamisessa kuin tulevaisuuden projektien suunnittelussakin. Osallistuminen alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin on elintärkeää hyvinvointialan kehittämisalustan toimijaverkoston ajan tasalla pysymiseksi sekä ennakointitiedon muodostamiseksi. Kaikkien ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista osallistua verkostoihin ja alan seminaareihin, mutta niissä muodostuva pääoma; tieto, ideat ja kontaktit pitäisi pystyä jakamaan tehokkaasti verkoston toimijoita hyödyttävällä tavalla. Muiden kehittämisen painopisteiden, työkalujen ja toimintamallien tunteminen on lähtökohta kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Hyvä yhteinen kokonaisuus saavutetaan täydentämällä osaamista verkoston ulkopuolelta. Yhteinen portaali valjastetaan uusimman tiedon jakamiseen. Ideat tuodaan yhdessä jalostettaviksi selainpohjaiselle projektinhallinta- ja keskustelualustalle, joka toimii yhteistyön tasa-arvoisena komentokeskuksena. Pohdittavaa verkostolle: Millä välineillä yhteistä tiedonjakoa voidaan tukea? Mikä aktivoi jakamaan tietoa? Ketkä muodostavat hyvinvointialan kehittämisalustan? Millaiseen aktiivisuustasoon olet valmis sitoutumaan? Miten verkosto tukee avointa innovaatiotapaa?
9 Pohdittavaa palveluntarjoajille: Miten yrityksesi on huomioinut muutokset väestössä ja kohderyhmissä? Miten palveluntarpeet ovat muuttuneet? Miten uudet liiketoiminnan tavat on hyödynnetty? Millaisia kumppaneita yrityksesi tarvitsee mahdollisuuksien hyödyntämiseen? Miten nuorten ja senioreiden täydentävät osaamiset hyödynnetään yrittäjyydessä? Mitä tukea tarvitset alan monipuolistuessa? 9
10 MUODOSTA YHTEISÖ HYVINVOINTIALAN KEHITTÄMISALUSTAN RAKENTAMINEN Kehittämisalustalla tarkoitetaan verkostomaiseen yhteystyöhön sitoutuneiden organisaatioiden ja verkostojen ryhmittymää, jossa olevien resurssien ja niiden yhdistelmien taustalta etsitään potentiaalit. Kehittämisalusta hyödyntää TKI-prosesseja, menetelmiä ja tietovarantoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on uudenlaisen kilpailukyvyn tuottaminen ja mahdollisten uusien klustereiden kehittäminen. (Kosonen 2008, ) Kehittämisalusta voi pohjautua toimialaan, osaamisalueeseen tai tulevaisuuden megatrendeihin ja kokoaa alleen useampia kehittämistoimintaa kuvaavia osatekijöitä ja ilmiöitä. Klusterikehityksen esivaiheessa kehittämisalusta ei vielä ole yhtä järjestelmällinen ja virallisesti organisoitu toiminnan areena kuin vakiintuneemman klusterikehityksenvaiheessa. Kehittämisalusta on vielä ruohonjuuritason potentiaalinen ponnistusalusta, jonka toiminta edistää kasvualojen ja uusien toimialakeskittymien syntymistä. Teknologiapohjainen kehittämisalusta taas kokoaa yhteen monenlaiset teknologiat ja teknologiapohjaiset kompetenssit useimmiten yhden geneerisen teknologian yhteydessä tai ympärillä. Kompetenssipohjainen kehittämisalusta puolestaan yhdistää monenlaista osaamista erilaisista instituutioista, organisaatioista, toimialoilta ja tieteenaloilta yhteiselle keskustelu- ja strategiaalustalle. (Kosonen 2008, ) 10 Rakennettavan hyvinvointialan Kehittämisalustan toiminta on vapaamuotoista, avointa ja luottamukseen perustuvaa aktiivista yhteistoimintaa, josta hyötyjinä ovat alueen elinkeinoelämä sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatiot. Yhteisö ei tarvitse toimiakseen virallista yritys- tai yhdistysmuotoa eikä seiniä. Se tarvitsee aluksi vain aktiivisia, toimeen tarttuvia ja kehittämiseen sitoutuneita ihmisiä erilaisista organisaatioista. Yhteisö voi toimia myös virtuaalisesti sosiaalisessa mediassa tai joukkoistamisen (crowdsourcing) työkalujen avulla. Yhteisölle on tärkeää valita kuljettaja, joka vastaa verkoston koollekutsumista ja yhteisistä kokeiluista. Ydintiimi on edelläkävijöiden ryhmä, joka on avoin uusille ajatuksille ja kokeiluille sekä haluaa tuottaa palveluja ja tuotteita yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ydintiimiä tukee laaja yhteistyöverkosto, jossa mukana olevien toimijoiden osallistuminen yhteiseen tekemiseen voi vaihdella. He ovat pistäytyjiä, osa-aikaisia tai seuraajia, mutta heidän roolinsa on kokonaisuuden kannalta merkittävä. Kaikki toimijat tuovat yhteisöön tietoa, taitoja ja verkostoja, joita yksin toimiessa on mahdotonta saavuttaa. Hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamisvaiheessa tarvitaan kriittisyyttä. Ydinryhmän on luotava palveluntarjoajien, tuotteiden ja palveluiden laatukriteerit, yhteistoiminnan periaatteet, asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämisen mallit sekä innostettava kokeilukulttuuriin. Hyviä toimintamalleja on olemassa klusteripohjaiseen kehittämistyöhön sekä verkostoituvaan yrittäjyyteen. Tärkeintä on saada Lahden alueelle monialainen, tulevaisuuteen katsova ja sitoutunut kehittäjäyhteisö, jolla on selkeä päämäärä ja tavoitteet sekä tekemisen pelisäännöt.
11 TAVOITTEENA EKOSYSTEEMIT Menestyäkseen kaupunkiseutuna, seutukuntana, elinkeinoelämässä, toimijana ja asiantuntijaorganisaationa, on tärkeää ajatella isosti. LAMKin tavoitteena on muodostaa ekosysteemejä, joissa tuotteet, palvelut ja tiedonhallinta integroituvat keskenään riippuvaisiksi kokonaisuuksiksi. Ekosysteemin sisällä pyritään pitkäaikaisiin strategisiin kumppanuuksiin, joissa mahdollistuu yhteinen arvonluonti ja ansainnan logiikka esimerkiksi palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kautta. Ekosysteemit tuottavat alueen yrityksille, yhteisöille ja väestölle hyvinvointia. Ne tarvitsevat kokonaisvaltaista osaamista, jonka mahdollistaa avoin, sujuva ja syvä yhteistyö. Tulevaisuuden kehittäjänä, kouluttajana tai palveluntarjoajana on ammatti- ja verkostotaitojen oltava kunnossa. Yhteisö voi jakaa osaamistaan yhteisten teemoitettujen kohtaamisten yhteydessä. Lisäksi verkostolle tulee tarjota kehittymisen ja osaamisen vahvistamisen mahdollisuuksia projektien ja kohdennetun täydennyskoulutuksen avulla. Uudet teknologiat mahdollistavat tiedon ja taitojen päivittämisen myös etäopintoina, webinaareina sekä videoneuvotteluyhteyttä hyödyntämällä. Koulutustarpeeseen vastaaminen on LAMKin ydinosaamisaluetta, jolla on kysyntää ja uusia menestymisen mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. 11 Päijät-Hämeessä on jo tehty runsaasti yhteistyötä hankkeiden kautta, koulutuksessa, asiakkaiden ohjaamisessa ja yhteisiä tapahtumia järjestämällä. Tarve kumppaneiden löytämiseen on edelleen olemassa erityisesti, kun etsitään kasvu- ja kansainvälistymisväyliä. Elinkeinoelämän ja erityisesti pienenpien yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden liittäminen osaksi kehittämisalustaa on kumppanuustyötä parhaimmillaan. Panostamalla alueen palveluntarjoajien kartoittamiseen, kehittämistarpeiden selvittämiseen sekä aktiiviseen verkostomaisen yhteistyön mahdollistamiseen, kehittämisalustan toimijat saavat tuekseen motivoituneita kehittäjäkumppaneita. Hyvinvointialan kehittäminen vaatii investointeja lähitulevaisuudessa. Isoilla projekteilla on merkittävä rooli koko seudun uusiutumisen kannalta. Hyvinvointialan eri sektoreiden tarpeita tulee aktiivisesti kartoittaa sekä vastata nouseviin kehittämistoimenpiteisiin sekä investoinneilla että julkisella rahoituksella tehtävillä toimenpiteillä. LAMKin roolina on yhä enenevässä määrin olla projektien ammattitaitoinen suunnittelija, mahdollistaja, hallinnoija ja koordinaattori, joka kokoaa systeemisiä projektiryppäitä hyvinvointialalle. Esimerkkeinä hyvinvointialaa kehittävistä toimenpiteistä ovat hyvinvointi-, luonto- ja liikuntamatkailun kehittäminen alueen vahvuuksien pohjalta, Green Wellbeing ja Green Care liiketoiminnan edistäminen ja aktiivisen ikääntymisen hyvinvointiteknologisten ratkaisujen sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Mistä koostuu? sosiaalisten ja taloudellisten organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteenliittymä Mitä tekee? arvonluonti ja ansainnan logiikat Miten yhteydessä toisiinsa? rakenne, teknologia, kieli Mikä tavoite? yhteinen palvelutuotanto, palveluketjut, palveluiden vaihdanta, yhteinen lisäarvo
12 TOIMENPITEET LAMK rakentaa yhdessä alueen hyvinvointialan toimijoiden kanssa vetovoimaisen hyvinvointialan kehittämisalustan, joka sisältää eri hyvinvoinnin osa-alueisiin keskittyviä teemaryhmiä. Kehittämisalustan kokoaminen alkaa ydintiimin kokoamisella. Verkoston keskeisimmät organisaatiot muodostavat verkoston rungon, ja niiden tehtävänä on luotsata verkostoa eteenpäin yhdessä. Mahdollinen uhka on, että yksittäiset voimakkaat erisuuntaiset visiot vievät pontta verkoston yhteiseltä tekemiseltä ja päämääriltä. Koska hyvinvointialan kehittäminen vaatii joukkuepelaamista, täytyy joukkuetta vahvistaa. Tätä varten LAMKin hyvinvointialan kehittämiseen sitoutunut asiantuntijaryhmä tapaa muita alueen toimijoita sekä potentiaalisia kehittämisalustan toimijoita organisaatiokohtaisesti, järjestää verkostolle säännöllisesti neljä kohtaamista vuosittain sekä kaksi tapahtumaa, joissa toimijat sekä heidän kumppaninsa voivat esitellä osaamistaan, toimenpiteitä ja tuloksia, verkottua, kerätä tietoa ja muodostaa kumppanuuksia. 12 Hyvinvointialan kehittämisalustan ydintiimin kokoamisessa hyödynnetään Päijät-Häme terveysliikunnan megamaakunta kehittämisryhmää, LIIKETTÄ!-hankkeessa muodostettua terveysliikunnan innovaatioalustaa sekä Hyvinvointia liikkeellä!-hankkeen kehittämisryhmää, jotka yhdessä kattavat merkittävän osan Päijät-Hämeen sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja liikunta-alojen kehittäjäorganisaatioista. Elinkeinoelämän edustajien kokoamisessa hyödynnetään mm. Hyvinvointiklusterin toimijoita, joiden ryhmää vahvistetaan eri hankkeiden kumppaneilla ja järjestötoimijoilla hyvinvointialan eri sektorit huomioiden. Vaikuttavuuden kannalta tärkeää on, että uuden ajan kehittämisalustalla julkinen sektori nähdään alustan tarjoajana, yhteiskehittäjänä ja innovatiivisena asiakkaana, joka tarjoaa ideoiden testausympäristön ja palveluiden kehittämislaboratorion yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Pohdittavaa: Millaiseen rooliin sinä haluat yhteisössä? Haluatko olla kuljettaja, aktiivinen osallistuja vai seuraaja? Miten usein kohtaamisia tulee olla? Miten tietoa jaetaan kohtaamisten välillä? Millainen on yrityksesi tilantarve jatkossa (esim. omat vai jaetut tilat, suuret tilat, kokoaikainen käyttö vai osa-aikainen käyttö?
13 SUUNNITTELE YHTEINEN TEKEMINEN Kehittämisalustan toimijoiden ja palveluntarjoajien välisestä yhteistyöstä on sovittava selkeästi. Erityisesti vaikeina taloudellisina aikoina omista ideoista, toimintamalleista ja yhteistyökumppanuuksista halutaan pitää kiinni. Ulkopuolelta halutaan virikkeitä ja valmiita ratkaisuja oman toiminnan kehittämiseen, jolloin yhteistyön vastavuoroisuus unohtuu. Luottamus syntyy vuorovaikutuksen, yhdessä tekemisen, kokeilemisen ja onnistumisen kautta, yhdessä oppien. Tämän vuoksi yhteisön yhdessä sovitut pelisäännöt ovat mahdollisuus. Ne vähentävät ongelmia ja helpottavat ristiriitatilanteiden ratkaisua. Kun yhteisöllisyys syttyy ja luottamus syntyy, on toisten osaamista ja palveluja helppo suositella omillekin kohderyhmille ilman pelkoa oman asiakkaan tai asiantuntijuuden menettämisestä. Yhteisen tekemisen kautta palvelut paranevat ja asiakkaat saavat enemmän ja laadukkaampaa. 13 TOIMENPIDE Muodostetun kehittämisalustan jäsenet muotoilevat yhteiset pelisäännöt, yhteistyösopimukset, joihin sitoudutaan yhdessä sovittavaksi ajaksi. KEHITÄ KOKEILEMALLA Toimintaympäristöt muuttuvat nopeasti, minkä vuoksi suunnittelemalla kehittämisen prosessi on lähes aina armottomasti myöhässä ja ideat vanhentuvat. Perinteisestä suunnittelukulttuurista tuleekin siirtyä kokeilukulttuurin synnyttämiseen hyvinvointialan kehittämisalustan toimijoiden keskuudessa. Kokeilukulttuurin luomisesta ja työkaluista on olemassa avointa tietoa mm. Aalto yliopiston, LUT Lahden ja LAMKin tekemien hankekokonaisuuksien pohjalta. Myös palvelumuotoilun mallit onnistuvat luomaan kokeilukulttuuria samalla jalostaen ideoita kohti kaupallisia kokonaisuuksia. Kokeilevan kehittämisen avulla voidaan ennakoida mahdollisuuksia ja ongelmia, jotka nousevat esiin vasta suunnitelmien konkretisoituessa tekemiseksi. Testaamalla, demoamalla ja protoamalla tuotteita, palveluita ja toimintamalleja syntyy oivalluksia parannetusta mallista, uusista suunnista kehittämiselle sekä mahdollisia radikaalejakin innovaatioita. Kokeilut ovat kustannuksiltaan edullisia ja kevyitä toteuttaa, mutta niiden hyödyt ovat mittavia. Onnistuneet kokeilut vievät kehittämisen kohdetta vauhdilla kohti maalia ja epäonnistuneet kokeilut kertovat haasteista, jotka osataan kokeilun myötä välttää. TOIMENPITEET Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot hankkeessa pilotoidaan palveluinnovaatioiden portaittain etenevää kehittämismallia. Mallin sisällöt muodostavat monenvälisen tuotekehityksen putken, josta syntyy palveluntarjoajien käyttöön suunniteltu työkalu. Mallin avulla tunnistetaan ja toteutetaan palveluinnovaatioita, joista yhteistyössä rakennetaan kaupallisille markkinoille tähtääviä tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Kuvatun mallin kokeilu edistää alueen koulutus- ja
14 kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä (UBC, university business collaboration). Toimintamallipilotin vaiheet ovat: Vaihe 1. Tunnistaminen Palveluaihioiden tunnistamisvaiheessa palveluntarjoajien ideoiden ympärille tehdään kehittämissuunnitelma, tutkitaan palveluaihion markkinapotentiaalia ja palvelun asiakkaille tuottamaa lisäarvoa. Idean jalostamista varten kootaan monialainen kehittämisryhmä, jossa muodostetaan kokonaiskuva suunniteltavan palvelun elementeistä. Vaihe 2. Liiketoiminnallistaminen Palveluaihion tuotteistamisvaiheessa sisältöjä määritellään tuotannollisista lähtökohdista. Palveluprosessin kehittämiseksi tehdään nopeita sisäisiä kokeiluja markkinoilla havaitun tarpeen näkökulmasta. Palvelun liiketoiminnallisten edellytyksiä tarkastellaan suhteessa tuotannollisiin edellytyksiin ja markkinapotentiaaliin. Kehittämisryhmän kokoonpanoa vahvistetaan esiin nousevien tarpeiden pohjalta. 14 Vaihe 3. Protoaminen Asiakkaiden osallistaminen ja nopeat kokeilut käynnistetään aikaisessa vaiheessa. Osallistamisessa hyödynnetään sosiaalista mediaa, sähköistä kehittämisalustaa sekä konkreettista pop-up kokeiluja aidossa ympäristössä. Protoamisvaihessa havaitaan asiakastarpeen erityispiirteitä, jotka vaikuttavat palvelukokonaisuuden lopulliseen suunnitteluun. Vaihe 4. Kaupallistaminen Kaupallistamisvaiheen keskeiseen toimintaan kuuluu palveluntuotannon teknisten reunaehtojen terävöittäminen tuotannon ja markkinoiden näkökulmasta. Palveluyrityksissä erityistä tukea tuotteistamisen lisäksi mahdollistetaan myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Vaihe 5. Kansainvälistäminen Kehittämisprosessin kaari tähtää viimekädessä palvelujen tuotteistamiseen kansainvälisille markkinoille think big! Globaalilta markkinalta tunnistetaan toimialueita, joihin tuotteistettu palvelu on mahdollista monistaa. Lisäksi kartoitetaan jakelutieverkostoa ja vientisiltoja sekä toimijaryppäitä ja verkostoja, joiden avulla kansainvälistäminen mahdollistuu. Pohdittavaa palveluntarjoajille: Mitä ideaa haluan viedä kohti kaupallista kokonaisuutta? Suunnittele kokeilu.
15 LAADI TOTEUTUSSUUNNITELMA Tarvekartoitukset, yhteinen pohdinta ja eri projektien kokeilut ja hyvät käytänteet ovat tuoneet tietoa, jonka pohjalta voidaan päättää hyvinvointialan kehittämisalustan visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointialan kehittämisalusta syntyy, kun ihmiset kohtaavat, TKI-prosessit yhdistyvät ja toiminta yhdistyy ulkopuolisiin tietovarantoihin. Tapaamisia voi olla aluksi 1-2 kuukauden välein sekä vapaamuotoisemmin aamupalan tai lounaan merkeissä. Niitä voidaan järjestää eri toimijoiden tiloissa, jolloin toimijat tulevat tutuiksi. Olennaista on yhdessä innostuminen ja uskallus heittäytyä sekä aktiivinen ja aikaansaava yritysten yhteisö. Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot -hanke ( ) kokoaa alueellisen hyvinvointialan kehittämisverkoston tämän toimintaympäristösuunnitelman pohjalta sekä tukee tässä ehdotettuja toimenpiteitä. Hankkeessa kokeillaan viisivaiheista tuotteistamismallia, jossa eri sektoreiden palveluinnovaatioaihioita kehitetään kohti kansainvälisiä myyntituotteita. Hankkeessa toteutetaan myös hyvinvointialan kehittämisalustan rakentamista ja tuetaan alueellisen Hyvinvoiva väestö ekosysteemin arvonluontia. LAMKin TKI-toiminnan strategiset linjausten sekä toimenpidesuunnitelman valmistuttua toimintaa suunnataan kohtaamaan yhä paremmin TKI-strategian tavoitteita sekä LAMKin aluekehitysohjelmaa. 15 TOIMENPITEET Hyvinvointialan kehittämisalusta ja palveluinnovaatiot hankkeen toimenpiteistä on laadittu aikataulutettu toteuttamissuunnitelma, jota toteutetaan hankeaikana. Toiminnalla pyritään muodostamaan pysyviä toimintamalleja, levittämään hyviä käytänteitä sekä saavuttamaan kehittämisalustalle innostava toimintaympäristö. Nykytilan arviointi 05/15 Tavoitteet ja toimenpiteet 08/15 Toteuttamisen seuravta ja arviointi 03/16 Painopisteiden valinta 06/15 Toteutus 09/15-02/16 Pohdittavaa verkostolle ja palveluntarjoajille: Aikatauluta valmistelu (esimerkkivaiheita: koordinaattorin valinta, yhteisön kokoaminen, säännölliset tapaamiset, kokeilut).
16 LÄHTEET Kosonen, K-J Kehittämisalustat tulevaisuuden ponnahduslautana - Kovat ja pehmeät instituutiot kaupunkiseudun kehittämisessä. Tampere University Press. Luettavissa: Viitattu Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden ammattikorkeakoulun strategia Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden ammattikorkeakoulu aluekehitysohjelma. Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Häme Luettavissa: 40/paijat_hame_2040_julkaisu_ pdf. Viitattu Sitra Trendilista valmistunut. Viitattu Pohdinnan tueksi: Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma sten%20hyvinvointisuunnitelma%202015%20-% pdf Lahden terveysliikunnan toimenpideohjelma ntoimenpideohjelma.pdf Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma TEM, Hyvinvointihanke-HYVÄ, Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiset kehittämistavoitteet Valo ry. Sporttikirjasto LUT Lahti, Näköala keinusta aationkehitt%c3%a4miseen.pdf/0c83970b-14f d14-3f115b7f5fc0 LUT Lahti, Tutkimus ja arki kohtaavat a1b2-1e99278da018 Sitra, Luonnonlukutaito Kolmas lähde hanke, Yhdistysten handbook ja casebook https://www.innokyla.fi/web/verkosto859507
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Hyväksytty hallituksessa 22.4.2015 1 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää
Strategia April 28, 2015
Strategia 2020 1 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia on yhteinen arvopohjainen sopimus, joka sisältää vision kautta johdetut valinnat ja tavoitteet sekä asemoi
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 1 Sisällys Lahden ammatti korkeakoulun strategia 2020 4 Visio 5 Arvot 6 Toiminta-ajatus 8 Painoalat 10 Profiilit 12 Strategiset linjaukset 14 Strategian toteuttamissuunnitelma
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
Saarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-
Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
Tampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
Elinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
FUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin
Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
Smart Tampere Tero Blomqvist
Smart Tampere Tero Blomqvist 26.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
Suomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
Big datan hyödyntäminen
Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
Smart Tampere
Smart Tampere 06.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden ja toimintojen
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti
Buustia bisnekseen Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti 21.9.2017 MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014
Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta
SAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Hyvinvointi uhattuna!
Uusien hyvinvointipalvelujen kehittämisen eturintamassa Agora Päivä 23.10.2013 Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center 2 Hyvinvointi uhattuna! Hyvinvointivaltiota uhkaa palvelujen rapautuminen
Tekesin rahoitus startup-yrityksille
Tekesin rahoitus startup-yrityksille DM 1506263 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Intoa ja osaamista Loistava tiimi Omaa rahaa Kansainvälinen
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
Terveysliikuntapalveluiden tuotteistaminen. SHF-hankkeen loppuseminaari
Terveysliikuntapalveluiden tuotteistaminen SHF-hankkeen loppuseminaari 4.9.2014 Business Arena Oy on vuonna 2000 perustettu kehittämisen asiantuntijayritys. Tuotamme organisaatioille tietoa ja ideoita
Kaikkien osaaminen käyttöön
Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen
Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014
ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY
LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN
Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT
Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,
SoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Rahoittaja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
TRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään