JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sivu 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Aika klo 16:00-17:34 Paikka Käsitellyt asiat Sivu 17 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 18 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 19 Työllisyyskatsaus 5 20 Kaiku hankkeeseen osallistuminen 6 21 Henkilöstöraportti vuodelta Nuorten kehitysvammaisten päivätoimintaryhmän vakinaistaminen 9 23 Paikallisneuvottelupöytäkirja HOI020 hinnoittelussa olevien työaikamuotojen yhtenäistämisestä 24 Ylihoitajan viran lakkauttaminen ja potilasasiamiehen viran perustaminen 12 13

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Läsnä Törmälä Anssi jäsen, pj Jormanainen Laura jäsen Tahvanainen Ville jäsen, vpj Tolkki Jaana jäsen Wihonen Jussi jäsen Lempiäinen Sari henkilöstöjohtaja Eronen Marja henkilöstösuunnittelija, pöytäkirjanpitäjä Husso Tarja työllisyyspäällikkö 19 :n ajan Poissa Kauppinen Markku kaupunginhallituksen puheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Allekirjoitukset Anssi Törmälä puheenjohtaja Marja Eronen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Jaana Tolkki pöytäkirjan tarkastaja Jussi Wihonen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirjanpitäjä Marja Eronen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus HETYJ 17 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Pöytäkirjan tarkastajien valinta HETYJ 18 Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Jaana Tolkin ja Jussi Wihosen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Työllisyyskatsaus HETYJ 19 Työllisyyspäällikkö Tarja Husso esittelee työllisyyskatsauksen. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää merkitä katsauksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kaiku hankkeeseen osallistuminen 5384/ /2015 HETYJ 20 Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys on hakenut Kaiku -hanketta. Kaiku -hankkeen julkinen tiivistelmä Kaiku -hankkeen avulla vastataan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan liittyvän ESR-toimintalinjan 5 esille nostamiin ongelmiin. Hankkeessa parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä tuetaan heidän osallisuuttaan järjestöissä toteutettavien kuntoutus- ja työllisyyspalvelujen keinoin ja niitä kehittämällä. Haettavan hankeen taustalla ovat Joensuun alueen vaikea työllisyystilanne, kuntien kasvanut vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien kaventuminen. Näiden yhteisvaikutuksena heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuudet saada työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä tukevia palveluja ovat heikentyneet. Palvelujen välissä on nivelvaiheita, joihin työllistymispolku usein katkeaa. Hankkeessa luodaan uusi toimintamalli, jossa kiinnitetään huomioita näiden nivelvaiheiden saumattomaan sujumiseen ja etsitään uusia tahoja tuottamaan työ- ja toimintakykyä tukevia palveluja. Hankkeessa kehitetään järjestöjen osaamista toimia sosiaalisen kuntoutuksen kentällä kunnan kumppanina. Kaiku-hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat tukea edetäkseen työllisyyspolulla. Kohderyhmään kuuluvien työllistymisprosessit ovat usein pitkiä koostuen useista eri palveluista. Hankkeen tavoitteena on 1. Parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistettävyyttä 2. Kehittää yhteistyössä Joensuun kaupungin ja kansalaisjärjestöjen kanssa toimintamalli räätälöityjen kuntoutus-,koulutus- ja työllisyyspolkujen rakentamiseksi heikossa työmarkkina-asemassa oleville 3. Koota kuntoutus- ja työllisyyspalveluja tarjoavien kansalaisjärjestöjen verkosto, joka tarjoaa työmahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille 4. Kehittää kansalaisjärjestöjen osaamista heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn sekä työllistettävyyden tukemisessa. Vahvistaa kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä. 5. Kartoittaa palvelusetelimallin käyttömahdollisuuksia kansalaisjärjestöjen työllistämistoiminnassa Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet 1. Joensuun kaupungin sosiaalihuolto ja Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus ohjaavat henkilöitä hankkeen kautta kansalaisjärjestöihin.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Kansalaisjärjestöissä kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai palkkatukityössä olevat henkilöt saavat hankkeesta työhönvalmennusta. Työhönvalmennuksessa tuetaan heitä ylittämään työllistymisen esteitä, parantamaan työelämävalmiuksiaan ja rakentamaan työllisyyspolkuaan. Jaksoihin voidaan sisällyttää koulutusta. Hankkeen aikana asiakkaita on 100. Työhönvalmentaja toimii tiiviissä yhteistyössä Joensuun kaupungin sosiaaliohjaajien, kansalaisjärjestötoimijoiden, työhallinnon sekä muiden toimijoiden kanssa. 2. Hankkeen aikana rakennetaan toimintamalli, jossa kuvataan Joensuun kaupungin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyössä toteuttama sosiaalisen kuntoutumisen ja työllistymisen prosessi. Toimintamallissa kiinnitetään huomiota nivelvaiheisiin, joiden sujuminen turvataan työhönvalmennuksella. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa kunnissa. 3. Tiedotetaan kansalaisjärjestöjä erilaisista mahdollisuuksista järjestää kuntoutumis- ja työllistämispalveluja. Koordinoidaan kansalaisjärjestöistä koostuvan verkoston koolle kutsuminen, tapaamiset sekä johtaminen. 4. Järjestetään kansalaisjärjestöille koulutusta ja järjestökäyntejä, joilla kehitetään osaamista työ- ja toimintakyvyn tukemisessa. Tuetaan kuntouttavan työtoiminnan laatukriteerien käyttöönottoa järjestöissä. 5. Tutustutaan Kuopion palvelusetelimalliin ja selvitetään mallin käyttöönottomahdollisuutta Joensuun kaupungin ja kansalaisjärjestöjen kesken. Hankkeella saavutettavat tulokset Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työ- ja toimintakyky parantuu ja 30% heistä löytää työ- tai koulutuspaikan tai ohjautuu eläkkeelle. Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ohjautumiseksi kansalaisjärjestöjen toteuttamaan kuntoutus-, koulutus- ja työllisyystoimintaan. Hankkeessa luodaan kansalaisjärjestöjen verkosto, joka tarjoaa kuntoutus- ja työmahdollisuuksia. Verkostoon liittyy hankkeen aikana 20 järjestöä. Hankkeen aikana järjestöjen tarjoamien kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilu-, koulutus- ja palkkatukityöpaikkojen määrä kasvaa. Kansalaisjärjestöjen osaaminen työ- ja toimintakyvyn sekä työllistettävyyden tukemisessa lisääntyy. Hankkeen toiminta ja tavoitteet tukevat kaupungin työllisyysohjelman toteuttamista. Hanke on suunniteltu yhteistyössä Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa. Lisäksi työllisyysohjelmassa on varauduttu tämän kaltaisten hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeen kokonaiskustannukset Joensuun kaupungin osalta olisivat euroa ja ne jakautuvat kolmelle vuodelle. Vuoden 2015 rahoitusosuus olisi euroa. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää hyväksyä Kaiku -hankkeeseen osallistumisen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Henkilöstöraportti vuodelta 2014 HETYJ 21 Henkilöstöraportti esitellään kokouksessa. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää 1. hyväksyä osaltaan henkilöstöraportin vuodelta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa henkilöstöraportin kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Henkilöstöraportti vuodelta 2014 Jakelu kaupunginhallitus

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Nuorten kehitysvammaisten päivätoimintaryhmän vakinaistaminen 3524/ /2014 STLTK Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ( 49) nuorten ke hi tys vammais ten päivätoimintaryhmän (NUPA) perustamisen lukien. Toiminta käyn nis tet tiin koeluonteisesti yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. NUPAn henkilöstö rekrytoitiin kesän 2014 aikana ja heillä on määräaikaiset työsuh teet voimassa saakka. Päivätoimintayksikössä työskentelee kaksi oh jaa jaa ja kaksi ryhmäavustajaa. Määräaikaisen henkilöstön lisäksi päi vä toi minta yk si kön toiminta on edellyttänyt yhden henkilökohtaisen avustajan sekä jonkin verran ostopalveluna toteutettavaa henkilökohtaista apua lisäresurssiksi. NUPAN toiminan käynnistäminen ja vakinaistaminen ovat osa Joensuun kaupun gin työikäisten palveluohjelmaa - kehitysvammaisten palveluiden uudelleen or ga ni soin tia. Vuoden 2015 yhtenä tavoitteena on vakinaistaa NUPAn toiminta ja arvioida mahdollinen laajennustarve. NUPA-toimintaa vastaava toimintaa on ol lut PKSSK:n osalta kahtena palvelutuotteena: elämään valmentava päi vä toimin ta ja vaativa elämään valmentava päivätoiminta. PKSSK on sopeuttanut omaa toimintaansa integroimalla elämään valmentavan päi vä toi min nan Honkalampi-keskuksen muun päivätoiminnan kanssa. Vapautunutta hen ki löstöä on käytetty Honkalampi- keskuksen henkilöstöjärjestelyissä. NUPAN toiminta on vastannut sille asetettuja tavoitteita. Asiakkaita on elo kuusta 2014 alkaen ollut viisi. Keväällä 2014 toiminnan kokonaiskustannuksien ar vioitiin olevan noin / vuosi. Vuoden 2014 viiden toimintakuukauden kustan nuk set olivat , joten 12 kk:n kustannus on eli arvioitu talous ar vio on ollut hyvin lähellä oikeaa toteumaa. Keskimääräinen päivähinta/ asiakas on kuntamaiseman mukaan ollut 176. Vastaava toiminta PKSSK:n palvelussa on kuntamaiseman mukaan 232 /vrk/ asiakas. Pelkästään nuorten osalta kun ta yh ty män vaativan päivätoiminnan vuorokausikustannus on korkeampi (vuonna /vrk). Vuoden 2015 talousarviossa päivätoimintaryhmän kustannuksiin on varattu ja hoitopäiviä Asiakkaiden määrä Lehmon yksikkössä pystyy mak si mis saan olemaan kuusi huomioiden tilat ja asiakkaiden yksilöllinen tuentarve. Marraskuussa 2014 pidettiin työntekijöiden palvelua käyttävien perheiden yh teinen tapaaminen. Palaute oli kaikilta osin erinomaisen hyvää; henkilöstö on ammat ti tai tois ta, koulun tilat ovat hyvät, kuljetusjärjestelyt toimivat suunnitellusti ja mikä tärkeintä osa vanhemmista koki, että NUPAn toiminnalla on ollut po si tiivis ta vaikutusta nuorten toimintakykyyn. Tämä on erittäin tärkeä havainto, koska NUPAn toiminnan ei ole tarkoitus olla nuorilla liian pitkäaikaista, toi min ta kykyä vain ylläpitää päivätoimintaa, vaan NUPAn jälkeen nuorille pyritään löy tämään muita jatkopolkuja (esim. koulutus). Erittäin merkityksellistä on ollut myös Lehmon koulun henkilöstön positiivinen asen ne yhteistyöhön. Uuden toiminnan käynnistäminen on heidän puoleltaan

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto HETYJ 22 teh ty helpoksi ja tilojen yhteiskäyttö yms. käytännöt ovat sujuneet ongelmitta. Leh mon koulun tilat on mahdollista vuokrata vielä ainakin seuraavaksi lu ku vuodek si Nuorten kehitysvammaisten päivätoiminnalle on selkeä tarve. Tammikuussa 2015 arvioitiin, että elokuussa 2015 päivätoimintaa tarvitsee ainakin 13 nuorta. Heis tä kuudelle löytyy palvelu Lehmon koululta, mutta toisen NUPA -ryhmän pe rus ta mi nen elokuussa 2015 on tarpeen. Akuutein tarve on uudelle ryhmälle Ui ma har jun alueella, jossa neljä nuorta tarvitsee vastaavan palvelun elokuusta 2015 lukien. Toimintaan sopivien tilojen löytyminen on haasteellista. Uimaharjun uu teen kouluun ei näillä näkymin ole mahdollisuutta päivätoimintaryhmää perus taa. Muita tilavaihtoehtoja suunnitellaan parhaillaan ja mahdollinen esitys toi sen NUPA -ryhmän perustamisesta tuodaan lautakunnan käsittelyyn kevään 2015 aikana. Liitteenä Nupa -tuotekuvaus ja yhteenveto Nupan palautekyselystä. Valmistelijat: sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen, vam mais pal ve lu päällik kö Tarja Hallikainen, johtava sosiaalityöntekijä Leena Suhonen, ke hit tä mispääl lik kö Karri Poutanen ja palveluvastaava Tuula Malinen Vs. sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosaali- ja terveyslautakunta päättää: 1. vakinaistaa nuorten kehitysvammaisten päivätoiminta ryhmän (NUPA) lukien. Toimintaa voidaan jatkaa nykyisissä tiloissa ainakin kesään 2016 saakka. Toiminta voidaan tarvittaessa siirtää muihinkin soveltuviin tiloihin 2. esittää henkilöstö- ja työllisyysjaostolle, että toiminnan vakinaistamiseksi perustetaan kaksi ohjaajan (04SOS6A) ja kaksi sosiaaliohjaajan (04SOS050) tointa lukien 3. päätös viedään tiedoksi tilaajajaostoon Hyväksyttiin yksimielisesti. Henkilöstöyksikkö on käynyt keskustelua perustettavien toimien nimikkeistä tilaajajohtajan ja sosiaalipalvelujen johtajan kanssa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksen jälkeen. Keskustelujen lopputuloksena päädyttiin siihen, että esitetään perustettavaksi kolme ohjaajan tointa ja yksi sosiaaliohjaajan toimi. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää että toiminnan vakinaistamiseksi perustetaan kolme ohjaajan (04SOS6A) ja yksi sosiaaliohjaajan (04SOS050) tointa lukien.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 2 Nupa tuotekuvaus Liite 3 Yhteenveto Nupan palautekyselystä

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Paikallisneuvottelupöytäkirja HOI020 hinnoittelussa olevien työaikamuotojen yhtenäistämisestä HETYJ 23 Henkilöstöyksikkö on käynyt Koho ry/tehy:n, Juko ry:n, Kunta-alan Unioni/Jyty:n kanssa paikallisneuvottelun 03HOI020 hinnoittelussa olevien esimiesten työaikamuodon muuttamisesta liukuvaan yleistyöaikaan asumispalvelujen ja sairaaloiden alueilla. Muutos tulee voimaan lukien. Työnantajan työnjohto-oikeuteen katsotaan kuuluvan työntekijöihin ja viranhaltijoihin noudatettavan työaikajärjestelmän valinta ottaen huomioon työaikalain ja KVTES:n määräykset. Työaikajärjestelmän mahdollisista muutoksista ja niiden toteuttamisesta esimerkiksi siirtymisestä jaksotyöjärjestelmästä yleistyöaikajärjestelmään, on ennen muutosten toteuttamista kuultava työaikajärjestelmän piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Työaikajärjestelmän valinta kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen silloinkin, kun työaikajärjestelmä on sovittu työsopimuksessa. Työtuomioistuimen tuomion 12/1998 mukaan työnantaja sai muuttaa jaksotyöjärjestelmän yksipuolisesti yleistyöaikajärjestelmäksi ja määrätä työaikaan kuulumattoman ruokailutauon, vaikka työntekijän työsopimuksessa oli sovittu jaksotyöjärjestelmästä. Paikallisneuvottelupöytäkirja liitteenä. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää hyväksyä paikallisneuvottelun 03HOI020 hinnoittelussa olevien esimiesten työaikamuodon muuttamisesta liukuvaan yleistyöaikaan asumispalvelujen ja sairaaloiden alueilla. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 4 Paikallisneuvottelupöytäkirja HOI020 hinnoittelussa olevien työaikamuotojen yhtenäistämisestä

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Ylihoitajan viran lakkauttaminen ja potilasasiamiehen viran perustaminen HETYJ 24 Joensuu järjestää sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnille sekä potilasasiamiespalvelut PKSSK:lle ja yksityisille yrityksille, jotka ovat tehneet Joensuun kanssa sopimuksen palvelujen ostamisesta. Ylihoitajan virassa oleva, käytännössä potilasasiamiehen tehtäviä hoitava on irtisanoutunut lukien eläkkeelle jäämisen vuoksi. Henkilöstösuunnitelmassa on esitetty ylihoitajan virkanimikkeen muutosta potilasasiamiehen viraksi eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Nimike potilasasiamies vastaa tosiasiallisia olemassa olevia työtehtäviä. Potilasasiamiehen tehtävästä ja tehtävien sisällöstä on säädetty laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (11 ). Tehtävä on itsenäinen asiantuntija- ja kehittämistehtävä, johon sisältyy mm. potilaiden ja henkilökunnan neuvontaa ja tiedottamista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä ja -lainsäädännöstä. Lisäksi tehtäviin kuuluu potilaan avustaminen mm. muistutuksen, hallintokantelun, potilasvahinkoilmoituksen laadinnassa. Potilasasiamies laatii vuosittain raportin PKSSK:lle potilaiden erikoissairaanhoitoa koskevista yhteydenotoista. Lisäksi potilasasiamies laatii vuosittain yhdessä sosiaaliasiamiestehtäviä hoitavien kanssa selvityksen toimialueen kunnanhallituksille (asiakkaiden ja potilaiden aseman ja oikeuksien kehitystä koskien). Potilasasiamiehen kelpoisuusvaatimusta ei ole säädetty, mutta kuntien ja erikoissairaanhoidon potilasasiamiehen tehtäviä hoitavilta on käytännössä edellytetty terveydenhuollon ylempää korkeakoulututkintoa tai tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja alan tuntemusta, jotta tehtävistä suoriutuu. Asiakas- ja potilaslähtöisten palvelujen järjestämisen vuoksi potilasasiamiehellä tulee olla terveydenhuollon tuntemuksen lisäksi sosiaalihuollon ja -lainsäädännön tuntemusta. Potilasasiamiehen virka on välttämätöntä täyttää lukien palvelujen saatavuuden ja sopimusten mukaisten palvelujen turvaamiseksi. Henkilöstöjohtajan päätösehdotus: Henkilöstö- ja työllisyysjaosto päättää 1. lakkauttaa ylihoitajan viran (50571) perustaa potilasasiamiehen viran lukien. Kelpoisuusehtona on terveydenhuollon ylempi korkeakoulututkinto tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Hyväksyttiin yksimielisesti.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Henkilöstö- ja työllisyysjaosto :t OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 17-19, 21 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 20, 22, 24 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla (KvesL 26 ) Pykälät ja valituskieltojen perusteet 23 OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU Postiosoite: PL 59, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: kirjaamo@jns.fi Pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus Pykälät Hallintovalitus Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan