Arvio ja esseitä Tutkijan eettisistä valinnoista Liikkanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvio ja esseitä Tutkijan eettisistä valinnoista Liikkanen"

Transkriptio

1 Karjalainen S., Launis V., Pelkonen R., Pietarinen J. (toim.), Tutkijan eettiset valinnat, Gaudeamus: Helsinki, 2002, 399 s. Arvio ja esseitä Tutkijan eettisistä valinnoista Liikkanen Sakari Karjalaisen ja kumppanien toimittama Tutkijan eettiset valinnat on hyvä suomalainen tiedekirja. Tämän kirjoituksen tarkoitus on kannustaa kaikkia tutkimuksen tekijöitä, jotka eivät ole tieteen etiikkaan tutustuneet tarttumaan härkää sarvista ja lukemaan tämä kirja. Toimitettu teos sisältää laajan katsauksen tieteen etiikkaan ja tarjoaa tutkijan uraa polkevalle hyödyllistä perustietoa sekä hänen oman työnsä että oppialansa asemasta suuremmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Etiikkaan tutustumattomalle lienee paikallaan kertoa, että kirjan ote on pitkälle analyyttisen filosofinen ja siinä käydään läpi tieteessä toistuviin eettisiin ongelmiin liittyvää keskustelua. Rakenteellisesti kirjassa on 28 lukua, jotka on jaoteltu neljän teeman alle; Tutkimus ja etiikka, Tutkimuksen kohde, Tutkimuksen suorittaminen ja Tutkija ja yhteiskunta. Tieteen etiikka tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman tuoda yhteen Suomessa harjoitettavan tieteellisen toiminnan koko kirjoa. Kirja tarjoaa näkökulmia niin tieteellisen vilpin käsittelyyn kuin tieteen popularisoinnin nostamiin kysymyksin. Se esittää myös tieteenhistoriallista kommentaaria, johon muiden kuin ihmis tai yhteiskuntatieteiden tutkija muutoin urallaan tuskin törmäisi. Nürnbergin koodin, lääketieteen julkaisijoiden tekijyysvaatimukset sekä suomalaisen tiedepolitiikan historia ovat olennaista tietoa kaikille. En itse esimerkiksi ennen tämän kirjan lukemista tiennyt kansallisen tiedehallinnon muuttumisesta oikeistosivistyneistövetoisesta suunnittelija ja virkamiesvetoiseksi Kekkosen suorittamien Akatemia uudistusten aikana 60 luvulla. Myöhemmin 1990 luvulla, esiin astui vielä kolmas taho, yritysmaailma, jonka tarpeisiin tiedepolitiikkamme on sittemmin alettu ohjaamaan. Täydellinen ei tämäkään teos kuitenkaan ole. Vaikka se on hyvin laaja alainen ja tässä suhteessa onnistunut, ei se tarjoa analyysia kaikista tutkijan kohtaamista eettisistä valinnoista. Eräs olennainen teema, joka nykyisessä tiederahoitusmallissa vaikuttaa tärkeälle, mutta jota kirjassa ei käsitellä, on tutkimusrahoituksen etiikka. Tutkimusrahoituksen hankkimiseen liittyy paljon erilaista problematiikkaa, joka juontuu siitä, että tämä nykyään äärimmäisen merkityksellinen osa tutkimusta on yksi tärkeimpiä tutkijoiden keskinäisiä salaisuuksia. Nykyisessä tiederahoituksessa hakemukset eivät missään vaiheessa ole julkisia ja tutkijoiden toiminnan ohjaus omista ja muiden hakemuksista oppiminen on hidasta. Kirjassa käsitellään vilppiä suhteessa esimerkiksi viran hakemisen yhteydessä, mutta on selvää, että tutkimusrahoitukseen liittyvät kysymykset koettelevat tutkijoita huomattavasti muita useammin. Ne eivät kuitenkaan kirjassa sisälly esimerkiksi tieteellisen vilpin lajeihin. Seuraavassa viisi kirjaan perustuvaa esseetä: Lääketieteellisten julkaisujen tekijyyden kriteerejä 1. Tieteen tunnuspiirteet 2. Eettiset näkökulmat tutkimuskohteen valinnassa ja suuntauksessa 3. Tekijänoikeudet moniteknisissä tutkimusprojekteissa 4. Vilppi ja niiden käsittely tieteellisessä tutkimuksessa 5. Tilaustutkimuksen ja ulkopuolisen rahoituksen etiikka Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 1

2 Lääketieteellisten julkaisujen tekijyyden kriteerejä Vancouver ohjeiston mukaisesti (Additional Statements from the International Committee of Medical Journal Editors, 1997; International Committee of Medical Journal Editor, 2000) Tekijän täytyy täyttää kaikki seuraavat kolme (1 3) vaatimusta: 1) Osallistunut tutkimuksen ideointiin TAI tulosten tuottamiseen TAI sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen 2) Osallistunut artikkelin kirjoittamiseen TAI artikkelin tieteellisen sisällön muokkaamisen 3) Hyväksynyt käsikirjoituksen lopullisen version Lue lisää verkosta: nodoi Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 2

3 1. Tieteen tunnuspiirteet Ilkka Niiniluodon kirjoitus tieteen tunnuspiirteistä alkaa toteamuksella, että tieteen luonnetta on vaikea kiteyttää yleispätevän määritelmän muotoon. Tämä on todella osuva toteamus. Vaikka tiedettä voidaan erilaisten tunnusmerkkien avulla pyrkiä erottamaan muista inhimillisen toiminnan lajeista, ei näissä määritelmissä voida päästä biologisten tai matemaattisten määritelmien tarkkuuden tasolle. Tästä seuraa demarkaatio ongelma, eli tieteen ja ei tieteen toisistaan erottamisen vaikeus. Niiniluoto itse on vuonna 1980 esittänyt neljää piirrettä kuvaamaan tiedettä. Ne ovat objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys. Näiden ulottuvuuksien toteutumisen kautta on periaatteessa mahdollista suorittaa demarkaatio eli erottaa tiede ja ei tiede toisistaan. Niiniluodon omat kriteerit ovat selvässä suhteessa sosiologi Robert Merton vuonna 1942 esittämiin tiedeinstituution eetoksen imperatiiveihin, joita Niiniluoto lainaa kirjoittamassa luvussa: 1) Universalismi (tieteen väitteiden ei persoonallisuus) 2) Kommunismi (tietopääoman yhteisomistus) 3) Pyyteettömyys (tieto itseisarvona tieteellisessä työssä) 4) Järjestelmällinen epäily (itsekriittisyys ja itseäänkorjaavuus) Näiden avulla voidaan todeta, että tiede on yhteisö, joka näiden arvojen ja pelisääntöjen mukaan toimiessaan tuottaa tietoa. Mitä kauemmas käytäntö menee, sitä epätieteellisempää toiminta on. Kristiina Rolin pohtii kirjoituksessaan tieteellisen etiikan metodologisia ominaisuuksia. Hänen mukaansa eräs olennaisimpia tieteen piirteitä on jonkinasteinen koeteltavuus ja intersubjektiivisuus. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät tieteelliset väitteet voi olla ainoastaan mielipiteitä, vaan niiden täytyy jollakin tapaa ulottua yksilön ulkopuolelle. Tästä seuraa se, että tieteellä täytyy olla menetelmiä, joilla intersubjektiivisuus saavutetaan. Tieteenfilosofiassa keskustelu on usein liittynyt menetelmien ja väitteiden todistettavuuden arviointiin. Niiniluoto viittaa Karl Popperin 1935 tekemään väitteeseen, jonka mukaan tieteellisiä argumentteja määrittää falsifioitavuus ei verifioitavuus, toisin kuin aiemmat positivistista tieteen mallin kannattajat uskoivat. Demarkaatioongelmaan vastaaminen ei siis tapahdu tutkimuskohteen (esim. älyllisten avaruuden elämänmuotojen) vaan tutkimusmenetelmien ja tutkimuksessa käytettävien väitteiden ominaisuuksien arvioinnin perusteella. Tieteellisten tulosten ja väitteiden tulee olla koeteltavissa. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 3

4 2. Eettiset näkökulmat tutkimuskohteen valinnassa ja suuntauksessa Tutkimuskohteen valitseminen on osa soveltavaa etiikka, se on yksittäinen moraalinen kysymys. Tätä kysymystä ei kirjassa käsitellä yhtä laajasti tai suorasti kuin esimerkiksi tieteen luonnetta, mutta sitä sivutaan useammassa kirjoituksessa. Esille nousee kuitenkin useita kysymyksiä, joiden avulla tutkimuskohteen valintaa voidaan etiikan alueena tutkia. Ajattelu voidaan mielestäni tiivistää seuraaviin eettisiin kysymyksiin: 1) Mitä saa ylipäänsä tutkia 2) Miten saa tutkia? 3) Mitä pitäisi tutkia? Kirjasta välittyvän näkemyksen mukaan kysymykset 1 2 ovat voimakkaan arvosidonnaisia ja niitä voidaan tutkia etiikassa, mutta kysymys kolme on yhteiskunnallinen ja normatiivinen, eikä sen siihen voida etiikan sisällä vastata, vaikka siihen voidaan kysymysten 1 2 tavoin ottaa kantaa. Tutkimuksen suuntaus on usein poliittinen toimenpide ja Erik Allardin kappale käsittelee juuri sitä, miten eri aikakausilla tutkimussuuntia ovat säädelleet erilaiset tiedepoliittiset toimijat, ensin oikeistosivistyneistö (ml. professorit), sitten tiedesuunnittelijat ja myöhemmin markkinavoimat (ns. triple helix malli). Jokaisella tutkimuskohteella on omat erityiset, moraaliset ulottuvuutensa. Eri tutkimusalat ovat eri tavoin eettisesti herkkiä ja niissä tehtävillä päätöksillä on suurempia moraalisia vaikutuksia kuin toisilla. Eri aloilla myös tutkimusmenetelmät ja kohteet ovat eri tavoin moraalisesti arvotettavia ja arveluttavia. Ihmisiin liittyvä tutkimus tuntuu vetoavan ihmisten moraalitajuun herkimmin ja ihmisiä tutkiva tai tutkimuksessaan käyttävä tieteenala on aina eettisesti herkempi kuin esimerkiksi geologia. Tutkimuksen ensisijaiset tavoitteet ja menetelmät eivät kuitenkaan lupaa mitään tutkimuksen tuloksista. Tuloksilla itsellään voi olla moraalisia seuraamuksia, vaikka näitä ei ole voitu ennalta aavistaa. Esimerkiksi uuden teknologian tutkimuksesta voi syntyä tuloksia, joiden väärinkäytöllä voi olla merkittäviä riskejä kansalliselle tai kansainväliselle turvallisuudelle. Yksittäisen tutkijan kannalta tutkimuskohteen ja tutkimusmenetelmien valinnat ovatkin tärkeimpiä eettisiä kysymyksiä. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 4

5 3. Tekijänoikeudet moniteknisissä tutkimusprojekteissa Tekijänoikeuksien käsittely on Karjalaisen toimittamassa Tutkijan eettiset valinnat kirjassa sivuosassa. Tämä on oikeutettua siinä mielessä, että tekijänoikeudet eivät tarkalleen ottaen ole eettinen tutkimuskysymys. Tekijänoikeudet ovat lainsäädännöllinen toimenpide, jolla suojellaan hengentuotteiden tekijöiden moraalisia oikeuksia. Ilman yhteiskunnallista oikeusjärjestelmää, joka mahdollistaa ja valvoo tekijänoikeuksia, ei niillä ole taloudellista merkitystä. Moraalinen ja käytännöllinen merkitys niillä silti on. Etiikan kannalta ajateltuna tekninen tutkimus ja kehitystyö nostaa pintaan yhden olennaisen havainnon, sen että tekijänoikeus ei ole patentti. Patenteilla on oma tärkeä asemansa nykyään myös tutkimusmaailmassa, erityisesti teknisissä tieteissä ja myös lääkintätieteissä, mutta ne ovat oma, tekijänoikeuksista erillinen järjestelmänsä. Petri Kovanen ja Osmo Saarelma kirjoittavat seuraavasti: tieteellinen julkaisu [esim. kustannusyhtiö] haluaa omistaa vain julkaisun muodon, eli tekstin ja kuvat, mutta ei sen sisältämää henkistä pääomaa tai keksintöjä (s. 294). Tämä tarkoittaa, että henkinen pääoma ei kuulu normaalien tieteellisen julkaisemiseen liittyvien tekijänoikeuksien piiriin.. Lainaus johdattaa toiseen merkittävään tekijänoikeus kysymykseen, joka tutkimustyössä useammin tulee esille. Tieteellisiin julkaisuihin liittyy nykyään sekä tekijyyden että tekijänoikeuden eettisiä kysymyksiä. Lehtien nykykäytäntö on vaatia tekijänoikeuksien luovuttamista ja edellyttää moraalisesti kestäviä periaatteita tekijyydelle. Kovanen ja Saarelma lainaavat lääketieteellisen tutkimuksen tekijyyden kriteerejä Vancouver ohjeistosta (Medical Journal Editors committee 1997; 2000) ja nostavat esiin seuraavat vaatimukset tekijyydelle: Artikkelikäsikirjoituksen tekijänä esiintyvän henkilön on oltava 1) Osallistunut tutkimuksen ideointiin ja käytännön suunnitteluun tai tulosten tuottamiseen tai tulosten analyysiin ja tulkintaan ja 2) Osallistunut artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja 3) On hyväksynyt käsikirjoituksen lopullisen version Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 5

6 Kaikkien tässä Kovasen ja Saarelman esittämien vaatimusten on täytyttävä Vancouver ohjeiston mukaan, jotta henkilö voi vaatia osallisuutta työn tekijyyteen. Käytännön moniteknillisen työn kannalta olennaista on, että kaikki toimijat ovat perillä tekijänoikeuksiin ja tekijyyteen liittyvistä kriteereistä, kun artikkeleita tai patentteja laaditaan ja haetaan. Kysymykset siitä kuka luo ja kuka omistaa pitää sopia ennen kuin työtä viedään eteenpäin. Teknillis tieteellisen tutkimuksen puitteissa vastaavaa tietopääoman hyväksikäyttöä voisi osoittaa myös start up yhtiön perustaminen, erityisesti jos se perustuu jonkin tutkimuksessa yhteistoimin luodun läpimurron hyödyntämiseen. Tällöin on tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtävät oikeutensa ja mahdollisuutensa luopua niistä sopivilla ehdoilla. Yliopistokontekstissa tekijänoikeuksia määrittelee nykyään myös yliopistokeksintölaki, joka on esitelty vasta kirjan julkaisemisen jälkeen, olkoonkin että esim. TKK monet osastot ovat soveltaneet vastaavan tietopääoman suojelupolitiikka jo tätä ennen. Tämä tarkoittaa sitä, että monissa tilanteissa tekijänoikeudet virkatyönä tehtyihin keksintöihin ovat itse asiassa yliopistolla, eivätkä tutkijoilla. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 6

7 4. Vilppi ja niiden käsittely tieteellisessä tutkimuksessa Vilppi on tietoista väärintekemistä. Tämä erottaa vilpin tahattomasta väärintekemisestä. Tahaton vääryys saattaa näyttyä historiallisen kontekstin muuttuessa. Esimerkiksi viittauskäytännöt ovat vuosisatojen varrella vaihdelleet ja menneiden vuosisatojen kirjoittajia saatettaisiin nykykriteerein syyttää lähteiden raportoinnin laiminlyönnistä, joka aikanaan oli normaali käytäntö. Vilppiä käsitellään lähdeteoksessa laajasti (esim. Pietarinen; Karjalainen ja Saxén; Launis ja Sarvas). Jos ajatellaan että tiede on tutkimusinstituutiona saanut nykyisen muotonsa noin viimeisen 150 vuoden aikana (Raatikaisen mukaan) on huomiota vilppiin alettu kiinnittää merkittävästi vasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä on johtanut myös toimenpiteisiin. Yhden kirjan kappaleista on kirjoittanut Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toiminnasta säädettiin Suomessa laki vuonna 1991 ja tämän jälkeen se on harjoittanut toimintaa tutkimusetiikan edistämiseksi. Tämä on merkittävin kotimainen organisaatio, joka ei kuitenkaan käsittele esimerkiksi vilppiä keskitetysti (kuten Tanskan ja Yhdysvaltojen eräät organisaatiot tekevät) vaan vilppiä käsitellään hajautetusti tutkimusta suorittavien organisaatioiden korkeimmilla tasoilla. Suomessa tämä on tarkoittanut yliopistojen rehtoreja. Mitä vilppi sitten on? Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Suomessa noudattama, kansainvälisen linjan mukainen, käytäntö on luokitella hyvän tieteellisen tavan loukkaukset neljään kategoriaan: 1) Sepittäminen (tekaistujen havaintojen esittäminen) 2) Vääristely (havaintojen tarkoituksellinen muokkaaminen tai valikointi) 3) Luvaton lainaaminen (toisen tekijän henkisen tuotteen omiminen ilman viittausta) 4) Anastaminen (toiselle tutkijalle luottamuksellisesti esitetyn tiedon oikeudeton käyttö) Nämä vilpin lajit eivät vielä kata kaikkia mahdollisia toimintavirheiden tapoja. On syytä huomata, että tässä on määritelty vilpiksi tarkoituksellisesti moitittavia toimia jotka, eivät ole rikosoikeudelliset merkittäviä. Tämä siksi, ettei vilpeiksi ole ollut tarkoituksenmukaista lukea sellaisia toimintoja, jotka ovat myös yleisessä, yhteiskunnallisessa kontekstissa tuomittavia. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 7

8 Tieteellinen vilppi voi tapahtua monilla eri tasoilla ja siitä voivat kärsiä erinäiset toimijat. Tieteellisissä lehtijulkaisuissa vilppi horjuttaa lehden uskottavuutta, kirjassa kirjan luotettavuutta, yliopistossa tutkintojen arvoa. Koska tieteellinen toimija on asemoitu yleisesti ottaen yliopistoon, on yliopiston asema toimia oikeuden jakajana niissä tieteellisen vilpin tapauksissa, joihin ei liity rikosta. Vilppiin voi lisäksi puuttua tiedeyhteisö yleisesti ja ammattiyhteisö erityisesti. Tiedeyhteisön kritiikki ei välttämättä vaikuta vilpintekijään, mutta ammattiyhteisön ulkopuolelle sulkeminen voi sen sijaan vaikuttaa esimerkiksi lääkärin, psykologin tai arkkitehdin toimintaan huomattavasti. Vilpin sanktio vaihtelee vilpin tason mukaan. Lehdissä artikkelin julkaisu voidaan peruuttaa tai virhe oikaista, kirja vetää myynnistä ja yliopistossa tutkinto evätä vilpin vuoksi. Erilaisilla vilpeille voi olla erilainen moitittavuuden aste, joka vaikuttaa myös sanktioon. Sanktiosta ja vilpin tutkimisesta on määritelty omia proseduurejaan, joita esimerkiksi rehtorin käynnistämän vilppiepäilyn tutkinnassa olisi noudatettava. Rikoksiksi luokiteltavat vilpit käsitellään luonnollisesti erikseen oikeusjärjestelmän puitteissa, kuten esimerkiksi tutkimusrahoituksen väärinkäyttö. Lopuksi on mainittava, että tieteellisen vilpin käsittelyyn liittyen monia ongelmia. Jorma Palon artikkeli käsittelee vilpin ilmiantamisen problematiikka. Siinä todetaan, että vaikka ilmiantaminen on välttämätöntä, sen seuraukset ilmiantajalle ovat aina kielteiset. Sosiaalinen koherenssi suojelee siis vilpillisiäkin tieteellisiä ansioita. Kaikeksi onneksi kirjassa esitettyjen arvioiden perusteella tieteellinen vilppi on kohtuullisen harvinaista. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 8

9 5. Tilaustutkimuksen ja ulkopuolisen rahoituksen etiikka Otsikkoa käsiteltäessä on syytä huomioida kaksi asiaa: mitä on tilaustutkimus ja mitä on ulkopuolisen rahoituksen etiikka? Kommentoin ensin jälkimmäistä, sillä mielestäni termi ei ole mielekäs. Ulkopuoliseen rahoitukseen liittyy eettisiä kysymyksiä, mutta sikäli kun etiikka ymmärretään Juhani Pietarisen ja Veikko Launiksen määritelmän mukaan asioiden tutkimiseksi moraalisesta näkökulmasta, ei se ole mielekäs. Siksi keskustelisin mieluummin ulkopuolisen rahoituksen eettisistä kysymyksistä. Toinen määriteltävä termi on tilaustutkimus. Se on Panu Raatikaisen lainaamaan OECD:n määritelmän ymmärrettävissä aina suhteessa johonkin kolmesta tutkimus ja kehittämistoiminnan lajeista: 1) Perustutkimus (tiedon itsearvoinen etsintä) 2) Soveltava tutkimus (käytännön tavoitteisiin pyrkivä, perustutukimuksee perustuva) 3) Kehittämistyö (tuotteiden tai palvelujen tuotanto tutkimustulosten avulla) Raatikaisen mukaan ulkopuolisen rahoittamaa tutkimusta, jossa tutkijan tai korkeakoulun oikeuksia (aiheenvalinta, oikeus tutkimustuloksiin jne.) jollakin tapaa rajoitetaan rahoittajan hyväksi, kutsutaan tilaustutkimukseksi (kursivointi originaalisista, s. 318). Ulkopuolisen rahoituksen osuuden lisääntyminen viime vuosikymmeninä yliopiston budjetissa on tarkoittanut myös tilaustutkimuksen lisääntymistä. Koska ulkopuolisilla rahoittajilla on harvoin varaa tai kiinnostusta tukea perustutkimusta, suuntaa rahoitus tutkimusresursseja useimmiten soveltavaan tai kehitystutkimukseen. Gibbonsin ja kollegoiden teoria tieteen siirtymisestä ykkösmallista kakkosmalliin on tässä esikuvana (Allardt). Yritysten rahoitus ei ole kuitenkaan ainoa tutkimusta suuntaavaa tekjiä. Tutkimuksen rahoitusmuodot ja tutkimuksen ohjaus ovat myös Suomessa viimeisten 50 vuoden aikana muuttuneet merkittävästi. Allard kirjoittaa kuinka Kekkonen uudisti 1960 luvulla Suomen akatemian. Vuonna 1983 perustettiin Tekes turvaamaan suomalaisen teollisuuden ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä. Edellisellä lamakaudella 1990 luvulla yliopistojen rahoitusta leikattiin, mikä heijastui niiden resursseihin tehdä perustutkimusta luvun lopulla tutkimuksen suuntaaminen on ollut jatkuvasti tiedepolitiikan otsikoissa. Esimerkiksi ns. innovaatioyliopistohanketta arvosteltiin aikanaan hyvin ankarasti näköalattomaksi Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 9

10 tutkimuksen suuntaamisesta perustutkimusrahoilla ulkopuolisten toimijoiden oletettujen intressien suuntaan. Raatikaisen mukaan tutkimustyön yhä voimakkaampi suuntautuminen perustutkimuksesta on sekä fakta että ongelma. Tämän sijaan haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota tilaustutkimuksen muihin vaikutuksiin. Tilaustutkimus, siten kuin Raatikainen sen määritteli, on ristiriidassa mertonilaisen tieteen eetoksen kanssa. Se rikkoo pyyteettömyyden ja kommunismin periaatteita. Tutkimuksen salaaminen ja tietojen luovuttaminen etuoikeutetusti rahoittajille ovat julkisuusperiaatteen vastaisia. Tämä on Raatikaisen mielestä erityisen haitallista siksi, että julkisuus liittyy tieteen itseäänkorjaavaan rakenteeseen. Erityisesti perusja soveltavassa tutkimuksessa teoreettisen pohjan on syytä olettaa olevan aina tieteellisen keskustelun kohteena. Tiedon soveltaminen sokeasti ilman tieteellisen yhteisön kommentointi voi johtaa yksittäisen tutkijan tai jopa ryhmän tieteellisesti kestämättömille urille. Tilaustutkimuksen eräs moraalisesti arveluttava puoli on rahoittajien valta tutkimukseen. On helppo kuvitella, että rahoittajien intressien vastaisia tuloksia on vaikea julkaista ja valtasuhde voi lisätä vilpin todennäköisyyttä. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 10

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK)

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) TUTKIMUKSEN EETTINEN ARVIOINTI SUOMESSA (www.research.fi) TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna

Lisätiedot

Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa

Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa Sanna Kaisa Spoof, TENK Tekijyys tieteessä seminaari 25.11.2015 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu asetuksella 1991

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta

ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN 2011-2012 Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta 21.9.2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä

Lisätiedot

TENK, tutkimus ja yhteiskunta

TENK, tutkimus ja yhteiskunta TENK, tutkimus ja yhteiskunta Sanna Kaisa Spoof, TENK VNK aamukahvit 6.4.2016 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu asetuksella 1991 Itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaelin OKM nimittää

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 LINKKEJÄ LINKKEJÄ

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 LINKKEJÄ LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 13 Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa, Jaana, Veikko Launis,

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 2. Tutkija työssään LINKKEJÄ

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 2. Tutkija työssään LINKKEJÄ TIETEEN ETIIKKA 13 Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn,

Lisätiedot

Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet. Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula

Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet. Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula 2 Aiheitani tänään Tieteen avoimuus Datapolitiikat Tutkimuskulttuurin haasteet Eettisesti kestävä aineiston avoimuus Aineistonhallinta

Lisätiedot

TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta. Heidi Hyytinen

TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta. Heidi Hyytinen TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta Heidi Hyytinen 24.9.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Itsenäinen ja riippumaton toimija Toimisto sijoitettu Tieteellisten seurain

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Eettisesti hyvä tiedeyhteisö. OTT, MA Salla LötjL University of Manchester (UK)

Eettisesti hyvä tiedeyhteisö. OTT, MA Salla LötjL University of Manchester (UK) Eettisesti hyvä tiedeyhteisö OTT, MA Salla LötjL tjönen University of Manchester (UK) Eettisesti hyvä tiedeyhteisö Perustuu samannimiseen artikkeliin Lötjönen, Hallamaa, Sorvali & Launis (2006) Alkuperäinen

Lisätiedot

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Tekijänoikeudet sopimustutkimuksessa Esityksessä esitetyt kannat ja tulkinnat perustuvat virkamiehen omaan käsitykseen ja tulkintaan Suomen oikeusjärjestelmästä Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Korkeakoulussa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet 1 Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto 2 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

Tutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka. Jaana Hallamaa

Tutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka. Jaana Hallamaa Tutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka Jaana Hallamaa Tieteen etiikka Voidaan erottaa kolme aluetta eettisten ongelmien luonteen mukaan: Hiroshima-kysymykset eli tieteen ja yhteiskunnan suhdetta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Yliopiston johtaminen

Yliopiston johtaminen Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka

KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka 1 LUENTOTEEMAT Tutkimusetiikka ja tutkimuksen arvovapaus Jürgen Habermasin tiedonintressiteoria Tiedonintressit tutkimusotteiden näkökulmasta Havainto,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio 1 2.6.2006 Rahoituksen haku Akatemiasta Uudet hakuajat Sähköinen asiointi Uudet hakuohjeet Hakemus Hakulomake Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4 LINKKEJÄ

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4 LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 14 Etiikan merkitys tutkijan valinnoille esimerkkejä ja yhteenvetoa 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Clarkeburn,

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan eettiset suuntaviivat

Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan eettiset suuntaviivat Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan eettiset suuntaviivat Kasvatustieteiden tiedekunta haluaa näiden suuntaviivojen avulla kiinnittää huomiota tutkimuseettisiin kysymyksiin, vahvistaa hyvää

Lisätiedot

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5 1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari 21.3.2011 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT TUTKIMUSEETTINEN TOIMIKUNTA (http://www.uef.fi/uef/tutkimusetiikka) professori Risto

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUSTEN KÄSITTELEMINEN. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2011

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUSTEN KÄSITTELEMINEN. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2011 HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUSTEN KÄSITTELEMINEN Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

THL:n tutkimuseettinen työryhmä

THL:n tutkimuseettinen työryhmä THL:n tutkimuseettinen työryhmä Esitys TENK:in ja TUKIJA:n teemaseminaarissa Helsingissä 20.3.2012 Jussi Simpura, THL:n tutkimuseettisen työryhmän puheenjohtaja 20.03.2012 THL:n TUET 1 THL:n tutkimuseettinen

Lisätiedot

Markku Helin UUDISTETTU HTK-LOUKKAUSTEN TUTKINTAMENETTELY

Markku Helin UUDISTETTU HTK-LOUKKAUSTEN TUTKINTAMENETTELY 1 Markku Helin UUDISTETTU HTK-LOUKKAUSTEN TUTKINTAMENETTELY Tänään julkistettavassa hyvää tieteellistä käytäntöä koskevassa ohjeessa on kaksi osaa. Niistä ensimmäisessä pyritään kuvaamaan, mitä tutkimukselta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen 10 Urakoitsijan ja urakkamuodon VAlinta 10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen Urakkatarjouspyynnön valmistelee projektinjohtaja suunnittelijoiden teknisten asiakirjojen pohjalta. Tarjouspyyntö määrittelee muun

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

TENKin ehdotus ns. ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi pähkinänkuoressa

TENKin ehdotus ns. ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi pähkinänkuoressa TENKin ehdotus ns. ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi pähkinänkuoressa Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK Sanna Kaisa Spoof 17.5.2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Lääketieteellisen tutkimuksen eettisiä kysymyksiä ja periaatteita

Lääketieteellisen tutkimuksen eettisiä kysymyksiä ja periaatteita Lääketieteellisen tutkimuksen eettisiä kysymyksiä ja periaatteita Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri www.etene.fi etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet STM,

Lisätiedot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto, TSV Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 TSV

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta

Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 1 Ajatuksia ja näkemyksiä Hämeen korkeakouluverkoston tulevaisuudesta 2 Yliopistoilla ja korkeakouluilla monia rooleja Yliopistot ovat erilaisia, tieteenalat ovat erilaisia alueet ovat erilaisia, maat

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot