Arvio ja esseitä Tutkijan eettisistä valinnoista Liikkanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvio ja esseitä Tutkijan eettisistä valinnoista Liikkanen"

Transkriptio

1 Karjalainen S., Launis V., Pelkonen R., Pietarinen J. (toim.), Tutkijan eettiset valinnat, Gaudeamus: Helsinki, 2002, 399 s. Arvio ja esseitä Tutkijan eettisistä valinnoista Liikkanen Sakari Karjalaisen ja kumppanien toimittama Tutkijan eettiset valinnat on hyvä suomalainen tiedekirja. Tämän kirjoituksen tarkoitus on kannustaa kaikkia tutkimuksen tekijöitä, jotka eivät ole tieteen etiikkaan tutustuneet tarttumaan härkää sarvista ja lukemaan tämä kirja. Toimitettu teos sisältää laajan katsauksen tieteen etiikkaan ja tarjoaa tutkijan uraa polkevalle hyödyllistä perustietoa sekä hänen oman työnsä että oppialansa asemasta suuremmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Etiikkaan tutustumattomalle lienee paikallaan kertoa, että kirjan ote on pitkälle analyyttisen filosofinen ja siinä käydään läpi tieteessä toistuviin eettisiin ongelmiin liittyvää keskustelua. Rakenteellisesti kirjassa on 28 lukua, jotka on jaoteltu neljän teeman alle; Tutkimus ja etiikka, Tutkimuksen kohde, Tutkimuksen suorittaminen ja Tutkija ja yhteiskunta. Tieteen etiikka tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman tuoda yhteen Suomessa harjoitettavan tieteellisen toiminnan koko kirjoa. Kirja tarjoaa näkökulmia niin tieteellisen vilpin käsittelyyn kuin tieteen popularisoinnin nostamiin kysymyksin. Se esittää myös tieteenhistoriallista kommentaaria, johon muiden kuin ihmis tai yhteiskuntatieteiden tutkija muutoin urallaan tuskin törmäisi. Nürnbergin koodin, lääketieteen julkaisijoiden tekijyysvaatimukset sekä suomalaisen tiedepolitiikan historia ovat olennaista tietoa kaikille. En itse esimerkiksi ennen tämän kirjan lukemista tiennyt kansallisen tiedehallinnon muuttumisesta oikeistosivistyneistövetoisesta suunnittelija ja virkamiesvetoiseksi Kekkosen suorittamien Akatemia uudistusten aikana 60 luvulla. Myöhemmin 1990 luvulla, esiin astui vielä kolmas taho, yritysmaailma, jonka tarpeisiin tiedepolitiikkamme on sittemmin alettu ohjaamaan. Täydellinen ei tämäkään teos kuitenkaan ole. Vaikka se on hyvin laaja alainen ja tässä suhteessa onnistunut, ei se tarjoa analyysia kaikista tutkijan kohtaamista eettisistä valinnoista. Eräs olennainen teema, joka nykyisessä tiederahoitusmallissa vaikuttaa tärkeälle, mutta jota kirjassa ei käsitellä, on tutkimusrahoituksen etiikka. Tutkimusrahoituksen hankkimiseen liittyy paljon erilaista problematiikkaa, joka juontuu siitä, että tämä nykyään äärimmäisen merkityksellinen osa tutkimusta on yksi tärkeimpiä tutkijoiden keskinäisiä salaisuuksia. Nykyisessä tiederahoituksessa hakemukset eivät missään vaiheessa ole julkisia ja tutkijoiden toiminnan ohjaus omista ja muiden hakemuksista oppiminen on hidasta. Kirjassa käsitellään vilppiä suhteessa esimerkiksi viran hakemisen yhteydessä, mutta on selvää, että tutkimusrahoitukseen liittyvät kysymykset koettelevat tutkijoita huomattavasti muita useammin. Ne eivät kuitenkaan kirjassa sisälly esimerkiksi tieteellisen vilpin lajeihin. Seuraavassa viisi kirjaan perustuvaa esseetä: Lääketieteellisten julkaisujen tekijyyden kriteerejä 1. Tieteen tunnuspiirteet 2. Eettiset näkökulmat tutkimuskohteen valinnassa ja suuntauksessa 3. Tekijänoikeudet moniteknisissä tutkimusprojekteissa 4. Vilppi ja niiden käsittely tieteellisessä tutkimuksessa 5. Tilaustutkimuksen ja ulkopuolisen rahoituksen etiikka Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 1

2 Lääketieteellisten julkaisujen tekijyyden kriteerejä Vancouver ohjeiston mukaisesti (Additional Statements from the International Committee of Medical Journal Editors, 1997; International Committee of Medical Journal Editor, 2000) Tekijän täytyy täyttää kaikki seuraavat kolme (1 3) vaatimusta: 1) Osallistunut tutkimuksen ideointiin TAI tulosten tuottamiseen TAI sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen 2) Osallistunut artikkelin kirjoittamiseen TAI artikkelin tieteellisen sisällön muokkaamisen 3) Hyväksynyt käsikirjoituksen lopullisen version Lue lisää verkosta: nodoi Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 2

3 1. Tieteen tunnuspiirteet Ilkka Niiniluodon kirjoitus tieteen tunnuspiirteistä alkaa toteamuksella, että tieteen luonnetta on vaikea kiteyttää yleispätevän määritelmän muotoon. Tämä on todella osuva toteamus. Vaikka tiedettä voidaan erilaisten tunnusmerkkien avulla pyrkiä erottamaan muista inhimillisen toiminnan lajeista, ei näissä määritelmissä voida päästä biologisten tai matemaattisten määritelmien tarkkuuden tasolle. Tästä seuraa demarkaatio ongelma, eli tieteen ja ei tieteen toisistaan erottamisen vaikeus. Niiniluoto itse on vuonna 1980 esittänyt neljää piirrettä kuvaamaan tiedettä. Ne ovat objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys. Näiden ulottuvuuksien toteutumisen kautta on periaatteessa mahdollista suorittaa demarkaatio eli erottaa tiede ja ei tiede toisistaan. Niiniluodon omat kriteerit ovat selvässä suhteessa sosiologi Robert Merton vuonna 1942 esittämiin tiedeinstituution eetoksen imperatiiveihin, joita Niiniluoto lainaa kirjoittamassa luvussa: 1) Universalismi (tieteen väitteiden ei persoonallisuus) 2) Kommunismi (tietopääoman yhteisomistus) 3) Pyyteettömyys (tieto itseisarvona tieteellisessä työssä) 4) Järjestelmällinen epäily (itsekriittisyys ja itseäänkorjaavuus) Näiden avulla voidaan todeta, että tiede on yhteisö, joka näiden arvojen ja pelisääntöjen mukaan toimiessaan tuottaa tietoa. Mitä kauemmas käytäntö menee, sitä epätieteellisempää toiminta on. Kristiina Rolin pohtii kirjoituksessaan tieteellisen etiikan metodologisia ominaisuuksia. Hänen mukaansa eräs olennaisimpia tieteen piirteitä on jonkinasteinen koeteltavuus ja intersubjektiivisuus. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät tieteelliset väitteet voi olla ainoastaan mielipiteitä, vaan niiden täytyy jollakin tapaa ulottua yksilön ulkopuolelle. Tästä seuraa se, että tieteellä täytyy olla menetelmiä, joilla intersubjektiivisuus saavutetaan. Tieteenfilosofiassa keskustelu on usein liittynyt menetelmien ja väitteiden todistettavuuden arviointiin. Niiniluoto viittaa Karl Popperin 1935 tekemään väitteeseen, jonka mukaan tieteellisiä argumentteja määrittää falsifioitavuus ei verifioitavuus, toisin kuin aiemmat positivistista tieteen mallin kannattajat uskoivat. Demarkaatioongelmaan vastaaminen ei siis tapahdu tutkimuskohteen (esim. älyllisten avaruuden elämänmuotojen) vaan tutkimusmenetelmien ja tutkimuksessa käytettävien väitteiden ominaisuuksien arvioinnin perusteella. Tieteellisten tulosten ja väitteiden tulee olla koeteltavissa. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 3

4 2. Eettiset näkökulmat tutkimuskohteen valinnassa ja suuntauksessa Tutkimuskohteen valitseminen on osa soveltavaa etiikka, se on yksittäinen moraalinen kysymys. Tätä kysymystä ei kirjassa käsitellä yhtä laajasti tai suorasti kuin esimerkiksi tieteen luonnetta, mutta sitä sivutaan useammassa kirjoituksessa. Esille nousee kuitenkin useita kysymyksiä, joiden avulla tutkimuskohteen valintaa voidaan etiikan alueena tutkia. Ajattelu voidaan mielestäni tiivistää seuraaviin eettisiin kysymyksiin: 1) Mitä saa ylipäänsä tutkia 2) Miten saa tutkia? 3) Mitä pitäisi tutkia? Kirjasta välittyvän näkemyksen mukaan kysymykset 1 2 ovat voimakkaan arvosidonnaisia ja niitä voidaan tutkia etiikassa, mutta kysymys kolme on yhteiskunnallinen ja normatiivinen, eikä sen siihen voida etiikan sisällä vastata, vaikka siihen voidaan kysymysten 1 2 tavoin ottaa kantaa. Tutkimuksen suuntaus on usein poliittinen toimenpide ja Erik Allardin kappale käsittelee juuri sitä, miten eri aikakausilla tutkimussuuntia ovat säädelleet erilaiset tiedepoliittiset toimijat, ensin oikeistosivistyneistö (ml. professorit), sitten tiedesuunnittelijat ja myöhemmin markkinavoimat (ns. triple helix malli). Jokaisella tutkimuskohteella on omat erityiset, moraaliset ulottuvuutensa. Eri tutkimusalat ovat eri tavoin eettisesti herkkiä ja niissä tehtävillä päätöksillä on suurempia moraalisia vaikutuksia kuin toisilla. Eri aloilla myös tutkimusmenetelmät ja kohteet ovat eri tavoin moraalisesti arvotettavia ja arveluttavia. Ihmisiin liittyvä tutkimus tuntuu vetoavan ihmisten moraalitajuun herkimmin ja ihmisiä tutkiva tai tutkimuksessaan käyttävä tieteenala on aina eettisesti herkempi kuin esimerkiksi geologia. Tutkimuksen ensisijaiset tavoitteet ja menetelmät eivät kuitenkaan lupaa mitään tutkimuksen tuloksista. Tuloksilla itsellään voi olla moraalisia seuraamuksia, vaikka näitä ei ole voitu ennalta aavistaa. Esimerkiksi uuden teknologian tutkimuksesta voi syntyä tuloksia, joiden väärinkäytöllä voi olla merkittäviä riskejä kansalliselle tai kansainväliselle turvallisuudelle. Yksittäisen tutkijan kannalta tutkimuskohteen ja tutkimusmenetelmien valinnat ovatkin tärkeimpiä eettisiä kysymyksiä. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 4

5 3. Tekijänoikeudet moniteknisissä tutkimusprojekteissa Tekijänoikeuksien käsittely on Karjalaisen toimittamassa Tutkijan eettiset valinnat kirjassa sivuosassa. Tämä on oikeutettua siinä mielessä, että tekijänoikeudet eivät tarkalleen ottaen ole eettinen tutkimuskysymys. Tekijänoikeudet ovat lainsäädännöllinen toimenpide, jolla suojellaan hengentuotteiden tekijöiden moraalisia oikeuksia. Ilman yhteiskunnallista oikeusjärjestelmää, joka mahdollistaa ja valvoo tekijänoikeuksia, ei niillä ole taloudellista merkitystä. Moraalinen ja käytännöllinen merkitys niillä silti on. Etiikan kannalta ajateltuna tekninen tutkimus ja kehitystyö nostaa pintaan yhden olennaisen havainnon, sen että tekijänoikeus ei ole patentti. Patenteilla on oma tärkeä asemansa nykyään myös tutkimusmaailmassa, erityisesti teknisissä tieteissä ja myös lääkintätieteissä, mutta ne ovat oma, tekijänoikeuksista erillinen järjestelmänsä. Petri Kovanen ja Osmo Saarelma kirjoittavat seuraavasti: tieteellinen julkaisu [esim. kustannusyhtiö] haluaa omistaa vain julkaisun muodon, eli tekstin ja kuvat, mutta ei sen sisältämää henkistä pääomaa tai keksintöjä (s. 294). Tämä tarkoittaa, että henkinen pääoma ei kuulu normaalien tieteellisen julkaisemiseen liittyvien tekijänoikeuksien piiriin.. Lainaus johdattaa toiseen merkittävään tekijänoikeus kysymykseen, joka tutkimustyössä useammin tulee esille. Tieteellisiin julkaisuihin liittyy nykyään sekä tekijyyden että tekijänoikeuden eettisiä kysymyksiä. Lehtien nykykäytäntö on vaatia tekijänoikeuksien luovuttamista ja edellyttää moraalisesti kestäviä periaatteita tekijyydelle. Kovanen ja Saarelma lainaavat lääketieteellisen tutkimuksen tekijyyden kriteerejä Vancouver ohjeistosta (Medical Journal Editors committee 1997; 2000) ja nostavat esiin seuraavat vaatimukset tekijyydelle: Artikkelikäsikirjoituksen tekijänä esiintyvän henkilön on oltava 1) Osallistunut tutkimuksen ideointiin ja käytännön suunnitteluun tai tulosten tuottamiseen tai tulosten analyysiin ja tulkintaan ja 2) Osallistunut artikkelin kirjoittamiseen tai sen tieteellisen sisällön muokkaamiseen ja 3) On hyväksynyt käsikirjoituksen lopullisen version Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 5

6 Kaikkien tässä Kovasen ja Saarelman esittämien vaatimusten on täytyttävä Vancouver ohjeiston mukaan, jotta henkilö voi vaatia osallisuutta työn tekijyyteen. Käytännön moniteknillisen työn kannalta olennaista on, että kaikki toimijat ovat perillä tekijänoikeuksiin ja tekijyyteen liittyvistä kriteereistä, kun artikkeleita tai patentteja laaditaan ja haetaan. Kysymykset siitä kuka luo ja kuka omistaa pitää sopia ennen kuin työtä viedään eteenpäin. Teknillis tieteellisen tutkimuksen puitteissa vastaavaa tietopääoman hyväksikäyttöä voisi osoittaa myös start up yhtiön perustaminen, erityisesti jos se perustuu jonkin tutkimuksessa yhteistoimin luodun läpimurron hyödyntämiseen. Tällöin on tärkeää, että kaikki osapuolet ymmärtävät oikeutensa ja mahdollisuutensa luopua niistä sopivilla ehdoilla. Yliopistokontekstissa tekijänoikeuksia määrittelee nykyään myös yliopistokeksintölaki, joka on esitelty vasta kirjan julkaisemisen jälkeen, olkoonkin että esim. TKK monet osastot ovat soveltaneet vastaavan tietopääoman suojelupolitiikka jo tätä ennen. Tämä tarkoittaa sitä, että monissa tilanteissa tekijänoikeudet virkatyönä tehtyihin keksintöihin ovat itse asiassa yliopistolla, eivätkä tutkijoilla. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 6

7 4. Vilppi ja niiden käsittely tieteellisessä tutkimuksessa Vilppi on tietoista väärintekemistä. Tämä erottaa vilpin tahattomasta väärintekemisestä. Tahaton vääryys saattaa näyttyä historiallisen kontekstin muuttuessa. Esimerkiksi viittauskäytännöt ovat vuosisatojen varrella vaihdelleet ja menneiden vuosisatojen kirjoittajia saatettaisiin nykykriteerein syyttää lähteiden raportoinnin laiminlyönnistä, joka aikanaan oli normaali käytäntö. Vilppiä käsitellään lähdeteoksessa laajasti (esim. Pietarinen; Karjalainen ja Saxén; Launis ja Sarvas). Jos ajatellaan että tiede on tutkimusinstituutiona saanut nykyisen muotonsa noin viimeisen 150 vuoden aikana (Raatikaisen mukaan) on huomiota vilppiin alettu kiinnittää merkittävästi vasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä on johtanut myös toimenpiteisiin. Yhden kirjan kappaleista on kirjoittanut Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toiminnasta säädettiin Suomessa laki vuonna 1991 ja tämän jälkeen se on harjoittanut toimintaa tutkimusetiikan edistämiseksi. Tämä on merkittävin kotimainen organisaatio, joka ei kuitenkaan käsittele esimerkiksi vilppiä keskitetysti (kuten Tanskan ja Yhdysvaltojen eräät organisaatiot tekevät) vaan vilppiä käsitellään hajautetusti tutkimusta suorittavien organisaatioiden korkeimmilla tasoilla. Suomessa tämä on tarkoittanut yliopistojen rehtoreja. Mitä vilppi sitten on? Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Suomessa noudattama, kansainvälisen linjan mukainen, käytäntö on luokitella hyvän tieteellisen tavan loukkaukset neljään kategoriaan: 1) Sepittäminen (tekaistujen havaintojen esittäminen) 2) Vääristely (havaintojen tarkoituksellinen muokkaaminen tai valikointi) 3) Luvaton lainaaminen (toisen tekijän henkisen tuotteen omiminen ilman viittausta) 4) Anastaminen (toiselle tutkijalle luottamuksellisesti esitetyn tiedon oikeudeton käyttö) Nämä vilpin lajit eivät vielä kata kaikkia mahdollisia toimintavirheiden tapoja. On syytä huomata, että tässä on määritelty vilpiksi tarkoituksellisesti moitittavia toimia jotka, eivät ole rikosoikeudelliset merkittäviä. Tämä siksi, ettei vilpeiksi ole ollut tarkoituksenmukaista lukea sellaisia toimintoja, jotka ovat myös yleisessä, yhteiskunnallisessa kontekstissa tuomittavia. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 7

8 Tieteellinen vilppi voi tapahtua monilla eri tasoilla ja siitä voivat kärsiä erinäiset toimijat. Tieteellisissä lehtijulkaisuissa vilppi horjuttaa lehden uskottavuutta, kirjassa kirjan luotettavuutta, yliopistossa tutkintojen arvoa. Koska tieteellinen toimija on asemoitu yleisesti ottaen yliopistoon, on yliopiston asema toimia oikeuden jakajana niissä tieteellisen vilpin tapauksissa, joihin ei liity rikosta. Vilppiin voi lisäksi puuttua tiedeyhteisö yleisesti ja ammattiyhteisö erityisesti. Tiedeyhteisön kritiikki ei välttämättä vaikuta vilpintekijään, mutta ammattiyhteisön ulkopuolelle sulkeminen voi sen sijaan vaikuttaa esimerkiksi lääkärin, psykologin tai arkkitehdin toimintaan huomattavasti. Vilpin sanktio vaihtelee vilpin tason mukaan. Lehdissä artikkelin julkaisu voidaan peruuttaa tai virhe oikaista, kirja vetää myynnistä ja yliopistossa tutkinto evätä vilpin vuoksi. Erilaisilla vilpeille voi olla erilainen moitittavuuden aste, joka vaikuttaa myös sanktioon. Sanktiosta ja vilpin tutkimisesta on määritelty omia proseduurejaan, joita esimerkiksi rehtorin käynnistämän vilppiepäilyn tutkinnassa olisi noudatettava. Rikoksiksi luokiteltavat vilpit käsitellään luonnollisesti erikseen oikeusjärjestelmän puitteissa, kuten esimerkiksi tutkimusrahoituksen väärinkäyttö. Lopuksi on mainittava, että tieteellisen vilpin käsittelyyn liittyen monia ongelmia. Jorma Palon artikkeli käsittelee vilpin ilmiantamisen problematiikka. Siinä todetaan, että vaikka ilmiantaminen on välttämätöntä, sen seuraukset ilmiantajalle ovat aina kielteiset. Sosiaalinen koherenssi suojelee siis vilpillisiäkin tieteellisiä ansioita. Kaikeksi onneksi kirjassa esitettyjen arvioiden perusteella tieteellinen vilppi on kohtuullisen harvinaista. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 8

9 5. Tilaustutkimuksen ja ulkopuolisen rahoituksen etiikka Otsikkoa käsiteltäessä on syytä huomioida kaksi asiaa: mitä on tilaustutkimus ja mitä on ulkopuolisen rahoituksen etiikka? Kommentoin ensin jälkimmäistä, sillä mielestäni termi ei ole mielekäs. Ulkopuoliseen rahoitukseen liittyy eettisiä kysymyksiä, mutta sikäli kun etiikka ymmärretään Juhani Pietarisen ja Veikko Launiksen määritelmän mukaan asioiden tutkimiseksi moraalisesta näkökulmasta, ei se ole mielekäs. Siksi keskustelisin mieluummin ulkopuolisen rahoituksen eettisistä kysymyksistä. Toinen määriteltävä termi on tilaustutkimus. Se on Panu Raatikaisen lainaamaan OECD:n määritelmän ymmärrettävissä aina suhteessa johonkin kolmesta tutkimus ja kehittämistoiminnan lajeista: 1) Perustutkimus (tiedon itsearvoinen etsintä) 2) Soveltava tutkimus (käytännön tavoitteisiin pyrkivä, perustutukimuksee perustuva) 3) Kehittämistyö (tuotteiden tai palvelujen tuotanto tutkimustulosten avulla) Raatikaisen mukaan ulkopuolisen rahoittamaa tutkimusta, jossa tutkijan tai korkeakoulun oikeuksia (aiheenvalinta, oikeus tutkimustuloksiin jne.) jollakin tapaa rajoitetaan rahoittajan hyväksi, kutsutaan tilaustutkimukseksi (kursivointi originaalisista, s. 318). Ulkopuolisen rahoituksen osuuden lisääntyminen viime vuosikymmeninä yliopiston budjetissa on tarkoittanut myös tilaustutkimuksen lisääntymistä. Koska ulkopuolisilla rahoittajilla on harvoin varaa tai kiinnostusta tukea perustutkimusta, suuntaa rahoitus tutkimusresursseja useimmiten soveltavaan tai kehitystutkimukseen. Gibbonsin ja kollegoiden teoria tieteen siirtymisestä ykkösmallista kakkosmalliin on tässä esikuvana (Allardt). Yritysten rahoitus ei ole kuitenkaan ainoa tutkimusta suuntaavaa tekjiä. Tutkimuksen rahoitusmuodot ja tutkimuksen ohjaus ovat myös Suomessa viimeisten 50 vuoden aikana muuttuneet merkittävästi. Allard kirjoittaa kuinka Kekkonen uudisti 1960 luvulla Suomen akatemian. Vuonna 1983 perustettiin Tekes turvaamaan suomalaisen teollisuuden ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä. Edellisellä lamakaudella 1990 luvulla yliopistojen rahoitusta leikattiin, mikä heijastui niiden resursseihin tehdä perustutkimusta luvun lopulla tutkimuksen suuntaaminen on ollut jatkuvasti tiedepolitiikan otsikoissa. Esimerkiksi ns. innovaatioyliopistohanketta arvosteltiin aikanaan hyvin ankarasti näköalattomaksi Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 9

10 tutkimuksen suuntaamisesta perustutkimusrahoilla ulkopuolisten toimijoiden oletettujen intressien suuntaan. Raatikaisen mukaan tutkimustyön yhä voimakkaampi suuntautuminen perustutkimuksesta on sekä fakta että ongelma. Tämän sijaan haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota tilaustutkimuksen muihin vaikutuksiin. Tilaustutkimus, siten kuin Raatikainen sen määritteli, on ristiriidassa mertonilaisen tieteen eetoksen kanssa. Se rikkoo pyyteettömyyden ja kommunismin periaatteita. Tutkimuksen salaaminen ja tietojen luovuttaminen etuoikeutetusti rahoittajille ovat julkisuusperiaatteen vastaisia. Tämä on Raatikaisen mielestä erityisen haitallista siksi, että julkisuus liittyy tieteen itseäänkorjaavaan rakenteeseen. Erityisesti perusja soveltavassa tutkimuksessa teoreettisen pohjan on syytä olettaa olevan aina tieteellisen keskustelun kohteena. Tiedon soveltaminen sokeasti ilman tieteellisen yhteisön kommentointi voi johtaa yksittäisen tutkijan tai jopa ryhmän tieteellisesti kestämättömille urille. Tilaustutkimuksen eräs moraalisesti arveluttava puoli on rahoittajien valta tutkimukseen. On helppo kuvitella, että rahoittajien intressien vastaisia tuloksia on vaikea julkaista ja valtasuhde voi lisätä vilpin todennäköisyyttä. Tutkijan eettiset valinnat: Lassi A. Liikkanen, 2010 Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT 10

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK)

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUKSET TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) TUTKIMUKSEN EETTINEN ARVIOINTI SUOMESSA (www.research.fi) TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa

Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa Tekijyyteen liittyvät haasteet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan arjessa Sanna Kaisa Spoof, TENK Tekijyys tieteessä seminaari 25.11.2015 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu asetuksella 1991

Lisätiedot

ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta

ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta ETIIKKAA JA JURIDIIKKAA: HTK-OHJEISTUSTA UUSITAAN 2011-2012 Sanna Kaisa Spoof Tutkimuseettinen neuvottelukunta 21.9.2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä

Lisätiedot

Miten tieteellistä tietoa tuotetaan?

Miten tieteellistä tietoa tuotetaan? Miten tieteellistä tietoa tuotetaan? Seminaari TULEVAISUUSTIEDON HANKINTA JA HALLINTA Tieteiden talo 30.9. 2005 Juha Sihvola Professori, johtaja Helsingin yliopiston tutkijakollegium Tiedon ja tulevaisuuden

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 LINKKEJÄ LINKKEJÄ

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 LINKKEJÄ LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 13 Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa, Jaana, Veikko Launis,

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 2. Tutkija työssään LINKKEJÄ

KIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 2. Tutkija työssään LINKKEJÄ TIETEEN ETIIKKA 13 Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä 2012 Ilpo Halonen, ilpo.halonen@helsinki.fi Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Clarkeburn,

Lisätiedot

TENK, tutkimus ja yhteiskunta

TENK, tutkimus ja yhteiskunta TENK, tutkimus ja yhteiskunta Sanna Kaisa Spoof, TENK VNK aamukahvit 6.4.2016 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu asetuksella 1991 Itsenäinen ja riippumaton asiantuntijaelin OKM nimittää

Lisätiedot

TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta. Heidi Hyytinen

TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta. Heidi Hyytinen TENKin koulutustyöryhmän ohjeistus tutkimusetiikan koulutuksesta Heidi Hyytinen 24.9.2014 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Itsenäinen ja riippumaton toimija Toimisto sijoitettu Tieteellisten seurain

Lisätiedot

Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet. Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula

Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet. Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula 2 Aiheitani tänään Tieteen avoimuus Datapolitiikat Tutkimuskulttuurin haasteet Eettisesti kestävä aineiston avoimuus Aineistonhallinta

Lisätiedot

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?

Lisätiedot

The European Code of Conduct for Research Integrity. ja suomalainen HTK-ohjeistus

The European Code of Conduct for Research Integrity. ja suomalainen HTK-ohjeistus The European Code of Conduct for Research Integrity ja suomalainen HTK-ohjeistus Pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof, Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) Tieteiden talo 4.5.2017 HTK-OHJEISTOT Kansalliset

Lisätiedot

Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvä tieteellinen käytäntö Julkaise tai unohdu Ajatuksia julkaisupolitiikasta ja väitöskirjatöistä 8.5.2013 Tampereen yliopisto, CMT Hyvä tieteellinen käytäntö Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Eettisesti hyvä tiedeyhteisö. OTT, MA Salla LötjL University of Manchester (UK)

Eettisesti hyvä tiedeyhteisö. OTT, MA Salla LötjL University of Manchester (UK) Eettisesti hyvä tiedeyhteisö OTT, MA Salla LötjL tjönen University of Manchester (UK) Eettisesti hyvä tiedeyhteisö Perustuu samannimiseen artikkeliin Lötjönen, Hallamaa, Sorvali & Launis (2006) Alkuperäinen

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Tekijänoikeudet sopimustutkimuksessa Esityksessä esitetyt kannat ja tulkinnat perustuvat virkamiehen omaan käsitykseen ja tulkintaan Suomen oikeusjärjestelmästä Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Korkeakoulussa

Lisätiedot

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet

Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet 1 Yhteistyötä ilman riskejä? Ohjaajan ja ohjattavan keskinäiset vastuut ja velvollisuudet Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto 2 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Eero Vuorio 10.4.2006 TUTKIMUSETIIKKAA KOULUTTAJILLE: TUTKIMUSEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN (TENK) TOIMINTA VUONNA 2006

Eero Vuorio 10.4.2006 TUTKIMUSETIIKKAA KOULUTTAJILLE: TUTKIMUSEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN (TENK) TOIMINTA VUONNA 2006 Eero Vuorio 10.4.2006 TUTKIMUSETIIKKAA KOULUTTAJILLE: TUTKIMUSEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN (TENK) TOIMINTA VUONNA 2006 TUTKIMUSETIIKKAA KOULUTTAJILLE Tavoite: avoin keskustelu siitä miten tutkimusetiikkaa

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka. Jaana Hallamaa

Tutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka. Jaana Hallamaa Tutkijakoulutapaaminen 30.1.2007 Tutkimusetiikka Jaana Hallamaa Tieteen etiikka Voidaan erottaa kolme aluetta eettisten ongelmien luonteen mukaan: Hiroshima-kysymykset eli tieteen ja yhteiskunnan suhdetta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A

KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka LUENTOTEEMAT Tutkimusetiikka Tutkimuksen arvovapaus Metodologiset apuvälineet: teoria, käsitteet, havainnot, arkitieto ja tieto operationalisointi, ymmärtäminen,

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka

KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka 1 LUENTOTEEMAT Tutkimusetiikka ja tutkimuksen arvovapaus Jürgen Habermasin tiedonintressiteoria Tiedonintressit tutkimusotteiden näkökulmasta Havainto,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4 LINKKEJÄ

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 4 LINKKEJÄ KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 14 Etiikan merkitys tutkijan valinnoille esimerkkejä ja yhteenvetoa 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Clarkeburn,

Lisätiedot

Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma. Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma. Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta Ansioluettelon kehitys Nimikirjalain muutos 1989 -> valtaosa tieteellisistä, opetuksellisista

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op

Kandidaatintutkielma 6 op Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2010 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Yliopiston johtaminen

Yliopiston johtaminen Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot

Lisätiedot

Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan eettiset suuntaviivat

Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan eettiset suuntaviivat Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimustoiminnan eettiset suuntaviivat Kasvatustieteiden tiedekunta haluaa näiden suuntaviivojen avulla kiinnittää huomiota tutkimuseettisiin kysymyksiin, vahvistaa hyvää

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5 1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on

Lisätiedot

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio

Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio 1 2.6.2006 Rahoituksen haku Akatemiasta Uudet hakuajat Sähköinen asiointi Uudet hakuohjeet Hakemus Hakulomake Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUSTEN KÄSITTELEMINEN. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2011

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUSTEN KÄSITTELEMINEN. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2011 HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ JA SEN LOUKKAUSTEN KÄSITTELEMINEN Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu vuonna 1991 (Asetus tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tutkimusaineistot ja tekijyys

Tutkimusaineistot ja tekijyys Tutkimusaineistot ja tekijyys Arja Kuula, arkistonhoitaja FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ 1 Esityksen sisältö Tekijänoikeudellinen suoja tutkimusaineistoissa Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari 21.3.2011 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT TUTKIMUSEETTINEN TOIMIKUNTA (http://www.uef.fi/uef/tutkimusetiikka) professori Risto

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä

Tutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016 TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Vertaisarviointitunnus käyttöön

Vertaisarviointitunnus käyttöön Vertaisarviointitunnus käyttöön Julkaisijan aamupäivä 25.9.2014 Janne Pölönen, Anna-Sofia Ruth Tunnus vertaisarvioiduille julkaisuille TSV:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 tunnuksen rekisteröimisen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

TENKin ehdotus ns. ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi pähkinänkuoressa

TENKin ehdotus ns. ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi pähkinänkuoressa TENKin ehdotus ns. ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi pähkinänkuoressa Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK Sanna Kaisa Spoof 17.5.2011 TUTKIMUSEETTINEN NEUVOTTELUKUNTA (TENK) Perustettu

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta

HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, tutkimuseettinen neuvottelukunta Eettinen kipu ja riski Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin tarpeellisuus sekä ohjeistaminen Tieteiden talo, Helsinki 6.10.2008 HYMY II -työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT Tuomo Mörä kl 2010

Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT Tuomo Mörä kl 2010 Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt VTT Tuomo Mörä kl 2010 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle viiden luentopäivän oppimispäiväkirjan tekeminen alentaa arvosanaa,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Markku Helin UUDISTETTU HTK-LOUKKAUSTEN TUTKINTAMENETTELY

Markku Helin UUDISTETTU HTK-LOUKKAUSTEN TUTKINTAMENETTELY 1 Markku Helin UUDISTETTU HTK-LOUKKAUSTEN TUTKINTAMENETTELY Tänään julkistettavassa hyvää tieteellistä käytäntöä koskevassa ohjeessa on kaksi osaa. Niistä ensimmäisessä pyritään kuvaamaan, mitä tutkimukselta

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

ETIIKAN ALKEET KESKUSTAKAMPUKSEN TUTKIMUSETIIKKAILTAPÄIVÄ Liisa Nieminen

ETIIKAN ALKEET KESKUSTAKAMPUKSEN TUTKIMUSETIIKKAILTAPÄIVÄ Liisa Nieminen ETIIKAN ALKEET KESKUSTAKAMPUKSEN TUTKIMUSETIIKKAILTAPÄIVÄ 14.4.2010 Liisa Nieminen Mitä tutkimusetiikka on? Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen (2002) (luotu menettelytavat, joiden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa

Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Open access julkaiseminen Helsingin yliopistossa Marjut Salokannel Helsingin yliopisto 10.10.2008 Tutkimustulosten avoin saatavuus Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys tehostuu; Mahdollistaa jatkotutkimuksen;

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot