Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä. Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä. Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003"

Transkriptio

1 Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003

2 ALKUSANAT Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. Pannaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä. Älä pane, sanoi Muumipeikko. Se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia. Tove Jansson: Taikatalvi Tove Jansson on osannut oivasti kiteyttää sen, mitä me työn tekemisen aikana olemme kokeneet. Jos olisimme olleet suojassa, olisimme ehkä selviytyneet, mutta emme olisi oppineet mitään. Joutuessamme kohtaamaan vaikeuksia, oli meillä matkalla mukana paljon rakkaita ihmisiä, joita haluamme tässä erityisesti kiittää. Kiitos työtämme ohjanneelle KT Kaarina Määtälle, joka aurinkoisella olemuksellaan ja positiivisella asenteellaan loi uskoa ja rohkaisi meitä ylittämään rajoja. Pro Gradun ohjaajan merkitys ei ollut meille mitenkään vähäinen. Tutkimuksen teosta jäi positiivinen perusvire, joka tuo jatkotutkimushaaveet lähemmäksi. Tutkimuksen tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman Teitä, rohkeat ja rakastuneet nettiparit, jotka kerroitte tarinanne meille avoimesti ja ihanan värikkäästi. Tarjositte teksteissänne hymyä ja kyyneleitä. Kaikkea hyvää elämän poluillenne ja kiitos. Näiden gradua tekevien naisten taustalta löytyvät kärsivälliset, ymmärtäväiset ja rakastavat miehet. Kiitos ja halaus. Emme voi unohtaa myöskään vanhempiamme, jotka toimivat tarpeen vaatiessa olkapäinä, kuuntelevina korvina ja väsymättöminä kannustajina. Ilman teitä emme olisi nyt tässä. Kiitos. Rovaniemellä huhtikuussa 2003 Hanna Mattila Päivi Kemppainen

3 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Aikaisemmat tutkimukset Keskeiset käsitteet TUTKIMUKSEN TEKEMISEN VAIHEET Aineiston hankinta ja kuvaus Aineiston käsittely Tutkimusongelmat Luotettavuuden arviointia TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN TOTEUTUS Laadullinen tutkimus Tutkimusmenetelmänä grounded theory Aineisto kertoo Neljä metodista askelta NAIMAKAUPOISTA INTERNETIIN KUMPPANIN VALINTA ENNEN JA NYT Historia osana tätä päivää Ei ainakaan vanhaksi piiaksi tai peräkamarin pojaksi Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti Järki ja tunteet INTERNETIN ERITYISPIIRTEET KUMPPANINVALINNASSA Jotain vanhaa, jotain uutta Virtuaalinen oleminen Reaaliaikainen kanssakäyminen Internetin julkisuus Muuttuva aikakäsitys KOLME TILANNETTA, JOISSA KUMPPANI KOHDATTIIN Luonnollista toimintaa tietoverkossa Pakoon pahaa maailmaa...32

4 6.3 Ystävän vinkki KUMPPANINVALINNAN KRITEERIT Samanlaisuusvalinta Sovellettu filtteriteoria Täydentämisvalinta Sattuma Valituksi tuleminen Fyysinen miellyttävyys KOLME KUMPPANINVALINNAN TAPAA Yhden kirjoittajan valinta kumppaniksi Kumppanin valinta usean kirjoittajan joukosta Kumppanin valinta monien kirjoittajien joukosta ja usean tapaamisen jälkeen LUOTTAMUKSEN SYNTYMINEN Ensimmäinen ryhmä: huolellista luottamuksen rakentamista Toinen ryhmä: luottamuksen synty Internetissä ei olennaista Ryhmien vertailua KUMPPANUUDEN SYNTYMISTÄ EDESAUTTANEET TEKIJÄT Onnistunut verkkoviestintä Kriteerien täyttyminen Luottamus Onnistunut ensitapaaminen kasvokkain Osista kokonaisuudeksi YHTEENVETO JA POHDINTA LOPUKSI...68 LÄHTEET...69

5 1 JOHDANTO Ja kaikki ihmiset elävät, eivät siksi että he välittäisivät itsestään, vaan toisten ihmisten heitä kohtaan tunteman rakkauden ansiosta. Leo Tolstoi 1.1 Tutkimuksen taustaa Rakkauteen johtava tie on usein täynnä sattuman oikkuja. Etukäteen ei voi tietää, mistä tai milloin rakkauden löytää. Rakkauden voi löytää jopa tietokoneen välityksellä, sillä nettirakkaus on tämän päivän juttu. Internetin keskustelupalstojen ja seuranhakupalvelujen kautta on jo jonkin aikaa muodostettu parisuhteita, jotka ovat kestäneet aina kihlautumiseen ja vakinaisen parisuhteen muodostumiseen saakka. Verkossa sanallinen taituruus on valttia ja keskustelu tietokoneiden välityksellä on joskus helpompaa kuin kasvokkain. Siellä hiljaisesta hissukasta voi kuoriutua raju rakastaja. Internetissä tapahtuvan kumppanin valinnan tutkimisen taustalla ei siis ole suurta valaistumisen kokemusta, vaan idea lähti ystäväpiiristämme, missä pariskuntien muodostumiseen on tullut perinteisten tapojen rinnalle uusi muoto nettirakkaus. Aiheenvalinta sai varmistusta lähipiiristä, kun peilasimme tutkimusajatustamme satunnaisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Asian tullessa esiin monet huomasivat omasta tuttavapiiristäänkin löytyvän pariskuntia, jotka ovat tavanneet ensi kertaa verkossa. Tutkimuksen tarpeellisuus tulee perustelluksi jo ajankohtaisuudellaan, onhan moni arkipäivän toiminnoista jo siirtynyt verkkoon. Siellä luetaan lehtiä, maksetaan laskuja ja tehdään ostoksia. Tämän lisäksi Internet on tuonut ulottuvil

6 2 le uusia tiedonlähteitä ja helpottanut viestintää (Savolainen, 1998, 134). Internet on myös sosiaalinen leikkikenttä, jonne jo useista kodeistakin on mahdollisuus päästä. Eikä Internet ole saavuttamaton vaikka omaa yhteyttä ei olisikaan, sillä verkkokäyttöön tarkoitettuja koneita löytyy niin kirjastoista kuin nettikahviloistakin. Internet on tullut jäädäkseen ja sen sosiaaliset mahdollisuudet aletaan huomioida entistä paremmin. Verkossa tapaaminen on pian yhtä tavallista kuin perinteinen suomalainen tanssilavoilla ihastuminenkin. Rakkautta, rakastumista ja kumppanin valintaa on tutkittu paljon, sekä Suomessa että ulkomailla. Mutta kumppanin valintaa virtuaalisessa ympäristössä ei ole tutkittu juuri lainkaan. Tieto siitä, että on olemassa kartoittamaton alue, motivoi meitä entisestäänkin ottamaan ilmiöstä selvää. Kirjoittamisen kautta rakastuminen ei ole uusia asia, mutta se on muuttanut muotoaan uusien medioiden aikakaudella. Jo kauan ihmiset ovat julkaisseet kirjeenvaihtoilmoituksia sanomalehtien palstoilla etsien sitä oikeaa. Internetin laajeneminen ja sen käytön yleistyminen on siirtänyt ilmoitukset sanomalehdistä verkkoon. Siellä vuorovaikutus on nopeampaa, eikä vastausta tarvitse odotella päiväkausia. Netissä liikkuessamme toimimme todellisuuden rajamailla. Joskus mielikuvitus karkaa käsistä ja ihminen rakentaa itselleen nettipersoonallisuuden, joka ei vastaa todellisuutta. On tärkeää oivaltaa todellisuuden ja epätodellisuuden rajat, jotka Internetissä ovat häilyvämmät kuin reaalielämässä. Internetissä syntyvät ihmissuhteet ja niiden seuraamukset ovat muodostuneet osaltaan myös uudeksi ongelmaryhmäksi, mutta niistä ei puhuta julkisesti vaikka pettyneiden joukko on kasvava. Ongelmat johtuvat usein siitä, että monet juuri sosiaalisissa taidoissaan estyneet, arat ja ujot avautuvat enemmän ja nopeammin verkkoympäristössä kuin kasvokkain tapahtuvassa kanssakäymisessä. Internet tarjoaa mahdollisuuden olla kuka tahansa. Ja kun nettituttu tavataan kasvokkain, voi pettymys olla melkoinen, kun toinen ei olekaan sellainen kuin itse kuvitteli tai toinen antoi ymmärtää. (Pahkinen 1999, 21.) Ainoastaan tietokoneen välityksellä hoituva seurustelu ei törmää arjen karikoihin ja nettikumppaniin on helppo liittää omia mielikuvia ja toiveita. Jos net

7 3 tituttavuus kuitenkin etenee suhteeksi, edessä odottavat mitä todennäköisemmin samat kriisit, ja kasvunpaikat kuin muissakin parisuhteissa. Kaikesta huolimatta riskit ja mahdollisuudet ovat samat kuin muussakin vuorovaikutuksessa: tarjolla on onnistumisen kokemuksia, mutta myös surua ja pettymyksiä. Riskien ohella verkkoympäristöllä on myös puolensa. Internetin keskustelupalstojen omaleimaisuudesta kumppanin valinnassa kertoo se, että siellä suhteeseen ei mennä suin päin vaan netissä tutustutaan ensin kumppanin ajatusmaailmaan ja myöhemmin ulkoiseen olemukseen. Henkilökemiat testataan vasta kasvokkain tavatessa, mikä saattaakin tuottaa pettymyksen, jos keskustelujen perusteella syntynyt mielikuva ei vastaakaan todellisuutta. Kuitenkin chattailu antaa aikaa harkita, joten rakkaussuhteiden syntyminen ei näissä tapauksissa ole hetkellisistä mielentiloista kiinni. Netissä käytyjen keskustelujen aloittaminen saattaa sivusta seuraajasta tuntua osittain raadolliseltakin, yleensä heti aluksi tehdään selväksi, mitä kukin etsii ja mitä tarjoaa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Parinvalintaa, rakastumista ja rakkautta yleensä on tutkittu paljon. Suomessa rakkaustutkimuksen uranuurtajana on toiminut professori Kaarina Määttä. Hän on tutkinut aihetta monesta eri näkökulmasta ja kirjoittanut myös pelkästään kumppanin valintaan liittyviä teoksia (1995, 1999). Myös Susanna Paasonen on kirjoittanut rakkaudesta ja medioista (1999), mutta ei kuitenkaan suoraan meidän aiheeseemme liittyen. Lähinnä hän käsittelee sitä, miten rakkautta ja siihen liittyviä ilmiöitä käsitellään eri medioissa. Internet sosiaalisena toimintaympäristönä on kuitenkin vielä niin nuori, että suomalaisia tutkimuksia kumppanin valinnasta Internetissä ei ole tehty. Suomalaisissa aikakauslehdissä ja televisiossa virtuaalirakkautta on käsitelty useampaankin otteeseen, joten aihe puhututtaa ihmisiä. Keskustelu tuntuukin olevan erityisen kiivasta silloin, kun uusi teknologia synnyttää uusia medioita ja uudet mediat mahdollistavat uusia kanssakäymisen tapoja. Vaikka uuden

8 4 lainen kommunikointi tuntuukin aluksi mullistavalta, on muistettava, että vaikutuksiltaan uutuudet eivät ole läheskään niin vallankumouksellisia kuin aluksi uskotaan. Vanhatkin tavat ovat edelleen läsnä arkipäivässä, Internet vain tuo yhden väylän lisää. Käsite uusmedia on aina suhteellinen, vanhatkin tavat, kuten esimerkiksi puhelimet, ovat joskus olleet uusia. (Fornäs 1999, 32.) Uusimpana suomalaisena tutkimuksena aihettamme sivuten löysimme Iina Wahlströmin Pro gradu tutkielman vuodelta Hän käsittelee Internetin seuranhakupalveluita kuten mekin, mutta lähestyy asiaa mielikuvien ja niiden aseman kautta. Ulkomaisia tutkimuksia aiheeseen liittyen on tehty monestakin eri näkökulmasta. Levine (2000) on tutkinut niitä tekijöitä jotka edesauttavat Internetissä ihastumista. Tutkimuksessaan hän tarkastelee lähemmin ihastumiseen vaikuttavia tekijöitä, ja käyttää teoriapohjana jo olemassa olevaa tutkimusta parisuhteen muodostamisesta niin sanottujen perinteisempien tapojen mukaan. Hän tarkastelee myös vanhojen teorioiden käyttökelpoisuutta virtuaaliympäristössä. Tutkimustuloksina työryhmä toteaa, että virtuaaliympäristössä toimiessaan ihmisellä on taipumus paljastaa nopeammin yksityisempiä asioita kuin kasvokkain ja tämä johtaa siihen, että suhteet etenevät nopeasti hyvin läheisiksi. Tässä tutkimuksessa tulee ilmi se, että pitkäkestoisempaa parisuhdetta ei voi verkossa aloittaa, koska luottamustekijä on poissa. Peris, Gimeno, Pinazo, Ortet, Carrero, Sanchiz ja Ibáñez (2002) tutkivat keskustelukanavilla muodostettuja ihmissuhteita chat kanavan käyttäjän persoonallisuuden näkökulmasta. Saamiensa tulosten perusteella tutkijat muodostivat käyttäjän persoonallisuuden profiilin ja kuvailevat käyttäjien toimintatapoja sekä motivaatioita kommunikoida verkossa. Tämän lisäksi tutkimuksessa kuvataan myös tutkittavien virtuaalisia ja reaalielämän ihmissuhteita. McCown, Fischer, Page ja Homant (2001) tarkastelivat säännöllisesti Internetiä käyttävien ja pääasiassa keskustelukanavilla toisia ihmisiä tapaavien persoonallisuuden piirteitä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan verkon käyttäjät ovat vuorovaikutuksessaan todenmukaisia, mutta eivät käytä verkossa

9 5 oikeita nimiään. Luonteenpiirteissä korostuivat vahvat sosiaaliset ja verbaaliset taidot sekä empaattisuus. McKennanin, Greenin, Gleasonin (2002) työn lähtökohtana oli oletus, että syvällinen ja perusteellisesti omaa itseä paljastava kanssakäyminen verkossa edesauttaa läheisten suhteiden nopeaa muodostumista ja näille suhteille on tavanomaista pitkäkestoisuus. Sosiaalisessa tilanteessa ahdistuvat ja yksinäiset ihmiset tuntevat pystyvänsä paremmin ilmaisemaan itseään verkossa olevien ihmisten kuin fyysisessä ympäristössä tuntemiensa ihmisten kanssa. Tutkimuksen tuloksissa todetaan myös, että ne tunteet ja kokemukset joita on saatu verkossa viestimisen kautta ovat läsnä kasvokkain tavatessa ja auttavat näin pääsemään ensitapaamisella viestinnän näkymättömien kuilujen yli. 1.3 Keskeiset käsitteet Käsitteiden ja tiettyjen aiheeseemme tiukasti liittyvien ilmiöiden nimittämisestä tuli meille todellinen ongelma. Suomen kieli tuntuu joissakin kohdin tavattoman jäykältä, varsinkin kun vastakkain joutuvat verkkoympäristö ja verkon ulkopuolinen ympäristö. Meille kirjoittaneet henkilöt käyttävät teksteissään usein nimityksiä normaalielämä ja reaalielämä, mutta mielestämme emme tutkijoina voi käyttää näitä termejä. Mikä on normaalia? Emme voi todeta, että verkossa tapaaminen ja toimiminen on jotenkin epänormaalimpaa kuin verkon ulkopuolinen kanssakäyminen. (Graham 1999, ) Puhekielessä fyysinen ympäristö usein ajatellaan jollain tapaa normaalimmaksi kuin virtuaaliympäristö, vaikka samalla tavoin fyysisyys on läsnä verkossakin. Kuten olemme jo todenneet, linjojen päässä on fyysisiä ihmisiä, vaikka verkkoympäristössä heidän fyysisyytensä ei tule esille. Olemme pyrkineet kiertämään käsitteet normaali ja reaali käyttämällä termejä kasvokkain tapaaminen tai live tapaaminen, niin kankeilta kuin ne saattavat kuulostaakin.

10 6 Hyvä teksti on yhtenäinen asiasisällöltään, rakenteeltaan ja kieliasultaan. Teksti on lukijaansa arvostavaa ja kirjoittaja pyrkiikin tietoisesti tekstissään luettavuuteen ja helppolukuisuuteen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ) Koska työssämme on käsitteitä, jotka toistuvat usein, olemme lukijan työtä helpottaaksemme käyttäneet työssämme synonyymeja. Näin tekstistä muodostuu sujuvampaa ja lukijaystävällisempää. Internetistä käytämme nominaalimääritelmän mukaisesti sanoja netti, verkko, verkko ja virtuaaliympäristö. Samalla tavoin käytämme Internetin keskustelupalstoista englannin kielestä peräisin olevaa nimitystä chat (= jutella, rupatella ). Tekstissä kulkee myös viittauksia nettirakkauteen ja virtuaalirakkauteen. Näillä tarkoitamme suhdetta, joka on saanut alkunsa verkossa. Verkkoviestinnällä tarkoitamme Internetissä tapahtuvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Väistämättä törmäämme työn edetessä myös erilaisiin verkossa vaikuttaviin identiteetteihin ja siksi viittaammekin paikoittain verkkoidentiteettiin. Tällä tarkoitamme ruumiillisesta paikasta erillään olevaa identiteettiä. Toisin sanoen ihminen voi ottaa verkossa haluamansa identiteetin, joka on täysin erilainen kuin hänen todellinen identiteettinsä. Tutkimushenkilöidemme teksteissä esiintyy termi profiili tai profile. Tällä tarkoitetaan itsestä tehtyä lyhyttä kuvausta, joka on verkossa yleensä seuranhakuun erikoistuneilla sivustoilla (esimerkiksi tai Surffailulla tarkoitetaan tietoverkkojen yhteydessä päämäärätöntä sivujen selailua, yleensä viihtymistarkoituksessa. Aineistosta löytyi myös termi nikki tai nick, jolla kirjoittajat viittaavat keskustelupalstoilla itsestään käyttämiin nimimerkkeihin.

11 7 2 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN VAIHEET 2.1 Aineiston hankinta ja kuvaus Aineiston hankintaan saimme apua toimittaja Irene Konttiselta (nyk. Pakkanen). Hän kirjoitti artikkelin Savon Sanomien Sunnuntaisuomalaiseen otsikolla Rakkautta ensi klikkauksella. Otimme häneen yhteyttä ja kysyimme, voisiko hänen keräämäänsä aineistoa hyödyntää tutkimuksessamme. Hän suostui, mutta varmisti asian vielä kirjeiden kirjoittajilta. Saimme käsiimme kaikki ne kirjeet, joiden kirjoittajat olivat suostuneet aineiston luovuttamiseen meille. Valmiin aineiston lisäksi ystävien kanssa käydyt kahvipöytäkeskustelut osoittautuivat arvaamattoman arvokkaiksi ja hedelmällisiksi. Asia herätti kiinnostusta niin paljon, että sähköpostiimme alkoi ilmestyä tuntemattomien parien tekstejä ja tarinoita, joita tarjottiin työhömme aineistoksi. Mielenkiintoisinta edellä mainitussa on se, että yhtään ilmoitusta emme vielä tässä vaiheessa olleet lehtiin tai Internetiin laittaneet, saati sähköpostiosoitteitamme missään julkaisseet. Ainoastaan läheisin ystäväpiirimme tiesi, mistä meidät tavoittaa. Heiltä sana on kulkenut eteenpäin tavoittaen pariskuntia, jotka halusivat kertoa oman tarinansa. Tästä voisi päätellä sen, että ihmiset todella haluavat tietää aiheesta ja ovat enemmän kuin halukkaita auttamaan työn tekemisessä. Julkaisimme varsinaisesti ensimmäisen ilmoituksemme Lapin Kansassa (Liite 1), johon saimme kolme (3) vastausta. Toinen ilmoituksemme oli Helsingin Sanomien Nyt liitteessä (Liite 2), jonka kautta saimme 52 vastausta. Lisätessämme edellisiin Irene Pakkaselta saamamme 16 kirjoitusta, aineistomme kokonaismääräksi tuli 71. Luettuamme aineiston kertaalleen läpi tulimme siihen tulokseen, että tekstien määrä oli riittävä. Kertomuksissa tietyt piirteet alkoivat toistua, eikä uutta in

12 8 formaatiota enää noussut esiin. Aineiston saturaatiopiste oli siis saavutettu (Flick 1999, 185.) Aineiston keräämistä ja sen käsittelyä on helpottanut se, että olemme voineet käydä kirjoittajien kanssa sähköpostin välityksellä tarkentavaa keskustelua. Pääosin tekstit ovat olleet laadukkaita ja kattavia, mikä johtunee osittain myös siitä, että tekstin tuottaminen on lähteillemme yleisesti helppoa. Pohdimme aineistonhankintamenetelmää jo ennen kuin kyselimme Irene Konttiselta mahdollisuutta valmiin aineiston hyödyntämiseen. Tulimme siihen tulokseen, että aineisto hankitaan pyytämällä ihmisiä kirjoittamaan itse kokemuksistaan mahdollisimman vapaamuotoisesti. Toinen vaihtoehto, jonka käyttämistä harkitsimme, oli haastattelumenetelmä. Emme kuitenkaan päätyneet tähän tapaan, koska haastattelutilanteessa sekä haastattelija että haastateltava saattavat jännittää sekä tilannetta että toisiaan niin paljon, että aidot vastaukset ja tunteet jäävät piiloon. Toisaalta pohdimme sitäkin, että kyllä ihmiset kirjoittaessaan tietävät, että joku tulee lukemaan heidän tekstinsä. Kirjoittajia kuitenkin helpottanee se, että me olemme näille ihmisille täysin tuntemattomia. Aineisto koostuu pääosin sähköpostilla saaduista kirjeistä, ainoastaan yksi kirje on kirjoitettu käsin. Suurin osa pariskuntien tarinoista on vain toisen kirjoittamaa tarinaa, yleensä naisen. Miehiä vastanneista on 11 ja naisia 60. Pohdimme syytä naisten aktiivisuuteen, ja kävimme samalla mielenkiintoisen keskustelun siitä, ovatko naiset seuranhaussaan aktiivisempia myös Internetissä. Tarkemmin tuumailtuamme totesimme, että emme pysty tekemään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen, koska voihan olla niin, että naisille omasta parisuhteesta kertominen on syystä tai toisesta helpompaa. Alussa verkko oli hyvin miesvaltainen, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Naisten osuus verkon käyttäjistä kasvaa voimakkaasti edelleen (Camp 1996, ). Verkon naisistumista koskevissa katsauksissa ennustetaan naisten nousevan verkon käyttäjien enemmistöksi, sillä jo nyt Internetiä käyttävien naisten määrä on tasaisessa kasvussa (Rautio & Kolari 1999, 9 10).

13 9 Aineistossamme on vain muutama kirje, joissa pariskunnat ovat käyneet vuoropuhelua keskenään. Tosin ajatuksenamme ei ollut alunperinkään asettaa aineistolle tiukkoja raameja, joiden puitteissa vastaajien tulisi kirjoittaa. Kun annoimme kirjoittajille vapaat kädet, tarinaa tuli paljon ja kuvaus oli aidosti kirjoittajan näkemys tapahtumista, yksityiskohtia myöten. Mitä enemmän sivupolkuja, sitä antoisampaa tekstejä oli lukea ja analysoida. Emme myöskään asettaneet kirjoittajille vaatimuksia iän suhteen, vaan kaiken ikäisten tekstit olivat tervetulleita. Ikähaarukka vaihteleekin 14 ja 65 vuoden välillä. Tämä mielestämme tuo syvyyttä tekstien analysointiin. Ei siis voida sanoa, että Internetissä tapaaminen olisi vain jollekin tietylle ikäryhmälle ominaista. 2.2 Aineiston käsittely Olemme muuttaneet kaikkien kirjoittajien nimet niin, ettei heitä voi teksteistä tunnistaa. Kaikissa saaduissa vastauksissa ei ollut vastaajan ikää, emmekä tutkijoina lähde sitä arvailemaan. Jos olemme käyttäneet tekstissä suoria lainauksia, olemme kirjoittajan nimen yhteyteen merkinneet myös iän, mikäli se on vastauksessa mainittu. Pohdimme syytä siihen, miksi kaikki vastaajat eivät ilmoittaneet ikäänsä. Tulimme siihen tulokseen, että joko iän mainitseminen on heille vastenmielistä, se on unohtunut tai he eivät pitäneet sitä merkityksellisenä. Olemme lainanneet kirjeistä katkelmia sen ollessa tarpeen. Lainaukset olemme erottaneet muusta tekstistä kursiivilla ja sisennyksillä. Tekstin sisältöön tai ulkoasuun emme ole puuttuneet, vaan se on alkuperäisessä muodossaan. Ainoastaan karkeimmat kirjoitusvirheet olemme korjanneet, kun on vaikuttanut siltä, että virhe on tullut tahattomasti. Olemme virheiden korjauksessa ottaneet huomioon myös kontekstin, jossa sana esiintyy. Kun asiayhteydestä pystyimme selvästi päättelemään sen, että kirjoittaja on tarkoittanut teksti tv:tä kirjoittaessaan tekti tv, olemme muuttaneet sanan oikeaan muotoon. Teknisesti meidän ei muuten ole tarvinnut käsitellä aineistoa mitenkään, koska sähköpostiin tulleet viestit olivat lukukelpoisia sellaisenaan ja käsin kirjoitetustakin sai hyvin selvää.

14 Tutkimusongelmat Varsinaista tutkimusongelmien asettelua emme tehneet ennen kuin saimme aineiston käsiimme. Vasta tekstejä lukiessamme tutkimusongelmat nousivat esiin. Pääongelmaksi nousi kysymys: Miten kumppanin valinta tapahtuu Internetissä? Pääongelmaamme kytkeytyviksi ja sitä määrittäviksi alaongelmiksi muodostuivat seuraavat kysymykset: 1. Mitkä olivat Internetin esiintuomat erityispiirteet kumppaninvalinnassa? 2. Millaisessa tilanteessa kumppani Internetissä kohdattiin? 3. Mihin kriteereihin kumppaninvalinta Internetissä nojautui? 4. Mitkä tekijät edesauttoivat luottamuksen syntymistä ennen kasvokkain tapaamista? 5. Mitkä tekijät edesauttoivat kumppanuuden syntymistä? 2.4 Luotettavuuden arviointia Jo pelkästään aineistomme asettaa tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin merkittävään asemaan. Miten voimme luottaa aineistoomme? Se, että kirjoittajalla on mahdollisuus lähettää tekstinsä täysin nimettömänä anonyymistä sähköpostiosoitteesta tai postitse, on kaksiteräinen miekka. Täysin nimettömänä pysyvälle kirjoittajalle avautuu toisaalta mahdollisuus kertoa elämästään avoimesti, kipeitäkään asioita kiertämättä. Toisaalta kirjoittaja voi keksiä koko tarinan. Alasuutarin (1994, 84.) mukaan on lähes mahdotonta arvioida, onko kirjoittajan persoonastaan ja ajatusmaailmastaan antama kuva luotettava. Hänen mielestään vaikeutta lisää myös se, että loppujen lopuksi emme itsekään tiedä, mitkä asiat johtavat meidät tutkijoina tekemiimme tulkintoihin lukemistamme teksteistä.

15 11 Pohtiessamme asiaa huomasimme, että meille kirjoittaneet henkilöt ovat itse tarjonneet tarinoitaan luettaviksi. Olemme saaneet myös luvan ottaa yhteyttä heihin myöhemmin, jos tarkennettavaa löytyy. Valmiissa aineistossa on myös käyty pitkiäkin keskusteluja aiheesta ja kirjoitetut asiat ovat niin henkilökohtaisia ja kuitenkin niin avoimesti kerrottuja, ettemme voi epäillä tarinoiden todenperäisyyttä. Rooskin kirjoittaa (1987, 44) aitojen ja epäaitojen tarinoiden eroista. Aineisto siis itse määrää ensi kädessä sen lähestymistavan, joka tilanteeseen parhaiten soveltuu. Hän sanoo eron löytyvän siitä, miten avoimiksi tarinat näyttäisivät tulevan tutkijan silmissä. Päätös aineiston luotettavuuden ja avoimuuden arvioinnista jää siis joka tapauksessa tutkijalle. Vaikka kvalitatiivisella tutkimuksella ei pyritäkään yleistettävyyteen, siltä kuitenkin vaaditaan tieteelliselle tutkimukselle ominaisia merkkejä luotettavuudesta ja uskottavuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäinen validius, yleistettävyys, reliaabelius ja objektiivisuus. Huotelinin (1992, 39) mukaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan kuitenkin käyttää edellisten sijaan korvaavia käsitteitä. Sisäisen validiuden sijaan puhutaan vastaavuudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että tutkijan muodostamat käsitykset tutkittavien todellisuudesta vastaavat tutkittavien alkuperäisiä käsityksiä. (Tynjälä 1991, 390.) Pysähdyimme tähän, miettien omaa työtämme. Miten voi olla mahdollista saavuttaa samoja tulkintoja todellisuudesta, kuin kirjoittajilla on? Tulimme tulokseen, että meidän on tutkijoina oltava äärettömän varovaisia tekemiemme tulkintojen suhteen. Meidän on pitäydyttävä melko tiukasti siinä, mitä me tekstissä näemme, emme niinkään siinä, mitä tunnemme. Kysymys validiudesta on yleisemminkin kvalitatiivisen tutkimuksen ongelma. Me törmäsimme ongelmaan käyttäessämme tutkimusmenetelmänä grounded theorya, jossa lukijan odotetaan heittäytyvän kirjoittajan armoille. Lukijan pitäisi kyetä seuraamaan kirjoittajan päättelyketjua, jota ei tekstistä aina ole kovin helppo seurata. Tästä huolimatta lukijalle pitäisi käydä selväksi seikkoja, joiden avulla hän kykenee arvioimaan tutkimuksen validiteettia ja yleistä relevanssia. (Moring 1999, 249.) Tästä syystä olemme halunneet kirjoittaa

16 12 auki kaiken sen, mikä on askarruttanut mieliämme ja toisaalta olemme halunneet kertoa, miksi päädyimme tiettyihin ratkaisuihin ja johtopäätöksiin. Grounded theoryssa validiutta pyritään lisäämään käyttämällä käsitteitä, jotka nousevat aineistosta. Aineiston tulee myös tukea eri tapahtumien käsitteellistämistä teorian sisällä ja tutkijoiden on otettava huomioon myös ne olosuhteet, jotka mahdollisesti voivat vaikuttaa ilmiöön eivätkä tule suoraan tekstistä esille. Analyysi ei saa jäädä pelkästään yksityiskohtia käsitteleväksi, vaan sen on huomioitava laajemmat tasot, esimerkiksi sosiaaliset olosuhteet ilmiön taustalla. Validiutta voidaan arvioida myös sen kannalta, onko tutkija pyrkinyt käyttämään työssään omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan grounded theoryn menetelmien lisäksi. Askelten orjallinen seuraaminen johtaa siihen, että tutkija näkee vain triviaalin asian, ei suurempia kokonaisuuksia. On kuitenkin muistettava, että samalla tutkijan on pitäydyttävä roolissaan ja suoritettava työ tieteellisten vaatimusten mukaan. (Moring 1999, ) Yleistettävyyden sijaan tarkastellaan siirrettävyyttä, jolla puolestaan tarkoitetaan sitä, että tuloksia voidaan siirtää siihen ryhmään, josta tutkittavat ovat. Tämän ohella tulokset ovat siirrettävissä myös toiseen samankaltaiseen kontekstiin. Teorian avulla on mahdollista määritellä ne tilanteet, joihin lopputulokset ovat siirrettävissä. (Huotelin 1992, 39.) Tässä vaiheessa tiedostamme jo sen, että meidän tavoitteenamme ei ole saavuttaa yleistettäviä totuuksia, vaan siirrettävää tietoa. Tarkastelemme siis vain pientä palaa maailmasta. Kun tulokset on saatu, meidän on tiedettävä se mihin palaseen saadut tulokset ovat siirrettävissä ja peilattavissa. Tiettyä tutkimuskäytäntöä tarkasti seuraten pitäisi olla mahdollista päätyä samoihin tuloksiin, jos tutkimus toistettaisiin uudelleen samoissa oloissa. (Yin 1989, 45.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voi vaihtelua kuitenkin aiheutua monista eri syistä, kuten tutkittavasta ilmiöstä, olosuhteista ja tutkijasta itsestään. (Tynjälä 1991, 391.) Tästä syystä reliabiliteetin ja toistettavuuden sijaan olisikin parempi puhua tutkimustilanteen arvioinnista, jossa kaikki tutkimustilanteeseen vaikuttavat tekijät pyritään ottamaan huomioon. Tämä arviointi on

17 13 mahdollista silloin, kun raporteissa mahdollisimman hyvin käsitellään kaikki tutkimusprosessin kuluessa tehdyt ratkaisut. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan objektiivisuuden sijaan puhua vahvistettavuudesta. Sillä tarkoitetaan sitä, että pyritään mahdollisimman tarkkaan tiedostamaan tutkijan lähtöoletukset, viitekehys ja tutkimusmenettelyt. Kun lähtökohdat ovat tiedossa, voidaan tehtyjä tulkintoja peilata myös niiden kautta. Täydellistä objektiivisuutta ei mielestämme ole mahdollista saavuttaa. Kulttuuriset tekijät ja konteksti, jossa olemme lyö meihin väistämättä leimansa. Voimme siis vain todeta tosiasiat ja toimia niiden mukaan. Pyrimme olemaan mahdollisimman neutraaleja ja objektiivisia aineistolle, mutta samalla tiedostamme ja annamme itsellemme anteeksi sen, että toimimme ja tulkitsemme väistämättä joistakin lähtökohdista käsin.

18 14 3 TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN TOTEUTUS 3.1 Laadullinen tutkimus Aiheemme asettaa erityisiä vaatimuksia tutkimustavalle, siksi kvalitatiivisen lähestymistavan valitseminen oli meille selkeä lähtökohta, josta emme halunneet luopua. Jos olisimme tehneet strukturoidun kyselylomakkeen, se olisi ollut vain meidän subjektiivinen näkemyksemme niistä asioista, joita aihealue pitää sisällään. Laadullisen tutkimuksen yhtenä tunnusmerkkinä voidaan pitää aineistolähtöisyyttä, jolloin mitään vaihtoehtoja ei rajata ennalta pois, vaan tutkittavasta ilmiöstä pyritään saamaan aineiston keruuvaiheessa mahdollisimman rikas kuva. (Huttunen 1999, 202.) Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan asema on toisella tavalla keskeinen kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Tutkijalta vaaditaan laadullisessa tutkimuksessa varsin paljon eräänlaista tutkimuksellista mielikuvitusta, mutta samalla tämä antaa tutkijalle omaan toimintaan tietynlaista vapautta ja joustavuutta. (Eskola & Suoranta 1998, 20.) Vapaudessa ja joustavuudessa piilee kuitenkin se vaara, että yltiöpäinen tutkimuksellinen mielikuvitus saa ylivallan. Työn edetessä ei saa unohtaa, mitä varten tutkimusta tehdään ja kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä saatujen tulosten perusteella voidaan tehdä. Kun pitää mielessä omat rajansa ja mahdollisuutensa, tutkimustyö on parhaimmillaan palkitsevaa ja opettavaista. Kvalitatiivisella tutkimuksella ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, vaan sillä pyritään kuvaamaan jotakin tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jostakin ilmiöstä. Karkeimmillaan kvalitatiivinen tutkimus ymmärretään yksinkertaisesti aineiston muodon kuvaukseksi ei numeerisesti. Tällaiseen aineistoon voi soveltaa eri lukutapoja, myös kvantitatiivisia. Kvalitatiivinen tutkimus onkin saanut käyttövoimaansa paljolti suhteestaan kvantitatiiviseen tutkimukseen. (Eskola & Suoranta 1998, 13, 61.)

19 Tutkimusmenetelmänä grounded theory Grouded theory sai alkunsa kahden sosiologin, Barney Glaserin ja Anselm Straussin (1967) kirjoittamasta teoksesta The discovery of grounded theory. Teoria oli systemaattinen yritys rakentaa kvalitatiiviseen aineistoon pohjautuvalle metodille selkeät säännöt ja samalla lisätä tutkimuksen validiutta. Samalla tekijät pyrkivät poistamaan syntynyttä kuilua, joka tieteellisessä tutkimuksessa vallitsi aineiston ja teorian välillä. Tästä juontaa myös metodin nimi grounded, joka viittaa aineistoperustaiseen lähtökohtaan. (Moring 1999, 231.) Tutkimuksen luonteesta johtuen, meilläkin oli alussa vain aineisto. Käytössämme ei ollut mitään sellaista teoriaa, johon liittyen olisimme keränneet aineiston ja jonka sisään olisimme sen sijoittaneet. Grounded theoryssa tiivistyvät monet kvalitatiivisen työtavan piirteet. Vaikka useilla kvalitatiivisilla analyysimalleilla on yhteisiä piirteitä, kuten esimerkiksi se, että harvoin itse analyysi on tutkimusprosessin viimeisin vaihe, niin muista tavoista poiketen grounded theoryssa analyysi syntyy tutkijan ja aineiston keskustelun tuloksena, ei ulkokohtaisesti aineistoon soveltaen (Clarke 1997, 64). Toiminnan tavoitteena ei ole vain tutkimuskohteen kuvaaminen vaan sitä koskevan teorian luominen. Syntyvä teoria voi olla substantiaalinen eli tiettyyn, rajattuun alueeseen liittyvä tai formaalinen, eli useita substantiaalisia alueita kattava. (Silvonen 1999, 90). Grounded theory on puhtaimmillaan induktiivista tutkimusta, eli päättelyn logiikka kulkee yksityisestä yleiseen, mutta hyvin harvoin käytännön työssä päästään kuitenkaan tähän. Tunnetuin tapa tehdä tiedettä on deduktiivinen päättely, eli edetään yleisestä yksityiseen. Liikkeelle lähdetään siis teoriataustasta ja tutkija pyrkii todentamaan yksittäisiä hypoteeseja oikeiksi tai vääriksi kerätyn aineiston avulla. Keskeisintä metodissa on lähteä liikkeelle mahdollisimman puhtaalta pöydältä ilman mitään lukkoon lyötyjä teoreettisia ennakko olettamuksia tai hypoteeseja tutkimuskohteesta tehtävistä tulkinnoista. Pyrkimyksenä olisi katsella tutkittavaa kohdetta avoimesti (Varto 1992, 86 92). Kaikkea lukemaansa tutkijan ei kuitenkaan kannata unohtaa, eikä se käytännössä ole edes mahdollista. Onhan luonnollista, että koettu ja

20 16 luettu heijastuu tutkijan työhön, vaikka objektiivisuuteen pyritäänkin. (Moring 1999, 234.) Oman työmme analyysi on syntynyt juuri edellä kuvatuin tavoin. Monet lukukerrat, muistiinpanot ja keskinäiset keskustelut sekä ennen kaikkea aineiston kanssa käyty vuoropuhelu ovat olleet lähtökohtana analyysille. Lähestyimme tekstejä kysellen ja kuunnellen, mitä niillä oli sanottavaa. Piti yrittää olla objektiivinen, mutta kuitenkin muistaa meissä vaikuttavat kulttuuriset taustat. 3.3 Aineisto kertoo Aineisto tuskin koskaan toimii yksin ja siksi tarvitaankin tutkijan aktiivista otetta. Aineiston kanssa keskustelu on luonteva työtapa tutkijalle ja siitä löydetään vastauksia juuri niihin kysymyksiin, joita aineistolle asetetaan. Jos tutkija ei osaa asettaa aineistolle tarpeeksi ja riittävän hyviä kysymyksiä, ei aineisto myöskään tarjoa valmiita vastauksia. Pitää uskaltaa ja osata kysyä. (Glaser & Strauss 1967, 106.) Grounded theory vaatii tutkijalta teoreettista herkkyyttä, mikä on tutkijan henkilökohtainen ominaisuus. Teoreettinen herkkyys tarkoittaa sitä, että tutkijalla on kyky erottaa olennainen epäolennaisesta ja löytää aineistosta hienovivahteiset merkityserot. (Strauss & Corbin 1990, 3 21.) Ongelmallista aineiston kanssa toimiessa oli nimenomaan herkkyyden löytäminen. Piti osata poimia teksteistä olennainen, unohtamatta kuitenkaan pieniä yksityiskohtia, jotka saattoivat kertoa meille suuremman kokonaisuuden erityispiirteitä. Mitä pidemmälle tutkimus eteni, sitä enemmän pienemmille yksityiskohdille tuli painoarvoa, niiden avulla saatiin selkeyttä moniin laajoihin alueisiin. Kvalitatiivinen aineisto on tässä tutkimuksessa rikas. Tutkimuksen laadun kannalta tämä on tietysti hyvä asia, mutta aiheutti meille myös ajoittaista päänsärkyä. Päädyimme pohtimaan, mitä aineistoperustainen tutkimus on yleensä? Muun muassa Alastalo toteaa (1997, 8), että aineistoperustaisuus ei ole kovin tarkoin määritelty käsite, ja sen huomasimme. Ongelma ratkesi

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje Palvelupyyntöjärjestelmä Asiakkaan ohje Festum Software Oy Palvelupyyntöjärjestelmä asiakkaan ohje 2 ( 8 ) Sisällysluettelo 1. Palvelupyyntöjärjestelmä osana asiakastukea... 3 2. Käytön aloittaminen...

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Me Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.

Me Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2. Me Mosaiikki Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.2015 Lupaus Naisten Linja auttaa väkivaltaa kokeneita naisia auttamaan

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

etwinning-kumppanuuden rekisteröiminen: ohjeet askel askeleelta

etwinning-kumppanuuden rekisteröiminen: ohjeet askel askeleelta etwinning-kumppanuuden rekisteröiminen: ohjeet askel askeleelta Yleistä sivu 2 Askel 1: Kumppanin löytäminen sivu 3 1) Automaattinen haku sivu 3 2) Tarkennettu haku sivu 4 3) Haku maittain sivu 4 Askel

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Autismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Autismiosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin

Lisätiedot