Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä. Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä. Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003"

Transkriptio

1 Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003

2 ALKUSANAT Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. Pannaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä. Älä pane, sanoi Muumipeikko. Se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia. Tove Jansson: Taikatalvi Tove Jansson on osannut oivasti kiteyttää sen, mitä me työn tekemisen aikana olemme kokeneet. Jos olisimme olleet suojassa, olisimme ehkä selviytyneet, mutta emme olisi oppineet mitään. Joutuessamme kohtaamaan vaikeuksia, oli meillä matkalla mukana paljon rakkaita ihmisiä, joita haluamme tässä erityisesti kiittää. Kiitos työtämme ohjanneelle KT Kaarina Määtälle, joka aurinkoisella olemuksellaan ja positiivisella asenteellaan loi uskoa ja rohkaisi meitä ylittämään rajoja. Pro Gradun ohjaajan merkitys ei ollut meille mitenkään vähäinen. Tutkimuksen teosta jäi positiivinen perusvire, joka tuo jatkotutkimushaaveet lähemmäksi. Tutkimuksen tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman Teitä, rohkeat ja rakastuneet nettiparit, jotka kerroitte tarinanne meille avoimesti ja ihanan värikkäästi. Tarjositte teksteissänne hymyä ja kyyneleitä. Kaikkea hyvää elämän poluillenne ja kiitos. Näiden gradua tekevien naisten taustalta löytyvät kärsivälliset, ymmärtäväiset ja rakastavat miehet. Kiitos ja halaus. Emme voi unohtaa myöskään vanhempiamme, jotka toimivat tarpeen vaatiessa olkapäinä, kuuntelevina korvina ja väsymättöminä kannustajina. Ilman teitä emme olisi nyt tässä. Kiitos. Rovaniemellä huhtikuussa 2003 Hanna Mattila Päivi Kemppainen

3 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Aikaisemmat tutkimukset Keskeiset käsitteet TUTKIMUKSEN TEKEMISEN VAIHEET Aineiston hankinta ja kuvaus Aineiston käsittely Tutkimusongelmat Luotettavuuden arviointia TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN TOTEUTUS Laadullinen tutkimus Tutkimusmenetelmänä grounded theory Aineisto kertoo Neljä metodista askelta NAIMAKAUPOISTA INTERNETIIN KUMPPANIN VALINTA ENNEN JA NYT Historia osana tätä päivää Ei ainakaan vanhaksi piiaksi tai peräkamarin pojaksi Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti Järki ja tunteet INTERNETIN ERITYISPIIRTEET KUMPPANINVALINNASSA Jotain vanhaa, jotain uutta Virtuaalinen oleminen Reaaliaikainen kanssakäyminen Internetin julkisuus Muuttuva aikakäsitys KOLME TILANNETTA, JOISSA KUMPPANI KOHDATTIIN Luonnollista toimintaa tietoverkossa Pakoon pahaa maailmaa...32

4 6.3 Ystävän vinkki KUMPPANINVALINNAN KRITEERIT Samanlaisuusvalinta Sovellettu filtteriteoria Täydentämisvalinta Sattuma Valituksi tuleminen Fyysinen miellyttävyys KOLME KUMPPANINVALINNAN TAPAA Yhden kirjoittajan valinta kumppaniksi Kumppanin valinta usean kirjoittajan joukosta Kumppanin valinta monien kirjoittajien joukosta ja usean tapaamisen jälkeen LUOTTAMUKSEN SYNTYMINEN Ensimmäinen ryhmä: huolellista luottamuksen rakentamista Toinen ryhmä: luottamuksen synty Internetissä ei olennaista Ryhmien vertailua KUMPPANUUDEN SYNTYMISTÄ EDESAUTTANEET TEKIJÄT Onnistunut verkkoviestintä Kriteerien täyttyminen Luottamus Onnistunut ensitapaaminen kasvokkain Osista kokonaisuudeksi YHTEENVETO JA POHDINTA LOPUKSI...68 LÄHTEET...69

5 1 JOHDANTO Ja kaikki ihmiset elävät, eivät siksi että he välittäisivät itsestään, vaan toisten ihmisten heitä kohtaan tunteman rakkauden ansiosta. Leo Tolstoi 1.1 Tutkimuksen taustaa Rakkauteen johtava tie on usein täynnä sattuman oikkuja. Etukäteen ei voi tietää, mistä tai milloin rakkauden löytää. Rakkauden voi löytää jopa tietokoneen välityksellä, sillä nettirakkaus on tämän päivän juttu. Internetin keskustelupalstojen ja seuranhakupalvelujen kautta on jo jonkin aikaa muodostettu parisuhteita, jotka ovat kestäneet aina kihlautumiseen ja vakinaisen parisuhteen muodostumiseen saakka. Verkossa sanallinen taituruus on valttia ja keskustelu tietokoneiden välityksellä on joskus helpompaa kuin kasvokkain. Siellä hiljaisesta hissukasta voi kuoriutua raju rakastaja. Internetissä tapahtuvan kumppanin valinnan tutkimisen taustalla ei siis ole suurta valaistumisen kokemusta, vaan idea lähti ystäväpiiristämme, missä pariskuntien muodostumiseen on tullut perinteisten tapojen rinnalle uusi muoto nettirakkaus. Aiheenvalinta sai varmistusta lähipiiristä, kun peilasimme tutkimusajatustamme satunnaisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Asian tullessa esiin monet huomasivat omasta tuttavapiiristäänkin löytyvän pariskuntia, jotka ovat tavanneet ensi kertaa verkossa. Tutkimuksen tarpeellisuus tulee perustelluksi jo ajankohtaisuudellaan, onhan moni arkipäivän toiminnoista jo siirtynyt verkkoon. Siellä luetaan lehtiä, maksetaan laskuja ja tehdään ostoksia. Tämän lisäksi Internet on tuonut ulottuvil

6 2 le uusia tiedonlähteitä ja helpottanut viestintää (Savolainen, 1998, 134). Internet on myös sosiaalinen leikkikenttä, jonne jo useista kodeistakin on mahdollisuus päästä. Eikä Internet ole saavuttamaton vaikka omaa yhteyttä ei olisikaan, sillä verkkokäyttöön tarkoitettuja koneita löytyy niin kirjastoista kuin nettikahviloistakin. Internet on tullut jäädäkseen ja sen sosiaaliset mahdollisuudet aletaan huomioida entistä paremmin. Verkossa tapaaminen on pian yhtä tavallista kuin perinteinen suomalainen tanssilavoilla ihastuminenkin. Rakkautta, rakastumista ja kumppanin valintaa on tutkittu paljon, sekä Suomessa että ulkomailla. Mutta kumppanin valintaa virtuaalisessa ympäristössä ei ole tutkittu juuri lainkaan. Tieto siitä, että on olemassa kartoittamaton alue, motivoi meitä entisestäänkin ottamaan ilmiöstä selvää. Kirjoittamisen kautta rakastuminen ei ole uusia asia, mutta se on muuttanut muotoaan uusien medioiden aikakaudella. Jo kauan ihmiset ovat julkaisseet kirjeenvaihtoilmoituksia sanomalehtien palstoilla etsien sitä oikeaa. Internetin laajeneminen ja sen käytön yleistyminen on siirtänyt ilmoitukset sanomalehdistä verkkoon. Siellä vuorovaikutus on nopeampaa, eikä vastausta tarvitse odotella päiväkausia. Netissä liikkuessamme toimimme todellisuuden rajamailla. Joskus mielikuvitus karkaa käsistä ja ihminen rakentaa itselleen nettipersoonallisuuden, joka ei vastaa todellisuutta. On tärkeää oivaltaa todellisuuden ja epätodellisuuden rajat, jotka Internetissä ovat häilyvämmät kuin reaalielämässä. Internetissä syntyvät ihmissuhteet ja niiden seuraamukset ovat muodostuneet osaltaan myös uudeksi ongelmaryhmäksi, mutta niistä ei puhuta julkisesti vaikka pettyneiden joukko on kasvava. Ongelmat johtuvat usein siitä, että monet juuri sosiaalisissa taidoissaan estyneet, arat ja ujot avautuvat enemmän ja nopeammin verkkoympäristössä kuin kasvokkain tapahtuvassa kanssakäymisessä. Internet tarjoaa mahdollisuuden olla kuka tahansa. Ja kun nettituttu tavataan kasvokkain, voi pettymys olla melkoinen, kun toinen ei olekaan sellainen kuin itse kuvitteli tai toinen antoi ymmärtää. (Pahkinen 1999, 21.) Ainoastaan tietokoneen välityksellä hoituva seurustelu ei törmää arjen karikoihin ja nettikumppaniin on helppo liittää omia mielikuvia ja toiveita. Jos net

7 3 tituttavuus kuitenkin etenee suhteeksi, edessä odottavat mitä todennäköisemmin samat kriisit, ja kasvunpaikat kuin muissakin parisuhteissa. Kaikesta huolimatta riskit ja mahdollisuudet ovat samat kuin muussakin vuorovaikutuksessa: tarjolla on onnistumisen kokemuksia, mutta myös surua ja pettymyksiä. Riskien ohella verkkoympäristöllä on myös puolensa. Internetin keskustelupalstojen omaleimaisuudesta kumppanin valinnassa kertoo se, että siellä suhteeseen ei mennä suin päin vaan netissä tutustutaan ensin kumppanin ajatusmaailmaan ja myöhemmin ulkoiseen olemukseen. Henkilökemiat testataan vasta kasvokkain tavatessa, mikä saattaakin tuottaa pettymyksen, jos keskustelujen perusteella syntynyt mielikuva ei vastaakaan todellisuutta. Kuitenkin chattailu antaa aikaa harkita, joten rakkaussuhteiden syntyminen ei näissä tapauksissa ole hetkellisistä mielentiloista kiinni. Netissä käytyjen keskustelujen aloittaminen saattaa sivusta seuraajasta tuntua osittain raadolliseltakin, yleensä heti aluksi tehdään selväksi, mitä kukin etsii ja mitä tarjoaa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Parinvalintaa, rakastumista ja rakkautta yleensä on tutkittu paljon. Suomessa rakkaustutkimuksen uranuurtajana on toiminut professori Kaarina Määttä. Hän on tutkinut aihetta monesta eri näkökulmasta ja kirjoittanut myös pelkästään kumppanin valintaan liittyviä teoksia (1995, 1999). Myös Susanna Paasonen on kirjoittanut rakkaudesta ja medioista (1999), mutta ei kuitenkaan suoraan meidän aiheeseemme liittyen. Lähinnä hän käsittelee sitä, miten rakkautta ja siihen liittyviä ilmiöitä käsitellään eri medioissa. Internet sosiaalisena toimintaympäristönä on kuitenkin vielä niin nuori, että suomalaisia tutkimuksia kumppanin valinnasta Internetissä ei ole tehty. Suomalaisissa aikakauslehdissä ja televisiossa virtuaalirakkautta on käsitelty useampaankin otteeseen, joten aihe puhututtaa ihmisiä. Keskustelu tuntuukin olevan erityisen kiivasta silloin, kun uusi teknologia synnyttää uusia medioita ja uudet mediat mahdollistavat uusia kanssakäymisen tapoja. Vaikka uuden

8 4 lainen kommunikointi tuntuukin aluksi mullistavalta, on muistettava, että vaikutuksiltaan uutuudet eivät ole läheskään niin vallankumouksellisia kuin aluksi uskotaan. Vanhatkin tavat ovat edelleen läsnä arkipäivässä, Internet vain tuo yhden väylän lisää. Käsite uusmedia on aina suhteellinen, vanhatkin tavat, kuten esimerkiksi puhelimet, ovat joskus olleet uusia. (Fornäs 1999, 32.) Uusimpana suomalaisena tutkimuksena aihettamme sivuten löysimme Iina Wahlströmin Pro gradu tutkielman vuodelta Hän käsittelee Internetin seuranhakupalveluita kuten mekin, mutta lähestyy asiaa mielikuvien ja niiden aseman kautta. Ulkomaisia tutkimuksia aiheeseen liittyen on tehty monestakin eri näkökulmasta. Levine (2000) on tutkinut niitä tekijöitä jotka edesauttavat Internetissä ihastumista. Tutkimuksessaan hän tarkastelee lähemmin ihastumiseen vaikuttavia tekijöitä, ja käyttää teoriapohjana jo olemassa olevaa tutkimusta parisuhteen muodostamisesta niin sanottujen perinteisempien tapojen mukaan. Hän tarkastelee myös vanhojen teorioiden käyttökelpoisuutta virtuaaliympäristössä. Tutkimustuloksina työryhmä toteaa, että virtuaaliympäristössä toimiessaan ihmisellä on taipumus paljastaa nopeammin yksityisempiä asioita kuin kasvokkain ja tämä johtaa siihen, että suhteet etenevät nopeasti hyvin läheisiksi. Tässä tutkimuksessa tulee ilmi se, että pitkäkestoisempaa parisuhdetta ei voi verkossa aloittaa, koska luottamustekijä on poissa. Peris, Gimeno, Pinazo, Ortet, Carrero, Sanchiz ja Ibáñez (2002) tutkivat keskustelukanavilla muodostettuja ihmissuhteita chat kanavan käyttäjän persoonallisuuden näkökulmasta. Saamiensa tulosten perusteella tutkijat muodostivat käyttäjän persoonallisuuden profiilin ja kuvailevat käyttäjien toimintatapoja sekä motivaatioita kommunikoida verkossa. Tämän lisäksi tutkimuksessa kuvataan myös tutkittavien virtuaalisia ja reaalielämän ihmissuhteita. McCown, Fischer, Page ja Homant (2001) tarkastelivat säännöllisesti Internetiä käyttävien ja pääasiassa keskustelukanavilla toisia ihmisiä tapaavien persoonallisuuden piirteitä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan verkon käyttäjät ovat vuorovaikutuksessaan todenmukaisia, mutta eivät käytä verkossa

9 5 oikeita nimiään. Luonteenpiirteissä korostuivat vahvat sosiaaliset ja verbaaliset taidot sekä empaattisuus. McKennanin, Greenin, Gleasonin (2002) työn lähtökohtana oli oletus, että syvällinen ja perusteellisesti omaa itseä paljastava kanssakäyminen verkossa edesauttaa läheisten suhteiden nopeaa muodostumista ja näille suhteille on tavanomaista pitkäkestoisuus. Sosiaalisessa tilanteessa ahdistuvat ja yksinäiset ihmiset tuntevat pystyvänsä paremmin ilmaisemaan itseään verkossa olevien ihmisten kuin fyysisessä ympäristössä tuntemiensa ihmisten kanssa. Tutkimuksen tuloksissa todetaan myös, että ne tunteet ja kokemukset joita on saatu verkossa viestimisen kautta ovat läsnä kasvokkain tavatessa ja auttavat näin pääsemään ensitapaamisella viestinnän näkymättömien kuilujen yli. 1.3 Keskeiset käsitteet Käsitteiden ja tiettyjen aiheeseemme tiukasti liittyvien ilmiöiden nimittämisestä tuli meille todellinen ongelma. Suomen kieli tuntuu joissakin kohdin tavattoman jäykältä, varsinkin kun vastakkain joutuvat verkkoympäristö ja verkon ulkopuolinen ympäristö. Meille kirjoittaneet henkilöt käyttävät teksteissään usein nimityksiä normaalielämä ja reaalielämä, mutta mielestämme emme tutkijoina voi käyttää näitä termejä. Mikä on normaalia? Emme voi todeta, että verkossa tapaaminen ja toimiminen on jotenkin epänormaalimpaa kuin verkon ulkopuolinen kanssakäyminen. (Graham 1999, ) Puhekielessä fyysinen ympäristö usein ajatellaan jollain tapaa normaalimmaksi kuin virtuaaliympäristö, vaikka samalla tavoin fyysisyys on läsnä verkossakin. Kuten olemme jo todenneet, linjojen päässä on fyysisiä ihmisiä, vaikka verkkoympäristössä heidän fyysisyytensä ei tule esille. Olemme pyrkineet kiertämään käsitteet normaali ja reaali käyttämällä termejä kasvokkain tapaaminen tai live tapaaminen, niin kankeilta kuin ne saattavat kuulostaakin.

10 6 Hyvä teksti on yhtenäinen asiasisällöltään, rakenteeltaan ja kieliasultaan. Teksti on lukijaansa arvostavaa ja kirjoittaja pyrkiikin tietoisesti tekstissään luettavuuteen ja helppolukuisuuteen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ) Koska työssämme on käsitteitä, jotka toistuvat usein, olemme lukijan työtä helpottaaksemme käyttäneet työssämme synonyymeja. Näin tekstistä muodostuu sujuvampaa ja lukijaystävällisempää. Internetistä käytämme nominaalimääritelmän mukaisesti sanoja netti, verkko, verkko ja virtuaaliympäristö. Samalla tavoin käytämme Internetin keskustelupalstoista englannin kielestä peräisin olevaa nimitystä chat (= jutella, rupatella ). Tekstissä kulkee myös viittauksia nettirakkauteen ja virtuaalirakkauteen. Näillä tarkoitamme suhdetta, joka on saanut alkunsa verkossa. Verkkoviestinnällä tarkoitamme Internetissä tapahtuvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Väistämättä törmäämme työn edetessä myös erilaisiin verkossa vaikuttaviin identiteetteihin ja siksi viittaammekin paikoittain verkkoidentiteettiin. Tällä tarkoitamme ruumiillisesta paikasta erillään olevaa identiteettiä. Toisin sanoen ihminen voi ottaa verkossa haluamansa identiteetin, joka on täysin erilainen kuin hänen todellinen identiteettinsä. Tutkimushenkilöidemme teksteissä esiintyy termi profiili tai profile. Tällä tarkoitetaan itsestä tehtyä lyhyttä kuvausta, joka on verkossa yleensä seuranhakuun erikoistuneilla sivustoilla (esimerkiksi tai Surffailulla tarkoitetaan tietoverkkojen yhteydessä päämäärätöntä sivujen selailua, yleensä viihtymistarkoituksessa. Aineistosta löytyi myös termi nikki tai nick, jolla kirjoittajat viittaavat keskustelupalstoilla itsestään käyttämiin nimimerkkeihin.

11 7 2 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN VAIHEET 2.1 Aineiston hankinta ja kuvaus Aineiston hankintaan saimme apua toimittaja Irene Konttiselta (nyk. Pakkanen). Hän kirjoitti artikkelin Savon Sanomien Sunnuntaisuomalaiseen otsikolla Rakkautta ensi klikkauksella. Otimme häneen yhteyttä ja kysyimme, voisiko hänen keräämäänsä aineistoa hyödyntää tutkimuksessamme. Hän suostui, mutta varmisti asian vielä kirjeiden kirjoittajilta. Saimme käsiimme kaikki ne kirjeet, joiden kirjoittajat olivat suostuneet aineiston luovuttamiseen meille. Valmiin aineiston lisäksi ystävien kanssa käydyt kahvipöytäkeskustelut osoittautuivat arvaamattoman arvokkaiksi ja hedelmällisiksi. Asia herätti kiinnostusta niin paljon, että sähköpostiimme alkoi ilmestyä tuntemattomien parien tekstejä ja tarinoita, joita tarjottiin työhömme aineistoksi. Mielenkiintoisinta edellä mainitussa on se, että yhtään ilmoitusta emme vielä tässä vaiheessa olleet lehtiin tai Internetiin laittaneet, saati sähköpostiosoitteitamme missään julkaisseet. Ainoastaan läheisin ystäväpiirimme tiesi, mistä meidät tavoittaa. Heiltä sana on kulkenut eteenpäin tavoittaen pariskuntia, jotka halusivat kertoa oman tarinansa. Tästä voisi päätellä sen, että ihmiset todella haluavat tietää aiheesta ja ovat enemmän kuin halukkaita auttamaan työn tekemisessä. Julkaisimme varsinaisesti ensimmäisen ilmoituksemme Lapin Kansassa (Liite 1), johon saimme kolme (3) vastausta. Toinen ilmoituksemme oli Helsingin Sanomien Nyt liitteessä (Liite 2), jonka kautta saimme 52 vastausta. Lisätessämme edellisiin Irene Pakkaselta saamamme 16 kirjoitusta, aineistomme kokonaismääräksi tuli 71. Luettuamme aineiston kertaalleen läpi tulimme siihen tulokseen, että tekstien määrä oli riittävä. Kertomuksissa tietyt piirteet alkoivat toistua, eikä uutta in

12 8 formaatiota enää noussut esiin. Aineiston saturaatiopiste oli siis saavutettu (Flick 1999, 185.) Aineiston keräämistä ja sen käsittelyä on helpottanut se, että olemme voineet käydä kirjoittajien kanssa sähköpostin välityksellä tarkentavaa keskustelua. Pääosin tekstit ovat olleet laadukkaita ja kattavia, mikä johtunee osittain myös siitä, että tekstin tuottaminen on lähteillemme yleisesti helppoa. Pohdimme aineistonhankintamenetelmää jo ennen kuin kyselimme Irene Konttiselta mahdollisuutta valmiin aineiston hyödyntämiseen. Tulimme siihen tulokseen, että aineisto hankitaan pyytämällä ihmisiä kirjoittamaan itse kokemuksistaan mahdollisimman vapaamuotoisesti. Toinen vaihtoehto, jonka käyttämistä harkitsimme, oli haastattelumenetelmä. Emme kuitenkaan päätyneet tähän tapaan, koska haastattelutilanteessa sekä haastattelija että haastateltava saattavat jännittää sekä tilannetta että toisiaan niin paljon, että aidot vastaukset ja tunteet jäävät piiloon. Toisaalta pohdimme sitäkin, että kyllä ihmiset kirjoittaessaan tietävät, että joku tulee lukemaan heidän tekstinsä. Kirjoittajia kuitenkin helpottanee se, että me olemme näille ihmisille täysin tuntemattomia. Aineisto koostuu pääosin sähköpostilla saaduista kirjeistä, ainoastaan yksi kirje on kirjoitettu käsin. Suurin osa pariskuntien tarinoista on vain toisen kirjoittamaa tarinaa, yleensä naisen. Miehiä vastanneista on 11 ja naisia 60. Pohdimme syytä naisten aktiivisuuteen, ja kävimme samalla mielenkiintoisen keskustelun siitä, ovatko naiset seuranhaussaan aktiivisempia myös Internetissä. Tarkemmin tuumailtuamme totesimme, että emme pysty tekemään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen, koska voihan olla niin, että naisille omasta parisuhteesta kertominen on syystä tai toisesta helpompaa. Alussa verkko oli hyvin miesvaltainen, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Naisten osuus verkon käyttäjistä kasvaa voimakkaasti edelleen (Camp 1996, ). Verkon naisistumista koskevissa katsauksissa ennustetaan naisten nousevan verkon käyttäjien enemmistöksi, sillä jo nyt Internetiä käyttävien naisten määrä on tasaisessa kasvussa (Rautio & Kolari 1999, 9 10).

13 9 Aineistossamme on vain muutama kirje, joissa pariskunnat ovat käyneet vuoropuhelua keskenään. Tosin ajatuksenamme ei ollut alunperinkään asettaa aineistolle tiukkoja raameja, joiden puitteissa vastaajien tulisi kirjoittaa. Kun annoimme kirjoittajille vapaat kädet, tarinaa tuli paljon ja kuvaus oli aidosti kirjoittajan näkemys tapahtumista, yksityiskohtia myöten. Mitä enemmän sivupolkuja, sitä antoisampaa tekstejä oli lukea ja analysoida. Emme myöskään asettaneet kirjoittajille vaatimuksia iän suhteen, vaan kaiken ikäisten tekstit olivat tervetulleita. Ikähaarukka vaihteleekin 14 ja 65 vuoden välillä. Tämä mielestämme tuo syvyyttä tekstien analysointiin. Ei siis voida sanoa, että Internetissä tapaaminen olisi vain jollekin tietylle ikäryhmälle ominaista. 2.2 Aineiston käsittely Olemme muuttaneet kaikkien kirjoittajien nimet niin, ettei heitä voi teksteistä tunnistaa. Kaikissa saaduissa vastauksissa ei ollut vastaajan ikää, emmekä tutkijoina lähde sitä arvailemaan. Jos olemme käyttäneet tekstissä suoria lainauksia, olemme kirjoittajan nimen yhteyteen merkinneet myös iän, mikäli se on vastauksessa mainittu. Pohdimme syytä siihen, miksi kaikki vastaajat eivät ilmoittaneet ikäänsä. Tulimme siihen tulokseen, että joko iän mainitseminen on heille vastenmielistä, se on unohtunut tai he eivät pitäneet sitä merkityksellisenä. Olemme lainanneet kirjeistä katkelmia sen ollessa tarpeen. Lainaukset olemme erottaneet muusta tekstistä kursiivilla ja sisennyksillä. Tekstin sisältöön tai ulkoasuun emme ole puuttuneet, vaan se on alkuperäisessä muodossaan. Ainoastaan karkeimmat kirjoitusvirheet olemme korjanneet, kun on vaikuttanut siltä, että virhe on tullut tahattomasti. Olemme virheiden korjauksessa ottaneet huomioon myös kontekstin, jossa sana esiintyy. Kun asiayhteydestä pystyimme selvästi päättelemään sen, että kirjoittaja on tarkoittanut teksti tv:tä kirjoittaessaan tekti tv, olemme muuttaneet sanan oikeaan muotoon. Teknisesti meidän ei muuten ole tarvinnut käsitellä aineistoa mitenkään, koska sähköpostiin tulleet viestit olivat lukukelpoisia sellaisenaan ja käsin kirjoitetustakin sai hyvin selvää.

14 Tutkimusongelmat Varsinaista tutkimusongelmien asettelua emme tehneet ennen kuin saimme aineiston käsiimme. Vasta tekstejä lukiessamme tutkimusongelmat nousivat esiin. Pääongelmaksi nousi kysymys: Miten kumppanin valinta tapahtuu Internetissä? Pääongelmaamme kytkeytyviksi ja sitä määrittäviksi alaongelmiksi muodostuivat seuraavat kysymykset: 1. Mitkä olivat Internetin esiintuomat erityispiirteet kumppaninvalinnassa? 2. Millaisessa tilanteessa kumppani Internetissä kohdattiin? 3. Mihin kriteereihin kumppaninvalinta Internetissä nojautui? 4. Mitkä tekijät edesauttoivat luottamuksen syntymistä ennen kasvokkain tapaamista? 5. Mitkä tekijät edesauttoivat kumppanuuden syntymistä? 2.4 Luotettavuuden arviointia Jo pelkästään aineistomme asettaa tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin merkittävään asemaan. Miten voimme luottaa aineistoomme? Se, että kirjoittajalla on mahdollisuus lähettää tekstinsä täysin nimettömänä anonyymistä sähköpostiosoitteesta tai postitse, on kaksiteräinen miekka. Täysin nimettömänä pysyvälle kirjoittajalle avautuu toisaalta mahdollisuus kertoa elämästään avoimesti, kipeitäkään asioita kiertämättä. Toisaalta kirjoittaja voi keksiä koko tarinan. Alasuutarin (1994, 84.) mukaan on lähes mahdotonta arvioida, onko kirjoittajan persoonastaan ja ajatusmaailmastaan antama kuva luotettava. Hänen mielestään vaikeutta lisää myös se, että loppujen lopuksi emme itsekään tiedä, mitkä asiat johtavat meidät tutkijoina tekemiimme tulkintoihin lukemistamme teksteistä.

15 11 Pohtiessamme asiaa huomasimme, että meille kirjoittaneet henkilöt ovat itse tarjonneet tarinoitaan luettaviksi. Olemme saaneet myös luvan ottaa yhteyttä heihin myöhemmin, jos tarkennettavaa löytyy. Valmiissa aineistossa on myös käyty pitkiäkin keskusteluja aiheesta ja kirjoitetut asiat ovat niin henkilökohtaisia ja kuitenkin niin avoimesti kerrottuja, ettemme voi epäillä tarinoiden todenperäisyyttä. Rooskin kirjoittaa (1987, 44) aitojen ja epäaitojen tarinoiden eroista. Aineisto siis itse määrää ensi kädessä sen lähestymistavan, joka tilanteeseen parhaiten soveltuu. Hän sanoo eron löytyvän siitä, miten avoimiksi tarinat näyttäisivät tulevan tutkijan silmissä. Päätös aineiston luotettavuuden ja avoimuuden arvioinnista jää siis joka tapauksessa tutkijalle. Vaikka kvalitatiivisella tutkimuksella ei pyritäkään yleistettävyyteen, siltä kuitenkin vaaditaan tieteelliselle tutkimukselle ominaisia merkkejä luotettavuudesta ja uskottavuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäinen validius, yleistettävyys, reliaabelius ja objektiivisuus. Huotelinin (1992, 39) mukaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan kuitenkin käyttää edellisten sijaan korvaavia käsitteitä. Sisäisen validiuden sijaan puhutaan vastaavuudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että tutkijan muodostamat käsitykset tutkittavien todellisuudesta vastaavat tutkittavien alkuperäisiä käsityksiä. (Tynjälä 1991, 390.) Pysähdyimme tähän, miettien omaa työtämme. Miten voi olla mahdollista saavuttaa samoja tulkintoja todellisuudesta, kuin kirjoittajilla on? Tulimme tulokseen, että meidän on tutkijoina oltava äärettömän varovaisia tekemiemme tulkintojen suhteen. Meidän on pitäydyttävä melko tiukasti siinä, mitä me tekstissä näemme, emme niinkään siinä, mitä tunnemme. Kysymys validiudesta on yleisemminkin kvalitatiivisen tutkimuksen ongelma. Me törmäsimme ongelmaan käyttäessämme tutkimusmenetelmänä grounded theorya, jossa lukijan odotetaan heittäytyvän kirjoittajan armoille. Lukijan pitäisi kyetä seuraamaan kirjoittajan päättelyketjua, jota ei tekstistä aina ole kovin helppo seurata. Tästä huolimatta lukijalle pitäisi käydä selväksi seikkoja, joiden avulla hän kykenee arvioimaan tutkimuksen validiteettia ja yleistä relevanssia. (Moring 1999, 249.) Tästä syystä olemme halunneet kirjoittaa

16 12 auki kaiken sen, mikä on askarruttanut mieliämme ja toisaalta olemme halunneet kertoa, miksi päädyimme tiettyihin ratkaisuihin ja johtopäätöksiin. Grounded theoryssa validiutta pyritään lisäämään käyttämällä käsitteitä, jotka nousevat aineistosta. Aineiston tulee myös tukea eri tapahtumien käsitteellistämistä teorian sisällä ja tutkijoiden on otettava huomioon myös ne olosuhteet, jotka mahdollisesti voivat vaikuttaa ilmiöön eivätkä tule suoraan tekstistä esille. Analyysi ei saa jäädä pelkästään yksityiskohtia käsitteleväksi, vaan sen on huomioitava laajemmat tasot, esimerkiksi sosiaaliset olosuhteet ilmiön taustalla. Validiutta voidaan arvioida myös sen kannalta, onko tutkija pyrkinyt käyttämään työssään omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan grounded theoryn menetelmien lisäksi. Askelten orjallinen seuraaminen johtaa siihen, että tutkija näkee vain triviaalin asian, ei suurempia kokonaisuuksia. On kuitenkin muistettava, että samalla tutkijan on pitäydyttävä roolissaan ja suoritettava työ tieteellisten vaatimusten mukaan. (Moring 1999, ) Yleistettävyyden sijaan tarkastellaan siirrettävyyttä, jolla puolestaan tarkoitetaan sitä, että tuloksia voidaan siirtää siihen ryhmään, josta tutkittavat ovat. Tämän ohella tulokset ovat siirrettävissä myös toiseen samankaltaiseen kontekstiin. Teorian avulla on mahdollista määritellä ne tilanteet, joihin lopputulokset ovat siirrettävissä. (Huotelin 1992, 39.) Tässä vaiheessa tiedostamme jo sen, että meidän tavoitteenamme ei ole saavuttaa yleistettäviä totuuksia, vaan siirrettävää tietoa. Tarkastelemme siis vain pientä palaa maailmasta. Kun tulokset on saatu, meidän on tiedettävä se mihin palaseen saadut tulokset ovat siirrettävissä ja peilattavissa. Tiettyä tutkimuskäytäntöä tarkasti seuraten pitäisi olla mahdollista päätyä samoihin tuloksiin, jos tutkimus toistettaisiin uudelleen samoissa oloissa. (Yin 1989, 45.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voi vaihtelua kuitenkin aiheutua monista eri syistä, kuten tutkittavasta ilmiöstä, olosuhteista ja tutkijasta itsestään. (Tynjälä 1991, 391.) Tästä syystä reliabiliteetin ja toistettavuuden sijaan olisikin parempi puhua tutkimustilanteen arvioinnista, jossa kaikki tutkimustilanteeseen vaikuttavat tekijät pyritään ottamaan huomioon. Tämä arviointi on

17 13 mahdollista silloin, kun raporteissa mahdollisimman hyvin käsitellään kaikki tutkimusprosessin kuluessa tehdyt ratkaisut. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan objektiivisuuden sijaan puhua vahvistettavuudesta. Sillä tarkoitetaan sitä, että pyritään mahdollisimman tarkkaan tiedostamaan tutkijan lähtöoletukset, viitekehys ja tutkimusmenettelyt. Kun lähtökohdat ovat tiedossa, voidaan tehtyjä tulkintoja peilata myös niiden kautta. Täydellistä objektiivisuutta ei mielestämme ole mahdollista saavuttaa. Kulttuuriset tekijät ja konteksti, jossa olemme lyö meihin väistämättä leimansa. Voimme siis vain todeta tosiasiat ja toimia niiden mukaan. Pyrimme olemaan mahdollisimman neutraaleja ja objektiivisia aineistolle, mutta samalla tiedostamme ja annamme itsellemme anteeksi sen, että toimimme ja tulkitsemme väistämättä joistakin lähtökohdista käsin.

18 14 3 TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN TOTEUTUS 3.1 Laadullinen tutkimus Aiheemme asettaa erityisiä vaatimuksia tutkimustavalle, siksi kvalitatiivisen lähestymistavan valitseminen oli meille selkeä lähtökohta, josta emme halunneet luopua. Jos olisimme tehneet strukturoidun kyselylomakkeen, se olisi ollut vain meidän subjektiivinen näkemyksemme niistä asioista, joita aihealue pitää sisällään. Laadullisen tutkimuksen yhtenä tunnusmerkkinä voidaan pitää aineistolähtöisyyttä, jolloin mitään vaihtoehtoja ei rajata ennalta pois, vaan tutkittavasta ilmiöstä pyritään saamaan aineiston keruuvaiheessa mahdollisimman rikas kuva. (Huttunen 1999, 202.) Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan asema on toisella tavalla keskeinen kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Tutkijalta vaaditaan laadullisessa tutkimuksessa varsin paljon eräänlaista tutkimuksellista mielikuvitusta, mutta samalla tämä antaa tutkijalle omaan toimintaan tietynlaista vapautta ja joustavuutta. (Eskola & Suoranta 1998, 20.) Vapaudessa ja joustavuudessa piilee kuitenkin se vaara, että yltiöpäinen tutkimuksellinen mielikuvitus saa ylivallan. Työn edetessä ei saa unohtaa, mitä varten tutkimusta tehdään ja kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä saatujen tulosten perusteella voidaan tehdä. Kun pitää mielessä omat rajansa ja mahdollisuutensa, tutkimustyö on parhaimmillaan palkitsevaa ja opettavaista. Kvalitatiivisella tutkimuksella ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, vaan sillä pyritään kuvaamaan jotakin tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jostakin ilmiöstä. Karkeimmillaan kvalitatiivinen tutkimus ymmärretään yksinkertaisesti aineiston muodon kuvaukseksi ei numeerisesti. Tällaiseen aineistoon voi soveltaa eri lukutapoja, myös kvantitatiivisia. Kvalitatiivinen tutkimus onkin saanut käyttövoimaansa paljolti suhteestaan kvantitatiiviseen tutkimukseen. (Eskola & Suoranta 1998, 13, 61.)

19 Tutkimusmenetelmänä grounded theory Grouded theory sai alkunsa kahden sosiologin, Barney Glaserin ja Anselm Straussin (1967) kirjoittamasta teoksesta The discovery of grounded theory. Teoria oli systemaattinen yritys rakentaa kvalitatiiviseen aineistoon pohjautuvalle metodille selkeät säännöt ja samalla lisätä tutkimuksen validiutta. Samalla tekijät pyrkivät poistamaan syntynyttä kuilua, joka tieteellisessä tutkimuksessa vallitsi aineiston ja teorian välillä. Tästä juontaa myös metodin nimi grounded, joka viittaa aineistoperustaiseen lähtökohtaan. (Moring 1999, 231.) Tutkimuksen luonteesta johtuen, meilläkin oli alussa vain aineisto. Käytössämme ei ollut mitään sellaista teoriaa, johon liittyen olisimme keränneet aineiston ja jonka sisään olisimme sen sijoittaneet. Grounded theoryssa tiivistyvät monet kvalitatiivisen työtavan piirteet. Vaikka useilla kvalitatiivisilla analyysimalleilla on yhteisiä piirteitä, kuten esimerkiksi se, että harvoin itse analyysi on tutkimusprosessin viimeisin vaihe, niin muista tavoista poiketen grounded theoryssa analyysi syntyy tutkijan ja aineiston keskustelun tuloksena, ei ulkokohtaisesti aineistoon soveltaen (Clarke 1997, 64). Toiminnan tavoitteena ei ole vain tutkimuskohteen kuvaaminen vaan sitä koskevan teorian luominen. Syntyvä teoria voi olla substantiaalinen eli tiettyyn, rajattuun alueeseen liittyvä tai formaalinen, eli useita substantiaalisia alueita kattava. (Silvonen 1999, 90). Grounded theory on puhtaimmillaan induktiivista tutkimusta, eli päättelyn logiikka kulkee yksityisestä yleiseen, mutta hyvin harvoin käytännön työssä päästään kuitenkaan tähän. Tunnetuin tapa tehdä tiedettä on deduktiivinen päättely, eli edetään yleisestä yksityiseen. Liikkeelle lähdetään siis teoriataustasta ja tutkija pyrkii todentamaan yksittäisiä hypoteeseja oikeiksi tai vääriksi kerätyn aineiston avulla. Keskeisintä metodissa on lähteä liikkeelle mahdollisimman puhtaalta pöydältä ilman mitään lukkoon lyötyjä teoreettisia ennakko olettamuksia tai hypoteeseja tutkimuskohteesta tehtävistä tulkinnoista. Pyrkimyksenä olisi katsella tutkittavaa kohdetta avoimesti (Varto 1992, 86 92). Kaikkea lukemaansa tutkijan ei kuitenkaan kannata unohtaa, eikä se käytännössä ole edes mahdollista. Onhan luonnollista, että koettu ja

20 16 luettu heijastuu tutkijan työhön, vaikka objektiivisuuteen pyritäänkin. (Moring 1999, 234.) Oman työmme analyysi on syntynyt juuri edellä kuvatuin tavoin. Monet lukukerrat, muistiinpanot ja keskinäiset keskustelut sekä ennen kaikkea aineiston kanssa käyty vuoropuhelu ovat olleet lähtökohtana analyysille. Lähestyimme tekstejä kysellen ja kuunnellen, mitä niillä oli sanottavaa. Piti yrittää olla objektiivinen, mutta kuitenkin muistaa meissä vaikuttavat kulttuuriset taustat. 3.3 Aineisto kertoo Aineisto tuskin koskaan toimii yksin ja siksi tarvitaankin tutkijan aktiivista otetta. Aineiston kanssa keskustelu on luonteva työtapa tutkijalle ja siitä löydetään vastauksia juuri niihin kysymyksiin, joita aineistolle asetetaan. Jos tutkija ei osaa asettaa aineistolle tarpeeksi ja riittävän hyviä kysymyksiä, ei aineisto myöskään tarjoa valmiita vastauksia. Pitää uskaltaa ja osata kysyä. (Glaser & Strauss 1967, 106.) Grounded theory vaatii tutkijalta teoreettista herkkyyttä, mikä on tutkijan henkilökohtainen ominaisuus. Teoreettinen herkkyys tarkoittaa sitä, että tutkijalla on kyky erottaa olennainen epäolennaisesta ja löytää aineistosta hienovivahteiset merkityserot. (Strauss & Corbin 1990, 3 21.) Ongelmallista aineiston kanssa toimiessa oli nimenomaan herkkyyden löytäminen. Piti osata poimia teksteistä olennainen, unohtamatta kuitenkaan pieniä yksityiskohtia, jotka saattoivat kertoa meille suuremman kokonaisuuden erityispiirteitä. Mitä pidemmälle tutkimus eteni, sitä enemmän pienemmille yksityiskohdille tuli painoarvoa, niiden avulla saatiin selkeyttä moniin laajoihin alueisiin. Kvalitatiivinen aineisto on tässä tutkimuksessa rikas. Tutkimuksen laadun kannalta tämä on tietysti hyvä asia, mutta aiheutti meille myös ajoittaista päänsärkyä. Päädyimme pohtimaan, mitä aineistoperustainen tutkimus on yleensä? Muun muassa Alastalo toteaa (1997, 8), että aineistoperustaisuus ei ole kovin tarkoin määritelty käsite, ja sen huomasimme. Ongelma ratkesi

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Turvallisesti netissä

Turvallisesti netissä Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen

Pro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

O2: Psykografinen profilointityökalu

O2: Psykografinen profilointityökalu Beyond Retirement A Migrant Integration Resource [BRAMIR] O2: Psykografinen profilointityökalu Laatinut E-Seniors Syyskuu 2017 Projektin nimi: Projektin lyhenne: Projektin nro: Beyond Retirement A Migrant

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?

Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde? tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Reserviläisjohtajana sodassa

Reserviläisjohtajana sodassa Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot