Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä. Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä. Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003"

Transkriptio

1 Päivi Kemppainen & Hanna Mattila SIELTÄ TIETOKONEESTA MINUT ON LÖYDETTY kumppanin valinta Internetissä Pro gradu tutkielma Kasvatustiede Kevät 2003

2 ALKUSANAT Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. Pannaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä. Älä pane, sanoi Muumipeikko. Se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia. Tove Jansson: Taikatalvi Tove Jansson on osannut oivasti kiteyttää sen, mitä me työn tekemisen aikana olemme kokeneet. Jos olisimme olleet suojassa, olisimme ehkä selviytyneet, mutta emme olisi oppineet mitään. Joutuessamme kohtaamaan vaikeuksia, oli meillä matkalla mukana paljon rakkaita ihmisiä, joita haluamme tässä erityisesti kiittää. Kiitos työtämme ohjanneelle KT Kaarina Määtälle, joka aurinkoisella olemuksellaan ja positiivisella asenteellaan loi uskoa ja rohkaisi meitä ylittämään rajoja. Pro Gradun ohjaajan merkitys ei ollut meille mitenkään vähäinen. Tutkimuksen teosta jäi positiivinen perusvire, joka tuo jatkotutkimushaaveet lähemmäksi. Tutkimuksen tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman Teitä, rohkeat ja rakastuneet nettiparit, jotka kerroitte tarinanne meille avoimesti ja ihanan värikkäästi. Tarjositte teksteissänne hymyä ja kyyneleitä. Kaikkea hyvää elämän poluillenne ja kiitos. Näiden gradua tekevien naisten taustalta löytyvät kärsivälliset, ymmärtäväiset ja rakastavat miehet. Kiitos ja halaus. Emme voi unohtaa myöskään vanhempiamme, jotka toimivat tarpeen vaatiessa olkapäinä, kuuntelevina korvina ja väsymättöminä kannustajina. Ilman teitä emme olisi nyt tässä. Kiitos. Rovaniemellä huhtikuussa 2003 Hanna Mattila Päivi Kemppainen

3 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Aikaisemmat tutkimukset Keskeiset käsitteet TUTKIMUKSEN TEKEMISEN VAIHEET Aineiston hankinta ja kuvaus Aineiston käsittely Tutkimusongelmat Luotettavuuden arviointia TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN TOTEUTUS Laadullinen tutkimus Tutkimusmenetelmänä grounded theory Aineisto kertoo Neljä metodista askelta NAIMAKAUPOISTA INTERNETIIN KUMPPANIN VALINTA ENNEN JA NYT Historia osana tätä päivää Ei ainakaan vanhaksi piiaksi tai peräkamarin pojaksi Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti Järki ja tunteet INTERNETIN ERITYISPIIRTEET KUMPPANINVALINNASSA Jotain vanhaa, jotain uutta Virtuaalinen oleminen Reaaliaikainen kanssakäyminen Internetin julkisuus Muuttuva aikakäsitys KOLME TILANNETTA, JOISSA KUMPPANI KOHDATTIIN Luonnollista toimintaa tietoverkossa Pakoon pahaa maailmaa...32

4 6.3 Ystävän vinkki KUMPPANINVALINNAN KRITEERIT Samanlaisuusvalinta Sovellettu filtteriteoria Täydentämisvalinta Sattuma Valituksi tuleminen Fyysinen miellyttävyys KOLME KUMPPANINVALINNAN TAPAA Yhden kirjoittajan valinta kumppaniksi Kumppanin valinta usean kirjoittajan joukosta Kumppanin valinta monien kirjoittajien joukosta ja usean tapaamisen jälkeen LUOTTAMUKSEN SYNTYMINEN Ensimmäinen ryhmä: huolellista luottamuksen rakentamista Toinen ryhmä: luottamuksen synty Internetissä ei olennaista Ryhmien vertailua KUMPPANUUDEN SYNTYMISTÄ EDESAUTTANEET TEKIJÄT Onnistunut verkkoviestintä Kriteerien täyttyminen Luottamus Onnistunut ensitapaaminen kasvokkain Osista kokonaisuudeksi YHTEENVETO JA POHDINTA LOPUKSI...68 LÄHTEET...69

5 1 JOHDANTO Ja kaikki ihmiset elävät, eivät siksi että he välittäisivät itsestään, vaan toisten ihmisten heitä kohtaan tunteman rakkauden ansiosta. Leo Tolstoi 1.1 Tutkimuksen taustaa Rakkauteen johtava tie on usein täynnä sattuman oikkuja. Etukäteen ei voi tietää, mistä tai milloin rakkauden löytää. Rakkauden voi löytää jopa tietokoneen välityksellä, sillä nettirakkaus on tämän päivän juttu. Internetin keskustelupalstojen ja seuranhakupalvelujen kautta on jo jonkin aikaa muodostettu parisuhteita, jotka ovat kestäneet aina kihlautumiseen ja vakinaisen parisuhteen muodostumiseen saakka. Verkossa sanallinen taituruus on valttia ja keskustelu tietokoneiden välityksellä on joskus helpompaa kuin kasvokkain. Siellä hiljaisesta hissukasta voi kuoriutua raju rakastaja. Internetissä tapahtuvan kumppanin valinnan tutkimisen taustalla ei siis ole suurta valaistumisen kokemusta, vaan idea lähti ystäväpiiristämme, missä pariskuntien muodostumiseen on tullut perinteisten tapojen rinnalle uusi muoto nettirakkaus. Aiheenvalinta sai varmistusta lähipiiristä, kun peilasimme tutkimusajatustamme satunnaisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Asian tullessa esiin monet huomasivat omasta tuttavapiiristäänkin löytyvän pariskuntia, jotka ovat tavanneet ensi kertaa verkossa. Tutkimuksen tarpeellisuus tulee perustelluksi jo ajankohtaisuudellaan, onhan moni arkipäivän toiminnoista jo siirtynyt verkkoon. Siellä luetaan lehtiä, maksetaan laskuja ja tehdään ostoksia. Tämän lisäksi Internet on tuonut ulottuvil

6 2 le uusia tiedonlähteitä ja helpottanut viestintää (Savolainen, 1998, 134). Internet on myös sosiaalinen leikkikenttä, jonne jo useista kodeistakin on mahdollisuus päästä. Eikä Internet ole saavuttamaton vaikka omaa yhteyttä ei olisikaan, sillä verkkokäyttöön tarkoitettuja koneita löytyy niin kirjastoista kuin nettikahviloistakin. Internet on tullut jäädäkseen ja sen sosiaaliset mahdollisuudet aletaan huomioida entistä paremmin. Verkossa tapaaminen on pian yhtä tavallista kuin perinteinen suomalainen tanssilavoilla ihastuminenkin. Rakkautta, rakastumista ja kumppanin valintaa on tutkittu paljon, sekä Suomessa että ulkomailla. Mutta kumppanin valintaa virtuaalisessa ympäristössä ei ole tutkittu juuri lainkaan. Tieto siitä, että on olemassa kartoittamaton alue, motivoi meitä entisestäänkin ottamaan ilmiöstä selvää. Kirjoittamisen kautta rakastuminen ei ole uusia asia, mutta se on muuttanut muotoaan uusien medioiden aikakaudella. Jo kauan ihmiset ovat julkaisseet kirjeenvaihtoilmoituksia sanomalehtien palstoilla etsien sitä oikeaa. Internetin laajeneminen ja sen käytön yleistyminen on siirtänyt ilmoitukset sanomalehdistä verkkoon. Siellä vuorovaikutus on nopeampaa, eikä vastausta tarvitse odotella päiväkausia. Netissä liikkuessamme toimimme todellisuuden rajamailla. Joskus mielikuvitus karkaa käsistä ja ihminen rakentaa itselleen nettipersoonallisuuden, joka ei vastaa todellisuutta. On tärkeää oivaltaa todellisuuden ja epätodellisuuden rajat, jotka Internetissä ovat häilyvämmät kuin reaalielämässä. Internetissä syntyvät ihmissuhteet ja niiden seuraamukset ovat muodostuneet osaltaan myös uudeksi ongelmaryhmäksi, mutta niistä ei puhuta julkisesti vaikka pettyneiden joukko on kasvava. Ongelmat johtuvat usein siitä, että monet juuri sosiaalisissa taidoissaan estyneet, arat ja ujot avautuvat enemmän ja nopeammin verkkoympäristössä kuin kasvokkain tapahtuvassa kanssakäymisessä. Internet tarjoaa mahdollisuuden olla kuka tahansa. Ja kun nettituttu tavataan kasvokkain, voi pettymys olla melkoinen, kun toinen ei olekaan sellainen kuin itse kuvitteli tai toinen antoi ymmärtää. (Pahkinen 1999, 21.) Ainoastaan tietokoneen välityksellä hoituva seurustelu ei törmää arjen karikoihin ja nettikumppaniin on helppo liittää omia mielikuvia ja toiveita. Jos net

7 3 tituttavuus kuitenkin etenee suhteeksi, edessä odottavat mitä todennäköisemmin samat kriisit, ja kasvunpaikat kuin muissakin parisuhteissa. Kaikesta huolimatta riskit ja mahdollisuudet ovat samat kuin muussakin vuorovaikutuksessa: tarjolla on onnistumisen kokemuksia, mutta myös surua ja pettymyksiä. Riskien ohella verkkoympäristöllä on myös puolensa. Internetin keskustelupalstojen omaleimaisuudesta kumppanin valinnassa kertoo se, että siellä suhteeseen ei mennä suin päin vaan netissä tutustutaan ensin kumppanin ajatusmaailmaan ja myöhemmin ulkoiseen olemukseen. Henkilökemiat testataan vasta kasvokkain tavatessa, mikä saattaakin tuottaa pettymyksen, jos keskustelujen perusteella syntynyt mielikuva ei vastaakaan todellisuutta. Kuitenkin chattailu antaa aikaa harkita, joten rakkaussuhteiden syntyminen ei näissä tapauksissa ole hetkellisistä mielentiloista kiinni. Netissä käytyjen keskustelujen aloittaminen saattaa sivusta seuraajasta tuntua osittain raadolliseltakin, yleensä heti aluksi tehdään selväksi, mitä kukin etsii ja mitä tarjoaa. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Parinvalintaa, rakastumista ja rakkautta yleensä on tutkittu paljon. Suomessa rakkaustutkimuksen uranuurtajana on toiminut professori Kaarina Määttä. Hän on tutkinut aihetta monesta eri näkökulmasta ja kirjoittanut myös pelkästään kumppanin valintaan liittyviä teoksia (1995, 1999). Myös Susanna Paasonen on kirjoittanut rakkaudesta ja medioista (1999), mutta ei kuitenkaan suoraan meidän aiheeseemme liittyen. Lähinnä hän käsittelee sitä, miten rakkautta ja siihen liittyviä ilmiöitä käsitellään eri medioissa. Internet sosiaalisena toimintaympäristönä on kuitenkin vielä niin nuori, että suomalaisia tutkimuksia kumppanin valinnasta Internetissä ei ole tehty. Suomalaisissa aikakauslehdissä ja televisiossa virtuaalirakkautta on käsitelty useampaankin otteeseen, joten aihe puhututtaa ihmisiä. Keskustelu tuntuukin olevan erityisen kiivasta silloin, kun uusi teknologia synnyttää uusia medioita ja uudet mediat mahdollistavat uusia kanssakäymisen tapoja. Vaikka uuden

8 4 lainen kommunikointi tuntuukin aluksi mullistavalta, on muistettava, että vaikutuksiltaan uutuudet eivät ole läheskään niin vallankumouksellisia kuin aluksi uskotaan. Vanhatkin tavat ovat edelleen läsnä arkipäivässä, Internet vain tuo yhden väylän lisää. Käsite uusmedia on aina suhteellinen, vanhatkin tavat, kuten esimerkiksi puhelimet, ovat joskus olleet uusia. (Fornäs 1999, 32.) Uusimpana suomalaisena tutkimuksena aihettamme sivuten löysimme Iina Wahlströmin Pro gradu tutkielman vuodelta Hän käsittelee Internetin seuranhakupalveluita kuten mekin, mutta lähestyy asiaa mielikuvien ja niiden aseman kautta. Ulkomaisia tutkimuksia aiheeseen liittyen on tehty monestakin eri näkökulmasta. Levine (2000) on tutkinut niitä tekijöitä jotka edesauttavat Internetissä ihastumista. Tutkimuksessaan hän tarkastelee lähemmin ihastumiseen vaikuttavia tekijöitä, ja käyttää teoriapohjana jo olemassa olevaa tutkimusta parisuhteen muodostamisesta niin sanottujen perinteisempien tapojen mukaan. Hän tarkastelee myös vanhojen teorioiden käyttökelpoisuutta virtuaaliympäristössä. Tutkimustuloksina työryhmä toteaa, että virtuaaliympäristössä toimiessaan ihmisellä on taipumus paljastaa nopeammin yksityisempiä asioita kuin kasvokkain ja tämä johtaa siihen, että suhteet etenevät nopeasti hyvin läheisiksi. Tässä tutkimuksessa tulee ilmi se, että pitkäkestoisempaa parisuhdetta ei voi verkossa aloittaa, koska luottamustekijä on poissa. Peris, Gimeno, Pinazo, Ortet, Carrero, Sanchiz ja Ibáñez (2002) tutkivat keskustelukanavilla muodostettuja ihmissuhteita chat kanavan käyttäjän persoonallisuuden näkökulmasta. Saamiensa tulosten perusteella tutkijat muodostivat käyttäjän persoonallisuuden profiilin ja kuvailevat käyttäjien toimintatapoja sekä motivaatioita kommunikoida verkossa. Tämän lisäksi tutkimuksessa kuvataan myös tutkittavien virtuaalisia ja reaalielämän ihmissuhteita. McCown, Fischer, Page ja Homant (2001) tarkastelivat säännöllisesti Internetiä käyttävien ja pääasiassa keskustelukanavilla toisia ihmisiä tapaavien persoonallisuuden piirteitä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan verkon käyttäjät ovat vuorovaikutuksessaan todenmukaisia, mutta eivät käytä verkossa

9 5 oikeita nimiään. Luonteenpiirteissä korostuivat vahvat sosiaaliset ja verbaaliset taidot sekä empaattisuus. McKennanin, Greenin, Gleasonin (2002) työn lähtökohtana oli oletus, että syvällinen ja perusteellisesti omaa itseä paljastava kanssakäyminen verkossa edesauttaa läheisten suhteiden nopeaa muodostumista ja näille suhteille on tavanomaista pitkäkestoisuus. Sosiaalisessa tilanteessa ahdistuvat ja yksinäiset ihmiset tuntevat pystyvänsä paremmin ilmaisemaan itseään verkossa olevien ihmisten kuin fyysisessä ympäristössä tuntemiensa ihmisten kanssa. Tutkimuksen tuloksissa todetaan myös, että ne tunteet ja kokemukset joita on saatu verkossa viestimisen kautta ovat läsnä kasvokkain tavatessa ja auttavat näin pääsemään ensitapaamisella viestinnän näkymättömien kuilujen yli. 1.3 Keskeiset käsitteet Käsitteiden ja tiettyjen aiheeseemme tiukasti liittyvien ilmiöiden nimittämisestä tuli meille todellinen ongelma. Suomen kieli tuntuu joissakin kohdin tavattoman jäykältä, varsinkin kun vastakkain joutuvat verkkoympäristö ja verkon ulkopuolinen ympäristö. Meille kirjoittaneet henkilöt käyttävät teksteissään usein nimityksiä normaalielämä ja reaalielämä, mutta mielestämme emme tutkijoina voi käyttää näitä termejä. Mikä on normaalia? Emme voi todeta, että verkossa tapaaminen ja toimiminen on jotenkin epänormaalimpaa kuin verkon ulkopuolinen kanssakäyminen. (Graham 1999, ) Puhekielessä fyysinen ympäristö usein ajatellaan jollain tapaa normaalimmaksi kuin virtuaaliympäristö, vaikka samalla tavoin fyysisyys on läsnä verkossakin. Kuten olemme jo todenneet, linjojen päässä on fyysisiä ihmisiä, vaikka verkkoympäristössä heidän fyysisyytensä ei tule esille. Olemme pyrkineet kiertämään käsitteet normaali ja reaali käyttämällä termejä kasvokkain tapaaminen tai live tapaaminen, niin kankeilta kuin ne saattavat kuulostaakin.

10 6 Hyvä teksti on yhtenäinen asiasisällöltään, rakenteeltaan ja kieliasultaan. Teksti on lukijaansa arvostavaa ja kirjoittaja pyrkiikin tietoisesti tekstissään luettavuuteen ja helppolukuisuuteen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, ) Koska työssämme on käsitteitä, jotka toistuvat usein, olemme lukijan työtä helpottaaksemme käyttäneet työssämme synonyymeja. Näin tekstistä muodostuu sujuvampaa ja lukijaystävällisempää. Internetistä käytämme nominaalimääritelmän mukaisesti sanoja netti, verkko, verkko ja virtuaaliympäristö. Samalla tavoin käytämme Internetin keskustelupalstoista englannin kielestä peräisin olevaa nimitystä chat (= jutella, rupatella ). Tekstissä kulkee myös viittauksia nettirakkauteen ja virtuaalirakkauteen. Näillä tarkoitamme suhdetta, joka on saanut alkunsa verkossa. Verkkoviestinnällä tarkoitamme Internetissä tapahtuvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Väistämättä törmäämme työn edetessä myös erilaisiin verkossa vaikuttaviin identiteetteihin ja siksi viittaammekin paikoittain verkkoidentiteettiin. Tällä tarkoitamme ruumiillisesta paikasta erillään olevaa identiteettiä. Toisin sanoen ihminen voi ottaa verkossa haluamansa identiteetin, joka on täysin erilainen kuin hänen todellinen identiteettinsä. Tutkimushenkilöidemme teksteissä esiintyy termi profiili tai profile. Tällä tarkoitetaan itsestä tehtyä lyhyttä kuvausta, joka on verkossa yleensä seuranhakuun erikoistuneilla sivustoilla (esimerkiksi tai Surffailulla tarkoitetaan tietoverkkojen yhteydessä päämäärätöntä sivujen selailua, yleensä viihtymistarkoituksessa. Aineistosta löytyi myös termi nikki tai nick, jolla kirjoittajat viittaavat keskustelupalstoilla itsestään käyttämiin nimimerkkeihin.

11 7 2 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN VAIHEET 2.1 Aineiston hankinta ja kuvaus Aineiston hankintaan saimme apua toimittaja Irene Konttiselta (nyk. Pakkanen). Hän kirjoitti artikkelin Savon Sanomien Sunnuntaisuomalaiseen otsikolla Rakkautta ensi klikkauksella. Otimme häneen yhteyttä ja kysyimme, voisiko hänen keräämäänsä aineistoa hyödyntää tutkimuksessamme. Hän suostui, mutta varmisti asian vielä kirjeiden kirjoittajilta. Saimme käsiimme kaikki ne kirjeet, joiden kirjoittajat olivat suostuneet aineiston luovuttamiseen meille. Valmiin aineiston lisäksi ystävien kanssa käydyt kahvipöytäkeskustelut osoittautuivat arvaamattoman arvokkaiksi ja hedelmällisiksi. Asia herätti kiinnostusta niin paljon, että sähköpostiimme alkoi ilmestyä tuntemattomien parien tekstejä ja tarinoita, joita tarjottiin työhömme aineistoksi. Mielenkiintoisinta edellä mainitussa on se, että yhtään ilmoitusta emme vielä tässä vaiheessa olleet lehtiin tai Internetiin laittaneet, saati sähköpostiosoitteitamme missään julkaisseet. Ainoastaan läheisin ystäväpiirimme tiesi, mistä meidät tavoittaa. Heiltä sana on kulkenut eteenpäin tavoittaen pariskuntia, jotka halusivat kertoa oman tarinansa. Tästä voisi päätellä sen, että ihmiset todella haluavat tietää aiheesta ja ovat enemmän kuin halukkaita auttamaan työn tekemisessä. Julkaisimme varsinaisesti ensimmäisen ilmoituksemme Lapin Kansassa (Liite 1), johon saimme kolme (3) vastausta. Toinen ilmoituksemme oli Helsingin Sanomien Nyt liitteessä (Liite 2), jonka kautta saimme 52 vastausta. Lisätessämme edellisiin Irene Pakkaselta saamamme 16 kirjoitusta, aineistomme kokonaismääräksi tuli 71. Luettuamme aineiston kertaalleen läpi tulimme siihen tulokseen, että tekstien määrä oli riittävä. Kertomuksissa tietyt piirteet alkoivat toistua, eikä uutta in

12 8 formaatiota enää noussut esiin. Aineiston saturaatiopiste oli siis saavutettu (Flick 1999, 185.) Aineiston keräämistä ja sen käsittelyä on helpottanut se, että olemme voineet käydä kirjoittajien kanssa sähköpostin välityksellä tarkentavaa keskustelua. Pääosin tekstit ovat olleet laadukkaita ja kattavia, mikä johtunee osittain myös siitä, että tekstin tuottaminen on lähteillemme yleisesti helppoa. Pohdimme aineistonhankintamenetelmää jo ennen kuin kyselimme Irene Konttiselta mahdollisuutta valmiin aineiston hyödyntämiseen. Tulimme siihen tulokseen, että aineisto hankitaan pyytämällä ihmisiä kirjoittamaan itse kokemuksistaan mahdollisimman vapaamuotoisesti. Toinen vaihtoehto, jonka käyttämistä harkitsimme, oli haastattelumenetelmä. Emme kuitenkaan päätyneet tähän tapaan, koska haastattelutilanteessa sekä haastattelija että haastateltava saattavat jännittää sekä tilannetta että toisiaan niin paljon, että aidot vastaukset ja tunteet jäävät piiloon. Toisaalta pohdimme sitäkin, että kyllä ihmiset kirjoittaessaan tietävät, että joku tulee lukemaan heidän tekstinsä. Kirjoittajia kuitenkin helpottanee se, että me olemme näille ihmisille täysin tuntemattomia. Aineisto koostuu pääosin sähköpostilla saaduista kirjeistä, ainoastaan yksi kirje on kirjoitettu käsin. Suurin osa pariskuntien tarinoista on vain toisen kirjoittamaa tarinaa, yleensä naisen. Miehiä vastanneista on 11 ja naisia 60. Pohdimme syytä naisten aktiivisuuteen, ja kävimme samalla mielenkiintoisen keskustelun siitä, ovatko naiset seuranhaussaan aktiivisempia myös Internetissä. Tarkemmin tuumailtuamme totesimme, että emme pysty tekemään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen, koska voihan olla niin, että naisille omasta parisuhteesta kertominen on syystä tai toisesta helpompaa. Alussa verkko oli hyvin miesvaltainen, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Naisten osuus verkon käyttäjistä kasvaa voimakkaasti edelleen (Camp 1996, ). Verkon naisistumista koskevissa katsauksissa ennustetaan naisten nousevan verkon käyttäjien enemmistöksi, sillä jo nyt Internetiä käyttävien naisten määrä on tasaisessa kasvussa (Rautio & Kolari 1999, 9 10).

13 9 Aineistossamme on vain muutama kirje, joissa pariskunnat ovat käyneet vuoropuhelua keskenään. Tosin ajatuksenamme ei ollut alunperinkään asettaa aineistolle tiukkoja raameja, joiden puitteissa vastaajien tulisi kirjoittaa. Kun annoimme kirjoittajille vapaat kädet, tarinaa tuli paljon ja kuvaus oli aidosti kirjoittajan näkemys tapahtumista, yksityiskohtia myöten. Mitä enemmän sivupolkuja, sitä antoisampaa tekstejä oli lukea ja analysoida. Emme myöskään asettaneet kirjoittajille vaatimuksia iän suhteen, vaan kaiken ikäisten tekstit olivat tervetulleita. Ikähaarukka vaihteleekin 14 ja 65 vuoden välillä. Tämä mielestämme tuo syvyyttä tekstien analysointiin. Ei siis voida sanoa, että Internetissä tapaaminen olisi vain jollekin tietylle ikäryhmälle ominaista. 2.2 Aineiston käsittely Olemme muuttaneet kaikkien kirjoittajien nimet niin, ettei heitä voi teksteistä tunnistaa. Kaikissa saaduissa vastauksissa ei ollut vastaajan ikää, emmekä tutkijoina lähde sitä arvailemaan. Jos olemme käyttäneet tekstissä suoria lainauksia, olemme kirjoittajan nimen yhteyteen merkinneet myös iän, mikäli se on vastauksessa mainittu. Pohdimme syytä siihen, miksi kaikki vastaajat eivät ilmoittaneet ikäänsä. Tulimme siihen tulokseen, että joko iän mainitseminen on heille vastenmielistä, se on unohtunut tai he eivät pitäneet sitä merkityksellisenä. Olemme lainanneet kirjeistä katkelmia sen ollessa tarpeen. Lainaukset olemme erottaneet muusta tekstistä kursiivilla ja sisennyksillä. Tekstin sisältöön tai ulkoasuun emme ole puuttuneet, vaan se on alkuperäisessä muodossaan. Ainoastaan karkeimmat kirjoitusvirheet olemme korjanneet, kun on vaikuttanut siltä, että virhe on tullut tahattomasti. Olemme virheiden korjauksessa ottaneet huomioon myös kontekstin, jossa sana esiintyy. Kun asiayhteydestä pystyimme selvästi päättelemään sen, että kirjoittaja on tarkoittanut teksti tv:tä kirjoittaessaan tekti tv, olemme muuttaneet sanan oikeaan muotoon. Teknisesti meidän ei muuten ole tarvinnut käsitellä aineistoa mitenkään, koska sähköpostiin tulleet viestit olivat lukukelpoisia sellaisenaan ja käsin kirjoitetustakin sai hyvin selvää.

14 Tutkimusongelmat Varsinaista tutkimusongelmien asettelua emme tehneet ennen kuin saimme aineiston käsiimme. Vasta tekstejä lukiessamme tutkimusongelmat nousivat esiin. Pääongelmaksi nousi kysymys: Miten kumppanin valinta tapahtuu Internetissä? Pääongelmaamme kytkeytyviksi ja sitä määrittäviksi alaongelmiksi muodostuivat seuraavat kysymykset: 1. Mitkä olivat Internetin esiintuomat erityispiirteet kumppaninvalinnassa? 2. Millaisessa tilanteessa kumppani Internetissä kohdattiin? 3. Mihin kriteereihin kumppaninvalinta Internetissä nojautui? 4. Mitkä tekijät edesauttoivat luottamuksen syntymistä ennen kasvokkain tapaamista? 5. Mitkä tekijät edesauttoivat kumppanuuden syntymistä? 2.4 Luotettavuuden arviointia Jo pelkästään aineistomme asettaa tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin merkittävään asemaan. Miten voimme luottaa aineistoomme? Se, että kirjoittajalla on mahdollisuus lähettää tekstinsä täysin nimettömänä anonyymistä sähköpostiosoitteesta tai postitse, on kaksiteräinen miekka. Täysin nimettömänä pysyvälle kirjoittajalle avautuu toisaalta mahdollisuus kertoa elämästään avoimesti, kipeitäkään asioita kiertämättä. Toisaalta kirjoittaja voi keksiä koko tarinan. Alasuutarin (1994, 84.) mukaan on lähes mahdotonta arvioida, onko kirjoittajan persoonastaan ja ajatusmaailmastaan antama kuva luotettava. Hänen mielestään vaikeutta lisää myös se, että loppujen lopuksi emme itsekään tiedä, mitkä asiat johtavat meidät tutkijoina tekemiimme tulkintoihin lukemistamme teksteistä.

15 11 Pohtiessamme asiaa huomasimme, että meille kirjoittaneet henkilöt ovat itse tarjonneet tarinoitaan luettaviksi. Olemme saaneet myös luvan ottaa yhteyttä heihin myöhemmin, jos tarkennettavaa löytyy. Valmiissa aineistossa on myös käyty pitkiäkin keskusteluja aiheesta ja kirjoitetut asiat ovat niin henkilökohtaisia ja kuitenkin niin avoimesti kerrottuja, ettemme voi epäillä tarinoiden todenperäisyyttä. Rooskin kirjoittaa (1987, 44) aitojen ja epäaitojen tarinoiden eroista. Aineisto siis itse määrää ensi kädessä sen lähestymistavan, joka tilanteeseen parhaiten soveltuu. Hän sanoo eron löytyvän siitä, miten avoimiksi tarinat näyttäisivät tulevan tutkijan silmissä. Päätös aineiston luotettavuuden ja avoimuuden arvioinnista jää siis joka tapauksessa tutkijalle. Vaikka kvalitatiivisella tutkimuksella ei pyritäkään yleistettävyyteen, siltä kuitenkin vaaditaan tieteelliselle tutkimukselle ominaisia merkkejä luotettavuudesta ja uskottavuudesta. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäinen validius, yleistettävyys, reliaabelius ja objektiivisuus. Huotelinin (1992, 39) mukaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan kuitenkin käyttää edellisten sijaan korvaavia käsitteitä. Sisäisen validiuden sijaan puhutaan vastaavuudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että tutkijan muodostamat käsitykset tutkittavien todellisuudesta vastaavat tutkittavien alkuperäisiä käsityksiä. (Tynjälä 1991, 390.) Pysähdyimme tähän, miettien omaa työtämme. Miten voi olla mahdollista saavuttaa samoja tulkintoja todellisuudesta, kuin kirjoittajilla on? Tulimme tulokseen, että meidän on tutkijoina oltava äärettömän varovaisia tekemiemme tulkintojen suhteen. Meidän on pitäydyttävä melko tiukasti siinä, mitä me tekstissä näemme, emme niinkään siinä, mitä tunnemme. Kysymys validiudesta on yleisemminkin kvalitatiivisen tutkimuksen ongelma. Me törmäsimme ongelmaan käyttäessämme tutkimusmenetelmänä grounded theorya, jossa lukijan odotetaan heittäytyvän kirjoittajan armoille. Lukijan pitäisi kyetä seuraamaan kirjoittajan päättelyketjua, jota ei tekstistä aina ole kovin helppo seurata. Tästä huolimatta lukijalle pitäisi käydä selväksi seikkoja, joiden avulla hän kykenee arvioimaan tutkimuksen validiteettia ja yleistä relevanssia. (Moring 1999, 249.) Tästä syystä olemme halunneet kirjoittaa

16 12 auki kaiken sen, mikä on askarruttanut mieliämme ja toisaalta olemme halunneet kertoa, miksi päädyimme tiettyihin ratkaisuihin ja johtopäätöksiin. Grounded theoryssa validiutta pyritään lisäämään käyttämällä käsitteitä, jotka nousevat aineistosta. Aineiston tulee myös tukea eri tapahtumien käsitteellistämistä teorian sisällä ja tutkijoiden on otettava huomioon myös ne olosuhteet, jotka mahdollisesti voivat vaikuttaa ilmiöön eivätkä tule suoraan tekstistä esille. Analyysi ei saa jäädä pelkästään yksityiskohtia käsitteleväksi, vaan sen on huomioitava laajemmat tasot, esimerkiksi sosiaaliset olosuhteet ilmiön taustalla. Validiutta voidaan arvioida myös sen kannalta, onko tutkija pyrkinyt käyttämään työssään omaa mielikuvitustaan ja luovuuttaan grounded theoryn menetelmien lisäksi. Askelten orjallinen seuraaminen johtaa siihen, että tutkija näkee vain triviaalin asian, ei suurempia kokonaisuuksia. On kuitenkin muistettava, että samalla tutkijan on pitäydyttävä roolissaan ja suoritettava työ tieteellisten vaatimusten mukaan. (Moring 1999, ) Yleistettävyyden sijaan tarkastellaan siirrettävyyttä, jolla puolestaan tarkoitetaan sitä, että tuloksia voidaan siirtää siihen ryhmään, josta tutkittavat ovat. Tämän ohella tulokset ovat siirrettävissä myös toiseen samankaltaiseen kontekstiin. Teorian avulla on mahdollista määritellä ne tilanteet, joihin lopputulokset ovat siirrettävissä. (Huotelin 1992, 39.) Tässä vaiheessa tiedostamme jo sen, että meidän tavoitteenamme ei ole saavuttaa yleistettäviä totuuksia, vaan siirrettävää tietoa. Tarkastelemme siis vain pientä palaa maailmasta. Kun tulokset on saatu, meidän on tiedettävä se mihin palaseen saadut tulokset ovat siirrettävissä ja peilattavissa. Tiettyä tutkimuskäytäntöä tarkasti seuraten pitäisi olla mahdollista päätyä samoihin tuloksiin, jos tutkimus toistettaisiin uudelleen samoissa oloissa. (Yin 1989, 45.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voi vaihtelua kuitenkin aiheutua monista eri syistä, kuten tutkittavasta ilmiöstä, olosuhteista ja tutkijasta itsestään. (Tynjälä 1991, 391.) Tästä syystä reliabiliteetin ja toistettavuuden sijaan olisikin parempi puhua tutkimustilanteen arvioinnista, jossa kaikki tutkimustilanteeseen vaikuttavat tekijät pyritään ottamaan huomioon. Tämä arviointi on

17 13 mahdollista silloin, kun raporteissa mahdollisimman hyvin käsitellään kaikki tutkimusprosessin kuluessa tehdyt ratkaisut. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan objektiivisuuden sijaan puhua vahvistettavuudesta. Sillä tarkoitetaan sitä, että pyritään mahdollisimman tarkkaan tiedostamaan tutkijan lähtöoletukset, viitekehys ja tutkimusmenettelyt. Kun lähtökohdat ovat tiedossa, voidaan tehtyjä tulkintoja peilata myös niiden kautta. Täydellistä objektiivisuutta ei mielestämme ole mahdollista saavuttaa. Kulttuuriset tekijät ja konteksti, jossa olemme lyö meihin väistämättä leimansa. Voimme siis vain todeta tosiasiat ja toimia niiden mukaan. Pyrimme olemaan mahdollisimman neutraaleja ja objektiivisia aineistolle, mutta samalla tiedostamme ja annamme itsellemme anteeksi sen, että toimimme ja tulkitsemme väistämättä joistakin lähtökohdista käsin.

18 14 3 TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN TOTEUTUS 3.1 Laadullinen tutkimus Aiheemme asettaa erityisiä vaatimuksia tutkimustavalle, siksi kvalitatiivisen lähestymistavan valitseminen oli meille selkeä lähtökohta, josta emme halunneet luopua. Jos olisimme tehneet strukturoidun kyselylomakkeen, se olisi ollut vain meidän subjektiivinen näkemyksemme niistä asioista, joita aihealue pitää sisällään. Laadullisen tutkimuksen yhtenä tunnusmerkkinä voidaan pitää aineistolähtöisyyttä, jolloin mitään vaihtoehtoja ei rajata ennalta pois, vaan tutkittavasta ilmiöstä pyritään saamaan aineiston keruuvaiheessa mahdollisimman rikas kuva. (Huttunen 1999, 202.) Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan asema on toisella tavalla keskeinen kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Tutkijalta vaaditaan laadullisessa tutkimuksessa varsin paljon eräänlaista tutkimuksellista mielikuvitusta, mutta samalla tämä antaa tutkijalle omaan toimintaan tietynlaista vapautta ja joustavuutta. (Eskola & Suoranta 1998, 20.) Vapaudessa ja joustavuudessa piilee kuitenkin se vaara, että yltiöpäinen tutkimuksellinen mielikuvitus saa ylivallan. Työn edetessä ei saa unohtaa, mitä varten tutkimusta tehdään ja kuinka pitkälle meneviä johtopäätöksiä saatujen tulosten perusteella voidaan tehdä. Kun pitää mielessä omat rajansa ja mahdollisuutensa, tutkimustyö on parhaimmillaan palkitsevaa ja opettavaista. Kvalitatiivisella tutkimuksella ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin, vaan sillä pyritään kuvaamaan jotakin tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs tulkinta jostakin ilmiöstä. Karkeimmillaan kvalitatiivinen tutkimus ymmärretään yksinkertaisesti aineiston muodon kuvaukseksi ei numeerisesti. Tällaiseen aineistoon voi soveltaa eri lukutapoja, myös kvantitatiivisia. Kvalitatiivinen tutkimus onkin saanut käyttövoimaansa paljolti suhteestaan kvantitatiiviseen tutkimukseen. (Eskola & Suoranta 1998, 13, 61.)

19 Tutkimusmenetelmänä grounded theory Grouded theory sai alkunsa kahden sosiologin, Barney Glaserin ja Anselm Straussin (1967) kirjoittamasta teoksesta The discovery of grounded theory. Teoria oli systemaattinen yritys rakentaa kvalitatiiviseen aineistoon pohjautuvalle metodille selkeät säännöt ja samalla lisätä tutkimuksen validiutta. Samalla tekijät pyrkivät poistamaan syntynyttä kuilua, joka tieteellisessä tutkimuksessa vallitsi aineiston ja teorian välillä. Tästä juontaa myös metodin nimi grounded, joka viittaa aineistoperustaiseen lähtökohtaan. (Moring 1999, 231.) Tutkimuksen luonteesta johtuen, meilläkin oli alussa vain aineisto. Käytössämme ei ollut mitään sellaista teoriaa, johon liittyen olisimme keränneet aineiston ja jonka sisään olisimme sen sijoittaneet. Grounded theoryssa tiivistyvät monet kvalitatiivisen työtavan piirteet. Vaikka useilla kvalitatiivisilla analyysimalleilla on yhteisiä piirteitä, kuten esimerkiksi se, että harvoin itse analyysi on tutkimusprosessin viimeisin vaihe, niin muista tavoista poiketen grounded theoryssa analyysi syntyy tutkijan ja aineiston keskustelun tuloksena, ei ulkokohtaisesti aineistoon soveltaen (Clarke 1997, 64). Toiminnan tavoitteena ei ole vain tutkimuskohteen kuvaaminen vaan sitä koskevan teorian luominen. Syntyvä teoria voi olla substantiaalinen eli tiettyyn, rajattuun alueeseen liittyvä tai formaalinen, eli useita substantiaalisia alueita kattava. (Silvonen 1999, 90). Grounded theory on puhtaimmillaan induktiivista tutkimusta, eli päättelyn logiikka kulkee yksityisestä yleiseen, mutta hyvin harvoin käytännön työssä päästään kuitenkaan tähän. Tunnetuin tapa tehdä tiedettä on deduktiivinen päättely, eli edetään yleisestä yksityiseen. Liikkeelle lähdetään siis teoriataustasta ja tutkija pyrkii todentamaan yksittäisiä hypoteeseja oikeiksi tai vääriksi kerätyn aineiston avulla. Keskeisintä metodissa on lähteä liikkeelle mahdollisimman puhtaalta pöydältä ilman mitään lukkoon lyötyjä teoreettisia ennakko olettamuksia tai hypoteeseja tutkimuskohteesta tehtävistä tulkinnoista. Pyrkimyksenä olisi katsella tutkittavaa kohdetta avoimesti (Varto 1992, 86 92). Kaikkea lukemaansa tutkijan ei kuitenkaan kannata unohtaa, eikä se käytännössä ole edes mahdollista. Onhan luonnollista, että koettu ja

20 16 luettu heijastuu tutkijan työhön, vaikka objektiivisuuteen pyritäänkin. (Moring 1999, 234.) Oman työmme analyysi on syntynyt juuri edellä kuvatuin tavoin. Monet lukukerrat, muistiinpanot ja keskinäiset keskustelut sekä ennen kaikkea aineiston kanssa käyty vuoropuhelu ovat olleet lähtökohtana analyysille. Lähestyimme tekstejä kysellen ja kuunnellen, mitä niillä oli sanottavaa. Piti yrittää olla objektiivinen, mutta kuitenkin muistaa meissä vaikuttavat kulttuuriset taustat. 3.3 Aineisto kertoo Aineisto tuskin koskaan toimii yksin ja siksi tarvitaankin tutkijan aktiivista otetta. Aineiston kanssa keskustelu on luonteva työtapa tutkijalle ja siitä löydetään vastauksia juuri niihin kysymyksiin, joita aineistolle asetetaan. Jos tutkija ei osaa asettaa aineistolle tarpeeksi ja riittävän hyviä kysymyksiä, ei aineisto myöskään tarjoa valmiita vastauksia. Pitää uskaltaa ja osata kysyä. (Glaser & Strauss 1967, 106.) Grounded theory vaatii tutkijalta teoreettista herkkyyttä, mikä on tutkijan henkilökohtainen ominaisuus. Teoreettinen herkkyys tarkoittaa sitä, että tutkijalla on kyky erottaa olennainen epäolennaisesta ja löytää aineistosta hienovivahteiset merkityserot. (Strauss & Corbin 1990, 3 21.) Ongelmallista aineiston kanssa toimiessa oli nimenomaan herkkyyden löytäminen. Piti osata poimia teksteistä olennainen, unohtamatta kuitenkaan pieniä yksityiskohtia, jotka saattoivat kertoa meille suuremman kokonaisuuden erityispiirteitä. Mitä pidemmälle tutkimus eteni, sitä enemmän pienemmille yksityiskohdille tuli painoarvoa, niiden avulla saatiin selkeyttä moniin laajoihin alueisiin. Kvalitatiivinen aineisto on tässä tutkimuksessa rikas. Tutkimuksen laadun kannalta tämä on tietysti hyvä asia, mutta aiheutti meille myös ajoittaista päänsärkyä. Päädyimme pohtimaan, mitä aineistoperustainen tutkimus on yleensä? Muun muassa Alastalo toteaa (1997, 8), että aineistoperustaisuus ei ole kovin tarkoin määritelty käsite, ja sen huomasimme. Ongelma ratkesi

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje Palvelupyyntöjärjestelmä Asiakkaan ohje Festum Software Oy Palvelupyyntöjärjestelmä asiakkaan ohje 2 ( 8 ) Sisällysluettelo 1. Palvelupyyntöjärjestelmä osana asiakastukea... 3 2. Käytön aloittaminen...

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

etwinning-kumppanuuden rekisteröiminen: ohjeet askel askeleelta

etwinning-kumppanuuden rekisteröiminen: ohjeet askel askeleelta etwinning-kumppanuuden rekisteröiminen: ohjeet askel askeleelta Yleistä sivu 2 Askel 1: Kumppanin löytäminen sivu 3 1) Automaattinen haku sivu 3 2) Tarkennettu haku sivu 4 3) Haku maittain sivu 4 Askel

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot