71 MUSAKKA SARIN JA ARIN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KOSKIEN ELÄINSUOJAN TOIMINTAA TUUSULAN KUNNAN RITASJÄRVEN KYLÄSSÄ

Transkriptio

1 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Dno KYK:130 / MUSAKKA SARIN JA ARIN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KOSKIEN ELÄINSUOJAN TOIMINTAA TUUSULAN KUNNAN RITASJÄRVEN KYLÄSSÄ KU-YK 71/ Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa Tuusulan kunnan Ritasjärven kylässä tiloilla Kulmaniitty ja Lepänoja LUVAN HAKIJA Musakka Sari ja Ari Lepänojantie 45, Nuppulinna Ly-tunnus: Yhteyshenkilö: Musakka Ari puh TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee maidontuotantotoiminnan laajentamista. Tilalla on tällä hetkellä 28 lypsylehmää, 17 hiehoa ja 10 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi pihattonavetta, tilavuudeltaan 2500 m 3 :n kokoinen lietesäiliö ja 2 laakasiiloa. Nykyinen parsinavetta muutetaan nuorkarjalle pihatoksi. Tilan nykyiset kuivalantalat (330 m 3 ja 120 m 3 ) ja viljankäsittelytilat palvelevat myös uuden navetan toimintaa. Tilan nykyistä rehutornia on tarkoitus käyttää jatkossakin. Laajennuksen jälkeen tilan eläinmääräksi tulee 55 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 27 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Toiminta sijaitsee Tuusulan kunnan Ritasjärven kylässä tiloilla Kulmaniitty ja Lepänoja Liite nro 71 sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan.

2 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella lupaviranomaisena on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Tuusulan kunnan alueella toimii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilat Kulmaniitty ja Lepänoja kuuluvat Ruskela- Vanhakylä-Ritasjärvi osayleiskaavaan, jossa alue on MT-3 merkinnällä osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä hajarakentaminen. Kiinteistölle Lepänoja on vuonna 1997 myönnetty rakennuslupa avolantalalle. Uudisrakentamiselle on vireillä suunnittelutarveratkaisuhakemus. Hakemuksen liitteenä on maanvuokrasopimukset (7 kpl) yhteensä 33 ha peltopinta-alasta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilat Kulmaniitty ja Lepänoja sijaitsevat hajaasutusalueella. Nykyisestä ja suunnitellusta navetasta sekä olemassa olevista kuivalantaloista ja suunnitellusta lietelantasäiliöstä noin 500 metrin etäisyydellä on 44 asuinkiinteistöä ja yksi vapaa-ajankiinteistö. Karttatarkastelun perusteella nykyistä navettaa ja kuivalantaloita lähinnä olevat kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä etelän ja kaakon suunnassa. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat niistä yli 200 metrin etäisyydellä. Karttatarkastelun perusteella suunniteltua lietelantasäiliötä lähinnä oleva asuinrakennus tulisi sijaitsemaan noin 110 metrin etäisyydellä etelän suunnassa. Suunniteltu navetta tulisi olemaan noin 130 metrin ja uudet rehusiilot noin 80 metrin etäisyydellä kyseisestä rakennuksesta. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset ja vapaa-ajan asuinrakennus tulisivat sijaitsemaan yli 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta navetasta ja lietelantasäiliöstä. Tilakeskusta ympäröi pellot, eikä suojaavaa puustoa sen ja lähimpien asuinja vapaa-ajankiinteistöjen välillä juurikaan ole.

3 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Tilakeskuksen vieressä kulkee Lepänoja, joka laskee noin 2 kilometrin matkan kuljettuaan Palojokeen. Lepänojan varressa noin kilometrin etäisyydellä tilalta on Lepänojan puronotkon lehdon luonnonsuojelualue (1,1 ha). Lähialueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Eläinsuojan toimintoja lähin talousvesikaivo on tilan oma porakaivo, joka on noin 100 metrin etäisyydellä suunnitellusta lietesäiliöstä, noin 80 metrin etäisyydellä suunnittelusta navetasta, noin 65 metrin etäisyydellä olemassa olevasta navetasta ja noin 75 metrin etäisyydellä kuivalantaloista ja virtsasäiliöstä. Kaivo on toimintoihin nähden maastonmuodollisesti niiden yläpuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lupahakemus koskee maidontuotantotoiminnan laajentamista. Tilalla on tällä hetkellä 28 lypsylehmää, 17 hiehoa ja 10 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi pihattonavetta, tilavuudeltaan 2500 m 3 :n kokoinen lietesäiliö ja 2 laakasiiloa. Nykyinen parsinavetta muutetaan nuorkarjalle pihatoksi. Tilan nykyiset kuivalantalat (330 m 3 ja 120 m 3 ) ja viljankäsittelytilat palvelevat myös uuden navetan toimintaa. Tilan nykyistä rehutornia on tarkoitus käyttää jatkossakin. Laajennuksen jälkeen tilan eläinmääräksi tulee 55 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 27 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen vuodessa kg maitoa ja 4700 kg lihaa. Lannan varastointi Tilan lannankäsittelymenetelmänä on pääosin lietelanta. Tilalle rakennetaan 2500 m 3 :n avoin betonirakenteinen lietesäiliö, joka täytetään alakautta. Lietekuilut toimivat valutusperiaatteella. Vanha parsinavetta muutetaan nuorkarjalle karsinoiksi, joissa on kuivitetut, kiinteäpohjaiset makuualueet ja eläimet voivat olla vapaana. Nuorkarjanavetan lanta poistetaan olemassa oleviin betonirakenteisiin kuivalantaloihin (330 m 3 ja 120 m 3 ). Lantaloilla on yhteinen kuormauslaatta ja 60 m 3 kokoinen virtsasäiliö. Lannan levitys Lupahakemuksen mukaan toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytettävissä noin 72 ha peltoa. Näistä omaa peltoa on 38,98 ha ja vuokrapeltoa 33 ha. Lantaa levitetään peltoon viikoilla Lietteestä suurin osa levitetään kasvukaudella nurmiin ja levityksen tekee urakoitsija multaavalla vaunulla. Kuivalanta mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä. Lannan levi-

4 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta tyksessä noudatetaan maatalouden ympäristötuen mukaisia ehtoja. Lannanlevityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueilla. Laidunnus Nautakarjaa pidetään 5 kk ajan 16 hehtaarin laitumella. Lehmiä laidunnetaan 3 kk ajan ja nuorta karjaa 5 kk ajan. Lehmät pidetään laidunkaudella öisin ulkona. Jokaisella eläinryhmällä on omat juomakupit tai uimurilla varustettu juoma-allas, joihin vesi johdetaan vesijohtoverkostosta. Juomakuppeja tai allasta siirretään tarvittaessa maan kulumisen estämiseksi. Laitumella ei ole pysyvää, eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Säilörehu Tilalla on tarkoitus varastoida esikuivattua säilörehua 160 tonnia vuodessa nykyisessä rehutornissa ja suunnitelluissa laakasiiloissa 794 tonnia vuodessa. Säilörehun puristenesteet johdetaan olemassa olevasta rehutornista kuivalantaloiden virtsasäiliöön ja suunnitelluista laakasiiloista erilliseen 6 m 3 :n kokoiseen umpikaivoon. Uusille laakasiiloille tehtävä puristenestekaivo on alimitoitettu muodostuvien puristenesteiden määrälle. Asia on otettu huomioon siten, että puristenestekaivoa tyhjennetään aina sen täyttyessä lietevaunulla lietesäiliöön tai kasvukaudella suoraan pelloille. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on oma 2800 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Säiliö on hankittu uutena vuonna Tilalla on muita öljytuotteita kerrallaan enintään 300 litraa. Ne säilytetään alkuperäisissä astioissa konehallissa, betonipohjaisella alustalla ja halli on lukittavissa. Kasvinsuojeluaineet toimittaa urakoitsija ruiskutuksen yhteydessä ja aineita käytetään tarpeen mukaan ja ohjeiden mukaisesti. Rehun säilöntäaineet noin 4000 litraa/vuosi hankitaan kasvukauden tarvetta varten. Pesuaineita varastoidaan tankkihuoneessa noin 50 litraa kerrallaan ja noin 240 litraa vuorokaudessa. Vesihuolto Tilan toiminnassa käytettävä vesi otetaan pääosin omasta porakaivosta ja häiriötilanteessa voidaan käyttää tilan toista rengaskaivoa. Veden laatu tutkitaan 3 vuoden välein. Maitohuoneen jätevedet (200 m 3 vuodessa) ja eläinsuojatoiminnasta muodostuvat muut pesuvedet (100 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Suunniteltuun uuteen navettaan tulee kuivakäymälä. Nuorkarjanavetan osalta pesu-

5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta vedet (noin 27 m 3 ) johdetaan virtsasäiliöön, eikä navetassa ole wc-tiloja. Virtsasäiliö tyhjennetään lietevaunulla aina sen täyttyessä lietesäiliöön tai kasvukaudella suoraan pellolle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Urakoitsija levittää lietteen pellolle multaavalla vaunulla, jolloin saadaan vähennettyä hajuhaittoja ja ravinteet hyödynnettyä paremmin kasveille. Kuivalanta mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä. Luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto pihatossa on toimintavarma ja hiljainen. Seosrehuruokinnalla pystytään hyödyntämään enemmän tilalla tuotettuja rehuja eläinten ruokinnassa. Maidon jäähdytyksestä muodostuva lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja maaperään Lietelanta, maitohuoneen jätevedet ja muut jätevedet varastoidaan tiiviissä lietelantasäiliössä. Pilaantuneet rehut ja nuorkarjanavetasta muodostuva kuivikelanta varastoidaan tiiviissä kuivalantaloissa, joista nesteet johdetaan tiiviiseen virtsasäiliöön. Nuorkarjanavetan osalta myös pesuvedet johdetaan kyseiseen virtsasäiliöön. Säilörehun puristenesteet varastoidaan tiiviissä säiliöissä. Lannan levityksessä noudatetaan maatalouden ympäristötuen mukaisia ehtoja. Lietelantalan tilavuus vastaa yli 12 kk:n tarvetta, joten lietelanta voidaan levittää ravinteidenkäytön kannalta parhaaseen mahdolliseen aikaan. Liete levitetään multaavalla vaunulla, joka parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Kuivalanta mullataan vuorokauden kuluessa levityksestä. Pilaantuneet rehut levitetään lannan seassa pellolle. Päästöt ilmaan Lietesäiliö täytetään alakautta, jolloin säiliön pintaan muodostuu kova kerros, joka vähentää lietteen hajuhaittoja. Lietteen sekoituksen aiheuttamia hajupäästöjä rajoitetaan sekoittamalla lietettä mahdollisimman vähän ennen levitystä levityspäivänä. Liete levitetään multaavalla vaunulla, joka vähentää hajuhaittoja. Peltolevityksen hajuhaittoja vähennetään myös ottamalla huomioon sääolosuhteet ja naapurit. Levitys pyritään tekemään sääolosuhteissa, jolloin hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Melu ja liikenne Eläinsuojan toiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Traktoria käytetään päivittäin, mutta melu ei laajennuksen myötä merkittävästi lisäänny nykyisestä.

6 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Maidon keräilyauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehun jakeluauto ja teurasauto käyvät tilalla kerran kuukaudessa. Seminologi käy tilalla kerran viikossa. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Kiinteistö on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen sekajätteen osalta. Toiminnassa syntyvät muut jätteet käsitellään seuraavasti: Jätelaji määrä/v toimituspaikka kuolleet eläimet 2 kpl Honkajoki Oy jäteöljy 200 l Lassila & Tikanoja Oyj loisteputket 5 kpl Kiertokapula Oy (Järvenpää) akut 2 kpl Kiertokapula Oy (Järvenpää) metalliromu 100 kg Suotula Oy muovit 500 kg Ekokem Oy Kuolleet eläimet säilytetään tilalla peitettynä lantalan kuormauslaatalla enintään 3 päivän ajan. Jätemuovit kootaan kasaan ja Ekokem Oy noutaa ne kerran vuodessa. Jäteöljyt säilytetään konehallissa ja akut sekä loisteputket korjaamorakennuksessa ennen niiden kuljetusta jätteenkeräyspaikalle. Pilaantuneet rehut, joita syntyy noin 3 tonnia vuodessa, varastoidaan kuivalantalaan ja levitetään lannan seassa pellolle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tilan talousvesikaivon vedenlaatua tarkkaillaan 3 vuoden välein. Muuta toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua lupahakemuksessa ei ole esitetty. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalle hankitaan agrekaatti sähkökatkosten varalle. Tilalla on käytettävissä toinen vesikaivo häiriötilanteessa ja mahdollisuus myös liittyä kunnan vesijohtoon. Kaikkiin tuotantotiloihin laaditaan palo- ja pelastussuunnitelma ja alkusammutuskalusto sijoitetaan tilalle sen mukaan. Tärkeät puhelinnumerot löytyvät uuden pihaton toimistosta. Uuden pihaton painovoimainen ilmanvaihto ei ole riippuvainen sähköstä. Säilörehu voidaan jakaa konerikon yhteydessä joko traktorin etukauhalla tai lainata vaunua toiselta tilalta. Lietelantalan tilavuus vastaa yli 12 kk:n tarvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Tuusulan kunnan ilmoitustaululla välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Luvan vireilläolosta on ilmoitettu Vartti -lehdessä.

7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta kirjeellä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tilalla on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu pöytäkirja, joka on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Tuusulan kunnanhallitukselta ja Tuusulan kunnan kaavoitustoimelta. Hakemuksesta ei annettu lausuntoja. Kuntakehitysryhmän pidetyssä kokouksessa on sovittu, ettei kaavoitus anna erillistä lausuntoa ympäristölupahakemuksesta, vaan selvittää uudisrakentamisen edellytykset suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta on jätetty 1 muistutus. MT on päivätyssä muistutuksessa todennut eläinsuojatoimintaa koskien, ettei vastusta ko. rakennuksen rakentamista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu saapuneen muistutuksen johdosta sähköpostitse. Hakija on ilmoittanut sähköpostiviestillä, ettei katso tarpeelliseksi antaa siihen vastinetta. Hakijaa on lisäksi kuultu sähköpostitse ja hänelle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa eräiden lupamääräyksiksi harkittavien asioiden osalta ja hakemusasiakirjoihin liitetyn Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastuspöytäkirjan johdosta. Sari ja Ari Musakka ovat antaneet sähköpostitse vastineen, jossa todetaan seuraavaa. 1. Säilörehun säilöntäaineita (AIV 2 Plus) varten tilalle hankitaan lukollinen merikontti. Kontti asennetaan yhden prosentin kaatoon takaseinää kohden, jolloin sisälle muodostuu noin 300 litran valuma-allas. Säilöntäaine varastoidaan alkuperäispakkauksissa eli 200 litran UV-suojatuissa muovitynnyreissä jotka koeponnistetaan käyttöönoton yhteydessä ja enimmäiskäyttöaika on viisi vuotta.

8 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lietesäiliö täytetään alakautta. Säiliö katetaan yli 10 cm:n turvekerroksella, jonka päällä pysymistä edesauttaa vajaa täyttöaste. 3. Kattamattoman kuivalantalan lanta tullaan peittämään yli 10 cm:n turve tai muulla maatuvalla materiaalilla. 4. Tarkastuspöytäkirja kohta ilmapäästöjen rajoittaminen: Levityksessä naapurit otetaan huomioon, mutta viikonloppuina voimme joutua joskus levittämään lietettä (viikonloppuna moni lähinaapuri on mökillä Keski-Suomessa). kohta: säilörehun säilöntäaineiden varastointi: tarkka kauppanimike AIV 2 Plus sisältää 76% muurahaishappoa. Lisätiedot: ympäristötarkastaja, Ville Hämäläinen, puh Ehdotus Yvp VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Sari ja Ari Musakalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Tuusulan kunnassa sijaitseville tiloille Kulmaniitty ja Lepänoja Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin. Lupamääräykset Toiminnan laajuus ja sijainti 1. Eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 55 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 27 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Eläinmäärää voidaan muuttaa, mikäli lannantuotanto sekä eläinmäärän ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan, jätevesien, puristenesteiden ja rehun varastointi sekä käsittely 2. Toiminnassa muodostuvat lietelanta, virtsa, pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet on varastoitava vesitiiviissä säiliöissä siten, ettei varastoinnista aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Kuivalanta tulee varastoida vesitiiviissä kuivalantaloissa siten, ettei varastoinnista aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Lannan varastointitilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Lannan varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävä lanta. Lietelantasäiliön varastointitilavuuden mitoituksessa on otettava huomioon sinne suoraan johdettavat tai lietevaunulla kuljettavat pesu- ja jätevedet, kui-

9 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta valantaloiden virtsasäiliön nesteet, säilörehun puristenesteet sekä sinne pääsevät sadevedet. (YSL 4, 5, 7, 8, 43, 45, VNA 931/2000) 3. Lietelantasäiliö ja lannansiirtojärjestelmät tulee toteuttaa hakemusasiakirjoissa esitetyllä tavalla sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja -ohjeiden Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, MMM- RMO-C4, mukaisesti. (YSL 4, 5, 6, 7, 8, 43, NaapL 3, 17, VNA 931/2000) 4. Lietelantasäiliö, kuivalantalat, virtsasäiliö ja laakasiilojen puristenestekaivo on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tässä yhteydessä tulee tarkastaa varastointitilojen rakenteiden kunto ja mahdolliset viat ja puutteet korjata välittömästi. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön, eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastojen ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 4, 5, 7, 43, 45, 46, NaapL 17 ) 5. Säilörehun varastoinnissa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, ettei puristenesteistä ja säilönnässä käytettävistä kemikaaleista aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Pilaantuneet rehut on varastoitava kuivalantalassa ja käytettävä sen jälkeen peltolannoitteena. (YSL 8, 43, 45, VNA 931/2000) Lannan hyödyntäminen 6. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pelloilla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi. (YSL 43, 45, VNA 931/2000) 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43, VNA 931/2000) Laiduntaminen 8. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden ajan. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka tulee perustaa siten, että sen ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Juotto- tai ruokintapaikka tulee sijoittaa riittävän matkan päähän talousvesikaivoista. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Haju- ja meluhaittojen vähentäminen 9. Eläintenpito, eläinsuojan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteis-

10 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta töllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle tai melulle altistuvissa kohteissa. (YSL 43, NaapL 17 ) 10. Rakennettava lietelantasäiliö tulee täyttää alakautta. Lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n paksuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella. Kattamaton kuivalantala on katettava. Kuivalantalan kate voi olla joko vähintään 10 cm:n vahvuinen turvekerros, peite tai muu materiaali. 11. Lannan levitys tulee toteuttaa siten, että siitä mahdollisesti naapureille aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. (NaapL 17 ) Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 12. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan tilalla, se on tehtävä asianmukaisesti, peitettynä, haittaeläimiltä suojattuna ja tiivispohjaisella alustalla. Tarvittaessa erillisjärjestelyistä tulee sopia kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. (YSL 43, 45, JäteL 13 17, 29, EY: asetus 1774/2002) 13. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnasta muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. (YSL 43, 45, JäteL 13 17, 29 ) 14. Kemikaaleja ja jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan kohdistuvia päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Vaaralliset jätteet ja kemikaalit mukaan lukien säilörehun säilöntäaineet tulee varastoida niiden varastointiin soveltuvissa lukittavissa tiloissa siten, että onnettomuuden sattuessa kemikaalit eivät pääse maaperään tai muuhun ympäristöön. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Ulkona sijaitseva maanpäällinen polttonestesäiliö on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljysäiliön läheisyyteen tulee varata imeytysmateriaalia mahdollisten onnettomuuksien varalta. Polttonestesäiliö tulee tarkastaa valtuutetun tarkastusliikkeen toimesta vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Tilalle hankittavien uusien polttonestesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipparakenteisia tai ne tulee varustaa tiiviillä suoja-altaalla sekä katoksella. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL )

11 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Toiminnan tarkkailu ja raportointi 15. Kuivalantaloiden virtsakaivon ja rakennettavien laakasiilojen puristenestekaivon täyttymistä tulee valvoa. (YSL 43, 46 ) 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tällaisen tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19, 37 ) 17. Toiminnanharjoittajan tulee laatia toimintaansa koskeva poikkeuksellisten tilanteiden suunnitelma, jota on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelmasta on käytävä ilmi vähintään toiminta lietesäiliöiden tai polttonestesäiliön mahdollisissa vuototilanteissa. Suunnitelma tulee esittää pyydettäessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 5, 7, 8, 43, YSA 19 ) 18. Onnettomuuksista (esim. öljysäiliön vuoto, lietelantasäiliön vuoto), kemikaalivahingoista sekä muista mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ympäristölle, on välittömästi tehtävä ilmoitus Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 62, 76, YSA 30 ) 19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: eläinmäärät tiedot laiduntavien eläinten määrästä toteutuneet lantamäärät tiedot lannanlevitysaloista ja mahdollisista uusista lannan vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä, varastointiaika, käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot eläinsuojan toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 43, 46, YSA 30, JäteL 12 ) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 20. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. (YSL 43, 81, YSA 30 ) 21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista. (YSL 43, 90 )

12 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7 9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto); 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti Sari ja Ari Musakan eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnan sijaintipaikka ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositukset häiriintyvästä kohteesta. Suositukset eivät huomioi ympäristönsuojelutekniikkaa tai tee eroja eri eläinlajien välillä. Sikatiloilla ja siipikarjatiloilla on vaadittu usein suosituksia suurempia etäisyyksiä ja nautatiloilla sallittu niitä pienempiä. Suunnitellun toiminnan laajentamisen jälkeen toiminnan eläinyksikkömäärä on noin 438 eläinyksikköä, jonka Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteen 4 mukainen vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi vähintään 160 metrin etäisyyttä suotuisissa, vähintään 190 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 250 metrin etäisyyttä. Karttatarkastelun perusteella nykyistä navettaa ja kuivalantaloita lähinnä olevat kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä etelän ja kaakon suunnassa. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat niistä yli 200 metrin etäisyydellä. Karttatarkastelun perusteella suunniteltua lietelantasäiliötä lähinnä oleva yksittäinen asuinrakennus tulisi sijaitsemaan noin 110 metrin etäisyydellä etelän suunnassa. Suunniteltu navetta tulisi olemaan noin 130 metrin ja uudet rehusiilot

13 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta noin 80 metrin etäisyydellä kyseisestä rakennuksesta. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset ja vapaa-ajan asuinrakennus tulisivat sijaitsemaan yli 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta navetasta ja lietelantasäiliöstä. Vallitseva tuulensuunta on lähimmistä asuinrakennuksista talouskeskuksen suuntaan. Nykyisestä ja suunnittelusta navetasta sekä olemassa olevista kuivalantaloista ja suunnittelusta lietelantasäiliöstä noin 500 metrin etäisyydellä on 44 asuinkiinteistöä ja yksi vapaa-ajankiinteistö. Suurin osa asutuksesta ja vapaaajankiinteistö sijoittuvat talouskeskuksesta katsoen vallitsevan tuulensuunnan yläpuolelle. Suunnitellun navetan ja lietelantasäiliön sijoittelussa talouskeskuksen yhteyteen on otettu huomioon lähistön asuinrakennukset. Hajuhaittojen vähentämiseksi on annettu määräyksiä lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä lantaloiden kattamisesta. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Näin ollen hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua haittaa tai vaaraa. Luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa ja lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 4 :ssä säädetään mm. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan periaatteista, joiden mukaan tällaisessa toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti Sari ja Ari Musakan toiminnan, toiminnan laajuus ja laatu huomioiden, voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinmäärien mukaan. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaan sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän mukaan siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1)

14 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Lannan käsittelyä ja varastointia koskevat vaatimukset, kuten varastointitilojen tiiveys- ja tilavaatimukset, perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Kuivalantalan sekä lietelannalle, jätevesille ja säilörehun puristenesteille tarkoitettujen säiliöiden rakenteiden tulee olla vesitiiviitä, sillä lannan, pesuvesien ja puristenesteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa seurata valumia tai vuotoja, joista voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Lietelantasäiliön varastointitilavuuden mitoituksessa on otettava huomioon sinne suoraan johdettavat tai lietevaunulla kuljettavat pesu- ja jätevedet, kuivalantaloiden virtsasäiliön nesteet, säilörehun puristenesteet sekä sinne pääsevät sadevedet. (Määräys 2) Rakentamalla lietelantala ja lannansiirtojärjestelmät maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaisesti voidaan säiliön rakentamiseen liittyvien työvirheiden vaaraa ja näin ollen ympäristöön liittyviä riskejä vähentää. (Määräys 3) Lanta-, virtsa- ja puristenestevarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena ja samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lanta-, virtsa- ja puristenestevarastoja koskeva tarkastusvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesiin. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. (Määräys 4) Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) edellytetään säilörehun puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti ympäristöä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun neste, joten pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisessa lantalassa. (Määräys 5) Eläinmäärään nähden riittävällä lannan levitykseen käytettävissä olevalla peltopinta-alalla voidaan estää ylilannoitusta ja ravinteiden huuhtoutumisriskiä ympäristöön. (Määräys 6) Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. (Määräys 7) Säilyttämällä laidun kasvipeitteisenä koko laidunkauden ajan ja sijoittamalla juotto- ja ruokintapaikat oikein voidaan vähentää maan kulumista ja ravinteiden huuhtoutumista ympäristöön. (Määräys 8) Toiminnasta ympäristön mahdollisille häiriintyville kohteille, kuten asutukselle, mahdollisesti aiheutuvaa rasitusta voidaan ehkäistä eläinsuojan rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin. Eläinsuojassa voidaan välttää kärpästen li-

15 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta sääntymiselle otollisten olosuhteiden muodostumista ja hajua aiheuttavien yhdisteiden syntymistä. Mahdollisia meluhaittoja voidaan ehkäistä mm. melua aiheuttavan toiminnan ajankohdilla. (Määräys 9) Lannan käsittelyn ja varastoinnin oikealla toteutuksella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajua aiheuttavien yhdisteiden vapautumista ympäristöön. Koska lähistössä on asutusta, on lantaloiden kattaminen tarpeen. (Määräys 10-11) Tilalla kuolleiden eläinten ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää ympäristön pilaantuminen ja mahdollisten taudinaiheuttajien leviäminen ympäristöön. (Määräys 12) Jätelain mukaan hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee hyödyntää ja jätehuolto järjestää siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet voivat olla kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia vaarallisia terveydelle tai ympäristölle, mikä tulee ottaa huomioon niiden käsittelyssä ja varastoinnista. (Määräys 13) Ympäristönsuojelulain mukaan maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ja pilaantumisen aiheuttaja on vastuussa aiheuttamastaan haitasta. Tämän vuoksi on tärkeää vähentää polttonesteiden, ongelmajätteiden ja kemikaalien varastointiin liittyviä ympäristöriskejä erilaisilla teknisillä ja toiminnallisilla ratkaisuilla sekä varautumisella mahdolliseen onnettomuuteen. (Määräys 14) Koska rakennettavien laakasiilojen puristenestekaivo on alimitoitettu suhteessa muodostuvien nesteiden määrään ja sitä on tyhjennettävä lietesäiliöön, on sen täyttymistä valvottava. Vastaavasti kuivalantaloiden virtsakaivoa joudutaan tyhjentämään lietesäiliöön, joten myös sen täyttyminen edellyttää valvontaa. (Määräys 15) Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja tästä näkökulmasta seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Mikäli päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä edellyttää muutettavaksi. (Määräys 16) Varautumalla häiriö- ja poikkeustilanteisiin etukäteen laadittavalla suunnitelmalla, voidaan erilaisten onnettomuustilanteiden toimintaa nopeuttaa ja mahdollisia ympäristövahinkoja tällä tavoin vähentää. (Määräys 17) Häiriö- ja poikkeustilanteiden ilmoitus- ja toimintamääräys on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmistamiseksi ja valvonnan toteutumiseksi. (Määräys 18)

16 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Toimintaa koskevilla kirjanpitovelvoitteilla varmistetaan, että valvontaviranomainen saa tarpeelliset tiedot valvontaa varten. Toimintaa koskevien tietojen kirjaamisella ja raportoinnilla voidaan valvoa lupamääräysten toteutumista ja seurata toiminnan ympäristövaikutuksia. (Määräys 19) Toiminnan muuttamista, keskeyttämistä ja lopettamista koskeva tiedonsaanti on tarpeellista, jotta valvontaviranomainen voi arvioida toiminnan muuttamiseen, keskeyttämiseen tai lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimenpiteiden riittävyyttä ja mahdollista ympäristöluvantarvetta. (Määräykset 20 ja 21) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMI- NEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 ). Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan saa aloittaa tai sitä muuttaa vasta kun tämä lupapäätös on lainvoimainen. Tämä lupapäätös on lainvoimainen , jos päätöksestä ei haeta muutosta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 62, 76, 81, 83, 96, 97, 100, 103, 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 7, 16, 17, 18, 19, 22, 23, 29, 37 :t Jätelaki (JäteL 646/2011): 12, 13, 14, 15, 16, 17, 29, 72, 118, 119 ; Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012); Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsittelyä koskeva asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

17 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto ); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta ). Lupamääräyksiä annettaessa on edellisten säännösten lisäksi sovellettu ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetta (1/2010). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ( ) perusteella 1640,00. Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 11.1 mukaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Asiaote / Sari ja Ari Musakka Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Tuusulan kunnanhallitus Lausunnon, muistutuksen tai mielipiteen jättäneet Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Viikkouutiset-lehti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöskuulutus Tuusulan kunnan ilmoitustaululla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on