Atria. Kehittyvä. Pakkaukset & logistiikka. investoi logistiikkaan. Biohajoavat. Kierrätysmuovipullo. 6/07 Elintarvike

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 6/07 Elintarvike Biohajoavat pakkausmateriaalit jo markkinoilla Kierrätysmuovipullo markkinoille tammikuussa Atria investoi logistiikkaan Pakkaukset & logistiikka

2 NUAIRE CO 2 -INKUBAATTORIT HEPA-suodatus sterilointisyklit SYSTEC autoklaavit elatusainekeittimet ESCO mikrobiologiset suojakaapit laminaarikaapit suodatinvetokaapit INDEX INSTRUMENTS refraktometrit KINEMATICA homogenisaattorit laboratoriomyllyt HERMLE sentrifuugit lingot HUURRE laboratoriojääkaapit pakastimet kylmähuoneet lämpötilanseurantajärjestelmät Labo Line Labo Line Oy, Karjalankatu 2, Helsinki p. (09) , info@laboline.

3 Kehittyvä Elintarvike 18. vuosikerta ISSN n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) toimitus@ke-lehti.ets.fi Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kolumbus.fi Puh Pirjo Huhtakangas toimitus@ke-lehti.ets.fi Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Mari Sandell Irma Ryynänen Ari Virtanen/Peru n Toimituskunta 6/2007 Terhen Järvi-Kääriäinen Eija Korhonen Pirkko Kostamo Leena Luoto Lars Rask Johanna Reinikainen Kaarlo Svensson Päivikki Savola Erkki Vasara Päivi Vuorenmaa Markus Luhtala Raija Ahvenainen-Rantala n Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) infoteam@infoteam.fi Teemu Pokela Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , teemu.pokela@vkp.fi Eerikinkatu 2 (2. krs) Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy n Tilaushinta Kestotilaus määräaikaistilaus 55 ja oppilaitokset 41 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut n Kansikuva Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Atria n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Tiina Ritvanen sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) sihteeri@ets.fi Pakkauskehitys antaa mahdollisuuksia n Kun taannoin mietin tämän numeron aihepiiriä, törmäsin ajatuksen juoksussani yllättävän myönteisiin ja ympäristön kannalta suorastaan vihreisiin huomioihin. Ehkä kaukaa haettua, mutta vertailemalla lapsuuden kotiseutuni ympäristön tilaa eri aikakausina sain yllättäen perspektiiviä tulevaisuuden näkymiin ja sitä kautta jopa lisää uskoa pakkauskehityksen tarjoa - miin mahdollisuuksiin. Vartuin näet nuoruuteni Helsingin keskuspuiston varrella. Tuolloin, luvun vaihteen molemmin puolin, läheiset kalliot suorastaan kimmelsivät. Valitettavasti vain tämä johtui valtavasta lasinsirujen määrästä; lasipullojen rikkominen tuntui noina vuosina olevan suoranainen kansanhuvi. Läheisen puron tilanne ei ollut juurikaan kehuttavampi; uoma oli täynnä roinaa ja eritoten muovipussit pistivät silmään. Nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, kalliot ovat siistit ja lasinsirpaleita saa etsiä tiheällä haravalla. Purossa on vain satunnaisesti mäyräkoiran hylsyjä, mutta sitäkin yleisemmin etsivä voi löytää kolmipiikkiä ja jopa purotaimenta. Paljon on muuttunut niin asenteissamme kuin mahdollisuuksissamme vaikuttaa jokapäiväisillä päätöksillämme pakkauskehityksen suuntaan. En siis tarkoita tällä valintoja vain kuluttajina vaan myös ammattilaisina. Perinteisten lasipullojemme loistavasti toiminut kierrätys on siitä hyvä todiste. Samaten volyymituotteiden pakkausmateriaalien määrien optimointi lyö kättä kustannustehokkuuden ja ympäristön kanssa. Vain mielikuvituksemme on rajana sille, kuinka paljon jo pienet muutokset nykyisiin toimintatapoihin ja materiaaleihin voivatkaan vaikuttaa pitkässä juoksussa. Odotan malttamattomana sitä päivää, kun kaupan hevi-osastolla on arkipäivää pakata hedelmät pussiin, jonka voin kotona suoraan asettaa jonoon odottamaan käyttöä biojäteastiassa. Tämän numeron artikkeleiden perusteella kyseinen päivä lienee jo hyvin lähellä. Toki biohajoavuus on yksi ominaisuus muiden joukossa, eikä se voi olla itsetarkoitus. Pakkauksen perustarkoitus elintarvikkeen suojaajana on sen tärkein tehtävä, mutta joskus vaikea perustella tavalliselle kuluttajalle. Pakkausmateriaalien ja värien elintarvikekelpoisuuteen on viime aikoina kiinnitetty runsaasti huomiota samaten kuin kuluttajapakkausten myyvyyteen ja kaupan esillepanon vaatimuksiin. Herää kysymys, jääkö pakkauskehityksessä teollisuuden ja logistiikan tarpeet jalkoihin? Tätä kirjoitettaessa Elintarviketieteiden Seuran 60-vuotisjuhlat ovat onnellisesti takanapäin. Kiitänkin vielä kerran kaikkia niitä henkilöitä, jotka pyyteettömästi antoivat oman panoksensa juhliemme järjestelyissä. Onnittelen seuramme uusia kunniajäseniä. Jaostoilta saimme useita kannatuslistoja hyvin perusteltuina. Tällä kertaa hallitus myönsi kunnianosoitukset niille pääasiassa vielä aktiivisessa työelämässä oleville henkilöille, joiden panos seuran viimeisten vuosikymmenien toiminnan kannalta katsottuna on ollut erityisen merkittävä. Moni muukin olisi ansainnut kunniajäsenyyden! Mutta nyt juhlat on juhlittu ja katseet on suunnattava arkeen ja tulevaisuuteen. Markus Luhtala puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura Kuva Valtteri Kantanen Pääkirjoitus Kehittyvä Elintarvike

4 Kuva Maarit Kari Kuva Atria Kuva Finfood kananmunatiedotus/ Timo Villanen Kehittyvä Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Elintarvike pakkausmateriaalit jo markkinoilla 6/07 investoi logistiikkaan markkinoille tammikuussa Atrian logistiikkakeskus laajeni Sisältö Pakkasperunaa vaikka joulupöytään Monipuolinen kananmuna Logistiikkakeskuksen laajennus nosti Atrian varastokapasiteetin laatikosta laatikkoon. Logistiikkakeskuksen kautta kulkee keskimäärin tilausriviä ja noin kiloa tuotteita päivässä. Huolella pakastetuissa perunoissa maistuu uusien perunoiden tuoreus. Valikointi, pesu, esikypsytys, pakkaaminen, jäähdytys ja edelleen pakkaaminen ovat tarkkaa työtä, mutta lopputuloksena on vaikkapa joulupöytään sopiva herkku. Kananmuna on erinomainen elintarvike, mutta myös monipuolinen bioaktiivisten yhdisteiden lähde. Lisäksi uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että kananmunan kolesterolilla ei ole haitallista vaikutusta seerumin kolesterolitasoihin n Ajankohtaista ETS on kehittynyt elintarvikealan osaajien yhdyssiteeksi...6 Merja Leino: Tiedeyhteisöt ja teollisuus ovat lähentyneet toisiaan...8 Elinkeinoelämälle uusi energiatehokkuussopimus...9 Painovärien turvallisuudesta tulossa uutta tietoa...9 Maaottelu elintarvikealalla Pohjoismainen kaurayhteistyö käynnistyi Pakkauksista yli 90 % käytetään hyödyksi Puupakkausten kierrätystavoitteet voimaan vuonna n Teema: Pakkaukset & logistiikka Atria integroi logistiikka-automaation ja toiminnanohjauksen Ruoka on yhä enemmän liikkeellä SOK testaa hyllyvalmiita myymäläpakkauksia...20 World Food Prize 2007 professori Nelsonille Sveitsiläinen lihanjalostaja Bell optimoi prosessinsa FRID:n avulla...22 Toimitusketjun olosuhdehallinta käyttöön kasviskaupassa...24 Pakkausalan arvoketju kaipaa ravistelua...25 Matti Remes: Rehellinen ja yksinkertainen pakkaus puhuttaa...26 Jakelureitin vaarojen tuntemuksella parempia pakkauksia...28 Uusia suomalaisia elintarvikkeita Venäjälle...29 ETU-hanke edistää pakkausten käytettävyyttä...30 Biohajoavat pakkausmateriaalit ovat jo markkinoilla...32 Kierrätysmuovipullo tulee markkinoille tammikuussa...34 Muovattava kartonki uudenlaisiin pakkausratkaisuihin...36 Kesänmakua perunasta, vaikka talvipakkasella...38 n Lainsäädäntö Pakkaustarvikkeiden vaatimustenmukaisuus...40 Ajankohtaisasiaa pakkausmateriaaleja koskevasta lainsäädännöstä...42 n Tapahtumia Horeca ja tutkimus uusia rinnakkaisohjelmia Elintarvikepäivässä...43 n Ruoka, juoma & kulttuuri Leipurimaajoukkue taisteli leipureiden MM-kilpailupaikasta Pietarissa...44 n Tiede & Tutkimus Kananmuna monipuolinen bioaktiivisten yhdisteiden lähde...46 Viljojen omat entsyymit apuna keliaakikoille sopivien tuotteiden valmistuksessa...48 Väitöksiä...50 n Palstat Tunnustuksia & voittoja...23 Nimityksiä...52 Tapahtumia Haarukassa...54 Hankintaopas Pääkirjoitus: Pakkauskehitys antaa mahdollisuuksia... 3 Kolumni: Vähemmästä enemmän aaltopahvi edistää kestävää kehitystä... 5 Tuulahduksia: From the good basic packaging to innovative materials Kirja-arvostelu: Miten silakasta tuli salonkikelpoinen?...33 n ETS-sivut Mitä tänään syödään ja miksi?...59 Jäsenesittely: Paula Koivisto...60 Kannattajajäsen: Saarioinen Oy ETS juhli Kalastajatorpalla...62 ETS-palsta...63 Ilmestymispäivät ja teemat Nro Ilmestyy Teema 1/ Ammattikeittiöt ja teollisuus kumppaneina 2/ Ekotehokas liiketoiminta energia ja vesi haasteena 3/ Terveys ja ravitsemus tuotekehityksen ajureina 4/ Laatu, hygienia ja vastuullisuus kilpailuvaltteina 5/ Lähiruoka ja kansainvälistyminen erikoistumisen mahdollisuuksina 6/ Koulutus ja tutkimus työhyvinvoinnin ja kaupallistamisen edistäjänä 4 Kehittyvä Elintarvike 6 07 n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavan numeron juttujen aineistopäivä on Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet.

5 Vähemmästä enemmän aaltopahvi edistää kestävää kehitystä n Kun ensimmäiset aaltopahvilaatikot tulivat käyttöön reilut 100 vuotta sitten, silloisen logistiikkaketjun työntekijät olivat varmaankin mielissään; nostettava kuorma keveni olennaisesti puulaatikkoon verrattuna. Aaltopahvilaatikko täytti silloiset pakkaukselle asetetut tarpeet: toimi kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä suojasi tuotetta. Nyt pakkaukselta vaaditaan paljon enemmän. On täytettävä lain ja standardien vaatimukset sekä helpotettava käsittelyä ketjun eri vaiheissa. Pakkauksen on myös viestittävä kuluttajan valintaan vaikuttavasta ominaisuudesta; brändistä, valmistajasta tai kotimaisuudesta eli toimittava äänettömänä myyjänä. Ympäristöasiat ja toimiva kierrätys ovat tärkeitä. Kestävän kehityksen mukaiset tuotteet säilyttävät resursseja tulevillekin sukupolville. Taloudellisuus on perusedellytys. Kolumni Aaltopahvi on pysynyt kehityksessä mukana Miten aaltopahvi sopii kestävään kehitykseen? Lyhyesti sanottuna, hyvin! Perusraaka-aine, puu, kasvaa aurinkoenergialla ja sieppaa ilman hiilidioksidista hiilen rakennusaineeksi ja täten hillitsee kasvihuoneilmiötä. Tärkkelysliima on myös uusiutuva luonnonvara. Source reduction eli materiaalin vähentäminen jo valmistuksessa on ensimmäinen vaatimus jätehierarkiassa. Aaltokerros tekee pahvista kevyen ja lujan. Aaltorakenne antaa jäykkyyden lisäksi myös iskunvaimennusta ja lämmöneritystä. Käyttökohteen mukaan valitaan pahvin paksuus 0,8 7 mm sekä käytettävät kartongit joko ensikuitua, kiertokuitua tai molempia. Rakenne ja sen muuteltavuus ovat niin nerokkaita, että jos aaltopahvi keksittäisiin vasta nyt, se saattaisi olla Nobel-palkinnon arvoinen. Pakkauksen mitat optimoidaan tuotteen, lavakoon, varastoinnin ja kaupan hyllyjen mukaan. Aaltopahvipakkausten materiaalinkäyttö on vähentynyt vuosien aikana sekä hyvän rakennesuunnittelun että teknologian ansiosta. Pakkausautomatiikan käyttö käsin pakkauksen sijaan sekä aaltopahvi- ja kartonkikoneiden kehittyminen ovat mahdollistaneet aaltopahvipakkausten keventämisen. Kaatopaikkoja pahvi ei kuormita. Suomessa kierrätysaste on lähes 90 % ja kokonaishyötykäyttö 95 %. Vientipakkauksistakaan ei ole huolta, sillä aaltopahvin kierrätys toimii kaikkialla maailmassa. Kuljetuspakkausta kannattaisi hyödyntää enemmän viestialustana logistiikkaketjulle. Muun muassa lavauskuvio ja myymäläpakkauksen avausohje voivat säästää aikaa ja rahaa. Aaltopahvista hyvännäköisiä pakkauksia Yleisimmin käytetty fleksopainatus on kehittynyt huimaa vauhtia. Tänä päivänä aaltopahville saadaan erittäin laadukas painatus ja logistiikkaketjun tarvitsemat toimivat viivakoodit sekä muu informaatio. Pakkauksen ulkoasulla on merkitystä myös käsittelyyn kuljetuksen aikana. Tutkimuksen mukaan (Petri Seppä, diplomityö TKK, 2007) laadukkaan näköistä pakkausta kohdellaan varovaisemmin. Kuljetuspakkausta kannattaisi hyödyntää enemmän viestialustana logistiikkaketjulle, mm. lavauskuvio ja myymäläpakkauksen avausohje voivat säästää aikaa ja rahaa (kuva). Sopii hyvin tulevaisuuden logistiikkaan Kuljetusten minimointi tulee jatkossa yhä tärkeämmäksi, koska tiet ruuhkautuvat, energian hinta nousee ja liikenteen päästöjen haitallisiin terveysvaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota. Aaltopahvin vaatimat kuljetukset ovat vain pieni osa muovilaatikkoon verrattuna. Tyhjinä laatikot ovat litteinä lavalla, pakattuna suora ohut seinämä ei jätä hukkatilaa ja käytön jälkeen pakkaukset puristetaan tiiviiksi paaliksi kierrätykseen. Kehitettävää on yhä hyllyvalmiitten kuljetuspakkausten käytössä. Ranskassa kaupan tutkimus osoitti säästöä hyllytyksessä ja värikoodattujen, tuotetta kuvaavien alustojen lisäävän myyntiä 60 %, privat label -tuotteilla jopa 90 %. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Aaltopahvin käyttökohteet laajenevat vakiintuneen käytön lisäksi myös sekä erittäin lujiin, puuja vanerilaatikoita korvaaviin pakkauksiin että yhä ohuempiin ja kevyempiin koteloihin. Internetkaupan postituspakkauksena on aaltopahvi ylivoimainen suojausominaisuuksiensa ja keveytensä vuoksi. Nettikauppa tullee laajenemaan myös elintarvikkeisiin. RFID hyvin toimiessaan tulee tuomaan uusia etuja mm. jäljitettävyyteen logistiikkaketjun aikana. Anneli Laakso toiminnanjohtaja Suomen Aaltopahviyhdistys ry info@aaltopahvi.fi Kehittyvä Elintarvike

6 60 ETS on kehittynyt elintarvikealan osaajien yhdyssiteeksi Elintarviketieteiden Seura (ETS) juhlii 60-vuotista taivaltaan tänä vuonna. Sen kunniaksi olemme esitelleet vuoden 2007 Kehittyvä Elintarvike -lehden kussakin numerossa yhden vuosikymmenen. Nyt on vuorossa viimeinen vuosikymmen eli vuodet Näinä vuosina ETS:n verkostoituminen muiden alan vaikuttajien kanssa on edistynyt huomattavasti. n Uusi vuosikymmen käynnistyi 50-vuotisjuhlilla 4. lokakuuta Juhlat olivat varsinainen yleisömenestys; Helsingin Kaapelitehtaalla pidetyille juhlille odotettiin noin 200 vierasta, mutta heitä tulikin lähes 300. Juhliin osallistui myös pohjoismaisten sisarseurojen edustajia. Juhlien yhteydessä seura nimitti viisi uutta kunniajäsentä: FM Antti Ahlbäck, FM Tapio Salo, FM Carl-Gustav Spåre, TkT Rakel Kurkela ja MMT Kari Salminen. Lisäksi professori Fritz Niinivaara nimitettiin seuran historian ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Vuoden 1997 aikana sääntöihin tehtiin joitakin muutoksia ja alkuaikojen tiukasta jäsenpolitiikasta siirryttiin vielä liberaalimmiksi: tästä lähtien seuran jäseneksi voidaan hyväksyä myös ammattikorkeakoulujen elintarvikealan opiskelijat ja sieltä valmistuneet alan ammattilaiset. Edelleen jäseneksi liittymisen sääntöjä löysennettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Jäsenehdokas ei tarvitse enää kahta suosittelijaa. Seuran hallituksen hyväksyntä riittää. Seurassa on lähes 1200 jäsentä tällä hetkellä. Seuran kotisivut oli avattu jo 1990-luvun puolivälissä, mutta vuonna 1998 ne siirrettiin helposti muistettavaan osoitteeseen joskin Telehallitus ei ensiyrittämällä myöntänyt ets-lyhennyksen käyttöoikeutta. Seuran näkyvyyttä on parannettu mm. pitämällä tietoiskuja ELKO-messuilla vuosina 2003 ja 2004 ja osallistumalla alan eri tilaisuuksiin. Seurasta on tehty myös kaunis esite pari vuotta sitten. Vuoden 2000 aikana ilmestyi matrikkeli. Aikaisempi jäsenluettelo olikin usean vuoden takaa ja edellisen kerran näin laajana se oli julkaistu 1980-luvun puolivälissä. Matrikkeli päivitettiin vuoden 2006 aikana ja uusi matrikkeli jaettiin jäsenistölle kuluvan vuoden alussa. Kolme uutta jaostoa Vuoden 2000 alkupuolella toimintansa aloitti kaksi uutta jaostoa: elintarvikeanalytiikan jaostoa (EAJ) lähtivät vetämään FT Susanna Eerola ja ETT Velimatti Ollilainen sekä prosessiteknistä jaostoa (PTJ) MMM Mauri Yli- Kyyny yhdessä MMM Ina Tammersalo-Karstenin kanssa. ETS:n alueellista vaikuttavuutta on myös lisätty. Vuonna 2005 käynnistettiin Itä- ja Pohjois-Suomen jaosto (IPSJ), jonka tavoitteena on seuran toiminnan tehostaminen Itä- ja Pohjois- Kuva Valtteri Kantanen A jankohtaista MMM, Ph.D Liisa Lähteenmäki (VTT) oli Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston (ATJ) puheenjohtaja vuosina Vuodesta 2005 lähtien jaostoa on luotsannut insinööri Hans Helminen (Firmenich Flavours)i. Marraskuussa 1983 perustettu ATJ on Elintarviketieteiden Seuran vanhin jaosto. Kuva ETS:n 60-vuotisjuhlasta. 6 Kehittyvä Elintarvike 6 07

7 Elintarvikehygienian jaosto (EHJ) ja Prosessitekninen jaosto (PTJ) järjestivät yhteisen opintomatkan Viroon Matkat vierailukohteiden välillä Tallinnasta, Vöruun ja Rakvereen taittuivat linjaautolla. Edessä EHJ:n sihteeri, TkT Gun Wirtanen (VTT). Kuva Virpi Varjonen Elintarviketeiteiden Seura ja Kehittyvä Elintarvike -lehti ovat olleet esillä monilla elintarvikealan messuilla ja tapahtumissa 2000-luvulla. Kuvassa lehden päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala (oik.) ja toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas Elintarviketeollisuus messuilla. Suomessa. Tämä jaosto on myös erikoistunut ravitsemuskysymyksiin. Jaostoa lähti vetämään FT Anja Lapveteläinen ja ensimmäiseksi sihteeriksi nimitettiin FM Jani Koponen. IPSJ on viritellyt yhteistyötä mm. seminaarien muodossa muiden ravitsemusvaikuttajien kanssa (SRY, RTY, Suomen Lihavuustutkijat). Yhteistyö jaostojen välillä on myös lisääntynyt, mm. prosessitekninen jaosto ja elintarvikehygienian jaosto ovat järjestäneet yhteisiä seminaareja ja ulkomaanmatkoja. Aistinvaraisen tutkimuksen jaoston myötävaikutuksella ilmestyi vuonna 2005 uusin aistinvaraisen arvioinnin oppikirja: Hely Tuorila ja Ulla Appelbye (toim.), Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät (Yliopistopaino Kustannus Helsinki University Press 2005). Lehden tekeminen ammattimaiseksi Syksyllä 1997 silloinen päätoimittaja MMM Päivikki Savola Kuva Virpi Varjonen sai rinnalleen toimittaja Marianne Boström-Kourin työstämään seuran kustantamaa Kehittyvä Elintarvike -lehteä. Meni siis melkein kahdeksan vuotta, ennen kuin toimitus kasvoi kaksihenkiseksi, tosin kumpikin henkilö edelleen osa-aikaisia, pienellä korvauksella, kuten lehden alusta asti oli ollut. Vuoden 1998 alusta lehti sai lisää laajuutta ja rupesi ilmestymään kuusi kertaa vuodessa. Vuosina silloisessa hallituksessa käytiin monia keskusteluja ja oli suorastaan pientä kädenvääntöä lehden tulevaisuudesta. Kaikki hallituksen jäsenet eivät oikein jaksaneet uskoa lehden tarpeellisuuteen. Siksi olisi haluttu jatkaa osa-aikaisilla toimittajilla ja alamittaisella palkkauksella. Onneksi järki voitti ja ymmärrettiin, että toimituksen ammattitaitoon kannattaa panostaa, jolloin myös ilmoitusmyynti paranee. Tuli lopultakin usko siihen, että lehti voi olla alansa vaikuttaja. Tosin siihen asti lehti olikin tuottanut voittoa parina viime vuotena, jopa niin, että pohdittiin, mihin rahoja käytetään! Keskusteltiin mm. lomamajan ostosta Pohjois-Suomesta. Mitään ei ostettu, vaan rahat sijoitettiin rahastoihin, jossa ne ovat vielä tänäkin päivänä. Tämän keskustelun ansiosta vuosi 2000 toi monia uusia asioita. Vuoden 2000 maaliskuussa Mariannen Boström-Kourin tehtävä siirtyi toimittaja Pirjo Huhtakankaalle ja samalla tehtävästä tuli kokopäiväinen, suhteellisen kohtuullisella palkalla. Vuonna 2005 Huhtakankaan nimike muutettiin toimituspäälliköksi. Vuonna 2000 lehti sai myös ensimmäistä kertaa historiansa aikana asianmukaiset toimistotilat, kun työtila vuokrattiin Elintarviketeollisuusliiton tiloista. Sitä ennen lehteä oli tehty kunkin toimittajan kotona, mm. vaatehuoneessa. Vuoden 2001 alussa osa-aikaisena päätoimittajana aloitti TkT Raija Ahvenainen, nykyään Raija Ahvenainen-Rantala. Työaika oli ensi alkuun 2 3 tuntia Kehittyvä Elintarvike

8 A jankohtaista viikossa, mutta vuoden 2003 alusta lähtien 10 tuntia viikossa, mikä on osoittautunut varsinkin parina viime vuotena auttamattomasti liian pieneksi. Vuosituhannen taitteessa, kun lehti oli siirtynyt toiselle vuosikymmenelleen, lehden tekemisen luonne muuttuikin ammattimaiseksi toiminnaksi. Resurssien kasvun on tehnyt mahdolliseksi ammattitaitoinen ilmoitusmyynti, taittaja ja kirjapaino, niin kuin myös osaava neuvottelukunta, toimituskunnat, ETS:n hallitus ja jaostot ja kirjoittajat ja erilaiset yhteistyötahot. Niin lehden sisältöä kuin ulkoasuakin on kehitetty entistä modernimmaksi ja keskustelevammaksi lukijapalautteen ja vuoden 2005 lukijatutkimuksen myötä. Työ jatkuu, lehti tahtoo kehittyä siinä kuin elintarvikekin kehittyy. Lehti lisää yhteistyötä ja näkyvyyttä Toimitusresurssien lisääminen on poikinut monenlaista yhteistyötä muiden alan vaikuttajien kanssa, mm. Suomen Messujen, Ruoka-Suomi -teemaryhmän ja Elintarvikealan Osaamiskeskus ELOn kanssa. Vuosina 2003 ja 2004 lehdessä julkaistiin Suomen Messujen järjestämien ELKO -messujen virallinen messuluettelo, jolloin lehden sivumäärä oli yli sata. Lehti on osallistunut useana vuotena alan messuille, Ravitsemuspäiville ja Eläinlääkäripäiville pitäen esillä koko seuraa. Erityisesti on panostettu myös mikro- ja pienyritysten saavuttamiseen Ruoka-Suomi -teemaryhmän avustuksella. Raija Ahvenainen-Rantala Lähteet ja lisätietoja: Kehittyvä Elintarvike 5/1997, s. 6 9 Kehittyvä Elintarvike, 5/2004, s Kehittyvä Elintarvike, 2/2007, s. 3, Jäsenmatrikkeli 2001, s Kehittyvä Elintarvike 6 07 Tiedeyhteisöt ja teollisuus ovat lähentyneet toisiaan n FT Merja Leinon puheenjohtajavuodet ETS:ssä ajoittuivat 1990-luvun lopulle, kun seura aloitteli kuudettakymmenettä toimintavuottaan. Hän tuli mukaan seuran toimintaan professori Rainer Huopalahden (Turun yliopisto) suosittelemana. Halusin olla mukana vaikuttamassa seuran toimintaan nimenomaan teollisuuden näkökulmasta. Olen ollut vuodesta 1996 Atrialla töissä. Noina vuosina toimin Atrian tuotekehitysjohtajana. Vastuullani oli tuotekehityksen lisäksi tuoteturvallisuus ja edelleen myöhemmin laboratoriot luvun alussa siirryin johtajaksi tulosalueena kuluttajapakattu liha ja siipikarja. Pari vuotta sitten sain vastuulleni Atria Yhtymä Oyj:n laadunkehityksen ja tuoteturvallisuuden sekä Atria Suomi Oy:n aterialiiketoiminnan vetämisen ja nyt uusimpina edellisten lisäksi siipikarjaliiketoimintayksikön sekä valmisruoan konsernitasoisen kehittämisen, Merja Leino kertoo. Vuodet ETS:n hallituksessa ja seuran puheenjohtajana luvun lopulla antoivat hänelle kuvan alalla tapahtuvasta kehityksestä erityisesti tutkimuksen osalta. Elintarviketieteet olivat vahvasti edustettuina, niin kuin varmasti nykyäänkin. ETS on aktiivinen seura, jota oli puheenjohtajan ominaisuudessa sen vuoksi erityisen mukava vetää. Sillä oli myös oma merkityksensä koko alan edistäjänä ja Kehittyvä Elintarvike -lehden kautta myös uuden tiedon levittäjänä, Merja Leino kertoo. Myllerrysten vuodet jatkuvat Viimeisen kymmenen vuoden aikana elintarviketeollisuus on ollut ja on edelleen suurten myllerrysten tantereena. EU:hun liittyminen toi omat rakennekehitystarpeensa ja uuden kilpailutilanteen. Eri toimialat kohtasivat muuttuneen tilanteen erilaisista lähtökohdista käsin. Merja Leinon mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut kansainvälistyminen on ollut valtava muutos aiemmin hyvin kotimarkkinalähtöiselle elintarviketeollisuudelle, mutta myös tiedemaailmassa on tapahtunut suuria muutoksia. Tiedeyhteisöt ja teollisuus ovat lähentyneet toisiaan ja löytäneet yhteisiä tavoitteita kehityksen eteenpäin viemisessä. ETS:llä on oma roolinsa erityisesti tiedon välityksessä (lehti), mutta toki myös tarjoamalla yhteisen foorumin elinkeinoelämän ja tiedemaailman väliin, Merja Leino arvioi. Hänen aktiivivuosinaan seura oli innokas, mutta kärsi resurssipulasta: ajatuksia ja ideoita oli enemmän kuin kyettiin edes toteuttamaan. Seura yhdistää elintarvikealan toimijat Merja Leino sanoo olevansa onnekas siinä mielessä, että hänellä on ollut mahdollisuus olla mukana alan dynaamisessa kehittämisessä koko työuransa ajan. kuva Atria Elintarviketieteiden Seuralla on oma roolinsa erityisesti tiedon välityksessä, mutta seura tarjoaa myös yhteisen foorumin elinkeinoelämän ja tiedemaailman välissä, johtaja, FT Merja Leino arvioi 60-vuotiaan seuran merkitystä. Maailma on muuttunut paljon näinä vuosina, ja olen saanut uusia entistä haasteellisimpia tehtäviä. Elintarviketieteiden Seuralla hän uskoo yhä olevan kaikki mahdollisuudet kehittää toimintaansa siihen suuntaan, että teollisuus ja tiedemaailma kohtaavat toisensa nykyistäkin paremmin. Elintarviketeollisuus sinällään on erittäin merkittävä toimiala, jonka tärkeyttä tulee korostaa kaikin keinoin. Uskon ja toivon, että ETS löytää tässä merkittävän roolin. Elintarvikealan muutosvauhti ei ainakaan hidastu tulevina vuosina. Suomalainen elintarviketeollisuus ja koko elintarvikeketju joutuvat kamppailemaan kilpailukykynsä eteen entistä enemmän. Globalisoituminen lisääntyy, ja siinä muutosvauhdissa tulee pysyä mukana, Merja Leino tähdentää. Pirjo Huhtakangas

9 Elinkeinoelämälle uusi energiatehokkuussopimus Elinkeinoelämä ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat valmistelleet uuden energiatehokkuussopimusjärjestelmän vuosille Se parantaa yritysten energiatehokkuutta. n Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksilla tavoitellaan noin 80 prosentin kattavuutta teollisuuden ja yksityisten palveluiden energiankäytöstä. Järjestelmä on jatkoa tämän vuoden lopussa päättyvälle teollisuuden energiansäästösopimukselle. Uusi energiatehokkuussopimusjärjestelmä on keskeinen osa toukokuussa 2006 voimaan tulleen energiapalveludirektiivin kansallista toimeenpanoa. Direktiivi koskee kaikkea energian loppukäyttöä pois lukien päästökauppasektori sekä meri- ja lentoliikenne. Direktiivi asettaa jäsenmaille ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen, joka on saavutettava vuoteen 2016 mennessä. Säästötavoite tarkoittaa Suomen osalta noin 18 TWh:n energiansäästöä sopimuskautena Jos vapaaehtoisen sopimusjärjestelmän avulla päästään energiapalveludirektiivin säästötavoitteeseen, Suomessa ei tarvitse turvautua lainsäädännön kautta asetettaviin vaatimuksiin. Energiatehokkuussopimusjärjestelmä koostuu kauppa- ja teollisuusministeriön, toimialaliittojen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) välisestä puitesopimuksesta sekä toimiala- ja sektorikohtaisista toimenpideohjelmista, joilla sopimus pannaan täytäntöön. Toimialakohtaiset toimenpideohjelmat Elintarviketeollisuuden keskisuuret energiankäyttäjät voivat liittyä Elintarviketeollisuusliiton hallinnoimaan elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan. Elintarviketeollisuuden energiavaltaiset toimipaikat (energiankulutus > 100 GWh/a) kuuluvat pääsääntöisesti EK:n hallinnoiman energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman piiriin. Liittymällä energiatehokkuussopimusjärjestelmään yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sekä vuosittaiseen raportointiin tehdyistä säästötoimenpiteistä ja saavutetuista energiasäästöistä. Yritys saa hyvän työkalun ja raamit parantaa jatkuvasti ja järjestelmällisesti energiatehokkuuttaan, mikä tuo kustannussäästöjä samalla, kun kansallisella tasolla täytetään kansainvälisten sopimusten sitoumukset. Sopimukseen liittyvä yritys täyttää ympäristöluvan energiatehokkuusvaatimukset sekä saa mahdollisuuden KTM:n myöntämään tukeen energiakatselmuksen teettämiselle ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin myönnettävään investointitukeen. Näin yritys osoittaa osallistuvansa talkoisiin ilmastomuutosta vastaan. Puitesopimus allekirjoitettiin joulukuun alussa Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmassa Elintarviketeollisuusliitto asettaa tavoitteen saada 60 % toimialan energiankäytöstä sitoutumaan sopimusjärjestelmän toteuttamiseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Toimialan ohjeelliseksi energiankäytön tehostamistavoitteeksi asetetaan yhdeksän prosenttia toimialan energiankäytöstä. Yhdeksän prosentin tavoite lasketaan energiamääränä (GWh) vuoden 2005 toteutuneesta energiankulutuksesta, eikä se näin ollen rajoita käytetyn energian kokonaismäärän kasvua esimerkiksi tuotannon kasvaessa. Toimenpideohjelmaan mukaan lähtevä yritys asettaa vähintään yhdeksän prosentin energiankäytön tehostamistavoitteen. Energiatehokkuussopimusjärjestelmän puitesopimus kauppaja teollisuusministeriön, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja toimialaliittojen välillä allekirjoitettiin Lisätietoja: Maija Petola johtaja Elintarviketeollisuusliitto maija.peltola@etl.fi Hille Hyytiä yksikönpäällikkö Motiva Oy hille.hyytia@motiva.fi Painovärien turvallisuudesta tulossa uutta tietoa n Vuoden 2008 elokuun alussa astuu voimaan ns. Good Manufacturing Practises (GMP) -asetus, joka koskee hyviä tuotantotapoja elintarvikepakkausmateriaalien ja -pakkausten valmistuksessa. Tämän tiimoilta Pakkausteknologia PTR ry:ssä on alkanut puolitoistavuotinen projekti Painovärien turvallisuus elintarvikepakkauksissa. Projektin tavoitteena on saada käsitys painatuksen turvallisuudesta elintarvikepakkausten pinnoilla kaikissa arvoketjun osissa. Projektissa selvitetään set-off-ilmiön merkitystä painovärikomponenttien migraatioon ja arvioidaan siirtyneiden painovärikomponenttien toksisuus. Set-off-ilmiössä painetusta pinnasta siirtyy aineita painamattomaan, elintarvikekosketukseen joutuvaan pakkauksen/ materiaalin sisäpintaan säilytettäessä painettuja tuotteita pinoissa tai rullissa. Tulosten pohjalta arvioidaan migraation merkitystä tuoteturvallisuudelle ja olemassa olevien laadunvarmistusjärjestelmien riittävyyttä yrityksissä sekä laaditaan ohjeistusta tuoteturvallisuuden hallitsemiseksi. Pitkällä tähtäimellä elintarvikkeiden laatu pystytään varmistamaan ottamalla huomioon koko valmistusketju asiakkaalle asti ja toisaalta varmistetaan ja ylläpidetään laadukkaan suomalaisen elintarvikkeen mainetta. Pääosa projektin tutkimusosuudesta toteutetaan Keskuslaboratoriossa (KCL), jossa on vahvaa osaamista elintarvikkeiden migraatiosta ja painoväreistä. Migraationäytteiden mahdollista toksisuutta tutkitaan puolestaan Kuopion yliopiston Biotieteiden laitoksella. Projektissa on mukana kahdeksan yritystä käsittäen koko pakkausten arvoketjun värivalmistajista pakkausten valmistajiin ja pakkaajiin. Projektin rahoittajina ovat yritysten lisäksi Tekes ja Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö. Lisätietoja: toimitusjohtaja Margareetta Ollila Pakkausteknologia PTR ry puh. (09) Kehittyvä Elintarvike

10 Maaottelu elintarvikealalla Kuva Milla Turunen Helsingin yliopisto on kutsuttu mukaan toista kertaa järjestettävään Culinar Cup -tuotekehityskilpailuun. Elintarvikealan opiskelijoiden tehtävänä on suunnitella ateriakonsepti kansainvälisille markkinoille vuodelle Perinteisen Suomi-Ruotsi -maaottelun lisäksi kovan vastuksen tarjoavat Hollannin, Kiinan, Ukrainan ja Puolan joukkueet. Suomen joukkue odottaa tiukkaa kilpailua paremmuudesta Culinar Cup tuotekehityskilpailussa tammikuussa Ruotsissa. Joukkueeseen kuuluvat Johanna Korhonen (vas.), Jussi Huttunen, Sari Tulkki, Anne Santavuori ja Kari Solala. n Ruotsalainen Lyckeby Culinar AB järjestää yhteistyössä Krinova Science Parkin kanssa Culinar Cup tuotekehityskilpailun, joka huipentuu tammikuun lopussa pidettävään finaaliin. Kilpailuun osallistuu kuusi mukaan kutsuttua yliopistoa, joista jokaista edustaa kuusihenkinen joukkue. Joukkueiden tehtävänä on suunnitella ateriakonsepti vuodelle Kilpailu pidetään Kristianstadissa Ruotsissa, kuten ensimmäisen kerran vuonna Helsingin yliopiston opiskelijajoukkueeseen kuuluvat Jussi Huhtanen (elintarvike-ekonomia), Anne Santavuori (elintarvikekemia), Johanna Korhonen (elintarvikekemia), Kari Solala (elintarviketeknologia) ja Sari Tulkki (elintarvike-ekonomia). Joukkueen vetäjänä toimii yliopistonlehtori Harry Helén. Muut kilpailuun osallistuvat yliopistot tulevat Hollannista, Kiinasta, Ruotsista, Ukrainasta ja Puolasta. Pohjoismainen kaurayhteistyö käynnistyi A jankohtaista Suomi, Ruotsi ja Norja ovat perustaneet pohjoismaisen kaurayhdistyksen edistämään kauran käyttöä. Tämä yhteisö kokoontuu vuosittain jossain jäsenmaassa käsittelemään ajankohtaisia kysymyksiä. Ensimmäinen pohjoismainen kauraseminaari, Nordic Oat Forum, järjestettiin Espoossa lokakuussa. n Nordic Oat Forum seminaarissa oli koolla saman pöydän äärellä edustajia kasvinjalostus-, kasvinviljely- ja ravitsemustutkimuksesta sekä kaura-alan ja viljakaupan yritysten edustajia. Kaikkiaan osallistujia oli yli Kehittyvä Elintarvike 6 07 Suomen Kaurayhdistys ry perustettiin vuonna 2004 tavoitteenaan kauratoimialan yleisten toimintaedellytysten ja kannattavuuden parantaminen. Yhdistys kokoaa alan toimijat yhteen ja edistää jäsenten välistä tiedonkulkua ja yhteistoimintaa. Se luo tunnettuutta kauralle ja sen erinomaisille ravitsemusominaisuuksille. Kauran elintarvikekäyttö on yleistä siellä, missä sitä tuotetaankin. Sen sijaan maissa, joissa kauraa ei viljellä, sen tunnettuus on varsin heikko. Kauran ravitsemuksellinen arvo on kuitenkin erinomainen. Elintarviketeollisuuden kiinnostus kauraa kohtaan onkin kasvanut viime vuosina juuri kauran myönteisten terveysvaikutusten vuoksi. Kauralla monia terveysvaikutuksia Kauran terveellisyys liittyy lähinnä sen sisältämään β-glukaaniin. Suurin osa kauran β-glukaanista on ns. liukoista ravintokuitua, jolla on kliinisissä tutkimuksissa todettu olevan kolesterolia alentava vaikutus. Lisäksi β-glukaanin on todettu hidastavan aterian jälkeistä veren sokerin nousua tasapainottaen siten veren sokeri- ja insuliiniarvoja. Nämä tekijät ilmeisesti suojaavat sepelvaltimotaudilta, ehkäisevät diabeteksen syntymistä ja auttavat painonhallinnassa. Lisäksi kauran on todettu edistävän positiivisten suolistobakteerien kasvua eli se on suolistoystävällistä. Kauran erinomaisuus ei rajoitu kuituun, sillä kauran valkuaisen muita viljoja parempi aminohappokoostumus on eduksi sekä ihmis- että eläinravitsemukselle. Kaura sisältää muita viljoja enemmän lysiiniä ja rikkipitoisia aminohappoja. On kuitenkin välttämätöntä, että lukuisat hyvät tutkimustulokset pystytään tuotteistamaan nopeasti. Kauratuotteita kauramaiden ulkopuolelle Potentiaalia nykyistä suuremmalle kauratuotteiden kulutukselle on erityisesti perinteisten kauramaiden ulkopuolella. Suomessa kauratuotteita kulutetaan keskimäärin 4 kg/henkilö/ vuosi, kun vastaava luku on EUmaissa vain noin 1 kg/henkilö/ vuosi. Avainasiaksi nousee yritysten kyky nopeasti tuotteistaa tie-

11 Ateriakonsepti kansainvälisille markkinoille Joukkueiden tehtävänä on suunnitella ateriakonsepti, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi globalisaatio, väestön ikääntyminen, liikalihavuus ja pakkausjätteen määrän vähentäminen sekä ekologisen ajattelun lisääntyminen. Kansainvälinen tuomaristo käyttää arvostelukriteereinään muun muassa aterian kulinaarisia ominaisuuksia, soveltuvuutta teolliseen valmistukseen, raaka -aineiden ja energian säästämistä, pakkaussuunnittelua sekä terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Helsingin yliopiston joukkue aloitti oman työnsä suunnittelun huhtikuun alussa, ja siitä lähtien joukkue on suunnitelmallisesti kehittänyt omaa konseptiaan. Tammikuun lopulla pidettävässä tilaisuudessa joukkue esittelee kymmenen kuukauden työn tuloksen sekä tuomaristolle että kansainvälisille kutsuvieraille. Vahvuutena monipuolinen osaaminen Joukkue pitää vahvuutenaan monipuolista osaamista usealta eri alueelta. Jäsenillä on erilaisten aineyhdistelmien lisäksi myös laaja-alaista työkokemusta ja jopa aiempia tutkintoja. Kilpailussa on tilaisuus soveltaa opintojen tuomaa osaamista käytännön ongelmaan. Samalla opiskelijat saavat ainutlaatuista kokemusta tuotekehityksestä: ideoinnista ja materiaalien valinnasta aina mainoskampanjan suunnitteluun asti. Suomen joukkue odottaa tiukkaa kilpailua paremmuudesta. Opiskelijoita kiinnostaa myös nähdä, millaisia ideoita muilla joukkueilla on ja millaisia näkemyksiä esimerkiksi kiinalaisilla on tulevaisuuden ateriankonseptista. Tietysti odotamme myös finaalin jälkeen lukuisten työtarjousten tukkivan sähköpostimme. Maaottelun hengessä ainakin Ruotsin joukkue on voitettava!, toteaa joukkue yhteen ääneen pilke silmäkulmassaan. Teksti: Anne Santavuori, Kari Solala, Jussi Huhtanen ja Sari Tulkki Kuva Leipätiedotus deyhteisön tuottamat tulokset kuluttajien hyväksymällä tavalla. Jotta näin tapahtuisi, pitää teollisuuden ja tiedeyhteisön vuoropuhelun olla tiivistä ja jatkuvaa. Lisäksi pitää olla selvillä kuluttajakentässä tapahtuvista muutoksista. Ruoanlaiton ja ruokailun vaivattomuus ovat pysyviä muutostrendejä. Merkittäviä muutostekijöitä ovat myös väestön ikääntyminen ja kotitalouksien koko ja rakenne. Yhden hengen talouksia on tällä hetkellä lähes 40 % kaikista talouksista ja niissä asuu vajaat 20 % väestöstä. Elintarviketieto Oy:n tutkimuksen mukaan terveysnäkökohdat ovat tärkeitä yli 40 %:lle kuluttajista. Lisätietoja: Ilmo Aronen tutkimus- ja kehitysjohtaja Raisio Oyj, Rehu ja Mallas -yksikkö Suomen Kaurayhdistys ry hallituksen puheenjohtaja p Kehittyvä Elintarvike

12 Pakkauksista yli 90 % käytetään hyödyksi Suomessa yli 90 % pakkauksista käytetään uudelleen tai hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineena tai energiana. Oikein pakattu tuote voi myös vähentää tuotteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. n Yritykset huolehtivat pakkauksiin kohdistuvista hyötykäyttövelvoitteistaan erinomaisesti. Suomessa käytetään vuosittain yli 2 miljoonaa tonnia pakkauksia ja niistä vain 9 % päätyy kaatopaikalle. Pakkauksista tulee hyvin vähän jätettä, koska Suomen markkinoilla liikkuu paljon uudelleenkäytettäviä pakkauksia, jotka korvaavat jokaisella käyttökerralla uuden pakkauksen. Lisäksi pakkausten hyötykäyttöön on olemassa tehokas ja toimiva järjestelmä, kertoo Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula. Elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden tuotantoon verrattuna pakkausten ympäristövaikutukset ovat pieniä. Oikein pakattu tuote voi vähentää tuotteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Jos pakkausmateriaalia on käytetty liian vähän ja esimerkiksi elintar- Pakkauksiin painettu PYR-merkki viestii, että yritys kantaa vastuunsa pakkauksistaan ja ympäristöstään. Puupakkausten kierrätystavoitteet voimaan vuonna 2008 A jankohtaista n EU-parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/12/EY ja Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä (962/ 1997 seuraavin muutoksin: 1025/ 2004, 987/2004 ja pakkausasetus 817/2005) ohjaavat selkeästi kulutusta ja materiaalin käyttöä ympäristöä säästävään suuntaan. Tämä koskee myös kaikkia pakkauksia, puupakkaukset mukaan lukien. Huomionarvoinen tosiasia on, että vuoden 2008 alusta tulee ensi kerran myös puupakkausjätteelle yksiselitteinen kierrättämistavoite 15 % markkinoille luovutetuista puupakkauksista on kierrätettävä. Asetuksissa ja päätöksissä määritellään mm. seuraavia käsitteitä: tuottaja/tuottajavastuullinen, puupakkaus, hyödyntäminen ja kierrättäminen. 12 Kehittyvä Elintarvike 6 07 Kuka on tuottaja/ tuottajavastuullinen? Tuottaja ja tuottajavastuullinen on pakkaaja ja pakatun tuotteen maahantuoja, jolla on yli miljoonan euron liikevaihto. Tuottaja on velvollinen edistämään tuotteen uudelleenkäyttöä ja järjestämään poistettavan tuotteen hyötykäytön ja jätteen materiaalikierrättämisen. Mikä on puupakkaus, mitä kierrättäminen? Puupakkauksia ovat mm. kuormalavat, laatikot, kelat, alustat ja tavarantoimituksissa käytettävät kehikot ja tukirakenteet. Kierrättäminen on materiaalin käyttämistä uusiin tuotteisiin, esim. raaka-aineena levyteollisuudessa tai kompostointi. Puupakkausjätteen käyttäminen energiatuotantoon ei ole kierrättämistä, vaan hyötykäyttöä ja hyödyntämistä. Pakkaus, joka palautuu ja käytetään uudelleen samaan tarkoitukseen, on tuotteen uudelleen käyttöä. Kierrättämisen ja hyödyntämisen organisointi Vuonna 2005 keskeisten tuottajavastuullisten järjestöt Elintarviketeollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen Kaupan Liitto, Päivittäistavarakauppa ry ja Yleinen Teollisuusliitto ry - perustivat tuottajayhteisön Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n hoitamaan hyödyntämisen ja kierrättämisen käytännön asioiden järjestämistä siten, että asetetut tavoitteet toteutuvat. Toiminnan oleellisia kumppaneita ovat puupakkausjätteen vastaanottopisteverkoston noin 60 yritystä. Käyttökelpoiset lavat ja pakkaukset on todellakin syytä palauttaa uudelleen käyttöön. Tässä tehtävässä palvelevat FI 2002 Puupakkausjärjestelmän puupakkauskeskukset. Palveluverkostojen yritysten yhteystiedot löytyvät Internetistä. Tuottajavastuulliset maksavat PPK:n vuosittain vahvistamat pakkausten volyymiin perustuvat hyötykäyttömaksut, joilla on mahdollista tukea vastaanottopisteverkoston operatiivista toimintaa puupakkausjätteiden keräilyssä ja kierrätykseen saattamisessa. Lisätietoja: Lars Rask, toimitusjohtaja, Puupakkausten Kierrätys PPK Oy, puh , lars.rask@puupakkauskierratys.fi

13 vikepakkaus menee rikki, tuote voi pilaantua ja se joudutaan valmistamaan uudelleen. Tällöin sen ympäristörasitukset ovat moninkertaiset hyvin pakattuun tuotteeseen verrattuna, Leppänen-Turkula sanoo. PYR Oy välittäjänä Suomen lainsäädännön asettama pakkausten hyötykäyttövelvoite koskee kaikkia kotimaisia pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia, joiden liikevaihto on 1 M tai enemmän. Kun yritys tekee sopimuksen PYR Oy:n kanssa, se siirtää markkinoille toimittamiinsa pakkauksiin liittyvät hyötykäyttövelvoitteet tuottajayhteisöille. Tuottajayhteisöt huolehtivat pakkausjätteen hyötykäyttötavoitteiden saavuttamisesta ja organisoivat pakkausten hyötykäytön. Pakkauksiin painettu PYRmerkki viestii, että yritys kantaa vastuunsa pakkauksistaan ja ympäristöstään. Merkkiä voivat hyödyntää kaikki PYRiin rekisteröityneet yritykset. Pakkauksen tehtävä on suojata tuotetta monivaiheisessa kuljetus- ja varastointiketjussa, jotta tuote saapuisi käyttäjälleen alkuperäisessä kunnossa. Mitä globaalimmaksi maailmamme muuttuu, sitä tärkeämmäksi tulee pakkauksen rooli ja pakkaamisen vihreä ohje: niin vähän kuin mahdollista niin paljon kuin tarpeellista, Leppänen- Turkula painottaa. Pakkausten hyötykäyttöjärjestelmä jo 10 vuotta Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy on viettänyt kuluneena vuonna 10-vuotisjuhliaan. Eläkkeellä oleva Suomen Pakkausyhdistyksen johtaja Jorma Hämäläisen toteaa, että PYR Oy:n syntyminen 10 vuotta sitten oli pienoinen ihme. Tosin takana oli useitten vuosien kädenvääntö, ja moni ihminen sai laittaa itsensä todella peliin. Mutta jo toisena toimintavuotena PYR Oy sai iloita silloisen toimitusjohtajan Christer Lindroosin mukaan siitä, että EU:ssa jouduttiin toteamaan Suomen olevan edellä kaikkia muita Euroopan maita pakkausten hyötykäyttötilastojen toimittamisessa. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy on todella vakiinnuttanut asemansa Suomessa. Se on voittoa tavoittelematon yritys, joka toimii pakkausalan tuottajayhteisöjen yhteisenä toimielimenä. Se avustaa jäsenyrityksiään ja viranomaisia siten, että hyötykäyttövelvoitteet kyetään täyttämään mahdollisimman edullisesti ja vaivattomasti. Nykyään PYR Oy:ta luotsaa DI Annukka Leppänen-Turkula yhdessä noin 10-henkisen henkilökunnan kanssa. Suurin osa henkilöstöstä on ollut PYR Oy:n palveluksessa alusta lähtien. PYR Oy kustantaa PYR Tiedottaa -lehteä ja se on julkaissut myös Askel pakkausten maailmaan -esitteen. Lisätietoja: Annukka Leppänen-Turkula toimitusjohtaja Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Maistuvaa Joulunaikaa & Onnea ja menestystä uudelle vuodelle! Niemenkatu 18, PL22,15141 LAHTI Puh. (03) Fax (03) Vuoden suurin ja odotetuin elintarvikealan asiantuntijoiden koulutustapahtuma Yhteensä lähes 50 alustusta Tapahtuman teemoina mm. Ravintosisällön hyödyntäminen markkinoinnissa Toimitusketjun hallinta yrityksen menestystekijänä Miten tehdä vaikuttavaa elintarvikeviestintää? HoReCa alan kehityksen ja yhteistyön kulmakivet Millä eväillä tulevaisuuden kansainvälisille markkinoille? Elintarviketurvallisuuden uudet uhat, miten nekin otetaan omavalvontaan? Uutena tutkimukseen painottuva T&K symposio Good taste as Target in Food Science and in Product Development Alustajina alan kansainväliset huiput. Ja lopuksi esillä Suomen hallituksen ohjelmassa oleva Suomalaisen ruoan edistämisohjelma ja Vuoden 2008 Tähtituotteet kilpailun finaalijuhla. Merkitse päivä heti kalenteriisi. Ohjelman sisältöön voit tutustua ja myös ilmoittautua jo nyt kätevästi netissä kohdassa Tapahtumat. Vuoden 2007 aikana ilmoittautuneet ovat tilaisuuden VIP-henkilöitä ja saavat aikaisen ilmoittautujan lahjan. Kehittyvä Elintarvike

14 From the good basic packaging to innovative materials Kuva Jaroslava Hobstavan kuva-arkisto uulahduksia n Czech packaging industry have had to cope with many changes in last fifteen years. On one hand, new political and economic situation has dictated some of them; on the other hand some of changes have been just reaction to package functions development. Specifically food packaging has come with new requirements. At present, the package of food products constitutes protection, better storability and, last but not least, its eye-appeal. The consumers of today wish to be better informed about goods contained in the package. Thus the package becomes a carrier of information to an increasing extent.this results in the package being given more functions. That is why the packaging industry has to work on new concept that would be able to integrate all these requirements into one functional unit. This is, among other means, enabled by active and intelligent packaging. The aim of the packaging is to extend durability and to enhance the quality of food. The commercial background must not be forgotten. Protective packaging during socialistic time This is a great change in the Czech Republic in comparison with the socialistic past. Also that time, food packaging was paid proper attention. Food packaging was protective enough, relatively innovative and health-harmless (this at least was declared and nobody took this statement into any doubt). Health harmlessness and food safety have been followed in the Czech Republic for a long time but these aspects gained popularity as well as environmental impacts only later - in the end of 90. Marketing and selling function was useless for food products during the communist times. Majority of the food products was so called narrow-profiled, which meant, in fact hard-to-access for the wide public. Advertising of food products did not exist. From time to time, there was very poor, rather funny advertising in the television for basic agricultural products, such as eggs, cabbage or apples, specifically in the years of successful crop of these products when co-operatives needed to get rid of them. Other food products did not need any advertising either people waited for them in endless queues (with an uncertian result) or the consumers bought them automatically bread, milk, potatoes. There was usually one producer for one type of products. If there were two or even three producers, one usually did not recognize the difference quality, taste and packaging were identical. Marketing packaging nowadays Nowadays Czech consumers and shoppers cannot imagine the purchase without hypermarkets, supermarkets and discounts. Just in these formates hypermarkets and supermarkets 60 per cent of total retail turnover is being reached now. People get quickly accustomed to efficient product location, they know where to find this or that product. Packaging helps them to recognize the brand wanted, packaging labels deli- T 14 Kehittyvä Elintarvike 6 07

15 ver them sufficient information on product content, calory value and quantity of undesirable E code substances, the information interesting for present consumers, specifically the female ones. Development of retail went hand in hand with development of packaging industry. Packaging industry business is florishing and very demanding. Domestic packaging industry is diversified Czech packaging industry has very long and successful tradition. During 90 most of the companies in the field have been privatized, found their strategic partners and also their specialization, which is very important in the present competitive business environment. There are around 400 companies in the territory of the Czech Republic that develop their activities in the sphere of packages and packaging materials, and further 100 companies that offer machines, production lines and equipment for packaging, filling, marking, closing, inserting, palletizing, and other operations related to packaging. The annual turnover of the packaging industry in the Czech Republic has exceeded CZK 35 billion (1.25 billion EUR); the year-on-year increase in the last five years fluctuates around 10 per cent, which is the twice as high as the GDP growth rate. Recycling is increasing As regards consumer goods, paper and cardboard take leading position from the volume point of view. Glass with its second position has been traditionally used Czech beer consumers insist on beer in glass bottles or from drums. Fruit and vegetable conservation, baby food and coffee have preferred glass packaging recently, too. Plasts present packaging material with the biggest growth dynamics. Plasts consumption has been growing 50 % faster than average consumption of other packaging materials. The experts expect that in 2010, plastic packaging will gain the leading position in the Czech Republic. Expansion of plastic packaging has awoken up a question of plast liquidation. In the food sector, a growing consumer interest in paper packaging can be indentified as a result of environmental aspect that is obvious first of all among young generation. Impact of plastic packages on the environment, their disposal and recycling are topical questions both for Czech professional society and wide public. In order to enable packaging waste recycling, Czechs have been learning to sort the waste. Cooperation with advanced companies is interesting Czech packaging industry intends to concentrate on biadegradeble packaging. First applications have already appeared and necessary financial means have to be invested to develop this innovative environmentallyfiendly materials. Other focus of Czech packaging industry is intelligent packaging that have many faces and purpose of which is to grant bigger comfort to the consumers, to improve quality and safety of the products, especially food. Foreign expertise has always been appreciated in the Czech Republic. All advanced Finnish companies experienced in this field are highly welcome! Jaroslava Hobstova Senior consult Finpro Tsekki jaroslava.hobstova@finpro.fi Kevään 2008 koulutustarjontaa Mikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa Elintarvikelaitteistojen suunnittelu, valmistus ja ylläpito Elintarvikkeiden koostumusanalyysit Kylmäketjun optimointi LISÄTIE TOJA koulutuspäällikkö Maija-Liisa Kuusela puh. (09) , maija-liisa.kuusela@ael.fi Lisätietoa kotisivuiltamme AEL, KAARNATIE 4, HELSINKI, PUH (09) 53071, FAX (09) ILMOITTAUTUMINEN ASIAKASPALVELU@AEL.FI, Öljyt hyvään ruokaan Kasviöljyt teollisuuden ja ammattikeittiöiden tarpeisiin. Mildola oy Puh , fax Kehittyvä_Elintarvike.indd :43:15 Kehittyvä Elintarvike

16 Uusi sovellus on kiinteässä yhteydessä varaston hallinnasta ja lähettämöjärjestelmästä huolehtivaan järjestelmään. Uuden ratkaisun suurimmat hyödyt tulevat liiketoimintaprosessien reaaliaikaisesta integraatiosta ja toimitusketjunhallinnasta yhtenä kokonaisuutena. Atria integroi logistiikkaautomaation ja toiminnanohjauksen Atria on uusinut logistiikkakeskuksensa Nurmossa ja varmistanut logistisen ketjun toimivuuden integroimalla logistiikka-automaation ja toiminnanohjauksen. Samalla Atria lähes kaksinkertaisti toimituskapasiteettinsa. Teema n Atrian tuotteista suurin osa on tuoretuotteita, mikä asettaa erityisvaatimuksia yhtiön logistiikalle ja toiminnanohjaukselle. Tuoretuotteet on saatava oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan ja tuotteiden varastotasot on pidettävä mahdollisimman alhaisina. Elintarvikkeiden tuotantoja logistiikkaketjua myös valvotaan tarkasti ja niin, että tuotteiden valmistusketju voidaan selvittää jälkikäteen. Lihajalosteita ja ateriaratkaisuja valmistava Atria toimii ohjauksellisesti haasteellisessa ympäristössä, sillä toiminnanohjauksessa on päästävä mahdollisimman tarkkaan täsmäohjaukseen ja varastotaso on pidettävä optimaalisena. Lisäksi alalla on 16 Kehittyvä Elintarvike 6 07 tyypillisesti voimakkaita sesonkivaihteluita, mikä tekee liiketoiminnasta vaikeasti ennustettavaa. Samaan aikaan kaupan logistinen ajattelu on muuttunut, sillä kaupat eivät enää pidä omia suuria varastoja, vaan hyllyjä täydennetään jatkuvasti. Osa kaupan työstä onkin siirtynyt tuotteiden valmistajille. Toimituskapasiteetti lähes tuplaantui Liiketoiminnan voimakas kasvaminen sekä kaupan logistisen ajattelun muutos yhdessä johtivat siihen, että Atria teki vuoden 2005 alussa päätöksen investoida Nurmossa uuteen logistiikkakeskukseen. Mittava laajennus nosti Atrian varastokapasiteetin kuljetuslaatikosta laatikkoon eli lähes kaksinkertaisti toimituskapasiteetin. Haluamme olla toimitusketjun ohjauksessa alan edelläkävijä ja luotettava kumppani lähes seitsemälle tuhannelle päivittäiselle asiakkaallemme. Asiakkaamme ovat voimakkaasti riippuvaisia logistiikkaketjumme toimivuudesta. Jos tuote jää toimittamatta, menetettyä kauppaa ei voi korvata seuraavalla viikolla, Atrian IT:stä, ohjauksesta ja logistiikasta vastaava johtaja Jukka Mäntykivi tiivistää. Atrian logistiikkakeskusten kautta kulkee keskimäärin tilausriviä ja noin kiloa tuotteita päivässä. Sesonkihuippuina tuotteita saattaa liikkua jopa kolminkertainen määrä. Ensimmäiset tuote-erät lähtivät uudesta logistiikkakeskuksesta kuluvan vuoden maaliskuussa. Täyden toimintakapasiteettinsa keskus saavutti syksyllä Tilaus-toimitusketju paremmin hallintaan Keskeinen osa Atrian kehityshanketta oli logistiikka-automaation ja toiminnanohjauksen integrointi. Yhtiössä huomattiin, että käytössä ollut toiminnanohjausjärjestelmä ei täyttänyt tulevaisuuden vaatimuksia toimitusketjun ohjausta ja hallintaa kehitettäessä.

17 Uusi toiminnanohjausratkaisu auttaa Atriaa tilaus-toimitusketjun hallinnassa, toimituksen ohjauksessa ja tuotannon suunnittelussa sekä hankintaprosessin hallinnassa. Lawsonin M3 -sovellus on kiinteässä yhteydessä varaston hallinnasta ja lähettämöjärjestelmästä huolehtivaan järjestelmään. Uuden ratkaisun suurimmat liiketoimintahyödyt tulevat liiketoimintaprosessien reaaliaikaisesta integraatiosta ja toimitusketjunhallinnasta yhtenä kokonaisuutena. Sähköiset tilaukset, joita yli 85 % kaikista tilauksista on, pystytään nyt hallitsemaan entistä paremmin. Tapahtumien käsittely on nyt oleellisesti aiempaa nopeampaa, vaikka esimerkiksi tuotteiden saatavuuteen liittyviä tarkistuksia tehdään enemmän. Tapahtumamäärät ovat myös nousseet merkittävästi verrattuna vanhaan järjestelmään. Lisäksi myös tietovirran valvonta on aiempaa paremmalla tasolla, Jukka Mäntykivi kertoo. Tehokkaampaa ja asiakaslähtöisempää logistiikkaa Logistiikan ja automaation integroinnin myötä Atria pystyy entistä tehokkaampaan ja asiakaslähtöisempään logistiikkaan. Toimitusketjun hallinnan täsmätieto ja alan kehittynein teknologia luovat pohjan tälle positiiviselle kehitykselle. Paremmalla kokonaisketjun hallinnalla pystymme sekä parempaan kysynnän ennakointiin että kokonaisprosessin hallintaan. Sitä kautta olemme edelleen parantaneet tuotteidemme toimitusvarmuutta ja samalla olemme pystyneet pienentämään myös hävikkiä, Mäntykivi summaa. Kun myytäviä nimikkeitä on päivittäin noin 500 ja asiakkaita tuhansia, niin kysynnän hallitseminen asettaa kovat vaatimukset toiminnanohjausjärjestelmälle, Mäntykivi jatkaa. Ennen uuden sovelluksen käyttöönottoa Atria ja Lawson sopivat käyttöönoton vaiheistamisesta siten, että riskit ovat mahdollisimman pienet. Liiketoiminnallisesti kriittisin vaihe oli kohtuullisen lyhyt. Aloitimme kriittisimmät vaiheet huhtikuun 2006 alussa, ja toukokuun loppuun mennessä kaikki toimi jo varsin hyvin. Tulevaisuudessa uutta sovellusta on tarkoitus hyödyntää entistä tehokkaammin liiketoiminnassa ja sidosryhmäyhteistyössä. Teksti: Laura Terho Kuvat: Atria Logistiikkakeskusten kautta kulkee keskimäärin tilausriviä ja noin kiloa tuotteita päivässä. Sesonki huippuina tuotteita liikkuu jopa kolminkertainen määrä. Nurmon logistiikkakeskuksen laajennus nosti Atrian varastokapasiteetin kuljetuslaatikosta laatikkoon. Kehittyvä Elintarvike

18 Ruoka on yhä enemmän liikkeellä Elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita kuljetetaan yhä enemmän, koska tuotantolaitokset keskittävät toimintaansa, tuotteiden raaka-aineita jalostetaan alihankintana ja kauppojen toimitusketjun tavaravirrat ohenevat. Logistiikkaketjun eri osien hallinta on siis entistä tärkeämpää. Kuva Pirjo Huhtakangas Elintarvikkeiden kuljetuksissa käytettävä kalusto on elintarvikehuoneisto. Teema n Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa Suomessa myytävistä elintarvikkeista ja niiden aihioista on ns. pyörien päällä päivittäin. Tämä liikekannalla olo asettaa osaamisvaateita paitsi kuljetukselle, myös kuljetuksen kummassakin päässä oleville toiminnoille. 18 Kehittyvä Elintarvike 6 07 Myös kuormaus ja vastaanotto avaintekijöitä Tuotantolaitosten, tuottajien ja kaupan varastojen lähetysalueilla tehdään päivittäin merkittäviä päätöksiä koko elintarvikeketjun onnistumisen kannalta. Yleensä lastaamisen perusasiat ovat hyvin tiedossa, mutta elintarvikkeisiin liittyvä erityisvaateita ei välttämättä ole riittävästi opastettu lähetystoimista vastaaville. Kun kyse on ulkomaankuljetuksesta, osaaminen nousee entistä tärkeämmäksi. Valitettavan usein kuljetusvahinkoa selvitettäessä joudutaan toteamaan, että lastaushetkellä ei ole toimittu asianmukaisesti. Kuljetuslämpötilan ohjeistus on ollut puutteellista, tuotteiden yhteen kuormausta ei ole ohjeistettu, tuotteiden lämpötila ei ole saavuttanut vaadittua lämpötilaa, asiapaperimerkinnät ovat jääneet vajaiksi jne. Opastukseen ja koulutukseen tulisi siis panostaa nykyistä enemmän. Tuotantolaitosten, keskusvarastojen ja terminaalien vastaanotot toimivat kellon ympäri 6 7 päivänä viikossa. Vastaanotossa pitää olla osaava miehitys koko ajan, ellei ole sovittu, että kuljettaja saa vastuulleen kaikki kuorman luovuttamiseen liittyvät toiminnot. Tämä vastuunsiirto on merkittävä, etenkin kun on kyse lämpötilahallittavista tuotteista. Rahtikirja siihen tehtyine merkintöineen on kuin kokouspöytä- kirja vastaanoton tapahtumista. Jos jommallakummalla osapuolella on huomautettavaa, varauma rahtikirjaan on ensiarvoisen tärkeä merkintä ennen rahtikirjan allekirjoittamista. Monesti on liian kiire huolellisen vastaanoton tekemiseen, ja usein esimerkiksi lastaustavan ja kaluston oikeellisuuden varmistaminen jää puutteelliseksi. Kannattaa miettiä, onko sovittu riittävän selkeästi eri osapuolten kesken, jos vastaanottaja ei ole paikalla kuormaa purettaessa, miten vahinko todennetaan? Miten reklamoidaan vääristä kuljetuslämpötiloista, jotka ovat vaurioittaneet tuotteita, jos vastaanotossa ei todeta tuotteiden lämpötilaa? Kuljetuskaluston hallinta varmistaa tuoteturvallisuuden Lämpötilahallittavissa kuljetuksissa kaluston käyttö on ratkaisevassa asemassa. Elintarvikekuljetuksissa käytettävää kalustoa koskevat monet säädökset ja asetukset. Tulossa oleva sosiaali- ja terveysministeriön elintarvikehuoneistoasetus täsmentää myös kuljetusolosuhteita. Kuljetussektori kaipaa alalle uusia tekijöitä, joilla olisi hyvät tiedot elintarvikekuljetuksista. Jos nuori kuljettaja lähetetään jakelemaan elintarvikkeita ilman, että hänelle on opastettu lämpötilahallintalaiteiden toimintaa, ollaan vähän tuuripelillä liikenteessä. Lämpötilan seuranta ajon aikana, palautuminen oikeaksi jokaisen purkupaikan jälkeen sekä lämpötilan hälytysrajojen oikea toiminta ovat tekijöitä, jotka ehdottomasti kuuluvat kuljettajan perusperehdytykseen. Onko näiden perusasioiden opastaminen kalusto- ja laitevalmistajien tehtävä vai kuljetus-

19 yrittäjän vastuulla? Elintarvikehuoneistoasetuksessa edellytetään elintarvikealan toimijan perehdyttävän huoneistossa työskentelevät henkilöt omavalvontaan ja nimeävän omavalvonnan vastuuhenkilön, jolla tulee olla tehtävän onnistuneen hoitamisen kannalta riittävä koulutus. Elintarvikkeiden kuljetuksissa käytettävä kalusto on elintarvikehuoneisto! Logistiikkaopas perehdytyksen apuvälineeksi Keväällä 2007 ilmestyi Yleisen teollisuusliiton julkaisema Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten opas. Oppaaseen on koottu laajasti lämpötilahallittavia tuotteita koskevaa tuotetietoutta. Opas sisältää perustiedot myös elintarvikkeiden kuormaukseen ja vastaanottoon liittyvistä asioista ml. asiapaperien hallinta. Logistiikkaketjun eri osapuolten pitäisi nyt huolehtia osaamisen varmistamisesta kaikkien osalta, ei vain kuljetusten, vaan myös lähetyksen ja vastaanoton henkilöstön osalta. Omavalvonta on oleellinen osa elintarviketurvallisuuden varmistamista. Kuljetussektorilla omavalvonnan merkitys pitäisi nostaa samalle tasolle kuin se on elintarviketeollisuudessa. Kyse on uudesta toimintatavasta, jolla kuljetussektori turvaa myös kilpailukykyään. Logistiikkaoppaan omavalvontaosioon on koottu oleelliset tekijät sekä seikkaperäiset ohjeet omavalvontasuunnitelman toteuttamiseen ja noudattamiseen. Leena Luoto FM, Mto Flowerpecker Kuljetusten omavalvonnassa petraamisen varaa n Omavalvonta on tehokas ja yksinkertainen keino varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus ja yrityksen toiminnan laatu sekä kilpailukykyisyys. Omavalvonnan toteuttamisen ongelmaksi koetaan sen saama byrokraattisuuden leima. Kuitenkin kyse on yrityksen päivittäisistä toimintatavoista. Kun toiminnat on suunniteltu, opastettu ja niiden toteutumista seurataan, saavutetaan toivottu lopputulos. Uutta on ehkä se, että suunnitelma pitää kirjoittaa joko paperille tai tietojärjestelmään. Siis kirjalliseen muotoon! Omavalvonnan osa-alueet ovat työntekijöitä koskevat toiminnot ja ohjeet, työympäristöä koskevat toiminnot ja ohjeet sekä kalustoa ja kuljetettavia tuotteita koskevat toiminnot ja ohjeet. Nyt on korkea aika aloittaa omavalvontasuunnitelman laadinta tai olemassa olevan suunnitelman päivitys! Tulossa olevan STM:n asetuksen mukaan elintarvikealan toimijan on perehdytettävä huoneistossa työskentelevät henkilöt omavalvontaan ja nimettävä omavalvonnan vastuuhenkilö, jolla tulee olla tehtävän onnistuneen hoitamisen kannalta riittävä koulutus. Oleellista omavalvonnassa on, että tehtyä suunnitelmaa noudatetaan ja sen toimivuutta arvioidaan. Leena Luoto Kehittyvä Elintarvike

20 SOK testaa hyllyvalmiita myymäläpakkauksia Kuvat Pirjo Huhtakangas SOK alkaa testata ns. hyllyvalmiita myymäläpakkauksia vuodenvaihteesta alkaen. Päivittäis tavarakaupan valikoima työtä vetävä johtaja Ilkka Alarotu kannustaakin tavaran toimittajia tarttumaan pakkausten uudistustyöhön innovatiivisella otteella. Päätös on teollisuuden, mutta pakkausten hyllyvalmius vaikuttaa päätöksentekoomme, Alarotu toteaa. n Hyllyvalmiiden myymäläpakkausten peruskartoitus on SOK:ssa jo tehty, ja niitä aletaan testata hyllykartta- ja esillepano-ohjeiden kautta. Ensimmäiset testit lähdetään tekemään kuivaelintarvikkeilla vuodenvaihteessa. Tutkimme esimerkiksi, voitaisiinko piikkimyynnistä luopua ja siirtyä hyllymyyntiin, Ilkka Alarotu kertoo. Tuoretuotteissa Suomi on Transbox-järjestelmän ansiosta kärjessä hyllyvalmiiden myyntipakkausten käytössä Euroopassa, mutta kuivaelintarvikkeissa ei ole isoja eroja. Hyllyvalmiin myymäläpakkauksen pitää olla myyvä ja kuluttajalle helppo. Oikeanlaisella, innovatiivisella pakkauksella voi voittaa monta asiaa. Se vähentää kaupan työtä, suojaa tuotetta ja vähentää pakkausjätteen määrää, Alarotu tiivistää. Säästöjä pakkausmateriaaleissa ja hyllytysajassa Hyllyvalmiita pakkauksia löytyy ruokakaupasta toki nytkin. Moni niistä on ollut käytössä jo pitkään, kuten siniset maitolaatikot ja vihanneslaatikot. Kauppa toivoo, että myymäläpakkauksissa kiinnitettäisiin huomiota nyt erityisesti materiaaleihin, mitoitukseen, rakenteeseen ja ulkoasuun. Näin selvittäisiin vähemmällä pakkausmateriaalilla, ja hyllyvalmis pakkaus olisi selkeämmin osa tuotepakkausta ja brändiä. Aaltopahvia säästyisi samalla jopa 70 prosenttia. Hanketta ajaa Euroopassa ECR Europe, joten toteutuessaan säästöt myös näkyisivät kaupan arjessa vanhalla mantereella. Kauppa on laskenut, että myyntivalmis myymäläpakkaus säästää 60 prosenttia hyllytysajasta verrattuna kuluttajapakkausten hyllytykseen yksitellen ja parantaa myymälätyöskentelyn ergonomiaa. Peräti 60 prosentin säästö hyllytystyöajassa ei ole tuulesta tempaistu luku, vaan se on saatu ottamalla aikaa kellolla hyllytysvaiheessa aamulla, kun tavaraa otetaan vastaan ja hyllytetään. Hyvä myymäläpakkaus on myyvä ja helppokäyttöinen Käytännössä hyvä myymäläpakkaus kestää nostamista myyntivalmiina kaupan hyllyyn ja on helposti nostettavissa sinne, vaatii vähän avaustoimenpiteitä sekä optimoi pakkausmateriaalin käytön. Hyvä myymäläpakkaus sopii rakenteeltaan, tekstitykseltään ja koristelultaan kuluttajapakkaukseen ja on rakenteeltaan sellainen, että kuluttajapakkaukset on siitä helppo poimia. Ilkka Alarotu arvioi, että todella toimivia hyllyvalmiita myymäläpakkauksia on vielä vähän. Parhaimmillaan pakkausta ei ole ollenkaan, vaan tuotteet myy- Hyvä esimerkki toimivasta hyllyvalmista myymäläpakkauksesta on Knorrin kasvisliemikuutiopakkaus, joka on valmis hyllyyn, kun kevyt pahvikansi nostetaan pois, Ilkka Alarotu esittelee. dään suoraan transboxista, kuten hevi-tuotteet. Knorrin 12 kappaleen kasvisliemikuutiopakkaus on mainio esimerkki hyvästä myymäläpakkauksesta. Kun kevyen pahvikannen ottaa pois, pakkaus on valmis hyllyyn ja aluspakkaus tukee väritykseltään tuotetta, Ilkka Alarotu kertoo. Hän uskoo, että myyntivalmis pakkaus sopii useimmille tuotteille, vaikka tuoteryhmäkohtaisia eroja onkin. Niiden kehittäminen vaatii innovatiivisuutta, mutta ne sopivat useimmille tuotteille. Muoviset hyllynjakajat ovat työläitä. Milloin ruokakauppojen hyllyt sitten notkuvat myyntivalmiita pakkauksia? Kyllä se aikaa vie, mutta valveutuneilla yrityksillä on jo nyt hyviä ratkaisuja olemassa, Alarotu kiittää. Hyviä kotimaisia ja ulkomaisia esimerkkejä hyllyvalmiista myymäläpakkauksista ovat hänen mielestään Pandan ja Malacon 100 gramman pikkupussit. Pirjo Huhtakangas Teema 20 Kehittyvä Elintarvike 6 07 Tämä pakkaus on valmis hyllyyn, kun pahvipakkauksen yläosa repäistään pois repäisysaumaa pitkin.