LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA:N ORPOTYÖN ARVIOINTI SAMBIASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA:N ORPOTYÖN ARVIOINTI SAMBIASSA"

Transkriptio

1 LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA:N ORPOTYÖN ARVIOINTI SAMBIASSA Tiina Salmi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Tiina Salmi. Lutheran Evangelical Church in Africa:n orpotyön arviointi Sambiassa. Järvenpää, kevät 2009, 77 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli väliarviointitutkimuksen tekeminen Sambialaiselle Lutheran Evangelical Curch in Africa kirkolle heidän orpotyöstään. Kyseinen kirkko on yhteistyökirkko Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen kanssa lähetystyön kautta. Aineisto kerättiin olemassa olevista orpotyön dokumenteista, havainnoiden sekä haastattelemalla. Dokumentteja ei ollut paljoa olemassa ja ne koostuivat pääasiassa orpotyön kokousmuistioista. Havainnoinnilla kerätty materiaali oli kaikista laajin, koska ympäristöä havainnointiin myös erityisesti arviointiin varatun ajan ulkopuolella. Haastattelut tehtiin kolmelle orpotyön komitean jäsenelle, hiippakunnan piispalle ja diakoniatyöntekijälle. Haastattelujen teemat saatiin havainnointien sekä dokumenttien perusteella ja myöhemmin myös haastatteluaineistoa pystyttiin käyttämään hyödyksi lisähavainnointien tekemiseen. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus ja sen laajempi teoreettinen viitekehys liittyy arviointiin. Arvioinnissa käytettiin apuna havainnoinnin, dokumenttien sekä haastattelujen triangulaatiota. Orpotyön komitealle tehdyt haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja muille kirkon työntekijöille avoimia teemaan liittyviä haastatteluja. Tulosten analysoinnissa haastattelu- ja havainnointimateriaali sekä dokumentit pilkottiin pienempiin osiin ja niistä kerättiin laajemmat käsitellyt aihealueet. Pienemmät yhteiset tekijät kerättiin yhteen käsittämään suurempaa aihekokonaisuutta ja niistä koottiin vielä yläkäsitteet. Näitä analysoinnin tuloksia verrattiin tutkimuskysymyksiin ja pohdittiin niiden vaikutuksia. Viimeiseksi annettiin jatkotoimenpide-ehdotukset orpotyön toiminnan kehittämisestä. Päätuloksista laadittiin esiraportti orpotyön komitealle ja sen tehtävänä oli antaa lopullisia tuloksia edeltävää tietoa komitealle. Esiraportin jälkeen työtä jatkettiin vielä havainnointien ja dokumenttien keräämisen osalta ja myöhemmin esitettiin lopulliset tulokset koko komitealle lopullisen raportin kera. Tuloksiksi saatiin orpotyön tavoitteiden alhainen saavutus, vaikka yksilöllisesti ja hetkellisesti työmuodoista voi olla hyötyä avunsaajille. Työhön käytettävät taloudelliset ja henkilöresurssit ovat suuremmat työn tulokseen nähden. Orpotyön jatkuvuutta pidetään sen omana sekä myös kirkon voimana. Arvioinnin perusteella orpotyön komitea sai objektiiviselta taholta pohjan työnsä kehittämiseen ja sen myötä arviointityö on saavuttanut tavoitteensa. Asiasanat: orvot, AIDS, diakonia, kvalitatiivinen tutkimus, arviointi, kansainvälinen diakonia, lähetystyö, Afrikka, Sambia, kumppanuus

3 ABSTRACT Tiina Salmi. The Evaluation of the Orphan Care Programme for the Lutheran Evangelical Church in Africa. 77 p., 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree: Bachelor of Social Services. Option in Diaconal Social Work. The aim of the thesis was to provide mid-term evaluation of the Orphan Care Programme for the Lutheran Evangelical Church in Africa located in Zambia. This church co-operates with the Lutheran Evangelical Association in Finland and especially their missionary workers in Zambia. The data was collected from already existing documents as well as by observing and interviewing. There were only a few documents available and those consisted mainly of the minutes of the Orphan Care Programme meetings. The data collected from observations was the most comprehensive because observing was done outside of working time, too. The interviews were held with three committee members of the Orphan Care Programme and two other members of the church, the bishop of the diocese and the deacon. The themes of the interviews were based on the observations and the documents. Later the data collected from the interviews was utilized for further observations. The thesis in a qualitative study and its wider theoretical framework is evaluation. The triangulation of observations, documents and interviews was used for the evaluation process. The interviews held with the committee of the Orphan Care Programme were theme interviews and the two others were unstructured theme related interviews. The data of the interviews and of the observations as well as the information of the documents were divided into smaller components which were gathered to hyponyms which were analyzed and gathered to hypernyms. These analytical results were compared with the research questions and reflected the effects of the results to the Orphan Care Programme s activities. Lastly, the suggestions for further measures for the Orphan Care Programme were given according to the analysis of the evaluation. The main results were first composed to a pre-report which was presented to the committee of the Orphan Care Programme. After the pre-report, collecting of documents and observations continued and later on the final results were presented to the committee of the Orphan Care Programme with a presentation and a written final report. The results showed rather low effectiveness compared to the high input on the programme although individually short-term effect might be remarkable. The input of the financial and human resources in the programme was much higher than the output gained from it. The continuity of the Orphan Care Programme was considered to be strength for the programme as well as for the whole church. The evaluation for the committee of the Orphan

4 Care Programme gained an objective view of their programme for their developing work. Keywords: orphan, AIDS, qualitative research, evaluation, diaconia, international diaconia, missionary work, Africa, Zambia, partnership

5 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT ORPOTYÖN ARVIOINNILLE TUTKIMUSYMPÄRISTÖNÄ SAMBIA LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA Kristillinen kehitysohjelma Orphan Care Programme HIV/AIDS työ KANSAINVÄLINEN VASTUU Kansainvälinen diakonia Lähetystyö Kumppanuus LÄHTÖKOHDAT ARVIOINTITUTKIMUKSELLE Aiheen määrittely ja tutkimuskysymykset Aiemmat tutkimukset Keskeiset käsitteet ARVIOINTIPROSESSIN KULKU Arvioinnin suunnittelu ja työn käynnistäminen Arviointiaineiston kerääminen ja aineiston esittäminen Havainnointi Haastattelut Aineistonkeruuprosessin päätös Arviointiaineiston analyysi TULOKSISTA KEHITTÄMISSUOSITUKSIIN Lasten koulutus Lasten tukeminen...45

6 7.1.2 Koulut ja yhteistyö Huoltajat osana lasten koulutusta Lasten tarpeet Orpotyönohjelma ORPOTYÖN ARVIOINNISTA HERÄNNEITÄ AJATUKSIA Lapsen oikeus Itsearviointia arvioinnista Työn kehittäminen...63 LÄHTEET...65 LIITE 1: Esiarviointiraportti...70 LIITE 2: Arviointiraportti...72

7 1 LÄHTÖKOHDAT ORPOTYÖN ARVIOINNILLE Aloin suunnitella opinnäytetyöni aihetta yhdessä harjoittelupaikan vastaavan ja työtäni ohjaavan opettajan kanssa ulkomaanharjoittelupaikkani vahvistuttua. Harjoittelupaikka oli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijöiden sekä heidän yhteistyökirkon Lutheran Evangelical Church in Africa:n luona Sambiassa. Yhteydenotto harjoittelupaikkaan varmisti sen, että heiltä löytyy paljon erityisesti kehittämisaiheita opinnäytetyölle, joista aihe orpotyön parissa alkoi kiinnostaa. Aihe kiinnosti kovin, koska monikulttuurinen työympäristö sekä lasten oloihin vaikuttava työ ovat kiehtovia tekijöitä opinnäytettä ajatellen. Viimein päädyttiin yhdessä aiheeseen, joka käsitteli orpotyön arviointia. Aihe tuo ajatukset maiden ja kulttuurien väliseen kumppanuuteen liittyviin haasteisiin sekä konkreettisesti lasten hädän lievittämiseen. Kumppanuus, lähetystyö ja kansainvälinen diakonia yhdistyvät aiheessa ja mahdollistaa ajattelemaan mikä on lapselle parasta ja kuinka lähelle sitä todellisuudessa päästään. Käytännön työhön tutustuminen ja arviointiin paneutuminen vei noviisin opiskelijan asian ytimeen näkemään ongelmien monimuotoisuuden ja ratkaisumahdollisuuksien rajallisuuden. Työn tarve lähti kirkon orpotyön ohjelmalta, jonka tavoitteena on kehittää omaa työtään ja he halusivat avukseen työn ulkopuolisen objektiivisen arvioijan. Arvioinnin tarkoituksena on toimia pohjana tälle tulevalle kehitykselle, joka on tarpeellinen lähetystyöntekijöiden ja kirkon kumppanuuden tulevaisuudelle sekä kirkon orpojen tarpeiden huomioinnille. Orpotyö saa arvioinnista myös uusia näkökulmia työnsä toteuttamiseen, ideoita tulevaisuuden toimintaansa sekä lisää kokemusta kulttuurienvälisistä erilaisista työmuodoista. Tutkimustehtävänä on selvittää havainnoiden, dokumentteihin tutustuen sekä haastattelemalla kuinka hyvin kirkon orpotyöhön laitettu panos vastaa siitä saatuja tuloksia kirkon ja edunsaajien näkökulmasta. Näin tullaan myös selvittämään, miten resurssit ovat työssä kohdennettu tutkimushetkellä ja onko niitä mahdollisuus kohdentaa hyödyllisemmin tulevaisuudessa.

8 8 Orpotyö -aihe on minusta erittäin mielenkiintoinen. Minusta työ, jolla pääsee vaikuttamaan lasten oloihin, on erittäin tärkeää, koska lapset ovat tulevaisuuden aikuisia. Lapsena oleminenkin on yhteiskunnallisesti merkittävää, mutta minua kiinnostaa erityisesti se, kuinka lapsuus ylipäänsä vaikuttaa yksilön tulevaisuuteen. Itse teen mieluummin työtä, joka vaikuttaa lapsiin ja lasten elinoloihin, kuin työtä jota tehdään lasten kanssa juuri sitä hetkeä varten. OCP:n työ on juuri sellaista työtä, jonka puitteissa pyritään mahdollistamaan lasten elinolosuhteiden suotuisuus lapsen kehitystä tarkkaillen ja mahdollistaa lapsen ympärillä toimivien aikuisten mahdollisuus edistää tätä kehitystä.

9 9 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖNÄ SAMBIA Sambia on eteläisen Afrikan sisämaassa sijaitseva valtio, jonka asukasmäärä on 12,2 miljoonaa. Arvioiden mukaan Sambiassa 64,3 % väestöstä elää köyhyydessä, joka tässä tapauksessa tarkoittaa alle 1,25 dollaria päivässä. (Ulkoasiainministeriö 2009.) Tilastollinen eliniänodote on alhainen ja laskenut huimasti, kun vuoden 1975 arvio oli 50,1 vuotta ja vuonna 2005 se oli laskenut 39,2 vuoteen (UNDP i.a.). Suurin osa väestöstä on lapsia ja nuoria, joten väestön suhteen ongelmat Sambiassa ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa (U.S. Cencus Bureau i.a.). Suomen väestössä lapsia on vähän verrattuna keskiikäisten ja vanhusten määrään. Sambia on laajentanut mahdollisuuksiaan nostaa maan taloudellista nousua ja pyrkimyksenä on tulla keskituloiseksi maaksi turvaamalla kestävä kehitys hitaasti ja varmasti. Maan päävientituote on kupari, mutta maailmanmarkkinoiden hintojen heilahdellessa Sambian on ollut pakko kehittää muitakin tapoja tuottaa tuloja. Maalla on kaunis luonto ja sen matkailua on alettu kehittää ja myös maataloutta on monipuolistettu, sillä maaperä on hedelmällistä. (Ulkoasiainministeriö kehitysviestintä 2007.) Sambian on aikoinaan ollut Iso-Britannian siirtomaa nimeltä Pohjois-Rhodesia ja vuonna 1964 se sai itsenäisyyden. Maan poliittinen tilanne on vaihdellut monipuoluejärjestelmän muututtua yksipuoluejärjestelmäksi ja taas takaisin monipuoluejärjestelmään vuonna (Kahul 2006, 73.) Maan poliittista, kulttuurillista ja sosiaalista tilaa huonontaa maan leviävä hiv/aids epidemia, joka koskettaa jokaisen ihmisen elämää jollain tavalla. (Plan i.a.) Työikäisten ihmisten sairastuessa osaavat työntekijät vähenevät, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittuu, lasten kulttuurillinen oppiminen heikkenee perheiden sairastaessa ja tuloksellisten poliittisten päätösten tekeminen vaikeutuu. Sambia on yksi Saharan eteläpuoleisen Afrikan urbanisoituneimmista maista. Kahulin lähteiden mukaan (Central Statistical Office) Sambiassa asuu 35 % ih-

10 10 misistä kaupunkialueilla ja loput 65 % maaseudulla. Sambian pääkaupunki, joka on samalla maan suurin kaupunki, on Lusaka. Lusakassa on arvioitu asuvan yli miljoona ihmistä. (Kahul 2006, 73.) Sambian väestö koostuu yli 70 eri heimosta ja kieliäkin on lähes saman verran (Kahul 2006). Sambian sanotaan olevan kristitty maa, vaikka virallisesti Sambialla ei ole valtionuskontoa. Monet sambialaiset kuuluvat kirkkoon ja ovat aktiivisia kristittyjä. Tilastojen mukaan sambialaisista % on kristittyjä ja loput muslimeja, hinduja ja heimouskontoihin uskovia (Ukoasiainministeriö kehitysviestintä 2009). Heimouskonnoilla on myös vankka perinne monien kristittyjen elämässä, vaikka on ristiriitaista uskon oppien mukaan uskoa muihin jumaliin. Noituutta harjoitetaan yleisesti ja havaintojeni mukaan erityisesti raha- ja rakkausasioissa ihmiset kääntyvät usein noitatohtorien puoleen. Joissain kristityissä kirkoissakin saatetaan kehottaa seurakuntalaisia noituuteen ja esimerkiksi kiroamaan vastustajansa saadakseen paremmat rahalliset voitot työelämässä. Tämä kertoo mielestäni siitä, että joissain kirkoissa vähäisellä kristinuskon oppien opetuksella on mahdollistettu noituuden sekoittaminen kristinuskoon. Sambiassa on huomattavissa kehitystä koulutuksessa. Ilmainen koulunkäynti peruskoulun alemmilla luokilla on kasvattanut peruskoulun aloittavien ja suorittaneiden lasten määrää. (Ulkoasiainministeriö kehitysviestintä 2007.) Tyttöjen ja poikien määrät peruskoulun alemmilla luokilla ovat tasapainossa ja ylemmillä luokilla tyttöjen määrä on vain muutaman prosentin alempi. Yhteensä oppilaiden lukumäärä on noussut vuosien saatossa. (UNDP, 2007) Sambiassa peruskoulu on jaettu kahteen osaan, joista luokat ovat ilmaisia ja luokat koulumaksullisia. Lukiokoulutusta vastaavat luokat ja nämä luokat ovat myös maksullisia. Alemmassa peruskoulutuksessa oppilaiden on itse kustannettava kirjat, muistiinpanovälineet ja koulupuvut. Ylempien luokkien lukukausimaksut aiheuttavat monen lapsen koulun keskeytymisen, koska vähäinenkin koulumaksu on jo liikaa monille perheille. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) Opettajien vähäinen määrä haittaa monien lapsien oppimista, kun keskimäärin oppilaita on yhtä opettajaa kohden 57 (USAID i.a.). Opettajat ovat usein poissa koulusta, koska he sairastavat aidsia, pitävät huolta sairaista perheenjäsenistään tai ovat poissa hautajaisten vuoksi (Robson ja Sylvester 2007,

11 11 265). Sambiassa aikuisväestön lukutaitoprosentti on tällä hetkellä vielä ainoastaan 68 % (Ulkoasiainministeriö 2009). Naisten ja lasten asema Sambiassa on heikko. Tytöt voidaan naittaa vanhemmille miehille jo kuukautisten alettua, koska silloin tytön katsotaan olevan valmis synnyttämään ja äidiksi. Tytön asema perheessä on olla äidin apulaisena hoitamassa kotia ja huolehtimassa lastenhoidosta. Nämä syyt johtavat osaltaan siihen, että tyttöjen koulumenestys ja koulussa käynti on alhaisempaa kuin pojilla. Hiv/aids -epidemian vuoksi naiset sairastuvat helpommin, koska naisella on suurempi riski saada virustartunta ja silloin myös syntyvä lapsi on usein hivpositiivinen. Lapsen asema perheessä on yhtä huono tai jopa huonompi kuin naisella. Miehen oikeuksiin kuuluu lasten ja naisten kuritus- ja opetusmahdollisuus. (Kasese Bota, henkilökohtainen tiedonanto ) Terveyden kannalta tällä hetkellä suurin ongelma Sambiassa on aliravitsemus, puhtaan veden puute sekä HIV/AIDS epidemia (Kahul 2006, 75.) Sambiassa arviolta 17 % aikuisväestöstä on hiv-tartunnan saaneita ja lasta on orpoutunut aidsin seurauksena. Joillain yksityisillä sektoreilla ja kirkoilla on ilmaista terveydenhuoltoa, mutta pääasiassa terveydenhuolto on maksullista, eikä monilla ei ole varaa siihen. Hiv/aids-huolto on joillain alueilla maassa hyvällä mallilla, koska sairauden toteaminen, hoito ja lääkkeet ovat useasti potilaalle ilmaisia. Silti on paljon ihmisiä, jotka eivät hanki itselleen apua stigman eli leimautumisen pelon vuoksi, eivätkä ravitsemustieto, ravinnon heikko laatu ja vähäisyys tue lääkitystä (Kenttämuistiinpano ). Havaintojeni perusteella voin sanoa perhekokojen olevan Sambiassa suuria ja perhesuunnittelu on vasta aluillaan. Perinteinen maaseudun perhekulttuuri on myös murroksessa yhä useampien muuttaessa kaupunkeihin, joissa perheiden arki koostuu erilaisista askareista kuin maaseudulla. Useita perheitä koettelee hiv/aids-epidemian aiheuttama perheiden laajeneminen. Perheenjäsenien lukumäärä kasvaa sukulaisten ja tuttavien lasten tullessa osaksi perhettä omien vanhempien kuoltua. Tämä perinteinen orvoista huolehtiminen on ennen onnistunut, mutta nykyään orpoutuneita lapsia on liikaa. Useissa perheissä vanhemmat tai huoltajat ovat lukutaidottomia ja joutuvat köyhyydessä taistelemaan per-

12 12 heen elannosta. Useille perheille lasten koulunkäynti on taloudellinen rasite, johon ei aina haluta laittaa rahaa, kun perheeseen tulee taas yksi lapsi lisää. Monilla huoltajilla on kova työ elättää perhe eikä energiaa tai taitoja riitä huolehtimaan lasten koulunkäynnistä.

13 13 3 LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA Lutheran Evangelical Church in Africa eli LECA on jakautunut kahteen hiippakuntaan, jotka ovat Kongon hiippakunta ja Sambian hiippakunta. Sambiaan kirkko on perustettu alun perin kongolaisille, jotka ovat tulleet maahan. Hiippakunnan alkuajasta ei ole juuri tutkittua tietoa. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ). Alusta tiedetään vain sen verran, että kirkko on ollut presbyteeritaustainen, mutta Suomen luterilainen evankeliumiyhdistyksen eli SLEY:n lähetysyhteyden alettua muuttunut luterilaiseksi vuonna 1989 (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys i.a.). Sambian hiippakunnassa seurakuntia on noin 30 (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ), joista suurin osa on Lusakan alueella tai läheisyydessä, osa pohjoisemmassa Kongon rajan lähellä olevalla Kuparialueella ja osa etelässä Livingstonen alueella (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys i.a.). Seurakuntalaisista 65 % on kongolaista alkuperää ja 35 % on sambialaisia (Haastateltava 5). LECA:n Sambian hiippakunnassa on ylin päätäntävalta hiippakunnan kirkolliskokouksella ja sen alla toimii hiippakuntavaltuusto. Hiippakuntavaltuuston alaisuudessa on virasto, jonka alaisuudessa on diakoniaosasto. Diakoniaosasto on jakautunut kolmeen osaan, johon kuuluvat orpotyön ohjelma Orphan Care Programme eli OCP, kristillinen kehitysohjelma Needy People ja hiv/aids-työn ohjelma HAPRO. LECA:n diakoniaosaston päätarkoitus on levittää evankeliumia sekä tarjota palvelujaan seurakuntalaisille. Jokaisella näillä ohjelmalla on oma komiteansa, johon tällä hetkellä kuuluu paikallisia sekä lähetystyöntekijöitä. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) Tämän lisäksi eri seurakunnissa on diakoniatiimit, jotka huolehtivat näiden ohjelmien paikallisesta toiminnasta (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys i.a. Diakoniatyö.) Työhön tutustumiseen on käytössä vain vähän materiaalia, joihin kuuluu muun muassa työn aiempia tiedotteita, sponsoreille lähetettyjä kirjeitä, orpotyön komitean ko-

14 14 kousmuistioita, lähetystyöntekijä Jorma Arkkilan kanssa ennalta käyty keskustelu sekä muutamia työtä ja organisaatiota kuvaavia kaavioita. 3.1 Kristillinen kehitysohjelma Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne. (Joh. 15:17.) Needy People toiminnan tavoitteena on luoda paikallisiin seurakuntiin itsenäistä toimintaa. Tätä toimintaa pyritään saamaan aikaan omavaraisuutta kehittämällä, mikä pyritään saavuttamaan diakoniatiimejä kouluttamalla. Koulutukset liittyvät hyvän seurakunnan hallinnon toteuttamiseen, tuloja tuottavan toiminnan järjestämiseen sekä köyhyydestä pois pääsemiseen. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) Päätarkoituksena on antaa tukea paikallisseurakunnille ja auttaa rakentamaan tukeva perusta seurakunnan toiminnalle. Hyvän hallinnon järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää kirjanpidosta lähtien, jotta seurakunnassa saadaan luottamusta ja läpinäkyvyyttä esimerkiksi talousasioissa. Kaikille on tärkeää tietää, mihin kolehtitulot ja muut seurakunnan rahat käytetään. Kirjanpidon koulutusta järjestetään muutamissa seurakunnissa arvioinnin aikana ja havainnointien perusteella voi huomata koulutettavien olevan aluksi vastahakoisia ottamaan käyttöön kirjanpitoa, mutta hieman suostuvaisempia keskustelujen jälkeen. Keskusteluissa heille ilmenee mahdollisen seurakuntalaisten luottamuksen kasvu heitä ja heidän rahan sijoitustaan kohtaan, mikä joissakin seurakunnissa on ongelma. (Kenttämuistiinpanot ) Tuloja tuottavan toiminnan järjestäminen seurakunnissa olisi tärkeää, jotta seurakuntalaiset voisivat paremmin pitää huolta toisistaan. Tämän vuoksi kehitystä pyritäänkin edistämään. Seurakuntien ei tule olla pelkästään avustuskohteita, vaan parhaassa tapauksessa heillä olisi omaa toimintaa, jolla he saisivat kustannettua osan normaalimenoistaan. Omavaraisuus olisi valtti myös siinä tilanteessa, jos muualta tuleva sponsoriraha vähenee. Eri seurakunnilla on eri vahvuudet ja toiminnan järjestämisen tulee olla seurakuntalähtöistä. Seurakunnat ovat miettineet esimerkiksi venevuokrausta kalastajakylässä, autojen parkkipaikkaa ja kanalaa. Tuloja tuottavan toiminnan perustana on tietysti hyvä seu-

15 15 rakuntahallinto ja erityisesti kirjanpito. (Kenttämuistiinpanot ) Seurakunnissa ei myöskään pidetä siitä, että ylemmältä taholta tullaan usein toimittamaan heidän asioitaan (Haastateltava 4). Organisaatioiden totuttua olemaan avustuskohteita, oma aloitteellisuus laskee itsetunnon mukana ja motivaatio työmuotoja kohtaan on usein heikkoa. 3.2 Orphan Care Programme Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. (Gal. 6:9.) Sambiassa orpoja ja katulapsia on paljon ja se on maalle suuri ongelma. Yksin aids-orpoja on arvioitu oleva vuoden 2005 tietojen mukaan ja kaikkiaan orpoja 1,2 miljoonaa (Unicef i.a..) Katulapsia on Unicefin arvissa Sambiassa noin (Unicef i.a.) ja heistä vain joka kymmenes on orpo, mikä viittaa siihen, että maassa perheissä on paljon muitakin ongelmia kuin orpous. Orvoista on totuttu perinteen mukaan pitämään huolta suvun voimin, mutta tällä hetkellä orpojen määrä on räjähdysmäisesti kasvanut ja ongelman käsitteleminen on sosiaalihuollon resurssien puitteissa tai perheiden voimin tällä hetkellä mahdotonta. Katulapset ovat olleet pitkään myös näkyvä ongelma, mutta katulasten koulutuskeskuksista on löydetty osaltaan ratkaisu ongelmaan. (Dr. Kasese Bota, ) Katulasten koulutuskeskuksissa painotetaan lasten kadulta pois pääsyyn, sieltä pois pysymiseen, elämäntaitojen oppimiseen ja elinkeinon harjoittamisen opettamiseen. Monet orvot ovat uusissa perheissään huonommassa asemassa muihin perheen lapsiin verrattuna. Heidän kotitöiden vastuunsa saattaa olla suurempi, kuin muiden ja koulunkäyntiin ei anneta yhtä hyviä mahdollisuuksia kuin muille. Useat orvot ovat nälkäisiä koulupäivän ajan ja monien kotitöiden vuoksi myös väsyneitä, jonka vuoksi he nukahtelevat tunneilla. Orpojen henkistä ja fyysistä tilannetta ei osata ottaa kouluissa huomioon ja opettajat saattavat lähettää lapsen kotiin, jos tällä ei ole koulussa mukanaan kyniä tai vihkoa. Tämä saattaa kuitenkin johtua perheen köyhyydestä, jota ei oteta koulussa huomioon. Useat orvot ovat kokeneet koulukiusaamista orpoutensa vuoksi ja heillä on sanottu olevan

16 16 hiv-tartunta varsinkin, jos omien vanhempien kuolema on oletettavasti johtunut aidsista. (Robson ja Sylvester 2007, ) LECA:n orpotyö on saanut alkunsa lähetystyöntekijän oma-aloitteisesta henkilökohtaisesta lähialueen hädässä olevien lasten ja varsinkin orpojen auttamisesta. Tarkoitus oli tukea orpojen kotona asumista koulunkäynnissä eikä laittaa heitä yhteen paikkaan, koska se on liian kallista. Avustettavien lasten määrän kasvaessa on toiminnasta tehty osa kirkon toimintaa ja sitä on alettu kasvattaa lisää. Työn organisointi on aloitettu vuonna Työmuodolle ei ole asetettu alusta alkaen tarkkoja tavoitteita, joiden pohjalta työtä nykyisinkin tehtäisiin. (Samson Kipaila, henkilökohtainen tiedonanto, ) OCP:n tukemia lapsia on tällä hetkellä 140 koko Sambiassa. Heistä suurin osa on pääkaupungin Lusakan lähialueelta. Tavoitteena on nostaa tuettujen määrää tulevina vuosina sekä tasoittaa tukilasten keskittymää pois pääkaupungin alueelta. Tämän lisäksi SLEY on rakentamassa Lusakaan turvakotia lapsille, mikä toimisi orpoutuneille lapsille välipysäkkinä matkalla uuteen kotiin. SLEY:n tarkoituksena on tehdä turvakodista osa LECA:n orpotyön ohjelmaa ja rahoittaa toimintaa Suomesta käsin. OCP on vielä toistaiseksi epävirallista toimintaa, koska sitä ei ole vielä rekisteröity. Tavoitteena on rekisteröityä, jotta kirkko voi avata oman turvakodin lapsille ja sitä kautta alkaa toimia yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Siinä samassa tulee virallistettua myös tällä hetkellä jo toimiva orpotyö. Kirkon orpotyö on pienimuotoista ja tarkoituksena on auttaa vain kirkon jäseninä olevia lapsia, koska autettavia on niin paljon, että raja on vedettävä johonkin. Tosin turvakodin käynnistyttyä on tarkoitus kyllä ottaa lapset sisälle uskonnollisista vakaumuksista ja kirkkokuntaan kuulumisesta huolimatta, koska paikasta tulee osa virallista sosiaalihuollon järjestelmää. Rahoitus tulee pääasiassa suomalaisilta lahjoittajilta, joten apu ei ole paikallisrahoitteista ja siksi se on hyvin haavoittuvaista toimintaa. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) Verrattuna muiden järjestöjen toimintaan on OCP:n toiminta rahallisesti vielä pientä, mutta kirkon mittasuhteisiin ja tämänhetkisiin resursseihin suhteutettuna

17 17 sekä turvakodin valmistumisen myötä, on toiminta laajaa. Koko kirkon toiminnasta orpotyö kattaa taloudellisesti suurimman osan. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) 3.3 HIV/AIDS työ Hyljeksitty hän oli, kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme minään häntä pitäneet. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan (Jes. 53:3-4.) LECA:n hiv/aids-työn päätavoite on uusien tartuntojen ehkäiseminen seurakuntalaisten piirissä. Tähän pyritään lisäämällä kirkon työntekijöiden ja jäsenten tietoisuutta hiv/aids-tilanteesta ja valmistamalla heitä puhumaan asiasta yhä avoimemmin. Opetukseen kuuluu oikean tiedon omaksumista tartuntatavoista ja ennaltaehkäisystä. (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys i.a.) Kirkon hiv/aids-työ ei keskity pelkästään lääke- ja käyttäytymistieteellisten faktojen opettamiseen, vaan se sisältää myös kristillisen seksuaalietiikan opettamista. Tällä hetkellä suurin osa tartunnoista välittyy suojaamattoman seksin kautta ja yli puolella miehistä on vaimon lisäksi tyttöystäviä. Kondomin käytön tärkeydestä on tärkeää opettaa, mutta kirkon hiv/aids-työssä tulee opettaa myös avioliiton pyhyyttä. Kondomiakin on hyvä käyttää avioliitossa, jos toisella tai molemmilla puolisoilla on tartunta, tai jos raskauden ehkäisy on ajankohtaista pariskunnalle. (Auvinen 2009.) Lasten, jonka vanhemmat kuolevat, on elettävä usein sosiaalisesti eristyksissä sekä ennen ja jälkeen vanhempien kuoleman. Lapset kokevat silloin häpeää, pelkoa ja ympärillä olevien torjuntaa, mikä tapahtuu usein aidsia sairastavan lähipiirille. (Unicef 1999, 5.)

18 18 Eräs tärkeä tehtävä kirkon hiv/aids-työllä on stigman ja syrjinnän poistaminen (Auvinen 2009). Stigma tarkoittaa merkityksi tulemista ja hivin ja aidsin kanssa yhteydessä sen on nähty aiheuttavan laajasti yhteisöstä eristämistä, rasismia, huonoa kohtelua palvelujen saannissa sekä henkistä ja fyysistä vihamielisyyttä. Hiviä ja aidsia sairastavat saattavat itse myös alkaa stigmatisoida itseään ja alkaa eristää itseään ihmisistä uskoen, että se on oikein muita kohtaan. (Avert 2009.) Hiviin ja aidsiin liittyvä stigma ja stigman pelko saattaa estää ihmistä hakeutumasta testattavaksi ja sitä kautta estyy saamasta hoitoa. Lääkitystä ei kuitenkaan voida aloittaa ennen tietoa virustartunnasta ja oma käytöksen muutoskaan ei välttämättä ala ennen tuloksien tietämistä. (Auvinen 2009.) Timo Teinosen mukaan luterilaisessa moraaliopissa jokaisella ihmisellä on sydämeensä kirjoitettu tieto oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Se on jopa uskonnolliset näkemyserot ylittävä, universaali moraalinen laki. Vaikka kirkko ei olisikaan esittänyt omia eettisiä vaatimuksiaan, voi suuri merkitys silti olla motivaation luomisessa terveitä elämäntapoja kohtaan. (Teinonen 2007, 104.) Kirkon hiv/aids-työllä on mahdollisuus ohjata ihmisiä terveiden elämäntapojen piiriin. Kirkolla voi olla suuri vaikutus motivaation luomiseen ja ympärillä olevan ilmapiirin muuttamiseen myönteiseksi, kun kyseessä on terveyden ylläpitäminen. Ihmiset tietävät sydämessään mikä on oikein, mutta monille ympäristön paineet ovat niin suuret, että on helpompi antaa periksi ja toimia omaatuntoaan vastaan. Seurakuntayhteydessä elävillä ihmisillä voisi olla eri työmuotojen kautta mahdollisuus tukea toisiaan elämään terveellisempien elämäntapojen mukaan. Leonard M. Martin kirjoittaa monien kirkkojen helposti ajattelevan koulutuksen jakamisen olevan tarpeeksi hiv/aidsin leviämisen estämiseksi. Ajatuksena on se, että jos informaatio tavoittaa ihmiset, se johtaa ajatusten ja toimintatapojen muutokseen, mikä taas johtaa tartuntojen vähenemiseen. Tämä pelastaa Martinin mielestä elämiä, mutta ei ole pettämätön lääke viruksen leviämisen estämiseen ja vähentämiseen. Tämän lisäksi tulee kouluttaa nuoria arvostamaan yksiavioisuutta, uskollisuutta ja avioliiton pyhyyttä. Toisin sanoen opettaa inhimillistäviä arvoja, joilla suojella heitä itseään ja heidän rakkaitaan tartunnalta. Hivin ja aidsin leviämisen kannalta ei ole velvollisuus vain opettaa siihen liittyviä asioi-

19 19 ta, mutta myös jokaisella ihmisellä on velvollisuus oppia, koska tietäminen ei ole tarpeeksi. Ennaltaehkäisy on jokaisen henkilökohtaisten valintojen tekemistä eikä sitä voida valita ulkoapäin. (Martin 2007, )

20 20 4 KANSAINVÄLINEN VASTUU Erilaiset yhteisöt kantavat vastuuta niin kotimaansa asioista kuin kansainvälisistä asioistakin. Kirkolla on eri työmuotoja, joilla kansainvälistä vastuuta kannetaan. Diakonian turvin varmistetaan, että kaikista eniten avun tarpeessa olevat ihmiset saavat apua. Kansainvälisen diakonian tarkoitus on tehdä tätä lähimmäisistä huolehtivaa työtä myös ulkomailla, koska sielläkin on avun tarvetta. Eräs kirkon suuri kansainvälinen vastuu on levittää Jumalan sanaa pelastuksesta kaikille kansoille. Tähän tarpeeseen vastaa lähetystyö, josta vastaa monet kristilliset järjestöt Suomessa ja he tekevät työtään niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tarkoitus on saada ihmiset kuulemaan ilosanomaa Jumalasta ja pelastuksesta. Yhteiskunnassammekin varat jakautuvat epätasaisesti ja tätä eroa tasoitetaan verotuksen keinoin. Samalla tavalla koko maailmassa tulisi tuloja jakaa tasaisemmin eri maiden välillä. Ennen paljon käytetty ja vielä nykyisinkin toimiva kehitysapu on vastannut tähän varallisuuden jakautumiseen, mutta nykyään kyseessä on enemmän kehityksen yhteistyöstä. Tätä yhteistyötä on alettu nimittää kumppanuudeksi, jossa toinen osapuoli ei olisi vain antamassa tai ottamassa vastaan apua, vaan tasavertaisina kumppaneina kehittämässä yhdessä. Kumppanuuden periaatteita voi ja tulisi soveltaa erilaisissa yhteisöissä, jotka toimivat kahden eri maan tai kulttuurin välillä, jotta yhteisöjen, organisaatioiden tai kansojen itsemääräämisoikeutta ei otettaisi pois. 4.1 Kansainvälinen diakonia Luterilaisen maailmanliiton strategia muuttui avunannoksi uskonnosta, kansallisuudesta, mielipiteestä tai rodusta riippumatta lukujen kehitysmaamyönteisessä ilmapiirissä. Tätä ennen oli autettu vain omia kirkon jäseniä ja yhteistyökirkkoja tai sitten ulkomailla tehtävä työ oli ollut lähetystyötä. Tämän muutoksen on katsottu olevan alku kansainväliselle diakonialle. Kansainvälinen diakonia organisoitui ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko tuli osaksi kansainvälisesti apua antavien kirkkojen joukkoon vuonna Kirkon keskushal-

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa SUOMEN PIPLIASEURA STRATEGIA 2016 2018 Vahvistettu hallituksen kokouksessa 20.1.2016 ARVOT MISSIO Usko ja lähimmäisenrakkaus Työmme lähtökohtana on Raamattu. Jumala rakastaa kaikkea luomaansa ja Raamattu

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

\ÅÅtÇâxÄ ]âåtät Åx wùç ~tçáátååx

\ÅÅtÇâxÄ ]âåtät Åx wùç ~tçáátååx \ÅÅtÇâxÄ ]âåtät Åx wùç ~tçáátååx ]xáajmdg? `tààa DMEF?`tààA EKMEC Kuva: Kalle Lintinen Apt. 1:9 Joh. 14:16 Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti.

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot