LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA:N ORPOTYÖN ARVIOINTI SAMBIASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA:N ORPOTYÖN ARVIOINTI SAMBIASSA"

Transkriptio

1 LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA:N ORPOTYÖN ARVIOINTI SAMBIASSA Tiina Salmi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Tiina Salmi. Lutheran Evangelical Church in Africa:n orpotyön arviointi Sambiassa. Järvenpää, kevät 2009, 77 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli väliarviointitutkimuksen tekeminen Sambialaiselle Lutheran Evangelical Curch in Africa kirkolle heidän orpotyöstään. Kyseinen kirkko on yhteistyökirkko Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen kanssa lähetystyön kautta. Aineisto kerättiin olemassa olevista orpotyön dokumenteista, havainnoiden sekä haastattelemalla. Dokumentteja ei ollut paljoa olemassa ja ne koostuivat pääasiassa orpotyön kokousmuistioista. Havainnoinnilla kerätty materiaali oli kaikista laajin, koska ympäristöä havainnointiin myös erityisesti arviointiin varatun ajan ulkopuolella. Haastattelut tehtiin kolmelle orpotyön komitean jäsenelle, hiippakunnan piispalle ja diakoniatyöntekijälle. Haastattelujen teemat saatiin havainnointien sekä dokumenttien perusteella ja myöhemmin myös haastatteluaineistoa pystyttiin käyttämään hyödyksi lisähavainnointien tekemiseen. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus ja sen laajempi teoreettinen viitekehys liittyy arviointiin. Arvioinnissa käytettiin apuna havainnoinnin, dokumenttien sekä haastattelujen triangulaatiota. Orpotyön komitealle tehdyt haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja muille kirkon työntekijöille avoimia teemaan liittyviä haastatteluja. Tulosten analysoinnissa haastattelu- ja havainnointimateriaali sekä dokumentit pilkottiin pienempiin osiin ja niistä kerättiin laajemmat käsitellyt aihealueet. Pienemmät yhteiset tekijät kerättiin yhteen käsittämään suurempaa aihekokonaisuutta ja niistä koottiin vielä yläkäsitteet. Näitä analysoinnin tuloksia verrattiin tutkimuskysymyksiin ja pohdittiin niiden vaikutuksia. Viimeiseksi annettiin jatkotoimenpide-ehdotukset orpotyön toiminnan kehittämisestä. Päätuloksista laadittiin esiraportti orpotyön komitealle ja sen tehtävänä oli antaa lopullisia tuloksia edeltävää tietoa komitealle. Esiraportin jälkeen työtä jatkettiin vielä havainnointien ja dokumenttien keräämisen osalta ja myöhemmin esitettiin lopulliset tulokset koko komitealle lopullisen raportin kera. Tuloksiksi saatiin orpotyön tavoitteiden alhainen saavutus, vaikka yksilöllisesti ja hetkellisesti työmuodoista voi olla hyötyä avunsaajille. Työhön käytettävät taloudelliset ja henkilöresurssit ovat suuremmat työn tulokseen nähden. Orpotyön jatkuvuutta pidetään sen omana sekä myös kirkon voimana. Arvioinnin perusteella orpotyön komitea sai objektiiviselta taholta pohjan työnsä kehittämiseen ja sen myötä arviointityö on saavuttanut tavoitteensa. Asiasanat: orvot, AIDS, diakonia, kvalitatiivinen tutkimus, arviointi, kansainvälinen diakonia, lähetystyö, Afrikka, Sambia, kumppanuus

3 ABSTRACT Tiina Salmi. The Evaluation of the Orphan Care Programme for the Lutheran Evangelical Church in Africa. 77 p., 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree: Bachelor of Social Services. Option in Diaconal Social Work. The aim of the thesis was to provide mid-term evaluation of the Orphan Care Programme for the Lutheran Evangelical Church in Africa located in Zambia. This church co-operates with the Lutheran Evangelical Association in Finland and especially their missionary workers in Zambia. The data was collected from already existing documents as well as by observing and interviewing. There were only a few documents available and those consisted mainly of the minutes of the Orphan Care Programme meetings. The data collected from observations was the most comprehensive because observing was done outside of working time, too. The interviews were held with three committee members of the Orphan Care Programme and two other members of the church, the bishop of the diocese and the deacon. The themes of the interviews were based on the observations and the documents. Later the data collected from the interviews was utilized for further observations. The thesis in a qualitative study and its wider theoretical framework is evaluation. The triangulation of observations, documents and interviews was used for the evaluation process. The interviews held with the committee of the Orphan Care Programme were theme interviews and the two others were unstructured theme related interviews. The data of the interviews and of the observations as well as the information of the documents were divided into smaller components which were gathered to hyponyms which were analyzed and gathered to hypernyms. These analytical results were compared with the research questions and reflected the effects of the results to the Orphan Care Programme s activities. Lastly, the suggestions for further measures for the Orphan Care Programme were given according to the analysis of the evaluation. The main results were first composed to a pre-report which was presented to the committee of the Orphan Care Programme. After the pre-report, collecting of documents and observations continued and later on the final results were presented to the committee of the Orphan Care Programme with a presentation and a written final report. The results showed rather low effectiveness compared to the high input on the programme although individually short-term effect might be remarkable. The input of the financial and human resources in the programme was much higher than the output gained from it. The continuity of the Orphan Care Programme was considered to be strength for the programme as well as for the whole church. The evaluation for the committee of the Orphan

4 Care Programme gained an objective view of their programme for their developing work. Keywords: orphan, AIDS, qualitative research, evaluation, diaconia, international diaconia, missionary work, Africa, Zambia, partnership

5 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT ORPOTYÖN ARVIOINNILLE TUTKIMUSYMPÄRISTÖNÄ SAMBIA LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA Kristillinen kehitysohjelma Orphan Care Programme HIV/AIDS työ KANSAINVÄLINEN VASTUU Kansainvälinen diakonia Lähetystyö Kumppanuus LÄHTÖKOHDAT ARVIOINTITUTKIMUKSELLE Aiheen määrittely ja tutkimuskysymykset Aiemmat tutkimukset Keskeiset käsitteet ARVIOINTIPROSESSIN KULKU Arvioinnin suunnittelu ja työn käynnistäminen Arviointiaineiston kerääminen ja aineiston esittäminen Havainnointi Haastattelut Aineistonkeruuprosessin päätös Arviointiaineiston analyysi TULOKSISTA KEHITTÄMISSUOSITUKSIIN Lasten koulutus Lasten tukeminen...45

6 7.1.2 Koulut ja yhteistyö Huoltajat osana lasten koulutusta Lasten tarpeet Orpotyönohjelma ORPOTYÖN ARVIOINNISTA HERÄNNEITÄ AJATUKSIA Lapsen oikeus Itsearviointia arvioinnista Työn kehittäminen...63 LÄHTEET...65 LIITE 1: Esiarviointiraportti...70 LIITE 2: Arviointiraportti...72

7 1 LÄHTÖKOHDAT ORPOTYÖN ARVIOINNILLE Aloin suunnitella opinnäytetyöni aihetta yhdessä harjoittelupaikan vastaavan ja työtäni ohjaavan opettajan kanssa ulkomaanharjoittelupaikkani vahvistuttua. Harjoittelupaikka oli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijöiden sekä heidän yhteistyökirkon Lutheran Evangelical Church in Africa:n luona Sambiassa. Yhteydenotto harjoittelupaikkaan varmisti sen, että heiltä löytyy paljon erityisesti kehittämisaiheita opinnäytetyölle, joista aihe orpotyön parissa alkoi kiinnostaa. Aihe kiinnosti kovin, koska monikulttuurinen työympäristö sekä lasten oloihin vaikuttava työ ovat kiehtovia tekijöitä opinnäytettä ajatellen. Viimein päädyttiin yhdessä aiheeseen, joka käsitteli orpotyön arviointia. Aihe tuo ajatukset maiden ja kulttuurien väliseen kumppanuuteen liittyviin haasteisiin sekä konkreettisesti lasten hädän lievittämiseen. Kumppanuus, lähetystyö ja kansainvälinen diakonia yhdistyvät aiheessa ja mahdollistaa ajattelemaan mikä on lapselle parasta ja kuinka lähelle sitä todellisuudessa päästään. Käytännön työhön tutustuminen ja arviointiin paneutuminen vei noviisin opiskelijan asian ytimeen näkemään ongelmien monimuotoisuuden ja ratkaisumahdollisuuksien rajallisuuden. Työn tarve lähti kirkon orpotyön ohjelmalta, jonka tavoitteena on kehittää omaa työtään ja he halusivat avukseen työn ulkopuolisen objektiivisen arvioijan. Arvioinnin tarkoituksena on toimia pohjana tälle tulevalle kehitykselle, joka on tarpeellinen lähetystyöntekijöiden ja kirkon kumppanuuden tulevaisuudelle sekä kirkon orpojen tarpeiden huomioinnille. Orpotyö saa arvioinnista myös uusia näkökulmia työnsä toteuttamiseen, ideoita tulevaisuuden toimintaansa sekä lisää kokemusta kulttuurienvälisistä erilaisista työmuodoista. Tutkimustehtävänä on selvittää havainnoiden, dokumentteihin tutustuen sekä haastattelemalla kuinka hyvin kirkon orpotyöhön laitettu panos vastaa siitä saatuja tuloksia kirkon ja edunsaajien näkökulmasta. Näin tullaan myös selvittämään, miten resurssit ovat työssä kohdennettu tutkimushetkellä ja onko niitä mahdollisuus kohdentaa hyödyllisemmin tulevaisuudessa.

8 8 Orpotyö -aihe on minusta erittäin mielenkiintoinen. Minusta työ, jolla pääsee vaikuttamaan lasten oloihin, on erittäin tärkeää, koska lapset ovat tulevaisuuden aikuisia. Lapsena oleminenkin on yhteiskunnallisesti merkittävää, mutta minua kiinnostaa erityisesti se, kuinka lapsuus ylipäänsä vaikuttaa yksilön tulevaisuuteen. Itse teen mieluummin työtä, joka vaikuttaa lapsiin ja lasten elinoloihin, kuin työtä jota tehdään lasten kanssa juuri sitä hetkeä varten. OCP:n työ on juuri sellaista työtä, jonka puitteissa pyritään mahdollistamaan lasten elinolosuhteiden suotuisuus lapsen kehitystä tarkkaillen ja mahdollistaa lapsen ympärillä toimivien aikuisten mahdollisuus edistää tätä kehitystä.

9 9 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖNÄ SAMBIA Sambia on eteläisen Afrikan sisämaassa sijaitseva valtio, jonka asukasmäärä on 12,2 miljoonaa. Arvioiden mukaan Sambiassa 64,3 % väestöstä elää köyhyydessä, joka tässä tapauksessa tarkoittaa alle 1,25 dollaria päivässä. (Ulkoasiainministeriö 2009.) Tilastollinen eliniänodote on alhainen ja laskenut huimasti, kun vuoden 1975 arvio oli 50,1 vuotta ja vuonna 2005 se oli laskenut 39,2 vuoteen (UNDP i.a.). Suurin osa väestöstä on lapsia ja nuoria, joten väestön suhteen ongelmat Sambiassa ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa (U.S. Cencus Bureau i.a.). Suomen väestössä lapsia on vähän verrattuna keskiikäisten ja vanhusten määrään. Sambia on laajentanut mahdollisuuksiaan nostaa maan taloudellista nousua ja pyrkimyksenä on tulla keskituloiseksi maaksi turvaamalla kestävä kehitys hitaasti ja varmasti. Maan päävientituote on kupari, mutta maailmanmarkkinoiden hintojen heilahdellessa Sambian on ollut pakko kehittää muitakin tapoja tuottaa tuloja. Maalla on kaunis luonto ja sen matkailua on alettu kehittää ja myös maataloutta on monipuolistettu, sillä maaperä on hedelmällistä. (Ulkoasiainministeriö kehitysviestintä 2007.) Sambian on aikoinaan ollut Iso-Britannian siirtomaa nimeltä Pohjois-Rhodesia ja vuonna 1964 se sai itsenäisyyden. Maan poliittinen tilanne on vaihdellut monipuoluejärjestelmän muututtua yksipuoluejärjestelmäksi ja taas takaisin monipuoluejärjestelmään vuonna (Kahul 2006, 73.) Maan poliittista, kulttuurillista ja sosiaalista tilaa huonontaa maan leviävä hiv/aids epidemia, joka koskettaa jokaisen ihmisen elämää jollain tavalla. (Plan i.a.) Työikäisten ihmisten sairastuessa osaavat työntekijät vähenevät, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ylikuormittuu, lasten kulttuurillinen oppiminen heikkenee perheiden sairastaessa ja tuloksellisten poliittisten päätösten tekeminen vaikeutuu. Sambia on yksi Saharan eteläpuoleisen Afrikan urbanisoituneimmista maista. Kahulin lähteiden mukaan (Central Statistical Office) Sambiassa asuu 35 % ih-

10 10 misistä kaupunkialueilla ja loput 65 % maaseudulla. Sambian pääkaupunki, joka on samalla maan suurin kaupunki, on Lusaka. Lusakassa on arvioitu asuvan yli miljoona ihmistä. (Kahul 2006, 73.) Sambian väestö koostuu yli 70 eri heimosta ja kieliäkin on lähes saman verran (Kahul 2006). Sambian sanotaan olevan kristitty maa, vaikka virallisesti Sambialla ei ole valtionuskontoa. Monet sambialaiset kuuluvat kirkkoon ja ovat aktiivisia kristittyjä. Tilastojen mukaan sambialaisista % on kristittyjä ja loput muslimeja, hinduja ja heimouskontoihin uskovia (Ukoasiainministeriö kehitysviestintä 2009). Heimouskonnoilla on myös vankka perinne monien kristittyjen elämässä, vaikka on ristiriitaista uskon oppien mukaan uskoa muihin jumaliin. Noituutta harjoitetaan yleisesti ja havaintojeni mukaan erityisesti raha- ja rakkausasioissa ihmiset kääntyvät usein noitatohtorien puoleen. Joissain kristityissä kirkoissakin saatetaan kehottaa seurakuntalaisia noituuteen ja esimerkiksi kiroamaan vastustajansa saadakseen paremmat rahalliset voitot työelämässä. Tämä kertoo mielestäni siitä, että joissain kirkoissa vähäisellä kristinuskon oppien opetuksella on mahdollistettu noituuden sekoittaminen kristinuskoon. Sambiassa on huomattavissa kehitystä koulutuksessa. Ilmainen koulunkäynti peruskoulun alemmilla luokilla on kasvattanut peruskoulun aloittavien ja suorittaneiden lasten määrää. (Ulkoasiainministeriö kehitysviestintä 2007.) Tyttöjen ja poikien määrät peruskoulun alemmilla luokilla ovat tasapainossa ja ylemmillä luokilla tyttöjen määrä on vain muutaman prosentin alempi. Yhteensä oppilaiden lukumäärä on noussut vuosien saatossa. (UNDP, 2007) Sambiassa peruskoulu on jaettu kahteen osaan, joista luokat ovat ilmaisia ja luokat koulumaksullisia. Lukiokoulutusta vastaavat luokat ja nämä luokat ovat myös maksullisia. Alemmassa peruskoulutuksessa oppilaiden on itse kustannettava kirjat, muistiinpanovälineet ja koulupuvut. Ylempien luokkien lukukausimaksut aiheuttavat monen lapsen koulun keskeytymisen, koska vähäinenkin koulumaksu on jo liikaa monille perheille. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) Opettajien vähäinen määrä haittaa monien lapsien oppimista, kun keskimäärin oppilaita on yhtä opettajaa kohden 57 (USAID i.a.). Opettajat ovat usein poissa koulusta, koska he sairastavat aidsia, pitävät huolta sairaista perheenjäsenistään tai ovat poissa hautajaisten vuoksi (Robson ja Sylvester 2007,

11 11 265). Sambiassa aikuisväestön lukutaitoprosentti on tällä hetkellä vielä ainoastaan 68 % (Ulkoasiainministeriö 2009). Naisten ja lasten asema Sambiassa on heikko. Tytöt voidaan naittaa vanhemmille miehille jo kuukautisten alettua, koska silloin tytön katsotaan olevan valmis synnyttämään ja äidiksi. Tytön asema perheessä on olla äidin apulaisena hoitamassa kotia ja huolehtimassa lastenhoidosta. Nämä syyt johtavat osaltaan siihen, että tyttöjen koulumenestys ja koulussa käynti on alhaisempaa kuin pojilla. Hiv/aids -epidemian vuoksi naiset sairastuvat helpommin, koska naisella on suurempi riski saada virustartunta ja silloin myös syntyvä lapsi on usein hivpositiivinen. Lapsen asema perheessä on yhtä huono tai jopa huonompi kuin naisella. Miehen oikeuksiin kuuluu lasten ja naisten kuritus- ja opetusmahdollisuus. (Kasese Bota, henkilökohtainen tiedonanto ) Terveyden kannalta tällä hetkellä suurin ongelma Sambiassa on aliravitsemus, puhtaan veden puute sekä HIV/AIDS epidemia (Kahul 2006, 75.) Sambiassa arviolta 17 % aikuisväestöstä on hiv-tartunnan saaneita ja lasta on orpoutunut aidsin seurauksena. Joillain yksityisillä sektoreilla ja kirkoilla on ilmaista terveydenhuoltoa, mutta pääasiassa terveydenhuolto on maksullista, eikä monilla ei ole varaa siihen. Hiv/aids-huolto on joillain alueilla maassa hyvällä mallilla, koska sairauden toteaminen, hoito ja lääkkeet ovat useasti potilaalle ilmaisia. Silti on paljon ihmisiä, jotka eivät hanki itselleen apua stigman eli leimautumisen pelon vuoksi, eivätkä ravitsemustieto, ravinnon heikko laatu ja vähäisyys tue lääkitystä (Kenttämuistiinpano ). Havaintojeni perusteella voin sanoa perhekokojen olevan Sambiassa suuria ja perhesuunnittelu on vasta aluillaan. Perinteinen maaseudun perhekulttuuri on myös murroksessa yhä useampien muuttaessa kaupunkeihin, joissa perheiden arki koostuu erilaisista askareista kuin maaseudulla. Useita perheitä koettelee hiv/aids-epidemian aiheuttama perheiden laajeneminen. Perheenjäsenien lukumäärä kasvaa sukulaisten ja tuttavien lasten tullessa osaksi perhettä omien vanhempien kuoltua. Tämä perinteinen orvoista huolehtiminen on ennen onnistunut, mutta nykyään orpoutuneita lapsia on liikaa. Useissa perheissä vanhemmat tai huoltajat ovat lukutaidottomia ja joutuvat köyhyydessä taistelemaan per-

12 12 heen elannosta. Useille perheille lasten koulunkäynti on taloudellinen rasite, johon ei aina haluta laittaa rahaa, kun perheeseen tulee taas yksi lapsi lisää. Monilla huoltajilla on kova työ elättää perhe eikä energiaa tai taitoja riitä huolehtimaan lasten koulunkäynnistä.

13 13 3 LUTHERAN EVANGELICAL CHURCH IN AFRICA Lutheran Evangelical Church in Africa eli LECA on jakautunut kahteen hiippakuntaan, jotka ovat Kongon hiippakunta ja Sambian hiippakunta. Sambiaan kirkko on perustettu alun perin kongolaisille, jotka ovat tulleet maahan. Hiippakunnan alkuajasta ei ole juuri tutkittua tietoa. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ). Alusta tiedetään vain sen verran, että kirkko on ollut presbyteeritaustainen, mutta Suomen luterilainen evankeliumiyhdistyksen eli SLEY:n lähetysyhteyden alettua muuttunut luterilaiseksi vuonna 1989 (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys i.a.). Sambian hiippakunnassa seurakuntia on noin 30 (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ), joista suurin osa on Lusakan alueella tai läheisyydessä, osa pohjoisemmassa Kongon rajan lähellä olevalla Kuparialueella ja osa etelässä Livingstonen alueella (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys i.a.). Seurakuntalaisista 65 % on kongolaista alkuperää ja 35 % on sambialaisia (Haastateltava 5). LECA:n Sambian hiippakunnassa on ylin päätäntävalta hiippakunnan kirkolliskokouksella ja sen alla toimii hiippakuntavaltuusto. Hiippakuntavaltuuston alaisuudessa on virasto, jonka alaisuudessa on diakoniaosasto. Diakoniaosasto on jakautunut kolmeen osaan, johon kuuluvat orpotyön ohjelma Orphan Care Programme eli OCP, kristillinen kehitysohjelma Needy People ja hiv/aids-työn ohjelma HAPRO. LECA:n diakoniaosaston päätarkoitus on levittää evankeliumia sekä tarjota palvelujaan seurakuntalaisille. Jokaisella näillä ohjelmalla on oma komiteansa, johon tällä hetkellä kuuluu paikallisia sekä lähetystyöntekijöitä. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) Tämän lisäksi eri seurakunnissa on diakoniatiimit, jotka huolehtivat näiden ohjelmien paikallisesta toiminnasta (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys i.a. Diakoniatyö.) Työhön tutustumiseen on käytössä vain vähän materiaalia, joihin kuuluu muun muassa työn aiempia tiedotteita, sponsoreille lähetettyjä kirjeitä, orpotyön komitean ko-

14 14 kousmuistioita, lähetystyöntekijä Jorma Arkkilan kanssa ennalta käyty keskustelu sekä muutamia työtä ja organisaatiota kuvaavia kaavioita. 3.1 Kristillinen kehitysohjelma Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne. (Joh. 15:17.) Needy People toiminnan tavoitteena on luoda paikallisiin seurakuntiin itsenäistä toimintaa. Tätä toimintaa pyritään saamaan aikaan omavaraisuutta kehittämällä, mikä pyritään saavuttamaan diakoniatiimejä kouluttamalla. Koulutukset liittyvät hyvän seurakunnan hallinnon toteuttamiseen, tuloja tuottavan toiminnan järjestämiseen sekä köyhyydestä pois pääsemiseen. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) Päätarkoituksena on antaa tukea paikallisseurakunnille ja auttaa rakentamaan tukeva perusta seurakunnan toiminnalle. Hyvän hallinnon järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää kirjanpidosta lähtien, jotta seurakunnassa saadaan luottamusta ja läpinäkyvyyttä esimerkiksi talousasioissa. Kaikille on tärkeää tietää, mihin kolehtitulot ja muut seurakunnan rahat käytetään. Kirjanpidon koulutusta järjestetään muutamissa seurakunnissa arvioinnin aikana ja havainnointien perusteella voi huomata koulutettavien olevan aluksi vastahakoisia ottamaan käyttöön kirjanpitoa, mutta hieman suostuvaisempia keskustelujen jälkeen. Keskusteluissa heille ilmenee mahdollisen seurakuntalaisten luottamuksen kasvu heitä ja heidän rahan sijoitustaan kohtaan, mikä joissakin seurakunnissa on ongelma. (Kenttämuistiinpanot ) Tuloja tuottavan toiminnan järjestäminen seurakunnissa olisi tärkeää, jotta seurakuntalaiset voisivat paremmin pitää huolta toisistaan. Tämän vuoksi kehitystä pyritäänkin edistämään. Seurakuntien ei tule olla pelkästään avustuskohteita, vaan parhaassa tapauksessa heillä olisi omaa toimintaa, jolla he saisivat kustannettua osan normaalimenoistaan. Omavaraisuus olisi valtti myös siinä tilanteessa, jos muualta tuleva sponsoriraha vähenee. Eri seurakunnilla on eri vahvuudet ja toiminnan järjestämisen tulee olla seurakuntalähtöistä. Seurakunnat ovat miettineet esimerkiksi venevuokrausta kalastajakylässä, autojen parkkipaikkaa ja kanalaa. Tuloja tuottavan toiminnan perustana on tietysti hyvä seu-

15 15 rakuntahallinto ja erityisesti kirjanpito. (Kenttämuistiinpanot ) Seurakunnissa ei myöskään pidetä siitä, että ylemmältä taholta tullaan usein toimittamaan heidän asioitaan (Haastateltava 4). Organisaatioiden totuttua olemaan avustuskohteita, oma aloitteellisuus laskee itsetunnon mukana ja motivaatio työmuotoja kohtaan on usein heikkoa. 3.2 Orphan Care Programme Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. (Gal. 6:9.) Sambiassa orpoja ja katulapsia on paljon ja se on maalle suuri ongelma. Yksin aids-orpoja on arvioitu oleva vuoden 2005 tietojen mukaan ja kaikkiaan orpoja 1,2 miljoonaa (Unicef i.a..) Katulapsia on Unicefin arvissa Sambiassa noin (Unicef i.a.) ja heistä vain joka kymmenes on orpo, mikä viittaa siihen, että maassa perheissä on paljon muitakin ongelmia kuin orpous. Orvoista on totuttu perinteen mukaan pitämään huolta suvun voimin, mutta tällä hetkellä orpojen määrä on räjähdysmäisesti kasvanut ja ongelman käsitteleminen on sosiaalihuollon resurssien puitteissa tai perheiden voimin tällä hetkellä mahdotonta. Katulapset ovat olleet pitkään myös näkyvä ongelma, mutta katulasten koulutuskeskuksista on löydetty osaltaan ratkaisu ongelmaan. (Dr. Kasese Bota, ) Katulasten koulutuskeskuksissa painotetaan lasten kadulta pois pääsyyn, sieltä pois pysymiseen, elämäntaitojen oppimiseen ja elinkeinon harjoittamisen opettamiseen. Monet orvot ovat uusissa perheissään huonommassa asemassa muihin perheen lapsiin verrattuna. Heidän kotitöiden vastuunsa saattaa olla suurempi, kuin muiden ja koulunkäyntiin ei anneta yhtä hyviä mahdollisuuksia kuin muille. Useat orvot ovat nälkäisiä koulupäivän ajan ja monien kotitöiden vuoksi myös väsyneitä, jonka vuoksi he nukahtelevat tunneilla. Orpojen henkistä ja fyysistä tilannetta ei osata ottaa kouluissa huomioon ja opettajat saattavat lähettää lapsen kotiin, jos tällä ei ole koulussa mukanaan kyniä tai vihkoa. Tämä saattaa kuitenkin johtua perheen köyhyydestä, jota ei oteta koulussa huomioon. Useat orvot ovat kokeneet koulukiusaamista orpoutensa vuoksi ja heillä on sanottu olevan

16 16 hiv-tartunta varsinkin, jos omien vanhempien kuolema on oletettavasti johtunut aidsista. (Robson ja Sylvester 2007, ) LECA:n orpotyö on saanut alkunsa lähetystyöntekijän oma-aloitteisesta henkilökohtaisesta lähialueen hädässä olevien lasten ja varsinkin orpojen auttamisesta. Tarkoitus oli tukea orpojen kotona asumista koulunkäynnissä eikä laittaa heitä yhteen paikkaan, koska se on liian kallista. Avustettavien lasten määrän kasvaessa on toiminnasta tehty osa kirkon toimintaa ja sitä on alettu kasvattaa lisää. Työn organisointi on aloitettu vuonna Työmuodolle ei ole asetettu alusta alkaen tarkkoja tavoitteita, joiden pohjalta työtä nykyisinkin tehtäisiin. (Samson Kipaila, henkilökohtainen tiedonanto, ) OCP:n tukemia lapsia on tällä hetkellä 140 koko Sambiassa. Heistä suurin osa on pääkaupungin Lusakan lähialueelta. Tavoitteena on nostaa tuettujen määrää tulevina vuosina sekä tasoittaa tukilasten keskittymää pois pääkaupungin alueelta. Tämän lisäksi SLEY on rakentamassa Lusakaan turvakotia lapsille, mikä toimisi orpoutuneille lapsille välipysäkkinä matkalla uuteen kotiin. SLEY:n tarkoituksena on tehdä turvakodista osa LECA:n orpotyön ohjelmaa ja rahoittaa toimintaa Suomesta käsin. OCP on vielä toistaiseksi epävirallista toimintaa, koska sitä ei ole vielä rekisteröity. Tavoitteena on rekisteröityä, jotta kirkko voi avata oman turvakodin lapsille ja sitä kautta alkaa toimia yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Siinä samassa tulee virallistettua myös tällä hetkellä jo toimiva orpotyö. Kirkon orpotyö on pienimuotoista ja tarkoituksena on auttaa vain kirkon jäseninä olevia lapsia, koska autettavia on niin paljon, että raja on vedettävä johonkin. Tosin turvakodin käynnistyttyä on tarkoitus kyllä ottaa lapset sisälle uskonnollisista vakaumuksista ja kirkkokuntaan kuulumisesta huolimatta, koska paikasta tulee osa virallista sosiaalihuollon järjestelmää. Rahoitus tulee pääasiassa suomalaisilta lahjoittajilta, joten apu ei ole paikallisrahoitteista ja siksi se on hyvin haavoittuvaista toimintaa. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) Verrattuna muiden järjestöjen toimintaan on OCP:n toiminta rahallisesti vielä pientä, mutta kirkon mittasuhteisiin ja tämänhetkisiin resursseihin suhteutettuna

17 17 sekä turvakodin valmistumisen myötä, on toiminta laajaa. Koko kirkon toiminnasta orpotyö kattaa taloudellisesti suurimman osan. (Jorma Arkkila, henkilökohtainen tiedonanto ) 3.3 HIV/AIDS työ Hyljeksitty hän oli, kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme minään häntä pitäneet. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan (Jes. 53:3-4.) LECA:n hiv/aids-työn päätavoite on uusien tartuntojen ehkäiseminen seurakuntalaisten piirissä. Tähän pyritään lisäämällä kirkon työntekijöiden ja jäsenten tietoisuutta hiv/aids-tilanteesta ja valmistamalla heitä puhumaan asiasta yhä avoimemmin. Opetukseen kuuluu oikean tiedon omaksumista tartuntatavoista ja ennaltaehkäisystä. (Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys i.a.) Kirkon hiv/aids-työ ei keskity pelkästään lääke- ja käyttäytymistieteellisten faktojen opettamiseen, vaan se sisältää myös kristillisen seksuaalietiikan opettamista. Tällä hetkellä suurin osa tartunnoista välittyy suojaamattoman seksin kautta ja yli puolella miehistä on vaimon lisäksi tyttöystäviä. Kondomin käytön tärkeydestä on tärkeää opettaa, mutta kirkon hiv/aids-työssä tulee opettaa myös avioliiton pyhyyttä. Kondomiakin on hyvä käyttää avioliitossa, jos toisella tai molemmilla puolisoilla on tartunta, tai jos raskauden ehkäisy on ajankohtaista pariskunnalle. (Auvinen 2009.) Lasten, jonka vanhemmat kuolevat, on elettävä usein sosiaalisesti eristyksissä sekä ennen ja jälkeen vanhempien kuoleman. Lapset kokevat silloin häpeää, pelkoa ja ympärillä olevien torjuntaa, mikä tapahtuu usein aidsia sairastavan lähipiirille. (Unicef 1999, 5.)

18 18 Eräs tärkeä tehtävä kirkon hiv/aids-työllä on stigman ja syrjinnän poistaminen (Auvinen 2009). Stigma tarkoittaa merkityksi tulemista ja hivin ja aidsin kanssa yhteydessä sen on nähty aiheuttavan laajasti yhteisöstä eristämistä, rasismia, huonoa kohtelua palvelujen saannissa sekä henkistä ja fyysistä vihamielisyyttä. Hiviä ja aidsia sairastavat saattavat itse myös alkaa stigmatisoida itseään ja alkaa eristää itseään ihmisistä uskoen, että se on oikein muita kohtaan. (Avert 2009.) Hiviin ja aidsiin liittyvä stigma ja stigman pelko saattaa estää ihmistä hakeutumasta testattavaksi ja sitä kautta estyy saamasta hoitoa. Lääkitystä ei kuitenkaan voida aloittaa ennen tietoa virustartunnasta ja oma käytöksen muutoskaan ei välttämättä ala ennen tuloksien tietämistä. (Auvinen 2009.) Timo Teinosen mukaan luterilaisessa moraaliopissa jokaisella ihmisellä on sydämeensä kirjoitettu tieto oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Se on jopa uskonnolliset näkemyserot ylittävä, universaali moraalinen laki. Vaikka kirkko ei olisikaan esittänyt omia eettisiä vaatimuksiaan, voi suuri merkitys silti olla motivaation luomisessa terveitä elämäntapoja kohtaan. (Teinonen 2007, 104.) Kirkon hiv/aids-työllä on mahdollisuus ohjata ihmisiä terveiden elämäntapojen piiriin. Kirkolla voi olla suuri vaikutus motivaation luomiseen ja ympärillä olevan ilmapiirin muuttamiseen myönteiseksi, kun kyseessä on terveyden ylläpitäminen. Ihmiset tietävät sydämessään mikä on oikein, mutta monille ympäristön paineet ovat niin suuret, että on helpompi antaa periksi ja toimia omaatuntoaan vastaan. Seurakuntayhteydessä elävillä ihmisillä voisi olla eri työmuotojen kautta mahdollisuus tukea toisiaan elämään terveellisempien elämäntapojen mukaan. Leonard M. Martin kirjoittaa monien kirkkojen helposti ajattelevan koulutuksen jakamisen olevan tarpeeksi hiv/aidsin leviämisen estämiseksi. Ajatuksena on se, että jos informaatio tavoittaa ihmiset, se johtaa ajatusten ja toimintatapojen muutokseen, mikä taas johtaa tartuntojen vähenemiseen. Tämä pelastaa Martinin mielestä elämiä, mutta ei ole pettämätön lääke viruksen leviämisen estämiseen ja vähentämiseen. Tämän lisäksi tulee kouluttaa nuoria arvostamaan yksiavioisuutta, uskollisuutta ja avioliiton pyhyyttä. Toisin sanoen opettaa inhimillistäviä arvoja, joilla suojella heitä itseään ja heidän rakkaitaan tartunnalta. Hivin ja aidsin leviämisen kannalta ei ole velvollisuus vain opettaa siihen liittyviä asioi-

19 19 ta, mutta myös jokaisella ihmisellä on velvollisuus oppia, koska tietäminen ei ole tarpeeksi. Ennaltaehkäisy on jokaisen henkilökohtaisten valintojen tekemistä eikä sitä voida valita ulkoapäin. (Martin 2007, )

20 20 4 KANSAINVÄLINEN VASTUU Erilaiset yhteisöt kantavat vastuuta niin kotimaansa asioista kuin kansainvälisistä asioistakin. Kirkolla on eri työmuotoja, joilla kansainvälistä vastuuta kannetaan. Diakonian turvin varmistetaan, että kaikista eniten avun tarpeessa olevat ihmiset saavat apua. Kansainvälisen diakonian tarkoitus on tehdä tätä lähimmäisistä huolehtivaa työtä myös ulkomailla, koska sielläkin on avun tarvetta. Eräs kirkon suuri kansainvälinen vastuu on levittää Jumalan sanaa pelastuksesta kaikille kansoille. Tähän tarpeeseen vastaa lähetystyö, josta vastaa monet kristilliset järjestöt Suomessa ja he tekevät työtään niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tarkoitus on saada ihmiset kuulemaan ilosanomaa Jumalasta ja pelastuksesta. Yhteiskunnassammekin varat jakautuvat epätasaisesti ja tätä eroa tasoitetaan verotuksen keinoin. Samalla tavalla koko maailmassa tulisi tuloja jakaa tasaisemmin eri maiden välillä. Ennen paljon käytetty ja vielä nykyisinkin toimiva kehitysapu on vastannut tähän varallisuuden jakautumiseen, mutta nykyään kyseessä on enemmän kehityksen yhteistyöstä. Tätä yhteistyötä on alettu nimittää kumppanuudeksi, jossa toinen osapuoli ei olisi vain antamassa tai ottamassa vastaan apua, vaan tasavertaisina kumppaneina kehittämässä yhdessä. Kumppanuuden periaatteita voi ja tulisi soveltaa erilaisissa yhteisöissä, jotka toimivat kahden eri maan tai kulttuurin välillä, jotta yhteisöjen, organisaatioiden tai kansojen itsemääräämisoikeutta ei otettaisi pois. 4.1 Kansainvälinen diakonia Luterilaisen maailmanliiton strategia muuttui avunannoksi uskonnosta, kansallisuudesta, mielipiteestä tai rodusta riippumatta lukujen kehitysmaamyönteisessä ilmapiirissä. Tätä ennen oli autettu vain omia kirkon jäseniä ja yhteistyökirkkoja tai sitten ulkomailla tehtävä työ oli ollut lähetystyötä. Tämän muutoksen on katsottu olevan alku kansainväliselle diakonialle. Kansainvälinen diakonia organisoitui ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko tuli osaksi kansainvälisesti apua antavien kirkkojen joukkoon vuonna Kirkon keskushal-

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset

Lähetystyö & raha. Teksti. Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Lähetystyö & raha Teksti Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslinjaukset Järjestöjen saama budj.tuki 2012 Suomen Lähetysseura Suomen Pipliaseura 9,5 milj. 1,1 milj. Kansanlähetys

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Laupias samarialainen -ohjelma muuttaa asenteita -esityksen tekstit

Laupias samarialainen -ohjelma muuttaa asenteita -esityksen tekstit 1 Laupias samarialainen -ohjelma muuttaa asenteita -esityksen tekstit Dia 1 Taustatietoa Suomen Pipliaseurasta: Suomen Pipliaseura (SPS) on yksi evankelisluterilaisen kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TAMPEREEN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TAMPEREEN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET TAMPEREEN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN Mikä on järjestönne visio ja toiminta-ajatus? Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) tehtävä on viedä evankeliumi median

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Päivi Arvonen EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Herkkä vähemmistö Tytöt ovat katulasten vähemmistö. TyDöjä kontrolloidaan egypiläisissä perheissä poikia tarkemmin, eikä tydö lähde asumaan

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot