Elektroniikka ja sähköteollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elektroniikka ja sähköteollisuus"

Transkriptio

1 Elektroniikka ja sähköteollisuus

2 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti 7/2007 Erkki Rönkkö

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Rönkkö Toimialapäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tiivistelmä Raportissa kuvataan elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden markkina- ja valmistustilannetta Suomessa. Alan korkean vienti-intensiteetin ja 2000-luvun rakennemuutoksen oleellisuuden takia globalisaation kehitystä on painotettu. Elektroniikka- ja sähköteollisuus kasvoi v:n 2001 alkuun hyvää vauhtia. Suomessa tuotannon kasvua ylläpiti tietoliikennelaitteiden valmistus, jossa kysynnästä vastasivat eri maiden operaattorit ja viime kädessä kuluttajasektorin päätelaitekysyntä. Viime vuonna (2006) tuotannon bruttoarvo ylsi ennakkotietojen mukaan n. 26 mrd. euroon (varauksin jopa 10 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna), mikä on n. viidennes koko teollisen tuotannon bruttoarvosta. Ala työllisti reilut henkilöä (hivenen laskua). Tuotannon bruttoarvo on vuoden 2001 jälkeisen selkeähkön notkahduksen jälkeen noussut jokseenkin 5 vuoden takaiselle tasolle, vaikka alan työllisyys onkin laskenut noista ajoista tasaisesti. Myös valtaosalla yrityksistä (lähinnä sopimusvalmistajilla) tuloksen tekoon liittyvät tunnusluvut ovat kääntyneet/kääntymässä laskuun, pienemmillä jo viime vuonna ja isommilla kuluvana vuonna. Koko luvun kehitystä on leimannut tuotannon kasvu/siirto ulkomaille. Tuotannon siirtymisellä on haettu asiakas-, markkinaläheisyyttä, logistisesti keskeistä sijaintia, joustavaa, osaavaa ja halvempaa työvoimaa). Samat kriteerit sopivat sopimusvalmistajiin, vaikka voidaan tiivistää, että ne siirtyvät päähankkijan mukana tai niiden perästä. Elektroniikka- ja sähkötekniikka integroituu tuotantolaitteisiin ja kulutushyödykkeisiin ja ala on nähtävissä koko yhteiskunnan kehityksen kulmakivenä. Potentiaalia tuotannon kasvuun ja positiiviseen kehittymiseen on, mutta se vaatii yhä rakenteellista muutosta. Tulevaisuuden kotimainen kehitys riippuu päähankkijoiden kotimaisesta tuotannosta, mikä taas riippuu toimintaympäristöjen valmiuksista tukea t&k-toimintaa ja innovatiivista toimintaa. Massatuotanto on jo siirretty ja/tai ulkoistettu. Alalla on yhä n toimipaikkaa, joista 78 %:ssa on alle 10 henkilöä. Toimipaikkojen keskikoko liikevaihdolla mitattuna on n. 12 M. Alan uusinvestoinnit ovat pudonneet huolestuttavasti ja panostukset keskittyvät automatisointiin ja logistisiin toimintoihin. Välituotekäytön (ostopanosten) osuus on noussut 20 vuodessa 50 %:sta n. 65 %:iin. Jalostusarvo laskee ja katteet on tuotettava jäljelle jäävästä 35 %:sta. Kuluvana vuonna tuotannon bruttoarvon ei odoteta kasvavan, henkilöstön määrän jonkin verran pienenevän. Oleellista lähivuosina on yritysten t&k-toiminnan vahvistaminen ja innovatiivisen toiminnan kehittäminen. en toimintaympäristön vahvistaminen ja osaavan ja joustavan työvoiman saannin varmistaminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat Elektroniikka, sähköteollisuus, osavalmistus, sopimusvalmistus, OEM, EMS, globalisaatio ISSN Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Toimialan rakenne Toimialan yrityskanta Henkilöstö Yrityskannan muutokset Tuotanto ja kapasiteettitilanne Alan suurimpia yrityksiä Globalisaatio elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinat Kansainväliset markkinat Ulkomaankauppa Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Tuotantoteknologia Tuotannon logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Vahvuuksia ja menestystekijöitä Keskeisiä ongelmia Kehittämistarpeita Tulevaisuuden näkymät toimialalla Markkinoiden kehitys ja visio Suomen näkymät ja mahdollisuudet SWOT-yhteenveto Lähteet... 50

7

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on tuotannon bruttoarvolla mitattuna Suomen suurimpia toimialoja. Sillä oli merkittävä panoksensa Suomen BKT:n kasvussa vuodesta 1990-luvun alun lamasta aina vuoteen 2001, jonka jälkeen ala on elänyt poikkeuksellisen voimakkaissa muutospaineissa. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoamisella ja sen välittämisellä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille nähdään Toimiala Infomediassa tärkeänä. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa DL, eli elektroniikka- ja sähköteknistä teollisuutta, sen nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Näkemykset, arviot ja kannanotot perustuvat osaltaan uusimpiin käytettävissä oleviin tilastoihin ja lähdeaineistoihin sekä eri yritysten avainhenkilöiden näkemyksiin. Alan toimintatapa- ja rakennemuutokset ovat nopeita ja toimialojen sisältömääritykset jossain määrin sopimuksenvaraisia. Tilastot eivät anna täyttä kuvaa nykytilanteesta saati ennustettaessa tulevaisuutta. Tuotannon volyymikäsitteisiin ei sisälly sisällön tai laadun kehitystä ja muutoksia, vaikka ajan mittaan laitteet ovat muuttuneet perusteellisesti. Vienti sisältää jopa huomattavasti ns. läpivientiä, mikä paisuttaa tilastoja. Tuotteiden hinnat laskevat ja ulkoistaminen valuttaa tuotantoa muille toimialoille. Joskus alkuperäinen tietolähdekin jää hämärän peittoon. Vastuu on joka tapauksessa raportin laatijan. Tämä raportti julkaistaan osana Elektroniikka- ja muoviteollisuuden raporttisarjaa, jonka toinen osa on Tekniset muovituotteet. Raporttien toivotaan antavan vastauksia ja pohdittavaa myös alalle aikoville uusille yrittäjille. Joensuussa Erkki Rönkkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Suomessa tapahtuvan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli v (Tilastokeskuksen ennakkotieto) noin 26 mrd. euroa, jalostusarvo noin 8,1 mrd. euroa ja palkattu henkilöstö n Ala on tuotannon bruttoarvolla mitattuna suurin teollisuudenala ja ylittää sekä kone- ja metallituoteteollisuuden (yli 20 mrd. euroa) ja metsäteollisuuden (=sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, massan, paperin ja kartongin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, yht. n. 18,4 mrd. euroa) vastaavat arvot. Kuva 1. Elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Suomessa Teoll. prosessinsäätölaitteet 1 % Tietokoneiden valmistus. 0 % Instrumentit, mittauslaitteet 3 % Sähkömoottorit, gen., muuntajat 8 % Terveydenhuollon elektroniikka 4 % Sähkönjakelu ja tarkk.laitteet 3 % Osavalmistus, kokoonpano 4 % Johtimet, kaapelit, akut 2 % Valaistuslaitteet 1 % Komponentit, pienosat 2 % Muut sähkölaitteet 2 % Tietoliikennelaitteet 70 % Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus Toimialan eri julkaisuissa ala jaetaan 1. Elektroniikka-alan tuotteisiin, joiden sisältö on tietoliikennevälineet ja -laitteet tietokoneet ja toimistoelektroniikka elektroniikan komponentit TV- ja radiovastaanotin- ja tallennuslaitteet 2. Sähköteknisiin tuotteisiin, joiden sisältö on sähkömoottorit, generaattorit ja muuntajat sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet eristetyt sähköjohtimet ja kaapelit valaistuslaitteet muut sähkölaitteet ja -koneet

10 9 3. Instrumentteihin, joiden sisältö on lääkintäkojeet ja ortopediavälineet mittauslaitteet teollisuuden prosessinsäätölaitteet optiikka- ja valokuvausvälineet ja kellot Joissakin jaotteluissa hissit lasketaan mukaan tai kotitalouskoneet jätetään pois. Edellä oleva tuotannon jakaantuminen noudattaa mm. VTT:n käyttämää luokitusta. Osa- ja valmistuspalvelujen (=sopimusvalmistuksen) osuus on pienentynyt n. 6 %:iin, kun se parhaimmillaan oli yli 10 % kokonaistuotannosta. Kuvasta puuttuvat jotkut marginaalisektorit kuten kulutuselektroniikan laitteet, kodinkoneet ja tietokoneet, joiden yhteenlaskettu osuus on n. 1 %. Suomen elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeinen. Tuotannosta vastaa lähinnä Nokia. Päätuotteita Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat ja monipuolinen t&k-toiminta. Nokian koko henkilöstöstä on Suomessa yhä reilu kolmannes (n , josta erilaisissa t&k-toiminnoissa n ). Nokian tuotannollisia pääpaikkoja ovat Salo (päätelaitteet) ja Oulu (tukiasemat). Eri yksiköiden t&k-yksiköitä on pääkaupunkiseudulla (Espoo, Pitäjämäki, Ruoholahti), Salossa, Turussa (tietohallintoyksikkö), Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Nokialla on hyvin keskeinen asema Suomen innovaatiojärjestelmässä sekä käyttäjänä että tuottajana. Ilman Nokiaa Suomen t&k-panostus olisi kaukana maailman kärjestä suhteutettuna talouden kokoon. Muita varsinaisia OEM:ksi luokiteltavia laitevalmistajia meillä ei ole, vaikkakin varsin itsenäisiä ja omaan t&k-toimintaan tukeutuvia osa- ja järjestelmätoimittajia, kuten Ericsson, Tellabs, Teleste, Orbis, Siemens ja Tecnomen. Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus on pysynyt jokseenkin vakaana, mutta ollut nousussa nyt kolmatta vuotta. Alan suurin tuottaja on ABB Finland (henkilöstöä yli 6000), jonka pääpaikat ovat Helsingin Pitäjämäellä (n m2) ja Vaasassa, mutta yhtiö on läsnä kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Vaasalainen Vacon. (n. 400 hlöä Suomessa) valmistaa pienjännitteellä toimivia taajuusmuuttajia erilaisiin sovelluskohteisiin. Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteita toimittavat mm. Enston Porvoon ja Mikkelin toimipaikat (sähköistysratkaisuja tuotanto- ja kulutussektorille) ja Nokian Capacitors (tamperelainen, n. 200 hlöä), joka suunnittelee ja valmistaa sähkölaitoksille, voimayhtiöille, teollisuudelle ja kiinteistöyhtiöille energian säästöön ja sähkön laadun parantamiseen isohkoja järjestelmä- ja laitosratkaisuja. Erilaisia instrumentteja ja mittauslaitteita valmistaa isohko joukko yrityksiä, mm. Vaisala (elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita meteorologian, ympäristötieteiden, liikenneturvallisuuden ja teollisuuden tarpeisiin; Vantaalla n. 650 hlöä), kempeleläinen Polar Electro (telemetrisiä urheiluinstrumentteja, globaalit markkinat, Suomessa n. 350 hlöä) ja Suunto (urheiluinstrumentteja eri lajeihin, Amer Sports Oyj:n tytär).

11 10 Teollisuuden prosessinsäätölaitteet katsotaan omaksi alatoimialaksi, tärkeimmät toimijat ovat Metso Automation (konsernin ulkopuolelle menevä Suomen lv. n. 80 M ), joka suunnittelee ja toimittaa prosessiteollisuuden, automaation ja tiedonhallinnan sovelluksia ja järjestelmiä sekä tuotantoprosessien mittausjärjestelmiä ja -laitteita massa- ja paperiteollisuudelle ja öljy- ja kaasuteollisuudelle, Honeywell (teollisuusautomaatiot, prosessinja laadunohjausjärjestelmät, globaali konserni) ja Insta (ent. Instrumentointi Oy, teollisuuden ja prosessien automatisointi). Johtimien ja kaapeleiden merkittävimmät tuottajat ovat Reka Kaapeli (Hyvinkää ja Keuruu; voimakaapelit sekä asennus-, liitäntä-, kytkentä- ja tiedonsiirtokaapelit), Helkama (Hanko ja Kaarina; valo-, instrumentointi- ja puhelinkaapelit sekä laivakaapelit) ja PKC Group (jo useammalla mantereella toimiva johdinsarjojen sopimusvalmistaja). Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus on n. 500 M :n bisnes. Tuotteet ovat periaatteessa omia, mikä erottaa ne sopimusvalmistuksesta tai alihankinnasta. Alan yrityksiä ovat mm. Okmetic (Vantaa, piikiekkoja puolijohdevalmistajille), Evox Rifa (Suomussalmi, muovikalvokondensaattoreita) ja VTI Technologies (Espoossa, kiihtyvyys-, liike- ja painoanturit). Osavalmistus, valmistuspalvelut, sopimusvalmistus ja kokoonpano nousi 2000-luvulle tultaessa merkittäväksi alatoimialaksi pääasiassa Nokian vetämänä tuotantoverkostona ja tuolloisen klusterin osana. Ala teki parhaimmillaan n. 2,6 miljardin euron liikevaihdon ja työllisti n henkilöä. Sittemmin alalla on tapahtunut hyvinkin merkittäviä rakennemuutoksia, kun tuotantoa kasvatettiin ja siirrettiin päähankkijoiden perässä lähemmäs markkinoita ja halvemman työvoimakustannusten maihin. Elektroniikan sopimusvalmistus, EMS, jaetaan esim. erilliseen komponentti- ja osavalmistukseen (alkuperäiseen) sopimusvalmistukseen (contract manufacturing) eli piirilevyjen kalustukseen ja testaukseen sekä järjestelmä- ja laitekokoonpanoon ja testaukseen. Sopimusvalmistuksen uudempi kehitys näkyy OEM:ien taholta tulevana kokonaisuuksien ulkoistamisena (esim. Nokian puhelimista globaalisti n. neljännes teetetään EMSyrityksillä). Uusinta toimintakonseptia edustavat ODM-yritykset (original design manufacturer), jotka ottavat arvoketjusta vähintään suunnittelun, usein jo pääosan: suunnittelun, tuotteistamisen, valmistuksen ja testauksen. Sopimusvalmistus on käsitteenä 15-vuotias ja EMS-termi lanseerattiin maailmalla 9 vuotta sitten. Vastaavaa toimintaa toki on ollut pitemmän aikaa. Mallit on saatu mm. autoteollisuudesta, jossa nopea tuotteistaminen, kova kilpailu ja hyvin globaalit markkinat ovat pakottaneet päähankkijat alliansseihin, yhteistyöhön ja keskittymään toiminnoissaan ydinosaamisiinsa. Verkottumisen ja sopimusvalmistuksen kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Seuraavat trendit ovat nähtävissä:

12 11 Primaarialihankkijoiden (niiden, jotka kommunikoivat päähankkijan kanssa) lukumäärä on pienentynyt ja pienenee yhä yrityskokojen kasvun myötä, vaikka verkoston alalaita kasvaa myös lukumääräisesti. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia (laitteisto-osia, järjestelmiä, lopputuotteita) ja tuotteen elinkaaren alku- ja loppupäihin liittyviä tehtäviä primaarisopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät omia alihankkijoitaan. Päähankkija alihankkija -suhde (sekä laitevalmistajan ja primaarialihankkijan välillä että primaarialihankkijan ja sen alihankkijan välillä) on syventynyt ja syvenee yhä. Toimitussuhteet voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: Partnership: pysyvä toimitussuhde käsittäen laitteita, järjestelmiä ja osakokonaisuuksia. Vuosisopimus: yhdeksi tai useammaksi vuodeksi tehty toimitussopimus, tyypillistä sopimus-, osa- ja komponenttivalmistusta kuten partnershipkin. Projektikohtainen: hankekohtainen sopimussuhde, vaihe- ja kuormitusalihankintaa. Jokin muu: lähinnä kertaluonteiset, satunnaisesti toistuvat alihankintatoimitukset tai enemmän tai vähemmän säännöllisesti tapahtuvat kauppatavaran toimitukset. Mitä ylempänä listalla, sitä parempi suunnittelukapasiteetti, ongelmanratkaisukyky, isompi omien alihankkijoiden lukumäärä, paremmat tuotantoteknologiat, monitaitoisempi henkilöstö, parempi suhdanteiden sietokyky ja harvalukuisempi päähankkija-asiakaskunta. Ulkoistaminen jatkuu. Uusi piirre lienee se, että kun aikaisemmin kilpailua käytiin tehtaiden, toimialojen ja kansakuntien välillä, että uudessa mallissa ratkaisee alueellinen tehtävien edullisuus. Kilpailu on saman tai eri maiden samoja toimia hoitavien työntekijöiden välistä. Tavaratuotannon lisäksi ulkoistetaan yhä enemmän palvelutuotantoa. Laajempimittainen elektroniikkatuotannon sopimusvalmistus on jättänyt Suomen. Missä määrin sitten pienimuotoinen ja/tai t&k-suuntautunut alihankinta säilyy? 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Perinteisesti elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on katsottu aputoimialaksi, joka edesauttaa muiden toimialojen kehitystä. Viimeiset kymmenen vuotta elektroniikka on ollut tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivi ja se ja sähkötekniikka on integroitunut tuotantolaitteisiin ja kulutushyödykkeisiin.

13 12 Kuva 2. Sähkötekniikan osaamisalat Teollisuusjärjestelmät Sähköverkkotekniikka Sovellettu elektroniikka Mikroelektroniikka Sähkömagnetismi Puolijohteet Tehoelektroniikka Sähkökäytöt Teollisuuden elektroniset järjestelmät Fotoniikka Materiaalitekniikka Säätötekniikka Lähde: LTY Sähkötekniikan osasto Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Kun kauppa- ja teollisuusministeriö lanseerasi klusteri-käsitteen (1993), mainittiin mm. tietoliikenne-klusteri orastavana ja kehittyvänä sellaisena. Tietoliikenneklusterin, vaikkakin epävirallisen sellaisen, kasvu ja kehitys oli poikkeuksellisen nopeaa maailmalla ja erityisesti Suomessa. Analogisena alkaneiden ja sittemmin digitalisoituneiden tietosisältöjen luominen ja siirtäminen on jo johtanut televiestinnän, tietotekniikan ja median konvergenssiin sekä teknologiassa, siirtoverkoissa että päätelaitteissa. Tietoliikenneklusteriin voi nähdä sisältyvän mm. seuraavaa: tietoliikennelaitteiden ja -ohjelmistojen valmistus; päätelaitteet, langalliset ja langattomat keskukset, reitittimet, siirtojärjestelmät ja tukiasemat, tietoliikennekaapelit tietoliikennepalvelujen tuottaminen; verkkopalvelujen tarjoaminen rakentamalla ja ylläpitämällä kiinteitä ja matkapuhelinverkkoja, verkko-operaattoreilta vuokratun tietoliikennekapasiteetin myynti internet-operaattorit; palvelualustojen tuottaminen, sisältöpalveluiden tarjoaminen sisällöntuottajat; tietosisältöjen tuottaminen jaettavaksi tietoliikenne- ja dataverkkojen välityksellä tukipalveluiden tuottajat; mm. maksamis- ja tietosuojajärjestelmiä. Klusteri on muuttunut ja näivettynyt, mutta yhä integroitunut koko yhteiskuntakehitykseen ja se on oleellinen tekijä tehokkuuden ja nykyaikaisten toimintatapojen kehityksessä. Pettymys on tietenkin klusterin volyymillisen kehityksen pysähtyminen. Laitevalmistuksen maailmanmarkkinat ovat n mrd. euroa, jonka tuotannon bruttoarvosta Suomelle lasketaan n. 1,5 %. Tietoliikennepalvelujen maailmanmarkkinat lähen-

14 13 televät mrd.euroa, joista Suomessa tuotetaan n. 6 mrd. euroa eli reilut 0,5 %. Selvästi nopeinta globaali vuotuinen kasvu on ollut ( ) matkapuhelinpalveluissa ja matkapuhelimissa (33 % ja 21 %). Suomessa Nokia-vetoisen laitevalmistuksen merkitys koko BKT:n kasvuun oli huomattava koko toimialan kasvukauden. Kuva 3. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja Nokian vaikutus Suomen BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 1,5 El ja sä vaikutus Nokian vaikutus 1 0,5 0-0, Lähde: ETLA Nykyisin elektroniikka yhdistetään Informaatio- ja kommunikaatioklusteriin (ICT-klusteriin), jonka oleellisimmat osat ovat ydintoimialoina tietoliikennevälineiden valmistus ja posti- ja teleliikenne sekä TV- ja radiotoiminta liitännäisineen, panosaloina tukku- ja vähittäiskauppa ja paperi- ja selluteollisuus, panos/asiakasaloina liike-elämää palveleva toiminta ja sähkökoneiden ja laitteiden valmistus sekä asiakasaloina julkisen sektorin eri toiminnot, rahoitus- ja vakuutusala sekä kuluttajat.

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yrityskanta ja alueellinen jakautuma Taulukko 1. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä Konttori- ja tietokoneiden valmistus Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Akkujen ja paristojen valmistus Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitt. valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja toistol. valmistus Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Toimipaikkojen lukumäärät sisältävät myös aputoimipaikat (n. 45 kpl v. 2005), joilla tarkoitetaan sijainniltaan erillisiä yksiköitä, jotka tuottavat palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Toimipaikkojen lukumäärä on ollut useamman vuoden ajan lievässä laskussa. Suhteessa tuotannon bruttoarvoon toimipaikkoja on varsin vähän; esim. metallituotteiden valmistuksessa on n toimipaikkaa, vaikka tuotannon bruttoarvo yltää vain n. neljännekseen elektroniikan vastaavasta.

16 15 Taulukko 2. Toimipaikat alueittain ja kokoluokittain Toimipaikat alle 10 hlöä hlöä hlöä yli 250 hlöä toimip yht. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Henkilöstö hlöstö yht. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri Uudellamaalla on kolmannes alan toimipaikoista ja 40 % henkilöstöstä. Alueelta löytyvät kaikkien alatoimialojen merkittävimmät toimijat. Pohjois-Pohjanmaalla eli Oulun seudulla on vain 150 alan toimipaikkaa, mutta niissä lähes henkilöä. Selittävänä tekijänä on Nokian verkkoliiketoiminta (tukiasemat) ja sen sopimusvalmistajat. Varsinais-Suomen osuutta selittää myös Nokia eli sen päätelaitebisnes. Neljäs keskittymä on Pirkanmaa, jossa niinikään Nokialla on merkittävää toimintaa.

17 Henkilöstö Taulukko 3. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden henkilöstö Konttori- ja tietokoneiden valmistus Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Akkujen ja paristojen valmistus Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitt. valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja toistol. valmistus Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Parhaina vuosina ( ) koko toimiala työllisti suoraan n henkilöä. Negatiivisen kasvun vuosia olivat 2002 ja 2003 ja nykyinen määrä, n on 14 % pienempi kuin ennätys. Henkilöstöstä siis noin puolet toimii tietoliikennevälineiden valmistuksessa pääasiassa eli Nokiassa (n ) ja sen tai muiden sopimusvalmistusverkostoissa (n ). Kuva 4. Henkilöstön kehitys Suomessa Tytäryhtiöissä ulkomailla /2007 Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry

18 17 Toimialan sisältö ei ole sama kuin aiemmissa taulukoissa, joten henkilöstön määrä on n suurempi. Kehityksen suunnat ovat kuitenkin samat. Kuva 5. Henkilöstön ikärakenne Henkilöä Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Henkilöstön ikärakenne poikkeaa perinteisemmästä teollisuudesta selkeästi: 30-vuotiaita on n. 5 % ja 50-vuotiaita n. 2 %. Vastaavat luvut esim. elintarviketeollisuudessa ovat 2,8 % ja 3 % Vielä selkeämpi ero on metallirakenteiden valmistuksessa, 2,1 % ja 3,4 %. Myös henkilöstön jakauma toimihenkilöt/työntekijät on poikkeava: toimihenkilöitä on hivenen yli ja työntekijöitä eli 61 % ja 39 %. Metallirakenteiden valmistuksen vastaavat luvut ovat 25 % ja 75 %. 2.3 Yrityskannan muutokset Taulukko 4. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Aloittaneet Lopettaneet Konkurssiin haetut Q/07 41 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri Yrityskanta on Kasvua ei tällä vuosituhannella ole ollut. Vuosittain aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut 1990-luvun puolivälistä sadan molemmin puolin eli n. 5 % yrityskannasta on vaihtunut vuosittain uusiin. Konkurssiin haettujen/hakeutuneiden yritysten määrä oli vuoteen 1997 lähes kaksinkertainen verrattuna sen jälkei-

19 18 siin vuosiin. Näin siitä huolimatta, että hintaeroosio, kustannuspaineet ja varsinaiset tuotannon tehostamiset alalla alkoivat näkyvämmin vasta tuolloin. Yrityskantoihin suhteutettuna konkursseja on ilmennyt tasaisesti alatoimialoilla, pienillä eroilla eniten instrumentoinneissa ja mittalaitteissa, sitten sähköteknisissä tuotteissa ja sopimusvalmistuksessa. 2.4 Tuotanto, tuottavuus ja kapasiteettitilanne Elektroniikka- ja sähköteollisuus on poikkeuksellisen heterogeeninen toimialojen koostuma. Kokonaisuutta on leimannut tietoliikennelaitteiden valmistuksen huima kehitys ja kasvu v:sta 1994 vuoteen Nokia kasvoi ja kansainvälistyi globaaliksi toimijaksi ja veti perässään kansainväliseen toimintaan useampia sopimusvalmistajia (Elcoteq, Perlos, LK Procucts, Salcomp, Scanfil ). Nopeasti kasvava telekom-boomi houkutteli maahan ulkomaisia toimijoita (Flextronics, Foxconn, Sanmina, Remec ), jotka etabloituivat lähinnä ostamalla kotimaisia. Instrumentoinnin, prosessinsäädön ja sähkötekniikan kehittyminen oli hitaampaa ja näkymättömämpää, poikkeuksena ehkä isoja edistysaskelia tehnyt lääketieteellinen elektroniikka. Kuitenkin näiden muiden toimijoiden osuudeksi tulee vain neljännes koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannosta. Taulukko 5. Tuotannon brutto- ja jalostusarvot Tuotannon brurroarvo, milj. Muutos-% Tuotannon jalostusarvo, milj. Muutos-% DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Konttori- ja tietokoneiden valmistus Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus Sähkömoottorien, generaattorien ja -muuntajien valm. 312 Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Valaistulaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valm Radio- televisio- ja tietoliikennevälineiden valm Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 TV- ja radiolähettimien, lankapuhelimien ja lennätinlaitt. valm. 323 TV-, radiovast.ott., ään.-,kuvatal.- ja -toistolaitt valmistus 33 Lääkintä-, hienomek.kojeiden, opt.instrum., kellojen valm. 331 Lääkintä-, kirurgisten koj. ja ortopediaväl. valm Mitt.-, tarkk.-, navig.laitt. ym. valm. pl. teoll. pros säätölaitt. 333 Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valm Optiikkavälineiden valmistus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus,

20 19 Vuosi 2001 oli käännekohta: kotimaisen henkilöstön ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtäävien investointien määrien kasvut kääntyivät alamäkeen. Yritysten kasvu ja investoinnit eivät laantuneet, mutta suuntautuivat Suomen ulkopuolelle. Lohdukkeena voidaan todeta, ja hyvinkin oleellisena, että t&k-investointien kasvu on hiljentynyt vain hieman. Oleellisin tekijä nykyisessä kehityssuunnassa on globalisaatio. Ala investoi kotimaahan niin vähän, että se ei riitä korvaamaan pääomakannan supistumista. On tietysti niinkin, että nykyinen pääomakanta on jalostuneempaa ja samalla määrällä tuotetaan entistä enemmän. Kuva 6. Tuottavuuden kehitys elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Kuva ei kerro suoraan tuottavuutta, vaan työn tuottavuuden eli tuotannon määrän jaettuna tehdyillä työtunneilla. Alempi suorahko viiva kertoo saman tilanteen kone- ja metallituoteteollisuudesta. Toimialan tilauskanta on reilut 3 mrd. euroa, josta kotimaahan suuntautui vain 10 %. Kuva 7. Alan pk-yritysten kapasiteettitilanne 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Konttori- ja tietokoneet Sähkölaitteiden valmistus Elektr. piirien ja osien valm. Tietoliikenneväl. valm. Mittaus-, tarkk.- ja ohj. laitt. Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Mysteeri avautuu. Jyrki Ali-Yrkkö. Tutkimusjohtaja Etlatieto Oy

Mysteeri avautuu. Jyrki Ali-Yrkkö. Tutkimusjohtaja Etlatieto Oy Mysteeri avautuu Jyrki Ali-Yrkkö Tutkimusjohtaja Etlatieto Oy Kirjan julkistaminen Musiikkitalolla (Helsinki) 14.2.2013 klo 9:00-10:30 Kirja: pub.etla.fi/etla-b257.pdf 70 % maailmankaupasta konsernien

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

jpelektroniikka- ja sähköteollisuus

jpelektroniikka- ja sähköteollisuus jpelektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Puolivuosikatsaus 11.8.2016 Q2 2016 1 Rakennamme tulevaisuutta, joka on älykkäämpi, turvallisempi ja sujuvampi 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot