Elektroniikka ja sähköteollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elektroniikka ja sähköteollisuus"

Transkriptio

1 Elektroniikka ja sähköteollisuus

2 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti 7/2007 Erkki Rönkkö

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Rönkkö Toimialapäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tiivistelmä Raportissa kuvataan elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden markkina- ja valmistustilannetta Suomessa. Alan korkean vienti-intensiteetin ja 2000-luvun rakennemuutoksen oleellisuuden takia globalisaation kehitystä on painotettu. Elektroniikka- ja sähköteollisuus kasvoi v:n 2001 alkuun hyvää vauhtia. Suomessa tuotannon kasvua ylläpiti tietoliikennelaitteiden valmistus, jossa kysynnästä vastasivat eri maiden operaattorit ja viime kädessä kuluttajasektorin päätelaitekysyntä. Viime vuonna (2006) tuotannon bruttoarvo ylsi ennakkotietojen mukaan n. 26 mrd. euroon (varauksin jopa 10 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna), mikä on n. viidennes koko teollisen tuotannon bruttoarvosta. Ala työllisti reilut henkilöä (hivenen laskua). Tuotannon bruttoarvo on vuoden 2001 jälkeisen selkeähkön notkahduksen jälkeen noussut jokseenkin 5 vuoden takaiselle tasolle, vaikka alan työllisyys onkin laskenut noista ajoista tasaisesti. Myös valtaosalla yrityksistä (lähinnä sopimusvalmistajilla) tuloksen tekoon liittyvät tunnusluvut ovat kääntyneet/kääntymässä laskuun, pienemmillä jo viime vuonna ja isommilla kuluvana vuonna. Koko luvun kehitystä on leimannut tuotannon kasvu/siirto ulkomaille. Tuotannon siirtymisellä on haettu asiakas-, markkinaläheisyyttä, logistisesti keskeistä sijaintia, joustavaa, osaavaa ja halvempaa työvoimaa). Samat kriteerit sopivat sopimusvalmistajiin, vaikka voidaan tiivistää, että ne siirtyvät päähankkijan mukana tai niiden perästä. Elektroniikka- ja sähkötekniikka integroituu tuotantolaitteisiin ja kulutushyödykkeisiin ja ala on nähtävissä koko yhteiskunnan kehityksen kulmakivenä. Potentiaalia tuotannon kasvuun ja positiiviseen kehittymiseen on, mutta se vaatii yhä rakenteellista muutosta. Tulevaisuuden kotimainen kehitys riippuu päähankkijoiden kotimaisesta tuotannosta, mikä taas riippuu toimintaympäristöjen valmiuksista tukea t&k-toimintaa ja innovatiivista toimintaa. Massatuotanto on jo siirretty ja/tai ulkoistettu. Alalla on yhä n toimipaikkaa, joista 78 %:ssa on alle 10 henkilöä. Toimipaikkojen keskikoko liikevaihdolla mitattuna on n. 12 M. Alan uusinvestoinnit ovat pudonneet huolestuttavasti ja panostukset keskittyvät automatisointiin ja logistisiin toimintoihin. Välituotekäytön (ostopanosten) osuus on noussut 20 vuodessa 50 %:sta n. 65 %:iin. Jalostusarvo laskee ja katteet on tuotettava jäljelle jäävästä 35 %:sta. Kuluvana vuonna tuotannon bruttoarvon ei odoteta kasvavan, henkilöstön määrän jonkin verran pienenevän. Oleellista lähivuosina on yritysten t&k-toiminnan vahvistaminen ja innovatiivisen toiminnan kehittäminen. en toimintaympäristön vahvistaminen ja osaavan ja joustavan työvoiman saannin varmistaminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat Elektroniikka, sähköteollisuus, osavalmistus, sopimusvalmistus, OEM, EMS, globalisaatio ISSN Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Toimialan rakenne Toimialan yrityskanta Henkilöstö Yrityskannan muutokset Tuotanto ja kapasiteettitilanne Alan suurimpia yrityksiä Globalisaatio elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinat Kansainväliset markkinat Ulkomaankauppa Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Tuotantoteknologia Tuotannon logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Vahvuuksia ja menestystekijöitä Keskeisiä ongelmia Kehittämistarpeita Tulevaisuuden näkymät toimialalla Markkinoiden kehitys ja visio Suomen näkymät ja mahdollisuudet SWOT-yhteenveto Lähteet... 50

7

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on tuotannon bruttoarvolla mitattuna Suomen suurimpia toimialoja. Sillä oli merkittävä panoksensa Suomen BKT:n kasvussa vuodesta 1990-luvun alun lamasta aina vuoteen 2001, jonka jälkeen ala on elänyt poikkeuksellisen voimakkaissa muutospaineissa. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoamisella ja sen välittämisellä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille nähdään Toimiala Infomediassa tärkeänä. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa DL, eli elektroniikka- ja sähköteknistä teollisuutta, sen nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Näkemykset, arviot ja kannanotot perustuvat osaltaan uusimpiin käytettävissä oleviin tilastoihin ja lähdeaineistoihin sekä eri yritysten avainhenkilöiden näkemyksiin. Alan toimintatapa- ja rakennemuutokset ovat nopeita ja toimialojen sisältömääritykset jossain määrin sopimuksenvaraisia. Tilastot eivät anna täyttä kuvaa nykytilanteesta saati ennustettaessa tulevaisuutta. Tuotannon volyymikäsitteisiin ei sisälly sisällön tai laadun kehitystä ja muutoksia, vaikka ajan mittaan laitteet ovat muuttuneet perusteellisesti. Vienti sisältää jopa huomattavasti ns. läpivientiä, mikä paisuttaa tilastoja. Tuotteiden hinnat laskevat ja ulkoistaminen valuttaa tuotantoa muille toimialoille. Joskus alkuperäinen tietolähdekin jää hämärän peittoon. Vastuu on joka tapauksessa raportin laatijan. Tämä raportti julkaistaan osana Elektroniikka- ja muoviteollisuuden raporttisarjaa, jonka toinen osa on Tekniset muovituotteet. Raporttien toivotaan antavan vastauksia ja pohdittavaa myös alalle aikoville uusille yrittäjille. Joensuussa Erkki Rönkkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Suomessa tapahtuvan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli v (Tilastokeskuksen ennakkotieto) noin 26 mrd. euroa, jalostusarvo noin 8,1 mrd. euroa ja palkattu henkilöstö n Ala on tuotannon bruttoarvolla mitattuna suurin teollisuudenala ja ylittää sekä kone- ja metallituoteteollisuuden (yli 20 mrd. euroa) ja metsäteollisuuden (=sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, massan, paperin ja kartongin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, yht. n. 18,4 mrd. euroa) vastaavat arvot. Kuva 1. Elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Suomessa Teoll. prosessinsäätölaitteet 1 % Tietokoneiden valmistus. 0 % Instrumentit, mittauslaitteet 3 % Sähkömoottorit, gen., muuntajat 8 % Terveydenhuollon elektroniikka 4 % Sähkönjakelu ja tarkk.laitteet 3 % Osavalmistus, kokoonpano 4 % Johtimet, kaapelit, akut 2 % Valaistuslaitteet 1 % Komponentit, pienosat 2 % Muut sähkölaitteet 2 % Tietoliikennelaitteet 70 % Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus Toimialan eri julkaisuissa ala jaetaan 1. Elektroniikka-alan tuotteisiin, joiden sisältö on tietoliikennevälineet ja -laitteet tietokoneet ja toimistoelektroniikka elektroniikan komponentit TV- ja radiovastaanotin- ja tallennuslaitteet 2. Sähköteknisiin tuotteisiin, joiden sisältö on sähkömoottorit, generaattorit ja muuntajat sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet eristetyt sähköjohtimet ja kaapelit valaistuslaitteet muut sähkölaitteet ja -koneet

10 9 3. Instrumentteihin, joiden sisältö on lääkintäkojeet ja ortopediavälineet mittauslaitteet teollisuuden prosessinsäätölaitteet optiikka- ja valokuvausvälineet ja kellot Joissakin jaotteluissa hissit lasketaan mukaan tai kotitalouskoneet jätetään pois. Edellä oleva tuotannon jakaantuminen noudattaa mm. VTT:n käyttämää luokitusta. Osa- ja valmistuspalvelujen (=sopimusvalmistuksen) osuus on pienentynyt n. 6 %:iin, kun se parhaimmillaan oli yli 10 % kokonaistuotannosta. Kuvasta puuttuvat jotkut marginaalisektorit kuten kulutuselektroniikan laitteet, kodinkoneet ja tietokoneet, joiden yhteenlaskettu osuus on n. 1 %. Suomen elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeinen. Tuotannosta vastaa lähinnä Nokia. Päätuotteita Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat ja monipuolinen t&k-toiminta. Nokian koko henkilöstöstä on Suomessa yhä reilu kolmannes (n , josta erilaisissa t&k-toiminnoissa n ). Nokian tuotannollisia pääpaikkoja ovat Salo (päätelaitteet) ja Oulu (tukiasemat). Eri yksiköiden t&k-yksiköitä on pääkaupunkiseudulla (Espoo, Pitäjämäki, Ruoholahti), Salossa, Turussa (tietohallintoyksikkö), Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Nokialla on hyvin keskeinen asema Suomen innovaatiojärjestelmässä sekä käyttäjänä että tuottajana. Ilman Nokiaa Suomen t&k-panostus olisi kaukana maailman kärjestä suhteutettuna talouden kokoon. Muita varsinaisia OEM:ksi luokiteltavia laitevalmistajia meillä ei ole, vaikkakin varsin itsenäisiä ja omaan t&k-toimintaan tukeutuvia osa- ja järjestelmätoimittajia, kuten Ericsson, Tellabs, Teleste, Orbis, Siemens ja Tecnomen. Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus on pysynyt jokseenkin vakaana, mutta ollut nousussa nyt kolmatta vuotta. Alan suurin tuottaja on ABB Finland (henkilöstöä yli 6000), jonka pääpaikat ovat Helsingin Pitäjämäellä (n m2) ja Vaasassa, mutta yhtiö on läsnä kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Vaasalainen Vacon. (n. 400 hlöä Suomessa) valmistaa pienjännitteellä toimivia taajuusmuuttajia erilaisiin sovelluskohteisiin. Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteita toimittavat mm. Enston Porvoon ja Mikkelin toimipaikat (sähköistysratkaisuja tuotanto- ja kulutussektorille) ja Nokian Capacitors (tamperelainen, n. 200 hlöä), joka suunnittelee ja valmistaa sähkölaitoksille, voimayhtiöille, teollisuudelle ja kiinteistöyhtiöille energian säästöön ja sähkön laadun parantamiseen isohkoja järjestelmä- ja laitosratkaisuja. Erilaisia instrumentteja ja mittauslaitteita valmistaa isohko joukko yrityksiä, mm. Vaisala (elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita meteorologian, ympäristötieteiden, liikenneturvallisuuden ja teollisuuden tarpeisiin; Vantaalla n. 650 hlöä), kempeleläinen Polar Electro (telemetrisiä urheiluinstrumentteja, globaalit markkinat, Suomessa n. 350 hlöä) ja Suunto (urheiluinstrumentteja eri lajeihin, Amer Sports Oyj:n tytär).

11 10 Teollisuuden prosessinsäätölaitteet katsotaan omaksi alatoimialaksi, tärkeimmät toimijat ovat Metso Automation (konsernin ulkopuolelle menevä Suomen lv. n. 80 M ), joka suunnittelee ja toimittaa prosessiteollisuuden, automaation ja tiedonhallinnan sovelluksia ja järjestelmiä sekä tuotantoprosessien mittausjärjestelmiä ja -laitteita massa- ja paperiteollisuudelle ja öljy- ja kaasuteollisuudelle, Honeywell (teollisuusautomaatiot, prosessinja laadunohjausjärjestelmät, globaali konserni) ja Insta (ent. Instrumentointi Oy, teollisuuden ja prosessien automatisointi). Johtimien ja kaapeleiden merkittävimmät tuottajat ovat Reka Kaapeli (Hyvinkää ja Keuruu; voimakaapelit sekä asennus-, liitäntä-, kytkentä- ja tiedonsiirtokaapelit), Helkama (Hanko ja Kaarina; valo-, instrumentointi- ja puhelinkaapelit sekä laivakaapelit) ja PKC Group (jo useammalla mantereella toimiva johdinsarjojen sopimusvalmistaja). Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus on n. 500 M :n bisnes. Tuotteet ovat periaatteessa omia, mikä erottaa ne sopimusvalmistuksesta tai alihankinnasta. Alan yrityksiä ovat mm. Okmetic (Vantaa, piikiekkoja puolijohdevalmistajille), Evox Rifa (Suomussalmi, muovikalvokondensaattoreita) ja VTI Technologies (Espoossa, kiihtyvyys-, liike- ja painoanturit). Osavalmistus, valmistuspalvelut, sopimusvalmistus ja kokoonpano nousi 2000-luvulle tultaessa merkittäväksi alatoimialaksi pääasiassa Nokian vetämänä tuotantoverkostona ja tuolloisen klusterin osana. Ala teki parhaimmillaan n. 2,6 miljardin euron liikevaihdon ja työllisti n henkilöä. Sittemmin alalla on tapahtunut hyvinkin merkittäviä rakennemuutoksia, kun tuotantoa kasvatettiin ja siirrettiin päähankkijoiden perässä lähemmäs markkinoita ja halvemman työvoimakustannusten maihin. Elektroniikan sopimusvalmistus, EMS, jaetaan esim. erilliseen komponentti- ja osavalmistukseen (alkuperäiseen) sopimusvalmistukseen (contract manufacturing) eli piirilevyjen kalustukseen ja testaukseen sekä järjestelmä- ja laitekokoonpanoon ja testaukseen. Sopimusvalmistuksen uudempi kehitys näkyy OEM:ien taholta tulevana kokonaisuuksien ulkoistamisena (esim. Nokian puhelimista globaalisti n. neljännes teetetään EMSyrityksillä). Uusinta toimintakonseptia edustavat ODM-yritykset (original design manufacturer), jotka ottavat arvoketjusta vähintään suunnittelun, usein jo pääosan: suunnittelun, tuotteistamisen, valmistuksen ja testauksen. Sopimusvalmistus on käsitteenä 15-vuotias ja EMS-termi lanseerattiin maailmalla 9 vuotta sitten. Vastaavaa toimintaa toki on ollut pitemmän aikaa. Mallit on saatu mm. autoteollisuudesta, jossa nopea tuotteistaminen, kova kilpailu ja hyvin globaalit markkinat ovat pakottaneet päähankkijat alliansseihin, yhteistyöhön ja keskittymään toiminnoissaan ydinosaamisiinsa. Verkottumisen ja sopimusvalmistuksen kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Seuraavat trendit ovat nähtävissä:

12 11 Primaarialihankkijoiden (niiden, jotka kommunikoivat päähankkijan kanssa) lukumäärä on pienentynyt ja pienenee yhä yrityskokojen kasvun myötä, vaikka verkoston alalaita kasvaa myös lukumääräisesti. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia (laitteisto-osia, järjestelmiä, lopputuotteita) ja tuotteen elinkaaren alku- ja loppupäihin liittyviä tehtäviä primaarisopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät omia alihankkijoitaan. Päähankkija alihankkija -suhde (sekä laitevalmistajan ja primaarialihankkijan välillä että primaarialihankkijan ja sen alihankkijan välillä) on syventynyt ja syvenee yhä. Toimitussuhteet voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: Partnership: pysyvä toimitussuhde käsittäen laitteita, järjestelmiä ja osakokonaisuuksia. Vuosisopimus: yhdeksi tai useammaksi vuodeksi tehty toimitussopimus, tyypillistä sopimus-, osa- ja komponenttivalmistusta kuten partnershipkin. Projektikohtainen: hankekohtainen sopimussuhde, vaihe- ja kuormitusalihankintaa. Jokin muu: lähinnä kertaluonteiset, satunnaisesti toistuvat alihankintatoimitukset tai enemmän tai vähemmän säännöllisesti tapahtuvat kauppatavaran toimitukset. Mitä ylempänä listalla, sitä parempi suunnittelukapasiteetti, ongelmanratkaisukyky, isompi omien alihankkijoiden lukumäärä, paremmat tuotantoteknologiat, monitaitoisempi henkilöstö, parempi suhdanteiden sietokyky ja harvalukuisempi päähankkija-asiakaskunta. Ulkoistaminen jatkuu. Uusi piirre lienee se, että kun aikaisemmin kilpailua käytiin tehtaiden, toimialojen ja kansakuntien välillä, että uudessa mallissa ratkaisee alueellinen tehtävien edullisuus. Kilpailu on saman tai eri maiden samoja toimia hoitavien työntekijöiden välistä. Tavaratuotannon lisäksi ulkoistetaan yhä enemmän palvelutuotantoa. Laajempimittainen elektroniikkatuotannon sopimusvalmistus on jättänyt Suomen. Missä määrin sitten pienimuotoinen ja/tai t&k-suuntautunut alihankinta säilyy? 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Perinteisesti elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on katsottu aputoimialaksi, joka edesauttaa muiden toimialojen kehitystä. Viimeiset kymmenen vuotta elektroniikka on ollut tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivi ja se ja sähkötekniikka on integroitunut tuotantolaitteisiin ja kulutushyödykkeisiin.

13 12 Kuva 2. Sähkötekniikan osaamisalat Teollisuusjärjestelmät Sähköverkkotekniikka Sovellettu elektroniikka Mikroelektroniikka Sähkömagnetismi Puolijohteet Tehoelektroniikka Sähkökäytöt Teollisuuden elektroniset järjestelmät Fotoniikka Materiaalitekniikka Säätötekniikka Lähde: LTY Sähkötekniikan osasto Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Kun kauppa- ja teollisuusministeriö lanseerasi klusteri-käsitteen (1993), mainittiin mm. tietoliikenne-klusteri orastavana ja kehittyvänä sellaisena. Tietoliikenneklusterin, vaikkakin epävirallisen sellaisen, kasvu ja kehitys oli poikkeuksellisen nopeaa maailmalla ja erityisesti Suomessa. Analogisena alkaneiden ja sittemmin digitalisoituneiden tietosisältöjen luominen ja siirtäminen on jo johtanut televiestinnän, tietotekniikan ja median konvergenssiin sekä teknologiassa, siirtoverkoissa että päätelaitteissa. Tietoliikenneklusteriin voi nähdä sisältyvän mm. seuraavaa: tietoliikennelaitteiden ja -ohjelmistojen valmistus; päätelaitteet, langalliset ja langattomat keskukset, reitittimet, siirtojärjestelmät ja tukiasemat, tietoliikennekaapelit tietoliikennepalvelujen tuottaminen; verkkopalvelujen tarjoaminen rakentamalla ja ylläpitämällä kiinteitä ja matkapuhelinverkkoja, verkko-operaattoreilta vuokratun tietoliikennekapasiteetin myynti internet-operaattorit; palvelualustojen tuottaminen, sisältöpalveluiden tarjoaminen sisällöntuottajat; tietosisältöjen tuottaminen jaettavaksi tietoliikenne- ja dataverkkojen välityksellä tukipalveluiden tuottajat; mm. maksamis- ja tietosuojajärjestelmiä. Klusteri on muuttunut ja näivettynyt, mutta yhä integroitunut koko yhteiskuntakehitykseen ja se on oleellinen tekijä tehokkuuden ja nykyaikaisten toimintatapojen kehityksessä. Pettymys on tietenkin klusterin volyymillisen kehityksen pysähtyminen. Laitevalmistuksen maailmanmarkkinat ovat n mrd. euroa, jonka tuotannon bruttoarvosta Suomelle lasketaan n. 1,5 %. Tietoliikennepalvelujen maailmanmarkkinat lähen-

14 13 televät mrd.euroa, joista Suomessa tuotetaan n. 6 mrd. euroa eli reilut 0,5 %. Selvästi nopeinta globaali vuotuinen kasvu on ollut ( ) matkapuhelinpalveluissa ja matkapuhelimissa (33 % ja 21 %). Suomessa Nokia-vetoisen laitevalmistuksen merkitys koko BKT:n kasvuun oli huomattava koko toimialan kasvukauden. Kuva 3. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja Nokian vaikutus Suomen BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 1,5 El ja sä vaikutus Nokian vaikutus 1 0,5 0-0, Lähde: ETLA Nykyisin elektroniikka yhdistetään Informaatio- ja kommunikaatioklusteriin (ICT-klusteriin), jonka oleellisimmat osat ovat ydintoimialoina tietoliikennevälineiden valmistus ja posti- ja teleliikenne sekä TV- ja radiotoiminta liitännäisineen, panosaloina tukku- ja vähittäiskauppa ja paperi- ja selluteollisuus, panos/asiakasaloina liike-elämää palveleva toiminta ja sähkökoneiden ja laitteiden valmistus sekä asiakasaloina julkisen sektorin eri toiminnot, rahoitus- ja vakuutusala sekä kuluttajat.

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yrityskanta ja alueellinen jakautuma Taulukko 1. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä Konttori- ja tietokoneiden valmistus Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Akkujen ja paristojen valmistus Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitt. valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja toistol. valmistus Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Toimipaikkojen lukumäärät sisältävät myös aputoimipaikat (n. 45 kpl v. 2005), joilla tarkoitetaan sijainniltaan erillisiä yksiköitä, jotka tuottavat palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Toimipaikkojen lukumäärä on ollut useamman vuoden ajan lievässä laskussa. Suhteessa tuotannon bruttoarvoon toimipaikkoja on varsin vähän; esim. metallituotteiden valmistuksessa on n toimipaikkaa, vaikka tuotannon bruttoarvo yltää vain n. neljännekseen elektroniikan vastaavasta.

16 15 Taulukko 2. Toimipaikat alueittain ja kokoluokittain Toimipaikat alle 10 hlöä hlöä hlöä yli 250 hlöä toimip yht. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Henkilöstö hlöstö yht. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri Uudellamaalla on kolmannes alan toimipaikoista ja 40 % henkilöstöstä. Alueelta löytyvät kaikkien alatoimialojen merkittävimmät toimijat. Pohjois-Pohjanmaalla eli Oulun seudulla on vain 150 alan toimipaikkaa, mutta niissä lähes henkilöä. Selittävänä tekijänä on Nokian verkkoliiketoiminta (tukiasemat) ja sen sopimusvalmistajat. Varsinais-Suomen osuutta selittää myös Nokia eli sen päätelaitebisnes. Neljäs keskittymä on Pirkanmaa, jossa niinikään Nokialla on merkittävää toimintaa.

17 Henkilöstö Taulukko 3. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden henkilöstö Konttori- ja tietokoneiden valmistus Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Akkujen ja paristojen valmistus Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitt. valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja toistol. valmistus Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Parhaina vuosina ( ) koko toimiala työllisti suoraan n henkilöä. Negatiivisen kasvun vuosia olivat 2002 ja 2003 ja nykyinen määrä, n on 14 % pienempi kuin ennätys. Henkilöstöstä siis noin puolet toimii tietoliikennevälineiden valmistuksessa pääasiassa eli Nokiassa (n ) ja sen tai muiden sopimusvalmistusverkostoissa (n ). Kuva 4. Henkilöstön kehitys Suomessa Tytäryhtiöissä ulkomailla /2007 Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry

18 17 Toimialan sisältö ei ole sama kuin aiemmissa taulukoissa, joten henkilöstön määrä on n suurempi. Kehityksen suunnat ovat kuitenkin samat. Kuva 5. Henkilöstön ikärakenne Henkilöä Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Henkilöstön ikärakenne poikkeaa perinteisemmästä teollisuudesta selkeästi: 30-vuotiaita on n. 5 % ja 50-vuotiaita n. 2 %. Vastaavat luvut esim. elintarviketeollisuudessa ovat 2,8 % ja 3 % Vielä selkeämpi ero on metallirakenteiden valmistuksessa, 2,1 % ja 3,4 %. Myös henkilöstön jakauma toimihenkilöt/työntekijät on poikkeava: toimihenkilöitä on hivenen yli ja työntekijöitä eli 61 % ja 39 %. Metallirakenteiden valmistuksen vastaavat luvut ovat 25 % ja 75 %. 2.3 Yrityskannan muutokset Taulukko 4. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Aloittaneet Lopettaneet Konkurssiin haetut Q/07 41 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri Yrityskanta on Kasvua ei tällä vuosituhannella ole ollut. Vuosittain aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut 1990-luvun puolivälistä sadan molemmin puolin eli n. 5 % yrityskannasta on vaihtunut vuosittain uusiin. Konkurssiin haettujen/hakeutuneiden yritysten määrä oli vuoteen 1997 lähes kaksinkertainen verrattuna sen jälkei-

19 18 siin vuosiin. Näin siitä huolimatta, että hintaeroosio, kustannuspaineet ja varsinaiset tuotannon tehostamiset alalla alkoivat näkyvämmin vasta tuolloin. Yrityskantoihin suhteutettuna konkursseja on ilmennyt tasaisesti alatoimialoilla, pienillä eroilla eniten instrumentoinneissa ja mittalaitteissa, sitten sähköteknisissä tuotteissa ja sopimusvalmistuksessa. 2.4 Tuotanto, tuottavuus ja kapasiteettitilanne Elektroniikka- ja sähköteollisuus on poikkeuksellisen heterogeeninen toimialojen koostuma. Kokonaisuutta on leimannut tietoliikennelaitteiden valmistuksen huima kehitys ja kasvu v:sta 1994 vuoteen Nokia kasvoi ja kansainvälistyi globaaliksi toimijaksi ja veti perässään kansainväliseen toimintaan useampia sopimusvalmistajia (Elcoteq, Perlos, LK Procucts, Salcomp, Scanfil ). Nopeasti kasvava telekom-boomi houkutteli maahan ulkomaisia toimijoita (Flextronics, Foxconn, Sanmina, Remec ), jotka etabloituivat lähinnä ostamalla kotimaisia. Instrumentoinnin, prosessinsäädön ja sähkötekniikan kehittyminen oli hitaampaa ja näkymättömämpää, poikkeuksena ehkä isoja edistysaskelia tehnyt lääketieteellinen elektroniikka. Kuitenkin näiden muiden toimijoiden osuudeksi tulee vain neljännes koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannosta. Taulukko 5. Tuotannon brutto- ja jalostusarvot Tuotannon brurroarvo, milj. Muutos-% Tuotannon jalostusarvo, milj. Muutos-% DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Konttori- ja tietokoneiden valmistus Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus Sähkömoottorien, generaattorien ja -muuntajien valm. 312 Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Valaistulaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valm Radio- televisio- ja tietoliikennevälineiden valm Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 TV- ja radiolähettimien, lankapuhelimien ja lennätinlaitt. valm. 323 TV-, radiovast.ott., ään.-,kuvatal.- ja -toistolaitt valmistus 33 Lääkintä-, hienomek.kojeiden, opt.instrum., kellojen valm. 331 Lääkintä-, kirurgisten koj. ja ortopediaväl. valm Mitt.-, tarkk.-, navig.laitt. ym. valm. pl. teoll. pros säätölaitt. 333 Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valm Optiikkavälineiden valmistus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus,

20 19 Vuosi 2001 oli käännekohta: kotimaisen henkilöstön ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtäävien investointien määrien kasvut kääntyivät alamäkeen. Yritysten kasvu ja investoinnit eivät laantuneet, mutta suuntautuivat Suomen ulkopuolelle. Lohdukkeena voidaan todeta, ja hyvinkin oleellisena, että t&k-investointien kasvu on hiljentynyt vain hieman. Oleellisin tekijä nykyisessä kehityssuunnassa on globalisaatio. Ala investoi kotimaahan niin vähän, että se ei riitä korvaamaan pääomakannan supistumista. On tietysti niinkin, että nykyinen pääomakanta on jalostuneempaa ja samalla määrällä tuotetaan entistä enemmän. Kuva 6. Tuottavuuden kehitys elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Kuva ei kerro suoraan tuottavuutta, vaan työn tuottavuuden eli tuotannon määrän jaettuna tehdyillä työtunneilla. Alempi suorahko viiva kertoo saman tilanteen kone- ja metallituoteteollisuudesta. Toimialan tilauskanta on reilut 3 mrd. euroa, josta kotimaahan suuntautui vain 10 %. Kuva 7. Alan pk-yritysten kapasiteettitilanne 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Konttori- ja tietokoneet Sähkölaitteiden valmistus Elektr. piirien ja osien valm. Tietoliikenneväl. valm. Mittaus-, tarkk.- ja ohj. laitt. Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Elektroniikka ja sähköteollisuus www.toimialaraportit.fi Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti 8/2006 Erkki Rönkkö Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Elektroniikan osavalmistus

Elektroniikan osavalmistus Elektroniikan osavalmistus Toimialaraportti 9/2006 Erkki Rönkkö Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Elektroniikan osavalmistus

Elektroniikan osavalmistus Toimialaraporttisarja Elektroniikan osavalmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Elektroniikan osavalmistus Toimialaraportti 1/2005 Lokakuu 2005 Erkki Rönkkö Julkaisusarjan

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 02.04.2009 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät TuoVa projektin seminaari, Vapriikki 2.4.29 Asiantuntija Jukka Nieminen, Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 6 % Suomen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Alihankinta ja kansainvälistyminen. KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander

Alihankinta ja kansainvälistyminen. KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander Alihankinta ja kansainvälistyminen KiVi-seminaari 17.3.2011, Kouvola Matti Spolander Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

8:30 Tilaisuuden avaus, Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela (puh.joht)

8:30 Tilaisuuden avaus, Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela (puh.joht) Energiateknologian seminaari 8:10 llmoittautuminen, aamukahvi ja sämpylä 8:30 Tilaisuuden avaus, Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Kaj Suomela (puh.joht) 8:40 Sähkölaitteiden valmistus, nykytila ja tulevaisuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot