Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä"

Transkriptio

1 Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä TOMI raportti 1 Leena Klaavu & Päivi Iskanius

2 Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä TOMI raportti 1 Leena Klaavu & Päivi Iskanius Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö, Raahe, 2009 ISBN

3 Tiivistelmä Toiminnanohjausjärjestelmillä (ERP - Enterprise Resource Planning) on merkittävä vaikutus yrityksen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Liiketoimintaprosessien suunnittelua ja toteutusta hyvin tukeva tietojärjestelmä säästää merkittävästi kustannuksia, auttaa yritystä kohdentamaan resurssinsa tehokkaammin, sekä parantaa yrityksen asiakaspalvelukykyä. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on yksi laajimmista ja riskialttiimmista hankkeista yrityksen toiminnan kehittämisessä. Järjestelmähankkeeseen kytkeytyy olennaisesti yrityksen toimintatapojen ja työtehtävien muutos. Teknisten kysymysten lisäksi joudutaan uhraamaan merkittävästi aikaa ja resursseja toimintatapojen muutosten suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan. Merkittävä osa toiminnanohjausjärjestelmähankkeista epäonnistuu. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain noin neljäsosa hankkeista saavuttaa hankintapäätöksen perusteena olleet tavoitteet. Aikataulujen ja kustannusten ylittäminen on hyvin yleistä. Epäonnistunut järjestelmähankinta voi pahimmassa tapauksessa johtaa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. (Vilpola & Kouri 2006) Tämän raportin tarkoituksena on selvittää Raahen alueen pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien ja henkilöstön IT-osaamisen nykytila sekä kriittiset kehittämiskohteet ja pullonkaulat. Selvitys toteutettiin web-kyselytutkimuksen avulla, joka lähetettiin 51 teolliselle pk-yritykselle. Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-ohjelman avulla. Kyselytutkimukseen vastasi 14 yritystä eli vastausprosentti oli 27,5 %. Suurin osa vastaajista koki, että heillä ei ole järjestelmähankkeen läpiviemiseen vaadittavaa osaamista omassa organisaatiossaan. Järjestelmätoimittajan osaaminen ja kokemus yrityskohtaisten erityisvaatimusten määrittelyssä koettiin tärkeäksi. Järjestelmän aiheuttamia toimintatapamuutoksia pidettiin haasteellisina. Yritykset eivät useinkaan ymmärtäneet niiden laajuutta, eikä osattu arvioida oikein tarvittavien resurssien määrää. Hyötyjen saaminen järjestelmähankkeesta kestää jonkin aikaa. Paljolti onnistuminen riippuu siitä miten hyvin yrityksessä pystytään toimintatapaan liittyvät muutokset viemään läpi. Tämä muutosprosessi on parhainta aloittaa jo paljon ennen järjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa, sillä moniin järjestelmähankkeen riskeihin voidaan vaikuttaa jo ennen järjestelmän hankkimista. Yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistä työvoimaa tekemään avainhenkilöiden rutiiniluontoisia tehtäviä järjestelmän käyttöönoton ajaksi. Tällöin avainhenkilöillä on enemmän aikaa keskittyä järjestelmän ominaisuuksiin ja uusiin työkäytäntöihin. 3

4 Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on yritykselle suuri investointi. Usein sen hinnaksi arvioidaan ainoastaan ostohinta ja välittömät käyttöönottoon ja koulutukseen liittyvät kustannukset. Kuitenkin järjestelmän ylläpitokustannukset muodostavat jopa 60 % koko järjestelmän elinkaarikustannuksista. Liian vähälle huomiolle jää usein järjestelmän hankinnan suunnitteluun ja määrittelyyn liittyvät kustannukset. Kuitenkin panostamalla enemmän järjestelmähankkeen alkuvaiheeseen säästetään kustannuksia ja vähennetään riskejä. 4

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Kohderyhmä Yritykset Tuotteet ja palvelut Asiakkaat Alihankinta Verkostotoiminta Liiketoimintaprosessit Muutospaineet ja kehittämiskohteet Muutospaineet, odotukset ja motivaatio toiminnanohjauksen kehittämiselle Keskeiset kehityskohteet Toiminnanohjausjärjestelmät kehityshankkeena Riskienhallinta Tietotekniikan riskit liiketoiminnalle Tuoteteknologian vaikutus riskeihin Toiminnanohjauksen haasteet Sähköinen tiedonsiirto Sähköisen tiedonsiirron piirissä olevat toiminnot ja ongelmat Käytössä olevat tietojärjestelmät ja tietojenkäsittely Käytössä olevat tietojärjestelmät Tietojenkäsittelyn ongelmat

6 6.3. Tietojärjestelmien käytön riskit Muutosvalmius Suhtautuminen tietotekniikkaan Vastaajien aikaisempia kokemuksia tietotekniikan hankkimisesta Yhteenveto Lähteet Liitteet Liite 1: Kohdeyritykset 6

7 1. Johdanto Sähköisen liiketoiminnan nopea kehittyminen, uusien verkostomaisten toimintamallien syntyminen ja kilpailun kiristyminen globaalilla tasolla asettavat yritykset uusien haasteiden eteen. Sähköinen liiketoiminta tarkoittaa toimintojen sähköistämistä, reaaliaikaisuutta, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä tiedon tehokasta hyödyntämistä liiketoimintaprosessien tukena. Sähköisen tiedonsiirron myötä lisääntyvä reaaliaikaisuus ja läpinäkyvyys tuovat tehokkuutta koko toimitusverkoston toimintaan ja toiminnanohjaukseen. Järjestelmien välisien rajapintojen tiedonsiirron ongelmien ratkaiseminen ja yhteensovittaminen sekä organisaatioiden yli menevien prosessien integrointi ovat askeleita kohti integroitua tiedonsiirtoa ja tiedonhallintaa Toiminnanohjausjärjestelmien (ERP - Enterprise Resource Planning) käyttöönotto on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana suurten yritysten, ja viime vuosien aikana myös pk-yritysten keskeiseksi haasteeksi. Toiminnanohjausjärjestelmä on koko organisaation kattava integroitu tietojärjestelmä, joka pyrkii yhdistämään yrityksen eri toiminnot, kuten osto ja myyntitoiminta, tuotannon suunnittelu ja seuranta, varastotoiminnot, laadunohjaus, henkilöstöhallinto ja taloushallinto. Järjestelmässä nämä toiminnot esiintyvät yleensä omina moduuleinaan, joiden integraatio tapahtuu yhteisen tietokannan tai yhteisten tietokantojen kautta. Modulaarinen rakenne antaa asiakkaille mahdollisuuden edetä käyttöönotossa asteittain ja hankkia vain ne toimintamoduulit joita se kulloinkin tarvitsee. ERP Materiaalin hallinta Hankinnat Tuotannon suunnittelu ja -ohjaus Myynti Taloushallinto Logistiikka Kustannuslaskenta Tuotetiedon hallinta ja R&D Henkilöstöhallinta Laadunhallinta Ylläpito Kuva 1: Toiminnanohjausjärjestelmä kattaa yrityksen toiminnot 7

8 Toiminnanohjausjärjestelmät ovat nykyisin usein valmiita ohjelmistopaketteja, jotka kattavat lähes kaikki yrityksen toiminnot. Integroidut ja laajat järjestelmät ovat yleensä kuitenkin hyvin joustamattomia. Asiakaskohtaisten tietojenkäsittelytarpeiden tai toimintamallien toteuttaminen on hyvin rajoitettua. Ohjelmistoista löytyy erilaisia toimintavaihtoehtoja ja niiden toimintaa voidaan konfiguroida ennalta määritellyillä periaatteilla. Ohjelmistojen räätälöinti eli uudelleenohjelmointi asiakastarpeen perusteella on kuitenkin kallista ja vaikeuttaa järjestelmän ylläpitoa ja versiopäivitystä. Tästä syystä on erityisen tärkeää valita ohjelmisto, joka tukee mahdollisimman hyvin yrityksen toimintamallia. Oikealla valinnalla voi säästää kustannuksia merkittävästi ohjelmiston hankinta- ja käyttöönottovaiheessa, sekä käytössä. Yrityksen toimintoja huonosti tukeva ohjelmisto voi johtaa järjestelmän vajaakäyttöön tai käytön loppumiseen jonkin toiminnon kohdalla. Toiminnanohjausjärjestelmän soveltaminen on aina kompromissi. Ohjelmaa tulee muokata yrityksen tarpeisiin sen tärkeimmillä ja oleellisimmilla alueilla. Toisarvoisilla alueilla yrityksen toimintamalleja pitää muokata järjestelmän mukaiseksi. Valintaa tehtäessä on pystyttävä tunnistamaan ne keskeiset toiminnot, joissa järjestelmän tulee mukautua yrityksen toiminnallisiin vaatimuksiin. Valinnan kannalta on oleellista laatia yrityskohtainen järjestelmän vaatimusmäärittely. (Vilpola & Kouri 2006) Toiminnanohjausjärjestelmillä on merkittävä vaikutus yrityksen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Liiketoimintaprosessien suunnittelua ja toteutusta hyvin tukeva tietojärjestelmä säästää merkittävästi kustannuksia, auttaa yritystä kohdentamaan resurssinsa tehokkaammin sekä parantaa yrityksen asiakaspalvelukykyä. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on yksi laajimmista ja riskialttiimmista hankkeista yrityksen toiminnan kehittämisessä. Järjestelmähankkeeseen kytkeytyy olennaisesti yrityksen toimintatapojen ja työtehtävien voimakas muutos. Teknisten kysymysten lisäksi joudutaan uhraamaan merkittävästi aikaa ja resursseja toimintatapojen muutosten suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan. Merkittävä osa toiminnanohjausjärjestelmähankkeista epäonnistuu. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain noin neljäsosa hankkeista saavuttaa hankintapäätöksen perusteena olleet tavoitteet. Aikataulujen ja kustannusten ylittäminen on hyvin yleistä. Epäonnistunut järjestelmähankinta voi pahimmassa tapauksessa johtaa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. (Vilpola & Kouri 2006) Mitä laajempaa ja kokonaisvaltaisemmin organisaation toimintaan vaikuttavaa tietojärjestelmää ollaan hankkimassa, sitä haastavampi on järjestelmän suunnittelu ja käyttöönottoprosessi. Epäonnistuminen käyttöönottoprosessissa voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin ja estää toiminnanohjausjärjestelmään sisältyvien potentiaalien hyödyntämisen. 8

9 Järjestelmähankkeelle tulee aina asettaa liiketoimintalähtöiset tavoitteet. Hankkeen avulla pyritään lisäämään kilpailukykyä, tehostamaan resurssien käyttöä ja tietojenkäsittelyrutiineja. Hankkeisiin liittyy aina toimintamallin muutos tai toiminnan yhdenmukaistaminen järjestelmään mukaiseksi. Hanketta ei saisikaan nähdä pelkästään uuden järjestelmän hankintana ja käyttöönottona, vaan liiketoiminnan kehityshankkeena. Pk-yritysten järjestelmähankkeisiin liittyy omia erityispiirteitään. Yritykset hankkivat kustannussyistä valmiita ohjelmistopaketteja, joita räätälöidään rajoitetusti. Käytettävissä olevien resurssien määrä on vähäinen, jolloin hankkeen suunnitteluun ja valmisteluun voidaan käyttää vähemmän aikaa. Liiketaloudelliset riskit voivat olla merkittäviä. Myös asiantuntemuksen määrä eri yrityksissä vaihtelee. (Vilpola & Kouri 2006) Suurin osa tietojärjestelmien käyttöönoton esteistä ja hidasteista liittyy seuraaviin tekijöihin: - Tekninen osaaminen. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten osaaminen ei useinkaan riitä toimimaan suurempien yritysten toimitusverkoissa. Myös järjestelmien sisäinen ja ulkoinen integrointi on haasteellista. - Liiketoimintaosaaminen. Yritykset eivät aina ymmärrä sähköiseen liiketoiminaan liittyviä muutos-, hyöty- ja kustannustekijöitä ja ovat näin kyvyttömiä tekemään päätöksiä liittyen liiketoiminnan digitalisointiin. Myös pitempiaikaisen ja syvemmän verkostosuhteiden rakentaminen on vaativaa. - Muutosvastarinta. Sähköiseen liiketoimintaan siirtyminen voi tarkoittaa tiettyjen liiketoiminnan toimintatapojen, pelisääntöjen ja roolien muuttumista. Erityisesti tiedon läpinäkyvyys ja jakaminen yritysten välillä voi tuntua vaikealta. Valtaan ja päätöksentekoon liittyvä muutos voi tarkoittaa, että jotkut osapuolet menettävät perinteistä asemaansa ja vastustavat näin muutosta. - Tietoturva. Yritysten välinen tietojenvaihto ja tiedonvaihtoon liittyvä turvallisuus muodostuvat kriittisiksi tekijöiksi erityisesti toimintamallissa, jossa verkostoyhteistyössä vaihdetaan luottamuksellista ja strategista tietoa. Luottamuksellisen tiedon valuminen väärille osapuolille kasvattaa riskiä. Pk-yritysten kilpailukyky riippuu nopeasti muuttuvilla ja kansainvälistyvillä markkinoilla siitä kuinka nopeasti ne tunnistavat toimintaympäristössään ilmenevät kehityssuunnat ja osittain ristiriitaisetkin muutospaineet. Tuotannonohjausjärjestelmähankkeen onnistumismahdollisuuksiin vaikuttavat oleellisesti: - Sisäisten ja ulkoisten muuttujien määrä, eli kuinka herkkä tuotanto on ympäristössä ja kysynnässä tapahtuville muutoksille sekä kuinka suuri määrä nimikkeitä ja määriä on hallittava. 9

10 - Ohjaussääntöjen määrä ja valittu päätöksenteon automaatioaste. - Järjestelmän tiedon päivitysmekanismi, kuinka tieto päivitetään ja mikä on pienin järjestelmän päivitettävä yksikkö (komponentti, osa, moduuli vai tuote). - Järjestelmän käsittelemän tiedon laatu. Hienoinkaan järjestelmä ei kykene tarkempiin tuloksiin kuin mitä syöttötietojen tarkkuus mahdollistaa. Oma lukunsa on vieheellinen tieto ja sen seuraamukset. - Käyttäjän osaamisen taso. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää Raahen alueen pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien ja henkilöstön IT-osaamisen nykytila sekä kriittiset kehittämiskohteet ja pullonkaulat. Kohderyhmä Raahen alueen teolliset pk-yritykset valittiin Raahen alueen yritysrekisterin pohjalta. Yritysrekisteristä (n. 170 yritystä) karsittiin pois kaikkein pienimmät mikroyritykset, alle viiden hengen yritykset, toiminimet tai tunnetusti toimimattomat yritykset. Lopulliseksi kohderyhmäksi valikoitui 51 pk-yritystä kaikilta teollisuuden toimialoilta (Liite 1). Yli puolet kohderyhmästä (29) oli metalli- ja konepajateollisuuden yritystä, mikä vastaa hyvin Raahen alueen yrityskantaa. Kyselytutkimus toteutettiin lokakuussa 2007 nettikyselynä. Kysely (liite 2) toteutettiin Webropolohjemiston avulla (www.webrobol.com). Kysely oli laaja, käsittäen perustietojen lisäksi kysymyksiä alihankinta- ja verkostotoiminnasta; tuotteista, palveluista ja asiakkaista; henkilöstön osaamisesta; liiketoimintaprosessien toimivuudesta; sähköisen tiedonsiirron kehittämismahdollisuuksista, ja kokemuksista tietojärjestelmistä. Lisäksi kartoitettiin yritysten henkilöstön muutosvalmiutta. Kyselyyn odotettiin vastauksia toiminnanohjausjärjestelmähankkeen eri vaiheissa olevilta yrityksiltä sekä myös niiltä yrityksiltä, joilla ei juuri tällä hetkellä ole aikomusta tai tarvetta hankkia toiminnanohjausjärjestelmää. Kyselyyn vastasi 14 yritystä, joista 78,5 % oli metalli- ja konepajateollisuuden yritystä ja 21,5 % puunjalostusteollisuuden yritystä. Vastausprosentti oli 27,5 %, mitä voidaan pitää kohtalaisena tuloksena. 2. Kohderyhmä 2.1. Yritykset Kyselyyn vastanneista yrityksestä 11 (78,5 %) on metalli- ja konepajateollisuuden yritystä ja 3 (21,5 %) puunjalostusteollisuuden yritystä. Yrityksien henkilöstömäärä vaihtelee 5-9 hengen yrityksistä yli 100 hengen yrityksiin ja liikevaihto vaihtelee välillä 0.6 M 15 M. 10

11 Taulukko 1: Kyselyyn vastanneet yritykset Yrityksen nimi Finnblast Oy Henkilöstö lkm ERP:n tilanne Teollisuudenala Tarvitaan, mutta ei ole valittu 0-19 Metalli- ja konepajateollisuus 1,2 Pikoteknik Oy Projekti käynnissä Metalli- ja konepajateollisuus 9,9 PK-Tekniikka Oy ERP on, mutta käytössä on puutteita Metalli- ja konepajateollisuus 1,6 Keycast oy ERP on, mutta käytössä on puutteita Metalli- ja konepajateollisuus 15,0 Parmaco Oy Projekti käynnissä Puunjalostusteollisuus 11,0 Ei tarvita, eikä ole Pyhäjoen Teräspinta Oy ajankohtainen 5-9 Metalli- ja konepajateollisuus 0,6 BetametASTP Käytössä toimiva ERP Metalli- ja konepajateollisuus 1,2 Pattijoen Kalustetekniikka Oy ERP on, mutta käytössä on puutteita Puunjalostusteollisuus 3,02 MariCompRuukki Oy ERP on, mutta käytössä on puutteita Metalli- ja konepajateollisuus 8,0 Pohjanmaan Projektiasennus Oy Ei tarvita, eikä ole ajankohtainen 5-9 Metalli- ja konepajateollisuus 0,7 Telatek Oy ERP on, mutta käytössä on puutteita yli 100 Metalli- ja konepajateollisuus 10,0 Pyhäjoen Puu Oy Ei tarvita, eikä ole ajankohtainen 5-9 Puunjalostusteollisuus 1,0 MariCoatRuukki Oy Projekti on käynnissä Metalli- ja konepajateollisuus 5,0 Tarvitaan, mutta ei ole Raahen Konepajatyö Oy käytössä Metalli- ja konepajateollisuus 2,3 Liikevaihto /M Tämän päivän yritykset toimivat enenevässä määrin kansainvälisillä markkinoilla, joko suoraan tai päähankkijansa kautta. Kohderyhmän yrityksistä 6 (42,9 %) toimii paikallisessa, 4 (28,6 %) valtakunnallisessa ja 4 (28,6 %) kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yrityksen toiminta voidaan jakaa toimialoittain, maantieteellisesti tai jollain muulla perusteella osiin toiminnan laajentuessa tai yrityskauppojen yhteydessä. Pienissä yrityksissä voidaan tuotantoa myös jakaa esim. erilaisten tuotteiden mukaan. Lisäksi ryhmittely voi tapahtua edellisten yhdistelmänä. Vastanneista yrityksistä tuotteen valmistuksen perusteella jaettuja yrityksiä on 4 (28,6 %), toimialoittain jaettuja yrityksiä 4 (28,6 %), ja alueittain jakaantuneita 2 (14,3 %) yritystä. Lisäksi 2 (14,3 %) yritystä on näiden jakoperusteiden yhdistelmiä ja 5 (35,7 %) yritystä ei ollut mielestään jakautunut millään tavalla. Osa yrityksistä ilmoitti käyttävänsä useampaa jakoperiaatetta. Yritysten toiminnasta 45,5 % on omien tuotteiden valmistusta ja myyntiä, 63,6 % alihankintavalmistusta, 18,2 % huoltotoimintaa ja korjaustoimintaa. Näiden lisäksi tapahtuu pienimuotoisesti maahantuontia ja varaosien myyntiä Tuotteet ja palvelut Yritysten tuotteet sisältävät erilaisia tuoteteknologioita. Vastaajista 7 (53,8 %) yrityksen tuotekokoonpano sisältävät mekaniikkaa, ja näistä kahdella on mekaniikan lisäksi myös muuta 11

12 tekniikkaa, kuten elektroniikkaa, sähkötekniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa. Yrityksistä 6 (46,2 %) ei kokenut tuotteissaan olevan mitään tuoteteknologiaa. Kaiken kaikkiaan 6 (46,2 %) yrityksellä oli alle 50 nimikettä (keskimäärin 13,2 kpl), 4 (30,8 %) yrityksellä välillä nimikettä (keskimäärin 562 kpl), ja 3 (23,1 %) yrityksellä yli 1000 nimikettä (keskimäärin 2000 kpl). Kohderyhmän yrityksistä 8 (61,5 %) valmistaa kaikki tuotteet alusta loppuun saakka samalla paikkakunnalla. Vain 2 (15,4 %) yritystä valmistaa samaa tuotetta monella paikkakunnalla. Puolet yrityksistä käyttää samoja ostettavia osia eri verstaissa ja 2 (16,7 %) yrityksistä käyttää samoja kokoonpanoja eri verstaissa ja tehtaissa Asiakkaat Suuryritysasiakkaita on 10 (76,9 %) yrityksellä. Suuryritysasiakkaista keskimäärin % on kansainvälisiä yrityksiä, ja 2 yrityksellä % suuryritysasiakkaista on kansainvälisiä yrityksiä. Pk-yritysasiakkaita on 8 (61,5 %) yrityksellä, joista 5-30 % on kansainvälisiä yrityksiä. Oma yritys on asiakkaana 3 (21,4 %) yrityksellä, julkinen sektori ja kuluttajat 1 (7,1 %) yrityksellä. Asiakastietoja yritykset keräävät pääasiassa markkinoinnin (78,6 %), jälkimarkkinoinnin (57,1 %) ja tuotekehityksen (28,6 %) tarpeisiin. Yrityssuunnittelua varten keräsi asiakastietoja 1 (7,1 %) yritys. Yrityksistä 2 (14,3 %) ei kerännyt asiakastietoja lainkaan. Tärkeimmät kriteerit, miksi asiakas valitsee yrityksen tarjoaman tuotteen tai palvelun on yritysten mielestä 1) toimitusvarmuus, 2) toimitusnopeus ja 3) tuotteen laatu. Lisäksi asiakkaat pitävät tärkeänä 4) toimitustäsmällisyyttä. Vasta näiden jälkeen valinta tapahtuu pohjautuen tuotteen 5) hinta-, toiminnallisuus- tai 6) tuotteen teknisiin kriteereihin. Tyypillisimmät reklamaation aiheet johtuvat tuotteen laatuun ja dokumentointiin liittyvistä tekijöistä. Kaikki vastaajat ovat yhteydessä asiakkaiden, alihankkijoiden ja/tai muiden kumppanien kanssa sähköisesti. Usein se tapahtuu sähköpostin välityksellä. Asiakassuhteiden hoitamista pidetään erittäin tärkeänä ja 10 (76,9 %) pitää sitä myös lähiajan tärkeimpänä kehityskohteena. Asiakkaiden ja kumppaneiden välisiä tiedonsiirron ongelmia ovat mm. yhteyksien hitaus ja yhteyskatkokset, ohjelmistojen yhteensopimattomuus sekä henkilöstön heikko tietotekninen osaaminen. Asiakashallintaohjelmisto (CRM) on käytössä 3 (21,4 %) yrityksellä. Koska CRM on usein yksi osa toiminnanohjausjärjestelmää, niin käytännössä asiakashallinta tapahtuu tietojärjestelmän avulla todennäköisesti useissa niistä yrityksistä, joilla on käytössään toiminnanohjausjärjestelmä. 12

13 2.4. Alihankinta Yrityksistä 13 (92,9 %) toimii alihankkijana. Lisäksi kaikilla yrityksillä on omia alihankkijoita. Keskimäärin yrityksillä on 5,2 alihankkijaa ja 7.75 päähankkijaa. Yhdellä vastanneista oli yli 200 päähankkijaa ja tämä luku on jätetty pois keskiarvosta. Toimiessaan alihankkijana 78,6 % yrityksistä valmistaa yhtä tai muutamaa tuotetta eri päähankkijoille. Alihankintayritysten ongelmaja kehittämiskohteet liittyvät usein tuotannonohjauksen pidemmän tähtäimen suunnitteluun sekä kustannustehokkuuden parantamiseen. Tietojärjestelmien valintaongelmat liittyvät usein siihen, miten standardoida ja integroida oma tuotanto usean päähankkijan vaatimuksiin. Kehitystyötä kun ei voi tehdä kaikkia päähankkijoita tyydyttävällä tavalla Verkostotoiminta Vastanneista yrityksistä 3 (21,4 %) ilmoittaa kuuluvansa johonkin verkostoon ja peräti 11 (78,6 %) ei mielestään kuulunut mihinkään verkostoon. Verkostokumppaneita verkostoon kuuluvilla yrityksillä on 1-5 ja ne katsoivat kuuluvansa vain yhteen verkostoon. Tämä vastaus näyttää selvästi, että yritykset eivät ymmärrä verkostokäsitettä, eivätkä tiedosta omaa rooliansa verkoston jäsenenä Liiketoimintaprosessit Yritykset pyrkivät keskittymään omaan ydinprosessiinsa ja täydentämään sitä alihankinnoilla tai ostopalveluilla. Yrityksien alihankinta kohdistuu useimmiten jakelu- (kuljetus mukaan lukien) ja tuotantoprosesseihin. Myös markkinointiin ja erilaisiin ylläpito-, huolto- ja tukitehtäviin sekä järjestelmäkehitykseen ja ylläpitoon liittyvät prosessit ovat tyypillisiä alihankintaprosesseja. Taloushallinto- ja kirjanpitopalvelut ostetaan pääsääntöisesti yrityksen ulkopuolelta. Taloushallinto on ulkoistettu 3 (21,4 %) yrityksessä ja 1 (7.1 %) yrityksistä hyödyntää sovellusvuokrausmahdollisuutta. Yritykset, joilla on toimiva toiminnanohjausjärjestelmä, hyödyntävät taloushallintaohjelmistoa osana järjestelmää 6 (42,9 %), ja ne hoitavat taloushallintoon liittyvät prosessit itse. Lisäksi 1 (7,1 %) yrityksistä käyttää taulukkolaskentaohjelmistoa (mm. Excel). 13

14 3. Muutospaineet ja kehittämiskohteet 3.1. Muutospaineet, odotukset ja motivaatio toiminnanohjauksen kehittämiselle Yritykset valitsivat 19 vaihtoehdosta tärkeimmät tekijät, mitä he odottavat toiminnanohjausjärjestelmiltä ja minkälaisia muutospaineita ja odotuksia heillä on toiminnanohjauksen kehittämiselle. Vaihtoehtoja arvioitiin asteikolla merkityksetön, vähän merkitystä, merkityksellinen ja erittäin merkityksellinen. Vastauksien perusteella löytyi 6 kohtaa, joihin yli 70 % vastaajista vastasi merkityksellinen tai erittäin merkityksellinen (kuva 2). Näistä toimintojen integrointi, turhan työn eliminointi ja parempi prosessien seuranta ja hallinta liittyvät kustannustehokkuuden lisäämiseen. Ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi nousee esille laatu ja laadun kehittäminen. Niiden lisäksi prosessien seuranta ja tiedon löytäminen sekä jakaminen ovat merkityksellisiä. Vähemmän merkityksettömiä kehittämiskohteita ovat muutoksenhallinnan parantaminen, markkinoille tuloajan lyhentäminen, nimikkeistön karsiminen, tuotevalikoiman laajentaminen ja tuotekehityskustannusten vähentäminen. Nämä ovat kuitenkin usein tekijöitä, joiden avulla tehdään tulevaisuutta. Muutospaineet ja odotukset Toimintojen integrointi Yksikköseuranta Turhan työn eliminointi Parempi prosessien seuranta ja hallinta Laadun parantaminen Toimitusprosessien parantaminen Tiedon löytäminen ja jakaminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vähän merkitystä merkittävä erittäin merkittävä Kuva 2. Merkittävimmät muutospaineet ja odotukset toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiselle 14

15 Yrityksillä, riippumatta koosta, on samantyyppiset muutospaineet ja odotukset toiminnanohjauksen kehittämiseen, mutta suuremmat yritykset (yli 50 hlöä) kokevat paineet selvästi merkityksellisempinä kuin pienemmät yritykset (alle 50 hlöä ja alle 20 hlöä) (kuva 3). Lisäksi yli 50 hengen yrityksissä on suuria paineita dokumenttien siirtämisessä sähköiseen muotoon, kun pienemmät yritykset pitävät sitä vähän merkityksellisenä. Koosta riippumatta yritykset pitävät turhan työn eliminointia ja tiedon jakamista ja löytymistä merkittävänä tai erittäin merkittävänä tekijänä. Pienissä, alle 20 hengen yrityksissä, suunnittelumenetelmien parantamiseen ja asiakaskohtaisen muuntelun kehittämiseen on suurempi motivaatio kuin keskikokoisissa yrityksissä. Muutospaineet ja motivaatio toiminnanohjauksen kehittämisessä erikokoisissa yrityksissä 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tiedon löytäminen ja jakaminen Toimintaprosessien standardisointi Suunnittelumenetelmien parantaminen Asiakaskohtaisen muuntelun lisääminen alle 20 alle 50 yli 50 Dokumenttien siirtämien sähköiseen muotoon Markkinoille tuloajan lyhentäminen Muutosprosessien hallinta ja kustannusten alentaminen Turhan työn eliminointi Kuva 3. Muutospaineet ja motivaatio toiminnanohjauksen kehittämiseen - yrityskoon mukaan 3.2. Keskeiset kehityskohteet Yrityksiltä tiedusteltiin mitä keskeisiä kehityskohteita ne ovat toteuttamassa lähiaikoina tai myöhemmin. Kaikki yritykset aikovat tehdä lähiaikoina kehitystoimenpiteitä tuotannon laadun parantamiseksi. Toiminnanohjausjärjestelmän odotetaan antavan apua laadun kehittämisessä. Yrityksistä 8 (66,7 %) käyttää jotain laadunhallintajärjestelmää, yrityksistä 5 (38,5 %) on saanut laatusertifikaatin ja yrityksistä 8:lla (78,6 %) on laatukäsikirja, joka ohjaa työn suorittamista. Yhtenä lähiajan tärkeänä kehityskohteena pidetään koneiden ja työvälineiden kehittämistä. 15

16 Johtamiseen liittyy keskeisesti päätöksenteko ja päätökset tarvitsevat tuekseen reaaliaikaista tietoa, jota saadaan esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmistä. Johtamisen kehittäminen on suurimmalla osalla vastaajista ajateltu tapahtuvan vasta myöhemmin. Yrityksistä 76,9 % kokee tärkeäksi lähiajan kehittämiskohteeksi asiakassuhteiden hoitamisen. Lähiaikojen kehityskohteeksi nousivat myös tavoitteet ja strategiat, tuotekehitys sekä henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen parantaminen (kuva 4). Osa ammattitaidosta liittyy myös tietotekniikkataitojen kehittämiseen. Keskeiset kehityskohteet Asiakassuhteiden hoitaminen Materiaalin saatavuus Tuotannon laatu Tuotekehitys Yrityksen tavoitteet ja strategiat Henkilöstöresurssit Henkilökunnan ammattitaito, osaaminen Johtaminen Tietotekniikka ja automatisointi Koneet ja työvälineet Työn organiosointi, henkilökunnan yhteistoiminta Tiedonkulku toimittajiin, asiakkaisiin, alihankkijoihin Tiedonkulku yrityksen sisällä Lähiaikoina Myöhemmin Kaikki yritykset kpl Kuva 4. Keskeiset kehityskohteet Verrattaessa lähiaikojen kehityskohteita yrityskoon mukaan, voidaan todeta, että pienillä yrityksillä on suuremmat paineet tuotekehitykseen kuin suuremmilla yrityksillä. Tämä näkyy myös motivaatiossa parantaa suunnittelumenetelmiä ja asiakaskohtaista joustavuutta. Suuremmat yritykset puolestaan panostavat tavoitteisiin ja strategioihin sekä tiedonkulkuun yrityksen sisällä. Työn organisointi ja henkilökunnan yhteistoiminnan kehittäminen on suurimmalla osalla yrityksistä lähiaikojen kehityskohde. Useat yritykset mainitsevat myös henkilökunnan osaamisen kehittämisen yhdeksi lähiajan kehittämiskohteeksi. (Kuva 5) 16

17 Erikokoisten yritysten lähiaikojen kehityskohteet Tuotekehitys Yrityksen tavoitteet ja strategiat Henkilökunnan ammattitaito, osaaminen Tietotekniikka ja automatisointi Työn organiosointi, henkilökunnan yhteistoiminta Tiedonkulku toimittajiin,asiakkaisiin ja alihankkijoihin Tiedonkulku yrityksen sisällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 20 alle 50 yli 50 % yrityksistä Kuva 5. Erikokoisten yritysten tärkeimmät kehityskohteet lähiaikoina 3.3. Toiminnanohjausjärjestelmät kehityshankkeena Kohderyhmän yrityksistä 9:llä (64,2 %) on käytössään toiminnanohjausjärjestelmä tai järjestelmän kehitystyö on meneillään. Ainoastaan 1 (7,1 %) yritys kertoo käytössään olevan toimiva toiminnanohjausjärjestelmä. Yrityksistä 5:llä (35,7 %) on toiminnanohjausjärjestelmä, mutta sen käytössä on puutteita. Yrityksistä 3:lla (21,4 %) on käynnissä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojekti. Vastanneista 2 (14,3 %) yritystä ei kokenut tarvitsevansa toiminnanohjausjärjestelmää ja 3 (21,4 %) yritystä ilmoittaa, että hankinta ei ole ajankohtainen tai he eivät tarvitse toiminnanohjausjärjestelmää. Nämä 3 yritystä ovat kaikki pieniä 5-9 hengen yrityksiä, jotka katsovat että kustannuksiin nähden järjestelmän hyöty on liian pieni. Kaikki kohderyhmän yritykset pitävät järjestelmähankkeen tärkeimpänä valintakriteerinä ratkaisun sopivuutta yrityksen tarpeisiin. Seuraavaksi tärkeimpänä valintakriteerinä pidetään järjestelmätoimittajan asiantuntijoiden pätevyyttä ja kommunikointikykyä. Kohtalaista painoa on myös muiden käyttäjien kokemuksilla ja että järjestelmällä on käyttäjäkokemusta samalta toimialalta. Hankintahintaa pidetään kohtalaisena tai suurena valintakriteerinä, mutta ylläpitohinta, joka muodostaa noin 60 % järjestelmän kokonaishinnasta, ei noussut kynnyskysymykseksi (kuva 6) 17

18 Järjestelmähankinnan tärkeimmät valintakriteerit Hankintahinta Ylläpitohinta Ratkaisu yritysten tarpeisiin Käyttökokemukset samalta toimialalta Muiden yritysten käyttäjäkokemukset Järjestelmätoimittajien pätevyys Järjestelmätoimittajien kommunikointikyky 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pieni Kohtalainen Suuri Kuva 6. Järjestelmähankinnan tärkeimmät valintakriteerit 4. Riskienhallinta 4.1. Tietotekniikan riskit liiketoiminnalle Tietotekniikan liiketoiminnalle aiheuttamien riskien vaikutusta pyydettiin arvioimaan asteikolla suuri, kohtalainen tai pieni. Suurimmiksi riskeiksi koetaan järjestelmien katkosten ja toimintahäiriöiden mahdolliset vaikutukset asiakkaisiin. Jopa 71,4 % yrityksistä pitää niiden vaikutusta suurimpana riskinä. Perinteisesti yritykset käyttävät suhteettoman paljon voimavaroja palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi, sillä järjestelmät ja IT-palvelut ovat olleet epäluotettavia. Nykyisin laitteistot ovat tulleet luotettavimmaksi ja yritykset keskittyvät hallitsemaan järjestelmien kompleksisuutta ja kiinnittämään huomionsa palveluiden ja prosessien riippuvuuteen järjestelmistä. Yrityksistä 42,9 % kokee teknisistä syistä tapahtuvat toiminnan katkokset suurena riskinä. Yritykset pitävät pieninä riskeinä tuotannon ketjuuntumista, riippuvuutta muista yrityksistä ja mahdollista kaupan ulkopuolelle jäämistä väärän tai puuttuvan järjestelmän kautta. Yllämainitut riskit ja muut yhteistyösuhteista aiheutuvat riskit ovat tyypillisiä alihankintaa harjoittavissa yrityksissä. Tuoteteknologiaa käyttävissä kohderyhmän yrityksissä tuotannon ketjuuntuminen ja tietojen arkistointi koetaan kuitenkin keskimäärin suuremmaksi riskiksi kuin yrityksissä, joiden 18

19 tuotteet eivät sisällä niin paljon tuoteteknologiaa. Tietojen arkistointi on myös tuoteteknologiaa käyttävissä yrityksissä keskimäärin suurempi riski kuin muilla (kuva 7). Yksi riskitekijä on myös osaamisen puute. Usein käyttäjien tai kehittäjien aika tai osaaminen ei riitä järjestelmähankkeen toteuttamiseen. Tämän riski oli lauennut yhdessä yrityksistä. Muutosvastarinta nousee myös riskitekijäksi, jos järjestelmän käyttäjät vastustavat uutta järjestelmää ja sen yhteydessä toteutettavia liiketoiminnan muutoksia. Muutosvastarinnan olemassaolo yrityksissä tiedostetaan ja se tulee selvästi esille kyselyssä eri kohdissa. Tietotekniikan riskit liiketoiminnalle Kaupan ulkopuolelle jääminen Yhteistyösuhteet Tuotannon ketjuuntuminen Riippuvuus muista yrityksistä Tietojen arkistointi Toiminnan katko teknisistä syistä ATK-laitteiden rikkoontuminen Toimintahäiriön vaikutus asiakkaisiin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % suuri kohtalainen pieni Kuva 7. Tietotekniikan rikit liiketoiminnalle 4.2. Tuoteteknologian vaikutus riskeihin Vertailtaessa riskejä erilaista tuoteteknologiaa käyttävissä yrityksissä, huomataan että yritykset joiden tuotteissa on paljon tuoteteknologiaa pitävät tuotannon ketjuuntumista ja tietojen arkistointia suurempana riskinä kuin yritykset joiden tuotteissa on vähemmän tuoteteknologiaa. Muihin riskeihin tuoteteknologian tasolla ei ole merkitystä. Yritykset, joiden tuotteissa on vähemmän tuoteteknologiaa, kokevat haastavammaksi toiminnanohjausjärjestelmien häiriöiden selvittämisen kuin tuotteissaan paljon tuoteteknologiaa käyttävät yritykset. Yritykset, joiden tuotteissa on mekaniikkaa ja muuta teknologiaa, tuntevat haasteelliseksi toimintojen välisen riippuvuuden lisääntymisen ja häiriöiden nopeamman vaikutuksen toiminnosta toiseen. 19

20 Riskien vaikutus erilaista tuoteteknologiaa käyttävissä yrityksissä Kaupan ulkopuolelle jääminen Yhteistyösuhteet Tuotannon ketjuuntuminen Riippuvuus muista yrityksistä Tietojen arkistointi Toiminnan katko teknisistä syistä ATK-laitteiden rikkoontuminen Toimintahäiriön vaikutus asiakkaisiin 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Teknologiaa Ei teknologiaa Vastausten keskiarvo Kuva 8. Riskit tuoteteknologiaa käyttävissä yrityksissä 4.3. Toiminnanohjauksen haasteet Yritykset valitsivat 6 vaihtoehdosta toiminnanohjauksen suurimmat haasteet yritysten soveltaessa toiminnanohjausjärjestelmiä. Vaihtoehtoja arvioitiin asteikolla; pieni, kohtalainen ja suuri. Yrityksistä 7 (53,8 %) pitää suurimpana haasteena järjestelmän käyttöönotossa syntyvää toimintatapojen muutosta. Yrityksistä 6 (46,2 %) kokee henkilökunnan uusien asioiden oppimiskyvyn ja -halun järjestelmän käyttöönotossa haasteelliseksi. Toiminnanohjausjärjestelmähankkeesta saatavien hyötyjen realisoituminen ja mittaaminen koetaan myös haasteelliseksi. Yrityksistä 3 (23,1 %) pitää niitä suurina haasteina ja 8 kohtalaisina haasteina. (Kuva 9) Toimintojen välisen riippuvuuden lisääntyminen ja järjestelmäongelmien vaikeaa selvittäminen koetaan kohtalaisena haasteena. Kuitenkin pienet yritykset, joissa on alle 20 henkilöä töissä, pitävät sitä suurempana haasteena kuin yli 20 hengen yritykset. Suurille yrityksille toimintatapojen muuttuminen asettaa suuremmat haasteet kuin alle 20 hengen yrityksille. Tuoteteknologian vaikutus suhtautumisessa toiminnanohjausjärjestelmien haasteisiin näkyy erikokoisissa yrityksissä siten, että suuremmat yritykset, joiden tuotteissa ei ole paljon teknologiaa kokevat henkilökunnan oppimiskyvyn ja halun sekä toimintatapojen muuttumisen muita ryhmiä 20

Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä

Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä TOMI raportti 1 Leena Klaavu & Päivi Iskanius Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä TOMI raportti 1 Leena Klaavu

Lisätiedot

ERP-KYSELYN TULOKSET

ERP-KYSELYN TULOKSET ERP-KYSELYN TULOKSET Toiminnanohjausjärjestelmät tuotannollisissa yrityksissä 1 Työvoima- ja elinkeinokeskus Arbetskrafts- och näringscentralen Puhuja: André Österholm, Pohjanmaan Te-keskus Alustus Tuotannollisille

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI Toiminnanohjaus Taloushallinto HR ja palkanlaskenta CRM asiakkuudenhallinta Konsultointi ja lakipalvelut Hankinta ja perintä 10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI VISMA SOFTWARE OY Paraskaan ohjelmisto

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

HYVÄSTÄ PARHAAKSI PK-YRITYSTEN ODOTUKSET IT:LLE

HYVÄSTÄ PARHAAKSI PK-YRITYSTEN ODOTUKSET IT:LLE HYVÄSTÄ PARHAAKSI PK-YRITYSTEN ODOTUKSET IT:LLE 14.12.2006 JUKKA SUUNIITTY HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI jukka.suuniitty@chamber.fi ESITYKSEN AIHEET 1. Helsingin seudun kauppakamarin selvitys pk-yritysten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä. Kohti avoimempaa ja digitaalisempaa työskentelykulttuuria

Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä. Kohti avoimempaa ja digitaalisempaa työskentelykulttuuria Tehokkuutta ja vaikuttavuutta tiedonhallintaa kehittämällä Kohti avoimempaa ja digitaalisempaa työskentelykulttuuria Miikka Saarteinen Valtikka-hanke? Tärkein tavoite: Yhteinen tietomme kaikkien sitä työssään

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Paperien pyörittämisestä verkkolaskuihin ja sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn. Liisa Boman 31.10.2012

Paperien pyörittämisestä verkkolaskuihin ja sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn. Liisa Boman 31.10.2012 Paperien pyörittämisestä verkkolaskuihin ja sähköiseen ostolaskujen käsittelyyn Liisa Boman 31.10.2012 Wermundsen Oy Wexon Oy Solotop Oy Gistele Oy OOO Wexon Wermundsen Oy Konsernin emoyhtiö Hallintopalvelut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

HAASTATTELUT OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA

HAASTATTELUT OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA HAASTATTELUT OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA Osuuskunnan mahdollisten asiakkaiden haastattelut (N=10) Haastateltavat pienistä (7 hlöä, liikevaihto 1,3 M) metallialan yrityksistä

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen Liiketoimintaa verkossa seminaari Markku Pitkänen, Vice President, Basware Oyj Reaaliaikainen ja liiketoimintalähtöinen talouden ennustaminen

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013

PUUTEKNOLOGIAPALVELUT. RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 PUUTEKNOLOGIAPALVELUT RFID-hankkeen casejen esittely 4.6.2013 RFID hankkeen casejen esittelyt 1. Kuopion Woodi Oy 2. Varkauden puu Oy 3. Lameco LHT Oy 4. RFID-hankkeet Tarve / ongelmana: 1. Kuopion Woodi

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy Teollinen Internet konepajateollisuudessa Absent Oy Teollisuuden palveluliiketoimintajärjestelmät Aftersales

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot