Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä"

Transkriptio

1 Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä TOMI raportti 1 Leena Klaavu & Päivi Iskanius

2 Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä TOMI raportti 1 Leena Klaavu & Päivi Iskanius Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö, Raahe, 2009 ISBN

3 Tiivistelmä Toiminnanohjausjärjestelmillä (ERP - Enterprise Resource Planning) on merkittävä vaikutus yrityksen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Liiketoimintaprosessien suunnittelua ja toteutusta hyvin tukeva tietojärjestelmä säästää merkittävästi kustannuksia, auttaa yritystä kohdentamaan resurssinsa tehokkaammin, sekä parantaa yrityksen asiakaspalvelukykyä. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on yksi laajimmista ja riskialttiimmista hankkeista yrityksen toiminnan kehittämisessä. Järjestelmähankkeeseen kytkeytyy olennaisesti yrityksen toimintatapojen ja työtehtävien muutos. Teknisten kysymysten lisäksi joudutaan uhraamaan merkittävästi aikaa ja resursseja toimintatapojen muutosten suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan. Merkittävä osa toiminnanohjausjärjestelmähankkeista epäonnistuu. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain noin neljäsosa hankkeista saavuttaa hankintapäätöksen perusteena olleet tavoitteet. Aikataulujen ja kustannusten ylittäminen on hyvin yleistä. Epäonnistunut järjestelmähankinta voi pahimmassa tapauksessa johtaa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. (Vilpola & Kouri 2006) Tämän raportin tarkoituksena on selvittää Raahen alueen pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien ja henkilöstön IT-osaamisen nykytila sekä kriittiset kehittämiskohteet ja pullonkaulat. Selvitys toteutettiin web-kyselytutkimuksen avulla, joka lähetettiin 51 teolliselle pk-yritykselle. Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-ohjelman avulla. Kyselytutkimukseen vastasi 14 yritystä eli vastausprosentti oli 27,5 %. Suurin osa vastaajista koki, että heillä ei ole järjestelmähankkeen läpiviemiseen vaadittavaa osaamista omassa organisaatiossaan. Järjestelmätoimittajan osaaminen ja kokemus yrityskohtaisten erityisvaatimusten määrittelyssä koettiin tärkeäksi. Järjestelmän aiheuttamia toimintatapamuutoksia pidettiin haasteellisina. Yritykset eivät useinkaan ymmärtäneet niiden laajuutta, eikä osattu arvioida oikein tarvittavien resurssien määrää. Hyötyjen saaminen järjestelmähankkeesta kestää jonkin aikaa. Paljolti onnistuminen riippuu siitä miten hyvin yrityksessä pystytään toimintatapaan liittyvät muutokset viemään läpi. Tämä muutosprosessi on parhainta aloittaa jo paljon ennen järjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa, sillä moniin järjestelmähankkeen riskeihin voidaan vaikuttaa jo ennen järjestelmän hankkimista. Yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistä työvoimaa tekemään avainhenkilöiden rutiiniluontoisia tehtäviä järjestelmän käyttöönoton ajaksi. Tällöin avainhenkilöillä on enemmän aikaa keskittyä järjestelmän ominaisuuksiin ja uusiin työkäytäntöihin. 3

4 Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on yritykselle suuri investointi. Usein sen hinnaksi arvioidaan ainoastaan ostohinta ja välittömät käyttöönottoon ja koulutukseen liittyvät kustannukset. Kuitenkin järjestelmän ylläpitokustannukset muodostavat jopa 60 % koko järjestelmän elinkaarikustannuksista. Liian vähälle huomiolle jää usein järjestelmän hankinnan suunnitteluun ja määrittelyyn liittyvät kustannukset. Kuitenkin panostamalla enemmän järjestelmähankkeen alkuvaiheeseen säästetään kustannuksia ja vähennetään riskejä. 4

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Kohderyhmä Yritykset Tuotteet ja palvelut Asiakkaat Alihankinta Verkostotoiminta Liiketoimintaprosessit Muutospaineet ja kehittämiskohteet Muutospaineet, odotukset ja motivaatio toiminnanohjauksen kehittämiselle Keskeiset kehityskohteet Toiminnanohjausjärjestelmät kehityshankkeena Riskienhallinta Tietotekniikan riskit liiketoiminnalle Tuoteteknologian vaikutus riskeihin Toiminnanohjauksen haasteet Sähköinen tiedonsiirto Sähköisen tiedonsiirron piirissä olevat toiminnot ja ongelmat Käytössä olevat tietojärjestelmät ja tietojenkäsittely Käytössä olevat tietojärjestelmät Tietojenkäsittelyn ongelmat

6 6.3. Tietojärjestelmien käytön riskit Muutosvalmius Suhtautuminen tietotekniikkaan Vastaajien aikaisempia kokemuksia tietotekniikan hankkimisesta Yhteenveto Lähteet Liitteet Liite 1: Kohdeyritykset 6

7 1. Johdanto Sähköisen liiketoiminnan nopea kehittyminen, uusien verkostomaisten toimintamallien syntyminen ja kilpailun kiristyminen globaalilla tasolla asettavat yritykset uusien haasteiden eteen. Sähköinen liiketoiminta tarkoittaa toimintojen sähköistämistä, reaaliaikaisuutta, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä tiedon tehokasta hyödyntämistä liiketoimintaprosessien tukena. Sähköisen tiedonsiirron myötä lisääntyvä reaaliaikaisuus ja läpinäkyvyys tuovat tehokkuutta koko toimitusverkoston toimintaan ja toiminnanohjaukseen. Järjestelmien välisien rajapintojen tiedonsiirron ongelmien ratkaiseminen ja yhteensovittaminen sekä organisaatioiden yli menevien prosessien integrointi ovat askeleita kohti integroitua tiedonsiirtoa ja tiedonhallintaa Toiminnanohjausjärjestelmien (ERP - Enterprise Resource Planning) käyttöönotto on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana suurten yritysten, ja viime vuosien aikana myös pk-yritysten keskeiseksi haasteeksi. Toiminnanohjausjärjestelmä on koko organisaation kattava integroitu tietojärjestelmä, joka pyrkii yhdistämään yrityksen eri toiminnot, kuten osto ja myyntitoiminta, tuotannon suunnittelu ja seuranta, varastotoiminnot, laadunohjaus, henkilöstöhallinto ja taloushallinto. Järjestelmässä nämä toiminnot esiintyvät yleensä omina moduuleinaan, joiden integraatio tapahtuu yhteisen tietokannan tai yhteisten tietokantojen kautta. Modulaarinen rakenne antaa asiakkaille mahdollisuuden edetä käyttöönotossa asteittain ja hankkia vain ne toimintamoduulit joita se kulloinkin tarvitsee. ERP Materiaalin hallinta Hankinnat Tuotannon suunnittelu ja -ohjaus Myynti Taloushallinto Logistiikka Kustannuslaskenta Tuotetiedon hallinta ja R&D Henkilöstöhallinta Laadunhallinta Ylläpito Kuva 1: Toiminnanohjausjärjestelmä kattaa yrityksen toiminnot 7

8 Toiminnanohjausjärjestelmät ovat nykyisin usein valmiita ohjelmistopaketteja, jotka kattavat lähes kaikki yrityksen toiminnot. Integroidut ja laajat järjestelmät ovat yleensä kuitenkin hyvin joustamattomia. Asiakaskohtaisten tietojenkäsittelytarpeiden tai toimintamallien toteuttaminen on hyvin rajoitettua. Ohjelmistoista löytyy erilaisia toimintavaihtoehtoja ja niiden toimintaa voidaan konfiguroida ennalta määritellyillä periaatteilla. Ohjelmistojen räätälöinti eli uudelleenohjelmointi asiakastarpeen perusteella on kuitenkin kallista ja vaikeuttaa järjestelmän ylläpitoa ja versiopäivitystä. Tästä syystä on erityisen tärkeää valita ohjelmisto, joka tukee mahdollisimman hyvin yrityksen toimintamallia. Oikealla valinnalla voi säästää kustannuksia merkittävästi ohjelmiston hankinta- ja käyttöönottovaiheessa, sekä käytössä. Yrityksen toimintoja huonosti tukeva ohjelmisto voi johtaa järjestelmän vajaakäyttöön tai käytön loppumiseen jonkin toiminnon kohdalla. Toiminnanohjausjärjestelmän soveltaminen on aina kompromissi. Ohjelmaa tulee muokata yrityksen tarpeisiin sen tärkeimmillä ja oleellisimmilla alueilla. Toisarvoisilla alueilla yrityksen toimintamalleja pitää muokata järjestelmän mukaiseksi. Valintaa tehtäessä on pystyttävä tunnistamaan ne keskeiset toiminnot, joissa järjestelmän tulee mukautua yrityksen toiminnallisiin vaatimuksiin. Valinnan kannalta on oleellista laatia yrityskohtainen järjestelmän vaatimusmäärittely. (Vilpola & Kouri 2006) Toiminnanohjausjärjestelmillä on merkittävä vaikutus yrityksen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Liiketoimintaprosessien suunnittelua ja toteutusta hyvin tukeva tietojärjestelmä säästää merkittävästi kustannuksia, auttaa yritystä kohdentamaan resurssinsa tehokkaammin sekä parantaa yrityksen asiakaspalvelukykyä. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on yksi laajimmista ja riskialttiimmista hankkeista yrityksen toiminnan kehittämisessä. Järjestelmähankkeeseen kytkeytyy olennaisesti yrityksen toimintatapojen ja työtehtävien voimakas muutos. Teknisten kysymysten lisäksi joudutaan uhraamaan merkittävästi aikaa ja resursseja toimintatapojen muutosten suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan. Merkittävä osa toiminnanohjausjärjestelmähankkeista epäonnistuu. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain noin neljäsosa hankkeista saavuttaa hankintapäätöksen perusteena olleet tavoitteet. Aikataulujen ja kustannusten ylittäminen on hyvin yleistä. Epäonnistunut järjestelmähankinta voi pahimmassa tapauksessa johtaa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. (Vilpola & Kouri 2006) Mitä laajempaa ja kokonaisvaltaisemmin organisaation toimintaan vaikuttavaa tietojärjestelmää ollaan hankkimassa, sitä haastavampi on järjestelmän suunnittelu ja käyttöönottoprosessi. Epäonnistuminen käyttöönottoprosessissa voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin ja estää toiminnanohjausjärjestelmään sisältyvien potentiaalien hyödyntämisen. 8

9 Järjestelmähankkeelle tulee aina asettaa liiketoimintalähtöiset tavoitteet. Hankkeen avulla pyritään lisäämään kilpailukykyä, tehostamaan resurssien käyttöä ja tietojenkäsittelyrutiineja. Hankkeisiin liittyy aina toimintamallin muutos tai toiminnan yhdenmukaistaminen järjestelmään mukaiseksi. Hanketta ei saisikaan nähdä pelkästään uuden järjestelmän hankintana ja käyttöönottona, vaan liiketoiminnan kehityshankkeena. Pk-yritysten järjestelmähankkeisiin liittyy omia erityispiirteitään. Yritykset hankkivat kustannussyistä valmiita ohjelmistopaketteja, joita räätälöidään rajoitetusti. Käytettävissä olevien resurssien määrä on vähäinen, jolloin hankkeen suunnitteluun ja valmisteluun voidaan käyttää vähemmän aikaa. Liiketaloudelliset riskit voivat olla merkittäviä. Myös asiantuntemuksen määrä eri yrityksissä vaihtelee. (Vilpola & Kouri 2006) Suurin osa tietojärjestelmien käyttöönoton esteistä ja hidasteista liittyy seuraaviin tekijöihin: - Tekninen osaaminen. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten osaaminen ei useinkaan riitä toimimaan suurempien yritysten toimitusverkoissa. Myös järjestelmien sisäinen ja ulkoinen integrointi on haasteellista. - Liiketoimintaosaaminen. Yritykset eivät aina ymmärrä sähköiseen liiketoiminaan liittyviä muutos-, hyöty- ja kustannustekijöitä ja ovat näin kyvyttömiä tekemään päätöksiä liittyen liiketoiminnan digitalisointiin. Myös pitempiaikaisen ja syvemmän verkostosuhteiden rakentaminen on vaativaa. - Muutosvastarinta. Sähköiseen liiketoimintaan siirtyminen voi tarkoittaa tiettyjen liiketoiminnan toimintatapojen, pelisääntöjen ja roolien muuttumista. Erityisesti tiedon läpinäkyvyys ja jakaminen yritysten välillä voi tuntua vaikealta. Valtaan ja päätöksentekoon liittyvä muutos voi tarkoittaa, että jotkut osapuolet menettävät perinteistä asemaansa ja vastustavat näin muutosta. - Tietoturva. Yritysten välinen tietojenvaihto ja tiedonvaihtoon liittyvä turvallisuus muodostuvat kriittisiksi tekijöiksi erityisesti toimintamallissa, jossa verkostoyhteistyössä vaihdetaan luottamuksellista ja strategista tietoa. Luottamuksellisen tiedon valuminen väärille osapuolille kasvattaa riskiä. Pk-yritysten kilpailukyky riippuu nopeasti muuttuvilla ja kansainvälistyvillä markkinoilla siitä kuinka nopeasti ne tunnistavat toimintaympäristössään ilmenevät kehityssuunnat ja osittain ristiriitaisetkin muutospaineet. Tuotannonohjausjärjestelmähankkeen onnistumismahdollisuuksiin vaikuttavat oleellisesti: - Sisäisten ja ulkoisten muuttujien määrä, eli kuinka herkkä tuotanto on ympäristössä ja kysynnässä tapahtuville muutoksille sekä kuinka suuri määrä nimikkeitä ja määriä on hallittava. 9

10 - Ohjaussääntöjen määrä ja valittu päätöksenteon automaatioaste. - Järjestelmän tiedon päivitysmekanismi, kuinka tieto päivitetään ja mikä on pienin järjestelmän päivitettävä yksikkö (komponentti, osa, moduuli vai tuote). - Järjestelmän käsittelemän tiedon laatu. Hienoinkaan järjestelmä ei kykene tarkempiin tuloksiin kuin mitä syöttötietojen tarkkuus mahdollistaa. Oma lukunsa on vieheellinen tieto ja sen seuraamukset. - Käyttäjän osaamisen taso. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää Raahen alueen pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien ja henkilöstön IT-osaamisen nykytila sekä kriittiset kehittämiskohteet ja pullonkaulat. Kohderyhmä Raahen alueen teolliset pk-yritykset valittiin Raahen alueen yritysrekisterin pohjalta. Yritysrekisteristä (n. 170 yritystä) karsittiin pois kaikkein pienimmät mikroyritykset, alle viiden hengen yritykset, toiminimet tai tunnetusti toimimattomat yritykset. Lopulliseksi kohderyhmäksi valikoitui 51 pk-yritystä kaikilta teollisuuden toimialoilta (Liite 1). Yli puolet kohderyhmästä (29) oli metalli- ja konepajateollisuuden yritystä, mikä vastaa hyvin Raahen alueen yrityskantaa. Kyselytutkimus toteutettiin lokakuussa 2007 nettikyselynä. Kysely (liite 2) toteutettiin Webropolohjemiston avulla (www.webrobol.com). Kysely oli laaja, käsittäen perustietojen lisäksi kysymyksiä alihankinta- ja verkostotoiminnasta; tuotteista, palveluista ja asiakkaista; henkilöstön osaamisesta; liiketoimintaprosessien toimivuudesta; sähköisen tiedonsiirron kehittämismahdollisuuksista, ja kokemuksista tietojärjestelmistä. Lisäksi kartoitettiin yritysten henkilöstön muutosvalmiutta. Kyselyyn odotettiin vastauksia toiminnanohjausjärjestelmähankkeen eri vaiheissa olevilta yrityksiltä sekä myös niiltä yrityksiltä, joilla ei juuri tällä hetkellä ole aikomusta tai tarvetta hankkia toiminnanohjausjärjestelmää. Kyselyyn vastasi 14 yritystä, joista 78,5 % oli metalli- ja konepajateollisuuden yritystä ja 21,5 % puunjalostusteollisuuden yritystä. Vastausprosentti oli 27,5 %, mitä voidaan pitää kohtalaisena tuloksena. 2. Kohderyhmä 2.1. Yritykset Kyselyyn vastanneista yrityksestä 11 (78,5 %) on metalli- ja konepajateollisuuden yritystä ja 3 (21,5 %) puunjalostusteollisuuden yritystä. Yrityksien henkilöstömäärä vaihtelee 5-9 hengen yrityksistä yli 100 hengen yrityksiin ja liikevaihto vaihtelee välillä 0.6 M 15 M. 10

11 Taulukko 1: Kyselyyn vastanneet yritykset Yrityksen nimi Finnblast Oy Henkilöstö lkm ERP:n tilanne Teollisuudenala Tarvitaan, mutta ei ole valittu 0-19 Metalli- ja konepajateollisuus 1,2 Pikoteknik Oy Projekti käynnissä Metalli- ja konepajateollisuus 9,9 PK-Tekniikka Oy ERP on, mutta käytössä on puutteita Metalli- ja konepajateollisuus 1,6 Keycast oy ERP on, mutta käytössä on puutteita Metalli- ja konepajateollisuus 15,0 Parmaco Oy Projekti käynnissä Puunjalostusteollisuus 11,0 Ei tarvita, eikä ole Pyhäjoen Teräspinta Oy ajankohtainen 5-9 Metalli- ja konepajateollisuus 0,6 BetametASTP Käytössä toimiva ERP Metalli- ja konepajateollisuus 1,2 Pattijoen Kalustetekniikka Oy ERP on, mutta käytössä on puutteita Puunjalostusteollisuus 3,02 MariCompRuukki Oy ERP on, mutta käytössä on puutteita Metalli- ja konepajateollisuus 8,0 Pohjanmaan Projektiasennus Oy Ei tarvita, eikä ole ajankohtainen 5-9 Metalli- ja konepajateollisuus 0,7 Telatek Oy ERP on, mutta käytössä on puutteita yli 100 Metalli- ja konepajateollisuus 10,0 Pyhäjoen Puu Oy Ei tarvita, eikä ole ajankohtainen 5-9 Puunjalostusteollisuus 1,0 MariCoatRuukki Oy Projekti on käynnissä Metalli- ja konepajateollisuus 5,0 Tarvitaan, mutta ei ole Raahen Konepajatyö Oy käytössä Metalli- ja konepajateollisuus 2,3 Liikevaihto /M Tämän päivän yritykset toimivat enenevässä määrin kansainvälisillä markkinoilla, joko suoraan tai päähankkijansa kautta. Kohderyhmän yrityksistä 6 (42,9 %) toimii paikallisessa, 4 (28,6 %) valtakunnallisessa ja 4 (28,6 %) kansainvälisessä toimintaympäristössä. Yrityksen toiminta voidaan jakaa toimialoittain, maantieteellisesti tai jollain muulla perusteella osiin toiminnan laajentuessa tai yrityskauppojen yhteydessä. Pienissä yrityksissä voidaan tuotantoa myös jakaa esim. erilaisten tuotteiden mukaan. Lisäksi ryhmittely voi tapahtua edellisten yhdistelmänä. Vastanneista yrityksistä tuotteen valmistuksen perusteella jaettuja yrityksiä on 4 (28,6 %), toimialoittain jaettuja yrityksiä 4 (28,6 %), ja alueittain jakaantuneita 2 (14,3 %) yritystä. Lisäksi 2 (14,3 %) yritystä on näiden jakoperusteiden yhdistelmiä ja 5 (35,7 %) yritystä ei ollut mielestään jakautunut millään tavalla. Osa yrityksistä ilmoitti käyttävänsä useampaa jakoperiaatetta. Yritysten toiminnasta 45,5 % on omien tuotteiden valmistusta ja myyntiä, 63,6 % alihankintavalmistusta, 18,2 % huoltotoimintaa ja korjaustoimintaa. Näiden lisäksi tapahtuu pienimuotoisesti maahantuontia ja varaosien myyntiä Tuotteet ja palvelut Yritysten tuotteet sisältävät erilaisia tuoteteknologioita. Vastaajista 7 (53,8 %) yrityksen tuotekokoonpano sisältävät mekaniikkaa, ja näistä kahdella on mekaniikan lisäksi myös muuta 11

12 tekniikkaa, kuten elektroniikkaa, sähkötekniikkaa, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa. Yrityksistä 6 (46,2 %) ei kokenut tuotteissaan olevan mitään tuoteteknologiaa. Kaiken kaikkiaan 6 (46,2 %) yrityksellä oli alle 50 nimikettä (keskimäärin 13,2 kpl), 4 (30,8 %) yrityksellä välillä nimikettä (keskimäärin 562 kpl), ja 3 (23,1 %) yrityksellä yli 1000 nimikettä (keskimäärin 2000 kpl). Kohderyhmän yrityksistä 8 (61,5 %) valmistaa kaikki tuotteet alusta loppuun saakka samalla paikkakunnalla. Vain 2 (15,4 %) yritystä valmistaa samaa tuotetta monella paikkakunnalla. Puolet yrityksistä käyttää samoja ostettavia osia eri verstaissa ja 2 (16,7 %) yrityksistä käyttää samoja kokoonpanoja eri verstaissa ja tehtaissa Asiakkaat Suuryritysasiakkaita on 10 (76,9 %) yrityksellä. Suuryritysasiakkaista keskimäärin % on kansainvälisiä yrityksiä, ja 2 yrityksellä % suuryritysasiakkaista on kansainvälisiä yrityksiä. Pk-yritysasiakkaita on 8 (61,5 %) yrityksellä, joista 5-30 % on kansainvälisiä yrityksiä. Oma yritys on asiakkaana 3 (21,4 %) yrityksellä, julkinen sektori ja kuluttajat 1 (7,1 %) yrityksellä. Asiakastietoja yritykset keräävät pääasiassa markkinoinnin (78,6 %), jälkimarkkinoinnin (57,1 %) ja tuotekehityksen (28,6 %) tarpeisiin. Yrityssuunnittelua varten keräsi asiakastietoja 1 (7,1 %) yritys. Yrityksistä 2 (14,3 %) ei kerännyt asiakastietoja lainkaan. Tärkeimmät kriteerit, miksi asiakas valitsee yrityksen tarjoaman tuotteen tai palvelun on yritysten mielestä 1) toimitusvarmuus, 2) toimitusnopeus ja 3) tuotteen laatu. Lisäksi asiakkaat pitävät tärkeänä 4) toimitustäsmällisyyttä. Vasta näiden jälkeen valinta tapahtuu pohjautuen tuotteen 5) hinta-, toiminnallisuus- tai 6) tuotteen teknisiin kriteereihin. Tyypillisimmät reklamaation aiheet johtuvat tuotteen laatuun ja dokumentointiin liittyvistä tekijöistä. Kaikki vastaajat ovat yhteydessä asiakkaiden, alihankkijoiden ja/tai muiden kumppanien kanssa sähköisesti. Usein se tapahtuu sähköpostin välityksellä. Asiakassuhteiden hoitamista pidetään erittäin tärkeänä ja 10 (76,9 %) pitää sitä myös lähiajan tärkeimpänä kehityskohteena. Asiakkaiden ja kumppaneiden välisiä tiedonsiirron ongelmia ovat mm. yhteyksien hitaus ja yhteyskatkokset, ohjelmistojen yhteensopimattomuus sekä henkilöstön heikko tietotekninen osaaminen. Asiakashallintaohjelmisto (CRM) on käytössä 3 (21,4 %) yrityksellä. Koska CRM on usein yksi osa toiminnanohjausjärjestelmää, niin käytännössä asiakashallinta tapahtuu tietojärjestelmän avulla todennäköisesti useissa niistä yrityksistä, joilla on käytössään toiminnanohjausjärjestelmä. 12

13 2.4. Alihankinta Yrityksistä 13 (92,9 %) toimii alihankkijana. Lisäksi kaikilla yrityksillä on omia alihankkijoita. Keskimäärin yrityksillä on 5,2 alihankkijaa ja 7.75 päähankkijaa. Yhdellä vastanneista oli yli 200 päähankkijaa ja tämä luku on jätetty pois keskiarvosta. Toimiessaan alihankkijana 78,6 % yrityksistä valmistaa yhtä tai muutamaa tuotetta eri päähankkijoille. Alihankintayritysten ongelmaja kehittämiskohteet liittyvät usein tuotannonohjauksen pidemmän tähtäimen suunnitteluun sekä kustannustehokkuuden parantamiseen. Tietojärjestelmien valintaongelmat liittyvät usein siihen, miten standardoida ja integroida oma tuotanto usean päähankkijan vaatimuksiin. Kehitystyötä kun ei voi tehdä kaikkia päähankkijoita tyydyttävällä tavalla Verkostotoiminta Vastanneista yrityksistä 3 (21,4 %) ilmoittaa kuuluvansa johonkin verkostoon ja peräti 11 (78,6 %) ei mielestään kuulunut mihinkään verkostoon. Verkostokumppaneita verkostoon kuuluvilla yrityksillä on 1-5 ja ne katsoivat kuuluvansa vain yhteen verkostoon. Tämä vastaus näyttää selvästi, että yritykset eivät ymmärrä verkostokäsitettä, eivätkä tiedosta omaa rooliansa verkoston jäsenenä Liiketoimintaprosessit Yritykset pyrkivät keskittymään omaan ydinprosessiinsa ja täydentämään sitä alihankinnoilla tai ostopalveluilla. Yrityksien alihankinta kohdistuu useimmiten jakelu- (kuljetus mukaan lukien) ja tuotantoprosesseihin. Myös markkinointiin ja erilaisiin ylläpito-, huolto- ja tukitehtäviin sekä järjestelmäkehitykseen ja ylläpitoon liittyvät prosessit ovat tyypillisiä alihankintaprosesseja. Taloushallinto- ja kirjanpitopalvelut ostetaan pääsääntöisesti yrityksen ulkopuolelta. Taloushallinto on ulkoistettu 3 (21,4 %) yrityksessä ja 1 (7.1 %) yrityksistä hyödyntää sovellusvuokrausmahdollisuutta. Yritykset, joilla on toimiva toiminnanohjausjärjestelmä, hyödyntävät taloushallintaohjelmistoa osana järjestelmää 6 (42,9 %), ja ne hoitavat taloushallintoon liittyvät prosessit itse. Lisäksi 1 (7,1 %) yrityksistä käyttää taulukkolaskentaohjelmistoa (mm. Excel). 13

14 3. Muutospaineet ja kehittämiskohteet 3.1. Muutospaineet, odotukset ja motivaatio toiminnanohjauksen kehittämiselle Yritykset valitsivat 19 vaihtoehdosta tärkeimmät tekijät, mitä he odottavat toiminnanohjausjärjestelmiltä ja minkälaisia muutospaineita ja odotuksia heillä on toiminnanohjauksen kehittämiselle. Vaihtoehtoja arvioitiin asteikolla merkityksetön, vähän merkitystä, merkityksellinen ja erittäin merkityksellinen. Vastauksien perusteella löytyi 6 kohtaa, joihin yli 70 % vastaajista vastasi merkityksellinen tai erittäin merkityksellinen (kuva 2). Näistä toimintojen integrointi, turhan työn eliminointi ja parempi prosessien seuranta ja hallinta liittyvät kustannustehokkuuden lisäämiseen. Ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi nousee esille laatu ja laadun kehittäminen. Niiden lisäksi prosessien seuranta ja tiedon löytäminen sekä jakaminen ovat merkityksellisiä. Vähemmän merkityksettömiä kehittämiskohteita ovat muutoksenhallinnan parantaminen, markkinoille tuloajan lyhentäminen, nimikkeistön karsiminen, tuotevalikoiman laajentaminen ja tuotekehityskustannusten vähentäminen. Nämä ovat kuitenkin usein tekijöitä, joiden avulla tehdään tulevaisuutta. Muutospaineet ja odotukset Toimintojen integrointi Yksikköseuranta Turhan työn eliminointi Parempi prosessien seuranta ja hallinta Laadun parantaminen Toimitusprosessien parantaminen Tiedon löytäminen ja jakaminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vähän merkitystä merkittävä erittäin merkittävä Kuva 2. Merkittävimmät muutospaineet ja odotukset toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiselle 14

15 Yrityksillä, riippumatta koosta, on samantyyppiset muutospaineet ja odotukset toiminnanohjauksen kehittämiseen, mutta suuremmat yritykset (yli 50 hlöä) kokevat paineet selvästi merkityksellisempinä kuin pienemmät yritykset (alle 50 hlöä ja alle 20 hlöä) (kuva 3). Lisäksi yli 50 hengen yrityksissä on suuria paineita dokumenttien siirtämisessä sähköiseen muotoon, kun pienemmät yritykset pitävät sitä vähän merkityksellisenä. Koosta riippumatta yritykset pitävät turhan työn eliminointia ja tiedon jakamista ja löytymistä merkittävänä tai erittäin merkittävänä tekijänä. Pienissä, alle 20 hengen yrityksissä, suunnittelumenetelmien parantamiseen ja asiakaskohtaisen muuntelun kehittämiseen on suurempi motivaatio kuin keskikokoisissa yrityksissä. Muutospaineet ja motivaatio toiminnanohjauksen kehittämisessä erikokoisissa yrityksissä 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tiedon löytäminen ja jakaminen Toimintaprosessien standardisointi Suunnittelumenetelmien parantaminen Asiakaskohtaisen muuntelun lisääminen alle 20 alle 50 yli 50 Dokumenttien siirtämien sähköiseen muotoon Markkinoille tuloajan lyhentäminen Muutosprosessien hallinta ja kustannusten alentaminen Turhan työn eliminointi Kuva 3. Muutospaineet ja motivaatio toiminnanohjauksen kehittämiseen - yrityskoon mukaan 3.2. Keskeiset kehityskohteet Yrityksiltä tiedusteltiin mitä keskeisiä kehityskohteita ne ovat toteuttamassa lähiaikoina tai myöhemmin. Kaikki yritykset aikovat tehdä lähiaikoina kehitystoimenpiteitä tuotannon laadun parantamiseksi. Toiminnanohjausjärjestelmän odotetaan antavan apua laadun kehittämisessä. Yrityksistä 8 (66,7 %) käyttää jotain laadunhallintajärjestelmää, yrityksistä 5 (38,5 %) on saanut laatusertifikaatin ja yrityksistä 8:lla (78,6 %) on laatukäsikirja, joka ohjaa työn suorittamista. Yhtenä lähiajan tärkeänä kehityskohteena pidetään koneiden ja työvälineiden kehittämistä. 15

16 Johtamiseen liittyy keskeisesti päätöksenteko ja päätökset tarvitsevat tuekseen reaaliaikaista tietoa, jota saadaan esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmistä. Johtamisen kehittäminen on suurimmalla osalla vastaajista ajateltu tapahtuvan vasta myöhemmin. Yrityksistä 76,9 % kokee tärkeäksi lähiajan kehittämiskohteeksi asiakassuhteiden hoitamisen. Lähiaikojen kehityskohteeksi nousivat myös tavoitteet ja strategiat, tuotekehitys sekä henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen parantaminen (kuva 4). Osa ammattitaidosta liittyy myös tietotekniikkataitojen kehittämiseen. Keskeiset kehityskohteet Asiakassuhteiden hoitaminen Materiaalin saatavuus Tuotannon laatu Tuotekehitys Yrityksen tavoitteet ja strategiat Henkilöstöresurssit Henkilökunnan ammattitaito, osaaminen Johtaminen Tietotekniikka ja automatisointi Koneet ja työvälineet Työn organiosointi, henkilökunnan yhteistoiminta Tiedonkulku toimittajiin, asiakkaisiin, alihankkijoihin Tiedonkulku yrityksen sisällä Lähiaikoina Myöhemmin Kaikki yritykset kpl Kuva 4. Keskeiset kehityskohteet Verrattaessa lähiaikojen kehityskohteita yrityskoon mukaan, voidaan todeta, että pienillä yrityksillä on suuremmat paineet tuotekehitykseen kuin suuremmilla yrityksillä. Tämä näkyy myös motivaatiossa parantaa suunnittelumenetelmiä ja asiakaskohtaista joustavuutta. Suuremmat yritykset puolestaan panostavat tavoitteisiin ja strategioihin sekä tiedonkulkuun yrityksen sisällä. Työn organisointi ja henkilökunnan yhteistoiminnan kehittäminen on suurimmalla osalla yrityksistä lähiaikojen kehityskohde. Useat yritykset mainitsevat myös henkilökunnan osaamisen kehittämisen yhdeksi lähiajan kehittämiskohteeksi. (Kuva 5) 16

17 Erikokoisten yritysten lähiaikojen kehityskohteet Tuotekehitys Yrityksen tavoitteet ja strategiat Henkilökunnan ammattitaito, osaaminen Tietotekniikka ja automatisointi Työn organiosointi, henkilökunnan yhteistoiminta Tiedonkulku toimittajiin,asiakkaisiin ja alihankkijoihin Tiedonkulku yrityksen sisällä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % alle 20 alle 50 yli 50 % yrityksistä Kuva 5. Erikokoisten yritysten tärkeimmät kehityskohteet lähiaikoina 3.3. Toiminnanohjausjärjestelmät kehityshankkeena Kohderyhmän yrityksistä 9:llä (64,2 %) on käytössään toiminnanohjausjärjestelmä tai järjestelmän kehitystyö on meneillään. Ainoastaan 1 (7,1 %) yritys kertoo käytössään olevan toimiva toiminnanohjausjärjestelmä. Yrityksistä 5:llä (35,7 %) on toiminnanohjausjärjestelmä, mutta sen käytössä on puutteita. Yrityksistä 3:lla (21,4 %) on käynnissä toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojekti. Vastanneista 2 (14,3 %) yritystä ei kokenut tarvitsevansa toiminnanohjausjärjestelmää ja 3 (21,4 %) yritystä ilmoittaa, että hankinta ei ole ajankohtainen tai he eivät tarvitse toiminnanohjausjärjestelmää. Nämä 3 yritystä ovat kaikki pieniä 5-9 hengen yrityksiä, jotka katsovat että kustannuksiin nähden järjestelmän hyöty on liian pieni. Kaikki kohderyhmän yritykset pitävät järjestelmähankkeen tärkeimpänä valintakriteerinä ratkaisun sopivuutta yrityksen tarpeisiin. Seuraavaksi tärkeimpänä valintakriteerinä pidetään järjestelmätoimittajan asiantuntijoiden pätevyyttä ja kommunikointikykyä. Kohtalaista painoa on myös muiden käyttäjien kokemuksilla ja että järjestelmällä on käyttäjäkokemusta samalta toimialalta. Hankintahintaa pidetään kohtalaisena tai suurena valintakriteerinä, mutta ylläpitohinta, joka muodostaa noin 60 % järjestelmän kokonaishinnasta, ei noussut kynnyskysymykseksi (kuva 6) 17

18 Järjestelmähankinnan tärkeimmät valintakriteerit Hankintahinta Ylläpitohinta Ratkaisu yritysten tarpeisiin Käyttökokemukset samalta toimialalta Muiden yritysten käyttäjäkokemukset Järjestelmätoimittajien pätevyys Järjestelmätoimittajien kommunikointikyky 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pieni Kohtalainen Suuri Kuva 6. Järjestelmähankinnan tärkeimmät valintakriteerit 4. Riskienhallinta 4.1. Tietotekniikan riskit liiketoiminnalle Tietotekniikan liiketoiminnalle aiheuttamien riskien vaikutusta pyydettiin arvioimaan asteikolla suuri, kohtalainen tai pieni. Suurimmiksi riskeiksi koetaan järjestelmien katkosten ja toimintahäiriöiden mahdolliset vaikutukset asiakkaisiin. Jopa 71,4 % yrityksistä pitää niiden vaikutusta suurimpana riskinä. Perinteisesti yritykset käyttävät suhteettoman paljon voimavaroja palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi, sillä järjestelmät ja IT-palvelut ovat olleet epäluotettavia. Nykyisin laitteistot ovat tulleet luotettavimmaksi ja yritykset keskittyvät hallitsemaan järjestelmien kompleksisuutta ja kiinnittämään huomionsa palveluiden ja prosessien riippuvuuteen järjestelmistä. Yrityksistä 42,9 % kokee teknisistä syistä tapahtuvat toiminnan katkokset suurena riskinä. Yritykset pitävät pieninä riskeinä tuotannon ketjuuntumista, riippuvuutta muista yrityksistä ja mahdollista kaupan ulkopuolelle jäämistä väärän tai puuttuvan järjestelmän kautta. Yllämainitut riskit ja muut yhteistyösuhteista aiheutuvat riskit ovat tyypillisiä alihankintaa harjoittavissa yrityksissä. Tuoteteknologiaa käyttävissä kohderyhmän yrityksissä tuotannon ketjuuntuminen ja tietojen arkistointi koetaan kuitenkin keskimäärin suuremmaksi riskiksi kuin yrityksissä, joiden 18

19 tuotteet eivät sisällä niin paljon tuoteteknologiaa. Tietojen arkistointi on myös tuoteteknologiaa käyttävissä yrityksissä keskimäärin suurempi riski kuin muilla (kuva 7). Yksi riskitekijä on myös osaamisen puute. Usein käyttäjien tai kehittäjien aika tai osaaminen ei riitä järjestelmähankkeen toteuttamiseen. Tämän riski oli lauennut yhdessä yrityksistä. Muutosvastarinta nousee myös riskitekijäksi, jos järjestelmän käyttäjät vastustavat uutta järjestelmää ja sen yhteydessä toteutettavia liiketoiminnan muutoksia. Muutosvastarinnan olemassaolo yrityksissä tiedostetaan ja se tulee selvästi esille kyselyssä eri kohdissa. Tietotekniikan riskit liiketoiminnalle Kaupan ulkopuolelle jääminen Yhteistyösuhteet Tuotannon ketjuuntuminen Riippuvuus muista yrityksistä Tietojen arkistointi Toiminnan katko teknisistä syistä ATK-laitteiden rikkoontuminen Toimintahäiriön vaikutus asiakkaisiin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % suuri kohtalainen pieni Kuva 7. Tietotekniikan rikit liiketoiminnalle 4.2. Tuoteteknologian vaikutus riskeihin Vertailtaessa riskejä erilaista tuoteteknologiaa käyttävissä yrityksissä, huomataan että yritykset joiden tuotteissa on paljon tuoteteknologiaa pitävät tuotannon ketjuuntumista ja tietojen arkistointia suurempana riskinä kuin yritykset joiden tuotteissa on vähemmän tuoteteknologiaa. Muihin riskeihin tuoteteknologian tasolla ei ole merkitystä. Yritykset, joiden tuotteissa on vähemmän tuoteteknologiaa, kokevat haastavammaksi toiminnanohjausjärjestelmien häiriöiden selvittämisen kuin tuotteissaan paljon tuoteteknologiaa käyttävät yritykset. Yritykset, joiden tuotteissa on mekaniikkaa ja muuta teknologiaa, tuntevat haasteelliseksi toimintojen välisen riippuvuuden lisääntymisen ja häiriöiden nopeamman vaikutuksen toiminnosta toiseen. 19

20 Riskien vaikutus erilaista tuoteteknologiaa käyttävissä yrityksissä Kaupan ulkopuolelle jääminen Yhteistyösuhteet Tuotannon ketjuuntuminen Riippuvuus muista yrityksistä Tietojen arkistointi Toiminnan katko teknisistä syistä ATK-laitteiden rikkoontuminen Toimintahäiriön vaikutus asiakkaisiin 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Teknologiaa Ei teknologiaa Vastausten keskiarvo Kuva 8. Riskit tuoteteknologiaa käyttävissä yrityksissä 4.3. Toiminnanohjauksen haasteet Yritykset valitsivat 6 vaihtoehdosta toiminnanohjauksen suurimmat haasteet yritysten soveltaessa toiminnanohjausjärjestelmiä. Vaihtoehtoja arvioitiin asteikolla; pieni, kohtalainen ja suuri. Yrityksistä 7 (53,8 %) pitää suurimpana haasteena järjestelmän käyttöönotossa syntyvää toimintatapojen muutosta. Yrityksistä 6 (46,2 %) kokee henkilökunnan uusien asioiden oppimiskyvyn ja -halun järjestelmän käyttöönotossa haasteelliseksi. Toiminnanohjausjärjestelmähankkeesta saatavien hyötyjen realisoituminen ja mittaaminen koetaan myös haasteelliseksi. Yrityksistä 3 (23,1 %) pitää niitä suurina haasteina ja 8 kohtalaisina haasteina. (Kuva 9) Toimintojen välisen riippuvuuden lisääntyminen ja järjestelmäongelmien vaikeaa selvittäminen koetaan kohtalaisena haasteena. Kuitenkin pienet yritykset, joissa on alle 20 henkilöä töissä, pitävät sitä suurempana haasteena kuin yli 20 hengen yritykset. Suurille yrityksille toimintatapojen muuttuminen asettaa suuremmat haasteet kuin alle 20 hengen yrityksille. Tuoteteknologian vaikutus suhtautumisessa toiminnanohjausjärjestelmien haasteisiin näkyy erikokoisissa yrityksissä siten, että suuremmat yritykset, joiden tuotteissa ei ole paljon teknologiaa kokevat henkilökunnan oppimiskyvyn ja halun sekä toimintatapojen muuttumisen muita ryhmiä 20

Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä

Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä TOMI raportti 1 Leena Klaavu & Päivi Iskanius Toiminnanohjausjärjestelmien nykytila Raahen seudun yrityksissä TOMI raportti 1 Leena Klaavu

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa

Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy. Teollinen Internet konepajateollisuudessa Teollinen Internet tuotantotoiminnassa -seminaari Raahe 13.1.2016 Kimmo Jaakkonen, Absent Oy Teollinen Internet konepajateollisuudessa Absent Oy Teollisuuden palveluliiketoimintajärjestelmät Aftersales

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Tutkimusraportti keskisuurten ja suurten suomalaisten yritysten talouden suunnittelusta ja budjetoinnista Elokuu 2016 Budjetoinnista

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten ja toimialojen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e

IT JA PAREMPI BISNES M\jX K``i`bX`e\e IT JA PAREMPI BISNES Talentum Media Oy ja Vesa Tiirikainen ISBN 978-952-14-1506-7 Kansi ja taitto: Lapine Oy Kariston Kirjapaino Oy Sisältö Esipuhe 9 1. Parempaa bisnestä tietotekniikkaa hankkimalla! 13

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016

AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA tulee, oletko valmis?! Juha Taipale, Asianajajapäivät 2016 AIPA mikä se on? Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmä (AIneistoPAnkki ) Tulee

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Talousjohtaja vie perille. 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy

Talousjohtaja vie perille. 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy Talousjohtaja vie perille 0 Kai Tihilä 0 CxO Academy 30.11.2011 Esityksen sisältö 1. Talousjohtajan tehtävät 2. Tilastoja taustaksi 3. Liiketoimintaa tukeva talousjohtaminen 4. Talousjohtamisen organisointi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä 19.8.2016 Kokonaistaloudellinen katsaus: koko kuntakonsernin kiinteistöpalvelut 1-6/2015 t 1-6/2016 t Muutos Muutos % Henkilöstökulut 1 993,3 2 116,3 122,9

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot