KULJETUSYRITYKSET VERKOSTOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULJETUSYRITYKSET VERKOSTOISSA"

Transkriptio

1 Oulun yliopisto Taloustieteiden tiedekunta LOGNET OSAAVAA HENKILÖSTÖÄ PK-YRITYSTEN LOGISTIIKKATEHTÄVIIN POHJOIS-SUOMESSA Ira Ahlstrand KULJETUSYRITYKSET VERKOSTOISSA

2 SAATTEEKSI Kuljetusyritysten mahdollisuudet parantaa kilpailukykyään logistiikkaosaamisen, verkostoitumisen ja organisaatioratkaisujen avulla on varsin ajankohtainen kysymys toimialan kamppaillessa yhä matalasuhdanteen oloissa. LOGNET- Osaavaa henkilöstöä pk-yritysten logistiikkayritysten Pohjois-Suomessa -hankkeen yritysverkostossa on pohdittu näitä kysymyksiä pohjoissuomalaisesta näkökulmasta. Tärkeän puheenvuoron tähän keskusteluun on tuonut Ira Ahlstrandin pro gradu-työ Verkostoitumisen merkitys pk-kuljetusyritysten kilpailutekijänä. Aineisto tähän case- tutkimuksena toteutettuun työhön on kerätty kahdesta LOGNET-verkostoon kuuluvasta yrityksestä I-Logistics Oy:sta ja Kuljetus Kovalainen Oy:sta. Nyt käsillä oleva julkaisu perustuu kokonaan mainittuun opinnäytetyöhön. Työn ohjaajina ovat toimineet prof. Jari Juga ja TkT Ulla Lehtinen. Tämän työn toteuttamisen teki mahdolliseksi erityisesti case-yritysten toimitusjohtajien Hannu Leppäsen ja Martti Kovalaisen myönteinen ja innostava suhtautuminen tutkijan työhön. Heille tästä erityiset kiitokset. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin työn käytännön toteuttajalle, Ira Ahlsrandille, ja hänen ohjaajilleen. Yritysten käytännön toiminnan ja siinä tehtyjen ratkaisujen liittäminen teoreettseen tarkasteluun on usein pulmallista, mutta parhaimmillaan siinä onnistutaan avaamaan uusia näkökulmia sekä käytännön työhön, että teoreettisiin tulkintoihin. Toivottavasti tässä työssä on siinä onnistuttu. On myös syytä kiittää LOGNET-hankkeen rahoittajia, ohjausryhmää ja koko yritysverkostoa myönteisestä suhtautumisesta julkaisun toteuttamiseen. Kemissä Aaro Tiilikainen, projektipäällikkö (LOGNET)

3 3 ABSTRACT The purpose of this study is to examine the significance of networking on the competitiveness of SME s. The study describes different modes of networking of small and medium-sized enterprises and their management thru investigating on literature and on publications within the subject. The empirical study aims to perceive the mode of networking of two different kinds of enterprises and the way networking can sustain their competitiveness. The research method used is case-analysis. The study was effectuated as a theme interview of two executives of SME s who participate on the network LOGNET. Networking can sustain SME s competitiveness in several ways on different levels. On the other hand it can be seen that networking sustains operative functions and thus builds on competitiveness in the eyes of customers, on the other hand networking improves cost effectivity and economic performance. On an other level networking can be seen as a positive burst of social capital. In times of difficulty mental support can be achieved from people in companies that are combating the same contingencies you are. There is also the benefit of collective knowhow. These aspects came up concerning the network company of the study. The outcome of the study confirms earlier research i.e. on the objectives companies set on networking. Keywords: Strategic networks, value creation, entrepreneurship

4 4 SISÄLLYS Saatteeksi Abstract 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimuksen teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmä Keskeiset tulokset Tutkielman eteneminen YRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN KIRJALLISUUDESSA Logistiikkapalvelut Asiakaslähtöisyys palveluntuotannossa Verkostoitunut yritys Verkostoitumistapoja Verkostoitumisen syitä ja tavoitteita Verkostojen johtaminen Perinteinen yritys kohti verkostoja Organisaatioteorian näkökulma TUTKIMUKSEN KOHDEYRITYKSET I-Logistics Oy Organisaatio ja johtamiskäytäntö Tilaus- ja toimitusprosessi I-Logistics Oy:ssä Fennoway Oy Kuljetus Kovalainen Oy Organisaatio ja johtamiskäytäntö Tilaus- ja toimitusprosessi Kuljetus Kovalainen Oy:ssä TUTKIMUSTULOKSET Verkoston kehittyminen... 48

5 I-Logistics Oy:n verkosto Kuljetus Kovalainen Oy:n verkosto Johtaminen I-Logistics Oy:n johtamiskäytäntö Kuljetus Kovalainen Oy:n johtamiskäytäntö Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys I-Logistics Oy:ssä Asiakaslähtöisyys Kuljetus Kovalainen Oy:ssä Kilpailykyky I-Logistics Oy:n kilpailukykytekijät Kuljetus Kovalainen Oy:n kilpailukykytekijät JOHTOPÄÄTÖKSET JA KESKUSTELU Liikkeenjohdolliset ja teoreettiset johtopäätökset Työn arviointi ja keskustelu LÄHTEET.72 LIITTEET Liite 1 Teemahaastattelun runko.76 Liite 2 Suoritetut haastattelut..77 Liite 3 LOGNET-projektin esittely.78

6 6 KUVIOT Kuvio 1. Liiketoimintamallien luokittelu...21 Kuvio 2. Arvojärjestelmäjatkumo ja liiketoimintaverkkojen perustyypit..26 Kuvio 3. Arvontuotanto ja verkostokapasiteetti.29 Kuvio 4. Itsenäisyys ja integraation yrittäjyydessä.32 Kuvio 5. Verkostoyrittäjyys 33 Kuvio 6. Organisaation ja ympäristön välinen dynamiikka 35 Kuvio 7. I-Logistics Oy:n ja Fennoway Oy:n muodostama verkosto 41 Kuvio 8. Kuljetus Kovalainen Oy:n jakeluverkosto...45 Kannen kuva: Hannu Tikkala

7 7 1 JOHDANTO Tässä luvussa esitellään tutkimuksen teoreettinen tausta ja tutkimuksen tavoitteet. Luvussa kuvaillaan myös tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmät. Luvun lopussa kerrotaan tutkielman etenemisjärjestys. 1.1 Tutkimuksen tausta Kuljetusala ja erityisesti kappaletavarakuljetukset ovat voimakkaasti kilpailtu palveluntuotannon ala. Osin tämä selittyy sillä, että C-ajokortin omaava on voinut ajaa jakeluautoa ilman muita koulutusvaatimuksia. Nyt kuljetusala on joutunut Euroopan laajuisesti sopeutumaan Euroopan Unionin ajo- ja lepoaikadirektiiviin sekä tuoreimpana ammattipätevyysdirektiiviin. Direktiivit tuovat mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia Suomessa ennestään tiukasti kilpailulle ja imagokysymyksien kanssa painiskelevalle alalle. Lisävaatimuksia erityisesti pienille ja keskisuurille alan yrityksille asettavat asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja toiveet. Muutoksiin nivoutuvat laman edesauttama taloudellinen selviämiskamppailu, pienen ja keskisuuren kuljetusyrityksen kehittämisen tarve sekä alan koulutus- ja ympäristökysymykset. Muuttuva toimintaympäristö ja yritys asettavat myös johtamiselle uusia vaatimuksia. Toimintaympäristön muutoksissa yritykset ja organisaatiot hakevat toiminnallista tehokkuutta ja kustannustehokkuutta verkostoitumalla. Verkostoitumalla organisaatiot saavat käyttöönsä uusia resursseja tuotantovälineiden ja tietotaidon muodossa säilyttäen ydintoiminnot itsellään. Käytännössä yritykset ja organisaatiot voivat näin saavuttaa uusia markkinoita ja asiakkaita ilman raskaita investointeja. Siten verkostoituminen nousee esiin kilpailukyvyn parantamisen keinona. Tämä tutkimus paneutuu selvittämään verkostoitumisen merkitystä kilpailukyvylle. Tutkielman teoreettinen runko rakentuu yritysverkostoja käsittelevien artikkeleiden ja kirjallisuuden varaan. Lisäksi aineistona käytetään joitakin tutkimuksia, joista hyödynnetään nimeenomaan niiden pk-yrityksiä koskettavat osuudet.

8 8 Empiirinen tutkimus pohjautuu kahden LOGNET hankkeeseen osallistuvan pkyrityksen toimitusjohtajan haastatteluun. Haastattelumuotona on teemahaastattelu. Empiirisen analyysin tarkoituksena on saada käsitys yrityksen verkostoitumisen tavasta ja verkostoitumisen syistä sekä sen mahdollisesti myönteisitä vaikutuksista kilpailukykyyn. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisen pk-kuljetusyrityksen verkostoitumisen merkitystä yhtenä kilpailukykytekijänä. Tutkimus kuvaa kahden erilaisen pkkuljetusyrityksen verkostoitumistapaa ja peilaa sitä alan kirjallisuudessa esiintyviin verkostoitumismuotoihin ja niiden johtamiseen. Pääkysymyksenä on: 1) Miten verkostoituminen voi tukea pk-kuljetusyrityksen kilpailukykyä? Alakysymyksinä ovat: 2) Mitkä tekijät ovat johtaneet yrityksen verkostoitumiseen? 3) Miten kuljetusyrityksten verkostoa johdetaan? 4) Miten yritykset arvioivat verkostoitumisen vaikutuksia kilpailukykyyn? 5) Mistä muista tekijöistä yritysten kilpalukyky mudostuu? 1.3 Tutkimuksen teoreettinen tausta Verkostojen teoreettinen tutkimus sisältää paljon erilaisia koulukuntia. Erdos in ja Renyi in (1959) kehittämä verkostoteoria perustui satunnaiseen verkkoon, jota kuvaa staattisuus. Uuden verkostoteorian mukaan verkot elävät ja kehittyvät. Niiden kehitystä ohjaa keskeisesti kasvu ja houkuttelevuustekijät. Verkostoja luonnehtivat hubit, kytkijät, jotka ovat verkkojen avaintekijöitä. Näitä viime vuosikymmeninä syntyneen uuden verkostoteorian sovelluksia löytyy esimerkiksi matematiikasta, fysiikasta, sosiologiasta, taloustieteestä, biologiasta ja kielitieteestä. (Barabasi 2002.)

9 9 Verkostonäkökulma nähdään taloustieteessä usein vaihtoehtona transaktiokustannuspainotteiselle tarkastelulle. Aiemmin on ns. transaktiokustannusteorian (Williamson 1975, 1987) avulla pyritty selittämään sitä, missä olosuhteissa liiketoiminta tulisi sisällyttää yrityksen toimintoihin ja milloin ostaa tietty liiketoiminta ulkopuolelta eli markkinoilta. Teoria käsittelee kahden osapuolen keskinäisiä liikesuhteita ja määrittelee yrityksen sopimusten hallinnointijärjestelmäksi (Paija 1998, 55-56). Verkostoajattelu sijoittuu täydellisen markkinaohjautuvuuden, jossa kustannus on ainoa päätöksiä ohjaava tekijä, ja hierarkkisen, kontrolloidun yrityksen välimaastoon. Pohjoismaiset tutkijat ovat 1980-luvun alkupuolelta lähtien kehittäneet verkostotalousteoriaa. Verkostotalousteoria kartoittaa Williamsonin tarkoittamien markkinoiden ja hierarkioiden välistä vyöhykettä. Tämän koulukunnan mukaan yritysverkot käsittävät yrityksen suhteet kaikkiin sidosryhmiinsä; määritelmä sisältää niin yrityksien normaalit liiketoimintasuhteet kuin yrityksien sosiaaliset verkot. Verkostotalousteoria pyrkii vastaamaan lähinnä kolmeen ongelmaan: yritysten tuotekehitykseen, hankintaan ja markkinointiin. (Håkansson & Johansson 1992, 28-29; Raatikainen & Muurinen 1994, ) Yhtenä verkostoajattelun piirteitä sisältävänä yhteistyön muotona voidaan pitää yritysten strategisia liittoumia. Strategisen liittouman voi määritellä seuraavasti: kahden tai useamman osapuolen välinen pitkän tähtäyksen sopimus tietyn toiminnon tai tiettyjen toimintojen piirissä tapahtuvasta yhteistyöstä, jonka perimmäisenä tarkoituksena on parantaa yrityksen kilpailuasemaa. (Kuisma 1992). Achrol, Sheer ja Stern (1990) pitävät liittouman edellytyksenä osapuolten organisaatioiden ja päämäärien yhteensopivuutta, sitoutuneisuutta ja luottamusta. Täyttyessään nämä edellytykset puolestaan vähentävät yritystoiminnan riskejä, rationalisoivat toimintoja, luovat paremmat edellytykset tuotekehitystoiminnoille ja markkinoinnille ja parantavat yleistä kilpailukykyä. Muita alan kirjallisuudessa yritysten välisistä liittoumista käytettyjä termejä ovat strateginen verkosto, strateginen kumppanuus ja strateginen koalitio. (Raatikainen & Muurinen 1994, )

10 10 Williamsonin markkinat-hierarkiat jakoa on kehitetty edelleen. Jarillo (1988, 33-34) on esimerkiksi jakanut markkinat klassisiin markkinoihin ja strategisiin verkkoihin: klassiset markkinat perustuvat täydelliseen kilpailuun ja strategiset verkot yhteistyöhön. Williamsonin teoriassa strategisten verkkojen kaltaiset taloudelliset yhteenliittymät kuuluvat markkinoihin. 1.4 Tutkimusmenetelmä Tutkimus toteutettiin kahden LOGNET -hankkeessa mukana olevan kuljetusyrityksen toimitusjohtajan teemahaastatteluna. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumuoto, jossa haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, mutta kysymyksillä ei ole tarkkaa muotoa tai järjestystä. Merton, Fiske ja Kendall (1956) luettelevat teemahaastattelun ominaispiirteet: 1) tiedetään että haastateltavat omaavat kokemusta teemoiksi valituista aihepiireistä 2) tutkimuksen tekijä selvittää alustavasti tutkittavan ilmiön oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, prosesseja ja kokonaisuutta 3) tutkija kehittää tämän pohjalta haastattelurungon 4) haastattelu suunnataan haastateltavien henkilöiden subjektiivisiin kokemuksiin. (Hirsjärvi & Hurme, 2000, ) Teemahaastattelu valittiin työn tutkimusmenetelmäksi sen vapaamuotoisuuden vuoksi. Tarkoituksena oli saada selville nimenomaan kyseisen kuljetusyrittäjän oman kokemuksen esiin nostamat kilpailukykyyn myönteisesti vaikuttavat tekijät verkostoitumisessa. Vastausvaihtoehtoja ei haluttu antaa etukäteen osin myös siksi että tutkimuksessa selvitettiin myös kahden eri tavalla organisoituneen yrityksen verkostoitumisen merkitystä yrityksen kilpailukykyyn. Avoimessa haastattelussa pyritään siihen että tilanne muistuttaa tavallista keskustelua. Kaikkien haastateltavien kanssa ei välttämättä käydä läpi kaikkia teemoja. (Aaltola & Valli 2007, 28.) Tässä tutkimuksessa haastattelujen teemat olivat molemmille haastateltaville yhteiset, mutta osittain haastatteluissa käsiteltiin myös yrityskohtaisesti eriytyneitä kysymyksiä erityisesti yritysten rakenteeseen ja verkostoitumiseen liittyvien aiheiden tiimoilta.

11 11 Tässä tutkimuksessa arvioinnin kohteena on yrityksen kilpailukyky. Tällöin tutkija pyrkii arvioimaan suorituksen tehokkuutta, toiminnon tai tuloksen kannattavuutta tai arvoa. Arvioinnin kohteena voi olla yksilö, ryhmä, osasto, maa, maanosa, tai kuten tässä tapauksessa, yrityksen koko organisaatio. (Ellet 2007, ) William Ellet (2007, 19) esittää case-tutkimusta käsittelevässä teoksessaan, että pystyäkseen analysoimaan tapauksen, tutkija tarvitsee tapoja identifioidakseen ja ymmärtääkseen tapauksen merkitseviä puolia ja niiden suhdetta kokonaistilanteeseen. Analyysiä helpottaa kuhunkin tilanteeseen sopiva teoreettinen viitekehys. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimusaineiston keruussa käytetty teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Empiirisen osuuteen liittyvät haastattelut tehtiin keväällä Haastattelut suoritettiin henkilöhaastatteluina ja haastatteluja tehtiin yhteensä kaksi. Haastattelurunko lähetettiin vastaajille sähköpostitse ennen haastattelua. Haastattelurunko löytyy liitteestä 1. Haastattelutilanteet nauhoitettiin, jolloin haastattelut voitiin litteroida ja sitten tarkastella ja analysoida aineistoa useampaan kertaan. Nauhoittaminen loi edellytykset mahdollisimman tarkkaan raportointiin. Keskimäärin haastattelut olivat noin 80 minuutin mittaisia. 1.5 Keskeiset tulokset Tutkielman keskeiset tulokset liittyvät tutkimuksen yritysten verkostoitumisen tapaan. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että perinteiseksi oletettu yritys oli vahvasti verkostoitunut oman pääasiallisen toimialueensa ulkopuolisten kuljetusyritysten kanssa. Sen rooli omassa verkostossaan on toimia alihankkijana suurille kansallisille ja kansainvälisille kuljetusyrityksille, mutta sen asema verkostossa on kuitenkin vahva. Tämä selittyy sen alueellisella erikoistumisella ja reittiverkoston laajuudella. Toisen yrityksen rakenne on selvästi verkostoitunut ja se toimii paikallisesti alihankkijoiden ohjailuyrityksenä. Valtakunnallisesti se on yksi vuonna 2009 perustetun liiketoimintaverkoston alueliikennöitsijöistä.

12 12 Molempien verkostoitumisen voidaan osaltaan nähdä tukevan niiden kilpailukyvyn rakentumista. Toiselle verkostoituminen on merkinnyt uutta liiketoiminnallista tilaisuutta ja toimintakyvyn edellytysten vahvistumista. Toiselle taas verkostoituminen tuo merkittävän osan liiketoiminnallisesta tuloksesta. 1.6 Tutkielman eteneminen Tutkielman toinen luku kuvailee erilaisia verkostoratkaisuja ja selvittää kirjallisuudessa esiintyviä verkostoitumisen peruskäsitteitä. Luku käsittelee myös pkkuljetusyritysten asiakaslähtöisyyttä. Luvussa esitetään lisäksi keskeisiä syitä ja tavoitteita yritysten verkostoitumiselle ja paneudutaan verkostojen johtamiseen arvontuotantologiikan kautta. Lisäksi käsitellään perinteisen yrittäjyyden muutosta verkostokeskeisemmäksi. Lopuksi esitetään organisaatioiden kontingenssiteorian näkökulma verkostoitumiseen orgaanisen ja mekanistisen yritysorganisaation käsitteiden kautta. Kolmas luku esittelee tutkimuksen kohteena olevat yritykset ja niiden syntyhistorian. Luvussa pyritään kuvailemaan yritysten rakennetta, verkostoitumisen astetta ja johtamista ja näiden keskeisiä elementtejä. Lisäksi luvussa kuvaillaan yritysten tilaus- ja toimitusmallia haastattelujen pohjalta. Luvussa neljä analysoidaan tutkimuksen tuottamaa aineistoa ja tuodaan esiin tutkimuksen tulokset keskeisten teemojen pohjalta. Tutkimuksen keskeisiksi teemoiksi nousivat käytyjen teemahaastattelujen pohjalta verkoston kehittyminen, johtaminen, asiakaslähtöisyys ja kilpailukyky. Viidennessä luvussa esitetään johtopäätökset tuloksista ja esitetään liikkeenjohdolle suositukset aineiston pohjalta. Lisäksi osallistutaan tieteelliseen keskusteluun ja arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä.

13 13 2 YRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN KIRJALLISUUDESSA Tässä luvussa määritellään eri verkostoitumistapoja ja tarkastellaan yrityksen kilpailukyvyn muodostumista osana verkostomaista toimintaa. Luvussa käsitellään myös verkostoitumisen syitä ja niitä tavoitteita, joihin yritykset pyrkivät verkoistoituessaan. Verkostojen johtamista käsitellään arvojohtamisen käsitteen kautta (Möller & Rajala, 2006; 2009). Yrittäjyyttä käsittelevässä luvussa esitetään, että ns. perinteisenkin rakenteen omaavat yritykset ovat matkalla kohti verkostoitumista. Lopuksi verkostoitumista käsitellään organisaatioiden kontingenssiteorian näkökulmasta käyttäen hyväksi Burns & Stalkerin vuonna 1961 esittämän mekanistisen ja orgaanisen organisaation mallia. 2.1 Logistiikkapalvelut Ulkoistamisesta on tullut normaali osa yritysten liiketoimintaa. Ulkoistamisessa yritys tai organisaatio päättää itse tekemisen sijaan ostaa toiminnon tai työtehtävät oman organisaation ulkopuolelta. Ulkoistajayrityksestä tulee asiakas ja ulkoistettavan toiminnan ostajasta toimittaja. Tässä mielessä ulkoistukset johtavat usein verkostosuhteeseen. (Ali-Yrkkö 2009, 45.) Seuravaksi esitetään ulkoistamisen kolme eri astetta. 2PL 2nd Party Logistics (2PL) merkitsee tilannetta, jossa yritys ei itse hoida kuljetuksia, vaan siirtää kuljetusvastuun kaupan toiselle osapuolelle, ostajalle tai myyjälle.(jalanka et al. 2003, 53.) 3PL (TPL) Kolmannen osapuolen logistiikka, eli Third-Party Logistics (3PL)-toimintamallissa asiakasyritys ulkoistaa logistisia toimintojaan kolmannelle osapuolelle, palveluntuottajayritykselle. Tämä palveluntuottaja huolehtii asiakkaan ulkoistetusta toimitusketjusta joko kokonaan tai osittain sopimuksen mukaan. Sopimus voi kuljetuspalvelujen lisäksi pitää sisällään muitakin palveluja kuten esimerkiksi varastoinnin. Nämä palvelut on pääsääntöisesti tarkoitettu laajalle asiakaskunnalle. Esimerkkinä kotimaassa

14 14 palvelua tarjoavista yrityksistä voidaan mainita Posten Logistik SCM Oy, LPlogistiikkapalvelut Oy ja Transpoint Oy. (Jalanka et al. 2003, 53.) 4PL ja LLP Neljännen osapuolen logistiikka, Fourth-Party Logistics 4PL, toimintamalli on Accenturen rekisteröimä tavaramerkki. Accenturen määrityksen mukaan 4PL on toimitusketjun integraattori, joka kokoaa ja hallitsee sekä omia että täydentäviä ulkoisten palveluntarjoajien resursseja, kykyjä ja teknologiaa kyetäkseen tarjoamaan kattavan ratkaisun asiakkaansa toimitusketjun hallintaan. Palveluntuottajayritys on riippumaton ja se etsii asiakasyritykselle aina parhainta vaihtoehtoa. Tämä toimintamalli saattaa olla joko itsenäinen asiakkaan ja palveluntuottajan välissä toimiva yritys tai erillinen osa 3PL yrityksessä, jolloin tätä yhdistelmää kutsutaan nimellä Lead Logistics Provider (LLP). Esimerkkeinä palveluntuottajista Accenture, KPMG ja PwC. (Jalanka et al., 2003, 53.) Strategisesta näkökulmasta ulkoistamiseen vaikuttaa ennen kaikkea kaksi tavoitetta: riskit pyritään siirtämään sinne, missä niitä ennakoidaan, ehkäistään ja hallitaan parhaiten ja toiseksi tavoitellaan strategisen joustavuuden ja reagointiherkkyyden parantamista, liiketoiminnallista ketteryyttä, vähentämällä sitoutumista kiinteään omaisuuteen, ratkaisuihin, henkilöstöryhmiin ja omaisuuseriin. (Kiiskinen et al. 2002, 83.) Ulkoistamisella tavoitellaan sekä strategisia että toiminnallisia hyötyjä. Strategisia hyötyjä ovat parantunut yrityskuva, ydinosaamisen vahvistaminen, tuote- ja asiakasvalikoima ja operatiivisia hyötyjä kustannustehokkuus ja laadullinen parantaminen. Ulkoistaminen tarjoaa mahdollisuuksia hyötyä myös markkinoilla ja jalostusketjussa. Ulkoistamalla tavoitetaan uusia markkina-aluieita ja asiakkaita, parannetaan reagointikykyä nykymarkkinoiden muuttuviin laatuvaatimuksiin ja tarpeisiin ja saadaan joustavuutta ja valmiutta vastata kysyntämuutoksiin. (Kiiskinen et al. 2002, ) Lisäksi ulkoistamisen taustalla vaikuttavat usein henkilöstö- ja osaamiskysymykset, kuten ulkopuolisen erityisosaamisen käyttömahdollisuus, oman osaamisen parempi hyödyntäminen sekä henkilöstön motivointi ja urakehitys. (Kiiskinen et al. 2002, 92.)

15 Asiakaslähtöisyys palveluntuotannossa Asiakkaiden vaatimukset ja toivomukset suhteessa kuljetus- ja logistiikkayrityksiin ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyään asiakas haluaa ostaa entistä laajempia palvelukokonaisuuksia näiltä yrityksiltä ja samalla maantieteellinen kattavuus on noussut tärkeäksi. Asiakas haluaa ostaa maanlaajuisenkin palvelun mielellään yhdeltä tai korkeintaan kahdelta palveluntuottajalta. Verkostojen hyödyntäminen avaa pienimmillekin yrityksille mahdollisuuden toimia kansallisen tai kansainvälisen toimitus- ja jakeluketjun osana. Toisaalta suurilla kuljetusyrityksillä palvelu on usein standardipalvelua. Standardipalvelussa toimintatapa on tarkoin määritelty ja eri osaprosessit tunnistettu, kuvattu ja mitoitettu juuri oikeiksi. Palvelua ei ole tällöin mahdollista muuttaa asiakaskohtaisesti, vaan se on aina ja kaikille asiakkaille sama. (Pekkarinen et al. 2004, 13, 23.) Tässä on markkinarako pienille palveluntarjoajille, joiden organisaatio ja toimintatapa mahdollistaa palveluiden asiakaskohtaisen räätälöinnin. Pienet ja keskisuuret yritykset pyrkivät hyödyntämään paikallisen ja alueellisen asiakastuntemuksen ja heillä on yleensä yksi tai muutama pääasiakas yhdeltä tai kahdelta eri toimialalta, jolloin he pystyvät hyödyntämään myös asiakasosaamisensa tehokkaammin. Näille yrityksille on räätälöity kuljetus-, varastointi ja huolintaratkaisuja. (Pekkarinen et al. 2004, ) Pekkarisen et al. (2004) tutkimuksen mukaan yritykset ja erityisesti pk-yritykset näkevät että luotettavia, joustavia ja kustannustehokkaita palveluita tarjoamalla ne pärjäävät markkinoilla. Usea yritys mainitsee lisäksi asiakaslähtöisyyden, ts. asiakaslähtöiset palvelut, asiakkaan auttamisen liiketoiminnassa, asiakaspalvelukyvyn ja korkean asiakastyyvyäisyyden yhdeksi kilpailukykyä tuottavaksi tekijäksi. (Pekkarinen 2004, 24.) Yleisesti voidaan todeta, että pienet kuljetusyritykset eivät ole käyttäneet paljon varoja informaatioteknologiaan tai järjestelmiin. Asiakaspalvelu ja ajojärjestely tapahtuu matkapuhelimen, faksin sekä teksti- ja sähköpostiviestien avulla. Jonkin verran

16 16 käytetään kartta- ja reititysohjelmia. Tämä vaikka informaatioteknologia nähdään toimintaa tukevana ja lisäarvon tuottajana asiakkaille. (Pekkarinen et al. 2004, 22.) 2.2 Verkostoitunut yritys Kaikki organisaatiot ovat sisäisiä verkostoja ja kaikki organisaatiot ottavat osaa ulkoiseen verkostojen yhteistyöhön. Achrol (1997, 59) määrittelee että verkostoituneen organisaation (verkko-organisaation) ja organisaatioverkoston välinen ero muodostuu niitä ohjaavien suhteiden laadusta ja jaetuista arvoista, jotka myös määrittävät verkoston rajat ja erilaistavat sen muihin nähden. Verkko-organisaatio eroaa yksinkertaisesta vaihdantaverkostosta tiiviydellään, moninaisuudellaan ja siteiden vastavuoroisuudella sekä jaetun arvojärjestelmän kautta joka määrittää verkoston jäsenyyteen sisältyvät roolit ja vastuut. Toisella nimellä näitä verkostoja voidaan kutsua strategisiksi liiketoimintaverkoiksi. Niillä tavoitellaan sellaista tulosta, markkina-asemaa tai muita etuja, joihin jäsenet eivät yltäisi yksin tai pelkän markkinaehtoisen toiminnan avulla. (Möller & Rajala 2009, 64.) Jarillo (1988, 32) erottaa toisistaan verkostot jotka syntyvät liiketoiminnallisen vaihdannan perusteella niistä verkostoista, jotka on tarkoituksellisesti luotu tuottamaan kilpailullista etua jäsenyrityksilleen. Hän määrittelee tämänkaltaisen strategisen verkoston erilaisten, mutta toisiinsa liittyvien voittoa tuottamaan tarkoitettujen organisaatioiden pitkän aikavälin tarkoituksellisiksi järjestelyiksi, jotka mahdollistavat siihen kuuluville yrityksille kilpailuedun verkoston ulkopuolisiin organisaatioihin verrattaessa. Jarillo (1988, 32-33) pitää strategisen verkoston keskeisenä asiana niin sanottua veturiyritystä, joka perustaa verkoston ja ottaa vastuun sen kehittämisestä. Strateginen verkosto ei perustu tiukasti hintamekanismiin, vaan myös yritysten välisiin suhteisiin ja yhteistyöhön. Tässä suhteessa Jarillo ottaa etäisyyttä Williamsonin transaktiokustannusteoriaan sellaisenaan. Jarillo huomauttaa myös, että liiketoiminnan harjoittaja voi tieten tahtoen aiheuttaa transaktiokustannuksia, ja tämä juuri on strategisten ver-

17 17 kostojen perusta. Strategisissa verkostoissa transaktiokustannuksia voidaan toimijoiden välisen luottamuksen kautta alentaa verrattaessa kilpaileviin verkostoihin tai alihankintaan. Luottamuksella on suuri merkitys strategisten verkostojen luomisessa ja edelleen kehittämisessä. Kumppaneiksi kannattaa valita samanlaisiin arvoihin perustuvia yrityksiä. Samanlaiset arvot ja motiivit edesauttavat luottamuksen syntymistä. Verkoston jäsenelle tulee olla selvää, että pettäessään verkoston muiden jäsenten luottamuksen tavoitellakseen vain omaa etuaan, hänen tilanteensa huononee ratkaisevasti. Panostaminen pitkäkestoiseen yhteistyöhön on tärkeää luottamuksen rakentamisessa. (Jarillo 1988, ) Toivola (2006, 67) luettelee kirjassaan luottamuksen rakentumisen keskeisiä tekijöitä: -onnistuneet aikaisemmat kokemukset -yhteiset toimintatavat ja arvot -tiivis, päivittäinen vuorovaikutus, joka näkyy yhteenkuuluvaisuuden tunteena ja keskinäisenä riippuvuutena -avoin vuoropuhelu ja reflektiivinen dialogi osapuolten välillä -avoimuus ja tasavertaisuus -osapuolten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen -luottamus vähentää tarvetta muodollisiin, virallisiin rakenteisiin. Jarillon (1988) määrittelemän strategisen verkoston keskeinen elementti on veturiyritys. Tämä koordinoiva yritys välittää luotettavuutta koko verkostoon, vaikka kaikki verkostoyrityksen osapuolet eivät välttämättä tunne toisiaan. Tutkimusten mukaan useimmat veturiyritykset ovat pieniä ja niillä on hyvin rajattu toiminta ja vähän työntekijöitä. Niillä on toisaalta erinomainen kyky määritellä yritysidea, jonka ne myös pystyvät jakamaan kumppaneidensa kanssa. Nämä strategisesti suuntautuneet veturiyritykset ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia kuin perinteiset yritykset. Veturiyrityksen rooli on vastata yritysverkoston toiminnasta asiakkaiden suuntaan ja markkinoida kokonaisratkaisua asiakkaalle. (Toivola 2006, 80, 87.)

18 18 Yleisesti verkoston voi määritellä riippumattomien osien yhteen kytkeytyneeksi kokonaisuudeksi. Tällöin kyseessä eivät ole ainoastaan yritykset, vaan määritelmä koskee myös sosiaalisia ja fyysisiä verkostoja ja tietoverkkoja. Verkostotaloudeksi kutsutaan verkosto-organisaatioiden kautta tapahtuvaa toimintaa, joka voi olla luonteeltaan löyhää tai tiivistä. (Hakanen et al. 2007, 15.) Liiketaloustieteessä tehdään usein ero verkon ja verkoston välillä. Verkko käsitetään tietyn yritysjoukon muodostamaksi verkko-organisaatioksi, joka rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti. Mukana verkossa voi olla myös muita organisaatioita. Verkolla on päämärä, joka ohjaa sen kehittämistä ja toimintaa. Jäsenillä on myös omat tavoitteensa. Verkon jäsenillä on verkossa sovitut roolit, joihin liittyy vastuu sovituista toiminnoista ja usein myös riskinotosta ja ansaintalogiikasta. Verkosto on yritysten ja muiden organisaatioiden välisten suhteiden muodostama, toimialat ylittävä verkostokudos, joka on periaatteessa rajaton (Valkokari et al. 2009, 13). Ranta (1998, 7) määrittelee, että verkostotoiminta on pitkälle kehitettyä valistunutta ulkoistamista, jossa toistuvan ja kovan kilpailuttamisen sijasta pyritään pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Paijan (1998, 32) mukaan keskeisiä elementtejä verkostosuhteessa ovat synergia, vastavuoroisuus, keskinäinen riippuvuus ja voimasuhteet. Suhteen merkitys sen osapuolille mitataan strategisen merkityksen mukaan, ei rahassa tai tavaravirtojen volyymillä. Verkostosuhteella pyritään saamaan ja tuottamaan lisäarvoa. Yrityksen verkostoituminen on kahden tai useamman yrityksen tiivistä yhteistyötä. Tällöin yritykset tekevät pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia keskenään. Verkostoituminen yritysten kesken ei ole mikään uusi ilmiö, aikaisemmin siitä on käytetty lähinnä termiä alihankinta. Yritysten erikoistuessa voidaan jokin yrityksen toiminnan osista siirtää jonkin yhteistyökumppanin tehtäväksi. Alihankinta käsitetään yleensä valmistuksen liittyväksi ja verkostoitumiseen sisältyy myös yrityksen muiden kuin valmistukseen liittyvien toimintojen, kuten markkinoinnin ja tuotekehitys teettämistä osin tai kokonaan yhden tai useamman sopimuskumppanin kanssa. Sopimuskumppaneilla saattaa taas olla toisia sopimuskumppaneita, alihankkijoita tai toimittajia, jolloin syntyy pitkiä alihankintaketjuja ja -verkostoja. (Paija 1997, 9-14.)

19 19 Klusteri on keskeisesti verkostoon liittyvä käsite. Klusteri tarkoittaa toisiinsa liittyvillä aloilla toimivien yrityksien ja yhteisöjen, sekä niihin liittyvien kilpailun kannalta merkittävien toimijoiden muodostamia maantieteellisiä keskittymiä. Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaa. Yritysten ympärille syntyneistä verkostoista voi kasvaa klustereita, verkostojen verkostoja. Klusteri voidaan määritellä verkoston yläkäsitteeksi. Klusterin äärilaidoilla olevilla yrityksillä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Yhteistyötä harjoittavat yritykset muodostavat klusterissa verkostoja. Verkostot ovat klustereita tiivimpiä ja rajatumpia yhteistyörakenteita. (Paija 1997, ) Verkostoitumistapoja Aiemman Achrolin (1997, 59-62) esittämän määritelmän sisälle mahtuu useita erilaisia strategisia verkostoja. Näitä ovat 1) sisäinen markkinaverkosto 2) vertikaalinen markkinaverkosto 3) toimialojen välinen verkosto ja 4) liiketoimintaverkosto. Yritys tai organisaatio, jonka jokainen osasto on jaettu itsenäisiin voittoa tuottaviin yksiköihin muodostaa sisäisen markkinaverkoston. Yksiköt voivat ostaa ja myydä palveluita tai tuotteita muilta sisäisiltä yksiköiltä tai yrityksen ulkopuolelta yrityksen linjausten mukaisesti. Vertikaalinen markkinaverkosto muodostuu yhden tuotantoyrityksen ympärille integroituneista hankinta- ja jakeluyrityksistä. Tämä tuotantoyritys hallinnoi koko ketjua. Markkinoiden välinen verkosto taas muodostuu eri toimialoilla toimivien yritysten institutionaalisesta yhteistyöstä ja näiden yhteydessä toimivista vertikaalisista yritysverkostoista. Tämäntyyppistä verkostoa kuvaa resurssien jakaminen, yhteistyö strategisessa päätöksenteossa, kulttuurinen samaistuminen ja aijoittainen yhdessä toimiminen. Japanilainen keiretsu, yritysten muodostama ryhmä, on esimerkki tästä. Viimeinen Achrolin (1997) määrittelemä verkosto on jonkin liiketoiminnallisen tilaisuuden tai ongelman ympärille muodostunut yritysten verkosto. Tämän verkoston yritykset ovat erikoistuneet tuotteisiin, teknologioihin tai palveluihin, jotka voidaan

20 20 liittää, erottaa ja uudelleenliittää tietyin väliaikaisin linjauksin tiettyyn projektiin tai ongelmaan. Verkosto muodostuu markkinointiorganisaation ympärille, joka kerää ja tulkitsee markkinatietoa, neuvottelee ja koordinoi asiakas- ja toimittajaprojekteja. Lisäksi markkinointiorganisaatio määrittelee tuotestandardin ja yhteistyökäyttäytymisen verkostoon kuuluville yrityksille. Markkinointi-organisaatiota ohjaavat kuluttajat ja markkinat, joihin sen ympäristön tarkkailuun ja mukautumiseen tähtäävät tuntosarvet on suunnattuna. Juuri näiden tuntosarvien herkkyys, eli oikean markkinatiedon saaminen ja hallitseminen on sen pääasiallinen koordinoinnin keino ja väline. Paija (1998, 13) esittää, että verkostot voidaan jaotella samoin kuin klusterit: Alueellinen: Tietylle maantieteelliselle alueelle syntynyt, toisiinsa liittyvillä toimialoilla toimivien yritysten verkosto. Ydinkeskeinen: Jonkin keskeisen toimijan yrityksen, tutkimuskeskuksen tai koulutuslaitoksen ympärille syntynyt verkosto. Vertikaalinen: Tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneiden yritysten verkosto, joka muodostuu päähankkijoista ja useammasta alihankkijasta. Horisontaalinen: Kilpailijoiden tai yrityksen ja tutkimus- tai koulutuslaitoksen välinen yhteistyö tietyssä arvoketjun osassa, esimerkiksi t&k-työssä, panoshankinnassa tai jakelussa. Yritykset voivat olla kilpailusuhteessa jossakin arvoketjun toisessa osassa. Lateraalinen: Toisiaan tukevia tai täydentäviä tuotteita valmistavista, eri toimialojen yrityksistä muodostuva verkosto. Teknologinen: Yhteistä perusteknologiaa hyödyntävien, eri toimialoilla toimivien yritysten verkosto. Rajala ja Westerlund (2007; 2009, ) luokittelevat liiketoimintamalleja kahden eri ulottuvuuden avulla. Ensimmäinen ulottuvuus kuvaa verkoston liiketoimintamallille ominaisen tarjooman samanlaisuutta tai erilaisuutta eri asiakkaille. Toisessa ääripäässä on asiakkaittain räätälöidyt palvelut tai tuotteet, tarjooma, ja toisessa ääripäässä standardoidut tarjoomat. Luokittelun toisena ulottuvuutena on arvon yhteistuottaminen. Arvon yhteistuottaminen mittaa palvelun tuottajan ja asiakkaan välistä läheisyyttä. Toisessa ääripäässä ovat liiketoimintasuhteet, joissa asiakas ja toimittaja ovat toisilleen etäisiä, ja toisessa ääripäässä suhde on läheinen ja toimijat ovat

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Yritysverkostot ja niiden johtaminen

Yritysverkostot ja niiden johtaminen Yritysverkostot ja niiden johtaminen Tuomas Ahola Tampereen teknillinen yliopisto Kansainvälisten järjestöjen hankinnat - PKyritysten mahdollisuus menestykseen Helmikuu 17, 2016 18.2.2016 1 Tuomas Ahola

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä 15.11.2016 1 Mahdollisuus Valmistavan tuotannon tehokkuus on yli kolminkertaistunut rakentamiseen verrattuna Etumatka voidaan kuoroa tuomalla työmaalle

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Tulevaisuus verkostojen varassa

Tulevaisuus verkostojen varassa 1 Tulevaisuus verkostojen varassa 16.3.2010 Matti Majuri 2 Sisältö 1. Miksi verkostonäkökulma on tärkeä? 2. Toimittajaselvitys, TRIO-selvitys 3. Verkoston ketteryys, StrAgile-projekti 4. Havaintoja ja

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä Kunnallistieteen päivät Helsingissä 13.-14.10.2016 Kuntajohtamisen työryhmä (Tieteiden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot