KULJETUSYRITYKSET VERKOSTOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULJETUSYRITYKSET VERKOSTOISSA"

Transkriptio

1 Oulun yliopisto Taloustieteiden tiedekunta LOGNET OSAAVAA HENKILÖSTÖÄ PK-YRITYSTEN LOGISTIIKKATEHTÄVIIN POHJOIS-SUOMESSA Ira Ahlstrand KULJETUSYRITYKSET VERKOSTOISSA

2 SAATTEEKSI Kuljetusyritysten mahdollisuudet parantaa kilpailukykyään logistiikkaosaamisen, verkostoitumisen ja organisaatioratkaisujen avulla on varsin ajankohtainen kysymys toimialan kamppaillessa yhä matalasuhdanteen oloissa. LOGNET- Osaavaa henkilöstöä pk-yritysten logistiikkayritysten Pohjois-Suomessa -hankkeen yritysverkostossa on pohdittu näitä kysymyksiä pohjoissuomalaisesta näkökulmasta. Tärkeän puheenvuoron tähän keskusteluun on tuonut Ira Ahlstrandin pro gradu-työ Verkostoitumisen merkitys pk-kuljetusyritysten kilpailutekijänä. Aineisto tähän case- tutkimuksena toteutettuun työhön on kerätty kahdesta LOGNET-verkostoon kuuluvasta yrityksestä I-Logistics Oy:sta ja Kuljetus Kovalainen Oy:sta. Nyt käsillä oleva julkaisu perustuu kokonaan mainittuun opinnäytetyöhön. Työn ohjaajina ovat toimineet prof. Jari Juga ja TkT Ulla Lehtinen. Tämän työn toteuttamisen teki mahdolliseksi erityisesti case-yritysten toimitusjohtajien Hannu Leppäsen ja Martti Kovalaisen myönteinen ja innostava suhtautuminen tutkijan työhön. Heille tästä erityiset kiitokset. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin työn käytännön toteuttajalle, Ira Ahlsrandille, ja hänen ohjaajilleen. Yritysten käytännön toiminnan ja siinä tehtyjen ratkaisujen liittäminen teoreettseen tarkasteluun on usein pulmallista, mutta parhaimmillaan siinä onnistutaan avaamaan uusia näkökulmia sekä käytännön työhön, että teoreettisiin tulkintoihin. Toivottavasti tässä työssä on siinä onnistuttu. On myös syytä kiittää LOGNET-hankkeen rahoittajia, ohjausryhmää ja koko yritysverkostoa myönteisestä suhtautumisesta julkaisun toteuttamiseen. Kemissä Aaro Tiilikainen, projektipäällikkö (LOGNET)

3 3 ABSTRACT The purpose of this study is to examine the significance of networking on the competitiveness of SME s. The study describes different modes of networking of small and medium-sized enterprises and their management thru investigating on literature and on publications within the subject. The empirical study aims to perceive the mode of networking of two different kinds of enterprises and the way networking can sustain their competitiveness. The research method used is case-analysis. The study was effectuated as a theme interview of two executives of SME s who participate on the network LOGNET. Networking can sustain SME s competitiveness in several ways on different levels. On the other hand it can be seen that networking sustains operative functions and thus builds on competitiveness in the eyes of customers, on the other hand networking improves cost effectivity and economic performance. On an other level networking can be seen as a positive burst of social capital. In times of difficulty mental support can be achieved from people in companies that are combating the same contingencies you are. There is also the benefit of collective knowhow. These aspects came up concerning the network company of the study. The outcome of the study confirms earlier research i.e. on the objectives companies set on networking. Keywords: Strategic networks, value creation, entrepreneurship

4 4 SISÄLLYS Saatteeksi Abstract 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimuksen teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmä Keskeiset tulokset Tutkielman eteneminen YRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN KIRJALLISUUDESSA Logistiikkapalvelut Asiakaslähtöisyys palveluntuotannossa Verkostoitunut yritys Verkostoitumistapoja Verkostoitumisen syitä ja tavoitteita Verkostojen johtaminen Perinteinen yritys kohti verkostoja Organisaatioteorian näkökulma TUTKIMUKSEN KOHDEYRITYKSET I-Logistics Oy Organisaatio ja johtamiskäytäntö Tilaus- ja toimitusprosessi I-Logistics Oy:ssä Fennoway Oy Kuljetus Kovalainen Oy Organisaatio ja johtamiskäytäntö Tilaus- ja toimitusprosessi Kuljetus Kovalainen Oy:ssä TUTKIMUSTULOKSET Verkoston kehittyminen... 48

5 I-Logistics Oy:n verkosto Kuljetus Kovalainen Oy:n verkosto Johtaminen I-Logistics Oy:n johtamiskäytäntö Kuljetus Kovalainen Oy:n johtamiskäytäntö Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys I-Logistics Oy:ssä Asiakaslähtöisyys Kuljetus Kovalainen Oy:ssä Kilpailykyky I-Logistics Oy:n kilpailukykytekijät Kuljetus Kovalainen Oy:n kilpailukykytekijät JOHTOPÄÄTÖKSET JA KESKUSTELU Liikkeenjohdolliset ja teoreettiset johtopäätökset Työn arviointi ja keskustelu LÄHTEET.72 LIITTEET Liite 1 Teemahaastattelun runko.76 Liite 2 Suoritetut haastattelut..77 Liite 3 LOGNET-projektin esittely.78

6 6 KUVIOT Kuvio 1. Liiketoimintamallien luokittelu...21 Kuvio 2. Arvojärjestelmäjatkumo ja liiketoimintaverkkojen perustyypit..26 Kuvio 3. Arvontuotanto ja verkostokapasiteetti.29 Kuvio 4. Itsenäisyys ja integraation yrittäjyydessä.32 Kuvio 5. Verkostoyrittäjyys 33 Kuvio 6. Organisaation ja ympäristön välinen dynamiikka 35 Kuvio 7. I-Logistics Oy:n ja Fennoway Oy:n muodostama verkosto 41 Kuvio 8. Kuljetus Kovalainen Oy:n jakeluverkosto...45 Kannen kuva: Hannu Tikkala

7 7 1 JOHDANTO Tässä luvussa esitellään tutkimuksen teoreettinen tausta ja tutkimuksen tavoitteet. Luvussa kuvaillaan myös tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmät. Luvun lopussa kerrotaan tutkielman etenemisjärjestys. 1.1 Tutkimuksen tausta Kuljetusala ja erityisesti kappaletavarakuljetukset ovat voimakkaasti kilpailtu palveluntuotannon ala. Osin tämä selittyy sillä, että C-ajokortin omaava on voinut ajaa jakeluautoa ilman muita koulutusvaatimuksia. Nyt kuljetusala on joutunut Euroopan laajuisesti sopeutumaan Euroopan Unionin ajo- ja lepoaikadirektiiviin sekä tuoreimpana ammattipätevyysdirektiiviin. Direktiivit tuovat mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia Suomessa ennestään tiukasti kilpailulle ja imagokysymyksien kanssa painiskelevalle alalle. Lisävaatimuksia erityisesti pienille ja keskisuurille alan yrityksille asettavat asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja toiveet. Muutoksiin nivoutuvat laman edesauttama taloudellinen selviämiskamppailu, pienen ja keskisuuren kuljetusyrityksen kehittämisen tarve sekä alan koulutus- ja ympäristökysymykset. Muuttuva toimintaympäristö ja yritys asettavat myös johtamiselle uusia vaatimuksia. Toimintaympäristön muutoksissa yritykset ja organisaatiot hakevat toiminnallista tehokkuutta ja kustannustehokkuutta verkostoitumalla. Verkostoitumalla organisaatiot saavat käyttöönsä uusia resursseja tuotantovälineiden ja tietotaidon muodossa säilyttäen ydintoiminnot itsellään. Käytännössä yritykset ja organisaatiot voivat näin saavuttaa uusia markkinoita ja asiakkaita ilman raskaita investointeja. Siten verkostoituminen nousee esiin kilpailukyvyn parantamisen keinona. Tämä tutkimus paneutuu selvittämään verkostoitumisen merkitystä kilpailukyvylle. Tutkielman teoreettinen runko rakentuu yritysverkostoja käsittelevien artikkeleiden ja kirjallisuuden varaan. Lisäksi aineistona käytetään joitakin tutkimuksia, joista hyödynnetään nimeenomaan niiden pk-yrityksiä koskettavat osuudet.

8 8 Empiirinen tutkimus pohjautuu kahden LOGNET hankkeeseen osallistuvan pkyrityksen toimitusjohtajan haastatteluun. Haastattelumuotona on teemahaastattelu. Empiirisen analyysin tarkoituksena on saada käsitys yrityksen verkostoitumisen tavasta ja verkostoitumisen syistä sekä sen mahdollisesti myönteisitä vaikutuksista kilpailukykyyn. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisen pk-kuljetusyrityksen verkostoitumisen merkitystä yhtenä kilpailukykytekijänä. Tutkimus kuvaa kahden erilaisen pkkuljetusyrityksen verkostoitumistapaa ja peilaa sitä alan kirjallisuudessa esiintyviin verkostoitumismuotoihin ja niiden johtamiseen. Pääkysymyksenä on: 1) Miten verkostoituminen voi tukea pk-kuljetusyrityksen kilpailukykyä? Alakysymyksinä ovat: 2) Mitkä tekijät ovat johtaneet yrityksen verkostoitumiseen? 3) Miten kuljetusyrityksten verkostoa johdetaan? 4) Miten yritykset arvioivat verkostoitumisen vaikutuksia kilpailukykyyn? 5) Mistä muista tekijöistä yritysten kilpalukyky mudostuu? 1.3 Tutkimuksen teoreettinen tausta Verkostojen teoreettinen tutkimus sisältää paljon erilaisia koulukuntia. Erdos in ja Renyi in (1959) kehittämä verkostoteoria perustui satunnaiseen verkkoon, jota kuvaa staattisuus. Uuden verkostoteorian mukaan verkot elävät ja kehittyvät. Niiden kehitystä ohjaa keskeisesti kasvu ja houkuttelevuustekijät. Verkostoja luonnehtivat hubit, kytkijät, jotka ovat verkkojen avaintekijöitä. Näitä viime vuosikymmeninä syntyneen uuden verkostoteorian sovelluksia löytyy esimerkiksi matematiikasta, fysiikasta, sosiologiasta, taloustieteestä, biologiasta ja kielitieteestä. (Barabasi 2002.)

9 9 Verkostonäkökulma nähdään taloustieteessä usein vaihtoehtona transaktiokustannuspainotteiselle tarkastelulle. Aiemmin on ns. transaktiokustannusteorian (Williamson 1975, 1987) avulla pyritty selittämään sitä, missä olosuhteissa liiketoiminta tulisi sisällyttää yrityksen toimintoihin ja milloin ostaa tietty liiketoiminta ulkopuolelta eli markkinoilta. Teoria käsittelee kahden osapuolen keskinäisiä liikesuhteita ja määrittelee yrityksen sopimusten hallinnointijärjestelmäksi (Paija 1998, 55-56). Verkostoajattelu sijoittuu täydellisen markkinaohjautuvuuden, jossa kustannus on ainoa päätöksiä ohjaava tekijä, ja hierarkkisen, kontrolloidun yrityksen välimaastoon. Pohjoismaiset tutkijat ovat 1980-luvun alkupuolelta lähtien kehittäneet verkostotalousteoriaa. Verkostotalousteoria kartoittaa Williamsonin tarkoittamien markkinoiden ja hierarkioiden välistä vyöhykettä. Tämän koulukunnan mukaan yritysverkot käsittävät yrityksen suhteet kaikkiin sidosryhmiinsä; määritelmä sisältää niin yrityksien normaalit liiketoimintasuhteet kuin yrityksien sosiaaliset verkot. Verkostotalousteoria pyrkii vastaamaan lähinnä kolmeen ongelmaan: yritysten tuotekehitykseen, hankintaan ja markkinointiin. (Håkansson & Johansson 1992, 28-29; Raatikainen & Muurinen 1994, ) Yhtenä verkostoajattelun piirteitä sisältävänä yhteistyön muotona voidaan pitää yritysten strategisia liittoumia. Strategisen liittouman voi määritellä seuraavasti: kahden tai useamman osapuolen välinen pitkän tähtäyksen sopimus tietyn toiminnon tai tiettyjen toimintojen piirissä tapahtuvasta yhteistyöstä, jonka perimmäisenä tarkoituksena on parantaa yrityksen kilpailuasemaa. (Kuisma 1992). Achrol, Sheer ja Stern (1990) pitävät liittouman edellytyksenä osapuolten organisaatioiden ja päämäärien yhteensopivuutta, sitoutuneisuutta ja luottamusta. Täyttyessään nämä edellytykset puolestaan vähentävät yritystoiminnan riskejä, rationalisoivat toimintoja, luovat paremmat edellytykset tuotekehitystoiminnoille ja markkinoinnille ja parantavat yleistä kilpailukykyä. Muita alan kirjallisuudessa yritysten välisistä liittoumista käytettyjä termejä ovat strateginen verkosto, strateginen kumppanuus ja strateginen koalitio. (Raatikainen & Muurinen 1994, )

10 10 Williamsonin markkinat-hierarkiat jakoa on kehitetty edelleen. Jarillo (1988, 33-34) on esimerkiksi jakanut markkinat klassisiin markkinoihin ja strategisiin verkkoihin: klassiset markkinat perustuvat täydelliseen kilpailuun ja strategiset verkot yhteistyöhön. Williamsonin teoriassa strategisten verkkojen kaltaiset taloudelliset yhteenliittymät kuuluvat markkinoihin. 1.4 Tutkimusmenetelmä Tutkimus toteutettiin kahden LOGNET -hankkeessa mukana olevan kuljetusyrityksen toimitusjohtajan teemahaastatteluna. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumuoto, jossa haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, mutta kysymyksillä ei ole tarkkaa muotoa tai järjestystä. Merton, Fiske ja Kendall (1956) luettelevat teemahaastattelun ominaispiirteet: 1) tiedetään että haastateltavat omaavat kokemusta teemoiksi valituista aihepiireistä 2) tutkimuksen tekijä selvittää alustavasti tutkittavan ilmiön oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, prosesseja ja kokonaisuutta 3) tutkija kehittää tämän pohjalta haastattelurungon 4) haastattelu suunnataan haastateltavien henkilöiden subjektiivisiin kokemuksiin. (Hirsjärvi & Hurme, 2000, ) Teemahaastattelu valittiin työn tutkimusmenetelmäksi sen vapaamuotoisuuden vuoksi. Tarkoituksena oli saada selville nimenomaan kyseisen kuljetusyrittäjän oman kokemuksen esiin nostamat kilpailukykyyn myönteisesti vaikuttavat tekijät verkostoitumisessa. Vastausvaihtoehtoja ei haluttu antaa etukäteen osin myös siksi että tutkimuksessa selvitettiin myös kahden eri tavalla organisoituneen yrityksen verkostoitumisen merkitystä yrityksen kilpailukykyyn. Avoimessa haastattelussa pyritään siihen että tilanne muistuttaa tavallista keskustelua. Kaikkien haastateltavien kanssa ei välttämättä käydä läpi kaikkia teemoja. (Aaltola & Valli 2007, 28.) Tässä tutkimuksessa haastattelujen teemat olivat molemmille haastateltaville yhteiset, mutta osittain haastatteluissa käsiteltiin myös yrityskohtaisesti eriytyneitä kysymyksiä erityisesti yritysten rakenteeseen ja verkostoitumiseen liittyvien aiheiden tiimoilta.

11 11 Tässä tutkimuksessa arvioinnin kohteena on yrityksen kilpailukyky. Tällöin tutkija pyrkii arvioimaan suorituksen tehokkuutta, toiminnon tai tuloksen kannattavuutta tai arvoa. Arvioinnin kohteena voi olla yksilö, ryhmä, osasto, maa, maanosa, tai kuten tässä tapauksessa, yrityksen koko organisaatio. (Ellet 2007, ) William Ellet (2007, 19) esittää case-tutkimusta käsittelevässä teoksessaan, että pystyäkseen analysoimaan tapauksen, tutkija tarvitsee tapoja identifioidakseen ja ymmärtääkseen tapauksen merkitseviä puolia ja niiden suhdetta kokonaistilanteeseen. Analyysiä helpottaa kuhunkin tilanteeseen sopiva teoreettinen viitekehys. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimusaineiston keruussa käytetty teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Empiirisen osuuteen liittyvät haastattelut tehtiin keväällä Haastattelut suoritettiin henkilöhaastatteluina ja haastatteluja tehtiin yhteensä kaksi. Haastattelurunko lähetettiin vastaajille sähköpostitse ennen haastattelua. Haastattelurunko löytyy liitteestä 1. Haastattelutilanteet nauhoitettiin, jolloin haastattelut voitiin litteroida ja sitten tarkastella ja analysoida aineistoa useampaan kertaan. Nauhoittaminen loi edellytykset mahdollisimman tarkkaan raportointiin. Keskimäärin haastattelut olivat noin 80 minuutin mittaisia. 1.5 Keskeiset tulokset Tutkielman keskeiset tulokset liittyvät tutkimuksen yritysten verkostoitumisen tapaan. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että perinteiseksi oletettu yritys oli vahvasti verkostoitunut oman pääasiallisen toimialueensa ulkopuolisten kuljetusyritysten kanssa. Sen rooli omassa verkostossaan on toimia alihankkijana suurille kansallisille ja kansainvälisille kuljetusyrityksille, mutta sen asema verkostossa on kuitenkin vahva. Tämä selittyy sen alueellisella erikoistumisella ja reittiverkoston laajuudella. Toisen yrityksen rakenne on selvästi verkostoitunut ja se toimii paikallisesti alihankkijoiden ohjailuyrityksenä. Valtakunnallisesti se on yksi vuonna 2009 perustetun liiketoimintaverkoston alueliikennöitsijöistä.

12 12 Molempien verkostoitumisen voidaan osaltaan nähdä tukevan niiden kilpailukyvyn rakentumista. Toiselle verkostoituminen on merkinnyt uutta liiketoiminnallista tilaisuutta ja toimintakyvyn edellytysten vahvistumista. Toiselle taas verkostoituminen tuo merkittävän osan liiketoiminnallisesta tuloksesta. 1.6 Tutkielman eteneminen Tutkielman toinen luku kuvailee erilaisia verkostoratkaisuja ja selvittää kirjallisuudessa esiintyviä verkostoitumisen peruskäsitteitä. Luku käsittelee myös pkkuljetusyritysten asiakaslähtöisyyttä. Luvussa esitetään lisäksi keskeisiä syitä ja tavoitteita yritysten verkostoitumiselle ja paneudutaan verkostojen johtamiseen arvontuotantologiikan kautta. Lisäksi käsitellään perinteisen yrittäjyyden muutosta verkostokeskeisemmäksi. Lopuksi esitetään organisaatioiden kontingenssiteorian näkökulma verkostoitumiseen orgaanisen ja mekanistisen yritysorganisaation käsitteiden kautta. Kolmas luku esittelee tutkimuksen kohteena olevat yritykset ja niiden syntyhistorian. Luvussa pyritään kuvailemaan yritysten rakennetta, verkostoitumisen astetta ja johtamista ja näiden keskeisiä elementtejä. Lisäksi luvussa kuvaillaan yritysten tilaus- ja toimitusmallia haastattelujen pohjalta. Luvussa neljä analysoidaan tutkimuksen tuottamaa aineistoa ja tuodaan esiin tutkimuksen tulokset keskeisten teemojen pohjalta. Tutkimuksen keskeisiksi teemoiksi nousivat käytyjen teemahaastattelujen pohjalta verkoston kehittyminen, johtaminen, asiakaslähtöisyys ja kilpailukyky. Viidennessä luvussa esitetään johtopäätökset tuloksista ja esitetään liikkeenjohdolle suositukset aineiston pohjalta. Lisäksi osallistutaan tieteelliseen keskusteluun ja arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä.

13 13 2 YRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN KIRJALLISUUDESSA Tässä luvussa määritellään eri verkostoitumistapoja ja tarkastellaan yrityksen kilpailukyvyn muodostumista osana verkostomaista toimintaa. Luvussa käsitellään myös verkostoitumisen syitä ja niitä tavoitteita, joihin yritykset pyrkivät verkoistoituessaan. Verkostojen johtamista käsitellään arvojohtamisen käsitteen kautta (Möller & Rajala, 2006; 2009). Yrittäjyyttä käsittelevässä luvussa esitetään, että ns. perinteisenkin rakenteen omaavat yritykset ovat matkalla kohti verkostoitumista. Lopuksi verkostoitumista käsitellään organisaatioiden kontingenssiteorian näkökulmasta käyttäen hyväksi Burns & Stalkerin vuonna 1961 esittämän mekanistisen ja orgaanisen organisaation mallia. 2.1 Logistiikkapalvelut Ulkoistamisesta on tullut normaali osa yritysten liiketoimintaa. Ulkoistamisessa yritys tai organisaatio päättää itse tekemisen sijaan ostaa toiminnon tai työtehtävät oman organisaation ulkopuolelta. Ulkoistajayrityksestä tulee asiakas ja ulkoistettavan toiminnan ostajasta toimittaja. Tässä mielessä ulkoistukset johtavat usein verkostosuhteeseen. (Ali-Yrkkö 2009, 45.) Seuravaksi esitetään ulkoistamisen kolme eri astetta. 2PL 2nd Party Logistics (2PL) merkitsee tilannetta, jossa yritys ei itse hoida kuljetuksia, vaan siirtää kuljetusvastuun kaupan toiselle osapuolelle, ostajalle tai myyjälle.(jalanka et al. 2003, 53.) 3PL (TPL) Kolmannen osapuolen logistiikka, eli Third-Party Logistics (3PL)-toimintamallissa asiakasyritys ulkoistaa logistisia toimintojaan kolmannelle osapuolelle, palveluntuottajayritykselle. Tämä palveluntuottaja huolehtii asiakkaan ulkoistetusta toimitusketjusta joko kokonaan tai osittain sopimuksen mukaan. Sopimus voi kuljetuspalvelujen lisäksi pitää sisällään muitakin palveluja kuten esimerkiksi varastoinnin. Nämä palvelut on pääsääntöisesti tarkoitettu laajalle asiakaskunnalle. Esimerkkinä kotimaassa

14 14 palvelua tarjoavista yrityksistä voidaan mainita Posten Logistik SCM Oy, LPlogistiikkapalvelut Oy ja Transpoint Oy. (Jalanka et al. 2003, 53.) 4PL ja LLP Neljännen osapuolen logistiikka, Fourth-Party Logistics 4PL, toimintamalli on Accenturen rekisteröimä tavaramerkki. Accenturen määrityksen mukaan 4PL on toimitusketjun integraattori, joka kokoaa ja hallitsee sekä omia että täydentäviä ulkoisten palveluntarjoajien resursseja, kykyjä ja teknologiaa kyetäkseen tarjoamaan kattavan ratkaisun asiakkaansa toimitusketjun hallintaan. Palveluntuottajayritys on riippumaton ja se etsii asiakasyritykselle aina parhainta vaihtoehtoa. Tämä toimintamalli saattaa olla joko itsenäinen asiakkaan ja palveluntuottajan välissä toimiva yritys tai erillinen osa 3PL yrityksessä, jolloin tätä yhdistelmää kutsutaan nimellä Lead Logistics Provider (LLP). Esimerkkeinä palveluntuottajista Accenture, KPMG ja PwC. (Jalanka et al., 2003, 53.) Strategisesta näkökulmasta ulkoistamiseen vaikuttaa ennen kaikkea kaksi tavoitetta: riskit pyritään siirtämään sinne, missä niitä ennakoidaan, ehkäistään ja hallitaan parhaiten ja toiseksi tavoitellaan strategisen joustavuuden ja reagointiherkkyyden parantamista, liiketoiminnallista ketteryyttä, vähentämällä sitoutumista kiinteään omaisuuteen, ratkaisuihin, henkilöstöryhmiin ja omaisuuseriin. (Kiiskinen et al. 2002, 83.) Ulkoistamisella tavoitellaan sekä strategisia että toiminnallisia hyötyjä. Strategisia hyötyjä ovat parantunut yrityskuva, ydinosaamisen vahvistaminen, tuote- ja asiakasvalikoima ja operatiivisia hyötyjä kustannustehokkuus ja laadullinen parantaminen. Ulkoistaminen tarjoaa mahdollisuuksia hyötyä myös markkinoilla ja jalostusketjussa. Ulkoistamalla tavoitetaan uusia markkina-aluieita ja asiakkaita, parannetaan reagointikykyä nykymarkkinoiden muuttuviin laatuvaatimuksiin ja tarpeisiin ja saadaan joustavuutta ja valmiutta vastata kysyntämuutoksiin. (Kiiskinen et al. 2002, ) Lisäksi ulkoistamisen taustalla vaikuttavat usein henkilöstö- ja osaamiskysymykset, kuten ulkopuolisen erityisosaamisen käyttömahdollisuus, oman osaamisen parempi hyödyntäminen sekä henkilöstön motivointi ja urakehitys. (Kiiskinen et al. 2002, 92.)

15 Asiakaslähtöisyys palveluntuotannossa Asiakkaiden vaatimukset ja toivomukset suhteessa kuljetus- ja logistiikkayrityksiin ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyään asiakas haluaa ostaa entistä laajempia palvelukokonaisuuksia näiltä yrityksiltä ja samalla maantieteellinen kattavuus on noussut tärkeäksi. Asiakas haluaa ostaa maanlaajuisenkin palvelun mielellään yhdeltä tai korkeintaan kahdelta palveluntuottajalta. Verkostojen hyödyntäminen avaa pienimmillekin yrityksille mahdollisuuden toimia kansallisen tai kansainvälisen toimitus- ja jakeluketjun osana. Toisaalta suurilla kuljetusyrityksillä palvelu on usein standardipalvelua. Standardipalvelussa toimintatapa on tarkoin määritelty ja eri osaprosessit tunnistettu, kuvattu ja mitoitettu juuri oikeiksi. Palvelua ei ole tällöin mahdollista muuttaa asiakaskohtaisesti, vaan se on aina ja kaikille asiakkaille sama. (Pekkarinen et al. 2004, 13, 23.) Tässä on markkinarako pienille palveluntarjoajille, joiden organisaatio ja toimintatapa mahdollistaa palveluiden asiakaskohtaisen räätälöinnin. Pienet ja keskisuuret yritykset pyrkivät hyödyntämään paikallisen ja alueellisen asiakastuntemuksen ja heillä on yleensä yksi tai muutama pääasiakas yhdeltä tai kahdelta eri toimialalta, jolloin he pystyvät hyödyntämään myös asiakasosaamisensa tehokkaammin. Näille yrityksille on räätälöity kuljetus-, varastointi ja huolintaratkaisuja. (Pekkarinen et al. 2004, ) Pekkarisen et al. (2004) tutkimuksen mukaan yritykset ja erityisesti pk-yritykset näkevät että luotettavia, joustavia ja kustannustehokkaita palveluita tarjoamalla ne pärjäävät markkinoilla. Usea yritys mainitsee lisäksi asiakaslähtöisyyden, ts. asiakaslähtöiset palvelut, asiakkaan auttamisen liiketoiminnassa, asiakaspalvelukyvyn ja korkean asiakastyyvyäisyyden yhdeksi kilpailukykyä tuottavaksi tekijäksi. (Pekkarinen 2004, 24.) Yleisesti voidaan todeta, että pienet kuljetusyritykset eivät ole käyttäneet paljon varoja informaatioteknologiaan tai järjestelmiin. Asiakaspalvelu ja ajojärjestely tapahtuu matkapuhelimen, faksin sekä teksti- ja sähköpostiviestien avulla. Jonkin verran

16 16 käytetään kartta- ja reititysohjelmia. Tämä vaikka informaatioteknologia nähdään toimintaa tukevana ja lisäarvon tuottajana asiakkaille. (Pekkarinen et al. 2004, 22.) 2.2 Verkostoitunut yritys Kaikki organisaatiot ovat sisäisiä verkostoja ja kaikki organisaatiot ottavat osaa ulkoiseen verkostojen yhteistyöhön. Achrol (1997, 59) määrittelee että verkostoituneen organisaation (verkko-organisaation) ja organisaatioverkoston välinen ero muodostuu niitä ohjaavien suhteiden laadusta ja jaetuista arvoista, jotka myös määrittävät verkoston rajat ja erilaistavat sen muihin nähden. Verkko-organisaatio eroaa yksinkertaisesta vaihdantaverkostosta tiiviydellään, moninaisuudellaan ja siteiden vastavuoroisuudella sekä jaetun arvojärjestelmän kautta joka määrittää verkoston jäsenyyteen sisältyvät roolit ja vastuut. Toisella nimellä näitä verkostoja voidaan kutsua strategisiksi liiketoimintaverkoiksi. Niillä tavoitellaan sellaista tulosta, markkina-asemaa tai muita etuja, joihin jäsenet eivät yltäisi yksin tai pelkän markkinaehtoisen toiminnan avulla. (Möller & Rajala 2009, 64.) Jarillo (1988, 32) erottaa toisistaan verkostot jotka syntyvät liiketoiminnallisen vaihdannan perusteella niistä verkostoista, jotka on tarkoituksellisesti luotu tuottamaan kilpailullista etua jäsenyrityksilleen. Hän määrittelee tämänkaltaisen strategisen verkoston erilaisten, mutta toisiinsa liittyvien voittoa tuottamaan tarkoitettujen organisaatioiden pitkän aikavälin tarkoituksellisiksi järjestelyiksi, jotka mahdollistavat siihen kuuluville yrityksille kilpailuedun verkoston ulkopuolisiin organisaatioihin verrattaessa. Jarillo (1988, 32-33) pitää strategisen verkoston keskeisenä asiana niin sanottua veturiyritystä, joka perustaa verkoston ja ottaa vastuun sen kehittämisestä. Strateginen verkosto ei perustu tiukasti hintamekanismiin, vaan myös yritysten välisiin suhteisiin ja yhteistyöhön. Tässä suhteessa Jarillo ottaa etäisyyttä Williamsonin transaktiokustannusteoriaan sellaisenaan. Jarillo huomauttaa myös, että liiketoiminnan harjoittaja voi tieten tahtoen aiheuttaa transaktiokustannuksia, ja tämä juuri on strategisten ver-

17 17 kostojen perusta. Strategisissa verkostoissa transaktiokustannuksia voidaan toimijoiden välisen luottamuksen kautta alentaa verrattaessa kilpaileviin verkostoihin tai alihankintaan. Luottamuksella on suuri merkitys strategisten verkostojen luomisessa ja edelleen kehittämisessä. Kumppaneiksi kannattaa valita samanlaisiin arvoihin perustuvia yrityksiä. Samanlaiset arvot ja motiivit edesauttavat luottamuksen syntymistä. Verkoston jäsenelle tulee olla selvää, että pettäessään verkoston muiden jäsenten luottamuksen tavoitellakseen vain omaa etuaan, hänen tilanteensa huononee ratkaisevasti. Panostaminen pitkäkestoiseen yhteistyöhön on tärkeää luottamuksen rakentamisessa. (Jarillo 1988, ) Toivola (2006, 67) luettelee kirjassaan luottamuksen rakentumisen keskeisiä tekijöitä: -onnistuneet aikaisemmat kokemukset -yhteiset toimintatavat ja arvot -tiivis, päivittäinen vuorovaikutus, joka näkyy yhteenkuuluvaisuuden tunteena ja keskinäisenä riippuvuutena -avoin vuoropuhelu ja reflektiivinen dialogi osapuolten välillä -avoimuus ja tasavertaisuus -osapuolten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen -luottamus vähentää tarvetta muodollisiin, virallisiin rakenteisiin. Jarillon (1988) määrittelemän strategisen verkoston keskeinen elementti on veturiyritys. Tämä koordinoiva yritys välittää luotettavuutta koko verkostoon, vaikka kaikki verkostoyrityksen osapuolet eivät välttämättä tunne toisiaan. Tutkimusten mukaan useimmat veturiyritykset ovat pieniä ja niillä on hyvin rajattu toiminta ja vähän työntekijöitä. Niillä on toisaalta erinomainen kyky määritellä yritysidea, jonka ne myös pystyvät jakamaan kumppaneidensa kanssa. Nämä strategisesti suuntautuneet veturiyritykset ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia kuin perinteiset yritykset. Veturiyrityksen rooli on vastata yritysverkoston toiminnasta asiakkaiden suuntaan ja markkinoida kokonaisratkaisua asiakkaalle. (Toivola 2006, 80, 87.)

18 18 Yleisesti verkoston voi määritellä riippumattomien osien yhteen kytkeytyneeksi kokonaisuudeksi. Tällöin kyseessä eivät ole ainoastaan yritykset, vaan määritelmä koskee myös sosiaalisia ja fyysisiä verkostoja ja tietoverkkoja. Verkostotaloudeksi kutsutaan verkosto-organisaatioiden kautta tapahtuvaa toimintaa, joka voi olla luonteeltaan löyhää tai tiivistä. (Hakanen et al. 2007, 15.) Liiketaloustieteessä tehdään usein ero verkon ja verkoston välillä. Verkko käsitetään tietyn yritysjoukon muodostamaksi verkko-organisaatioksi, joka rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti. Mukana verkossa voi olla myös muita organisaatioita. Verkolla on päämärä, joka ohjaa sen kehittämistä ja toimintaa. Jäsenillä on myös omat tavoitteensa. Verkon jäsenillä on verkossa sovitut roolit, joihin liittyy vastuu sovituista toiminnoista ja usein myös riskinotosta ja ansaintalogiikasta. Verkosto on yritysten ja muiden organisaatioiden välisten suhteiden muodostama, toimialat ylittävä verkostokudos, joka on periaatteessa rajaton (Valkokari et al. 2009, 13). Ranta (1998, 7) määrittelee, että verkostotoiminta on pitkälle kehitettyä valistunutta ulkoistamista, jossa toistuvan ja kovan kilpailuttamisen sijasta pyritään pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Paijan (1998, 32) mukaan keskeisiä elementtejä verkostosuhteessa ovat synergia, vastavuoroisuus, keskinäinen riippuvuus ja voimasuhteet. Suhteen merkitys sen osapuolille mitataan strategisen merkityksen mukaan, ei rahassa tai tavaravirtojen volyymillä. Verkostosuhteella pyritään saamaan ja tuottamaan lisäarvoa. Yrityksen verkostoituminen on kahden tai useamman yrityksen tiivistä yhteistyötä. Tällöin yritykset tekevät pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia keskenään. Verkostoituminen yritysten kesken ei ole mikään uusi ilmiö, aikaisemmin siitä on käytetty lähinnä termiä alihankinta. Yritysten erikoistuessa voidaan jokin yrityksen toiminnan osista siirtää jonkin yhteistyökumppanin tehtäväksi. Alihankinta käsitetään yleensä valmistuksen liittyväksi ja verkostoitumiseen sisältyy myös yrityksen muiden kuin valmistukseen liittyvien toimintojen, kuten markkinoinnin ja tuotekehitys teettämistä osin tai kokonaan yhden tai useamman sopimuskumppanin kanssa. Sopimuskumppaneilla saattaa taas olla toisia sopimuskumppaneita, alihankkijoita tai toimittajia, jolloin syntyy pitkiä alihankintaketjuja ja -verkostoja. (Paija 1997, 9-14.)

19 19 Klusteri on keskeisesti verkostoon liittyvä käsite. Klusteri tarkoittaa toisiinsa liittyvillä aloilla toimivien yrityksien ja yhteisöjen, sekä niihin liittyvien kilpailun kannalta merkittävien toimijoiden muodostamia maantieteellisiä keskittymiä. Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaa. Yritysten ympärille syntyneistä verkostoista voi kasvaa klustereita, verkostojen verkostoja. Klusteri voidaan määritellä verkoston yläkäsitteeksi. Klusterin äärilaidoilla olevilla yrityksillä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Yhteistyötä harjoittavat yritykset muodostavat klusterissa verkostoja. Verkostot ovat klustereita tiivimpiä ja rajatumpia yhteistyörakenteita. (Paija 1997, ) Verkostoitumistapoja Aiemman Achrolin (1997, 59-62) esittämän määritelmän sisälle mahtuu useita erilaisia strategisia verkostoja. Näitä ovat 1) sisäinen markkinaverkosto 2) vertikaalinen markkinaverkosto 3) toimialojen välinen verkosto ja 4) liiketoimintaverkosto. Yritys tai organisaatio, jonka jokainen osasto on jaettu itsenäisiin voittoa tuottaviin yksiköihin muodostaa sisäisen markkinaverkoston. Yksiköt voivat ostaa ja myydä palveluita tai tuotteita muilta sisäisiltä yksiköiltä tai yrityksen ulkopuolelta yrityksen linjausten mukaisesti. Vertikaalinen markkinaverkosto muodostuu yhden tuotantoyrityksen ympärille integroituneista hankinta- ja jakeluyrityksistä. Tämä tuotantoyritys hallinnoi koko ketjua. Markkinoiden välinen verkosto taas muodostuu eri toimialoilla toimivien yritysten institutionaalisesta yhteistyöstä ja näiden yhteydessä toimivista vertikaalisista yritysverkostoista. Tämäntyyppistä verkostoa kuvaa resurssien jakaminen, yhteistyö strategisessa päätöksenteossa, kulttuurinen samaistuminen ja aijoittainen yhdessä toimiminen. Japanilainen keiretsu, yritysten muodostama ryhmä, on esimerkki tästä. Viimeinen Achrolin (1997) määrittelemä verkosto on jonkin liiketoiminnallisen tilaisuuden tai ongelman ympärille muodostunut yritysten verkosto. Tämän verkoston yritykset ovat erikoistuneet tuotteisiin, teknologioihin tai palveluihin, jotka voidaan

20 20 liittää, erottaa ja uudelleenliittää tietyin väliaikaisin linjauksin tiettyyn projektiin tai ongelmaan. Verkosto muodostuu markkinointiorganisaation ympärille, joka kerää ja tulkitsee markkinatietoa, neuvottelee ja koordinoi asiakas- ja toimittajaprojekteja. Lisäksi markkinointiorganisaatio määrittelee tuotestandardin ja yhteistyökäyttäytymisen verkostoon kuuluville yrityksille. Markkinointi-organisaatiota ohjaavat kuluttajat ja markkinat, joihin sen ympäristön tarkkailuun ja mukautumiseen tähtäävät tuntosarvet on suunnattuna. Juuri näiden tuntosarvien herkkyys, eli oikean markkinatiedon saaminen ja hallitseminen on sen pääasiallinen koordinoinnin keino ja väline. Paija (1998, 13) esittää, että verkostot voidaan jaotella samoin kuin klusterit: Alueellinen: Tietylle maantieteelliselle alueelle syntynyt, toisiinsa liittyvillä toimialoilla toimivien yritysten verkosto. Ydinkeskeinen: Jonkin keskeisen toimijan yrityksen, tutkimuskeskuksen tai koulutuslaitoksen ympärille syntynyt verkosto. Vertikaalinen: Tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneiden yritysten verkosto, joka muodostuu päähankkijoista ja useammasta alihankkijasta. Horisontaalinen: Kilpailijoiden tai yrityksen ja tutkimus- tai koulutuslaitoksen välinen yhteistyö tietyssä arvoketjun osassa, esimerkiksi t&k-työssä, panoshankinnassa tai jakelussa. Yritykset voivat olla kilpailusuhteessa jossakin arvoketjun toisessa osassa. Lateraalinen: Toisiaan tukevia tai täydentäviä tuotteita valmistavista, eri toimialojen yrityksistä muodostuva verkosto. Teknologinen: Yhteistä perusteknologiaa hyödyntävien, eri toimialoilla toimivien yritysten verkosto. Rajala ja Westerlund (2007; 2009, ) luokittelevat liiketoimintamalleja kahden eri ulottuvuuden avulla. Ensimmäinen ulottuvuus kuvaa verkoston liiketoimintamallille ominaisen tarjooman samanlaisuutta tai erilaisuutta eri asiakkaille. Toisessa ääripäässä on asiakkaittain räätälöidyt palvelut tai tuotteet, tarjooma, ja toisessa ääripäässä standardoidut tarjoomat. Luokittelun toisena ulottuvuutena on arvon yhteistuottaminen. Arvon yhteistuottaminen mittaa palvelun tuottajan ja asiakkaan välistä läheisyyttä. Toisessa ääripäässä ovat liiketoimintasuhteet, joissa asiakas ja toimittaja ovat toisilleen etäisiä, ja toisessa ääripäässä suhde on läheinen ja toimijat ovat

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Organisaatioverkostot TU-C9270 - Verkostojen perusteet

Organisaatioverkostot TU-C9270 - Verkostojen perusteet Organisaatioverkostot TU-C9270 - Verkostojen perusteet Otto Mäkelä, tuotantotalouden laitos Sisältö Mistä organisaatioverkostoissa on kyse? Miksi organisaatiot verkostoituvat? Erilaisia verkostotyyppejä

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Verkostoitumalla osaaminen ja tekeminen pysyy Suomessa- Case Normet

Verkostoitumalla osaaminen ja tekeminen pysyy Suomessa- Case Normet Verkostoitumalla osaaminen ja tekeminen pysyy Suomessa- Case Normet Vesa Salminen Spiral Business Services Oy KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK-TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS?

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa. Julkinen

Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa. Julkinen Kilpailukyvyn parantaminen toimintaympäristön muutoksessa Julkinen Julkinen ISS yrityksenä Toimintaympäristön muutokset ISS:n sisäiset muutokset ja kilpailukyvyn parantaminen Asiakkaiden kilpailukyvyn

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti.

Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Palvelemme asiakkaitamme liiketoimintojen uudistamisessa suoraviivaisesta konsultoinnista osin ulkoistettuihin kehitysvastuisiin asti. Kattavimmillaan tuemme asiakastamme jatkuvasti markkinanäkemyksen,

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot