KULJETUSYRITYKSET VERKOSTOISSA
|
|
- Esko Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oulun yliopisto Taloustieteiden tiedekunta LOGNET OSAAVAA HENKILÖSTÖÄ PK-YRITYSTEN LOGISTIIKKATEHTÄVIIN POHJOIS-SUOMESSA Ira Ahlstrand KULJETUSYRITYKSET VERKOSTOISSA
2 SAATTEEKSI Kuljetusyritysten mahdollisuudet parantaa kilpailukykyään logistiikkaosaamisen, verkostoitumisen ja organisaatioratkaisujen avulla on varsin ajankohtainen kysymys toimialan kamppaillessa yhä matalasuhdanteen oloissa. LOGNET- Osaavaa henkilöstöä pk-yritysten logistiikkayritysten Pohjois-Suomessa -hankkeen yritysverkostossa on pohdittu näitä kysymyksiä pohjoissuomalaisesta näkökulmasta. Tärkeän puheenvuoron tähän keskusteluun on tuonut Ira Ahlstrandin pro gradu-työ Verkostoitumisen merkitys pk-kuljetusyritysten kilpailutekijänä. Aineisto tähän case- tutkimuksena toteutettuun työhön on kerätty kahdesta LOGNET-verkostoon kuuluvasta yrityksestä I-Logistics Oy:sta ja Kuljetus Kovalainen Oy:sta. Nyt käsillä oleva julkaisu perustuu kokonaan mainittuun opinnäytetyöhön. Työn ohjaajina ovat toimineet prof. Jari Juga ja TkT Ulla Lehtinen. Tämän työn toteuttamisen teki mahdolliseksi erityisesti case-yritysten toimitusjohtajien Hannu Leppäsen ja Martti Kovalaisen myönteinen ja innostava suhtautuminen tutkijan työhön. Heille tästä erityiset kiitokset. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin työn käytännön toteuttajalle, Ira Ahlsrandille, ja hänen ohjaajilleen. Yritysten käytännön toiminnan ja siinä tehtyjen ratkaisujen liittäminen teoreettseen tarkasteluun on usein pulmallista, mutta parhaimmillaan siinä onnistutaan avaamaan uusia näkökulmia sekä käytännön työhön, että teoreettisiin tulkintoihin. Toivottavasti tässä työssä on siinä onnistuttu. On myös syytä kiittää LOGNET-hankkeen rahoittajia, ohjausryhmää ja koko yritysverkostoa myönteisestä suhtautumisesta julkaisun toteuttamiseen. Kemissä Aaro Tiilikainen, projektipäällikkö (LOGNET)
3 3 ABSTRACT The purpose of this study is to examine the significance of networking on the competitiveness of SME s. The study describes different modes of networking of small and medium-sized enterprises and their management thru investigating on literature and on publications within the subject. The empirical study aims to perceive the mode of networking of two different kinds of enterprises and the way networking can sustain their competitiveness. The research method used is case-analysis. The study was effectuated as a theme interview of two executives of SME s who participate on the network LOGNET. Networking can sustain SME s competitiveness in several ways on different levels. On the other hand it can be seen that networking sustains operative functions and thus builds on competitiveness in the eyes of customers, on the other hand networking improves cost effectivity and economic performance. On an other level networking can be seen as a positive burst of social capital. In times of difficulty mental support can be achieved from people in companies that are combating the same contingencies you are. There is also the benefit of collective knowhow. These aspects came up concerning the network company of the study. The outcome of the study confirms earlier research i.e. on the objectives companies set on networking. Keywords: Strategic networks, value creation, entrepreneurship
4 4 SISÄLLYS Saatteeksi Abstract 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimuksen teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmä Keskeiset tulokset Tutkielman eteneminen YRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN KIRJALLISUUDESSA Logistiikkapalvelut Asiakaslähtöisyys palveluntuotannossa Verkostoitunut yritys Verkostoitumistapoja Verkostoitumisen syitä ja tavoitteita Verkostojen johtaminen Perinteinen yritys kohti verkostoja Organisaatioteorian näkökulma TUTKIMUKSEN KOHDEYRITYKSET I-Logistics Oy Organisaatio ja johtamiskäytäntö Tilaus- ja toimitusprosessi I-Logistics Oy:ssä Fennoway Oy Kuljetus Kovalainen Oy Organisaatio ja johtamiskäytäntö Tilaus- ja toimitusprosessi Kuljetus Kovalainen Oy:ssä TUTKIMUSTULOKSET Verkoston kehittyminen... 48
5 I-Logistics Oy:n verkosto Kuljetus Kovalainen Oy:n verkosto Johtaminen I-Logistics Oy:n johtamiskäytäntö Kuljetus Kovalainen Oy:n johtamiskäytäntö Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys I-Logistics Oy:ssä Asiakaslähtöisyys Kuljetus Kovalainen Oy:ssä Kilpailykyky I-Logistics Oy:n kilpailukykytekijät Kuljetus Kovalainen Oy:n kilpailukykytekijät JOHTOPÄÄTÖKSET JA KESKUSTELU Liikkeenjohdolliset ja teoreettiset johtopäätökset Työn arviointi ja keskustelu LÄHTEET.72 LIITTEET Liite 1 Teemahaastattelun runko.76 Liite 2 Suoritetut haastattelut..77 Liite 3 LOGNET-projektin esittely.78
6 6 KUVIOT Kuvio 1. Liiketoimintamallien luokittelu...21 Kuvio 2. Arvojärjestelmäjatkumo ja liiketoimintaverkkojen perustyypit..26 Kuvio 3. Arvontuotanto ja verkostokapasiteetti.29 Kuvio 4. Itsenäisyys ja integraation yrittäjyydessä.32 Kuvio 5. Verkostoyrittäjyys 33 Kuvio 6. Organisaation ja ympäristön välinen dynamiikka 35 Kuvio 7. I-Logistics Oy:n ja Fennoway Oy:n muodostama verkosto 41 Kuvio 8. Kuljetus Kovalainen Oy:n jakeluverkosto...45 Kannen kuva: Hannu Tikkala
7 7 1 JOHDANTO Tässä luvussa esitellään tutkimuksen teoreettinen tausta ja tutkimuksen tavoitteet. Luvussa kuvaillaan myös tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmät. Luvun lopussa kerrotaan tutkielman etenemisjärjestys. 1.1 Tutkimuksen tausta Kuljetusala ja erityisesti kappaletavarakuljetukset ovat voimakkaasti kilpailtu palveluntuotannon ala. Osin tämä selittyy sillä, että C-ajokortin omaava on voinut ajaa jakeluautoa ilman muita koulutusvaatimuksia. Nyt kuljetusala on joutunut Euroopan laajuisesti sopeutumaan Euroopan Unionin ajo- ja lepoaikadirektiiviin sekä tuoreimpana ammattipätevyysdirektiiviin. Direktiivit tuovat mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia Suomessa ennestään tiukasti kilpailulle ja imagokysymyksien kanssa painiskelevalle alalle. Lisävaatimuksia erityisesti pienille ja keskisuurille alan yrityksille asettavat asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja toiveet. Muutoksiin nivoutuvat laman edesauttama taloudellinen selviämiskamppailu, pienen ja keskisuuren kuljetusyrityksen kehittämisen tarve sekä alan koulutus- ja ympäristökysymykset. Muuttuva toimintaympäristö ja yritys asettavat myös johtamiselle uusia vaatimuksia. Toimintaympäristön muutoksissa yritykset ja organisaatiot hakevat toiminnallista tehokkuutta ja kustannustehokkuutta verkostoitumalla. Verkostoitumalla organisaatiot saavat käyttöönsä uusia resursseja tuotantovälineiden ja tietotaidon muodossa säilyttäen ydintoiminnot itsellään. Käytännössä yritykset ja organisaatiot voivat näin saavuttaa uusia markkinoita ja asiakkaita ilman raskaita investointeja. Siten verkostoituminen nousee esiin kilpailukyvyn parantamisen keinona. Tämä tutkimus paneutuu selvittämään verkostoitumisen merkitystä kilpailukyvylle. Tutkielman teoreettinen runko rakentuu yritysverkostoja käsittelevien artikkeleiden ja kirjallisuuden varaan. Lisäksi aineistona käytetään joitakin tutkimuksia, joista hyödynnetään nimeenomaan niiden pk-yrityksiä koskettavat osuudet.
8 8 Empiirinen tutkimus pohjautuu kahden LOGNET hankkeeseen osallistuvan pkyrityksen toimitusjohtajan haastatteluun. Haastattelumuotona on teemahaastattelu. Empiirisen analyysin tarkoituksena on saada käsitys yrityksen verkostoitumisen tavasta ja verkostoitumisen syistä sekä sen mahdollisesti myönteisitä vaikutuksista kilpailukykyyn. 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisen pk-kuljetusyrityksen verkostoitumisen merkitystä yhtenä kilpailukykytekijänä. Tutkimus kuvaa kahden erilaisen pkkuljetusyrityksen verkostoitumistapaa ja peilaa sitä alan kirjallisuudessa esiintyviin verkostoitumismuotoihin ja niiden johtamiseen. Pääkysymyksenä on: 1) Miten verkostoituminen voi tukea pk-kuljetusyrityksen kilpailukykyä? Alakysymyksinä ovat: 2) Mitkä tekijät ovat johtaneet yrityksen verkostoitumiseen? 3) Miten kuljetusyrityksten verkostoa johdetaan? 4) Miten yritykset arvioivat verkostoitumisen vaikutuksia kilpailukykyyn? 5) Mistä muista tekijöistä yritysten kilpalukyky mudostuu? 1.3 Tutkimuksen teoreettinen tausta Verkostojen teoreettinen tutkimus sisältää paljon erilaisia koulukuntia. Erdos in ja Renyi in (1959) kehittämä verkostoteoria perustui satunnaiseen verkkoon, jota kuvaa staattisuus. Uuden verkostoteorian mukaan verkot elävät ja kehittyvät. Niiden kehitystä ohjaa keskeisesti kasvu ja houkuttelevuustekijät. Verkostoja luonnehtivat hubit, kytkijät, jotka ovat verkkojen avaintekijöitä. Näitä viime vuosikymmeninä syntyneen uuden verkostoteorian sovelluksia löytyy esimerkiksi matematiikasta, fysiikasta, sosiologiasta, taloustieteestä, biologiasta ja kielitieteestä. (Barabasi 2002.)
9 9 Verkostonäkökulma nähdään taloustieteessä usein vaihtoehtona transaktiokustannuspainotteiselle tarkastelulle. Aiemmin on ns. transaktiokustannusteorian (Williamson 1975, 1987) avulla pyritty selittämään sitä, missä olosuhteissa liiketoiminta tulisi sisällyttää yrityksen toimintoihin ja milloin ostaa tietty liiketoiminta ulkopuolelta eli markkinoilta. Teoria käsittelee kahden osapuolen keskinäisiä liikesuhteita ja määrittelee yrityksen sopimusten hallinnointijärjestelmäksi (Paija 1998, 55-56). Verkostoajattelu sijoittuu täydellisen markkinaohjautuvuuden, jossa kustannus on ainoa päätöksiä ohjaava tekijä, ja hierarkkisen, kontrolloidun yrityksen välimaastoon. Pohjoismaiset tutkijat ovat 1980-luvun alkupuolelta lähtien kehittäneet verkostotalousteoriaa. Verkostotalousteoria kartoittaa Williamsonin tarkoittamien markkinoiden ja hierarkioiden välistä vyöhykettä. Tämän koulukunnan mukaan yritysverkot käsittävät yrityksen suhteet kaikkiin sidosryhmiinsä; määritelmä sisältää niin yrityksien normaalit liiketoimintasuhteet kuin yrityksien sosiaaliset verkot. Verkostotalousteoria pyrkii vastaamaan lähinnä kolmeen ongelmaan: yritysten tuotekehitykseen, hankintaan ja markkinointiin. (Håkansson & Johansson 1992, 28-29; Raatikainen & Muurinen 1994, ) Yhtenä verkostoajattelun piirteitä sisältävänä yhteistyön muotona voidaan pitää yritysten strategisia liittoumia. Strategisen liittouman voi määritellä seuraavasti: kahden tai useamman osapuolen välinen pitkän tähtäyksen sopimus tietyn toiminnon tai tiettyjen toimintojen piirissä tapahtuvasta yhteistyöstä, jonka perimmäisenä tarkoituksena on parantaa yrityksen kilpailuasemaa. (Kuisma 1992). Achrol, Sheer ja Stern (1990) pitävät liittouman edellytyksenä osapuolten organisaatioiden ja päämäärien yhteensopivuutta, sitoutuneisuutta ja luottamusta. Täyttyessään nämä edellytykset puolestaan vähentävät yritystoiminnan riskejä, rationalisoivat toimintoja, luovat paremmat edellytykset tuotekehitystoiminnoille ja markkinoinnille ja parantavat yleistä kilpailukykyä. Muita alan kirjallisuudessa yritysten välisistä liittoumista käytettyjä termejä ovat strateginen verkosto, strateginen kumppanuus ja strateginen koalitio. (Raatikainen & Muurinen 1994, )
10 10 Williamsonin markkinat-hierarkiat jakoa on kehitetty edelleen. Jarillo (1988, 33-34) on esimerkiksi jakanut markkinat klassisiin markkinoihin ja strategisiin verkkoihin: klassiset markkinat perustuvat täydelliseen kilpailuun ja strategiset verkot yhteistyöhön. Williamsonin teoriassa strategisten verkkojen kaltaiset taloudelliset yhteenliittymät kuuluvat markkinoihin. 1.4 Tutkimusmenetelmä Tutkimus toteutettiin kahden LOGNET -hankkeessa mukana olevan kuljetusyrityksen toimitusjohtajan teemahaastatteluna. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumuoto, jossa haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, mutta kysymyksillä ei ole tarkkaa muotoa tai järjestystä. Merton, Fiske ja Kendall (1956) luettelevat teemahaastattelun ominaispiirteet: 1) tiedetään että haastateltavat omaavat kokemusta teemoiksi valituista aihepiireistä 2) tutkimuksen tekijä selvittää alustavasti tutkittavan ilmiön oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, prosesseja ja kokonaisuutta 3) tutkija kehittää tämän pohjalta haastattelurungon 4) haastattelu suunnataan haastateltavien henkilöiden subjektiivisiin kokemuksiin. (Hirsjärvi & Hurme, 2000, ) Teemahaastattelu valittiin työn tutkimusmenetelmäksi sen vapaamuotoisuuden vuoksi. Tarkoituksena oli saada selville nimenomaan kyseisen kuljetusyrittäjän oman kokemuksen esiin nostamat kilpailukykyyn myönteisesti vaikuttavat tekijät verkostoitumisessa. Vastausvaihtoehtoja ei haluttu antaa etukäteen osin myös siksi että tutkimuksessa selvitettiin myös kahden eri tavalla organisoituneen yrityksen verkostoitumisen merkitystä yrityksen kilpailukykyyn. Avoimessa haastattelussa pyritään siihen että tilanne muistuttaa tavallista keskustelua. Kaikkien haastateltavien kanssa ei välttämättä käydä läpi kaikkia teemoja. (Aaltola & Valli 2007, 28.) Tässä tutkimuksessa haastattelujen teemat olivat molemmille haastateltaville yhteiset, mutta osittain haastatteluissa käsiteltiin myös yrityskohtaisesti eriytyneitä kysymyksiä erityisesti yritysten rakenteeseen ja verkostoitumiseen liittyvien aiheiden tiimoilta.
11 11 Tässä tutkimuksessa arvioinnin kohteena on yrityksen kilpailukyky. Tällöin tutkija pyrkii arvioimaan suorituksen tehokkuutta, toiminnon tai tuloksen kannattavuutta tai arvoa. Arvioinnin kohteena voi olla yksilö, ryhmä, osasto, maa, maanosa, tai kuten tässä tapauksessa, yrityksen koko organisaatio. (Ellet 2007, ) William Ellet (2007, 19) esittää case-tutkimusta käsittelevässä teoksessaan, että pystyäkseen analysoimaan tapauksen, tutkija tarvitsee tapoja identifioidakseen ja ymmärtääkseen tapauksen merkitseviä puolia ja niiden suhdetta kokonaistilanteeseen. Analyysiä helpottaa kuhunkin tilanteeseen sopiva teoreettinen viitekehys. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimusaineiston keruussa käytetty teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Empiirisen osuuteen liittyvät haastattelut tehtiin keväällä Haastattelut suoritettiin henkilöhaastatteluina ja haastatteluja tehtiin yhteensä kaksi. Haastattelurunko lähetettiin vastaajille sähköpostitse ennen haastattelua. Haastattelurunko löytyy liitteestä 1. Haastattelutilanteet nauhoitettiin, jolloin haastattelut voitiin litteroida ja sitten tarkastella ja analysoida aineistoa useampaan kertaan. Nauhoittaminen loi edellytykset mahdollisimman tarkkaan raportointiin. Keskimäärin haastattelut olivat noin 80 minuutin mittaisia. 1.5 Keskeiset tulokset Tutkielman keskeiset tulokset liittyvät tutkimuksen yritysten verkostoitumisen tapaan. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että perinteiseksi oletettu yritys oli vahvasti verkostoitunut oman pääasiallisen toimialueensa ulkopuolisten kuljetusyritysten kanssa. Sen rooli omassa verkostossaan on toimia alihankkijana suurille kansallisille ja kansainvälisille kuljetusyrityksille, mutta sen asema verkostossa on kuitenkin vahva. Tämä selittyy sen alueellisella erikoistumisella ja reittiverkoston laajuudella. Toisen yrityksen rakenne on selvästi verkostoitunut ja se toimii paikallisesti alihankkijoiden ohjailuyrityksenä. Valtakunnallisesti se on yksi vuonna 2009 perustetun liiketoimintaverkoston alueliikennöitsijöistä.
12 12 Molempien verkostoitumisen voidaan osaltaan nähdä tukevan niiden kilpailukyvyn rakentumista. Toiselle verkostoituminen on merkinnyt uutta liiketoiminnallista tilaisuutta ja toimintakyvyn edellytysten vahvistumista. Toiselle taas verkostoituminen tuo merkittävän osan liiketoiminnallisesta tuloksesta. 1.6 Tutkielman eteneminen Tutkielman toinen luku kuvailee erilaisia verkostoratkaisuja ja selvittää kirjallisuudessa esiintyviä verkostoitumisen peruskäsitteitä. Luku käsittelee myös pkkuljetusyritysten asiakaslähtöisyyttä. Luvussa esitetään lisäksi keskeisiä syitä ja tavoitteita yritysten verkostoitumiselle ja paneudutaan verkostojen johtamiseen arvontuotantologiikan kautta. Lisäksi käsitellään perinteisen yrittäjyyden muutosta verkostokeskeisemmäksi. Lopuksi esitetään organisaatioiden kontingenssiteorian näkökulma verkostoitumiseen orgaanisen ja mekanistisen yritysorganisaation käsitteiden kautta. Kolmas luku esittelee tutkimuksen kohteena olevat yritykset ja niiden syntyhistorian. Luvussa pyritään kuvailemaan yritysten rakennetta, verkostoitumisen astetta ja johtamista ja näiden keskeisiä elementtejä. Lisäksi luvussa kuvaillaan yritysten tilaus- ja toimitusmallia haastattelujen pohjalta. Luvussa neljä analysoidaan tutkimuksen tuottamaa aineistoa ja tuodaan esiin tutkimuksen tulokset keskeisten teemojen pohjalta. Tutkimuksen keskeisiksi teemoiksi nousivat käytyjen teemahaastattelujen pohjalta verkoston kehittyminen, johtaminen, asiakaslähtöisyys ja kilpailukyky. Viidennessä luvussa esitetään johtopäätökset tuloksista ja esitetään liikkeenjohdolle suositukset aineiston pohjalta. Lisäksi osallistutaan tieteelliseen keskusteluun ja arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä.
13 13 2 YRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN KIRJALLISUUDESSA Tässä luvussa määritellään eri verkostoitumistapoja ja tarkastellaan yrityksen kilpailukyvyn muodostumista osana verkostomaista toimintaa. Luvussa käsitellään myös verkostoitumisen syitä ja niitä tavoitteita, joihin yritykset pyrkivät verkoistoituessaan. Verkostojen johtamista käsitellään arvojohtamisen käsitteen kautta (Möller & Rajala, 2006; 2009). Yrittäjyyttä käsittelevässä luvussa esitetään, että ns. perinteisenkin rakenteen omaavat yritykset ovat matkalla kohti verkostoitumista. Lopuksi verkostoitumista käsitellään organisaatioiden kontingenssiteorian näkökulmasta käyttäen hyväksi Burns & Stalkerin vuonna 1961 esittämän mekanistisen ja orgaanisen organisaation mallia. 2.1 Logistiikkapalvelut Ulkoistamisesta on tullut normaali osa yritysten liiketoimintaa. Ulkoistamisessa yritys tai organisaatio päättää itse tekemisen sijaan ostaa toiminnon tai työtehtävät oman organisaation ulkopuolelta. Ulkoistajayrityksestä tulee asiakas ja ulkoistettavan toiminnan ostajasta toimittaja. Tässä mielessä ulkoistukset johtavat usein verkostosuhteeseen. (Ali-Yrkkö 2009, 45.) Seuravaksi esitetään ulkoistamisen kolme eri astetta. 2PL 2nd Party Logistics (2PL) merkitsee tilannetta, jossa yritys ei itse hoida kuljetuksia, vaan siirtää kuljetusvastuun kaupan toiselle osapuolelle, ostajalle tai myyjälle.(jalanka et al. 2003, 53.) 3PL (TPL) Kolmannen osapuolen logistiikka, eli Third-Party Logistics (3PL)-toimintamallissa asiakasyritys ulkoistaa logistisia toimintojaan kolmannelle osapuolelle, palveluntuottajayritykselle. Tämä palveluntuottaja huolehtii asiakkaan ulkoistetusta toimitusketjusta joko kokonaan tai osittain sopimuksen mukaan. Sopimus voi kuljetuspalvelujen lisäksi pitää sisällään muitakin palveluja kuten esimerkiksi varastoinnin. Nämä palvelut on pääsääntöisesti tarkoitettu laajalle asiakaskunnalle. Esimerkkinä kotimaassa
14 14 palvelua tarjoavista yrityksistä voidaan mainita Posten Logistik SCM Oy, LPlogistiikkapalvelut Oy ja Transpoint Oy. (Jalanka et al. 2003, 53.) 4PL ja LLP Neljännen osapuolen logistiikka, Fourth-Party Logistics 4PL, toimintamalli on Accenturen rekisteröimä tavaramerkki. Accenturen määrityksen mukaan 4PL on toimitusketjun integraattori, joka kokoaa ja hallitsee sekä omia että täydentäviä ulkoisten palveluntarjoajien resursseja, kykyjä ja teknologiaa kyetäkseen tarjoamaan kattavan ratkaisun asiakkaansa toimitusketjun hallintaan. Palveluntuottajayritys on riippumaton ja se etsii asiakasyritykselle aina parhainta vaihtoehtoa. Tämä toimintamalli saattaa olla joko itsenäinen asiakkaan ja palveluntuottajan välissä toimiva yritys tai erillinen osa 3PL yrityksessä, jolloin tätä yhdistelmää kutsutaan nimellä Lead Logistics Provider (LLP). Esimerkkeinä palveluntuottajista Accenture, KPMG ja PwC. (Jalanka et al., 2003, 53.) Strategisesta näkökulmasta ulkoistamiseen vaikuttaa ennen kaikkea kaksi tavoitetta: riskit pyritään siirtämään sinne, missä niitä ennakoidaan, ehkäistään ja hallitaan parhaiten ja toiseksi tavoitellaan strategisen joustavuuden ja reagointiherkkyyden parantamista, liiketoiminnallista ketteryyttä, vähentämällä sitoutumista kiinteään omaisuuteen, ratkaisuihin, henkilöstöryhmiin ja omaisuuseriin. (Kiiskinen et al. 2002, 83.) Ulkoistamisella tavoitellaan sekä strategisia että toiminnallisia hyötyjä. Strategisia hyötyjä ovat parantunut yrityskuva, ydinosaamisen vahvistaminen, tuote- ja asiakasvalikoima ja operatiivisia hyötyjä kustannustehokkuus ja laadullinen parantaminen. Ulkoistaminen tarjoaa mahdollisuuksia hyötyä myös markkinoilla ja jalostusketjussa. Ulkoistamalla tavoitetaan uusia markkina-aluieita ja asiakkaita, parannetaan reagointikykyä nykymarkkinoiden muuttuviin laatuvaatimuksiin ja tarpeisiin ja saadaan joustavuutta ja valmiutta vastata kysyntämuutoksiin. (Kiiskinen et al. 2002, ) Lisäksi ulkoistamisen taustalla vaikuttavat usein henkilöstö- ja osaamiskysymykset, kuten ulkopuolisen erityisosaamisen käyttömahdollisuus, oman osaamisen parempi hyödyntäminen sekä henkilöstön motivointi ja urakehitys. (Kiiskinen et al. 2002, 92.)
15 Asiakaslähtöisyys palveluntuotannossa Asiakkaiden vaatimukset ja toivomukset suhteessa kuljetus- ja logistiikkayrityksiin ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyään asiakas haluaa ostaa entistä laajempia palvelukokonaisuuksia näiltä yrityksiltä ja samalla maantieteellinen kattavuus on noussut tärkeäksi. Asiakas haluaa ostaa maanlaajuisenkin palvelun mielellään yhdeltä tai korkeintaan kahdelta palveluntuottajalta. Verkostojen hyödyntäminen avaa pienimmillekin yrityksille mahdollisuuden toimia kansallisen tai kansainvälisen toimitus- ja jakeluketjun osana. Toisaalta suurilla kuljetusyrityksillä palvelu on usein standardipalvelua. Standardipalvelussa toimintatapa on tarkoin määritelty ja eri osaprosessit tunnistettu, kuvattu ja mitoitettu juuri oikeiksi. Palvelua ei ole tällöin mahdollista muuttaa asiakaskohtaisesti, vaan se on aina ja kaikille asiakkaille sama. (Pekkarinen et al. 2004, 13, 23.) Tässä on markkinarako pienille palveluntarjoajille, joiden organisaatio ja toimintatapa mahdollistaa palveluiden asiakaskohtaisen räätälöinnin. Pienet ja keskisuuret yritykset pyrkivät hyödyntämään paikallisen ja alueellisen asiakastuntemuksen ja heillä on yleensä yksi tai muutama pääasiakas yhdeltä tai kahdelta eri toimialalta, jolloin he pystyvät hyödyntämään myös asiakasosaamisensa tehokkaammin. Näille yrityksille on räätälöity kuljetus-, varastointi ja huolintaratkaisuja. (Pekkarinen et al. 2004, ) Pekkarisen et al. (2004) tutkimuksen mukaan yritykset ja erityisesti pk-yritykset näkevät että luotettavia, joustavia ja kustannustehokkaita palveluita tarjoamalla ne pärjäävät markkinoilla. Usea yritys mainitsee lisäksi asiakaslähtöisyyden, ts. asiakaslähtöiset palvelut, asiakkaan auttamisen liiketoiminnassa, asiakaspalvelukyvyn ja korkean asiakastyyvyäisyyden yhdeksi kilpailukykyä tuottavaksi tekijäksi. (Pekkarinen 2004, 24.) Yleisesti voidaan todeta, että pienet kuljetusyritykset eivät ole käyttäneet paljon varoja informaatioteknologiaan tai järjestelmiin. Asiakaspalvelu ja ajojärjestely tapahtuu matkapuhelimen, faksin sekä teksti- ja sähköpostiviestien avulla. Jonkin verran
16 16 käytetään kartta- ja reititysohjelmia. Tämä vaikka informaatioteknologia nähdään toimintaa tukevana ja lisäarvon tuottajana asiakkaille. (Pekkarinen et al. 2004, 22.) 2.2 Verkostoitunut yritys Kaikki organisaatiot ovat sisäisiä verkostoja ja kaikki organisaatiot ottavat osaa ulkoiseen verkostojen yhteistyöhön. Achrol (1997, 59) määrittelee että verkostoituneen organisaation (verkko-organisaation) ja organisaatioverkoston välinen ero muodostuu niitä ohjaavien suhteiden laadusta ja jaetuista arvoista, jotka myös määrittävät verkoston rajat ja erilaistavat sen muihin nähden. Verkko-organisaatio eroaa yksinkertaisesta vaihdantaverkostosta tiiviydellään, moninaisuudellaan ja siteiden vastavuoroisuudella sekä jaetun arvojärjestelmän kautta joka määrittää verkoston jäsenyyteen sisältyvät roolit ja vastuut. Toisella nimellä näitä verkostoja voidaan kutsua strategisiksi liiketoimintaverkoiksi. Niillä tavoitellaan sellaista tulosta, markkina-asemaa tai muita etuja, joihin jäsenet eivät yltäisi yksin tai pelkän markkinaehtoisen toiminnan avulla. (Möller & Rajala 2009, 64.) Jarillo (1988, 32) erottaa toisistaan verkostot jotka syntyvät liiketoiminnallisen vaihdannan perusteella niistä verkostoista, jotka on tarkoituksellisesti luotu tuottamaan kilpailullista etua jäsenyrityksilleen. Hän määrittelee tämänkaltaisen strategisen verkoston erilaisten, mutta toisiinsa liittyvien voittoa tuottamaan tarkoitettujen organisaatioiden pitkän aikavälin tarkoituksellisiksi järjestelyiksi, jotka mahdollistavat siihen kuuluville yrityksille kilpailuedun verkoston ulkopuolisiin organisaatioihin verrattaessa. Jarillo (1988, 32-33) pitää strategisen verkoston keskeisenä asiana niin sanottua veturiyritystä, joka perustaa verkoston ja ottaa vastuun sen kehittämisestä. Strateginen verkosto ei perustu tiukasti hintamekanismiin, vaan myös yritysten välisiin suhteisiin ja yhteistyöhön. Tässä suhteessa Jarillo ottaa etäisyyttä Williamsonin transaktiokustannusteoriaan sellaisenaan. Jarillo huomauttaa myös, että liiketoiminnan harjoittaja voi tieten tahtoen aiheuttaa transaktiokustannuksia, ja tämä juuri on strategisten ver-
17 17 kostojen perusta. Strategisissa verkostoissa transaktiokustannuksia voidaan toimijoiden välisen luottamuksen kautta alentaa verrattaessa kilpaileviin verkostoihin tai alihankintaan. Luottamuksella on suuri merkitys strategisten verkostojen luomisessa ja edelleen kehittämisessä. Kumppaneiksi kannattaa valita samanlaisiin arvoihin perustuvia yrityksiä. Samanlaiset arvot ja motiivit edesauttavat luottamuksen syntymistä. Verkoston jäsenelle tulee olla selvää, että pettäessään verkoston muiden jäsenten luottamuksen tavoitellakseen vain omaa etuaan, hänen tilanteensa huononee ratkaisevasti. Panostaminen pitkäkestoiseen yhteistyöhön on tärkeää luottamuksen rakentamisessa. (Jarillo 1988, ) Toivola (2006, 67) luettelee kirjassaan luottamuksen rakentumisen keskeisiä tekijöitä: -onnistuneet aikaisemmat kokemukset -yhteiset toimintatavat ja arvot -tiivis, päivittäinen vuorovaikutus, joka näkyy yhteenkuuluvaisuuden tunteena ja keskinäisenä riippuvuutena -avoin vuoropuhelu ja reflektiivinen dialogi osapuolten välillä -avoimuus ja tasavertaisuus -osapuolten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen -luottamus vähentää tarvetta muodollisiin, virallisiin rakenteisiin. Jarillon (1988) määrittelemän strategisen verkoston keskeinen elementti on veturiyritys. Tämä koordinoiva yritys välittää luotettavuutta koko verkostoon, vaikka kaikki verkostoyrityksen osapuolet eivät välttämättä tunne toisiaan. Tutkimusten mukaan useimmat veturiyritykset ovat pieniä ja niillä on hyvin rajattu toiminta ja vähän työntekijöitä. Niillä on toisaalta erinomainen kyky määritellä yritysidea, jonka ne myös pystyvät jakamaan kumppaneidensa kanssa. Nämä strategisesti suuntautuneet veturiyritykset ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia kuin perinteiset yritykset. Veturiyrityksen rooli on vastata yritysverkoston toiminnasta asiakkaiden suuntaan ja markkinoida kokonaisratkaisua asiakkaalle. (Toivola 2006, 80, 87.)
18 18 Yleisesti verkoston voi määritellä riippumattomien osien yhteen kytkeytyneeksi kokonaisuudeksi. Tällöin kyseessä eivät ole ainoastaan yritykset, vaan määritelmä koskee myös sosiaalisia ja fyysisiä verkostoja ja tietoverkkoja. Verkostotaloudeksi kutsutaan verkosto-organisaatioiden kautta tapahtuvaa toimintaa, joka voi olla luonteeltaan löyhää tai tiivistä. (Hakanen et al. 2007, 15.) Liiketaloustieteessä tehdään usein ero verkon ja verkoston välillä. Verkko käsitetään tietyn yritysjoukon muodostamaksi verkko-organisaatioksi, joka rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti. Mukana verkossa voi olla myös muita organisaatioita. Verkolla on päämärä, joka ohjaa sen kehittämistä ja toimintaa. Jäsenillä on myös omat tavoitteensa. Verkon jäsenillä on verkossa sovitut roolit, joihin liittyy vastuu sovituista toiminnoista ja usein myös riskinotosta ja ansaintalogiikasta. Verkosto on yritysten ja muiden organisaatioiden välisten suhteiden muodostama, toimialat ylittävä verkostokudos, joka on periaatteessa rajaton (Valkokari et al. 2009, 13). Ranta (1998, 7) määrittelee, että verkostotoiminta on pitkälle kehitettyä valistunutta ulkoistamista, jossa toistuvan ja kovan kilpailuttamisen sijasta pyritään pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Paijan (1998, 32) mukaan keskeisiä elementtejä verkostosuhteessa ovat synergia, vastavuoroisuus, keskinäinen riippuvuus ja voimasuhteet. Suhteen merkitys sen osapuolille mitataan strategisen merkityksen mukaan, ei rahassa tai tavaravirtojen volyymillä. Verkostosuhteella pyritään saamaan ja tuottamaan lisäarvoa. Yrityksen verkostoituminen on kahden tai useamman yrityksen tiivistä yhteistyötä. Tällöin yritykset tekevät pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia keskenään. Verkostoituminen yritysten kesken ei ole mikään uusi ilmiö, aikaisemmin siitä on käytetty lähinnä termiä alihankinta. Yritysten erikoistuessa voidaan jokin yrityksen toiminnan osista siirtää jonkin yhteistyökumppanin tehtäväksi. Alihankinta käsitetään yleensä valmistuksen liittyväksi ja verkostoitumiseen sisältyy myös yrityksen muiden kuin valmistukseen liittyvien toimintojen, kuten markkinoinnin ja tuotekehitys teettämistä osin tai kokonaan yhden tai useamman sopimuskumppanin kanssa. Sopimuskumppaneilla saattaa taas olla toisia sopimuskumppaneita, alihankkijoita tai toimittajia, jolloin syntyy pitkiä alihankintaketjuja ja -verkostoja. (Paija 1997, 9-14.)
19 19 Klusteri on keskeisesti verkostoon liittyvä käsite. Klusteri tarkoittaa toisiinsa liittyvillä aloilla toimivien yrityksien ja yhteisöjen, sekä niihin liittyvien kilpailun kannalta merkittävien toimijoiden muodostamia maantieteellisiä keskittymiä. Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaa. Yritysten ympärille syntyneistä verkostoista voi kasvaa klustereita, verkostojen verkostoja. Klusteri voidaan määritellä verkoston yläkäsitteeksi. Klusterin äärilaidoilla olevilla yrityksillä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Yhteistyötä harjoittavat yritykset muodostavat klusterissa verkostoja. Verkostot ovat klustereita tiivimpiä ja rajatumpia yhteistyörakenteita. (Paija 1997, ) Verkostoitumistapoja Aiemman Achrolin (1997, 59-62) esittämän määritelmän sisälle mahtuu useita erilaisia strategisia verkostoja. Näitä ovat 1) sisäinen markkinaverkosto 2) vertikaalinen markkinaverkosto 3) toimialojen välinen verkosto ja 4) liiketoimintaverkosto. Yritys tai organisaatio, jonka jokainen osasto on jaettu itsenäisiin voittoa tuottaviin yksiköihin muodostaa sisäisen markkinaverkoston. Yksiköt voivat ostaa ja myydä palveluita tai tuotteita muilta sisäisiltä yksiköiltä tai yrityksen ulkopuolelta yrityksen linjausten mukaisesti. Vertikaalinen markkinaverkosto muodostuu yhden tuotantoyrityksen ympärille integroituneista hankinta- ja jakeluyrityksistä. Tämä tuotantoyritys hallinnoi koko ketjua. Markkinoiden välinen verkosto taas muodostuu eri toimialoilla toimivien yritysten institutionaalisesta yhteistyöstä ja näiden yhteydessä toimivista vertikaalisista yritysverkostoista. Tämäntyyppistä verkostoa kuvaa resurssien jakaminen, yhteistyö strategisessa päätöksenteossa, kulttuurinen samaistuminen ja aijoittainen yhdessä toimiminen. Japanilainen keiretsu, yritysten muodostama ryhmä, on esimerkki tästä. Viimeinen Achrolin (1997) määrittelemä verkosto on jonkin liiketoiminnallisen tilaisuuden tai ongelman ympärille muodostunut yritysten verkosto. Tämän verkoston yritykset ovat erikoistuneet tuotteisiin, teknologioihin tai palveluihin, jotka voidaan
20 20 liittää, erottaa ja uudelleenliittää tietyin väliaikaisin linjauksin tiettyyn projektiin tai ongelmaan. Verkosto muodostuu markkinointiorganisaation ympärille, joka kerää ja tulkitsee markkinatietoa, neuvottelee ja koordinoi asiakas- ja toimittajaprojekteja. Lisäksi markkinointiorganisaatio määrittelee tuotestandardin ja yhteistyökäyttäytymisen verkostoon kuuluville yrityksille. Markkinointi-organisaatiota ohjaavat kuluttajat ja markkinat, joihin sen ympäristön tarkkailuun ja mukautumiseen tähtäävät tuntosarvet on suunnattuna. Juuri näiden tuntosarvien herkkyys, eli oikean markkinatiedon saaminen ja hallitseminen on sen pääasiallinen koordinoinnin keino ja väline. Paija (1998, 13) esittää, että verkostot voidaan jaotella samoin kuin klusterit: Alueellinen: Tietylle maantieteelliselle alueelle syntynyt, toisiinsa liittyvillä toimialoilla toimivien yritysten verkosto. Ydinkeskeinen: Jonkin keskeisen toimijan yrityksen, tutkimuskeskuksen tai koulutuslaitoksen ympärille syntynyt verkosto. Vertikaalinen: Tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneiden yritysten verkosto, joka muodostuu päähankkijoista ja useammasta alihankkijasta. Horisontaalinen: Kilpailijoiden tai yrityksen ja tutkimus- tai koulutuslaitoksen välinen yhteistyö tietyssä arvoketjun osassa, esimerkiksi t&k-työssä, panoshankinnassa tai jakelussa. Yritykset voivat olla kilpailusuhteessa jossakin arvoketjun toisessa osassa. Lateraalinen: Toisiaan tukevia tai täydentäviä tuotteita valmistavista, eri toimialojen yrityksistä muodostuva verkosto. Teknologinen: Yhteistä perusteknologiaa hyödyntävien, eri toimialoilla toimivien yritysten verkosto. Rajala ja Westerlund (2007; 2009, ) luokittelevat liiketoimintamalleja kahden eri ulottuvuuden avulla. Ensimmäinen ulottuvuus kuvaa verkoston liiketoimintamallille ominaisen tarjooman samanlaisuutta tai erilaisuutta eri asiakkaille. Toisessa ääripäässä on asiakkaittain räätälöidyt palvelut tai tuotteet, tarjooma, ja toisessa ääripäässä standardoidut tarjoomat. Luokittelun toisena ulottuvuutena on arvon yhteistuottaminen. Arvon yhteistuottaminen mittaa palvelun tuottajan ja asiakkaan välistä läheisyyttä. Toisessa ääripäässä ovat liiketoimintasuhteet, joissa asiakas ja toimittaja ovat toisilleen etäisiä, ja toisessa ääripäässä suhde on läheinen ja toimijat ovat
Verkottumisen mahdollisuudet
Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös
LisätiedotPalveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu
Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotTulevaisuus on hybrideissä
Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotOhjelma, perjantai klo
Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotYRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA
YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,
LisätiedotVerkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa
Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotLogistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa
1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotPalveluliiketoimintaa verkostoitumalla
2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija
LisätiedotAsiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN
Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan
LisätiedotToimittajan Osaamisen Kehittäminen
Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan
LisätiedotHyvän digiasiakassuhteen rakentaminen
Hyvän digiasiakassuhteen rakentaminen digimensa hanke Menestyvät suomalaiset asiakasviisaat organisaatiot Asiakasarvon johtaminen ja mittaaminen digitaalisen ajan liiketoimintamalleissa Osallistamalla
LisätiedotVerkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa
Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen
LisätiedotTulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula
Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.
LisätiedotOrganisaatioverkostot TU-C9270 - Verkostojen perusteet
Organisaatioverkostot TU-C9270 - Verkostojen perusteet Otto Mäkelä, tuotantotalouden laitos Sisältö Mistä organisaatioverkostoissa on kyse? Miksi organisaatiot verkostoituvat? Erilaisia verkostotyyppejä
LisätiedotKRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö
1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön
LisätiedotERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009
ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia
LisätiedotArvoverkkojen kehittämisen rahoitus
TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena
LisätiedotYritysverkostot ja niiden johtaminen
Yritysverkostot ja niiden johtaminen Tuomas Ahola Tampereen teknillinen yliopisto Kansainvälisten järjestöjen hankinnat - PKyritysten mahdollisuus menestykseen Helmikuu 17, 2016 18.2.2016 1 Tuomas Ahola
LisätiedotKEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.
KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia
LisätiedotYRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA
YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä
LisätiedotVerkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä
Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotVerkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta
Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.
Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke
LisätiedotKatetta kumppanuudelle
JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin
LisätiedotOikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan
Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotStr at Mar k : Str at e g i n e n
Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy
LisätiedotONION-hanke. Tiivistelmä
ONION-hanke Tiivistelmä ONION-HANKE 2013 aloitettu ONION-hanke hahmotti, OYS ervalle kokonaisvaltaista tietojärjestelmäarkkitehtuuria ja vaihtoehtoisia toteutustapoja sille. Työhön kuului: ❶ ❷ Nykytilan
LisätiedotALUEELLISET LIIKETOIMINTAMALLIT Miten ylitän kuilut? KTT Marika Iivari
ALUEELLISET LIIKETOIMINTAMALLIT Miten ylitän kuilut? KTT Marika Iivari +358 50 3733 579 marika.iivari@oulu.fi Alueiden ekosysteemit 2 Smart society 3 Jännitteet Yritysten vs julkistahojen liiketoimintamallit?
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotVerkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/
LisätiedotVirtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt
Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?
LisätiedotKANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN
KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä
ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan
LisätiedotTietohallinnon arvo liiketoiminnalle
Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon
LisätiedotTRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
LisätiedotEuroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.
Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,
LisätiedotELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy
ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotLiite 2: Hankinnan kohteen kuvaus
Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3
LisätiedotValmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku
Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus
LisätiedotHALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY
Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotUudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010
Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotParasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.
Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011
Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset
1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu
LisätiedotExel Compositesin strategia 2014 2018
Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotLiiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta
Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
LisätiedotVerkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen
Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus
LisätiedotTyöpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä
LisätiedotMYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012
MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat
LisätiedotSonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D
Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen
LisätiedotTalousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management
Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotVTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja
VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin
LisätiedotKilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016
Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava
LisätiedotRahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja
Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt
LisätiedotVoiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen
Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät
LisätiedotVerkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta
Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista
LisätiedotYritysyhteenliittymän markkinointi
Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
Lisätiedotrakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?
Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotHP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina
HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software
LisätiedotJOHTAMISEN ARKKITEHTUURI
JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
Lisätiedot