Logistiikkayritysten Liitto ry. Toimintakertomus

Transkriptio

1 Logistiikkayritysten Liitto ry Toimintakertomus

2 2 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Vuoden 2012 talous kasvoi hyvin hitaasti ja syksyllä talouden kasvu pysähtyi ja kääntyi loppuvuodesta laskuun. Kehityksen suurin selittäjä on euroalueen heikko talouskehitys. Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe on jatkunut koko vuoden 2012 ajan. Euroalue ja EU kääntyivät vuoden 2012 aikana lievään taantumaan joka oikenee ennusteiden mukaan kasvuun aikaisintaan vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet supistuvat vielä vuonna Venäjän talous on jatkanut yli 4 % kasvua korkeana pysyneen öljyn hinnan vuoksi. Kiinan kasvua hidastaa teollisuusmaiden laimea kysyntä, mutta kasvu on ollut kuitenkin 8 % luokkaa. Suomen bkt:n kehitys kääntyi negatiiviseksi. Vuonna 2012 bkt supistui 0,2 prosenttia alustavien laskelmien mukaan, kun ennusteet olivat lievää kasvua. Talouden hidastuminen näkyy selvästi Suomen teollisuustuotannossa, joka alkuvuoden hitaan kasvun jälkeen pysähtyi ja kääntyi laskuun viimeisellä vuosineljänneksellä. Kotitalouksien kysyntä on pitänyt talotta yllä. Tuonti on supistunut jopa vientiä enemmän, minkä vuoksi kauppatase kääntyi positiiviseksi 13 kk jälkeen marraskuussa Ennakkotietojen mukaan inflaatio vuonna 2012 oli 2,8 %. Se hidastui hieman edellisvuodesta, jolloin inflaatio oli 3,4 %. Bruttokansantuote oli vuonna 2012 ennakkotietojen mukaan 194 mrd.. Vuonna 2012 viennin volyymi kasvoi 0,5 prosenttia ja vastaavasti tuonnin volyymi väheni 5,3 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen 0,8 prosenttia. Investointien volyymi väheni vuonna ,9 prosenttia. Suomen viennin arvo pysytteli vuonna 2012 Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan lähes edellisvuotisella tasolla. Viennin arvo oli vajaat 56,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo supistui kaksi prosenttia ja jäi vajaaseen 59,2 miljardiin euroon. Kauppataseeseen kertyi vuonna 2012 alijäämää 2,4 miljardia euroa. Vaje oli yhä poikkeuksellisen suuri, vaikka supistuikin selvästi vuodesta Tuolloin alijäämää kertyi 3,7 miljardia euroa. Yli miljardin euron alijäämä on ennen vuosia 2011 ja 2012 kertynyt viimeksi vuonna Työttömyys pysyi koko vuoden 2012 melko vakiona. Vuoden 2012 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Suomen teollisuudessa on menossa iso rakennemuutos laman jäljiltä ja ennen kuin uusia työpaikkoja saadaan syntymään, ei työttömyys suuremmin helpota. Työvoimapulaan voidaan törmätä lähivuosina jo eräillä ammattialoilla, johon kuljetuskin kuuluu. Suomen korkotaso on edelleen pysynyt alhaisena ja vuoden 2012 aikana se on ollut ennätyksellisen alhainen. Yritysten ongelmana on kuitenkin se, että pankit ovat kiristäneet lainanantamisen ehtoja ja investointeihin on entistä vaikeampi saada rahoitusta. Rakentamisen volyymi väheni vuoden 2012 aikana 13,4 prosenttia verrattuna vuoteen Uusien rakennushankkeiden määrä kääntyi loppuvuodesta kuitenkin nousuun. Öljyn hinta Raakaöljyn hinta nousi vuoden 2009 aikana melko nopeasti noin USD/bbl ja nousu jatkui vuoden 2010 aikana epävarmasta taloustilanteesta huolimatta kohti 100 USD/bbl. Vuonna 2011 raaka-öljyn hinta nousi lähes 110 USD/bbl. Öljyn hinnan nousu oli silti pienempää kuin odotettiin Pohjois-Afrikan poliittisten levottomuuksien vuoksi. Vuoden 2012 aikana raakaöljyn hinta on pysytellyt korkeana. Hinta kävi kesällä 96 USD/bbl, mutta on muuten ollut yli 110 USD/bbl. Enimmillään hinta oli 125 USD/bbl. Vielä muutama vuosi sitten arvioitiin, että öljybarrelin hinta voi nousta jopa dollariin vuoteen 2020 mennessä. Uudet tuotantotekniikat ovat mahdollistaneet liuskeöljyesiintymien hyödyntämisen, mikä näyttää kasvattavan maailman öljyntuotantoa ja öljyvarojen riittävyyttä merkittävästi.

3 3 Kuva 1. Raakaöljyn ja öljytuotteiden hintakehitys USD/bbl: Yhdysvaltain dollaria barrelilta, barreli= 159 litraa) Lähde: Thomson Reuters, Öljyalan Keskusliitto Kuva 2. Dieselin hintakehitys (Lähde Neste Oil)

4 4 Kuva 3. Kuluttajahintaindeksi ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset /2013. (Lähde kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus) Kuva 4. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos ( ), prosenttia (Lähde Tilastokeskus)

5 5 Kuva 5. Teollisuustuotannon trendi Suomi, Saksa, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia (BCD) , 2005=100, TOL 2008 (Lähde Tilastokeskus) Kuva 6. Suomen talletuspankkien viitekorkoja ja 12 kk:n euribor.

6 6 Kuva 7. Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä neljännesvuosittain (Lähde Tilastokeskus) Viranomaismuutokset aloittivat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto. Kumpikin virasto toimii LVM:n hallinnon alla. Vuoden 2012 aikana molemmat virastot jatkoivat organisaatioidensa uudistusta, jossa keskeisintä oli päästä eroon aikaisempien virastojen liikennemuotokohtaisuudesta. Liiton huolena on ollut Trafin toimintakyky. Se ei saa heiketä tilapäisestikään, jotta kuljetusalan toiminta ei häiriinny. EU:n vaikutukset ja koulutus Ajo- ja lepoaika asetus on tiukentanut työvoiman käyttöä ja käytännössä on tullut usein esiin ongelmia, jolloin esim. lastausaikojen venyminen tai lastauksen odottaminen on vähentänyt varsinaista ajoaikaa. Samalla on tullut esiin ongelmia, että kuljettaja ei ole pääsyt muutaman kymmenen kilometrin päähän kotiin, koska työaika on loppunut ja on ollut pakko jäädä tauolle. Aikataulusuunnittelu vaatii huomattavasti tarkempaa työtä kuin aikaisemmin. Tämän vuoksi on keskustelua jatkettu viranomaisten kanssa, jotta säädöksiä saataisiin muutettua siten että, järkeviä joustoja työajan kestolle voitaisiin käyttää. Myös työntekijäpuolella on toiveita joustojen lisäämiseksi, jotta työn tekeminen olisi mielekästä. Silti asiassa ei ole päästy eteenpäin. Liiton tavoitteena on joustojen lisääminen. Asiassa tehdään yhteistyötä EK:n SKAL:in ja ALT:in kanssa. Tavoitteena on, että Suomi olisi asiassa aktiivisempi ja myös virkamiestasolla aloitteellinen EU:ssa. SKAL, ALT ja LAL ovat tehneet aloitteen maaliskuussa 2013 liikennekomisaari Siim Kallakselle joustojen lisäämiseksi. Vuoden 2005 aikana tuli voimaan kuljettajien koulutusvaatimuksia kiristävä direktiivi. Se vaati alkaen uusilta raskaan liikenteen ammattikuljettajilta ammattikoulutasoisen peruskoulutuksen, 280/140 tuntia, tai logistiikan ammattitutkinnon, 3 v.

7 7 Lisäksi vaatimuksiin tuli säännöllinen täydennyskoulutus, 5 tp/5 v. Käytännössä tämä vaikeuttaa tilapäisten kuljettajien saamista alalle, esim. palomiehet, poliisit, opiskelijat jne. Tämä aiheuttaa ongelmia erityisesti loma-aikoina. Suuri kysymys on myös se, saadaanko tätä kautta yleensä kuljettajia riittävästi enää alalle. Sinänsä koulutus nostaa alan ammattitaitoa ja siten arvostusta, mutta hinta voi olla myös kova. Opetusministeriö kehotti ammattioppilaitoksia nostamaan logistiikka-alan koulutuspaikkojen määrää syksyllä Puolustusvoimat aloitti laajennetun kuljettajakoulutuksen 2009 tammikuun saapumiserästä alkaen. Vuoden 2009 aikana Puolustusvoimat sai läpi ensimmäisen kokonaisen koulutuserän, 3700 varusmieskuljettajaa. Palveluajan (12 kk) jälkeen osa varusmiehistä on saanut CE -kortin ja osa C -kortin. CE -kortin saaneet ovat valmiit elinkeinoelämän palvelukseen, C -korttilaiset joutuvat odottamaan 21 v ikää ja saavat sitten siviilikortin. Puolustusvoimien rooli on nähty alalla ratkaisevan tärkeänä saada uutta työvoimaa, jota eri edunvalvontapiirit ovat korostaneet. Puolustusvoimien määrärahojen vähentäminen ja varuskuntien lakkauttamiset tulevat vähentämään jonkin verran kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulevaisuudessa. Vuonna 2014, kun ensimmäinen ammattikuljettajien jatkokoulutusjakso päättyy, poistuu ammattimaisen kuljettajan pätevyys arviolta yli C- ja D-kortin omaavalta kuljettajalta. Tällöin tulee aidosti pulaa kuljettajista ja varsinkin tuuraajista. Tätä kirjoitettaessa ammattipätevyys päiviä on suoritettu , kun arvioitu tarve on ennen Koulutus ei ole edennyt tasaisen vauhdilla, vaan nyt viimeiselle 1,5 vuodelle kasaantuu kova koulutuspaine. Opetusministeriö hyväksyi kesällä 2008 kokeiluluonteisen työjohtokoulutuksen aloittamisen kone- ja metallipuolella, auto- ja kuljetuspuolella sekä kaupan alalla. Varsinainen koulutus alkoi syksyllä 2009, kun koulutukseen valitut oppilaitokset saivat tehtyä opintoohjelman. Liitto oli aktiivisesti ajamassa koulutuksen aloittamista. Koulutuskokeilusta saadut kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Kokeiluja jatkettiin vuonna 2012 ja samalla niitä kehitettiin vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Työnjohtokoulutuksia ollaan vakinaistamassa vuoden 2013 aikana. Liiton tavoitteena on ollut saada työnjohtajakoulutus jatkuvaksi koulutusmuodoksi ja sen sisältö tulisi olla lähellä entistä teknikkokoulutusta, jossa työssä oppimisella on suuri merkitys. TOIMIALA Työllisyys ja työvoima Toimialamme työllisyys heikkeni vuoden 2008 syksystä ja lähes kaikki isot yritykset joutuivat käymään YT-neuvotteluja joko yksi tai useampia kierroksia vuoden 2009 aikana. Vuosien 2010 ja 2011 aikana henkilökuntaa palkattiin jonkin verran lisää. Kuljettajista on ollut pulaa Etelä-Suomessa. Vuoden 2012 alkupuolella työvoiman tarve alkuvuodesta oli melko samalla tasolla kuin 2011, mutta vuoden loppua kohti tarve väheni kuljetusten vähentyessä ja se on näkynyt henkilökunnan vähenemisenä. On arvioitu, että pula kuljettajista pitkällä tähtäimellä tulee aiheuttamaan kasvavia ongelmia liittomme jäsenistölle hoitaa päivittäiset logistiset toiminnat. Vuodesta 2012 alkoi suurten ikäluokkien suurin poistuma työmarkkinoilta. Yrittäjiä on poistumassa alalta enemmän kuin uusia saadaan tilalle. Alihankkijoiden henkilöt mukaan lukien nykyiset jäsenyritykset työllistivät yli henkilöä. Alihankinta Nykyisten jäsenyritysten alihankkijoiden henkilömäärä oli yli 4000 henkilöä. Kalusto Jäsenyritysten kaluston määrä on noin n omaa autoa ja n alihankkijoiden autoa. Perävaunuja jäsenillämme on noin 2400 ja alihankkijoilla 400. Suuntauksena on ollut, että terminaalit suurenevat ja niiden määrä vähenee. Vuonna 2012 kuorma-autojen ensirekisteröinnit Suomessa vähenivät 4,7 % edelliseen vuoteen verrattuna, kun edellisenä vuotena kasvua oli 18,7 prosenttia. Pakettiautojen ensirekisteröinti väheni 20,8 prosenttia, kun edellisenä vuotena kasvua oli 31,2 prosenttia. Vuoden 2012 keväällä liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti strategiatyön raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen mitoista ja massoista. Kesällä strategiasta tuli luonnos, josta liitto antoi lausunnon. Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityötyhmä linjasi marraskuussa 2012, että raskaan tieliikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä, vähentää ympäristöpäästöjä sekä parantaa liikenneturvallisuutta.

8 Liitto kannattaa edellä mainittuja periaatteita, mutta on erittäin huolestunut tätä kirjoitettaessa valmisteilla olevan asetusluonnoksen sisällöstä käytännön kannalta. Asetusesitys, sisältää mm. paripyörövaatimusten, moottoritehojen, akselivaatimusten sekä vetoauton maksimimassan suhteen rajoituksia, jotka estävät järkevästi hyödyntämästä olemassa olevaa kalustoa tehokkaammin. Asetusehdotus johtaa erikoisratkaisuihin, joissa todellinen hyötykuorman kasvu on pieni. Räätälöity kalusto on hinnaltaan kallis ja se ei ole monikäyttöistä. Kannattavuus Ennakkotietojen mukaan alan kannattavuus on heikentynyt vuoden 2012 aikana. Kuljetusmäärät eivät ole saavuttaneet vuoden 2008 tasoa. Vuonna 2012 vireille pantujen konkurssien määrä oli 180, kun edellisenä vuotena konkursseja oli 192. Määrä on samaa tasoa kuin 1990 luvulla pahimmillaan. Palkkakulujen nousu oli maltillista. Polttoaineen hinta lähti lievään nousuun 2009 lopulla ja 2010 dieselin hinta nousi selvästi, koska raakaöljyn hinta hätyytteli 100 USD/bbl tasoa ja tuotehinta nousi suhteessa vielä tätäkin nopeammin. Vuonna 2011 raakaöljyn hinta oli loppuvuodesta jo lähes 110 USD/bbl, mikä yhdessä euron heikentyessä dollariin, nosti dieselin hintaa dieselveroa korotettiin 10,55 senttiä litraa kohden ilman arvonlisäveroa. Tämän vuoksi dieselin hinta teki uuden ennätyksen ylittäen vuoden 2008 huipputason ja hinta pysyi koko vuoden melko tasaisesti hyvin korkealla. Kustannukset Kuljetusalan kokonaiskustannukset kohosivat selvästi, eri ajoneuvotyyppien painotettu keskiarvo nousi 5,9 %, joka on huomattavasti enempi kuin yleinen inflaatio. Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen kustannukset kohosivat 5,1 %, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen 5,0 % ja perävaunuyhdistelmien kustannukset 6,1 %. Suurimmat kustannusnousut olivat polttoaineessa 15,5 %, jonka merkitys kokonaiskustannuksiin on suuri. Myös palkkakustannukset suurenivat seuraavasti: palkat 4,0 %, välilliset palkat 5,2 %. Rengaskustannukset kasvoivat 4,5 %. Liikennöimiskustannukset vähenivät 31,0 % lähinnä käyttövoimaveroon muutoksen vuoksi. Merkitys kokonaiskustannuksiin on kuitenkin pieni, koska liikennöimismaksut ovat vain 1,4 % kokonaiskustannuksista. Dieselveron korotusta ei ole siis juurikaan kompensoitu kuljetusalalle. Liiton näkemys on, että elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi pitää saada aikaan nopeasti dieselpolttoaineen veron palautusjärjestelmä kuorma-autoliikenteelle. Tämän avulla voidaan hillitä kuljetusten kustannusten nousua ja siten edistää erityisesti vientiteollisuuden kilpailukykyä. Asialla on laaja tuki mm. EK, SAK, STTK ja SKAL. Polttoainelisä oli rahtihinnoissa pääsääntöisesti käytössä, vaikuttaen suurimpaan osaan jäsenyritysten liikevaihdosta. Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi on yleistynyt hinnoittelun apuna. 8 JÄRJESTÖTOIMINTA EK:ssa logistiikkaa eri tavalla edustavilla liitoilla oli yhteinen edustaja EK:n hallituksessa, Finnair Oyj:n toimitusjohtaja Mika Vehviläinen. Erityispalvelujen Työantajaliitto, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry sekä Tieto- ja Tekniikka-alojen Työnantajaliitto ry päättivät vuoden 2010 lopussa yhdistyä vuoden 2011 alussa PALTA ry:ksi. Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry liittyi myös PALTA:n jäseneksi Logistiikka on saanut siten suuremman edunvalvojan, mutta edelleenkään siinä ei ole kaikki mukana. Liiton hallitus seuraa PALTA:n kehittymistä. PALTA on vuoden 2012 aikana jatkanut organisaation rakentamista ja lähtenyt toteuttamaan vuonna 2011 laadittua strategiaa. PALTA on vahvistanut elinkeinopoliittista osaamistaan. PALTA:n yhtenä toimialana neljästä on logistiikka ja sen vetäjänä toimii Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja Petri Laitinen. Edustajamme EK:n hallinnossa 2012 aikana EK:n hallinnossa toimivat: Edustajisto 2012 Markku Henttinen ja varamiehenä Jussi Sipilä

9 Hallitus 2012 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, logistiikka-alan yhteisenä edustajana. 9 Yrittäjävaltuuskunta 2012 Erkki Kaajaluoma Aluejohtokunnat 2012 Kainuu Ville Koramo, Keski-Suomi Kaija Taipale, Lappi Juha Korpikari, Pohjois- Karjala Pertti Korhonen, Pohjois-Savo Esko Torssonen, Satakunta Pekka Auramaa, ja Varsinais-Suomi Jouni Sopula. Logistiikkavaliokunta Edustajamme Kaija Taipale Logistiikan EK yhteistyöryhmä ja Koulutus- ja työvoimapolitiikan yhteistyöryhmä 2012 Edustajamme Pekka Aaltonen Logistiikan maakuljetusryhmä 2012 Harri Keihänen, Harri Puotinen, Hannu Valkama ja Pekka Aaltonen, joka on toiminut ryhmän puheenjohtajana Logistiikan meriliikenteen yhteistyöryhmä Edustajamme Harri Keihänen Muut jäsenyydet Pekka Aaltonen on ollut jäsenenä Metropolian Ammattikorkeakoulun Auto- ja kuljetustekniikan neuvottelukunnassa ja hallituksen varajäsenenä Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland ry:ssä. Liitto tai liiton toimitusjohtaja on jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys, Helsingin Kauppakamari, Rahtarit ry kannatusjäsenyys, Veronmaksajain Keskusliitto, Auto- ja Tiefoorumi, Älykkäänliikenteen verkosto - ITS Finland, Suomen Tuotannonohjausyhdistys STO ry sekä Suomen Pakkausyhdistyksen jäseneksi alkaen yhteistyö SKAL:n kanssa on jatkunut ilman jäsenyyttä yhteistyösopimuksen pohjalta. Vuosikokous Vuosikokous pidettiin Eteläranta 10:ssä, Neuvottelukeskuksen tiloissa Helsingissä Edustettuna oli 6 jäsenyritystä, yhteensä 38,6 % kaikista jäsenten äänistä. Läsnä oli 7 henkilöä. Jäsenkirjeet ja muu tiedotus sekä liiton ulkoinen asu Jäsenkirjeitä lähetettiin 12 kappaletta. Tilivuoden aikana käytettiin sähköpostia lähetysmuotona. 2 jäsentä sai vielä paperimuotoisen kirjeen. Lisäksi käytettiin EK:n tiedotteita ja internet-sivuja. Liitto nettisivuja käytettiin tiedottamiseen ja erityisesti panostettiin vuonna 2011 avattujen Logistiikan sähköiselle asioinnin täydentämiseen. Sähköisen logistiikan edistämiseksi käytettiin apuna Viestintäilme Oy:tä, jonka avulla saatiin julkisuutta lehdissä, sähköisissä viestimissä, Kauppalehdessä sekä paikallistelevisiossa. Liitolla oli oma osasto Kuljetus Logistiikka 2012 tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa Omia tiedotteita julkaistiin 4 kappaletta, joista 3 liittyi logistiikan sähköiseen asiointiin. Lausunnot Organisaatio Liitto antoi 13 lausuntoa tai vastaavaa vuonna 2012, kun edellisenä vuotena lausuntoja annettiin 12 kpl. Eduskunnan monet laki aloitteet ovat viivästyneet ja odotettavissa vuodelle 2013 on runsaasti lausuntopyyntöjä. Palveluksessa on yksi henkilö, toimitusjohtaja, joka hoitaa järjestön juoksevat asiat. Hallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 5 kertaa. Lisäksi hallitus järjesti omakustannusperiaatteella matkan Brysseliin Matkalla tutustuttiin EU:n päätöksentekojärjestelmiin, sekä tuotiin eri tahoille (Suomen pysyvä edustajisto, suomalaisia par-

10 10 lamentin jäseniä, komissio ja EK:n edustajisto) esille liiton näkemykset ajankohtaisista maantieliikennettä koskevista kysymyksistä. Puheenjohtaja Markku Henttinen ( ) ja Jouni Sopula ( ) Varapuheenjohtaja Kaija Taipale Jäsenet Hans Ahola ( ) Jussi Auramaa Harri Keihänen Pertti Korhonen ( ) Juha Koskinen Mika Malmivaara Petteri Nurmi ( ) Tapio Orne ( ) Jussi Sipilä Jouni Sopula ( ) Erkki Valtonen Ville Vähälä Juha Wallin Henkilöstö Talous Toimitilat Jäsenistö Tilintarkastajat 2012 Toimitusjohtaja on toiminut DI Pekka Aaltonen alkaen. Järjestön talous perustui jäsenten liikevaihtoon perustuviin jäsenmaksuihin. Toiminnallinen tulos oli ,49 tappiollinen. Todellinen tulos (tilinpäätös), jossa on mukana historia -projektin kulut (5 532,89 euroa) sekä kehittämisrahaston purkamisen liiton projekteihin (21 531,30 euroa), oli ,92 euroa. Voitto siirretään edellisien tilikausien yli- /alijäämään. Liiton toimitila oli alkuvuodesta Yleiseltä Teollisuusliitolta vuokratuissa tiloissa Eteläranta 10:ssä 7. kerroksessa liitto muutti ja vuokrasi Palvelualojen työnantajat PAL- TA ry:ltä tilat Eteläranta 10:nen 6. kerroksesta. Vuoden 2012 lopussa jäsenmäärä oli 30. Vuoden 2012 loppupuolella liittoon liittyi CT- Logistics Oy. Vuoden 2012 aikana liitosta erosi Kuljetusliike Reino Mäkelä Oy ja Transportfirma Donner Ab. Lisäksi Oy Wikman Ab teki konkurssin. Parin uuden, mahdollisen jäsenenyrityksen kanssa käydään keskusteluja. Jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 1,3 miljardia euroa, mikä vastaa yhtä neljäsosaa koko maantieliikenteen tavarakuljetusmarkkinoista. Esa Antikainen Helsingistä ja Pauli Jokiniitty Tampereelta varamiehinään Jorma Koramo Kuusamosta ja Veli Lindholm Helsingistä. LIITON STRATEGIA Hallitus päätti uuden puheenjohtajan johdolla päivittää liiton strategian vuonna Strategiaa konkretisoitiin toimenpiteiksi vuonna 2011, jonka toteutusta on jatkettu vuonna Liiton Missio on seuraava: Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenet ovat alan keskeisiä toimijoita, jotka yhteistyössä luovat ja kehittävät parhaita käytäntöjä kokonaisvaltaiseen toimitusketjun hallintaan. Liiton Visio on seuraava: Jäsenenä kaikki alan keskeiset toimijat Liiton mielipiteillä on kysyntää Liitto muodostaa parhaiden alan yleisten käytäntöjen luomiseksi asiantuntijafoorumin jäsenistölle Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Lainsäädännön, standardien, toimintamallien jne. kehittämisestä - Julkisen sektorin muista alan toimintaan vaikuttavista asioista - Väylästön kehittämisestä - Liikenneverkkojen kehittämistarpeesta (satamat, terminaalit jne.) - Liikenneturvallisuudesta

11 11 Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Työturvallisuuden tilanteesta ja kehittämistarpeista - Tutkimus- ja koulutustarpeiden tilanteesta ja kehittämistarpeista - Häiriötilanteiden varmistamisesta ja huoltovarmuudesta - Viranomaispäätösten vaikutuksista kustannustehokkuuteen Liitolla on selkeä ja ajantasainen näkemys: - Älyliikenteen hankkeiden kehittämisestä TYÖRYHMÄT JA PROJEKTIT Liikennepoliittinen selonteko Kesällä 2011 aloittanut uusi hallitus käynnisti ministeri Merja Kyllösen johdolla järjestyksessään toisen liikennepoliittisen selonteon valmistelun. Selonteon tavoitteena oli määritellä liikennepolitiikan linjaukset ja toimenpideohjelma kuluvan vuosikymmenen loppuun ulottuvalla aikajänteellä, sekä liikennepolitiikan visio ja tahtotila vuodelle Selontekoa valmisteltaessa liikennepoliittisia kysymyksiä tarkasteltiin hallitusohjelman mukaisesti erityisesti maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävänkehityksen ja elinkeinoja aluekehityksen edellytykset huomioon ottaen. Hallitus antoi liikennepoliittisen selonteon Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä eduskunnalle Ulkomaankaupan logistiikan pullonkauloista ja kehittämistarpeista tehtiin selonteossa erillinen arviointi selvitysmiesryhmän (Lauri Ojala, Antti Vehviläinen, Jyrki Paavola) toimesta. Liitto pyrkii vaikuttamaan selontekoon, jotta liitomme keskeiset strategiset tavoitteet olisi otettu huomioon. Selonteko oli kuitenkin logistiikan kannalta pettymys. Lopulliseen selontekoon ei ole kirjattu liikenneverkon kehittämishankkeiden lisäksi juurikaan muita logistiikan selvitysmiesten raportin toimenpiteitä eikä niitä näy valtion talousarviossa. Asiat ovat jääneet liian yleiselle tasolle eivätkä toimenpiteet ole konkreettisia tai niillä ei ole selkää omistajaa. Liikenneverkon kehittämishankkeet ovat hyvin elinkeinoelämän tarpeiden mukaisia, mutta rahoituksen vähäisyyden vuoksi liian paljon tärkeitä hankkeita jäi vaalikauden jälkeisen eduskunnan harkinnan varaan. Perusväylänpidon rahoituksessa on 100 miljoonan euron vaje, jonka vuoksi teiden kunto heikkenee tulevaisuudessa. Tiemaksut Jo edellisen hallituksen aikana vuosina selvitettiin laajasti tiemaksujen tarpeellisuutta ja käyttöönottoa. Edellinen hallitus ei kuitenkaan tehnyt mitään esitystä asiasta, vaan siirsi päätökset nykyiselle hallitukselle. Uudessa hallitusohjelmassa on päätetty selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. Vuoden 2012 alussa ministeri Kyllönen asetti työryhmän Kohti oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä. Työryhmän puheenjohtajana on Jorma Ollila ja työryhmän tehtävänä on selvittää tiemaksujen käyttöönottoa vuoden 2013 loppuun mennessä. Samalla selvitetään koko liikenteen vero- ja maksujärjestelmän rakenne ja oikeudenmukaisuus sekä mahdollisuudet toimia liikennepolitiikan ohjauskeinona. Aikaisempiin selvityksiin verrattuna tällä kertaa on tarkoitus käydä myös VM:n kanssa läpi uudenlaisia veromalleja. Liitto suhtautuu edelleen varauksellisesti tiemaksujen tarpeellisuuteen. Liiton lähtökohtana on, että tiemaksujärjestelmällä pitää pystyä osoittamaan konkreettisia hyötyjä nykyjärjestelmään verrattuna. Tiemaksujärjestelmän edellytyksenä on tekniikan toimintavarmuus. Keräämisenkustannukset eivät saa olla suuria, eikä järjestelmä saa edellyttää kalliita laiteinvestointeja. Kaiken tärkeintä on, että järjestelmä veroratkaisuineen ei saa nostaa ammattimaisen tavaraliikenteen kustannuksia, vaan päinvastoin niitä tulee alentaa. Kuormalavavaliokunta Kuormalavojen hallinnointi siirtyi alkaen PPK Oy:n hallintaan. Kuormalavavaliokunnan tehtävänä on ylläpitää FI-2002 kuormalavajärjestelmää ja kehittää kaikkea kuormalavoihin liittyvää toimintaa. Vuonna 2012 kuljetusalan edustajana on ollut Kimmo Nykänen VR Transpoint Oy:stä. Puheenjohtajana on toiminut Hannu Laiho Valio Oy:stä.

12 12 Tämän rinnalla on toiminut kuormankantajien KuKa -työryhmä, joka kehittää kuormankantajien tehokkaampaa kiertoa, pyrkii ehkäisemän hävikkiä jne. Työryhmä on laatinut sopimusmallin kuljetuksia käyttäville osapuolille. Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry Logistiikkayritysten Liitto ry ei osallistunut Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n toimintaan vuonna ATP-neuvottelukunta Toimitusjohtaja on osallistunut elintarvikekuljetuksia ja ATP-sopimukseen liittyviä asioita käsittelevän ATP-neuvottelukunnan koulutusryhmän työskentelyyn. Neuvottelukunnassa on edustajia Elintarvikevirastosta (EVIRA), ja maatalousministeriöstä, kaupasta, teollisuudesta, kuljetusvälineteollisuudesta ja kuljetusalan järjestöistä. Vuoden 2012 aikana oli tarkoitus järjestää toisen kerran koulutus Lämpötilahallitut elintarvikekuljetukset ja uudistuva lainsäädäntö. Koulutus siirtyi kuitenkin vuodelle 2013 ja siihen lisätään tietoa OIVA -hankkeesta (valvontatietojen julkistaminen), koska tämä tulee koskettamaan elintarvikelogistiikkaa vuonna Logistiikan omavalvonta Liiton jäsenketjut ja muut liiton elintarvikekuljetusliikkeet perustivat Eviran asiantuntijan kanssa työryhmän, LOMA (Logistiikan Omavalvonta), keväällä 2008, jossa tehdään Parhaat käytännöt elintarvikekuljetuksissa -ohjeet sekä omavalvontaohjeitten runko yritysten käyttöön. Tällä pyrittiin standardisoimaan omavalvontasuunnitelmat ja siten helpottamaan niiden hyväksymistä koko Suomessa. Hyväksymisissä on liikaa eroja paikallisten kunnallisten elintarviketarkastajien kesken. Työ jäi odottamaan elintarvikelain muutosta. Ohjeet saatiin lopullisesti arvioitua Evirassa joulukuussa Ohjeiden lopullinen nimi on Elintarvikekuljetus yleiset hyvän käytännön ohjeet ja ovat kaikille vapaasti luettavissa ja ladattavissa liiton internetsivuilta enyleisethyvankaytanonohjeet_ pdf Yhteistyötä Eviran kanssa on jatkettu. Liiton toiveena on ollut, että kunnallinen elintarvikevalvonta siirtyisi valtiolle (Eviralle). Ongelmana on ollut myös tarkastusten hitaus. Evira ei ole ottamassa valvontaa suoraan omalle vastuulle ainakaan lähitulevaisuudessa, vaan nyt kunnallisen elintarvikevalvonnan laatua ollaan kehittämässä auditoimalla. Samalla prosessia suoraviivaistetaan, mikä vaikuttaa käsittelynopeuteen. Kuljetusala.com Vuonna 2004 käynnistyi Innoroad -projekti Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston toimesta. Sen alla toimi vuosina Kuljetusala.com -projekti, jossa yläasteen ja lukion opiskelijoille sekä aikuisopiskelijoille tuotiin esiin logistiikan koulutusta ja uramahdollisuuksia. Hanke on jatkunut ja muuttanut muotoaan vuosien varrella etsien parhaita toimintamalleja. Pienen tauon jälkeen Kuljetusala.com käynnistettiin uudelleen syksyllä 2010 yhdessä ALT:in, SKAL:in, AKT:n sekä liittomme välillä. Yrityspuolelta mukaan tuli Volvo Trucks. Projektissa päivitettiin vanhat nettisivut ja niiden päivitykseen ja sisällön tuottamiseen palkattiin konsultti, jolla on kokemusta erityisesti nuorten koulutuksesta. Projekti kesti vuoden 2011 loppuun ja sitä päätettiin jatkaa vielä vuonna Vuoden 2012 lopussa Kuljetusala.com -verkosto päätti aloittaa yhteistyön PALTA ry ja Suomen Huolintaliikkeiden liitto SHL ry kanssa osana Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelmaa. Taloudellisen tiedotustoimisto TATin koordinoiman projektin tavoitteena on tukea nuorten ohjausta jatkoopintoihin ja työelämään. Logistiikan sähköinen asiointi Logistiikan sähköisen asioinnin edistäminen oli liiton keskeisin strateginen hanke vuonna 2012 ja jatkuu edelleen vuonna Vuonna 2007 aloitettiin logistiikan sähköisen asioinnin edistäminen ARS2009 -hankkeella liiton jäsenten piirissä. Projektin alussa määriteltiin uudestaan Tavaralinjaliikenteen Yleiset Toimitusmääräykset keväällä Toimitusmääräykset on käännetty englanniksi ja ruotsiksi ja ne löytyvät myös liiton nettisivuilta. Liiton tavoitteena on edistää logistiikan sähköistä asiointia Suomessa. Tavoitteena on siirtyä kuljetustilaustietojen osalta manuaalisista tiedonsiirtotavoista sähköisten palvelui-

13 13 den käyttäjiksi. Tavoitteena on, että valtaosa kuljetustilaustiedoista siirtyisi sähköisesti vuoden 2013 lopussa. Kuljetustilaus.fi -järjestelmä HiQ Finland Oy:n toteuttama sähköinen tilausportaali Kuljetustilaus.fi saatiin tuotantokäyttöön Portaalin rakentamisen maksoivat kolme ketjua Itella Logistics, Kaukokiito ja Kiitolinja. Samat ketjut ovat vastanneet ylläpito- ja kehittämiskustannuksista, mutta liitto omistaa portaalin. Ohjelma mahdollistaa sähköisen tilausprosessin ja siten sähköisen rahtikirjan käytön. Myös tulostettavat kollilaput ja rahtikirja saadaan järjestelmästä. Kaikilla liiton jäseniällä on oikeus liittyä portaalin käyttäjiksi hallituksessa sovittua korvausta vastaan. Portaaliin tilattiin yksi päivitys vuoden 2012 aikana, jolla parannettiin käytettävyyttä sekä mahdollistettiin se, että kuljetuksen maksajana voi olla myös vastaanottaja. Muut toimenpiteet Vuoden 2012 aikana valmistui Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa (SÄTKY) -hanke. Logistiikkayritysten Liitto ry oli mukana rahoittamassa ja liiton jäsenet ovat toimineet asiantuntijoina liikenne- ja viestintäministeriön sekä suomalaisen teollisuuden, kaupan ja logistiikka-alan yhteisessä hankkeessa. Keväällä 2013 valmistui liiton ja liikenne- ja viestintäministeriön teettämä Sähköisen logistiikan käyttöönotto-opas. TIEKE:n (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) laatimassa oppaassa kerrotaan käytännönläheisesti ja kattavasti sähköisen tiedonsiirron palveluista, mahdollisuuksista sekä järjestelmien käyttöönottamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Opas on wiki-tyyppinen. Viestintä ja tiedotus Vuonna 2012 jatkettiin viestintä ja tiedotustyötä, jotta liiton tavoitteet ja muutosta helpottavat oppaat ja ratkaisut saadaan kaikkien tarvittavien osapuolten tietoon. Viestinnässä käytettiin apuna Viestintäilme Oy:n palveluja, joiden avulla saatiin asialle julkisuutta niin lehdissä, paikallistelevisiossa kuin sähköisessä mediassa. Liitolla oli oma osasto Logistiikka kuljetus 2012 tapahtumassa. Kuljetus Logistiikka 2012 tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa ja samalla julkaistiin uusi esite logistiikan sähköisestä asioinnista. SFS Rahtikirjastandardin päivittämistä varten perustettiin SFS:n toimesta työryhmä 2009 kesällä. Päivitetty rahtikirjastandardi hyväksyttiin loppuvuodesta Se on pohjana siirryttäessä sähköisiin tilauksiin. Ainutkertaiset rahtikirjanumerot Vuoden 2011 alussa Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry siirsi rahtikirjanumeropalvelunsa nettiin ja samalla tuli käyttöön uudet 12-numeroiset ainutkertaiset rahtikirjanumerot Liitto on ollut kehitystyössä mukana ja tavoitteena on saada vuoden 2013 valtaosa yrityksistä käyttämään näitä rahtikirjanumeroita. Kuljetuspakkaaminen Historia Liiton hallitus käynnisti uuden hankkeen Kuljetuspakkaaminen. Hankkeen päämääränä on kuljetusvahinkojen vähentäminen. Hanketta varten on perustettu liiton jäsenistä asiantuntijaryhmä. Pienen tilastoyhteenvedon perusteella on päätetty keskittyä särkymiseen johtaneisiin pakkausvahinkoihin, koska ne ovat yli 80 % kaikista kuljetusvahingoista. Lisäksi on kartoitettu tuote- ja asiakasryhmiä sen perusteella missä on paljon kuljetuspakkaamiseen liittyviä ongelmia sekä miten niihin pystytään vaikuttamaan. Tämän perusteella on otettu pilotiksi kaksi ryhmää: 1. ovet ja ikkunat sekä 2. verkkokauppa. Seuraavaksi pyritään näiden ryhmien kanssa löytämään konkreettisia ratkaisuja. Liitto on tilannut toimittaja Olli Blombergilta tavaralinjaliikenteen historian. Kirja on alkuperäisestä aikataulustaan lähes kaksi vuotta myöhässä. Tavoitteena on saada kirja valmistumaan vuoden 2013 aikana. Jotta projekti saadaan loppuun, selvitetään vaihtoehtoa, jossa käytettäisiin myös toista kirjoittajaa. Kirjan rahoitus on hoidettu pääosin yhteistyökumppaneiden avulla.

14 14 MERKKIVUODET Omat ansiomerkit Ahti Myllyksen puheenjohtajakausi SKAL:issa päättyi ja hänelle luovutettiin hyvän yhteistyön merkiksi liiton standaari. Tavaralinjat -mitali Vuoden aikana myönnettiin yksi Tavaralinjat -mitali. Mitalin sai olleen 60 v merkkipäivän yhteydessä Jouni Sopula pitkästä ja ansiokkaasta urasta logistiikanalalla. Logistiikkayritysten Liiton ansiomerkit Vuoden aikana myönnettiin 56 kpl liiton ansiomerkkejä. Suomen Kiitoautot Oy Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetus Welin Oy 34 kpl 2 kpl 20 kpl Helsingissä LOGISTIIKKAYRITYSTEN LIITTO ry Hallitus Jouni Sopula Hans Ahola Harri Keihänen Mika Malmivaara Tapio Orne Erkki Valtonen Juha Wallin Kaija Taipale Jussi Auramaa Juha Koskinen Petteri Nurmi Jussi Sipilä Ville Vähälä Pekka Aaltonen toimitusjohtaja

15 Kuva 9. Logistiikkayritysten Liitto ry:n hallitus ja toimitusjohtaja. Eturivi vasemmalta oikealle: Jussi Auramaa, Ville Vähälä, vpj. Kaija Taipale, pj. Jouni Sopula ja tj. Pekka Aaltonen. Takarivi vasemmalta oikealle: Juha Koskinen, Jussi Sipilä, Petteri Nurmi, Harri Keihänen, Erkki Valtonen ja Juha Wallin. Kuvasta puuttuvat: Hans Ahola, Mika Malmivaara ja Tapio Orne 15

16 16 JÄSENYRITYKSET 2012 Vuoden lopussa Kuljetusliike Y.AURAMAA Oy Luistarintie KAUTTUA Kuljetusliike K. JOKINEN Oy Joensuunkatu SALO Kuljetusliike A. KAAJALUOMA Oy Arolamminkatu HYVINKÄÄ KANTOLA & KORAMO Oy Revontulentie KUUSAMO Suomen Kaukokiito Oy Teollisuustie TAMPERE Helsingin Kaukokiito Oy Nuolikuja VANTAA Kaukokiito Oy Vammala Sahakatu VAMMALA Kuljetusliike ILMARI LEHTONEN Oy Ahjotie ROVANIEMI Kuljetus LITMANEN Yläkuonontie KERIMÄKI Kuljetusliike M. NIKKANEN Ky Kerkkolankatu HYVINKÄÄ Kuljetusliike SAMPO PROSI Oy Porintie LAPVÄÄRTI SAMPUKIITO OY Takkulantie HUITTINEN Sam-Transport Ab Vikingagränd MARIEHAMN SCHENKER CARGO Oy Juhana Hertt Puistok TURKU SUOMEN KIITOAUTOT Oy Kolmisopentie KUOPIO Kuljetusliike TAIPALE Oy Taipaleenkatu LEPPÄVESI TRANSMAR Ab Vikingagränd MARIEHAMN Kuljetusliike TYVI Oy Sammonkatu VALKEAKOSKI KULJETUS WELIN Oy Pajatie VARKAUS Kuljetusliike H. WIDJESKOG Ky Storgårdinkatu KOLPPI VP-KULJETUS Oy Jänhiäläntie RAUHA Vähälä Logistics Oy Oritkarintie OULU Ylisen Kuljetus Oy Pohjantie KUHMALAHTI VR-Yhtymä Oy Massatavaralogistiikka PL TAMPERE Bring Parcels Ab Robert Huberin tie VANTAA Posten Logistik SCM Oy Osumakuja VANTAA Matkahuolto Oy Lauttasaarentie HELSINKI Oy Ahola Transport Ab Indolavägen KOKKOLA Itella Logistics Oy Manttaalitie VANTAA CT-Logistics Oy Hakunintie RAUMA