VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Transkriptio

1 VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2013:6

2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:6 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2013

3 SISÄLTÖ 1 Johdanto Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Lainsäädäntöperusta Työturvallisuuden vastuunjako ammattikoulutuksen eri ympäristöissä Työnantajan vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuu Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Vesi- ja ympäristöhuollon oppimisympäristöt Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Vesihuoltoalan oppimisympäristöt Ympäristöhuollon oppimisympäristöt Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Ennakoiva työsuojelu Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Perehdytys Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys Koneet ja työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset) Sähköturvallisuus Tiedonkulun varmistaminen Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta Henkinen kuormittuminen, väkivallan uhka, yksintyöskentely sekä häirintä ja epäasiallinen kohtelu Fyysinen kuormittuminen Sosiaalinen kuormittuminen Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta Fysikaaliset tekijät Kemialliset vaaratekijät sekä kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely Biologiset tekijät Työskentely suljetuissa ja ahtaissa tiloissa Työskentely liikennealueilla ja liikenteessä Korkealla työskentely Vesihuoltoalan erityinen vaaratekijä nro 1: kaivutyön riskit Vesihuoltoalan erityinen vaaratekijä nro 2: kaasut (prosessikemikaalit ja prosessissa syntyvät) Ympäristöhuoltoalan erityinen vaaratekijä nro 1: korkeapainevesityö Ympäristöhuoltoalan erityinen vaaratekijä nro 2: venähdykset (raskas kalusto)

4 4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta Lävistykset, lävistyskorut ja rakennekynnet SORA-säädökset Päihteet ja tupakka Työliikenne Yötyö Onnettomuustilanteet ja ensiapu Lähteet...60 Liitteet Liite 1 Työturvallisuusriskit vedenpuhdistuslaitoksella Liite 2 Työturvallisuusriskit jäteveden käsittelyssä (jätevedenpuhdistamo ja pumppaamot) Liite 3 Työturvallisuusriskit verkostotöissä Liite 4 Työturvallisuusriskit jätehuollossa Liite 5 Työturvallisuusriskit teollisuuspuhdistuksissa Liite 6 Työturvallisuusriskit loka- ja viemärihuollossa Liite 7 Työturvallisuusriskit ympäristöhuollon logistiikassa Liite 8 Esimerkki turvallisuushavaintolomakkeesta Liite 9 Kemikaaliriskit vedenpuhdistuslaitoksilla Liite 10 Kemikaaliriskit jäteveden käsittelyprosessissa

5 1 Johdanto Vesi- ja ympäristöhuollon oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja työpaikkakouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Oppilaitoksella tarkoitetaan koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä. Koulutuksen järjestäjä nähdään myös työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin, kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Tässä oppaassa opiskelija ja/tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan myös työturvallisuuslain mukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi olla myös työnantajan edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee koulutuksen järjestäjän lukuun. Oppaan tarkoituksena on edistää vesi- ja ympäristöhuollon oppimisympäristöjen työturvallisuutta ja varmistaa, että oppimisympäristöt ovat säädösten mukaisia. Alan työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Työturvallisuusosaaminen onkin osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Opiskelun aikana luodaan perusedellytykset turvalliselle alan työympäristöissä toimimiselle. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Näin lisätään koko työyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointia voidaan parantaa kaikilla niillä kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä, joita kohdistetaan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen, ja samalla edistetään toiminnan tuottavuutta ja menestystä. Tässä oppaassa työhyvinvointia käsitellään työn turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä alakohtaisten vaaratekijöiden tunnistamista ja poistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden ja seurauksien arviointia tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattu keskeisten toimijoiden työturvallisuusvastuita ammattikoulutuksen eri toimintaympäristöissä. Tämän oppaan lisäksi Opetushallitus julkaisee myös muita alakohtaisia turvallisuusoppaita. Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen turvallisuusopas 2012 ( joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjän turvallisuustyön tueksi. Oppaaseen on koottu vesi- ja ympäristöhuollon keskeiset riskitekijät, esimerkkejä mahdollisista vaaratilanteista ja toimintamalleja työturvallisuuden kehittämiseen. Liitteenä olevia malleja voikin hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Tämän oppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuuskorttikoulutusaineistoa. 5

6 Tämän vesi- ja ympäristöhuollon oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten asetettu projektiryhmä. Vesihuollon osuudesta vastaavan työryhmän sihteerinä on toiminut koulutuspäällikkö Maija-Liisa Kuusela (AEL). Oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittamisesta ovat vastanneet Maija-Liisa Kuusela (AEL) ja koulutusasiantuntija Jenni Uljas (AEL). Projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut tuotantoyksikön päällikkö Mari Heinonen (HSY) ja jäseninä käytönvalvoja Tomi Halonen (HSY), asiakkuuspäällikkö Janne Hiironen (Faktia Koulutus Oy), vanhempi putkiasentaja Jari Kettunen (Järvenpään Vesi) ja käyttöpäällikkö Matti Ropponen (HSY). Ympäristöhuollon osuudesta vastaavan työryhmän sihteerinä on toiminut vararehtori Esa Leinonen (SYKLI). Oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut Teuvo Heinonen (SYKLI). Projektiryhmän puheenjohtajana on toiminut viestintäpäällikkö, ympäristöasiantuntija Pia Vilenius (Ympäristöyritysten liitto ry) ja jäseninä työsuojeluvastaava Heikki Harakka (Lassila & Tikanoja OYJ), asiantuntija Petri Pakkanen (Työturvallisuuskeskus), toimitusjohtaja Antti Hauhia (Hurrikaanit Service Oy) ja koulutuspäällikkö Taru Uotila (SYKLI). Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta ovat vastanneet tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä yliopistosta ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta. Opetushallituksessa työtä ovat ohjanneet yli-insinööri Kati Lounema ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo. 6

7 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista jasekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta kuvasta 1 ilmenee, että opiskelun yhteydessä työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä. Koulutuksen/tutkinnon järjestäjän työympäristöt Työpaikat Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava ja valmentava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvä opiskelu esim. koulutuksen järjestäjän työsaleissa, laboratoriossa, opetuskeittiöillä ja harjoitustyömailla TYÖTURVALLISUUSLAKI Ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvä työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Näyttötutkintoon valmistava koulutus Tutkintotilaisuudet Oppisopimuskoulutus Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö & työturvallisuus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla esimerkiksi työsalit, laboratoriot, opetuskeittiöt ja koulutuksen järjestäjän ylläpitämät yritykset. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta. Tutkinnon tuottamaammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, ellei siitä ole erikseen sovittu tai kyseessä ole oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. 7

8 Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät. 2.1 Lainsäädäntöperusta Sivulla 9 olevassa kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Oppimisympäristöjen turvallisuuteen viitattaessa keskeisin noudatettava lainsäädäntö on työturvallisuuslaki (738/2002), huolimatta siitä, onko kyseessä niin sanottu koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden vähimmäisvaatimukset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 19 & 28 ) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 10 & 11 ) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen työ- opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. Ajantasaista tietoa työturvallisuuslainsäädännöstä on Valtion säädöstietopankissa ( ja Työsuojeluhallinnon internetsivuilla ( 8

9 Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 ). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat useimmiten alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on siis varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote 4/2012). Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. 9

10 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään ylläpitää ergonomista, terveellistä ja turvallista työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Työturvallisuuden vastuunjako ammattikoulutuksen eri ympäristöissä Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työ- ja oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esim. työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja -velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Työpaikoilla työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Jäljempänä työnantaja-käsitteellä viitataantarkoitetaan koulutuksen/tutkinnon järjestäjää ja vastaavasti työntekijällä opiskelijaa/ näyttötutkinnon tutkinnon suorittajaa. Työ- tai oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: työpaikka (työnantaja) koulutuksen järjestäjä opiskelija (työntekijä). Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. 10

11 Koulutuksen järjestäjä Varmistaa opiskelijan sopivuuden Varmistaa työpaikan sopivuuden Työnantaja ja/tai koulutuksen järjestäjä Varmistaa, että työpaikalla on tehty vaarojen kartoitus Varmistaa, että työpaikalla huomioidaan nuoria työntekijöitä koskevat säädökset Ilmoittaa opiskelijalle työn ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet Ilmoittaa ja sopii työsuojeluvastuista ja vakuutuksista työpaikan kanssa Kartoittaa työpaikan vaarat ja arvioi riskit Vastaa työnaikaisesta työturvallisuudesta Ilmoittaa työn ammattitaitovaatimukset koulutuksen järjestäjälle Perehdyttää Arvioi henkilönsuojainten käytön Valvoo henkilönsuojainten käyttöä Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja (työntekijä) Noudattaa työnantajan määräyksiä ja ohjeita Ty Noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä Noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta Arvioi tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden Ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista Käyttää tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011) Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen jasekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää työn turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 & 28 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 & 11 ). 11

12 Työnantajan vastuulla on huolehtia perehdyttämisestä ja työnopastuksesta antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta, mihin kuuluvat työympäristön ja työyhteisön tila turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö työn edellyttämä järjestys ja siisteys työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esim. turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja -ilmoituksiin. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 :n nojalla työpaikalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks. luku edellä) opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin, kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle työturvallisuusvastuusta, joka on määritelty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :ssämukaisesta työturvallisuusvastuusta.. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, jokavoidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on 12

13 riittävät edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi on varmistettava, että hän on perehtynyt/ perehdytetty työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että työpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 :ssä ja 11 :ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset, tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 :ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hankkimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet ja kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen. (Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM:n päätös dno 19/502/2008.) Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilönsuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993). Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja -lomake vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön ovat Työsuojeluhallinnon sivulla Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. 13

14 Työntekijän vastuulla on noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita koskien koneita, laitteita ja työvälineitä vaarallisia aineita henkilönsuojaimia ja suojalaitteita noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuus ja taitojensa riittävyys ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla. Lisäksi on otettava huomioon seuraavat seikat: Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä sekä työnantajan ohjeita koskien työturvallisuutta. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niistä palaute pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. Työskentely yhteisellä työpaikalla Yhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen, ja siellä on myös yhteisiä vaaroja (esim. rakennustyömaa, kauppakeskus tai teollisuushalli). Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan, muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Päätyönantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan turvallisuusohjeista. Lisäksi heille on tiedotettava palon torjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin 14

15 liittyvistä toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien on tiedotettava niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 ja 50.) Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on turval lisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen toimintojen yhteensovittaminen liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen tiedottaminen edellä mainituista asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuu työpaikalla järjestettävään koulutukseen. 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opis kelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työ elä mään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppi lai tok sesta tai asunnosta em. paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on oltava tapaturmasta yhteydessä opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vas taavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaara tilan neilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti, minkä jälkeen järjestäjä ja työpaikka suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (työturvallisuuslaki 738/2002, 63 ). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista selvityksen tai suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä 15

16 koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavien käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- tai varoitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta. Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuus rikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuutensa valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai, jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti, myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 ). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 ). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttaa esimiehen asema sekä tehtävien ja toimi valtuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuus rikko muk sista, on kyseessä yleensä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus (Alvesalo & Nuutila 2006). 16

17 3 Vesi- ja ympäristöhuollon oppimisympäristöt Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Opiskelijoilla ja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Koulutuksen järjestäjän hallinnoimiin ympäristöihin kuuluvat muun muassa lähiopetuksessa käytettävät opetustilat (esimerkiksi työsalit ja laboratoriot) ja fyysisesti oppilaitoksen ulkopuolella opettajajohtoisesti järjestetty koulutus (esimerkiksi tutustumiskäynnit). Oppimisympäristöjä ovat myös erilaiset avoimet ja suljetut verkko- ja virtuaaliympäristöt sekä sosiaalisen median palvelut. 3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Vesi- ja ympäristöhuollon ammatteihin opiskellaan ja hankitaan puuttuvaa ammattitaitoa työpaikoilla alan työtehtäviä tehden. Lisäksi työpaikoilla järjestetään ammattiosaamisen näyttöjä ja tutkintotilaisuuksia. Tyypillisiä alan työympäristöjä on sekä kunnallisella että yksityisellä sektorilla Vesihuoltoalan oppimisympäristöt Vesihuoltoalan työ- ja oppimisympäristöjä ovat vedenpuhdistuslaitokset, jätevedenpuhdistamot ja pumppaamot sekä verkostotyömaat. Fyysistä kuormitusta ja työperäisiä sairastumisia alalla aiheuttavat lähinnä nostotyöt ja melu sekä jäteveden mikrobit (hengitystiesairaudet). Alalla on yleistä työskennellä yksin, mikä lisää henkistä kuormitusta ja nostaa tapaturmariskiä. Vedenpuhdistuslaitoksilla tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat kaasut, kemikaalit, putkistot, sähkölaitteet, syvät allasrakenteet (putoamisvaara), pimeys, liikenne ja liukastuminen. Näitä riskejä ja niiden hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 4 ja liitteessä 1, Työturvallisuusriskit vedenpuhdistuslaitoksella. Jäteveden käsittelyssä (jätevedenpuhdistamot ja pumppaamot) tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat mikrobiologiset epäpuhtaudet, kaasut, kemikaalit, sähkölaitteet, tulvavaara, pimeys, liikenne ja liukastuminen. Puhdistamoilla vaaratilanteita aiheuttavat lisäksi syvät allasrakenteet (putoamisvaara). Pumppaamoilla vaaratilanteita aiheuttavat myös happiköyhät tilat ja käytettävät tikkaat (putoamisvaara). Näitä riskejä ja niiden hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 4 ja liitteessä 2, Työturvallisuusriskit jäteveden käsittelyssä (jätevedenpuhdistamo ja pumppaamot). 17

18 Verkostotyömailla tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat liikenne, kaivannot, kaapelit, ilmajohdot, putkistot, pimeys, putoavat esineet, hapen puute, mikrobiologiset epäpuhtaudet, räjähdysvaara ja hallitsematon veden virtaus. Näitä riskejä ja niiden hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 4 ja liitteessä 3, Työturvallisuusriskit verkostotöissä Ympäristöhuollon oppimisympäristöt Ympäristöhuoltoalan tyypillisiä työ- ja oppimisympäristöjä ovat jätteenkäsittelylaitokset, erilaiset teollisuuslaitokset, loka- ja viemärihuollon työkohteet sekä logistiikan kohteet laitoksilla ja liikenteessä. Fyysistä kuormitusta ja työperäisiä sairastumisia alalla aiheuttavat ensisijaisesti erilaiset siirto- ja nostotyöt sekä laitteiden ja työvälineiden käyttö. Yksintyöskentely on alalla yleistä, mikä lisää henkistä kuormitusta ja siten tapaturmariskiä. Jätteenkäsittelylaitoksilla (varastointi-, lajittelu- ja käsittelykeskukset, kompostointilaitokset ja kaatopaikat) tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat työn ergonomiset tekijät, liukastuminen, kompastuminen, puristuminen, putoaminen, putoavat tai sinkoutuvat materiaalit ja roiskeet, melu, pöly, haju, mikrobiologiset epäpuhtaudet, valaistusolot, lämpötilaerot ja vetoisuus. Näitä riskejä ja niiden hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 4 ja liitteessä 4, Työturvallisuusriskit jätehuollossa. Teollisuuslaitoksilla työskenneltäessä tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat kuljetukset ja muu liikenne, työn ergonomia, liukastuminen, kompastuminen, putoaminen, puristuminen, loukkuun jääminen, esineiden ja aineiden sekä työvälineiden aiheuttamat vaarat, tärinä, melu ja iskumelu, puutteellinen ilmanvaihto, vetoisuus, kylmät tai kuumat esineet, lämpö- ja valaistusolot, kemikaalit, kiire, väsyminen, yksintyöskentely sekä jatkuva valppaana olo. Näitä riskejä ja niiden hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 4 ja liitteessä 5, Työturvallisuusriskit teollisuuspuhdistuksissa. Loka- ja viemärihuollon työkohteissa tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat liukastuminen, kompastuminen, putoaminen, mikrobiologiset epäpuhtaudet, kaasut ja kemikaalit, roiskeet, hapenpuute, vedenpinnan nopea kohoaminen, kaivannot, hallitsematon laitteen liike, paineenalaiset materiaalit, lämpö- ja valaistusolot, melu sekä liikenne erityisesti työskenneltäessä tiealueella. Näitä riskejä ja niiden hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 4 ja liitteessä 6, Työturvallisuusriskit loka- ja viemärihuollossa. Ympäristöhuollon logistiikan tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat liukastuminen, kompastuminen ja puristuminen, putoaminen, työn ergonomiset tekijät, valaistusolot, putoavat ja sinkoutuvat materiaalit ja esineet, roiskeet ja sirpaleet, hallitsematon laitteen liike (esim. vaijerit, kontit, lavat, syväkeräyssäiliöt), melu, pöly, haju, mikrobiologiset epäpuhtaudet, lämpötila ja lämpötilaerot, vetoisuus sekä liikenne. Näitä riskejä ja niiden hallintaa käsitellään tarkemmin luvussa 4 ja liitteessä 7, Työturvallisuusriskit ympäristöhuollon logistiikassa. 18

19 4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuuden varmistamisen menettelytapoja ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijöiden ja vaaraa aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja riskien hallinta sekä onnettomuus- ja vähältä piti -tilanteisiin ja ensiapuun varautuminen. 4.1 Ennakoiva työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa myös, että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä selvittää ja arvioidatyön vaarojen selvittäminen ja arviointi atoppilaitoksissa ja oppilaitosten harjoitustyömailla ja muissa oppimisympäristöissä. Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työn ja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojainten tarve sekä työssä tarvittavat suoja- ja turvamekanismit. Erityisen hyvin työ pitää suunnitella silloin, kun ollaan tekemisissä haitallisten aineiden ja vaarallisten koneiden kanssa tai olosuhteet ovat muuten riskialttiita esimerkiksi tiloissa olevan räjähdysvaaran tai hapettomuuden takia. Riskien vähentämisestä kerrotaan lisää kussakin kohdassa luvuissa 4.3 ja 4.4. Työntekijän muistilista aloitettaessa uutta työtä Pysähdy ja ajattele ennen työn aloittamista. Muodosta itsellesi yleiskuva työkohteesta. Mieti vaiheittain, mitä olet tekemässä. Ota huomioon muu työskentelyalueella oleva toiminta ja varmista, että muut ottavat sinut huomioon. Varmista, että tiedonkulku toimii kaikissa tilanteissa. Mieti työturvallisuutta (esim. ovatko koneiden suojavälineet paikallaan, missä on lähin poistumistie, silmä- tai hätäsuihku). Selvitä, tarvitaanko työn tekemiseen lupa ja onko työn suorittamiseen annettu erillistä ohjeistusta. Erillinen lupa tarvitaan mm. tuli- ja säiliötyöhön. Rakennus-, pintakäsittely- ja talotekniikka-alojen oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan liitteenä 5 olevaa taulukkoa lupaa ja pätevyyttä vaativista työtehtävistä kannattaa tarkastella myös vesi- ja ympäristöhuollon näkökulmasta. Julkaisu on saatavissa osoitteessa oppimisymparistojen_turvallisuusopas. 19

20 Vesihuoltoalalla keskeisiä työnsuunnittelussa erityistä huomiota vaativia asioita ovat esimerkiksi altaiden ja putkien täytöt. On huolehdittava siitä, että altaassa tai verkostossa ei työskentele ketään veden alkaessa virrata. kaivantojen luiskaus ja tuenta kemikaalien käsittely, suojaimet ja ilmanvaihto verkostotöissä liikenteen ohjaus ilmanvaihdon ja hapen saannin varmistaminen suljetuissa tiloissa työskennellessä viiltojen estäminen esim. käsine- ja kenkävalinnoilla pumppaamoilla nostot ja henkilönostot sekä telineiden pystytystarve työskentely Ex-tiloissa tulityöt. Ympäristöhuoltoalalla huolellista työnsuunnittelua vaativia kohteita ovat esimerkiksi korkeapainepesut suljetuissa tiloissa, joissa on varmistettava muun muassa hapen saanti, poistumisreitit ja niiden esteettömyys, telineisiin kohdistuva kuormitus, valaistus, ergonomia ja työn jaksotus viemärihuollon töissä liikenteen ohjaus työskenneltäessä yleisillä liikenneväylillä viemäreissä, kaivoissa, kuiluissa ja säiliöissä työskenneltäessä ilmanvaihdon ja hapen saannin varmistaminen, kaasupitoisuuksien tarkkailu sekä vedenpinnan yllättävän kohoamisen estäminen telineillä, nostimilla, portailla ja kaivannoilla työskenneltäessä putoamisen estäminen ja paineenalaisten materiaalien hallinta jätevarastoissa työskenneltäessä esineiden ja laitteiden aiheuttamat riskit, kuten laitteiden tai esineiden hallitsematon liike Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Työturvallisuuslaki (738/2002, 10 ) edellyttää, että työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen tunnistamiseen ja selvittämiseen, on hänen käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita apunaan. Vaaratekijät on ensisijaisesti poistettava. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi). Riskin merkittävyys arvioidaan esimerkiksi vaaratekijöiden toteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskejä minimoidaan esimerkiksi työjärjestelyjen, suojainten tai opastuksen avulla. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen ja terveyteen. Työnantajalla tulee olla hallussaan edellä tarkoitettu selvitys ja arviointi. Se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja muutenkin pidettävä ajan tasalla. Riskien arviointi ja hallinta on keskeinen osa työpaikan työturvallisuustoimintaa. Riskien arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 4 mukaisesti vaiheistettuna. Riskien hallintaan sisältyy riskien tunnistaminen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Riskien hallinta on systemaattista ja jatkuvaa toiminnan yöskentelynkehittämiseksi. Riskien arvioinnissa on huomioi tava kaikki työtilanteet ja -tehtävät, myös huolto-, korjaus-, häiriö- ja poikkeustilanteet. 20