Transkriptio

1 1

2 2

3 Alkusanat Vuosittain Suomessa noin 8000 lasta saa sairaalahoitoa vakavan vamman tai loukkaantumisen vuoksi. Tapaturmat ovatkin yksi 1-14-vuotiaiden lasten yleisimpiä kuolinsyitä. Kotona tai kotiympäristössä tapahtuvien tapaturmien määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Näitä tilastoja katsellessamme saimme ajatuksen tehdä opinnäytetyönämme oppaan, jonka avulla voisimme lisätä tietoutta tapaturmien ennaltaehkäisystä ja tapaturmissa lapsille annettavasta ensiavusta. Tapaturmien lisäksi lapset saavat hoitoa myös erilaisten sairauskohtausten vuoksi. Yhdysvalloissa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan alle 15- vuotiaiden ensiapuun tulon suurimpia syitä olivat lämpöily, yskä, korvakipu, iho oireet, pahoinvointi, vatsakivut, kurkun alueen oireet sekä hengitysvaikeudet. Käynnin pääsyyksi diagnosoitiin järjestyksessä yleisemmistä harvinaisimpaan ylähengitystieinfektioita, korvatulehduksia, epämääräistä kuumetta, akuutteja nielutulehduksia, vatsakipua ja astmaa. Halusimme laajentaa oppaan koskemaan myös joidenkin sairauskohtauksien ennaltaehkäisyä ja ensiapua, jotta opas palvelisi useammassa eri tilanteessa ja tarjoaisi mahdollisuuden oppia huomioimaan lapsen voinnin muutoksia ajoissa. 3

4 Oppaan kohderyhmäksi valitsimme lasten vanhemmat, mutta sitä voivat käyttää myös muut lasten parissa toimivat henkilöt. Jotta opas palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla kohderyhmän tarpeita, teetimme 17 vanhemmalla kyselytutkimuksen, jossa selvitimme, mistä ensiapua vaativista tilanteista he kaipaisivat lisää tietoa. Vaihtoehdoiksi kokosimme 24 eri tapaturmaja sairaskohtaustilannetta, ja yhden avoimen vaihtoehdon, jolla vanhemmat saivat mahdollisuuden tarjota vaihtoehdoksi jotain muuta tilannetta valikoitujen ulkopuolelta. Eniten ääniä saivat elottomuus, allerginen reaktio, hengenahdistus, kouristelu, lämpösairaudet, myrkytys, palovammat, pyörtyminen, pään vammat, silmävammat ja vierasesine hengitysteissä. Kyselytutkimuksessa kysyimme vanhemmilta myös heidän kokemustaan omasta ensiapuvalmiudestaan. Vanhemmat kokivat ensiapuvalmiutensa kohtalaiseksi. Tämä vahvisti ajatustamme ensiapuoppaan tarpeesta. Myös Punaisen Ristin ja autoliitto ADAC:n sekä heidän sisaryhtiönsä kanssa yhteistyössä toteutetussa kansalaisten ensiaputaitoja selvittävässä tutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajista 29 % osasi vastata kuinka toimia, kun tajuton uhri ei hengitä. 4

5 Luku on pieni verrattuna siihen, että silti kaksi vastaajaa kolmesta uskoi osaavansa antaa ensiapua. Tutkimukseen osallistui yhteensä 200 vastaajaa Euroopan 14 maasta. Tässä oppaassa esittelemme lyhyesti johdannon omaisesti jokaisen valitun ensiaputilanteen, sairaskohtauksen/tapaturman mahdolliset oireet ja syyt, ennaltaehkäisyn siltä osin, miten vanhemmat voivat sitä itse ennakoivasti tilanteen estämiseksi toteuttaa, sekä itse sairaskohtauksen/tapaturman ensiavun. Oppaan ensiapuohjeet ovat Suomen Punaisen Ristin ensiapuohjeiden mukaiset. Suomen Punaisen Ristin ensiapuohjeet pohjaavat kansainvälisesti virallisiin ensiapu- ja elvytysohjeisiin. Suosittelemme oppaaseen tutustumista ennakolta, jotta hädän hetkellä tarvittava tieto löytyisi mahdollisimman helposti. Oppaan tekijöinä haluamme nostaa tärkeimmäksi asiaksi ensiavun antamisessa hätäpuhelun tekemisen. Hädän hetkellä oma toimintakyky voi olla alentunut pelon tai säikähdyksen takia, joten ulkopuolisen ammattilaisen ohjeet tilanteessa toimimisessa auttavat. Hätäkeskus ohjaa soittajaa aina siitä, kuinka hänen tulisi toimia tilanteessa. Hätäkeskus tekee myös aina hätäpuhelua vastaanottaessaan tilannearvion, jonka perusteella lisäapu lähetetään. 5

6 Suomen virallinen hätänumero on 112. Hätänumeroon voi soittaa mihin kellon aikaan tahansa jokaisena vuoden päivänä. Opas on tehty yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin kanssa. Tässä oppaassa mallia ensiaputilanteista näyttävät mallimme Julius Aleksi Marianne Anna 6

7 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat...3 Elottomuus... 8 Elottomuuden ensiapu... 7 Allerginen reaktio Allergisen reaktion ensiapu Hengenahdistus Hengenahdistuksen ensiapu Kouristelu Kouristelun ensiapu Lämpösairaudet Yleisohjeet lämpösairauksiin annettavaan ensiapuun Myrkytys Myrkytysten ensiapu Palovammat Palovammojen ensiapu Pyörtyminen Pyörtyneen ensiapu Pään vammat Pään vammojen ensiapu Silmävammat Vierasesine hengitysteissä Ensiapu hengitystietukokselle Lähteet

8 Elottomuus Lapsen äkillinen elottomuus on harvinainen tilanne. Yleisin syy lapsen sydämenpysähdykseen ja elottomuuteen on hapen puute. Hapenpuute johtuu pääsääntöisesti ilmatietukoksen aiheuttamasta turvotuksesta tai vierasesineestä, traumasta tai hukkumisesta. Elottomuuden oireita ovat tajunnan menetys ja normaalin hengityksen loppuminen. Useissa tutkimuksissa on todettu, että lapsi hyötyy selkeästi maallikon painelu-puhallus elvytyksestä ja se parantaa sydänpysähdyksestä selviytymistä. Oleellista elottomuuden ennaltaehkäisyssä on tunnistaa lapsen hapen puute nopeasti ja aloittaa hoito välittömästi. Elottomuuteen mahdollisesti johtavien tilanteiden ennaltaehkäisystä, kuten vierasesineen joutumisesta hengitysteihin, kouristelusta tai pään vammoista, löydät lisää tietoa tämän oppaan saman nimisistä kappaleista. 8

9 Elottomuuden ensiapu LAPSEN LOPETTAESSA NORMAALIN HENGITTÄMISEN JA MENNESSÄ TAJUTTOMAKSI Yritä ensiksi herätellä lasta ravistelamalla varovasti hartioista ja puhuttemalla lasta nimeltä. Tajuton lapsi ei reagoi herättelyyn, puhutteluun tai muihin ärsykkeisiin. Mikäli lapsi ei herää, soita 112. Noudata hätäkeskuksen antamia toimintaohjeita. Tärkeää on nopeasti aloitettu ja jatkuva elvytys. Seuraavilla sivuilla esitämme kaavion ja kuvien avulla hengitysteiden avaamisen, hengityksen tarkkailun, kylkiasentoon kääntämisen ja painelu-puhalluselvytyksen toteuttamisen. 7

10 ONKO LAPSI TAJUISSAAN? KYLLÄ EI KYSE EI OLE ELOTTOMUUDESTA! AVAA HENGITYSTIET ELVYTYS- KAAVIO ONKO HENGITYS NORMAALIA? EI ALOITA PAINELU- PUHALLUS-ELVYTYS KYLLÄ KÄÄNNÄ LAPSI KYLKIASENTOON ALOITA VIIDELLÄ (5) ALKUPUHALLUKSELLA PAINA LAPSEN RINTAKEHÄÄ 30 KERTAA PUHALLA KAKSI (2) PUHALLUSTA JATKA PAINELU-PUHALLUS- ELVYTYSTA 30:2 8

11 HENGITYSTEIDEN AVAAMINEN Käännä lapsi selälleen. Taivuta lapsen päätä taaksepäin kohottamalla toisella kädellä leuasta ja painamalla toisella kädellä otsasta. Huolehdi hengitysteiden auki pysymisestä. Hengitysteiden avaaminen HENGITYKSEN ARVIOINTI Vie oma poskesi lapsen suun ja sierainten yläpuolelle. Kohdista katseesi lapsen rintakehään. Hengityksen arviointi Tarkkaile, tuntuuko ja kuuluuko lapsen hengityksen ilmavirta poskessasi sekä liikkuuko rintakehä. Arvioi onko hengitys normaalia vai puuttuuko hengitys kokonaan. Normaalia hengitystä EI ole kuorsaava, haukkova tai katkonainen hengitys. 9

12 KYLKIASENTOON KÄÄNTÄMINEN Käännä lapsi kyljelleen. Laita lapsen ylempi käsi pään alle tueksi ja alempi eteen suoraksi. Koukista ylempi jalka eteen tueksi. Huolehdi hengitysteiden aukiolosta. Varaudu lapsen oksentamiseen. Kylkiasento 10

13 PUHALLUS Avaa hengitystiet. Aseta suusi tiiviisti lapsen suun päälle ja sulje samalla toisen käden sormilla (peukalolla ja etusormella) lapsen sieraimet. Vauvan puhalluselvytyksessä peitä suullasi vauvan suu sekä sieraimet. Puhallus tapahtuu rauhallisesti, jolloin ilmaa pääsee lapsen tai vauvan keuhkoihin. Sopiva ilmamäärä on sellainen, jonka aika lapsen tai vauvan rintakehä nousee eli liikkuu. Alkupuhalluksena anna viisi puhallusta, muutoin paineluiden välissä anna kaksi puhallusta. Puhallus lapselle Puhallus vauvalle 11

14 PAINELU Paljasta lapsen rintakehä. Aseta kämmenen tyviosa keskelle rintakehää, rintalastan keskelle A. Ison lapsen kohdalla voi käyttää molempia käsiä: toinen käsi asetetaan rintalastalla olevan käden päälle. B. Vauvan painelussa aseta kaksi sormea vauvan rintalastan kohdalle. Painele mäntämäisellä liikkeellä lapsen rintakehää A. Painelun aikana pidä käsivarsi suorana kohtisuoraan alaspäin. Painellessa rintalasta painuu alaspäin. Anna rintakehän palautua paineluiden välissä. B. Painelutiheys on noin 100 kertaa minuutissa, eikä se saa ylittää 120 kertaa minuutissa. Tee 30 painallusta. Laske painelut ääneen. 12

15 Lapsen painelu yhdellä kädellä Vauvan painelu kahdella sormella 13

16 Allerginen reaktio 2000-luvulla jopa 30 prosentilla suomalaisista esiintyy allergiaa lähiperheessä. Allergia- ja astmalääkkeitä käyttää 35 prosenttia väestöstä. Suurimmalla osalla allergia esiintyy kausittaisena allergisena nuhana tai siitepölyallergian aiheuttamana heinänuhana. Maailman allergiajärjestö WAO mukaan allergialla tarkoitetaan kehon puolustusjärjestelmän mekanismien välittämää ja käynnistämää haitallista yliherkkyysreaktiota elimistössä. Reaktion aiheuttaa elimistön ulkopuolelta tullut allergeeni, joka voi käytännössä olla melkein mitä tahansa. Yleisimpiä allergeenejä ovat ruoka-aineet, lääkeaineet, lisäaineet ja kemikaalipöly. Allergisen reaktion aiheuttajina voivat olla myös hyönteisen pisto, eläimen purema, siitepöly, eläinpöly tai nikkeli. Allerginen reaktio voi olla nopea eli välitön tai hidas eli viivästynyt. Välittömässä reaktiossa oireet ilmenevät jo muutamista minuuteista muutamiin tunteihin altistumisesta, kun taas viivästyneessä reaktiossa oireet saattavat tulla esille vasta tunnin jälkeen altistumisesta. Allergia voi myös aiheuttaa henkeäuhkaavan anafylaktisen reaktion, joka on vakava ja nopeasti etenevä allerginen reaktio. Anafylaksia on aina hengenvaarallinen tilanne ja siksi reaktion nopea tunnistaminen sekä siihen reagoiminen saattavat pelastaa lapsen hengen. 14

17 Mahdollisia oireita nuha-silmäoireet atooppinen ihottuma punoitus tai kutina limakalvoilla ja iholla nokkosihottuma ihon polttelu pahoinvointi vatsakivut päänsärky turvotus kasvojen alueella tai raajoissa hengenahdistus levottomuus Anafylaksian mahdollisia oireita hengitysteiden ahtautuminen voimakas hengenahdistus kurkun, kaulan, kielen tai suun turvotus ja kutina kasvojen alueen turvotus nokkosihottuma pahoinvointi, vatsakivut Ennaltaehkäisy vältä todennettuja allergeenejä poista allergiaoireita aiheuttavat tekijät lapsen ympäristöstä 15

18 Allergisen reaktion ensiapu Aseta lapsi asentoon, jossa hänen on helppo hengittää esimerkiksi puoli-istuvaan asentoon. Rajoita/poista mahdollinen allergian aiheuttaja lapsen lähettyviltä. Anna lapselle hänelle allergiseen reaktioon määrättyjä lääkkeitä. Lapsilla, joilla esiintyy voimakkaita allergisia reaktioita, saattaa olla lääkärin määräämä adrenaliinikynä, EpiPen tai EpiPen Junior. Adrenaliinikynää tulee käyttää hätätilanteissa. Molemmat adrenaliinikynät toimivat samalla periaatteella: Adrenaliiniannos annetaan automaattiruiskuna suoraan lihakseen reiden ulkosivulle. Soita 112 aina, kun lapsella on hengitysvaikeusoireita, jotka eivät helpota. 16

19 Mikäli lapsi menee elottomaksi, aloita elvytys. Ohjeet elvytyksen aloittamiseen löydät kappaleesta elottomuus. Lievät allergiset reaktiot voidaan hoitaa kotona. Lieviä allergisia reaktioita ovat esimerkiksi ilman hengitysvaikeutta ilmentyvä nenän tukkoisuus, silmien ja nenän vuotaminen tai ihon kutina. Aleksi puoliistuvassa asennossa äidin sylissä 17

20 Hengenahdistus Lapsella hengenahdistus on hyvin vakava oire, joka voi johtaa hapenpuutteeseen ja lopulta elottomuuteen. Hengenahdistus itsessään vaikeuttaa lapsen hengitystyötä. Lapsi saattaa näyttää siltä, kuin hän hengittäisi kaikilla lihaksillaan. Hengitys voi muuttua hyvin tiheäksi tai harventua lapsen normaaliin hengitystiheyteen nähden. Lapsen hengitys saattaa vinkua tai rohista. Jos hengenahdistus aiheuttaa huomattavaa hapenpuutetta, lapsen iho voi muuttua sinertäväksi. Hengenahdistus voi johtua monista eri syistä. Vuonna 2011 hengenahdistus oli Helsingin hätäkeskuksen viidenneksi yleisin syy ambulanssin lähettämiseen kaikista hätäkeskuksen välittämistä tehtävistä. Mahdollisia syitä astmakohtaus tai astman paheneminen allerginen reaktio infektiotaudit vierasesineen joutuminen hengitysteihin pään vamma alle neljän kuukauden ikäisillä lapsilla nenän tukkoisuus 18

21 Ennaltaehkäisy huolehdi lapsen astman hoitotasapainosta tupakoimattomuus perheessä vältä allergisoivia tekijöitä huolehdi käsihygieniasta ja lapsen käsien kunnosta noudata rokotusohjelmaa suojaa lasta pään vammoilta, esimerkiksi pyöräilykypärää käyttämällä Hengenahdistuksen ensiapu Auta lapsi istuma-asentoon ja rauhoita lasta. Jos lapsen hengitys on selkeästi vaikeutunut tai lapsen tajunnantaso on laskenut, soita 112. Hengitystä voi yrittää helpottaa viileää ulkoilmaa hengittämällä. Mikäli lapsen hengenahdistus pitkittyy, soita

22 JOS LAPSEN TIEDETÄÄN SAIRASTAVAN ASTMAA, VOI HENGENAHDISTUS JOHTUA ASTMAKOHTAUKSESTA Auta lasta ottamaan astmaan tarkoitetut hengitystä avaavat lääkkeet. Auta lapsi asentoon, jossa hänen on helppo hengittää esimerkiksi puoli-istuvaan asentoon. Mikäli hengenahdistus ei helpota, soita 112. Joskus myös eteenpäin nojaava asento voi helpottaa hengittämistä. 20

23 Kouristelu Kouristelulla tarkoitetaan tahdosta riippumatonta liikettä, joka muistuttaa lihassupistusnykäyksiä. Kouristelukohtauksessa aivoissa tapahtuu sähkötoiminnan purkauksia ja häiriöitä. Tyypillisesti kohtaukset kestävät 1-2 minuuttia ja ovat useimmiten tajuttomuuteen johtavia jäykistely-koukistelu kohtauksia. Kouristuskohtausta seuraa jälkiunivaihe, jolloin lapsen tajunta on hetkellisesti vielä alentunut. Jälkiunivaiheessa lapsi ei enää kourista, mutta on unelias ja sekava. Lapsi on kuitenkin heräteltävissä. Orientoituminen tapahtuu vähitellen. Kouristelun pitkittyessä eli kestäessä yli viisi minuuttia, saattaa kouristelu aiheuttaa lapselle hengenvaaran. Helsingissä hälytettiin vuonna 2011 ambulanssi kouristelun vuoksi kaiken kaikkiaan 2800 kertaa. 0,5-6 vuotiailla lapsilla kouristusten yleisin aiheuttaja on kuume. 21

24 Kouristelun aikana niska, raajat ja vartalo vuoroin jännittyvät ojennukseen ja koukistuvat nykien ihon väri voi muuttua sinertäväksi lapsi saattaa purra kieleensä ja suusta saattaa tulla punertavaa vaahtoa lapsi voi virtsata tai ulostaa allensa lapsi on kohtauksen aikana tajuton Mahdollisia syitä epilepsia kuume matala verensokeri myrkytys infektio hapen puute voimakas aistiärsyke unen puute fyysinen/psyykkinen ylirasitus paniikkikohtaus voimakas itkukohtaus aivokasvain aivovamma Ennaltaehkäisy huolehdi lapsen epilepsialääkkeiden ottamisesta lääkärin ohjeiden mukaan käytä kuumeessa kuumetta alentavaa lääkettä ja viilennä tarvittaessa lasta esimerkiksi peittoja vähentämällä huolehdi diabeetikkolapsen hyvästä hoitotasapainosta ja tasaisesta verensokerista huolehdi lapsen riittävästä levosta suojaa lasta pään vammoilta, esimerkiksi pyöräilykypärää käyttämällä 22

25 Kouristelun ensiapu Älä estä lapsen kouristelua, äläkä laita mitään lapsen suuhun. Voit suojata lasta loukkaamasta itseään asettamalla esimerkiksi pään alle jotain pehmeää. Kouristelun loppuessa käännä lapsi kylkiasentoon ja huolehdi hengitysteiden aukiolosta. Soita aina 112. Epilepsiaa sairastavan lapsen kohdalla soita 112 vasta, kun kouristelu on kestänyt yli viisi minuuttia tai kouristelu uusiutuu ilman lapsen heräämisvaihetta. Kouristelukohtauksen jälkeisessä elottomuudessa aloita elvytys. Ohjeet elvytyksen aloittamiseen löydät kappaleesta Elottomuus. 23

26 Lämpösairaudet Elimistön liikalämpöistymisellä eli hypertermialla tarkoitetaan yleisesti kehon ydinlämpötilan nousua yli 37 asteen. Lapsilla kehon normaalina ylärajana pidetään 38 astetta peräsuolesta mitattuna tai kainalosta mitattuna 37,5 astetta. Auringonpistos luokitellaan lieväksi lämpösairaudeksi, kun taas vakavia ovat lämpökouristukset, lämpöuupumus ja lämpöhalvaus. Lämpöhalvaukseksi kehittynyt lämpösairaus on hengenvaarallinen, joten lämpösairauteen viittaaviin oireisiin tulee reagoida ajoissa ja aloittaa ensiapu välittömästi. Myös infektio tai muu tulehdus voivat aiheuttaa kehon liikalämpöistymistä eli tutummin sanottuna kuumetta. Hypertermiassa keho pyrkii jäähdyttämään elimistöä muun muassa lisäämällä ihon verenkiertoa ja hikoilemalla, jolloin elimistö altistuu neste- ja suolavajeelle. Hypertermian jatkuessa ja kehon ydinlämmön noustessa yli 39 asteeseen alkaa aivojen toiminta kärsiä, ja keho joutuu eräänlaiseen yleistulehdustilaan, joka saattaa johtaa monielinvaurioihin ja jopa kuolemaan. 24

27 Mahdollisia oireita Auringonpistos päänsärky pahoinvointi huimaus heikotus Huom! Auringonpistos ei nosta kehon ydinlämpötilaa! Lämpökouristus kehon ydinlämpötila < 37 astetta lihaskouristuksia esiintyy lihaksissa, jotka ovat olleet fyysisessä rasituksessa Lämpöuupumus. kehon ydinlämpötila astetta runsas hikoilu kalpeus jano lievä sekavuus voimattomuus väsymys päänsärky pahoinvointi huimaus oksentelu korkea syke Lämpöhalvaus kehon ydinlämpötila > 40astetta alentunut tajunnantaso, huomattava sekavuus lapsi saattaa kokea hallusinaatioita kouristelua iho on kuuma ja punainen lapsi EI enää hikoile korkea syke kiihtynyt hengitys 25

28 Mahdollisia syitä jatkuva altistuminen kuumalle ympäristölle esimerkiksi saunassa tai ulkoilmassa raskas fyysinen rasitus suorassa auringonpaisteessa oleilu infektio tai muu tulehdus Ennaltaehkäisy vältä liiallista helteessä tai kuumissa oloissa oleilua esimerkiksi välttämällä ulkoilua keskipäivän kuumuudessa suosi vaatetuksessa väljiä vaatekappaleita ja auringonpaisteessa päähinettä, joka suojaa myös niskaa käytä tarvittaessa viilentämiseen kosteita vaatteita huolehdi lapsen jatkuvasta ja riittävästä nesteytyksestä huomioi, että juotavan nesteen tulisi sisältää myös suoloja (esimerkiksi keittosuolaliuos), sillä pelkkä vesi ei runsaasti hikoillessa riitä 26

29 Yleisohjeet lämpösairauksiin annettavaan ensiapuun Vähennä/Estä lapsen lämpöaltistuminen. Vie lapsi suojaan auringonvalolta ja aseta lapsi lepoon. Viilennä lapsen ihoa esimerkiksi vaatteita vähentämällä, tuulettimella tai kostuttamalla ihoa viileällä vedellä. Anna lapselle runsaasti nesteitä, joissa on mukana myös suoloja, kuten natriumia, esimerkiksi 0,1% suolaliuosta. Soita 112 vakavien oireiden kuten sekavuuden, kouristuksien, tajunnantason laskun, tajuttomuuden tai hengityksen ja verenkierronhäiriöiden ilmaantuessa. Jos lapsi menee tajuttomaksi, käännä lapsi kylkiasentoon. Ohjeet kylkiasentoon kääntämisestä löydät kappaleesta Elottomuus. Jos lapsi menee elottomaksi, aloita elvytys. Ohjeet elvytyksen aloittamiseen löydät kappaleesta Elottomuus. 27

30 Myrkytys Myrkytyksellä tarkoitetaan elimistön häiriötilaa, jonka aiheuttajana on yksi tai useampi myrkyllinen aine. Tässä oppaassa käsittelemme vain niellyistä aineista aiheutuvia myrkytystapaturmia. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa vältyttiin 0-10 vuotiaiden lasten myrkytyskuolemilta, mutta silti lasten myrkytykset vaativat sairaalahoitoa päivittäin. Myrkytysten oireet ja vakavuus riippuvat otetusta aineesta ja määrästä sekä siitä kuinka paljon elimistöön aineesta on kerennyt imeytyä. Suurimpia myrkytysten aiheuttajia ovat lääkkeet, teknokemialliset tuotteet, kasvit ja sienet. Mahdollisia oireita ihoärsytys hikoilu pahoinvointi ripuli oksentaminen vatsakipu sekavuus levottomuus väsymys vapina kouristelu tajunnan heikkeneminen yleistilan huononeminen rytmihäiriöt hengitysvaikeus Myrkytys voi aiheuttaa hengityslaman, joka johtaa elottomuuteen 28

31 Ennaltaehkäisy säilytä myrkylliset aineet, alkoholi- ja tupakkatuotteet, muut nikotiinivalmisteet sekä lääkkeet lasten ulottumattomissa säilytä kemikaalit, lääkkeet ja muut vaaralliset aineet alkuperäispakkauksissaan hävitä vanhat lääkkeet asianmukaisesti varmista lasta lääkitessäsi oikea annos älä hanki myrkyllisiä kasveja kotiin käy lasten kanssa läpi luonnosta löytyvien kasvien tunnistamista ja kerro niiden vaarallisuudesta osta lapsiturvallisia tuotepakkauksia on suositeltavaa hankkia kotiin lääkehiiltä ennakolta on suositeltavaa tallentaa Myrkytystietokeskuksen numero puhelimeen ( ) Selvitä kotona olevien kasvien myrkyllisyys 29

32 Myrkytysten ensiapu Selvitä: oireita aiheutta aine aineen mahdollinen otettu määrä kuinka ainetta on otettu kauanko aineen ottamisesta on kulunut aikaa Yritä poistaa myrkyllinen aine lapsen suusta ja huuhtele suu. Jos kyseessä on syövyttävä tai ärsyttävä aine, anna lapselle vähän juotavaa huuhtelun lisäksi. Älä okseta lasta! Soita aina 112, paitsi jos lapsi on vielä oireeton tai oireet ovat hyvin lieviä. Siinä tapauksessa soita Myrkytystietokeskukseen ( ). Toimi hätäkeskuksen tai Myrkytystietokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Jos lapsi on menettänyt tajuntansa, käännä lapsi kylkiasentoon. Jos lapsi on eloton, aloita elvytys. Ohjeet kylkiasentoon laittamisesta ja elvytyksen aloittamisesta löydät kappaleesta Elottomuus. 30

33 Palovammat Vuosittain noin 1300 palovammapotilasta tarvitsee sairaalahoitoa Suomessa palovammojensa vuoksi. Näistä lähes puolet on lapsia. Palovammojen hoitoon on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota, koska palovammat saattavat johtaa hyvin vakaviin jälkivammoihin. Tutkimusten mukaan pienillä lapsille tyypillisimpiä ovat kuuman veden aiheuttamat palovammat ja vanhemmilla lapsilla taas liekkipalovammat. Muita palovammatyyppejä ovat kuuman höyryn tai rasvan aiheuttamat vammat, kontakti- (kosketuspalovammat), sähkö-, kemikaali- ja hengitystiepalovammat. Myös auringon ultraviolettisäteily voi aiheuttaa palovamman. Palovammat jaotellaan syvyyden mukaan I-, II- ja IIIasteen palovammoihin. Palovamman lopullinen syvyys pystytään arvioimaan vasta 2-3 vuorokauden päästä palovammatapaturman jälkeen, koska palovammoille on tyypillistä syventyä muutaman päivän ajan. I-asteen palovamma ihon uloin kerros on palanut iho punoittaa ja on kipeä palamisalueelta palaneen alueen iho on kuiva ihossa EI ole rakkuloita palaneen alueen iho on kosketusarka, mutta tunto on normaali I-asteen palovammat paranevat noin viikon kuluessa. 31

34 II-asteen palovamma voidaan jakaa pinnallisiin ja syviin Pinnallinen II-asteen palovamma ihon uloimman kerroksen alla oleva dermiksen yläosa on vahingoittunut palovamma on punoittava ja hyvin kipeä palovamma vuotaa nestettä alueelle muodostuu kosteita rakkuloita II-asteen syvä palovamma palovamma ulottuu dermiksen alaosaan eli ihon syvempään osaan palovamma punoittaa tai on vaalea rakkuloita voi kehittyä tai ei kehity jos rakkuloita on, ovat ne kuivia palovamma-alue ei ole yhtä kipeä kun II-asteen pinnallisissa vammoissa II-asteen syvät palovammat hoidetaan usein kirurgisesti. II-asteen pinnalliset palovammat paranevat muutamassa viikossa. III-asteen palovamma koko ihokerros on palanut, vamma saattaa ulottua lihakseen tai luuhun asti vamma-alue on väriltään hiiltynyt, punoittava tai vaalea vamma-alue on kuiva vamma-alueella EI ole rakkuloita vamma-alue ei ole kivulias III-asteen palovammat hoidetaan kirurgisesti 32

35 Ennaltaehkäisy ehkäise auringon aiheuttamia palovammoja käyttämällä lapsen iholla aurinkorasvaa, suojaamalla ihoa vaatteilla ja välttämällä liiallista oleskelua auringossa opeta lapselle varhain kuuman veden, kuumien esineiden ja tulen vaarat älä jätä pöydän reunalle kuumia esineitä, juomia tai ruokia ja lisäksi pöytäliinan käyttämistä ei suositella, jotta lapsi ei saa vedettyä kuumia esineitä yms. pöytäliinan avulla alas säilytä kahvinkeitin lasten ulottumattomissa kuumaa juomaa tai ruokaa käsiteltäessä, älä pidä lasta samaan aikaan sylissä asenna kylpyhuoneeseen turvahanat ja tarkista kylpyveden lämpötila itse omalla kädellä ennen lapsen laskemista ammeeseen asenna kiukaan eteen suojakaide asenna lieden eteen liesisuoja säilytä tulentekovälineet lasten ulottumattomissa pidä lapsi turvallisen matkan päässä nuotiosta ja grillistä sähköpalovammoja voit ennaltaehkäistä asentamalla kodin pistorasioihin suojatulpat, tarkistamalla sähköjohtojen ehyyden ja asettamalla johdot sivuun ennaltaehkäisemällä tulipaloja, ehkäiset myös vakavia palovammoja: huolehdi palovaroittimien riittävyydestä ja niiden toimintakunnosta; hanki sammutusvälineet ja opettele niiden oikeanlainen käyttö; tarkista sähkölaitteiden kunto 33

36 Palovammojen ensiapu YLEISOHJE Pelasta lapsi vaarasta tai palovamman aiheuttajan altistuksesta. Sammuta palavat vaatteet esimerkiksi kaatamalla lapsi maahan ja kierittelemällä häntä maassa tai käärimällä hänet joko mattoon tai lakanaan. Jos lapsen vaatteet on mahdollista poistaa ilman lisävahinkoa, poista ne palovamma-alueelta. Kiinni palaneita vaatteita EI tule yrittää poistaa, elleivät ne vaikeuta lapsen hengitystä. Ammattiapua tarvitaan aina, kun autettava on lapsi. Lisäksi soita 112, jos palovamma sijaitsee hengitysteissä, kasvoissa, sukuelimissä tai on aiheutunut sähköstä, kemikaalista, ionisoivasta säteilystä tai painehöyrystä. 34

37 I-ASTEEN PALOVAMMOJEN ENSIAPU Viilennä lapsen iholla olevaa vamma-aluetta viileällä vedellä. Älä laita rasvaa vaurioituneelle alueelle, paitsi hyvin lievissä auringon polttamissa ihovaurioissa. Viilennä palovammaaluetta viileällä vedellä esimerkiksi juoksevan veden alla. 35

38 II-ASTEEN PALOVAMMOJEN ENSIAPU Viilennä palovamma-aluetta mahdollisimman nopeasti viileällä vedellä minuuttia. Älä puhkaise rakkuloita, jos niitä on muodostunut. Vamma-alueen jäähdyttämisen seurauksena, huomioi lapsen alijäähtymisen vaara ja huolehdi lapsen lämpimänä pitämisestä. Suojaa palovamma kevyellä sidoksella. III-ASTEEN PALOVAMMOJEN ENSIAPU Soita 112. Odota ammattiavun saapumista paikalle. 36

39 SÄHKÖN PIENJÄNNITEONNETTOMUUDESTA AIHEUTUNEIDEN PALOVAMMOJEN ENSIAPU Kytke virta pois pääkatkaisijasta tai vedä töpseli pois seinästä. Auta lapsi irti virtalähteestä sähköä johtamattomalla esineellä kuten puulla, vaatteella tai köydellä. Turvaa lapsen hengitys. Jos lapsi lakkaa hengittämästä, aloita elvytys. Ohjeet elvytyksen aloittamiseen löydät kappaleesta Elottomuus. Jäähdytä lapsen palovamma-aluetta. Hakeudu lapsen kanssa jatkohoitoon. 37

40 SUURJÄNNITEONNETTOMUUKSIEN ENSIAPU Soita 112. Odota ammattiavun saapumista paikalle. KEMIALLISTEN PALOVAMMOJEN ENSIAPU Poista lapselta vaatteet, joihin mahdollisesti kemiallista ainetta on joutunut. Pese lapsen iho perusteellisesti viileän veden alla. Tarvittaessa toimita lapsi hoitoon. 38

41 HENGITYSTIEPALOVAMMOJEN ENSIAPU Eristä lapsi palovamman aiheuttajasta. Soita 112. Aseta lapsi puoli-istuvaan asentoon. Jos lapsi menee elottamaksi, aloita elvytys. Ohjeet elvytyksen aloittamiseen löydät kappaleesta Elottomuus. 39

42 Pyörtyminen Pyörtymiseksi luokitellaan muutamista sekunneista jopa muutamaan minuuttiin kestävä hetkellinen tajunnanmenetys, jonka aikana pyörtyneen lihasjäntevyys katoaa. Tavallisesti pyörtynyt palaa tajuihinsa täysin orientoituneena ilman hoitotoimenpiteitä. Pyörtyminen johtuu aivojen verenkierron riittämättömyydestä. Lasten ja nuorten pyörtymiset ovat yleensä vaarattomia ja heijasteperäisiä. Pienellä osalla lapsista pyörtymisen taustalla voi kuitenkin piillä hengenvaarallinen tila, joka tulisi hoitaa. Nuorista aikuisista noin kolmannes on pyörtynyt elämänsä aikana ainakin kerran. Mahdollisia ennakko-oireita huimaus kalpeus hikoilu pahoinvointi näön sumentuminen korvien suhina Edesauttavia tekijöitä pystyynnouseminen pitkäaikainen seisominen kuumassa tai ahtaassa tilassa kipu jännitys veren näkeminen yskiminen silmän hierominen nestevaje anemia matala verensokeri 40

43 Ennaltaehkäisy valmista lasta kipua ja jännitystä aiheuttaviin tilanteisiin huolehdi riittävästä nesteytyksestä sekä säännöllisestä ja monipuolisesta ravitsemuksesta huolehdi diabeetikkolapsen verensokeritasapainosta leikii Lasta voi valmistaa kipua ja jännitystä aiheuttaviin tilanteisiin esimerkiksi leikin avulla. 41

44 Pyörtyneen ensiapu JOS LASTA PYÖRRYTTÄÄ, TOIMI SEURAAVASTI Auta lapsi selinmakuulle. Nosta lapsen jalat sydämen yläpuolelle. Löysää kiristäviä vaatteita ja sisätiloissa ollessa, avaa ikkuna raikkaan ilman sisälle saamiseksi. Anna lapsen levätä rauhassa. Kun lapsen olo alkaa parantua, auta hänet varovasti istumaan. 42

45 JOS LAPSI ON JO PYÖRTYNYT, TOIMI SEURAAVASTI Tarkista, onko lapsi tajuissaan ja hengittääkö hän. Jos lapsi on tajuton, käännä lapsi kylkiasentoon. Jos lapsi on eloton, aloita elvytys. Ohjeet kylkiasentoon laittamisesta ja elvytyksen aloittamisesta löydät kappaleesta Elottomuus. Jos lapsi on palannut tajuihinsa ja hengittää normaalisti, anna hänen levätä. Nosta lapsen jalat sydämen yläpuolelle. Tarkista, onko lapsi loukannut itseään esimerkiksi lyönyt päätään pyörtyessään. Jos lapsi on loukannut itsensä pyörtyessään, tulee hakeutua hoitoon. Jatkotutkimukset ovat tarpeen, jos lapsi on pyörtynyt rasituksen aikana tai toistuvasti ilman ennakko-oireita. Nosta lapsen jalat sydämen yläpuolelle. 43

46 Pään vammat Pään vammat ovat lapsilla yksi yleisimmistä syistä ensiapuun hakeutumisessa. Suomessa vuosittain noin 1500 lasta tarvitsee sairaalahoitoa päänvamman vuoksi. Heistä noin 85 prosentilla todetaan lievä pään vamma. Suurimpina pään vammojen aiheuttajana lapsilla ovat kaatumiset ja liikenneonnettomuudet. Pään vammoja ovat muun muassa päälaen ihon haavat, aivotärähdys, aivoruhjevamma, kallonpohjan murtumat ja muut kallon luiden vammat. Mahdollisia oireita tokkuraisuus sekavuus itkuisuus ärtyneisyys päänsärky lapsi on tavallista vaisumpi hetkellinen tajuttomuus muut tajunnanhäiriöt muistihäiriöt puheen tuottamisen vaikeus tasapainovaikeus tuntopuutokset pahoinvointi oksentelu ruokahaluttomuus verenpurkaumat/mustelmat silmien ympärillä 44

47 Ennaltaehkäisy huomioi ympäristön vaaratekijät ja karsi niitä: asenna lapsiportit portaiden molempiin päihin porrasputoamisia estämään asenna liukuesteet niin portaisiin, kuin mattojen alle ja kylpyhuoneeseen suojaa terävät kulmat kiinnitä huomiota tuoteturvallisuuteen: hanki turvalliset kerrossängyt, syöttötuolit jne. valvo lasta: lasta ei saa jättää yksin hoitopöydälle tai syöttötuoliin opeta lapselle liikennesäännöt valitse lapselle turvallinen koulumatka huolehdi lapsen heijastimen, pyöräilykypärän, turvavyön ja turvaistuimen käytöstä asenna turvatyynyt autoon ja varmista niiden toiminta valvo lasta trampoliinilla pomppiessa, keinuessa tai kiipeillessä leikkitelineissä huolehdi lapsen suojainten käyttämisestä urheilulajeissa 45

48 Pään vammojen ensiapu Soita 112, mikäli pään vamman seurauksena lapsi on tajuton. Käännä tajuton lapsi kylkiasentoon. Mikäli lapsi ei hengitä, aloita elvytys. Ohjeet kylkiasentoon laittamisesta ja elvytyksen aloittamisesta löydät kappaleesta Elottomuus. Hengitysteiden aukiolosta täytyy edelleen huolehtia ja varautua lapsen oksentamiseen. Pään vamman jälkeen lapsen oireillessa huonovointisuudella tai päänsäryllä on hänet vietävä lääkäriin. Hyvin lievillä oireilla lapsen kanssa voi jäädä kotiin seuramaan vointia. Lasta ei tule missään tilanteessa jättää yksin pään vamman jälkeen, ja ensimmäisenä yönä lasta on heräteltävä 1-2 kertaa yön aikana ja tarkistettava, että lapsi juttelee ja vastailee kysymyksiin normaalisti. Soita 112, jos lapsi ei reagoi edellä mainitusti herättelyyn. PÄÄSSÄ OLEVA VIERASESINE Soita 112. Älä poista vierasesinettä. 46

49 PÄÄN ALUEEN VERENVUOTO Soita 112. Tyrehdytä vuoto painamalla vuotokohtaa käsin ja laittamalla paineside vuotokohdan päälle Paineside tehdään siten, että haavan päälle asetetaan ensiki suojaside ja suojasiteen päälle 1-2 siderullaa tai jokin esine painoksi. Näiden päälle sidotaan vielä joustoside, kolmiliina tai huivi. Jos kotoa ei löydy suojasidettä ja siderullia, voi painesiteen tehdä esimerkiksi puhtaasta liinasta ja sisäkkäin olevista sukista. Muista lisätä vielä huivi tai vaikka vanhemman paidan hiha sidokseksi liinan ja sukkien päälle. 47

50 Silmävammat Silmävammat voidaan jakaa silmätapaturmamekanismien mukaan eri luokkiin. Näitä luokkia ovat mekaaniset -, kemialliset -, palo- ja säteilyvammat. Mekaanisiin vammoihin kuuluvat vierasesineet silmässä, silmän tylpät vammat, silmäluomien ja sidekalvon haavat sekä silmän puhkaisevat haavat. Silmän kemiallisia vammoja ovat erilaiset syöpymävammat. Silmän palovammat- ja sähkötapaturmat kuuluvat silmän palovammoihin ja silmän säteilyvammat sananmukaisesti säteilyvammoihin. Silmätapaturmissa varhain aloitettu ja tarkoituksen mukaisesti toteutettu hoito saattaa parantaa potilaan ennustetta vähentämällä näön heikentymisen ja myöhempien kirurgisten toimenpiteiden tarvetta. Vuonna 2012 eri syistä näkövammautuneita 1-17 vuotiaita lapsia rekisteröitiin Suomen näkövammarekisteriin noin 4 % kaikista näkövammautuneista. 48

51 Mahdollisia oireita Vierasesine silmässä kipu silmän vetisyys/vuotaminen rikan tunne silmässä valonarkuus verestys näkökyvyn heikkeneminen Tylppä vamma luomien turvotus ihon muuttuminen sinipunaiseksi silmän ympäriltä verenvuoto silmässä silmän valoreagoimattomuus kipu näkökyvyn heikkeneminen Ennaltaehkäisy Silmän puhkaiseva haava runsas verenvuoto silmän rakenteen muuttuminen näkökyvyn heikkeneminen/katoaminen Kemiallinen silmävamma kipu valonarkuus kyynelvuoto näön heikentyminen Silmän palovamma lumisokeus silmän tulehdus valonarkuus roskan tunne silmässä suojaa lapsen silmät silmätapaturma- ja roiskevaarallisissa tilanteissa/olosuhteissa käyttämällä suojalaseja/naamiosuojalaseja/ kasvosuojaimia käytä lapsella aurinkolaseja auringonpaisteessa ja keväthangilla kuljettaessa opasta lapselle ettei kirkkaisiin valoihin kuten aurinkoon tule katsoa suoraan huomioi, että silmälasit eivät 49 suojaa silmiä, eivätkä korvaa suojalaseja

52 Silmävammojen ensiapu Älä anna lapsen hieroa silmää. Selvitä silmän oireiden aiheuttaja; onko kyseessä vierasesine, haava, tylpän iskun aiheuttama vamma, kemiallinen ärsytys, palo- vaiko säteilyvamma. JOS VIERASESINE ON NÄKYVÄ PÖLY TAI ROSKA NIIN.. Poista pöly/roska lapsen silmästä huuhtelemalla silmää runsaalla vedellä. Mikäli pöly tai roska ei lähde silmästä, tulee lapsen kanssa hakeutua hoitoon. 50 Huuhtele lapsen silmä runsaalla vedellä, niin että pidät lasta sylissäsi ja kaadat kämmeneltäsi vettä lapsen silmään.

53 METALLISIRUA EI KOSKAAN TULE ITSE YRITTÄÄ POISTAA LAPSELTA VAAN.. Peitä molemat silmät kevyellä sidoksella. Hakeudu lapsen kanssa hoitoon. SILMÄSSÄ OLEVAN HAAVAN, TYLPÄN ISKUN AIHEUTTAMAN VAMMAN TAI LÄVISTÄVÄN VIERASESINEEN KOHDALLA.. Peitä lapsen molemmat silmät kevyesti. Soita 112. Aseta lapsi makuuasentoon odottamaan ammattiapua. 51

54 KEMIALLISISSA SILMÄTAPATURMISSA Huuhtele silmä heti runsaalla vedellä. Kemiallisen aineen ollessa syövyttävää emästä on silmän huuhtelua jatkettava minuuttia. Soita 112. SILMÄN PALOVAMMOISSA Jäähdytä silmää viileällä vedellä. Soita 112. Silmän säteilyvammoissa aiheuttajan ollessa kirkas auringonvalo, paranee silmä usein itsestään. Mikäli oireet eivät helpota vuorokaudessa, tulee lapsen kanssa hakeutua hoitoon. 52

55 Vierasesine hengitysteissä Vierasesineen aiheuttama hapen puute on yksi merkittävimmistä syistä lasten äkilliseen elottomuuten. Suomessa noin 100 alle 13-vuotiasta lasta joutuu vuosittain sairaalahoitoon tukehtumisesta johtuen. Tavallisimpia vierasesineitä hengitysteissä ovat ruokapalat tai eri tyyppiset pienet esineet. Ruokapaloina voivat olla muun muassa makeiset, pähkinät tai luumut. Pienet esineet ovat usein leikkikalujen pieniä osia, kolikoita, vaahtomuovin paloja tai erinäisiä muovipaloja. Vierasesine voi olla myös nenässä, jolloin lapset saattavat usein olla oireettomia. On kuitenkin mahdollista, että vierasesine kulkeutuu nenästä hengitysteihin, jolloin kyseessä on äkillinen ja vakava tilanne. Mahdollisia oireita yskä hengityksen vinkuna ihon värin muuttuminen sinertäväksi Jos vierasesine tukkii lapsen henkitorven, menee lapsi elottomaksi. Ennaltaehkäisy huolehdi lapsen turvallisesta ympäristöstä leikkiessä, syödessä ja nukkuessa noudata lasten lelujen suositusikärajoja älä jätä pieniä esineitä, kuten kiviä, kolikoita ja helmiä tai vanhempien lasten leluja pienen lapsen ulottuville rauhoita ruokailutilanne ja vahdi lapsen syömistä älä jätä pehmeitä ja pieniä esineitä lapsen sänkyyn 53

56 Ensiapu hengitystietukokselle VAUVAN HENGITYSTIETUKOS Aseta istuessasi vauva polviesi päälle vatsalleen pää muuta vartaloa alemmaksi. Lyö varovasti kämmenelläsi viisi (5) kertaa vauvan lapaluiden väliin. Sovita lyöntien voimakkuus vauvan kokoon. Jos vierasesine ei irtoa, soita välittömästi 112. Käännä vauva selälleen. Paina viisi (5) kertaa sormillasi vauvan rintalastan alta. Vuorottele viisi (5) lyöntiä lapaluiden väliin ja viisi (5) painallusta rintalastan alle. Jos lapsi menee elottomaksi, aloita elvytys. Ohjeet elvytyksen aloittamiseen löydät kappaleesta Elottomuus. 54

57 LAPSEN HENGITYSTIETUKOS Aseta lapsi istuessasi polviesi päälle vatsalleen pää muuta vartaloa alemmaksi. Lyö lasta viisi (5) kertaa lapaluiden väliin. Sovita lyöntien voimakkuus lapsen kokoon. Jos vierasesine ei irtoa, soita 112. Käytä Heimlichin otetta, mikäli lapsi pystyy seisomaan: Heimlichin otteessa asetu lapsen taakse ja laita toinen käsi nyrkissä takakautta lapsen pallean alle eli ylävatsalle. Tartu toisella kädellä nyrkissä olevasta kädestä kiinni. Tämän jälkeen nykäise kahden käden nyrkkiotteella taakse ja ylöspäin. Toista viisi (5) kertaa. Tämän jälkeen vuorottele viisi (5) lyöntiä lapaluiden väliin ja viisi (5) Heimlichin ote painallusta. Jos lapsi menee elottomaksi, aloita elvytys. Ohjeet elvytyksen aloittamiseen löydät kappaleesta Elottomuus. 55

58 . VIERASESINE NENÄSSÄ Pyydä lasta niistämään, sulje samalla tyhjä sierain. Samaan aikaan taivuta lapsen leukaa kohti lapsen rintakehää. Mikäli esine ei poistu niistämällä, hakeudu lapsen kanssa hoitoon. 56

59 Lähteet Armstrong, V. J Practical First Aid. 3.painos. Lontoo: Dorling Kindersley Limited. s.97. Astma Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Luettu Atkins, D., Everson-Stewart, S., Sears, G., Daya, M., Osmond, M., Warden, C. & Berg, R Pediatric Cardiology. Epidemiology and Outcomes From Out-of-Hospital Cardiac Arrest in Children. The Resuscitation Outcomes Consertium Epistry-Cardiac Arrest. Circulation 119 (11), Atula, S Epilepsia aikuisella. Epilepsian ehkäisy. Lääkärikirja Duodecim. Julkaistu Luettu #s8 Barrios, J., Gutierrez, C., Lluna J., Vila, J., Poquet, J. & Ruiz- Company, S Bronchial Foreign Body: Should Bronchoscopy Be Performed in All Patients with A Choking Crisis. Pediatric Surgery International 12 (2-3), Beattie, T Minor Head Injury. Archives of Disease in Childhood 77/1997,

60 Castrén, M., Helveranta, K., Kinnunen, A., Korte, H., Laurila, K., Paakkonen, H., Pousi, J. & Väisänen, O. (toim.) Ensihoidon perusteet. 4. painos. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy. s , , 279, 297, 299, , , 350. Castrén, M., Kinnunen, A., Paakkonen, H., Pousi, J., Seppälä, J., & Väisänen O Ensihoidon perusteet. 3. painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. s , 462. Donoqhue, A., Nadkarni, V., Berg, R., Osmond, M., Wells, G., Nesbitt, L. & Stiell, I Out-of-Hospital Pediatric Cardiac Arrest: An Epidemiologic Review and Assessment of Current Knowledge. Annals of Emergency Medicine 46 (6), Epilepsiat (aikuiset) Käypä hoito-suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Luettu i50072 EpiPen Pakkausseloste. Päivitetty EpiPen Jr Pakkausseloste. Päivitetty Folkhälsan Henkilövahinkojen ehkäisy. Lasten tapaturmien ehkäisyhanke. [Verkkojulkaisu, käsikirja]. Tulostettu s. 6, %B6rebygg_olyckor/Finska_-_Barnolycksfall.pdf Haahtela, T., Hannuksela, M., Mäkelä, M. & Terho, E. O. (toim.) Allergia. 1.painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. s. 8-9, 11, 42-43,

61 Haahtela, T., Hannuksela, M. & Terho, E. O. (toim.) Allergologia. 2. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. s.229, 358, 363, 432. Haahtela, T., Von Hertzen, L., Mäkelä, M. & Hannuksela, M Kansallinen allergiaohjelma aika muuttaa suuntaa. Suomen lääkärilehti 63 (14),, Hamilton, M., Mrazik, M. & Johnson, D Incidence of Delayed Intracranial Hemorrhage in Children after Uncomplicated Minos Head Injuries. Pediatrics 126 (1), Hannuksela, M Allerginen kosketusihottuma. Lääkärikirja Duodecim. Päivitetty Luettu Hassi, J., Ikäheimo, T. & Kujala, V. (toim.) Terveydenhuollon kylmä- ja kuumaopas. Toimintamalli kokeilualueiden toimijoiden käyttöön Oulu: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Luettu s.49-50, opas.pdf Hiippala, A Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys- tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa? Suomen Lääkärilehti 68 (45), Hoppu, K., Mustonen, H. & Paatela-Kulovesi, A Myrkytystietokeskus 50 v. [Verkkojulkaisu, historiikki]. Luettu s skus/julkaisuja/historiikki.pdf Ikola, K. (toim.) Elvytys ja elvytetyn hoito. 1. painos. Tampere: Tammer-Paino Oy. s

62 Jalanko, H Anemia lapsella. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Päivitetty Luettu Kallela, M. Tajunnanmenetyskohtaus. TherapiaFennica. Luettu Karppinen, A., Oinas, M., Lönnqvist, T., Pyörälä, S. & Salminen, P Lasten lievät aivovammat. Suomen Lääkärilehti 67 (18), Keskinen, P. & Härmä-Rodriquez, S Lapsen hypoglykemian ehkäisy. Diabetes. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Luettu Kinnunen, A. Hengityksen hätätilanteet. Ensihoito. Therapia Fennica. Luettu %A4t%C3%A4tilanteet. Kitamura, T., Iwami, T., Kawamura, T., Nagao, K., Tanaka, H., Nadkami, V. M., Berg, R. A. & Hiraide, A Conventional and Chest-Compression-Only Cardiopulmonary Resuscitation by Bystanders for Children Who Have Out-of-Hospital Cardiac Arrests: A Prospective, Nationwide, Population-Based Cohort Study. The Lancet 375 (9723), Kivistö, J Poisonings in Finnish Children. Tampereen Yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Terveystieteen laitos. Väitöskirja. 60

63 Koistinen, P., Ruuskanen, S. & Surakka, T. (toim.) Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. 1-2.painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. s Korte, H. & Myllyrinne, K Ensiapu. 1.painos. Espoo: Wellprint. s.18, 21-25, 27, 32, 36-37, 46-47, 57-58, 65-67, 79, 81-84, 88-90, 92, 99, , 105, 110. Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Estä lapsen kaatumiset ja putoamiset. [Verkkojulkaisu]. Luettu Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Lasten myrkytysten ehkäisy. [Verkkojulkaisu]. Luettu Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Suojaa lapsesi palovammoilta. [Verkkojulkaisu]. Luettu Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Tukehtumisvammojen ehkäisy. [Verkkojulkaisu]. Luettu Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T Ensihoito. 3.painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. s.291, , , 328, 330, , , , , , 418, 434, 493, 499, 539, , , 646, 650. Kuisma, M., Suominen, P. & Korpela R Paediatric Out-of- Hospital Cardiac Arrests Epidemiology and Outcome. Resuscitation 20 (2), Markkula, J & Öörni, E. (toim.) Turvallinen elämä lapsille ja nuorille. Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. 61

64 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Raportti] 27/2009. Helsinki: Yliopistopaino. Mercier, C. & Blond, M Epidemiological Survey of Childhood Burn Injuries in France. Burns 22 (1), Meyer, L., Stubbs, B., Fahrenbruch, C., Maeda, C., Harmon, K., Eisenberg, M. & Drezner, J Incidence, Causes, and Survival Trends from Cardiovascular-Related Sudden Cardiac Arrest in Children and Young Adults 0 to 35 Years of Age. Circulation 26 (11), Ojamo, M Näkövammarekisterin vuosikirja Helsinki: MIKTOR/Vammalan Kirjapaino Oy. Perheentupa, J. Nestetasapainon häiriöt. TherapiaFennica. Luettu h%c3%a4iri%c3%b6t Qvist, E. & Korppi, M Alle kolmen kuukauden ikäinen lapsi päivystyksessä. Duodecim-lehti 125 (21), Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M. (toim.) Lastentaudit. 4 painos. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy. s.197, 455, 600, 601. Rokkanen, P., Slätis, P., Alho, A., Ryöppy, S. & Huittinen, V M Traumatologia. 6.painos. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy. s. 327, 405, 407, , 436, 443. Saari, M. (toim.) Silmätautioppi. 6. painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. s ,

65 Sahi, T. Castrén, M., Helistö, N. & Kämäräinen, L Ensiapuopas. 5. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. s.37, 41, 43, 56-57, 88-89, 97-98, 100, , 125. Savolainen, I Kommootion saaneen lapsen oireet kotihoidossa. Itä-Suomen yliopisto. Lääketieteen laitos. Opinnäytetyö. Schachter, S. C. & Shafer, P. O Importance of Preventing Seizures and Other Problems. [Verkkojulkaisu]. Päivitetty Luettu Sosiaali- ja terveysministeriö Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Helsinki: Edita. s.197. Su, F Traumatic Brain Injury in Children. [Verkkojulkaisu]. Päivitetty Luettu Suomen virallinen tilasto (SVT) Kuolemansyyt. Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolemansyyn (54-luokkainen luokitus) ja iän mukaan 2011, molemmat sukupuolet. [Verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. Luettu _tau_001_fi.html Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Rokottajan käsikirja. [Verkkopalvelu] Luettu Tiirikainen, K. (toim.) Tapaturmat Suomessa. Helsinki: Edita. s. 139, 143, ,

66 64