LASTEN PÄÄNSÄRYN JA MIGREENIN HUOMIOIMINEN OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN PÄÄNSÄRYN JA MIGREENIN HUOMIOIMINEN OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 LASTEN PÄÄNSÄRYN JA MIGREENIN HUOMIOIMINEN OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA Marja Sipilä Jenni Pihlamaa Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pihlamaa, Jenni ja Sipilä, Marja. Lasten päänsäryn ja migreenin huomioiminen opettajan näkökulmasta. Helsinki, syksy 2006, 46 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusala, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Suomen migreeniyhdistyksen kanssa, joka on toukokuussa 2005 aloittanut kolmevuotisen lasten ja nuorten päänsärkyprojektin. Projektin päämäärä on lisätä ammattilaisten ja lasten ja nuorten sekä heidän omaistensa tietoutta lasten päänsärystä, sen ennaltaehkäisystä sekä hoitosuositusten mukaisesta hoidosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa siitä, mitä opettajat tietävät lasten päänsäryn ja migreenin ennaltaehkäisystä ja hoidosta ja millaista lisätietoa he tarvitsevat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet jaettiin kahdessa Vantaan ala-asteen koulussa opettajankokouksen yhteydessä 32:lle opettajalle. Vastaukset saatiin takaisin kaikilta opettajilta. Opettajista 22 (69 %) oli sitä mieltä, että heidän oppilaillaan esiintyi päänsärkyä ja migreeniä. Jopa kahdella (6 %) lapsista esiintyi päänsärkyä ja migreeniä päivittäin opettajien mukaan. Tiedon lapsen päänsärystä opettajat olivat pääsääntöisesti saaneet lapselta itseltään tai hänen vanhemmiltaan. Opettajista 16 (50 %) pyrki ennaltaehkäisemään oppilaan päänsärkyä muun muassa poistamalla oppilaan jännitystä ja tuulettamalla luokkaa. Lisätietoa siitä miten voi toimia päänsärkytilanteissa ja ennaltaehkäistä niitä, toivoi 25 (78 %) opettajista. Lisätietoa pyydettiin eniten terveydenhoitajan luennoitsemana. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että terveydenhoitajan ja opettajien välille kaivataan lisää yhteistyötä. Lisätiedon tarpeesta kertoo se, että vaikka lapsilla tiedettiin esiintyvän päänsärkyä ja migreeniä, eivät kaikki pyrkineet ennaltaehkäisemään niitä. Vain 28 % opettajista oli sitä mieltä, että koulussa oli ohjeistus lapsen päänsärkytilanteessa toimimiseen, ja tällöinkin lapsi lähetettiin terveydenhoitajan luokse. Voidaan siis tehdä johtopäätös, että koulussa ei ole selkeää ohjeistusta tilanteessa toimimiseen, sillä terveydenhoitaja ei ole joka päivä paikalla. Avainsanat: päänsärky, migreeni, opettaja, kvantitatiivinen, tutkimus, terveellinen kouluympäristö

3 ABSTRACT Pihlamaa, Jenni and Sipilä, Marja. Children s Headache and Migraine from the Teacher s Perspective. Helsinki, fall 2006, 46 p., 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Nursing, Option in Nursing, Option in Health Care. This study was conducted as a part of the Finnish Migraine Association s three year long research project on children and teenagers suffering from headaches. The project started in May The purpose of the project is to increase the knowledge among the professionals and families of preventing and treating children s headache. This specific study aimed to clarify what teachers know about preventing and treating children s headache and migraine. It also enquired what kind of information teachers need and expect. The study was conducted as a quantitative research. The data was collected by a questionnaire that contained both structured and unstructured questions. The questionnaires were handed out to 32 teachers in two elementary schools in Vantaa. The response rate was 100 %. 69 % of the respondents reported having pupils that suffered from a headache or migraine. The information on the child s headache was usually brought up by the parents or the child herself/himself. According to the respondents, 6 % of the pupils had headaches or migraine every day. 50 % of the respondents tried to prevent children s headache by decreasing children s tension and opening the classroom windows. 78 % of the respondents wanted more information on what to do if a pupil had a headache and how to prevent the possible causes of it. The respondents preferred receiving additional information from the school nurse. Therefore it can be concluded, that teachers wish for more cooperation with the school nurses. Even if the children were recognized to having headaches, some respondents did not take any measures to try to prevent it. This could imply that more information is needed. Only 28 % of the respondents reported their schools having instructions on what to do when a child has a headache. These teachers, however, were only advised to send the child to the school nurse. This shows that instructions are inadequate, since the school nurse is not available on a daily basis. Keywords: headache, migraine, teacher, quantitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LASTEN PÄÄNSÄRKY Päänsärky käsitteenä Lasten päänsärky Lasten päänsäryn elimelliset syyt Lasten päänsäryn psyykkiset syyt Lasten päänsäryn ennaltaehkäisy Lasten päänsäryn hoito Migreeni käsitteenä Lasten migreeni Migreenin ennaltaehkäisy Lasten migreenin hoitomuodot TERVEELLISEN KOULUYMPÄRISTÖN VAIKUTUS LASTEN...17 PÄÄNSÄRKYYN JA MIGREENIIN Koulu työ- ja oppimisympäristönä ja sen merkitys lasten päänsärylle Ravitsemuksen ja koululiikunnan ennaltaehkäisevä vaikutus päänsärkyyn Koulukiusaaminen päänsäryn aiheuttajana OPETTAJA JA TERVEYDENHOITAJA LASTEN PÄÄNSÄRYN...21 ENNALTAEHKÄISIJÄNÄ Koulun yhteistyöverkostot oppilaiden terveyden tukijoina Terveydenhoitajan ja opettajan välinen yhteistyö lapsen sairastaessa Terveystiedon opetus opettajille ja oppilaille TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä Aineiston keruu Kyselylomakkeen laatiminen Tutkimuksen vaiheet Aineiston analysointi Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti...29

5 6.6 Tutkimuksen eettiset näkökohdat TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Lasten päänsäryn tunnistaminen Päänsäryn ennaltaehkäisy Päänsärkytilanteessa toimiminen Opettajan ja terveydenhoitajan yhteistyö POHDINTA Tulosten pohdinta Johtopäätökset keskeisimmistä tuloksista Työnprosessin pohdinta Oman ammatillisen kasvun pohdinta Jatkotutkimusaiheet...43 LÄHTEET...44 LIITTEET...47 Liite Liite Liite

6 1 JOHDANTO Suomalaisista jopa 70 95% on kärsinyt päänsärystä jossain elämänsä vaiheessa (Färkkilä, Paakkari & Saarinen 2002, 10). Päänsäryt voidaan jakaa akuutteihin ja kroonisiin päänsärkyihin. Akuutteihin päänsärkyihin kuuluvat mm. migreeni, tulehdukset, aivoverenkiertohäiriöt, loukkaantumiset, kolmoishermosärky, sarjoittainen päänsärky, silmäsairaudet ja ponnistuspäänsärky. Kroonisen päänsäryn aiheuttajia ovat jännityspäänsärky sekä särkylääkeriippuvuuden ja purennan aiheuttama päänsärky. (Färkkilä, Paakari & Saarinen 2002, 11.) Lasten päänsärky on luultua yleisempää. Kouluikäisistä lapsista jopa 10 %:lla esiintyy toistuvia päänsärkyjä. (Suomen lastenneurologinen Yhdistys 2003,1.) Kouluikää kohden päänsäryn esiintyvyys lisääntyy ja huippunsa se saavuttaa 13-vuoden iässä, jolloin pojilla sitä on 25 %:lla ja tytöillä 35 %:lla. (Suomen lastenneurologinen Yhdistys 2003, 1.) Lapset viettävät koulussa suuren osan päivittäisestä ajastaan. Tällöin lasten päänsäryn huomioon ottamisessa opettajalla on suuri rooli. Opettajien tietouden lisääminen lasten päänsärystä on ensiarvoisen tärkeää. Tällöin he pystyvät myös ennaltaehkäisemään ja toimimaan päänsärkytilanteissa paremmin. Lapsen kannalta yhteistyö myös opettajan ja terveydenhoitajan välillä on tärkeää, jotta lapsen päänsärky ja migreeni tulee huomioiduksi koulussa. Opinnäytetyössä tarkastellaan kuinka ala-asteen opettajat ottavat oppilaiden päänsäryn ja migreenin huomioon. Opinnäytetyön tavoitteena on saada selville, tunnistavatko opettajat lasten päänsärkyyn vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön avulla pyritään myös selvittämään miten opettajat ennaltaehkäisevät lasten päänsärkyä. Tarkoituksena on myös saada tietoa siitä, miten opettajat toimivat kohdatessaan päänsärystä kärsivät lapset ja onko opettajien ja terveydenhoitajan välillä yhteistyötä lasten päänsäryn ja migreenin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä Suomen migreeniyhdistyksen kanssa, joka on aloittanut toukokuussa 2005 kolmivuotisen valtakunnallisen hankkeen, joka kohdentuu lasten ja nuorten päänsärkyyn. Projektissa keskitytään tiedotukseen, materiaalin tuottamiseen, koulutukseen ja vertaistukiryhmien perustamiseen. Projektin tarkoituksena on lisä-

7 tä ammattilaisten sekä lasten ja nuorten ja heidän vanhempiensa tietoisuutta lasten päänsärystä, sen ennaltaehkäisystä sekä hoitosuositusten mukaisesta hoidosta. Päämääränä on estää lasten päänsärkyjen kroonistuminen ja vähentää niistä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. (Suomen migreeniyhdistys 2005, 1 3.) Projektiin osallistuu useita opinnäytetyöpareja, jotka tutkivat lasten ja nuorten päänsärkyä eri näkökulmista.

8 2 LASTEN PÄÄNSÄRKY Päänsärky käsitteenä Aivoissa ja pääkallossa on useita päänsäryn syntypaikkoja. Kipu ei ole lähtöisin hermosoluista, sillä hermokudoksessa ei ole kipua aistivia hermopäätteitä. Kipu tuntuu pään alueen iholla ja verisuonissa, kalloa peittävässä luukalvossa, kallonpohjan duurassa, laskimosinuksissa ja läheisissä laskimoissa sekä duuran valtimoissa ja kallonpohjan suurissa valtimoissa. Myös sensorisia säikeitä sisältävät aivohermot lähettävät kipua. Kipu johtuu kudoksiin kohdistuvasta venytyksestä, paineesta, tulehduksesta tai lämpövammasta. (Sillanpää 1996, 403.) Päänsäryt voidaan jakaa akuutteihin ja kroonisiin päänsärkyihin. Akuutteihin päänsärkyihin kuuluvat mm. migreeni, tulehdukset, aivoverenkiertohäiriöt, loukkaantumiset, kolmoishermosärky, sarjoittainen päänsärky, silmäsairaudet ja ponnistuspäänsärky. Kroonisen päänsäryn aiheuttajia ovat jännityspäänsärky sekä särkylääkeriippuvuuden ja purennan aiheuttama päänsärky. Akuutti päänsärky tulee hoitaa nopeasti ja tehokkaasti kun taas kroonista päänsärkyä hoidetaan pitkäaikaisesti ja monin eri tavoin. (Färkkilä, Paakkari & Saarinen 2002, 11.) 2.2 Lasten päänsärky Jopa % suomalaisista on kärsinyt päänsärystä jossain elämänsä vaiheessa. Syitä päänsärkyyn voi olla lukuisia ja se on luonteeltaan useimmiten hyvänlaatuista. Jännityspäänsärky, migreeni, näiden yhdistelmä sekä tulehduksista johtuva päänsärky ovat yleisimpiä päänsärkytyyppejä. Silmistä ja purennasta johtuvat päänsäryt ovat harvinaisempia. Syynä päänsärkyyn voi olla siis elimellinen sairaus tai vamma, verisuoniperäinen ongelma tai psyykkinen syy, kuten masennus. (Färkkilä ym. 2002, 10.) Lasten päänsärky on luultua yleisempää. Lapsilla ja nuorilla se on yksi yleisimmistä oireista. Kouluikäisillä lapsilla esiintyy jopa 10 %:lla toistuvia päänsärkyjä. Päänsärkyä esiintyy jo kolmivuotiailla jonkin verran, mutta viisivuotiailla se on huomattavasti yleisempää. Kouluikää kohden päänsäryn esiintyvyys lisääntyy ja huippunsa se saavuttaa

9 13-vuoden iässä, jolloin pojilla sitä on 25 %:lla ja tytöillä 35 %:lla. (Suomen lastenneurologinen Yhdistys 2003, 1.) 9 Lasten ja aikuisten päänsäryissä on eroavaisuuksia. Esimerkiksi kuumeflunssan aikana lapset kohdistavat särkynsä vatsaan, kun taas aikuiset tuntevat kivun päänsärkynä. Lapset myös sairastavat erilaisia tauteja kuin aikuiset. Heillä on kuumeilua ja kasvaimia enemmän, mutta toisaalta taas tuskin lainkaan niskavammoja ja aivohalvauksia tai kuukautisiin liittyviä häiriöitä. Erityisiä ongelmia lapsille voivat aiheuttaa myös silmävaivat ja käyttäytymishäiriöt. (Lockley 1996, ) Suurin osa toistuvista päänsäryistä, jotka eivät ole migreeniä, ovat ilmeisesti jännityspäänsärkyä. Jännityspäänsärky on 12-vuotiailla yhtä yleistä kuin migreeni. Sama lapsi voi kärsiä monentyyppistä päänsärkyä. (Aho, Hämäläinen & Metsähonkala 2003, 1.) Ruotsissa, Uppsalassa on tutkittu 7 15-vuotiaiden koululaisten päänsäryn ja migreenin esiintyvyyttä vuonna Tutkimuksessa haastateltiin 131 lasta ja heidän vanhempiaan. Tutkimustulosten mukaan päänsäryn esiintyvyys kasvaa iän myötä tytöillä ja pojilla 11:toista ikävuoteen saakka samalla tavalla, jonka jälkeen tytöillä päänsärkyä esiintyy enemmän. Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla teini-ikäisistä tytöistä oli enemmän jännityspäänsärkyä kuin migreeniä. (Laurell, Larsson & Eeg-Olofsson 2004, 380.) Lasten päänsäryn elimelliset syyt Noin %:lla lapsista päänsäryn taustalla on elimellinen syy. Se voi esiintyä pään alueella, kallon sisä- tai ulkopuolella tai muualla elimistössä. Erityisen tärkeää onkin selvittää lapsilla, elimellisten syiden poissulkemiseksi, mistä päänsärky johtuu. (Anttila 2000, 311.) Lapsilla yleisimmät päänsäryn aiheuttajat ovat kuumetaudit. Lapsilla kuume nousee yleensä kovin korkeaksi, jolloin päänsärkykin lisääntyy. Aivokasvaimet ovat lapsilla pelätyin päänsäryn syy ja ne ovatkin yleisimpiä alle viisivuotiailla lapsilla. Lisäksi kallonsisäiset elimelliset syyt nostavat kallonsisäistä painetta, kuten hydrokefaliassa eli aivojen nestekierron häiriössä. Nämä voivat aiheuttaa lapselle paikallisia toimintahäiriöitä. Päänsärkyä voivat aiheuttaa myös erilaiset tapaturmat esimerkiksi aivotärähdys, sekä erilaiset tulehdukselliset ja verenkierrolliset syyt. (Lockley 1996, )

10 10 Pään alueen kallonulkoisia syitä lasten päänsärkyyn ovat muun muassa erilaiset silmäperäiset syyt sekä korva-, nenä- ja kurkkuperäiset syyt, kuten useimmat tulehdukset. Hammasperäisistä syistä purentavirhe on ollut kautta aikojen päänsäryn aiheuttajia. Käytännönläheisiä syitä voivat olla esimerkiksi liian tiukka päänahkaa kiristävä poninhäntä sekä kylmän jäätelön syönti. Useat lääkeaineet kuten epilepsialääkkeet voivat aiheuttaa päänsärkyä. (Sillanpää 1996, ) Lasten päänsäryn psyykkiset syyt Lasten päänsäryistä % johtuu psyykkisistä syistä. Särky on luonteeltaan pitkäkestoista, usein toistuvaa ja pahenematonta. (Helistin 2005, 1.) Jännitystyyppinen päänsärky kuuluu psyykkisiin, toiminnallisiin päänsärkyihin ja on toiseksi yleisin lasten päänsäryn aiheuttaja. Perheen ongelmat tai liian useat harrastukset edesauttavat jännityspäänsäryn syntymistä. Psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen kasvuympäristö sitä vastoin ehkäisee sitä. Lapsella esiintyy eniten jännityspäänsärkyä seitsemän vuoden iässä, kun hän aloittaa koulun, ja 13-vuotiaana, kun hän mahdollisesti vaihtaa koulua isompaan, monen sadan oppilaan laitokseen. Lapsi saattaa myös ilmaista masennustaan päänsäryn oirein. (Sillanpää 1996, ) Koulukiusaaminen, paineet koulumenestyksessä ja vaikeudet kavereiden kanssa ovat merkittävä syy päänsäryn synnylle. Aikuisilla, kuten myös lapsilla, niska-hartiaseudun jännitys voi olla päänsäryn taustalla. (Anttila 2000, 314.) Lapsilla niska-hartiaseudun jännityksestä johtuvat päänsäryt eivät kuitenkaan ole niin yleisiä kuin psykogeeniset syyt. Varsinkin teini-ikäisillä tytöillä yleisin päänsäryn tyyppi on psykogeeninen. Psykogeenistä päänsärkyä voi aiheuttaa piilevä depressio, konversiohysteria, jossa ahdistus muuttuu somaattiseksi oireeksi, sekä persoonallisuuden häiriöt. (Koskiniemi & Koivikko 1990, 84.)

11 2.2.3 Lasten päänsäryn ennaltaehkäisy 11 Päänsäryn ennaltaehkäisy on aina tärkeää, varsinkin jos kyseessä on lapsi. Jos säryt ovat toistuvia ja arkielämää haittaavia, kannattaa aina käydä lääkärissä. Lapsen perusteellinen tutkiminen ja päänsäryn pelottavien syiden epäilyn osoittaminen aiheettomiksi helpottaa usein suuresti perheen ahdistusta ja saattaa näin vähentää lapsenkin päänsärkyä. Usein lapsen päänsärky on riippuvainen hänen elämäntavoistaan. Niiden muuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Muun muassa jatkuvaa valvomista tulisi välttää ja epäsäännöllisiä ruokailutapoja pitäisi muuttaa säännöllisemmiksi. Liian useat harrastukset saattavat myös tiedostamatta ahdistaa lasta, vaikka hän olisikin niistä kiinnostunut. Harrastusten vähentäminen onkin lopettanut monen lapsen päänsäryn. Turvallinen kasvuympäristö on lapsen hyvinvoinnin perusta. Koulukiusaaminen ja turvattomuuden tunne kotona ja koulussa lisäävät erityisesti lapsen oireita, ja ovat mahdollisesti myös päänsäryn syynä. (Sillanpää 1996, 413.) Tällöin päänsäryn ennaltaehkäisyssä olisi erittäin tärkeää pyrkiä lopettamaan mahdollinen koulukiusaaminen ja kiinnittää huomiota siihen, että lapsi tuntee kotonaan olonsa turvalliseksi Lasten päänsäryn hoito Lapsen päänsäryn luonteen tutkiminen ja elintapojen merkityksen osoittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä alkutoimenpiteitä. Jännityspäänsäryssä merkittävä apukeino voi olla fysioterapia, joka voi alkuun auttaa jännittyneiden lihasten rentoutumisessa. Lapsen työasentoihin koulussa ja kotona on syytä kiinnittää huomiota. Usein koulussa esimerkiksi pulpetin ja tuolin keskinäinen korkeusero voi olla huono juuri kyseiselle lapselle. Tämä asia vaatii korjaamista. Kotona annettava rentoutushoito on hyvä apukeino lapselle, joka kärsii toistuvista, useita kertoja kuukaudessa esiintyvistä päänsäryistä. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen helpottaa muun muassa aiheuttavien tekijöiden löytämisessä. Lapsen turhan ahdistuksen ja pelkojen hälventäminen on tärkeää. Rentoutus-, palautetai niin sanottu kognitiivinen hoito sopivat parhaiten vanhemmille lapsille ja teiniikäisille, mutta niitä voidaan kokeilla jo 7 8-vuotiaille. (Sillanpää 1996, 413.)

12 12 Päänsäryn voimakkuus määrää sen, mitä toimenpiteitä sen hoitamiseksi vaaditaan. Lievä särky menee lapsilla usein ohi, mutta särkyjä ei kannata eikä saa ikinä kuitenkaan väheksyä. Päänsäryn iskiessä lapsi kannattaa laittaa rauhalliseen, mieluiten niukasti valaistuun huoneeseen lepäämään ja rauhoittumaan. Märkä pyyhe otsalla on usein riittävä hoito. Jos särky ei kuitenkaan helpota ja kivut vain jatkuvat ja voimistuvat, voidaan antaa lääkehoitoa. Jännityspäänsärkyyn riittää usein hoidoksi asetosalisylaatti tai parasetamoli poremuotoisena kerta-annoksena. Liian vahvoja kipulääkkeitä ei jännityspäänsäryssä kannata antaa, sillä tiheästi toistuvat päänsäryt voivat helposti johtaa lääkeriippuvuuteen. Lääkkeistä on enemmän apua lasten migreenikohtausten ehkäisyssä kuin itse jännityspäänsäryssä. (Sillanpää 1996, 412.) 2.3 Migreeni käsitteenä Migreeni on sairausprosessi, josta päänsärky on vain yksi osa. Siinä ei ole kyse päänsäryn eri voimakkuuden asteista vaan kokonaan omasta päänsärkytyypistä. (Lockley 1996, 34.) Migreeni johtuu hermosolukeskusten toiminnan häiriöistä. Tämä periytyvä sairaus on koko elimistön kohtauksellinen tila. Aivoista alkavina oireina ovat esimerkiksi palelu, haukottelu, näkö- ja kuulohäiriöt, pahoinvointi sekä hajuaistin muutokset. Migreeniin ei liity pysyviä aivovaurioita vaan aivosolutoiminta palautuu normaalitilaan kohtauksen jälkeen. Migreeni jaetaan auralliseen eli klassiseen migreeniin ja aurattomaan eli tavalliseen migreeniin. (Färkkilä 2003, 7.) Aurallinen migreeni voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen. Ennakoivassa vaiheessa esiintyy haukottelua, ärtyneisyyttä, euforista mielialaa ja himoa johonkin tiettyyn ruokaan. Auravaiheessa voi tulla valonvälähdyksiä silmien edessä, sokeita pisteitä näkökentässä, puutumista tai puhevaikeuksia. Päänsäryn vaihe sisältää myös pahoinvointia ja oksentelua sekä herkkyyttä äänille ja valoille. Oireiden vähenemisvaiheessa pystyy nukahtamaan ja palautumaan. Toipumisvaiheessa tunnetaan äärimmäistä väsymystä. Tämä kuvaus sopii täydelliseen migreeniin. Kuitenkaan kaikki migreenistä kärsivät eivät koe näitä kaikkia vaiheita. Kohtaukset eivät ole aina samankaltaisia jokaisella kerralla eivätkä noudata samaa kaavaa: joskus voi nähdä auran ja toisella kerralla sitä ei ole lainkaan. (Lockley 1996, 35.)

13 13 Migreenikohtaukset ovat yleensä hyvin voimakkaita ja saattavat jopa estää normaalin toiminnan. Kohtauksen aiheuttavia tekijöitä ovat stressi, jännitys, väsymys, nälkä sekä kirkkaat valot ja hajut. Aurallisessa migreenissä pitää esiintyä vähintään kaksi kohtausta sisältäen kolme seuraavista oireista: auraoire esimerkiksi laajeneva näköhäiriö, sahalaitainen harmaa- tai kirkasalue, puutuminen ja puhehäiriö, auran kesto 5 60 minuuttia tai auravaiheen loppupuolella alkava sykkivä, toispuolinen päänsärky, jota seuraa pahoinvointi ja oksentaminen. (Färkkilä 2005, 1.) Aurattomassa migreenissä tulee olla viisi kohtausta, jotka kestävät 2 48 tuntia. Oireina tulee olla vähintään kaksi seuraavista: sykkivä särky, toispuoleinen särky, kohtalainen tai kova särky estäen normaalin toiminnan, tai säryn paheneminen fyysisen aktiivisuuden seurauksena. Oireina pitäisi olla myös pahoinvointia ja oksentelua tai valonarkutta ja ääniherkkyyttä. (Anttila 2000, 313.) 2.4 Lasten migreeni Vuonna 1998 julkaistiin kansainvälinen luokitus päänsäryistä ja sitä koskevista kriteereistä. Tämän mukaan alle 15-vuotiailla päänsärky luokitellaan migreeniksi, jos kohtauksia on ollut vähintään viisi ja ne ovat olleet pituudeltaan vähintään kaksi tuntia. (Anttila 2000, 312.) Diagnoosia tehdessä suljetaan pois kaikki muut mahdolliset päänsäryn aiheuttajat. Diagnoosin varmistumiseksi lasta seurataan yleensä noin puoli vuotta. (Aho, Hämäläinen & Metsähonkala 2003, 1.) Laukaisevia tekijöitä migreenikohtauksessa voivat olla stressi tai sen laukeaminen, syömättömyys, voimakas fyysinen rasitus, kirkkaat valot, kuumuus, hajut, eräät ruokaaineet, vuorokausirytmin muutokset ja sään muutokset. (Färkkilä ym. 2002, ) Lapselle migreeniä voi aiheuttaa liian korkealle asetettu vaatimustaso tai toisaalta alhainen pettymysten sietokyky, jolloin lasta ja vanhempia tulee ohjata kohti realistisempaa vaatimustasoa suhteessa kouluun ja harrastuksiin. (Pihko 2005, 4.) Laukaisevat tekijät on syytä selvittää, ja siinä voi käyttää apuna migreenipäiväkirjan pitämistä (Färkkilä ym. 2002, 58). Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen mukaan koulunsa aloittavilla suomalaislapsilla esiintyy migreeniä 3 6 %:lla. Migreenin puhkeamisajankohta sijoittuu juuri esikou-

14 14 lun ja koulun aloittamisajankohtaan. Migreeni on vahvasti periytyvää. Kohtauksen aikana lapsi on sairaanoloinen, ei halua leikkiä ja vetäytyy omaan rauhaansa. Kesken leikkien lapsi tarttuu päähänsä ja on kalpea ja pahoinvoiva. Kohtauksen mentyä ohi lapsi on jälleen normaali oma itsensä. Jos lapsella esiintyy kohtauksia usein öisin, tulee poissulkea aivokasvaimen ja kallonsisäisen paineennousun mahdollisuus. Migreenikohtauksia voi olla jopa kaksi kertaa viikossa, mutta päivittäiset kohtaukset eivät kuitenkaan kuulu taudin kuvaan. (Pihko 2005, 2.) Lapsilla migreeni on harvoin klassista, yleensä kohtaukset alkavat äkillisesti ilman auraoireita. Migreeni voi ilmetä myös ilman päänsärkyä, jolloin oireina ovat ohimenevä näköhäiriö tai sekavuustila. Lapsilla voi ilmetä myös harvinaista syvien aivo-osien oireilua, kuten dysartriaa eli puheen tuottamisen vaikeutta, näköhäiriöitä, tajunnan laskua, ataksiaa eli katkokävelyä ja huimausta. Lisäksi voi esiintyä komplisoitua migreeniä, jolloin näkyy kaksoiskuvia, näkö voi mennä ohimenevästi toisesta silmästä tai raajat voivat puutua tai halvaantua. (Koskiniemi & Koivikko 1990, 82.) Lapsilla voi esiintyä myös vatsamigreeniä: abdominaalimigreeniä, johon liittyy oksentelua ja navan seudussa esiintyvää kipua. Diagnosointi on vaikeaa, sillä lapsella ei välttämättä esiinny samanaikaisesti päänsärkymigreenin oireita eikä vatsamigreenikohtaukseen liity lainkaan auraoireita tai näköhäiriöitä. (Anttila 2000, 313.) Vatsamigreeni ei johdu verisuonten tasapainottomuudesta, mutta suoliston lihasten häiriintyneet liikkeet ja kouristelut voivat edesauttaa sen syntyä. Oireina vatsakipujen ja oksentelun lisäksi voi olla huimausta ja herkkyyttä kirkkaille valoille sekä mielialan muutoksia. Lapsilla ilmenee usein epämääräistä outoa tunnetta, jota he eivät osaa sanoin kuvailla. Vatsamigreeni häviää usein kahdentoista ikävuoden tienoilla eikä siitä välttämättä koskaan kehity tavallista, klassista migreeniä. (Lockley 1996, 35, 43.) Lapsilla migreenikohtaukset ovat normaalisti hieman lyhytkestoisempia kuin aikuisilla, mutta kohtauksilla on taipumus olla usein toistuvia ja voimakkaita. Epätäydelliset kohtaukset ovat tavallisia: voi esiintyä paljon yleisoireita, kuten pahoinvointia, hikoilua ja tihentynyttä virtsaamistarvetta. Usein migreeni on yhteydessä matkapahoinvointiin ja huimaukseen. Selittämättömät oksennuskohtaukset voivatkin olla yksi migreenin muodoista. Epätäydelliset kohtaukset voivat kehittyä täydellisiksi myöhemmällä iällä. (Lockley 1996, )

15 15 Ennen murrosikää migreeniä esiintyy enemmän pojilla, kun taas puberteetin jälkeen nuorten tyttöjen estrogeenitaso nousee, mikä vuorostaan lisää tyttöjen migreeniä. Puolella niistä, joilla on ollut lapsuudessa migreeniä, ei ole kohtauksia enää 30-vuotiaana. (Lockley 1996, ) Migreenin ennaltaehkäisy Migreenin puhkeamista ei voi estää, mutta kohtauksia voi ja kannattaa ennaltaehkäistä. Migreenin ennaltaehkäisyssä on tärkeää tietää ne tekijät, jotka laukaisevat migreenin, ja pyrkiä välttämään niitä. Syyt migreenikohtauksen syntyyn ovat yksilöllisiä ja niitä on välillä mahdotonta välttää. Toisinaan esimerkiksi päivän ateria saattaa jäädä väliin, mikä voi olla kohtauksen laukaiseva tekijä. Elämäntavoista, kohtausta synnyttävien asioiden välttämisestä sekä tulehduskipu- ja täsmälääkkeistä on apua migreenin ehkäisyssä ja hoidossa. Tärkeää on sairauden hyväksyminen ja sen kanssa elämään oppiminen. (Lockley 1996, ) Migreenikohtauksen ehkäisyyn ja sen lopettamiseen alkuvaiheessa voidaan käyttää aromaterapiaa. Lämpimät tai kylmät kääreet voivat tuoda apua migreenipäänsärkyyn kohtauksen alkuvaiheessa. Homeopatiasta on myös haettu apua migreenin sekä vatsamigreenin hoitoon. Jokaiselle lapselle tehdään kuitenkin yksilöllinen suunnitelma. Ruoka-aineallergiat sekä ruoan lisäaineet voivat olla myös yksi migreeniä laukaisevista tekijöistä. Lapsen ruokavalioon tulisikin kiinnittää erityistä tarkkuutta ja sen koostamisessa voidaan käyttää apuna ravintoterapeuttia. Vitamiinien ja hivenaineiden riittävä saanti voi auttaa ehkäisemään migreeniä. Vyöhyketerapiasta ovat saaneet apua allergiasta ja jännityksestä kärsivät migreenipotilaat. Vyöhyketerapia ja Alexander-tekniikka ovat vaarattomia myös lapsille. Niistä on saatu apua niin stressistä kuin verenkiertohäiriöistäkin johtuviin migreeneihin. (Lockley 1996, ) Lasten migreenin hoitomuodot Migreenin hoito voidaan jakaa lääkkeettömään ja lääkkeelliseen hoitoon. Migreenin lääkkeettömässä hoidossa tieto siitä, että kyseessä ei ole vakava sairaus, auttaa tilannetta. Lääkehoito on aiheellista, jos oireet haittaavat jatkuvasti lapsen elämää.(pihko 2005,

16 ) Vanhempien olisi hyvä pitää muutaman kuukauden ajan kirjaa siitä, millaisia oireita lapsella on ja mitkä asiat liittyvät lapsen päänsärkyyn. Säännöllisestä liikunnasta voi olla myös hyötyä migreenin hoidossa. Hoidon kannalta on myös tärkeää taata lapselle riittävä yöuni, säännöllinen ruokailu sekä turhan kiireen välttäminen. Psykologiset hoitomuodot kuten rentoutus tai kognitiivinen terapia ovat tehokkaita lasten migreenin hoidossa. (Pihko 2005, 4 5.) Akupainantaa ja akupunktiota voidaan käyttää migreenin hoidossa. Kivun tunteminen on monimutkainen prosessi, eikä se ole mikään passiivinen prosessi. Akupunktio vapauttaa kehossa endorfiineja, jotka toimivat kehon luontaisina kivun estäjinä ja tämä voi myös auttaa kivun lievittämisessä. (Lockley 1996, 74.) Sen on todettu myös lisäävän hermoston välittäjäaineiden, muun muassa serotoniinin, eritystä. Nykykäsityksen mukaan migreenikohtaus johtuu juuri tämän välittäjäaineen puutoksesta. (Lindberg 2003, 11.) Hyväksi hoitomuodoksi on myös todettu rentoutusterapia. Siinä pyritään vähentämään stressiä ja opettelemaan elämistä ilman liian suurta työtaakkaa. Useimmilla jo näiden asioiden opettelu vähentää huomattavasti migreeniä. Itsetunnon vahvistaminen ja rentoutusterapia ovatkin tärkeimpiä tekniikoita stressin hallinnassa. Yhtenä rentoutumisharjoitteena voi käyttää biopalautetta, joka on rentoutumista laitteen avulla. Laite tekee ihon lämpötilan kautta havaintoja verenkierrosta, jolla on yhteyttä migreeniin. Niskavaivat voivat aiheuttaa migreeniä. Näistä yleisempiä ovat kaularankaan sattuneet onnettomuudet, kaularangan nivelkulmat sekä niskan nivelrikko. Osteopaattien mielestä niskan käsittely vähentää migreeniä. Lasten migreenin ja vatsamigreenin hoidossa kalloosteopatia on tuonut helpotusta. Kiropraktiikasta voi olla myös apua. (Lockley 1996,75 76.) Lääkkeellinen hoito voi olla joko estohoitoa tai oireiden hoitoa. Ongelmana lääkehoidossa on usein liian pieni lääkeannos tai lääkkeen ottaminen liian myöhään. Migreenikohtauksessa tulisi heti antaa riittävän suuri annos lääkettä ja uusia se tarvittaessa tunnin kuluttua. Poretablettien ja liuosten etuna on se, että ne imeytyvät kovia tabletteja nopeammin. Oksentelu haittaa lääkkeen imeytymistä ja tällöin peräpuikko on hyvä vaihtoehto lääkitysmuotona. Kipulääkkeen rinnalla voidaan lapsille käyttää pahoinvoin-

17 17 tilääkkeitä, jotka edistävät kipulääkkeen imeytymistä ja samalla helpottavat migreenikohtauksiin liittyvää päänsärkyä. (Pihko 2005, 4 5.) Uudet migreenin niin sanotut täsmälääkkeet eivät ole toistaiseksi käytössä lapsilla. Jos tarve vaatii, niin yli 12-vuotiailla lapsilla voidaan käyttää sumatriptaania. Migreenin lääkkeellinen estohoito on aiheellinen, jos kohtaukset ovat vaikeita tai ne toistuvat useita kertoja kuukaudessa. (Pihko 2005, 4 5.) Estohoitoa kokeillaan yleensä 3 6 kuukautta, minkä jälkeen se lopetetaan vähitellen. Lääkehoitona käytetään propranololia, karbamatsepiinia tai valporaattia epilepsian hoidossa käytettyinä annoksina. (Färkkilä ym. 2002, 59.) 3 TERVEELLISEN KOULUYMPÄRISTÖN VAIKUTUS LASTEN PÄÄNSÄRKYYN JA MIGREENIIN 3.1 Koulu työ- ja oppimisympäristönä ja sen merkitys lasten päänsärylle Koululaissa (628/1998) on turvallisuutta koskeva 29 pykälä, jolla taataan oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kouluterveydenhuollolle kuuluu myös pykälän 14 mukaan terveydellisten olosuhteiden valvonta. Kouluissa toteutetaan kolmen vuoden välein terveydellisten olojen tarkistuksia joihin osallistuu edustajia terveydensuojelusta, koulutoimesta, työsuojelusta ja kouluterveydenhuollosta. Pääpaino tarkastuksissa on fyysisten olosuhteiden seuraamisessa.(savolainen 2000, 69.) Kouluterveys 1996 tutkimuksen mukaan oppilaiden yleisimmiksi terveysongelmiksi muodostuivat allergiat, astma ja psykosomaattisiksi tulkitut oireet kuten ärtymys, niskahartiasäryt, päänsärky, väsymys ja heikotus. Suomen kouluja pidetään oppimistuloksien kannalta hyvinä kouluina mutta oppimisympäristöjen suhteen ikävinä. Negatiivisiksi asioiksi oppilaat nimeävät ergonomiset haitat, kiireen, huonot sosiaaliset tilat, väärän lämpötilan ja huonon ilmanvaihdon. Koulun piha ja tavaroiden säilytyspaikat saavat myös moitteita. (Savolainen 2000, 68.) Päänsäryn ja migreenin ennaltaehkäisyssä juuri nämä edellä mainitut negatiiviset asiat tulisi huomioida, sillä ne saattavat edistää lasten päänsäryn ja migreenin syntyä.

18 18 Lisäksi koulussa esiintyy myös paljon melua. Melun aiheuttajia koulussa voivat olla koneet, laitteet ja ihmiset. Se aiheuttaa oppilaille stressiä ja viihtymättömyyttä, joka taas voi edesauttaa päänsäryn syntymistä. Hyvässä valaistuksessa oppilaan silmät eivät väsy eikä se aiheuta häikäisyä tai häiritseviä varjoja. Hyvän ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa huoneilmasta liiat epäpuhtaudet ja pitää lämpötila sopivana. Myös lämpöolot vaikuttavat oppilaiden viihtyvyyteen koulussa. (Savolainen 2000, ) Huonossa valaistuksessa lapset joutuvat siristämään silmiään joka laukaisee helposti esimerkiksi migreenikohtauksen. Myös kova melu ja huono ilmanvaihto ovat usein syynä päänsärkyyn. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota oppilaan työasentoon. Koulussa oppilas tekee työtä istuen ja istumapaikka tulisikin mitoittaa istujan mukaan. Istumisessa tapahtuvaa kuormitusta voidaan vähentää vaihtamalla asentoa, venyttelemällä selkää tai kävelemällä välillä. Istumatyöasennon kannalta tärkeintä olisi säädettävä työtuoli, oikea pöydänkorkeus sekä etäisyys työtasolta. Lähityössä katseltavan kirjan ym. tulisi olla selvästi silmien tason alapuolella suoraan edessä. (Savolainen 2000, ) Huonossa asennossa istuttaessa lapsen niska-hartiaseudun lihakset jännittyvät, mikä voi aiheuttaa päänsärkyä ja migreeniä. 3.2 Ravitsemuksen ja koululiikunnan ennaltaehkäisevä vaikutus päänsärkyyn Säännöllinen ateriarytmi ja ruoan terveellisyys vaikuttavat myös oleellisesti päänsäryn ennaltaehkäisyyn. Koululaisten ruokailutottumukset ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kehittyneet pääosin myönteiseen suuntaan. Rasvaiset tuotteet ovat vaihtuneet vähärasvaisiin ja suolan käyttöä on rajoitettu. Selvitysten mukaan kouluaterialle osallistuu noin 90 % oppilaista. Ala-asteilla ongelma on kuitenkin se, että oppilaat syövät määrällisesti liian vähän. Energiantarve on suurimmillaan lapsen kasvaessa, tytöillä vuotiaana ja pojilla vuotiaana. Säännöllisiin ateria-aikoihin tottuminen jo lapsena on perusta tasapainoiselle ja kohtuulliselle ruokailulle myös aikuisena. Hyvä ravitsemus on oleellinen osa lapsen terveyttä. (Lyytikäinen 2002, ) Liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. On kuitenkin vaikea määritellä, kuinka hyvä fyysisen kunnon tulisi terveyden kannalta olla. Lapsena liikkuminen on tärkeää, sillä jos lapsena on jo omaksuttu myönteinen asenne liikuntaan, harrastetaan

19 19 sitä todennäköisemmin myös aikuisena. Vuosien saatossa kunto- ja harrastusliikuntaan panostaminen on Suomessa lisääntynyt. Suomea voidaan pitää terveys- ja kuntoliikunnan yhtenä edelläkävijänä. Tämä näkyy myös koulujen opetussuunnitelmissa, joissa on painotettu jatkuvan liikuntaharrastuksen tärkeyttä. Liikunnan suhteen nuoriso jakautuu kuitenkin kahtia. Osa liikkuu paljon ja vastaavasti osa ei ollenkaan. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää niihin nuoriin, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan ja joiden fyysinen aktiivisuus on vähäistä. On mahdollista, että liikkumattomuuden aiheuttamia terveysongelmia alkaa esiintyä jo nuoruudessa, vaikka niitä on aiemmin pidetty vanhempien ihmisten vaivoina. (Laakso 2002, ) Liikunnan merkitys 3 12-vuotiaalle lapselle on lähinnä liikuntakyvyn ja -taitojen, identiteetin ja minäkuvan kehittyminen, elämykset, sosiaaliset suhteet ja virkistys. Liikunnanopetuksessa ollaan tekemisessä oman fyysisen minän kanssa, usein siinä ikävaiheessa, jossa tapahtuu voimakkaita muutoksia. Parhaimmillaan liikunnanopetus voi auttaa nuorta oman minäkuvan rakentamisessa tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Liikunta on toiminnallinen oppiaine. Tutkimukset ovat osoittaneet tietyntyyppisen fyysisen aktiivisuuden lisäävän vireisyyttä stimuloimalla aivotoimintoja. Työliikkeet, työasennot, työssä jaksaminen, elpymistauot sekä tauko- ja virkistysliikunta tulisi sisällyttää nykyaikaiseen liikunnanopetukseen. Liikunnan merkitystä on kouluissa syytä korostaa siksi, että sillä on merkitystä ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. (Laakso 2002, ) Liikunta ja ulkoilu ehkäisevät lapsen väsymystä vähentäen näin ollen myös päänsärkykohtauksia. Taukojumpan merkitystä on tutkittu tutkimuksessa Terve opettaja terveyskasvattajana. Tutkimuksessa kävi opettajien haastattelussa ilmi, että liikunnallisesta taustasta ja työkokemuksesta koettiin olevan hyötyä opettamisessa. Oppituntien aikana tapahtuvan taukojumpan voidaan ajatella olevan osa koulun terveyskasvatusta. Kolme opettajaa kertoi taukojumppaavansa oppilaiden kanssa säännöllisesti. Yksi opettajista ilmoitti järjestävänsä alkuopetusikäisille oppilailleen taukojumppaa melkein joka tunti. Se oli opettajan omasta mielestä hyvä keino rauhoittaa oppilaita. Toinen opettajista kertoi jumppaavansa muutaman kerran kuukaudessa viidesluokkalaisten oppilaidensa kanssa. Hän piti jumppahetkiä tärkeinä, sillä jotkut oppilaat olivat erittäin jäykkiä ja tarvitsivat säännöllisiä venytyksiä. Melkein kaikki opettajat olivat samaa mieltä siitä, että taukojumppa olisi varmasti paikallaan silloin tällöin oppituntien lomassa. Suurimmaksi syyk-

20 20 si taukojumpan puuttumiselle opettajat kertoivat oppilaiden riehaantumisen. (Tuomisto 2002, ) Taukojumppaa olisi hyvä pitää aina välillä oppituntien lomassa, sillä se vilkastuttaa verenkiertoa ja voi ennaltaehkäistä päänsärkyä ja migreeniä Koulukiusaaminen päänsäryn aiheuttajana Lasten päänsäryn taustalla voi olla joskus koulukiusaamista. Tällöin lapsi kärsii usein samalla univaikeuksista sekä ahdistuneisuudesta. Lisäksi lasten poissaolot koulusta voivat lisääntyä. Myös useat käynnit kouluterveydenhoitajan luona voivat kertoa halusta puhua koulukiusaamisesta. (Salmivalli 2000, ) Tutkimusten mukaan noin joka viides lapsi tuntee, että häntä on kiusattu. Koulukiusaaminen on yleisempää maaseuduilla kuin kaupungissa. Pojat joutuvat kiusaamisen kohteeksi useammin kuin tytöt. Koulukiusaamisen kohteeksi joutuvat yleensä ominaisuuksiltaan selvästi ryhmästä poikkeavat kuten ylipainoiset, koulussa hyvin menestyvät tai ei-liikunnalliset lapset. (Cacciatore 2005, 127.) Kiusaaminen kohdistuu tavallisesti yhteen oppilaaseen ja se on systemaattista. Olennaista kiusaamisessa on, että tietylle oppilaalle aiheutetaan pahaa mieltä eikä hän kiusattuna pysty jostain syystä puolustamaan itseään. Siinä onkin kysymys heikomman alistamisesta. Tavallisimpia kiusaamisen muotoja ovat nimittely ja pilkkaaminen mutta fyysistäkin kiusaamista esiintyy. Kiusaaminen on koko luokkayhteisön asia, sillä kiusattu on yleensä epäsuosittu muiden silmissä ja hänet jätetään kokonaan kaveriporukoiden ulkopuolelle. Vaikka kiusaaminen näyttäisikin kiusatun ja kiusaajan väliseltä asialta, osallistuu siihen epäsuorasti koko luokka. Kouluterveydenhuollon henkilöstöllä on merkittävä asema kiusaamisen tunnistamisessa. Lapsia tulisi rohkaista kertomaa koulukiusaamisesta ja sen voisikin ottaa esille esim. terveystarkastuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja onkin usein ensimmäinen aikuinen, joka kuulee kiusaamisesta ja tällöin lapsen viesti kiusaamisesta tulee ottaa vakavasti.(salmivalli 2000, ) Kiusaamiseen puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä ja katkaista päänsärky- tai migreenikierre.

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa 2012 Lähestymiskulma kiusaamisen ehkäisyyn NYKssa Panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan. Kasvaminen on kuitenkin prosessi, jossa sattuu

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 18.6.2013 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Luokat ovat riittävän tilavia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen 09.01.2017 Sivu 1 / 1 4885/2016 10.03.02 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot