TASEKIRJA VUODELTA 2011

Transkriptio

1 KAM TASEKIRJA VUODELTA 2011

2 2 TASEKIRJA VUODELTA TOIMINTAKERTOMUS KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT- JA MENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Valtuuston äänivallan ja investointien maksuosuuksien jakautuminen kunnittain tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNAN YHTEISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA Johtajuus / vaikuttavuus: Toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Kumppanuudet ja resurssit Prosessit Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus AIKUISKOULUTUS MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET LIITTEET: Liite, Projektien tilanne

3 3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Toimintavuosi 2011 Kulunut vuosi on ollut ammatillisen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen merkkipyykki. On rakennettu kiihtyvään tahtiin uutta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymää (JEDUA), mikä aloitti vuoden 2012 alusta lukien. Käytännön työssä on yritetty kuitenkin muistaa, että pyörää ei kannata keksiä uudelleen vaan ne hyväksi koetut käytänteet otetaan käyttöön uudessakin yhtymässä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän järjestämislupapäätös ammatillisen peruskoulutuksen osalta on saatu, kokonaisopiskelijamäärä on Ammatillisen peruskoulutuksen osalta JEDU on Pohjois-Suomen 2. suurin Oulun jälkeen. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on säilynyt hyvänä, mitä osoittaa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän syyskuun laskentapäivän tilanne 2380, alla olevassa kuvassa tilanne opistoittain. Tämä merkitsee, että yhtymä ylitti järjestämisluvan enimmäismäärän Järjestämisluvan ylittävältä osalta Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ei saanut rahoitusta. Oppilaitos Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Painotettu keskiarvo Haapajärven ammattiopisto Kalajoen ammattiopisto Nivalan ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto Ylivieskan ammattiopisto Yhteensä Tuloksellisuusmittariston osalta saavutettiin Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän osalta hieno tulos, olemme suurten järjestäjien joukossa koko maassa viides. Myös Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän kehitys on ollut hyvä, alla olevassa taulukossa näkyy koko maan suurimpien järjestäjien tulosindeksit.

4 4 VUODEN 2012 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TULOSRAHOITUKSEN MITTARIT. Kunkin mittarin kohdalla suluissa sen painoarvo prosentteina Koulutuksen järjestäjä Sarja 1) Tarkast. joukossa oleva opisk. määrä 2006 Vaikuttavuusmittari (90 %) Opettajien kelpoisuusmittari (muodoll. kelpoisten opettajien osuus (7 %) Hlöstön kehitt. mittari (osuus hlöstömenoista)(3 %) Tulosindeksi Optima samkommun A ,0 62,5 4, Raision seudun koul.kuntayht. A ,2 89,1 2, Sv.Ö.-bott.förbund för utbild. A ,2 70,3 2, Valkeakosken seud.koulutusky A ,1 74,2 3, Kalajokilaakson koulutus.ky A ,7 73,7 5, Loun.-Hämeen amm.koul.kuntayht A ,2 78,4 2, Turun kaupunki A ,0 80,5 2, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä A ,9 79,7 3, Savon koulutuskuntayhtymä A ,9 82,2 4, Salon seudun koulutuskuntayht. A ,8 83,7 3, Pirkanmaan koulutuskonserni-ky A ,1 78,7 4, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä A ,7 78,6 2, Hlinnan seud.koul.kuntayhtymä A ,2 87,9 2, Satakunnan koulutuskuntayhtymä A ,9 77,3 6, P.-Karjalan koulutuskuntayht. A ,1 85,2 4, K-Pohjanmaan koulutusyhtymä A ,7 77,7 8, Kainuun maakunta-kuntayhtymä A ,5 82,4 3, Vaasan kaupunki A ,7 75,8 3, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä A ,1 85,2 4, K-Uudenmaan koulutuskuntayht. A ,4 79,4 4, Tampereen kaupunki A ,6 80,1 1, Oulun seudun koulutuskuntayht. A ,9 83,4 4, Lounais-Suomen koul.ky A ,9 76,0 2, Äänekosken amm.koul.kuntayhtym A ,4 73,8 3, Etelä-Savon Koulutus Oy A ,8 81,3 6, Helsinki Business College Oy A ,4 89,6 3, Et.-Karjalan koulutuskuntayht. A ,4 88,4 3, Vantaan kaupunki A ,7 75,0 2, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä A ,0 87,2 3, Länsirannikon Koulutus Oy A ,3 80,1 2, Ami-säätiö A ,2 51,0 5, Kouvolan kaupunki A ,4 77,0 1, Sastamalan koulutuskuntayhtymä A ,3 71,2 2, Raahen koulutuskuntayhtymä A ,9 67,9 3, Länsi-Uudenmaan ammattikoul.ky A ,7 82,3 1, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä A ,2 78,5 3, Hyria koulutus Oy A ,7 68,4 3, Länsi-Pirkanmaan koul.kuntayht A ,1 84,5 4, Päijät-Hämeen koulutuskonserni A ,2 81,5 3, Helsingin kaupunki A ,0 86,3 1, Kotkan-Haminan seudun koul.ky A ,8 71,0 4, Espoon seudun koulutusky.omnia A ,2 82,5 4, Kemi-Tornionl. koul.ky. Lappia A ,3 74,8 3, Axxell Utbildning Ab A ,6 52,4 2, Itä-Uudenmaan koul.kuntayhtymä A ,4 49,0 9, MJK-koulutuskeskus ry. A ,4 30,0 3,2 867 Molempien yhtymien tulosindeksit yhdistettiin, minkä perusteella määräytyi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tuloksellisuusrahoituksen suuruus vuodelle Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tulosindeksi 1061 tuotti merkittävän lisäresurssin kuluvalle vuodelle, rahassa se merkitsi n. 1,6 milj.. Tulosindeksi vertailussa olemme Pohjois- Suomen suurten järjestäjien paras. Yhdistymisestä johtuvaan rakenteelliseen kehittämiseen Jokilaakso-

5 5 jen koulutuskuntayhtymä sai lähes miljoona euroa. Nämä luovat taloudellisessa mielessä hyvän pohjan parantaa toimintojamme entisestään. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän toiminnallisia tuloksia vuodelta 2011 on kuvattu tarkemmin luvussa 3.1. Kokonaisuutena kehitystä voidaan pitää hyvänä. Yhtymän kehittämishankkeet ovat edenneet suunnitellusti. Samoin yhtymän saneeraukset ovat toteutuneet Oulaisissa ja etenevät Nivalassa niille asetettujen raamien puitteissa. Korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen on alueemme kannalta haastavassa vaiheessa Valtioneuvoston joulukuussa hyväksymän tutkimus- ja kehittämissuunnitelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja tullaan vähentämään 2200 nuorten koulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluille antaman palautteen jälkeen tapahtunut Fennovoiman megaluokan investointipäätös Pyhäjoelle sekä Pyhäjärven Laguna hankkeen myönteinen eteneminen vahvistavat alueen tulevaisuus näkymiä. Nämä osaltaan edellyttävät alueella tapahtuvaa korkeakoulu toimintaa. Botnia strategiaa ja Oulun Eteläisen tarpeita on kerrottu opetusministerin ja ministeriön virkamiesten tapaamisessa. Väestöpohjaiset ja työ- ja elinkeinoperusteet korkeakoulutuksen edelleen kehittämiseen alueella ovat vahvat. Meneillään on vahva alueiden kisa verovaroin tuotetuista julkisen sektorin resursseista eri koulutustasoilla. Julkisen talouden säästötavoitteet kohdistuvat osaltaan myös koulutuskenttään ja ammatilliseen koulutukseen. Hanketyö eteni suunnitelmien mukaisesti. Liitteenä X on yhtymän päivitetty projektilista vuoden vaihteessa. 1.2 SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntayhtymän organisaatiorakenne on määritetty hallintosäännössä ja vuosittain talous- ja toimintasuunnitelmassa (KAM-Strategia). Organisaatio on tulosaluepohjainen, jolloin tehtäväalueet muodostavat tilivelvollisuuden kannalta selvän kokonaisuuden. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on määritetty strategiassa ja niiden toteutumista ja raportointia tehdään yhtymävaltuustolle, hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle osavuosittain ja osin kuukausittain. Jokainen viranhaltija, jolle on delegoitu päätösvaltaa, pitää päätöksistä pöytäkirjaa sähköisessä järjestelmässä. Johtoryhmä voi avoimesti nähdä kaikki tehdyt päätökset, jolloin niihin voidaan ottaa kantaa antamalla palautetta. Tilintarkastajalla on myös mahdollisuus käydä sähköiset päätökset läpi. Sähköisestä järjestelmästä löytyy myös ohjeita ja johtosäännöt. Ne ovat myös näkyvissä intranetissä, johon henkilökunnalla on mahdollisuus päästä. Tiimit eivät käytä itsenäistä päätösvaltaa ja niissä kaikissa on johtoryhmän jäsen. Projektien ohjausryhmissä on johtoryhmän jäsen ja monissa kuntayhtymän johtaja.

6 6 Kuntayhtymän rahavarojen käytön valvonta tapahtuu pankkitileille määriteltävien käyttöoikeuksien kautta, jotka vahvistetaan vuosittain yhtymähallituksessa. Lisäksi ostolaskujen valvontaa hoidetaan sähköisen laskujen kierrätysjärjestelmän kautta siten, että laskut voidaan selata yksitellen erillisen ohjelman avulla. Talousjohtaja seuraa päivittäin laskujen kiertoa. Rahavarojen sijoittamisessa on noudatettu varovaisuutta, ja valtuudet ovat vain korkoriskiin talousjohtajalla. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä ns. vaarallisten työyhdistelmien muodostumista on pyritty välttämään. Maksetuista palkoista on satunnaisesti raportoitu maksetut palkat henkilöittäin tulosalueen johtajalle. Omaisuusriskit on katettu vakuuttamalla omaisuus ja toiminta suuressa suomalaisessa vakuutusyhtiössä, jonka kanssa riskinhallintaa ja kartoitusta tehdään vuosittain. Irtaimesta omaisuudesta pidetään kirjaa tietojärjestelmässä ja pienomaisuus merkitään. Kiinteistöjen hoito ja kunnonvalvonta on järjestetty tulosalueittain johtuen kiinteistöjen etäisyyksistä toisistaan. Kuntoarvioita on tehty tarvittaessa kohteisiin, joissa on peruskorjaustarvetta. Kuntayhtymän hankinnoille on yleiset ohjeet vuodelta 2007 ja hankinnat suoritetaan pääosin tulosalueittain. Kalajokilaakson hankintarenkaan kautta hankitaan elintarvikkeita, siivous- ja hygieniatarvikkeita ja konttoritarvikkeita. Sopimukset talletetaan asiakirjoina sähköiseen järjestelmään ja liitetään päätöksiin. Arvio tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymässä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä, vaan sisäinen valvonta hoidetaan ensisijaisesti esimiesten valvontavelvollisuuteen kuuluvana sisäisenä tarkkailuna. Lisäksi ostetaan tarvittaessa sisäistä tarkastustoimintaa vuosittain. Sisäisen valvonnan ohjeet ovat vuodelta Saatujen tarkastustulosten ja raporttien perusteella toiminnassa ei ole tullut esiin olennaisia puutteita päätöksissä, ohjeiden noudattamisessa tai riskienhallinnassa. Tietotekniikan suojauksessa ei ole havaittu puutteita salasanojen käytössä tai tietovarmistusten yhteydessä. Ohjelmaversiot ovat ajan tasalla ja niistä vastaavat ulkopuoliset suuret tietoyhtiöt. Varmistuksia tehdään ristiin eri rakennusten ja myös ulkopuolisen yrityksen palvelimelle peilaten ja päivittäin. Palomuuri ja virustorjunta ovat ajan tasalla kotimaisten yritysten palveluna.

7 7 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOI- TUS 2.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 13 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 2 1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ============================ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 108 % 112 % Vuosikate/Poistot, % 113 % 183 % Vuosikate/Toimintatuotot, % 7 % 11 %

8 8 2.2 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,75 Tulorahoituksen korjauserät ,08 Investointien rahavirta Investointimenot , ,60 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,06 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,08 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,79 Antolainasaamisten lisäys ,60 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos , ,34 Saamisten muutos , ,78 Korottomien velkojen muutos , ,47 Rahoituksen rahavirta , ,25 Rahavarojen muutos , ,04 Rahavarat , ,92 Rahavarat , , , ,04 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus-% 65 % 64 % vuosikate/investointien hankintameno Pääomamenojen tulorahoitus-% 58 % 59 % vuosikate/(inv.omahankintameno+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 5,5 8,3 (vuosikate+korkokulut) / (korkokulut+lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) pv*kassavarat/kassasta maksut

9 9 2.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE (ulkoinen) VASTAAVAA 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Ennakot Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

10 10 VASTATTAVAA 1000 euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste-% 84 % 84 % (oma pääoma+p-ero+vap.eht.var)/(koko pääoma-saadut e hyvä hyvä Suhteellinen valkaantuneisuus-% 17 % 18 % (vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot hyvä hyvä Lainakanta euroa vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut korottomat velat) Kertynyt yli/alijäämä 1000 euroa edellisten tilikausien +tilikauden yli/alijäämä

11 KOKONAISTULOT- JA MENOT KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT 1000 EUR MENOT 1000 EUR Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 7 -valmistus omaan käyttöön Muut rahoitustuotot 16 Korkokulut 24 Satunnaiset tuotot 0 Muut rahoituskulut 2 Tulorahoituksen korj. Satunnaiset kulut 0 Pysyvien vast. luovutusv 0 Tulorahoituksen korj. Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet 486 Investointimenot 3908 Käyttöomaisuuden myynti 0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lis. 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. 400 Lyhytaikaisten lainojen lis. 0 Lyhytaikaisten lainojen väh. 0 Oman pääoman lis. Oman pääoman väh. Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää kuntalain 70 mukaan valtuustolle hyväksyttäväksi, että vuoden 2011 tilikauden tulos on ,74 euroa. Investointivarauksia jää jäljelle ,00 euroa ja poistoeroja ,33 euroa yhtymävaltuuston tekemien päätösten mukaisesti. Vuodelta 2011 näin muodostunut tilikauden ylijäämä ,92 ehdotetaan siirrettäväksi käyttöja kehittämisrahastoon.. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän aloittava tase muodostuu yhdistyvien Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymien taseesta ja se päätetään erikseen Valtuuston äänivallan ja investointien maksuosuuksien jakautuminen kunnittain tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen aloittanut Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä käyttää jatkossa äänivaltaa sen perussopimuksessa määritellyllä tavalla. Äänivallan jakautuminen jäsenkuntien kesken alkaen tulee päätettäväksi erikseen.

12 12 Hallitus Yh 32 JÄSENKUNTIEN ÄÄNIVALTAOSUUS Valtuusto Yv 7 Ei tule käyttöön Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä 2012 Alavieska Haapajärvi Kalajoki Nivala Oulainen Pyhäjärvi Reisjärvi Sievi Ylivieska Yhteensä Sijoitettu pääoma euroa , , , , , , , , , ,92 osuus % 1,7 % 10,5 % 17,8 % 22,6 % 13,0 % 5,8 % 1,6 % 1,8 % 25,3 % 100,0 % Ääniä kpl 3,5 21,0 35,5 45,1 26,0 11,7 3,1 3,6 50,5 200 Opiskelijakeskiarvot vuotta Ääniä kpl 9,2 27,7 24,5 40,3 24,5 9,0 7,9 16,9 40, /2 + 1/ osuus % 3,0 % 12,5 % 15,0 % 21,5 % 12,5 % 5,0 % 3,0 % 5,0 % 22,5 % 100,0 % Muutokset 2011 euroa 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sijoitettu pääoma euroa , , , , , , , , , ,92 ÄÄNIVALTA: Perussopimus 6 Kuntayhtymän jäsenkuntien yhteenlaskettu äänimäärä on kaksisataa (200). Se jakautuu jäsenkuntien kesken siten, että kunnan äänimäärä on se kokonaisluku, joka saadaan, kun kuntayhtymän kokonaisäänimäärä jaetaan jäsenkunnille puoleksi kunnan sijoittaman peruspääoman ja puoleksi päättyneen tilikauden ja kahden sitä edeltävän tilikauden keskimääräisen rahoituslain alaisen koulutuksen opiskelijamäärän mukaan. (Opiskelijamäärä jäsenkunnasta kuntayhtymän oppilaitoksissa) Peruspääoman määrä ja keskimääräinen opiskelijamäärä tarkistetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Uusi tarkistettu äänimäärä on käytössä tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen seuraavassa yhtymävaltuuston kokouksessa. Kunnan äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien valtuutettujen kesken. Yhden kunnan äänivalta voi olla kuitenkin enintään 30 % koko kuntayhtymän äänimäärästä. OSUUDET VAROIHIN JA VASTUUT VELOISTA: Perussopimus 14 Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin ja vastuu veloista määräytyy 6 :ssä määriteltyjen äänivaltaosuuksien suhteessa. MAKSUOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN: Perussopimus 18 Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät 6 :ssä määriteltyjen äänivaltaosuuksien suhteessa. Jäsenkunnan maksuosuus investointeihin voidaan valtuuston päätöksellä toteuttaa jäsenkuntien maksuosuudella investointeihin otetun lainan lyhennyksenä, joka merkitään jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Maksuosuus lainojen lyhennyksiin määräytyy tämän pykälän 1. momentin mukaisesti.

13 13 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3.1 TOIMINNAN YHTEISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA Johtajuus / vaikuttavuus: Pedagoginen johtajuus: Tavoite Tavoitetaso Mittari Rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. hyvä (4) Henkilöstökysely Jäsenkuntien vaikuttamismahdollisuus: Tavoite Tavoitetaso Mittari Jäsenkunnat ovat tietoisia kuntayhtymän toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista ja voivat vaikuttaa kuntayhtymän toimintaan. Tavoitteiden toteutuminen: Vuoden 2011 aikana kyselyä ei tehty. hyvä (3,5) Palaute jäsenkuntien sivistysjohtajilta sekä elinkeinotoimilta

14 Toimintaperiaatteet ja strategia Toimintaperiaatteet ja strategia Yhteistoiminta Kuntayhtymän sisäisestä yhteistoiminnasta kerrotaan tarkemmin henkilöstökertomuksen yhteydessä. Ulkoinen: Tavoite Tavoitetaso Mittari Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien ja alueen lukioiden kanssa on monipuolista. Koulutuksen vaikuttavuus Opetustilat: Tavoite Tavoitetaso Mittari Oppilaitoksen tilat ovat määrältään, käyttökelpoisuudeltaan ja viihtyisyydeltään ajanmukaisia. hyvä (3,5) Opiskelijapalaute Yhdistelmätutkintoa suorittaa 10 % opiskelijoista. Tilasto tutkinnoittain (kaksoiskolmoistutkinnot, ammatilliset yhdistelmätutkinnot) Yhteistyötä tehdään arviointiin, tietotekniikkaan, verkko-opetukseen ja kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi järjestetään yhteisiä henkilöstön virkistystapahtumia. Yhteisten hankkeiden ja tapahtumien lukumäärä Itsearviointi Tavoitteiden toteutuminen: Yhdistelmätutkintoa suoritti vuoden 2011 aikana yhteensä 86 opiskelijaa (3,7 % kokonaisopiskelijamäärästä), joista valmistui 17 opiskelijaa.

15 Henkilöstö / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Käsitellään tarkemmin henkilöstökertomuksessa Kumppanuudet ja resurssit Talous ja resurssit /Talous ja talouden hyvinvointi: Tavoite Tavoitetaso Mittari Kuntayhtymän talous on tasapainossa eli vuosikate riittää poistoihin. Kuntayhtymä rahoittaa itse toimintansa. Vuosikateprosentti on 10. Tilinpäätös Omavaraisuusaste säilyy hyvänä. 80 % Tilinpäätös Tavoitteiden toteutuminen: Talouden osalta tavoitteet saavutettiin.

16 Prosessit Rakenteet ja prosessit Koulutustarjonta: Tavoite Tavoitetaso Mittari Kuntayhtymän koulutusalatarjonta vastaa alueen työelämän tarpeisiin. Suoritetut perustutkinnot 700 Suoritetut perustutkinnot koulutusaloittain/vuosi. Meiltä valmistuneiden työllistyminen alueelle. Ammatilliset perustutkinnot vuonna 2011 koulutusaloittain Suoritetut ammatilliset perustutkinnot/ koulutusala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu- ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Yhteensä ARTEMA HAI NAO OULA YSO YHT Prosessit / koulutuksen prosessit: Tähän kohtaan on kuvattu opetusta keskeisesti tukevia prosesseja (ammattiosaamisen näytöt, kansainvälisyys, opiskelijahuolto, opinto-ohjaus, työssäoppiminen ja verkkoopetus). Opetussuunnitelmien sisältö ja ajanmukaisuus:

17 17 Tavoite Tavoitetaso Mittari Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat vastaavat uusien tutkinnon perusteiden vaatimuksia ja kuntayhtymäsuunnitelman tavoitteita. hyvä (4) Itsearviointi ja opiskelijapalaute Oppimisprosessin laatu: Tavoite Tavoitetaso Mittari Oppimisprosessit ovat monipuolisia työtavoiltaan ja ottavat huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. hyvä (4) Itsearviointi ja opiskelijapalaute Kansainvälisyys: Tavoite Tavoitetaso Mittari Opiskelijavaihto: lähtevät opiskelijat 5 % kokonaisopiskelijamäärästä saapuneet opiskelijat 109 / 350 ov 22 / 230 ov Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo

18 Henkilökunnan kansainvälinen vaihto: lähteneet 10 % koko henkilöstömäärästä saapuneet Maahanmuuttajat Kuntayhtymässä opiskelevat Tavoitteiden toteutuminen: 36 / 70 ov 25/ 8 ov 15 opiskelijaa/ vuosi Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo Kuntayhtymän yhteinen kansainvälisyysmittaristo 18 Kansainvälinen toiminta on ollut aktiivista vuoden 2011 aikana ja kaikki asetetut tavoitteet ylittyivät selkeästi. Kansainvälisestä toiminnasta on kerrottu tarkemmin henkilöstökertomuksessa.

19 19 Opinto-ohjaus ja opiskelijahuolto: Tavoite Tavoitetaso Mittari Ohjata ja tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa, Tilasto jotta opinnot valmistuvat ajallaan. Ammattiin valmistuvan ammattitaito vastaa työelämän alakohtaisia tarpeita. Tavoitteiden toteutuminen: Kuntayhtymän opinto-ohjauksen tiimi on keskittynyt vuoden aikana kokonaisvaltaisen opintoohjauksen ja opiskelijahuollon kehittämiseen. Tiimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä Veerahankkeen (Verkostoista voimaa) kanssa. Opinto-ohjauksen tiimin toiminnasta on kerrottu tarkemmin henkilöstökertomuksessa. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt: Tavoite Tavoitetaso Mittari

20 20 Opiskelijat saavat työssäoppimisen ohjausta verkon tai muun mobiililaitteen välityksellä. 75 % / ammattiopisto Tilasto

21 21 Verkko-opetus: Tavoite Tavoitetaso Mittari Ammatillisen perustutkinnon opiskelija suorittaa vähintään 2 ov:a verkko-opintoja. 100 % Tilasto koulutusaloittain Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Kielitaito: Tavoite Tavoitetaso Mittari Koulutuksen päättyessä opiskelijat selviävät vähintään yhdellä vieraalla kielellä käytännön elämän tilanteissa. hyvä (2) Opiskelijoiden itsearviointi

22 22 Oppimistulokset: Tavoite Tavoitetaso Mittari Opiskelijat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset oppimistulokset. hyvä (3,5) Opettaja-arvio, opiskelijaarvio, työnantajapalaute

23 Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen, henkilöstön työelämäyhteyksiin, henkilöstön täydennyskoulutukseen, tutkintotavoitteiseen koulutukseen, henkilöstön työkuntoisuuteen, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen liittyvien tavoitteiden toteutuminen on kuvattu henkilöstökertomuksessa Yhteiskunnalliset tulokset EFQM mittariston mukaiset yhteiskunnalliset tulokset on kuvattu johtajuuden alla Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään, jatko-opintoihin, asevelvollisuuden suorittamiseen tai perhevapaalle opintojen päättyessä koulutusaloittain: Tavoite Tavoitetaso Mittari Heti koulutuksen jälkeen Kaksi vuotta koulutuksesta 90 % 95 % Itsearviointi ja tilastokeskuksen aineisto

24 24 KAM Yhteensä Työlliset & työlliset Työllisyys-% Työttömät Työttömyys-% opiskelijat Tutkintotyypit yhteensä ,74 % ,9 % Järjestämisluvan käyttöaste (koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä): Tavoite Tavoitetaso Mittari Opiskelijamäärä 100 % tilasto Tavoitteiden toteutuminen: Koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä on 2305 henkilöä ja toteutunut opiskelijamäärä (painotettu ka) vuonna 2011 oli 2329 eli täyttöasteeksi muodostui 1,01 %. Tutkintojen läpäisyaste: Tavoite Tavoitetaso Mittari Opinto-ohjaus ja henkilökohtaiset opetusjärjestelyt ehkäisevät koulutuksen keskeyttämisiä. 75 % Tilasto: Seurataan kuinka monta prosenttia opiskelijoista valmistuu OPH:n määrittelemässä määräajassa.

25 25 Keskeyttämisaste: Tavoite Tavoitetaso Mittari Valtakunnan tasoa pienempi negatiivisesti keskeyttäneiden määrä < 4 %. Negatiivisesti keskeyttäneiden prosenttimäärä koulutuksen järjestäjän koko opiskelijamäärästä kalenterivuosittain Tavoitteiden toteutuminen: Negatiivinen keskeyttäminen laski hieman edellisestä vuodesta, mutta edelleen se on valtakunnan tasolla mitattuna keskimääräistä korkeampi. Ylivieskan ammattiopisto on saanut useana vuonna laskemaan keskeyttämisten määrää ja vuoden 2011 aikana negatiivinen keskeyttäminen jäi 1.2 %:iin. Suurimpia keskeyttämissyitä olivat opintoalan väärä valinta(47), muu syy (44) ja muutto paikkakunnalta (26). Eronneeksi katsottiin 48 opiskelijaa, jotka jostain syystä jättivät opiskelun kesken siitä tarkemmin ilmoittamatta.

26 26 Imago ja vetovoima: Tavoite Tavoitetaso Mittari Riittävä ensisijaisten hakijoiden määrä jokaiselle koulutusalalle 100 % Kaikilla koulutusaloilla ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin

27 AIKUISKOULUTUS Tavoite Tavoitetaso Mittari Työvoimakoulutuksen OPAL-palaute on vähintään valtakunnan keskitasoa niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). Palautteen keskiarvo 3,6 Työministeriön OPAL-raportit Tavoitteiden toteutuminen: Työvoimakoulutuksen OPAL -palautteen keskiarvoksi muodostui 3,9, mikä ylitti tavoitetason. Tavoite Tavoitetaso Mittari Resurssitavoitteet Ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikat 125 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa + 10 % Oppisopimuksen lisäkoulutus 235 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (järjestämislupa 180) Oppisopimuksen perustutkintosopimukset 110 AIKUKAM toteutumatieto Työvoimakoulutuksen myynti 280 AIKUKAMin toteutumatieto Tavoitteiden toteutuminen: Ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikkoja oli yhteensä 148, mikä ylittää tavoitetason 23 paikalla. Oppisopimuksen lisäkoulutuksen vuosipaikkoja oli yhteensä 188, mikä puolestaan jää tavoitteen alle 47 paikkaa. Oppisopimuksen perustutkintosopimuksia tehtiin 98 kappaletta. Työvoimakoulutusta myytiin vuoden 2011 aikana 132, mikä on n. puolet tavoitetasosta.

28 28 Tavoite Tavoitetaso Mittari Valtionosuusehtoisen (tai valtionavustusehtoisen) ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuminen 110 % AIKUKAM tilastot Tavoitteiden toteutuminen: Valtionosuusehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuminen vuonna 2011 oli AIKUKAM tilastojen mukaan 132 %. Aikuiskoulutuksen järjestäminen: Tavoite Tavoitetaso Mittari Näyttötutkintomestarikoulutuksen (15 ov) suorittaneet KAMissa v loppuun mennessä 45 % Koulutustilasto Tavoitteiden toteutuminen: Näyttötutkintomestarikoulutuksen suorittaneita oli enemmän kuin tavoiteltiin, yhteensä 50%. Työvoimakoulutuksen myynti: Tavoite Tavoitetaso Mittari Työvoimakoulutuksen myynti Hankintasopimukset Tavoitteiden toteutuminen: Työvoimakoulutuksen myynti jäi tavoitetasosta ollen yhteensä Aikuisopiskelijoiden lukumäärä valtionosuudella toteutettavassa opetussuunnitelmaperusteisessa perustutkintokoulutuksessa: Tavoite Tavoitetaso Mittari Yli 25 v. opiskelijat 200 Laskentapäivien luvun keskiarvo Tavoitteiden toteutuminen: Yli 25 v. opiskelijoiden määrä ylitti tavoitetason 45 opiskelijalla, toteutuma oli siis 245. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintosuoritusten järjestämissopimukset: Tavoite Tavoitetaso Mittari Ammattitutkintoihin Erikoisammattitutkintoihin Tutkintotoimikuntien kanssa voimassa olevat sopimukset Tavoitteiden toteutuminen: