Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän muodostaman Sastamalan kaupungin perustamisselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän muodostaman Sastamalan kaupungin perustamisselvitys"

Transkriptio

1 Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän muodostaman Sastamalan kaupungin perustamisselvitys Konsultin taustaraportti Markus Pauni, FCG Efeko Oy

2 2 Sisällys: 1 JOHDANTO UUDEN KAUPUNGIN PERUSTAMISSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT MOUHIJÄRVI PUNKALAIDUN VAMMALA ÄETSÄ KUNTARAKENNEMUUTOS OSANA KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTA SASTAMALAN VÄESTÖENNUSTE PALVELUT JA ASIAKKAAT PALVELUTARPEEN MUUTOS PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN LINJAUKSET JA TAVOITTEET KUNTALAISKYSELY HENKILÖSTÖ JA TALOUS HENKILÖSTÖRESURSSIT TALOUS Kuntien talouden tunnusluvut Yhteenvetoa taloudesta YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN LIITE 1: VÄESTÖENNUSTEET LIITE 2: SASTAMALAN TULOSLASKELMAT JA VEROPAINEET LIITE 3. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI LIITE 4. YHTEISTÖJEN NÄKEMYKSET UUDEN KAUPUNGIN PERUSTAMISESTA JA OHJAUSRYHMÄN VASTAUKSET LIITE 5. KARTAT YLEISKAAVA- POHJAKARTTA- JA RAAKAMAAVARANTOTILANTEESTA SEKÄ TAULUKKO MAAOMISTUKSESTA LIITE 6. UUDEN KAUPUNGIN PERUSTAMISSELVITYKSEN OHJELMA LIITE 7. KUNTALAISKYSELYN TULOKSET... 68

3 3 1 JOHDANTO Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnanvaltuustot sekä Vammalan kaupunginvaltuusto tekivät päätökset, jonka mukaisesti on ryhdyttiin laatimaan selvitystä toimintansa aloittavan kuntajakolain tarkoittaman uuden kaupungin perustamiseksi Lounais-Pirkanmaalle. Työnimenä oli aluksi Rautavesi ja elokuun alusta työnimenä on ollut Sastamala. Ohjausryhmä päätti , että uusi kaupunki ottaisi käyttöönsä nimen Sastamala, joka on ruotsin kielellä Sastamala, ja entisen Karkun kunnan vaakunan. Kunnanhallitukset asettivat Sastamalan kaupungin perustamista selvittämään ohjausryhmän ja työvaliokunnan elokuussa Ohjausryhmässä on jäseniä yhteensä 19: Mouhijärvi (4), Punkalaidun (4), Vammala (6) ja Äetsä (5) sekä henkilöstön, nuorison ja konsulttina toimivan FCG Efekon edustajat. Valmistelu toteutettiin yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa: Sastamalan yhteinen henkilöstön osallistuminen tapahtui ohjausryhmässä ja Sastamalan yhteistyötoimikunnassa. Kuntien yhteistyötoimikunnat muodostivat yhdistettynä Sastamalan yhteistyötoimikunnan. Työvaliokunta muodostettiin kunnanjohtajista sekä työvaliokunnalle nimitetystä sihteeristä. Ohjausryhmä asetti kuntien keskeisistä viranhaltijoista 12 hallinto- ja palvelutyöryhmää, joiden tehtäväksi annettiin selvittää etenkin miten kuntien palvelurakenteet yhteensovitetaan taloudellisuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi, miten lähipalvelut järjestetään ja mitkä toiminnot hoidetaan keskitetysti sekä kuinka etäisyyksistä johtuvat haitat voidaan minimoida. Uuden kaupungin perustamisen selvitysprosessin kulku kokouksineen on raportin liitteenä 5. Prosessin yhteydessä myös toteutettiin laaja kuntalaiskysely. Kysely toteutettiin lomakekyselynä, jossa kysyttiin asukkaiden käsityksiä uuden kaupungin nimestä ja sen toimintaan liittyvistä asioista. Otos oli 700 yli 18 -vuotiasta henkilöä kussakin kunnassa. Kyselyn tulokset ovat raportin liitteenä 7. Sastamalan kaupungin perustamista selvittävä ohjausryhmä pyysi Mouhijärvellä, Punkalaitumella, Vammalassa ja Äetsässä toimivilta seurakunnilta, järjestöiltä, yhdistyksiltä, kylätoimikunnilta ja muilta yhteisöiltä näkemyksiä uuden kaupungin perustamisesta ja sen vaikutuksista sekä tietoa asioista, mihin toivotaan kiinnitettävän huomiota perustamisesta päätettäessä. Näkemykset ja vastineet niihin on esitetty raportin liitteessä 4. Prosessissa on laadittu kuntien päätöksentekoa varten kuntajakolain mukainen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja suunnitelma liitteineen. Lopulliset kuntatason päätökset tehdään valmistelun pohjalta kuntien valtuustoissa Tämä raportti on konsultin laatima taustaraportti, joka ei tule valtuustojen päätettäväksi asiakirjaksi. Raportin tarkoituksena on toimia lisäaineistona hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen ja suunnitelman sekä työryhmäaineiston ohessa.

4 4 2 UUDEN KAUPUNGIN PERUSTAMISSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain myötä kuntien tulee tarkastella palvelutuotantoaan ja talouttaan aina vuoteen 2025 saakka ja haasteista selviäminen tulee edellyttämään erityisesti pieniltä kunnilta yhä lisääntyvää yhteistä palvelujen järjestämisvastuuta ja tuotantotapaa. Lounais-Pirkanmaan seutukunta Mouhijärvi, Punkalaidun, Vammala ja Äetsä muodostaa luonnollisen asumisen, työssäkäynnin ja palveluasioinnin kokonaisuuden. Seutukunnan kuntien muodostamasta uudesta kokonaisuudesta on mahdollista muodostaa vahva ja elinvoimainen kaupunki, joka kykenee huolehtimaan palvelutuotannostaan sekä kehittymisedellytyksistään koko alueellaan. Jokainen kunta perusteli päätöksensä lähteä mukaan uuden kaupungin perustamisen selvitystyöhön. Seuraavassa on esitetty referaatit kuntien päätöslauselmista sekä esille nousseet teemat toteutetuista kuntalaisten läheteseminaareista. 2.1 Mouhijärvi Mouhijärven kunta on talven ja kevään 2007 aikana pohtinut vaihtoehtoja kriittisen taloustilanteen parantamiseksi sekä kunnallisen palvelutuotannon turvaamiseksi tulevina vuosina. Kolmesta perusvaihtoehdosta on kunnanvaltuuston päätöksellä edetty tarkastelemaan mahdollista kuntaliitosta. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan (35 ), että se toteuttaa kuntaliitosselvityksen Hämeenkyrön kunnan ja Nokian sekä Vammalan kaupunkien kanssa kahdessa eri vaiheessa. Esiselvityksen ensimmäisen vaiheen tarkoitus oli löytää paras mahdollinen kumppani selvityksen toiseen vaiheeseen ja mahdolliseen kuntaliitokseen. Tarkastelun kautta luontevimmaksi kuntaliitoksen toteuttamiskumppaniksi osoittautui Vammalan kaupunki. Selvitysorganisaation johtopäätökseen vaikuttivat yhteistyön lähihistoria sekä olemassa olevan palveluyhteistyön määrä, laajuus ja volyymi. Mouhijärvellä järjestetyssä Sastamalan kaupungin perustamisselvitykseen liittyvissä kuntalaisten lähetekeskustelussa nousi esiin erityisesti seuraavia teemoja: tulevien mouhijärveläisten kohtalo uudessa kaupungissa tai itsenäisessä Mouhijärvessä huoli lähipalvelujen säilymisestä neljän kunnan liitoksessa, jossa etäisyydet ovat pitkät verokertymät ja neuvottelut Mouhijärven eri suuntautumisvaihtoehdoissa lukion tulevaisuus Mouhijärven harkinnanvaraiset rahoitusavustukset ja talouden tasapainottamisohjelma kuntaliitosten kielteiset puolet valtionosuusjärjestelmän muutokset Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä kaksoiskaupunkiajatus Huittinen Vammala perusterveydenhuollon hallinnon sijainti kuinka monta kuntaa Sastamalaan saattaisi liittyä tulevaisuudessa

5 5 2.2 Punkalaidun 2.3 Vammala Kunnallisten palveluiden turvaaminen tulee edellyttämään kunnilta yhä lisääntyvää yhteistä järjestämisvastuuta ja tuotantotapaa. Lounais-Pirkanmaan seutukunta Mouhijärvi, Punkalaidun, Vammala ja Äetsä muodostaa luonnollisen asumisen, työssäkäynnin ja palveluasioinnin kokonaisuuden. Seutukunnasta on mahdollista muodostaa sellainen elinvoimainen kaupunki, joka kykenee huolehtimaan palvelutuotannostaan ja kehittymisedellytyksistään koko alueellaan. Punkalaitumen kunnanvaltuusto on päättänyt osallistua tämän yhteisen mahdollisuuden selvittämiseen yhdessä seutukunnan kuntien kanssa siten, että lopullinen ratkaisu uuden kaupungin perustamisesta voidaan tehdä kuntien valtuustoissa joulukuussa Punkalaitumella järjestetyssä Sastamalan kaupungin perustamisselvitykseen liittyvissä kuntalaisten lähetekeskustelussa nousi esiin erityisesti seuraavia teemoja: perusterveydenhuolto nykyinen kuntayhtymä Huittisten kanssa puhutti erityisesti joidenkin palvelujen mahdollinen osto Huittisilta jatkossa terveyskeskuspalvelut jatkuisivat edelleen Punkalaitumella. Saspe voisi ostaa vuodeosastopaikkoja Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Ehdotus perusturvan hallinnon sijainnista Punkalaitumella Yhdistymisavustusten käyttö tiestöasiat (pohjanmaantie) kunnan itsenäisyyttä vaativat puheenvuorot Punkalaitumen riippuvuus valtionosuuksista Punkalaitumelaisten vaikutusmahdollisuudet uudessa valtuustossa Tiedottamista kaivattiin lisää myös Punkalaitumen Sanomissa, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä halua tutustua asioihin internetin kautta Naapurikuntien tehtyä aloitteita ja ryhtyessä omalta osaltaan selvittämään kuntarakenteen muutosta Vammala asetti tavoitteeksi oman, Lounais-Pirkanmaan seutukunnasta muodostuvan kaupungin perustamisen. Vammalan oma väestöpohja ei riitä perusterveydenhuollolta ja siihen liittyviltä sosiaalipalveluilta vaadittavaan asukkaan väestöpohjaan. Tämä vaatimus korostuu erityisesti, kun ajatellaan palvelujen tuottamista ikärakenteen muuttuessa vuoteen 2025 mennessä. Vammala on edennyt pitkälle kuntayhteistyössä mm. perusturvassa, elinkeinotoimessa ja taloushallinnossa. Kehittämisen seuraavaksi vaiheeksi sopii hyvin erillisten kuntien hallintojen korvaaminen yhdellä järjestelmällä, jolloin asukaskohtaiset hallinnon menot supistuvat kaikkien osalta. Myös palveluiden järjestämisessä on mahdollista löytää synergioita ja vähentää hallinnollisen työn osuutta, jolloin resurssit riittävät varsinaisiin palveluihin paremmin. Myös väestömäärän kasvun edellytyksistä on hyvä huolehtia yhden organisaation toimesta koko alueella. Seutukunnan sisäisen organisoitumisen tarve poistuisi uuden kaupungin perustamisen kautta. Kuitenkin kumppanuuksia jatketaan uudenkin kaupungin toimesta naapureiden kanssa. Etenkin toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen on yksi elinvoiman ylläpitämisen tärkeimmistä kuntayhteistyön tehtävistä.

6 6 Vammalassa järjestetyssä Sastamalan kaupungin perustamisselvitykseen liittyvissä kuntalaisten lähetekeskustelussa nousi esiin erityisesti seuraavia teemoja: henkilöstön saatavuus tulee olemaan keskeinen haaste tulevaisuudessa (kenenkään työpaikka ei ole uhattuna) uuden kaupungin perustamisella saadaan paljon hyötyjä ja ennen kaikkea tehokkuutta palvelujen tuotantoon pienten lukioiden korotetun valtionosuuden säilyminen on uudelle kaupungille tärkeä asia yhdistymisavustusten käyttö investointeihin, yhdyskuntarakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen olisi järkevää haasteellinen tavoite on, että uudessa kaupungissa olisi vähintään asukasta lakkautettujen kuntien vaakunoihin on juridinen oikeus sillä kunnalla, mihin ne ovat liittyneet toisen asteen koulutuksen tulee vastata elinkeinoelämän tarpeisiin, olla lähellä yrityksiä ja tukea yritystoimintaa Huittisten mukaantulo Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään on erinomainen asia ja tukee puitelain mukaisen asukaspohjan saavuttamista. elinkeinoelämän toimintaedellytykset on turvattava, rahoitusmahdollisuudet lisääntyvät, pohjautuminen Tampereen työssäkäyntiliikenteeseen ja ottaa oma osuutensa kasvusta. Hyvät palvelut ja tontit tärkeitä sekä asukkaille että yrityksille kehittämistoimintaan, tiedottamiseen ja markkinointiin lisättävä panostuksia kuntajaon muuttuessa myös seurakunnalliseen jakoon tulee muutoksia; tuomiokapituli on asettanut selvitysmiehen kuntayhtymärakenteeseen ei olisi tulossa suuria muutoksia: Vammalan ja Äetsän kiinteistöhallinnon kuntayhtymä purkautuu, Sastamalan perusturvakuntayhtymä ja Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä jatkavat; Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään tulee muutoksia (Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä yhdistyy), ja uusi kaupunki on edelleen jäsenenä yhdyskuntarakennetta kehitetään ja samalla mm. vesihuoltoa; parannetaan elinkeinojen ja asumisen toimintaedellytyksiä koko kaupungin alueella suuri osa nykyisistä palveluista tullaan tarjoamaan lähipalveluina uudessakin kaupungissa uuden kaupungin jokainen alue on omaleimainen, mikä on voimavara, vahvuus; kilpailutilanne poistuu ja yhteinen etu vahvistuu 2.4 Äetsä Punkalaitumen ja Äetsän kuntien alkuvuonna 2007 tekemä aloite vähintään neljän kunnan uuden kaupungin perustamisselvityksestä ei lähtenyt liikkeelle, ja oli tarve edetä puitelain aikataulussa ja etsiä uusi toimintamalli elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan perustamiseksi työssäkäyntialueesta tai muusta eheästä toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tästä lähtökohdasta Äetsän kunta asetti tavoitteeksi muodostaa Lounais-Pirkanmaan kunnista uusi kaupunki vuoden 2009 alusta. Tämä tavoite sai muiden kuntien myönteisen vastauksen. Äetsän kunnan asettaman tavoitteen taustalla ovat puitelain perustelut muodostaa riittävän vahva (yli as) ja toimintakykyinen kunta vastaamaan tulevaisuuden palvelutarvehaasteisiin. Jo toimivat yhteisöt, VSYP Oy, Sastamalan perusturvakuntayhtymä ja Sastamalan Tukipalvelu Oy, joissa Äetsän kuntakin

7 7 on osakkaana ja jäsenenä, muodostavat luontevan perustan tälle uudelle kaupungille. Nähtävissä ja arvioitavissa on myös, ettei Äetsän kunnan tulorahoitus ilman olennaista tuloveroprosentin korotusta riittäisi asukkaille järjestettävien palveluiden turvaamiseen kuntalain asettaman talouden tasapainovaatimuksen puitteissa. Koska talouden tasapainovaatimus johtaisi ennen pitkää puitelain 9 :n valtuutuksella annetun asetuksen raja-arvojen ylittämiseen ja tätä kautta kuntajaon muutostarpeen selvittämiseen, Äetsän kunta valitsi asukkaiden kannalta turvallisemman tien edetä puitelain ja kuntajakolain viitoittamaa reittiä kohti kuntien tasavertaista yhdistämistä ja uuden kaupungin perustamista, vapaaehtoisesti. Uuden kaupungin perustaminen lakkauttamalla olevat kunnat avaa innovatiivisen toimintaympäristön ja puhtaan pöydän rakentaa uudelle kaupungille toimintamalli aluekaupungin lähtökohdista ja haastaa valmisteluun osallistuvat järjestämään asukkaille palvelut entistä tehokkaammin laadusta tinkimättä. Äetsässä järjestetyssä Sastamalan kaupungin perustamisselvitykseen liittyvissä kuntalaisten lähetekeskustelussa nousi esiin erityisesti seuraavia teemoja: nykyisten kuntien talous ja tulevan kaupungin talous, kuntaliitosavustusten käyttö kustannustehokkuus yhteinen tahtotila, rakentamisen aika vanhat kunnan sisäiset erimielisyydet alueen yhteinen historiallinen tausta Sastamalan perusturvakuntayhtymä ja sen henkilökuntatilanne, Saspen tulevaisuus terveyspalvelujen tilanne Äetsässä sekä Huittisissa henkilöstön asema muutoksessa palvelujen turvaaminen, erityisesti kouluverkko ja oman lukion säilyminen, Keikyän koulun säilyminen ammattikoulutuksen yhteistyöneuvottelut: VSAKKy ja Huittisten kaupunki Kiviniemen kylän halukkuus Huittisiin, kunnan osien liittämisen mahdollisuus uuden kaupungin nimi vesi- ja viemäriasiat, Äetsässä kunnossa, Vammalaan tulossa isot investoinnit, taksat selvitetään uimahallien tulevaisuus itsenäisyyden säilyttäminen ja hitaampi etenemisprosessi edustuksellisuus uudessa perustettavassa kaupungissa; valtuutettujen määrä uusia toimitiloja ei rakenneta -periaate, nykyisten toimitilojen hyödyntäminen ja tehostaminen 2.5 Kuntarakennemuutos osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Edellisen hallituksen toimenpiteet ja uuden hallituksen ohjelma korostavat kuntien rakenteellisia muutoksia ja työssäkäyntialueilla erityisesti kuntaliitoksia. Kuntaliitosten edistämisen osoitus on se, että avustusmäärät erityisesti monikuntaliitoksiin ovat kasvaneet. Linjaukseen liittyy myös se, että liitosavustukset lopetetaan 2013 jälkeen. Kuntaliitosavustukset ja valtionosuusuudistus kyettäisiin täysimääräisenä hyödyntämään, mikäli uuden kaupungin perustaminen toteutettaisiin vuonna Avustusten

8 8 määrä on vuonna 2009 toteutettaville kuntaliitoksille suurimmat ja valtionosuusmenetykset korvataan liitoksen jälkeisinä viitenä vuotena, joiden aikana todennäköisesti myös valtionosuusuudistus toteutetaan. Strategisena kuntaliitoksena myös erilaisten valtion investointien ja alueellistamishankkeiden toteuttaminen olisi nykyistä paremmin mahdollista. Kuntien strateginen yhdistyminen merkitsee sitä, että kuntaliitos mahdollistaa kuntien resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja kunnat pystyvät nykyistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä Kuntajakolakia on muutettu. Uudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta edistämällä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. (Kuntajakolaki 1 Kuntajako). On kuitenkin huomioitava, että kunta- ja palvelurakenneuudistus ei velvoita kuntaliitoksiin, vaikka niihin kannustetaankin. Kuten todettua, uuden hallitusohjelman mukaisesti tuetaan vapaaehtoisia, erityisesti monikuntaliitoksia toimintakykyisen ja elinvoimaisen kuntarakenteen aikaansaamiseksi sekä jatketaan syvällisen yhteistoiminnan tukemista. Lähtökohtana on, että kuntajaon muutoksen yhteydessä kehitetään palvelujen tuotantorakenteita ja kuntien yhdistymisellä vaikutetaan palvelurakenteeseen sekä alueen elinolosuhteiden parantamiseen. Kuntajakolain kolmannen pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: 1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa on todettu em. seikkojen toteutuminen uudessa kaupungissa. Kuntien yhdistyminen on strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä on turvata yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky. Tarve rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiselle nousee toimintaympäristön muutoksesta, jotka ovat laaja-alaisia muutoksia aina globalisaatiosta väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin. Näillä seikoilla on merkittäviä paikallisia seurauksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouskehityksen eriytymisen, kunta-alan työvoiman saannin vaikeutumisen ja kustannuskehityksen kannalta. Näin ollen itsehallintonsa perusteella kunta vastaa asukkaille tarjottavien palveluiden lisäksi myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinojen edellytysten luomisesta, ympäristön viihtyvyydestä ja niin edelleen. Kuntaliitto ja Efeko ovat laatineet mallin elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan arvioinnin näkökulmien ja kriteerien tarkastelulle, jonka tarkoituksena on kannustaa kuntia strategiseen muutokseen. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistamiseen tähtäävä puitelakiehdotus tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä sekä eheää kuntarakennetta. Tällöin tarkastelussa on huomioitava esimerkiksi millaisella väestöpohjalla, taloudellisilla voimavaroilla, ammatillisen ja poliittisen johtamisen järjestelmillä sekä henkilöstövoimavaroilla kunnat pystyvät turvaamaan uuden kunnan elinvoimaisuuden ja toimintakykyisyyden. Kunnan vastuulla olevat asiat voidaankin jakaa seuraavaan viiteen keskeiseen näkökulmaan: 1. Palvelut ja asiakkaat 2. Henkilöstö ja talous 3. Yhdyskunta ja ympäristö 4. Elinkeinot ja työllisyys 5. Demokratia ja johtaminen

9 9 Demokratia ja johtaminen Elinkeinot ja työllisyys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Palvelut ja asiakkaat Henkilöst stö ja talous Yhdyskunta ja ympärist ristö KUVA: Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmat Nämä itsehallinnollisuuden näkökulmat ja kriteerit mahdollistavat myös kuntarakenteen toimivuuden kokonaisvaltaisen ja monipuolisen arvioinnin sekä kuntien ja seutujen työn tukemisen, jota ne tekevät yhteistyön syventämiseksi ja toimintakykynsä turvaamiseksi. Myös tässä kuntaliitosselvityksessä käytetään näitä näkökulmia ja kriteereitä arvioitaessa yhdistymisen vaikutuksia. Kuntien yhdistymistä selvitettäessä keskeisessä asemassa ovat lisäksi sopimukset uuden kunnan strategisista tavoitteista sekä hallinto- ja palvelurakenteista, muutoksen johtaminen, kuntalaisten osallisuuden turvaaminen ja henkilöstön asema muutoksessa. Nämä asiat konkretisoituvat Sastamalan kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa ja sen liitteissä. 2.6 Sastamalan väestöennuste Selvityksen piirissä olevista kunnista on muodostettu FCG Efekon ennakointimallilla virtuaalikunta Sastamala. Virtuaalikuntatarkastelun kautta voidaan tarkastella väestö-, talous- ja rekrytointitarve-ennusteita mahdollisen uuden kaupungin osalta. Uuden kaupungin asukasluvuksi muodostuisi n asukkaan kokonaisuus, joka olisi Suomen mittakaavassa keskikokoinen kunta ja vertautuisi asukasluvultaan kuntiin kuten Riihimäki, Kangasala ja Vihti. Sastamala olisi asukasluvultaan merkittävä

10 10 toimija Pirkanmaan maakunnassa kuuluen maakunnan suurimpien kaupunkien joukkoon. Kouvola suurin Nokia suurin Imatra suurin Sastamala suurin Riihimäki suurin Kangasala suurin Savonlinna suurin Vihti suurin Taulukko: Sastamalan kaupungin verrokit asukasluvun ( ) mukaisesti tarkasteltuna Kuten seuraavasta kuvasta havaitaan Sastamalan väestökehitys olisi nykyisten ennusteiden mukaan lievästi kasvava. Sastamalan kaupungin tavoitteellisena haasteena olisi kanavoida nykyennustetta suurempi osuus Pirkanmaan voimakkaasta väestönkasvusta omalle alueelleen. Sastamalan tavoittelema väestönkasvu asukasta vuoteen 2016 mennessä takaisi kuntalain mukaisen valtuutettujen määrän kasvamisen 43:sta 51:een. Tämä edellyttäisi runsaan 200:n asukkaan vuotuista nettokasvua. Kuva: Sastamalan kaupungin väestöennuste Oheisesta ikäryhmittäin jaotelluista väestöennusteista havaitaan, että Sastamalassa vanhusten (yli 74-v) määrä kasvaa vuoteen 2015 tultaessa +12 %, mutta vuonna 2025 vanhuksia on jo n. 51 % enemmän kuin vuonna Vanhusten määrän kasvu on kuitenkin huomattavasti maltillisempaa kuin Pirkanmaan maakunnassa tai koko Suomessa keskimäärin. Nuorten eläkeläisten (65-74-vuotiaat) määrä kasvaa lähi-

11 11 vuosina kaikista ikäryhmistä jyrkimmin ( %; %). Työikäisten määrän ennustetaan laskevan tulevaisuudessa (2015-6%; %), joka merkitsee sitä, että Sastamalan tulee panostaa vahvasti keinoihin työikäisen väestön houkuttelemiseksi kaupunkiin. Kouluikäisten (7-18 v.) määrän ennustetaan laskevan lähivuosina, mutta laskun ennustetaan kääntyvän lievähköön nousuun 2015 jälkeen (2015-8%; %). Pienten lasten määrässä on luvassa lievää laskua, jonka ennustetaan kuitenkin kääntyvän lievään nousuun (2015-3%: %). Kuva: Sastamalan kaupungin väestöennuste ikäluokittain Liitteessä 1 on esitetty nykyisten kuntien väestöennusteet, joissa on käytetty verrokkeina Sastamalan kaupungin ennustetta sekä Pirkanmaan maakuntaa. Kuvien kautta voidaan verrata kunnittaista kehitystä Sastamalan virtuaalikuntaan nähden. Vertailusta havaitaan, että Sastamalan väestökehitys olisi tasaisempaa kuin nykyisten kuntien. Toisin sanoen nykyisten kuntien toisistaan eriytyneet eri väestöryhmien kasvu- tai laskutrendit ja niiden luomat haasteet tasaantuisivat uudessa kunnassa.

12 12 3 PALVELUT JA ASIAKKAAT Palvelujen ja asiakkaiden näkökulma Sastamalan kaupungissa voidaan voimavarat yhdistämällä nykyistä kuntarakennetta paremmin mahdollistaa: Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Lähipalvelujen turvaaminen Asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintatavat Palvelujen laatu Vetovoimapalvelujen kattavuus (kulttuuri-, liikunta-, luonto- ym.) Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Tietojärjestelmien yhteensopivuus 3.1 Palvelutarpeen muutos Kunta- ja palvelurakenteen muutoksen valtakunnallisena tavoitteena on hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja laadullisen kehittämisen turvaaminen. Kuntajakolain mukaan kuntarakennetta on mahdollista muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille ja parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita. On kuitenkin huomioitava, ettei kuntien yhdistyminen itsenäisesti tarkasteltuna vaikuta palvelutarjontaan eikä -kysyntään. Kuntalaisille tarjottaviin palveluihin ja palvelujen kysyntään vaikuttaa erityisesti talouden, elinkeinorakenteen, väestön määrän ja ikärakenteen sekä muiden ulkoisten ja sisäisten tekijöiden kehitys. Esimerkiksi lasten lukumäärän kehitys oppilaaksihakeutumisalueella vaikuttaa ensisijaisesti kouluverkon kehitykseen. Oletuksena kuitenkin on, että mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen yli nykyisten kuntarajojen paranevat, kun yhteinen päätöksenteko koskee nykyistä laajempaa aluetta. Tulevaisuudessa mahdollisesti merkittävimmin palvelutarpeen muutoksiin ja palvelujen järjestämiseen vaikuttavat alueella tapahtuvat väestömuutokset. Palvelutarpeeseen vaikuttaa erityisesti vanhusten määrän voimakas kasvu ja lisääntyvä tarve erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Seuraavassa esitetyn kuvion kautta voidaan strategisella tasolla tarkastella palvelutarpeiden kehityssuuntia Sastamalassa vuoteen 2025 saakka 2007 ennusteen valossa, johon on laskettu nykyisten kuntien kehitys yhteen. Kuviosta havaitaan, että palvelutarpeissa on nykykehityksen valossa suurimat kasvupaineet vanhusten hoidon ja erikoissairaanhoidon osalta. Palvelutarpeet tulevat ennusteen mukaan pienenemään jonkin verran perusopetuksen ja lukion sekä päivähoidon osalta. On luonnollisesti huomioitava, että uuden Sastamalan kaupungin tulevan väestönkasvun määrä ja muuttajien ikäprofiili vaikuttaa palvelutarpeiden muutoksiin. Tulomuuttajien profiiliin voidaan puolestaan vaikuttaa uuden kaupungin yhteisellä strategisella johtamisella, tonttipolitiikalla ja markkinoinnilla.

13 13 Kuva: Sastamalan kaupungin palvelutarpeiden kehitysennuste 3.2 Palvelujen järjestämisen linjaukset ja tavoitteet Sastamalan kaupungin palvelujen järjestämisen peruslinjauksena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tähän liittyvät seuraavat keskeiset tavoitteet, jotka on todettu uuden kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa: - lähipalvelujen turvaaminen tasapuolisesti uuden kaupungin alueella - asiakaslähtöiset, tavoitesuuntautuneet ja tuottavuutta jatkuvasti parantavat palvelukokonaisuudet, joita kehitetään perinteiset hallintorajat ylittäviksi prosessiorganisaation avulla - haavoittuvuuden vähentäminen henkilöstöresurssit yhdistämällä sekä henkilöstön liikkuvuudella ja sijaistamisella - palvelujen kehittäminen henkilöstön erikoistumista, asiantuntijuutta ja osaamista yhdistämällä - uusien osaajien houkutteleminen muodostamalla uudesta kaupungista houkutteleva työnantaja - kuntalaisten ja luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen muodostamalla uudesta kaupungista riittävän kokoinen palvelujen järjestäjä Palvelujärjestelmää suunniteltaessa on tärkeää määrittää, mitä kunnan palveluvalikoimassa on painotettava lakisääteisissä palveluissa (palvelujen tarve ja kysyntä) sekä mitä vapaaehtoiset palvelut pitävät sisällään. Toiseksi on mietittävä, mitä palveluita tuotetaan itse ja mitkä palvelut hankitaan ostopalveluna sekä mistä mahdollisesti luovutaan ja pyritään ohjaamaan kysyntä yksityisille

14 14 palveluntarjoajille. Uudessa kaupungissa palvelurakenteen kokonaiskehittäminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen tulee olla keskeisellä sijalla. Tämä tarkoittaa palvelujen tarjoamista ja turvaamista uuden kaupungin eri alueilla eli hajautettujen lähipalvelujen tasapuolista tarjoamista kuntalaisille esim. tietotekniikkaa hyödyntämällä. Tätä kysymystä selvitetään tarkemmin Sastamalan osalta vuonna Kuntaliiton määritelmän mukaisesti lähipalvelukäsitteellä tarkoitetaan palveluita, joita väestö tai ainakin osa asukkaista käyttää toistuvasti, jopa päivittäin. Lähipalveluihin kuuluvat esimerkiksi lasten päivähoito, kotipalvelut, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto ja puhelinpalvelu sekä koulutoimesta perusopetus. Esimerkiksi kirjasto on kuntalaiselle lähipalvelu, kun kirjasto sijaitsee omassa kunnassa tai kirjastoauto vierailee omassa kyläkeskuksessa. (Lähde: Uudistuvat lähipalvelut, Kuntaliitto 2007) Sastamalan lähipalvelut on määritelty hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelmassa. Lähipalvelut, joilla tarkoitetaan ensisijaisesti peruspalveluita, järjestetään alueellisesti hajautettuina lähtökohtana nykyinen palveluverkosto ja pisteet. Palvelukokonaisuuksien ja myös lähipalveluiden ohjaus ja johtaminen keskitetään palvelukokonaisuuksittain. Asiakkaiden palvelua alueilla tullaan toteuttamaan myös esim. kirjastopalvelujen yhteydessä. Sastamalan alustava toimintamalli ja konsernirakenne on esitetty raportin liitteessä 3. Lähipalvelut on määritelty hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa palvelukokonaisuuksittain pääpiirteissään seuraavasti: Elinvoima ja osaaminen: Yrityspalveluyhtiö muodostaa toiminnan perustan, ja se toimii keskitetysti toimipisteestään käsin sekä tarvittaessa siellä missä on tarvetta. Lomitus-, maaseutu- ja yrityspalveluissa on tarvetta lähipalveluille ruuhkaaikoina. Liikunta-, kulttuuri-, kirjasto- ja vapaan sivistystyön palvelujen hallinto tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Kuntalaisille suoraan kohdistuvat palvelut tuotetaan hajautetusti niin suurelta osin kuin se on järkevää taloudellisuuden rajoissa. Säästöjä voidaan saada hallinnosta vaarantamatta lähipalvelujen saatavuutta tai laatua. Myös toisen asteen ammatillinen koulutus kuuluu palvelukokonaisuuteen elinvoima ja osaaminen. Ammatillista koulutusta järjestävät eri ylläpitäjät kuin Sastamalan kaupunki. Sastamalan kaupungin jäsenyydet kuntayhtymissä eivät vaikuta opiskelijaksi ottamiseen. Sastamalan kaupungissa jatketaan edelleen seudulla alkanutta ansiokasta yhteistyötä nuorten siirtyessä peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky Aluesosiaalityö toteutetaan kokonaan lähipalveluna tarvittavassa laajuudessa. Aluesosiaalityö toteuttaa myös kaikkien asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalipalvelut on lähes kokonaan keskitetty palvelu. Ohjausta, neuvontaa ja hakemusten vastaanottoa on myös hajautetusti alueilla. Perhepalvelut hoidetaan osittain lähipalveluina ja osittain keskitettyinä palveluina. Sastamalan perusturvakuntayhtymä jatkaa toimintaansa ja terveysasemat ja vanhustenhuollon palveluyksiköt jatkavat toimintaansa palvellen alueen asukkaita. Palvelujen yksityiskohdista sovitaan vuosittain palvelusopimuksessa. Lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus: Päivähoidon (sis. kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki), esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä nuori-

15 15 sotyön yhteistyöyksiköt toimivat alueellisesti ja koko palvelukokonaisuudella on yhteinen keskitetty hallinto. Palvelukokonaisuus on kokonaisuudessaan lähipalvelua, jota hallinnoidaan keskitetysti. Sastamalaan perustetaan verkostolukio, joka on hallinnollisesti yksi lukio, joka toimii nykyisissä neljässä eri toimipisteessä. Yhdyskuntatekniikka Palvelukokonaisuuden hallinto ja asiantuntijatehtävät toimivat pääosin keskitetysti Sastamalan alue jaetaan eteläiseen ja pohjoiseen rakennustarkastusalueeseen. Aluepisteissä on asiakkaiden saatavana sähköinen rakennusvalvonnan lomakkeisto ja sähköistä palvelua kehitetään. Sastamalan kaupunkirakenteen kokonaissuunnittelussa otetaan huomioon kaupungin alueiden erityisolosuhteet niiden lähtökohdat huomioiden (kaupunkimaiset taajamat, maaseututaajamat, haja-asutusalueet, yritysja teollisuusalueet). Yleiskaavoituksessa ja kaupunkialueen suunnittelussa sekä ohjauksessa hyödynnetään paikallistuntemusta. Hallintopalvelut järjestetään Sastamalan kaupungissa seuraavan periaatteen mukaisesti: Keskitetyt palvelut Palvelukokonaisuuksilla on oma hallintotuki Palvelukokonaisuudet voivat sijaita fyysisesti eri paikoissa Toimistotöiden järjestelyt toteutetaan joustavasti yli palvelukokonaisuuksien Palvelut eivät siis välttämättä tarvitse kiinteää palvelupistettä, vaan palveluja voidaan tarjota joustavasti siellä missä asiakkaat ovat (vanhusten kotipalvelut ja palveluasunnot sekä kotisairaanhoito). Tämä merkitsee usein myös asiantuntijoiden liikkumista asiakkaiden luokse. Sen sijaan hallinto ja monet tukipalvelut keskitetään. Palvelujen järjestämisen periaatteella tavoitellaan taloudellisuutta. Toiminnan taloudellisuuden lisäksi kunnan taloudelliset edellytykset toimia on oltava kunnossa. Taloudellisiin ja toimintaympäristön tuomiin haasteisiin voidaan vastata parhaiten toimintoja järkeistämällä, yhteistä osaamista kokoamalla ja päällekkäisyyksiä purkamalla. Keskeisinä tavoitteina tulee olla myös laadukas toiminta, hyvä johtaminen sekä kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen. Sastamalan kaupungin perustaminen mahdollistaa seuraavien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät tavoitteet: - mahdollisuus henkilöstön joustavampaan käyttöön ja sijaistamiseen - henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen - hallinnon yhdistämisestä saatavat synergiat voidaan kohdistaa uudelleen henkilöstöjärjestelyiden kautta - palvelujen parantaminen erikoistumisen avulla - toimitilojen kokonaisvaltainen hyödyntäminen ja siten uusien investointien välttäminen - hankintojen (esim. palvelut, ohjelmistot, kalustot) toteuttaminen järkevämmin ja keskitetymmin kuin erillisinä kuntina - palvelujen turvaamiseksi uusien tuottamistapojen käyttöönotto ja myös mahdollisuus ostopalvelujen laajentamiseen ja palvelujen ulkoistamiseen - teknologian nykyistä parempi hyväksikäyttö lähipalveluissa - sähköisen asioinnin lisääminen hallintopalveluissa

16 16 Vähäkysyntäisissä tai harvoin tarvittavaa erikoisosaamista vaativissa palveluissa asiointipaikat saattavat joissakin tapauksissa muuttua. Tämä tulee ottaa huomioon esimerkiksi asiointiliikenteessä ja palvelujen liikuteltavuutena. Kuntarakenteen muuttuessa kuntalainen saattaa joutua joissakin tapauksissa hakemaan palvelunsa fyysisesti kauempaa. Kysymys on erityisesti erityisosaamista edellyttämistä palveluista, jotta ne voidaan tuottaa volyymiltään oikealla tavalla ja entistä laadukkaammin sekä esim. joistakin lupapalveluista ja hallinnon sisäisistä palveluista. Erityisesti palvelujen järjestämiselle haasteita asettavat Sastamalan kaupungin hajaantunut yhdyskuntarakenne ja usea kuntakeskusta. Palveluita, eikä täysin edes hallintoa, ei voida keskittää yhteen keskustaan. Tavoitteena oleva järkevä hajakeskitys edellyttää huolellista suunnitelmaa palvelujen järjestämisestä. Palveluja on tarkasteltava kokonaisuutena ja palvelun saatavuus (esim. päivystysajat) ja laatu on huomioitava. Lisäksi tarkastellessa palveluja ja arvioitaessa kuntien yhdistymisen vaikutuksia palvelutarjontaan on pohdittava, miten kunnat järjestäisivät palvelut tulevaisuudessa joko itsenäisinä tai yhtenä kuntana. Näin ollen nykyisen palvelutarjonnan vertailu yhdistyneen kunnan vertailuun tulevaisuudessa ei anna todenmukaista kuvaa. Palvelujen arvioinnissa sekä vertailussa itsenäisen ja yhdistyneen kunnan välillä on perusteltua ottaa huomioon seuraavat muutostekijät: - kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat - yhdistymissopimuksessa sovitaan palvelujen turvaamisesta eri puolella uutta kuntaa, mutta uudelle valtuustolle annetaan myös vastuuta ja harkintaa palvelujen järjestämisestä mikäli tilanne muuttuu - palvelujen järjestämistä ohjaaviin säädöksiin voi tulla muutoksia - palvelujen järjestämistavat ja teknologia tulevat kehittymään - Sastamalan talouden, kuten koko kuntasektorin talouden tasapainottamiseen vaikuttavat ratkaisevasti syksyn 2007 aikana tehtävät palkkaratkaisut. Sastamalan talouden hallinta perustuu vuoden 2008 aikana kuntien suunnitelmien yhdistämiseen pohjaksi Sastamalan vuoden 2009 talousarviolle. Samalla otetaan huomioon henkilöstökapasiteetin sopeuttaminen luonnollisen poistuman myötä vuoteen 2015 mennessä. 3.2 Kuntalaiskysely Uuden kaupungin perustamisselvityksen ohjausryhmä päätti toteuttaa kuntalaiskyselyn, jossa kysyttiin asukkaiden käsityksiä mahdollisen uuden kaupungin nimestä ja sen toimintaan liittyvistä asioista. Kyselyn tulokset jakaumineen on esitetty tämän raportin liitteessä 7. Kyselyn otos oli 700 yli 18-vuotiasta henkilöä kussakin kunnassa ja sen toteutti kirjekyselynä FCG Efeko Oy lokakuussa Vastauksia tuli kaikkiaan 1565 kpl, joten vastausaktiivisuus oli 56 %, jota voidaan pitää melko hyvänä tämäntyyppisessä kyselyssä. Vastausaktiivisuus oli kaikissa kunnissa yli 50 %. Uuden kaupungin nimeksi Sastamala -vaihtohto sai eniten kannatusta kaikissa kunnissa. Eri ikäryhmissä kannat kuitenkin poikkesivat, Sastamala sai eniten kannatusta yli 30-vuotiaiden keskuudessa ja Rautavesi vuotiaiden keskuudessa, vuotiaat kannattivat useimmin Tyrvää -vaihtoehtoa. Vammalan ja Äetsän asukkaat näkivät uuden kaupungin toimintaedellytykset positiivisimpina. Punkalaitumelaiset olivat muita kriittisempiä uuden kaupungin toiminta-

17 17 mahdollisuuksiin. Eläkeläiset suhtautuivat muita positiivisemmin uuden kaupungin toimintamahdollisuuksiin ja kriittisimpiä olivat nuorimmat ikäluokat. Kyselyn perusteella kuntalaiset pitävät peruspalvelujen järjestämistä lähipalveluina nykyisten palvelupisteiden pohjalta erittäin tärkeänä uuden kaupungin toiminnassa. Kuntalaiset pitivät myös yksityisten palveluntuottajien laajempaa käyttöä uudessa kaupungissa usein tärkeänä. On tosin huomattava, että tähän asiaan melko suuri osa vastaajista ei osannut ottaa kantaa. Kyselyn päätteeksi kysyttiin, tulisiko valtuustojen päättää perustaa uusi kaupunki vuoden 2009 alusta mikäli suunnitelmat osoittavat, että asukkaiden palvelut voidaan koko alueella turvata nykyisiä kuntia paremmin. Kyllä -vastausvaihtoehto sai keskimäärin 61 %:n kannatuksen, mahdollisesti myöhemmin keskimäärin 15 %:n sekä ei 16 %:n kannatuksen, 8 % vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Kuva: Kuntalaiskyselyn kysymyksen 5. vastausjakauma

18 18 Valmistelutyön pohjalta on todettu, että palvelujen ja asiakkaiden näkökulmasta voimavarojen yhdistäminen Sastamalan kaupungin perustamisen kautta tuottaa seuraavia tavoiteltavia hyötyjä ja mahdollisia haittoja: Tavoiteltavat hyödyt Palvelujen järjestäminen on paremmin turvattavissa vahvemmalla kokonaisuudella, joka koskee niin itse tuotettua kuin ulkopuolelta hankittua palvelua Lähipalvelut voidaan turvata paremmin koko uuden kaupungin alueella. Tehokkaalla lähipalveluverkostolla ja tietotekniikalla voidaan poistaa etäisyyksistä aiheutuvia haittoja. Uusi kaupunki kokonaisuutena tasapainottaa palvelukysyntää eri ikäryhmien välillä Palvelurakenteen kehittäminen ja tehostaminen sekä resurssien jakaminen on helpompaa suuremmassa kokonaisuudessa kuin yksittäisissä kunnissa Prosessilähtöinen ajattelu tuo mahdollisuuden uudenlaiseen toimintaan laajassa mittakaavassa. Kokonaisprosesseilla organisaatiorajojen yli parannetaan palvelujen vaikuttavuutta. Tilapäisiin palvelujen järjestämishäiriöihin on helpompi reagoida suuremmassa yksikössä. Parempi sijaistaminen turvaa palvelujen saannin. Kuntien henkilöstön erityisosaaminen kaikkien käyttöön. Erikoistumalla saavutetaan parempaa palvelua asukkaille. Mahdolliset haitat Palvelujen keskittämisen ja hajauttamisen oikea suhde haastavaa; miten palveluja tai niiden osia keskitetään siten, että saadaan tehokkuusetuja ja mitkä palvelut on ehdottomasti pidettävä lähipalveluina Keskittäminen vie joitain palveluja kauemmas Uuden kaupungin perustamisessa voi syntyä mielikuvia palvelutason heikkenemisestä, vaikka tilanne olisikin todellisuudessa toinen Asukkaat ja kuntalaiset tuntevat muutosvastarintaa Mahdollisten haittojen torjunta Keskitettävät palvelut ovat luonteeltaan sellaisia, joiden vaikutus ei pääosin näy kuntalaisten jokapäiväisessä arjessa. Yhteispalvelupisteissä asiointimahdollisuus Joidenkin palvelujen etääntyminen merkitsee samalla erityisosaamista vaativien palvelujen lisääntymistä Etäisyyshaittojen lieventäminen: tietotekniikan hyödyntäminen sekä hajautettu verkon käyttö keskitettyä tietokantaa hyödyntäen (intranet ja palveluportaalit) kahdensuuntainen ja kuvallinen viestintä ja videotyöskentely sähköinen asiointi vastaanottoajat lähipalveluhenkilöstön opastaminen ja erityisosaajien taustatuki tarvittaessa sisäisen julkisen liikenteen järjestäminen

19 19 4 HENKILÖSTÖ JA TALOUS 4.1 Henkilöstöresurssit Henkilöstöresurssien näkökulma Sastamalan kaupungissa voidaan voimavarat yhdistämällä nykyistä kuntarakennetta paremmin mahdollistaa: Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön sijaistaminen Henkilöstön erityisosaamisen hyödyntäminen Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen (kumppanit ja saman alan osaajien määrä) Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi Henkilöstön jaksaminen Työn parempi laatu samalla rahalla Henkilöstön eläköitymisen kautta useiden päällekkäisten virkojen täyttämättä jättäminen ja kustannussäästöt Organisaatioiden yhdistymisessä henkilöstön asema ja osallistuminen on usein ratkaiseva tekijä muutoksen onnistumiselle. Onnistunut fuusioprosessi edellyttää henkilöstön aktiivista ja innovatiivista osallistumista sekä myönteistä suhtautumista muutokseen. Kuntien luottamus- ja varanhaltijajohdon onkin mahdollistettava henkilökunnan osallistuminen. Aktiivinen tiedottaminen sekä kirjallista aineistoa tuottamalla että tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia pitämällä ovat minimivaatimuksena. Sastamalan perustamisselvityksessä prosessista on tiedotettu aktiivisesti järjestämällä henkilöstölle tiedotustilaisuuksia. Lisäksi Sastamalan yhteistyötoimikunta on kokoontunut säännöllisesti. Näiden ohella kuntalaiset on pidetty ajan tasalla kuntalaisten kuulemistilaisuuksissa, perustetun sastamala.fi-internetportaalin kautta (tiedotteet, dokumentit, muistiot sekä keskustelupalsta) sekä aktiivisella tiedottamisella tiedotusvälineille. Lähtökohtana on 2008 vakansseja täytettäessä henkilöstön oman muutoshalukkuuden ja -toiveiden kuuleminen. Muutosta tuetaan koulutusta järjestämällä uuteen organisaatioon sijoittumiseksi. Kuntien yhdistyessä kaikkien kuntien henkilöstöä kohdellaan samanvertaisesti. Johdon on syytä huomioida, että osalle henkilöstöä organisaatiofuusio on verrattavissa työpaikan vaihtamisen kaltaiseen kokemukseen, joten muutosvastarinta on ymmärrettävää. Tutkimushankkeessa Henkilöstövoimavarat kuntaliitoksissa 1, on tehty mm. seuraavia huomioita henkilöstöpolitiikasta kuntien yhdistyessä: - kuntafuusiot on toteutettu usein ilman selkeää henkilöstöstrategiaa - henkilöstön perehdytykseen ja muutosvalmennukseen kaivataan lisäpanostusta - avoimuus ja voimavarojen oikeudenmukainen jakaminen nousevat esiin erityisesti henkilöstön sijoittelussa, johtajavalinnoissa ja palkkauksessa - henkilöstölle uusien työtehtävien selkiytyminen on keskeisintä muutosprosessista selviytymisessä - muutosprosessi jatkuu vielä pitkään yhdistymisen tapahduttua - johtavien viranhaltijoiden asema turvataan nopeammin kuin henkilöstön, toimistohenkilöstön aseman määrittely jää usein liian myöhäiseksi - organisaatioiden väliset henkilöstön siirrot ennen liitosta on koettu hyviksi ratkaisuiksi 1 Ks. esim. Stenvall, Majoinen, Syväjärvi, Vakkala, Selin (2007): Mees romppeines siihen Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen kuntafuusioissa.

20 20 Sastamalan kaupungin jatkovalmistelussa 2008 kiinnitetään em. seikkoihin erityistä huomiota ja erityisesti Sastamalan valmistelutyön henkilöstötyöryhmä on valmistellut em. seikkoihin liittyviä kokonaisuuksia ja linjauksia. Kunnat ovat pääasiassa palvelutuotanto-organisaatioita, joten henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Yhdistymistilanteessa henkilöstön ja toimintojen osalta onkin syytä tehdä perusteellinen resurssi- ja osaamiskartoitus. Tätä resurssi- ja osaamiskartoitusta on hyödynnettävä ja tehtävä uudelle kunnalle ennakoiva henkilöstösuunnitelma / - ohjelma, jossa lähtökohtana on: - nykyisten päällekkäisyyksien poistaminen - henkilöstön määrän mitoitus uuden kunnan tarpeiden mukaan - uusissa rekrytoinneissa koko palvelujen yhteistoiminta-alueen sekä vaihtoehtoisten tuotantomallien tarkastelu - uudistuvat ja uudistavat toimintaperiaatteet lähtökohtina uudelle kunnalle - henkilöstön ja esimiesten koulutustarpeiden kartoitus ja koulutukseen hakeutumisen tukeminen ja ohjaaminen - erikoistumisen, vertaistuen ja sijaistamisen mahdollistuminen - työnantajalla oikeus määritellä työpaikkojen fyysinen sijainti ja henkilöstön sijoittuminen organisaatiossa noudattaen hyvän henkilöstöpolitiikan periaatteita. Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan uudistuksen puitelain mukaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Kuntajaon muutoksen takia työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla vaan ainoastaan, jos henkilö kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle osoittamaa hänelle soveltuvaa uutta työtehtävää tai virkaa. Palvelussuhdeturva on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen ja koskee koko uudelleenjärjestelyn piirissä olevaa henkilöstöä. Eläköitymisennusteet ovat osoittaneet, että henkilöstön saatavuus on suurempi haaste kuin ylimääräinen henkilöstö. Seuraavasta kuvasta havaitaan selvityksen piirissä olevien kuntien ja yhteenlaskettuna Sastamalan kaupungin henkilöstötietoja sekä eläköitymisennusteet. Taulukko: Kuntien ja Sastamalan henkilötietoja (koko henkilöstömenot ja kulut)

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto 25.9.2013 Pori Pomarkku Ulvila Lavia Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki MML, 2012 Työryhmät ja ryhmien pj:t 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvitys Kuntalaistilaisuus Jyväskylän Paviljongilla 18.12.2007 Kuntajakoselvittäjä 1 Uusi kunta on mahdollisuus Kuntajakolain mukaan kuntajaon

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Mouhijärvi-Hämeenkyrö, Mouhijärvi-Nokia ja Mouhijärvi-Vammala kuntaliitosvaihtoehtojen esiselvitys

Mouhijärvi-Hämeenkyrö, Mouhijärvi-Nokia ja Mouhijärvi-Vammala kuntaliitosvaihtoehtojen esiselvitys Mouhijärvi-Hämeenkyrö, Mouhijärvi-Nokia ja Mouhijärvi-Vammala kuntaliitosvaihtoehtojen esiselvitys 1. vaiheen raportti kesäkuu 2007 Kuulumme FCG konserniin 2 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO... 3 2. KUNTIEN YHDISTYMISEN

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ 10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot