MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYÖSELOSTE/PUISTOINVENTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYÖSELOSTE/PUISTOINVENTOINTI"

Transkriptio

1 Hämeen ammattikorkeakoulu/mustialan maatalousoppilaitos Alkuperäinen suunnitelma Tarja Jaakkola 2003 Päivitetty MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYÖSELOSTE/PUISTOINVENTOINTI YLEISTÄ SUUNNITELMASTA Tämä Mustialan puiston viheraluesuunnitelma perustuu vuosina tehtyyn Mustialan puistoalueiden kasvikartoitukseen ja siitä tehtyihin suunnitelmiin. Suunnitelmat sisältävät puuston ja pensaiden leikkaus-, poisto- ja uusimissuunnitelmat lohkoittain. Lohkojako on piirretty vuonna 1986 tehdyn Sirkka-Liisa Kauppisen Pro gradu työn lohkojaon mukaan. Siihen on lisätty vuonna 2003 lohkot ja muutama lohko vanhasta jaosta on jätetty pois suunnitelmakuvista. Vuonna 2010 tehdyssä uudelleen inventoinnissa suunnitelmaan otettiin mukaan edellisen kerran poisjätetyt lohkot 7, 17 ja 21. Lisäksi suunnitelman aluetta laajennettiin koskemaan myös aiemmin inventoimattomia alueita, jotka numeroitiin lohkoiksi Lohkojen sijainti selviää yleiskartasta. Muutoinkin suunnitelman tekstiosuuden ulkoasu on samankaltainen ed. kanssa, koska näin suunnitelman toteuttaminen ja ohjeiden etsiminen sekä lukeminen helpottuu. Lisäksi suunnitelma tuo esille tärkeitä asioita puiston yleisilmeen ja siisteyden kannalta, joita tulisi ottaa huomioon sekä vuosittaisten hoitotöiden, että puiston kunnostuksen yhteydessä. Myös vanhojen historiallisten paikkojen ja rakenteiden uusimista käsitellään monin paikoin; kuten vanhan rantaa pitkin kulkevan rantatien uudelleenrakentaminen. KOKO ALUEEN HOITOTOIMENPITEITÄ Nurmikoiden leikkuu tehdään tarpeen mukaan kerran viikossa tai joka toinen viikko. Joka leikkuukerralla nurmikkosilppua ei tulisi kerätä pois, vaan se jätetään nurmelle lannoitteeksi. Leikkuujäte jätetään nurmikoille niillä leikkuukerroilla kun nurmijätettä ei kerry suuria määriä, eli kuivempina kausina. Jos nurmikko on hyvin pitkää leikattaessa, kerätään se pois, koska liika nurmijäte paakkuuntuu kasoiksi nurmen pinnalle, eikä maadu kunnolla tuoden toivottua lannoitusvaikutusta. Näin parannetaan nurmikon kasvukuntoa ja vähennetään lannoitustarvetta. Alueen isojen pensasryhmien (joilla on kitkentätarvetta) kateaineena voisi käyttää ruohosilppua, jota tulee nurmikoiden leikkuusta. Ruohosilppu kateaineena sopisi Mustialan vanhojen rakennusten tyyliin ja olisi ekologista ja näin ollen myös imagollisesti hyvä asia. Tietenkin kuorikate pensaiden alustojen kateaineena on hyvä vaihtoehto ja mahdollisesti kauniimpi silmälle, mutta ruohosilppua käyttämällä saataisiin turha ruohosilpun metsään kasaaminen ja aluskasvillisuuden tukahduttaminen loppumaan. Välttämättä pensasalueet eivät katetta tarvitse, jos alueita pystytään jatkossa hoitamaan niin että kasvien kasvu ei kärsi rikkaruohoista, eli kasvien alustat kitketään ainakin kerran kasvukauden aikana. Kaikkien lohkojen pensaille tehdään normaalit hoito- ja ylläpitoleikkaukset vuosittain osaksi oppilastyönä ja osaksi kiinteistönhoitajien työnä. Kaikki isojen puiden, sekä jatkossa uusien puiden, hoitoleikkaukset jätetään ammattilaiselle. Puiden hoitoleikkauksia tulisi tehdä vuosittain niin, että alueen kaikki puut tulisivat ajallaan, ehkä kymmenen vuoden välein leikattua, ja yleiskunto puiston puilla saataisiin koko ajan pysymään hyvänä. Tärkeää olisi aina poistaa kuivat ja kuolleet oksat ja versot, sekä paikata kolhut. Puiston yleisilmeen ja siisteyden kannalta tärkeä hoitotoimenpide on juuri- ja runkoversojen poistaminen puiston puista. Varsinkin lehmukset tekevät paljon pientä uutta kasvustoa tyvelleen. Nämä kasvustot tekevät puista hoitamattoman näköisiä ja vievät voimaa varsinaisen puun kasvulta. Versot poistetaan vuosittain, joko leikkaamalla oksasaksilla, tai ajamalla trimmerillä varoen vahingoittamasta runkoa. Kaiken kaikkiaan Mustialan puiston suuret puut, jotka on tarkoitus vielä jättää kasvamaan, vaativat pikaisesti kunnolliset ja suurehkot hoitoleikkaukset, jotta niillä olisi vielä elinaikaa, eikä niitä kaikkia 1

2 tarvitsisi uusia vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Valitettavasti puistoalueella on paljon puita joille elinkaari on tullut täyteen, ja jotka tulee poistaa. Tässä suunnitelmassa (2003) kaadettavaksi ja poistettavaksi merkityt puut ja pensaat tulisi kaataa/poistaa joko välittömästi (vaurioituneet ja kuolleet) tai viimeistään kymmenen vuoden aikataululla, jollei niitä jo ole poistettu tai myrskyt kaataneet niitä. Uusien tilalle istuttaminen tulisi aloittaa heti. Uusiminen aloitetaan määrärahojen puitteissa tärkeimmistä ja keskeisimmistä alueista, sekä alueista joilta joudutaan tai on jouduttu paljon puustoa poistamaan. Kun uusia puita istutetaan kaadettujen tilalle ja suuriin aukkopaikkoihin pidetään mielessä kuitenkin se, että puistosta ei saa tulla liian tiheä ja tunkkainen, vaan avaria nurmikkoalueita on jäätävä. Näin säilyy puiston alkuperäinen maisemapuistollinen ilme ja ajatus. Kauniit puistonäkymät ja näköalat mm. Mustialanlammille ja ympäröiville pelloille on säilytettävä avoimina. Siellä missä nurmi- tai istutusalueita rajataan, tulisi rajaus tehdä graniittikivellä (esim. nupukivellä) vanhaan tyyliin sopien. Rajausta tarvitsevat ainakin Vanhan Opiston ja Vanhalan väliset nurmikkoalueet ulkoreunoiltaan, sekä Uuden Opiston seinustat. Suosittelen kuitenkin rajaamaan kaikkien tärkeiden rakennusten etunurmikot (seinänvierustat) nupukivireunuksella, koska ensinnäkin se tuo alueelle ja rakennuksille lisää arvokkuutta selkeyden ja siisteyden kautta ja toiseksi tällaiset selkeästi rajatut reunat myös pysyvät selkeinä toisin kuin pelkät nurmikkoalueet, joten ajan myötä hoitotoimenpiteitä tarvitaan vähemmän siistin vaikutelman ylläpitämiseen. Uuden Opiston seinustan kivikourut täytyisi nostaa ylös ja latoa uudelleen. Samalla kourun alle tulisi uusia sorakerros. Näin saadaan kourut rikkaruohottomiksi ja siisteiksi. Sama toimenpide täytyy tehdä Vanhan Opiston seinustan kouruille sekä Huttulan seinustalle. Rakennusten tyyliin eivät todellakaan sovi betoniset valmiit sadevesikourut. Tällainen kunnostus toisi alueelle yhtenäistä ja siistiä ilmettä. Eikä olisi huonompi ajatus reunustaa muidenkin vanhojen rakennusten näkyvät istutusalueet tai nurmialueet nupukivellä, esim. Pitkälän ja Johtolan edustat. Mustialan läpi menevän tien molemmin puolin kasvavat suuret lehmukset jäävät mahdollisen tienlaajennuksen alle. Uusia on jo istutettu tilannetta silmällä pitäen hieman kauemmas tiestä ja tulisi istuttaa lisää, niin että lehmuskuja säilyy siinä vaiheessa jos tietä laajennetaan ja vanhat lehmukset joudutaan kaatamaan. Lehmuskuja on hyvin oleellinen osa Mustialan ilmettä. Vanhat lehmukset hoitoleikataan kaikki muutaman vuoden sisällä, jos tiehanke siirtyy aikataulussa kymmenenkin vuoden päähän. Jos tiehanke toteutuu nopeammin, ei lehmuksia tarvitse leikata. Myöskin kuivurilta 10-tielle vievän tien molemmin puolin kasvavat koivut jäävät mahdollisen tiehankkeen alle. Uusia koivuja istutetaan tilalle kujan säilyttämisen vuoksi. Koivukujahan kuuluu asiaan kun tullaan jonkinlaiseen maatilan tai vanhan historiallisen tilan tai kartanon pihapiiriin. Koivukujalla on perinteitä ja se on hyvä sisääntulotien kaunistus. Uudet koivut istutetaan ainakin pellon puolelle koko matkalle noin viiden metrin päähän nykyisestä rivilinjasta, jotta ne sitten mahtuvat paikoillaan kasvamaan. Kallioisemmalle puolelle ei ehkä maastonmuotojen ja maapohjan takia saada koko matkalle istutettua uusia koivuja, mutta koivukujanne saadaan istutettua ainakin Raikonmäen kohdalta alkaen kaivoalueelle saakka. Tavoitteena kuitenkin voisi pitää sitä, että koivukuja saataisiin uudistettua koko matkaltaan molemmin puolin. Puistoon voisi sijoittaa penkkejä muutamaan kauniiseen paikkaan, joista on katselemisen arvoinen näköala lammille, puistoon tai ympäröiville pelloille. Esimerkkinä Pitkälän takaisen puiston kallio, josta on upea näköala Mustialan lammille. Penkit houkuttelisivat istahtamaan ja nauttimaan puiston ja ympäröivän maiseman tunnelmasta ja kauneudesta, sekä toisivat jo olemassaolollaan mielikuvan ihailemisen arvoisesta, arvokkaasta puistomaisemasta. Alueen kyltitys tulisi yhtenäistää mahdollisuuksien mukaan samankaltaiseksi keskenään. Hyvä ja rakennuskantaan sopiva malli olisi sama jota jo on käytetty rakennusten nimikylteissä. Viralliset liikennemerkit tietysti täytyy säilyttää sellaisina kuin ovat, mutta niiden kuntoon tulisi kiinnittää huomiota, että ne olisivat siistejä, puhtaita ja seisoisivat suorassa. Kukaan ei usko kehotuksia ja määräyksiä jotka näyttävät ikivanhoilta, aivan kuin eivät olisi enää voimassakaan. Samankaltaisuus olisi hyvä ottaa huomioon myös väliaikaisissa opasteissa, kuten kurssien opastekylteissä. Niille voisi tehdä 2

3 samanlaiset ja samantyyliset valmiit jalat ja pohjat kuin muu kyltitys alueella on. Näihin pohjiin sitten voisi tulostaa joka kerta uudet tekstilaput. Kyltit olisivat aina suorassa ja siistejä sekin osaltaan parantaisi Mustialan imagoa ja arvostusta. Yksityisessä tai henkilökunnan asumiskäytössä olevien rakennusten piha-alueet tulisi hoitaa nurmikonleikkuun, pensaiden hoitoleikkausten ja omenapuiden, sekä muiden puistopuiden leikkaamisen ja hoitamisen osalta Mustialan puolesta, mutta muun hoidon, kuten pensaiden alustojen kitkemisen, osalta asukkaat hoitaisivat pihansa itse. Piha-alueet rajattaisiin muusta puistoalueesta pensasaidanteella omaksi alueekseen, jonka vierailijat ja puistossa liikkuvat ihmiset osaisivat mieltää ne yksityisalueiksi. Samalla aidanne rajaisi tyyliltään erilaiset hyötypuutarhat laajemmasta ja puistomaisemasta osasta omiksi alueikseen ja ratkaisu selkeyttäisi puiston yleisilmettä. Yksityiskäytössä olevilla piha-alueilla noudatetaan samanlaisia ohjeita kasvien uusimisen suhteen kuin muuallakin puistossa. Alueille istutetaan vain sellaisia vanhoja kasvilajeja, jotka sopivat alueen tyyliin ja historiaan, jotta kokonaisuus pysyisi kauniina ja johdonmukaisena. Puistoalueen aktiivisempaa käyttöä edistäisi liitofrisbeeradan suunnittelu etelänpuoleisille puistoalueille. Pelialuetta voisivat olla lohkot 10, 11, 12, 15, 16 ja 33, joilla on paljon yhtenäistä, selkeää nurmikkoaluetta ja korkeaa suojapuustoa. Pelialuetta voisivat käyttää oppilaat ja henkilökunta. Mahdollista olisi pelivälineiden ja alueen vuokraus ulkopuolisille. Voisi selvittää myös löytyisikö joku, joka pystyisi järjestämään liitofrisbee kursseja tai opastusta alueella maksua vastaan. Laavu toimisi sopivana taukopaikkana pelaajille. Yhdyn Jarmo Suhosen ajatukseen Mustialan omasta taimitarhasta, puistopuiden viljelyalueesta, josta voitaisiin aina istuttaa uusi puistopuu kuolleen tilalle. Näin toimittuna puusto pysyisi kunnossa koko ajan kun olisi uutta taimimateriaalia käytettäväksi ja oltaisiin omavaraisia. Saataisiin myös edullisemmin suurikokoisia taimia istutettavaksi puistoon tarpeen mukaan. Suuremmat taimet eivät jää niin helposti rikkaruohojen tai ruohonleikkurin jalkoihin tai maistu jäniksille. Ne kestävät talven tuiskutkin paremmin ja ovat nopeammin valmiita ja näyttäviä. Ongelma on tietysti se, että kuka taimitarhaa hoitaisi, mutta asiaa kannattaa miettiä. Mahdollistahan olisi ottaa puutarhapuolen harjoittelija kesiksi taimitarhaa hoitamaan. Mustialan puistoalueiden viereisiä pelto- ja hakamaa-alueita voisi nykyistä enemmän hyödyntää eläinten laitumena. Koululla on joka vuosi muutama hevonen, joille voisi aidata uutta laidunta muuallekin kuin tallin taakse. Lähiympäristön lampaiden omistajille alueita voisi markkinoida vuokrattavaksi kesälaitumiksi. Esimerkiksi Raikonmäen ympäristön alueet olisivat soveltuvia tähän tarkoitukseen. Samoin sikalan takaiset pellot tai kosteikon alue Mustialanlammin rannassa. Laitumiksi soveltuvia alueita on monta ja alueiden eläimistöä voisi vaihdella vuosittain. Tänä vuonna hevoshaka on Raikonmäen vieressä, ensi vuonna se on sikalan takana, seuraavana hevoshakassa. Tänä vuonna lampaita laiduntaa Sikalan takana, ensi vuonna Raikonmäellä ja seuraavana kosteikolla. Eläimet olisivat matkailullisesti ja markkinoinnillisesti sekä maisemallisesti arvokkaita. Eläimet viihtyisivät erilaisissa ympäristöissä ja voisihan laidunalueet liittää osaksi Runkomäen luontopolkua. Matkailullisesti ja kulttuurillisesti mehukas ajatus on Runkomäen lavan uudelleen rakentaminen. Tästä on ollutkin puhetta, mutta hanke ei ole toteutunut. Nykyinen tanssipaikka sijaitseekin vanhassa ladossa humalatarhan takana. Paikka on sijainniltaan esimerkiksi järjestettäviä kesäjuhlia ajatellen parempi ja keskeisempi kuin Runkomäki. Ehkä helpommin toteutettava ja käytännöllisempi ajatus Runkomäen käytölle olisi rakentaa sinne opastettu luontopolku. Metsää kunnioittaen rakennettu kapea hiekkapolku jonka varrella olisi opastauluja kasveista ja metsätyypeistä tai metsän hoidosta yms. Luontopolku olisi kaikkien käytössä ja mahdollisesti sinne voisi tehdä opastettujakin kierroksia. Kaikenlaiset uudet ideat ja toimintatavat, joita tässä suunnitelmassa ei ole huomattu tuoda esille ja joilla saadaan puistoalueista matkailullisesti houkuttelevampia ja taloudellisesti tuottavampia, ovat tervetulleita 3

4 kaikilta tahoilta. Varteenotettavaa olisi ottaa selvää mahdollisuudesta hyödyntää tämän suunnitelman toteutettaviksi suunnitelluista kaato-, raivaus- ja siistimistoimenpiteistä kertyvä puumassa energiapuuksi jollekin suurelle puunjalostusyhtiölle tai lämpövoimalalle. Energiapuun kysyntä on hyvä tällä hetkellä ja näin roskista saataisiin taloudellista hyötyä sen sijaan että ne kompostoidaan tai poltetaan omalla envitech-alueella, koska kaikkea puumassaa ei ehditä itse hyödyntää hakkeeksi. Jos puumassaa saadaan energiapuuksi myytyä, kannattaa monet tämän suunnitelman kaato-, raivaus- ja siistimistyöt ajoittaa sellaiseen aikaan, että mahdollisimman paljon massasta saadaan myydyksi samassa kaupassa. Tämän jälkeen vuosittaisista hoitotoimenpiteistä kertyvä massa voidaan hyödyntää jälleen omaan käyttöön. Kaikenkaikkiaan aluetta hoitamaan ja suunnitelmaa toteuttamaan tarvittaisiin oma henkilö, joka keskittyisi puiston kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen. Tähän voitaisiin vaikka käyttää puutarhaharjoittelijoita, jotka olisivat omatoimisia, itsenäiseen työskentelyyn ja mahdollisesti työnjohtotehtäviin kykeneviä ja katselisivat puistoa ammattimaisemmin silmin kuin vakituinen henkilökunta. Harjoittelijat voisivat hoitaa suurelta osin kaikki siistimis- ja raivaustyöt, sekä istutukset ja paikkaukset. Puistoalueen uudistuskohteista monet ovat sellaisia, että niiden ympärille saisi rakennettua projektin tai päättötyön. Tällaisesta menettelystä olisi se hyöty, että asiat tulisivat varmasti hoidettua alusta loppuun tietyssä ajassa, eivätkä uudistustoimenpiteet venyisi vuodesta toiseen ajanpuutteen vuoksi. Järkevää olisi palkata tai nimetä harjoittelijoille joku osa-aikainen työnjohtaja, joka voisi aamuisin jakaa päivän työt ja katsoa, että työt edistyvät sopivalla ja järkevällä tavalla. Työnjohtaja voisi tehdä kesäkaudella töitä tämän projektin kanssa esimerkiksi kaksi tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa kahden tai kolmen kuukauden ajan. Luultavasti tällainen järjestely säästäisi pitkällä tähtäimellä rahaa, koska vältyttäisiin turhalta työltä, odottelulta ja vääriltä hankinnoilta. Harjoittelijoiden työnteko olisi tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa sekä motivoituneempaa, koska työtehtävät olisivat selkeästi kaikkien tiedossa, eikä tehtävänantoja tulisi monilta, ehkä ristiriitaisiltakin tahoilta. Kaikkiin vuonna 2003 suunnitelmassa mukana olleisiin lohkoihin on piirretty suunnitelmakuva ja kirjoitettu seloste, jotta asiat olisivat selkeästi hahmotettavissa. Uudet lohkot on merkitty yleiskarttaan vanhojen lisäksi. Uusista lohkoista ei ole piirrettyjä yksityiskohtaisia suunnitelmakuvia, vaan ajatukset ovat tekstimuodossa tässä työselosteessa. Tarkennuksia tehdään tarvittaessa sanallisesti yhteisesti asiaa hoitavien henkilöiden kanssa. ovat arvioita ja tarkennettava myöhemmin kun kyseiset toimenpiteet ovat ajankohtaisia. Ulkopuolisilta urakoitsijoilta otetaan aina tarjoukset ja tehdään sopimukset ennen töiden aloittamista. Arvioihin työhön käytettävästä ajasta on aina laskettu kaksi työntekijää ja tarvittaessa traktori tai muu työhön sopiva kone. t ovat suosituksia lohkojen alueiden ja toimenpiteiden tekemisen kiireellisyydestä. tus on tehty seuraavalle 10 vuodelle, eli vuosille Tämän jälkeen suunnitelmaa ja työselostetta on järkevä taas päivittää. 4

5 LOHKO 1 KESKUPIHA Käsittää Vanhan opiston, Vanhan konttorin, Huttulan ja Vanhalan välisen alueen. Erittäin näkyvä ja tärkeä puiston alue, joka olisi pidettävä arvoisessaan kunnossa jatkuvasti. Alueen yleisilmettä tulisi kohentaa ja uusia niin että se näyttäisi jälleen aikakaudelleen tyypilliseltä. Alueen puusto on vanhaa ja uusimisen tarpeessa. Suurelle osalle puista ei enää riitä leikkaaminen vaan ne on kokonaan kaadettava ja istutettava uusia tilalle pikaisesti. Alue huomioiden puut tulisi kaataa ensin, sen jälkeen kunnostaa nurmialueet ja sitten istuttaa uudet puut entisten tilalle. Alueen nurmikko on niin täynnä puunjuuria, että uusien taimien istutus ennen vanhojen puiden kaatoa tuskin onnistuu. Siksi on sopeuduttava ajatukseen, että alueesta tulee kymmeneksi vuodeksi aution näköinen, ennen kuin uudet puut kasvavat. Asiaa auttaa jos istutettavat puut ovat jo istutusvaiheessa hieman suurempia. Uudet puut olisivat siperianpihtaa, tammea, lehmusta, sembramäntyä, sekä kartiomarjakuusta. Alue olisi järkevää uusia kolmessa osiossa, aina nurmikkoalueen kerrallaan, jolloin koko alueesta ei tulisi yhtä äkkiä aivan paljaan näköistä. Samalla kun alueen puustoa ja nurmikkoa uusitaan, voitaisiin vanhat pensaat poistaa keskuspihan keskinurmikoilta lähes kokonaan. Nyt siellä kasvaa pieninä yksittäisinä, ripoteltuina ryhminä vaikka minkä laista pensasta, osa sellaisia, etteivät ne sovi lainkaan vanhan kartanomiljöön tyyliin, ja osa leikkauksilla pilattuja, niin ettei niistä enää saa kunnollisia pensaita kasvamaan. Uusilla istutuksilla alueelle saadaan hieman symmetrisyyttä, joka alueelta on hävinnyt, kun vanhoja puita on jouduttu kaatamaan vuosien mittaan. Pohdin patsaalle vievä luonnonkivilaattapolku tulisi uusia. Kivet nostaa ylös, tehdä uudet pohjat kiville ja latoa polku uudelleen. Näin patsas tulisi esille paremmin ja sen merkitys korostuisi polun myötä. Tärkeä asia olisi myös saada autot pysymään pois alueelta ja nurmikoilta. Tähän yhtenä vaihtoehtona, joka sopisi rakennusten tyyliin, olisi nurmikoiden reunustaminen kivellä, esim. nupukivellä (kuten uuden opiston edessä olevat kasviryhmät) ja luonnonkivipollareiden asennus reunakiven yhteyteen. Luonnonkivipollareiden ei tarvitsisi olla korkeudeltaan kuin puolimetrisiä ja niitä sijoiteltaisiin harvakseltaan kulkuväylien yhteyteen. Pollarit toimisivat merkkinä siitä että nurmikolle ei ole sopivaa ajaa ja samalla ne osoittivat polkujen ja kulkuväylien paikat niin jalankulkijoille kuin talvikunnossapidollekin. Voi olla että autot saadaan pidettyä nurmikoilta ja koko alueelta pois ilman tällaisia toimenpiteitä nykyisten sääntöjen avulla, mutta jos näin ei käy, voidaan pollareiden asentamista harkita. Vanhan opiston ja Vanhalan seinustojen nurmikkoalueet rajataan uudelleen graniittikivireunuksella tuomaan selkeyttä alueelle. Vanhat graniittikivet nostetaan ylös, pohjataan uudelleen ja ladotaan takaisin hieman aikaisempaa ylemmäs. Seinänvierustoille tehdään kapeahkot, noin 50 cm, sora-alueet suojaamaan seinän rakenteita ja helpottamaan hoitoa. Seinänvierustojen vanhat villiviinit leikataan alas ja nostetaan 5

6 toimenpiteen ajaksi valeistutuksiin, josta ne siirretään takaisin kasvupaikoilleen hieman kauemmaksi seinästä. Alueen seinänvierien pensasistutukset tulisi pitää siisteinä ja rikkaruohottomina koko ajan. Varsinkin Vanhan opistorakennuksen seinustalla olevat kurtturuusuryhmät, jotka ovat hyvin keskeisellä paikalla. Asiaa helpottaisi katteen levitys pensasryhmien alle. Tämä estäisi rikkaruohojen kasvun pensaiden sekaan. Tietysti paras vaihtoehto Vanhan opiston seinustan istutuksille olisi niiden uusiminen kokonaan, kurtturuusu ei kuulu tämän aikakauden kasvivalikoiman lainkaan. Tilalle voisi valita jonkin vanhan ruusulajikkeen, kuten Mustialanruusun, jota alueelta ei nykyisellään paljonkaan löydy. Mustialanruusun historiasta voisi kertoa vierailijoille kätevästi sen omassa perinteisessä ja arvoisessaan miljöössä. Vanhalan seinustan virpiangervot jätetään paikoilleen, mutta jossain vaiheessa ne voisi leikata alas, jotta seinänvierustalle saataisiin tehtyä kapea sora-alue suojaamaan seinärakenteita, kuten muidenkin rakennusten seinustoilla tehdään. Virpiangervojen alustat mullataan ja lannoitetaan samassa yhteydessä. Alasleikkaus silloin tällöin tekee muutenkin hyvää virpiangervoiden elinvoimaisuudelle ja kasvulle. Vanhan konttorin eteen perustetaan pienet nurmikkoalueet, jotka rajataan graniittikivireunuksella tuomaan selkeyttä ja samankaltaisuutta muiden seinustojen kanssa. Seinänvierustat katetaan kapeahkolla, noin 50 cm sora-alueella. Seinustoilla soran ja nurmialueen väliin istutetaan keskikoreaa perennaa esim. kuunliljaa tai päivänliljaa tuomaan rakennukselle aikakautensa tuntua. Perennakasvustot kuolevat talveksi pois, eivätkä haittaa alueen talvikunnossapitoa tai lumenkasausta. Keskuspihalle pääväylältä Mustialantieltä johtavan tienhaaran nurmikkoalue olisi myös kunnostettava. Alueelta on viime vuosina kaadettu vanhat pihtakuuset, eikä tilalle ole istutettu uusia. Nyt nurmikon voisi uusia, hieman nostaa ja mahdollisesti myös salaojittaa, jotta vesi ei seisoisi sateisina aikoina alueella. Uusia havukasveja istutetaan poistettujen tilalle. Havukasvit toisivat keskuspihalle taas sen ansaitsemaa suojaa myös talviaikaan ja sulkisivat pois näkymää uudelle opistolle, joka on eri aikakaudelta ja eri maailmaa kuin vanhat keskuspihan ympärillä olevat rakennukset. Näkymän kaventaminen vaikuttaisi mahdollisesti myös autoliikenteeseen keskuspihalle; sinne ei tulisi käännyttyä niin helposti kun sitä mahdollisuutta ei huomaisi niin helposti. Kasveiksi voisi valita esimerkiksi kartiomarjakuuset, jotka eivät kasvaisi aivan niin suuriksi kuin pihtakuuset tai kanadantuijat. Alueen puuston kaataminen, pohjien ja nurmikoiden uusiminen, kiveysten uudelleenlatomiset ja soraalueiden teko, sekä mahdollisesti uusien puiden istuttaminen jätetään ammattilaisille, jotta tulos olisi varmasti laadukas ja hyvin tehty kerralla, ettei alueella tarvitse tehdä turhia korjauksia. Alueen kunnostamiseen menee aikaa ammattilaisilta arviolta kaksi tai kolme viikkoa. Perennoiden istutus voidaan jättää kesäharjoittelijoille. Aikaa istuttamiseen menee päivän verran. Uusien puiden hoitoleikkaukset jatkossa jätetään ammattilaiselle. Pensaiden vuosittaiset hoitoleikkaukset suoritetaan oppilasvoimin kesäkursseilla. Pensaiden ja puiden alustojen siisteydestä huolehtiminen on tärkeää tällä keskeisellä alueella ja sen työn hoitavat kiinteistönhoitajat tai kesäharjoittelijat ainakin kerran kasvukauden aikana. Työhön menee päivän verran aikaa. Kesäharjoittelijoiden työksi jää myös vuosittain poistaa puiden juuri- ja runkoversot puiden tyviltä. Tätä työtä tehdään niin kauan kuin vanhat puut kasvavat paikoillaan. Kun puut kaadetaan ja uudet istutetaan tilalle, ei pariin vuoteen juuri- ja runkovesoja luultavasti tarvitse poistaa. Puiden vanhetessa työ tulee taas ajankohtaiseksi. Aikaa tähän ei mene kuin tunti kaksi vuosittain. Versot tekevät hyväkuntoisesta ja kauniista puusta epäsiistin näköisen ja vievät elinvoimaa. Nurmikoiden leikkuu kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Tämän alueen toimenpiteet on tehtävä kymmenen vuoden aikana mutta alue ei ole kiireellisyysjärjestyksessä, isojen toimenpiteiden osalta, ensimmäisiä, koska puusto on kohtuullisessa 6

7 kunnossa. Pensaat keskusalueelta voi poistaa vaikka heti, niillä ei ole enää koristeellisuusarvoa. Vanhan konttorin seinänvierustat voi kunnostaa parin vuoden sisällä ja sen jälkeen aloittaa laittamaan muita seinustoja. Nämä toimenpiteet voidaan myös jättää keskusalueen kunnostuksen yhteyteen jos työ annetaan ammattilaiselle, näin hinta jää varmasti alhaisemmaksi kun ajatellaan kokonaisuutta. Hoitoleikkaukset tällä alueella voidaan jättää tekemättä, koska puusto uusitaan kokonaan, lukuun ottamatta isoa tammea, jolle tehdään heti hoitoleikkaus. LOHKO 2 TUIJALEHTO Alue Vanhalan ja Asuinrakennuksen välissä. Alue Vanhalan ja Asuinrakennuksen välissä on historiallisesti arvokasta suurten, vanhojen kanadantuijiensa takia. Lisäksi alue käsittää rakennusten pohjoispuolisen nurmikkoalueen puistoineen. Tärkeintä alueella on säilyttää tuijien muodostama lehto joka hallitsee aluetta voimakkaasti. Tuijat ovat edelleen melko hyväkuntoisia, vaikka talven 2010 runsaat lumimäärät katkoivatkin tuijista paljon oksia, eikä niille tarvitse tehdä mitään erityistä. Orapihlajamajaan Vanhalan puoleiselle nurmialueelle voisi sijoittaa istuskelua varten penkin, jolta pystyisi ihailemaan komeita vanhoja tuijia ja muuta ympäröivää puistomaisemaa. Oleskeluunhan kasvimajat on alun perin istutettukin. Asuinrakennuksen sisäpihan eli tuijalehdon, puolella on ns. keittiöpuutarhaa, joka tulisi säilyttää sellaisena. Omenapuita, marjapensaita ja asukkaiden omia istutuksia saa olla piha-alueella, mutta aluetta tulisi rajata uudella orapihlaja-aidalla erilliseksi kokonaisuudeksi joka ei häiritse tuijalehdon rauhallista tunnelmaa. Vanha orapihlaja-aita on huonossa kunnossa ja paikoitellen kokonaan kuollut. Uusiminen tulee tehdä koko aidan osalta kerralla poistamalla vanha pensasaita ja pensaiden juuret, vaihtamalla mullat istutusalueelle ja istuttamalla uusi orapihlaja-aita. Asuinrakennuksen lännen puoleisille seinustoille voisi istuttaa monivuotisia kukkivia kukkia eli perennoja tai vain yksinkertaisesti perustaa ja rajata seinänvieren nurmikkoalueet uudelleen selkeiksi ja siisteiksi. Aluetta selkeytetään ja siistitään muutenkin karsimalla yksittäisiä, ripoteltuja tai itsestään levinneitä pensaita ja perennoja. Pohjoisnurmikon tuomia otetaan pois, samoin epämääräisiä pensaita, eli aluetta selkeytetään ja se pidetään vuosittaisilla toimenpiteillä selkeänä ja siistinä koko alueelta tuijalehdosta maatilalle saakka, myös vanhan kivijalan ympäriltä. Suuri hieskoivu tulisi kaataa ennen kuin se kaatuu itsekseen. Siperianpihdat uusitaan, samoin lehmuskujanne. Tähänkin kannattaisi käyttää jo hieman suurempaa taimikokoa, jotta alueen ilme säilyisi kujannemaisena uusimisen jälkeen. Kujanne on uusittava radikaalisti kerralla poistamalla vanhat lehmukset ja niiden juuristo, tuomalla uutta multaa, siistimällä nurmialueet ja istuttamalla uudet puut, koska alueella ei ole mahdollisuutta (eikä se ole järkevää) istuttaa uusia taimia valmiiksi vanhojen viereen kasvamaan, koska niillä ei olisi tarpeeksi valoa eikä ravinteita jotta ne voisivat kasvaa kunnollisiksi. Lisäksi vanhojen puiden kaataminen alueelta olisi entistä vaikeampaa, jos niiden vieressä kasvaisi uusia nuoria puita. 7

8 Vanhan puuston poisto kannattaa jättää ammattilaiselle paikan ahtauden vuoksi. Vanhan orapihlaja-aidan poiston ja uuden istuttamisen voisivat tehdä kesäharjoittelijat. Aikaa saa varata pari kolme päivää. Perenna-alueiden ja pensasalueiden selkeyttämisen, nurmikoiden korjaukset, rajaukset ja kylvön voisivat myös hoitaa kesäharjoittelijat. Tähän menee aikaa viikon verran. Puiden hoitoleikkaukset jatkossa jätetään ammattilaiselle. Pensaiden hoitoleikkaukset voidaan hoitaa oppilaiden voimin kesäkursseilla. Kesäharjoittelijoiden työksi jää vuosittain poistaa puiden juuri- ja runkoversot puiden tyviltä. Versot tekevät hyväkuntoisesta ja kauniista puusta epäsiistin näköisen ja vievät elinvoimaa. Aikaa menee vuosittain korkeintaan päivän verran. Kesäkukkien istuttamisen muistomerkille hoitaisivat kesäharjoittelijat. Siihen menee aikaa pari tuntia. Nurmikoiden leikkuu kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Vanhojen huonokuntoisten puiden poisto parin vuoden aikataululla. Siperianpihdat uusitaan viiden vuoden aikataululla. Lehmuskuja uusitaan kymmenen vuoden aikataululla. Orapihlaja-aidan voi poistaa pikaisella aikataululla ja uusi orapihlaja-aita vanhan tilalle istutetaan viimeistään seuraavana vuonna. Jätettävät puut hoitoleikataan heti tai parin vuoden sisällä. LOHKO 3 PITKÄLÄ Puistomaiset nurmikkoalueet Pitkälän edessä ja sivustoilla. Pääovea vastapäätä olevaa pyöreää nurmikkoaluetta on aikanaan hallinnut suuri ja näyttävä kausikukkaistutus sen keskellä. Nykyistä kukkapenkkiä voisi suurentaa ja näin palauttaa muistuttamaan vanhaa komeaa katseenvangitsijaa. Nykyiset perennat (nukkapähkämö) kukkapenkissä eivät kuulu paikkaan eivätkä aikakauteen lainkaan. Suurta kausikukkaistutusaluetta on työlästä ja kallista hoitaa, niinpä istutusalueen voisi perustaa helppohoitoisemmaksi, mutta silti tyyliin sopivaksi käyttämällä aikakauteen kuuluvaa pensaslajistoa lisänä. Penkin reunoille voisi istuttaa kultaherukkaa leikattavaksi matalaksi aidaksi. Siitä voisi tehdä ornamenttikuviotakin, kuten aikoinaan tehtiin puksipuusta tai mehikasveista. Tämä toisi paljon näyttävyyttä penkkiin. Ornamenttikuvioiden väleihin ja/tai reunaistutuksen sisäpuolelle istutettaisiin 8

9 kausikukkia vaihtelevasti pitäen kuitenkin mielessä aikakauden vaatimukset. Tällainen historiallinen ornamentti-istutus olisi mukava näyttää vierailijoille esittelykierroksen yhteydessä. Alueella on paljon vanhoja jo tiensä päähän tulleita puistopuita, kuten riippapihlaja. Suuret lehmukset ja havupuut tulisi kaataa muutaman vuoden kuluessa. Nurmikko/kasvialueita pyöreän penkin molemmilla sivuilla tehdään hieman symmetrisiksi puuston ja pensaiden uusimisella ja uudelleen sijoittelulla. Tämä korostaa entisestään Pitkälän edustan tyyliä ja tuo siihen arvokkuutta. Mattotelineet poistetaan. Pitkälän molempien päätyjen puustoalueet olisi siistittävä ja selkeytettävä. Varsinkin lännen puoleisen päädyn kasvit kärsivät voiman- ja valonpuutteesta, eivätkä ole enää kauniita. Tältä alueelta pitäisi uusia koko kasvusto ja samalla poistaa suurten puiden juuret kasvualustasta, jotta uusilla istutettavilla kasveilla riittäisi voimaa kasvaa. Osittain voidaan uudistamiseen käyttää vanhojen pensaiden, kuten juhannusruusujen ja syreenien, juurivesoja, jotka siirretään kasvualustan parantamisen ajaksi väliaikaiselle kasvupaikalle ja siirretään sitten lopulliselle kasvupaikalleen kun pohjat on tehty valmiiksi. Samalla uusitaan nurmikko alueelta ja pyykkitelineet poistetaan. Varastorakennus kunnostetaan, jos sille on tarvetta. Syreenimaja itäpäädyssä ideana säästetään, mutta lähes kuolleiden pensaiden tilalle istutetaan uudet. Vanhat pensaat kaivetaan pois, kasvualustat uusitaan ja tilalle istutetaan uudet syreenit paikkaamaan vanhaa syreenimajaa. Itäkulman villiintynyt vaahterakasvusto harvennetaan niin, että paikalle jää vain yksi tai kaksi vaahterantainta, joista kasvaa kunnolliset yksilöt. Rakennuksen etupuolelle tehdään kapeat nurmialueet jotka reunustetaan nupukivireunuksella tuomaan selkeyttä ja näyttävyyttä. Seinänvierustat katetaan kapealti soralla kuten keskuspihan alueenkin seinänvierustat. Sora-alueen ja nurmikkoalueen rajalle istutetaan keskikorkeaa ja helppohoitoista perennaa esim. kuunliljaa tai päivänliljaa tuomaan rakennukselle sen oman aikakauden tuntua (silloin rakennusten seinustoille istutettiin näyttäviä kukkaryhmiä nimenomaan perennoista). Suuret pensaat portaanpielestä poistetaan. Pyöreän kukkapenkin uudelleensuunnittelu ja toteuttaminen olisi hyvä projektikohde tai päättötyön aihe. Ornamenttikuviot vaativat vuosittaista, jopa kaksi kertaa vuodessa tehtyä leikkausta, jotta kultaherukat, joista kuviot on istutettu, eivät kasvaisi ulos tarkoitetusta muodostaan matalana rajauksena kausikukkien ympärillä. Keväiset leikkaukset voitaisiin tehdä kesäkursseilla oppilasvoimin ja keskikesällä tarpeen mukaan tehtävän leikkaamisen hoitaisi kesäharjoittelija. Vuosittaisen kesäkukkien istuttamisen hoitaisivat kesäharjoittelijat. Työhön kokonaisuudessaan menee aikaa muutama päivä. Alueen pienten puiden ja pensaiden raivauksen, kasvualustojen uusimisen ja uusien kasvien istuttamisen voisivat hoitaa kesäharjoittelijat. Tähän varataan aikaa viikon verran, ehkä vähän enemmänkin. Isojen puiden kaato jätetään ammattilaiselle, samoin isojen puiden hoitoleikkaukset. Kannot jyrsitään kantojyrsimellä tai kaivetaan pois. Nurmikoiden leikkuut kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Vanhat huonokuntoisimmat puut poistetaan pikaisella aikataululla, varsinkin lännen puoleisen pään kasvusto. Varastorakennus kunnostetaan, jollei pureta, parin vuoden aikataululla heti kasvuston poiston jälkeen. Muut uusittavat puut uusitaan viiden vuoden aikataululla. Telineet poistetaan heti. Ympyräpenkki uusitaan viiden vuoden aikataululla, mielellään melko pian. Jätettävät isot puut hoitoleikataan heti. 9

10 LOHKO 4 PAJA Alue Heikkilän, Pajan, Aitan ja Anttilan välissä. Alueen kesäisen vieraskäytön vuoksi alueen yleisilmettä tulisi kohentaa. Heikkilän ja Anttilan seinustoille istutetaan uusia puolikorkeita kasviryhmiä pehmentämään ilmettä. Kasveina voisi käyttää joko perennaa, kuten päivänliljoja tai jotain vanhaa pensasruusua. Seinänvierustoille perustetaan kapeat, noin 50 cm, sora-alueet ennen nurmi- ja istutusalueita. Anttilan orapihlaja-aita pidetään siistinä vuosittaisella leikkauksella ja kuolleet pensaat uusitaan. Aita tarvitsee myös vuosittaista hoitolannoitusta koska suuret, vanhat koivut vievät siltä kasvuvoiman. Länsireunan koivut alkavat olla aika huonokuntoiset, joten niiden poisto on muutaman vuoden sisällä ajankohtaista, leikkaus ei enää auta kauan. Suurista koivuista pohjoisreunalla voisi poistaa hieman alaoksia, jotta muun kasvillisuuden valo-olosuhteet paranisivat. Nämä koivut ovat nuorempia ja terveempiä, ja niille tehdään hoitoleikkaukset tarvittaessa. Pajan sisäänkäynnin ovenpielet istutetaan symmetrisesti vaikka pajuangervopensailla. Muu pensaskasvusto Pajan seinustalta poistetaan ja alue siistitään. Tuija jätetään toistaiseksi, mutta kun se kasvaa suuremmaksi ja harvemmaksi, sekin poistetaan, eikä tilalle istuteta uutta. Seinustalle voisi siirtää pajuangervokasvuston Aitan edestä nurmikolta. Sen voisi jakaa pienempiin juuriversoihin ja istuttaa uusille kasvupaikoille Pajan oven pieliin. Tämä selkeyttäisi alueen ilmettä paljon ja helpottaisi hoitoa. Aittarakennus on todella kurjassa kunnossa, sitä pitäisi korjata pikaisesti. Voisiko korjaustyötä yhdistää rakennusopin kursseihin ja tehdä oppilastyönä. Aitan seinustan vadelmakasvustot joudutaan poistamaan aitan kunnostustöiden alta. Nämä vanhan kannan vadelmapensaat voitaisiin hyödyntää maatilan alueen marjatarhaa kunnostaessa ja istuttaa sinne omaan riviinsä. Marjapensaat poistetaan alueen selkeyttämiseksi. Omenapuut hoitoleikataan vuosittain, jotta ne pysyisivät satoa tuottavina ja elinvoimaisina. Omenapuita voisi istuttaa lisääkin, jotta ne muodostaisivat 10

11 selkeän rivin seinustalle ja tukevat osaltaan pihapiirin tunnelmaa. Vanhojen omenapuiden seuraksi voisi vaihtoehtoisesti, kunhan aitta on kunnostettu, istuttaa luumupuiden vanhoja lajikkeita. Nurmikkoalueelta hiekkalaatikko voidaan poistaa koska näyttää siltä ettei sillä ole käyttöä. Alueen puusto on vanhaa, toistaiseksi hyväkuntoista, mutta ei enää pitkäikäistä, joten alueelle olisi syytä istuttaa uutta puustoa kasvamaan. Syreenipensaita vaivaa ravinteidenpuute, koska isot puut vievät kaiken voiman kasvualustasta. Alueelta voisi jopa poistaa syreenipensaat ja istuttaa uusia puistopuita, esimerkiksi koivua ja tammea, sekä pihtakuusta, kasvamaan pensaiden tilalle. Nämä puut olisivat sitten valmiina kasvamassa siinä vaiheessa kun isoja puita tarvitsee kaataa pois. Puille vaihdetaan uudet kasvualustat ja niitä lannoitetaan istuttamisen jälkeen vuosittain. Nurmikkoalueella on vanha lipputanko. Syreenipensaiden alasleikatut juurakot voitaisiin siirtää muualle, uudelle kasvupaikalle ja uuteen multaan, missä niillä olisi paremmat valo-olosuhteet. Ne voitaisiin vaikka hyödyntää syreenimajan uusimisessa ja paikkaamisessa Pitkälän sivustalle. Pajan seinustalle voisi sijoittaa istuskelua varten penkin. Penkiltä voisi sitten ihailla lehmuskujannetta Huttulan eteen ja Uudelle Opistolle asti. Ihailla voisi myös keväistä omenapuiden ja luumupuiden kukintaa Aitan seinustalla. Asuinrakennuksen etuovien pieleiset istutukset eivät sovi alueen historialliseen tyyliin, ja siinä vaiheessa kun ne vanhenevat ja kasvavat ylisuuriksi, ne poistetaan, eikä tilalle istuteta uusia kasveja. Ovenpielet siistitään seinänvierustoja myöten sora-alueiksi ovien molemmin puolin. Kuistien väleihin voidaan istuttaa perennoita, kuten Anttilan ja Heikkilänkin seinustoille, muuten alueet hoidetaan nurmikkoina. Alueen vaurioituneet nurmikot paikataan. Anttilan orapihlaja-aidan seuraavan vaiheen rajumpi hoitoleikkaus tehdään kesäharjoittelijoiden voimin, ja vuosittainen hoitoleikkaus jatkossa tehdään kesäkursseilla oppilasvoimin. Orapihlaja-aidan paikkauksen ja lannoituksen hoitavat kesäharjoittelijat. Orapihlaja-aidan kunnostukseen menee aikaa vajaa viikko. Koivujen alaoksien poiston hoitavat kiinteistönhoitajat tai oppilaat talviaikaan. Tähän riittää puoli päivää aikaa. Vanhojen, suurten puiden leikkauksen ja kaatamisen hoitaa ammattilainen. Vanhojen vadelmakasvustojen siirtämisen maatilan uudistettavalle alueelle hoitavat projektista vastaavat harjoittelijat tai päättötyöntekijät. Marjapensaskasvustojen poiston ja alueen siistimisen, sekä koko alueen uusien pensaiden, puiden, omenapuiden tai luumupuiden istuttamisen ja jakamisen sekä siirtämisen hoitavat kesäharjoittelijat. Tähän projektiin saa varata aikaa viikon verran. Omenapuiden vuosittaisen hoitoleikkauksen tekevät oppilaat kesäkurssien puitteissa. Nurmikoiden paikkaukset hoituvat kesäharjoittelijoilta ja mahtuvat ajallisesti viikon työjaksolle. Nurmikoiden leikkuu kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Marjapensaat poistetaan vaikka heti. Vadelmakasvustot siirretään kunhan maatilan marjatarhan uudistaminen sen suo, mahdollisesti viiden vuoden aikataululla. Aitan kunnostus aloitetaan heti kun sille saadaan määrärahoja, toivottavasti mahdollisimman pian. Seinänvierustojen laittamisella ja sora-alueiden selkeyttämisellä ei ole kiire, mutta alueen viihtyisyyden kannalta ne voisi kunnostaa viiden vuoden aikataululla. Syreenit poistetaan heti, niillä ei ole enää koristearvoa. Puusto on aika kurjassa kunnossa ja sen uusiminen tehdään viiden kymmenen vuoden aikataululla. Koska keskusalueen puusto uusitaan, ei puille tarvitse tehdä hoitoleikkauksia. Jätettävät puut hoitoleikataan heti tai muutaman vuoden aikataululla. Anttilan orapihlaja-aidan paikkaus tehdään heti. 11

12 LOHKO 5 VERSTAS Käsittää alueen talonmiesten pajan ja varaston ympärillä. Asuinrakennuksen pihapiiri jätetään entiselleen yksityiskäyttöön. Piha-alue on rajattu pajuangervolla omaksi kokonaisuudekseen. Pajuangervoaitaa hoidetaan leikkaamalla, harventamalla ja lannoittamalla tarpeen mukaan. Nurmikkoalueen puustoa uusitaan ja lisätään tuomaan puistomaisuutta alueelle, joka nyt on ankea ja liian avara suhteessa muuhun puistoon. Kun alueelle lisätään puustoa, myös havukasveja, saadaan pehmennettyä varastorakennusta, joka nyt Mustialan tietä pitkin kuljettaessa loistaa Huttulan rakennusta vasten. Varastorakennuksen seinänviereltä kuoritaan sinne levinnyt nurmikkokaistale pois ja tilalle laitetaan soraa. Toimenpiteellä selkeytetään tienlinjausta ja helpotetaan hoitotoimenpiteitä, kun nurmikkoa ei tarvitse yrittää leikata aivan seinänviereltä. Sekava erilaisten pensaiden ryteikkö alueelta poistetaan kokonaan tässä yhteydessä. Parkkipaikan puoleiselle nurmikkoalueen reunalle istutetut pensasruusut hoidetaan leikkaamalla ja harventamalla tarpeen mukaan. Niitä ei pidä alasleikata. Pensasruusut rajaavat nurmikkoaluetta ja ohjaavat jalankulkua. Pihapiiriin omenapuut ja marjapensaat, sekä pajuangervoaita, leikataan oppilasvoimin vuosittain. Pensaiden poiston hoitavat kesäharjoittelijat. Pensaiden kannot kaivetaan pois ja tilalle perustetaan uusi nurmikko. Aikaa menee päivän verran. Uusien puiden istuttamisen tekevät kesäharjoittelijat. Puulajeiksi voisi tälle alueelle valita pihtakuusta, tammea, saarnia tai jalavaa. Istuttamiseen kuluu aikaa päivän verran. Nurmikon kuorimisen ja uuden soran levityksen varaston seinustalle tekevät joko kiinteistönhoitajat tai kesäharjoittelijat. Tähän varataan aikaa päivä tai kaksi. Nurmikoiden leikkuu kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Varastorakennuksen seinustat laitetaan kuntoon heti tai muutaman vuoden aikataululla. Pihtakuuset alueelle istutetaan pian. Pensaiden ryteikkö poistetaan heti. Kaikki alueen isot puut hoitoleikataan, koska mitään niistä ei ole tarkoitus poistaa seuraavaan kymmeneen vuoteen. 12

13 LOHKO 6 RENKITUPA Alue on hieman syrjässä, mutta rakennus kuuluu oleellisena osana puiston historiaan ja on siksi otettava huomioon. Pihapiiri on siistissä ja hyvässä kunnossa asukkaiden huolenpidon ja viitseliäisyyden takia. Orapihlaja-aita kaipaisi alas leikkuuta ja paikkaistutusta, sekä mullanlisäystä ja lannoitusta, jotta siitä tulisi kaunis ja tiheä. Sen jälkeen jatkossa aita kaipaa vuosittaista hoitoleikkausta. Rakennuksen etelän puoleiselle seinustalle istutetaan uusia matalia pensaita tai perennoita. Vanha huono omenapuu poistetaan talon nurkalta. Pihalle istutetaan uusia omenapuita ja luumupuita sekä puustoa lisää, esim. katajaa ja pihlajaa, koska piha on nykyisellään melko autio, varsinkin lännen puoleisesta päästään kallion kupeesta. Kasvivalinnoissa pidetään mielessä ympäristön aikakausi. Alueen takana olevat pelto- ja metsäalueet pidetään muutaman vuoden välein tehtävillä siistimisillä hoidetun näköisinä ja terveinä entisille strutsitarhoille saakka. Aluetta on hoidettu talon asukkaiden ja kiinteistönhoitajien toimesta aikaisemmin ja samalla lailla jatketaan. Isojen puiden hoitoleikkaukset jätetään ammattilaiselle. Orapihlaja-aidan rankemman leikkauksen, paikkausistutukset, multauksen ja lannoituksen tekevät kesäharjoittelijat. Aikaa varataan vajaa viikko. Myös pensasaidan vuosittaisen hoitoleikkauksen ja uusien puiden ja pensaiden istuttamisen tekevät kesäharjoittelijat. Vuosittaiseen hoitoleikkaukseen menee päivä ja uusien puiden ja pensaiden istuttamiseen päivä aikaa. Metsäalueiden siistimisen hoitavat kesäharjoittelijat ja tarvittaessa ne voidaan hoitaa oppilasvoimin kurssien puitteissa. Siistimiseen saa varata aikaa päivän joka vuosi tai joka toinen vuosi. Nurmikoiden leikkuu tasaisilta alueilta kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Kallion nurmialueen leikkaaminen tai trimmeröinti tarpeen mukaan asukkaiden, kesäharjoittelijoiden tai kiinteistönhoitajien toimesta. Trimmeröintiin menee aikaa yhdeltä ihmiseltä päivän verran kerrallaan. Omenapuu poistetaan heti. Uudet puut ja pensaat istutetaan muutaman vuoden aikataululla. Isot puut hoitoleikataan muutaman vuoden kuluessa. 13

14 LOHKO 7 NOKKAMÄKI Pihapiiri on yksityisessä käytössä. Nokkamäkeen tulevat tien molemmin puolin olevaa metsää tulisi hoitaa pitämällä se harvahkona, niin että sen lävitse monin paikoin näkyisi peltomaisemat ja yleisilme metsässä olisi siisti ja hoidettu. Kasvivalikoima tulisi pitää rakennusten ikään ja arvokkuuteen sopivana siinä tilanteessa kun pihapiiriin istutetaan uutta lajistoa. Vanhat kuuset sisääntulotien molemmin puolin ovat osittain hyvässä kunnossa, mutta osittain melko huonossa kunnossakin. Kuusikuja pihapiiriin kuuluu tyypillisenä osana aikakauteen, se tuo tuulensuojaa, arvokkuutta sekä osoittaa kuljettavan tien ja toivottaa tervetulleeksi. Jossain vaiheessa kuusikujanne on uusittava, mutta ei aivan vielä. Vanhoja kuolleita kuusia poistetaan tarpeen mukaan ja uusi kujanne istutetaan vasta sitten kun vanhoja kuusia on jäljellä niin vähän että kujamaisuutta ei enää ole. Koko kujanne uusitaan siis kerralla, kaatamalla loput kuuset, jyrsimällä ja kaivamalla kannot pois, uusimalla kasvualustat ja istuttamalla uudet kuusentaimet. Kuusentaimet saisivat olla melko suuria jo istutusvaiheessa, että uuden kujanteen tunnelma saavutettaisiin melko nopeasti. Nokkamäen pihalta alas Kaukjärven rantaan vievä jyrkkä rantapenger pitäisi siistiä ja harventaa. Niitty? Pääosin Nokkamäen alueen hoitotoimet, kuten pensaiden alustojen kitkemisen, hoitavat asukkaat. Osa hoitotoimenpiteistä, kuten omenapuiden ja marjapensaiden leikkaukset hoidetaan oppilasvoimin kesäkursseilla. Isojen puiden hoitoleikkaukset jätetään ammattilaiselle. Yksittäisten kuusien kaataminen voidaan hoitaa oppilasvoimin talviaikaan tai kesäharjoittelijoiden voimin jos oppilasvoimin ei ehditä. Kaatamiseen voisi käyttää päivän verran aikaa ja tehdä sinä aikana sen verran kun ehtii. Tässä ajassa saadaan pahimmat kuuset aidanteesta poistettua. Kuusiaidanteen uudistamisen voivat tehdä kesäharjoittelijat. Siihen varataan aikaa reilusti, kaikkine töineen parin viikon verran. Rantapenkereen siistimisen ja harventamisen voisivat tehdä oppilaat talviaikana tuntien puitteissa. Talviaikana ei tarvitse pelätä valuvansa veteen ja puiden kaato voidaan tehdä jäälle, samoin karsimiset ja kuljetukset voidaan hoitaa jäällä ja jään kautta. Aikaa porukalle työn suorittamiseen varataan päivän verran. Työtä voidaan tarvittaessa jatkaa toisena päivänä tai jättää loppu siistiminen seuraavalle vuodelle ja seuraaville oppilaille. Nurmikoiden leikkuu tarpeen mukaan tai kerran viikossa asukkaiden toimesta. Kuusiaidanteen huonokuntoisimmat kuuset poistetaan heti. Kuusiaidanteen uusiminen tehdään kymmenen vuoden aikajaksolla. Rantapenkereen siistiminen tehdään heti. Pihapiirin isot puut hoitoleikataan muutaman vuoden aikataululla. 14

15 LOHKO 8 VANHA KONTTORI Museolta ylöspäin vanhalle konttorille ja tielle oleva puistoalue. Rakennuksen seinänvierustat rajataan kapeahkolla sorakaistaleella, kuten etupuolellakin. Rakennuksen takana on ennen ollut yksityistä pihapiiriä omenapuineen ja marjapensaineen. Nykyään rakennuksessa on henkilökunnan työhuoneita ja pihapiirin käyttö on sen vuoksi muuttunut. Marjapensasaidanne ja omenapuut pidetään kunnossa vuosittaisilla hoitoleikkauksilla. Aidanne kaipaa paikkausistutusta, koska se on paikoin huonossa kunnossa. Vanhan konttorin päädyssä olevat kirsikkapuut liittävät kauniisti hyötykasvit puistomiljööseen ja ovat vielä hyvässä kunnossa. Kirsikkapuille ei tehdä vuosittaisia leikkaustoimenpiteitä, vaan niistä poistetaan tarpeen mukaan vain katkeilleet ja vioittuneet oksat. Syreenit pienen varastorakennuksen ympäriltä täytyisi uudistaa alasleikkauksella ja hyvällä lannoituksella sekä multauksella. Alueelle on istutettu uusia tammia kaadettujen vanhojen koivujen tilalle. Muita uusia istutuksia tämä alue ei kaipaa. Kalliolla puiston puiden siimeksessä olisi yksi hyvä paikka penkille. Siellä istuen voisi nähdä kauniit maisemat Mustialanlammille ja humalatarhan takaisille pelloille. Tärkeää olisi Museon edessä oleva hiekkakentän rajaaminen selkeästi. Tämä toisi alueelle ryhtiä, arvokkuutta ja siisteyttä. Orapihlaja-aita pidetään kunnossa vuosittaisilla hoitoleikkauksilla ja aukkoja paikataan tarpeen mukaan uusilla taimilla. Aita tarvitsee myös hoitolannoitusta jatkossa vuosittain, jotta sen kasvu pysyisi elonvoimaisena. Lehmuskujanteen lehmukset ovat huonokuntoisia ja suurin osa niistä onkin jo jouduttu kaatamaan. Uusia lehmuksia on istutettu kasvamaan nurmikkoalueelle hieman kauemmas tienviereltä. Omenapuut ja marjapensas sekä koristepensasistutukset pidetään kunnossa vuosittaisilla hoitoleikkauksilla oppilasvoimin kesäkurssien puitteissa. Isojen puiden hoitoleikkaukset jätetään ammattilaiselle. Uusien marjapensaiden istuttamisen aidanteeseen hoitavat kesäharjoittelijat. Aikaa istuttamiseen menee päivän verran. Syreenien uudistamiseen menee aikaa päivän verran. Nurmikoiden leikkuu kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Marjapensaiden istuttaminen sekä syreeneiden uudistaminen tehdään pian. Isot puut hoitoleikataan tarpeen mukaan heti tai muutaman vuoden päästä. Penkki kallion päälle hankitaan pikaisesti. 15

16 LOHKO 9 SAUNA Tämän alueen käyttö on runsasta ympäri vuoden. Parkkitilaa saataisiin lisää piha-alueen uudelleenjärjestelyillä ja rajaamisella niin, että autojen paikoitus sijoitettaisiin saunan takapihan alueelle, jossa jo ennestään on vähällä käytöllä oleva sorakenttä. Sorakenttää laajennettaisiin vähän rannan suuntaan ja rajattaisiin siististi nurmikkoalueesta. Näin vältettäisiin nurmikoille pysäköinti ja nurmikko pysyisi hyvässä kunnossa. Rantatien uudelleenrakentaminen koskee myös tätä aluetta ja selkeyttää toimintoja. Tien linjaus on tehtävä niin että pilataan maisemaa mahdollisimman vähän ja kunnioitetaan vanhaa. Saunan etupuolella rantatie kulkisi aivan seinänviertä pitkin, siten että rantatien ja Mustialantien väliin jäisi kapea nurmipohjainen viherkaistale, jolle sijoittuisi alueella oleva sähkötolppa. Kulku saunasta uimalaiturille kulkisi siten uuden rantatien sorastettua tai asfaltoitua pohjaa pitkin. Rantatie ulottuisi tässä kohtaa aivan seinään kiinni sorastettuna tai asfaltoituna leveämpänä alueena, jotta kulku olisi helppoa. Avantouimarit joutuvat jo nyt kulkemaan aivan autotien ja jalankulkijoiden vierestä avannolle, joten tuskin uusi linjaus haittaisi kulkua entistä enempää. Tie jatkuisi saunalta ylöspäin museolle ja humalatarhan suuntaan vanhan orapihlaja-aidan ja pellon välistä. Orapihlaja-aitaa ei poistettaisi, vaan tie tehtäisiin pellon puoleiselle alueelle aitaa säästäen. Tien linjaus näin toisi Mustialantien autoilijoille ja rantatien jalankulkijoille lisää turvallisuutta. Itään päin rantatie linjataan lähtemään pohjoiseen suuntautuvalta tienpätkältä vanhojen kuusten pellonpuoleista reunaa pitkin kosteikolle ja imeytyskentälle päin. Iso, vanha pihlaja kaadetaan pois. Vanhat kuuset säästetään tuulensuojana ja näkösuojana. Isot puut hoitoleikataan tarvittaessa muutaman vuoden välein. Saunan grillikatoksen kohdalta saunan pihapiiristä pääsisi rantatielle pienen liittymän kautta. Saunan pohjoispäädyn asukkaille varattaisiin oma pieni parkkialue nykyiselle paikalle niin, että kulku suoraan Mustialantielle katkaistaisiin kapealla pensaskaistaleella ja näkösuojalla tältä puolelta. Uusi kulkusuunta tulisi saunan parkkipaikkojen kautta saunan eteläpäädystä. Tämä katkaisisi pihan läpikulun ja toisi turvallisuutta sekä rauhoittaisi aluetta. Näkösuojaksi voitaisiin pohjoispäätyyn istuttaa esimerkiksi syreeniä. Etelän suuntaan rantatie linjataan lähtemään öljysäiliöiden edestä, jossa on tällä hetkellä rannan raivaustoimien ajourat ja koivukujan puulinja, Toivonsillalle päin. Öljysäiliöiden naamiointi korkeahkoilla pensailla, kuten jasmikkeilla, tai havukasveilla, kuten marjakuusilla, toisi alueelle heti kauniimman ilmeen. Pyykkitelineen voisi poistaa kokonaan, koska sitä ei kukaan tarvitse. Kunnostettua rantatietä käytettäisiin kevyenliikenteen väylänä, sekä opastetulla Mustialan historiallisilla kierroksilla tai luonnonkasvikursseilla. Voisihan rannan ja kosteikon liittää Runkomäen luontopolun yhteyteen yhtenä biotyyppiesimerkkinä. Tällä hetkellä saunan etelän puoleista rantaa on hienosti raivattu ja siistitty, niin että se näyttää rantapuistolta eikä ryteiköltä. Ranta-aluetta on jatkossakin harvennettava ja siistittävä lähes vuosittain, jotta se ei kasvaisi umpeen. 16

17 Saahan saunalta näkyä vesi jatkossakin! Venelaiturin voisi rakentaa saunan grillikatoksen taakse rannalle, jonkin matkaa kosteikolle menevän rantatien varteen. Rantatien rakentaminen jätetään ammattilaisille tai kunnalle. Parkkipaikkojen uudelleen linjaus ja sorastus, sekä pohjoispään toimintojen uudelleen muotoilu ja järjestely, kannattaa tehdä samaan aikaan kuin rantatien rakentaminenkin tehdään ja antaa tehtäväksi samoille ammattilaisille. Näin saadaan alue kerralla ja järkevästi kuntoon. Aikaa saa varata kaiken kaikkiaan saunan osuuden tekemiseen ammattilaisporukalta arviolta kuukauden verran. Saunan alueiden rakentaminen ajoitetaan kauteen, jolloin häiritään mahdollisimman vähän avantouimareita. Alueen nurmikoiden teot ja paikkaukset, kasvien istutukset, pyykkitelineen poisto ja reunojen tasaukset voidaan hoitaa kesäharjoittelijoiden voimin. Aikaa menee viikon verran tai vähän enemmän. Isojen puiden hoitoleikkaukset jätetään ammattilaiselle. Pensaiden vuosittaiset hoitoleikkaukset voidaan tehdä oppilasvoimin kesäkurssien yhteydessä. Rannan lähes vuosittaiset siistimis- ja raivaustyöt teetetään joko kesäharjoittelijoilla tai tehdään oppilasvoimin tuntien puitteissa. Aikaa siistimiseen menee päivän verran, jos siistiminen tehdään tarpeeksi usein, esim. joka toinen vuosi. Nurmikoiden leikkuu kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Saunan koko pihapiirin uudistaminen ajoittuu kahdelle seuraavalle vuodelle eli tehdään heti kun rantatien rakentaminenkin lähtee käyntiin. Isot jätettävät puut hoitoleikataan heti. Pihlaja poistetaan ennen muuta rakentamista. Pyykkiteline poistetaan enne muuta rakentamista. 17

18 LOHKO 10 TOIVONSILLAN RANTA Rantapuistoaluetta saunan ja Toivonsillan välissä. Tällä alueella on aikoinaan kulkenut rantatie, josta muistona koivurivistöt rannan suuntaisesti sekä poikittain tielle. Rantatien tämä osuus voitaisiin uudelleen rakentaa kevyenliikenteen väylänä kulkemaan Toivonsillan kupeesta rantakasvillisuuden ja nurmikon reunaa pitkin ylöspäin ja vanhaa koivukujan pohjaa öljysäiliöiden vierestä saunalle. Tien linjaus täytyy tehdä oikein ja vanhaa puustoa mahdollisimman pitkälle kunnioittaen, jottei pilata rannan tunnelmaa eikä maisemaa. Koivukujat ovat vielä kohtalaisen hyvässä kunnossa. Tulevaisuutta silmällä pitäen koivukujan viereen nurmikkoalueelle voisi alkaa istuttaa uusia koivuja riviin, korvaamaan jossain vaiheessa uusittavaa vanhaa koivukujaa. Rannan puoleisen rivin koivukujasta voi korvata uusilla taimilla sitten kun vanhojen kaato tulee ajankohtaiseksi. Rannan puolella on muuta puustoa kasvamassa, joten koivukujan kaato ei tee alueesta paljasta ja vanhojen puiden kaatokin helpottuu kun uusia puita ei kasva molemmilla puolin kujannetta siinä vaiheessa. Uusien puiden kasvuunlähtö on nopeampaa, kun isot puut ovat poissa ja valo-olosuhteet ovat paremmat. Sähkökaappi ja kaivo Toivonsillan päässä nurmikolla naamioidaan matalahkolla pensas- tai havukasvillisuudella muusta maisemasta erottumattomaksi. Naamiointiin voisi käyttää matalakasvuista marjakuusta tai pensasruusuja, kuten juhannusruusua. Rantapuuston aluetta pidetään kunnossa vuosittaisilla tai usein toistuvilla raivauksilla, jotta vesakko ei pääse liian pitkäksi ja vahvaksi ja peitä kokonaan näkymää lammille. Aluskasvillisuutta on kunnioitettava harvennusta tehtäessä. Rantamainen yleisilme säilytetään. Rannan hopeapajut ovat hyväkuntoisia, vaikkakin vanhoja ja ne tarvitsevat jatkossa säännöllisiä hoitoleikkauksia. Rantakaistaleelle tarvitaan koko rannan matkalle istutettavaksi uusia tervaleppiä, koska vanhoista osa on melko huonokuntoisia. Myös uusia hopeapajuja voisi istuttaa muutaman. Tervalepät ja hopeapajut kuuluvat oleellisena osana rantamaisen maisemapuiston kasvillisuuteen. Saunan alapuoliselle ranta-alueelle, joka nyt on raivattu lähes puuttomaksi, perustetaan rantaan saakka uusi nurmikko. Näin alue saadaan yhdistettyä muuhun hoidettuun puistoalueeseen kokonaisuutena. Tämä on puiston ainoa osa jossa hoidettu puistoalue ulottuu rantaan ja veteen saakka. Tälle rannalle saadaan maisemaltaan upea istuskelu- ja levähdyspaikka. Istuskelupaikka voi olla vain pieni levennys rantatien sorastuksessa tai asfaltoinnissa, jolle sijoitetaan penkki. Myrsky on kaatanut vanhat kuuset nurmikkoalueelta ja niiden tilalle istutetaan uusia tavallisia metsäkuusia muutaman puun ryhmä. Nurmialue kaipaa muutenkin hieman lisäpuustoa. Lajikkeistona tälle nurmikkoalueelle voisi istuttaa vaahteraa, saarnia ja jalavaa. Koko alueen yhtenäisen ja puistomaisen ilmeen kannalta olisi järkevää täyttää ja putkittaa alueen ojat. Nyt ojat rehottavat kasvillisuutta jota kukaan ei hoida. Tällaiset hoitamattomat ojat vievät alueelta sen puistomaisuuden ja tekevät alueesta hoitamattoman näköisen vaikka muuta aluetta hoidettaisiinkin kunnolla. Ojien putkittamisesta ja täyttämisestä olisi sekin hyöty että maanpintaa koko tällä alueella voitaisiin hieman nostaa ja kuivattaa, jolloin alueen nurmikko ja kasvillisuus kasvaisi paremmin. Myös nurmikkoalueiden hoito helpottuisi huomattavasti. Kevyenliikenteenväyläkin istuisi maisemaan luontevammin ja pehmeämmin, kun ojia ei 18

19 olisi. Nurmialueen poikki menevän koivukujanteen voisi hyödyntää niin maisemallisesti kuin käytöllisestikin. Sen voisi Mustialantien päästä yhdistää tielle kulkuväyläksi putkittamalla pienen matkan ojaa, jotta saataisiin kulku rantapuistoon koivukujaa pitkin suoraan Kaukjärventien päästäkin. Koivukujan pohjan voisi sorastaa tai asfaltoida kulkuväyläksi samalla kun muuta rantatietä tehdään. Koivukujan rannan puoleiseen päähän, aivan rantaan voisi rakentaa pienen istuskelupaikan maisemien ihailua varten. Paikka voisi olla sorapohjainen ja siellä voisi sijaita pieni avoseinäinen huvimaja tai paviljonki, jossa on penkit. Tällainen paviljonki Mustialan puistoalueilta puuttuu. En tiedä onko sellaista aikaisemmin historiassa jossain ollut, mutta tyyliltään tällaiseen maisemapuistoon sellainen istuu mainiosti. Kuten Suhonenkin sanoo Mustialan puiston ennaltamissuunnitelmassaan; Rantapuiston palauttaminen puistomaiseksi on Mustialan kannalta järkevää, huoliteltu puisto antaa matkailijoille tai muille alueella liikkuville kuvan kuinka asioita yleisesti hoidetaan Mustialassa. Toivonsillan kupeiden kasvillisuuden siistiminen ja harvennus vuosittain molemmin puolin olisi tärkeää. Näin saataisiin säilytettyä koko ajan kaunis näköala sillalta ja sille tultaessa sekä Kaukjärvelle, että Mustialanlammille. Alue soveltuisi liitofrisbeeradan käyttöön. Rantatien rakentaminen kokonaisuudessaan jätetään ammattilaisille tai kunnalle. Samaan yhteyteen voisi yhdistää ojien putkituksen ja täytön, jotta sekin tulisi tehtyä kunnolla, kaikkien määräysten mukaisesti, ja koko alue saataisiin kuntoon saman kesän aikana. Poikittaisen koivukujan tienkin voisi teettää samalla. Rantatien alueen rakentamiseen saa varata aikaa pari kuukautta kokonaisuudessaan. Rantaan pistävän tien ei tarvitse olla niin vankkapohjainen, koska se tulee olemaan vähemmällä käytöllä eikä kuulu talvikunnossapidon piiriin, joten se voidaan tarvittaessa toteuttaa omin voimin, vaikka kesäharjoittelijoiden avulla. Aikaa saa varata viikon verran. Oleskelupaikalle tulevan huvimajan tai paviljongin voisi rakentaa ja sijoittaa paikoilleen oppilasvoimin tuntien puitteissa. Aikaa rakentamiseen voisi varata talven tunneista ja sijoittamisen voisi tehdä seuraavana keväänä. Aikaa paikoilleen asentamiseen menee luultavasti päivän verran, jos pohjat ovat valmiiksi tehtyinä. Nurmikoiden tasoittamiseen ja perustamiseen tälle alueelle kannattaa ottaa ammattilainen, jotta pohjista tulee oikein tehdyt ja kestävät ja nurmikoista tasaisen kauniit. Aikaa koko alueen nurmikoiden tekemiseen menee arviolta viikon verran. Uusien puiden ja pensaiden istuttamisen voivat hoitaa kesäharjoittelijat. Istuttamisen voi jaksottaa kahdelle kesälle, jolloin siihen voisi varata pari kolme päivää kerrallaan. Toisena kesänä istutettaisiin koivukujan puut ja toisena rannan muut puut ja pensaat. Puiden kaikki hoitoleikkaukset jätetään ammattilaiselle, mutta pensaiden hoitoleikkaukset voitaisiin hoitaa oppilasvoimin kesäkurssien yhteydessä. Kesäharjoittelijoiden työksi jää vuosittain poistaa puiden juuri- ja runkoversot puiden tyviltä. Versot tekevät hyväkuntoisesta ja kauniista puusta epäsiistin näköisen ja vievät elinvoimaa. Versojen poistoon menee aikaa parin tunnin verran joka kesä. Rantaa voisi jatkossa pyrkiä hoitamaan oppilasvoimia maisemanhoidon kurssien puitteissa vuosittain, jolloin siihen voisi käyttää yhden aamu- tai iltapäivän. Työhön menee enemmän aikaa kerralla jos siistimistyö tehdään harvemmin, esim. kolmen vuoden välein. Nurmikoiden leikkuu kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. Rantatien rakentamisen yhteydessä tämä alue laitetaan kokonaisuudessaan kuntoon eli kahden seuraavan vuoden aikana tehdään kaikki työt. Isot jätettävät puut hoitoleikataan parin vuoden sisällä. 19

20 LOHKO 11 PUISTO Saunalta museolle ylettyvä tien lännen puoleinen puistoalue. Tärkeää keskuspuistoaluetta jonka puusto on pääsääntöisin hyvässä kunnossa. Tarvitsee vain hoitoleikkauksia jatkossakin. Alueelta on poistettu huonokuntoisia vanhoja puita ja uusia tammia on istutettu tilalle. Hienot näköalat Mustialanlammille on muistettava säilyttää. Tien toisella puolella pellon reunassa oleva orapihlaja-aita pidetään leikkaamalla ja lannoittamalla kunnossa ja siinä olevat aukkopaikat paikataan uusilla taimilla. Peltonäköala säilytetään. Alue soveltuisi liitofrisbeeradan käyttöön. Vanhojen puiden hoitoleikkaukset hoitaa ammattilainen. Kesäharjoittelijoiden työksi jää vuosittain poistaa puiden juuri- ja runkoversot puiden tyviltä. Versot tekevät hyväkuntoisesta ja kauniista puusta epäsiistin näköisen ja vievät elinvoimaa. Tämän alueen puiden siistimiseen mene ensimmäisellä kerralla aikaa päivä tai kaksi ja jatkossa, kunhan työ tehdään vuosittain, pari tuntia. Orapihlaja-aidan paikkauksen, kitkemisen ja lannoittamisen voivat hoitaa kesäharjoittelijat. Aikaa työhön voi varata kaksi tai kolme päivää. Orapihlaja-aidan vuosittaiset hoitoleikkaukset voidaan tehdä oppilasvoimin kesäkurssien puitteissa. Nurmikoiden leikkuu kerran viikossa kiinteistönhoitajien toimesta. 20

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 Asianumero 834/02.08.00/2013 ESPOON KAUPUNKI POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 PIHOJEN HOIDON TYÖKORTIT (tarjouslomake 4a) Pihojen hoidon työkortit 2013 2(16) YLEISTÄ HUOMIOITAVAA LUMITYÖT, LIUKKAUDENTORJUNTA

Lisätiedot

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Rintamamiestalon puutarhan kunnostus Anu Tarkia Opinnäytetyö 20.10.2015 Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Kohde Vuonna 1947 rakennetun rintamamiestalon puutarhan kunnostustyöt

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa

Lisätiedot

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus 1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

TAPIOLAN AU 2012-2017/19

TAPIOLAN AU 2012-2017/19 1 Asianumero 1411/02.08.00/2012 ESPOON KAUPUNKI TAPIOLAN AU 2012-2017/19 PIHOJEN HOIDON TYÖKORTIT 2012 2 YLEISTÄ HUOMIOITAVAA LUMITYÖT, LIUKKAUDENTORJUNTA JA PUHTAANAPITO EI KUULU PIHOISSA URAKKAAN. KOHTEISSA

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET 1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018 Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYOSELOSTE YLEISTA SWNNITELMASTA

MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYOSELOSTE YLEISTA SWNNITELMASTA Htimeen ammattikorkeakoulu/mustialan maatalousoppilaitos Tarja Jaakkola 2003 MUSTIALAN VIHERALUESUUNNITELMAN TYOSELOSTE YLEISTA SWNNITELMASTA Tiima Mustialan puiston viheraluesuunnitelma perustuu vuosina

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Heka-Maunula Oy:n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

Heka-Maunula Oy:n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS :n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS TÄSSÄ URAKASSA NOUDATETAAN KIINTEISTÖRYL 09 Tässä työselostuksessa mainituin poikkeuksin 18.11.2014 Laatinut: Piha- ja puistosuunnittelu

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989

' ' i vf(df~a- J~?~~ ~a. : ~~~~~ ~4<_. ~n//~ /14~ /~~ ayåa#&r. MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MAISEMA-.l\RKKITEHTI ANNE RIHTNIEMI 28.9.1989 MUSEOKATU 31.A.6, 00100 HELSINKI PUH: 90-44 78 99 ' /

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Auroranlinnan isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

Kiinteistö Oy Auroranlinnan isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS n isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS TÄSSÄ URAKASSA NOUDATETAAN KIINTEISTÖRYL 09 Tässä työselostuksessa mainituin poikkeuksin 27.12.2012 Laatinut: Piha- ja puistosuunnittelu

Lisätiedot

MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma

MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 1 Tavoite Mustaojan kunnostamisen tavoitteena on luoda asukkaille ja ohikulkijoille mahdollisuus nauttia maisemasta sekä virkistäytyä ulkoilemalla Mustaojan ja

Lisätiedot

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio 2020. Tilander Golf Design Oy, 2008

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio 2020. Tilander Golf Design Oy, 2008 Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma Visio 2020 Tilander Golf Design Oy, 2008 Seuraavilla sivuilla on esitetty järjestyksessä kaikki Nurmijärven Golfkeskuksen reiät ja niille tehtävät korjaus-/muutosehdotukset.

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli

Lisätiedot

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. MAANSIIRTOURAKKA Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. Urakka koostuu seuraavista tehtävistä: 1. Pihan raivaus-

Lisätiedot

Kaaren kautta leikkiin

Kaaren kautta leikkiin Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu ehdotus: Kaaren kautta leikkiin havainnekuva leikkialueelle saapumisesta etelän suunnasta 1/5 nykyinen suunnitelma/ tilanne: suunnitelma: suunnitelma:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30

Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Kohde: koulu Käyttäjinä: opiskelijat, opettajat, sekä muita henkilöitä Kasveina: anopinkieliä, viikunoita, traakkipuita, orkidea, isolehtistä murattia silkkikasvina(?)

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Kuntatekniikka Kommunteknik 13.5.2015 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOIDON TYÖSELOSTUS 1. YLEISTÄ

Sivu 1 / 5. Kuntatekniikka Kommunteknik 13.5.2015 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOIDON TYÖSELOSTUS 1. YLEISTÄ Sivu 1 / 5 VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOIDON TYÖSELOSTUS 1. YLEISTÄ Tämän työselostuksen mukaiset takuuajan hoitotyöt käsittävät rakennusurakkaan kuuluvien viheralueiden hoitotyöt. Takuuajan hoito alkaa vastaanottokatselmuksessa

Lisätiedot

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma 15-6-2012 Licons Oy Mika Lindroos Kalkki-Petteri 2/10 Väylä 1 Uudet teepaikat ja suuntaukset. Väylän pidennys ja ennen viheriötä olevan ojan uudelleen linjaus

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE JA HUVIPUISTO PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V2 1.8.2010

TSAARIN LÄHDE JA HUVIPUISTO PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V2 1.8.2010 TSAARIN LÄHDE JA HUVIPUISTO PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V2 1.8.2010 Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/8 YLEISTÄ Suunnittelun pohjana on käytetty

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kohdeaseman kuvaus: Lahti hoitoluokka 1B

Kohdeaseman kuvaus: Lahti hoitoluokka 1B Kohdeaseman kuvaus: Lahti hoitoluokka 1B PERUSTIEDOT Kenttäkäynnin ajankohta 30.7.2001 Inventoija ja päivämäärä RHK / Paula Hurme 26.9.2001 1. Liikennepaikka Lahti 2. Luokitus Liikenneluokka 1 Ympäristöluokka

Lisätiedot

22 7/2010 Kotipuutarha

22 7/2010 Kotipuutarha 1. Taimistollinen Laaja näytepuutarha taimimyymälän yhteydessä on harvinaisuus Suomessa. Porin Taimimoisiosta saa matkaansa paitsi taimia, myös ideoita, neuvoja ja hyvän mielen. 1. Teksti ja kuvat: teija

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Arkkuhautojen hoitohinnat

Arkkuhautojen hoitohinnat Arkkuhautojen hoitohinnat Ruohohoito Aika Ruoho ja kesäkukat Aika Haudan 1 kesä 5 kesää 10 kesää 25 kesää Haudan Kukkien 1 kesä 5 kesää 10 kesää leveys leveys lkm 1 56,85 295,55 649,10 2298,05 1 3 104,25

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 KOKONAISTILANNE PÄIVÄHOITO Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun

Lisätiedot

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Kasveja Kulosaaren metsäpuistoon

Kasveja Kulosaaren metsäpuistoon Kasveja Kulosaaren metsäpuistoon Puiston kehittyminen kauniiksi vie aikaa. Kulosaaren 100- vuotissyntymäpäivät lähestyvät kuitenkin kovalla vauhdilla. Jotta saamme metsäpuiston vuoden 2007 kesäkuuhun mennessä

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Lähimetsien hoito. Mannila 2013

Lähimetsien hoito. Mannila 2013 Lähimetsien hoito Mannila 2013 Taustatietoja tutkimuksesta Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Mannilan asukkaiden mielipiteitä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma. Sisältö. Hopeapajukuja. Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa

Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma. Sisältö. Hopeapajukuja. Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa Sipoon Itäisen jokipuiston puistoalueiden hoitosuunnitelma Sisältö Hopeapajukuja Arkkitehti Kranckin puisto Länsiosa Itäosa Paul Olssonin puisto Länsiosa Keskiosa Itäosa Rinnepuisto 1 1. Hopeapajukujanne

Lisätiedot

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Uudenmaan Metsäurakointi Oy Perustettu 2005 Toimitusjohtaja Esa Nykänen Työntekijöitä 15 henkilöä Liikevaihto 1,1 milj. Alv 0% Palvelut

Lisätiedot

Kohdeaseman kuvaus: Raisio hoitoluokka 3A

Kohdeaseman kuvaus: Raisio hoitoluokka 3A Kohdeaseman kuvaus: Raisio hoitoluokka 3A PERUSTIEDOT Kenttäkäynnin ajankohta 13.6.2001 Inventoija ja päivämäärä 1. Liikennepaikka Raisio 2. Luokitus Liikenneluokka 3 Ympäristöluokka A 3. Kunta Raisio

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot