KEHITYSVAMMAISEN PERILLISEN ASEMA METSÄTILAN SU- KUPOLVENVAIHDOKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAISEN PERILLISEN ASEMA METSÄTILAN SU- KUPOLVENVAIHDOKSESSA"

Transkriptio

1 Kari Tiusanen KEHITYSVAMMAISEN PERILLISEN ASEMA METSÄTILAN SU- KUPOLVENVAIHDOKSESSA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2014

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Kari Tiusanen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Kehitysvammaisen perillisen asema metsätilan sukupolvenvaihdoksessa Tiivistelmä Metsätilojen perintöjärjestelyt ovat Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvonnassa ja edunvalvontatyössä olleet tähän asti käsittelemättömiä aiheita. Suomessa on noin kehitysvammaista ihmistä. Metsäisessä Etelä- ja Pohjois-Savossa heitä on yli 3000, mikä on asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla maassa. Eri puolilla maata lienee silti monia metsää omistavia kehitysvammaisten perheitä. Kun metsänomistajat ikääntyvät kovaa vauhtia, tilan omistusjärjestelyt ja perinnönjako tulevat lisääntyvissä määrin ajankohtaisiksi. Kehitysvammaisista monet asuvat lisäksi edelleen lapsuuden kodeissaan. Työssä on käsitelty metsätilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvien eri menettelytapojen vaikutuksia edunvalvonnassa olevalle kehitysvammaiselle. Kehitysvammaisen metsänomistus toteutuu luontevimmin yhteisomistuksessa. Omaisuutta järjesteltäessä on kiinnitettävä huomiota metsänomistuksen kannattavuuden arviointiin, kun sitä verrataan rahamuotoiseen varallisuuteen. Metsä- ja sukupolvenvaihdos- sekä muihin asiantuntijoihin on pidettävä yhteyttä heti alusta alkaen, että perinnönjakokysymyksissä ei jouduttaisi turhaan harhapoluille Toimiva edunvalvonta on keskeisellä sijalla kehitysvammaisen omaisuuden hoidossa. Metsäasioiden hoidossa asian tuntevan edunvalvojan rooli korostuu entisestään. Edunvalvojaksi kannattaa hakea päämiehen entuudesta hyvin tuntevaa henkilöä. Metsä- ja muun omaisuuden järjestelyjä ei ole hyvä jättää kuoleman jälkeen tapahtuviksi. Ne ovat silloin yleensä vaikeampia toteuttaa ja tulevat kuolinpesän osakkaille kalliimmiksi. Yhden osakkaan edunvalvonnan tarve hankaloittaa tilannetta muiden pesän jäsenien kannalta. Asiasanat (avainsanat) Edunvalvoja, holhoustoimilaki, maistraatti, metsänomistus, metsätulo, sukupolvenvaihdos Sivumäärä Kieli URN 28 s. + liitt.1 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn2014C0928 Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteenä on lyhennelmä työstä Kehitysvammaisten Tukiliiton verkossa ilmestyvää uutiskirjettä varten. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Kehitysvammaisten Tukiliitto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 3, 2014 Author Kari Tiusanen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Name of the bachelor's thesis Mentally Handicapped Person as a new forest owner Abstract In this thesis it has been cleared up what must be paid attention to according to the law of wardship activity when the mentally handicapped person owns forest. Many parents, who own forest, are over 60 years old. They want to leave to their forest to children and other form of joint property. I have cleared up which details influence on which kind of property is better for handicapped person, forest or financial property. In the thesis have been compared situations and alternatives when the parents leave their forest property to heirs weather they are still leaving or the children will get the inheritance after the death of their parents. What kind of effects the wardship activity makes for the mentally handicapped person in these situations. Subject headings, (keywords) Owning of forest, change of generation, inheritance, mentally handicapped person, law of wardship, Pages Language 28 p. + app. 1 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn2014C0928 Remarks, notes on appendices As an appendix a summary of the work to letter of Support Organization of Mentally Handicapped Persons. Tutor Employer of the bachelor's thesis Pasi Pakkala Support Organization of Mentally Handicapped Persons

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN SUUNNITTELU Tilat pieniä, omistajat iäkkäitä Tilanteen kartoitus perheessä Kehitysvammainen henkilö perillisenä EDUNVALVONTA HOLHOUSTOIMILAIN MUKAAN Edunvalvonnan perusteet Edunvalvojan rooli omaisuuden hoidossa Metsäasioiden hoitaminen Edunvalvojan henkilö KELAN ASUMISTUET JA LAITOSHOITOMAKSUT Eläkettä saavat kehitysvammaiset Metsätulon vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen Omaisuuden muodon vaikutus asumistukeen Vaikutus pitkäaikaisen laitoshoidon maksuihin Vastaako metsästä saatava hyöty vaivannäköä OMAISUUDEN JÄRJESTELYN TOTEUTTAMINEN Kehitysvammainen henkilö ainoana perijänä Yhteinen omistus sisarusten kanssa Sisarussuhteiden vaikutus yhteistoimintaan Verotusyhtymä Yhtymän osakas edunvalvojana Rahaa tai kiinteistöjä metsän sijasta Kauppa yhden osakkaan kanssa Lahja tai hallintaoikeuden siirto KUOLINPESÄ Osakkuus kuolinpesässä Kuolinpesän jakaminen Pesäosuuden tai koko tilan myynti Edunvalvottava kuolinpesän osakkaana POHDINTAA Näkökulmia päätöksentekoon Suosituksia ratkaisujen tekoon...25

5 LÄHTEET LIITTEET...29 Kehitysvammaisten Tukiliiton uutiskirje... 29

6 1 1 JOHDANTO Päädyin työni aiheeseen, kun pohdin metsänomistajana sekä kehitysvammaisen poikani isänä ja edunvalvojana hänen asemaansa perheen metsätilan tulevissa omistusjärjestelyissä sekä niiden vaikutusta muiden lasteni tilanteeseen. Ottaessani asiassa yhteyttä Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvontaan, siellä ei aiheesta ollut kokemusta. Tukiliiton lakineuvonta on resurssiensa puitteissa keskittynyt ensisijaisesti käsittelemään lapsiperheille ja nuoremmille kehitysvammaisille kuuluvia etuja. Perintöasiat eivät ole tähän asti olleet neuvonnassa ajankohtaisia. Metsänomistuksen suhteen kysymys voi olla monessa perheessä hyvinkin ajankohtainen, ainakin jos se halutaan havaita. Varsinkin täällä Savossa on runsaasti metsätiloja ja paljon myös kehitysvammaisia henkilöitä. Heistä moni asuu vielä kotitilalla ikääntyvien vanhempiensa luona. Koska metsäperintöasiat saattavat lähivuosina hyvinkin nousta enemmän esille, sovin Tukiliiton henkilöiden kanssa, että selvittäisin opinnäytetyössäni niihin liittyviä seikkoja. Millä tavoin kehitysvammaisen metsäomaisuuden hallinta ja metsän käyttö on järjestettävissä sekä mitkä ovat sen vaikutukset tukiin ja hoitomaksuihin? Vai olisiko rahallisen perinnön hallinta hänelle hyödyllisempää ja vaivattomampaa? Tarkastelen työssäni tilannetta kahden päälinjan kautta. Mitkä ovat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset edunvalvonnassa olevalle kehitysvammaiselle, jos metsätilan sukupolvenvaihdos ja omaisuuden järjestelyt tehdään ennakolta tai, jos perintökysymykset kohdataan vasta tilan nykyisen omistajan kuoleman jälkeen. Esittelen perustason ratkaisuvaihtoehtoja noin hehtaarin kokoisia tiloja ajatellen. Myös tarkasteltavan perheen rakenne on perinteinen, avioliitossa olevat vanhemmat ja yhteiset lapset. Kyseinen perhemuoto lienee maaseudulla vielä yleisin. Olen kerännyt aineistoa haastattelemalla asiantuntijoita, käyttämällä kirjallisia ja verkkolähteitä sekä hakemalla tulkintaperusteita aiheeseen liittyvistä lukuisista lain kohdista. Työni tavoitteena on saada kuvatussa elämänvaiheessa olevat metsänomistajat ja perheet ajattelemaan perinnön jakoa kehitysvammaiseen jälkeläisen tarpeiden ja hänen omistuksiinsa liittyvien lakien ja viranomaismääräysten kannalta. Toivon mukaan näin voitaisiin välttyä ajautumasta ennakolta hallitsemattomaan tilanteeseen.

7 2 2 METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN SUUNNITTELU 2.1 Tilat pieniä, omistajat iäkkäitä Metsätilan sukupolvenvaihdos on ikääntyville metsänomistajille usein herkkä ja tunteita myllertävä asia. Sen esille ottamista perheessä saatetaan venyttää viimeiseen asti, jolloin ratkaisu jää monta kertaa toteuttamatta ennen kuin väistämätön elämän laki joko kuoleman tai vaikka muistisairauden muodossa astuu mukaan kuvaan. Metsänomistajan kannattaisi pohtia tilansa tulevaa kohtaloa kuitenkin jo silloin, kun hän itse on vielä hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Metsätilanomistajien keski-ikä on Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan 62 vuotta (Metsänomistajat ikääntyvät ja eläköityvät, Metla 2012), joten asia on hyvinkin ajankohtainen suurella osalla maamme metsätiloista. Metsätilat ovat kooltaan keskimäärin vain 30 hehtaaria. Yhdeksi metsätilaksi luetaan kaikki saman omistajan yhden tai useamman metsänhoitoyhdistysten alueilla olevat tilat sekä aviopuolisoiden yhdessä tai erikseen omistamat tilat, joita he hoitavat yhdessä. (Metsätilarakenne ja tilakoko, Metla 2010.) Näin ollen useinkaan ei puhuta kovin suurien omaisuuksien järjestelyistä. Jokainen tapaus on aina ainutkertainen ja siihen haetaan toimivaa ratkaisua sen omista lähtökohdista. Kuitenkin lisääntyvissä tapauksissa seurauksena on jakamaton kuolinpesä, mikä on sen osakkaille kaikkein huonoin vaihtoehto sekä verotuksellisesti että kankean päätöksentekojärjestelmänsä vuoksi. 2.2 Tilanteen kartoitus perheessä Kun perheessä aletaan keskustella metsätilan tulevaisuudesta on alusta alkaen käytössä oltava tuore metsäsuunnitelma ja mieluusti jo tässä vaiheessa suunnitelman pohjalta laadittu tila-arvio. Metsäsuunnitelmassa näkyvät tilan hakkuumahdollisuudet ja hoitotarpeet, tila-arviosta ilmenee tilan käypä arvo eli mikä todennäköisesti olisi metsän myyntihinta. Toteutuneiden metsäkiinteistökauppojen keskihinnat koko maassa 2013 vaihtelevat Metsäntutkimislaitoksen tilastojen mukaan Häme-Uusimaan metsäkeskuksen alueen 4700 eurosta Lapin 800 euroon hehtaarille. Etelä-Savossa lukema oli 3600 euroa ja Pohjois-Savossa 2900 euroa hehtaarille. Kaikkien maassa

8 3 kaupan kohteina olleiden metsäkiinteistöjen keskikoko oli 35,4 hehtaaria, kun tilastossa on otettu huomioon yli 10 hehtaarin kokoiset tilat. (Metsäkiinteistöjen kauppahinnat, Metla 2014.) Verohallinto on ohjeistanut summa-arvomenetelmällä laaditun tila-arvion metsätilojen ensisijaiseksi arvonmääritystavaksi. Ohjeistus koskee eteläisessä Suomessa vähintään 15 hehtaarin ja entisen Oulun läänin alueella 30 ha pinta-aloja. (Kiviniemi & Havia 2011, 99.) Metsäsuunnitelmia ja arvioita tekevät metsänhoitoyhdistykset, OTSO Metsäpalvelu sekä useat yksityiset metsäpalvelutoimijat. Keskusteluissa on kuunneltava kaikkien asianosaisten mielipiteitä ja pyrittävä määrittämään yhteinen tavoite, mihin voidaan sitoutua. Ensiarvoisen tärkeää on selvittää, onko perillisissä metsän omistamisesta kiinnostuneita ja tietämystä sen hoitoon. Vastentahtoisesti ei kenenkään pidä joutua sellaisen omaisuuden haltijaksi, minkä hoitaminen ja taloudellisen tuoton saavuttaminen vaatii merkittävää aktiivisuutta ja vaivannäköä. On hyödyllistä pohtia onko metsällä jälkipolvelle taloudellista merkitystä väheksymättä kuitenkaan sen virkistys- ja luontoarvoja. Tällöin kaikkien kannalta paras vaihtoehto saattaa olla tilan myyminen ulkopuoliselle, vaikka se olisi luopuvalle sukupolvelle tilaan liittyvine tunnearvoineen kaikkein kipein ratkaisu. Tilasta saadun myyntitulon voi sitten lahjoittaa perillisille. Sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kuuluu myös veroseuraamusten pohdinta, mutta kannattaa myös laskea, paljonko verotuksen kannalta halvimman vaihtoehdon saavuttamisesta joutuu tosiasiassa maksamaan. Kiviniemen ja Havian mukaan (2011,13) verosuunnittelun tärkeys riippuu olosuhteista ja päätöksentekijäin arvostuksista, vaikka sukupolvenvaihdoksen suunnittelua pidetään usein samana asiana. Omaisuuden järjestelyn voi tehdä myös kuoleman varalta testamentilla. Joskus on myös järkevää, ettei tehdä mitään ja jäämistön annetaan mennä avioliittolain ja perintökaaren mukaan. Tämä on mahdollista varsinkin tavanomaisissa perhe- ja taloudellisissa oloissa, jollei asianosaisilla ole esimerkiksi erityistä tarvetta ennenaikaisiin omaisuuden siirtoihin. (Kiviniemi & Havia 2011, 39.)

9 4 2.3 Kehitysvammainen henkilö perillisenä Edellisen luvun lopussa mainittuihin tavanomaisiin perheoloihin tulee poikkeus silloin, kun perheessä on kehitysvammainen jäsen. Kehitysvammaisen henkilön osalta tulee mietittäväksi niitä taloudellisia ja hänen etujaan turvaavia vaikutuksia, joita erilaisista omaisuuden järjestelytavoista voi aiheutua hänelle ja toisille perheen jäsenille. Taloudellisista vaikutuksista ovat päällimmäisinä eläkkeensaajan asumistukilain 2007/568 mukaiset asumistuet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 1992/734 mukaiset pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut. Edunvalvonnassa olevan kehitysvammaisen metsänomistajan toiminta on holhoustoimilain puitteissa maistraatin tarkasti säätelemää. Kaiken ohella on sukupolvenvaihdoskeskusteluissa kuunneltava myös kehitysvammaisen perillisen mielipidettä, mikäli hän ymmärtää asiaa ja pystyy ilmaisemaan näkemyksensä joko itse tai mahdollisen edunvalvojansa kautta (Salisma 2013). Ennen kuin sukupolvenvaihdospäätöksiä tai muita omaisuuden järjestelyitä aletaan tehdä, on kehitysvammaisen jäsenen osalta selvitettävä maistraatissa edunvalvonnan tarve suhteessa hänelle tulevaan omaisuuteen ja edunvalvojan rooli taloudellisten asioiden hoidossa. Myös omaisuuden järjestelyiden vaikutukset asumistukeen tai laitoshoitomaksuihin on syytä selvittää Kelan kanssa. Jo sukupolvenvaihdosprosessin varhaisessa vaiheessa on tärkeää kääntyä kokeneen sukupolvenvaihdosasiantuntijan puoleen, jolla on näkemystä ratkaisuihin myös edunvalvottavan henkilön kannalta. Asiantuntijoita löytyy samoilta tahoilta kuin tilaarvioiden tekijöitä. Näiden lisäksi sukupolvenvaihdossopimusten tekoon löytyy apua muun muassa Pro Agriasta ja pankeista sekä metsäfirmoista ja kiinteistövälityksistä. Edellä mainittujen ohella maksutonta neuvontaa on saatavissa myös Suomen metsäkeskuksesta, mutta sen toimihenkilöt eivät voi tehdä varsinaisia sukupolvenvaihdossopimuksia.

10 5 3 EDUNVALVONTA HOLHOUSTOIMILAIN MUKAAN 3.1 Edunvalvonnan perusteet Holhoustoimilain perusteella yksilön edunvalvonnan tarvetta ei määritellä diagnoosin, kuten kehitysvammaisuuden perusteella. Kehitysvammaisten tukiliiton kanta on, että kehitysvammaisen henkilön pitäisi saada päättää omista asioistaan mahdollisimman pitkään, mikäli hän selviytyy itsenäisesti muun muassa päivittäisistä pankkiasioista (Edunvalvonta, Kehitysvammaisten tukiliitto 2014). Tilanne muuttuu, jos varallisuus kasvaa siinä määrin, että hänen on vaikeaa käsittää sen suuruusluokkaa tai hallita omaisuutta itselleen edullisella tavalla. Maistraatille tulee tietoa edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä tavallisimmin lähipiirin, sosiaalitoimen tai esimerkiksi pankin kautta. Jos henkilö ei ole ollut oikeustoimikelpoinen jotakin sopimusta tehdessään, eikä ole ymmärtänyt sen merkitystä, sopimus voidaan purkaa jälkeenpäin, jos todetaan, että henkilö ei ole ollut oikeustoimikelpoinen eikä hänellä ole ollut laillista edustajaa tehdessään oikeustointa. (Rubanin 2014). Holhoustoimilain 2. luvun 8 :n mukaan käräjäoikeus voi määrätä maistraatin pyynnöstä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka ei laissa mainituista syistä johtuen ole kykenevä huolehtimaan ja valvomaan etuaan sellaisesta omaisuudesta, mikä vaatii hoitoa eikä tule muulla tavalla asianmukaisesti hoidetuksi. (Laki holhoustoimesta 1999/1093). Edunvalvoja voidaan lain perusteella määrätä hoitamaan rajoitetusti tiettyä oikeustointa kuten perinnönjakoa, jos perintö ei vaadi erityistä hoitoa. Metsäomaisuuden voi katsoa olevan erityistä hoitoa vaativaa ja edellyttänee kehitysvammaiselle perijälle useimmassa tapauksessa edunvalvojaa. Edunvalvonnan tarve selvitetään joka neljäs vuosi, jotta kenenkään ei tarvitse olla edunvalvonnassa tarpeettomasti (Holhoustoimi, Maistraatit 2014). Holhoustoimilain 2. luvun 4 ja 5 :n mukaan tuomioistuin tai holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojaksi tehtävään sopivan ja siihen suostumuksensa antavan henkilön. Tehtävään sopivuutta arvioidaan ehdokkaan taidon ja kokemuksen sekä tehtävän vaativuuden perusteella. Alaikäisen edunvalvojina ovat kyseisen lain 2 luvun ja 4 :n mukaan vanhemmat. (Laki holhoustoimesta 1999/1093.) Edunvalvojana voi toimia

11 joku edunvalvottavalle läheinen henkilö joko omasta perheestä tai joku muu hänet tunteva ja luotettavaksi koettu henkilö (Rubanin 2013). 6 Jos tehtävään sopivaa henkilöä ei edunvalvottavan lähipiiristä löydy, käräjäoikeus määrää hänelle yleisen edunvalvojan. Yleiset edunvalvojat toimivat valtion oikeusaputoimistoissa, jotka kuitenkin voivat turvautua ostopalveluihin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. (Edunvalvojan henkilö, Maistraatit 2013.) Holhoustoimilain 5. luvun 44 :n perusteella täysi-ikäisen edunvalvoja on oikeutettu kulukorvauksiin edunvalvottavan eli päämiehensä varoista sekä niihin nähden kohtuulliseen palkkioon riippuen tehtävän laadusta ja laajuudesta (Laki holhoustoimesta 1999/1093) Edunvalvojan rooli omaisuuden hoidossa Edunvalvojalla on keskeinen rooli päämiehensä omaisuuden hoidossa. Holhoustoimilain 5. luvun 37 ja 39 velvoittavat edunvalvojaa edistämään päämiehensä parasta hoitamalla omaisuutta ja sen tuottoa hänen hyödykseen asumista, elatusta ja muita henkilökohtaisia tarpeita varten sekä saamaan jäljelle jäävälle omaisuudelle kohtuullinen tuotto (Laki holhoustoimesta 1999/1093). Arkipäivän tasolla edunvalvojan on huolehdittava, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa henkilökohtaisiin menoihinsa (Edunvalvojan tehtävät, Maistraatit 2013). Lain perusteella päämiehen omaisuus voi myös vähetä sillä edellytyksellä, että hänen tulevaisuuden tarpeensa turvataan. Muutos entiseen on siinä, että edunvalvojan tehtävänä on ajaa nyt päämiehensä parasta eikä enää mahdollisten perillisten. (Rubanin 2013.) Edunvalvojalla on tilivelvollisuus ja hänen on pidettävä kirjaa tilikauden (vuosi) tapahtumista ja annettava maistraatille niistä vuositili holhoustoimilain 5. luvun 50 ja 51 :n perusteella (Laki holhoustoimesta 1999/1093). 3.3 Metsäasioiden hoitaminen Holhoustoimilain 5 luvun 34 :n 12. kohdassa todetaan, että edunvalvojalla ei ole oikeutta hakkauttaa metsää ilman holhousviranomaisen hyväksymää omaisuuden hoitosuunnitelmaa (Laki holhoustoimesta 1999/1093). Metsän käyttöä varten edunvalvojan kannattaa hyväksyttää maistraatilla voimassa oleva metsäsuunnitelma,

12 7 ettei sitä tarvitse käyttää maistraatissa joka kerta erikseen (Terho 2013). Yleensä metsäsuunnitelma täyttää metsän osalta omaisuuden hoitosuunnitelman kriteerit ellei kyseessä ole huomattavasta määrästä myös muuta omaisuutta. Itä-Suomen maistraatin Mikkelin yksikössä edellytetään, että hakkuuesityksiä on noudatettava kuvion tarkkuudella suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Jos hakkuussa halutaan poiketa metsäsuunnitelman esityksestä, toimenpiteeseen pitää hakea maistraatilta erityislupa. Poikkeuksena on luonnontuho. Erityisluvan hinta on 170 euroa. Edunvalvojan on selvitettävä vuositilissä metsän hakkuutulot ja hoitomenot (Terho 2013). Edunvalvonnan määräykset saattavat poiketa toisistaan maan eri puolilla, sillä maistraatit tulkitsevat lakia usein eri tavoin. Sen vuoksi oikeusministeriö pyrkii yhtenäistämään maistraattien totuttuja menettelytapoja. (Rubanin 2013.) 3.4 Edunvalvojan henkilö Edunvalvojaa haettaessa on tärkeä pohtia hänen sopivuuttaan ja pätevyyttään tehtävään etenkin jos kyseessä on metsän vaatimaa monimuotoista omaisuuden hoitoa. Aiemmin mainittujen yleisten edellytysten ohella, kannattaa kiinnittää huomiota edunvalvojan metsälliseen tietämykseen ja kokemukseen. Yleisellä edunvalvojalla voi olla kokemusta myös metsäasioista erilaisten asiakkaidensa kautta (Rubanin 2013). Kehitysvammaisten Tukiliiton käsityksen mukaan yleinen edunvalvonta ei kuitenkaan läheskään aina toimi käytännössä parhaalla mahdollisella tavalla päämiehen edun ja yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta. Syynä voivat olla muun muassa niukat henkilöja aikaresurssit. (Salisma 2013.) Kun metsäomaisuudestakin pitäisi saada vähintään kohtuullinen tuotto, niin päämiehen hyödyn kannalta sopiva henkilö voi löytyä yleistä edunvalvojaa lähempää. Edunvalvottavan lähipiiristä tuleva edunvalvoja tuntee muutenkin paremmin päämiehensä tavat ja persoonan kuin viranomaistyötä tekevä. Jos päämiehen edunvalvojana on hänen vanhempansa, joka on luovuttamassa omaisuutta lapsilleen, on maistraatin asetettava hänen tilalleen sijainen. Omaisedunvalvojan toimintaan liittyy rajoituksia myös silloin, kun hänen ja

13 8 päämiehen edut risteävät heidän kuuluessaan samaan verotusyhtymään tai kuolinpesään. (Andersson 2013.) Holhoustoimilain 5. luvun 32 :n mukaan edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse (Laki holhoustoimesta 1999/1093). 4 KELAN ASUMISTUET JA LAITOSHOITOMAKSUT 4.1. Eläkettä saavat kehitysvammaiset Suurin osa vuotiaista kehitysvammaisista on oikeutettu eläkkeensaajan asumistukilain 2. luvun 8 :n perusteella asumistukeen, koska he saavat kansaneläkelain (2007/568) mukaista työkyvyttömyyseläkettä (Laki eläkkeensaajan asumistuesta 2007/571). Metsän laskennalliset verottajan vahvistamat vuositulot vaikuttavat eläkkeensaajan asumistukiin ja vaikeavammaisen pitkäaikaisen laitoshoidon maksuihin (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). Kaikki kehitysvammaiset eivät ole eläkkeellä. Tällöin he kuuluvat yleisen asumistuen piiriin. Omalla palkallaan eläviä ja työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään jättäneitä kehitysvammaisia on alan asiantuntijatahojen arvion mukaan vain henkeä. Siksi asetun työssäni kehitysvammaisten valtajoukon tilanteeseen. Koko ajan kasvava määrä kehitysvammaisia asuu nykyään erimuotoisesti vuokralla joko palveluasunnossa tai itsenäisemmin omassa asunnossa. Nekin, jotka asuvat vielä vanhempiensa kanssa tulevat valtaosaltaan siirtymään vuokra-asumisen piiriin, kun elämäntilanne kotona muuttuu. Siksi omaisuuden järjestelyjä perheessä mietittäessä olisi otettava huomioon kehitysvammaisen perintöosan vaikutus Kelan asumistukiin nyt tai tulevaisuudessa. 4.2 Metsätulon vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat eläkkeensaajan asumistukilain 5, 12 ja 13 :n mukaan hakijan asumismenot, bruttotulot ja omaisuus (Laki eläkkeensaajan asumistuesta 2007/571). Metsätalouden tuloksi lasketaan lain 12 :n 2 momentin

14 9 mukaan varojen arvostamislain 7 :n 3 momentin perusteella vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaaria kohden kerrottuna metsän pinta-alalla (Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2005/1142). Metsätulon vaikutusta asumistukeen kasvattaa lisäomavastuun tulorajan ylittävä osuus, joka on yksin asuvalla 8746 euroa vuodessa. Tämän summan ylittävältä osalta tuloista otetaan huomioon 40 prosenttia (Asumistuen määrä, Kela 2014). Osuutta kuolinpesän tuotosta ei asumistukilain 14 :n 16. kohdan perusteella kuitenkaan oteta huomioon. (Laki eläkkeensaajan asumistuesta 2007/571.) Metsän keskimääräinen tuotto perustuu verohallinnon vuotuiseen päätökseen, joka pohjautuu metsien pinta-alaverotuksen aikaisiin kasvupaikkaluokituksiin. Vuonna 2014 metsän keskimääräinen tuotto on Savon seudulla pääosin euroa hehtaarilla. Valtakunnan tasolla vaihtelua on Oulu-Kajaani -linjan alapuolisen metsä- Suomen eurosta Päijät-Hämeen ja Länsi-Uusimaan euron hehtaarituottoon. (Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto, Verohallinto 2014.) Runsaspuustoisissa kunnissa metsätulolla on eläkkeensaajan asumistukeen iso merkitys. Metsän tuottoluvut voivat olla joissain kunnissa ympäristökuntia alhaisemmat siitä syystä, että niissä jäi veroluokituksen uusiminen tekemättä ennen metsäverotuksen uudistusta Näissä kunnissa metsän omistaminen on ikään kuin todellista tilannetta edullisempaa. Asumistuen hakijan metsäomaisuuden arvoksi määritetään eläkkeensaajan asumistukilain 2. luvun 13 :n mukaan metsätalouden tulo kerrottuna kymmenellä. Metsän painoarvo tukilaskelmassa voi kasvaa eläkkeensaajan asumistukilain 2. luvun12 :n 5 momentin perusteella silloin, kun hakijan koko omaisuus velat vähennettyinä ylittää euroa (Omaisuuden määrä, Kela 2014). Tällöin omaisuudesta lasketaan rajan ylittävältä osalta kahdeksan prosenttia lisää vuosituloksi. (Laki eläkkeensaajan asumistuesta 2007/571.) Lisäksi puunmyyntitulojen tuotto pankkitilillä sisältyy hakijan pääomatuloihin. Rahana saadusta lahjasta ei seuraa metsän tavoin välitöntä vuosituloa Omaisuuden muodon vaikutus asumistukeen Asumistuen laskennassa käytettävä metsän keskimääräiseen tuottoon perustuva metsätulo ei ole riippuvainen tilan metsätalouden todellisesta tuloksesta.

15 10 Yksityiskohtaisen tarkkoja määritteitä on perittävälle metsätilalle tai -osuudelle mahdotonta antaa, koska tuen hakijoiden tilanteet ovat kaikki erilaisia niin metsän kuin muiden vaikuttavien tekijöiden suhteen. Joitakin lähtökohtia voi asumistuen vertailulaskelmia varten kuitenkin antaa. Asumistukilaskelmia varten on vertailtava, mitä tukeen vaikuttaa, jos saa perinnön metsänä tai sen sijaan rahallisessa muodossa. Metsäsuunnitelman pohjalta on laskettava kattaako metsätalouden nettotulos asumistuen aleneman verrattuna tilanteeseen ilman metsää. Nettotuloksessa otetaan huomioon metsätalouden menot ja pääomaverot. Laskelmassa on syytä huomioida myös perintö- tai lahjaveron määrä. Perintö- ja lahjaverolain 19 3 momentin mukaan lahjana saadusta rahasta tai arvopapereista ei mene lahjaveroa siltä osin, kun lahjoituksia on saatu vähemmän kuin 4000 euron arvosta kolmen vuoden aikajaksoissa (Perintö- ja lahjaverolaki 1940/378). Verovapaus on lisäksi lahjanantajakohtainen eli molemmat vanhemmat voivat antaa lahjoituksia omissa nimissään (Kiviniemi & Havia 2011,107). Suunnittelemalla omaisuuden siirrot hyvissä ajoin saa pitkällä aikavälillä lahjoitettua verovapaasti merkittäviä summia. Lisäksi perinnön jättäjä voi kuolemansa varalle tehdyllä säästöhenkivakuutuksella lahjoittaa korvauksena verottomasti 35,000 euroa (Sikanen 2013). Kehitysvammaisten maksamat vuokrat ovat Etelä- ja Pohjois-Savossa suunnilleen 270 ja 550 euron välillä. (Suhonen 2013.) Asumistuen ylämäärä oli viime vuonna Kelan mukaan 372 euroa, jonka pelkällä eläkkeellä elävä sai noin 500 euron vuokrasta (Pärnänen 2013.) Asumistuella ei ole sellaisessa tapauksessa merkitystä, kun perinnön tai lahjan määrä on kyllin suuri. Kuvitellaan esimerkkinä seuraavan kaltainen tilanne Kelan asumistukilaskuria apuna käyttäen: Jos kehitysvammaisen henkilön vuokra keskisavolaisella paikkakunnalla on 400 euroa kuukaudessa ja hänen vuositulonsa ovat noin 19,000 euroa, niin hän saa asumistukea enää 10 euroa. Kun vuositulosta vähennetään työkyvyttömyys- ja takuueläke, yhteensä 8920 euroa, niin muuksi vuosituloksi jää noin 10,000 euroa. Jos kyseisen paikkakunnan metsien tuotto on keskimäärin 130 euroa hehtaarille, niin muun vuositulon osuus täyttyy 48 hehtaarin mukaan laskettavalla metsätalouden tulolla, 6240 euroa ja 62,400 euron arvoisesta metsäomaisuudesta. Omaisuuden arvosta

16 otetaan vuosituloksi noin 3700 euroa. Lisäomavastuuta on tukeen laskettu 336 euroa kuukaudessa. 11 Kuvitteellisella kyseisen metsäomaisuuden arvoa noin 62,000 euroa vastaavalla muulla omaisuudella asumistukea saisi suunnilleen 190 euroa. Eläkkeestä ja omaisuudesta yhteenlaskettu vuotuinen bruttotulo on vain 12,400 euroa. Lisäomavastuun osuus on 122 euroa. Useimpien uusien erityisryhmien asuntokohteiden rahoittajana toimii valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Jos vaikkapa kehitysvammainen henkilö saa huomattavan suuren perinnön, ARA ei saata hyväksyä häntä vuokralaiseksi varakkuutensa tähden vaan kehottaa hankkimaan asuntonsa itse. (Jokinen 2014.) Metsäperinnöt lienevät harvoin niin arvokkaita, että ne estäisivät vuokrasuhteen syntymisen. 4.4 Vaikutus pitkäaikaisen laitoshoidon maksuihin Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan hoitopaikkamaksussa otetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 10a :n 2. momentin mukaan metsätulona huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 7 :n 3. momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla (Laki varojen arvostamisesta 2005/1142.) Tästä summasta vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734.) Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettokuukausituloista. Asiakkaalle taataan kuitenkin henkilökohtaiseen käyttöön kuukausittain vähintään 105 euroa. (Pitkäaikaisen laitoshoidon maksut, Kuntaliitto 2014.) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan omaisuuden hallinta ei voi olla passiivista, jotta hän voi suoriutua hoitomaksuista. Metsää on voitava hyödyntää vähintään sen laskennallisen tuoton verran. Oletetaan, että edellisessä luvussa mainittu henkilö joutuukin pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Metsätalouden tulona otetaan maksussa huomioon 90 prosenttia vuotuisesta 6240 euron puhtaasta tulosta eli 5616 euroa. Kun siihen lisätään eläkkeiden määrä 8920 euroa saadaan vuosituloksi 14,536 euroa. Kuukausituloksi muodostuu 1211 euroa, josta laitoshoitomaksua määräytyy 85 prosentin mukaan 1030 euroa

17 kuukaudessa. Tässä tapauksessa asiakkaalle jää kuukaudessa omaan käyttöön 181 euroa. 12 Henkilömme maksaa näin ollen vuodessa pitkäaikaisesta laitoshoidosta yhteensä 12,360 euroa. Jos hänellä ei ole jonain vuonna tai vuosina metsästään lainkaan myyntituloa, hän joutuu kattamaan palvelumaksuja muulla varallisuudella tai aiemmilla myyntituloilla 3440 euroa eläkkeensä päältä tämän hetkisten lukujen pohjalta. Mikäli hänellä olisi metsätuloa vastaava 6240 euroa rahana, laitoshoitomaksuksi määräytyisi eläketulojen perusteella 632 euroa kuukaudessa ja omaan käyttöön jäisi 111 euroa. Laskelmassa ei tosin ole huomioitu rahallisen omaisuuden tuottoa, mutta pääoma olisi joka tapauksessa asiakkaamme käytettävissä. Laitoshoitoa vaativan asiakkaan tarpeet tullaan jatkossa täyttämään pääsääntöisesti lyhytaikaisella hoidolla (Jokinen 2014). Siinä maksu on asiakasmaksulain 6a :n mukaan kiinteä vuorokausihinta (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). 4.5 Vastaako metsästä saatava hyöty vaivannäköä? Aina olisi myös tärkeä arvioida, paljonko edunvalvonnassa olevan olisi saatava tuloa metsästään menettämiensä asumistukien lisäksi, että metsänomistus olisi kannustavaa holhoustoimilain ja maistraatin vaatimukset ja rajoitukset huomioiden. Metsää on myös hoidettava ja tehtävä siitä veroilmoitus joka vuosi. Ylipäätään on hyvä miettiä, olisiko rahallisen omaisuuden hallinta ja sijoittaminen metsänomistukseen liittyvää vaivannäköä mielekkäämpää. Rahan sijoittamisen on tapahduttava holhoustoimilain 34 :n 1 momentin 13a-g - alakohtien mukaisissa rajoissa. (Laki holhoustoimesta 1999/442). Sijoituskohteita voi hankkia myös holhoustoimiasetuksen 1 :n asettamissa puitteissa (Asetus holhoustoimesta 1999/889). Talletus- ja sijoituskohteiden on maistraatin seurannassa oltava matalariskisiä. Toisaalta myös metsäomaisuus on sellaista ja se antaa pitkällä ajanjaksolla luotettavan tasaisen tuoton. Edunvalvonnassa olevan kannalta ongelmana on se, että puustopääoma ei ole tarvittaessa samalla tavalla realisoitavissa kuin rahavarat. Edunvalvottavan ei myöskään kannata ottaa vastaan metsää, missä ei ole hyviä hakkuumahdollisuuksia, jottei hänelle tule siitä johtuen taloudellisia menetyksiä.

18 13 5 OMAISUUDEN JÄRJESTELYN TOTEUTTAMINEN 5.1 Kehitysvammainen henkilö ainoana perijänä Perheen metsä- ja muun omaisuuden järjestelyihin vaikuttaa paljon, onko kehitysvammaisella perillisellä sisaruksia vai ei. Jos kehitysvammainen henkilö on perheensä ainoa lapsi, kannattaa miettiä jo kiinteän omaisuuden seuraavaa vaihetta. Kenelle metsä ja muut mahdolliset kiinteistöt tulevat jäämään hänen jälkeensä? Riittääkö hänen ymmärryksensä omaisuuden siirtoon testamentilla. Kehitysvammaisilla on vielä nykyäänkin harvemmin jälkikasvua, joskin heidän perheensä yleistyvät vähitellen. Näissäkin tapauksissa omaisuuden hoito seuraavassa vaiheessa on vaikeasti ennakoitavissa. Omaisuuden siirto tapahtuisi käytännössä todennäköisimmin lahjana. Perintöverotuksessa rintaperillisille annetut lahjat katsotaan yleensä aina ennakkoperinnöksi. Ennakkoperintö otetaan perittävän kuoleman jälkeen huomioon perinnönjaossa. (Kiviniemi & Havia 2011,69.) Jos toinen vanhemmista on perillisen edunvalvoja on hänen haettava holhoustoimilain 5 luvun 32 :n perusteella itselleen maistraatin hyväksymä sijainen ennakkoperinnöstä sopimista varten (Laki holhoustoimesta 2007/649). Kaupalla tapahtuva siirto vaatii holhoustoimilain 5. luvun 34 :n 4. kohdan perusteella edunvalvojalle holhousviranomaisen luvan, jota ilman hänellä on lupa ottaa vain valtion takaamaa opintolainaa (Laki holhoustoimesta 1999/442). Muutenkin kauppa on tässä asiayhteydessä epärealistinen vaihtoehto. Perheen metsätilan ja muun omaisuuden hoito sekä taloudellinen vastuu jäisi tulevaisuudessa ulkopuolisen edunvalvojan varaan. Vaikka alkuvaiheessa edunvalvoja voisikin olla perheen lähipiiristä, niin miten tulisi olemaan myöhemmässä vaiheessa? Miten metsät tulevat hoidetuiksi? Asiaan vaikuttaa paljon myös luopuvien omistajien tunnesiteet metsäänsä. Onko heille tärkeää, että metsäpalstat ovat eteenpäin luotetussa hoidossa vai eikö sillä ole heille enää merkitystä?

19 Yhteinen omistus sisarusten kanssa? Sisarussuhteiden vaikutus yhteistoimintaan Kun kehitysvammaisella perheenjäsenellä on yksi tai useampia sisaruksia on sukupolvenvaihdostilanteessa otettava huomioon hänen etunsa lisäksi, miten se vaikuttaa muiden osakkaiden tilanteeseen. Kehitysvammaisen jäsenen metsänomistus toteutuu luontevimmin yhteisomistuksena sisarusten kanssa, jos se on hänelle taloudellisesti järkevää. Yhteisomistus säästää perheen metsän pirstoutumiselta. Metsätilan yhteisomistukseen liittyy kuitenkin monia seikkoja, jotka tekevät siitä usein ongelmallisen omistusmuodon. Yhteisomistuksella pyritään jälkeläisten tasapuoliseen kohteluun.sisarusparvessa on monesti lapsuudesta asti muodostuneita valtasuhteita, jotka voivat häiritä hedelmällistä yhteistyötä kotitilan metsienkin hoidossa. On hyvä kysyä ovatko kaikki sisarukset valmiita metsän omistamiseen yhteisesti? Millaiset ovat osakkaiden näkemykset metsänhoidosta, hakkuista ja luonnonhoidosta? Mitkä ovat kunkin rahankäyttötavat ja -tarpeet? Miten ratkaistaan osallistuminen hoitotöihin? (Kiviniemi & Havia 2011,55.) Kehitysvammaisen sisaren tai veljen osallistumista yhteiseen hankkeeseen on hyvä tarkastella siltä kannalta, millainen asema hänellä on joukossa. Pidetäänkö häntä tasavertaisena perheen jäsenenä, jonka persoona hyväksytään ja mielipiteitä arvostetaan, vaikka hänen ilmaisunsa olisi tulkinnanvaraista. Miten toiset suhtautuvat, jos hän ei kykene antamaan panostaan yhteisissä metsätalkoissa. Toisaalta osa kehitysvammaisista pystyy metsänhoitotöihin ja monet ovat saaneet niihin myös ammatillisen koulutuksen. Vielä voidaan pohtia sitäkin, aiheuttaako sisarusedunvalvojan toiminta päämiehen parhaaksi hankausta toisten osakkaiden kanssa esimerkiksi silloin, jos kaikki eivät ole halukkaita hänen ehdottamaansa puukauppaan. Yllä olevassa kappaleessa esitettyihin kysymyksiin kannattaa vastata itselleen rehellisesti. Asiat eivät parane kaunistelemalla ja varsinkin pitkältä ajalta omaksutut asenteet muuttuvat hitaasti. Ne eivät saa olla vaikuttamassa kehitysvammaisen osakkaan edun toteutumiseen. Jos osakkaat kuitenkin asioiden perinpohjaisen pohdinnan jälkeen haluavat hoitaa perintömetsäänsä yhteistuumin, niin yhteisomistus

20 15 perustetaan virallisesti lahjoittamalla tila heille kokonaisuutena. Verotuksellisesti yhteisomistuksessa olevat metsät ovat verotusyhtymiä tai asioiden mennessä toisin, kuolinpesiä. (Kiviniemi & Havia 2011, 70.) Verotusyhtymien sijasta osakkaat voivat perustaa myös yhteismetsän, mikä voi olla jo yli sadan hehtaarin pintaalalla varteenotettava vaihtoehto. Jotta perustamis- ja hallintokulut olisivat järkevän suuruiset metsän tuottoon nähden, yhteismetsiä ei kannata muodostaa kovin pienistä tiloista (Kiviniemi & Havia 2011, 245) Verotusyhtymä Verotusyhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 2.luvun 4 :n 2. kohdan perusteella sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta (Tuloverolaki 1992/1535). Verotusyhtymän osakkaat omistavat tilaa murto-osuuksiensa suhteessa. Omistusosuuksia ei ole rajattu maastoon. Esimerkiksi neljä osakasta ovat tasajaossa mukana 1/4-osuuksilla. Osuuksilla voidaan käydä myös kauppaa, jolloin yksi osakas voi hallita tilasta 5/8- osuutta ja loput 1/8- osuuksia. Osakkailta vaaditaan päätöksentekoon yksimielisyyttä. (Kiviniemi & Havia 2011, 192, 193, 211.) Verotuksessa yhtymän vuositulos jaetaan tuloverolain 15 :n mukaan osakkaille verotettavaksi heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Näin ollen yhtymän tappiollisen tuloksen voi puolestaan vähentää osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa. (Tuloverolaki 1992/535.) Yhteisesti omistetun kiinteistön eli yhtymän hallinto perustuu yhteisomistuslakiin eli lakiin eräistä yhteisomistussuhteista 1958/180 (Kiviniemi & Havia 2011, 206). Ongelmatilanteiden ja töiden kasaantumisen välttämiseksi yhden osakkaan harteille on yhtymässä syytä tehdä kirjallinen yhteishallintosopimus ( Kiviniemi & Havia 2011, 70). Sopimuksessa voidaan määritellä metsän osalta, kuka osakkaista ensisijaisesti huolehtii tilan metsäasioista kuten puukaupoista, metsänhoitotöiden suunnittelusta ja hallinnosta. Kun yhtenä osakkaana on edunvalvonnassa oleva henkilö, voi olla asiallista mainita hakkuiden toteuttaminen metsäsuunnitelman ehdotusten mukaan. Raha-asioiden hoitamisen kannalta on järkevää avata yhteinen pankkitili. Tilille voi tallettaa sovitun summan puukauppatuloista metsätalouden menoihin ja kulukorvauksiin. Loppu kauppasummasta jaetaan osakkaille. Summien pidättämiset ja

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija

Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija Sujuvasti seuraavalle. Miten omistajanvaihdos käytännössä tehdään? Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Espoo 3.9.2016 Pirjo Havia yrittäjä / tietokirjailija www.metsapremium.fi Tärkeitä päätöksiä Päätös luopua

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdos Arto Leppämäki 2015 Oppaan sisältö Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sivu 2 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsäomaisuuden siirtämisen keinot Perintö

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Toimiva metsä hanke Metsätilat tuottokuntoon, tiedotuspäivä Avauspuheenvuoro Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Ylivieska 20.1.2011 Niilo Piisilä 1 Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista

Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Metsätilan sukupolvenvaihdos Tampere 19.5.2016 Antti Pajula Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain 15 000 metsätilaa, joista vapailla

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla Helsinki 24.9.2015 Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Ei-toivottua kehitystä Omistaja/luovuttaja aallon harjalla : koko

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Yhteismetsän hallinto

Yhteismetsän hallinto LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

HE 101/2007 vp. Maksukyvyn mukaan määräytyvissä mak-

HE 101/2007 vp. Maksukyvyn mukaan määräytyvissä mak- HE 101/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTAVALTUUTUS * Edunvalvonta on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän Lahjansaajan opas Veronalaiset lahjat Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on 5 000 euroa (ennen 1.1.2017: 4 000 euroa) tai enemmän Veronalaisia lahjoja ovat samalta lahjanantajalta

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina. LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Osuuspankin rooli metsätilan sukupolvenvaihdoksessa 6.5.2016 OP

Osuuspankin rooli metsätilan sukupolvenvaihdoksessa 6.5.2016 OP Osuuspankin rooli metsätilan sukupolvenvaihdoksessa 6.5.2016 2 Täyttä palvelua, jolla toteutat ja turvaat unelmasi Kaikki yksityissektorin pankkipalvelut Kassapalvelut jokaisessa konttorissa Kaikki yrityssektorin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481.

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481. t.6 s.102 Lähtökohtana on olemassa oleva vuokrasopimus Mikäli alivuokralaisen ottaminen ei tuota omistajalle kohtuutonta hankaluutta, alivuokralaisen ottaminen on mahdollista. Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ

KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ 1. OSAPUOLET MYYJÄ Helsingin kaupunki jota edustaa kiinteistölautakunta y-tunnus: 0201256-6 PL 2200 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä OSTAJA Roslund Hietalahti

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari Lukander Ruohola HTO Oy Liikejuridiikan asianajotoimisto Kaikki yrittäjien ja yritysten oikeudelliset asiat Erikoistunut

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta Lausunto HE VM071:00/2016 Lausunto 22.8.2016 Valtiovarainministeriölle Viite: HE perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, VM071:00/2016 Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain

Lisätiedot

Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi?

Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi? Sijoitusvakuutus Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi? Mandatum Lifen Sijoitusvakuutus sopii hyvin sekä omasta että läheisten taloudellisesta turvasta huolehtimiseen, kertyneiden varojen pitkäaikaiseen

Lisätiedot

Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä

Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä Liite 1 Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin työjärjestykseen: Yleinen edunvalvonta Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä 1. Palveluntuottajat Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirissä

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdoksen verotus

Sukupolvenvaihdoksen verotus Sukupolvenvaihdoksen verotus Janne Juusela Sami Tuominen Sukupolvenvaihdoksen verotus Talentum Media Oy Helsinki 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta

Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta Loppuraportti maa- ja metsätalousministeriölle Harri Hänninen ja Jussi Leppänen (toim.)

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia

Lisätiedot