KEHITYSVAMMAISEN PERILLISEN ASEMA METSÄTILAN SU- KUPOLVENVAIHDOKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAISEN PERILLISEN ASEMA METSÄTILAN SU- KUPOLVENVAIHDOKSESSA"

Transkriptio

1 Kari Tiusanen KEHITYSVAMMAISEN PERILLISEN ASEMA METSÄTILAN SU- KUPOLVENVAIHDOKSESSA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2014

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Kari Tiusanen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Kehitysvammaisen perillisen asema metsätilan sukupolvenvaihdoksessa Tiivistelmä Metsätilojen perintöjärjestelyt ovat Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvonnassa ja edunvalvontatyössä olleet tähän asti käsittelemättömiä aiheita. Suomessa on noin kehitysvammaista ihmistä. Metsäisessä Etelä- ja Pohjois-Savossa heitä on yli 3000, mikä on asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla maassa. Eri puolilla maata lienee silti monia metsää omistavia kehitysvammaisten perheitä. Kun metsänomistajat ikääntyvät kovaa vauhtia, tilan omistusjärjestelyt ja perinnönjako tulevat lisääntyvissä määrin ajankohtaisiksi. Kehitysvammaisista monet asuvat lisäksi edelleen lapsuuden kodeissaan. Työssä on käsitelty metsätilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvien eri menettelytapojen vaikutuksia edunvalvonnassa olevalle kehitysvammaiselle. Kehitysvammaisen metsänomistus toteutuu luontevimmin yhteisomistuksessa. Omaisuutta järjesteltäessä on kiinnitettävä huomiota metsänomistuksen kannattavuuden arviointiin, kun sitä verrataan rahamuotoiseen varallisuuteen. Metsä- ja sukupolvenvaihdos- sekä muihin asiantuntijoihin on pidettävä yhteyttä heti alusta alkaen, että perinnönjakokysymyksissä ei jouduttaisi turhaan harhapoluille Toimiva edunvalvonta on keskeisellä sijalla kehitysvammaisen omaisuuden hoidossa. Metsäasioiden hoidossa asian tuntevan edunvalvojan rooli korostuu entisestään. Edunvalvojaksi kannattaa hakea päämiehen entuudesta hyvin tuntevaa henkilöä. Metsä- ja muun omaisuuden järjestelyjä ei ole hyvä jättää kuoleman jälkeen tapahtuviksi. Ne ovat silloin yleensä vaikeampia toteuttaa ja tulevat kuolinpesän osakkaille kalliimmiksi. Yhden osakkaan edunvalvonnan tarve hankaloittaa tilannetta muiden pesän jäsenien kannalta. Asiasanat (avainsanat) Edunvalvoja, holhoustoimilaki, maistraatti, metsänomistus, metsätulo, sukupolvenvaihdos Sivumäärä Kieli URN 28 s. + liitt.1 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn2014C0928 Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteenä on lyhennelmä työstä Kehitysvammaisten Tukiliiton verkossa ilmestyvää uutiskirjettä varten. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Kehitysvammaisten Tukiliitto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 3, 2014 Author Kari Tiusanen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Name of the bachelor's thesis Mentally Handicapped Person as a new forest owner Abstract In this thesis it has been cleared up what must be paid attention to according to the law of wardship activity when the mentally handicapped person owns forest. Many parents, who own forest, are over 60 years old. They want to leave to their forest to children and other form of joint property. I have cleared up which details influence on which kind of property is better for handicapped person, forest or financial property. In the thesis have been compared situations and alternatives when the parents leave their forest property to heirs weather they are still leaving or the children will get the inheritance after the death of their parents. What kind of effects the wardship activity makes for the mentally handicapped person in these situations. Subject headings, (keywords) Owning of forest, change of generation, inheritance, mentally handicapped person, law of wardship, Pages Language 28 p. + app. 1 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn2014C0928 Remarks, notes on appendices As an appendix a summary of the work to letter of Support Organization of Mentally Handicapped Persons. Tutor Employer of the bachelor's thesis Pasi Pakkala Support Organization of Mentally Handicapped Persons

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN SUUNNITTELU Tilat pieniä, omistajat iäkkäitä Tilanteen kartoitus perheessä Kehitysvammainen henkilö perillisenä EDUNVALVONTA HOLHOUSTOIMILAIN MUKAAN Edunvalvonnan perusteet Edunvalvojan rooli omaisuuden hoidossa Metsäasioiden hoitaminen Edunvalvojan henkilö KELAN ASUMISTUET JA LAITOSHOITOMAKSUT Eläkettä saavat kehitysvammaiset Metsätulon vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen Omaisuuden muodon vaikutus asumistukeen Vaikutus pitkäaikaisen laitoshoidon maksuihin Vastaako metsästä saatava hyöty vaivannäköä OMAISUUDEN JÄRJESTELYN TOTEUTTAMINEN Kehitysvammainen henkilö ainoana perijänä Yhteinen omistus sisarusten kanssa Sisarussuhteiden vaikutus yhteistoimintaan Verotusyhtymä Yhtymän osakas edunvalvojana Rahaa tai kiinteistöjä metsän sijasta Kauppa yhden osakkaan kanssa Lahja tai hallintaoikeuden siirto KUOLINPESÄ Osakkuus kuolinpesässä Kuolinpesän jakaminen Pesäosuuden tai koko tilan myynti Edunvalvottava kuolinpesän osakkaana POHDINTAA Näkökulmia päätöksentekoon Suosituksia ratkaisujen tekoon...25

5 LÄHTEET LIITTEET...29 Kehitysvammaisten Tukiliiton uutiskirje... 29

6 1 1 JOHDANTO Päädyin työni aiheeseen, kun pohdin metsänomistajana sekä kehitysvammaisen poikani isänä ja edunvalvojana hänen asemaansa perheen metsätilan tulevissa omistusjärjestelyissä sekä niiden vaikutusta muiden lasteni tilanteeseen. Ottaessani asiassa yhteyttä Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvontaan, siellä ei aiheesta ollut kokemusta. Tukiliiton lakineuvonta on resurssiensa puitteissa keskittynyt ensisijaisesti käsittelemään lapsiperheille ja nuoremmille kehitysvammaisille kuuluvia etuja. Perintöasiat eivät ole tähän asti olleet neuvonnassa ajankohtaisia. Metsänomistuksen suhteen kysymys voi olla monessa perheessä hyvinkin ajankohtainen, ainakin jos se halutaan havaita. Varsinkin täällä Savossa on runsaasti metsätiloja ja paljon myös kehitysvammaisia henkilöitä. Heistä moni asuu vielä kotitilalla ikääntyvien vanhempiensa luona. Koska metsäperintöasiat saattavat lähivuosina hyvinkin nousta enemmän esille, sovin Tukiliiton henkilöiden kanssa, että selvittäisin opinnäytetyössäni niihin liittyviä seikkoja. Millä tavoin kehitysvammaisen metsäomaisuuden hallinta ja metsän käyttö on järjestettävissä sekä mitkä ovat sen vaikutukset tukiin ja hoitomaksuihin? Vai olisiko rahallisen perinnön hallinta hänelle hyödyllisempää ja vaivattomampaa? Tarkastelen työssäni tilannetta kahden päälinjan kautta. Mitkä ovat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset edunvalvonnassa olevalle kehitysvammaiselle, jos metsätilan sukupolvenvaihdos ja omaisuuden järjestelyt tehdään ennakolta tai, jos perintökysymykset kohdataan vasta tilan nykyisen omistajan kuoleman jälkeen. Esittelen perustason ratkaisuvaihtoehtoja noin hehtaarin kokoisia tiloja ajatellen. Myös tarkasteltavan perheen rakenne on perinteinen, avioliitossa olevat vanhemmat ja yhteiset lapset. Kyseinen perhemuoto lienee maaseudulla vielä yleisin. Olen kerännyt aineistoa haastattelemalla asiantuntijoita, käyttämällä kirjallisia ja verkkolähteitä sekä hakemalla tulkintaperusteita aiheeseen liittyvistä lukuisista lain kohdista. Työni tavoitteena on saada kuvatussa elämänvaiheessa olevat metsänomistajat ja perheet ajattelemaan perinnön jakoa kehitysvammaiseen jälkeläisen tarpeiden ja hänen omistuksiinsa liittyvien lakien ja viranomaismääräysten kannalta. Toivon mukaan näin voitaisiin välttyä ajautumasta ennakolta hallitsemattomaan tilanteeseen.

7 2 2 METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN SUUNNITTELU 2.1 Tilat pieniä, omistajat iäkkäitä Metsätilan sukupolvenvaihdos on ikääntyville metsänomistajille usein herkkä ja tunteita myllertävä asia. Sen esille ottamista perheessä saatetaan venyttää viimeiseen asti, jolloin ratkaisu jää monta kertaa toteuttamatta ennen kuin väistämätön elämän laki joko kuoleman tai vaikka muistisairauden muodossa astuu mukaan kuvaan. Metsänomistajan kannattaisi pohtia tilansa tulevaa kohtaloa kuitenkin jo silloin, kun hän itse on vielä hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Metsätilanomistajien keski-ikä on Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan 62 vuotta (Metsänomistajat ikääntyvät ja eläköityvät, Metla 2012), joten asia on hyvinkin ajankohtainen suurella osalla maamme metsätiloista. Metsätilat ovat kooltaan keskimäärin vain 30 hehtaaria. Yhdeksi metsätilaksi luetaan kaikki saman omistajan yhden tai useamman metsänhoitoyhdistysten alueilla olevat tilat sekä aviopuolisoiden yhdessä tai erikseen omistamat tilat, joita he hoitavat yhdessä. (Metsätilarakenne ja tilakoko, Metla 2010.) Näin ollen useinkaan ei puhuta kovin suurien omaisuuksien järjestelyistä. Jokainen tapaus on aina ainutkertainen ja siihen haetaan toimivaa ratkaisua sen omista lähtökohdista. Kuitenkin lisääntyvissä tapauksissa seurauksena on jakamaton kuolinpesä, mikä on sen osakkaille kaikkein huonoin vaihtoehto sekä verotuksellisesti että kankean päätöksentekojärjestelmänsä vuoksi. 2.2 Tilanteen kartoitus perheessä Kun perheessä aletaan keskustella metsätilan tulevaisuudesta on alusta alkaen käytössä oltava tuore metsäsuunnitelma ja mieluusti jo tässä vaiheessa suunnitelman pohjalta laadittu tila-arvio. Metsäsuunnitelmassa näkyvät tilan hakkuumahdollisuudet ja hoitotarpeet, tila-arviosta ilmenee tilan käypä arvo eli mikä todennäköisesti olisi metsän myyntihinta. Toteutuneiden metsäkiinteistökauppojen keskihinnat koko maassa 2013 vaihtelevat Metsäntutkimislaitoksen tilastojen mukaan Häme-Uusimaan metsäkeskuksen alueen 4700 eurosta Lapin 800 euroon hehtaarille. Etelä-Savossa lukema oli 3600 euroa ja Pohjois-Savossa 2900 euroa hehtaarille. Kaikkien maassa

8 3 kaupan kohteina olleiden metsäkiinteistöjen keskikoko oli 35,4 hehtaaria, kun tilastossa on otettu huomioon yli 10 hehtaarin kokoiset tilat. (Metsäkiinteistöjen kauppahinnat, Metla 2014.) Verohallinto on ohjeistanut summa-arvomenetelmällä laaditun tila-arvion metsätilojen ensisijaiseksi arvonmääritystavaksi. Ohjeistus koskee eteläisessä Suomessa vähintään 15 hehtaarin ja entisen Oulun läänin alueella 30 ha pinta-aloja. (Kiviniemi & Havia 2011, 99.) Metsäsuunnitelmia ja arvioita tekevät metsänhoitoyhdistykset, OTSO Metsäpalvelu sekä useat yksityiset metsäpalvelutoimijat. Keskusteluissa on kuunneltava kaikkien asianosaisten mielipiteitä ja pyrittävä määrittämään yhteinen tavoite, mihin voidaan sitoutua. Ensiarvoisen tärkeää on selvittää, onko perillisissä metsän omistamisesta kiinnostuneita ja tietämystä sen hoitoon. Vastentahtoisesti ei kenenkään pidä joutua sellaisen omaisuuden haltijaksi, minkä hoitaminen ja taloudellisen tuoton saavuttaminen vaatii merkittävää aktiivisuutta ja vaivannäköä. On hyödyllistä pohtia onko metsällä jälkipolvelle taloudellista merkitystä väheksymättä kuitenkaan sen virkistys- ja luontoarvoja. Tällöin kaikkien kannalta paras vaihtoehto saattaa olla tilan myyminen ulkopuoliselle, vaikka se olisi luopuvalle sukupolvelle tilaan liittyvine tunnearvoineen kaikkein kipein ratkaisu. Tilasta saadun myyntitulon voi sitten lahjoittaa perillisille. Sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun kuuluu myös veroseuraamusten pohdinta, mutta kannattaa myös laskea, paljonko verotuksen kannalta halvimman vaihtoehdon saavuttamisesta joutuu tosiasiassa maksamaan. Kiviniemen ja Havian mukaan (2011,13) verosuunnittelun tärkeys riippuu olosuhteista ja päätöksentekijäin arvostuksista, vaikka sukupolvenvaihdoksen suunnittelua pidetään usein samana asiana. Omaisuuden järjestelyn voi tehdä myös kuoleman varalta testamentilla. Joskus on myös järkevää, ettei tehdä mitään ja jäämistön annetaan mennä avioliittolain ja perintökaaren mukaan. Tämä on mahdollista varsinkin tavanomaisissa perhe- ja taloudellisissa oloissa, jollei asianosaisilla ole esimerkiksi erityistä tarvetta ennenaikaisiin omaisuuden siirtoihin. (Kiviniemi & Havia 2011, 39.)

9 4 2.3 Kehitysvammainen henkilö perillisenä Edellisen luvun lopussa mainittuihin tavanomaisiin perheoloihin tulee poikkeus silloin, kun perheessä on kehitysvammainen jäsen. Kehitysvammaisen henkilön osalta tulee mietittäväksi niitä taloudellisia ja hänen etujaan turvaavia vaikutuksia, joita erilaisista omaisuuden järjestelytavoista voi aiheutua hänelle ja toisille perheen jäsenille. Taloudellisista vaikutuksista ovat päällimmäisinä eläkkeensaajan asumistukilain 2007/568 mukaiset asumistuet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 1992/734 mukaiset pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut. Edunvalvonnassa olevan kehitysvammaisen metsänomistajan toiminta on holhoustoimilain puitteissa maistraatin tarkasti säätelemää. Kaiken ohella on sukupolvenvaihdoskeskusteluissa kuunneltava myös kehitysvammaisen perillisen mielipidettä, mikäli hän ymmärtää asiaa ja pystyy ilmaisemaan näkemyksensä joko itse tai mahdollisen edunvalvojansa kautta (Salisma 2013). Ennen kuin sukupolvenvaihdospäätöksiä tai muita omaisuuden järjestelyitä aletaan tehdä, on kehitysvammaisen jäsenen osalta selvitettävä maistraatissa edunvalvonnan tarve suhteessa hänelle tulevaan omaisuuteen ja edunvalvojan rooli taloudellisten asioiden hoidossa. Myös omaisuuden järjestelyiden vaikutukset asumistukeen tai laitoshoitomaksuihin on syytä selvittää Kelan kanssa. Jo sukupolvenvaihdosprosessin varhaisessa vaiheessa on tärkeää kääntyä kokeneen sukupolvenvaihdosasiantuntijan puoleen, jolla on näkemystä ratkaisuihin myös edunvalvottavan henkilön kannalta. Asiantuntijoita löytyy samoilta tahoilta kuin tilaarvioiden tekijöitä. Näiden lisäksi sukupolvenvaihdossopimusten tekoon löytyy apua muun muassa Pro Agriasta ja pankeista sekä metsäfirmoista ja kiinteistövälityksistä. Edellä mainittujen ohella maksutonta neuvontaa on saatavissa myös Suomen metsäkeskuksesta, mutta sen toimihenkilöt eivät voi tehdä varsinaisia sukupolvenvaihdossopimuksia.

10 5 3 EDUNVALVONTA HOLHOUSTOIMILAIN MUKAAN 3.1 Edunvalvonnan perusteet Holhoustoimilain perusteella yksilön edunvalvonnan tarvetta ei määritellä diagnoosin, kuten kehitysvammaisuuden perusteella. Kehitysvammaisten tukiliiton kanta on, että kehitysvammaisen henkilön pitäisi saada päättää omista asioistaan mahdollisimman pitkään, mikäli hän selviytyy itsenäisesti muun muassa päivittäisistä pankkiasioista (Edunvalvonta, Kehitysvammaisten tukiliitto 2014). Tilanne muuttuu, jos varallisuus kasvaa siinä määrin, että hänen on vaikeaa käsittää sen suuruusluokkaa tai hallita omaisuutta itselleen edullisella tavalla. Maistraatille tulee tietoa edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä tavallisimmin lähipiirin, sosiaalitoimen tai esimerkiksi pankin kautta. Jos henkilö ei ole ollut oikeustoimikelpoinen jotakin sopimusta tehdessään, eikä ole ymmärtänyt sen merkitystä, sopimus voidaan purkaa jälkeenpäin, jos todetaan, että henkilö ei ole ollut oikeustoimikelpoinen eikä hänellä ole ollut laillista edustajaa tehdessään oikeustointa. (Rubanin 2014). Holhoustoimilain 2. luvun 8 :n mukaan käräjäoikeus voi määrätä maistraatin pyynnöstä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka ei laissa mainituista syistä johtuen ole kykenevä huolehtimaan ja valvomaan etuaan sellaisesta omaisuudesta, mikä vaatii hoitoa eikä tule muulla tavalla asianmukaisesti hoidetuksi. (Laki holhoustoimesta 1999/1093). Edunvalvoja voidaan lain perusteella määrätä hoitamaan rajoitetusti tiettyä oikeustointa kuten perinnönjakoa, jos perintö ei vaadi erityistä hoitoa. Metsäomaisuuden voi katsoa olevan erityistä hoitoa vaativaa ja edellyttänee kehitysvammaiselle perijälle useimmassa tapauksessa edunvalvojaa. Edunvalvonnan tarve selvitetään joka neljäs vuosi, jotta kenenkään ei tarvitse olla edunvalvonnassa tarpeettomasti (Holhoustoimi, Maistraatit 2014). Holhoustoimilain 2. luvun 4 ja 5 :n mukaan tuomioistuin tai holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojaksi tehtävään sopivan ja siihen suostumuksensa antavan henkilön. Tehtävään sopivuutta arvioidaan ehdokkaan taidon ja kokemuksen sekä tehtävän vaativuuden perusteella. Alaikäisen edunvalvojina ovat kyseisen lain 2 luvun ja 4 :n mukaan vanhemmat. (Laki holhoustoimesta 1999/1093.) Edunvalvojana voi toimia

11 joku edunvalvottavalle läheinen henkilö joko omasta perheestä tai joku muu hänet tunteva ja luotettavaksi koettu henkilö (Rubanin 2013). 6 Jos tehtävään sopivaa henkilöä ei edunvalvottavan lähipiiristä löydy, käräjäoikeus määrää hänelle yleisen edunvalvojan. Yleiset edunvalvojat toimivat valtion oikeusaputoimistoissa, jotka kuitenkin voivat turvautua ostopalveluihin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. (Edunvalvojan henkilö, Maistraatit 2013.) Holhoustoimilain 5. luvun 44 :n perusteella täysi-ikäisen edunvalvoja on oikeutettu kulukorvauksiin edunvalvottavan eli päämiehensä varoista sekä niihin nähden kohtuulliseen palkkioon riippuen tehtävän laadusta ja laajuudesta (Laki holhoustoimesta 1999/1093) Edunvalvojan rooli omaisuuden hoidossa Edunvalvojalla on keskeinen rooli päämiehensä omaisuuden hoidossa. Holhoustoimilain 5. luvun 37 ja 39 velvoittavat edunvalvojaa edistämään päämiehensä parasta hoitamalla omaisuutta ja sen tuottoa hänen hyödykseen asumista, elatusta ja muita henkilökohtaisia tarpeita varten sekä saamaan jäljelle jäävälle omaisuudelle kohtuullinen tuotto (Laki holhoustoimesta 1999/1093). Arkipäivän tasolla edunvalvojan on huolehdittava, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa henkilökohtaisiin menoihinsa (Edunvalvojan tehtävät, Maistraatit 2013). Lain perusteella päämiehen omaisuus voi myös vähetä sillä edellytyksellä, että hänen tulevaisuuden tarpeensa turvataan. Muutos entiseen on siinä, että edunvalvojan tehtävänä on ajaa nyt päämiehensä parasta eikä enää mahdollisten perillisten. (Rubanin 2013.) Edunvalvojalla on tilivelvollisuus ja hänen on pidettävä kirjaa tilikauden (vuosi) tapahtumista ja annettava maistraatille niistä vuositili holhoustoimilain 5. luvun 50 ja 51 :n perusteella (Laki holhoustoimesta 1999/1093). 3.3 Metsäasioiden hoitaminen Holhoustoimilain 5 luvun 34 :n 12. kohdassa todetaan, että edunvalvojalla ei ole oikeutta hakkauttaa metsää ilman holhousviranomaisen hyväksymää omaisuuden hoitosuunnitelmaa (Laki holhoustoimesta 1999/1093). Metsän käyttöä varten edunvalvojan kannattaa hyväksyttää maistraatilla voimassa oleva metsäsuunnitelma,

12 7 ettei sitä tarvitse käyttää maistraatissa joka kerta erikseen (Terho 2013). Yleensä metsäsuunnitelma täyttää metsän osalta omaisuuden hoitosuunnitelman kriteerit ellei kyseessä ole huomattavasta määrästä myös muuta omaisuutta. Itä-Suomen maistraatin Mikkelin yksikössä edellytetään, että hakkuuesityksiä on noudatettava kuvion tarkkuudella suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Jos hakkuussa halutaan poiketa metsäsuunnitelman esityksestä, toimenpiteeseen pitää hakea maistraatilta erityislupa. Poikkeuksena on luonnontuho. Erityisluvan hinta on 170 euroa. Edunvalvojan on selvitettävä vuositilissä metsän hakkuutulot ja hoitomenot (Terho 2013). Edunvalvonnan määräykset saattavat poiketa toisistaan maan eri puolilla, sillä maistraatit tulkitsevat lakia usein eri tavoin. Sen vuoksi oikeusministeriö pyrkii yhtenäistämään maistraattien totuttuja menettelytapoja. (Rubanin 2013.) 3.4 Edunvalvojan henkilö Edunvalvojaa haettaessa on tärkeä pohtia hänen sopivuuttaan ja pätevyyttään tehtävään etenkin jos kyseessä on metsän vaatimaa monimuotoista omaisuuden hoitoa. Aiemmin mainittujen yleisten edellytysten ohella, kannattaa kiinnittää huomiota edunvalvojan metsälliseen tietämykseen ja kokemukseen. Yleisellä edunvalvojalla voi olla kokemusta myös metsäasioista erilaisten asiakkaidensa kautta (Rubanin 2013). Kehitysvammaisten Tukiliiton käsityksen mukaan yleinen edunvalvonta ei kuitenkaan läheskään aina toimi käytännössä parhaalla mahdollisella tavalla päämiehen edun ja yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta. Syynä voivat olla muun muassa niukat henkilöja aikaresurssit. (Salisma 2013.) Kun metsäomaisuudestakin pitäisi saada vähintään kohtuullinen tuotto, niin päämiehen hyödyn kannalta sopiva henkilö voi löytyä yleistä edunvalvojaa lähempää. Edunvalvottavan lähipiiristä tuleva edunvalvoja tuntee muutenkin paremmin päämiehensä tavat ja persoonan kuin viranomaistyötä tekevä. Jos päämiehen edunvalvojana on hänen vanhempansa, joka on luovuttamassa omaisuutta lapsilleen, on maistraatin asetettava hänen tilalleen sijainen. Omaisedunvalvojan toimintaan liittyy rajoituksia myös silloin, kun hänen ja

13 8 päämiehen edut risteävät heidän kuuluessaan samaan verotusyhtymään tai kuolinpesään. (Andersson 2013.) Holhoustoimilain 5. luvun 32 :n mukaan edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse (Laki holhoustoimesta 1999/1093). 4 KELAN ASUMISTUET JA LAITOSHOITOMAKSUT 4.1. Eläkettä saavat kehitysvammaiset Suurin osa vuotiaista kehitysvammaisista on oikeutettu eläkkeensaajan asumistukilain 2. luvun 8 :n perusteella asumistukeen, koska he saavat kansaneläkelain (2007/568) mukaista työkyvyttömyyseläkettä (Laki eläkkeensaajan asumistuesta 2007/571). Metsän laskennalliset verottajan vahvistamat vuositulot vaikuttavat eläkkeensaajan asumistukiin ja vaikeavammaisen pitkäaikaisen laitoshoidon maksuihin (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). Kaikki kehitysvammaiset eivät ole eläkkeellä. Tällöin he kuuluvat yleisen asumistuen piiriin. Omalla palkallaan eläviä ja työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään jättäneitä kehitysvammaisia on alan asiantuntijatahojen arvion mukaan vain henkeä. Siksi asetun työssäni kehitysvammaisten valtajoukon tilanteeseen. Koko ajan kasvava määrä kehitysvammaisia asuu nykyään erimuotoisesti vuokralla joko palveluasunnossa tai itsenäisemmin omassa asunnossa. Nekin, jotka asuvat vielä vanhempiensa kanssa tulevat valtaosaltaan siirtymään vuokra-asumisen piiriin, kun elämäntilanne kotona muuttuu. Siksi omaisuuden järjestelyjä perheessä mietittäessä olisi otettava huomioon kehitysvammaisen perintöosan vaikutus Kelan asumistukiin nyt tai tulevaisuudessa. 4.2 Metsätulon vaikutus eläkkeensaajan asumistukeen Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat eläkkeensaajan asumistukilain 5, 12 ja 13 :n mukaan hakijan asumismenot, bruttotulot ja omaisuus (Laki eläkkeensaajan asumistuesta 2007/571). Metsätalouden tuloksi lasketaan lain 12 :n 2 momentin

14 9 mukaan varojen arvostamislain 7 :n 3 momentin perusteella vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaaria kohden kerrottuna metsän pinta-alalla (Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2005/1142). Metsätulon vaikutusta asumistukeen kasvattaa lisäomavastuun tulorajan ylittävä osuus, joka on yksin asuvalla 8746 euroa vuodessa. Tämän summan ylittävältä osalta tuloista otetaan huomioon 40 prosenttia (Asumistuen määrä, Kela 2014). Osuutta kuolinpesän tuotosta ei asumistukilain 14 :n 16. kohdan perusteella kuitenkaan oteta huomioon. (Laki eläkkeensaajan asumistuesta 2007/571.) Metsän keskimääräinen tuotto perustuu verohallinnon vuotuiseen päätökseen, joka pohjautuu metsien pinta-alaverotuksen aikaisiin kasvupaikkaluokituksiin. Vuonna 2014 metsän keskimääräinen tuotto on Savon seudulla pääosin euroa hehtaarilla. Valtakunnan tasolla vaihtelua on Oulu-Kajaani -linjan alapuolisen metsä- Suomen eurosta Päijät-Hämeen ja Länsi-Uusimaan euron hehtaarituottoon. (Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto, Verohallinto 2014.) Runsaspuustoisissa kunnissa metsätulolla on eläkkeensaajan asumistukeen iso merkitys. Metsän tuottoluvut voivat olla joissain kunnissa ympäristökuntia alhaisemmat siitä syystä, että niissä jäi veroluokituksen uusiminen tekemättä ennen metsäverotuksen uudistusta Näissä kunnissa metsän omistaminen on ikään kuin todellista tilannetta edullisempaa. Asumistuen hakijan metsäomaisuuden arvoksi määritetään eläkkeensaajan asumistukilain 2. luvun 13 :n mukaan metsätalouden tulo kerrottuna kymmenellä. Metsän painoarvo tukilaskelmassa voi kasvaa eläkkeensaajan asumistukilain 2. luvun12 :n 5 momentin perusteella silloin, kun hakijan koko omaisuus velat vähennettyinä ylittää euroa (Omaisuuden määrä, Kela 2014). Tällöin omaisuudesta lasketaan rajan ylittävältä osalta kahdeksan prosenttia lisää vuosituloksi. (Laki eläkkeensaajan asumistuesta 2007/571.) Lisäksi puunmyyntitulojen tuotto pankkitilillä sisältyy hakijan pääomatuloihin. Rahana saadusta lahjasta ei seuraa metsän tavoin välitöntä vuosituloa Omaisuuden muodon vaikutus asumistukeen Asumistuen laskennassa käytettävä metsän keskimääräiseen tuottoon perustuva metsätulo ei ole riippuvainen tilan metsätalouden todellisesta tuloksesta.

15 10 Yksityiskohtaisen tarkkoja määritteitä on perittävälle metsätilalle tai -osuudelle mahdotonta antaa, koska tuen hakijoiden tilanteet ovat kaikki erilaisia niin metsän kuin muiden vaikuttavien tekijöiden suhteen. Joitakin lähtökohtia voi asumistuen vertailulaskelmia varten kuitenkin antaa. Asumistukilaskelmia varten on vertailtava, mitä tukeen vaikuttaa, jos saa perinnön metsänä tai sen sijaan rahallisessa muodossa. Metsäsuunnitelman pohjalta on laskettava kattaako metsätalouden nettotulos asumistuen aleneman verrattuna tilanteeseen ilman metsää. Nettotuloksessa otetaan huomioon metsätalouden menot ja pääomaverot. Laskelmassa on syytä huomioida myös perintö- tai lahjaveron määrä. Perintö- ja lahjaverolain 19 3 momentin mukaan lahjana saadusta rahasta tai arvopapereista ei mene lahjaveroa siltä osin, kun lahjoituksia on saatu vähemmän kuin 4000 euron arvosta kolmen vuoden aikajaksoissa (Perintö- ja lahjaverolaki 1940/378). Verovapaus on lisäksi lahjanantajakohtainen eli molemmat vanhemmat voivat antaa lahjoituksia omissa nimissään (Kiviniemi & Havia 2011,107). Suunnittelemalla omaisuuden siirrot hyvissä ajoin saa pitkällä aikavälillä lahjoitettua verovapaasti merkittäviä summia. Lisäksi perinnön jättäjä voi kuolemansa varalle tehdyllä säästöhenkivakuutuksella lahjoittaa korvauksena verottomasti 35,000 euroa (Sikanen 2013). Kehitysvammaisten maksamat vuokrat ovat Etelä- ja Pohjois-Savossa suunnilleen 270 ja 550 euron välillä. (Suhonen 2013.) Asumistuen ylämäärä oli viime vuonna Kelan mukaan 372 euroa, jonka pelkällä eläkkeellä elävä sai noin 500 euron vuokrasta (Pärnänen 2013.) Asumistuella ei ole sellaisessa tapauksessa merkitystä, kun perinnön tai lahjan määrä on kyllin suuri. Kuvitellaan esimerkkinä seuraavan kaltainen tilanne Kelan asumistukilaskuria apuna käyttäen: Jos kehitysvammaisen henkilön vuokra keskisavolaisella paikkakunnalla on 400 euroa kuukaudessa ja hänen vuositulonsa ovat noin 19,000 euroa, niin hän saa asumistukea enää 10 euroa. Kun vuositulosta vähennetään työkyvyttömyys- ja takuueläke, yhteensä 8920 euroa, niin muuksi vuosituloksi jää noin 10,000 euroa. Jos kyseisen paikkakunnan metsien tuotto on keskimäärin 130 euroa hehtaarille, niin muun vuositulon osuus täyttyy 48 hehtaarin mukaan laskettavalla metsätalouden tulolla, 6240 euroa ja 62,400 euron arvoisesta metsäomaisuudesta. Omaisuuden arvosta

16 otetaan vuosituloksi noin 3700 euroa. Lisäomavastuuta on tukeen laskettu 336 euroa kuukaudessa. 11 Kuvitteellisella kyseisen metsäomaisuuden arvoa noin 62,000 euroa vastaavalla muulla omaisuudella asumistukea saisi suunnilleen 190 euroa. Eläkkeestä ja omaisuudesta yhteenlaskettu vuotuinen bruttotulo on vain 12,400 euroa. Lisäomavastuun osuus on 122 euroa. Useimpien uusien erityisryhmien asuntokohteiden rahoittajana toimii valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Jos vaikkapa kehitysvammainen henkilö saa huomattavan suuren perinnön, ARA ei saata hyväksyä häntä vuokralaiseksi varakkuutensa tähden vaan kehottaa hankkimaan asuntonsa itse. (Jokinen 2014.) Metsäperinnöt lienevät harvoin niin arvokkaita, että ne estäisivät vuokrasuhteen syntymisen. 4.4 Vaikutus pitkäaikaisen laitoshoidon maksuihin Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan hoitopaikkamaksussa otetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 10a :n 2. momentin mukaan metsätulona huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 7 :n 3. momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla (Laki varojen arvostamisesta 2005/1142.) Tästä summasta vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734.) Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettokuukausituloista. Asiakkaalle taataan kuitenkin henkilökohtaiseen käyttöön kuukausittain vähintään 105 euroa. (Pitkäaikaisen laitoshoidon maksut, Kuntaliitto 2014.) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan omaisuuden hallinta ei voi olla passiivista, jotta hän voi suoriutua hoitomaksuista. Metsää on voitava hyödyntää vähintään sen laskennallisen tuoton verran. Oletetaan, että edellisessä luvussa mainittu henkilö joutuukin pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Metsätalouden tulona otetaan maksussa huomioon 90 prosenttia vuotuisesta 6240 euron puhtaasta tulosta eli 5616 euroa. Kun siihen lisätään eläkkeiden määrä 8920 euroa saadaan vuosituloksi 14,536 euroa. Kuukausituloksi muodostuu 1211 euroa, josta laitoshoitomaksua määräytyy 85 prosentin mukaan 1030 euroa

17 kuukaudessa. Tässä tapauksessa asiakkaalle jää kuukaudessa omaan käyttöön 181 euroa. 12 Henkilömme maksaa näin ollen vuodessa pitkäaikaisesta laitoshoidosta yhteensä 12,360 euroa. Jos hänellä ei ole jonain vuonna tai vuosina metsästään lainkaan myyntituloa, hän joutuu kattamaan palvelumaksuja muulla varallisuudella tai aiemmilla myyntituloilla 3440 euroa eläkkeensä päältä tämän hetkisten lukujen pohjalta. Mikäli hänellä olisi metsätuloa vastaava 6240 euroa rahana, laitoshoitomaksuksi määräytyisi eläketulojen perusteella 632 euroa kuukaudessa ja omaan käyttöön jäisi 111 euroa. Laskelmassa ei tosin ole huomioitu rahallisen omaisuuden tuottoa, mutta pääoma olisi joka tapauksessa asiakkaamme käytettävissä. Laitoshoitoa vaativan asiakkaan tarpeet tullaan jatkossa täyttämään pääsääntöisesti lyhytaikaisella hoidolla (Jokinen 2014). Siinä maksu on asiakasmaksulain 6a :n mukaan kiinteä vuorokausihinta (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992/734). 4.5 Vastaako metsästä saatava hyöty vaivannäköä? Aina olisi myös tärkeä arvioida, paljonko edunvalvonnassa olevan olisi saatava tuloa metsästään menettämiensä asumistukien lisäksi, että metsänomistus olisi kannustavaa holhoustoimilain ja maistraatin vaatimukset ja rajoitukset huomioiden. Metsää on myös hoidettava ja tehtävä siitä veroilmoitus joka vuosi. Ylipäätään on hyvä miettiä, olisiko rahallisen omaisuuden hallinta ja sijoittaminen metsänomistukseen liittyvää vaivannäköä mielekkäämpää. Rahan sijoittamisen on tapahduttava holhoustoimilain 34 :n 1 momentin 13a-g - alakohtien mukaisissa rajoissa. (Laki holhoustoimesta 1999/442). Sijoituskohteita voi hankkia myös holhoustoimiasetuksen 1 :n asettamissa puitteissa (Asetus holhoustoimesta 1999/889). Talletus- ja sijoituskohteiden on maistraatin seurannassa oltava matalariskisiä. Toisaalta myös metsäomaisuus on sellaista ja se antaa pitkällä ajanjaksolla luotettavan tasaisen tuoton. Edunvalvonnassa olevan kannalta ongelmana on se, että puustopääoma ei ole tarvittaessa samalla tavalla realisoitavissa kuin rahavarat. Edunvalvottavan ei myöskään kannata ottaa vastaan metsää, missä ei ole hyviä hakkuumahdollisuuksia, jottei hänelle tule siitä johtuen taloudellisia menetyksiä.

18 13 5 OMAISUUDEN JÄRJESTELYN TOTEUTTAMINEN 5.1 Kehitysvammainen henkilö ainoana perijänä Perheen metsä- ja muun omaisuuden järjestelyihin vaikuttaa paljon, onko kehitysvammaisella perillisellä sisaruksia vai ei. Jos kehitysvammainen henkilö on perheensä ainoa lapsi, kannattaa miettiä jo kiinteän omaisuuden seuraavaa vaihetta. Kenelle metsä ja muut mahdolliset kiinteistöt tulevat jäämään hänen jälkeensä? Riittääkö hänen ymmärryksensä omaisuuden siirtoon testamentilla. Kehitysvammaisilla on vielä nykyäänkin harvemmin jälkikasvua, joskin heidän perheensä yleistyvät vähitellen. Näissäkin tapauksissa omaisuuden hoito seuraavassa vaiheessa on vaikeasti ennakoitavissa. Omaisuuden siirto tapahtuisi käytännössä todennäköisimmin lahjana. Perintöverotuksessa rintaperillisille annetut lahjat katsotaan yleensä aina ennakkoperinnöksi. Ennakkoperintö otetaan perittävän kuoleman jälkeen huomioon perinnönjaossa. (Kiviniemi & Havia 2011,69.) Jos toinen vanhemmista on perillisen edunvalvoja on hänen haettava holhoustoimilain 5 luvun 32 :n perusteella itselleen maistraatin hyväksymä sijainen ennakkoperinnöstä sopimista varten (Laki holhoustoimesta 2007/649). Kaupalla tapahtuva siirto vaatii holhoustoimilain 5. luvun 34 :n 4. kohdan perusteella edunvalvojalle holhousviranomaisen luvan, jota ilman hänellä on lupa ottaa vain valtion takaamaa opintolainaa (Laki holhoustoimesta 1999/442). Muutenkin kauppa on tässä asiayhteydessä epärealistinen vaihtoehto. Perheen metsätilan ja muun omaisuuden hoito sekä taloudellinen vastuu jäisi tulevaisuudessa ulkopuolisen edunvalvojan varaan. Vaikka alkuvaiheessa edunvalvoja voisikin olla perheen lähipiiristä, niin miten tulisi olemaan myöhemmässä vaiheessa? Miten metsät tulevat hoidetuiksi? Asiaan vaikuttaa paljon myös luopuvien omistajien tunnesiteet metsäänsä. Onko heille tärkeää, että metsäpalstat ovat eteenpäin luotetussa hoidossa vai eikö sillä ole heille enää merkitystä?

19 Yhteinen omistus sisarusten kanssa? Sisarussuhteiden vaikutus yhteistoimintaan Kun kehitysvammaisella perheenjäsenellä on yksi tai useampia sisaruksia on sukupolvenvaihdostilanteessa otettava huomioon hänen etunsa lisäksi, miten se vaikuttaa muiden osakkaiden tilanteeseen. Kehitysvammaisen jäsenen metsänomistus toteutuu luontevimmin yhteisomistuksena sisarusten kanssa, jos se on hänelle taloudellisesti järkevää. Yhteisomistus säästää perheen metsän pirstoutumiselta. Metsätilan yhteisomistukseen liittyy kuitenkin monia seikkoja, jotka tekevät siitä usein ongelmallisen omistusmuodon. Yhteisomistuksella pyritään jälkeläisten tasapuoliseen kohteluun.sisarusparvessa on monesti lapsuudesta asti muodostuneita valtasuhteita, jotka voivat häiritä hedelmällistä yhteistyötä kotitilan metsienkin hoidossa. On hyvä kysyä ovatko kaikki sisarukset valmiita metsän omistamiseen yhteisesti? Millaiset ovat osakkaiden näkemykset metsänhoidosta, hakkuista ja luonnonhoidosta? Mitkä ovat kunkin rahankäyttötavat ja -tarpeet? Miten ratkaistaan osallistuminen hoitotöihin? (Kiviniemi & Havia 2011,55.) Kehitysvammaisen sisaren tai veljen osallistumista yhteiseen hankkeeseen on hyvä tarkastella siltä kannalta, millainen asema hänellä on joukossa. Pidetäänkö häntä tasavertaisena perheen jäsenenä, jonka persoona hyväksytään ja mielipiteitä arvostetaan, vaikka hänen ilmaisunsa olisi tulkinnanvaraista. Miten toiset suhtautuvat, jos hän ei kykene antamaan panostaan yhteisissä metsätalkoissa. Toisaalta osa kehitysvammaisista pystyy metsänhoitotöihin ja monet ovat saaneet niihin myös ammatillisen koulutuksen. Vielä voidaan pohtia sitäkin, aiheuttaako sisarusedunvalvojan toiminta päämiehen parhaaksi hankausta toisten osakkaiden kanssa esimerkiksi silloin, jos kaikki eivät ole halukkaita hänen ehdottamaansa puukauppaan. Yllä olevassa kappaleessa esitettyihin kysymyksiin kannattaa vastata itselleen rehellisesti. Asiat eivät parane kaunistelemalla ja varsinkin pitkältä ajalta omaksutut asenteet muuttuvat hitaasti. Ne eivät saa olla vaikuttamassa kehitysvammaisen osakkaan edun toteutumiseen. Jos osakkaat kuitenkin asioiden perinpohjaisen pohdinnan jälkeen haluavat hoitaa perintömetsäänsä yhteistuumin, niin yhteisomistus

20 15 perustetaan virallisesti lahjoittamalla tila heille kokonaisuutena. Verotuksellisesti yhteisomistuksessa olevat metsät ovat verotusyhtymiä tai asioiden mennessä toisin, kuolinpesiä. (Kiviniemi & Havia 2011, 70.) Verotusyhtymien sijasta osakkaat voivat perustaa myös yhteismetsän, mikä voi olla jo yli sadan hehtaarin pintaalalla varteenotettava vaihtoehto. Jotta perustamis- ja hallintokulut olisivat järkevän suuruiset metsän tuottoon nähden, yhteismetsiä ei kannata muodostaa kovin pienistä tiloista (Kiviniemi & Havia 2011, 245) Verotusyhtymä Verotusyhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 2.luvun 4 :n 2. kohdan perusteella sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta (Tuloverolaki 1992/1535). Verotusyhtymän osakkaat omistavat tilaa murto-osuuksiensa suhteessa. Omistusosuuksia ei ole rajattu maastoon. Esimerkiksi neljä osakasta ovat tasajaossa mukana 1/4-osuuksilla. Osuuksilla voidaan käydä myös kauppaa, jolloin yksi osakas voi hallita tilasta 5/8- osuutta ja loput 1/8- osuuksia. Osakkailta vaaditaan päätöksentekoon yksimielisyyttä. (Kiviniemi & Havia 2011, 192, 193, 211.) Verotuksessa yhtymän vuositulos jaetaan tuloverolain 15 :n mukaan osakkaille verotettavaksi heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Näin ollen yhtymän tappiollisen tuloksen voi puolestaan vähentää osakkaan henkilökohtaisessa verotuksessa. (Tuloverolaki 1992/535.) Yhteisesti omistetun kiinteistön eli yhtymän hallinto perustuu yhteisomistuslakiin eli lakiin eräistä yhteisomistussuhteista 1958/180 (Kiviniemi & Havia 2011, 206). Ongelmatilanteiden ja töiden kasaantumisen välttämiseksi yhden osakkaan harteille on yhtymässä syytä tehdä kirjallinen yhteishallintosopimus ( Kiviniemi & Havia 2011, 70). Sopimuksessa voidaan määritellä metsän osalta, kuka osakkaista ensisijaisesti huolehtii tilan metsäasioista kuten puukaupoista, metsänhoitotöiden suunnittelusta ja hallinnosta. Kun yhtenä osakkaana on edunvalvonnassa oleva henkilö, voi olla asiallista mainita hakkuiden toteuttaminen metsäsuunnitelman ehdotusten mukaan. Raha-asioiden hoitamisen kannalta on järkevää avata yhteinen pankkitili. Tilille voi tallettaa sovitun summan puukauppatuloista metsätalouden menoihin ja kulukorvauksiin. Loppu kauppasummasta jaetaan osakkaille. Summien pidättämiset ja

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsätilan sukupolvenvaihdos Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsäomaisuuden omistusjärjestelyt Esimerkkejä: Tilan luovutus perheen sisällä Tilan myynti ulkopuoliselle Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Luovutuksesta monenlaisia seuraamuksia 1. Kenellä on päätösvalta luovutuksen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Ainutkertainen mahdollisuus tehdä hyviä ratkaisuja Jokainen tapaus on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Ulkopuolinen taho voi

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdos Arto Leppämäki 2015 Oppaan sisältö Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sivu 2 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsäomaisuuden siirtämisen keinot Perintö

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

Metsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT

Metsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT Metsätilan myynti Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT Salon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos

Maa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos Maa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Sukupolvenvaihdos Ennakkosuunnittelu, 2-5 v, valmistavat toimet Suunnittelu, 1-2 v. Luonnoskauppa tai -lahja

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014 SPV MAATILALLA Seinäjoki 8.11.2014 Sukupolvenvaihdos on henkinen ja taloudellinen prosessi Kyse maatilan omistuksesta ja perheyrittäjyydestä (toimeentulosta) Onnistunut spv edellyttää henkistä, tuotannollista

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen

Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Alaikäisen lapsen omaisuuden hoitaminen Vanhemman tehtävät lapsensa edunvalvojana Mitä edunvalvonta tarkoittaa ja kuka on lapsen edunvalvoja? Kuka valvoo edunvalvojan toimintaa? Miten lapsen omaisuutta

Lisätiedot

Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012

Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012 Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Minnamari Tuovinen 16.10.2012 1 Esityksen sisältö Sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen Eri vaihtoehdot

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa

Lisätiedot

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla Helsinki 24.9.2015 Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Ei-toivottua kehitystä Omistaja/luovuttaja aallon harjalla : koko

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Metsätilan hallittu sukupolvenvaihdos esimerkkejä kentältä. Helsinki 12.10.2011 Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Metsätilan hallittu sukupolvenvaihdos esimerkkejä kentältä. Helsinki 12.10.2011 Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Metsätilan hallittu sukupolvenvaihdos esimerkkejä kentältä Helsinki 12.10.2011 Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy mhy-ketjun yhtiö

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen

Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen OP-Pohjolan Maa- ja metsätalouden koulutus- ja asiantuntijapäivät 1.12.2011 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

KEHITYSVAMMA-ALAN TUKI- JA OSAAMISKESKUS EDUNVALVONTAILTA 10.3.2015 VARSINAIS-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO JOHTAVA YLEINEN EDUNVALVOJA LASSE FAGER

KEHITYSVAMMA-ALAN TUKI- JA OSAAMISKESKUS EDUNVALVONTAILTA 10.3.2015 VARSINAIS-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO JOHTAVA YLEINEN EDUNVALVOJA LASSE FAGER KEHITYSVAMMA-ALAN TUKI- JA OSAAMISKESKUS EDUNVALVONTAILTA 10.3.2015 VARSINAIS-SUOMEN OIKEUSAPUTOIMISTO JOHTAVA YLEINEN EDUNVALVOJA LASSE FAGER Varsinais-Suomen oikeusaputoimisto Turku ja V-S yhdistyivät

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Metsätilan myynti 28.11.2012

Metsätilan myynti 28.11.2012 Metsätilan myynti 28.11.2012 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Minnamari Tuovinen 28.11.2012 1 Esityksen sisältö sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen eri vaihtoehdot ja niiden verotus (lyhyesti)

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Harri Hänninen Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Metsäkeskusten Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Talvikoulutuspäivä 2011, Kuninkaisten kulttuuri-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Kuinka puu saadaan liikkeelle?

Kuinka puu saadaan liikkeelle? Kuinka puu saadaan liikkeelle? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Lähipuun käytön huippuseminaari 18.10.2012 Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Yksityismetsänomistajan muotokuva Metsänomistajat

Lisätiedot

Vantaa 10.2.2007 metsälakimies Tuomo Pesälä

Vantaa 10.2.2007 metsälakimies Tuomo Pesälä Metsätilan sukupolvenvaihdos lahjoitus, kauppa vai perintö? Vantaa 10.2.2007 metsälakimies Tuomo Pesälä Metsänomistaja päättää 2 Metsänomistajia lukuisia, esim. Pudasjärvellä 2690 mh-maksua maksavaa omistajia

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Metsätilan omistajanvaihdos. Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi

Metsätilan omistajanvaihdos. Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi Metsätilan omistajanvaihdos Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsätilan hoito ja veroasiat tuntuvat liian työläiltä Sopiva ja halukas jatkaja

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus Polvelta Toiselle Seinäjoki 8.11.2014 Marjaana Mokkilan edellisen vuoden messujen aineisto päivitettynä Kalle Isotalo Pohjois-Savon verotoimisto NIMIPERIAATE Lähtökohtaisesti

Lisätiedot

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde

1 Sopijapuolet. Juuan rengasvesiosuuskunta. 2 Kaupan kohde KAUPPAKIRJA LUONNOS 1 Sopijapuolet Myyjä: Ostaja: Juuan kunta Juuan rengasvesiosuuskunta 2 Kaupan kohde Kaupan kohteena on liiketoiminta (vesihuoltotoiminnan liikearvo) ja siihen liittyvä liitteen 1 kartassa

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Laskentatoimen suuntautumisvaihtoehto Anni Vaaljoki Metsätilan sukupolvenvaihdos Opinnäytetyö 2015 Tiivistelmä Anni Vaaljoki

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 5/2013 Yhteismetsän ja sen osuuden arvo Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 18.10.2013 Kemijärven, Kuusamon,

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 2 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

Osuuspankin rooli metsätilan sukupolvenvaihdoksessa 6.5.2016 OP

Osuuspankin rooli metsätilan sukupolvenvaihdoksessa 6.5.2016 OP Osuuspankin rooli metsätilan sukupolvenvaihdoksessa 6.5.2016 2 Täyttä palvelua, jolla toteutat ja turvaat unelmasi Kaikki yksityissektorin pankkipalvelut Kassapalvelut jokaisessa konttorissa Kaikki yrityssektorin

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Esillä oleva artikkeli käsittelee yksinomaan sukupolvenvaihdoksen kohtelua perintö- ja lahjaverotuksessa.

Esillä oleva artikkeli käsittelee yksinomaan sukupolvenvaihdoksen kohtelua perintö- ja lahjaverotuksessa. Sukupolvenvaihdos perintö- ja lahjaverotuksessa Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Sukupolvenvaihdos on moniulotteinen prosessi, joka edellyttää eri osa-alueiden asiantuntemusta. Sukupolvenvaihdoksessa

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE Tekijänoikeuden voimassaoloaika Teoston asiakkuus Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot