erikoistuotteita Metallien jalostuksen ohjelmien arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "erikoistuotteita Metallien jalostuksen ohjelmien arviointi"

Transkriptio

1 Teräksen puhtaustutkimusta ja asiakkaille erikoistuotteita Metallien jalostuksen ohjelmien arviointi Tekesin ohjelmaraportti 3/2009 Arviointiraportti

2 12

3 Teräksen puhtaustutkimusta ja asiakkaille erikoistuotteita Metallien jalostuksen ohjelmien arviointi Arviointiraportti Mervi Rajahonka Mikko Valtakari Pertti Kiuru Jari Karjalainen Toni Riipinen Erkki Hämäläinen HSE Pienyrityskeskus LTT-Tutkimuspalvelut Tekesin ohjelmaraportti 3/2009 Helsinki 2009

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy

5 Esipuhe Tämän arvioinnin kohteena ovat olleet kansalliset ohjelmat metallinjalostuksessa. Jo 25 vuoden ajan on toteutettu teknologia- ja energiatutkimusohjelmia Tekesin, silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön ja alan yritysten rahoituksella. Ohjelmat aikajärjestyksessä ovat olleet Teräksen jatkuva valu (Tekesin teknologiaohjelma ), Perusmetallien energiataloudellinen valmistus (Sula ja Sula ), Metallurgian mahdollisuudet ( ) ja NewPro (Uusiutuva metalliteknologia Uudet tuotteet ). Pitkä kehityskaari on samalla tarkoittanut sekä strategioiden ja toimintatapojen että teknologioiden ja kehitystyön luonteen muuttumista, ja on siten mielenkiintoinen tutkimuskohde. Arvioinnille tarjoaa hyvän pohjan se, että ulkoisista muutoksista huolimatta suuri joukko avainhenkilöitä ja samoja toimijoita on ollut mukana koko tarkastelujakson. Tämä on mahdollistanut sen, että NewPro-ohjelman loppuarvioinnin yhteydessä voitiin analysoida toimialan kehitystä ja päättyneiden teknologiaohjelmien vaikutuksia tavanomaista perusteellisemmin. Parhaillaan on käynnissä tutkimus- ja innovaatioympäristössä useita merkittäviä muutoksia, joiden tietopohjaa on tarve parantaa. Metallinjalostusalan ohjelmien arvioinnissa haetaankin johtopäätöksiä ja suosituksia kolmesta eri näkökulmasta: Metallinjalostusalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Miten alan t&k&i-toimintaa voitaisiin kehittää jatkossa? Mikä on tulevaisuudessa strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ja osaamiskeskusten (OSKE) rooli? Mitkä kansainväliset ohjelmat ja aloitteet ovat alan kannalta merkityksellisempiä ja kuinka niihin voitaisiin enemmän vaikuttaa? Tekes Mitä konkreettisia ja toimivia hyviä käytäntöjä on tunnistettavissa ohjelmapalveluiden ja ohjelmatoiminnan kehittämiseen? Mitä suosituksia on Tekesin muun toiminnan kehittämiseen? Innovaatiopolitiikka Miten kansallisen innovaatiostrategian suositukset tulisi huomioida? Mitä muita toimenpiteitä innovaatiopolitiikassa on tarpeen vaikuttavuuden parantamiseksi Tekesin toimien ohella? Arvioinnin on tehnyt Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksessa ryhmä, johon kuuluivat Mervi Rajahonka, Mikko Valtakari, Pertti Kiuru, Jari Karjalainen, Toni Riipinen ja Erkki Hämäläinen. Tekes esittää parhaimmat kiitokset arviointiryhmälle perusteellisesta ja ammattitaitoisesta työstä. Tekesin asettama ohjausryhmä on toiminut arvioinnin tukena ja tulosten hyödyntäjänä.

6 Ohjausryhmän jäseninä olivat Pekka Pesonen, Lauri Ala-Opas ja Pertti Heinonen Tekesistä sekä Jouko Lassila Metallinjalostajat ry:stä. Arviointiin on lisäksi osallistunut kattavasti metallinjalostusyritysten ja alan tutkimuksen edustajia. Tekes esittää lämpimät kiitoksensa kaikille arviointiin osallistuneille henkilöille. Toivomme, että arviointiraportti on onnistuneesti tallentanut erään ajanjakson ja poikii uusia ideoita tulevaan kehittämiseen. Lokakuussa 2009 Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

7 Tiivistelmä Metallinjalostuksen alaa on kehitetty määrätietoisesti teknologiaohjelmatoiminnan kautta vuodesta 1983 lähtien. Näistä toistaiseksi viimeinen, NewPro Uusiutuva metalliteknologia Uudet tuotteet , keskittyi metallinjalostuksen erikoistuotteiden ja lisäarvopalveluiden lisäämiseen. Aiemmat teknologiaohjelmat ovat kohdistuneet jatkuvavaluun, energiansäästöön, prosessikehitykseen ja ympäristörasitusten pienentämiseen sekä läpimenoaikojen lyhentämiseen. Arviointityön tavoitteena on ollut tuottaa loppuarviointi NewPro-ohjelmasta ja jälkiarviointi sitä edeltävistä metallienjalostuksen kansallisista teknologiaohjelmista: Teräksen jatkuva valu , Metallien energiataloudellinen valmistus Sula , Perusmetallien energiataloudellinen valmistus Sula , Metallurgian mahdollisuudet Tehtyjen arviointien perusteella on pyritty myös antamaan strategisen tason suosituksia alan t&k&ityöhön, Tekesin ohjelmaprosessin kehittämiseen sekä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Arviointityö on toteutettu Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) Pienyrityskeskuksessa. Teknologiaohjelmatoiminnalla on pitkä perinne metallinjalostusalalla ja sen strategiavalintojen perustana ovat olleet vahvasti teollisuuden tarpeet ja yritysten omat teknologiastrategiat. Ohjelmatoiminnan sisältö on vastannut hyvin yritysten tarpeita. Ohjelmatoiminnan 25-vuotinen jatkumo on tukenut johdonmukaisesti alan kilpailukyvyn kehittämistä. Kaikki alan ohjelmat ovat olleet hyvin teknologiapainotteisia, mutta ohjelmatoiminnassa on tapahtunut selkeä siirtymä arvoketjun alkupäästä koko arvoketjuun tai sen loppupään huomioimiseen: Teräksen jatkuvavalu -ohjelmassa fokuksena oli teräksen puhtaus, Sula- ja Sula 2 -ohjelmissa kehitettiin prosessien energiatehokkuutta, Metallurgian mahdollisuudet -ohjelmassa lyhennettiin läpimenoaikoja ja NewPro-ohjelmassa edistettiin asiakaslähtöisten erikoistuotteiden syntymistä. Ohjelmatoiminta on vastannut sisällöllisesti niin hyvin yritysten omia teknologiastrategioita ja teknologian kehittämistarpeita, että suuri osa ohjelmissa toteutetuista yrityshankkeista olisi toteutettu myös ilman Tekesin tukea. Ohjelmien tavoitteet ovat olleet selkeät, mutta yleisen innovaatiotoiminnan näkökulmasta kuitenkin varsin suppeasti rajautuneet ja strategisessa mielessä vähän uutta etsiviä. Ydintoimijoiden piiri on säilynyt ohjelmasta toiseen suhteellisen samana, hankkeiden riskitaso on ollut varsin matala ja uusia avauksia sisältäviä tai teknologiarajat ylittäviä hankkeita on ollut ohjelmissa vähän. Ohjelmatoiminnalla ja Tekesin rahoituksella on siten tuettu vahvasti yritysten omien teknologiastrategioiden (ja liiketoimintastrategioiden) mukaisen toiminnan resursointia ei niinkään vaikutettu teknologia- ja innovaatiotoiminnan uudistumiseen. Tekesin omien strategioiden mukaisia tavoitteita on pyritty sisään rakentamaan metallienjalostuksen ohjelmien strategioihin ja tavoitteisiin. Niiden vaikutukset näkyvät kuitenkin heikosti ohjelmatoiminnan tuloksissa. Tämän arviointityön yhteydessä tehdyn ekonometrisen analyysin keinoin ei saatu näyttöä siitä, että Tekesin t&k-rahoitus ohjelmissa mukana olleille metallinjalostusalan yrityksille olisi lisännyt niiden omia panostuksia t&k&i-toimintaan. Näyttääkin pikemminkin siltä, että ainakin osa Tekesin kautta tulleesta innovaatiorahoituksesta on korvannut yritysten omaa t&k-panostusta. Tämänkaltaisessa tilanteessa uhkana on se, että julkisen t&k-panostuksen tehokkuus ja vaikuttavuus jää vähäiseksi, kun sen kuollut paino (dead

8 weight) on suuri ja yritysten omia t&k-panostuksia lisäävä vaikutus (input additionaliteetti) jää vähäiseksi. Toisaalta ohjelmatoiminta on osaltaan tehostanut yritysten t&k&i-toimintaa, lisännyt tutkimusalihankintaa sekä systematisoinut alan tutkimustoimintaa. Ohjelmat ovat toimineet alan yhteistoiminnan foorumina. Yhteisten teemojen avulla alan toimijat on koottu yhdensuuntaiseen kehitystyöhön. Osaamista sekä tietoa yhdistämällä on muodostettu isompia ja laajavaikutteisempia hankkeita. Ohjelmat ovat lisänneet suurten yritysten alihankintaa tutkimusyksiköiltä ja pk-yrityksiltä. Samalla myös tutkimusyhteistyökulttuuri alalla on vahvistunut, tutkimusryhmien toimintaedellytykset ovat parantuneet ja uusia tutkimusaloja ja -ryhmiä on syntynyt. Pitkäjänteinen ohjelmatoiminta on ollut myös merkittävä yritysten ammattitaitoisen henkilökunnan saannin turvaamisen kannalta, kun ohjelmat ovat toimineet osaamisen siirron ja rekrytoinnin kanavana korkeakouluista yrityksiin. Metallinjalostusalalle suuntautunutta ohjelmatoimintaa voidaan pitää varsin onnistuneena, jos mittarina käytetään ohjelmille itselleen asetettuja tavoitteita. Ohjelmille asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin ja myös verkottumisen sekä osaamisen kasvun ja leviämisen kautta syntyneitä ulkoisvaikutuksia alan ydintoimijoiden piirissä voi pitää merkittävinä. Sen sijaan ohjelmatoiminnan ulkoisvaikutukset laajemmin arvoketjuun tai verkkoon ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi. Myös kansainvälinen yhteistyö Tekesin ohjelmatoiminnan kautta on ollut vaatimatonta, mikä johtuu suurelta osin siitä, että eurooppalaisia hankkeita toteutetaan alalla mm. Research Fund for Coal and Steel, RFCS:n kautta. Kotimainen verkostoyhteistyö on 25-vuotisen ohjelmajatkumon aikana laajentunut merkittävästi NewProssa on ollut mukana kohtuullisen paljon myös soveltajayrityksiä ja ohjelman kokonaisosallistujamäärä on ollut noin 100. Suuryritysten ja pk-kentän teknologiset ja liiketoiminnan haasteet ovat kuitenkin eri mittaluokkaa ja pk-yritykset soveltavat suurten yritysten tuotteita omissa prosesseissaan, eivätkä ole osa suurten yritysten strategista arvonluontiprosessia osallistumalla lopputuotteiden tuottamiseen asiakkaille (vrt. esimerkiksi meriklusteri). Ehkä mm. näistä syistä pk-yritysten rooli ohjelmissa on ollut enemmän alihankkijan kuin itsenäisen innovaattorin rooli. Metallinjalostusalaa lähellä toimii Suomessa muutama osaamiskeskus. Vaikka osaamiskeskuksia on ollut ohjelmien hankkeissa mukana ja niillä on ollut jopa joitakin omia hankkeita, niidenkin rooli alan t&k&i-toiminnassa samoin kuin ohjelmissa on jäänyt kaiken kaikkiaan kohtuullisen vaatimattomaksi suurten yritysten alihankkijan rooliksi. NewPro-ohjelman päätavoitteessa erikoistuotteiden osuuden kaksinkertaistamisessa onnistuttiin hyvin. Erikoistuotteiden keskimääräinen osuus ohjelmassa mukana olleissa metallinjalostusyrityksissä kasvoi NewPro-ohjelman aikana 21 prosentista 37 prosenttiin. NewPro-ohjelman hanketason arviointi osoittaa, että ohjelman aikana yrityshankkeissa kehitettyjen tuotteiden ja käyttöönotettujen tuotantoprosessien kehitystyö on useassa hankkeessa alkanut perustutkimustyöllä, jonka juuret ulottuvat pitkälle viime vuosituhannen puolelle. Ohjelmatoiminnan jatkumon yhtenä merkittävänä vaikutuksena voidaankin pitää sitä, että aiemmissa ohjelmissa ja hankkeissa jo viime vuosituhannella perustutkimuksella ja soveltavalla tutkimuksella käynnistynyt innovaatiotoiminta on NewPro-ohjelmassa edennyt kaupallistamis-/käyttöönottovaiheeseen, mikä näkyy mm. uusina erikoistuotteina, parempana tuotevalikoimana sekä tehokkaampina tuotantoprosesseina. Metallienjalostukseen kohdistuneen teknologiaohjelmatoiminnan strategiatyötä, ohjelmajohtamista sekä toteutuskonseptia on ohjelmatoimijoiden näkökulmasta pidetty poikkeuksellisen onnistuneina. Osin tämä selittyy sillä, että ohjelmat ovat rajautuneet selkeille ja helposti jäsentyville tavoitealueille. Erityisen hyvänä ohjelmallisena käytäntönä voidaan pitää NewPro-ohjelmassa ja sitä edeltävässä Metallurgian mahdollisuudet -ohjelmassa käytettyä kaksitasoista johtoryhmätyötä, jossa ohjelmaa strategiatasolla ohjaa yritysten ylimmästä liiketoimintajohdosta koostuva strateginen johtoryhmä ja toteuttamisen ta-

9 solla operatiivinen johtoryhmä. Strategisen johtoryhmän mukanaolo ja tuki on nostanut ohjelmien statusta sekä antanut ohjelmahankkeille vahvan aseman yritysten sisällä. Newpro-ohjelman päättyessä alan 25-vuotinen ohjelmallinen t&k&i-toiminta on toistaiseksi tullut tiensä päähän. Ohjelmatoiminnalla on ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten t&k-panostuksiin, alan tutkimuksen tasoon ja uusien tutkimusyksiköiden syntymiseen, monitasoisten yhteistyörakenteiden syntyyn sekä alan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja osaamisen uudistumiseen. Metallinjalostajien t&k-yhteistyökulttuuri on vahva ja yhdessä tekemiselle on alalla pitkät perinteet. Neuvotteluvoima Tekesin suuntaan on ollut vahva ja alan yhteinen näkemys kehittämistarpeista on toiminut lähtökohtana ohjelmien käynnistämiselle. Alan yritysten strategiat ja markkinat ovat osin eriytyneet, mistä johtuen alalle ei ole syntynyt vakavaa t&k-yhteistyökulttuuria estävää kilpailuasetelmaa. Tekesin metallinjalostusalalle kohdistunut teknologiaohjelmatoiminta onkin toiminut sekä strategisella tasolla kokoavana voimana alan kehittyvälle t&k-yhteistyölle että operatiivisella tasolla toteutusalustana alan yritysten omien teknologiastrategioiden toteutukselle. Kehittämisehdotuksia Vahvan yhdessä tekemisen perinteen ja osaamisen johdosta edellytykset t&k&i-toiminnan jatkuvuuden ja alan kehittämisen turvaamiseksi strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kautta ovat alalla hyvät. Jatkossa on pidettävä huolta siitä, että SHOK-ympäristössä toimittaessa hyödynnetään tätä vahvaa yhteistyökulttuuria, mutta toisaalta on toimittava myös proaktiivisesti uusien yhteistyörakenteiden synnyttämisessä. Metallien jalostuksen alan ohjelmatoiminnan ulkoisvaikutukset arvoketjuun ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi. Jotta t&k&i-toiminnalle saataisiin SHOK-ympäristössä entistä laajempi vaikuttavuus, tulisi suosia hankkeita, joissa arvoketjun keskeiset toimijat myös avainasiakkaat ja innovaatioita hyödyntävät pk-yritykset ovat tasapainoisesti mukana heti hankkeen valmistelusta lähtien. Samalla pitäisi vahvistaa mekanismeja, joilla hankkeiden tuloksia voitaisiin tehokkaammin levittää pkkenttään esimerkiksi innovatiivisten pk-kärkiyritysten, konsulttien tai osaamiskeskusten kautta. Pitkäjänteisen tutkimuksen ja siitä seuraavan osaamisen ja innovaatiopotentiaalin kumuloitumisen turvaaminen edellyttää rahoitusta myös alan perustutkimukselle. Myös tutkimusryhmillä on oltava valmiuksia verkottua isommiksi monitieteellisiksi kokonaisuuksiksi joko paikallisella tasolla (kuten Oulun Yliopiston Terästutkimuskeskus) tai virtuaaliverkostona siten, että alan tutkimukseen syntyy vahvoja kansainvälisen tason osaamiskeskittymiä. Pitkäjänteisen tutkimuksen rahoituksen turvaaminen edellyttää julkisen tutkimusrahoituksen tarkastelua kokonaisuutena ja myös Suomen Akatemian rahoituksen suuntaamista alalle nykyistä vahvemmin. Työnjako Tekesin ja SHOKien välillä on vasta muotoutumassa. Samoin SHOK-toimintamallin toimivuudesta ja toiminnan tuloksista on vasta alustavia kokemuksia. Tämän vuoksi olisi pikaisesti luotava seuranta- ja arviointijärjestelmä, joka tuottaa ajantasaista tietoa SHOK-toimintamallin toimivuudesta, ohjausvaikutuksista, alustavista tuloksista sekä mahdollisista päällekkäisyyksistä ja katvealueista Tekesin, Akatemian ja muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden rahoituksen kokonaisuudessa. Tekesin ohjelma- ja hanketoiminnan yhtenä haasteena on ollut, kuinka saada yritysten liiketoimintajohto sitoutettua mukaan teknologian ja innovaatioiden kehittämishankkeisiin. Metallinjalostusalan ohjelmissa käytettyä kaksitasoista johtoryhmätyöskentelyä voisi käyttää laajemminkin johtamismallina Tekesin ohjelmissa. Liiketoimintajohdon saavuttaminen on mahdollista elinkeinoelämän järjestöjen kautta ottamalla järjestöt laajemmin mukaan ohjelmien valmisteluvaiheeseen. NewPro-ohjelmassa käytetty ideapaperi A4- käytäntö hankehaun yhteydessä on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi käytännöksi. Käytäntö voitaisiin ottaa yleisemminkin käyttöön Tekesin ohjelmissa.

10 Tekesin yksi haaste ohjelmatoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä on tarkoituksenmukainen kombinaatio bottomuptyyppisen markkinaohjauksen ja topdowntyyppisen strategiaohjauksen välillä. Metallinjalostuksen ohjelmissa markkinaohjaus on ollut vahva ja innovaatiopolitiikkatason strategiaohjaus kevyttä. Ohjelmajohtamisen ja ohjauksen tueksi tulisi kehittää vaihtoehtoisia johtamismalleja, joiden avulla markkina- ja strategiaohjauksen keinoja voisi tasapainoisesti hyödyntää. Kansantalouden ja laajemman yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta on järkevää, että innovaatiopotentiaali saadaan mahdollisimman täysimääräisesti hyödynnettyä. Olisi pohdittava sitä, miten pitkien innovaatiosyklien aloille luotaisiin kannusteita innovaatioiden nopeammalle kaupallistamiselle ja muulle hyödyntämiselle.

11 Executive Summary The metals industry has been systematically developed through technology programmes since The latest programme, NewPro Advanced Metals Technology New Products , aimed to increase the share of special products and added value services in the metals industry. Previous technology programmes have focused on continuous casting, energy savings, process development, environmental issues and reductions in lead-times. The objective of this evaluation work has been to conduct a final evaluation of the NewPro programme as well as an evaluation of previously completed national metals technology programmes: Continuous casting of steel , Energy-economical production of steels and metals Sula , Energy in Steel and base Metal Production Sula , Frontiers in Metallurgy Based on the evaluation this report aims to provide strategic recommendations for the industry s R&D and innovation activities, the further development of Tekes programmes as well as national innovation policy. This evaluation was conducted from to by the Helsinki School of Economics (HSE) Small Business Center. Technology programmes have a long tradition within the metals industry and they have largely been based on the industry s needs and the companies technology strategies. The content of the programmes has matched the companies needs very well. The programmes over the past 25 years have systematically developed the industry s competitiveness. While all of the programmes have been technology driven, there has been a clear movement from the emphasis on the beginning of the value chain to the value chain in its entirety, and more attention has been paid to the end customer. The Continuous casting of steel programme focused on the purity of steel, the Sula and Sula 2 programmes developed the energy efficiency of processes, The Frontiers in Metallurgy programme shortened lead-times and the NewPro programme furthered the development of customer driven special products. The content provided by the programmes has matched the companies technology strategies and technology development needs to such an extent that most of the programmes would have been conducted even without the support of Tekes. While each programmes goals were clearly set, these objectives were limited in scope and strategically explored little new territory. The primary actors remained relatively unchanged from programme to programme, the programmes were rather risk averse and the programmes included few projects that would open up new directions or push technological boundaries. Thus, these programmes and the Tekes funding have strongly supported the companies own technology strategies (and business strategies) and activities and, as such, they have had a limited impact in terms of technological renewal or innovation. There have been attempts to incorporate Tekes objectives within the metal programmes strategies and objectives. However, the impact of these objectives was seen to be rather weak in the programmes end results. Based on the econometric analysis conducted in conjunction with this evaluation there was little evidence of the metal companies increasing their own investments in R&D and innovation activities as a result of their involvement in Tekes R&D funding. Instead, it seems that Tekes R&D investments have, at least partially, substituted the companies own R&D investments. This means that there is the

12 risk that the impact of the public R&D investment remains weak, as the dead weight of the investment is large, while its effect on the companies own R&D investments (input additionality) is small. On the other hand, the programmes have increased the effectiveness of company R&D and innovation activity to some extent, increased the subcontracting of research and systematized the industry s research activities. The programmes have acted as a forum for industry cooperation. Through the common themes the industry actors have aligned their research activities. By combining knowledge and know-how it has been possible to develop larger projects with a wider impact. The programmes have increased the subcontracting by larger firms to research units and small and medium sized enterprises. Also, the research cooperation within the industry has increased, the research groups operational conditions have improved and new research areas and groups have been created. The long span of the programmes has had a significant impact in ensuring that the companies have been able to recruit skilled personnel and transfer knowledge from universities to companies. The metal programmes have been exceptionally successful when the programmes own objectives are used as the measurement criteria. The programmes objectives have been achieved and the growth of networks and the externalities arising from the creation and diffusion of knowledge amongst the industry s core players can be considered significant. However, the programmes externalities throughout value chain and the wider network have been relatively limited. Furthermore, the international cooperation arising from the Tekes programmes has been modest. This is largely due to the fact that European projects in the metal industry are realized, for example, through the Research Fund for Coal and Steel (RFCS). Cooperation within the domestic network has developed significantly throughout the 25 years of projects. The NewPro programme included a relatively high number of adapting companies and the total number of participants was about 100. However, the challenges faced by large and small and medium sized firms differ in scale. While SMEs adapt the large companies products into their processes, they do not play a part in the large companies strategic value creation process in developing final goods for the customer (as compared for example to the marine cluster). This may be one of the reasons why the programmes SMEs have largely been subcontractors rather than independent innovators. There are several centres of expertise in the metals industry in Finland. Despite the fact that these centres have participated in the projects, and some have even had their own projects, their contribution to the industry s R&D and innovation activities and programmes has remained rather modest and they have largely been subcontractors to large companies. The NewPro programmes primary objective, doubling the share of special products, will be accomplished. The average share of special products produced by the participating metal companies grew from 21 percent to 37 percent during the NewPro programme. The NewPro programme s project level evaluation shows that the products that were developed and the production techniques that were adopted during the course of the programme were based on basic research that stretches well into the last millennium. One of the significant contributions of the continuity of the programme activities is thus demonstrated. The innovation activities based on basic and applied research conducted during the course of the earlier programmes has resulted in commercialization and adoption in the NewPro programme through, for example, new special products, better product portfolios and more efficient production processes. The metals programme strategy work, programme management and implementation were seen as particularly successful by the programme actors. This is partially explained by the fact that the programmes were limited to clear and easily organized objectives. One programme practice that

13 was particularly successful was the two level steering group work conducted under the NewPro and Frontiers in Metallurgy programmes. The practice involved a strategic level steering group, consisting of business management, and an implementing operational level steering group. The strategic steering groups participation supported the programme and raised the status of the programme projects within the companies. With the end of the NewPro programme the 25 year long R&D and innovation activity has, for the time being, come to the end of the road. The programmes have had a significant impact on the companies R&D investments, the level of research in the industry and the creation of research units, the birth of multilevel cooperative structures and the long-term renewal and development of the industry. The metals industry has a strong tradition and culture of cooperative R&D. The industry s bargaining power towards Tekes has been strong and the industry s common vision regarding its developmental needs has been the basis for starting the programmes. As the industry s strategies and markets have somewhat diverged and, thus, there have not been significant competitive factors that could have prevented cooperative R&D. The Tekes technology programmes in the metals industry have had both a strategic level impact, as a cohesive force for the industry s developing R&D cooperation, as well as an operational level impact, in implementing the companies own technology strategies. Recommendations for development Due to the strong tradition of cooperation and know-how in the industry, the potential to continue R&D and innovation and industry development through a Strategic Centre for Science, Technology and Innovation (SHOK) is promising. Going forward, the industry must not only look to exploit the existing culture of cooperation but must also develop and proactively build new avenues for cooperation. The metals industry programmes value chain externalities have remained relatively modest. In order to increase the impact of R&D and innovation activities programmes should be favoured that incorporate the value chain s central actors, including key customers and SMEs that adopt the innovations, from the very beginning of the project. At the same time mechanisms should be developed by which the programme s results could be disseminated effectively such as through small and medium innovative companies, consultants and centres of expertise. The long-term accumulation of know-how and the potential for innovation requires that funding must also be directed for basic research. The research groups must also have the resources and opportunities to network and to develop into larger inter-disciplinary entities, either on the regional level (such as the Oulu Centre for Advanced Steels Research) or as virtual networks that form strong international level clusters. In order to ensure the funding of long-term research funding should be examined as a whole and public and Finnish Academy research funding should be focused in the metals industry. The division of labour between Tekes and the SHOKs is still under development. As such there are only a few preliminary experiences and results regarding the functioning of the SHOK model. Therefore, it is important to quickly develop an evaluation system that can provide up to date information about the effectiveness, impact and preliminary results as well as potential overlaps and gaps in the funding of Tekes, Academy and other actors in the innovation system. One of the challenges of the Tekes programmes and projects has been to gain the commitment of company management for technology and innovation development projects. The two level steering groups used in the metals programmes could be used as a management model in other Tekes programmes. It is possible to reach the management of firms through industry organizations by better incorporating these during the early planning phases of the programmes. The A4 idea paper practice used in the NewPro programme has proven to be an effective and working best practice. It could be used more widely in Tekes programmes.

14 A challenge in increasing the effectiveness and impact of the programmes lies in systematically combining bottom-up market orientation and top down strategy orientation. In the metals programmes the market orientation has been very strong and the innovation policy level strategy orientation has been very light. In order to support the programme management and programme steering alternative management models should be developed in order to balance market and strategy orientation. From a national economy and wider societal perspective, it is important that the innovation potential be realized to the fullest extent possible. It is worth considering how to best support industries with long innovation cycles so that they can commercialize and benefit from innovations faster.

15 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Executive Summary 1 Arviointityön tausta ja tavoitteet Arvioinnin tavoitteet Arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Arviointityöhön liittyviä erityishaasteita Metallinjalostusalan toimintaympäristö ja sen kehitys Yleistä toimialasta Metallien jalostus -toimiala virallisissa tilastoissa vuosina Toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto Investoinnit ja vienti Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomalaisen metallinjalostuksen lyhyt historiikki Outokumpu Rautaruukki Outotec Ovako Boliden Luvata Muita metallinjalostajia Yritysten strategioiden kehitys Alan tutkimus sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyösuhteet Toimialan kehittämishaasteita Jälkiarviointi 5 25 vuotta sitten toteutetuista ohjelmista Ohjelmien kuvaus Teräksen jatkuvavalu Metallien energiataloudellinen valmistus Sula Perusmetallien energiataloudellinen valmistus Sula Metallurgian mahdollisuudet Ohjelmatoiminnan strateginen relevanssi ja osuvuus Ohjelmien toteutustapa Ohjelmatoiminnan vaikutukset toimialalle Ohjelmatoiminnan vaikutusten laadullinen arviointi Tutkimus- ja kehittämismenot sekä Tekesin rahoituksen vaikutus yritysten t&k-panostuksiin Ohjelmien yli menevät innovaatioprosessit...50

16 4 NewPro-ohjelman loppuarviointi Ohjelman kuvaus Ohjelman strateginen relevanssi ja osuvuus NewPro-ohjelman toteutustapa ja toteutuskonseptin onnistuneisuus Ohjelman tulokset ja vaikutukset Ohjelmataso Hanketaso Caseja Johtopäätökset ja suositukset Yhteenveto: ohjelmatoiminnan lisäarvo ja merkitys alalle Johtopäätökset ja suositukset Lähteet...76 Tekesin ohjelmaraportteja...77 Kuvat ja taulukot Kuva 1. Arvioinnissa käytetty kokonaisvaltainen lähestymistapa arviointitehtävään....2 Kuva 2. Arvioinnin johtopäätösten generoinnissa käytetty viitekehikko Kuva 3. Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihtoja Suomessa 2000-luvulla. (Lähde Teknologiateollisuus) Kuva 4. Teräksen ja värimetallien tuottajat Suomessa. (Lähde Metallinjalostajat ry) Kuva 5. Metallien ja terästen jalostamisketju. Esimerkkejä jalostusketjun toimijoista. (Erkki Hämäläinen 2009) Kuva 6. Metallien jalostus -toimialan toimipaikkojen määrä vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Kuva 7. Metallien jalostus -toimialan henkilöstön määrä vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Kuva 8. Metallien jalostus -toimialan liikevaihdon/tuotannon bruttoarvon (1000 euroa) määrä vuosina (Lähde: Tilastokeskus ja Teknologiateollisuus ry) Kuva 9. Metallien jalostus -toimialan investointien ja viennin (1000 euroa) määrä vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Kuva 10. Metallien jalostus -toimialan tuotannon volyymi-indeksi (2005=100) vuosina kuukausittain (Lähde: Tilastokeskus) Kuva 11. Outokummun ja Rautaruukin strategioiden muutoksia 1980-luvulta Kuva 12. Metallin jalostuksen teknologiaohjelmien luonnetta koskevia väittämiä. (Lähde: Kysely metallinjalostusohjelmien johtoryhmille, n = 19) Kuva 13. Missä määrin arvelette seuraavien tekijöiden vaikuttaneen metallinjalostuksen ohjelmien strategioiden määrittymiseen? (Lähde: Kysely metallinjalostusohjelmien johtoryhmille, n = 19) Kuva 14. Ohjelmien toteutustavan onnistuminen metallinjalostusalan ohjelmat verrattuna Tekesin 2000-luvulla päättyneisiin ohjelmiin. (Lähteet: Kysely Metallien jalostuksen teknologiaohjelmien johtoryhmille 2009 (N = 19) ja Kysely Tekesin ohjelmien vastuuhenkilöille 2007 (N= 120)...44

17 Kuva 15. Ohjelmien toteutustapaa koskevia väitteitä. (Lähde metallinjalostusalan ohjelmien johtoryhmäkysely, n=19) Kuva 16. Metallijalostusalan ohjelmatoiminnan vaikutukset ko. tekijöihin toimialalla. (Lähde kyselyt Metallinjalostusalan ohjelmien johtoryhmille ml. NewPron johtoryhmä, n=31) Kuva 17. Metallien jalostus -toimialan tutkimus- ja kehittämismenojen ja Tekesiltä saadun t&k-rahoituksen määrä (1000 euroa) vuosina (Lähde: Tilastokeskus, Tekes ja toimialan yritysten vuosikertomukset) Kuva 18. Lujitettujen ruostumattomien terästen ulkopuolisen rahoituksen hankkeet Outokummussa Kuva 19. NewPron tuki ohjelmasuunnitelman sisällytetyille yrityksen kehityskohteille. (Lähde: Kysely NewPro-johtoryhmän yritysedustajille) Kuva 20. Teräksen jatkuvavalun (vasemmalla) ja NewPron (oikealla) hankkeiden verkostot Kuva 21. NewPro-ohjelman onnistuminen ohjelman painopiste- ja tavoitealueilla. (Lähde: Kysely NewPro-ohjelman johtoryhmälle) Kuva 22. Erikoistuotteiden osuudet NewPro-ohjelmassa olleiden metallinjalostusyritysten (toimipaikat) liikevaihdosta. (Lähde: Kysely NewPro-ohjelman johtoryhmän yritysjäsenille) Kuva 23. Hankkeessa mukana olleet tahot. (Lähde Yritys- ja tutkimushankekyselyt, n=44) Kuva 24. Hankkeiden tavoitteet ja niissä onnistuminen. (Lähde Yritys- ja tutkimushankekyselyt, n=44) Kuva 25. Yrityshankkeiden elinkaari kehitystyön käynnistymisestä tulosten käyttöönottoon/hyödyntämiseen saakka. (Lähde: Yrityshankekysely, n=25) Kuva 26. Tutkimushankkeiden elinkaari kehitystyön käynnistymisestä tulosten käyttöönottoon/hyödyntämiseen saakka. (Lähde: Tutkimushankekysely, n=19) Kuva 27. Omaa hanketta koskevia väittämiä. (Lähde Yritys- ja tutkimushankekyselyt, n=44) Kuva 28. Vuodesta 1984 jatkuneen ohjelmatoiminnan arvioituja vaikutuksia. (Lähde Yritys- ja tutkimushankekyselyt, n=44) Taulukko 1. Arvioinnin avainkysymykset ja pääasiasialliset aineistot ja menetelmät eri työvaiheissa Taulukko 2. Suomessa toimivien yritysten liikevaihto- ja henkilöstölukuja vuodelta (Lähde Metallinjalostajat)... 8 Taulukko 3. Perustietoja metallinjalostusalan ohjelmista

18 1 Arviointityön tausta ja tavoitteet Metalleja jalostava ja käyttävä teollisuus vastaa lähes puolta teollisuuden koko liikevaihdosta ja yli puolta teollisuutemme viennistä. Suomen metallinjalostusyritykset toimivat globaalissa kilpailussa, missä menestyminen edellyttää jatkuvaa toimintojen ja tuotteiden kehittämistä. Metallinjalostuksen alaa on kehitetty määrätietoisesti teknologiaohjelmatoiminnan kautta vuodesta 1983 lähtien. Näistä toistaiseksi viimeinen, NewPro Uusiutuva metalliteknologia Uudet tuotteet , keskittyi metallinjalostuksen erikoistuotteiden ja lisäarvopalveluiden lisäämiseen. Aiemmat teknologiaohjelmat ovat kohdistuneet jatkuvavaluun, energiansäästöön, prosessikehitykseen ja ympäristörasitusten pienentämiseen sekä läpimenoaikojen lyhentämiseen. NewPro-ohjelma keskittyi metallinjalostuksen erikoistuotteiden ja lisäarvopalveluiden lisäämiseen. Metallienjalostajayritysten viimevuosien strategioiden yhteisenä piirteenä on ollut pyrkimys entistä pidemmälle jalostettujen erikoistuotteiden ja lisäarvopalveluiden merkittävään lisäämiseen. NewPro-ohjelman yleistavoitteena oli erikoistuotteiden osuuden kasvattaminen kaksinkertaiseksi vuoteen 2009 mennessä. Ohjelmaan osallistuvien yritysten tavoitteena oli muun muassa paremman kannattavuuden omaavan tuotevalikoiman kehittäminen, kehittyminen teräksen valmistajasta metalliratkaisujen tuottajaksi, uusien kustannustehokkaiden valmistusprosessien ja uusien käyttökohteiden ja sovellusten kehittäminen sekä verkottuminen yliopistojen ja muiden osaamiskeskusten kanssa. Ohjelman painoalueet olivat Metallien valmistusprosessien kehittäminen, Uusien metallilajien kehittäminen ja soveltaminen, Uusien lopputuotteiden ja puolivalmisteiden kehittäminen sekä Metallinkäyttäjien valmistusprosessien kehittäminen. NewPro-ohjelmaa edeltäneen Metallurgian mahdollisuudet ( ) -ohjelman tavoitteena oli puolittaa metallurgisen teollisuuden prosessiketjujen läpimenoaika vuoteen 2005 mennessä ja siten parantaa asiakkaiden palvelua, kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta. Tavoite edellytti toimitusvarmuutta ja hajonnan hallinnan kehitystä niin tuotteissa kuin myös jokaisessa pitkän toimitusketjun osassa. Samalla vaaditaan yhä enemmän joustavuutta ja täsmällisyyttä, korkeampaa saantoa sekä energian ja ympäristön säästöä. Ohjelman tyypillisiä primaarituotteita olivat esimerkiksi dynaamiset ohjausjärjestelmät ja mallit, joissa hyödynnetään simulointiohjelmien lisäksi mm. sumean logiikan ja neurolaskennan antamia mahdollisuuksia. Sovellutuskohteet liittyivät pääasiassa tärkeimpiin yksikköprosesseihin, kuten jatkuvavaluun, muokkaus- ja lämpökäsittelyyn sekä sulakäsittelyihin. Perusmetallien energiataloudellinen valmistus (Sula ) -ohjelman päämääränä oli raudan, teräksen ja värimetallien valmistuksen kustannus- ja ympäristökilpailukyvyn varmistaminen tehokkaan energiankäytön ja uuden prosessiteknologian avulla. Sula 2 oli KTM:n energiaosaston rahoittama ohjelma. Sula 2 -ohjelmassa kehitettiin metallin valmistusprosessin ohjaukseen uusia tietokonemenetelmiä, esimerkkeinä asiantuntijajärjestelmät, neuroverkot, sumea logiikka, virtauslaskenta sekä matemaattinen ja kemiallinen mallinnus. Ohjelmassa tutkittiin myös näiden menetelmien soveltamista. Ennen Sula 2 -ohjelmaa oli käynnissä ohjelmat Sula 1 (KTM energiatutkimusohjelma ) ja sitä ennen Teräksen jatkuva valu (Tekesin teknologiaohjelma ). 1

19 1.1 Arvioinnin tavoitteet Arviointityön tavoitteena oli tuottaa loppuarviointi NewPro-ohjelmasta ja jälkiarviointi sitä edeltävistä metallienjalostuksen kansallisista teknologiaohjelmista. Tehtyjen arviointien perusteella on pyritty myös antamaan strategisen tason suosituksia alan t&k&i-työhön, Tekesin ohjelmaprosessin kehittämiseen sekä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Toimintaympäristön ja ohjelmatoiminnan kehitykseen liittyviä arviointikysymyksiä ovat olleet Mitä merkittäviä muutoksia on tapahtunut metallinjalostusyritysten toimintaympäristössä viimeisten 25 vuoden aikana? Kuinka alan kansalliset ohjelmat ovat muuttuneet tuona aikana ja miten eri aikoina toteutetuissa ohjelmissa näkyy teknologian, toimintatapojen ja liiketoiminnan painotukset? Metallien jalostuksen alalle suuntautuneen ohjelmatoiminnan jälkiarviointiin liittyviä arviointikysymyksiä ovat olleet Millaisia vaikutuksia on syntynyt? Miten pysyvinä, laajoina ja merkittävinä vaikutuksia voi pitää? Missä määrin ja millä tavoin ohjelmat ovat vaikuttaneet alan t&k&i-panostukseen osaamisen kehittymiseen kotimaisten ja kv. verkostojen muodostumiseen yritysten toimintatapojen muutoksiin merkittäviin innovaatioihin suurinvestointeihin Suomessa liiketoimintamahdollisuuksiin laajemmin elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. NewPro-loppuarviointiiin liittyviä arviointikysymyksiä ovat olleet Miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja millaisia tuloksia niistä on saatu? Mitä tavoitteiden ulkopuolisia tuloksia on syntynyt? Mitkä tulokset olisivat jääneet toteutumatta ilman ohjelmaa? Miten relevantteina ja haasteellisina ohjelman tavoitteita voi pitää? Kuinka tavoitteet ovat toteuttaneet Tekesin sisältölinjauksia? Kuinka hyvin ohjelmassa tavoitettiin tärkeimmät asiakasryhmät ja kuinka hyvin ohjelma ja Arviointityön tarkastelutasot Arvioinnin logiikka Arvioinnin ydinkysymykset Toimialataso (metalliala) Ohjelmatoiminnan relevanssi, osuvuus ja vaikuttavuus Metallialan toimintaympäristön haasteet ja kehitys Miten alan t&k&i -toimintaa voitaisiin kehittää jatkossa? Mikä on tulevaisuudessa SHOKkien ja OSKEn rooli? Mitä merkittäviä muutoksia on tapahtunut metallinjalostusyritysten toimintaympäristössä viimeisten 25 vuoden aikana? Ohjelmatoiminnan taso Metallialan ohjelmatoiminnan/ konseptin ulkoinen vaikuttavuus Metallialan ohjelmatoiminnan/ konseptin sisäinen toimivuus metallialan ohjelmien jatkumo ohjelmasta oppiminen ohjelmakonseptin kehittäminen Yksittäisen ohjelman taso Ohjelman toteutustapa, tulokset ja vaikutukset Teräksen jatkuva valu Ohjelmatoiminnan merkitys, lisäarvo ja vaikuttavuus Metallialan teknologiaohjelmatoiminnan kehitys SULA Ohjelmakohtaiset tulokset ja vaikutukset Ohjelmastrategiat ja toimintamallit SULA Ohjelmakohtaiset tulokset ja vaikutukset Metallurgian mahd NewPro Ohjelmakohtaiset- NewPro-ohjelman tulokset ja tulokset ja vaikutukset vaikutukset Millaisia vaikutuksia on syntynyt ja miten pysyvinä, laajoina ja merkittävinä vaikutuksia voi pitää Missä määrin ja millä tavoin ohjelmat ovat vaikuttaneet metallialan kehitykseen ja kilpailukykyyn sekä t&k&i -panostukseen ja innovaatioihin Millaisia vaikutuksia ohjelmatoiminnalla on ollut laajemmin, laajemmin elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa Kuinka alan kansalliset ohjelmat (Tekes ja KTM) ovat muuttuneet vastaavana aikana? Miten eri aikoina toteutetuissa ohjelmissa näkyy teknologian, toimintatapojen ja liiketoiminnan painotukset? Miten relevantteina ja haasteellisina ohjelman tavoitteita voi pitää? Kuinka ne ovat toteuttaneet Tekesin sisältölinjauksia? Kuinka hyvin ohjelmassa tavoitettiin tärkeimmät asiakasryhmät? Kuinka hyvin ohjelma, sen palvelut ja hallinnointi vastasivat osallistujien tarpeita? Kuva 1. Arvioinnissa käytetty kokonaisvaltainen lähestymistapa arviointitehtävään. 2

20 sen palvelut sekä hallinnointi vastasivat osallistujien tarpeita? Johtopäätöksiin ja suosituksiin liittyviä arviointikysymyksiä ovat olleet Miten alan t&k&i-toimintaa voitaisiin kehittää jatkossa? Mikä on tulevaisuudessa SHOKien ja OSKEn rooli? Mitä konkreettisia ja toimivia hyviä käytäntöjä on tunnistettavissa ohjelma-palveluiden ja ohjelmatoiminnan kehittämiseen? Mitä suosituksia on Tekesin muille prosesseille? Miten kansallisen innovaatiostrategian suositukset tulisi huomioida? Mitä muita toimenpiteitä innovaatiopolitiikassa on tarpeen vaikuttavuuden parantamiseksi Tekesin toimien ohella? Arviointikysymyksiä pyrittiin arviointityössä lähestymään kokonaisvaltaisesti monitasoisen tarkastelukehikon kautta. Tarkastelukehikon arviointitasot eli toimialataso, ohjelmatoiminnan taso ja ohjelmataso sekä johtopäätösten osalta myös Tekesin ja innovaatiopolitiikan tasot muodostivat viitekehyksen eri mittakaavaisten arviointikysymysten tarkastelulle. Toimialatasolla arvioinnin fokus on ollut etenkin metallialan ohjelmatoiminnan relevanssin ja osuvuuden strategisen tason arvioinnissa. Ohjelmatoiminnan tasolla arviointikysymyksinä ovat ohjelmatoiminnan ulkoiseen vaikuttavuuteen ja merkitykseen liittyvät kysymykset. Ohjelmatasolla arvioinnin fokuksena on puolestaan NewPro-ohjelman toteutustapa, tulokset ja vaikutukset. 1.2 Arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Arviointityö koostui neljästä toisiaan täydentävästä tutkimusosiosta, jotka olivat 1. Toimintaympäristön ja ohjelmien kehityksen analyysi, 2. Jälkiarviointi 5 25 vuotta sitten kansallisista metallinjalostuksen ohjelmista, 3. NewPro-ohjeman loppuarviointi ja 4. Johtopäätös ja suositukset -osio. Arviointityön erityisluonteesta johtuen siinä on pyritty käyttämään mahdollisimman kattavasti erityyppisiä aineistoja sekä hyödyntämään yhtälailla laadullisia kuin määrällisiä arviointimenetelmiä. Arviointityössä käytetyn aineiston perusrunko on koostunut metallienjalostuksen kehitystä kuvaavasta laajasta dokumenttiaineistosta (mm. yritysten vuosikertomukset); alan teknologiaohjelmatoimintaa koskevista ohjelmadokumenteista (ohjelmasuunnitelmat, johtoryhmien pöytäkirjat, ohjelma-arvioinnit, ohjelma-asiakirjat ja esittelyaineisto sekä muut ohjelmadokumentit); ohjelmavastaavien, teollisuuden edustajien ja tutkimuslaitosten edustajien asiantuntijahaastatteluista; metallialan ohjelmien johtoryhmille sekä NewPro-ohjelman hankkeille tehdyistä kyselyistä, case-tarkastelujen avulla saadusta tiedosta sekä alan kehitystä, yritysten tilinpäätöstietoja ja Tekesin t&k-rahoitusta koskevista tilastotiedoista. Arviointityön vaiheita sekä käytettyjä menetelmiä ja aineistoja on kuvattu tarkemmin oheisessa taulukossa 1. Arviointityön lopulliset johtopäätökset ovat perustuneet eri aineistoista kerätyn ja eri menetelmillä tuotetun arviointitiedon kokonaisvaltaiseen tulkintaan. Tätä prosessia on kuvattu oheisessa kuvassa 2. Arviointityö on toteutettu Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) Pienyrityskeskuksessa. Arvioinnin vastuullisena johtajana on toiminut tutkimuspäällikkö, fil. lis. Mikko Valtakari (HSE) ja tutkijoina työssä ovat toimineet DI, OTK Mervi Rajahonka (HSE), FM Pertti Kiuru (HSE) ja MMM Jari Karjalainen (HSE). Arviointityöhön ovat asiantuntijoina osallistuneet KTT Erkki Hämäläinen (HSE) ja KTT Toni Riipinen (Tempo Economics Oy). Arviointityö on tehty tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Tutkijoiden apuna on toiminut toimeksiantajien edustajista koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmän muodostivat johtaja Lauri Ala-Opas (Tekes), johtava teknologia-asiantuntija Pertti Heinonen (Tekes), ohjelmakoordinaattori Jouko Lassila (Metallinjalostajat ry.) sekä johtava teknologia-asiantuntija Pekka Pesonen (Tekes), Ohjausryhmällä on ollut tärkeä rooli sekä arviointityön painotusten ohjaamisessa että näkemyksellisen aihealueeseen liittyvän asiantuntemuksen välittämisessä arviointityöhön. 3

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 A polycentric and networking spatial structure. The development of Finland s spatial structure is based on a polycentric

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina

Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina Skaalatehokkuudesta korkeaan vaikuttavuuteen Esa Viitamo BIT Serve Brunch 8.5.2013 A) Pakkaus metsäklusterin veturina toimialatason näkökulma, teollinen evoluutio

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Kohti uutta tuotantoajattelua. SISU 2010- ja Tuotantokonseptit -ohjelmien arviointi. Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Toni Riipinen ja Lasse Kivikko

Kohti uutta tuotantoajattelua. SISU 2010- ja Tuotantokonseptit -ohjelmien arviointi. Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Toni Riipinen ja Lasse Kivikko Tekesin ohjelmaraportti 7/2010 Arviointiraportti Kohti uutta tuotantoajattelua SISU 2010- ja Tuotantokonseptit -ohjelmien arviointi Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Toni Riipinen ja Lasse Kivikko 2 Mikko

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC Teollisuuteen vaikuttaa useita muutosajureita, jotka tulisi ymmärtää uhkien sijasta uusina mahdollisuuksina Digitalization

Lisätiedot

The Finnish Maritime Cluster Programme (OSKE) Center of expertise Programme

The Finnish Maritime Cluster Programme (OSKE) Center of expertise Programme The Finnish Maritime Cluster Programme (OSKE) Center of expertise Programme The Maritime Cluster Programme The Maritime Cluster Programme is focusing on increasing the level of R&D investment and expertise

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37 Finland ICT R&I In 2009, business expenditure on R&D in the ICT sectors amounted to 2,865 M, down from 3,032M the year before. The share of ICT in total BERD is the highest in Europe, at 60%; In 2011,

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Kalatalousryhmätoiminta nyt ja tulevaisuudessa Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelmakausi 2007-2013 Kalatalousryhmätoiminta Kehittämistyökaluksi ohjelmakaudella 2007-13 Käynnistyminen hyvin

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakunnallinen TKIkehittäminen TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Pharma-ohjelman loppuarviointi sekä Diagnostiikka- ja Lääke 2000 -ohjelmien jälkiarvioinnit

Pharma-ohjelman loppuarviointi sekä Diagnostiikka- ja Lääke 2000 -ohjelmien jälkiarvioinnit RAPORTTI 3/2013 Pharma-ohjelman loppuarviointi sekä Diagnostiikka- ja Lääke 2000 -ohjelmien jälkiarvioinnit Mikko Valtakari, Toni Riipinen ja Olli Voutilainen 10 Mikko Valtakari, Toni Riipinen ja Olli

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT

SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT ILMOITTAUDU -> TÄSTÄ SYNERGIALLA VOIMAA MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJAT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA UUDELLEEN AJATELTUNA Ajankohta: 5.6.2014 klo 10:00 16:00 Paikka: Aalto-yliopisto Digital Design Lab (ADD

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

PricewaterhouseCoopers alan johtavia asiantuntijoita

PricewaterhouseCoopers alan johtavia asiantuntijoita alan johtavia asiantuntijoita Kolme klusteria läntinen, keskinen, itäinen Keskinen klusteri: 3 550 partneria 77 000 henkilöä 13,6 mrd. dollarin liikevaihto 97 maata Slide 2 PwC globaalisti PwC:n liikevaihdon

Lisätiedot

Enterprise Europe Network - kanava kansainvälistymiseen

Enterprise Europe Network - kanava kansainvälistymiseen Enterprise Europe Network - kanava kansainvälistymiseen Enterprise Europe Network Euroopan laajin kansainvälistymispalveluja pk-yrityksille tarjoava verkosto yli 3000 asiantuntijaa yli 50 maassa Toimintaa

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot