Pienyritysten koulutustuki - PROTEK : Vaikutusarvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienyritysten koulutustuki - PROTEK : Vaikutusarvio"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND. PUBLICATIONS IN LAW N:o 27 Pienyritysten koulutustuki - PROTEK : Vaikutusarvio Anne Vänttinen Anssi Keinänen Teemu Purmonen Itä-Suomen yliopisto

2 Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja University of Eastern Finland. Publications in Law/N:o 27 Julkaisija Publisher Toimittaja Head editor Vaihdot Exchanges Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteen laitos PL 111, 811 JOENSUU University of Eastern Finland Department of Law P.O. Box 111, FI-811 JOENSUU, FINLAND Anssi Keinänen, KTT, HTT Joensuun kampuskirjasto/julkaisujen vaihto PL 17, 811 Joensuu Puh. (13) Faksi (13) Joensuu Campus Library /Exchanges P.O. Box 17, FI-811 JOENSUU, FINLAND Tel Fax Myynti Sales Joensuun kampuskirjasto/julkaisujen myynti PL 17, 811 Joensuu Puh. (13) , (13) Faksi (13) Joensuu Campus Library /Sales of Publications P.O. Box 17, FI-811 JOENSUU, FINLAND Tel , Fax ISSN ISBN (sid.) Kannen piirros Cover picture Kannen suunnittelu Cover design Taitto Layout Susanna Wähä Janne Kuivalainen ja Erja Hirvonen Jussi Virratvuori / Viestintätoimisto Kirjokansi Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino Oy Tampere 21

3 III Alkusanat Tämä on raportti Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Pienyritysten koulutustuki Protek -hankkeen yrityskohtaisten toimenpiteiden vaikutuksista. Tutkimuksen ovat mahdollistaneet hanketta rahoittaneet Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ESR), Josek Oy ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos. Erilaisella hankerahoituksella toteutetaan vuosittain lukuisa määrä yrityskohtaisia toimenpiteitä, mutta toimenpiteiden tarkastelu jää useimmiten ainoastaan rahoittajien vaatimien määrällisten toteutumatietojen tarkastelun tasolle. Tutkimusongelma syntyi käytännön tarpeesta tunnistaa ja nostaa esille hankkeessa järjestetyn pienyritysten henkilöstökoulutuksien yrityskohtaiset vaikutukset. Tutkimuksella nostettiin keskiöön asiakkaan subjektiivinen kokemus toteutettujen toimenpiteiden konkreeteista hyödyistä yrityksen henkilöstön osaamisen, liiketoiminnan ja verkostoitumisen kannalta. Tutkimus toteutui prosessiarviointina, jonka eteneminen on kuvattu raportin ensimmäisessä luvussa. Tutkimuksen alkuongelmien määrittelystä lähtien mukana ovat olleet tiiviissä yhteistyössä seudullinen elinkeinoyhtiö JOSEK Oy ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos. Prosessissa on panostettu käytännön elinkeinoelämän ja akateemisen tutkimuksen yhteisten kehittämishaasteiden tunnistamiseen ja ratkaisumallien etsimiseen. Tutkimusryhmä koostui projektitutkija Anne Vänttisestä, professori Anssi Keinäsestä ja ohjelmapäällikkö Teemu Purmosesta. Anne Vänttinen vastasi tutkimusaineiston keräämisestä, tulosten analysoinnista ja suurimmalta osin tutkimusraportin kirjoittamisesta, häntä ohjasi koko prosessin ajan professori Keinänen. Ohjelman toteutukseen ja arviointiprosessiin liittyvissä sisällöllisissä kysymyksissä asiantuntijana toimi hankkeen toteutuksesta vastaava Purmonen. Haluamme kiittää tutkimukseen vastanneita ja tietonsa luovuttaneita yrityksiä. Vaikutusten arvioinnissa erityisen haasteellista oli tutkimusaineiston kerääminen viranomaistoimenpiteiden luottamuksellisesta luonteesta ja yritysten vahvasta tietosuojasta johtuen. Haasteista huolimatta suuri joukko yrityksistä vastasi kyselyihin ja vastausprosentti nousi korkeaksi verrattuna mitä se on ollut muissa yrityksiin kohdistuvissa kyselyissä. Joensuussa marraskuussa 21 Anne Vänttinen Anssi Keinänen Teemu Purmonen

4 IV

5 V SISÄLLYS 1 Arviointitutkimuksen tausta Protek-ohjelma Toimenpideohjelman arviointimalli Toteutunut arviointiprosessi Protek-hankkeessa Arviointiprosessimallin kehittäminen Yritysten taustatiedot Yritysten koulutustausta Yhteishankintakoulutuksen vaikutukset Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset Yritykseen kohdistuvat vaikutukset Yritystoimintaan kohdistuvat vaikutukset Yhteishankintakoulutuksen toimivuus Yhteishankintakoulutusprosessin toimivuus ja tarpeellisuus Koulutusprosessin toimivuus Koulutuksen saatavuus ja tehokkuus Koulutuspalvelun tarpeellisuus Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET... 66

6 VI

7 Arviointitutkimuksen tausta 1 1 Arviointitutkimuksen tausta 1.1 Protek-ohjelma Tämän raportin tarkoituksena on arvioida Pienyritysten koulutustuki Protek -hankkeen järjestämien koulutusten yrityskohtaisia vaikutuksia. Vaikuttavuusarvioinnin kohteena oleva hanke on osa valtakunnallista PROTEK kehittämisohjelmaa, joka rahoitetaan Euroopan Unionin sosiaalirahaston toimintalinjasta 1 (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen). Hankkeen tavoitteet noudattavat ohjelman toimintalinjoja, joten voidaan kohtuudella olettaa hankkeen vaikutusten olevan tietyiltä osin vertailukelpoisia valtakunnassa toteutettujen muiden Protek hankkeiden kanssa, kun toimenpiteiden vaikuttavuuksia verrataan. Protek ohjelman keskeisimmät tavoitteet ovat: 1. Työelämän osaamiskapeikkoja vähennetään 2. Työn organisointi ja tuottavuus on parempaa 3. Työtapaturmia ehkäisemällä parannetaan tuottavuutta pk-yrityksissä 4. Verkostomainen työtapa vakiinnutetaan 5. Eri hallinnonalojen osaamista edistävien palvelujen ja rahoitusinstrumenttien parempi keskinäinen synergia toimii 6. Työvoimakoulutuksen proaktiivinen koulutusmalli kehittyy ja työvoima koulutuksen hankintajärjestelmää kehitetään ottamalla käyttöön tuotteistettuja koulutuspaketteja. Hankkeessa tuotteistetaan keskeisimmät tuotteistettavissa olevat koulutustarpeet ja otetaan käyttöön ohjelmakaudella valtakunnallisesti tuotteistettavat palvelut mahdollisimman nopealla aikataululla. 7. Seudullisten kehittämisyhtiöiden, työ- ja elinkeinohallinnon ja TE-keskusten (Ely keskus vuodesta 21 alkaen) yhteisten työkäytäntöjen kehittäminen kohti uudenlaista yrityslähtöisten koulutusten toteuttamiskulttuuria. Pienyritysten koulutustuki Protek -hanke käynnistyi keväällä 28 Pohjois-Karjalassa maakunnallisena hankkeena, jossa ovat mukana kaikki seudulliset kehittämisyhtiöt (JOSEK Oy, PIKES Oy ja KETI Oy), Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan Elykeskus ja Keski-Karjalan yrittäjäjärjestöt. Viranomaistoimintaa tukeva rinnakkaishanke käynnistyi Ely-keskuksen itse toteuttamana hankkeena tammikuussa 29, molemmat hankkeet päättyvät suunnitelmien mukaan vuoden 21 lopussa. Koulutusten tekniseen hankintaan keskittyvällä rinnakkaishankkeella on päähankkeen kanssa yhteiset tavoitteet, joten tässä arvioinnissa kokonaisuutta käsitellään yhtenä hankekokonaisuutena. Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut laajentaa alueen yritysten työvoiman osaamista tarjoamalla alueen yrityksille maksutonta liiketoimintalähtöistä koulutussuunnittelua. Koulutussuunnittelun jälkeen yritysten henkilöstölle räätälöityä koulutusten toteutusta on tuettu hankkimalla osarahoitusta

8 2 Arviointitutkimuksen tausta erilaisista rahoitusinstrumenteista, joista keskeisimpiä ovat olleet työhallinnon Täsmä- Koulutus 1, projektin määrärahoilla kehittämisyhtiön hankkima koulutuspalvelu 2 ja työtapaturmien ehkäisemiseen liittynyt projektirahoitteinen lyhytkoulutus 3. Koulutusten järjestämisessä kaikki edellä mainitut tukimuodot myönnettiin pääsääntöisesti samansuuruisilla tukiosuuksilla (TäsmäKoulutuksen ehtoja noudattaen). Projektirahoitteisia koulutuksia käytettiin pääsääntöisesti silloin, kun kysymyksessä oli alle 7 tuntia kestävä tai yksinyrittäjille suunnattu koulutus. Keskeisenä toimenpiteenä on Ely-keskuksen ja seudullisten kehittämisyhtiöiden yhteisen toimintamallin löytäminen yritysten palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Yhteistyötä tiivistämällä hankkeella vastataan maakunnan pienyritysten ja yritysverkostojen työvoimakoulutuksen tarpeisiin 1 yrityksessä, joka on kuudesosa koko alueen yrityskannasta. Yhteistyöprojektilla voidaan siis olettaa olevan yleistettävyyttä kun alueellista toimintamallia arvioidaan. Projektin varsinaiset ensisijaiset kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalan yritykset ja niiden henkilökunta. Alueellisesti kiinnitetään huomiota myös maakunnan reuna-alueiden pienyritysten kehittämiseen. Toiminnan painopiste on pien- ja mikroyritysten kehittämisessä, mutta harkinnanvaraisesti kohderyhmään voi kuulua myös suurempia yrityksiä, erityisesti yritysverkostojen koulutuksissa koulutuksiin voidaan ottaa mukaan yritykset henkilöstömäärästä riippumatta. Koulutus- ja kehittämistoimet pyritään toteuttamaan Protek-mallin mukaisesti yritysverkostoja kouluttamalla, koulutusta varten perustettuja ad hoc -verkostoja kehittämällä tai yksittäisten yritysten kehittämishankkeita toteuttamalla. Toteutustapa valitaan tarkoituksenmukaisuuden periaatteella. Toissijainen kohderyhmä ovat osatoteuttajien yritysneuvontaa tekevät henkilöt. Hankkeen aikana vaihdetaan kokemuksia ja haetaan alueellisia hyviä käytäntöjä yrityskohtaisten koulutushankkeiden toteuttamiseksi. 1 TäsmäKoulutus on Työ- ja Elinkeinohallinnon tuotteistettu rahoituspalvelu yritysten henkilöstökoulutusten osarahoittamiseen. Koulutuksen hankkiva yritys maksaa osan henkilöstön koulutuskustannuksista. Työnantajalle aiheutuvat palkkakulut ja tuotannon menetys koulutusajalta eivät ole rahoituskelpoisia kuluja. Täsmäkoulutus soveltuu erityisesti pidempien henkilöstökoulutusten hankintaan, sillä tuen ehdoksi on asetettu koulutukselle vähintään 7 tunnin vähimmäisraja. Koulutustuen enimmäismäärä on 8 % koulutuksen hankintakustannuksista. TäsmäKoulutus on kansallinen rahoitustuote, jossa on jatkuva haku. Tukea voi hakea TE-toimiston kautta. 2 Josekin koulutustuki. Josek Oy:n hallinnoima Protek-hanke myönsi yrityksille ESR-osarahoitteista tukea koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen rahoituksessa suosittiin erityisesti yritysverkostoissa järjestettyä koulutusta sekä TäsmäKoulutukseen soveltumatonta lyhytkestoista henkilöstökoulutusta. Koulutustuen enimmäismäärä yritysverkostoille oli 7 % ja yksittäisille yrityksille 5 % koulutuksen hankintakustannuksista. Koulutustuki oli käytössä vuosina tapaturmaa-hankkeen koulutustuki. TäsmäKoulutuksen ehdot rajaavat yrityksille kuuluvan lakisääteisen työturvallisuuskoulutuksen tuen ulkopuolelle. Protek hankkeessa näitä työturvallisuutta edistäviä koulutuksia tuettiin ELY-keskuksen hallinnoiman ESR-rahoituksen avulla. Nolla tapaturmaa -koulutukset keskitettiin yksinomaan työturvallisuuden parantamiseen hankkimalla mm. erilaisia turvallisuuskortti-, pätevyyskortti- ja ensiapukoulutuksia yritysten henkilöstölle. Nolla tapaturmaa tuki oli käytössä syksystä 29 kevääseen 21.

9 Arviointitutkimuksen tausta Toimenpideohjelman arviointimalli Julkisen palvelutoiminnan kehittäminen ja arviointi on keskeinen osatekijä kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä. Julkisten palvelujen arvioinnin pitäisi tuottaa tietoa päätöksentekijöille, palvelujen tuottajille, kansalaisille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten julkisessa palveluntuotantotehtävässä on onnistuttu tai edistytty 4. Arviointi ei yksinään ole riittävä poliittisessa tai hallinnollisessa päätöksenteossa, vaan arvioinnin avulla voidaan parantaa päätösten laatua tiedollisen epävarmuuden vähennyttyä sekä lisätä päätöksenteon avoimuutta, sitoutumista päätöksiin ja päätösten parempaa arvioitavuutta 5. Kuitenkin vaikuttavuustutkimuksen erääksi puutteeksi on paikantunut juuri päätöksenteossa ja päätöksentekijän näkökulmasta liikkeelle lähtevän arvioinnin heiveröisyys 6. 7 Kotimaisessa arviointikirjallisuudessa ja -tutkimuksissa käytetään termejä vaikutus- (arviointi) ja vaikuttavuus(arviointi) osittain synonyymeinä. Termillä vaikutus on monta englanninkielistä vastinetta: effect, impact, result ja outcome. Nämä termit tarkoittavat tarkoituksellista tai tahattomasti tapahtunutta muutosta tarkasteltavassa ilmiössä, joka on aiheutunut, joko suoraan tai epäsuorasti toimenpiteestä 8. Termillä vaikuttavuus tarkoitetaan sitä, missä määrin toimenpiteelle asetetut tavoitteet on saavutettu tai saatetaan saavuttaa ottamalla huomioon tavoitteiden suhteellinen merkitys 9. Toisin sanoen vaikuttavuusarviointi ei ole mahdollista ilman vaikutusarviointia. Ei ole mahdollista verrata sitä, kuinka tavoitteet ovat toteutuneet ilman, ettei vaikutuksia olisi mitattu. Toisaalta, kun vaikutuksia on yritetty arvioida, on luonnollista, että niitä verrataan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vaikutusarviointi ja vaikuttavuusarviointi ovat hyvin lähellä toisiaan. Vedung (23) puhuu arvioinnista aikamme megatrendinä. Lähes kaikkea julkista politiikkaa, julkista toimintaa ja julkisia instituutioita arvioidaan. Vedungin mukaan arviointi ei ole megatrendi ainoastaan nykyisessä hallintopolitiikassa, vaan se on koko aikakautemme megatrendi. Arviointiaallolla on uskomattoman monta muotoa. Kritiikistä huolimatta tavoitearviointi elää vahvasti saaden myös uusia muotoja, kuten vaikuttavuusevaluaatio (effectiveness evaluation). Usein nämä yhdistetään tulosohjaukseen. Rinnakkain näiden kanssa toteutetaan laadun arviointia. Arviointi toteutetaan yhdistämällä ammattimainen itsearviointi ja ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemä ulkopuolinen arvio. Rinnakkaisesti kehitetään myös asiakkaiden tekemää arviointia sekä kustannusvaikuttavuustutkimuksia ja verkostoarviointia. 1 4 Kohti julkisten palveluiden yhteistä arviointia: keskustelualoite (21). 5 OECD (1997). 6 Ahonen, Tala, Hämäläinen (29). 7 Ks. myös Keinänen (21) politiikkatoimien vaikutusarvioinnin tarpeellisuudesta ja ongelmista. 8 Esimerkiksi sana effect määritellään seuraavasti: intended or unintended change due directly or indirectly to an intervention (OECD 22). 9 OECD (22). 1 Vedung (23).

10 4 Arviointitutkimuksen tausta Arviointi voidaan suorittaa joko sisäisesti itsearviona (self-evaluation), esimerkiksi ministeriössä tai viranomaisen omasta toimesta, tai ulkoisesti, jonkin toisen puolueettoman tahon toteuttamana. Voidaan sanoa, että mitä monimutkaisempi toimenpide tai ohjelma sitä haastavampaa on toteuttaa luotettava vaikutusten arviointi ja sitä vähemmän viranomaisella itsellään on mahdollisuus tehdä hyvä vaikutusarvio 11. Lisäksi arviointi voi olla säännöllistä tai yksittäistä. Yleensä itsearviointi suoritetaan esimerkiksi vuosikertomusten muodossa, mutta vastaavasti tyyliltään epämuodollisemmin ja metodologisesti varsin heterogeenisesti. Vastaavasti ulkopuoliset vaikutusarviot ovat pitkälti yksittäisiä, tiettyyn lainsäädäntöön tai toimenpideohjelmaan kohdistuvia ja tyyliltään itsearviointeja yhtenäisempiä. Jälkikäteisessä vaikutusarvioinnissa (ex post) toimenpide on päättynyt, ja sen kaikki vaikutukset ovat analysoitavissa. Merkittävä osa politiikan vaikutusten arvioinnista voidaan tehdä vasta jälkikäteen, kun politiikan vaikutukset ovat havaittavissa. Seuraamalla tehtyjen päätösten vaikutuksia voidaan kerätä kokemuksia uusien päätösten pohjaksi 12. Jälkikäteisellä arvioinnilla voidaan myös tarkastella, kuinka hyvin toimenpiteille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet (vaikuttavuusarviointi). Lisäksi tarkastelun kohteena tulisi olla myös toimenpiteiden aiheuttamat yllätykselliset vaikutukset. Toisena tavoitteena vaikutusarvioinnissa on varmistaa se, että toteutuneet vaikutukset ovat juuri toimenpiteen tuottamia vaikutuksia, eivätkä jonkin muun tekijän tuottamia. Esimerkiksi, jos lainsäädännön tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös muiden pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttavien tekijöiden kehitys arvioitaessa lainsäädännön toimivuutta. Sen vuoksi ei ole riittävää tarkastella pelkästään yksittäisiä indikaattoreita, kun arvioidaan vaikutuksia. Voimme esimerkiksi havaita pitkäaikaistyöttömyyden vähentyneen (muutos indikaattorissa), mutta sen perusteella ei voida vielä sanoa, johtuiko muutos lainsäädännön muutoksesta tai esimerkiksi yleisen taloudellisen tilan paranemisesta. Vaikutusarviointina pidetään myös vaikutusarviointien arviointia ja vertailua (metaanalyysi). Vaikutusarvioinnin oppimisen kannalta on tärkeää, että verrataan yksittäisen toimenpiteen ennakollista vaikutusarviota meneillään olevan toimenpiteen ja loppuneen toimenpiteen vaikutusarvioihin. Sitä kautta voidaan nähdä, kuinka hyvin ennakollinen vaikutusarvio vastasi toteutuneita vaikutuksia. Esimerkiksi päätöksentekijöille on tärkeä tieto se, kuinka paljon ennakollisiin vaikutusarviointeihin pystyy luottamaan. Lisäksi on tärkeää tunnistaa hyvien vaikutusarviointien käytännöt ja tekotavat. Vertaamalla useita vaikutusarviointeja (kansallisia tai kansainvälisiä) voidaan oppia, millä tavoin vaikutusten arviointeja on tehty, miten ja millaista informaatiota on kerätty, miten sitä on analysoitu ja miten ennakolliset arviot ovat toteutuneet. Vaikutusarviointi tulisi olla kiinteä osa toimenpiteen valmisteluprosessia. Arviointiin tulee kiinnittää huomiota valmistelun alusta alkaen. Jo hanketta asetettaessa sekä valmis- 11 Wollman (27). 12 Ilmakunnas, Junka ja Uusitalo (28).

11 Arviointitutkimuksen tausta 5 telun alkuvaiheissa tunnistetaan merkitykselliset vaikutusalueet ja vaikutukset. Valmistelun edetessä käytettävissä olevien ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusten arviointia syvennetään. Vaikutusarviointiin kuuluu lisäksi toteutetun uudistuksen vaikutusten seuranta. 13 Vaikutusarviointi mahdollistaa sen, että päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävästi luotettavaa tietoa erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Arviointitutkimuksessa on tärkeää pohtia, mikä on toiminnan tavoitteet ja millä kriteereillä arvioidaan sitä, kuinka hyvin toiminnan avulla tavoitteet on saavutettu 14. Oikeusministeriön julkaisemassa ohjeissa säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista todetaan, että arvioinnissa keskitytään erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen olennaisiin vaikutuksiin 15. Vaikutusarvioinnin laajuus, yksityiskohtaisuus ja arvioinnissa käytettävät menetelmät on aina suhteutettava ehdotuksen sisältöön ja odotettavissa olevien vaikutusten merkittävyyteen. Vaikutuksia arvioitaessa tulee tarkastella niin hankkeen tavoiteltuja vaikutuksia ja hyötyjä kuin sen kustannuksia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Arvioinnissa on myös pyrittävä tunnistamaan riskejä ja odottamattomia vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista. Vaikutukset voivat olla välittömiä tai välillisiä, ja ne saattavat syntyä monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja erilaisten vaikutusketjujen kautta. Esimerkiksi ulkoasiainministeriön (1999) julkaisussa kehitysyhteistyöhankkeiden arviointitutkimuksen käsitteinä ja kriteereinä ovat: 1) kestävyys (sustainability): miten pysyviä hankkeen aikaansaamat tulokset ovat, 2) tarkoituksenmukaisuus (relevance): miten hyvin hanke vastaa paikallisia tarpeita ja kuinka se on edistänyt tavoiteltua muutosta, 3) vaikutukset (impact): mitkä ovat hankkeen suunnitellut ja suunnittelemattomat vaikutukset, 4) tuloksellisuus (effectiveness): miten hankkeen tulokset ovat edistäneet sitä tarkoitusta jota varten hanke käynnistettiin, ja 5) tehokkuus (efficiency): miten tehokkaasti hanke on lyhyellä tähtäimellä muuntanut voimavaroja tuloiksi? Näiden tekijöiden avulla voidaan arvioida myös Pienyritysten koulutustuki - Protek -hankkeen vaikutuksia. Lisäksi OECD:ssä toimenpiteiden evaluoinnin apuna käytetään seuraavanlaista arviointikehikkoa (Logical framework matrix, ks. taulukko 1.) 16. Arviointikehikon avulla pystytään paremmin pohtimaan, mitä informaatiota hankkeesta tulee kerätä, sen avulla informaatio voidaan paremmin organisoida ja analysoida. 13 Ks. tarkemmin Oikeusministeriön (27) julkaisu Säädösehdotusten vaikutusten arviointi: ohjeet. 14 Ks. esim. Patton ja Sawicki (1993). 15 Oikeusministeriö (27). 16 Ks. enemmän julkaisusta Guidelines for Programme Design, Monitoring and Evaluation.

12 6 Arviointitutkimuksen tausta Taulukko 1. Arviointikehikko Yleiset tavoitteet Projektin tavoitteet Tulokset Objektiivisesti havainnoitavat indikaattorit Objektiivisesti havainnoitavat indikaattorit Objektiivisesti havainnoitavat indikaattorit Lähteet indikaattoreiden havaitsemiseksi Lähteet indikaattoreiden havaitsemiseksi Lähteet indikaattoreiden havaitsemiseksi Oletukset Oletukset Toimenpiteet Keinot Kustannukset Oletukset Alkutilanne Kuviossa 1 on kuvattu alkuperäinen suunnitelma Protek-hankkeen vaikutusarviointimallista koulutuksen vaiheiden mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa yritysneuvojat tekevät yrityskohtaisen kartoituksen yrityksen koulutustarpeista. Toisessa vaiheessa yritykselle suunnitellaan koulutustarvekartoituksen pohjalta sopiva koulutus ja koulutuksesta tehdään yhteishankintakoulutusesitys. Näillä vaiheilla pyritään siihen, että koulutus on kaikista tarkoituksen mukaisinta yrityksille. Tätä koulutuksen relevanssiutta pyritään arvioimaan myöhemmässä vaiheessa. Samalla koulutusesityksistä kerätään vastaajien tiedot vaikutusarviointia varten ja pyydetään yrityksiltä lupa käyttää koulutustietoja vaikutusarvioinnissa. Vastaajatietojen keruun jälkeen yrityksille lähetetään yhteishankintakoulutuksen taustatietolomake. Kolmannessa vaiheessa tehdään sopimus koulutuksesta ja toteutetaan koulutus. Koulutuksen päättymisen jälkeen neljännessä vaiheessa kerätään välitön palaute koulutuksesta ja koulutuksen perustiedot. Työntekijöiden antamaa palautetta koulutuksesta voidaan käyttää myöhemmin apuna, kun arvioidaan koulutuksen vaikutuksia. Koulutuksen perustietojen avulla muodostetaan vastaajaryhmät. Viidennessä vaiheessa arvioidaan varsinaisesti koulutuksen vaikutuksia, kun yrityksille ja koulutukseen osallistuneille työntekijöille lähetetään palautekyselyt koulutuksen vaikutuksista, tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta noin kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Samalla kun arvioidaan yrityksen ja työntekijöiden kokemuksia koulutuksesta, selvitetään myös yrityksen mahdollinen lisäkoulutustarve. Viides vaihe on arviointitutkimuksen kannalta kaikkein tärkein vaihe. Kuudennessa vaiheessa yrityksiin otetaan yhteyttä yritysneuvojien toimesta noin kahden vuoden jälkeen koulutuksesta. Yhteydenoton tarkoituksena on kartoittaa koulutuksen pitkäkestoista vaikutusta ja samalla selvittää yritysten mahdollinen työntekijöiden lisäkoulutustarve. Kuudes vaihe on tutkimuksen kannalta ehkä vähämerkityksellinen, mutta toisaalta jopa haastavin, koska voi olla hankalaa motivoida yrittäjiä vastaamaan kahden vuoden jälkeen koulutuksesta.

13 Arviointitutkimuksen tausta 7 1. vaihe: Yrityskohtainen kartoitus yrityksen koulutustarpeesta Mahdollinen lisäkoulutus 2. vaihe: Koulutuksen suunnittelu ja esitys koulutuksesta 3. vaihe: Sopimus koulutuksesta ja koulutuksen toteutus 4. vaihe: Koulutus päättyy 5. vaihe: 1-3 kuukautta koulutuksen päättymisestä 6. vaihe: 2 vuotta koulutuksen jälkeen Yhteishankintakoulutuksen Taustatietolomakkeen lähetys - Lupa käyttää tietoja vaikutusarvioinnissa - Koulutusesityksistä kerätään vastaajan tiedot - Taustatietojen kerääminen Reaktiopalaute ja koulutustiedot - Välitön palaute koulutuksesta - Koulutuksen perustiedot: kesto, koulutusmuoto - Vastaajaryhmien muodostaminen Työnantaja- ja Työntekijäpalautekyselyiden lähetys - Arviointi koulutuksen vaikutuksista - Mahdollisten lisäkoulutustarpeiden selvittäminen Arvio koulutuksen pitkäaikaisista vaikutuksista Kuvio 1. Koulutusten arviointimalli

14 8 Arviointitutkimuksen tausta 1.3 Toteutunut arviointiprosessi Protek-hankkeessa Protek-hankkeen arviointitutkimus toteutettiin kaksivaiheisena kyselytutkimuksena, jossa selvitettiin yritysten taustatiedot ja suhtautuminen koulutukseen ennen toimenpiteitä sekä kokemukset koulutuksesta yrittäjien näkökulmasta 1 3 kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Ennen koulutuksen toteutusta yrittäjälle lähetettiin Yhteishankintakoulutuksen taustatietolomake 17. Taustatietolomakkeiden avulla kerättiin tietoa välisenä aikana. Taustatietolomake lähetettiin 27 yritykselle. Vastausprosentti taustatietokyselyyn oli 75,8 ja vastaajia oli yhteensä 157. Koulutuksen päättymisen jälkeen yrittäjälle lähetettiin Työnantajapalautelomake 18. Työnantajapalautteita kerättiin välisenä aikana. Palautekysely lähetettiin 13 taustatietokyselyn avulla valitulle yritykselle, joiden koulutuksen ajankohta sijoittui arvioinnin toteutusajankohtaan 19. Vastausprosentti palautteen osalta oli 68,5 ja vastaajia oli Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti internet-kyselynä. Arviointimallista poiketen reaktiopalautteen ja työntekijäpalautteen keräämistä ei toteutettu Protek-hankkeen arvioinnissa erinäisten toimijoiden moninaisuudesta johtuvien tiedonvaihtorajoitusten aiheuttamien prosessiekonomisten syiden vuoksi. Samaisesta syystä myöskään lisäkoulutustarpeiden selvittäminen koulutusten jälkeen ei ollut systemaattista 21. Kyselylomakkeet muodostuivat taustatietokysymyksistä, valmiista arvoväittämistä sekä avoimista kysymyksistä. Taustatietolomakkeella kartoitettiin muun muassa yrityksen henkilöstön koulutustarpeita, yrityksen asenne työntekijöiden kouluttamiseen ja yrityksen valmius panostaa koulutukseen rahaa ja aikaa vuodessa henkilöä kohden. Taustatietolomakkeessa ja Työnantajapalautteessa kysyttiin taustatietokysymyksinä yrityksen yksilöintitietojen lisäksi yrityksen toimiala, sijainti ja työntekijöiden lukumäärä yrityksessä. Koulutuksen vaikutuksia käsittelevillä kysymyksillä pyrittiin mittaamaan hankkeen toteutuneita vaikutuksia ja tuloksellisuutta. Kysymysten avulla pyrittiin selvittämään, mitä vaikutuksia koulutuksella on ollut ja vastaavatko nämä vaikutukset asetettuja tavoitteita. Kysymysten avulla selvitettiin henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia, kuten esimerkiksi sitä, onko koulutus parantanut työntekijöiden osaamista tai edistänyt työhyvinvointia työpaikalla. Lisäksi selvitettiin koulutuksen vaikutuksia yritykseen, kuten vaikutuksia yrityksen liikevaihtoon, kilpailukykyyn ja luotuihin kontakteihin. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös sitä, onko koulutus vaikuttanut yrityksen toimintaan heti myönteisesti ja tuleeko koulutus vaikuttamaan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä 2 vuoden tähtäimellä. Näin myös mahdollinen viive koulutuksen vaikutuksissa pyrittiin saamaan esille arvioinnissa. 17 Ks. liite Ks. liite Osa yrityksistä jäi myös arvioinnin ulkopuolelle tietojenvaihtorajoitusten vuoksi. 2 Vastausprosenttia voidaan pitää korkeana verrattuna, mitä se on ollut muissa yrityksiin kohdistuvissa kyselyissä. 21 Protek-hankkeen puitteissa ei toteuteta myöskään arvioinnin kuudetta vaihetta.

15 Arviointitutkimuksen tausta 9 Koulutuksen vaikutusten kestävyyttä mitattiin kysymyksillä, jotka selvittävät, ovatko vaikutukset työntekijöiden osaamiseen ja yrityksen kilpailukykyyn lyhyt- vai pitkäaikaisia. Alle vuoden kestävät vaikutukset luokiteltiin lyhytaikaisiksi vaikutuksiksi. Lisäksi vaikutusten kestävyyteen voi vaikuttaa työntekijöiden vaihtuvuus, joka voi vähentää koulutuksen tuloksellisuutta yrityksessä. Työntekijöiden vaihtuvuutta mitattiin kysymällä, työskentelevätkö koulutetut henkilöt yhä työnantajan palveluksessa. Koulutuksen ja koulutusprosessin toimivuutta käsittelevillä kysymyksillä mitattiin hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta (relevanssi). Koulutuksen toimivuutta käsittelevät kysymykset pyrkivät selvittämään, missä määrin koulutus on vastannut yrityksen tarpeita sisällön, laajuuden ja toteutustavan puolesta. Koulutusprosessin toimivuutta käsittelevät kysymykset pyrkivät selvittämään, miten koulutusprosessi on toiminut yritysten näkökulmasta. Kysymykset koskivat prosessin arviointia kokonaisuutena, sekä sen eri osa-alueita, kuten esimerkiksi Esitys yhteishankintakoulutuksesta -lomaketta (TEM67), koulutuksen järjestämisen kestoa ja koulutusmahdollisuudesta annetun tiedon saatavuutta. Yritysnäkökulmasta tehtävän koulutusten tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin lisäksi kysymyksillä voidaan tarkastella hankkeen tarpeellisuutta. Hankkeen tehokkuutta mitattiin kysymällä, onko koulutuksista ollut enemmän hyötyä vai kustannuksia yritykselle suhteessa koulutuksen aiheuttamiin rahallisiin ja ajallisiin kustannuksiin. Koulutuksen vaikutuksia, tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta selvitettiin esittämällä vastaajille arvoväittämien lisäksi tarkentavia avoimia kysymyksiä muun muassa siitä, mitä vaikutuksia koulutuksella on ollut, miksi koulutus ei ole vaikuttanut halutulla tavalla, miksi koulutus ei ollut toimiva ja miten koulutusta voisi kehittää, että se vastaisi paremmin yritysten tarpeita. Tarkentavien kysymysten lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus esittää vapaasti kommenttejaan kysymyskokonaisuuksien jälkeen. Vaikutusarvioinnissa on huomattava, että esitettyihin kysymyksiin vastattiin laadullisesti, jolloin esimerkiksi euromääräisten arvioiden esittäminen vaikutuksista on mahdotonta. Esimerkiksi yrityksiltä ei kysytty suoraan koulutuksen tuottamaa euromääräistä hyötyä ja verrattu sitä koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin, jolloin Protek-hankkeen tehokkuutta olisi voitu arvioida selkeästi. Tämä siksi, että tarkkojen euromääräisten hyötyjen arvioiminen on melko mahdotonta yrityksille. Sen vuoksi vaikutusarvioinneissa joudutaan tyytymään enemmän laadullisiin arvioihin, jolloin yritysten on helpompi vastata kysymyksiin ja väittämiin, vaikka samalla arviointitarkkuus kärsii. Tässä selvityksessä kyselyiden perusteella muodostettua empiiristä aineistoa analysoidaan graafisesti ja tunnuslukujen avulla. Tavoitteena aineiston analyysissä on tiivistää ja havainnollistaa suuri tilastoaineisto muutamaksi tunnusluvuksi, joiden avulla voidaan vertailla esimerkiksi ryhmien välisiä eroja. Tutkimustulosten analyysi etenee pääasiassa aineiston keruussa käytetyn haastattelulomakkeen mukaisessa järjestyksessä. Tulosten analyysissä vastauksia on tarkasteltu suhteessa eri taustamuuttujiin, kuten yrityksen kokoon, sijaintiin ja toimialaan.

16 1 Arviointitutkimuksen tausta Avointen kysymysten ja strukturoitujen kysymysten yhteydessä saadun lisäinformaation laadullinen analyysi täydentää tutkimuksen tilastollisen osuuden tuloksia ja antaa kvantitatiiviselle tiedolle syvyyttä. Laadullinen aineisto tuo mukaan sellaista tutkimustietoa, jota valmiit vastausvaihtoehdot sisältävällä kysymysmuotoilulla ei ole mahdollista saada. Laadullisen aineiston analyysissä on tavoitteena selvittää ja kuvata yksityiskohtaisemmin ja syvemmin yrittäjien näkemyksiä ja kokemuksia koulutuksesta ja koulutuksen vaikutuksista. Laadullisessa analyysissä analysoidaan avointen kysymysten tekstiaineistoja. Aineistoja teemoittelemalla, pelkistämällä ja luokittelemalla etsitään eroja, yhtäläisyyksiä ja tyyppivastauksia. Tutkimuksessa esitetään esimerkiksi autenttisia lainauksia vastaajien kommenteista. Lainauksilla pyritään ensinnäkin kuvamaan tyypillisiä asioita ja ongelmia. Toiseksi kommenteissa tuodaan esille erityisen mielenkiintoisia tai poikkeuksellisia näkemyksiä käsiteltävänä olevasta kysymyksestä. 1.4 Arviointiprosessimallin kehittäminen Tulevaisuudessa edellä esitettyä ja tässä hankkeessa toteutettua arviointimallia voitaisiin kehittää entistä paremmaksi. Arvioinnissa voitaisiin eritellymmin pyrkiä mittamaan: 1. Vaikutukset yrityksen talouteen, ja 2. Vaikutukset henkilöstön osaamiseen. Arviointimalli koostuisi tällöin siis kahdesta erillisestä arviointiprosessista, joskin tiedot yhdistettäisiin lopullisessa arvioinnissa. Aikaisemmin todettiin, että arvioinnissa ei pyritty mittaamaan vaikutuksia euromääräisesti, koska tarkkojen euromääräisten hyötyjen arvioiminen olisi ollut melko mahdotonta yrityksille. Tulevaisuudessa koulutuksen vaikutuksia yrityksen talouteen voitaisiin mitata yrityksen talouden tunnuslukuja seuraamalla. Yrityksen talouteen kohdistuvia vaikutuksia seurattaisiin yrityksen tunnuslukujen kehitystä tarkastelemalla siten, että kohdeyrityksen kehitystä verrattaisiin esimerkiksi toimialan kehitykseen tai vastaavaan yritykseen, jota ei koulutettu, samalta toimialalta. Seurannassa käytettävät tunnusluvut otettaisiin mahdollisesti jo olemassa olevista yleisistä rekistereistä 22. Tämän kaltainen arviointi mahdollistaisi paremman panos-tuotos-vertailun, jolla koulutuksen tehokkuutta voitaisiin arvioida. Vaikutusanalyysin keskeisin ongelma on se, kuinka muodostaa koulutukseen osallistuneille yrityksille verrokkiryhmä, joka muistuttaisi mahdollisimman paljon ohjelman koulutukseen osallistuneita yrityksiä. Se kuinka hyvin vertailuryhmä saadaan muodostettua, vaikuttaa siihen, kuinka luotettavia empiiriset vaikutustulokset ovat Tämä voitaisiin toteuttaa varaamalla resursseja kolmannen tahon tuottamaan tunnuslukuseurantaan. 23 Ks. tarkemmin Farrington (23).

17 Arviointitutkimuksen tausta 11 Koulutukseen osallistuneilta yrityksiltä ja vertailuryhmän yrityksiltä tutkittaisiin muutosta tutkittavassa ilmiössä (esim. taloudellinen tunnusluku) ennen ja jälkeen koulutuksen. Esimerkiksi arviointitutkimuksessa voitaisiin arvioida koulutuksen vaikutuksia vertaamalla koulutukseen osallistuneiden ja koulutukseen ei-osallistuneiden yritysten keskiarvoja tutkittavasta ilmiöstä. Arvio toimenpiteen vaikutuksesta on ˆ δ = y y, 1 missä y 1 on koulutukseen osallistuneiden yritysten tutkittavan ilmiön keskiarvo (esimerkiksi kolme kuukautta koulutuksen jälkeen tai seuraavassa tilinpäätöksessä) ja y on koulutukseen osallistumattomien yritysten keskiarvo tarkastellusta asiasta. Vielä tarkempaan arvioon päästäisiin, jos voitaisiin kontrolloida koulutukseen osallistuneiden yritysten ja vertailuryhmän yritysten erot taustatekijöissä, jotka ovat yhteydessä tutkittavaan asiaan. Esimerkiksi yritysten tunnuslukuja verrattaessa olisi hyvä ottaa huomioon alueelliset erot taloudellisessa aktiivisuudessa ja kilpailutilanteessa, jos vertailuryhmän yritykset eivät olisi samalta alueelta kuin koulutukseen osallistuneet yritykset. Tulevaisuudessa yrityksen talouteen kohdistuvat vaikutukset pyrittäisiin siis mittaamaan numeerisesti, jopa euromääräisesti. Vastaavasti koulutuksen vaikutuksia henkilöstön osaamiseen mitattaisiin kyselyinä, jolloin mitattaisiin lähinnä koulutuksen laadullisia vaikutuksia työntekijöihin, koska on vaikea arvioida numeerisella skaalalla koulutuksen vaikutuksia työntekijöiden osaamistason paranemiseen. Tulevaisuudessa pitäisi pystyä varmistamaan, että koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden antamat välittömät palautteet koulutuksesta olisivat myös arvioinnin tekijöiden käytettävissä helposti. Lisäksi koulutukseen osallistuneille tehtäisiin erillinen kysely esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua koulutukseen osallistumisesta, jolloin koulutukseen osallistunut voisi paremmin arvioida esimerkiksi koulutuksen tuottamia pitkän aikavälin vaikutuksia. Arvioitsijan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että koulutukseen osallistuneiden henkilö- ja muut tiedot tulisi olla arvioitsijan käytettävissä. Arviointimallin viimeisessä vaiheessa pyrittiin selvittämään koulutuksen pitkäaikaisia vaikutuksia noin 2 vuoden jälkeen koulutuksesta tehtävän työnantajakyselyn avulla. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että yritykset toimittaisivat pyydetyt tiedot automaattisesti. Tiedot yrityksiltä -mallissa rahoituksen saamisen edellytyksenä olisi tiettyjen tietojen seuranta ja raportointi 2 vuotta koulutuksen päättymisestä. Ongelmana pitkäkestoisten vaikutusten arvioinnin osalta voi olla se, että yritys kouluttaa työntekijöitään paljon, jolloin on vaikea 1) muistaa yksittäistä koulutusta ja koulutukseen osallistuneita ja 2) erottaa yksittäisen koulutuksen tuottamia vaikutuksia suhteessa muihin koulutuksiin.

18 12 Yritysten taustatiedot 2 Yritysten taustatiedot Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii terveys- ja sosiaalipalvelualalla (48 %), muuhun palvelutoimintaan kuuluvilla toimialoilla (21 %) ja teollisuudessa (9 %). (Kuvio 2) Jäljempänä tarkastellaan terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla toimivia yrityksiä suhteessa muilla toimialoilla toimiviin yrityksiin % Maatalous, Metsätalous ja kalatalous 9 Teollisuus Sähkö-, kaasu-, ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut 21 Muu palvelutoiminta Kuvio 2. Yrityksen toimiala Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli Joensuusta (4 %), Outokummusta (17 %) ja Kontiolahdelta (11 %). Vähiten vastaajia oli Kesälahdelta (1 %), Rääkkylästä (1 %) ja Lieksasta (1 %). Valtimolta ja Juuasta ei tullut yhtään vastausta. (Kuvio 3) Jäljempänä tarkastellaan Joensuussa sijaitsevia yrityksiä suhteessa muilla alueilla sijaitseviin yrityksiin % Kuvio 3. Yrityksen sijainti

19 Yritysten taustatiedot 13 Keskimääräinen työntekijöiden lukumäärä yrityksessä oli 15. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä työllisti alle 6 henkilöä. Yksityisyrittäjiä tai yhden henkilön työllistäviä yrityksiä oli eniten, vastaajista 43. Seuraavaksi eniten oli 2 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. 6 1 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli vähiten, 11. (Kuvio 4) Jäljempänä tarkastellaan alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä suhteessa 5 tai yli 5 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Alle 5 henkilöä työllistäviin yrityksiin viitataan pienyrityksinä ja 5 tai enemmän työllistäviin yrityksiin suurempina/suurina yrityksinä 24. Yritysten lkm Kuvio 4. Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä yli 1 Työntekijöitä Kyselyyn vastanneista yrityksistä 38 prosenttia osallistui koulutukseen Täsmäkoulutuksen kautta, 52 prosenttia Josekin koulutustuen kautta ja 1 prosenttia -tapaturmaa hankkeen kautta. (Kuvio 5) % Täsmäkoulutus Josekin koulutustuki -tapaturmaa Kuvio 5. Koulutustuen myöntäjä 24 Yrityksessä kyselyyn vastannut voi olla yrittäjä itse tai muu yrityksen edustaja, kuten esimerkiksi toimitusjohtaja.

20 14 Yritysten taustatiedot Koulutuksista pitkäkestoista koulutusta oli 39 prosenttia ja lyhytkestoista koulutusta 61 prosenttia. Suurin osa koulutuksista, joihin vastaajat ovat osallistuneet, ovat olleet erilaisia sosiaali- ja terveyspuolen sekä hyvinvointialan koulutuksia, kuten esimerkiksi fysioterapeuttien täydennyskoulutuksia, erilaisia kuljetusalan yrittäjäkursseja, työturvallisuuskoulutuksia, atk- ja ohjelmistokoulutuksia, toiminnanohjausjärjestelmä- ja laadunhallintakoulutuksia sekä myyntivalmennuksia.

Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio

Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio Nolla tapaturmaa Pohjois-Karjalassa Vaikutusarvio Joensuu 22.11.21 Anne Vänttinen Projektitutkija Josek Oy, Protek hanke SISÄLLYS 1 Asiakaskyselyn toteutus... 1 2 Yritysten taustatiedot... 2 3 Nolla tapaturmaa

Lisätiedot

KUNNARI Kilpailuetua kokemuksesta Vaikutusarvio

KUNNARI Kilpailuetua kokemuksesta Vaikutusarvio KUNNARI Kilpailuetua kokemuksesta Vaikutusarvio Joensuu 9.11.20 Anne Vänttinen Projektitutkija Josek Oy, Protek-hanke SISÄLLYS 1 Asiakaskyselyn toteutus... 1 2 Yritysten taustatiedot... 1 3 Kunnari-toiminnan

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Yrityksen palautelomake yhteishankintakoulutuksesta

Yrityksen palautelomake yhteishankintakoulutuksesta Yrityksen palautelomake yhteishankintakoulutuksesta Yrityksenne on osallistunut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja kouluttajan ja yrityksesi yhdessä toteuttamaan yhteishankintakoulutukseen Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Työ- ja elinkeinokeskus Arbets- och näringscentralen Yhteishankinnan kolme tuotetta RekryKoulutus uudelle henkilöstölle - kesto 10 pv 2 v. - työssäoppimisjakso

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot