Pienyritysten koulutustuki - PROTEK : Vaikutusarvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pienyritysten koulutustuki - PROTEK : Vaikutusarvio"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND. PUBLICATIONS IN LAW N:o 27 Pienyritysten koulutustuki - PROTEK : Vaikutusarvio Anne Vänttinen Anssi Keinänen Teemu Purmonen Itä-Suomen yliopisto

2 Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja University of Eastern Finland. Publications in Law/N:o 27 Julkaisija Publisher Toimittaja Head editor Vaihdot Exchanges Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteen laitos PL 111, 811 JOENSUU University of Eastern Finland Department of Law P.O. Box 111, FI-811 JOENSUU, FINLAND Anssi Keinänen, KTT, HTT Joensuun kampuskirjasto/julkaisujen vaihto PL 17, 811 Joensuu Puh. (13) Faksi (13) Joensuu Campus Library /Exchanges P.O. Box 17, FI-811 JOENSUU, FINLAND Tel Fax Myynti Sales Joensuun kampuskirjasto/julkaisujen myynti PL 17, 811 Joensuu Puh. (13) , (13) Faksi (13) Joensuu Campus Library /Sales of Publications P.O. Box 17, FI-811 JOENSUU, FINLAND Tel , Fax ISSN ISBN (sid.) Kannen piirros Cover picture Kannen suunnittelu Cover design Taitto Layout Susanna Wähä Janne Kuivalainen ja Erja Hirvonen Jussi Virratvuori / Viestintätoimisto Kirjokansi Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino Oy Tampere 21

3 III Alkusanat Tämä on raportti Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Pienyritysten koulutustuki Protek -hankkeen yrityskohtaisten toimenpiteiden vaikutuksista. Tutkimuksen ovat mahdollistaneet hanketta rahoittaneet Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ESR), Josek Oy ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos. Erilaisella hankerahoituksella toteutetaan vuosittain lukuisa määrä yrityskohtaisia toimenpiteitä, mutta toimenpiteiden tarkastelu jää useimmiten ainoastaan rahoittajien vaatimien määrällisten toteutumatietojen tarkastelun tasolle. Tutkimusongelma syntyi käytännön tarpeesta tunnistaa ja nostaa esille hankkeessa järjestetyn pienyritysten henkilöstökoulutuksien yrityskohtaiset vaikutukset. Tutkimuksella nostettiin keskiöön asiakkaan subjektiivinen kokemus toteutettujen toimenpiteiden konkreeteista hyödyistä yrityksen henkilöstön osaamisen, liiketoiminnan ja verkostoitumisen kannalta. Tutkimus toteutui prosessiarviointina, jonka eteneminen on kuvattu raportin ensimmäisessä luvussa. Tutkimuksen alkuongelmien määrittelystä lähtien mukana ovat olleet tiiviissä yhteistyössä seudullinen elinkeinoyhtiö JOSEK Oy ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos. Prosessissa on panostettu käytännön elinkeinoelämän ja akateemisen tutkimuksen yhteisten kehittämishaasteiden tunnistamiseen ja ratkaisumallien etsimiseen. Tutkimusryhmä koostui projektitutkija Anne Vänttisestä, professori Anssi Keinäsestä ja ohjelmapäällikkö Teemu Purmosesta. Anne Vänttinen vastasi tutkimusaineiston keräämisestä, tulosten analysoinnista ja suurimmalta osin tutkimusraportin kirjoittamisesta, häntä ohjasi koko prosessin ajan professori Keinänen. Ohjelman toteutukseen ja arviointiprosessiin liittyvissä sisällöllisissä kysymyksissä asiantuntijana toimi hankkeen toteutuksesta vastaava Purmonen. Haluamme kiittää tutkimukseen vastanneita ja tietonsa luovuttaneita yrityksiä. Vaikutusten arvioinnissa erityisen haasteellista oli tutkimusaineiston kerääminen viranomaistoimenpiteiden luottamuksellisesta luonteesta ja yritysten vahvasta tietosuojasta johtuen. Haasteista huolimatta suuri joukko yrityksistä vastasi kyselyihin ja vastausprosentti nousi korkeaksi verrattuna mitä se on ollut muissa yrityksiin kohdistuvissa kyselyissä. Joensuussa marraskuussa 21 Anne Vänttinen Anssi Keinänen Teemu Purmonen

4 IV

5 V SISÄLLYS 1 Arviointitutkimuksen tausta Protek-ohjelma Toimenpideohjelman arviointimalli Toteutunut arviointiprosessi Protek-hankkeessa Arviointiprosessimallin kehittäminen Yritysten taustatiedot Yritysten koulutustausta Yhteishankintakoulutuksen vaikutukset Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset Yritykseen kohdistuvat vaikutukset Yritystoimintaan kohdistuvat vaikutukset Yhteishankintakoulutuksen toimivuus Yhteishankintakoulutusprosessin toimivuus ja tarpeellisuus Koulutusprosessin toimivuus Koulutuksen saatavuus ja tehokkuus Koulutuspalvelun tarpeellisuus Yhteenveto LÄHTEET LIITTEET... 66

6 VI

7 Arviointitutkimuksen tausta 1 1 Arviointitutkimuksen tausta 1.1 Protek-ohjelma Tämän raportin tarkoituksena on arvioida Pienyritysten koulutustuki Protek -hankkeen järjestämien koulutusten yrityskohtaisia vaikutuksia. Vaikuttavuusarvioinnin kohteena oleva hanke on osa valtakunnallista PROTEK kehittämisohjelmaa, joka rahoitetaan Euroopan Unionin sosiaalirahaston toimintalinjasta 1 (Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen). Hankkeen tavoitteet noudattavat ohjelman toimintalinjoja, joten voidaan kohtuudella olettaa hankkeen vaikutusten olevan tietyiltä osin vertailukelpoisia valtakunnassa toteutettujen muiden Protek hankkeiden kanssa, kun toimenpiteiden vaikuttavuuksia verrataan. Protek ohjelman keskeisimmät tavoitteet ovat: 1. Työelämän osaamiskapeikkoja vähennetään 2. Työn organisointi ja tuottavuus on parempaa 3. Työtapaturmia ehkäisemällä parannetaan tuottavuutta pk-yrityksissä 4. Verkostomainen työtapa vakiinnutetaan 5. Eri hallinnonalojen osaamista edistävien palvelujen ja rahoitusinstrumenttien parempi keskinäinen synergia toimii 6. Työvoimakoulutuksen proaktiivinen koulutusmalli kehittyy ja työvoima koulutuksen hankintajärjestelmää kehitetään ottamalla käyttöön tuotteistettuja koulutuspaketteja. Hankkeessa tuotteistetaan keskeisimmät tuotteistettavissa olevat koulutustarpeet ja otetaan käyttöön ohjelmakaudella valtakunnallisesti tuotteistettavat palvelut mahdollisimman nopealla aikataululla. 7. Seudullisten kehittämisyhtiöiden, työ- ja elinkeinohallinnon ja TE-keskusten (Ely keskus vuodesta 21 alkaen) yhteisten työkäytäntöjen kehittäminen kohti uudenlaista yrityslähtöisten koulutusten toteuttamiskulttuuria. Pienyritysten koulutustuki Protek -hanke käynnistyi keväällä 28 Pohjois-Karjalassa maakunnallisena hankkeena, jossa ovat mukana kaikki seudulliset kehittämisyhtiöt (JOSEK Oy, PIKES Oy ja KETI Oy), Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan Elykeskus ja Keski-Karjalan yrittäjäjärjestöt. Viranomaistoimintaa tukeva rinnakkaishanke käynnistyi Ely-keskuksen itse toteuttamana hankkeena tammikuussa 29, molemmat hankkeet päättyvät suunnitelmien mukaan vuoden 21 lopussa. Koulutusten tekniseen hankintaan keskittyvällä rinnakkaishankkeella on päähankkeen kanssa yhteiset tavoitteet, joten tässä arvioinnissa kokonaisuutta käsitellään yhtenä hankekokonaisuutena. Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut laajentaa alueen yritysten työvoiman osaamista tarjoamalla alueen yrityksille maksutonta liiketoimintalähtöistä koulutussuunnittelua. Koulutussuunnittelun jälkeen yritysten henkilöstölle räätälöityä koulutusten toteutusta on tuettu hankkimalla osarahoitusta

8 2 Arviointitutkimuksen tausta erilaisista rahoitusinstrumenteista, joista keskeisimpiä ovat olleet työhallinnon Täsmä- Koulutus 1, projektin määrärahoilla kehittämisyhtiön hankkima koulutuspalvelu 2 ja työtapaturmien ehkäisemiseen liittynyt projektirahoitteinen lyhytkoulutus 3. Koulutusten järjestämisessä kaikki edellä mainitut tukimuodot myönnettiin pääsääntöisesti samansuuruisilla tukiosuuksilla (TäsmäKoulutuksen ehtoja noudattaen). Projektirahoitteisia koulutuksia käytettiin pääsääntöisesti silloin, kun kysymyksessä oli alle 7 tuntia kestävä tai yksinyrittäjille suunnattu koulutus. Keskeisenä toimenpiteenä on Ely-keskuksen ja seudullisten kehittämisyhtiöiden yhteisen toimintamallin löytäminen yritysten palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Yhteistyötä tiivistämällä hankkeella vastataan maakunnan pienyritysten ja yritysverkostojen työvoimakoulutuksen tarpeisiin 1 yrityksessä, joka on kuudesosa koko alueen yrityskannasta. Yhteistyöprojektilla voidaan siis olettaa olevan yleistettävyyttä kun alueellista toimintamallia arvioidaan. Projektin varsinaiset ensisijaiset kohderyhmät ovat Pohjois-Karjalan yritykset ja niiden henkilökunta. Alueellisesti kiinnitetään huomiota myös maakunnan reuna-alueiden pienyritysten kehittämiseen. Toiminnan painopiste on pien- ja mikroyritysten kehittämisessä, mutta harkinnanvaraisesti kohderyhmään voi kuulua myös suurempia yrityksiä, erityisesti yritysverkostojen koulutuksissa koulutuksiin voidaan ottaa mukaan yritykset henkilöstömäärästä riippumatta. Koulutus- ja kehittämistoimet pyritään toteuttamaan Protek-mallin mukaisesti yritysverkostoja kouluttamalla, koulutusta varten perustettuja ad hoc -verkostoja kehittämällä tai yksittäisten yritysten kehittämishankkeita toteuttamalla. Toteutustapa valitaan tarkoituksenmukaisuuden periaatteella. Toissijainen kohderyhmä ovat osatoteuttajien yritysneuvontaa tekevät henkilöt. Hankkeen aikana vaihdetaan kokemuksia ja haetaan alueellisia hyviä käytäntöjä yrityskohtaisten koulutushankkeiden toteuttamiseksi. 1 TäsmäKoulutus on Työ- ja Elinkeinohallinnon tuotteistettu rahoituspalvelu yritysten henkilöstökoulutusten osarahoittamiseen. Koulutuksen hankkiva yritys maksaa osan henkilöstön koulutuskustannuksista. Työnantajalle aiheutuvat palkkakulut ja tuotannon menetys koulutusajalta eivät ole rahoituskelpoisia kuluja. Täsmäkoulutus soveltuu erityisesti pidempien henkilöstökoulutusten hankintaan, sillä tuen ehdoksi on asetettu koulutukselle vähintään 7 tunnin vähimmäisraja. Koulutustuen enimmäismäärä on 8 % koulutuksen hankintakustannuksista. TäsmäKoulutus on kansallinen rahoitustuote, jossa on jatkuva haku. Tukea voi hakea TE-toimiston kautta. 2 Josekin koulutustuki. Josek Oy:n hallinnoima Protek-hanke myönsi yrityksille ESR-osarahoitteista tukea koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen rahoituksessa suosittiin erityisesti yritysverkostoissa järjestettyä koulutusta sekä TäsmäKoulutukseen soveltumatonta lyhytkestoista henkilöstökoulutusta. Koulutustuen enimmäismäärä yritysverkostoille oli 7 % ja yksittäisille yrityksille 5 % koulutuksen hankintakustannuksista. Koulutustuki oli käytössä vuosina tapaturmaa-hankkeen koulutustuki. TäsmäKoulutuksen ehdot rajaavat yrityksille kuuluvan lakisääteisen työturvallisuuskoulutuksen tuen ulkopuolelle. Protek hankkeessa näitä työturvallisuutta edistäviä koulutuksia tuettiin ELY-keskuksen hallinnoiman ESR-rahoituksen avulla. Nolla tapaturmaa -koulutukset keskitettiin yksinomaan työturvallisuuden parantamiseen hankkimalla mm. erilaisia turvallisuuskortti-, pätevyyskortti- ja ensiapukoulutuksia yritysten henkilöstölle. Nolla tapaturmaa tuki oli käytössä syksystä 29 kevääseen 21.

9 Arviointitutkimuksen tausta Toimenpideohjelman arviointimalli Julkisen palvelutoiminnan kehittäminen ja arviointi on keskeinen osatekijä kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä. Julkisten palvelujen arvioinnin pitäisi tuottaa tietoa päätöksentekijöille, palvelujen tuottajille, kansalaisille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten julkisessa palveluntuotantotehtävässä on onnistuttu tai edistytty 4. Arviointi ei yksinään ole riittävä poliittisessa tai hallinnollisessa päätöksenteossa, vaan arvioinnin avulla voidaan parantaa päätösten laatua tiedollisen epävarmuuden vähennyttyä sekä lisätä päätöksenteon avoimuutta, sitoutumista päätöksiin ja päätösten parempaa arvioitavuutta 5. Kuitenkin vaikuttavuustutkimuksen erääksi puutteeksi on paikantunut juuri päätöksenteossa ja päätöksentekijän näkökulmasta liikkeelle lähtevän arvioinnin heiveröisyys 6. 7 Kotimaisessa arviointikirjallisuudessa ja -tutkimuksissa käytetään termejä vaikutus- (arviointi) ja vaikuttavuus(arviointi) osittain synonyymeinä. Termillä vaikutus on monta englanninkielistä vastinetta: effect, impact, result ja outcome. Nämä termit tarkoittavat tarkoituksellista tai tahattomasti tapahtunutta muutosta tarkasteltavassa ilmiössä, joka on aiheutunut, joko suoraan tai epäsuorasti toimenpiteestä 8. Termillä vaikuttavuus tarkoitetaan sitä, missä määrin toimenpiteelle asetetut tavoitteet on saavutettu tai saatetaan saavuttaa ottamalla huomioon tavoitteiden suhteellinen merkitys 9. Toisin sanoen vaikuttavuusarviointi ei ole mahdollista ilman vaikutusarviointia. Ei ole mahdollista verrata sitä, kuinka tavoitteet ovat toteutuneet ilman, ettei vaikutuksia olisi mitattu. Toisaalta, kun vaikutuksia on yritetty arvioida, on luonnollista, että niitä verrataan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vaikutusarviointi ja vaikuttavuusarviointi ovat hyvin lähellä toisiaan. Vedung (23) puhuu arvioinnista aikamme megatrendinä. Lähes kaikkea julkista politiikkaa, julkista toimintaa ja julkisia instituutioita arvioidaan. Vedungin mukaan arviointi ei ole megatrendi ainoastaan nykyisessä hallintopolitiikassa, vaan se on koko aikakautemme megatrendi. Arviointiaallolla on uskomattoman monta muotoa. Kritiikistä huolimatta tavoitearviointi elää vahvasti saaden myös uusia muotoja, kuten vaikuttavuusevaluaatio (effectiveness evaluation). Usein nämä yhdistetään tulosohjaukseen. Rinnakkain näiden kanssa toteutetaan laadun arviointia. Arviointi toteutetaan yhdistämällä ammattimainen itsearviointi ja ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemä ulkopuolinen arvio. Rinnakkaisesti kehitetään myös asiakkaiden tekemää arviointia sekä kustannusvaikuttavuustutkimuksia ja verkostoarviointia. 1 4 Kohti julkisten palveluiden yhteistä arviointia: keskustelualoite (21). 5 OECD (1997). 6 Ahonen, Tala, Hämäläinen (29). 7 Ks. myös Keinänen (21) politiikkatoimien vaikutusarvioinnin tarpeellisuudesta ja ongelmista. 8 Esimerkiksi sana effect määritellään seuraavasti: intended or unintended change due directly or indirectly to an intervention (OECD 22). 9 OECD (22). 1 Vedung (23).

10 4 Arviointitutkimuksen tausta Arviointi voidaan suorittaa joko sisäisesti itsearviona (self-evaluation), esimerkiksi ministeriössä tai viranomaisen omasta toimesta, tai ulkoisesti, jonkin toisen puolueettoman tahon toteuttamana. Voidaan sanoa, että mitä monimutkaisempi toimenpide tai ohjelma sitä haastavampaa on toteuttaa luotettava vaikutusten arviointi ja sitä vähemmän viranomaisella itsellään on mahdollisuus tehdä hyvä vaikutusarvio 11. Lisäksi arviointi voi olla säännöllistä tai yksittäistä. Yleensä itsearviointi suoritetaan esimerkiksi vuosikertomusten muodossa, mutta vastaavasti tyyliltään epämuodollisemmin ja metodologisesti varsin heterogeenisesti. Vastaavasti ulkopuoliset vaikutusarviot ovat pitkälti yksittäisiä, tiettyyn lainsäädäntöön tai toimenpideohjelmaan kohdistuvia ja tyyliltään itsearviointeja yhtenäisempiä. Jälkikäteisessä vaikutusarvioinnissa (ex post) toimenpide on päättynyt, ja sen kaikki vaikutukset ovat analysoitavissa. Merkittävä osa politiikan vaikutusten arvioinnista voidaan tehdä vasta jälkikäteen, kun politiikan vaikutukset ovat havaittavissa. Seuraamalla tehtyjen päätösten vaikutuksia voidaan kerätä kokemuksia uusien päätösten pohjaksi 12. Jälkikäteisellä arvioinnilla voidaan myös tarkastella, kuinka hyvin toimenpiteille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet (vaikuttavuusarviointi). Lisäksi tarkastelun kohteena tulisi olla myös toimenpiteiden aiheuttamat yllätykselliset vaikutukset. Toisena tavoitteena vaikutusarvioinnissa on varmistaa se, että toteutuneet vaikutukset ovat juuri toimenpiteen tuottamia vaikutuksia, eivätkä jonkin muun tekijän tuottamia. Esimerkiksi, jos lainsäädännön tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös muiden pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttavien tekijöiden kehitys arvioitaessa lainsäädännön toimivuutta. Sen vuoksi ei ole riittävää tarkastella pelkästään yksittäisiä indikaattoreita, kun arvioidaan vaikutuksia. Voimme esimerkiksi havaita pitkäaikaistyöttömyyden vähentyneen (muutos indikaattorissa), mutta sen perusteella ei voida vielä sanoa, johtuiko muutos lainsäädännön muutoksesta tai esimerkiksi yleisen taloudellisen tilan paranemisesta. Vaikutusarviointina pidetään myös vaikutusarviointien arviointia ja vertailua (metaanalyysi). Vaikutusarvioinnin oppimisen kannalta on tärkeää, että verrataan yksittäisen toimenpiteen ennakollista vaikutusarviota meneillään olevan toimenpiteen ja loppuneen toimenpiteen vaikutusarvioihin. Sitä kautta voidaan nähdä, kuinka hyvin ennakollinen vaikutusarvio vastasi toteutuneita vaikutuksia. Esimerkiksi päätöksentekijöille on tärkeä tieto se, kuinka paljon ennakollisiin vaikutusarviointeihin pystyy luottamaan. Lisäksi on tärkeää tunnistaa hyvien vaikutusarviointien käytännöt ja tekotavat. Vertaamalla useita vaikutusarviointeja (kansallisia tai kansainvälisiä) voidaan oppia, millä tavoin vaikutusten arviointeja on tehty, miten ja millaista informaatiota on kerätty, miten sitä on analysoitu ja miten ennakolliset arviot ovat toteutuneet. Vaikutusarviointi tulisi olla kiinteä osa toimenpiteen valmisteluprosessia. Arviointiin tulee kiinnittää huomiota valmistelun alusta alkaen. Jo hanketta asetettaessa sekä valmis- 11 Wollman (27). 12 Ilmakunnas, Junka ja Uusitalo (28).

11 Arviointitutkimuksen tausta 5 telun alkuvaiheissa tunnistetaan merkitykselliset vaikutusalueet ja vaikutukset. Valmistelun edetessä käytettävissä olevien ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusten arviointia syvennetään. Vaikutusarviointiin kuuluu lisäksi toteutetun uudistuksen vaikutusten seuranta. 13 Vaikutusarviointi mahdollistaa sen, että päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävästi luotettavaa tietoa erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden seurauksista. Arviointitutkimuksessa on tärkeää pohtia, mikä on toiminnan tavoitteet ja millä kriteereillä arvioidaan sitä, kuinka hyvin toiminnan avulla tavoitteet on saavutettu 14. Oikeusministeriön julkaisemassa ohjeissa säädösehdotusten vaikutusten arvioinnista todetaan, että arvioinnissa keskitytään erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen olennaisiin vaikutuksiin 15. Vaikutusarvioinnin laajuus, yksityiskohtaisuus ja arvioinnissa käytettävät menetelmät on aina suhteutettava ehdotuksen sisältöön ja odotettavissa olevien vaikutusten merkittävyyteen. Vaikutuksia arvioitaessa tulee tarkastella niin hankkeen tavoiteltuja vaikutuksia ja hyötyjä kuin sen kustannuksia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Arvioinnissa on myös pyrittävä tunnistamaan riskejä ja odottamattomia vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista. Vaikutukset voivat olla välittömiä tai välillisiä, ja ne saattavat syntyä monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja erilaisten vaikutusketjujen kautta. Esimerkiksi ulkoasiainministeriön (1999) julkaisussa kehitysyhteistyöhankkeiden arviointitutkimuksen käsitteinä ja kriteereinä ovat: 1) kestävyys (sustainability): miten pysyviä hankkeen aikaansaamat tulokset ovat, 2) tarkoituksenmukaisuus (relevance): miten hyvin hanke vastaa paikallisia tarpeita ja kuinka se on edistänyt tavoiteltua muutosta, 3) vaikutukset (impact): mitkä ovat hankkeen suunnitellut ja suunnittelemattomat vaikutukset, 4) tuloksellisuus (effectiveness): miten hankkeen tulokset ovat edistäneet sitä tarkoitusta jota varten hanke käynnistettiin, ja 5) tehokkuus (efficiency): miten tehokkaasti hanke on lyhyellä tähtäimellä muuntanut voimavaroja tuloiksi? Näiden tekijöiden avulla voidaan arvioida myös Pienyritysten koulutustuki - Protek -hankkeen vaikutuksia. Lisäksi OECD:ssä toimenpiteiden evaluoinnin apuna käytetään seuraavanlaista arviointikehikkoa (Logical framework matrix, ks. taulukko 1.) 16. Arviointikehikon avulla pystytään paremmin pohtimaan, mitä informaatiota hankkeesta tulee kerätä, sen avulla informaatio voidaan paremmin organisoida ja analysoida. 13 Ks. tarkemmin Oikeusministeriön (27) julkaisu Säädösehdotusten vaikutusten arviointi: ohjeet. 14 Ks. esim. Patton ja Sawicki (1993). 15 Oikeusministeriö (27). 16 Ks. enemmän julkaisusta Guidelines for Programme Design, Monitoring and Evaluation.

12 6 Arviointitutkimuksen tausta Taulukko 1. Arviointikehikko Yleiset tavoitteet Projektin tavoitteet Tulokset Objektiivisesti havainnoitavat indikaattorit Objektiivisesti havainnoitavat indikaattorit Objektiivisesti havainnoitavat indikaattorit Lähteet indikaattoreiden havaitsemiseksi Lähteet indikaattoreiden havaitsemiseksi Lähteet indikaattoreiden havaitsemiseksi Oletukset Oletukset Toimenpiteet Keinot Kustannukset Oletukset Alkutilanne Kuviossa 1 on kuvattu alkuperäinen suunnitelma Protek-hankkeen vaikutusarviointimallista koulutuksen vaiheiden mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa yritysneuvojat tekevät yrityskohtaisen kartoituksen yrityksen koulutustarpeista. Toisessa vaiheessa yritykselle suunnitellaan koulutustarvekartoituksen pohjalta sopiva koulutus ja koulutuksesta tehdään yhteishankintakoulutusesitys. Näillä vaiheilla pyritään siihen, että koulutus on kaikista tarkoituksen mukaisinta yrityksille. Tätä koulutuksen relevanssiutta pyritään arvioimaan myöhemmässä vaiheessa. Samalla koulutusesityksistä kerätään vastaajien tiedot vaikutusarviointia varten ja pyydetään yrityksiltä lupa käyttää koulutustietoja vaikutusarvioinnissa. Vastaajatietojen keruun jälkeen yrityksille lähetetään yhteishankintakoulutuksen taustatietolomake. Kolmannessa vaiheessa tehdään sopimus koulutuksesta ja toteutetaan koulutus. Koulutuksen päättymisen jälkeen neljännessä vaiheessa kerätään välitön palaute koulutuksesta ja koulutuksen perustiedot. Työntekijöiden antamaa palautetta koulutuksesta voidaan käyttää myöhemmin apuna, kun arvioidaan koulutuksen vaikutuksia. Koulutuksen perustietojen avulla muodostetaan vastaajaryhmät. Viidennessä vaiheessa arvioidaan varsinaisesti koulutuksen vaikutuksia, kun yrityksille ja koulutukseen osallistuneille työntekijöille lähetetään palautekyselyt koulutuksen vaikutuksista, tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta noin kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Samalla kun arvioidaan yrityksen ja työntekijöiden kokemuksia koulutuksesta, selvitetään myös yrityksen mahdollinen lisäkoulutustarve. Viides vaihe on arviointitutkimuksen kannalta kaikkein tärkein vaihe. Kuudennessa vaiheessa yrityksiin otetaan yhteyttä yritysneuvojien toimesta noin kahden vuoden jälkeen koulutuksesta. Yhteydenoton tarkoituksena on kartoittaa koulutuksen pitkäkestoista vaikutusta ja samalla selvittää yritysten mahdollinen työntekijöiden lisäkoulutustarve. Kuudes vaihe on tutkimuksen kannalta ehkä vähämerkityksellinen, mutta toisaalta jopa haastavin, koska voi olla hankalaa motivoida yrittäjiä vastaamaan kahden vuoden jälkeen koulutuksesta.

13 Arviointitutkimuksen tausta 7 1. vaihe: Yrityskohtainen kartoitus yrityksen koulutustarpeesta Mahdollinen lisäkoulutus 2. vaihe: Koulutuksen suunnittelu ja esitys koulutuksesta 3. vaihe: Sopimus koulutuksesta ja koulutuksen toteutus 4. vaihe: Koulutus päättyy 5. vaihe: 1-3 kuukautta koulutuksen päättymisestä 6. vaihe: 2 vuotta koulutuksen jälkeen Yhteishankintakoulutuksen Taustatietolomakkeen lähetys - Lupa käyttää tietoja vaikutusarvioinnissa - Koulutusesityksistä kerätään vastaajan tiedot - Taustatietojen kerääminen Reaktiopalaute ja koulutustiedot - Välitön palaute koulutuksesta - Koulutuksen perustiedot: kesto, koulutusmuoto - Vastaajaryhmien muodostaminen Työnantaja- ja Työntekijäpalautekyselyiden lähetys - Arviointi koulutuksen vaikutuksista - Mahdollisten lisäkoulutustarpeiden selvittäminen Arvio koulutuksen pitkäaikaisista vaikutuksista Kuvio 1. Koulutusten arviointimalli

14 8 Arviointitutkimuksen tausta 1.3 Toteutunut arviointiprosessi Protek-hankkeessa Protek-hankkeen arviointitutkimus toteutettiin kaksivaiheisena kyselytutkimuksena, jossa selvitettiin yritysten taustatiedot ja suhtautuminen koulutukseen ennen toimenpiteitä sekä kokemukset koulutuksesta yrittäjien näkökulmasta 1 3 kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Ennen koulutuksen toteutusta yrittäjälle lähetettiin Yhteishankintakoulutuksen taustatietolomake 17. Taustatietolomakkeiden avulla kerättiin tietoa välisenä aikana. Taustatietolomake lähetettiin 27 yritykselle. Vastausprosentti taustatietokyselyyn oli 75,8 ja vastaajia oli yhteensä 157. Koulutuksen päättymisen jälkeen yrittäjälle lähetettiin Työnantajapalautelomake 18. Työnantajapalautteita kerättiin välisenä aikana. Palautekysely lähetettiin 13 taustatietokyselyn avulla valitulle yritykselle, joiden koulutuksen ajankohta sijoittui arvioinnin toteutusajankohtaan 19. Vastausprosentti palautteen osalta oli 68,5 ja vastaajia oli Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti internet-kyselynä. Arviointimallista poiketen reaktiopalautteen ja työntekijäpalautteen keräämistä ei toteutettu Protek-hankkeen arvioinnissa erinäisten toimijoiden moninaisuudesta johtuvien tiedonvaihtorajoitusten aiheuttamien prosessiekonomisten syiden vuoksi. Samaisesta syystä myöskään lisäkoulutustarpeiden selvittäminen koulutusten jälkeen ei ollut systemaattista 21. Kyselylomakkeet muodostuivat taustatietokysymyksistä, valmiista arvoväittämistä sekä avoimista kysymyksistä. Taustatietolomakkeella kartoitettiin muun muassa yrityksen henkilöstön koulutustarpeita, yrityksen asenne työntekijöiden kouluttamiseen ja yrityksen valmius panostaa koulutukseen rahaa ja aikaa vuodessa henkilöä kohden. Taustatietolomakkeessa ja Työnantajapalautteessa kysyttiin taustatietokysymyksinä yrityksen yksilöintitietojen lisäksi yrityksen toimiala, sijainti ja työntekijöiden lukumäärä yrityksessä. Koulutuksen vaikutuksia käsittelevillä kysymyksillä pyrittiin mittaamaan hankkeen toteutuneita vaikutuksia ja tuloksellisuutta. Kysymysten avulla pyrittiin selvittämään, mitä vaikutuksia koulutuksella on ollut ja vastaavatko nämä vaikutukset asetettuja tavoitteita. Kysymysten avulla selvitettiin henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia, kuten esimerkiksi sitä, onko koulutus parantanut työntekijöiden osaamista tai edistänyt työhyvinvointia työpaikalla. Lisäksi selvitettiin koulutuksen vaikutuksia yritykseen, kuten vaikutuksia yrityksen liikevaihtoon, kilpailukykyyn ja luotuihin kontakteihin. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös sitä, onko koulutus vaikuttanut yrityksen toimintaan heti myönteisesti ja tuleeko koulutus vaikuttamaan yritystoimintaan myönteisesti pitkällä 2 vuoden tähtäimellä. Näin myös mahdollinen viive koulutuksen vaikutuksissa pyrittiin saamaan esille arvioinnissa. 17 Ks. liite Ks. liite Osa yrityksistä jäi myös arvioinnin ulkopuolelle tietojenvaihtorajoitusten vuoksi. 2 Vastausprosenttia voidaan pitää korkeana verrattuna, mitä se on ollut muissa yrityksiin kohdistuvissa kyselyissä. 21 Protek-hankkeen puitteissa ei toteuteta myöskään arvioinnin kuudetta vaihetta.

15 Arviointitutkimuksen tausta 9 Koulutuksen vaikutusten kestävyyttä mitattiin kysymyksillä, jotka selvittävät, ovatko vaikutukset työntekijöiden osaamiseen ja yrityksen kilpailukykyyn lyhyt- vai pitkäaikaisia. Alle vuoden kestävät vaikutukset luokiteltiin lyhytaikaisiksi vaikutuksiksi. Lisäksi vaikutusten kestävyyteen voi vaikuttaa työntekijöiden vaihtuvuus, joka voi vähentää koulutuksen tuloksellisuutta yrityksessä. Työntekijöiden vaihtuvuutta mitattiin kysymällä, työskentelevätkö koulutetut henkilöt yhä työnantajan palveluksessa. Koulutuksen ja koulutusprosessin toimivuutta käsittelevillä kysymyksillä mitattiin hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta (relevanssi). Koulutuksen toimivuutta käsittelevät kysymykset pyrkivät selvittämään, missä määrin koulutus on vastannut yrityksen tarpeita sisällön, laajuuden ja toteutustavan puolesta. Koulutusprosessin toimivuutta käsittelevät kysymykset pyrkivät selvittämään, miten koulutusprosessi on toiminut yritysten näkökulmasta. Kysymykset koskivat prosessin arviointia kokonaisuutena, sekä sen eri osa-alueita, kuten esimerkiksi Esitys yhteishankintakoulutuksesta -lomaketta (TEM67), koulutuksen järjestämisen kestoa ja koulutusmahdollisuudesta annetun tiedon saatavuutta. Yritysnäkökulmasta tehtävän koulutusten tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin lisäksi kysymyksillä voidaan tarkastella hankkeen tarpeellisuutta. Hankkeen tehokkuutta mitattiin kysymällä, onko koulutuksista ollut enemmän hyötyä vai kustannuksia yritykselle suhteessa koulutuksen aiheuttamiin rahallisiin ja ajallisiin kustannuksiin. Koulutuksen vaikutuksia, tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta selvitettiin esittämällä vastaajille arvoväittämien lisäksi tarkentavia avoimia kysymyksiä muun muassa siitä, mitä vaikutuksia koulutuksella on ollut, miksi koulutus ei ole vaikuttanut halutulla tavalla, miksi koulutus ei ollut toimiva ja miten koulutusta voisi kehittää, että se vastaisi paremmin yritysten tarpeita. Tarkentavien kysymysten lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus esittää vapaasti kommenttejaan kysymyskokonaisuuksien jälkeen. Vaikutusarvioinnissa on huomattava, että esitettyihin kysymyksiin vastattiin laadullisesti, jolloin esimerkiksi euromääräisten arvioiden esittäminen vaikutuksista on mahdotonta. Esimerkiksi yrityksiltä ei kysytty suoraan koulutuksen tuottamaa euromääräistä hyötyä ja verrattu sitä koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin, jolloin Protek-hankkeen tehokkuutta olisi voitu arvioida selkeästi. Tämä siksi, että tarkkojen euromääräisten hyötyjen arvioiminen on melko mahdotonta yrityksille. Sen vuoksi vaikutusarvioinneissa joudutaan tyytymään enemmän laadullisiin arvioihin, jolloin yritysten on helpompi vastata kysymyksiin ja väittämiin, vaikka samalla arviointitarkkuus kärsii. Tässä selvityksessä kyselyiden perusteella muodostettua empiiristä aineistoa analysoidaan graafisesti ja tunnuslukujen avulla. Tavoitteena aineiston analyysissä on tiivistää ja havainnollistaa suuri tilastoaineisto muutamaksi tunnusluvuksi, joiden avulla voidaan vertailla esimerkiksi ryhmien välisiä eroja. Tutkimustulosten analyysi etenee pääasiassa aineiston keruussa käytetyn haastattelulomakkeen mukaisessa järjestyksessä. Tulosten analyysissä vastauksia on tarkasteltu suhteessa eri taustamuuttujiin, kuten yrityksen kokoon, sijaintiin ja toimialaan.

16 1 Arviointitutkimuksen tausta Avointen kysymysten ja strukturoitujen kysymysten yhteydessä saadun lisäinformaation laadullinen analyysi täydentää tutkimuksen tilastollisen osuuden tuloksia ja antaa kvantitatiiviselle tiedolle syvyyttä. Laadullinen aineisto tuo mukaan sellaista tutkimustietoa, jota valmiit vastausvaihtoehdot sisältävällä kysymysmuotoilulla ei ole mahdollista saada. Laadullisen aineiston analyysissä on tavoitteena selvittää ja kuvata yksityiskohtaisemmin ja syvemmin yrittäjien näkemyksiä ja kokemuksia koulutuksesta ja koulutuksen vaikutuksista. Laadullisessa analyysissä analysoidaan avointen kysymysten tekstiaineistoja. Aineistoja teemoittelemalla, pelkistämällä ja luokittelemalla etsitään eroja, yhtäläisyyksiä ja tyyppivastauksia. Tutkimuksessa esitetään esimerkiksi autenttisia lainauksia vastaajien kommenteista. Lainauksilla pyritään ensinnäkin kuvamaan tyypillisiä asioita ja ongelmia. Toiseksi kommenteissa tuodaan esille erityisen mielenkiintoisia tai poikkeuksellisia näkemyksiä käsiteltävänä olevasta kysymyksestä. 1.4 Arviointiprosessimallin kehittäminen Tulevaisuudessa edellä esitettyä ja tässä hankkeessa toteutettua arviointimallia voitaisiin kehittää entistä paremmaksi. Arvioinnissa voitaisiin eritellymmin pyrkiä mittamaan: 1. Vaikutukset yrityksen talouteen, ja 2. Vaikutukset henkilöstön osaamiseen. Arviointimalli koostuisi tällöin siis kahdesta erillisestä arviointiprosessista, joskin tiedot yhdistettäisiin lopullisessa arvioinnissa. Aikaisemmin todettiin, että arvioinnissa ei pyritty mittaamaan vaikutuksia euromääräisesti, koska tarkkojen euromääräisten hyötyjen arvioiminen olisi ollut melko mahdotonta yrityksille. Tulevaisuudessa koulutuksen vaikutuksia yrityksen talouteen voitaisiin mitata yrityksen talouden tunnuslukuja seuraamalla. Yrityksen talouteen kohdistuvia vaikutuksia seurattaisiin yrityksen tunnuslukujen kehitystä tarkastelemalla siten, että kohdeyrityksen kehitystä verrattaisiin esimerkiksi toimialan kehitykseen tai vastaavaan yritykseen, jota ei koulutettu, samalta toimialalta. Seurannassa käytettävät tunnusluvut otettaisiin mahdollisesti jo olemassa olevista yleisistä rekistereistä 22. Tämän kaltainen arviointi mahdollistaisi paremman panos-tuotos-vertailun, jolla koulutuksen tehokkuutta voitaisiin arvioida. Vaikutusanalyysin keskeisin ongelma on se, kuinka muodostaa koulutukseen osallistuneille yrityksille verrokkiryhmä, joka muistuttaisi mahdollisimman paljon ohjelman koulutukseen osallistuneita yrityksiä. Se kuinka hyvin vertailuryhmä saadaan muodostettua, vaikuttaa siihen, kuinka luotettavia empiiriset vaikutustulokset ovat Tämä voitaisiin toteuttaa varaamalla resursseja kolmannen tahon tuottamaan tunnuslukuseurantaan. 23 Ks. tarkemmin Farrington (23).

17 Arviointitutkimuksen tausta 11 Koulutukseen osallistuneilta yrityksiltä ja vertailuryhmän yrityksiltä tutkittaisiin muutosta tutkittavassa ilmiössä (esim. taloudellinen tunnusluku) ennen ja jälkeen koulutuksen. Esimerkiksi arviointitutkimuksessa voitaisiin arvioida koulutuksen vaikutuksia vertaamalla koulutukseen osallistuneiden ja koulutukseen ei-osallistuneiden yritysten keskiarvoja tutkittavasta ilmiöstä. Arvio toimenpiteen vaikutuksesta on ˆ δ = y y, 1 missä y 1 on koulutukseen osallistuneiden yritysten tutkittavan ilmiön keskiarvo (esimerkiksi kolme kuukautta koulutuksen jälkeen tai seuraavassa tilinpäätöksessä) ja y on koulutukseen osallistumattomien yritysten keskiarvo tarkastellusta asiasta. Vielä tarkempaan arvioon päästäisiin, jos voitaisiin kontrolloida koulutukseen osallistuneiden yritysten ja vertailuryhmän yritysten erot taustatekijöissä, jotka ovat yhteydessä tutkittavaan asiaan. Esimerkiksi yritysten tunnuslukuja verrattaessa olisi hyvä ottaa huomioon alueelliset erot taloudellisessa aktiivisuudessa ja kilpailutilanteessa, jos vertailuryhmän yritykset eivät olisi samalta alueelta kuin koulutukseen osallistuneet yritykset. Tulevaisuudessa yrityksen talouteen kohdistuvat vaikutukset pyrittäisiin siis mittaamaan numeerisesti, jopa euromääräisesti. Vastaavasti koulutuksen vaikutuksia henkilöstön osaamiseen mitattaisiin kyselyinä, jolloin mitattaisiin lähinnä koulutuksen laadullisia vaikutuksia työntekijöihin, koska on vaikea arvioida numeerisella skaalalla koulutuksen vaikutuksia työntekijöiden osaamistason paranemiseen. Tulevaisuudessa pitäisi pystyä varmistamaan, että koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden antamat välittömät palautteet koulutuksesta olisivat myös arvioinnin tekijöiden käytettävissä helposti. Lisäksi koulutukseen osallistuneille tehtäisiin erillinen kysely esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua koulutukseen osallistumisesta, jolloin koulutukseen osallistunut voisi paremmin arvioida esimerkiksi koulutuksen tuottamia pitkän aikavälin vaikutuksia. Arvioitsijan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että koulutukseen osallistuneiden henkilö- ja muut tiedot tulisi olla arvioitsijan käytettävissä. Arviointimallin viimeisessä vaiheessa pyrittiin selvittämään koulutuksen pitkäaikaisia vaikutuksia noin 2 vuoden jälkeen koulutuksesta tehtävän työnantajakyselyn avulla. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että yritykset toimittaisivat pyydetyt tiedot automaattisesti. Tiedot yrityksiltä -mallissa rahoituksen saamisen edellytyksenä olisi tiettyjen tietojen seuranta ja raportointi 2 vuotta koulutuksen päättymisestä. Ongelmana pitkäkestoisten vaikutusten arvioinnin osalta voi olla se, että yritys kouluttaa työntekijöitään paljon, jolloin on vaikea 1) muistaa yksittäistä koulutusta ja koulutukseen osallistuneita ja 2) erottaa yksittäisen koulutuksen tuottamia vaikutuksia suhteessa muihin koulutuksiin.

18 12 Yritysten taustatiedot 2 Yritysten taustatiedot Suurin osa vastanneista yrityksistä toimii terveys- ja sosiaalipalvelualalla (48 %), muuhun palvelutoimintaan kuuluvilla toimialoilla (21 %) ja teollisuudessa (9 %). (Kuvio 2) Jäljempänä tarkastellaan terveys- ja sosiaalipalvelujen alalla toimivia yrityksiä suhteessa muilla toimialoilla toimiviin yrityksiin % Maatalous, Metsätalous ja kalatalous 9 Teollisuus Sähkö-, kaasu-, ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut 21 Muu palvelutoiminta Kuvio 2. Yrityksen toimiala Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli Joensuusta (4 %), Outokummusta (17 %) ja Kontiolahdelta (11 %). Vähiten vastaajia oli Kesälahdelta (1 %), Rääkkylästä (1 %) ja Lieksasta (1 %). Valtimolta ja Juuasta ei tullut yhtään vastausta. (Kuvio 3) Jäljempänä tarkastellaan Joensuussa sijaitsevia yrityksiä suhteessa muilla alueilla sijaitseviin yrityksiin % Kuvio 3. Yrityksen sijainti

19 Yritysten taustatiedot 13 Keskimääräinen työntekijöiden lukumäärä yrityksessä oli 15. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä työllisti alle 6 henkilöä. Yksityisyrittäjiä tai yhden henkilön työllistäviä yrityksiä oli eniten, vastaajista 43. Seuraavaksi eniten oli 2 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. 6 1 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli vähiten, 11. (Kuvio 4) Jäljempänä tarkastellaan alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä suhteessa 5 tai yli 5 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Alle 5 henkilöä työllistäviin yrityksiin viitataan pienyrityksinä ja 5 tai enemmän työllistäviin yrityksiin suurempina/suurina yrityksinä 24. Yritysten lkm Kuvio 4. Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä yli 1 Työntekijöitä Kyselyyn vastanneista yrityksistä 38 prosenttia osallistui koulutukseen Täsmäkoulutuksen kautta, 52 prosenttia Josekin koulutustuen kautta ja 1 prosenttia -tapaturmaa hankkeen kautta. (Kuvio 5) % Täsmäkoulutus Josekin koulutustuki -tapaturmaa Kuvio 5. Koulutustuen myöntäjä 24 Yrityksessä kyselyyn vastannut voi olla yrittäjä itse tai muu yrityksen edustaja, kuten esimerkiksi toimitusjohtaja.

20 14 Yritysten taustatiedot Koulutuksista pitkäkestoista koulutusta oli 39 prosenttia ja lyhytkestoista koulutusta 61 prosenttia. Suurin osa koulutuksista, joihin vastaajat ovat osallistuneet, ovat olleet erilaisia sosiaali- ja terveyspuolen sekä hyvinvointialan koulutuksia, kuten esimerkiksi fysioterapeuttien täydennyskoulutuksia, erilaisia kuljetusalan yrittäjäkursseja, työturvallisuuskoulutuksia, atk- ja ohjelmistokoulutuksia, toiminnanohjausjärjestelmä- ja laadunhallintakoulutuksia sekä myyntivalmennuksia.

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille

Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille Tulokset 26.8.2015 Kyselyyn vastasi 131 kuntajohtajaa, vastausprosentti 43,5 %. Kysely toteutettiin elokuussa 2015 sähköisenä kyselynä. Hallitusohjelmakyselyyn

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot