TILINPÄÄTÖS. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012 Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Toimintakertomus 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus 3 2 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Kuntayhtymän tehtävä Toimielimet Hallituksen asettamat toimielimet Organisaatio ja tilivelvolliset Jäsenkunnat 10 3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 10 4 Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta Jäsenkuntalaskutus Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Hoitoon tulleet potilaat 14 5 Kuntayhtymän henkilöstö 15 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 16 7 Ympäristötekijät 16 8 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 17 9 Riskien hallinta Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminta-alueiden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion sitovuusmääritykset 34

3 2 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 37 Sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen suoritteet 41 Kuntayhtymän toteutumisvertailut 44 Kuntayhtymä ilman liikelaitosta toteutumisvertailut 47 Röntgenliikelaitos Toimintakertomus 51 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 52 Toteutumisvertailut 54 Tuloslaskelma 56 Rahoituslaskelma 57 Tase 58 Liitetiedot 60 Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoidon menoihin 67 Jäsenkuntien maksuosuudet sosiaalipalvelujen menoihin 68 Jäsenkuntien maksuosuudet euro / asukas 69 Yhteistyösopimuksen toteutuminen kunnittain 70 Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tuloslaskelma 72 Kuntayhtymän rahoituslaskelma 73 Kuntayhtymän tase 74 Konsernituloslaskelma 76 Konsernirahoituslaskelma 77 Konsernitase 78 Tilinpäätöksen liitetiedot 81 Käytetyt tilikirjat ja tositelajit 95 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 96 Tilintarkastajan merkintä 96

4 Toimintakertomus 3

5 4 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Päättynyt vuosi oli toiminnallisesti hyvin samantyyppinen kuin edeltävät vuodet, mutta kertomusvuoden aikana tehtiin useita merkittäviä päätöksiä, joilla linjattiin toiminnan järjestämistä ja resursointia niin kuntayhtymän omissa toimintapisteissä kuin laajemmin myös jäsenkuntien alueella. Taloudellisesti tilivuosi oli alijäämäinen. Toiminta on muuttunut yhä enemmän avohoitopainotteiseksi niin erikoissairaanhoidossa kuin myös kehitysvammaisten erityishuollossa. Sairaalassaoloajat ovat Pohjois-Karjalassa maan lyhimpiä ja avohoitotyyppistä hoitoa on edistetty uusilla toimintatavoilla ja investoinneilla, viimeisimpänä kertomusvuonna valmistuneen G2-rakennuksen päiväkirurgian lisäkapasiteetilla. Päiväkirurgian ohella rakennukseen tuli silmätautien hajallaan olevat toiminnot keskittävä silmäkeskus ja alueapteekki, joka palvelee tällä hetkellä kaikkia maakunnan kuntia. Kehitysvammaisten erityishuollossa vammaisten asumisratkaisujen kehittäminen ja sitä tukevien palvelujen lisääminen ovat olleet keskiössä. Perinteisen osastohoidon osuus on vähentynyt, ja erilaisten avopalvelujen kysyntä lisääntynyt. Erikoissairaanhoito ja terveyskeskukset ottivat e-reseptin käyttöön kertomusvuoden aikana valtakunnallisen Kanta-arkkitehtuurin mukaisesti. PKKS oli valtakunnassa ensimmäinen sairaala, joka otti käyttöön Kansalliseen Terveysarkistoon kuuluvan Potilastiedon arkiston. Alkuvaiheessa arkistosta hyödynnetään yhteisrekisterin informointeja ja kieltoja. Kertomusvuonna päätettiin ensihoidosta ja virka-ajan ulkopuolisesta yhteispäivystyksestä. Terveydenhuoltolaki toi ensihoidon järjestämisen sairaanhoitopiirien vastuulle. Kuntayhtymä päätti järjestää ensihoidon ostopalveluna Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, lääketieteellinen johto on sairaalan, ja kenttäjohto pelastuslaitoksen vastuulla. Järjestelmä kattaa kaikki jäsenkunnat ja kustannukset määräytyvät puoliksi kuntien väestömäärän ja puoliksi toteutuneiden tehtävien perusteella. Kustannuksiltaan Pohjois-Karjalan ensihoito on maan edullisin. Yhteispäivystyksen perustamisesta sairaalan tiloihin päätettiin loppuvuonna ja aloittava yhteispäivystys on lajissaan ensimmäinen, jossa potilaita ei erotella erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon potilaiksi, vaan heidät ohjataan jatkohoitoon hoidon tarpeen mukaisesti. Sairaala-alueen tulevaisuuden suunnittelu oli yksi kuntayhtymän keskeisimmistä hankkeista kertomusvuonna. Vanhan asemakaavan mukainen rakentamisoikeus ei olisi mahdollistanut kaikkien investointisuunnitelmassa olevien rakennusten rakentamista. Ns. masterplan suunnitteluun perustuva kaavamuutos hyväksyttiin Joensuun kaupungin valtuustossa joulukuussa ja kaava sai lainvoiman helmikuussa Kaavamuutos mahdollistaa tiedossa olevien rakennustarpeiden toteuttamisen tulevaisuudessa Tikkamäelle. Tikkamäen fyysinen ilme muuttui jo päättyneen vuoden aikana. Psykiatriatalon 1. vaiheen rakentaminen alkoi kesällä ja sen alta purettiin rakennukset 10 ja 11. Sairaala-alueelta purettiin edelleen loppukesästä rakennus 5, jonka paikalle tehtiin väliaikainen pysäköintipaikka. Pidemmän ajan pysäköintiratkaisu perustuu toisen pysäköintitalon rakentamiseen tontin kaupunginpuoleiseen kulmaan. Tulevaisuuden rakentamisessa ydintoimintojen ja muun rakentamisen toteuttaminen eriytyvät. Pysäköintitalon ohella valtuusto antoi Tikkamäen Palvelut Oy:n tehtäväksi rakennus M :n suunnittelun ja toteuttamisen. Tähän tulevat sijoittumaan uusi ravintokeskus, hallinto sekä ulkopuolisille vuokrattavia tiloja. Ydintoimintojen tilojen rakentaminen on jatkossakin kuntayhtymän omalla vastuulla. Psykiatriatalon, toisen pysäköintitalon ja rakennus M:n tulisi suunnitelman mukaan olla valmiita vuoden 2016 alkuun mennessä. Terveydenhuoltolain edellyttämä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus valmisteltiin kertomusvuoden aikana, ja se hyväksyttiin sellaisenaan neljässä kuntayhtymässä Itä-Savon sairaanhoitopiirin hyväksyessä sen vain osittain. Järjestämissopimuksessa määritellään mm. tulevai-

6 5 suuden yhteistyötä ja palvelujen koordinaatiota Kys-erva -alueen sairaanhoitopiirien kesken. Neljän sairaanhoitopiirin yhteinen ISER-hanke päätettiin alkusyksystä. Hanke ei johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, mutta se tuotti arvokasta pohjatietoa mm. tulevaisuuden soteratkaisujen suunnittelulle. Myös terveydenhuoltolain edellyttämä alueellinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma saatiin vuoden 2012 aikana valmiiksi hyvässä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Suunnitelma on parasta aikaa lausuntokierroksella kunnissa. Tilivuosi oli tappiollinen, alijäämää muodostui 3,0 miljoonaa euroa. Palvelujen arvioitua suuremmasta myynnistä kertyneet tulot eivät riittäneet kattamaan menoissa tapahtunutta ylitystä. Alijäämästä yli puolet johtuu lomapalkkavelan muuttuneista kirjausohjeista, mutta menoissa tapahtui ylittymistä kauttaaltaan. Tilinpäätös oli heikompi kuin valtuuston syksyllä käsittelemä arvio. Kuntayhtymän talousarvion ja tilinpäätösten välillä on vuodesta 2010 ollut suunnilleen samanlainen suuruusluokkaero, jonka analysointiin on ryhdytty. Korjaustarpeet pyritään kartoittamaan kevään kuluessa ja huomioimaan ne vuoden 2014 talousarvion laadinnassa. Tulevaisuuden toimintakenttä on haasteellinen, ei vähiten valtion ja kuntien talouden kiristymisen johdosta. Kuntayhtymän on jatkettava toimintojen kehittämistä yhä tehokkaammiksi, ja resursseja toivottavasti pystytään optimoimaan niin omassa toiminnassa kuin sote-toimijoiden kesken. Kuntayhtymä on onnistunut perustehtävässään hyvin niin palvelujen laadun kuin tuottavuuden suhteen. Valtakunnallisissa vertailuissa olemme pääsääntöisesti sijoittuneet parhaiden joukkoon. Tämän ovat mahdollistaneet ennen kaikkea osaava henkilökunta, joustava päätöksentekokulttuuri ja hyvä yhteistyö toimialan muiden toimijoiden kesken. Panostukset mm. työhyvinvointiin ovat tuottaneet tulosta ja kuntayhtymä on onnistunut toistaiseksi saamaan ammattilaisia taloon. Kuntayhtymän johtajana vuodesta 2004 toiminut Pertti Palomäki ilmoitti jäävänsä eläkkeelle elokuun 2013 lopussa. Valtuusto valitsi allekirjoittaneen kuntayhtymän johtajaksi lukien. Lämmin kiitos kuntayhtymän henkilöstölle, päättäjille ja eri sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena! Ilkka Naukkarinen Vs. kuntayhtymän johtaja 2. Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 2.1 Kuntayhtymän tehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädettyjä erikoissairaanhoito- ja kehitysvammaisten erityishuoltopalveluja. Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päättämässä laajuudessa tuottaa tai järjestää myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä järjestää erityisopetusta

7 6 2.2 Toimielimet Yhtymävaltuusto Päätösvaltaa käyttää 55 jäsentä käsittävä yhtymävaltuusto. Päätökset tehdään perussopimuksen mukaisesti ääni per jäsen periaatteella, eikä kuntakohtaista äänimäärää ole käytössä. Valtuuston kokoonpano kunnittain vuonna 2012 oli JÄSENET HEINÄVESI Jaakkila Esko Hartikainen Veli-Pekka ILOMANTSI Kontturi Reijo Turunen Tuula JOENSUU Elonheimo Ville Holopainen Hannu Ignatius Merja Isoaho Katja Kanerva Erkki Karttunen Eeva Lempinen Antti Martikainen Maija Mikkola Ritva Mikkola Ulla Moilanen Kauko-Pekka Mustonen Armas Mäkisalo-Ropponen Merja Paukku Saara Puhakka Antero Puhakka Pertti Räty Marjatta Svensk Heikki Tiainen Arja-Irene Tohkanen Matti JUUKA Halonen Pirjo Vepsäläinen Jarmo KESÄLAHTI Pennanen Kari KITEE Holopainen Pentti Kareinen Jari Pitko Katja KONTIOLAHTI Kettunen Pekka VARAJÄSEN Ihalainen Raija Mikkonen Sirpa Urjanheimo Hannu Tuupainen Airi Hagman Anu asti Lehto Iiris alkaen Tahvanainen Kari Karttunen Irja Määttänen Risto Nevalainen Ilari Kauppinen Sylvi Hassinen Tuomo Jaatinen Seija Sihvonen Seija Heiskanen Maili Jumppanen Satu Nieminen Jukka Tielinen Ari Romppanen Heli Lajunen Eija Vasarainen Jaakko Niemeläinen Eeva Laine Aulis Reko Sirkka Piitulainen Sanna Gröhn Pertti Kirjavainen Onni Makkonen Seija Pelkonen Päivi Eronen Laila Kareinen Erja Sivonen Miitri

8 7 Kauppinen Marja Seppäläinen Satu Tikkanen Mauri, 2.varapuheenjohtaja LIEKSA Hokkanen Matti Kaverinen Maija Kiiskinen Ahti Riikonen Maija LIPERI Huikuri Pekka Ollila Sonja Reijonen Eero, puheenjohtaja Toivola Tiina NURMES Jaaranen Veikko Lipponen Pirkko, 1.varapuheenjohtaja Säämänen Jussi OUTOKUMPU Alanen Marja-Liisa Hiltunen Liisa Pelkonen Tuomo POLVIJÄRVI Hyvärinen Anja Reijonen Seppo RÄÄKKYLÄ Jorasmaa Ilpo TOHMAJÄRVI Heinonen Lauri Väistö Leena VALTIMO Suhonen Keijo Pakarinen Sirpa Kuusela Mika Huttunen Satu Öystilä Kaija Törnqvist Solja Korpinen Markku Honkanen Marika Kuittinen Tero Kummunmäki Juhani Jokiniemi Anna-Marja Tuhkanen Pekka Ikonen Aulis Anttilainen Ritva Ollilainen Anneli Reittu Päivi Kuiri Heidi Nykänen-Juvonen Sari Kuronen Riitta Korhonen Osmo Ruotanen Anja Väistö Vuokko Majoinen Matti Rautiainen Marko Valtuuston poliittinen jakauma: - keskusta 19 paikkaa - sosiaalidemokraatit 17 paikkaa - kokoomus 8 paikkaa - kristillisdemokraatit 2 paikka - vasemmistoliitto 3 paikkaa - vihreät 3 paikkaa - perussuomalaiset 2 paikkaa - sitoutumattomat 1 paikka

9 8 Yhtymähallitus Valtuusto on valinnut toimikaudekseen 11-jäsenisen hallituksen, jonka kokoonpano vuonna 2012 on alla kerrottu. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Kanerva Erkki, pj Joensuu Kosonen Matti Kesälahti Halonen Pirjo, 1 vpj. Juuka Mustonen Armas Joensuu Tolvanen Mauri, 2 vpj. Liperi Nenonen Antero Tohmajärvi Haukka Pertti Kontiolahti Huikuri Pekka Liperi Varis Minna Polvijärvi Mikkola Ulla Joensuu Kukkonen Pekka Joensuu Mononen Erkki Joensuu Kuusela Mika Kontiolahti Karttunen Leila Polvijärvi Pennanen Eija Outokumpu Kuronen Riitta Polvijärvi Pennanen Kari Kesälahti Väistö Leena Tohmajärvi Riikonen Maija Lieksa Härkin Anne Valtimo Väistö Vuokko Tohmajärvi Väänänen Eira Joensuu 2.3 Hallituksen asettamat toimielimet Hallitus on valinnut toimikaudekseen 5-jäsenisen henkilöstöjaoston, jonka kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Halonen Pirjo, pj Juuka Riikonen Maija Lieksa Haukka Pertti, vpj. Kontiolahti Lipponen Pirkko Nurmes Varis Minna Polvijärvi Tolvanen Mauri Liperi Kukkonen Pekka Joensuu Pennanen Kari Kesälahti Pennanen Eija Outokumpu Väistö Vuokko Tohmajärvi Valtuusto on valinnut röntgenliikelaitoksen 5-jäsenisen johtokunnan, joka kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Reijonen Heikki, pj Joensuu Kareinen Jari Kitee Vallius Leena, vpj. Lieksa Pitko Katja Kitee Eronen Laila Kitee Surakka Lilja Outokumpu Heiskanen Maili Joensuu Svensk Heikki Joensuu Puhakka Janne Liperi Matilainen Leo Joensuu Valtuusto on asettanut 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Säämänen Jussi pj. Nurmes Majoinen Matti Tohmajärvi Kauppinen Marja, vpj. Kontiolahti Hyvärinen Anja Polvijärvi Janhonen Arja Kitee Ollilainen Anneli Nurmes Pulkkinen Seppo Lieksa Tohkanen Matti Joensuu Damstén Ritva Lieksa Leskinen Jarmo Kontiolahti

10 9 2.4 Organisaatio Valtuusto on valinnut toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista suorittamaan JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab:n. Tilivuoden vastuunalaisena tilintarkastaja toimi JHTT Eeva-Liisa Auvinen. Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos, jolla on oma johtokunta. YHTYMÄVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA YHTYMÄHALLITUS JOHTOKUNTA Sairaanhoidon toiminta-alue Klinikkaryhmät Sairaanhoidon palveluyksiköt Hallintoylihoitaja Sosiaalipalvelujen toiminta-alue Kuntayhtymän johtaja Tukipalvelujen toiminta-alue Röntgenliikelaitos Johtajaylilääkäri Sosiaalijohtaja Talousjohtaja Liikelaitoksen johtaja Kehitysvammaisten erityishuolto Henkilöstöpalvelut Röntgenpalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintopalvelut Siivous- ja vaatepalvelut Talouspalvelut Tekniset palvelut Toimistopalvelut Kuvio 2. Organisaatiokaavio Tilivelvolliset Kuntayhtymän tilivelvolliset olivat Kuntayhtymän johtaja Johtajaylilääkäri Talousjohtaja Hallintoylihoitaja Sosiaalijohtaja Röntgen-liikelaitoksen johtaja Yhtymähallituksen jäsenet Röntgen-liikelaitoksen johtokunnan jäsenet.

11 Jäsenkunnat Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuului vuonna jäsenkuntaa, vuoden 2013 alusta 14 jäsenkuntaa, kun Kitee ja Kesälahti yhdistyivät. Kuntayhtymän jäsenkunnat vuonna 2012 olivat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. KESKUSSAIRAALA, Joensuu Keskussairaalan psykiatrian yksikkö, Paiholan sairaala Aikuispsykiatrian poliklinikat Valtimo Nurmes HONKALAMPI KESKUS, Liperi Asumispalveluyksiköt, Liperi Lieksa Juuka Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Heinävesi Liperi Rääkkylä Joensuu Tohmajärvi Kitee Kesälahti Kuvio 1. Jäsenkunnat ja toimipisteet 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 Suomen bruttokansantuote aleni 0,2 % Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan. Kuluneen vuoden talouskehitys oli epätasaista ja heikkeni vuoden loppua kohden. Euroopan unionin alueella bruttokansantuote aleni hiukan Suomea enemmän. Vuonna 2012 kansantalouden kokonaiskysyntä pieneni 1,6 %. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvioidaan vähentyneen 1,7 %. Yksityinen kulutus kehittyi kuitenkin myönteisesti, joka johtunee ainakin osittain nettoviennin vaikutuksesta, jossa tuonti supistui vientiä enemmän. Työllisyys kehittyi vuonna 2012 sangen hyvin suhteessa tuotantoon. Työllisten määrä lisääntyi 0,3 % edellisestä vuodesta, vaikka tuotanto hieman supistuikin. Yhtenä taustatekijänä suhdanteeseen nähden myönteiselle työllisyyskehitykselle on ta-

12 11 louden rakennemuutos, jossa teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyessä uusia työpaikkoja on syntynyt työvoimavaltaisemmille palvelualoille. Tänä vuonna talouskasvun ennakoidaan jäävän 0,5 % ja työllisyystilanteen odotetaan heikkenevän. Lieksa Tohmajärvi Polvijärvi Joensuu Outokumpu Nurmes Kesälahti Rääkkylä Ilomantsi Juuka Kitee Valtimo Heinävesi Liperi Kontiolahti 3,0 0,0 3,0 6,0 9,0 12,0 15,0 18,0 21,0 Työttömyysaste Väestönlisäys Kuvio 2. Kunnittainen työttömyysaste ja asukasluvun muutos 2012/2011, % Pohjois- Karjalan työllisyyskatsauksen mukaan Joensuun seutukunnassa oli työttömiä 8,1 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys lisääntyi kaikissa seutukunnan kunnissa ja työttömyysaste oli 15,3 %. Keski-Karjalassa työttömiä oli 1,8 % enemmän kuin viime vuonna. Ainoastaan Rääkkylässä työttömien määrä väheni ja seutukunnan työttömyysaste oli 15,8 %. Pielisen Karjalassa työttömien määrä kasvoi viime vuodesta 5,2 %. Nurmeksessa ja Valtimolla työttömien määrä kuitenkin väheni ja seutukunnan työttömyysaste oli 18,4 %. Kunnittaisessa tarkastelussa työttömyysaste joulukuun lopussa oli alhaisin Kontiolahdella (11,7 %) ja Liperissä (12,6 %). Joensuun työttömyysaste oli 16,3 %. Vaikein työllisyystilanne oli Lieksassa, missä yli viidennes kunnan työvoimasta oli työttömänä vuoden vaihteessa. Tarkasteltaessa koko vuoden 2012 keskimääräisiä lukuja, niin maakunnan kunnista vain Outokummussa ja Valtimolla oli työttömiä hieman vähemmän kuin vuonna Maakunnan asukasluku väheni vuonna 2012 vajaalla parilla sadalla asukkaalla. Kuntakohtaiset muutokset ovat merkittäviä ja väestönkasvu onkin keskittynyt viime vuosina Joensuun seudulle, asukasluku väheni muissa kunnissa kuin Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä. Jäsenkunnissa oli vuoden vaihteessa kirjoilla vajaat henkeä. Vuonna 2012 kuntatalous jatkoi heikkenemistään. Ennakollisten tietojen mukaan kuntien vuosikate heikkeni 63 kunnalla (kasvua 85 %) ja 220 kunnalla (kasvua 54 %) vuosikate oli pienempi kuin poistot. Pohjois-Karjalassa keskimääräinen vuosikate poistoista oli n. 45 %, kun valtakunnallinen keskiarvo oli n. 70 %. Kuntien keskimääräinen lainakanta Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopussa oli n euroa/asukas, kun valtakunnallinen keskiarvo oli n euroa/asukas.

13 12 4. Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta 4.1 Jäsenkuntalaskutus Vuoden 2012 kuntaneuvotteluissa sovittujen erikoissairaanhoidon jäsenkuntien palvelusuunnitelmien loppusummaksi muodostui 182,4 milj. euroa. Toteutunut oman palvelutuotannon laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 8,2 milj. eurolla (5,7 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 7,9 milj. euroa (5,5 %). Tämä tarkoittaa, että vuoden 2012 lähtötilanne oli erittäin haastava, koska talousarvio jäsenkuntalaskutuksen osalta oli 0,3 milj. euroa (0,2 %) alhaisempi kuin vuoden 2011 toteuma. Ostopalveluina muilta sairaanhoitopiireiltä tuotettujen palveluiden (erityistaso) laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 0,9 milj. eurolla (4,5 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 1,4 milj. euroa (7,5 %). Varsinkin KYS:n läpilaskutus kasvoi edellisestä vuodesta 2,0 milj. euroa (15,8 %). Hoitojaksojen lukumäärä KYS:n läpilaskutuksessa kasvoi 8,6 % edellisestä vuodesta. Erityisvelvoitteiden eli jäsenkunnilta asukasluvun mukaan perittävä laskutus ylitti talousarvion 0,8 milj. eurolla (9,4 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 3,8 milj. euroa (53,3 %). Suurimpana tekijänä kasvuun edellisvuodesta oli ensihoidon siirtyminen kuntayhtymän järjestettäväksi, joka kasvatti erityisvelvoitteiden laskutusta 2,8 milj. euroa. Talousarvion ylityksen merkittävämpiä tekijöitä olivat apuvälineiden käytön lisääntyminen sekä potilasvakuutusmaksujen kasvu, jotka selittävät ylityksestä n. 95 %. Muun myynnin osalta kasvua vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna oli 0,4 milj. euroa (19,2 %), josta siirtoviivepäivien lisääntymisen osuus oli lähes 80 %. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutus (deflatoimaton) on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2012 n. 30 milj. euroa (19,6 %). Vastaavasti deflatoitu laskutus on kasvanut vastaavana aikana n. 13 milj. euroa (7,8 %) eli vajaa kaksi prosenttia per vuosi. Aikasarjassa näkyy selvästi vuonna 2010 käyttöönotetun uuden potilastietojärjestelmän vaikutus laskutukseen. Tämä laskutuksen selvä notkahdus voi olla yksi selittävä tekijä vuosien 2011 ja 2012 talousarvion laatimisen haasteille, jossa selviä budjetin ylityksiä on tullut. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutus vuosina , tuhansina euroina Toteutunut laskutus, deflatoimaton Talousarvio Toteutunut laskutus, deflatoitu Kuvio 3. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutuksen vertailua

14 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Laskutettujen hoitopalvelujen tuotteistus perustuu hoitopäivä, avohoitokäyntien ja erityisen kalliiden palveluiden laskutukseen. Oman palvelutuotannon osalta tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi vuodesta ,4 % ja vuoden 2012 talousarvio ylittyi 2,6 %. Merkittäviin selittävä tekijä on avohoitokäyntien lisääntyminen 2,2 % ja niiden osuus on tuotteiden lukumäärästä lähes kaksikolmasosaa. Myös siirtoviivepäivien lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta huomattavasti (18,5 %). Hoitokäytäntöjen suunniteltu muutos avohoitopainotteisempaan suuntaan näkyi hoitopäivien vähenemisenä 2,9 % edellisestä vuodesta. Sama strategian mukainen trendi on jatkunut viime vuosina, joka näkyy myös nykyisellä tuotteistuksella myös hoitojaksojen vähenemisenä. Tulevina vuosina DRG tuotteistukseen siirtymisen myötä hoitojaksokäsite muuttuu, jolloin hoitojaksojen määrä tulee kuvaamaan paremmin sairaanhoidollisen toiminnan palvelutuotantoa. Hoitojaksot vähenivät edellisestä vuodesta 2,1 %, joka tällä hetkellä voidaan tulkita niin, että keskimääräinen hoitoaika piteni. Näin tapahtui etenkin konservatiivisilla ja psykiatrisilla vuodeosastoilla. Samaan aikaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt ennakoitua enemmän etenkin konservatiivisella alueella. Tämä saattaa kertoa siitä, että osastolla on hoidettu keskimäärin sairaampia ihmisiä, mikä taas on ollut strategian mukaista Erityisen kalliiden palveluiden laskutuksen määrä kasvoi viime vuodesta 2,6 milj. euroa (8,5 %). Suurimpia syitä kalliiden palveluiden laskutuksen kasvuun ovat siirtokuljetusten muuttunut laskutuskäytäntö sekä kalliiden lääkehoitojen kasvu Avohoitokäynnit Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitoon tulleet potilaat Kuvio 4. Keskeisten erikoissairaanhoidon suoritteiden määrän kehitys 4.3 Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Kehitysvammahuollon tuotteistus perustuu osastohoitoon, erikoispalveluihin ja muihin avopalveluihin. Tuotteiden kokonaislukumäärä pysyi vuoden 2011 tasolla, mutta vuoden

15 talousarvio ylittyi 860 tuotteella (1,0 %). Erikoispalveluiden määrä kasvoi 5,0 % vuodesta 2011 ja talousarvio ylittyi yli 10 %. Muissa avopalveluissa kasvua edellisestä vuodesta oli 1,9 %. Osastohoito väheni suunnitellusti myös kehitysvammahuollon puolella edellisestä vuodesta. Talousarviossa oli arvioitu 1,4 % väheneminen ja edellisen vuoden toteuma alittui 4,3 %. 4.4 Hoitoon tulleet potilaat Vuonna 2011 erikoissairaanhoitoon tulleiden potilaiden määrä oli , mikä oli 0,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ajanvarauksella tulleiden potilaiden määrä kasvoi 0,7 % vuodesta 2011, mutta päivystyksenä tulleiden potilaiden määrä puolestaan väheni 1,5 %. Operatiiviseen toimenpiteeseen jonottavia potilaita oli vuoden 2012 lopussa 2 337, mikä on 6,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä potilaista 47 oli jonottanut yli 6 kuukautta, missä on kasvua 39 potilasta vuoteen 2011 verrattuna. Suurin osa näistä jonotti kuulolaitteen sovitukseen, mikä johtui henkilökuntatilanteesta. Asia on korjaantumassa nopeasti vuonna Polikliiniseen hoitoon jonotti vuoden 2012 lopussa potilasta, mikä on 8,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Yli 3 kuukautta jonottaneita oli 64, mikä on 56,5 % vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2012 jäsenkuntien väestöstä eri potilasta käytti erikoissairaanhoidon palveluja. Jäsenkuntien väestöstä keskimäärin 33 % käytti PKSSK:n erikoissairaanhoidon palveluja suhteutettuna hoitoa saaneet eri potilaat jäsenkuntien asukaslukuun. Jäsenkunnista Nurmeksen ja Valtimon suhdeluvut olivat selkeästi alhaisimmat, alle 30 % ja vastaavasti Keski-Karjalan Kiteen ja Tohmajärven suhdeluvut olivat korkeimmat, yli 36,5 %. KITEE TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU HEINÄVESI RÄÄKKYLÄ LIPERI LIEKSA POLVIJÄRVI KESÄLAHTI ILOMANTSI JOENSUU JUUKA JÄSENKUNNAT KONTIOLAHTI NURMES VALTIMO 0,00 % 5,00 % 10,00 % 15,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % 35,00 % 40,00 % Kuvio 5. Eri potilaiden osuus asukasluvusta jäsenkunnittain (potilaan kotikunnan mukaan)

16 15 5. Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstömäärä, -kustannukset ja työpanos Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 1. Henkilöstötilanne vuoden lopussa vuosina Vuoden viimeisenä päivänä kuntayhtymän palveluksessa oli henkilöä, joista vakinaisia ja määräaikaisia 490. Määräaikaisten suhteellinen osuus edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on vähentynyt lähes viidellä prosenttiyksiköllä. Vuoden 2011 lopulla sekä 2012 aikana tehtiin henkilöstön vakinaistamisratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet määräaikaishenkilöstön ja vakinaisten suhteeseen. Kuntayhtymän strategissa tavoitteena olleen 15/85 %:n suhteen voidaan käytännössä katsoa täyttyneen vuodenvaihteessa 2011/2012, erityisesti kun sekä ravintohuollossa että laitoshuollossa on vakinaistettu henkilökuntaa heti vuodenvaihteen 2012/2013 jälkeen. Vastaaviin organisaatioihin verrattuna määräaikaishenkilöstön osuus henkilöstöstä on alhainen. Vakinaistamisratkaisujen tavoitteena oli toisaalta vastata vuoden 2011 alusta voimaan tulleeseen työsopimuslain muutokseen, joka tarkensi perusteita määräaikaisten työsuhteiden käyttämiseen, ja toisaalta kiinnittää vakinaisten työsuhteiden kautta osaavaa henkilökuntaa alueelle. Vakinaistamiset kohdistuivat sekä varsinaiseen hoitohenkilöstöön (sairaanhoitajat, kätilöt, lähihoitajat sekä sosiaalipalvelujen hoitajat) että tukipalvelujen alueella laitoshuoltajiin ja osastonsihteereihin. Vakinaistamisratkaisut siinä, että toistaiseksi voimassa olevissa työ- tai virkasuhteissa aloitti vuoden 2012 aikana yhteensä 225 henkilöä, aikaisempien vuosien lukujen ollessa henkilön tasolla. Mainituista 225 henkilöstä 214 henkilöä siirtyi suoraan määräaikaisesta työsuhteesta/virkasuhteesta toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen. Maksetut palkat nousivat edellisen vuoden tasosta noin 5,8 M eli 5,9 %:lla. Sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2011 tasosta vuoden 2012 tasoon on arvioitavissa noin 2,5 %:iin. Ns. A-taulukoiden poistumisen vaikutuksen yksityiskohtaisempaa vaikutusta lomapalkkavelan muutokseen ei ole pystytty laskemaan ja se voi nostaa em. prosenttia suuremmaksikin. Työpanoksen nousu oli 1,0 % eli melko maltillinen.

17 16 Taulukko 2. Henkilöstökulut ja työpanos (M ). Kuntayhtymässä laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa kuvataan tarkemmin henkilöstön tilaa ja sen muutoksia vuoden 2012 aikana. 6. Tutkimus- ja kehitystoiminta Kuntayhtymän tutkimus- ja kehitystoiminta toteutuu lähinnä käynnissä olevien projektien kautta. Projekteja oli vuonna 2012 käynnissä yhteensä noin 10, ja niihin käytettiin n. 1,2 miljoonaa euroa. Euromääräisesti isoimpia olivat Rampe-hanke (perusterveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen), vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittäminen -hanke, Kanerva II -hanke (yleisimpien kansansairauksien ehkäiseminen) ja KanTa -hanke (Kansallinen Terveysarkisto). Osaa hankkeista tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa, mm. muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Kuntayhtymän sisäisiä hankkeita olivat mm. Sanetti-hanke (kuntayhtymän internetsivujen uudistaminen) ja drg-hanke, joka auttaa tuotteistamaan ja hinnoittelemaan hoitopalveluja sekä seuraamaan hoidon kustannuksia ja laatua entistä paremmin. 7. Ympäristötekijät Energiat: Lämpöenergian määrä nousi vuoteen 2011 verrattuna n. 13 %. Suurimpana syynä on sisäilma- ja hygieniavaatimusten edellyttämä lisääntynyt ilmanvaihtomäärä. Vuonna 2012 myös lämmitystarve oli edellisvuotta suurempi. Sähköenergiankulutus kasvoi edellisvuodesta vajaa 4 % lähinnä lisärakentamisen ja sähköisten laite/järjestelmäkannan lisääntymisen seurauksena. Sähkölaskutus kokonaisuudessaan kuitenkin aleni edelliseen vuoteen verrattuna parempien johdannaishankintojen ansiosta. Vedenkulutuksen noin neljän prosentin kasvu johtui pääasiassa G2-laajennuksen käyttöönotosta. Kulutusmuutokset edelliseen vuoteen (2011) verrattuna: (ei normeerattu = kulutettu totaalienergia, josta on maksettu MWh/m³ -kulutuksen mukaan) v v Lämmitystarve (ent. astepäiväluku) Joensuu Joensuu Lämpöenergia (ei normeerattu) MWh MWh Sähköenergia MWh MWh Vesi / jätevesi m³ m³

18 17 Energia- ja jätemäärien kehitys- ja tunnusluvut esitetään erikseen laadittavassa ympäristökertomuksessa, jossa lämmitysenergia on normeerattu lämmitystarveluvuilla. Jäteasiat: Uusi jätelaki tuli voimaan Jätelain mukaan terveydenhuollon yhdyskuntajäte ja biojäte kuuluvat kunnan järjestämään jätehuoltoon. Jätelain mukaan energiaksi kelpaava jäte katsotaan yhdyskuntajätteeksi. PKSSK:n jätteestä merkittävä osa on muuta kuin yhdyskuntajätettä. Energiajätteen lajittelua ei ole vielä aloitettu, koska on ollut epäselvyyksiä miten sairaalassa syntyvä erityisjätteen käsittely järjestetään. PKSSK on jätelain 42 :n perusteella hakenut alueelliselta jätelautakunnalta poikkeusta järjestääkseen yhdyskuntajätteen huollon muun jätehuollon ohella. Jätelautakunta hylkäsi hakemuksen äänin 2-4. Päätöksestä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen. Päätös saataneen kesään mennessä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä materiaalina 50 % ja hyödynnettävä energiana 30 %. Kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on 20 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat: - jätteen syntymistä ehkäistään - jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään - kierrätykseen soveltumaton jätteen polttoa energiaksi lisätään - turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus 8. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäistä valvontaa on toteutettu hyväksytyn ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohje sisältää tarkennetut ohjeet sisäisen valvonnan osa-alueista, sisäisestä tarkkailusta, raportoinnista, yleisistä velvollisuuksista ja sisäisestä tarkastuksesta. Sisäisen valvonnan kattavuutta varmistetaan vuosittain annettavilla lisäohjeilla, joita ovat mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja henkilöstöyksikön antamat ohjeet. Näiden sisällössä huomioidaan kulloinkin tarpeelliset painotukset. Myös hyväksytty omistajapolitiikka tukee sisäisen valvonnan toteuttamista. Keskeiset toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurantaan liittyvät toimenpiteet ja aikataulut esitetään vuosittain päivitettävissä vuosisuunnitteluohjeissa, jotka esitetään vuosikello-muodossa. Vuosisuunnittelun aikatauluihin on tulevina vuosina tulossa joitakin muutoksia laskentatoimen kehittämisen myötä. Toimintaa ja taloutta on raportoitu kuukausittain hallitukselle ja jäsenkunnille sekä kuntayhtymän sisällä. Valtuustossa on käsitelty toiminnan ja talouden toteumista kolmannesvuosittain osavuosikatsausten yhteydessä. Toiminnasta saatavat tiedot ovat edelleen vaillinaisia, joten vuonna 2013 on tarkoitus parantaa raportointia organisaation kaikilla tasoilla sekä myös kuntayhtymän ulkopuolelle. Meneillään on uuden raportointiportaalin kehittäminen, jossa esitetään useista tietojärjestelmistä yhteen tietovarastoon viety tieto siten, että mm. esimiehet saisivat mahdollisimman paljon apuvälineitä oman toimintansa johtamiseen. Lisäksi toiminnan ja talouden tunnuslukujen ennustamista kehitetään vuoden 2013 aikana. Vuonna 2010 kuntayhtymän toimintatuloissa tapahtuneen notkahduksen jälkeen sekä vuoden 2011 että 2012 talousarvioiden laatiminen on ollut haastavaa. Molempina vuosina toimintakulut ovat ylittäneet selvästi talousarvion. Lisäksi vuosina kerty-

19 18 nyt kumulatiivinen ylijäämä, joka on nyt palautettu jäsenkunnille, on asettanut omat haasteensa kuntayhtymän tuotteistukselle ja hinnoittelulle. Viimeisimmässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi nostettu toimintakulujen entistä parempi hallinta ja kuluvana vuonna toimintakulujen seurantaa tehostetaan. Vuoden 2012 toimintakulujen ennakoitua suurempi ylittyminen asetti erittäin suuret paineet vuoden 2013 talousarviossa pysymiseen, toimintakulujen kasvuvaraa jäi vain 1,5 milj. euroa (0,7 %). Tässä ei ole huomioitu alkavan yhteispäivystyksen vaikutusta. Pääpaino vuoden 2013 toimintakulujen hallinnan parantamiseksi ovat henkilöstökulujen tehostunut seuranta ja henkilöstön käyttöön liittyvien prosessien ja periaatteiden parantaminen. Kuntayhtymän johtoryhmä seuraa henkilöstökulujen toteumaa tehostetusti kuukausittain. PKSSK:n toiminta perustuu omistajakuntien kanssa tehtyihin yhteistyösuunnitelmiin. Yhteistyösuunnitelmassa määritellään aikaisempiin vuosien toteutumiin perustuen se toiminnan taso ja kustannukset, jotka yhteisen käsityksen mukaan riittävällä tarkkuudella kuvaavat väestön palveluiden tarvetta ja niistä aiheutuvia erikoissairaanhoidon ja erityishuollon kustannuksia. Useimman Pohjois-Karjalan kunnan väestöpohja on kuitenkin niin pieni, että luotettavien tilastoennusteiden tekeminen ei erikoissairaanhoidon palvelutarpeen ja kysynnän suhteen ole kovinkaan luotettavaa. Kehitysvammaisten erityishuollon palvelutarpeen ennakoiminen on lähtökohtaisesti helpompaa, koska potentiaaliset asiakkaat ovat tiedossa. Kuntayhtymän toimintaa on seurattu ja tarkastettu toiminta-alueittain, toiminta-alueiden esimiesten, kuntayhtymän johtajan sekä johtoryhmän toimesta. Klinikkaryhmien kokousmuistiot ja kuntayhtymän johtoryhmän muistiot ovat nähtävissä intranetissä. Laskujen tarkastus ja hyväksyminen on ohjeistettu ja toteutettu sähköisesti. Sähköinen laskujen hyväksynnän toimintamalli on yksinkertaistanut tarkistus- ja hyväksyntäprosessia, mutta laskujen siirtämisnopeutta sähköiseen muotoon tulee edelleen nopeuttaa. Tehtyjä päätöksiä on tarkastettu satunnaisesti, mutta riittävästi. Hallituksen näkemys sisäisestä valvonnasta on, että se on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa kukin esimies on tarkistanut kerran vuodessa välittömien alaistensa tekemiä viranhaltijapäätöksiä ja niistä on pidetty pöytäkirjaa. Toiminta-alueen yksiköiden toimintaa arvioidaan mm. kuukausittaisten raporttien (talousarvioiden, suoritetavoitteiden ja jäsenkuntalaskutuksen toteutuminen) avulla ja laajemmin tavoitteiden toteutumista arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Erilaisten strategisten kyselyjen (esim. työhyvinvointikysely, kunta-asiakkaiden tyytyväisyyskyselyt) tulokset käydään läpi toiminta-alueen johtoryhmässä heti tulosten tultua. Erityishuollon johtoryhmässä käydään kuukausittain läpi myös osastojen ja asumispalveluyksiköiden paikkatilanne ja kolmannesvuosittain yksiköissä käytettyjen suojaamistoimenpiteiden määrään muutosraportteja. Lisäksi sosiaalipalvelujen toiminta-alueella on sosiaalijohtajan päätöksellä annetut, asiakkaan yksityisvarojen käyttöön liittyvät ohjeet. Käteisvarojen käytön tarkistaa vuosittain osastoilla ja asumispalveluyksiköissä sosiaalipalvelujen ylihoitaja ja johtava sosiaalityöntekijä.

20 19 9. Riskien hallinta Kuntayhtymän riskien hallintaa koordinoidaan riskienhallintasuunnitelmalla, joka hyväksyttiin vuonna Suunnitelma perustuu valtuuston hyväksymään strategiaan ja sillä edesautetaan yleisen riskitietouden lisäämistä ja turvallisuusnäkökulman huomioon ottamista organisaation jokapäiväisessä toiminnassa. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa organisaation toiminta ja toimintaedellytykset muuttuvassa ympäristössä ja poikkeustilanteissa. Vuosineuvottelujen yhteydessä tapahtuva vähintään suunnittelukauden mittainen toiminnan, henkilöstön ja tilankäytön, rakennus- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä laitehankintojen yhtäaikainen suunnittelu sisältää strategista riskien arviointia. Vuonna 2012 hyväksyttiin päivitetty tietoturvapolitiikka, jossa otettiin huomioon vuoden 2007 jälkeen tulleet lakimuutokset ja henkilöstön nimikemuutokset sekä tietotekniikkapalvelujen ulkoistus Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus (PTTK) Oy:lle. Tietosuojariskejä pyritään hallitsemaan ajantasaisella ohjeistuksella ja valvonnalla. Vuoden 2012 aikana ei ilmennyt merkittäviä tietosuojaongelmia, jotka olisivat haitanneet tuotantoa. Tuotantojärjestelmän toimintavarmuus oli vuonna 2012 hyvä. Vuonna 2010 käyttöönotetuissa uusissa tietojärjestelmissä oli kuitenkin vielä vuonna 2012 toimintahäiriöitä, jotka liittyivät mm. uusien kansallisten Kanta-palvelujen sekä PTTK:n uuden maakuntaverkon käyttöönottoon. Alati muuttuva terveydenhuollon toimintaympäristö asettaa tietojärjestelmille suuria haasteista myös tulevaisuudessa. Potilastietojärjestelmän uusinnasta huolimatta PKSSK:llä on käytössään vielä useita vanhentuvia tietojärjestelmiä, jotka kaipaavat pikaista uudistamista. Valittu toimintamalli, jossa potilastietojärjestelmät ovat yhteneväiset kaikissa Pohjois-Karjalan julkisen sektorin yksiköissä, on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, mikäli monimuotoinen yhteistyökuvio jäsenkuntien, PTTK:n sekä järjestelmä- ja ohjelmatoimittajien kanssa sujuu hallitusti. Vuonna 2012 PKSSK aloitti uuden sopimusmallin rakentaminen PTTK Oy:n kanssa, jonka tavoitteena on määritellä kattavasti ostettavien tietojärjestelmäpalvelujen kriittisyys- ja palvelutasot. Maakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen myötä myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit ovat lähtökohtaisesti koko maakunnan laajuisia. Yksiköiden valmiussuunnitelmiin täytyy päivittää toimintamalli, jossa tietojärjestelmät tai tietoverkot eivät ole käytettävissä. Tietojärjestelmien toiminta on sujuvan kliinisen toiminnan edellytys. Vuoden aikana oli muutamia vakavaksi luokiteltavia katkoksia, joilla oli vaikutusta kliiniseen työhön. Viat olivat teknisiä tai ohjelmistopäivityksiin liittyviä ja ne saatiin saman päivän aikana korjatuiksi. Asiat on käyty läpi PTTK:n ja ohjelmistotoimittajien kanssa ja tiettyjä prosessitarkennuksia on tehty vastaisen varalle. Potilaat on voitu ottaa hoitoon vuonna 2012 pääsääntöisesti suunnitelluissa määräajoissa ja sairauden kiireellisyys huomioiden. Kertomusvuoden lopussa yli 6 kuukauden jonossa oli vajaa 50 potilasta, joista suurin osa jonotti kuulokojeiden sovitukseen.. Samoin ensikäynnille odottavien potilaiden määrä on yksi valtakunnan pienimmistä ja se väheni lähes 60 % vuoden aikana. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluissa on edelleen piilevää palvelujen kysyntää mm. kodeissa asuvien kehitysvammaisten osalta. Olosuhteiden muuttuessa nopeasti kuntayhtymään kohdistuva palvelujen kysyntä voi siis kasvaa selvästi. Ongelmaa voidaan ehkäistä asumispalvelujen suunnittelulla yhdessä kuntien kanssa. Ensisijaisesti asumispalvelujen mahdollinen laajentaminen toteutetaan kuntien päätöksillä, mutta myös kuntayhtymän sisällä asumispalveluiden lisäämistä selvitetään, mikäli sillä voidaan vähentää vaativamman laitoshoidon tarvetta. Jäsenkunnissa ollaan suunnittelemassa palveluasumi-

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pöytäkirja 2/2013. Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pöytäkirja 2/2013. Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo 1. Kokoustiedot Aika: Tiistai 12.3.2013 klo 12.00-13.40 Paikka: Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo Pykälä Sivu 10 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 11 4 Pöytäkirjan tarkastus 12 5 Hallitukselle

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Tilinpäätös ja toimintakertomus Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Hallitus 31.3.2014 37 SISÄLLYSLUETTELO: Toimintakertomus Sivu 1 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus 4 2 Kuntayhtymän

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7)

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELAN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 01.01.-30.06.2003 Toimistokalusteiden kysyntä on jatkunut heikkona. Liikevaihto laski 19,2 % ja oli 49,0 milj. euroa.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pöytäkirja 3/2013. Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00. Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Pöytäkirja 3/2013. Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00. Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo 1. Kokoustiedot Aika: Keskiviikko 10.4.2013 klo 12.00 14.00 Paikka: Mainiemen kuntoutumiskeskus, Vääpelin talo Pykälä Sivu 18 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 4 Pöytäkirjan tarkastus 20 5

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Kirkkovaltuuston 8.6.2010 päätöksiä 6 VUODEN 2009 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN YLITYSOIKEUS Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Vuoden 2009 talousarvion käyttötalousosassa oli budjetoitu toimintatuloihin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 8.3.2011 klo 17.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä.

Kuntayhtymän tasekirja vuodelta 2013 on liitteenä. Yhtymähallitus 23 27.03.2014 Yhtymävaltuusto 3 21.05.2014 Vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 51/02.02.02/2014 Yh 27.03.2014 23 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti LOPPUTILITYS 11.12.2013 Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti Kuuma-seutu LOPPUTILITYS Y-tunnus 2089882-3 11.12.2013 Tilikausi 01.01.2013-11.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot