TILINPÄÄTÖS. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012 Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Toimintakertomus 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus 3 2 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Kuntayhtymän tehtävä Toimielimet Hallituksen asettamat toimielimet Organisaatio ja tilivelvolliset Jäsenkunnat 10 3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 10 4 Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta Jäsenkuntalaskutus Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Hoitoon tulleet potilaat 14 5 Kuntayhtymän henkilöstö 15 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 16 7 Ympäristötekijät 16 8 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 17 9 Riskien hallinta Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminta-alueiden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion sitovuusmääritykset 34

3 2 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 37 Sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen suoritteet 41 Kuntayhtymän toteutumisvertailut 44 Kuntayhtymä ilman liikelaitosta toteutumisvertailut 47 Röntgenliikelaitos Toimintakertomus 51 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 52 Toteutumisvertailut 54 Tuloslaskelma 56 Rahoituslaskelma 57 Tase 58 Liitetiedot 60 Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoidon menoihin 67 Jäsenkuntien maksuosuudet sosiaalipalvelujen menoihin 68 Jäsenkuntien maksuosuudet euro / asukas 69 Yhteistyösopimuksen toteutuminen kunnittain 70 Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tuloslaskelma 72 Kuntayhtymän rahoituslaskelma 73 Kuntayhtymän tase 74 Konsernituloslaskelma 76 Konsernirahoituslaskelma 77 Konsernitase 78 Tilinpäätöksen liitetiedot 81 Käytetyt tilikirjat ja tositelajit 95 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 96 Tilintarkastajan merkintä 96

4 Toimintakertomus 3

5 4 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Päättynyt vuosi oli toiminnallisesti hyvin samantyyppinen kuin edeltävät vuodet, mutta kertomusvuoden aikana tehtiin useita merkittäviä päätöksiä, joilla linjattiin toiminnan järjestämistä ja resursointia niin kuntayhtymän omissa toimintapisteissä kuin laajemmin myös jäsenkuntien alueella. Taloudellisesti tilivuosi oli alijäämäinen. Toiminta on muuttunut yhä enemmän avohoitopainotteiseksi niin erikoissairaanhoidossa kuin myös kehitysvammaisten erityishuollossa. Sairaalassaoloajat ovat Pohjois-Karjalassa maan lyhimpiä ja avohoitotyyppistä hoitoa on edistetty uusilla toimintatavoilla ja investoinneilla, viimeisimpänä kertomusvuonna valmistuneen G2-rakennuksen päiväkirurgian lisäkapasiteetilla. Päiväkirurgian ohella rakennukseen tuli silmätautien hajallaan olevat toiminnot keskittävä silmäkeskus ja alueapteekki, joka palvelee tällä hetkellä kaikkia maakunnan kuntia. Kehitysvammaisten erityishuollossa vammaisten asumisratkaisujen kehittäminen ja sitä tukevien palvelujen lisääminen ovat olleet keskiössä. Perinteisen osastohoidon osuus on vähentynyt, ja erilaisten avopalvelujen kysyntä lisääntynyt. Erikoissairaanhoito ja terveyskeskukset ottivat e-reseptin käyttöön kertomusvuoden aikana valtakunnallisen Kanta-arkkitehtuurin mukaisesti. PKKS oli valtakunnassa ensimmäinen sairaala, joka otti käyttöön Kansalliseen Terveysarkistoon kuuluvan Potilastiedon arkiston. Alkuvaiheessa arkistosta hyödynnetään yhteisrekisterin informointeja ja kieltoja. Kertomusvuonna päätettiin ensihoidosta ja virka-ajan ulkopuolisesta yhteispäivystyksestä. Terveydenhuoltolaki toi ensihoidon järjestämisen sairaanhoitopiirien vastuulle. Kuntayhtymä päätti järjestää ensihoidon ostopalveluna Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, lääketieteellinen johto on sairaalan, ja kenttäjohto pelastuslaitoksen vastuulla. Järjestelmä kattaa kaikki jäsenkunnat ja kustannukset määräytyvät puoliksi kuntien väestömäärän ja puoliksi toteutuneiden tehtävien perusteella. Kustannuksiltaan Pohjois-Karjalan ensihoito on maan edullisin. Yhteispäivystyksen perustamisesta sairaalan tiloihin päätettiin loppuvuonna ja aloittava yhteispäivystys on lajissaan ensimmäinen, jossa potilaita ei erotella erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon potilaiksi, vaan heidät ohjataan jatkohoitoon hoidon tarpeen mukaisesti. Sairaala-alueen tulevaisuuden suunnittelu oli yksi kuntayhtymän keskeisimmistä hankkeista kertomusvuonna. Vanhan asemakaavan mukainen rakentamisoikeus ei olisi mahdollistanut kaikkien investointisuunnitelmassa olevien rakennusten rakentamista. Ns. masterplan suunnitteluun perustuva kaavamuutos hyväksyttiin Joensuun kaupungin valtuustossa joulukuussa ja kaava sai lainvoiman helmikuussa Kaavamuutos mahdollistaa tiedossa olevien rakennustarpeiden toteuttamisen tulevaisuudessa Tikkamäelle. Tikkamäen fyysinen ilme muuttui jo päättyneen vuoden aikana. Psykiatriatalon 1. vaiheen rakentaminen alkoi kesällä ja sen alta purettiin rakennukset 10 ja 11. Sairaala-alueelta purettiin edelleen loppukesästä rakennus 5, jonka paikalle tehtiin väliaikainen pysäköintipaikka. Pidemmän ajan pysäköintiratkaisu perustuu toisen pysäköintitalon rakentamiseen tontin kaupunginpuoleiseen kulmaan. Tulevaisuuden rakentamisessa ydintoimintojen ja muun rakentamisen toteuttaminen eriytyvät. Pysäköintitalon ohella valtuusto antoi Tikkamäen Palvelut Oy:n tehtäväksi rakennus M :n suunnittelun ja toteuttamisen. Tähän tulevat sijoittumaan uusi ravintokeskus, hallinto sekä ulkopuolisille vuokrattavia tiloja. Ydintoimintojen tilojen rakentaminen on jatkossakin kuntayhtymän omalla vastuulla. Psykiatriatalon, toisen pysäköintitalon ja rakennus M:n tulisi suunnitelman mukaan olla valmiita vuoden 2016 alkuun mennessä. Terveydenhuoltolain edellyttämä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus valmisteltiin kertomusvuoden aikana, ja se hyväksyttiin sellaisenaan neljässä kuntayhtymässä Itä-Savon sairaanhoitopiirin hyväksyessä sen vain osittain. Järjestämissopimuksessa määritellään mm. tulevai-

6 5 suuden yhteistyötä ja palvelujen koordinaatiota Kys-erva -alueen sairaanhoitopiirien kesken. Neljän sairaanhoitopiirin yhteinen ISER-hanke päätettiin alkusyksystä. Hanke ei johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, mutta se tuotti arvokasta pohjatietoa mm. tulevaisuuden soteratkaisujen suunnittelulle. Myös terveydenhuoltolain edellyttämä alueellinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma saatiin vuoden 2012 aikana valmiiksi hyvässä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Suunnitelma on parasta aikaa lausuntokierroksella kunnissa. Tilivuosi oli tappiollinen, alijäämää muodostui 3,0 miljoonaa euroa. Palvelujen arvioitua suuremmasta myynnistä kertyneet tulot eivät riittäneet kattamaan menoissa tapahtunutta ylitystä. Alijäämästä yli puolet johtuu lomapalkkavelan muuttuneista kirjausohjeista, mutta menoissa tapahtui ylittymistä kauttaaltaan. Tilinpäätös oli heikompi kuin valtuuston syksyllä käsittelemä arvio. Kuntayhtymän talousarvion ja tilinpäätösten välillä on vuodesta 2010 ollut suunnilleen samanlainen suuruusluokkaero, jonka analysointiin on ryhdytty. Korjaustarpeet pyritään kartoittamaan kevään kuluessa ja huomioimaan ne vuoden 2014 talousarvion laadinnassa. Tulevaisuuden toimintakenttä on haasteellinen, ei vähiten valtion ja kuntien talouden kiristymisen johdosta. Kuntayhtymän on jatkettava toimintojen kehittämistä yhä tehokkaammiksi, ja resursseja toivottavasti pystytään optimoimaan niin omassa toiminnassa kuin sote-toimijoiden kesken. Kuntayhtymä on onnistunut perustehtävässään hyvin niin palvelujen laadun kuin tuottavuuden suhteen. Valtakunnallisissa vertailuissa olemme pääsääntöisesti sijoittuneet parhaiden joukkoon. Tämän ovat mahdollistaneet ennen kaikkea osaava henkilökunta, joustava päätöksentekokulttuuri ja hyvä yhteistyö toimialan muiden toimijoiden kesken. Panostukset mm. työhyvinvointiin ovat tuottaneet tulosta ja kuntayhtymä on onnistunut toistaiseksi saamaan ammattilaisia taloon. Kuntayhtymän johtajana vuodesta 2004 toiminut Pertti Palomäki ilmoitti jäävänsä eläkkeelle elokuun 2013 lopussa. Valtuusto valitsi allekirjoittaneen kuntayhtymän johtajaksi lukien. Lämmin kiitos kuntayhtymän henkilöstölle, päättäjille ja eri sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena! Ilkka Naukkarinen Vs. kuntayhtymän johtaja 2. Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 2.1 Kuntayhtymän tehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädettyjä erikoissairaanhoito- ja kehitysvammaisten erityishuoltopalveluja. Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päättämässä laajuudessa tuottaa tai järjestää myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä järjestää erityisopetusta

7 6 2.2 Toimielimet Yhtymävaltuusto Päätösvaltaa käyttää 55 jäsentä käsittävä yhtymävaltuusto. Päätökset tehdään perussopimuksen mukaisesti ääni per jäsen periaatteella, eikä kuntakohtaista äänimäärää ole käytössä. Valtuuston kokoonpano kunnittain vuonna 2012 oli JÄSENET HEINÄVESI Jaakkila Esko Hartikainen Veli-Pekka ILOMANTSI Kontturi Reijo Turunen Tuula JOENSUU Elonheimo Ville Holopainen Hannu Ignatius Merja Isoaho Katja Kanerva Erkki Karttunen Eeva Lempinen Antti Martikainen Maija Mikkola Ritva Mikkola Ulla Moilanen Kauko-Pekka Mustonen Armas Mäkisalo-Ropponen Merja Paukku Saara Puhakka Antero Puhakka Pertti Räty Marjatta Svensk Heikki Tiainen Arja-Irene Tohkanen Matti JUUKA Halonen Pirjo Vepsäläinen Jarmo KESÄLAHTI Pennanen Kari KITEE Holopainen Pentti Kareinen Jari Pitko Katja KONTIOLAHTI Kettunen Pekka VARAJÄSEN Ihalainen Raija Mikkonen Sirpa Urjanheimo Hannu Tuupainen Airi Hagman Anu asti Lehto Iiris alkaen Tahvanainen Kari Karttunen Irja Määttänen Risto Nevalainen Ilari Kauppinen Sylvi Hassinen Tuomo Jaatinen Seija Sihvonen Seija Heiskanen Maili Jumppanen Satu Nieminen Jukka Tielinen Ari Romppanen Heli Lajunen Eija Vasarainen Jaakko Niemeläinen Eeva Laine Aulis Reko Sirkka Piitulainen Sanna Gröhn Pertti Kirjavainen Onni Makkonen Seija Pelkonen Päivi Eronen Laila Kareinen Erja Sivonen Miitri

8 7 Kauppinen Marja Seppäläinen Satu Tikkanen Mauri, 2.varapuheenjohtaja LIEKSA Hokkanen Matti Kaverinen Maija Kiiskinen Ahti Riikonen Maija LIPERI Huikuri Pekka Ollila Sonja Reijonen Eero, puheenjohtaja Toivola Tiina NURMES Jaaranen Veikko Lipponen Pirkko, 1.varapuheenjohtaja Säämänen Jussi OUTOKUMPU Alanen Marja-Liisa Hiltunen Liisa Pelkonen Tuomo POLVIJÄRVI Hyvärinen Anja Reijonen Seppo RÄÄKKYLÄ Jorasmaa Ilpo TOHMAJÄRVI Heinonen Lauri Väistö Leena VALTIMO Suhonen Keijo Pakarinen Sirpa Kuusela Mika Huttunen Satu Öystilä Kaija Törnqvist Solja Korpinen Markku Honkanen Marika Kuittinen Tero Kummunmäki Juhani Jokiniemi Anna-Marja Tuhkanen Pekka Ikonen Aulis Anttilainen Ritva Ollilainen Anneli Reittu Päivi Kuiri Heidi Nykänen-Juvonen Sari Kuronen Riitta Korhonen Osmo Ruotanen Anja Väistö Vuokko Majoinen Matti Rautiainen Marko Valtuuston poliittinen jakauma: - keskusta 19 paikkaa - sosiaalidemokraatit 17 paikkaa - kokoomus 8 paikkaa - kristillisdemokraatit 2 paikka - vasemmistoliitto 3 paikkaa - vihreät 3 paikkaa - perussuomalaiset 2 paikkaa - sitoutumattomat 1 paikka

9 8 Yhtymähallitus Valtuusto on valinnut toimikaudekseen 11-jäsenisen hallituksen, jonka kokoonpano vuonna 2012 on alla kerrottu. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Kanerva Erkki, pj Joensuu Kosonen Matti Kesälahti Halonen Pirjo, 1 vpj. Juuka Mustonen Armas Joensuu Tolvanen Mauri, 2 vpj. Liperi Nenonen Antero Tohmajärvi Haukka Pertti Kontiolahti Huikuri Pekka Liperi Varis Minna Polvijärvi Mikkola Ulla Joensuu Kukkonen Pekka Joensuu Mononen Erkki Joensuu Kuusela Mika Kontiolahti Karttunen Leila Polvijärvi Pennanen Eija Outokumpu Kuronen Riitta Polvijärvi Pennanen Kari Kesälahti Väistö Leena Tohmajärvi Riikonen Maija Lieksa Härkin Anne Valtimo Väistö Vuokko Tohmajärvi Väänänen Eira Joensuu 2.3 Hallituksen asettamat toimielimet Hallitus on valinnut toimikaudekseen 5-jäsenisen henkilöstöjaoston, jonka kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Halonen Pirjo, pj Juuka Riikonen Maija Lieksa Haukka Pertti, vpj. Kontiolahti Lipponen Pirkko Nurmes Varis Minna Polvijärvi Tolvanen Mauri Liperi Kukkonen Pekka Joensuu Pennanen Kari Kesälahti Pennanen Eija Outokumpu Väistö Vuokko Tohmajärvi Valtuusto on valinnut röntgenliikelaitoksen 5-jäsenisen johtokunnan, joka kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Reijonen Heikki, pj Joensuu Kareinen Jari Kitee Vallius Leena, vpj. Lieksa Pitko Katja Kitee Eronen Laila Kitee Surakka Lilja Outokumpu Heiskanen Maili Joensuu Svensk Heikki Joensuu Puhakka Janne Liperi Matilainen Leo Joensuu Valtuusto on asettanut 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Säämänen Jussi pj. Nurmes Majoinen Matti Tohmajärvi Kauppinen Marja, vpj. Kontiolahti Hyvärinen Anja Polvijärvi Janhonen Arja Kitee Ollilainen Anneli Nurmes Pulkkinen Seppo Lieksa Tohkanen Matti Joensuu Damstén Ritva Lieksa Leskinen Jarmo Kontiolahti

10 9 2.4 Organisaatio Valtuusto on valinnut toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista suorittamaan JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab:n. Tilivuoden vastuunalaisena tilintarkastaja toimi JHTT Eeva-Liisa Auvinen. Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos, jolla on oma johtokunta. YHTYMÄVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA YHTYMÄHALLITUS JOHTOKUNTA Sairaanhoidon toiminta-alue Klinikkaryhmät Sairaanhoidon palveluyksiköt Hallintoylihoitaja Sosiaalipalvelujen toiminta-alue Kuntayhtymän johtaja Tukipalvelujen toiminta-alue Röntgenliikelaitos Johtajaylilääkäri Sosiaalijohtaja Talousjohtaja Liikelaitoksen johtaja Kehitysvammaisten erityishuolto Henkilöstöpalvelut Röntgenpalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintopalvelut Siivous- ja vaatepalvelut Talouspalvelut Tekniset palvelut Toimistopalvelut Kuvio 2. Organisaatiokaavio Tilivelvolliset Kuntayhtymän tilivelvolliset olivat Kuntayhtymän johtaja Johtajaylilääkäri Talousjohtaja Hallintoylihoitaja Sosiaalijohtaja Röntgen-liikelaitoksen johtaja Yhtymähallituksen jäsenet Röntgen-liikelaitoksen johtokunnan jäsenet.

11 Jäsenkunnat Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuului vuonna jäsenkuntaa, vuoden 2013 alusta 14 jäsenkuntaa, kun Kitee ja Kesälahti yhdistyivät. Kuntayhtymän jäsenkunnat vuonna 2012 olivat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. KESKUSSAIRAALA, Joensuu Keskussairaalan psykiatrian yksikkö, Paiholan sairaala Aikuispsykiatrian poliklinikat Valtimo Nurmes HONKALAMPI KESKUS, Liperi Asumispalveluyksiköt, Liperi Lieksa Juuka Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Heinävesi Liperi Rääkkylä Joensuu Tohmajärvi Kitee Kesälahti Kuvio 1. Jäsenkunnat ja toimipisteet 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 Suomen bruttokansantuote aleni 0,2 % Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan. Kuluneen vuoden talouskehitys oli epätasaista ja heikkeni vuoden loppua kohden. Euroopan unionin alueella bruttokansantuote aleni hiukan Suomea enemmän. Vuonna 2012 kansantalouden kokonaiskysyntä pieneni 1,6 %. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvioidaan vähentyneen 1,7 %. Yksityinen kulutus kehittyi kuitenkin myönteisesti, joka johtunee ainakin osittain nettoviennin vaikutuksesta, jossa tuonti supistui vientiä enemmän. Työllisyys kehittyi vuonna 2012 sangen hyvin suhteessa tuotantoon. Työllisten määrä lisääntyi 0,3 % edellisestä vuodesta, vaikka tuotanto hieman supistuikin. Yhtenä taustatekijänä suhdanteeseen nähden myönteiselle työllisyyskehitykselle on ta-

12 11 louden rakennemuutos, jossa teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyessä uusia työpaikkoja on syntynyt työvoimavaltaisemmille palvelualoille. Tänä vuonna talouskasvun ennakoidaan jäävän 0,5 % ja työllisyystilanteen odotetaan heikkenevän. Lieksa Tohmajärvi Polvijärvi Joensuu Outokumpu Nurmes Kesälahti Rääkkylä Ilomantsi Juuka Kitee Valtimo Heinävesi Liperi Kontiolahti 3,0 0,0 3,0 6,0 9,0 12,0 15,0 18,0 21,0 Työttömyysaste Väestönlisäys Kuvio 2. Kunnittainen työttömyysaste ja asukasluvun muutos 2012/2011, % Pohjois- Karjalan työllisyyskatsauksen mukaan Joensuun seutukunnassa oli työttömiä 8,1 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys lisääntyi kaikissa seutukunnan kunnissa ja työttömyysaste oli 15,3 %. Keski-Karjalassa työttömiä oli 1,8 % enemmän kuin viime vuonna. Ainoastaan Rääkkylässä työttömien määrä väheni ja seutukunnan työttömyysaste oli 15,8 %. Pielisen Karjalassa työttömien määrä kasvoi viime vuodesta 5,2 %. Nurmeksessa ja Valtimolla työttömien määrä kuitenkin väheni ja seutukunnan työttömyysaste oli 18,4 %. Kunnittaisessa tarkastelussa työttömyysaste joulukuun lopussa oli alhaisin Kontiolahdella (11,7 %) ja Liperissä (12,6 %). Joensuun työttömyysaste oli 16,3 %. Vaikein työllisyystilanne oli Lieksassa, missä yli viidennes kunnan työvoimasta oli työttömänä vuoden vaihteessa. Tarkasteltaessa koko vuoden 2012 keskimääräisiä lukuja, niin maakunnan kunnista vain Outokummussa ja Valtimolla oli työttömiä hieman vähemmän kuin vuonna Maakunnan asukasluku väheni vuonna 2012 vajaalla parilla sadalla asukkaalla. Kuntakohtaiset muutokset ovat merkittäviä ja väestönkasvu onkin keskittynyt viime vuosina Joensuun seudulle, asukasluku väheni muissa kunnissa kuin Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä. Jäsenkunnissa oli vuoden vaihteessa kirjoilla vajaat henkeä. Vuonna 2012 kuntatalous jatkoi heikkenemistään. Ennakollisten tietojen mukaan kuntien vuosikate heikkeni 63 kunnalla (kasvua 85 %) ja 220 kunnalla (kasvua 54 %) vuosikate oli pienempi kuin poistot. Pohjois-Karjalassa keskimääräinen vuosikate poistoista oli n. 45 %, kun valtakunnallinen keskiarvo oli n. 70 %. Kuntien keskimääräinen lainakanta Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopussa oli n euroa/asukas, kun valtakunnallinen keskiarvo oli n euroa/asukas.

13 12 4. Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta 4.1 Jäsenkuntalaskutus Vuoden 2012 kuntaneuvotteluissa sovittujen erikoissairaanhoidon jäsenkuntien palvelusuunnitelmien loppusummaksi muodostui 182,4 milj. euroa. Toteutunut oman palvelutuotannon laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 8,2 milj. eurolla (5,7 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 7,9 milj. euroa (5,5 %). Tämä tarkoittaa, että vuoden 2012 lähtötilanne oli erittäin haastava, koska talousarvio jäsenkuntalaskutuksen osalta oli 0,3 milj. euroa (0,2 %) alhaisempi kuin vuoden 2011 toteuma. Ostopalveluina muilta sairaanhoitopiireiltä tuotettujen palveluiden (erityistaso) laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 0,9 milj. eurolla (4,5 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 1,4 milj. euroa (7,5 %). Varsinkin KYS:n läpilaskutus kasvoi edellisestä vuodesta 2,0 milj. euroa (15,8 %). Hoitojaksojen lukumäärä KYS:n läpilaskutuksessa kasvoi 8,6 % edellisestä vuodesta. Erityisvelvoitteiden eli jäsenkunnilta asukasluvun mukaan perittävä laskutus ylitti talousarvion 0,8 milj. eurolla (9,4 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 3,8 milj. euroa (53,3 %). Suurimpana tekijänä kasvuun edellisvuodesta oli ensihoidon siirtyminen kuntayhtymän järjestettäväksi, joka kasvatti erityisvelvoitteiden laskutusta 2,8 milj. euroa. Talousarvion ylityksen merkittävämpiä tekijöitä olivat apuvälineiden käytön lisääntyminen sekä potilasvakuutusmaksujen kasvu, jotka selittävät ylityksestä n. 95 %. Muun myynnin osalta kasvua vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna oli 0,4 milj. euroa (19,2 %), josta siirtoviivepäivien lisääntymisen osuus oli lähes 80 %. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutus (deflatoimaton) on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2012 n. 30 milj. euroa (19,6 %). Vastaavasti deflatoitu laskutus on kasvanut vastaavana aikana n. 13 milj. euroa (7,8 %) eli vajaa kaksi prosenttia per vuosi. Aikasarjassa näkyy selvästi vuonna 2010 käyttöönotetun uuden potilastietojärjestelmän vaikutus laskutukseen. Tämä laskutuksen selvä notkahdus voi olla yksi selittävä tekijä vuosien 2011 ja 2012 talousarvion laatimisen haasteille, jossa selviä budjetin ylityksiä on tullut. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutus vuosina , tuhansina euroina Toteutunut laskutus, deflatoimaton Talousarvio Toteutunut laskutus, deflatoitu Kuvio 3. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutuksen vertailua

14 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Laskutettujen hoitopalvelujen tuotteistus perustuu hoitopäivä, avohoitokäyntien ja erityisen kalliiden palveluiden laskutukseen. Oman palvelutuotannon osalta tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi vuodesta ,4 % ja vuoden 2012 talousarvio ylittyi 2,6 %. Merkittäviin selittävä tekijä on avohoitokäyntien lisääntyminen 2,2 % ja niiden osuus on tuotteiden lukumäärästä lähes kaksikolmasosaa. Myös siirtoviivepäivien lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta huomattavasti (18,5 %). Hoitokäytäntöjen suunniteltu muutos avohoitopainotteisempaan suuntaan näkyi hoitopäivien vähenemisenä 2,9 % edellisestä vuodesta. Sama strategian mukainen trendi on jatkunut viime vuosina, joka näkyy myös nykyisellä tuotteistuksella myös hoitojaksojen vähenemisenä. Tulevina vuosina DRG tuotteistukseen siirtymisen myötä hoitojaksokäsite muuttuu, jolloin hoitojaksojen määrä tulee kuvaamaan paremmin sairaanhoidollisen toiminnan palvelutuotantoa. Hoitojaksot vähenivät edellisestä vuodesta 2,1 %, joka tällä hetkellä voidaan tulkita niin, että keskimääräinen hoitoaika piteni. Näin tapahtui etenkin konservatiivisilla ja psykiatrisilla vuodeosastoilla. Samaan aikaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt ennakoitua enemmän etenkin konservatiivisella alueella. Tämä saattaa kertoa siitä, että osastolla on hoidettu keskimäärin sairaampia ihmisiä, mikä taas on ollut strategian mukaista Erityisen kalliiden palveluiden laskutuksen määrä kasvoi viime vuodesta 2,6 milj. euroa (8,5 %). Suurimpia syitä kalliiden palveluiden laskutuksen kasvuun ovat siirtokuljetusten muuttunut laskutuskäytäntö sekä kalliiden lääkehoitojen kasvu Avohoitokäynnit Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitoon tulleet potilaat Kuvio 4. Keskeisten erikoissairaanhoidon suoritteiden määrän kehitys 4.3 Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Kehitysvammahuollon tuotteistus perustuu osastohoitoon, erikoispalveluihin ja muihin avopalveluihin. Tuotteiden kokonaislukumäärä pysyi vuoden 2011 tasolla, mutta vuoden

15 talousarvio ylittyi 860 tuotteella (1,0 %). Erikoispalveluiden määrä kasvoi 5,0 % vuodesta 2011 ja talousarvio ylittyi yli 10 %. Muissa avopalveluissa kasvua edellisestä vuodesta oli 1,9 %. Osastohoito väheni suunnitellusti myös kehitysvammahuollon puolella edellisestä vuodesta. Talousarviossa oli arvioitu 1,4 % väheneminen ja edellisen vuoden toteuma alittui 4,3 %. 4.4 Hoitoon tulleet potilaat Vuonna 2011 erikoissairaanhoitoon tulleiden potilaiden määrä oli , mikä oli 0,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ajanvarauksella tulleiden potilaiden määrä kasvoi 0,7 % vuodesta 2011, mutta päivystyksenä tulleiden potilaiden määrä puolestaan väheni 1,5 %. Operatiiviseen toimenpiteeseen jonottavia potilaita oli vuoden 2012 lopussa 2 337, mikä on 6,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä potilaista 47 oli jonottanut yli 6 kuukautta, missä on kasvua 39 potilasta vuoteen 2011 verrattuna. Suurin osa näistä jonotti kuulolaitteen sovitukseen, mikä johtui henkilökuntatilanteesta. Asia on korjaantumassa nopeasti vuonna Polikliiniseen hoitoon jonotti vuoden 2012 lopussa potilasta, mikä on 8,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Yli 3 kuukautta jonottaneita oli 64, mikä on 56,5 % vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2012 jäsenkuntien väestöstä eri potilasta käytti erikoissairaanhoidon palveluja. Jäsenkuntien väestöstä keskimäärin 33 % käytti PKSSK:n erikoissairaanhoidon palveluja suhteutettuna hoitoa saaneet eri potilaat jäsenkuntien asukaslukuun. Jäsenkunnista Nurmeksen ja Valtimon suhdeluvut olivat selkeästi alhaisimmat, alle 30 % ja vastaavasti Keski-Karjalan Kiteen ja Tohmajärven suhdeluvut olivat korkeimmat, yli 36,5 %. KITEE TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU HEINÄVESI RÄÄKKYLÄ LIPERI LIEKSA POLVIJÄRVI KESÄLAHTI ILOMANTSI JOENSUU JUUKA JÄSENKUNNAT KONTIOLAHTI NURMES VALTIMO 0,00 % 5,00 % 10,00 % 15,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % 35,00 % 40,00 % Kuvio 5. Eri potilaiden osuus asukasluvusta jäsenkunnittain (potilaan kotikunnan mukaan)

16 15 5. Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstömäärä, -kustannukset ja työpanos Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 1. Henkilöstötilanne vuoden lopussa vuosina Vuoden viimeisenä päivänä kuntayhtymän palveluksessa oli henkilöä, joista vakinaisia ja määräaikaisia 490. Määräaikaisten suhteellinen osuus edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on vähentynyt lähes viidellä prosenttiyksiköllä. Vuoden 2011 lopulla sekä 2012 aikana tehtiin henkilöstön vakinaistamisratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet määräaikaishenkilöstön ja vakinaisten suhteeseen. Kuntayhtymän strategissa tavoitteena olleen 15/85 %:n suhteen voidaan käytännössä katsoa täyttyneen vuodenvaihteessa 2011/2012, erityisesti kun sekä ravintohuollossa että laitoshuollossa on vakinaistettu henkilökuntaa heti vuodenvaihteen 2012/2013 jälkeen. Vastaaviin organisaatioihin verrattuna määräaikaishenkilöstön osuus henkilöstöstä on alhainen. Vakinaistamisratkaisujen tavoitteena oli toisaalta vastata vuoden 2011 alusta voimaan tulleeseen työsopimuslain muutokseen, joka tarkensi perusteita määräaikaisten työsuhteiden käyttämiseen, ja toisaalta kiinnittää vakinaisten työsuhteiden kautta osaavaa henkilökuntaa alueelle. Vakinaistamiset kohdistuivat sekä varsinaiseen hoitohenkilöstöön (sairaanhoitajat, kätilöt, lähihoitajat sekä sosiaalipalvelujen hoitajat) että tukipalvelujen alueella laitoshuoltajiin ja osastonsihteereihin. Vakinaistamisratkaisut siinä, että toistaiseksi voimassa olevissa työ- tai virkasuhteissa aloitti vuoden 2012 aikana yhteensä 225 henkilöä, aikaisempien vuosien lukujen ollessa henkilön tasolla. Mainituista 225 henkilöstä 214 henkilöä siirtyi suoraan määräaikaisesta työsuhteesta/virkasuhteesta toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen. Maksetut palkat nousivat edellisen vuoden tasosta noin 5,8 M eli 5,9 %:lla. Sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2011 tasosta vuoden 2012 tasoon on arvioitavissa noin 2,5 %:iin. Ns. A-taulukoiden poistumisen vaikutuksen yksityiskohtaisempaa vaikutusta lomapalkkavelan muutokseen ei ole pystytty laskemaan ja se voi nostaa em. prosenttia suuremmaksikin. Työpanoksen nousu oli 1,0 % eli melko maltillinen.

17 16 Taulukko 2. Henkilöstökulut ja työpanos (M ). Kuntayhtymässä laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa kuvataan tarkemmin henkilöstön tilaa ja sen muutoksia vuoden 2012 aikana. 6. Tutkimus- ja kehitystoiminta Kuntayhtymän tutkimus- ja kehitystoiminta toteutuu lähinnä käynnissä olevien projektien kautta. Projekteja oli vuonna 2012 käynnissä yhteensä noin 10, ja niihin käytettiin n. 1,2 miljoonaa euroa. Euromääräisesti isoimpia olivat Rampe-hanke (perusterveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen), vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittäminen -hanke, Kanerva II -hanke (yleisimpien kansansairauksien ehkäiseminen) ja KanTa -hanke (Kansallinen Terveysarkisto). Osaa hankkeista tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa, mm. muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Kuntayhtymän sisäisiä hankkeita olivat mm. Sanetti-hanke (kuntayhtymän internetsivujen uudistaminen) ja drg-hanke, joka auttaa tuotteistamaan ja hinnoittelemaan hoitopalveluja sekä seuraamaan hoidon kustannuksia ja laatua entistä paremmin. 7. Ympäristötekijät Energiat: Lämpöenergian määrä nousi vuoteen 2011 verrattuna n. 13 %. Suurimpana syynä on sisäilma- ja hygieniavaatimusten edellyttämä lisääntynyt ilmanvaihtomäärä. Vuonna 2012 myös lämmitystarve oli edellisvuotta suurempi. Sähköenergiankulutus kasvoi edellisvuodesta vajaa 4 % lähinnä lisärakentamisen ja sähköisten laite/järjestelmäkannan lisääntymisen seurauksena. Sähkölaskutus kokonaisuudessaan kuitenkin aleni edelliseen vuoteen verrattuna parempien johdannaishankintojen ansiosta. Vedenkulutuksen noin neljän prosentin kasvu johtui pääasiassa G2-laajennuksen käyttöönotosta. Kulutusmuutokset edelliseen vuoteen (2011) verrattuna: (ei normeerattu = kulutettu totaalienergia, josta on maksettu MWh/m³ -kulutuksen mukaan) v v Lämmitystarve (ent. astepäiväluku) Joensuu Joensuu Lämpöenergia (ei normeerattu) MWh MWh Sähköenergia MWh MWh Vesi / jätevesi m³ m³

18 17 Energia- ja jätemäärien kehitys- ja tunnusluvut esitetään erikseen laadittavassa ympäristökertomuksessa, jossa lämmitysenergia on normeerattu lämmitystarveluvuilla. Jäteasiat: Uusi jätelaki tuli voimaan Jätelain mukaan terveydenhuollon yhdyskuntajäte ja biojäte kuuluvat kunnan järjestämään jätehuoltoon. Jätelain mukaan energiaksi kelpaava jäte katsotaan yhdyskuntajätteeksi. PKSSK:n jätteestä merkittävä osa on muuta kuin yhdyskuntajätettä. Energiajätteen lajittelua ei ole vielä aloitettu, koska on ollut epäselvyyksiä miten sairaalassa syntyvä erityisjätteen käsittely järjestetään. PKSSK on jätelain 42 :n perusteella hakenut alueelliselta jätelautakunnalta poikkeusta järjestääkseen yhdyskuntajätteen huollon muun jätehuollon ohella. Jätelautakunta hylkäsi hakemuksen äänin 2-4. Päätöksestä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen. Päätös saataneen kesään mennessä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä materiaalina 50 % ja hyödynnettävä energiana 30 %. Kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on 20 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat: - jätteen syntymistä ehkäistään - jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään - kierrätykseen soveltumaton jätteen polttoa energiaksi lisätään - turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus 8. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäistä valvontaa on toteutettu hyväksytyn ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohje sisältää tarkennetut ohjeet sisäisen valvonnan osa-alueista, sisäisestä tarkkailusta, raportoinnista, yleisistä velvollisuuksista ja sisäisestä tarkastuksesta. Sisäisen valvonnan kattavuutta varmistetaan vuosittain annettavilla lisäohjeilla, joita ovat mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja henkilöstöyksikön antamat ohjeet. Näiden sisällössä huomioidaan kulloinkin tarpeelliset painotukset. Myös hyväksytty omistajapolitiikka tukee sisäisen valvonnan toteuttamista. Keskeiset toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurantaan liittyvät toimenpiteet ja aikataulut esitetään vuosittain päivitettävissä vuosisuunnitteluohjeissa, jotka esitetään vuosikello-muodossa. Vuosisuunnittelun aikatauluihin on tulevina vuosina tulossa joitakin muutoksia laskentatoimen kehittämisen myötä. Toimintaa ja taloutta on raportoitu kuukausittain hallitukselle ja jäsenkunnille sekä kuntayhtymän sisällä. Valtuustossa on käsitelty toiminnan ja talouden toteumista kolmannesvuosittain osavuosikatsausten yhteydessä. Toiminnasta saatavat tiedot ovat edelleen vaillinaisia, joten vuonna 2013 on tarkoitus parantaa raportointia organisaation kaikilla tasoilla sekä myös kuntayhtymän ulkopuolelle. Meneillään on uuden raportointiportaalin kehittäminen, jossa esitetään useista tietojärjestelmistä yhteen tietovarastoon viety tieto siten, että mm. esimiehet saisivat mahdollisimman paljon apuvälineitä oman toimintansa johtamiseen. Lisäksi toiminnan ja talouden tunnuslukujen ennustamista kehitetään vuoden 2013 aikana. Vuonna 2010 kuntayhtymän toimintatuloissa tapahtuneen notkahduksen jälkeen sekä vuoden 2011 että 2012 talousarvioiden laatiminen on ollut haastavaa. Molempina vuosina toimintakulut ovat ylittäneet selvästi talousarvion. Lisäksi vuosina kerty-

19 18 nyt kumulatiivinen ylijäämä, joka on nyt palautettu jäsenkunnille, on asettanut omat haasteensa kuntayhtymän tuotteistukselle ja hinnoittelulle. Viimeisimmässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi nostettu toimintakulujen entistä parempi hallinta ja kuluvana vuonna toimintakulujen seurantaa tehostetaan. Vuoden 2012 toimintakulujen ennakoitua suurempi ylittyminen asetti erittäin suuret paineet vuoden 2013 talousarviossa pysymiseen, toimintakulujen kasvuvaraa jäi vain 1,5 milj. euroa (0,7 %). Tässä ei ole huomioitu alkavan yhteispäivystyksen vaikutusta. Pääpaino vuoden 2013 toimintakulujen hallinnan parantamiseksi ovat henkilöstökulujen tehostunut seuranta ja henkilöstön käyttöön liittyvien prosessien ja periaatteiden parantaminen. Kuntayhtymän johtoryhmä seuraa henkilöstökulujen toteumaa tehostetusti kuukausittain. PKSSK:n toiminta perustuu omistajakuntien kanssa tehtyihin yhteistyösuunnitelmiin. Yhteistyösuunnitelmassa määritellään aikaisempiin vuosien toteutumiin perustuen se toiminnan taso ja kustannukset, jotka yhteisen käsityksen mukaan riittävällä tarkkuudella kuvaavat väestön palveluiden tarvetta ja niistä aiheutuvia erikoissairaanhoidon ja erityishuollon kustannuksia. Useimman Pohjois-Karjalan kunnan väestöpohja on kuitenkin niin pieni, että luotettavien tilastoennusteiden tekeminen ei erikoissairaanhoidon palvelutarpeen ja kysynnän suhteen ole kovinkaan luotettavaa. Kehitysvammaisten erityishuollon palvelutarpeen ennakoiminen on lähtökohtaisesti helpompaa, koska potentiaaliset asiakkaat ovat tiedossa. Kuntayhtymän toimintaa on seurattu ja tarkastettu toiminta-alueittain, toiminta-alueiden esimiesten, kuntayhtymän johtajan sekä johtoryhmän toimesta. Klinikkaryhmien kokousmuistiot ja kuntayhtymän johtoryhmän muistiot ovat nähtävissä intranetissä. Laskujen tarkastus ja hyväksyminen on ohjeistettu ja toteutettu sähköisesti. Sähköinen laskujen hyväksynnän toimintamalli on yksinkertaistanut tarkistus- ja hyväksyntäprosessia, mutta laskujen siirtämisnopeutta sähköiseen muotoon tulee edelleen nopeuttaa. Tehtyjä päätöksiä on tarkastettu satunnaisesti, mutta riittävästi. Hallituksen näkemys sisäisestä valvonnasta on, että se on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa kukin esimies on tarkistanut kerran vuodessa välittömien alaistensa tekemiä viranhaltijapäätöksiä ja niistä on pidetty pöytäkirjaa. Toiminta-alueen yksiköiden toimintaa arvioidaan mm. kuukausittaisten raporttien (talousarvioiden, suoritetavoitteiden ja jäsenkuntalaskutuksen toteutuminen) avulla ja laajemmin tavoitteiden toteutumista arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Erilaisten strategisten kyselyjen (esim. työhyvinvointikysely, kunta-asiakkaiden tyytyväisyyskyselyt) tulokset käydään läpi toiminta-alueen johtoryhmässä heti tulosten tultua. Erityishuollon johtoryhmässä käydään kuukausittain läpi myös osastojen ja asumispalveluyksiköiden paikkatilanne ja kolmannesvuosittain yksiköissä käytettyjen suojaamistoimenpiteiden määrään muutosraportteja. Lisäksi sosiaalipalvelujen toiminta-alueella on sosiaalijohtajan päätöksellä annetut, asiakkaan yksityisvarojen käyttöön liittyvät ohjeet. Käteisvarojen käytön tarkistaa vuosittain osastoilla ja asumispalveluyksiköissä sosiaalipalvelujen ylihoitaja ja johtava sosiaalityöntekijä.

20 19 9. Riskien hallinta Kuntayhtymän riskien hallintaa koordinoidaan riskienhallintasuunnitelmalla, joka hyväksyttiin vuonna Suunnitelma perustuu valtuuston hyväksymään strategiaan ja sillä edesautetaan yleisen riskitietouden lisäämistä ja turvallisuusnäkökulman huomioon ottamista organisaation jokapäiväisessä toiminnassa. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa organisaation toiminta ja toimintaedellytykset muuttuvassa ympäristössä ja poikkeustilanteissa. Vuosineuvottelujen yhteydessä tapahtuva vähintään suunnittelukauden mittainen toiminnan, henkilöstön ja tilankäytön, rakennus- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä laitehankintojen yhtäaikainen suunnittelu sisältää strategista riskien arviointia. Vuonna 2012 hyväksyttiin päivitetty tietoturvapolitiikka, jossa otettiin huomioon vuoden 2007 jälkeen tulleet lakimuutokset ja henkilöstön nimikemuutokset sekä tietotekniikkapalvelujen ulkoistus Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus (PTTK) Oy:lle. Tietosuojariskejä pyritään hallitsemaan ajantasaisella ohjeistuksella ja valvonnalla. Vuoden 2012 aikana ei ilmennyt merkittäviä tietosuojaongelmia, jotka olisivat haitanneet tuotantoa. Tuotantojärjestelmän toimintavarmuus oli vuonna 2012 hyvä. Vuonna 2010 käyttöönotetuissa uusissa tietojärjestelmissä oli kuitenkin vielä vuonna 2012 toimintahäiriöitä, jotka liittyivät mm. uusien kansallisten Kanta-palvelujen sekä PTTK:n uuden maakuntaverkon käyttöönottoon. Alati muuttuva terveydenhuollon toimintaympäristö asettaa tietojärjestelmille suuria haasteista myös tulevaisuudessa. Potilastietojärjestelmän uusinnasta huolimatta PKSSK:llä on käytössään vielä useita vanhentuvia tietojärjestelmiä, jotka kaipaavat pikaista uudistamista. Valittu toimintamalli, jossa potilastietojärjestelmät ovat yhteneväiset kaikissa Pohjois-Karjalan julkisen sektorin yksiköissä, on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, mikäli monimuotoinen yhteistyökuvio jäsenkuntien, PTTK:n sekä järjestelmä- ja ohjelmatoimittajien kanssa sujuu hallitusti. Vuonna 2012 PKSSK aloitti uuden sopimusmallin rakentaminen PTTK Oy:n kanssa, jonka tavoitteena on määritellä kattavasti ostettavien tietojärjestelmäpalvelujen kriittisyys- ja palvelutasot. Maakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen myötä myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit ovat lähtökohtaisesti koko maakunnan laajuisia. Yksiköiden valmiussuunnitelmiin täytyy päivittää toimintamalli, jossa tietojärjestelmät tai tietoverkot eivät ole käytettävissä. Tietojärjestelmien toiminta on sujuvan kliinisen toiminnan edellytys. Vuoden aikana oli muutamia vakavaksi luokiteltavia katkoksia, joilla oli vaikutusta kliiniseen työhön. Viat olivat teknisiä tai ohjelmistopäivityksiin liittyviä ja ne saatiin saman päivän aikana korjatuiksi. Asiat on käyty läpi PTTK:n ja ohjelmistotoimittajien kanssa ja tiettyjä prosessitarkennuksia on tehty vastaisen varalle. Potilaat on voitu ottaa hoitoon vuonna 2012 pääsääntöisesti suunnitelluissa määräajoissa ja sairauden kiireellisyys huomioiden. Kertomusvuoden lopussa yli 6 kuukauden jonossa oli vajaa 50 potilasta, joista suurin osa jonotti kuulokojeiden sovitukseen.. Samoin ensikäynnille odottavien potilaiden määrä on yksi valtakunnan pienimmistä ja se väheni lähes 60 % vuoden aikana. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluissa on edelleen piilevää palvelujen kysyntää mm. kodeissa asuvien kehitysvammaisten osalta. Olosuhteiden muuttuessa nopeasti kuntayhtymään kohdistuva palvelujen kysyntä voi siis kasvaa selvästi. Ongelmaa voidaan ehkäistä asumispalvelujen suunnittelulla yhdessä kuntien kanssa. Ensisijaisesti asumispalvelujen mahdollinen laajentaminen toteutetaan kuntien päätöksillä, mutta myös kuntayhtymän sisällä asumispalveluiden lisäämistä selvitetään, mikäli sillä voidaan vähentää vaativamman laitoshoidon tarvetta. Jäsenkunnissa ollaan suunnittelemassa palveluasumi-