TILINPÄÄTÖS. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012 Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Toimintakertomus 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus 3 2 Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio Kuntayhtymän tehtävä Toimielimet Hallituksen asettamat toimielimet Organisaatio ja tilivelvolliset Jäsenkunnat 10 3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 10 4 Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta Jäsenkuntalaskutus Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Hoitoon tulleet potilaat 14 5 Kuntayhtymän henkilöstö 15 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 16 7 Ympäristötekijät 16 8 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 17 9 Riskien hallinta Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminta-alueiden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion sitovuusmääritykset 34

3 2 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 37 Sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen suoritteet 41 Kuntayhtymän toteutumisvertailut 44 Kuntayhtymä ilman liikelaitosta toteutumisvertailut 47 Röntgenliikelaitos Toimintakertomus 51 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 52 Toteutumisvertailut 54 Tuloslaskelma 56 Rahoituslaskelma 57 Tase 58 Liitetiedot 60 Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoidon menoihin 67 Jäsenkuntien maksuosuudet sosiaalipalvelujen menoihin 68 Jäsenkuntien maksuosuudet euro / asukas 69 Yhteistyösopimuksen toteutuminen kunnittain 70 Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tuloslaskelma 72 Kuntayhtymän rahoituslaskelma 73 Kuntayhtymän tase 74 Konsernituloslaskelma 76 Konsernirahoituslaskelma 77 Konsernitase 78 Tilinpäätöksen liitetiedot 81 Käytetyt tilikirjat ja tositelajit 95 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 96 Tilintarkastajan merkintä 96

4 Toimintakertomus 3

5 4 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Päättynyt vuosi oli toiminnallisesti hyvin samantyyppinen kuin edeltävät vuodet, mutta kertomusvuoden aikana tehtiin useita merkittäviä päätöksiä, joilla linjattiin toiminnan järjestämistä ja resursointia niin kuntayhtymän omissa toimintapisteissä kuin laajemmin myös jäsenkuntien alueella. Taloudellisesti tilivuosi oli alijäämäinen. Toiminta on muuttunut yhä enemmän avohoitopainotteiseksi niin erikoissairaanhoidossa kuin myös kehitysvammaisten erityishuollossa. Sairaalassaoloajat ovat Pohjois-Karjalassa maan lyhimpiä ja avohoitotyyppistä hoitoa on edistetty uusilla toimintatavoilla ja investoinneilla, viimeisimpänä kertomusvuonna valmistuneen G2-rakennuksen päiväkirurgian lisäkapasiteetilla. Päiväkirurgian ohella rakennukseen tuli silmätautien hajallaan olevat toiminnot keskittävä silmäkeskus ja alueapteekki, joka palvelee tällä hetkellä kaikkia maakunnan kuntia. Kehitysvammaisten erityishuollossa vammaisten asumisratkaisujen kehittäminen ja sitä tukevien palvelujen lisääminen ovat olleet keskiössä. Perinteisen osastohoidon osuus on vähentynyt, ja erilaisten avopalvelujen kysyntä lisääntynyt. Erikoissairaanhoito ja terveyskeskukset ottivat e-reseptin käyttöön kertomusvuoden aikana valtakunnallisen Kanta-arkkitehtuurin mukaisesti. PKKS oli valtakunnassa ensimmäinen sairaala, joka otti käyttöön Kansalliseen Terveysarkistoon kuuluvan Potilastiedon arkiston. Alkuvaiheessa arkistosta hyödynnetään yhteisrekisterin informointeja ja kieltoja. Kertomusvuonna päätettiin ensihoidosta ja virka-ajan ulkopuolisesta yhteispäivystyksestä. Terveydenhuoltolaki toi ensihoidon järjestämisen sairaanhoitopiirien vastuulle. Kuntayhtymä päätti järjestää ensihoidon ostopalveluna Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, lääketieteellinen johto on sairaalan, ja kenttäjohto pelastuslaitoksen vastuulla. Järjestelmä kattaa kaikki jäsenkunnat ja kustannukset määräytyvät puoliksi kuntien väestömäärän ja puoliksi toteutuneiden tehtävien perusteella. Kustannuksiltaan Pohjois-Karjalan ensihoito on maan edullisin. Yhteispäivystyksen perustamisesta sairaalan tiloihin päätettiin loppuvuonna ja aloittava yhteispäivystys on lajissaan ensimmäinen, jossa potilaita ei erotella erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon potilaiksi, vaan heidät ohjataan jatkohoitoon hoidon tarpeen mukaisesti. Sairaala-alueen tulevaisuuden suunnittelu oli yksi kuntayhtymän keskeisimmistä hankkeista kertomusvuonna. Vanhan asemakaavan mukainen rakentamisoikeus ei olisi mahdollistanut kaikkien investointisuunnitelmassa olevien rakennusten rakentamista. Ns. masterplan suunnitteluun perustuva kaavamuutos hyväksyttiin Joensuun kaupungin valtuustossa joulukuussa ja kaava sai lainvoiman helmikuussa Kaavamuutos mahdollistaa tiedossa olevien rakennustarpeiden toteuttamisen tulevaisuudessa Tikkamäelle. Tikkamäen fyysinen ilme muuttui jo päättyneen vuoden aikana. Psykiatriatalon 1. vaiheen rakentaminen alkoi kesällä ja sen alta purettiin rakennukset 10 ja 11. Sairaala-alueelta purettiin edelleen loppukesästä rakennus 5, jonka paikalle tehtiin väliaikainen pysäköintipaikka. Pidemmän ajan pysäköintiratkaisu perustuu toisen pysäköintitalon rakentamiseen tontin kaupunginpuoleiseen kulmaan. Tulevaisuuden rakentamisessa ydintoimintojen ja muun rakentamisen toteuttaminen eriytyvät. Pysäköintitalon ohella valtuusto antoi Tikkamäen Palvelut Oy:n tehtäväksi rakennus M :n suunnittelun ja toteuttamisen. Tähän tulevat sijoittumaan uusi ravintokeskus, hallinto sekä ulkopuolisille vuokrattavia tiloja. Ydintoimintojen tilojen rakentaminen on jatkossakin kuntayhtymän omalla vastuulla. Psykiatriatalon, toisen pysäköintitalon ja rakennus M:n tulisi suunnitelman mukaan olla valmiita vuoden 2016 alkuun mennessä. Terveydenhuoltolain edellyttämä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus valmisteltiin kertomusvuoden aikana, ja se hyväksyttiin sellaisenaan neljässä kuntayhtymässä Itä-Savon sairaanhoitopiirin hyväksyessä sen vain osittain. Järjestämissopimuksessa määritellään mm. tulevai-

6 5 suuden yhteistyötä ja palvelujen koordinaatiota Kys-erva -alueen sairaanhoitopiirien kesken. Neljän sairaanhoitopiirin yhteinen ISER-hanke päätettiin alkusyksystä. Hanke ei johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, mutta se tuotti arvokasta pohjatietoa mm. tulevaisuuden soteratkaisujen suunnittelulle. Myös terveydenhuoltolain edellyttämä alueellinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma saatiin vuoden 2012 aikana valmiiksi hyvässä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Suunnitelma on parasta aikaa lausuntokierroksella kunnissa. Tilivuosi oli tappiollinen, alijäämää muodostui 3,0 miljoonaa euroa. Palvelujen arvioitua suuremmasta myynnistä kertyneet tulot eivät riittäneet kattamaan menoissa tapahtunutta ylitystä. Alijäämästä yli puolet johtuu lomapalkkavelan muuttuneista kirjausohjeista, mutta menoissa tapahtui ylittymistä kauttaaltaan. Tilinpäätös oli heikompi kuin valtuuston syksyllä käsittelemä arvio. Kuntayhtymän talousarvion ja tilinpäätösten välillä on vuodesta 2010 ollut suunnilleen samanlainen suuruusluokkaero, jonka analysointiin on ryhdytty. Korjaustarpeet pyritään kartoittamaan kevään kuluessa ja huomioimaan ne vuoden 2014 talousarvion laadinnassa. Tulevaisuuden toimintakenttä on haasteellinen, ei vähiten valtion ja kuntien talouden kiristymisen johdosta. Kuntayhtymän on jatkettava toimintojen kehittämistä yhä tehokkaammiksi, ja resursseja toivottavasti pystytään optimoimaan niin omassa toiminnassa kuin sote-toimijoiden kesken. Kuntayhtymä on onnistunut perustehtävässään hyvin niin palvelujen laadun kuin tuottavuuden suhteen. Valtakunnallisissa vertailuissa olemme pääsääntöisesti sijoittuneet parhaiden joukkoon. Tämän ovat mahdollistaneet ennen kaikkea osaava henkilökunta, joustava päätöksentekokulttuuri ja hyvä yhteistyö toimialan muiden toimijoiden kesken. Panostukset mm. työhyvinvointiin ovat tuottaneet tulosta ja kuntayhtymä on onnistunut toistaiseksi saamaan ammattilaisia taloon. Kuntayhtymän johtajana vuodesta 2004 toiminut Pertti Palomäki ilmoitti jäävänsä eläkkeelle elokuun 2013 lopussa. Valtuusto valitsi allekirjoittaneen kuntayhtymän johtajaksi lukien. Lämmin kiitos kuntayhtymän henkilöstölle, päättäjille ja eri sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena! Ilkka Naukkarinen Vs. kuntayhtymän johtaja 2. Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 2.1 Kuntayhtymän tehtävä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädettyjä erikoissairaanhoito- ja kehitysvammaisten erityishuoltopalveluja. Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päättämässä laajuudessa tuottaa tai järjestää myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä järjestää erityisopetusta

7 6 2.2 Toimielimet Yhtymävaltuusto Päätösvaltaa käyttää 55 jäsentä käsittävä yhtymävaltuusto. Päätökset tehdään perussopimuksen mukaisesti ääni per jäsen periaatteella, eikä kuntakohtaista äänimäärää ole käytössä. Valtuuston kokoonpano kunnittain vuonna 2012 oli JÄSENET HEINÄVESI Jaakkila Esko Hartikainen Veli-Pekka ILOMANTSI Kontturi Reijo Turunen Tuula JOENSUU Elonheimo Ville Holopainen Hannu Ignatius Merja Isoaho Katja Kanerva Erkki Karttunen Eeva Lempinen Antti Martikainen Maija Mikkola Ritva Mikkola Ulla Moilanen Kauko-Pekka Mustonen Armas Mäkisalo-Ropponen Merja Paukku Saara Puhakka Antero Puhakka Pertti Räty Marjatta Svensk Heikki Tiainen Arja-Irene Tohkanen Matti JUUKA Halonen Pirjo Vepsäläinen Jarmo KESÄLAHTI Pennanen Kari KITEE Holopainen Pentti Kareinen Jari Pitko Katja KONTIOLAHTI Kettunen Pekka VARAJÄSEN Ihalainen Raija Mikkonen Sirpa Urjanheimo Hannu Tuupainen Airi Hagman Anu asti Lehto Iiris alkaen Tahvanainen Kari Karttunen Irja Määttänen Risto Nevalainen Ilari Kauppinen Sylvi Hassinen Tuomo Jaatinen Seija Sihvonen Seija Heiskanen Maili Jumppanen Satu Nieminen Jukka Tielinen Ari Romppanen Heli Lajunen Eija Vasarainen Jaakko Niemeläinen Eeva Laine Aulis Reko Sirkka Piitulainen Sanna Gröhn Pertti Kirjavainen Onni Makkonen Seija Pelkonen Päivi Eronen Laila Kareinen Erja Sivonen Miitri

8 7 Kauppinen Marja Seppäläinen Satu Tikkanen Mauri, 2.varapuheenjohtaja LIEKSA Hokkanen Matti Kaverinen Maija Kiiskinen Ahti Riikonen Maija LIPERI Huikuri Pekka Ollila Sonja Reijonen Eero, puheenjohtaja Toivola Tiina NURMES Jaaranen Veikko Lipponen Pirkko, 1.varapuheenjohtaja Säämänen Jussi OUTOKUMPU Alanen Marja-Liisa Hiltunen Liisa Pelkonen Tuomo POLVIJÄRVI Hyvärinen Anja Reijonen Seppo RÄÄKKYLÄ Jorasmaa Ilpo TOHMAJÄRVI Heinonen Lauri Väistö Leena VALTIMO Suhonen Keijo Pakarinen Sirpa Kuusela Mika Huttunen Satu Öystilä Kaija Törnqvist Solja Korpinen Markku Honkanen Marika Kuittinen Tero Kummunmäki Juhani Jokiniemi Anna-Marja Tuhkanen Pekka Ikonen Aulis Anttilainen Ritva Ollilainen Anneli Reittu Päivi Kuiri Heidi Nykänen-Juvonen Sari Kuronen Riitta Korhonen Osmo Ruotanen Anja Väistö Vuokko Majoinen Matti Rautiainen Marko Valtuuston poliittinen jakauma: - keskusta 19 paikkaa - sosiaalidemokraatit 17 paikkaa - kokoomus 8 paikkaa - kristillisdemokraatit 2 paikka - vasemmistoliitto 3 paikkaa - vihreät 3 paikkaa - perussuomalaiset 2 paikkaa - sitoutumattomat 1 paikka

9 8 Yhtymähallitus Valtuusto on valinnut toimikaudekseen 11-jäsenisen hallituksen, jonka kokoonpano vuonna 2012 on alla kerrottu. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Kanerva Erkki, pj Joensuu Kosonen Matti Kesälahti Halonen Pirjo, 1 vpj. Juuka Mustonen Armas Joensuu Tolvanen Mauri, 2 vpj. Liperi Nenonen Antero Tohmajärvi Haukka Pertti Kontiolahti Huikuri Pekka Liperi Varis Minna Polvijärvi Mikkola Ulla Joensuu Kukkonen Pekka Joensuu Mononen Erkki Joensuu Kuusela Mika Kontiolahti Karttunen Leila Polvijärvi Pennanen Eija Outokumpu Kuronen Riitta Polvijärvi Pennanen Kari Kesälahti Väistö Leena Tohmajärvi Riikonen Maija Lieksa Härkin Anne Valtimo Väistö Vuokko Tohmajärvi Väänänen Eira Joensuu 2.3 Hallituksen asettamat toimielimet Hallitus on valinnut toimikaudekseen 5-jäsenisen henkilöstöjaoston, jonka kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Halonen Pirjo, pj Juuka Riikonen Maija Lieksa Haukka Pertti, vpj. Kontiolahti Lipponen Pirkko Nurmes Varis Minna Polvijärvi Tolvanen Mauri Liperi Kukkonen Pekka Joensuu Pennanen Kari Kesälahti Pennanen Eija Outokumpu Väistö Vuokko Tohmajärvi Valtuusto on valinnut röntgenliikelaitoksen 5-jäsenisen johtokunnan, joka kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Reijonen Heikki, pj Joensuu Kareinen Jari Kitee Vallius Leena, vpj. Lieksa Pitko Katja Kitee Eronen Laila Kitee Surakka Lilja Outokumpu Heiskanen Maili Joensuu Svensk Heikki Joensuu Puhakka Janne Liperi Matilainen Leo Joensuu Valtuusto on asettanut 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Säämänen Jussi pj. Nurmes Majoinen Matti Tohmajärvi Kauppinen Marja, vpj. Kontiolahti Hyvärinen Anja Polvijärvi Janhonen Arja Kitee Ollilainen Anneli Nurmes Pulkkinen Seppo Lieksa Tohkanen Matti Joensuu Damstén Ritva Lieksa Leskinen Jarmo Kontiolahti

10 9 2.4 Organisaatio Valtuusto on valinnut toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista suorittamaan JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab:n. Tilivuoden vastuunalaisena tilintarkastaja toimi JHTT Eeva-Liisa Auvinen. Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos, jolla on oma johtokunta. YHTYMÄVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA YHTYMÄHALLITUS JOHTOKUNTA Sairaanhoidon toiminta-alue Klinikkaryhmät Sairaanhoidon palveluyksiköt Hallintoylihoitaja Sosiaalipalvelujen toiminta-alue Kuntayhtymän johtaja Tukipalvelujen toiminta-alue Röntgenliikelaitos Johtajaylilääkäri Sosiaalijohtaja Talousjohtaja Liikelaitoksen johtaja Kehitysvammaisten erityishuolto Henkilöstöpalvelut Röntgenpalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintopalvelut Siivous- ja vaatepalvelut Talouspalvelut Tekniset palvelut Toimistopalvelut Kuvio 2. Organisaatiokaavio Tilivelvolliset Kuntayhtymän tilivelvolliset olivat Kuntayhtymän johtaja Johtajaylilääkäri Talousjohtaja Hallintoylihoitaja Sosiaalijohtaja Röntgen-liikelaitoksen johtaja Yhtymähallituksen jäsenet Röntgen-liikelaitoksen johtokunnan jäsenet.

11 Jäsenkunnat Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuului vuonna jäsenkuntaa, vuoden 2013 alusta 14 jäsenkuntaa, kun Kitee ja Kesälahti yhdistyivät. Kuntayhtymän jäsenkunnat vuonna 2012 olivat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. KESKUSSAIRAALA, Joensuu Keskussairaalan psykiatrian yksikkö, Paiholan sairaala Aikuispsykiatrian poliklinikat Valtimo Nurmes HONKALAMPI KESKUS, Liperi Asumispalveluyksiköt, Liperi Lieksa Juuka Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Heinävesi Liperi Rääkkylä Joensuu Tohmajärvi Kitee Kesälahti Kuvio 1. Jäsenkunnat ja toimipisteet 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 Suomen bruttokansantuote aleni 0,2 % Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan. Kuluneen vuoden talouskehitys oli epätasaista ja heikkeni vuoden loppua kohden. Euroopan unionin alueella bruttokansantuote aleni hiukan Suomea enemmän. Vuonna 2012 kansantalouden kokonaiskysyntä pieneni 1,6 %. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvioidaan vähentyneen 1,7 %. Yksityinen kulutus kehittyi kuitenkin myönteisesti, joka johtunee ainakin osittain nettoviennin vaikutuksesta, jossa tuonti supistui vientiä enemmän. Työllisyys kehittyi vuonna 2012 sangen hyvin suhteessa tuotantoon. Työllisten määrä lisääntyi 0,3 % edellisestä vuodesta, vaikka tuotanto hieman supistuikin. Yhtenä taustatekijänä suhdanteeseen nähden myönteiselle työllisyyskehitykselle on ta-

12 11 louden rakennemuutos, jossa teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyessä uusia työpaikkoja on syntynyt työvoimavaltaisemmille palvelualoille. Tänä vuonna talouskasvun ennakoidaan jäävän 0,5 % ja työllisyystilanteen odotetaan heikkenevän. Lieksa Tohmajärvi Polvijärvi Joensuu Outokumpu Nurmes Kesälahti Rääkkylä Ilomantsi Juuka Kitee Valtimo Heinävesi Liperi Kontiolahti 3,0 0,0 3,0 6,0 9,0 12,0 15,0 18,0 21,0 Työttömyysaste Väestönlisäys Kuvio 2. Kunnittainen työttömyysaste ja asukasluvun muutos 2012/2011, % Pohjois- Karjalan työllisyyskatsauksen mukaan Joensuun seutukunnassa oli työttömiä 8,1 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys lisääntyi kaikissa seutukunnan kunnissa ja työttömyysaste oli 15,3 %. Keski-Karjalassa työttömiä oli 1,8 % enemmän kuin viime vuonna. Ainoastaan Rääkkylässä työttömien määrä väheni ja seutukunnan työttömyysaste oli 15,8 %. Pielisen Karjalassa työttömien määrä kasvoi viime vuodesta 5,2 %. Nurmeksessa ja Valtimolla työttömien määrä kuitenkin väheni ja seutukunnan työttömyysaste oli 18,4 %. Kunnittaisessa tarkastelussa työttömyysaste joulukuun lopussa oli alhaisin Kontiolahdella (11,7 %) ja Liperissä (12,6 %). Joensuun työttömyysaste oli 16,3 %. Vaikein työllisyystilanne oli Lieksassa, missä yli viidennes kunnan työvoimasta oli työttömänä vuoden vaihteessa. Tarkasteltaessa koko vuoden 2012 keskimääräisiä lukuja, niin maakunnan kunnista vain Outokummussa ja Valtimolla oli työttömiä hieman vähemmän kuin vuonna Maakunnan asukasluku väheni vuonna 2012 vajaalla parilla sadalla asukkaalla. Kuntakohtaiset muutokset ovat merkittäviä ja väestönkasvu onkin keskittynyt viime vuosina Joensuun seudulle, asukasluku väheni muissa kunnissa kuin Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä. Jäsenkunnissa oli vuoden vaihteessa kirjoilla vajaat henkeä. Vuonna 2012 kuntatalous jatkoi heikkenemistään. Ennakollisten tietojen mukaan kuntien vuosikate heikkeni 63 kunnalla (kasvua 85 %) ja 220 kunnalla (kasvua 54 %) vuosikate oli pienempi kuin poistot. Pohjois-Karjalassa keskimääräinen vuosikate poistoista oli n. 45 %, kun valtakunnallinen keskiarvo oli n. 70 %. Kuntien keskimääräinen lainakanta Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopussa oli n euroa/asukas, kun valtakunnallinen keskiarvo oli n euroa/asukas.

13 12 4. Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta 4.1 Jäsenkuntalaskutus Vuoden 2012 kuntaneuvotteluissa sovittujen erikoissairaanhoidon jäsenkuntien palvelusuunnitelmien loppusummaksi muodostui 182,4 milj. euroa. Toteutunut oman palvelutuotannon laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 8,2 milj. eurolla (5,7 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 7,9 milj. euroa (5,5 %). Tämä tarkoittaa, että vuoden 2012 lähtötilanne oli erittäin haastava, koska talousarvio jäsenkuntalaskutuksen osalta oli 0,3 milj. euroa (0,2 %) alhaisempi kuin vuoden 2011 toteuma. Ostopalveluina muilta sairaanhoitopiireiltä tuotettujen palveluiden (erityistaso) laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 0,9 milj. eurolla (4,5 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 1,4 milj. euroa (7,5 %). Varsinkin KYS:n läpilaskutus kasvoi edellisestä vuodesta 2,0 milj. euroa (15,8 %). Hoitojaksojen lukumäärä KYS:n läpilaskutuksessa kasvoi 8,6 % edellisestä vuodesta. Erityisvelvoitteiden eli jäsenkunnilta asukasluvun mukaan perittävä laskutus ylitti talousarvion 0,8 milj. eurolla (9,4 %). Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 3,8 milj. euroa (53,3 %). Suurimpana tekijänä kasvuun edellisvuodesta oli ensihoidon siirtyminen kuntayhtymän järjestettäväksi, joka kasvatti erityisvelvoitteiden laskutusta 2,8 milj. euroa. Talousarvion ylityksen merkittävämpiä tekijöitä olivat apuvälineiden käytön lisääntyminen sekä potilasvakuutusmaksujen kasvu, jotka selittävät ylityksestä n. 95 %. Muun myynnin osalta kasvua vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna oli 0,4 milj. euroa (19,2 %), josta siirtoviivepäivien lisääntymisen osuus oli lähes 80 %. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutus (deflatoimaton) on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2012 n. 30 milj. euroa (19,6 %). Vastaavasti deflatoitu laskutus on kasvanut vastaavana aikana n. 13 milj. euroa (7,8 %) eli vajaa kaksi prosenttia per vuosi. Aikasarjassa näkyy selvästi vuonna 2010 käyttöönotetun uuden potilastietojärjestelmän vaikutus laskutukseen. Tämä laskutuksen selvä notkahdus voi olla yksi selittävä tekijä vuosien 2011 ja 2012 talousarvion laatimisen haasteille, jossa selviä budjetin ylityksiä on tullut. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutus vuosina , tuhansina euroina Toteutunut laskutus, deflatoimaton Talousarvio Toteutunut laskutus, deflatoitu Kuvio 3. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutuksen vertailua

14 Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Laskutettujen hoitopalvelujen tuotteistus perustuu hoitopäivä, avohoitokäyntien ja erityisen kalliiden palveluiden laskutukseen. Oman palvelutuotannon osalta tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi vuodesta ,4 % ja vuoden 2012 talousarvio ylittyi 2,6 %. Merkittäviin selittävä tekijä on avohoitokäyntien lisääntyminen 2,2 % ja niiden osuus on tuotteiden lukumäärästä lähes kaksikolmasosaa. Myös siirtoviivepäivien lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta huomattavasti (18,5 %). Hoitokäytäntöjen suunniteltu muutos avohoitopainotteisempaan suuntaan näkyi hoitopäivien vähenemisenä 2,9 % edellisestä vuodesta. Sama strategian mukainen trendi on jatkunut viime vuosina, joka näkyy myös nykyisellä tuotteistuksella myös hoitojaksojen vähenemisenä. Tulevina vuosina DRG tuotteistukseen siirtymisen myötä hoitojaksokäsite muuttuu, jolloin hoitojaksojen määrä tulee kuvaamaan paremmin sairaanhoidollisen toiminnan palvelutuotantoa. Hoitojaksot vähenivät edellisestä vuodesta 2,1 %, joka tällä hetkellä voidaan tulkita niin, että keskimääräinen hoitoaika piteni. Näin tapahtui etenkin konservatiivisilla ja psykiatrisilla vuodeosastoilla. Samaan aikaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt ennakoitua enemmän etenkin konservatiivisella alueella. Tämä saattaa kertoa siitä, että osastolla on hoidettu keskimäärin sairaampia ihmisiä, mikä taas on ollut strategian mukaista Erityisen kalliiden palveluiden laskutuksen määrä kasvoi viime vuodesta 2,6 milj. euroa (8,5 %). Suurimpia syitä kalliiden palveluiden laskutuksen kasvuun ovat siirtokuljetusten muuttunut laskutuskäytäntö sekä kalliiden lääkehoitojen kasvu Avohoitokäynnit Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitoon tulleet potilaat Kuvio 4. Keskeisten erikoissairaanhoidon suoritteiden määrän kehitys 4.3 Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Kehitysvammahuollon tuotteistus perustuu osastohoitoon, erikoispalveluihin ja muihin avopalveluihin. Tuotteiden kokonaislukumäärä pysyi vuoden 2011 tasolla, mutta vuoden

15 talousarvio ylittyi 860 tuotteella (1,0 %). Erikoispalveluiden määrä kasvoi 5,0 % vuodesta 2011 ja talousarvio ylittyi yli 10 %. Muissa avopalveluissa kasvua edellisestä vuodesta oli 1,9 %. Osastohoito väheni suunnitellusti myös kehitysvammahuollon puolella edellisestä vuodesta. Talousarviossa oli arvioitu 1,4 % väheneminen ja edellisen vuoden toteuma alittui 4,3 %. 4.4 Hoitoon tulleet potilaat Vuonna 2011 erikoissairaanhoitoon tulleiden potilaiden määrä oli , mikä oli 0,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ajanvarauksella tulleiden potilaiden määrä kasvoi 0,7 % vuodesta 2011, mutta päivystyksenä tulleiden potilaiden määrä puolestaan väheni 1,5 %. Operatiiviseen toimenpiteeseen jonottavia potilaita oli vuoden 2012 lopussa 2 337, mikä on 6,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä potilaista 47 oli jonottanut yli 6 kuukautta, missä on kasvua 39 potilasta vuoteen 2011 verrattuna. Suurin osa näistä jonotti kuulolaitteen sovitukseen, mikä johtui henkilökuntatilanteesta. Asia on korjaantumassa nopeasti vuonna Polikliiniseen hoitoon jonotti vuoden 2012 lopussa potilasta, mikä on 8,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Yli 3 kuukautta jonottaneita oli 64, mikä on 56,5 % vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2012 jäsenkuntien väestöstä eri potilasta käytti erikoissairaanhoidon palveluja. Jäsenkuntien väestöstä keskimäärin 33 % käytti PKSSK:n erikoissairaanhoidon palveluja suhteutettuna hoitoa saaneet eri potilaat jäsenkuntien asukaslukuun. Jäsenkunnista Nurmeksen ja Valtimon suhdeluvut olivat selkeästi alhaisimmat, alle 30 % ja vastaavasti Keski-Karjalan Kiteen ja Tohmajärven suhdeluvut olivat korkeimmat, yli 36,5 %. KITEE TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU HEINÄVESI RÄÄKKYLÄ LIPERI LIEKSA POLVIJÄRVI KESÄLAHTI ILOMANTSI JOENSUU JUUKA JÄSENKUNNAT KONTIOLAHTI NURMES VALTIMO 0,00 % 5,00 % 10,00 % 15,00 % 20,00 % 25,00 % 30,00 % 35,00 % 40,00 % Kuvio 5. Eri potilaiden osuus asukasluvusta jäsenkunnittain (potilaan kotikunnan mukaan)

16 15 5. Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstömäärä, -kustannukset ja työpanos Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 1. Henkilöstötilanne vuoden lopussa vuosina Vuoden viimeisenä päivänä kuntayhtymän palveluksessa oli henkilöä, joista vakinaisia ja määräaikaisia 490. Määräaikaisten suhteellinen osuus edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on vähentynyt lähes viidellä prosenttiyksiköllä. Vuoden 2011 lopulla sekä 2012 aikana tehtiin henkilöstön vakinaistamisratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet määräaikaishenkilöstön ja vakinaisten suhteeseen. Kuntayhtymän strategissa tavoitteena olleen 15/85 %:n suhteen voidaan käytännössä katsoa täyttyneen vuodenvaihteessa 2011/2012, erityisesti kun sekä ravintohuollossa että laitoshuollossa on vakinaistettu henkilökuntaa heti vuodenvaihteen 2012/2013 jälkeen. Vastaaviin organisaatioihin verrattuna määräaikaishenkilöstön osuus henkilöstöstä on alhainen. Vakinaistamisratkaisujen tavoitteena oli toisaalta vastata vuoden 2011 alusta voimaan tulleeseen työsopimuslain muutokseen, joka tarkensi perusteita määräaikaisten työsuhteiden käyttämiseen, ja toisaalta kiinnittää vakinaisten työsuhteiden kautta osaavaa henkilökuntaa alueelle. Vakinaistamiset kohdistuivat sekä varsinaiseen hoitohenkilöstöön (sairaanhoitajat, kätilöt, lähihoitajat sekä sosiaalipalvelujen hoitajat) että tukipalvelujen alueella laitoshuoltajiin ja osastonsihteereihin. Vakinaistamisratkaisut siinä, että toistaiseksi voimassa olevissa työ- tai virkasuhteissa aloitti vuoden 2012 aikana yhteensä 225 henkilöä, aikaisempien vuosien lukujen ollessa henkilön tasolla. Mainituista 225 henkilöstä 214 henkilöä siirtyi suoraan määräaikaisesta työsuhteesta/virkasuhteesta toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen. Maksetut palkat nousivat edellisen vuoden tasosta noin 5,8 M eli 5,9 %:lla. Sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2011 tasosta vuoden 2012 tasoon on arvioitavissa noin 2,5 %:iin. Ns. A-taulukoiden poistumisen vaikutuksen yksityiskohtaisempaa vaikutusta lomapalkkavelan muutokseen ei ole pystytty laskemaan ja se voi nostaa em. prosenttia suuremmaksikin. Työpanoksen nousu oli 1,0 % eli melko maltillinen.

17 16 Taulukko 2. Henkilöstökulut ja työpanos (M ). Kuntayhtymässä laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa kuvataan tarkemmin henkilöstön tilaa ja sen muutoksia vuoden 2012 aikana. 6. Tutkimus- ja kehitystoiminta Kuntayhtymän tutkimus- ja kehitystoiminta toteutuu lähinnä käynnissä olevien projektien kautta. Projekteja oli vuonna 2012 käynnissä yhteensä noin 10, ja niihin käytettiin n. 1,2 miljoonaa euroa. Euromääräisesti isoimpia olivat Rampe-hanke (perusterveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen), vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittäminen -hanke, Kanerva II -hanke (yleisimpien kansansairauksien ehkäiseminen) ja KanTa -hanke (Kansallinen Terveysarkisto). Osaa hankkeista tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa, mm. muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Kuntayhtymän sisäisiä hankkeita olivat mm. Sanetti-hanke (kuntayhtymän internetsivujen uudistaminen) ja drg-hanke, joka auttaa tuotteistamaan ja hinnoittelemaan hoitopalveluja sekä seuraamaan hoidon kustannuksia ja laatua entistä paremmin. 7. Ympäristötekijät Energiat: Lämpöenergian määrä nousi vuoteen 2011 verrattuna n. 13 %. Suurimpana syynä on sisäilma- ja hygieniavaatimusten edellyttämä lisääntynyt ilmanvaihtomäärä. Vuonna 2012 myös lämmitystarve oli edellisvuotta suurempi. Sähköenergiankulutus kasvoi edellisvuodesta vajaa 4 % lähinnä lisärakentamisen ja sähköisten laite/järjestelmäkannan lisääntymisen seurauksena. Sähkölaskutus kokonaisuudessaan kuitenkin aleni edelliseen vuoteen verrattuna parempien johdannaishankintojen ansiosta. Vedenkulutuksen noin neljän prosentin kasvu johtui pääasiassa G2-laajennuksen käyttöönotosta. Kulutusmuutokset edelliseen vuoteen (2011) verrattuna: (ei normeerattu = kulutettu totaalienergia, josta on maksettu MWh/m³ -kulutuksen mukaan) v v Lämmitystarve (ent. astepäiväluku) Joensuu Joensuu Lämpöenergia (ei normeerattu) MWh MWh Sähköenergia MWh MWh Vesi / jätevesi m³ m³

18 17 Energia- ja jätemäärien kehitys- ja tunnusluvut esitetään erikseen laadittavassa ympäristökertomuksessa, jossa lämmitysenergia on normeerattu lämmitystarveluvuilla. Jäteasiat: Uusi jätelaki tuli voimaan Jätelain mukaan terveydenhuollon yhdyskuntajäte ja biojäte kuuluvat kunnan järjestämään jätehuoltoon. Jätelain mukaan energiaksi kelpaava jäte katsotaan yhdyskuntajätteeksi. PKSSK:n jätteestä merkittävä osa on muuta kuin yhdyskuntajätettä. Energiajätteen lajittelua ei ole vielä aloitettu, koska on ollut epäselvyyksiä miten sairaalassa syntyvä erityisjätteen käsittely järjestetään. PKSSK on jätelain 42 :n perusteella hakenut alueelliselta jätelautakunnalta poikkeusta järjestääkseen yhdyskuntajätteen huollon muun jätehuollon ohella. Jätelautakunta hylkäsi hakemuksen äänin 2-4. Päätöksestä on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen. Päätös saataneen kesään mennessä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä materiaalina 50 % ja hyödynnettävä energiana 30 %. Kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on 20 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat: - jätteen syntymistä ehkäistään - jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään - kierrätykseen soveltumaton jätteen polttoa energiaksi lisätään - turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus 8. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäistä valvontaa on toteutettu hyväksytyn ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohje sisältää tarkennetut ohjeet sisäisen valvonnan osa-alueista, sisäisestä tarkkailusta, raportoinnista, yleisistä velvollisuuksista ja sisäisestä tarkastuksesta. Sisäisen valvonnan kattavuutta varmistetaan vuosittain annettavilla lisäohjeilla, joita ovat mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja henkilöstöyksikön antamat ohjeet. Näiden sisällössä huomioidaan kulloinkin tarpeelliset painotukset. Myös hyväksytty omistajapolitiikka tukee sisäisen valvonnan toteuttamista. Keskeiset toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurantaan liittyvät toimenpiteet ja aikataulut esitetään vuosittain päivitettävissä vuosisuunnitteluohjeissa, jotka esitetään vuosikello-muodossa. Vuosisuunnittelun aikatauluihin on tulevina vuosina tulossa joitakin muutoksia laskentatoimen kehittämisen myötä. Toimintaa ja taloutta on raportoitu kuukausittain hallitukselle ja jäsenkunnille sekä kuntayhtymän sisällä. Valtuustossa on käsitelty toiminnan ja talouden toteumista kolmannesvuosittain osavuosikatsausten yhteydessä. Toiminnasta saatavat tiedot ovat edelleen vaillinaisia, joten vuonna 2013 on tarkoitus parantaa raportointia organisaation kaikilla tasoilla sekä myös kuntayhtymän ulkopuolelle. Meneillään on uuden raportointiportaalin kehittäminen, jossa esitetään useista tietojärjestelmistä yhteen tietovarastoon viety tieto siten, että mm. esimiehet saisivat mahdollisimman paljon apuvälineitä oman toimintansa johtamiseen. Lisäksi toiminnan ja talouden tunnuslukujen ennustamista kehitetään vuoden 2013 aikana. Vuonna 2010 kuntayhtymän toimintatuloissa tapahtuneen notkahduksen jälkeen sekä vuoden 2011 että 2012 talousarvioiden laatiminen on ollut haastavaa. Molempina vuosina toimintakulut ovat ylittäneet selvästi talousarvion. Lisäksi vuosina kerty-

19 18 nyt kumulatiivinen ylijäämä, joka on nyt palautettu jäsenkunnille, on asettanut omat haasteensa kuntayhtymän tuotteistukselle ja hinnoittelulle. Viimeisimmässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa on yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi nostettu toimintakulujen entistä parempi hallinta ja kuluvana vuonna toimintakulujen seurantaa tehostetaan. Vuoden 2012 toimintakulujen ennakoitua suurempi ylittyminen asetti erittäin suuret paineet vuoden 2013 talousarviossa pysymiseen, toimintakulujen kasvuvaraa jäi vain 1,5 milj. euroa (0,7 %). Tässä ei ole huomioitu alkavan yhteispäivystyksen vaikutusta. Pääpaino vuoden 2013 toimintakulujen hallinnan parantamiseksi ovat henkilöstökulujen tehostunut seuranta ja henkilöstön käyttöön liittyvien prosessien ja periaatteiden parantaminen. Kuntayhtymän johtoryhmä seuraa henkilöstökulujen toteumaa tehostetusti kuukausittain. PKSSK:n toiminta perustuu omistajakuntien kanssa tehtyihin yhteistyösuunnitelmiin. Yhteistyösuunnitelmassa määritellään aikaisempiin vuosien toteutumiin perustuen se toiminnan taso ja kustannukset, jotka yhteisen käsityksen mukaan riittävällä tarkkuudella kuvaavat väestön palveluiden tarvetta ja niistä aiheutuvia erikoissairaanhoidon ja erityishuollon kustannuksia. Useimman Pohjois-Karjalan kunnan väestöpohja on kuitenkin niin pieni, että luotettavien tilastoennusteiden tekeminen ei erikoissairaanhoidon palvelutarpeen ja kysynnän suhteen ole kovinkaan luotettavaa. Kehitysvammaisten erityishuollon palvelutarpeen ennakoiminen on lähtökohtaisesti helpompaa, koska potentiaaliset asiakkaat ovat tiedossa. Kuntayhtymän toimintaa on seurattu ja tarkastettu toiminta-alueittain, toiminta-alueiden esimiesten, kuntayhtymän johtajan sekä johtoryhmän toimesta. Klinikkaryhmien kokousmuistiot ja kuntayhtymän johtoryhmän muistiot ovat nähtävissä intranetissä. Laskujen tarkastus ja hyväksyminen on ohjeistettu ja toteutettu sähköisesti. Sähköinen laskujen hyväksynnän toimintamalli on yksinkertaistanut tarkistus- ja hyväksyntäprosessia, mutta laskujen siirtämisnopeutta sähköiseen muotoon tulee edelleen nopeuttaa. Tehtyjä päätöksiä on tarkastettu satunnaisesti, mutta riittävästi. Hallituksen näkemys sisäisestä valvonnasta on, että se on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa kukin esimies on tarkistanut kerran vuodessa välittömien alaistensa tekemiä viranhaltijapäätöksiä ja niistä on pidetty pöytäkirjaa. Toiminta-alueen yksiköiden toimintaa arvioidaan mm. kuukausittaisten raporttien (talousarvioiden, suoritetavoitteiden ja jäsenkuntalaskutuksen toteutuminen) avulla ja laajemmin tavoitteiden toteutumista arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Erilaisten strategisten kyselyjen (esim. työhyvinvointikysely, kunta-asiakkaiden tyytyväisyyskyselyt) tulokset käydään läpi toiminta-alueen johtoryhmässä heti tulosten tultua. Erityishuollon johtoryhmässä käydään kuukausittain läpi myös osastojen ja asumispalveluyksiköiden paikkatilanne ja kolmannesvuosittain yksiköissä käytettyjen suojaamistoimenpiteiden määrään muutosraportteja. Lisäksi sosiaalipalvelujen toiminta-alueella on sosiaalijohtajan päätöksellä annetut, asiakkaan yksityisvarojen käyttöön liittyvät ohjeet. Käteisvarojen käytön tarkistaa vuosittain osastoilla ja asumispalveluyksiköissä sosiaalipalvelujen ylihoitaja ja johtava sosiaalityöntekijä.

20 19 9. Riskien hallinta Kuntayhtymän riskien hallintaa koordinoidaan riskienhallintasuunnitelmalla, joka hyväksyttiin vuonna Suunnitelma perustuu valtuuston hyväksymään strategiaan ja sillä edesautetaan yleisen riskitietouden lisäämistä ja turvallisuusnäkökulman huomioon ottamista organisaation jokapäiväisessä toiminnassa. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa organisaation toiminta ja toimintaedellytykset muuttuvassa ympäristössä ja poikkeustilanteissa. Vuosineuvottelujen yhteydessä tapahtuva vähintään suunnittelukauden mittainen toiminnan, henkilöstön ja tilankäytön, rakennus- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä laitehankintojen yhtäaikainen suunnittelu sisältää strategista riskien arviointia. Vuonna 2012 hyväksyttiin päivitetty tietoturvapolitiikka, jossa otettiin huomioon vuoden 2007 jälkeen tulleet lakimuutokset ja henkilöstön nimikemuutokset sekä tietotekniikkapalvelujen ulkoistus Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus (PTTK) Oy:lle. Tietosuojariskejä pyritään hallitsemaan ajantasaisella ohjeistuksella ja valvonnalla. Vuoden 2012 aikana ei ilmennyt merkittäviä tietosuojaongelmia, jotka olisivat haitanneet tuotantoa. Tuotantojärjestelmän toimintavarmuus oli vuonna 2012 hyvä. Vuonna 2010 käyttöönotetuissa uusissa tietojärjestelmissä oli kuitenkin vielä vuonna 2012 toimintahäiriöitä, jotka liittyivät mm. uusien kansallisten Kanta-palvelujen sekä PTTK:n uuden maakuntaverkon käyttöönottoon. Alati muuttuva terveydenhuollon toimintaympäristö asettaa tietojärjestelmille suuria haasteista myös tulevaisuudessa. Potilastietojärjestelmän uusinnasta huolimatta PKSSK:llä on käytössään vielä useita vanhentuvia tietojärjestelmiä, jotka kaipaavat pikaista uudistamista. Valittu toimintamalli, jossa potilastietojärjestelmät ovat yhteneväiset kaikissa Pohjois-Karjalan julkisen sektorin yksiköissä, on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, mikäli monimuotoinen yhteistyökuvio jäsenkuntien, PTTK:n sekä järjestelmä- ja ohjelmatoimittajien kanssa sujuu hallitusti. Vuonna 2012 PKSSK aloitti uuden sopimusmallin rakentaminen PTTK Oy:n kanssa, jonka tavoitteena on määritellä kattavasti ostettavien tietojärjestelmäpalvelujen kriittisyys- ja palvelutasot. Maakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen myötä myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit ovat lähtökohtaisesti koko maakunnan laajuisia. Yksiköiden valmiussuunnitelmiin täytyy päivittää toimintamalli, jossa tietojärjestelmät tai tietoverkot eivät ole käytettävissä. Tietojärjestelmien toiminta on sujuvan kliinisen toiminnan edellytys. Vuoden aikana oli muutamia vakavaksi luokiteltavia katkoksia, joilla oli vaikutusta kliiniseen työhön. Viat olivat teknisiä tai ohjelmistopäivityksiin liittyviä ja ne saatiin saman päivän aikana korjatuiksi. Asiat on käyty läpi PTTK:n ja ohjelmistotoimittajien kanssa ja tiettyjä prosessitarkennuksia on tehty vastaisen varalle. Potilaat on voitu ottaa hoitoon vuonna 2012 pääsääntöisesti suunnitelluissa määräajoissa ja sairauden kiireellisyys huomioiden. Kertomusvuoden lopussa yli 6 kuukauden jonossa oli vajaa 50 potilasta, joista suurin osa jonotti kuulokojeiden sovitukseen.. Samoin ensikäynnille odottavien potilaiden määrä on yksi valtakunnan pienimmistä ja se väheni lähes 60 % vuoden aikana. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluissa on edelleen piilevää palvelujen kysyntää mm. kodeissa asuvien kehitysvammaisten osalta. Olosuhteiden muuttuessa nopeasti kuntayhtymään kohdistuva palvelujen kysyntä voi siis kasvaa selvästi. Ongelmaa voidaan ehkäistä asumispalvelujen suunnittelulla yhdessä kuntien kanssa. Ensisijaisesti asumispalvelujen mahdollinen laajentaminen toteutetaan kuntien päätöksillä, mutta myös kuntayhtymän sisällä asumispalveluiden lisäämistä selvitetään, mikäli sillä voidaan vähentää vaativamman laitoshoidon tarvetta. Jäsenkunnissa ollaan suunnittelemassa palveluasumi-

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin TILINPÄÄTÖS 2015 Yhtymävaltuuston seminaari 14. 15.6.2016 Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2015 Ylijäämä 699 821,59 Taseessa edellisten tilikausien ylijäämää 1 761 646,24, joten taseessa ylijäämä

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 149 30.11.2015 Yhtymävaltuusto 31 14.12.2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2016-2018 173/3.30.300/2015 Yhtymähallitus 30.11.2015 149 Kuntalain 110 mukaisesti valtuuston on

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KYSin kuntakierros 2016

KYSin kuntakierros 2016 KYSin kuntakierros 2016 Kari Janhonen 30.3.2016 1 Tilinpäätös 2015 30.3.2016 2 Jäsenkunnat: kuntakortti Tammi - joulukuu 2015 KYS Kertymä 2014 2015 Muutos kunta 15/14 (%) Taloussuunn. yli/ali (%) Muutos

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 1/5 KIRKKOVALTUUSTO KOKOUSAIKA klo

ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 1/5 KIRKKOVALTUUSTO KOKOUSAIKA klo ILOMANTSIN EV.LUT.SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2016 1/5 KOKOUSAIKA 29.11.2016 klo 18-19.06 KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalo, alasali Lipsanen Eila puheenjohtaja LÄSNÄ Haapsaari Tuula Kontturi Eeva-Liisa Hassinen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Y-Tunnus 1567535-0 Toimitusjohtaja Aki Lindén Osoite Stenbäckinkatu 9 00290 Helsinki Puhelin 09-4711 Hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho http://www.hus.fi

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Y h t y m ä v a l t u u s t o

Y h t y m ä v a l t u u s t o LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 226 22.11.2012 Osavuosikatsaus 3/2012 542/02.02.00/2012 Yhtymähallitus 22.5.2012 113 Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh. 040 747 0506.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139.

Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139. Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan 24.3.2013. Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139. NU12 NU15 NU18 1. Issakainen Iida PKUK 656 g 2. Lintunen Riku PP 246 g 1. Väistö Jalmari

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät

Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2013 tuloslaskelma vertailu Tuloslaskelma/Milj. Muutettu Toteuma % Toteuma % TA 2013 TA 2013

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot