LOPPURAPORTTI. 1. Hankkeen toteuttaja Team Botnia Oy Tornio Hannu Alatalo, projektipäällikkö

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttaja Team Botnia Oy Tornio Hannu Alatalo, projektipäällikkö 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus MAALAISTORI VICTORIA Hankenumero Yhteenveto hankkeesta Taustaa; tiedossa ollut lähtötilanne Ihmiset ovat aina osanneet tehdä torin. Tori on tyhjä tila, joka elää toiminnasta. Siellä on kauppiaita, kojuja, herkkuja, ilveilijöitä ja silmänkääntäjiä. Roomassa on Piazza di Popolo, Kansantori, Tornion ja Haaparannan yhteinen tori on italialaisittain Piazza di Popolo finlandese, svedese e internazionale eli Meän tori, väen tori - kansainvälinen Viktoriantori. - tuntematon torniolainen Haaparannan ylivoimaisesti tärkein vetovoimatekijä on Tornio. Tornion kiinnostavin käyntikohde on ehdottomasti Haaparanta. Ilman kansainvälisiä toisiaan ja rajaa kaupungit olisivat hyvin tavanomaisia pikkukaupunkeja, eivät kovin kiinnostavia. Tornio ja Haaparanta ovat rakentaneet Viktoriantorin, joka konkreettisesti ilmentää kaupunkien yhteenkuuluvuutta historiallisesti ja kulttuurisesti ja tarjoaa mahdollisuuden näiden erityispiirteiden ylpeään esittelyyn. Torin ulkoiset puitteet on rakennettu, mutta toiminnallisten sisältöjen tuottamista ei ole tehty lainkaan. Passiiviselle aukiolle ei ole tarvetta, sellaisia tiloja ja luontoa on lähietäisyydellä aivan riittävästi, toisin kuin suurkaupungeissa. Kiinnostavalla käyttöönotolla ja tarjonnalla torista muodostuu aktiivinen ja päivittäinen kahden kaupungin, kahden maan ihmisten kohtauspaikka, kuten torin tavoite on ollut.

2 Torista on mahdollista jatkokehittää matkailukohde ja matkailutuotteiden tarjoilualusta. Paikan täysin ainutlaatuinen vahvuus on sijainti. Mikä tahansa kaupunki käyttäisi tällaista potentiaalia kiljuen hyväkseen. Torniosta ja Haaparannasta on rajan madaltumisen ansiosta tullut jälleen vähittäiskaupan luonteva keskus, kuten kaupunki perustamisestaan lähtien on ollut. Ostosmatkailijoiden määrä on huomattava. Kansainvälisiä turisteja näyttää käyvän torilla yllättävänkin usein. Ilmeisesti heillä on tietoa ja ennakko-odotuksia paikan suhteen. Tietoa mistä he tulevat, minne ovat menossa, ei taida olla. Matkailijat näyttävät poistuvan torilta - tätä kolmen vuoden tarkkailu osoittaa - epämääräisen hämmennyksen tunnelmissa eikä muistiin piirry selkeää elämystä, josta kertoa kotona sanoin ja kuvin. Käynnin ikuistaminen näyttää vaikealta. Torilla ei ole mitään eikä ketään kertomassa rajasta tai TornioHaparandan erityisyydestä. Toisaalta yhteisellä matkailutoimistolla on vaikeuksia rekrytoida riittävän asiantuntevia sesonkityöntekijöitä. Torniosta ja Haaparannalta puuttuu vahva ja kestävä kauppa- ja päivätoritoiminta. Haaparannalla on pienimuotoinen päivätori perjantaisin. Tornion kaupungintalon läheisyydessä sijaitseva toritoiminta on hiipunut, eikä kävelykadun hentoinen kojutoiminta jäätelökioskia lukuunottamatta ole vetovoimainen. Tiedusteluja torimyynnin mahdollisuuksista rajaviivalla on tullut useita. Perinteisten Tornion kevät- ja syysmarkkinoiden järjestäminen em. hiekkakentällä on päättymässä. Markkinoita on järjestetty vähintään yli 500 vuotta. Ne ovat pohjoisen alueen vanhimpia elleivät vanhimmat. Niistä voi kehittää takaisin Jokkmokin ja Pajalan markkinoiden veroisen tapahtuman. Tornion markkinoiden käytännön järjestämisestä ovat sivutoimisesti vastanneet kaksi kaupungin työntekijää. Tapahtumasta on julkaistu pieni ilmoitus paikallislehdessä eikä muuta markkinointia ole toteutettu. Aikaisemmin suuri määrä asiakkaita tiesi tulla Ruotsin puolelta perimätiedon ohjaamina keväisin ja syksyisin. Perimätieto ei enää entiseen tapaan tavoita nykysukupolvia. Tornion syysmarkkinoiden kauppiasmääriä pystyvät tätänykyä selkeästi

3 pienentämään mm. samanaikaiset Kalajoen ja Hailuodon markkinat, minkä ei pitäisi olla mahdollista, mikäli kaupungeissa on yhteinen tahtotila. Tapahtuma on pitkän historiansa aikana kokenut nousevaa ja laskevaa suosiota, silti aktiivisia keinoja suosion kasvattamiseen ei ole mitään syytä jättää käyttämättä. Haaparannan Björkassa, parin kilometrin päässä yhteiseltä torilta, järjestetään kesämarkkinat. 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet on määritelty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille Ohjelman painopistealueet ovat maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. b. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää, kuinka kansainvälisestä Tornion ja Haaparannan maalaistorista tehdään alueen kylissä tuotettujen elintarvikkeiden, käsitöiden ja ohjelmapalveluiden myynti- ja markkinointipaikka, joka sijaintinsa ansiosta tavoittaa merkittävän määrän asiakkaita. Asiakkuudet, myynti ja kannattavuus mahdollistavat kylien elinkeinojen monipuolistumisen ja kannattavuuden. Tiedossa oli, että tavoitteiden saavuttamiseen ja onnistuneeseen myyntipaikkaan tarvitaan moniammatillista osaamista ja aktiivisuutta. Esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko Viktoriantori paikka, joka saavuttaa sekä paikallisen suomalaisen ja ruotsalaisen asiakaspotentiaalin että kansainvälisen turistivirran. Voiko se olla kyllin vetovoimainen pysäyttämään takaisin kotiin kiiruhtavia, lähialueilta tulleita ostosmatkailijoita ja saako se heidät jalkautumaan suurten kauppakeskusten lisäksi torin kautta tutustumaan muihinkin palveluihin. Vai onko jokin muu paikka Viktoriantoria parempi paikka, jolla saavutettaisiin em. tavoitteet? Mikä on kauppiaille ja erityisesti asiakkaille vetovoimaisin Tornion markkinoiden paikka, kun toiminta Torikentällä päättyy? Onko Perämerenkaaren kaupungeilla tahtoa ajoittaa yhdessä

4 markkinatapahtumien ketjun, jotta paikalle saadaan kauppiaita enemmän? Miten rajalla toimivat kauppakeskukset suhtautuvat tori- ja markkinatoimintaan? Entä kauppiaat ja yrittäjät Torniossa ja Haaparannalla? Onko kylissä potentiaalia? Voivatko kauppa ja kulttuuri saavuttaa yhdessä enemmän? Miten mitä? Miten matkailijat hahmottavat rajan, kun suuri osa paikallisistakaan ei sen tarkkaa sijaintia tiedä. Ovatko turistit kiinnostuneita pätkästä rajaa Viktoriantorilla? Onko Torniossa ja Haaparannalla resursseja kouluttaa sesonkityöntekijöitä kertomaan kaksoiskaupungin erityisyydestä ja mahdollisuuksista, miten viihtyä alueella eripituisia aikoja. Tärkeimpänä tavoitteena oli laatia projektisuunnitelma ja tutkia sen rahoitusmahdollisuuksia. 4.2 Hankkeen toteutus c. toimenpiteet (+johtopäätökset) 1. Suunnitelmien esittely ja ankkurointi Projektipäällikkö esitteli asiaa alueen kyläyhdistyksille, Provincia Bothniensin hallitukselle, Tornion ja Haaparannan valtuustojen yhteiskokoukselle, Tornion Maaseutuneuvostolle, virkamiehistölle, Interreg-ohjelman virkailijoille, Team Botnian hallitukselle, Tornion yrittäjille, Haparanda Handelsrådetille (kauppiasyhdistys), Tornio eläväksi kaupunkiyhdistykselle (Tekk), Perämerenkaari ry:lle, PohjolaNordenin paikallisyhdistykselle, alueen kulttuuriyhdistyksille, markkinakauppiaille Suomessa ja Ruotsissa. Tapaamisten yhteydessä oli usein pienimuotoinen työpaja tai vähintään läsnäolijoiden kuuleminen, ajatusten ja ideoiden kirjaaminen. Kyläyhdistykset

5 vievät tietoa elintarvike-, käsityö ja ohjelmapalvelutuottajille. Hyvä myyntipaikka tuo uusia tekijöitä ja tuotteita. 2. Tarvittavat torirakenteet Esiselvityksessä ei tehty konkreettista suunnittelutyötä, vaan hankittiin ideoita tulevaa suunnittelua varten. Ajatus, että torille tulevat kojut nimetään mm. rajakylien mukaan (Karunki-Karunki, Kukkola-Kukkola, Vojakkala-Vojakkala, Arpela, Laivaniemi, Vuono, Salmis jne.) sai hyvin myönteisen vastaanoton. Kojut sijoittuvat torille kahden puolen rajaa elävänä pienoismaailmana. Tämä tarjoaa mahdollisuuden leikitellä rajamuodollisuuksilla kuten joppausdramatisoinneilla. Mm. Kukkolan kyläyhdistys päätti harjoittaa varrasssiian ja Vojakkala nahkiaisten paistoa, mikäli sopiva paistokota saadaan torille. Laivaniemi on erikoistunut ampumaurheiluun ja metsästykseen, ja siellä on kiinnostusta tuoda ammunnan esittely ja kokeilumahdollisuus virtuaalisena laajemmalle yleisölle. Nämä ja muut ideat otetaan huomioon rakenteiden ja sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa tulevassa projektissa. 3. Rajan lisäarvo Rajan kiinnostavuus tukee elävää kauppatoritoimintaa. Pätkä rajaa on Viktoriantorin tarjottimella tavalla, jota ei kenties missään muualla maailmassa ole mahdollista toteuttaa. Tältä pohjalta järjestettiin työpaja, jossa ideoitiin, miten torille voitaisiin merkitä rajaviiva niin, että kävijä ymmärtää olevansa kahdessa maassa, kaupungissa ja aikavyöhykkeessä ja monen elävän kielen ja kulttuurin kohtauspaikassa. Miten kuvata itsensä rajattomalla, maailman kenties rauhallisimmalla, rajalla. Ehtona on, ettei rajan merkitseminen peitä kaunista joki- ja kirkkomaisemaa ja toteutus on tyylikäs ja korkeatasoinen. Työpaja tuotti eväitä ja ideoita, ei valmiita ratkaisuja vaativalle toteutukselle.

6 Askel eteenpäin päästiin mainostoimiston havaintomateriaalin avulla. Toimisto teki annettujen ohjeiden mukaisen, kättä pidemmän kuvan elementeistä, jotka suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon (tämä ei ollut suunnittelua vaan inventointia). Johtopäätös: Tuleva projekti järjestää suunnittelukilpailun tai tarjouskilpailu luonnoksineen rajan merkinnästä. Toteutetaan suunnitelma. 4. Tori- ja markkinapaikka Tulevan tori- ja markkinapaikan tärkein kriteeri on, että se on ihmisten luonnollisten kulkureittien varrella. Parkkipaikkojen tulee olla kohtuullisella etäisyydellä sekä asiakkaiden että kauppiaiden tarpeet ja käyttäymisen huomioon ottaen. Tornion puolella mahdollisia tori- ja markkinakaupan paikkoja nousi esiin viisi: nykyinen markkinatori, vanhan linja-autoaseman ympäristö, Nordbergin möljä, Hallituskatu, Haaparannan vanhankaupungin tori ja Viktoriantori. Tilanteen kävi paikanpäällä arvioimassa Tori- ja markkinakaupan etujärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas. Projektipäällikkö osallistui Kallaksen järjestämälle tori- ja markkinakauppiaiden opintomatkalle Saksaan. Saksa on nyt edelläkävijä tässä businekseksessa. Opintomatkalle oli mukana joukko kauppiaita ympäri Suomea. Heistä harva käy Tornion markkinoilla, mutta moni kiinnostui saatuaan matkan aikana tietoa olosuhteista ja sijainnista. Ari Kallaksen vierailun ansiosta Kansainväliset Suurmarkkinat ulottaa kiertueensa mm. Helsingin, Turun ja Kuopion jälkeen TornioHaparandaan elokuun lopussa 2015 tavoitteenaan kävijää (kävijämäärät v esim. Helsingissä ja Kuopiossa 80000). Suurtapahtuman saaminen TornioHaparandaan tuli esiselvityksen lisäarvona eikä sitä ollut suunnitelmassa. Viktoriantori saavuttaa luontevasti paikalliset suomalaiset ja ruotsalaiset asukkaat, kansainväliset turistit ja ostosmatkailijat.

7 Kauppatorin, arkitorin ja joulutorin tarpeisiin se on riittävän iso ja täyttää kaikki kriteerit. Kokonsa puolesta Viktoriantori soveltuu markkina-alueena hyvin teemaalueeksi osana markkinoita, esim. ruokatoriksi. Lisätilatarpeen vuoksi markkinat voivat Tornion puolella jatkua lävistäen Rajalla- Kauppakeskuksen kävelykatua (Hallituskatu) riittävän pitkälle (mahdollisesti joskus Möljälle asti). Kauppakeskuksen edusta koko pituudeltaan Länsirantaan asti voidaan ottaa markkinakäyttöön. Haaparannan suuntaan vastaavasti lävistäen tulevan Barents Centerin ja jatkuen siitä Haaparannan lähialueille (Ikean suuntaan?). Markkina-alueen tulee olla hyvin saavutettava ja niin yhtenäinen kuin mahdollista, mutta yhteinen Tornio-Haaparanta- sijainti huomioon ottaen. Lopputulemana tulevasta tori- ja markkinakaupan paikkavaihtoehdoista voidaan selkeästi nähdä, että lukuunottamatta Viktoriantoria ja sen lähiympäristöä, muihin vaihtoehtoihin päätyminen ei ole viisasta, lyhytnäköisestä muutosvastaisuudesta huolimatta. Kun ajatuksia esiteltiin Haaparannan kauppiaiden Handelsrådetille, siellä tehtiin heti päätös mukaan tulosta yhteisiin markkinatapahtumien järjestelyyn. Yhteisponnistus olisi lajissaan ensimmäinen, ja se johtaa onnistuessaan laajempaan käytännön yritysyhteistyöhön. Haaparannan kauppiaat toivovat nimen Tornion markkinat säilyvän, koska se on tunnettu nimi myös Ruotsissa. Tästä tullaan varmasti keskustelemaan. Jos paikaksi Torniossa tulee muu kuin raja tai sen läheisyys, ei rajayhteistyökuvio näin lupaavana toteudu. Kukaan ei ole valmis luopumaan Tornion markkinoista. Tapahtuma ymmärretään kenties tärkeimmäksi osaksi Tornion tunnettavuutta (Helena Junes, Tornion kulttuuritoimi) ja pitkä historia on hionut tapahtumasta onnistuneen. Kauppa ja kulttuuri kohtaavat onnistuneesti, ja tätä kohtaamista on syytä kehittää. Satunnaiset matkailijagallupit puoltavat ylivoimaisesti ja yksiselitteisesti toimintojen sijoittumista Tornion ja Haaparannan yhteiselle rajaalueelle, kun vaihtoehdoiksi tarjottiin muita esiin nousseita paikkoja.

8 5. Markkinoiden aikatauluttaminen Neuvoteltiin Oulun, Luulajan ja Kokkolan markkinoiden järjestäjien kanssa kevät- ja syysmarkkinoiden aikatauluttamisesta niin, että saataisiin enemmän etelän kauppiaita tapahtumiin. Kalliiden kustannusten takia yksille markkinoille ei kannata lähteä. Tavoitteena on markkina-aallon, tapahtumaketjun aikaansaaminen. Oulu, Luulaja ja Kokkola suhtautuvat tavoitteeseen myönteisesti, samoin Perämerenkaari-organisaatio on luvannut järjestää yhteistapaamisen (peruuntuneen yhteistapaamisen tilalle) Kokkola-Skellefteå-linjalta pohjoiseen Tornio-Haaparantaan. 6. Raja-alueen kauppakeskusten ja yrittäjien suhtautuminen yleensä Rajalla-Kauppakeskuksen johtajan Jukka Korpimäen edustama kauppiasyhdistys suhtautuu tori- ja markkinasuunnitelmaan hyvin myönteisesti. He ovat halukkaita olemaan tiiviisti mukana järjestelyjen onnistumiseksi. Ruotsin puolen Barents Centerin viivästymisen vuoksi sen edustajien kanssa ei voitu neuvotella. Oletettavaa on, että näkemykset ovat suomalaisten kollegoiden ja Handelsrådetin mukaisia. Tornion yrittäjät ja Tornion vanhankaupungin elvyttämiseen tähtäävä yhdistys (Tekk) suhtautuvat suunnitelmiin yhteisistä markkinoista ja toritoiminnasta haaparantalaisten kanssa varovaisen myönteisesti. He ovat samalla luonnollisesti huolestuneita pienten, vanhassa kaupungissa sijaitsevien myymälöiden kannattavuudesta ja kaupan keskittymisestä uuteen keskustaan. Haaparannan Gamlastanhankkeessa mukana olevissa yrityksissä on samansuuntaista suhtautumista. Tornion yrittäjät ja Tekk toivovat yhden viikottaisen iltatorin järjestämistä Nordbergin möljällä. Vastaavasti haaparantalaiset

9 haluavat jatkaa perjantain päivätoria, mutta ovat kiinnostuneita kokeilemaan myös Viktoriantoria. Nämä on hyvä ottaa huomioon. Paikan valinnan ratkaisee, missä on paras myynti. On tärkeää painottaa, että Tornion ja Haaparannan yhteisen keskustaalueen eteenpäin vieminen ja vanhojen kaupunkien kivijalkakauppatoiminnan hengissä pitäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Niitä on syytä tehdä molempia. Pienten kaupunkien asukkaiden ostoskäyttäytymiseen voidaan elvyttämisillä vaikuttaa. Muualta tulevat asiakkaat löytävät helpoiten yhteiseen vetovoimaiseen keskustaan ja sieltä sitten vanhojen kaupunkien kaduille viipymän pidentyessä. Toisinpäin, että tultaisiin suurin joukoin ensin vanhojen kaupunkien kujille ja sieltä yhteiseen keskustaan ja muualle, ei kuvio ole siinä määrin toimiva. 7. Asiakkaiden löytäminen ja opastaminen Läheskään kaikki matkailijat eivät halua lähteä matkailutoimistoon saamaan tietoa kaupunkien tarjonnasta. Heidän täytyy saada tietoa torilta. Oppilaitosten, mm. ammattikorkekoulun kaupun ja kulttuurin toimialan Leena Alalääkkölän kanssa ideoitiin Licens to work - työkalun käyttöönotto kouluttamaan nuoria tietoisuuteen kotikaupungistaan TornioHaparandasta, sen keskeisistä elementeistä. Sesonkityöntekijöinä heillä täytyy olla riittävästi tietoa, jotta he saavat kävijät kiinnostumaan TornioHaparandasta. Nuoret vievät ylpeinä tietoa kotikaupungistaan maailmalle ja voivat aikanaan tulla takaisin tekemään töitä kotiseutunsa hyväksi. Leena Alalääkkölä on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa vastaavaa työkalua Naantalin Muumimaailmaan 80- ja 90-lukujen taitteessa. TornioHaparanda tarvitsee työkaluun oman sisällön ja toteutuksen. Koulutus on syytä aloittaa vuosittain varhain keväällä, ja sen toteuttajina voivat olla amk ja esim. Tornedalsskolan yhteistyössä matkailutoimiston ja yrittäjien kanssa. Licens to work-työkalun hyväksytty suorittaminen pätevöittää nuoren (miksei vanhankin) sesonkitöihin mm. matkailun parissa.

10 8. Millaisia oheistuotteita tarvitaan lisäämään torin kiinnostavuutta Voivatko kauppa ja kulttuuri yhdessä saada aikaan tuotteita, jotka palvelevat toisiaan ja edesauttavat matkailuelinkeinon kehittymistä Torniossa ja Haaparannalla? 5-20min kestävät ja toistuvat ohjelmapalvelutuotteet lisäävät torin kiinnostavuutta. Aiheiden tulee kummuta omasta kulttuurista, historiasta ja sijainnista. Sellaisia ovat mm. Mustaparta, Hellant, Maupertuis, joppaus, Tornion maihinnousu, Lapin Kulta jne. Tuotteet täytyy käsikirjoittaa, ohjata, puvustaa (lavastus on tori) ja löytää niille esittäjät. Toiminnan tulee olla ammattimaisuuteen verrattavaa, mutta myös yhdistykset voivat tehdä omia ohjelmapalvelutuotteitaan. Hyville tuotteille on kysyntää myös muualla kaupungeissa (mm. ravintolat). Torilla ne hioutuvat myyntikelpoisiksi. Ohjelmapalvelut toimivat toritoiminnan elävänä markkinointina. Etenkin ensimmäisten vuosien aikana tori- ja markkinatoiminnan yhteydessä on hyvä käyttää myös tunnettuja artisteja, mutta kaupungeista ja kylistä löytyy omasta takaa esiintyjiä, ja esitykset toistuessaan säännöllisesti vetävät ihmisiä paikalle. Berliinin henki nousi hyväksi esikuvaksi rajan matkailutuotteita ajatellen. Kansalaistapahtumat, kenties tekstaripalstoihin verrattava mielipiteenilmaisunurkkaus, kiinnostavat. 9. Markkinointi Tukevan markkinoinnin suunnittelu ja toteutus tehdään tulevan projektin toimesta. Markkinoinnin keskeinen ja suuri merkitys nousi esiin kaikissa kauppias- ym. tapaamisissa.

11 Haastatellut Tornion ja Haaparannan kauppiaat ovat valmiita toteuttamaan omissa myymälöissään yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa markkinoiden aikana niin rajuja tarjouskamppanjoita, että niitä kannattaa tulla vaikka peräkärryillä hakemaan kauempaakin. Tämä tukee voimakkaasti tapahtumien kokonaismarkkinointia, jonka tulee olla erittäin vahva ja erottuva. Silloin tällöin toteutettavat Pop-up-ravintolat torilla ovat toteuttamiskelpoisia ideoita, koska täällä on mahdollisuus kansainvälisyyteen. Myöskään modernit vanhanajan tavaran toripäivät eivät alenna torin arvoa, kenties päinvastoin. Toisistaan poikkeavien toritapahtumien rytmittely lisää elävää kiinnostusta arkitorin rinnalla ja toimii markkinointikeinona. Ne pitävät kiinnostusta yllä, ja erilaiset asiakasryhmät oppivat käymään torilla. Kaikki edellä luetellut asiat on jalostettu projektisuunnitelmaan ja hakemukseen, joka on tarkoitus jättää rahoittajille vuoden 2015 alussa. d. Esiselvityksen aikataulu Hankkeelle haettiin jatkoaikaa , kun alunperin toteuttamisaikatauluksi oli hyväksytty Palkallinen työaika projektin vetäjällä oli eli 4 kk. Vastikkeetonta työtä tehtiin ajalla e. Resurssit Team Botnia Oy:llä on laaja yrittäjien yhteistyöverkosto, joka tukee kaupungin kehittämistä. Projektipäällikkö on työskennellyt 30 vuotta matkailuyrittäjänä, tehnyt kulttuurimatkailun kehitystyötä 10 vuotta matkailun kehitysprojekteissa ja omaa luotettavan kansainvälisen yhteistyöverkon yli rajan. Leader Outokairan kautta oli yhteys Tornion kyläyhteisöihin ja

12 Haaparannan kulttuuritoimen kautta sen kyliin. Projektirahoitus yhteensä euroa. f. Toteutuksen organisaatio Hankkeen hakija Team Botnia Oy valitsi projektipäälliköksi Hannu Alatalon, joka oli laatinut projektisuunnitelman ja hakemuksen. Team Botnian sihteeri Ritva Rimpisalo vastasi rahaliikenteestä ja kirjanpidon hoiti Team Botnian tilitoimisto. Hankkeelle ei esiselvitysluonteensa vuoksi nimetty ohjausryhmää. Työtä tukivat asiantuntemuksellaan Tornion kaupungin (myös Haaparannan) virkamiehet, joiden toimialaan hanke liittyy. g. Kustannukset ja rahoitus Hyväksytyt kustannukset yhteensä euroa, joka sisältää 3900 euron edestä vastikkeetonta vapaaehtoistyötä, palkkoja ja palkkioita euroa, vuokria 1000 euroa, kotimaan matkakuluja 1300 euroa, ja muita kustannuksia 520 euroa. Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kuluista on 75% eli enintään euroa, josta EU-rahoituksen osuus 45% eli enintään 7094,25 euroa. Kuntarahoituksen osuus on 20% eli enintään 3153 euroa. Rahoitus jakautuu seuraavasti: EU+valtio euroa, josta EU-osuus 7094,25 euroa ja valtio 5517,75 euroa kuntien osuus yhteensä 3153 euroa julkinen rahoitus yhteensä euroa yksityinen rahoitus yhteensä 5255 euroa, josta rahallinen osuus 1355 euroa (Rajalla-Kauppakeskus, Tornion yrittäjät, Rajalla-Marina Oy) ja vastikkeeton työ 3900 euroa (työpajat, kylä- ja kulttuuriyhdistysten kokoukset, sähköisen keskustelu- ja tiedotusfoorumin teko, rajaelementtien inventointi, ilmoittelu)

13 hyväksytty rahoitus yhteensä euroa kokonaisrahoitus euroa h. Raportointi ja seuranta Esiselvityshankkeelle ei nimetty ohjausryhmää. Hankkeen edistymistä seurasivat Team Botnian tj Risto Alaheikka, hänen seuraajansa Jukka Kujala ja hallituksen pj Arto Ponkala, heidän lisäkseen Tornion ja Haaparannan yhteistyöorganisaation Provincia Bothniensiksen Birgitta Tamminen, hänen seuraajansa Petri Suopanki, Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo, kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio ja kultuuritoimen Helena Junes pidettiin tietoisina edistymisestä. Hankkeesta jätetään vain loppuraportti, joka luovutetaan myös Tornion ja Haaparannan yhteistyöelin Provincia Bothniensikselle, Rajaesteiden poistamisen parissa työskenteleville (mm. Päivi Koivupalolle), Pohjoiskalotin neuvoston Paula Mikkolalle, Tornionlaakson Neuvoston Peter Hagströmille, Tornion ja Haaparannan kaupunkien virkamiehille, joiden toimialaan hanke liittyy, kaupunginvaltuustojen ja -hallitusten pj:lle, kaupunkien johdolle jne. i. Tiedottaminen Tornion ja Haaparannan toritoiminnalle ja markkinoille on tehty oma digitaalinen foorumi, jonka kautta eri toimijat voivat lähettää omia rakentavia ehdotuksiaan ja saavat sitä kautta tietoa edistymisestä. Sivuista on tiedotettu paikallislehdessä. Kylien suuntaan on tiedotettu sähköpostitse, ja kylien kokouksiin on osallistuttu. Lisäksi paikallislehdet ovat kertoneet suunnitelmista ja kertovat lähiaikoina lisää.

14 j. Toteutusoletukset ja riskit Esiselvitetty toritoiminta ja markkinoiden uudelleenjärjestely ovat kaupungeissa, erityisesti Torniossa, hyvin ajankohtaisia asioita. Kaupungeista puuttuu vahva ja kestävä toritoiminta. Uuteen, yhteiseen, kansainväliseen keskustaan on tehty merkittävä investointi, ainutlaatuinen tori, joka sijaitsee kahdessa maassa. Se suorastaan huutaa sisältöä. Rajan merkitseminen kiinnostavasti tukee toritoimintaa ja matkailuelinkeinoa. Tornion ja Haaparannan erikoinen sijainti on vahvuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. Esiselvityksen merkittävinpänä tuloksena syntynyt projektisuunnitelma sisältää selkeän ohjelman, jonka toteuttamiselle on tahtotila ja se on resurssoitavissa juuri alkavalla projektirahoituskaudella. Oletukset esiselvityksen tuloksena syntyneistä toteuttamiskelpoisten suunnitelmien toteutumisesta ovat vahvat ja niille on selkeä tilaus. Ne edistävät matkailuelinkeinoa ja johtavat yrittäjien rajanylisen yhteistyön uudelle, konkreettiselle tasolle. Riskejä aiheuttavat yrittäjilläkin esiintyvä, yllättävä muutosvastaisuus ja tottumattomuus käytännön yhteistyöhön muodollisen rajan yli, vaikka kaikki tietävät toimivansa kaksoiskaupungissa. Ennakkoluulot ja mahdolliset huonot kokemukset, pelot kielitaidon ja omasta riittävyydestä voivat johtaa totutulla ladulla taaplaamiseen, vaikka kaupunkien ja kuntalaisten etu edellyttää siirtymistä parempiin käytäntöihin. Muutokset edellyttävät aluksi kovempaa työntekoa. On liian helppoa tehdä mitättömistä esteistä yhteistoiminnan jarruja. Ympäröivät yhteiskunnat, joiden päätöksenteko saattaa olla kaukana Torniosta, Haaparannalta ja Tornionlaaksosta eivät tunne rajanylisiä olosuhteita eivätkä ymmärrä millaista extrahyötyä rajattomuus kaupungeille tuo. Valitettavasti valtakunta heidän maailmassaan päättyy rajaan, piste! Hiukankin kauempaa toimivat päättäjät voivat jopa asettaa kapuloita rajattomien mahdollisuuksien rattaisiin jo siitä syystä, ettei vastaavaa etua ole muillakaan. Siitäkin huolimatta, että hyöty heijastuisi TornioHaparandaa laajemmalle alueelle. Voidaan kokea ongelmaksi se,

15 4.3 Yhteistyökumppanit että alueen dynaamisen kehityksen painopiste on entistä enemmän TornioHaparandassa. Näiden riskien toteutuminen voidaan estää periksiantamattomalla toiminnalla ja iloisella näkyvyydellä. Perinteisesti Tornion markkinoilla käyvät sitkeät, konservatiiviset kauppiaat saattavat nähdä muutoksissa syyn olla tulematta. Heistä täytyy pitää huolta ja informoida uusien järjestelyjen tavoitteista, jotka toteutuessaan koituvat myös tämän erikoisen ammattikunnan eduksi. Ehkä suurin riski kuntalaisten ja yrittäjien keskuudessa on, ettei nopeaa kaupunkien muutosta kyetä hahmottamaan parin vuoden päähän. Kyläyhdistykset, yrittäjät, kaupunkien kehitysorganisaatiot, tekniset ja kulttuuritoimet, kulttuuriyhdistykset, yksittäiset henkilöt, Outokaira Tuottamhan ry, Suomen ja Ruotsin tori- ja markkinakaupan organisaatiot, markkinakauppiaat Suomessa ja Ruotsissa, Peräpohjolan markkinat, Tornion yrittäjät, Haparanda Handelsrådet, Tekk, Maaseutuneuvosto, Perämerenkaari ry, PohjolaNordenin paikallisyhdistys, alueen kulttuuriyhdistykset, Rajalla-Kauppakeskus, Rajalla-Marina Oy. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Projektisuunnitelma. Yhteisen näkemyksen kehittyminen myönteiseen, yhtenäiseen suuntaan. Tori- ja markkinatoiminnan tarpeellisuuden esiin nouseminen monille aloille. Yhteistyökumpaneiden tietoisuus toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Rajan nouseminen keskeiseksi matkailutuotteiden suunnittelualustaksi; esimerkiksi Tornion ja Haaparannan matkailutoimisto on hankkeen ansiosta nostanut lausunnoissaan esille rajan merkitsemisen tärkeyden. Me paikalliset ihmiset olemme ylpeitä rajan nykyisestä helppoudesta, mutta turistit kaipaavat tähän liittyvää selkeää elämystä. On huomattu, kuinka tärkeää moniammatillinen asiantuntemus on yleisten tilojen (tässä tapauksessa tori) suunnittelussa ja käyttöönotossa. Markkinoiden järjestämisen taakse muodostetaan yrittäjistä ja kauppiaista koostuva

16 toimintaryhmä, jota kaupungit tukevat. Toritoiminnan vastuuhenkilön tarve, jolla on kaupunkien tuki. Haluttujen Kansainvälisten Suurmarkkinoiden saaminen kaupunkiin Esitykset jatkotoimenpiteiksi Nimetään heti vastuuhenkilö (alkuun eläköityvän kaupungin markkinahenkilön rinnalle) järjestämään jo v:n 2015 maaliskuun kevätmarkkinoita ja, joka siitä eteenpäin vastaa perinteisistä Tornion ja Haaparannan markkinoista ja uusista Kansainvälisistä Suurmarkkinoista intressiryhmien, yrittäjäorganisaatioiden alaisena kaupunkien tuella. Suomen tori- ja markkinakaupan keskusliitto on kutsunut Tornion toiminnoista vastaavaksi nimetyn henkilön tapahtuman yhteydessä annettavaan käytännön koulutukseen. Vastuuhenkilö kokoaa pienen ja tehokkaan markkinaorganisaation, jossa on jäseniä Torniosta ja Haaparannalta. Sama henkilö vastaa myös toritoiminnasta kaupunkien tuella. Lisäksi hän organisoi oppilaitosten, matkailutoimiston ja yrittäjien kanssa opaskoulutuksen, joka on elävä osa markkinointia. Kaupunkien kulttuuri-, nuoriso- ja koulutoimet ja kulttuurilaitokset tukevat tätä elinkeinolähtöistä toimintaa. Sama henkilö toimii aktiivisesti kaupunkien suunnittelusta vastaavien suuntaan, jotta raja saadaan nostettua tyylikkäästi ja hauskasti matkailutuotteeksi Viktoriantorilla. Toteutuksen tulos näkyy välittömästi matkailussa ja ja se tukee alkavaa toritoimintaa. Onnistuneesta toteutuksesta saadaan matkailun levitettävä symboli, jonka tulee vetää vertoja esim. Oulun Toripolliisille. Aloitetaan heti markkinoinnin suunnittelu, jonka tulokset sisällytetään tarkennettuina projektisuunnitelmaan. Ensimmäiset 3 vuotta tori- ja markkinatoiminta työnnetään käyntiin projektilla, sen jälkeen toiminta on vakiintunutta. Hankkeessa laaditun projektisuunnitelman sisältämät toimenpiteet toteutetaan ja projektin rahoitushakemus jätetään rahoittajille heti, kun rahoitusohjelma avautuu 15. tammikuuta 2015 (ainakin Interreg).

17 6. Allekirjoittajat ja päiväys Torniossa Jukka Kujala, tj Team Botnia Oy