LOPPURAPORTTI. 1. Hankkeen toteuttaja Team Botnia Oy Tornio Hannu Alatalo, projektipäällikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. 1. Hankkeen toteuttaja Team Botnia Oy Tornio Hannu Alatalo, projektipäällikkö"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttaja Team Botnia Oy Tornio Hannu Alatalo, projektipäällikkö 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus MAALAISTORI VICTORIA Hankenumero Yhteenveto hankkeesta Taustaa; tiedossa ollut lähtötilanne Ihmiset ovat aina osanneet tehdä torin. Tori on tyhjä tila, joka elää toiminnasta. Siellä on kauppiaita, kojuja, herkkuja, ilveilijöitä ja silmänkääntäjiä. Roomassa on Piazza di Popolo, Kansantori, Tornion ja Haaparannan yhteinen tori on italialaisittain Piazza di Popolo finlandese, svedese e internazionale eli Meän tori, väen tori - kansainvälinen Viktoriantori. - tuntematon torniolainen Haaparannan ylivoimaisesti tärkein vetovoimatekijä on Tornio. Tornion kiinnostavin käyntikohde on ehdottomasti Haaparanta. Ilman kansainvälisiä toisiaan ja rajaa kaupungit olisivat hyvin tavanomaisia pikkukaupunkeja, eivät kovin kiinnostavia. Tornio ja Haaparanta ovat rakentaneet Viktoriantorin, joka konkreettisesti ilmentää kaupunkien yhteenkuuluvuutta historiallisesti ja kulttuurisesti ja tarjoaa mahdollisuuden näiden erityispiirteiden ylpeään esittelyyn. Torin ulkoiset puitteet on rakennettu, mutta toiminnallisten sisältöjen tuottamista ei ole tehty lainkaan. Passiiviselle aukiolle ei ole tarvetta, sellaisia tiloja ja luontoa on lähietäisyydellä aivan riittävästi, toisin kuin suurkaupungeissa. Kiinnostavalla käyttöönotolla ja tarjonnalla torista muodostuu aktiivinen ja päivittäinen kahden kaupungin, kahden maan ihmisten kohtauspaikka, kuten torin tavoite on ollut.

2 Torista on mahdollista jatkokehittää matkailukohde ja matkailutuotteiden tarjoilualusta. Paikan täysin ainutlaatuinen vahvuus on sijainti. Mikä tahansa kaupunki käyttäisi tällaista potentiaalia kiljuen hyväkseen. Torniosta ja Haaparannasta on rajan madaltumisen ansiosta tullut jälleen vähittäiskaupan luonteva keskus, kuten kaupunki perustamisestaan lähtien on ollut. Ostosmatkailijoiden määrä on huomattava. Kansainvälisiä turisteja näyttää käyvän torilla yllättävänkin usein. Ilmeisesti heillä on tietoa ja ennakko-odotuksia paikan suhteen. Tietoa mistä he tulevat, minne ovat menossa, ei taida olla. Matkailijat näyttävät poistuvan torilta - tätä kolmen vuoden tarkkailu osoittaa - epämääräisen hämmennyksen tunnelmissa eikä muistiin piirry selkeää elämystä, josta kertoa kotona sanoin ja kuvin. Käynnin ikuistaminen näyttää vaikealta. Torilla ei ole mitään eikä ketään kertomassa rajasta tai TornioHaparandan erityisyydestä. Toisaalta yhteisellä matkailutoimistolla on vaikeuksia rekrytoida riittävän asiantuntevia sesonkityöntekijöitä. Torniosta ja Haaparannalta puuttuu vahva ja kestävä kauppa- ja päivätoritoiminta. Haaparannalla on pienimuotoinen päivätori perjantaisin. Tornion kaupungintalon läheisyydessä sijaitseva toritoiminta on hiipunut, eikä kävelykadun hentoinen kojutoiminta jäätelökioskia lukuunottamatta ole vetovoimainen. Tiedusteluja torimyynnin mahdollisuuksista rajaviivalla on tullut useita. Perinteisten Tornion kevät- ja syysmarkkinoiden järjestäminen em. hiekkakentällä on päättymässä. Markkinoita on järjestetty vähintään yli 500 vuotta. Ne ovat pohjoisen alueen vanhimpia elleivät vanhimmat. Niistä voi kehittää takaisin Jokkmokin ja Pajalan markkinoiden veroisen tapahtuman. Tornion markkinoiden käytännön järjestämisestä ovat sivutoimisesti vastanneet kaksi kaupungin työntekijää. Tapahtumasta on julkaistu pieni ilmoitus paikallislehdessä eikä muuta markkinointia ole toteutettu. Aikaisemmin suuri määrä asiakkaita tiesi tulla Ruotsin puolelta perimätiedon ohjaamina keväisin ja syksyisin. Perimätieto ei enää entiseen tapaan tavoita nykysukupolvia. Tornion syysmarkkinoiden kauppiasmääriä pystyvät tätänykyä selkeästi

3 pienentämään mm. samanaikaiset Kalajoen ja Hailuodon markkinat, minkä ei pitäisi olla mahdollista, mikäli kaupungeissa on yhteinen tahtotila. Tapahtuma on pitkän historiansa aikana kokenut nousevaa ja laskevaa suosiota, silti aktiivisia keinoja suosion kasvattamiseen ei ole mitään syytä jättää käyttämättä. Haaparannan Björkassa, parin kilometrin päässä yhteiseltä torilta, järjestetään kesämarkkinat. 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet on määritelty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille Ohjelman painopistealueet ovat maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. b. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää, kuinka kansainvälisestä Tornion ja Haaparannan maalaistorista tehdään alueen kylissä tuotettujen elintarvikkeiden, käsitöiden ja ohjelmapalveluiden myynti- ja markkinointipaikka, joka sijaintinsa ansiosta tavoittaa merkittävän määrän asiakkaita. Asiakkuudet, myynti ja kannattavuus mahdollistavat kylien elinkeinojen monipuolistumisen ja kannattavuuden. Tiedossa oli, että tavoitteiden saavuttamiseen ja onnistuneeseen myyntipaikkaan tarvitaan moniammatillista osaamista ja aktiivisuutta. Esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko Viktoriantori paikka, joka saavuttaa sekä paikallisen suomalaisen ja ruotsalaisen asiakaspotentiaalin että kansainvälisen turistivirran. Voiko se olla kyllin vetovoimainen pysäyttämään takaisin kotiin kiiruhtavia, lähialueilta tulleita ostosmatkailijoita ja saako se heidät jalkautumaan suurten kauppakeskusten lisäksi torin kautta tutustumaan muihinkin palveluihin. Vai onko jokin muu paikka Viktoriantoria parempi paikka, jolla saavutettaisiin em. tavoitteet? Mikä on kauppiaille ja erityisesti asiakkaille vetovoimaisin Tornion markkinoiden paikka, kun toiminta Torikentällä päättyy? Onko Perämerenkaaren kaupungeilla tahtoa ajoittaa yhdessä

4 markkinatapahtumien ketjun, jotta paikalle saadaan kauppiaita enemmän? Miten rajalla toimivat kauppakeskukset suhtautuvat tori- ja markkinatoimintaan? Entä kauppiaat ja yrittäjät Torniossa ja Haaparannalla? Onko kylissä potentiaalia? Voivatko kauppa ja kulttuuri saavuttaa yhdessä enemmän? Miten mitä? Miten matkailijat hahmottavat rajan, kun suuri osa paikallisistakaan ei sen tarkkaa sijaintia tiedä. Ovatko turistit kiinnostuneita pätkästä rajaa Viktoriantorilla? Onko Torniossa ja Haaparannalla resursseja kouluttaa sesonkityöntekijöitä kertomaan kaksoiskaupungin erityisyydestä ja mahdollisuuksista, miten viihtyä alueella eripituisia aikoja. Tärkeimpänä tavoitteena oli laatia projektisuunnitelma ja tutkia sen rahoitusmahdollisuuksia. 4.2 Hankkeen toteutus c. toimenpiteet (+johtopäätökset) 1. Suunnitelmien esittely ja ankkurointi Projektipäällikkö esitteli asiaa alueen kyläyhdistyksille, Provincia Bothniensin hallitukselle, Tornion ja Haaparannan valtuustojen yhteiskokoukselle, Tornion Maaseutuneuvostolle, virkamiehistölle, Interreg-ohjelman virkailijoille, Team Botnian hallitukselle, Tornion yrittäjille, Haparanda Handelsrådetille (kauppiasyhdistys), Tornio eläväksi kaupunkiyhdistykselle (Tekk), Perämerenkaari ry:lle, PohjolaNordenin paikallisyhdistykselle, alueen kulttuuriyhdistyksille, markkinakauppiaille Suomessa ja Ruotsissa. Tapaamisten yhteydessä oli usein pienimuotoinen työpaja tai vähintään läsnäolijoiden kuuleminen, ajatusten ja ideoiden kirjaaminen. Kyläyhdistykset

5 vievät tietoa elintarvike-, käsityö ja ohjelmapalvelutuottajille. Hyvä myyntipaikka tuo uusia tekijöitä ja tuotteita. 2. Tarvittavat torirakenteet Esiselvityksessä ei tehty konkreettista suunnittelutyötä, vaan hankittiin ideoita tulevaa suunnittelua varten. Ajatus, että torille tulevat kojut nimetään mm. rajakylien mukaan (Karunki-Karunki, Kukkola-Kukkola, Vojakkala-Vojakkala, Arpela, Laivaniemi, Vuono, Salmis jne.) sai hyvin myönteisen vastaanoton. Kojut sijoittuvat torille kahden puolen rajaa elävänä pienoismaailmana. Tämä tarjoaa mahdollisuuden leikitellä rajamuodollisuuksilla kuten joppausdramatisoinneilla. Mm. Kukkolan kyläyhdistys päätti harjoittaa varrasssiian ja Vojakkala nahkiaisten paistoa, mikäli sopiva paistokota saadaan torille. Laivaniemi on erikoistunut ampumaurheiluun ja metsästykseen, ja siellä on kiinnostusta tuoda ammunnan esittely ja kokeilumahdollisuus virtuaalisena laajemmalle yleisölle. Nämä ja muut ideat otetaan huomioon rakenteiden ja sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa tulevassa projektissa. 3. Rajan lisäarvo Rajan kiinnostavuus tukee elävää kauppatoritoimintaa. Pätkä rajaa on Viktoriantorin tarjottimella tavalla, jota ei kenties missään muualla maailmassa ole mahdollista toteuttaa. Tältä pohjalta järjestettiin työpaja, jossa ideoitiin, miten torille voitaisiin merkitä rajaviiva niin, että kävijä ymmärtää olevansa kahdessa maassa, kaupungissa ja aikavyöhykkeessä ja monen elävän kielen ja kulttuurin kohtauspaikassa. Miten kuvata itsensä rajattomalla, maailman kenties rauhallisimmalla, rajalla. Ehtona on, ettei rajan merkitseminen peitä kaunista joki- ja kirkkomaisemaa ja toteutus on tyylikäs ja korkeatasoinen. Työpaja tuotti eväitä ja ideoita, ei valmiita ratkaisuja vaativalle toteutukselle.

6 Askel eteenpäin päästiin mainostoimiston havaintomateriaalin avulla. Toimisto teki annettujen ohjeiden mukaisen, kättä pidemmän kuvan elementeistä, jotka suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon (tämä ei ollut suunnittelua vaan inventointia). Johtopäätös: Tuleva projekti järjestää suunnittelukilpailun tai tarjouskilpailu luonnoksineen rajan merkinnästä. Toteutetaan suunnitelma. 4. Tori- ja markkinapaikka Tulevan tori- ja markkinapaikan tärkein kriteeri on, että se on ihmisten luonnollisten kulkureittien varrella. Parkkipaikkojen tulee olla kohtuullisella etäisyydellä sekä asiakkaiden että kauppiaiden tarpeet ja käyttäymisen huomioon ottaen. Tornion puolella mahdollisia tori- ja markkinakaupan paikkoja nousi esiin viisi: nykyinen markkinatori, vanhan linja-autoaseman ympäristö, Nordbergin möljä, Hallituskatu, Haaparannan vanhankaupungin tori ja Viktoriantori. Tilanteen kävi paikanpäällä arvioimassa Tori- ja markkinakaupan etujärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas. Projektipäällikkö osallistui Kallaksen järjestämälle tori- ja markkinakauppiaiden opintomatkalle Saksaan. Saksa on nyt edelläkävijä tässä businekseksessa. Opintomatkalle oli mukana joukko kauppiaita ympäri Suomea. Heistä harva käy Tornion markkinoilla, mutta moni kiinnostui saatuaan matkan aikana tietoa olosuhteista ja sijainnista. Ari Kallaksen vierailun ansiosta Kansainväliset Suurmarkkinat ulottaa kiertueensa mm. Helsingin, Turun ja Kuopion jälkeen TornioHaparandaan elokuun lopussa 2015 tavoitteenaan kävijää (kävijämäärät v esim. Helsingissä ja Kuopiossa 80000). Suurtapahtuman saaminen TornioHaparandaan tuli esiselvityksen lisäarvona eikä sitä ollut suunnitelmassa. Viktoriantori saavuttaa luontevasti paikalliset suomalaiset ja ruotsalaiset asukkaat, kansainväliset turistit ja ostosmatkailijat.

7 Kauppatorin, arkitorin ja joulutorin tarpeisiin se on riittävän iso ja täyttää kaikki kriteerit. Kokonsa puolesta Viktoriantori soveltuu markkina-alueena hyvin teemaalueeksi osana markkinoita, esim. ruokatoriksi. Lisätilatarpeen vuoksi markkinat voivat Tornion puolella jatkua lävistäen Rajalla- Kauppakeskuksen kävelykatua (Hallituskatu) riittävän pitkälle (mahdollisesti joskus Möljälle asti). Kauppakeskuksen edusta koko pituudeltaan Länsirantaan asti voidaan ottaa markkinakäyttöön. Haaparannan suuntaan vastaavasti lävistäen tulevan Barents Centerin ja jatkuen siitä Haaparannan lähialueille (Ikean suuntaan?). Markkina-alueen tulee olla hyvin saavutettava ja niin yhtenäinen kuin mahdollista, mutta yhteinen Tornio-Haaparanta- sijainti huomioon ottaen. Lopputulemana tulevasta tori- ja markkinakaupan paikkavaihtoehdoista voidaan selkeästi nähdä, että lukuunottamatta Viktoriantoria ja sen lähiympäristöä, muihin vaihtoehtoihin päätyminen ei ole viisasta, lyhytnäköisestä muutosvastaisuudesta huolimatta. Kun ajatuksia esiteltiin Haaparannan kauppiaiden Handelsrådetille, siellä tehtiin heti päätös mukaan tulosta yhteisiin markkinatapahtumien järjestelyyn. Yhteisponnistus olisi lajissaan ensimmäinen, ja se johtaa onnistuessaan laajempaan käytännön yritysyhteistyöhön. Haaparannan kauppiaat toivovat nimen Tornion markkinat säilyvän, koska se on tunnettu nimi myös Ruotsissa. Tästä tullaan varmasti keskustelemaan. Jos paikaksi Torniossa tulee muu kuin raja tai sen läheisyys, ei rajayhteistyökuvio näin lupaavana toteudu. Kukaan ei ole valmis luopumaan Tornion markkinoista. Tapahtuma ymmärretään kenties tärkeimmäksi osaksi Tornion tunnettavuutta (Helena Junes, Tornion kulttuuritoimi) ja pitkä historia on hionut tapahtumasta onnistuneen. Kauppa ja kulttuuri kohtaavat onnistuneesti, ja tätä kohtaamista on syytä kehittää. Satunnaiset matkailijagallupit puoltavat ylivoimaisesti ja yksiselitteisesti toimintojen sijoittumista Tornion ja Haaparannan yhteiselle rajaalueelle, kun vaihtoehdoiksi tarjottiin muita esiin nousseita paikkoja.

8 5. Markkinoiden aikatauluttaminen Neuvoteltiin Oulun, Luulajan ja Kokkolan markkinoiden järjestäjien kanssa kevät- ja syysmarkkinoiden aikatauluttamisesta niin, että saataisiin enemmän etelän kauppiaita tapahtumiin. Kalliiden kustannusten takia yksille markkinoille ei kannata lähteä. Tavoitteena on markkina-aallon, tapahtumaketjun aikaansaaminen. Oulu, Luulaja ja Kokkola suhtautuvat tavoitteeseen myönteisesti, samoin Perämerenkaari-organisaatio on luvannut järjestää yhteistapaamisen (peruuntuneen yhteistapaamisen tilalle) Kokkola-Skellefteå-linjalta pohjoiseen Tornio-Haaparantaan. 6. Raja-alueen kauppakeskusten ja yrittäjien suhtautuminen yleensä Rajalla-Kauppakeskuksen johtajan Jukka Korpimäen edustama kauppiasyhdistys suhtautuu tori- ja markkinasuunnitelmaan hyvin myönteisesti. He ovat halukkaita olemaan tiiviisti mukana järjestelyjen onnistumiseksi. Ruotsin puolen Barents Centerin viivästymisen vuoksi sen edustajien kanssa ei voitu neuvotella. Oletettavaa on, että näkemykset ovat suomalaisten kollegoiden ja Handelsrådetin mukaisia. Tornion yrittäjät ja Tornion vanhankaupungin elvyttämiseen tähtäävä yhdistys (Tekk) suhtautuvat suunnitelmiin yhteisistä markkinoista ja toritoiminnasta haaparantalaisten kanssa varovaisen myönteisesti. He ovat samalla luonnollisesti huolestuneita pienten, vanhassa kaupungissa sijaitsevien myymälöiden kannattavuudesta ja kaupan keskittymisestä uuteen keskustaan. Haaparannan Gamlastanhankkeessa mukana olevissa yrityksissä on samansuuntaista suhtautumista. Tornion yrittäjät ja Tekk toivovat yhden viikottaisen iltatorin järjestämistä Nordbergin möljällä. Vastaavasti haaparantalaiset

9 haluavat jatkaa perjantain päivätoria, mutta ovat kiinnostuneita kokeilemaan myös Viktoriantoria. Nämä on hyvä ottaa huomioon. Paikan valinnan ratkaisee, missä on paras myynti. On tärkeää painottaa, että Tornion ja Haaparannan yhteisen keskustaalueen eteenpäin vieminen ja vanhojen kaupunkien kivijalkakauppatoiminnan hengissä pitäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Niitä on syytä tehdä molempia. Pienten kaupunkien asukkaiden ostoskäyttäytymiseen voidaan elvyttämisillä vaikuttaa. Muualta tulevat asiakkaat löytävät helpoiten yhteiseen vetovoimaiseen keskustaan ja sieltä sitten vanhojen kaupunkien kaduille viipymän pidentyessä. Toisinpäin, että tultaisiin suurin joukoin ensin vanhojen kaupunkien kujille ja sieltä yhteiseen keskustaan ja muualle, ei kuvio ole siinä määrin toimiva. 7. Asiakkaiden löytäminen ja opastaminen Läheskään kaikki matkailijat eivät halua lähteä matkailutoimistoon saamaan tietoa kaupunkien tarjonnasta. Heidän täytyy saada tietoa torilta. Oppilaitosten, mm. ammattikorkekoulun kaupun ja kulttuurin toimialan Leena Alalääkkölän kanssa ideoitiin Licens to work - työkalun käyttöönotto kouluttamaan nuoria tietoisuuteen kotikaupungistaan TornioHaparandasta, sen keskeisistä elementeistä. Sesonkityöntekijöinä heillä täytyy olla riittävästi tietoa, jotta he saavat kävijät kiinnostumaan TornioHaparandasta. Nuoret vievät ylpeinä tietoa kotikaupungistaan maailmalle ja voivat aikanaan tulla takaisin tekemään töitä kotiseutunsa hyväksi. Leena Alalääkkölä on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa vastaavaa työkalua Naantalin Muumimaailmaan 80- ja 90-lukujen taitteessa. TornioHaparanda tarvitsee työkaluun oman sisällön ja toteutuksen. Koulutus on syytä aloittaa vuosittain varhain keväällä, ja sen toteuttajina voivat olla amk ja esim. Tornedalsskolan yhteistyössä matkailutoimiston ja yrittäjien kanssa. Licens to work-työkalun hyväksytty suorittaminen pätevöittää nuoren (miksei vanhankin) sesonkitöihin mm. matkailun parissa.

10 8. Millaisia oheistuotteita tarvitaan lisäämään torin kiinnostavuutta Voivatko kauppa ja kulttuuri yhdessä saada aikaan tuotteita, jotka palvelevat toisiaan ja edesauttavat matkailuelinkeinon kehittymistä Torniossa ja Haaparannalla? 5-20min kestävät ja toistuvat ohjelmapalvelutuotteet lisäävät torin kiinnostavuutta. Aiheiden tulee kummuta omasta kulttuurista, historiasta ja sijainnista. Sellaisia ovat mm. Mustaparta, Hellant, Maupertuis, joppaus, Tornion maihinnousu, Lapin Kulta jne. Tuotteet täytyy käsikirjoittaa, ohjata, puvustaa (lavastus on tori) ja löytää niille esittäjät. Toiminnan tulee olla ammattimaisuuteen verrattavaa, mutta myös yhdistykset voivat tehdä omia ohjelmapalvelutuotteitaan. Hyville tuotteille on kysyntää myös muualla kaupungeissa (mm. ravintolat). Torilla ne hioutuvat myyntikelpoisiksi. Ohjelmapalvelut toimivat toritoiminnan elävänä markkinointina. Etenkin ensimmäisten vuosien aikana tori- ja markkinatoiminnan yhteydessä on hyvä käyttää myös tunnettuja artisteja, mutta kaupungeista ja kylistä löytyy omasta takaa esiintyjiä, ja esitykset toistuessaan säännöllisesti vetävät ihmisiä paikalle. Berliinin henki nousi hyväksi esikuvaksi rajan matkailutuotteita ajatellen. Kansalaistapahtumat, kenties tekstaripalstoihin verrattava mielipiteenilmaisunurkkaus, kiinnostavat. 9. Markkinointi Tukevan markkinoinnin suunnittelu ja toteutus tehdään tulevan projektin toimesta. Markkinoinnin keskeinen ja suuri merkitys nousi esiin kaikissa kauppias- ym. tapaamisissa.

11 Haastatellut Tornion ja Haaparannan kauppiaat ovat valmiita toteuttamaan omissa myymälöissään yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa markkinoiden aikana niin rajuja tarjouskamppanjoita, että niitä kannattaa tulla vaikka peräkärryillä hakemaan kauempaakin. Tämä tukee voimakkaasti tapahtumien kokonaismarkkinointia, jonka tulee olla erittäin vahva ja erottuva. Silloin tällöin toteutettavat Pop-up-ravintolat torilla ovat toteuttamiskelpoisia ideoita, koska täällä on mahdollisuus kansainvälisyyteen. Myöskään modernit vanhanajan tavaran toripäivät eivät alenna torin arvoa, kenties päinvastoin. Toisistaan poikkeavien toritapahtumien rytmittely lisää elävää kiinnostusta arkitorin rinnalla ja toimii markkinointikeinona. Ne pitävät kiinnostusta yllä, ja erilaiset asiakasryhmät oppivat käymään torilla. Kaikki edellä luetellut asiat on jalostettu projektisuunnitelmaan ja hakemukseen, joka on tarkoitus jättää rahoittajille vuoden 2015 alussa. d. Esiselvityksen aikataulu Hankkeelle haettiin jatkoaikaa , kun alunperin toteuttamisaikatauluksi oli hyväksytty Palkallinen työaika projektin vetäjällä oli eli 4 kk. Vastikkeetonta työtä tehtiin ajalla e. Resurssit Team Botnia Oy:llä on laaja yrittäjien yhteistyöverkosto, joka tukee kaupungin kehittämistä. Projektipäällikkö on työskennellyt 30 vuotta matkailuyrittäjänä, tehnyt kulttuurimatkailun kehitystyötä 10 vuotta matkailun kehitysprojekteissa ja omaa luotettavan kansainvälisen yhteistyöverkon yli rajan. Leader Outokairan kautta oli yhteys Tornion kyläyhteisöihin ja

12 Haaparannan kulttuuritoimen kautta sen kyliin. Projektirahoitus yhteensä euroa. f. Toteutuksen organisaatio Hankkeen hakija Team Botnia Oy valitsi projektipäälliköksi Hannu Alatalon, joka oli laatinut projektisuunnitelman ja hakemuksen. Team Botnian sihteeri Ritva Rimpisalo vastasi rahaliikenteestä ja kirjanpidon hoiti Team Botnian tilitoimisto. Hankkeelle ei esiselvitysluonteensa vuoksi nimetty ohjausryhmää. Työtä tukivat asiantuntemuksellaan Tornion kaupungin (myös Haaparannan) virkamiehet, joiden toimialaan hanke liittyy. g. Kustannukset ja rahoitus Hyväksytyt kustannukset yhteensä euroa, joka sisältää 3900 euron edestä vastikkeetonta vapaaehtoistyötä, palkkoja ja palkkioita euroa, vuokria 1000 euroa, kotimaan matkakuluja 1300 euroa, ja muita kustannuksia 520 euroa. Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kuluista on 75% eli enintään euroa, josta EU-rahoituksen osuus 45% eli enintään 7094,25 euroa. Kuntarahoituksen osuus on 20% eli enintään 3153 euroa. Rahoitus jakautuu seuraavasti: EU+valtio euroa, josta EU-osuus 7094,25 euroa ja valtio 5517,75 euroa kuntien osuus yhteensä 3153 euroa julkinen rahoitus yhteensä euroa yksityinen rahoitus yhteensä 5255 euroa, josta rahallinen osuus 1355 euroa (Rajalla-Kauppakeskus, Tornion yrittäjät, Rajalla-Marina Oy) ja vastikkeeton työ 3900 euroa (työpajat, kylä- ja kulttuuriyhdistysten kokoukset, sähköisen keskustelu- ja tiedotusfoorumin teko, rajaelementtien inventointi, ilmoittelu)

13 hyväksytty rahoitus yhteensä euroa kokonaisrahoitus euroa h. Raportointi ja seuranta Esiselvityshankkeelle ei nimetty ohjausryhmää. Hankkeen edistymistä seurasivat Team Botnian tj Risto Alaheikka, hänen seuraajansa Jukka Kujala ja hallituksen pj Arto Ponkala, heidän lisäkseen Tornion ja Haaparannan yhteistyöorganisaation Provincia Bothniensiksen Birgitta Tamminen, hänen seuraajansa Petri Suopanki, Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo, kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio ja kultuuritoimen Helena Junes pidettiin tietoisina edistymisestä. Hankkeesta jätetään vain loppuraportti, joka luovutetaan myös Tornion ja Haaparannan yhteistyöelin Provincia Bothniensikselle, Rajaesteiden poistamisen parissa työskenteleville (mm. Päivi Koivupalolle), Pohjoiskalotin neuvoston Paula Mikkolalle, Tornionlaakson Neuvoston Peter Hagströmille, Tornion ja Haaparannan kaupunkien virkamiehille, joiden toimialaan hanke liittyy, kaupunginvaltuustojen ja -hallitusten pj:lle, kaupunkien johdolle jne. i. Tiedottaminen Tornion ja Haaparannan toritoiminnalle ja markkinoille on tehty oma digitaalinen foorumi, jonka kautta eri toimijat voivat lähettää omia rakentavia ehdotuksiaan ja saavat sitä kautta tietoa edistymisestä. Sivuista on tiedotettu paikallislehdessä. Kylien suuntaan on tiedotettu sähköpostitse, ja kylien kokouksiin on osallistuttu. Lisäksi paikallislehdet ovat kertoneet suunnitelmista ja kertovat lähiaikoina lisää.

14 j. Toteutusoletukset ja riskit Esiselvitetty toritoiminta ja markkinoiden uudelleenjärjestely ovat kaupungeissa, erityisesti Torniossa, hyvin ajankohtaisia asioita. Kaupungeista puuttuu vahva ja kestävä toritoiminta. Uuteen, yhteiseen, kansainväliseen keskustaan on tehty merkittävä investointi, ainutlaatuinen tori, joka sijaitsee kahdessa maassa. Se suorastaan huutaa sisältöä. Rajan merkitseminen kiinnostavasti tukee toritoimintaa ja matkailuelinkeinoa. Tornion ja Haaparannan erikoinen sijainti on vahvuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. Esiselvityksen merkittävinpänä tuloksena syntynyt projektisuunnitelma sisältää selkeän ohjelman, jonka toteuttamiselle on tahtotila ja se on resurssoitavissa juuri alkavalla projektirahoituskaudella. Oletukset esiselvityksen tuloksena syntyneistä toteuttamiskelpoisten suunnitelmien toteutumisesta ovat vahvat ja niille on selkeä tilaus. Ne edistävät matkailuelinkeinoa ja johtavat yrittäjien rajanylisen yhteistyön uudelle, konkreettiselle tasolle. Riskejä aiheuttavat yrittäjilläkin esiintyvä, yllättävä muutosvastaisuus ja tottumattomuus käytännön yhteistyöhön muodollisen rajan yli, vaikka kaikki tietävät toimivansa kaksoiskaupungissa. Ennakkoluulot ja mahdolliset huonot kokemukset, pelot kielitaidon ja omasta riittävyydestä voivat johtaa totutulla ladulla taaplaamiseen, vaikka kaupunkien ja kuntalaisten etu edellyttää siirtymistä parempiin käytäntöihin. Muutokset edellyttävät aluksi kovempaa työntekoa. On liian helppoa tehdä mitättömistä esteistä yhteistoiminnan jarruja. Ympäröivät yhteiskunnat, joiden päätöksenteko saattaa olla kaukana Torniosta, Haaparannalta ja Tornionlaaksosta eivät tunne rajanylisiä olosuhteita eivätkä ymmärrä millaista extrahyötyä rajattomuus kaupungeille tuo. Valitettavasti valtakunta heidän maailmassaan päättyy rajaan, piste! Hiukankin kauempaa toimivat päättäjät voivat jopa asettaa kapuloita rajattomien mahdollisuuksien rattaisiin jo siitä syystä, ettei vastaavaa etua ole muillakaan. Siitäkin huolimatta, että hyöty heijastuisi TornioHaparandaa laajemmalle alueelle. Voidaan kokea ongelmaksi se,

15 4.3 Yhteistyökumppanit että alueen dynaamisen kehityksen painopiste on entistä enemmän TornioHaparandassa. Näiden riskien toteutuminen voidaan estää periksiantamattomalla toiminnalla ja iloisella näkyvyydellä. Perinteisesti Tornion markkinoilla käyvät sitkeät, konservatiiviset kauppiaat saattavat nähdä muutoksissa syyn olla tulematta. Heistä täytyy pitää huolta ja informoida uusien järjestelyjen tavoitteista, jotka toteutuessaan koituvat myös tämän erikoisen ammattikunnan eduksi. Ehkä suurin riski kuntalaisten ja yrittäjien keskuudessa on, ettei nopeaa kaupunkien muutosta kyetä hahmottamaan parin vuoden päähän. Kyläyhdistykset, yrittäjät, kaupunkien kehitysorganisaatiot, tekniset ja kulttuuritoimet, kulttuuriyhdistykset, yksittäiset henkilöt, Outokaira Tuottamhan ry, Suomen ja Ruotsin tori- ja markkinakaupan organisaatiot, markkinakauppiaat Suomessa ja Ruotsissa, Peräpohjolan markkinat, Tornion yrittäjät, Haparanda Handelsrådet, Tekk, Maaseutuneuvosto, Perämerenkaari ry, PohjolaNordenin paikallisyhdistys, alueen kulttuuriyhdistykset, Rajalla-Kauppakeskus, Rajalla-Marina Oy. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Projektisuunnitelma. Yhteisen näkemyksen kehittyminen myönteiseen, yhtenäiseen suuntaan. Tori- ja markkinatoiminnan tarpeellisuuden esiin nouseminen monille aloille. Yhteistyökumpaneiden tietoisuus toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Rajan nouseminen keskeiseksi matkailutuotteiden suunnittelualustaksi; esimerkiksi Tornion ja Haaparannan matkailutoimisto on hankkeen ansiosta nostanut lausunnoissaan esille rajan merkitsemisen tärkeyden. Me paikalliset ihmiset olemme ylpeitä rajan nykyisestä helppoudesta, mutta turistit kaipaavat tähän liittyvää selkeää elämystä. On huomattu, kuinka tärkeää moniammatillinen asiantuntemus on yleisten tilojen (tässä tapauksessa tori) suunnittelussa ja käyttöönotossa. Markkinoiden järjestämisen taakse muodostetaan yrittäjistä ja kauppiaista koostuva

16 toimintaryhmä, jota kaupungit tukevat. Toritoiminnan vastuuhenkilön tarve, jolla on kaupunkien tuki. Haluttujen Kansainvälisten Suurmarkkinoiden saaminen kaupunkiin Esitykset jatkotoimenpiteiksi Nimetään heti vastuuhenkilö (alkuun eläköityvän kaupungin markkinahenkilön rinnalle) järjestämään jo v:n 2015 maaliskuun kevätmarkkinoita ja, joka siitä eteenpäin vastaa perinteisistä Tornion ja Haaparannan markkinoista ja uusista Kansainvälisistä Suurmarkkinoista intressiryhmien, yrittäjäorganisaatioiden alaisena kaupunkien tuella. Suomen tori- ja markkinakaupan keskusliitto on kutsunut Tornion toiminnoista vastaavaksi nimetyn henkilön tapahtuman yhteydessä annettavaan käytännön koulutukseen. Vastuuhenkilö kokoaa pienen ja tehokkaan markkinaorganisaation, jossa on jäseniä Torniosta ja Haaparannalta. Sama henkilö vastaa myös toritoiminnasta kaupunkien tuella. Lisäksi hän organisoi oppilaitosten, matkailutoimiston ja yrittäjien kanssa opaskoulutuksen, joka on elävä osa markkinointia. Kaupunkien kulttuuri-, nuoriso- ja koulutoimet ja kulttuurilaitokset tukevat tätä elinkeinolähtöistä toimintaa. Sama henkilö toimii aktiivisesti kaupunkien suunnittelusta vastaavien suuntaan, jotta raja saadaan nostettua tyylikkäästi ja hauskasti matkailutuotteeksi Viktoriantorilla. Toteutuksen tulos näkyy välittömästi matkailussa ja ja se tukee alkavaa toritoimintaa. Onnistuneesta toteutuksesta saadaan matkailun levitettävä symboli, jonka tulee vetää vertoja esim. Oulun Toripolliisille. Aloitetaan heti markkinoinnin suunnittelu, jonka tulokset sisällytetään tarkennettuina projektisuunnitelmaan. Ensimmäiset 3 vuotta tori- ja markkinatoiminta työnnetään käyntiin projektilla, sen jälkeen toiminta on vakiintunutta. Hankkeessa laaditun projektisuunnitelman sisältämät toimenpiteet toteutetaan ja projektin rahoitushakemus jätetään rahoittajille heti, kun rahoitusohjelma avautuu 15. tammikuuta 2015 (ainakin Interreg).

17 6. Allekirjoittajat ja päiväys Torniossa Jukka Kujala, tj Team Botnia Oy

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

48 16.06.2015 56 11.08.2015 90 11.11.2015 19 25.02.2016 Ideat kehiin - Inarin kylien esiselvityshankkeeseen osallistuminen/jatkoajan hakeminen/hankkeen tulokset 75/00.01.05.02/2016 NORD 48 Kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen VANHUSNEUVOSTOT Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen o Alueellinen vanhusneuvosto o Alueellinen vanhussuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/5) NEUVOSTO

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/5) NEUVOSTO TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/5) TORNION KYLIEN NEUVOSTON KOKOUS Aika: 18.8.2011 klo 18.00-19.40 Paikka: Vojakkalan nuorisoseurantalo Läsnä: Arto Kanto Arpela Pertti Tervahauta Kantojärvi Pirkko Huuki Kantojärvi

Lisätiedot

Liikennekaariluonnos- Seurantaryhmä

Liikennekaariluonnos- Seurantaryhmä Liikennekaariluonnos- Seurantaryhmä 9.6.2016 1 Mistä liikennekaaressa on kyse? Liikennemarkkinoita koskeva tieto digitaaliseksi, avoimeksi ja yhteen toimivaksi Asiakkaalle uusia ja parempia palveluita;

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista HYVINVOINTIFOORUMI 21.08.2014 Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien osaprojekti Tuula Löf 1 Hyvinvointiryhmät Perustettu ryhmiä Olemassa olleiden

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/4) NEUVOSTO 3.7.2012

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/4) NEUVOSTO 3.7.2012 TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/4) TORNION KYLIEN NEUVOSTON KOKOUS Aika: 26.6.2012 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä: Karunki, VPK:n kokoustilat Osallistujalista liitteenä. 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia ERIHYVÄ ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 YHTEYSHENKILÖT EEVA-LIISA LEHTO Hankkeen projektipäällikkö puh 040 8255056

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Kai Hyttinen, Aducate, kohta 3, paikalla klo 14.20-14.50 Sirpa Alho-Törrönen, Anakom, kohta 3, paikalla klo 14.50 15.30

Kai Hyttinen, Aducate, kohta 3, paikalla klo 14.20-14.50 Sirpa Alho-Törrönen, Anakom, kohta 3, paikalla klo 14.50 15.30 VARKAUDEN KAUPUNKI TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄ MUISTIO AIKA 12.4.2016 klo 14.00 16.00 PAIKKA LÄSNÄ Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Hannu Tsupari pj, kaupunginjohtaja Minna Selkomaa, kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista

Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Kokemuksia puiteohjelmahankkeiden arvioinnista Horisontti 2020 Seinäjoki 23.4.2013 Sami Kurki Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 24.4.2013 1 Arvioinnin kulkua - Vähintään 3 asiantuntijaa

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan

Lisätiedot

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään

Kustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op 1/ 5 LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op Ideasta yrittäjyyteen 2,5 op Liiketoimintaprosessit 2,5 op Liiketalouden opintojaksot toteuttaa (Jokiväylä 11 Rovaniemi) 2/ 5 Opintojakson nimi ja laajuus Opetuskieli

Lisätiedot