LOPPURAPORTTI. 1. Hankkeen toteuttaja Team Botnia Oy Tornio Hannu Alatalo, projektipäällikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. 1. Hankkeen toteuttaja Team Botnia Oy Tornio Hannu Alatalo, projektipäällikkö"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttaja Team Botnia Oy Tornio Hannu Alatalo, projektipäällikkö 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus MAALAISTORI VICTORIA Hankenumero Yhteenveto hankkeesta Taustaa; tiedossa ollut lähtötilanne Ihmiset ovat aina osanneet tehdä torin. Tori on tyhjä tila, joka elää toiminnasta. Siellä on kauppiaita, kojuja, herkkuja, ilveilijöitä ja silmänkääntäjiä. Roomassa on Piazza di Popolo, Kansantori, Tornion ja Haaparannan yhteinen tori on italialaisittain Piazza di Popolo finlandese, svedese e internazionale eli Meän tori, väen tori - kansainvälinen Viktoriantori. - tuntematon torniolainen Haaparannan ylivoimaisesti tärkein vetovoimatekijä on Tornio. Tornion kiinnostavin käyntikohde on ehdottomasti Haaparanta. Ilman kansainvälisiä toisiaan ja rajaa kaupungit olisivat hyvin tavanomaisia pikkukaupunkeja, eivät kovin kiinnostavia. Tornio ja Haaparanta ovat rakentaneet Viktoriantorin, joka konkreettisesti ilmentää kaupunkien yhteenkuuluvuutta historiallisesti ja kulttuurisesti ja tarjoaa mahdollisuuden näiden erityispiirteiden ylpeään esittelyyn. Torin ulkoiset puitteet on rakennettu, mutta toiminnallisten sisältöjen tuottamista ei ole tehty lainkaan. Passiiviselle aukiolle ei ole tarvetta, sellaisia tiloja ja luontoa on lähietäisyydellä aivan riittävästi, toisin kuin suurkaupungeissa. Kiinnostavalla käyttöönotolla ja tarjonnalla torista muodostuu aktiivinen ja päivittäinen kahden kaupungin, kahden maan ihmisten kohtauspaikka, kuten torin tavoite on ollut.

2 Torista on mahdollista jatkokehittää matkailukohde ja matkailutuotteiden tarjoilualusta. Paikan täysin ainutlaatuinen vahvuus on sijainti. Mikä tahansa kaupunki käyttäisi tällaista potentiaalia kiljuen hyväkseen. Torniosta ja Haaparannasta on rajan madaltumisen ansiosta tullut jälleen vähittäiskaupan luonteva keskus, kuten kaupunki perustamisestaan lähtien on ollut. Ostosmatkailijoiden määrä on huomattava. Kansainvälisiä turisteja näyttää käyvän torilla yllättävänkin usein. Ilmeisesti heillä on tietoa ja ennakko-odotuksia paikan suhteen. Tietoa mistä he tulevat, minne ovat menossa, ei taida olla. Matkailijat näyttävät poistuvan torilta - tätä kolmen vuoden tarkkailu osoittaa - epämääräisen hämmennyksen tunnelmissa eikä muistiin piirry selkeää elämystä, josta kertoa kotona sanoin ja kuvin. Käynnin ikuistaminen näyttää vaikealta. Torilla ei ole mitään eikä ketään kertomassa rajasta tai TornioHaparandan erityisyydestä. Toisaalta yhteisellä matkailutoimistolla on vaikeuksia rekrytoida riittävän asiantuntevia sesonkityöntekijöitä. Torniosta ja Haaparannalta puuttuu vahva ja kestävä kauppa- ja päivätoritoiminta. Haaparannalla on pienimuotoinen päivätori perjantaisin. Tornion kaupungintalon läheisyydessä sijaitseva toritoiminta on hiipunut, eikä kävelykadun hentoinen kojutoiminta jäätelökioskia lukuunottamatta ole vetovoimainen. Tiedusteluja torimyynnin mahdollisuuksista rajaviivalla on tullut useita. Perinteisten Tornion kevät- ja syysmarkkinoiden järjestäminen em. hiekkakentällä on päättymässä. Markkinoita on järjestetty vähintään yli 500 vuotta. Ne ovat pohjoisen alueen vanhimpia elleivät vanhimmat. Niistä voi kehittää takaisin Jokkmokin ja Pajalan markkinoiden veroisen tapahtuman. Tornion markkinoiden käytännön järjestämisestä ovat sivutoimisesti vastanneet kaksi kaupungin työntekijää. Tapahtumasta on julkaistu pieni ilmoitus paikallislehdessä eikä muuta markkinointia ole toteutettu. Aikaisemmin suuri määrä asiakkaita tiesi tulla Ruotsin puolelta perimätiedon ohjaamina keväisin ja syksyisin. Perimätieto ei enää entiseen tapaan tavoita nykysukupolvia. Tornion syysmarkkinoiden kauppiasmääriä pystyvät tätänykyä selkeästi

3 pienentämään mm. samanaikaiset Kalajoen ja Hailuodon markkinat, minkä ei pitäisi olla mahdollista, mikäli kaupungeissa on yhteinen tahtotila. Tapahtuma on pitkän historiansa aikana kokenut nousevaa ja laskevaa suosiota, silti aktiivisia keinoja suosion kasvattamiseen ei ole mitään syytä jättää käyttämättä. Haaparannan Björkassa, parin kilometrin päässä yhteiseltä torilta, järjestetään kesämarkkinat. 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet on määritelty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille Ohjelman painopistealueet ovat maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. b. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää, kuinka kansainvälisestä Tornion ja Haaparannan maalaistorista tehdään alueen kylissä tuotettujen elintarvikkeiden, käsitöiden ja ohjelmapalveluiden myynti- ja markkinointipaikka, joka sijaintinsa ansiosta tavoittaa merkittävän määrän asiakkaita. Asiakkuudet, myynti ja kannattavuus mahdollistavat kylien elinkeinojen monipuolistumisen ja kannattavuuden. Tiedossa oli, että tavoitteiden saavuttamiseen ja onnistuneeseen myyntipaikkaan tarvitaan moniammatillista osaamista ja aktiivisuutta. Esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko Viktoriantori paikka, joka saavuttaa sekä paikallisen suomalaisen ja ruotsalaisen asiakaspotentiaalin että kansainvälisen turistivirran. Voiko se olla kyllin vetovoimainen pysäyttämään takaisin kotiin kiiruhtavia, lähialueilta tulleita ostosmatkailijoita ja saako se heidät jalkautumaan suurten kauppakeskusten lisäksi torin kautta tutustumaan muihinkin palveluihin. Vai onko jokin muu paikka Viktoriantoria parempi paikka, jolla saavutettaisiin em. tavoitteet? Mikä on kauppiaille ja erityisesti asiakkaille vetovoimaisin Tornion markkinoiden paikka, kun toiminta Torikentällä päättyy? Onko Perämerenkaaren kaupungeilla tahtoa ajoittaa yhdessä

4 markkinatapahtumien ketjun, jotta paikalle saadaan kauppiaita enemmän? Miten rajalla toimivat kauppakeskukset suhtautuvat tori- ja markkinatoimintaan? Entä kauppiaat ja yrittäjät Torniossa ja Haaparannalla? Onko kylissä potentiaalia? Voivatko kauppa ja kulttuuri saavuttaa yhdessä enemmän? Miten mitä? Miten matkailijat hahmottavat rajan, kun suuri osa paikallisistakaan ei sen tarkkaa sijaintia tiedä. Ovatko turistit kiinnostuneita pätkästä rajaa Viktoriantorilla? Onko Torniossa ja Haaparannalla resursseja kouluttaa sesonkityöntekijöitä kertomaan kaksoiskaupungin erityisyydestä ja mahdollisuuksista, miten viihtyä alueella eripituisia aikoja. Tärkeimpänä tavoitteena oli laatia projektisuunnitelma ja tutkia sen rahoitusmahdollisuuksia. 4.2 Hankkeen toteutus c. toimenpiteet (+johtopäätökset) 1. Suunnitelmien esittely ja ankkurointi Projektipäällikkö esitteli asiaa alueen kyläyhdistyksille, Provincia Bothniensin hallitukselle, Tornion ja Haaparannan valtuustojen yhteiskokoukselle, Tornion Maaseutuneuvostolle, virkamiehistölle, Interreg-ohjelman virkailijoille, Team Botnian hallitukselle, Tornion yrittäjille, Haparanda Handelsrådetille (kauppiasyhdistys), Tornio eläväksi kaupunkiyhdistykselle (Tekk), Perämerenkaari ry:lle, PohjolaNordenin paikallisyhdistykselle, alueen kulttuuriyhdistyksille, markkinakauppiaille Suomessa ja Ruotsissa. Tapaamisten yhteydessä oli usein pienimuotoinen työpaja tai vähintään läsnäolijoiden kuuleminen, ajatusten ja ideoiden kirjaaminen. Kyläyhdistykset

5 vievät tietoa elintarvike-, käsityö ja ohjelmapalvelutuottajille. Hyvä myyntipaikka tuo uusia tekijöitä ja tuotteita. 2. Tarvittavat torirakenteet Esiselvityksessä ei tehty konkreettista suunnittelutyötä, vaan hankittiin ideoita tulevaa suunnittelua varten. Ajatus, että torille tulevat kojut nimetään mm. rajakylien mukaan (Karunki-Karunki, Kukkola-Kukkola, Vojakkala-Vojakkala, Arpela, Laivaniemi, Vuono, Salmis jne.) sai hyvin myönteisen vastaanoton. Kojut sijoittuvat torille kahden puolen rajaa elävänä pienoismaailmana. Tämä tarjoaa mahdollisuuden leikitellä rajamuodollisuuksilla kuten joppausdramatisoinneilla. Mm. Kukkolan kyläyhdistys päätti harjoittaa varrasssiian ja Vojakkala nahkiaisten paistoa, mikäli sopiva paistokota saadaan torille. Laivaniemi on erikoistunut ampumaurheiluun ja metsästykseen, ja siellä on kiinnostusta tuoda ammunnan esittely ja kokeilumahdollisuus virtuaalisena laajemmalle yleisölle. Nämä ja muut ideat otetaan huomioon rakenteiden ja sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa tulevassa projektissa. 3. Rajan lisäarvo Rajan kiinnostavuus tukee elävää kauppatoritoimintaa. Pätkä rajaa on Viktoriantorin tarjottimella tavalla, jota ei kenties missään muualla maailmassa ole mahdollista toteuttaa. Tältä pohjalta järjestettiin työpaja, jossa ideoitiin, miten torille voitaisiin merkitä rajaviiva niin, että kävijä ymmärtää olevansa kahdessa maassa, kaupungissa ja aikavyöhykkeessä ja monen elävän kielen ja kulttuurin kohtauspaikassa. Miten kuvata itsensä rajattomalla, maailman kenties rauhallisimmalla, rajalla. Ehtona on, ettei rajan merkitseminen peitä kaunista joki- ja kirkkomaisemaa ja toteutus on tyylikäs ja korkeatasoinen. Työpaja tuotti eväitä ja ideoita, ei valmiita ratkaisuja vaativalle toteutukselle.

6 Askel eteenpäin päästiin mainostoimiston havaintomateriaalin avulla. Toimisto teki annettujen ohjeiden mukaisen, kättä pidemmän kuvan elementeistä, jotka suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon (tämä ei ollut suunnittelua vaan inventointia). Johtopäätös: Tuleva projekti järjestää suunnittelukilpailun tai tarjouskilpailu luonnoksineen rajan merkinnästä. Toteutetaan suunnitelma. 4. Tori- ja markkinapaikka Tulevan tori- ja markkinapaikan tärkein kriteeri on, että se on ihmisten luonnollisten kulkureittien varrella. Parkkipaikkojen tulee olla kohtuullisella etäisyydellä sekä asiakkaiden että kauppiaiden tarpeet ja käyttäymisen huomioon ottaen. Tornion puolella mahdollisia tori- ja markkinakaupan paikkoja nousi esiin viisi: nykyinen markkinatori, vanhan linja-autoaseman ympäristö, Nordbergin möljä, Hallituskatu, Haaparannan vanhankaupungin tori ja Viktoriantori. Tilanteen kävi paikanpäällä arvioimassa Tori- ja markkinakaupan etujärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas. Projektipäällikkö osallistui Kallaksen järjestämälle tori- ja markkinakauppiaiden opintomatkalle Saksaan. Saksa on nyt edelläkävijä tässä businekseksessa. Opintomatkalle oli mukana joukko kauppiaita ympäri Suomea. Heistä harva käy Tornion markkinoilla, mutta moni kiinnostui saatuaan matkan aikana tietoa olosuhteista ja sijainnista. Ari Kallaksen vierailun ansiosta Kansainväliset Suurmarkkinat ulottaa kiertueensa mm. Helsingin, Turun ja Kuopion jälkeen TornioHaparandaan elokuun lopussa 2015 tavoitteenaan kävijää (kävijämäärät v esim. Helsingissä ja Kuopiossa 80000). Suurtapahtuman saaminen TornioHaparandaan tuli esiselvityksen lisäarvona eikä sitä ollut suunnitelmassa. Viktoriantori saavuttaa luontevasti paikalliset suomalaiset ja ruotsalaiset asukkaat, kansainväliset turistit ja ostosmatkailijat.

7 Kauppatorin, arkitorin ja joulutorin tarpeisiin se on riittävän iso ja täyttää kaikki kriteerit. Kokonsa puolesta Viktoriantori soveltuu markkina-alueena hyvin teemaalueeksi osana markkinoita, esim. ruokatoriksi. Lisätilatarpeen vuoksi markkinat voivat Tornion puolella jatkua lävistäen Rajalla- Kauppakeskuksen kävelykatua (Hallituskatu) riittävän pitkälle (mahdollisesti joskus Möljälle asti). Kauppakeskuksen edusta koko pituudeltaan Länsirantaan asti voidaan ottaa markkinakäyttöön. Haaparannan suuntaan vastaavasti lävistäen tulevan Barents Centerin ja jatkuen siitä Haaparannan lähialueille (Ikean suuntaan?). Markkina-alueen tulee olla hyvin saavutettava ja niin yhtenäinen kuin mahdollista, mutta yhteinen Tornio-Haaparanta- sijainti huomioon ottaen. Lopputulemana tulevasta tori- ja markkinakaupan paikkavaihtoehdoista voidaan selkeästi nähdä, että lukuunottamatta Viktoriantoria ja sen lähiympäristöä, muihin vaihtoehtoihin päätyminen ei ole viisasta, lyhytnäköisestä muutosvastaisuudesta huolimatta. Kun ajatuksia esiteltiin Haaparannan kauppiaiden Handelsrådetille, siellä tehtiin heti päätös mukaan tulosta yhteisiin markkinatapahtumien järjestelyyn. Yhteisponnistus olisi lajissaan ensimmäinen, ja se johtaa onnistuessaan laajempaan käytännön yritysyhteistyöhön. Haaparannan kauppiaat toivovat nimen Tornion markkinat säilyvän, koska se on tunnettu nimi myös Ruotsissa. Tästä tullaan varmasti keskustelemaan. Jos paikaksi Torniossa tulee muu kuin raja tai sen läheisyys, ei rajayhteistyökuvio näin lupaavana toteudu. Kukaan ei ole valmis luopumaan Tornion markkinoista. Tapahtuma ymmärretään kenties tärkeimmäksi osaksi Tornion tunnettavuutta (Helena Junes, Tornion kulttuuritoimi) ja pitkä historia on hionut tapahtumasta onnistuneen. Kauppa ja kulttuuri kohtaavat onnistuneesti, ja tätä kohtaamista on syytä kehittää. Satunnaiset matkailijagallupit puoltavat ylivoimaisesti ja yksiselitteisesti toimintojen sijoittumista Tornion ja Haaparannan yhteiselle rajaalueelle, kun vaihtoehdoiksi tarjottiin muita esiin nousseita paikkoja.

8 5. Markkinoiden aikatauluttaminen Neuvoteltiin Oulun, Luulajan ja Kokkolan markkinoiden järjestäjien kanssa kevät- ja syysmarkkinoiden aikatauluttamisesta niin, että saataisiin enemmän etelän kauppiaita tapahtumiin. Kalliiden kustannusten takia yksille markkinoille ei kannata lähteä. Tavoitteena on markkina-aallon, tapahtumaketjun aikaansaaminen. Oulu, Luulaja ja Kokkola suhtautuvat tavoitteeseen myönteisesti, samoin Perämerenkaari-organisaatio on luvannut järjestää yhteistapaamisen (peruuntuneen yhteistapaamisen tilalle) Kokkola-Skellefteå-linjalta pohjoiseen Tornio-Haaparantaan. 6. Raja-alueen kauppakeskusten ja yrittäjien suhtautuminen yleensä Rajalla-Kauppakeskuksen johtajan Jukka Korpimäen edustama kauppiasyhdistys suhtautuu tori- ja markkinasuunnitelmaan hyvin myönteisesti. He ovat halukkaita olemaan tiiviisti mukana järjestelyjen onnistumiseksi. Ruotsin puolen Barents Centerin viivästymisen vuoksi sen edustajien kanssa ei voitu neuvotella. Oletettavaa on, että näkemykset ovat suomalaisten kollegoiden ja Handelsrådetin mukaisia. Tornion yrittäjät ja Tornion vanhankaupungin elvyttämiseen tähtäävä yhdistys (Tekk) suhtautuvat suunnitelmiin yhteisistä markkinoista ja toritoiminnasta haaparantalaisten kanssa varovaisen myönteisesti. He ovat samalla luonnollisesti huolestuneita pienten, vanhassa kaupungissa sijaitsevien myymälöiden kannattavuudesta ja kaupan keskittymisestä uuteen keskustaan. Haaparannan Gamlastanhankkeessa mukana olevissa yrityksissä on samansuuntaista suhtautumista. Tornion yrittäjät ja Tekk toivovat yhden viikottaisen iltatorin järjestämistä Nordbergin möljällä. Vastaavasti haaparantalaiset

9 haluavat jatkaa perjantain päivätoria, mutta ovat kiinnostuneita kokeilemaan myös Viktoriantoria. Nämä on hyvä ottaa huomioon. Paikan valinnan ratkaisee, missä on paras myynti. On tärkeää painottaa, että Tornion ja Haaparannan yhteisen keskustaalueen eteenpäin vieminen ja vanhojen kaupunkien kivijalkakauppatoiminnan hengissä pitäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Niitä on syytä tehdä molempia. Pienten kaupunkien asukkaiden ostoskäyttäytymiseen voidaan elvyttämisillä vaikuttaa. Muualta tulevat asiakkaat löytävät helpoiten yhteiseen vetovoimaiseen keskustaan ja sieltä sitten vanhojen kaupunkien kaduille viipymän pidentyessä. Toisinpäin, että tultaisiin suurin joukoin ensin vanhojen kaupunkien kujille ja sieltä yhteiseen keskustaan ja muualle, ei kuvio ole siinä määrin toimiva. 7. Asiakkaiden löytäminen ja opastaminen Läheskään kaikki matkailijat eivät halua lähteä matkailutoimistoon saamaan tietoa kaupunkien tarjonnasta. Heidän täytyy saada tietoa torilta. Oppilaitosten, mm. ammattikorkekoulun kaupun ja kulttuurin toimialan Leena Alalääkkölän kanssa ideoitiin Licens to work - työkalun käyttöönotto kouluttamaan nuoria tietoisuuteen kotikaupungistaan TornioHaparandasta, sen keskeisistä elementeistä. Sesonkityöntekijöinä heillä täytyy olla riittävästi tietoa, jotta he saavat kävijät kiinnostumaan TornioHaparandasta. Nuoret vievät ylpeinä tietoa kotikaupungistaan maailmalle ja voivat aikanaan tulla takaisin tekemään töitä kotiseutunsa hyväksi. Leena Alalääkkölä on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa vastaavaa työkalua Naantalin Muumimaailmaan 80- ja 90-lukujen taitteessa. TornioHaparanda tarvitsee työkaluun oman sisällön ja toteutuksen. Koulutus on syytä aloittaa vuosittain varhain keväällä, ja sen toteuttajina voivat olla amk ja esim. Tornedalsskolan yhteistyössä matkailutoimiston ja yrittäjien kanssa. Licens to work-työkalun hyväksytty suorittaminen pätevöittää nuoren (miksei vanhankin) sesonkitöihin mm. matkailun parissa.

10 8. Millaisia oheistuotteita tarvitaan lisäämään torin kiinnostavuutta Voivatko kauppa ja kulttuuri yhdessä saada aikaan tuotteita, jotka palvelevat toisiaan ja edesauttavat matkailuelinkeinon kehittymistä Torniossa ja Haaparannalla? 5-20min kestävät ja toistuvat ohjelmapalvelutuotteet lisäävät torin kiinnostavuutta. Aiheiden tulee kummuta omasta kulttuurista, historiasta ja sijainnista. Sellaisia ovat mm. Mustaparta, Hellant, Maupertuis, joppaus, Tornion maihinnousu, Lapin Kulta jne. Tuotteet täytyy käsikirjoittaa, ohjata, puvustaa (lavastus on tori) ja löytää niille esittäjät. Toiminnan tulee olla ammattimaisuuteen verrattavaa, mutta myös yhdistykset voivat tehdä omia ohjelmapalvelutuotteitaan. Hyville tuotteille on kysyntää myös muualla kaupungeissa (mm. ravintolat). Torilla ne hioutuvat myyntikelpoisiksi. Ohjelmapalvelut toimivat toritoiminnan elävänä markkinointina. Etenkin ensimmäisten vuosien aikana tori- ja markkinatoiminnan yhteydessä on hyvä käyttää myös tunnettuja artisteja, mutta kaupungeista ja kylistä löytyy omasta takaa esiintyjiä, ja esitykset toistuessaan säännöllisesti vetävät ihmisiä paikalle. Berliinin henki nousi hyväksi esikuvaksi rajan matkailutuotteita ajatellen. Kansalaistapahtumat, kenties tekstaripalstoihin verrattava mielipiteenilmaisunurkkaus, kiinnostavat. 9. Markkinointi Tukevan markkinoinnin suunnittelu ja toteutus tehdään tulevan projektin toimesta. Markkinoinnin keskeinen ja suuri merkitys nousi esiin kaikissa kauppias- ym. tapaamisissa.

11 Haastatellut Tornion ja Haaparannan kauppiaat ovat valmiita toteuttamaan omissa myymälöissään yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa markkinoiden aikana niin rajuja tarjouskamppanjoita, että niitä kannattaa tulla vaikka peräkärryillä hakemaan kauempaakin. Tämä tukee voimakkaasti tapahtumien kokonaismarkkinointia, jonka tulee olla erittäin vahva ja erottuva. Silloin tällöin toteutettavat Pop-up-ravintolat torilla ovat toteuttamiskelpoisia ideoita, koska täällä on mahdollisuus kansainvälisyyteen. Myöskään modernit vanhanajan tavaran toripäivät eivät alenna torin arvoa, kenties päinvastoin. Toisistaan poikkeavien toritapahtumien rytmittely lisää elävää kiinnostusta arkitorin rinnalla ja toimii markkinointikeinona. Ne pitävät kiinnostusta yllä, ja erilaiset asiakasryhmät oppivat käymään torilla. Kaikki edellä luetellut asiat on jalostettu projektisuunnitelmaan ja hakemukseen, joka on tarkoitus jättää rahoittajille vuoden 2015 alussa. d. Esiselvityksen aikataulu Hankkeelle haettiin jatkoaikaa , kun alunperin toteuttamisaikatauluksi oli hyväksytty Palkallinen työaika projektin vetäjällä oli eli 4 kk. Vastikkeetonta työtä tehtiin ajalla e. Resurssit Team Botnia Oy:llä on laaja yrittäjien yhteistyöverkosto, joka tukee kaupungin kehittämistä. Projektipäällikkö on työskennellyt 30 vuotta matkailuyrittäjänä, tehnyt kulttuurimatkailun kehitystyötä 10 vuotta matkailun kehitysprojekteissa ja omaa luotettavan kansainvälisen yhteistyöverkon yli rajan. Leader Outokairan kautta oli yhteys Tornion kyläyhteisöihin ja

12 Haaparannan kulttuuritoimen kautta sen kyliin. Projektirahoitus yhteensä euroa. f. Toteutuksen organisaatio Hankkeen hakija Team Botnia Oy valitsi projektipäälliköksi Hannu Alatalon, joka oli laatinut projektisuunnitelman ja hakemuksen. Team Botnian sihteeri Ritva Rimpisalo vastasi rahaliikenteestä ja kirjanpidon hoiti Team Botnian tilitoimisto. Hankkeelle ei esiselvitysluonteensa vuoksi nimetty ohjausryhmää. Työtä tukivat asiantuntemuksellaan Tornion kaupungin (myös Haaparannan) virkamiehet, joiden toimialaan hanke liittyy. g. Kustannukset ja rahoitus Hyväksytyt kustannukset yhteensä euroa, joka sisältää 3900 euron edestä vastikkeetonta vapaaehtoistyötä, palkkoja ja palkkioita euroa, vuokria 1000 euroa, kotimaan matkakuluja 1300 euroa, ja muita kustannuksia 520 euroa. Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kuluista on 75% eli enintään euroa, josta EU-rahoituksen osuus 45% eli enintään 7094,25 euroa. Kuntarahoituksen osuus on 20% eli enintään 3153 euroa. Rahoitus jakautuu seuraavasti: EU+valtio euroa, josta EU-osuus 7094,25 euroa ja valtio 5517,75 euroa kuntien osuus yhteensä 3153 euroa julkinen rahoitus yhteensä euroa yksityinen rahoitus yhteensä 5255 euroa, josta rahallinen osuus 1355 euroa (Rajalla-Kauppakeskus, Tornion yrittäjät, Rajalla-Marina Oy) ja vastikkeeton työ 3900 euroa (työpajat, kylä- ja kulttuuriyhdistysten kokoukset, sähköisen keskustelu- ja tiedotusfoorumin teko, rajaelementtien inventointi, ilmoittelu)

13 hyväksytty rahoitus yhteensä euroa kokonaisrahoitus euroa h. Raportointi ja seuranta Esiselvityshankkeelle ei nimetty ohjausryhmää. Hankkeen edistymistä seurasivat Team Botnian tj Risto Alaheikka, hänen seuraajansa Jukka Kujala ja hallituksen pj Arto Ponkala, heidän lisäkseen Tornion ja Haaparannan yhteistyöorganisaation Provincia Bothniensiksen Birgitta Tamminen, hänen seuraajansa Petri Suopanki, Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalo, kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio ja kultuuritoimen Helena Junes pidettiin tietoisina edistymisestä. Hankkeesta jätetään vain loppuraportti, joka luovutetaan myös Tornion ja Haaparannan yhteistyöelin Provincia Bothniensikselle, Rajaesteiden poistamisen parissa työskenteleville (mm. Päivi Koivupalolle), Pohjoiskalotin neuvoston Paula Mikkolalle, Tornionlaakson Neuvoston Peter Hagströmille, Tornion ja Haaparannan kaupunkien virkamiehille, joiden toimialaan hanke liittyy, kaupunginvaltuustojen ja -hallitusten pj:lle, kaupunkien johdolle jne. i. Tiedottaminen Tornion ja Haaparannan toritoiminnalle ja markkinoille on tehty oma digitaalinen foorumi, jonka kautta eri toimijat voivat lähettää omia rakentavia ehdotuksiaan ja saavat sitä kautta tietoa edistymisestä. Sivuista on tiedotettu paikallislehdessä. Kylien suuntaan on tiedotettu sähköpostitse, ja kylien kokouksiin on osallistuttu. Lisäksi paikallislehdet ovat kertoneet suunnitelmista ja kertovat lähiaikoina lisää.

14 j. Toteutusoletukset ja riskit Esiselvitetty toritoiminta ja markkinoiden uudelleenjärjestely ovat kaupungeissa, erityisesti Torniossa, hyvin ajankohtaisia asioita. Kaupungeista puuttuu vahva ja kestävä toritoiminta. Uuteen, yhteiseen, kansainväliseen keskustaan on tehty merkittävä investointi, ainutlaatuinen tori, joka sijaitsee kahdessa maassa. Se suorastaan huutaa sisältöä. Rajan merkitseminen kiinnostavasti tukee toritoimintaa ja matkailuelinkeinoa. Tornion ja Haaparannan erikoinen sijainti on vahvuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. Esiselvityksen merkittävinpänä tuloksena syntynyt projektisuunnitelma sisältää selkeän ohjelman, jonka toteuttamiselle on tahtotila ja se on resurssoitavissa juuri alkavalla projektirahoituskaudella. Oletukset esiselvityksen tuloksena syntyneistä toteuttamiskelpoisten suunnitelmien toteutumisesta ovat vahvat ja niille on selkeä tilaus. Ne edistävät matkailuelinkeinoa ja johtavat yrittäjien rajanylisen yhteistyön uudelle, konkreettiselle tasolle. Riskejä aiheuttavat yrittäjilläkin esiintyvä, yllättävä muutosvastaisuus ja tottumattomuus käytännön yhteistyöhön muodollisen rajan yli, vaikka kaikki tietävät toimivansa kaksoiskaupungissa. Ennakkoluulot ja mahdolliset huonot kokemukset, pelot kielitaidon ja omasta riittävyydestä voivat johtaa totutulla ladulla taaplaamiseen, vaikka kaupunkien ja kuntalaisten etu edellyttää siirtymistä parempiin käytäntöihin. Muutokset edellyttävät aluksi kovempaa työntekoa. On liian helppoa tehdä mitättömistä esteistä yhteistoiminnan jarruja. Ympäröivät yhteiskunnat, joiden päätöksenteko saattaa olla kaukana Torniosta, Haaparannalta ja Tornionlaaksosta eivät tunne rajanylisiä olosuhteita eivätkä ymmärrä millaista extrahyötyä rajattomuus kaupungeille tuo. Valitettavasti valtakunta heidän maailmassaan päättyy rajaan, piste! Hiukankin kauempaa toimivat päättäjät voivat jopa asettaa kapuloita rajattomien mahdollisuuksien rattaisiin jo siitä syystä, ettei vastaavaa etua ole muillakaan. Siitäkin huolimatta, että hyöty heijastuisi TornioHaparandaa laajemmalle alueelle. Voidaan kokea ongelmaksi se,

15 4.3 Yhteistyökumppanit että alueen dynaamisen kehityksen painopiste on entistä enemmän TornioHaparandassa. Näiden riskien toteutuminen voidaan estää periksiantamattomalla toiminnalla ja iloisella näkyvyydellä. Perinteisesti Tornion markkinoilla käyvät sitkeät, konservatiiviset kauppiaat saattavat nähdä muutoksissa syyn olla tulematta. Heistä täytyy pitää huolta ja informoida uusien järjestelyjen tavoitteista, jotka toteutuessaan koituvat myös tämän erikoisen ammattikunnan eduksi. Ehkä suurin riski kuntalaisten ja yrittäjien keskuudessa on, ettei nopeaa kaupunkien muutosta kyetä hahmottamaan parin vuoden päähän. Kyläyhdistykset, yrittäjät, kaupunkien kehitysorganisaatiot, tekniset ja kulttuuritoimet, kulttuuriyhdistykset, yksittäiset henkilöt, Outokaira Tuottamhan ry, Suomen ja Ruotsin tori- ja markkinakaupan organisaatiot, markkinakauppiaat Suomessa ja Ruotsissa, Peräpohjolan markkinat, Tornion yrittäjät, Haparanda Handelsrådet, Tekk, Maaseutuneuvosto, Perämerenkaari ry, PohjolaNordenin paikallisyhdistys, alueen kulttuuriyhdistykset, Rajalla-Kauppakeskus, Rajalla-Marina Oy. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Projektisuunnitelma. Yhteisen näkemyksen kehittyminen myönteiseen, yhtenäiseen suuntaan. Tori- ja markkinatoiminnan tarpeellisuuden esiin nouseminen monille aloille. Yhteistyökumpaneiden tietoisuus toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Rajan nouseminen keskeiseksi matkailutuotteiden suunnittelualustaksi; esimerkiksi Tornion ja Haaparannan matkailutoimisto on hankkeen ansiosta nostanut lausunnoissaan esille rajan merkitsemisen tärkeyden. Me paikalliset ihmiset olemme ylpeitä rajan nykyisestä helppoudesta, mutta turistit kaipaavat tähän liittyvää selkeää elämystä. On huomattu, kuinka tärkeää moniammatillinen asiantuntemus on yleisten tilojen (tässä tapauksessa tori) suunnittelussa ja käyttöönotossa. Markkinoiden järjestämisen taakse muodostetaan yrittäjistä ja kauppiaista koostuva

16 toimintaryhmä, jota kaupungit tukevat. Toritoiminnan vastuuhenkilön tarve, jolla on kaupunkien tuki. Haluttujen Kansainvälisten Suurmarkkinoiden saaminen kaupunkiin Esitykset jatkotoimenpiteiksi Nimetään heti vastuuhenkilö (alkuun eläköityvän kaupungin markkinahenkilön rinnalle) järjestämään jo v:n 2015 maaliskuun kevätmarkkinoita ja, joka siitä eteenpäin vastaa perinteisistä Tornion ja Haaparannan markkinoista ja uusista Kansainvälisistä Suurmarkkinoista intressiryhmien, yrittäjäorganisaatioiden alaisena kaupunkien tuella. Suomen tori- ja markkinakaupan keskusliitto on kutsunut Tornion toiminnoista vastaavaksi nimetyn henkilön tapahtuman yhteydessä annettavaan käytännön koulutukseen. Vastuuhenkilö kokoaa pienen ja tehokkaan markkinaorganisaation, jossa on jäseniä Torniosta ja Haaparannalta. Sama henkilö vastaa myös toritoiminnasta kaupunkien tuella. Lisäksi hän organisoi oppilaitosten, matkailutoimiston ja yrittäjien kanssa opaskoulutuksen, joka on elävä osa markkinointia. Kaupunkien kulttuuri-, nuoriso- ja koulutoimet ja kulttuurilaitokset tukevat tätä elinkeinolähtöistä toimintaa. Sama henkilö toimii aktiivisesti kaupunkien suunnittelusta vastaavien suuntaan, jotta raja saadaan nostettua tyylikkäästi ja hauskasti matkailutuotteeksi Viktoriantorilla. Toteutuksen tulos näkyy välittömästi matkailussa ja ja se tukee alkavaa toritoimintaa. Onnistuneesta toteutuksesta saadaan matkailun levitettävä symboli, jonka tulee vetää vertoja esim. Oulun Toripolliisille. Aloitetaan heti markkinoinnin suunnittelu, jonka tulokset sisällytetään tarkennettuina projektisuunnitelmaan. Ensimmäiset 3 vuotta tori- ja markkinatoiminta työnnetään käyntiin projektilla, sen jälkeen toiminta on vakiintunutta. Hankkeessa laaditun projektisuunnitelman sisältämät toimenpiteet toteutetaan ja projektin rahoitushakemus jätetään rahoittajille heti, kun rahoitusohjelma avautuu 15. tammikuuta 2015 (ainakin Interreg).

17 6. Allekirjoittajat ja päiväys Torniossa Jukka Kujala, tj Team Botnia Oy

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys

Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys 1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ

OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1 OSTOPALVELUSOPIMUS TORNION KAUPUNGIN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISESTÄ 1. Sopijaosapuolet Tornion kaupunki Y-tunnus 0193524-6 Suensaarenkatu 4 95400 Tornio Team Botnia Oy Y-tunnus 1508288-9 Hallituskatu 9

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/5) NEUVOSTO 21.06.2011

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/5) NEUVOSTO 21.06.2011 TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/5) TORNION KYLIEN NEUVOSTON KOKOUS Aika: 14.6.2011 klo 18.00-20.15 Paikka: Arpelan nuorisoseurantalo Läsnä: Osmo Huhta Arpela Arto Kanto Arpela Jari Kauppila Arpela Kirsti

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 SIEVIN KYLÄT 200 HANKE Päivämäärä to 0.5.2007 Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 Aika: 9.00-2.00 Paikka: Kortesjärven säästöpankki Sievin konttori alakerran kokoushuone Kokouksen tyyppi Sievin kylät 200

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) Pohjoiskalotin neuvosto (PKN) PKN (perustettu 1967) on Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan maakuntien aluekehitysviranomaisten ja organisaatioiden yhteistyöelin. Suomen jäsenet: Lapin liitto,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/4) NEUVOSTO 3.7.2012

TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/4) NEUVOSTO 3.7.2012 TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/4) TORNION KYLIEN NEUVOSTON KOKOUS Aika: 26.6.2012 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä: Karunki, VPK:n kokoustilat Osallistujalista liitteenä. 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

HANKKEEN LOPPURAPORTTI Työvoima- ja elinkeinokeskus HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite kehittämishankkeen maksamislomakkeeseen 316_03 EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto 1 Hankkeen nimi Kulttuurimatkailun vientiverkosto

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa KansainväliSYYSpäivät 2013 5.11.2013 Jyväskylä Päivi Puutio Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Taustalla Tampereen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa.

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa. MAKSATUKSET EU-HANKKEISSA (maaseuturahasto) Tuen maksaminen Eu-hankkeissa Kehittämis- tai investointihanke tulee toteuttaa rahoittajan päätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen

Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Tapio Salo 4.4.2014 1 Hankkeita EU rahoituksella: Valorisation of food waste to biogas, FP7 NP-balances EU, Eurostat

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti. Projektipäällikkö Matti Koivisto

Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti. Projektipäällikkö Matti Koivisto Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti Projektipäällikkö Matti Koivisto Taustaa Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston yhteisprojekti Toiminta alue sama

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 07.05.2013 AIKA 7.5.2013 klo 14.15 PAIKKA Yläaste, Tukholma KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot