2605 Oikeustieteellinen tiedekunta. 1 Strateginen kehys. 1.1 Yksikön missio. 1.2 Yksikön visio. 1.3 Menestystekijät ja vahvuudet

Transkriptio

1 2605 Oikeustieteellinen tiedekunta 1 Strateginen kehys 1.1 Yksikön missio Oikeustieteellinen tiedekunta perustaa toimintansa korkealaatuiseen ja ajassa olevaan oikeuden monikansalliset ja kansainväliset liitynnät huomioon ottavaan oikeustutkimukseen. Tiedekunta on alansa keskeinen tutkimus- ja koulutusyksikkö, joka tarjoaa tieteellistä sivistystä ja tutkimukseen perustuvaa korkealaatuista koulutusta ja jatkokoulutusta. Tiedekunta kilpailee menestyksellisesti lahjakkaista, kriittisistä ja ennakkoluulottomista opiskelijoista sekä parhaista työntekijöistä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Olennaisia asioita ovat uuden tiedon tuottaminen ja ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Samalla vastataan yhteiskunnan koulutus- ja tietotarpeisiin oikeustieteen alalla. Kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot ovat toiminnassa keskeisellä sijalla. 1.2 Yksikön visio Tiedekunnan toiminta on laadukasta ja erityisesti painopistealueillaan myös kansainvälisesti arvioiden korkeatasoista. Tutkimusyhteisönä, opinahjona ja työpaikkana tiedekunta on innostava ja houkutteleva. Toiminnan lähtökohtina ovat opetuksen ja tutkimuksen vapaus ja toiminnan autonomia. Perusarvot ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus, yhteisöllisyys, tasa-arvoisuus ja moniarvoisuus. 1.3 Menestystekijät ja vahvuudet Tiedekunnan tärkein voimavara on sen koko henkilöstö. Jokainen työntekijä tietää oman perustehtävänsä ja sen linkittymisen tiedekunnan toimintaan. Työntekijät tuntevat tiedekunnan perusarvot ja toiminnan tavoitteet, oman yksikkönsä tavoitteet sekä oman tehtävänsä tavoitteet. Turun yliopiston keskeinen vahvuus on sen tutkimuspainotteisuus, kansainvälisyys ja monialaisuus. Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on itsenäisenä tieteenalakeskeisenä yksikkönä keskeinen merkitys yliopistolle. Omalta osaltaan tiedekunta vahvistaa yliopiston perinteistä lähtevää ihmistieteiden tutkimuksen ja opetuksen monialaista kirjoa yhteistyössä erityisesti muiden ihmistieteiden kanssa, luoden kuitenkin samalla yhteyksiä yliopiston edustamiin kaikkiin tieteenaloihin. Tiedekunta toteuttaa omalta osaltaan yliopiston strategiaa sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita tuottavana yhteisönä. Vaikka oikeustieteellisen tiedekunnan vahvuus on sen keskittyminen yhteen tieteenalaan ja koulutusohjelmaan sekä sen laitoksettomassa rakenteessa, kaikessa toiminnassa on korostettava monitieteisyydestä ja yksikkörakenteiden ylittämisestä saatavia tehokkuus- ja muita hyötyjä. Esimerkkejä tästä ovat:

2 - Yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun sekä humanistisen, kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ( neljän tiedekunnan yhteistyö ) kanssa. - Tiedekunnan tohtoriohjelma on keskeinen osa Turun yliopiston tutkijakoulua (UTUGS). Tiedekunta osallistuu tutkijakoulun kehittämiseen tarjoten resursseja sen koulutusohjelmaan. - Turku Institute of Advanced Studies (TIAS) on merkittävä tutkijanuran keskivaiheen tutkijoiden tutkijakoulutuksen, kansainvälisesti merkittävän tutkimustyön ja urakehityksen edistäjä. Kärkitutkijoiden monitieteinen yhteistyö luo mahdollisuuksia kansainvälisesti merkittäville tutkimusperusteisille sosiaalisille innovaatioille. Näille on huomattava tilaus sosiaalisten ja taloudellisten kriisien ennakoinnissa, hallinnassa ja ehkäisyssä. Tiedekunta on vahvasti mukana kollegiumin kehittämisessä, toiminnassa ja johtamisessa. Kollegiumin vahvistaminen on tiedekunnan strateginen prioriteetti. - Oikeustieteellisen tiedekunta on sitoutunut Campus Aboensis -yhteistyöhön monella rintamalla. Tiedekunnan keskeisiä yhteistyökumppaneita Turussa ovat Åbo Akademin oikeustieteiden laitos ja Ihmisoikeusinstituutti. Tiedekunta toimii niiden kanssa yhteistyössä sekä suomen-, ruotsin- että englanninkielisen peruskoulutuksen että jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Yhteistyö on koottu Turku Law School -brändin alle, jonka osana on myös Turun kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan yksikkö. - Keskeinen Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Työterveyslaitoksen välinen yhteistyön muoto on oikeustieteelliseen tiedekuntaan sijoitettu Turun työtieteiden keskus (Turku Centre for Labour Studies, TCLS). Kolmantena hyvänä esimerkkinä Campus Aboensis -yhteistyöstä voidaan mainita myös monitieteinen European Studies -kokonaisuus. Yhteistyön vahvistamisesta huolimatta tiedekunnan sisäinen rakenne säilytetään yksinkertaisena, tiedekunnan opetusta ja tutkimusta palvelevana, joustavana sekä hallinnollisesti yliopiston tiedekunnista kevyimpänä sekä selkeimpänä. Yliopiston strategian mukaisen instituutiosuunnittelun ja yhteiskunnallisten mekanismien vahvuusalueen keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa konstitutionalismi ja perusoikeudet sekä yhteiskunnan, politiikan ja talouden vuorovaikutusmekanismeihin liittyvä yhteiskunta- ja oikeustieteellinen tutkimus. Tiedekunnan tutkimuksella on tällä hetkellä kaksi painopistealuetta, jotka liittyvät vahvuusalueeseen: 1) konstitutionalismin sekä perus- ja ihmisoikeuksien tutkimus ja 2) talouden muutosten oikeudellinen tutkimus. Painopistealueet sijoittuvat instituutiosuunnitelun ja yhteiskunnallisten mekanismien vahvuusalan ytimeen. Painopiste liittyy myös kulttuuristen vuorovaikutusprosessien tutkimuksen vahvan kehitysvaiheen tutkimusalaan. Konstitutionalismin sekä perus- ja ihmisoikeuksien tutkimuksessa ja talouden muutosten oikeudellisessa tutkimuksessa tarkastellaan kansallisten ja ylikansallisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaperiaatteita ja keskinäissuhteita ja kehitetään niiden arviointiin soveltuvia kriteeristöjä. Talouden muutosten oikeudellinen tutkimus on keskeisessä asemassa myös liiketoimintaosaamisen ja innovaatiotutkimuksessa. Tiedekunnan tutkimushankkeissa ja oppiaineissa tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet kietoutuvat tyypillisesti toisiinsa. Tutkijat verkottuvat tiedekunnan sisällä ja tiedekunnan ulkopuolisiin kansallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin. Vaikka tiedekunta panostaa vahvasti tutkimuksen painopistealueisiin, tutkimusta ei kuitenkaan keskitetä pelkästään painopistealueille. Jo laadukas opetus edellyttää, että tiedekunnan tutkimus on laaja-alaista. Tiedekunta pitää vahvuutenaan myös sitä, että tutkimuksessa ja opetuksessa 2

3 oikeustieteen eri lähestymistavat ja suuntautumiset sekä oikeuden eri alat ovat laaja-alaisesti edustettuina. 1.4 Uhkakuvat ja heikkoudet Turun yliopisto on sitoutunut lisäämään oikeustieteen alan peruskoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuoteen 2015 mennessä siten, että aloituspaikkoja on vähintään 176. Ilman opetusresussien lisäystä sisäänoton lisäys vaarantaa opetuksen laadun säilymisen nykyisellä kansallisesti tunnustetulla korkealla tasolla. Samalla tiedekunnan pyrkimykset vahvistaa opettajien tutkimusmahdollisuuksia heikkenevät. Kansallisten tutkijakoulujen järjestelmän purkaminen uhkaa oikeustieteen alan jatkokoulutuksen rahoitusta tilanteessa, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa tarvetta lisätä alan tohtorikoulutusta. Tutkijanuran keskivaiheen tutkijoiden urakehityksen ja pitkäjänteisen tutkimustyön vahvistamisen mahdollisuudet ovat edelleen niukat, vaikka tiedekunta rekrytoinnissaan painottaa vahvasti kansainvälistä ja kansallista kärkitasoa olevia tutkimusmeriittejä. TIAS pystyy nykykoossaan tarjoamaan vain hyvin rajalliset mahdollisuudet tutkimuksen kehittämiseen. 1.5 Kehittämisen painopisteet Tiedekunta tarkastelee strategista kehystään ja sen suhdetta yliopiston strategian toimeen panoon vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä. Tiedekunta vastaa peruskoulutuksen sisäänoton lisäämiseen ja tohtorikoulutuksen laajentamiseen yhtäältä kehittämällä perustutkintojen tutkintorakenteita ja tohtoriohjelmaa, toisaalta suuntaamalla resursseja kolmannella portaalla oleviin tutkijaopettajan tehtäviin. Tiedekunnan olemassa olevat resurssit eivät kuitenkaan tähän yksin riitä, vaan tämä edellyttää lisäresurssointia vuosina 2013 ja Tutkimuksessa tiedekunnan keskeisin tavoite on luoda ja ylläpitää vahvaa kansainvälistä tutkimusprofiilia oikeustieteen perustutkimuksen tuottajana. Painopistealoja arvioidaan säännöllisesti toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä ennen kaikkea suhteessa uusiin nouseviin aloihin, joista voi tulla tulevaisuudessa uusia vahvuusaloja. Tutkimuksen laaja-alaisuuden varmistamisella mahdollistetaan tiedekunnan sisäinen kilpailu ja uusien tutkimuksellisten innovaatioiden mahdollisuus. Tiedekunta korostaa korkeatasoista vertaisarvioitua julkaisemista erityisesti kansainvälisillä foorumeilla. Tiedekunta vahvistaa kaikkien tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun kansainvälisillä julkaisufoorumeilla. Tiedekunta panostaa erityisesti tutkimuksen tukitoimintojen ja tutkimusrahoituksen hankkimisen kehittämiseen. Vastaisuudessa tavoitteena on koordinoida kansainvälisiä tutkimushankkeita. Tiedekunta tukee voimakkaasti TIAS:n johtokunnan tekemiä strategisia kollegiumin laajennus- ja vahvistamisesityksiä kansainvälisen merkittävyyden saavuttamiseksi. Tiedekunnan liiketoiminta tukee perustoimintojen tulosyksikön toiminnan kehittämistä. Tiedekunnan toiminnan kehittäminen edellyttää liiketoiminnan volyymin kasvattamista. Täydennyskoulutusta kehitetään entistä monipuolisemmaksi yhteistyössä Turun yliopiston muiden yksiköiden ja muiden 3

4 oikeustieteen yksiköiden kanssa. Tiedekunnan kustannustoiminta perustuu korkeaan tieteelliseen tasoon ja liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Tiedekunnan korkeatasoinen opetus perustuu laadukkaaseen tutkimustyöhön. Opiskelijoilta pyydetään säännöllisesti palautetta opetuksesta, opetusjärjestelyistä ja opintojen ohjauksesta. Palautejärjestelmää ja saadun palautteen hyödyntämistä opetuksessa kehitetään edelleen. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2.1 Tutkimus Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet ja linjaukset 1) Julkaisuin osoitettu kansainvälisen tiedeyhteisön arvostus. Arvostusta tarkastellaan tieteenaloittain. Arvostus saavutetaan arvostetuilla kansainvälisillä julkaisuilla. Arvostusta voidaan mitata sitaatioilla, impact factoreilla sekä vuoden loppuun mennessä valmistuvien julkaisufoorumien luokituksella. Tiedekunta kannustaa tutkijoitaan julkaisemaan arvostetuissa kansainvälisissä referee-julkaisuissa. Tiedekunta seuraa säännönmukaisesti harjoitettua tutkimusta käyttäen apuna Tieteellisten Seurojen valtuuskunnan julkaisufoorumihankkeen julkaisusarja- ja kustantajaluokitusten vuosittaisia lukumääriä. Tiedekunta selkeyttää yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttamista ja valmistelee vuoden 2013 aikana tiedekunnan tutkimusta ja julkaisutoimintaa koskevan toimenpideohjelman. Tiedekunta vahvistaa tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun ulkomaisilla foorumeilla. Tiedekunta tarjoaa henkilökunnalleen englanninkielisen tieteellisen kirjoittamisen opetusta ja järjestää kielentarkastuspalveluita, joihin osoitetaan erillinen määräraha tiedekunnan budjetissa.tiedekunta luo tukirakenteita kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisäämiselle. Kansainvälistymistä tehostetaan jatkamalla tutkimus- ja opetushenkilökunnan rekrytointia myös kansainvälisesti, kannustamalla henkilökuntaa ulkomaisiin tutkijavierailuihin ja lisäämällä ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrää. Tutkijoita kannustetaan ja tuetaan kansainvälisessä julkaisemisessa ja osallistumisessa kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Tiedekunta on uudistanut tohtorikoulutuksensa perustamalla toimintansa aloittaneen oikeustieteen tohtoriohjelman osaksi Turun yliopiston tutkijakoulua (UTUGS). Tavoitteena on ollut olennaisesti tehostaa tiedekunnan tutkijakoulutusta ja parantaa näin tutkimuksen laatua. Tohtoriohjelmaa kehitetään voimakkaasti edelleen. Ohjelmaa pyritään tiivistämään ja kiinteyttämään sekä ohjausta parantamaan. Tohtoriohjelman johtosuhteet selkeytetään. Tohtorikoulutettavien työn 4

5 edistymisen seurantaa tehostetaan. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti yliopiston tutkijakoulutusyhteistyöhön UTUGS:n puitteissa. Tiedekunta tukee voimakkaasti tiedekunnan tutkijoiden kansainvälistä verkostoitumista. Tiedekunta tukee erillisellä määrärahalla kansainvälisten tieteellisten seminaarien järjestämistä ja kannustaa tutkijoidensa osallistumista kansainvälisiin seminaareihin. Tiedekunnan kansainväliset verkostot kartoitetaan. Tiedekunta osallistuu useisiin kansainvälisiin tieteellisiin yhteistyöverkostoihin (esim. Legal Research Network, johon kuuluvat tiedekunnan lisäksi Bristolin, Budapestin, Gentin, Groeningenin, Göttingenin, Uppsalan ja Lillen yliopistot). Tiedekunnan tutkijoiden riittävä mahdollisuus tutkimustyöhön turvataan. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti ihmistieteiden tutkijakollegiumin (TIAS) toimintaan ja tukee sen vahvistamista. 2) Menestys kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa Tutkimusrahoituksen määrän tarkastelutasona on tiedekunta/erillinen laitos. Kansainvälistä ja kansallista tutkimusrahoitusta seurataan erikseen. Mittarina käytetään kilpaillun tutkimusrahoituksen määrää suhteessa yksikön kokonaisrahoitukseen. Tiedekunta suuntaa entistä enemmän voimavaroja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Tutkimuksen tukitoimintoja on jo vahvistettu rekrytoimalla toukokuun 2012 alusta tutkimus- ja jatkokoulutussuunnitelija, jonka keskeisenä tehtävänä on osallistua ulkopuolisen rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen ja tutkimusrahoitushakemusten laadintaan. Tiedekunta kehittää edelleen tutkimuksen tukijärjestelmiä tavoitteena myös kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkiminen. Tiedekunnan tutkimusrahoituksen hankintaa ryhdytään seuraamaan. Riskit ja niiden hallinta Oikeustiede on ollut aikaisemmin luonteeltaan poikkeuksellisen kansallinen tieteenala. Tutkimusteemat ja julkaisukanavat ovat viime vuosiin asti olleet leimallisesti kansallisia. Tutkimuksen kansainvälistäminen on väistämättä vaikea ja vaativa prosessi. Nyt vakiintuneet tutkimusindikaattorit eivät kuvasta kattavasti oikeustieteellisen tutkimuksen laatua tai merkitystä. Oikeustieteen ominaispiirteet vaikeuttavat ulkomaisen tutkimusrahoituksen hankkimista. Yliopistojen yleisen rahoituksen ja erityisesti Suomen Akatemialle suunnatun rahoituksen väheneminen vaikeuttavat ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimista merkittävästi. Tiedekunta on vahvistanut tutkimuksen tukipalveluja perustamalla tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävän. Tiedekunnan keskeisin haaste on tutkimustoiminnan kansainvälistämisessä. Tiedekunnan julkaisukanavat ovat olleet leimallisesti kansallisia. Tiedekunta on kuitenkin aloittanut kunnianhimoisen kansainvälistymistyön vahvistamalla tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kansainvälistymisen tukea ja käynnistämällä englanninkielisen maisteriohjelman. Henkilökunnan kansainvälisen julkaisemisen valmiuksia kehitetään voimallisesti mm. allokoimalla resursseja kielentarkastukseen. Henkilökuntaa kannustetaan kehityskeskustelujen kautta 5

6 konkreettisin toimin julkaisemaan englanniksi ja kansainvälisillä foorumeilla. Henkilökunnan kansainväliseen verkostoitumiseen panostetaan luomalla sitä koskevia infrastruktuureja myös hallintopalveluyksikön puolelta. Mainittujen toimenpiteiden lisäksi tiedekunta hakee strategiarahaa kansainvälistymisstrategian suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi. 2.2 Opetus ja oppiminen Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet ja linjaukset 1) Tutkimukseen perustuvan opetuksen merkitystä yliopiston perustehtävänä vahvistetaan. Korkeatasoinen tutkimus- ja tiedeperustainen opetus on toinen yliopiston tehtävistä ja yliopistollisen koulutuksen kulmakivi. Opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu uuden luominen, kriittisyys ja vastuullisuus. Opetushenkilöstön mahdollisuutta osallistua pedagogiseen koulutukseen tuetaan osana koulutuksen laadunvarmistamista. Suomessa on tällä hetkellä kolme koulutusyksikköä, joiden tehtävänä on antaa oikeuslaitoksen tuomarintehtävien pätevyysvaatimuksiin kuuluvan maisteritutkinnon opetusta: Turun, Helsingin ja Lapin yliopiston oikeustieteelliset tiedekunnat. Itä-Suomen yliopistolle on vuonna 2012 myönnetty tutkinnonanto-oikeus siten, että ensimmäiset 40 opiskelijaa aloittavat opintonsa vuonna 2013 Itä- Suomen yliopiston Joensuun kampuksella (oikeustieteiden laitos). Tiedekunta tekee luontevasti yhteistyötä Helsingin ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kanssa. Sen lisäksi tiedekunnalla on Åbo Akademin oikeustieteen yksikön kanssa kiinteä ja vakiintunut yhteistyösuhde, jota on viime aikoina kehitetty edelleen sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Oikeustieteellisen tiedekunnan toimintaan vaikuttaa sekä koulutuksen laajentuminen maantieteellisesti Itä-Suomeen että sisäänottomäärien kasvattaminen valtakunnallisesti Turun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa. Tiedekunta on sitoutunut lisäämään sisäänottomääriä siten, että vuoteen 2016 mennessä valintakokeisiin perustuva sisäänotto on 140 opiskelijaa. Opiskelijamäärän lisäys näkyy jatkossa kaikissa tiedekunnan opetusmuodoissa: niin massaopetuksen perustuvassa luento-opetussa, pienryhmäopetukseen perustuvissa seminaareissa ja kielten opetuksessa sekä maisterivaiheeseen syventävien opintojen pienryhmäopetuksessa. Jo tällä hetkellä on selvästi havaittavissa, että opetusryhmien koko on äärirajoilla. Tämä koskee sekä aineellisoikeudellista että kielten opetusta. Tiedekunnalla on vaikeuksia tuottaa riittävästi pienryhmäopetukseen perustuvaa erikoistumisjakso-opetusta, ja myös syventävien opintojen tarjontaan kohdistuu voimakas lisäämispaine. 6

7 Tiedekunta käynnistää tutkintorakenteen uudistamista koskevan valmistelun. Työn tarkoituksena on vastata yhtäältä kasvavaan opetuksen kysyntään ja toisaalta etsiä keinoja opetuksen kuormittavuuden tasaiseen jakautumiseen. Opiskelijamäärien kasvuun ja lisääntyneen opetuksen kysyntään ei voida kuitenkaan vastata pelkästään näillä keinoin, vaan opetukseen käytettäviä voimavaroja on lisättävä. Voimavarojen lisäämisessä on kolme ulottuvuutta: opetusvoimavarojen yleinen lisääminen, voimavarojen kohdentaminen tutkintorakenteen sisällä ja voimavarojen lisäyksen ajallinen kesto. Tiedekunnan tekemä analyysi osoittaa, että voimavarojen lisäykselle on pysyvä tarve. Oikeustieteen maisterin tutkintoon kuuluu kaikkien keskeisten oikeudenalojen ja oikeuden yleistieteiden tuntemus. Oppimistulos ja laatu varmistetaan kytkemällä opetus tiedekunnassa harjoitettavaan tieteelliseen tutkimukseen. Tämä tarkoittaa opetuksen kehittämisen sitomista yhtäältä tutkimukselle asetettuihin kattavuus- ja kansainvälistymisvaatimuksiin ja toisaalta tutkimuksellisten vahvuuksien heijastumista suoraan opetukseen. Samalla on kuitenkin varmistettava niin tutkimuksen kuin opetuksen laaja-alaisuus keskeisillä oikeudenaloilla ja oikeuden yleistieteissä. Tiedekunnassa käynnistyi lukuvuonna englanninkielinen maisterikoulutusohjelma Master s Degree Programme in Law & Information Society. Oikeustieteen apulaisprofessori (tenure track) aloitti tehtävässään vuonna 2012, mikä edesauttaa englanninkielisen maisterinohjelman toteuttamista ja kehittämistä. Maisteriohjelman vakiintuminen ja sen seurauksena opiskelijamäärän kasvaminen vaikuttavat kuitenkin tiedekunnan toimintaan laajemminkin lisäten opetuksen kysyntää. Tämä opetuksen kysynnän lisäys on otettava huomioon opetusvoimavaroissa. Sisäänottomäärien kasvattaminen asettaa tiedekunnan tarjoamalle opetukseen yhtäältä määrällisiä haasteita ja toisaalta opetuksen kuormittavuutta koskevia haasteita. Korkeatasoista opetusta on myös tarjottava siten, että opetuksen määrällä ei vaaranneta tutkinnon laaja-alaisuutta ja opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa tutkinto tavoiteajassa. Lähtökohtana on tällöin, että kaikki tiedekunnan tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvat henkilöt antavat opetusta. Tehtävien jakamisessa on otettava huomioon seuraavat seikat: 1) tohtorikoulutettaville on taattava riittävä työrauha väitöskirjatutkimuksen tekemiseen, 2) toisen ja kolmannelle portaalle sijoitettujen post doc -tutkijoiden on saatava riittävästi aikaa omille tutkimusprojekteilleen ja 3) professorien on pystyttyvä huolehtimaan koulutus- ja jatkokoulutusvastuusta sekä tutkimuksesta. Tiedekunta vastaa edellä kuvattuihin haasteisiin kahdella tavalla. Tutkintorakenteen uudistamisella pyritään ensinnäkin arvioimaan, miten opiskelijamäärän lisääntyminen vaikuttaa opetuksen laajaalaisuuteen ja työskentelymuotoihin. Samalla analysoidaan opetuksen kuormittavuuden jakautumiseen vaikuttavat tekijät. Toiseksi tiedekunta tarvitsee lisää henkilöstövoimavaroja vastatakseen lisääntyvään kysyntään. Henkilöstövoimavaroja esitetään vahvistettavaksi perustamalla tiedekuntaan kaksi uutta yliopistonlehtorin tehtävää. Yliopistonlehtorin tehtävä on urakehitysmallin kolmannelle portaalle sijoittuva vaativa opetuspainotteinen tehtävä, jolla parhaiten pystytään vastaamaan tiedekunnan perusopetuksen, jatkokoulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen haasteiden asettamiin tarpeisiin. Samalla pyritään jatkamaan yliopiston neliportaisen tehtävärakennemallin toimeenpanoa tiedekunnassa ja vahvistamaan jo väitelleiden henkilöiden urakehitystä. Toinen yliopistolehtorin tehtävä esitetään täytettäväksi vuoden 2013 ja toinen vuoden 2014 aikana. Molemmat tehtävät ovat aluksi viiden vuoden määräaikaisia tehtäviä. Määräajan kuluessa saadaan 7

8 tiedekunnan tutkintorakenne uudistetuksi ja lisähenkilöstövoimavarat voidaan suunnata uudistetun tutkintorakenteen edellyttämällä tavalla. Opetuksessa hyödynnetään jo nykyisin vierailevia ulkomaalaisia tutkijoita muun muassa Erasmusvaihdon ja Fulbright-ohjelmien avulla. Tiedekunta pyrkii entistä aktiivisemmin hyödyntämään tällaisen ohjelmien mahdollistamaa opetusvoimavaraa. 2) Opetus ja oppimisen edellytykset järjestetään niin, että opiskelijoiden valmistuminen nopeutuu ja koulutuksen läpäisy paranee. Konkreettisina tavoitteina ovat toimivat opiskeluprosessit, laadukas opetus, kannustava ja innostava ilmapiiri, nykyistä parempi läpäisy, lisääntyvä kansainvälisyys ja valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoihinsa. Tiedekunnan tutkintorakenne on pyritty rakentamaan siten, että opiskelija pystyy suoraviivaisesti etenemään kurssilta toiselle ja suorittamaan opinnot oikeusnotaari- ja maisterivaiheessa suositusaikojen puitteissa. On kuitenkin ilmeistä, että nykyisellään tutkinto-opinnot eivät etene tasaisesti opiskeluvuosien aikana. Opiskelijoiden opintojen etenemistä aletaan seurata tarkemmin ja tarkastella, kuinka monet opiskelijoista saavuttavat 55 op:n tason lukuvuoden aikana. Todennäköistä on, että oikeusnotaaritutkinnon ensimmäisenä vuonna opintopisteillä mitattu opintojen eteneminen ei ole riittävän joutuisaa. Samoin ongelmallinen kohta opinnoissa on maisterivaiheen opintojen toinen vuosi, jolloin opintopisteiden kertyminen on keskimääräistä hitaampaa. Tämän ja ensi lukuvuoden aikana tiedekunnan tutkintorakenne otetaan uudelleenarvioinnin kohteeksi. Tähän työhön ryhtyvä tutkintorakennetoimikunta miettii konkreettisesti oikeusnotaari- ja oikeustieteenmaisteritutkintojen kokonaisuutta ml. opintojen mitoitus ja opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa tutkinnot vaadituissa tavoiteajoissa. Tutkintorakenneuudistustyön kuluessa pyritään täsmentämään tämänhetkisen tutkinnon suorittamisen hidasteet sekä rakentamaan ehdotusta siitä, miten tutkinnot tuottaisivat edelleen hyvää, työmarkkinoiden arvostamaa osaamista samalla kun tutkinnot valmistuisivat asetetuissa tavoiteajoissa. Oikeustieteellisen tiedekunnan opetus on laadukasta. Sitä on kehitetty vuosien varrella määrätietoisesti vuorovaikutteiseksi ja opiskelijoiden oppimisprosessia mahdollisimman hyvin tukevaksi. Oppimisprosessien tukemiseen on luotu tuutori- ja opettaja-tuutorijärjestelmä, on kehitetty taitava-opiskelija (3 op) opiskelutaitokurssi, järjestetty opintopiiritoimintaa tukemaan opiskelijoiden syvällisempää oppimista oikeudenalojen peruskursseilla sekä kannustettu opettajia osallistumaan pedagogiseen koulutukseen. Lukuvuonna kaikkia näitä edellä mainittuja jatketaan sen lisäksi että opettajille tarjotaan tiedekunnan sisällä mahdollisuutta osallistua yliopistopedagogiseen ryhmään, jossa syvennytään miettimään oikeustieteen pedagogiikkaa. Tavoitteena on, että tämän ryhmän piiristä syntyviä tuloksia jaetaan hyvinä käytänteinä ja vinkkeinä tiedekunnan opettajakunnalle. Hyvien opiskelutulosten saavuttaminen sekä opintoihin motivoituminen edellyttävät hyvää opiskeluilmapiiriä, jonka rakentamiseen ja ylläpitämiseen tiedekunnan henkilökunta on omalta osaltaan sitoutunut. Hyvä opiskeluilmapiiri ei tarkoita opiskelun helppoutta. Opiskelijoille pyritään 8

9 tarjoamaan oikeustieteen opintojen aikana haasteellisia oppimistilanteita ja opiskelumateriaaleja, jotka houkuttelevat opiskelijoiden omakohtaiseen ajattelutyöhön. Kannustava ja innostava opiskeluilmapiiri pyritään luomaan kaikilla kursseilla opettajien ja opiskelijoiden yhteistyöllä. Opiskelijoita pyritään sitouttamaan omalta osaltaan ryhmässä toimimiseen ja vastuullistamaan omaan ja toisten oppimiseen ensimmäisestä opintovuodesta lähtien. Konkreettisen lisän tiedekunnan opiskelujen kansainvälistymiseen tuo LIS-maisteriohjelma, joka toteutetaan toisen kerran lukuvuonna Maisteriohjelman markkinointia tehostetaan yhteistyössä yliopiston kansainvälisen yksikön kanssa. Maisteriohjelman kehittämisessä otetaan vuoden aikana esille mahdollisuus löytää yhteistyöyliopistoja, jossa tutkimusyhteistyön lisäksi maisteriohjelmaopiskelijat voisivat vierailla kaksivuotisten maisteriopintojensa aikana ja suorittaa näiden vaihdossa olojensa aikana ko. yliopiston kursseja. Valmistuneiden tyytyväisyyttä tutkintoihinsa selvitetään säännöllisesti yhteistyössä yliopiston rekrytointipalvelujen kanssa. Rekrytointipalvelu kerää tietoa kaikilta Turun yliopistossa tutkinnon suorittaneilta noin vuoden päästä heidän valmistumisestaan. Tähän kyselyyn tiedekunnalla on mahdollisuus liittää omia kysymyksiä. Palautteen kerääminen pidetystä opetuksesta on tärkeä osa opetussuunnitelmaprosessia. Uutta opetussuunnitelmaa kehitettäessä on aiemmasta opetuksesta saatu arviointitieto aina kehittämistyön taustalla. Tiedekunnan opetuksen laadukkuutta ja opiskelijoiden oppimistuloksia seurataan ottamalla lukuvuoden aikana käyttöön uudistetut opetuksen arviointilomakkeet. Palautteen keräämisen tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten niin opintojaksokohtaiset kuin myös tutkintokohtaiset oppimistavoitteet on saavutettu tai jäänyt saavuttamatta. Niinikään palautetta pyydetään opetusjärjestelyistä, tenttikäytännöistä, erilaisista opetuksen toteutustavoista, yleisestä opiskeluilmapiiristä, opintojen innostavuudesta, työelämärelevanssista jne. Opiskelijoilta pyydetään myös opetuksen uudistusehdotuksia. Opiskelijat täyttävät arviointilomakkeen ensin oikeusnotaarivaiheen ja seuraavaksi maisterivaiheen opintojen jälkeen. Palautteen kerääminen liitetään osaksi tutkintojen suorittamista, jolloin varmistetaan, että arvokas palautetieto saadaan kaikilta opiskelijoilta. Kuvatun palautteen lisäksi opiskelijoilla on jatkuvasti mahdollista antaa on-line tyyppistä palautetta opintojen järjestämisestä tiedekunnan opintohallintoon. Nämä palautteet käydään läpi vähintään kaksi kertaa vuodessa ja korjaaviin toimenpiteisiin pyritään ryhtymään mahdollisimman nopeasti. 3) Koulutuksen ja tutkintojen työelämärelevanssi on hyvä. Tutkintojen sisällöissä ja rakenteessa otetaan huomioon työvoiman koulutustarpeet ja yliopiston kyky tuottaa relevantteja tutkintoja. Yliopistosta valmistuvilla on valmiudet kehittää itsenäisesti asiantuntemustaan ja ammattialaansa sekä työskennellä moniammatillisissa ja kansainvälistyvissä työympäristöissä. Tiedekunnasta valmistuneet oikeustieteen maisterit sijoittavat erinomaisesti työmarkkinoille. Tiedekunnan tarjoama opetus tarjoaa vahvat ja riittävät teoreettiset valmiudet eri 9

10 lakimiesammateissa työskentelylle ja juristin ammatillinen identiteetti on varsin selkeäpiirteinen ja vahva. Tiedekunnan kieltenopetus on laaja-alaista. Kielten opetuksessa pyritään kehittämään monipuolisesti opiskelijoiden kommunikaatiotaitoja vierailla kielillä. Pyrkimyksenä on myös linkittää kielenopetus tiiviisti oikeustieteen tieteenalaopintoihin ja näin ollen välttää kielen oppimista pelkkänä välineenä. Tutkinnon työelämärelevanssia vahvistavat myös osin tai kokonaan ulkopuolisesta toimeksiannnosta tehtävät syventävien opintojen tutkielmat sekä syventävien opintojen ryhmien tekemät vierailut aihepiirin työpaikkoihin. Opintojaksoilla voidaan käyttää myös vierailevia luennoitsijoita käytännön työelämästä. Turun työtieteiden keskuksen (TCLS) tuottama ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa hallinnoitava Työelämän ja henkilöstöasioiden perusopintokokonaisuus (Tyhe) tarjoaa eri tiedekuntien opiskelijoille monitieteellisen opintokokonaisuuden työelämä- ja henkilöstökysymyksistä. Riskit ja niiden hallinta Tiedekunnan opiskelijamäärän lisäys (päävalinnan kautta 20 opiskelijaa lisää) vuoteen 2016 mennessä on riski. Kasvavan opiskelijamäärän opetus edellyttää lisää henkilöstöresursseja sekä tilaresursseja. Kasvava opiskelijamäärä tarkoittaa myös kasvavaa oikeustieteen maisterintutkinnon suorittaneiden määrää. Kilpailu eri yliopistoista valmistuneiden maistereiden välillä kiristyy. Tiedekunta vastaa tähän haasteeseen laadukkaalla peruskoulutuksella. Kansainvälistymisen vaatimukset ovat moninaiset ja niiden kattava huomiointi yliopistossa haasteellista. Nykyisten kansainvälistymisvälineiden (mm. laaja kielenopetus, LIS-maisteriohjelma, tutkija- ja opettajavaihdot) lisäksi on mietittävä, miten tiedekunnassa saavutetaan jatkossakin riittävä valmius kohdata oikeuden kansainvälistyminen ja oikeuskulttuuristuminen. 2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet ja linjaukset 1) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on luonnollinen ja omatoiminen yliopiston tutkimukseen ja opetukseen integroituva osa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus merkitsee sekä yliopiston osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen että kumppaneiden panosta yliopiston toiminnan vahvistamiseen. YVV:n toteuttamiseen osallistuvat kaikki yliopiston toimijat omista lähtökohdistaan niin, että eri yksiköiden monimuotoiset yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muodot tukevat toisiaan ja lisäävät yliopiston tunnettuutta ja arvostusta kansallisesti ja kansainvälisesti. 10

11 Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu sen henkilökunnan tieteelliseen ja ammatilliseen asiantuntemukseen sekä yhteiskunnan tarpeeseen saada erilaista oikeudellista tietoa. Tiedekunnan monipuolinen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ilmenee lakimiesten koulutuksen ja korkealaatuisen tutkimuksen lisäksi täydennyskoulutuksessa, omassa julkaisutoiminnassa, henkilökunnan monipuolisissa asiantuntijatehtävissä, alumni- ja muussa sidosryhmäyhteistyössä sekä tiedekunnan toiminnasta erilaisissa oikeustiedettä laajemmissa verkostoissa. Tiedekunta vastaa laaja-alaisesti lakimieskunnan täydennyskoulutuksesta (mm. ministeriöt, oikeuslaitos, asianajoliitto). Lakimiesten lisäksi tiedekunnan täydennyskoulutusta suunnataan muillekin oikeudellista tietoa ja koulutusta tarvitseville sidosryhmille (mm. Taloushallintoliittoon kuuluvat tilitoimistot). Täydennyskoulutusta järjestetään Turun lisäksi muuallakin Suomessa. Tiedekunta monipuolistaa ja laajentaa täydennyskoulutusta entisestään. Tiedekunnan ja sen henkilökunnan harjoittaman julkaisutoiminnan avulla vahvistetaan tutkimustiedon saatavuutta. Tietyntyyppisille oikeustieteellisille julkaisuille on tunnusomaista, että niitä hyödynnetään laajasti käytännössä oikeudenkäytön piirissä. Samoin oikeustieteelle on tunnusomaista myös oppikirjatuotanto omalla oikeuden alalla, mikä parantaa tutkimustiedon välittymistä käytäntöön. Tiedekunnan omassa julkaisusarjassa julkaistaan muun muassa tutkimusraportteja sekä juhlajulkaisuja. Myös hyvin arvosanoin tehtyjä, oikeudellisesti mielenkiintoisia pro gradu -tutkielmia on mahdollista saada julkaistuksi juridiikan ammattilaisten käyttämässä Edilex -verkkotietopalvelussa. Tiedekunta julkaisee kahta lehteä, Oikeustietoa ja Nordic Journal of Commercial Law ta (NJCL). Oikeustieto -lehdessä tiedekunnan opettajat ja tutkijat kommentoivat lehdessä lyhyesti uusimpia tuomioistuinratkaisuja ja lehti (ilmestyy kuusi kertaa vuodessa) tarjoaa tiiviissä ja helppokäyttöisessä muodossa käytännön juristeille hyödyllistä oikeudellista tietoa. Lehdellä on laaja levikki tuomioistuinten, asianajajien ja muiden käytännön juristien piirissä. Nordic Journal of Commercial Law -julkaisu tarjoaa tieteellisesti arvioitua tietoa kauppaoikeuden piiristä. Tiedekunnan henkilökunta julkaisee tieteellisen foorumien lisäksi ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä kirjoituksia (mm. kolumneja) sanomalehdissä ja muissa vastaavissa julkaisuissa. Lisäksi tiedekunnan henkilökunnan asiantuntemusta hyödynnetään muun uutisoinnin yhteydessä oikeudellisina asiantuntijakommentteina. Tiedekunnan henkilökunta toimii aktiivisesti erilaisissa asiantuntijarooleissa sekä kansainvälisillä foorumeilla että Euroopan unionin eri toimielimissä, ylimmissä valtioelimissä (eduskunta, valtioneuvosto, ministeriöt), tuomioistuimissa, asianajolaitoksessa, poliisilaitoksessa, syyttäjälaitoksessa, kunnissa ja yrityksissä. Henkilökunta antaa sekä kirjallisia että suullisia asiantuntijalausuntoja yhteiskuntakehityksen kannalta merkittävistä ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Edellä mainituilla asiantuntijarooleilla on useasti poikkeuksellisen merkittävä vaikuttavuus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhteiskunnan monimutkaistuessa oikeudellisen asiantuntijuuden tarve ja merkitys on erityisesti viime vuosina kasvanut olennaisesti. Tiedekunnan henkilökunta toimii erilaisissa tilaisuuksissa pyydettyinä esitelmöitsijöinä omaan asiantuntemukseensa perustuen. Yhteiskunnallista vuorovaikutusta edistää myös oikeustieteelliseen tiedekuntaan sijoitettu Turun yliopiston eri tiedekuntien, Åbo Akademin sekä Työterveyslaitoksen välinen monitieteinen Turun työtieteiden keskus (Turku Centre for Labour Studies, TCLS). Työtieteiden keskuksen 11

12 verkostotilaisuudet, joissa kerrotaan ja keskustellaan ajankohtaisista työelämäkysymyksistä, on suunnattu myös yliopiston ulkopuolisille. Tiedekunta on osallisena yliopiston neljän tiedekunnan, oikeustieteellisen, humanistisen, kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistyössä, joka järjestää mm. Studia Generalia -yleisöluentosarjoja. Tiedekunta tulee institutionaalisesti vahvistamaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen asemaa ryhtymällä toimiin yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen keskittyvän YVV-toimielimen ja mahdollisesti neuvottelukunnan perustamiseksi. Se koordinoisi laajasti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyviä teemoja, osin myös yhteistyössä alumnien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 2) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus parantaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Kanssakäyminen elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa lisää tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista relevanssia. Tämä heijastuu opetuskäytännöissä ja tutkimusaiheiden valinnoissa sekä tuloksista tiedottamisessa. Se konkretisoituu tieteen popularisointina, innovaatioina sekä akateemisen asiantuntijuuden näkymisenä julkisuudessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tiedekunta kehittää ja syventää entisestään yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Alumnitoiminnassa Senilex ry:n merkitys on keskeinen, sillä sen kautta käytännön työelämässä olevat lakimiehet osallistuvat useiden kurssien (sekä perusopetus että täydennyskoulutus) suunnitteluun ja toteutukseen. Tiedekunnalla on luennoitsijapankki halukkaista alumni-luennoitsijoista sekä heidän asiantuntijuusalueistaan, joita voidaan hyödyntää opetuksessa. Tietyt tutkimusprojektit liittyvät kiinteästi yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tiedekunnassa on toiminut ja toimii TEKES-projekteja (verkostojuridiikka VERA sekä ydinvoimalaitosten rakentamisen normeja tutkiva SOPU-projekti). Tiedekunta on aktiivinen uusien TEKES -projektien saamiseksi. Myös Työsuojelurahaston rahoittama, työrauhaa tutkiva Prometheus-projekti sai alkunsa työmarkkinajärjestöjen aloitteesta. Toimeksiantotutkimusten sekä toimeksiantogradujen saamisessa tiedekunta hyödyntää alumni- ja työelämäkontakteja. Tiedekuntaan ja oppiaineisiin tulleiden kyselyiden perusteella tiedekunta välittää opiskelijoille tietoja avoimista työpaikoista. Tiedekunta hyödyntää muun muassa Asianajajaliittoon, tuomioistuinlaitokseen ja eri ministeriöihin sekä Taloushallintoliittoon olevia läheisiä yhteistyösuhteita muun muassa siten, että otamme huomioon näiden koulutustarvepyyntöjä sekä suunnittelemme ja toteutamme yhdessä em. tahojen kanssa monipuolisia täydennyskoulutustilaisuuksia. Tiedekunta jatkaa edelleen vuosittaisen Tiedekuntapäivän järjestämistä, jossa tiedekunnan alumneille kerrotaan tiedekunnan kuulumisia sekä tarjotaan ajankohtaisia luentoja oikeudellisista aiheista. Lisäksi tiedekunta julkaisee alumeille suunnatun kerran vuodessa ilmestyvän Calonian kutsu -lehden, jossa kerrotaan tiedekunnan kuulumisia. 12

13 Tutkimusprojektit järjestävät sekä projektien kestäessä että niiden päättyessä seminaareja ja yleisöluentoja, joissa kerrotaan tutkimustuloksista ja sekä esitetään tutkittuja tai tutkimuksen alla olevia asioita myös niitä popularisoiden. Tiedekunnan henkilökunnan ajantasainen oikeudellinen asiantuntijuus mahdollistaa sen, että sekä elinkeinoelämä, julkinen sektori että myös poliittinen järjestelmä pitää monipuolista kanssakäymistä hyödyllisenä. Tiedekunta pyrkii kehittämään sellaisia yhteistyönmuotoja, joissa yhdistyisivät yhtäältä tutkimuksen ja toisaalta yhteiskunnan oikeudellisen tiedon tarve, mikä olisi omiaan lisäämään tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Riskit ja niiden hallinta Keskeisimmät riskit liittyvät kilpailuun täydennyskoulutuksessa ja kustannustoiminnassa sekä julkaisujen kanavoitumiseen oman julkaisutoiminnan kautta. Yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen ja tutkimuksellisen toiminnan väliseen jännitteeseen tulee löytää oikea tasapaino. 3 Voimavarat 3.1 Henkilöstö Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet ja linjaukset 1) Kustannustietoinen ja oikein mitoitettu henkilöstörakenne. Henkilöstömenojen suuri osuus yliopiston kokonaiskustannuksista edellyttää huolellista henkilöstösuunnittelua sekä yliopiston että yksiköiden tasolla. Määrätietoinen pitkäjänteinen henkilöstösuunnitelma tukee yksikön perustehtävien toteuttamista. Suunnitelmassa ennakoidaan muutokset henkilöstössä kuten, eläköityminen, vapautuvien tehtävien uudelleen kohdentaminen, strategiset painopistealueet sekä toiminnalliset muutokset. Hyvin määriteltyjen tehtävien ja rekrytointien avulla voidaan määräaikaisten työsuhteiden määrä minimoida. Kalenterivuoden alussa tiedekunnan perusrahoitteisen kuukausipalkkaisen henkilöstön muodostavat 48 (52) työntekijää, joista 36 (41) on opetus- ja tutkimushenkilöstöön luettavaa ja 12 (11) muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Täydentävällä rahoituksella palkatun opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä on 15 (14)ja muun henkilöstön 1(1). Lisäksi osa tiedekunnan perusrahoitteisesta henkilökunnasta kohdentaa työaikaansa projekteille ja liiketoimintaan. Tiedekunta käyttää vuosittain myös tuntipalkkaisia työntekijöitä. Tiedekunta pyrkii nykyistä paremmin käyttämään olemassa olevan henkilökunnan osaamista hyödyksi sekä kehittämään edelleen heidän taitojaan ja tehtävänkuviaan. Henkilökunnan vahvuuksia 13

14 pyritään hyödyntämään tavalla, joka auttaa optimaalisesti yhteensovittamaan opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen asettamia vaatimuksia. - Rekrytointi Tiedekunnan rekrytointi perustuu yliopistopalvelujen antamiin määräyksiin. Rekrytoinnin perusta on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Työntekijän kanssa tehdään toistaiseksi voimassaoleva työsopimus, kun kysymyksessä on pysyvä työvoiman tarve. Määräaikainen työsuhde edellyttää perusteltua syytä. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö on mahdollista, jos se on tiedekunnan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta perusteltua. Perusteltuna syynä määräaikaisuuteen voidaan pitää myös pyrkimystä urakehitystä kannustavaan tutkimus- ja opetushenkilökunnan urapolkumalliin, jossa menestyksekäs toiminta toisella portaalla johtaa pysyvään kolmannen tason tehtävään. Jokaisen vapautuvan resurssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttämiseen toistaiseksi tai määräaikaisesti peruste. Erityisesti on huomattava, että tehtävärakenne ei saa muodostua liian jäykäksi. On mahdollistettava vahvuusalojen kehityksestä seuraavat siirtymät alalta toiselle sekä urapolkumallin toteuttamisen vaatimat vaihtelut eri portailla olevien määrissä. Keskeisenä edellytyksenä tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen vahvistamiselle on tutkimus- ja opetushenkilökunnan neliportaisen tehtävärakenteen tehokas toimeenpano. Huomio on kiinnitettävä myös siihen, että tiedekunnassa on toisen portaan post doc -tason tutkijatohtorin tehtäviä, joista on mahdollisuus tutkijauran edistyessä siirtyä kolmannelle portaalle yliopistotutkijan tai ylipistonlehtorin tehtäviin. Perusrahoitteisen tehtävän resurssien vapautuessa joko määräaikaisen tehtävän päättyessä taikka toisiin tehtäviin siirtymisen tai eläkkeelle jäämisen johdosta on kunkin tehtävän osalta erikseen vuosisuunnitelman yhteydessä harkittava 1) käytetäänkö resurssit samalla tehtävätasolla vai siirretäänkö ne jollekin muulle portaalle; 2) jos tehtävä säilytetään samalla portaalla, onko tehtävä syytä säilyttää samalla alalla vai onko syytä kohdentaa se uudestaan; sekä 3) onko tehtävä syytä täyttää toistaiseksi vai määräajaksi. Toisen ja kolmannen portaan merkityksen vahvistaminen tarkoittaa, että yhtäältä ensimmäisen portaan ja toisaalta neljännen portaan tehtävän vapautuessa on harkittava, säilytetäänkö resurssi ao. portaalla vai siirretäänkö se toiselle tai kolmannelle portaalle. Tällöin keskeisiä tekijöitä ovat yhtäältä se, että tiedekunta rahoittaa tohtoriohjelmassaan edelleen riittävän määrän tohtorikoulutettavia, toisaalta se, että tiedekunnassa on riittävä määrä professoreita opetusta, jatkokoulutusta ja tutkimuksen johtamista varten. Henkilöstön määrää arvioitaessa on otettava huomioon ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Eteneminen portaalta toiselle tapahtuu lähtökohtaisesti avoimen haun kautta. Tiedekunta rekrytoi kaikilla tasoilla vähintään kansallisesti ja laajentaa soveltuvin osin rekrytoinnin myös kansainväliseksi. Tiedekunta tukee tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä rekrytointitilanteissa että tehtävien hoidossa esimerkiksi tutkijavaihdon kautta. Poikkeuksena avoimeen hakuun on tilanne, jossa tohtorikoulutettava suorittaa tohtorintutkinnon etuajassa. Tällöin väitellyt tutkija voidaan nostaa määräajan loppuajaksi toiselle portaalle. Määräaikaiseen post doc -tehtävään valitulle on vahvistettava konkreettiset tavoitteet tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi. - Tohtorikoulutettavat Tiedekunnassa on vuoden alussa tohtorikoulutettavan tehtävissä yhteensä 17 tohtorikoulutettavaa. Heistä kahdella on ollut rahoitus Ihmisoikeustutkimuksen tutkijakoulusta ja kuudella Oikeus 14

15 muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulusta. Kuuden tohtorikoulutettavan palvelussuhde päättyy vuoden 2013 aikana. Näistä kaksi tehtävää on rahoitettu tiedekunnan perusrahoituksesta, kaksi Ihmisoikeustutkimuksen tutkijakoulusta ja kaksi Oikeus muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulusta. Tiedekunnan tohtoriohjelma on yhteensovitettu Turun yliopiston tutkijakoulun, sen linjausten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Tohtoriopiskelijat rekrytoidaan tohtoriohjelmaan tiedekuntatasolla. Rekrytointi perustuu yhtäältä hakijoiden tutkimussuunnitelmien arviointiin ja toisaalta hakijoiden henkilökohtaisten ohjaajien lausuntoihin hakijoiden jatkokoulutuskelpoisuudesta ja sitoutumiseen ohjausprosessiin. Tohtorikoulutettava rekrytoidaan palvelussuhteeseen avoimella, meriitteihin perustuvalla haulla, jossa huomioon kuitenkin otetaan tarve varmistaa laaja-alainen tohtorikoulutus tiedekunnan kaikissa oppiaineissa. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta tekee perustellun esityksen dekaanille valittavista tohtorikoulutettavista. Turun yliopiston määräaikaisia palvelussuhteita koskevien määräysten mukaan määräaikaisen työsuhteen käyttö on perusteltua rekrytoitaessa henkilö neliportaisen urakehitysmallin ensimmäiselle portaalle. Tämän mukaisesti tiedekunnan tohtorikoulutettavan tehtävät ovat aina määräaikaisia. Tiedekunnan rahoituksella olevien ja ulkopuolisella rahoituksella olevien tohtorikoulutettavien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi tiedekunnan rahoittamat tohtorikoulutettavan tehtävät ovat nelivuotisia. Lyhyempi kausi on mahdollinen, 1) jos tiedekunta on jo aiemmin rahoittanut hakijan jatko-opintoja tai 2) jos hakija hakee nelivuotiskauden jälkeen hakee jatkorahoitusta väitöskirjansa viimeistelemiseksi. Kaikkiin tehtäviin liittyvä opetus (enintään 80 tuntia lukuvuodessa) ja muut tehtävät kuin oma tutkimus (esimerkiksi osallistuminen tenttien ja opinnäytteiden arvosteluun sekä ns. hallinnollisiin tehtäviin) määritellään yhdenmukaisesti rahoituslähteestä riippumatta. Opetus- ja hallintotehtävät rajataan siten, että väitöskirjatyö ei kärsi. Tohtorikoulutettaville osoitettavat opetus- ja hallintotehtävät jaetaan siten, että jokaiselle oppiaineelle osoitetaan riittävät resurssit. - Post doc tehtävät Tiedekunnassa työskentelee vuoden alussa neljä toisen portaan tutkijatohtoria. Yhdessä tutkijatohtorin tehtävässä on pohjana tohtorikoulutettavan tehtävä ja väitellyt henkilö. Tiedekunnan ainoa kolmannen portaan post doc -tehtävä päättyy Tehtävään palkattu henkilö on ollut tehtävästä työvapaalla alkaen. Työvapaa jatkuu asti. Yliopistonlehtorin tehtävä täytetään viiden vuoden määräajaksi. Turun yliopiston palvelussuhteita koskevien määräysten mukaan määräaikaisen työsuhteen käyttö on perusteltua rekrytoitaessa henkilö neliportaisen tehtävärakennemallin toiselle portaalle. Tiedekunnan post doc -tehtävät ovat tämän mukaisesti lähtökohtaisesti määräaikaisia toisen portaan viiden vuoden tehtäviä. Tehtävärakennemallin kolmannen portaan tehtävät täytetään pääsääntöisesti toistaiseksi. Tehtävä voi olla perustellusta syystä myös määräaikainen. Sekä toisen portaan tutkijatohtorin että kolmannen portaan yliopistotutkijan ja yliopistonlehtorin tehtävät on määriteltävä tehtäväkohtaisesti. Post doc - tehtävien rekrytointi tapahtuu tiedekuntatasolla ottaen huomioon tiedekunnan vahvuusalueet. Oikeustieteellinen tiedekunta on vuodesta 2013 lähtien sitoutunut lisäämään opiskelijoiden sisäänottomäärää siten, että vuoteen 2016 mennessä sen valintakokeisiin perustuva sisäänotto on 140 opiskelijaa. Tiedekunta on laajentanut koulutustarjontaansa lukuvuonna aloitetulla englanninkielisellä maisterikoulutusohjelmalla Master s Degree Programme in Law & Information 15

16 Society. Opiskelijamäärien lisäys tulee näkymään kaikissa tiedekunnan opetusmuodoissa. Jo tällä hetkellä on selvästi havaittavissa, että tiedekunnan opetusryhmien koot ovat äärirajoilla. Samanaikaisesti tiedekunnan tulee huolehtia siitä, ettei tutkintojen tavoiteaikojen ja vuosittaisten opintopisteiden saavuttamiselle ole rakenteellisia esteitä. Vielä todettakoon, että tiedekunnasta on jätetty yksi professorin tehtävä (finanssioikeus) täyttämättä vuoden 2012 alusta lukien. Tiedekunnan antaman koulutuksen korkea laatu varmistetaan kytkemällä opetus tiedekunnassa harjoitettavaan tieteelliseen tutkimukseen. Erityisesti tiedekunnan tohtoriohjelman laajentaminen, tohtoriohjelmassa annettavan koulutuksen kehittäminen ja tohtoriopiskelijoiden määrän lisääminen vaativat ohjausresurssien lisäämistä. Globaali kansainvälistyminen on tuonut mukanaan haasteiden kirjon. Tiedekunta pyrkii kansainvälistymisen esteiden poistamiseen sekä kansainvälisen yhteistyön toimintaedellytysten vahvistamiseen. Tavoitteena on luoda tiedekunnasta kansainvälisesti vetovoimainen opetus- ja tutkimusyhteisö, jossa on ymmärrys erilaisista oikeuskulttuureista. Edellä listattuihin haasteisiin vastaaminen vaatii tiedekunnan henkilöstöresurssien pysyvää vahvistamista. Samanaikaisesti tiedekunnassa on paineita tutkinnonuudistuksen toteuttamiseksi. Tiedekunta on syksyllä 2012 käynnistänyt tutkintorakenteen uudistamista koskevan valmistelun. Työn tarkoituksena on vastata yhtäältä kasvavaan opetuksen kysyntään ja toisaalta etsiä keinoja opetuksen kuormittavuuden tasaiseen jakautumiseen. Tiedekunta lähtee kohtaamaan haasteet lisäämällä henkilöstöresurssejaan ja muuttamalla tutkintorakennettaan. Henkilöstöresursseja esitetään vahvistettavaksi perustamalla tiedekuntaan kaksi uutta yliopistonlehtorin tehtävää. Yliopistonlehtorin tehtävä on urakehitysmallin kolmannelle portaalle sijoittuva vaativa opetuspainotteinen tehtävä, jolla parhaiten pystytään vastaamaan tiedekunnan perusopetuksen, jatkokoulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen haasteiden asettamiin tarpeisiin. Samalla pyritään jatkamaan yliopiston neliportaisen tehtävärakennemallin toimeenpanoa tiedekunnassa ja vahvistamaan jo väitelleiden henkilöiden urakehitystä. Toinen yliopistolehtorin tehtävä esitetään täytettäväksi vuoden 2013 ja toinen vuoden 2014 aikana. Molemmat tehtävät täytetään viiden vuoden määräajaksi, jonka kuluessa saadaan tiedekunnan tutkintorakenne uudistetuksi. - Tenure track Tiedekunnassa on yksi apulaisprofessorin tehtävä opetus- ja tutkimushenkilökunnan urapolkujärjestemässä (tenure track). Tenure track -apulaisprofessori aloitti tehtävässään elokuussa Apulaisprofessorin tehtäväala on oikeustiede, erityisesti kansainvälistyvän tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet. Tehtävän palkkauksen omarahoitusosuus katetaan yhdellä tohtorikoulutettavan resurssilla. Yliopiston rahoituksen loppuessa apulaisprofessorin tehtävä katetaan tuolloin vapaaksi jätetyllä professorin resurssilla. Tiedekunnalla ei ole aikeita laajentaa tenure track -järjestelmää omalla rahoituksellaan ennen kuin sille on karttunut kokemusta järjestelmästä. - Professorin tehtävät Tiedekunnassa on vuoden alussa 16 professoria. Tiedekunnan roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professori jää tehtävästään eläkkeelle alkaen ja prosessioikeuden professori alkaen. Tiedekunta on saanut täyttöluvat näihin tehtäviin vuoden 2012 vuosisuunnitelman yhteydessä. 16

17 Prosessioikeuden professorin tehtävän täyttö on vireillä ja tehtävä on tavoitteena täyttää alkaen. Vuoden 2013 alusta vapautuvan roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professorin opetustehtävä on suunniteltu toteutettavaksi oppiaineen tutkijatohtoriresurssin avulla kunnes professorin tehtävä vakituisesti täytetään. Tavoitteena on uuden professorin rekrytointi oppiaineeseen oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professorin nimikkeellä alkaen. Tiedekunta on uutena avauksena käynnistänyt kutsuprofessuurin täyttöprosessin. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kriminologian ja oikeussosiologian ma. professorin tehtävä päättyy Tehtävä on rahoitettu sisäasiainministeriön (poliisihallinto) ja Turun yliopiston (oikeustieteellinen tiedekunta) välisessä yhteistyösopimuksessa sovitulla rahoituksella ns. poliisimaisteriohjelman toteuttamiseksi. Rahoitus päättyy vuonna Oikeustieteellinen tiedekunta on käynyt alustavia keskusteluja yhteistyön kehittämisestä Työterveyslaitoksen kanssa. Yhteistyön muotona on ollut esillä viiden vuoden määräaikainen ns. sidosryhmäprofessuuri. Tämä tarkoittaisi, että Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan perustettaisiin 50 % viisivuotinen oikeussosiologian professorin tehtävä, alana erityisesti työelämän sääntely. Professorin harjoittama tutkimus ja opinnäytetöiden ohjaus painottuisi työelämää koskevan sääntelyn oikeussosiologiseen ja kriminologiseen tarkasteluun. Tehtävän toinen puolikas olisi Työterveyslaitoksessa. Professorin tehtävän kustannukset tullaan kattamaan tiedekunnan toimintamäärärahoista sekä mahdollisella Poliisiammattikorkeakoulun myöntämän määrärahalla. Professorien tarvetta harkittaessa on otettava huomioon, että professorin tehtävänä on Turun yliopistossa kansainvälisen tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimustyö ja korkeatasoinen opetustyö, vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä sekä koulutusohjelma- ja jatkokoulutusvastuu. Muut tehtävät tulee hoitaa toisen ja kolmannen portaan tehtävinä. Professorin tehtävään kuuluvan resurssin vapautuessa on näin erityisen tärkeää harkita, onko tiedekunnalla tarvetta käyttää resurssi edelleen neljännen portaan tehtävään vai onko tarkoituksenmukaisempaa siirtää resurssi toiselle tai kolmannelle portaalle. Säilytettäessä resurssi neljännellä portaalla on erikseen harkittava tehtävän suuntaaminen, ottaen huomioon yhtäältä tarve laaja-alaisuuteen sekä toisaalta ottaen huomioon vahvuusalojen ja nousevien alojen kehittämistarpeet. Vaikka professorin tehtävä täytetään lähtökohtaisesti toistaiseksi, on joka kerta harkittava erikseen, onko painavia syitä täyttää se määräajaksi. Erityisen painava syy on esimerkiksi kehittyvän tutkimusalan vahvistaminen. - Kielten opettajat Tiedekunnassa on kolme omaa kielten lehtoria, ruotsin kielen, englannin kielen ja saksan kielen lehtori. Tehtävät ovat kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Heidän ohellaan tiedekunnan opiskelijoiden kielten opetukseen osallistuu kielikeskuksen kolme lehtoria, englannin kielen, ruotsin kielen ja ranskan kielen lehtori. Tiedekunnan englannin kielen lehtori jää eläkkeelle tehtävästään alkaen. Täytettävän tehtävän sisältöä kehitetään tiukemmin tiedekunnan strategiseen kehykseen sopivaksi. Tiedekunnan englannin kielen yliopisto-opettajalta edellytetään mm. osallistumista perus- ja jatkokoulutuksen tukitehtäviin ja tiedekunnan tutkimuksen tukemiseen (mm. kielentarkastuspalvelut). Edelleen yliopisto-opettajan odotetaan vastaavan osaltaan kansainvälistymisen haasteeseen. Tiedekunta pyytää henkilöstösuunnitelmassa rekrytointilupaa toistaiseksi voimassa olevan englannin kielen yliopisto-opettajan tehtävän täyttämiseen alkaen. - Hallintopalveluyksikkö 17

18 Hallintopalveluyksikössä työskentelee 13 työntekijää, joista kaksi on osa-aikaeläkkeellä. Yhden työntekijän palkka tulee pääosin liiketoiminnasta ja kaksi työntekijää kohdistaa viisi kuukautta työajastaan liiketoimintaan. Lisäksi hallintopalveluyksikössä työskentelee osa-aikaisesti viisi avustavaa tuntityöntekijää. Tiedekunnan hallintopalveluyksikön henkilöstön määrä ja tehtävät perustuvat tiedekunnan perustehtävien, tutkimuksen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Tiedekunnan korkeakoulusihteerin tehtävä on ollut täytettynä määräaikaisesti vakituisen työntekijän siirryttyä muihin tehtäviin alkaen. Tehtävä on tiedekunnan oikea-aikaisten ja laadukkaiden tukitoimintojen ylläpitämiseksi ja hallinnon tehtäväkuorman inhimilliseksi jakamiseksi tarpeellinen. Korkeakoulusihteerin tehtävänkuvaan kuuluu mm. monipuolisesti henkilöstöhallinnon ja hallinnon valmistelutehtäviä, projektien talousraporttien tuottaminen ja monistamon toiminnasta vastaaminen. Tehtävä täytetään toistaiseksi. Tiedekunta on saanut täyttöluvan tehtävään vuoden 2012 vuosisuunnitelman yhteydessä. - Täydentävän rahoituksen henkilöstö Tiedekunnan kehittämistavoitteiden toteutuminen edellyttää riittävän suurta tutkimushenkilöstöä. Henkilöstön määrän kasvattaminen on mahdollista vain lisäämällä ulkopuolista rahoitusta. Tiedekunta kasvattaa ulkopuolisen rahoituksen osuutta kannustamalla ja tukemalla henkilökuntaa täydentävän rahoituksen hankkimiseen. Vuonna 2013 merkittävimmät täydentävän rahoituksen projektit ovat tähän astisten päätösten mukaan seuraavat: 1) Suomen Akatemian rahoittamat projektit How to Rule the Economy? The Laws Regulating the Economy ja RISEC. Näissä projekteissa työskentelee 1 tohtorikoulutettava ja 3 post doc -tutkijaa. 2) Tekesin rahoittamassa Ydinvoimalaitosprojekti ja sopimussuhteet -projektissa työskentelee yksi projektitutkija. 3) Palosuojelurahaston rahoittamissa tutkimushankkeissa Läpivirtaustutkimus tulella tehdyistä tuhotöistä, törkeistä vahingonteoista ja petoksista ja Tahallisesti sytytetyt tulipalot vuonna 2012 työskentelee yksi projektitutkija. 4) Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Urheiluvilpin rangaistavuus -projektissa työskentelee yksi projektitutkija. 5) Jean Monnet -projektin ansiosta tiedekunnan tarjoamaa immateriaalioikeuden opetusta saadaan vahvistettua entisestään mm. tuntiopetuksen avulla vuosina Tiedekunnan maksullisen palvelutoiminnan, täydennyskoulutuksen ja julkaisutoiminnan, lähtökohtana on, että liiketoiminnalla tuetaan tiedekunnan perustoimintaa. Maksulliselle palvelutoiminnalle on kuitenkin taattava riittävät henkilöstöresurssit. Yhden työntekijän palkka tulee pääosin liiketoiminnasta ja kolme kohdistaa osan työajastaan liiketoimintaan. Budjetissa vuodelle 2012 täydentävän rahoituksen osuus perusrahoituksesta oli 31,18. Budjettiesitykseen vuodelle 2013 täydentävän rahoituksen osuus on alustavasta perusrahoituksesta? % (38,16). - Controller-toiminto Tiedekunnan nykyinen controller on toiminut alalla pitkään ja hallitsee yliopiston toimintaympäristön. Vaikka resurssin määrä (25 %) on vähäinen, vaikuttaa se tällä hetkellä riittävältä. Nykyinen controller on yhteinen Turun kauppakorkeakoulun kanssa. 18

19 2) Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja kansainvälisen toiminnan lisääminen. Vastuu osaamisen kehittämisestä jakautuu esimiesten, yliopisto-organisaation sekä henkilöstön kesken. Henkilöstöä kannustetaan osaamisensa kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus sellaiseen ammatilliseen kehittymiseen, joka tukee yliopiston perustehtävien ja tukipalveluiden toteuttamista. Kansainvälistä henkilöstä tuetaan kotouttamisessa sekä päivittäisissä tukipalveluissa. Henkilöstön edellytetään ylläpitävän ja kehittävän omaa ammattitaitoaan ja valmiuksiaan toimia työyhteisönsä aktiivisena jäsenenä sekä tekevän aloitteita oman osaamisensa ja työyhteisönsä kehittämiseksi. Esimies- ja johtotehtävissä olevilta edellytetään erityisesti omien esimies- ja johtamistaitojen aktiivista kehittämistä. Tiedekunta kannustaa henkilöstöään kielitaidon ja erityisesti englanninkielen taidon kehittämiseen. Yliopisto tukee henkilöstön tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien kehittämistä, jotta jokainen pystyy suoriutumaan nykyisistä ja kehityksen myötä muuttuvista työtehtävistään. Tiedekunta kannustaa tutkijoitaan julkaisemaan arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa sekä vahvistaa tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun ulkomaisilla foorumeilla. Tiedekunta tarjoaa henkilökunnalleen englanninkielisen tieteellisen kirjoittamisen opetusta ja järjestää kielentarkastuspalveluita, joihin osoitetaan erillinen määräraha tiedekunnan budjetissa. Tiedekunta kannustaa tutkimuksen tuen kautta henkilökuntaa hyödyntämään opettaja- ja tutkijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ja vaihto-ohjelmia. Kaikkien työntekijöiden odotetaan osaltaan vastaavan kansainvälistymisen haasteeseen. Kansainvälistymisen vahvistamisen konkreettisia toimia pohditaan esimiehen ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa. Tiedekunta jatkaa kansainvälistä tutkimus- ja opetushenkilökunnan lyhyt- ja pitkäaikaista rekrytointia. Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kansainvälisyyttä tehostetaan lisäämällä aktiivisesti ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrää. Vierailevat opettajat ja tutkijat lisäävät tiedekunnan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä ja antavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Tiedekunta pyrkii vahvistamaan asemaansa houkuttelevana rekrytoijana tarjoamalla ulkomaalaisille asianmukaiset työtilat, tukemalla asunnon hankintaa ja tehostamalla kansainvälistä tutkijoiden verkostotoimintaa. Tiedekunta kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisen henkilöstön tukipalveluihin. Heille luodaan oma perehdyttämisohjelma. Englannin kielen asemaa tiedekunnan sisäisessä tiedotuksessa lisätään. 3) Henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Työhyvinvoinnin edistämisen kulmakiviä ovat oikeudenmukainen johtaminen, toimiva sisäinen viestintä, työtehtävien hoitamisessa tarvittava osaaminen, toimivat työvälineet ja työyhteisökäytänteet, henkilöstön osallistaminen sekä henkilökohtaisen työkyvyn ylläpitämisen tukeminen. 19

20 Yksiköiden työtehtävät ja työolosuhteet tulee järjestää niin, että ne edistävät henkilöstön työhyvinvointia. Yksikön johto vastaa henkilöstön työhyvinvoinnista, jonka ylläpitämisessä auttavat yhteistyössä henkilöstöhallinto, työsuojelu, varhaisen tuen malli sekä tiivis työnantajan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö. Tiedekunnassa huolehditaan siitä, että jokainen työntekijä tuntee tiedekunnan toiminnan tavoitteet, oman yksikön tavoitteet ja oman tehtävän tavoitteet. Jokainen työntekijä tietää oman perustehtävänsä ja sen linkittymisen tiedekunnan toimintaan. Työntekijän tehtävänkuvaa arvioidaan säännöllisesti. Tiedekunnassa huolehditaan siitä, että uudet työntekijät perehdytetään tehtäväänsä ja tiedekunnan toimintaan. Työtehtävien tai työmenetelmien muuttuessa huolehditaan riittävästä koulutuksen päivittämisestä. Tiedekunta ottaa toiminnassaan huomioon työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työssä jaksamista tuetaan takaamalla heille riittävät tutkimusjaksot. Yliopistopedagoginen koulutus mahdollistetaan niille, jotka sitä haluavat. Tiedekunnassa otetaan käyttöön säännölliset, joka toinen vuosi käytävät kehityskeskustelut. Ensimmäinen kehityskeskustelukierros käydään keväälllä Kehityskeskustelujen kautta tiedekunta hankkii tietoa ja ohjaa henkilökuntaansa sekä hallitsee niitä riskejä, jotka sisältyvät tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen optimaaliseen yhteensovittamiseen. Kehityskeskustelut ovat välitön keino keskustella työntekijän kanssa kanssa vuosisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden merkityksestä työtehtävässä ja siitä, miten eri tehtävät tasapainotetaan kunkin osalta. Tiedekunnan johto tiedottaa henkilöstölle oikea-aikaisesti tiedekunnassa tapahtuvista asioista. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työpalavereja sekä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Tiedekunta tekee henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyötä työterveyshuolto Mehiläisen kanssa. Riskit ja niiden hallinta Tiedekunnan perusopetuksen, jatkokoulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen haasteisiin vastaaminen vaatii tiedekunnan perusrahoituksella palkatun henkilöstön pysyvää vahvistamista. Tiedekunta suunnittelee ja esittää vuosisuunnitelmassaan oikein mitoutettua henkilöresurssin määrää. Yliopistoympäristössä toteutettavat jatkuvat muutokset työn sisällöissä tai tietojärjestelmissä aiheuttavat kuormitusta. Kaikki muutokset eivät tue perustehtävän toteuttamista. Painetta pyritään hallitsemaan töiden etukäteisellä suunnittelulla, työkuorman hallitulla jakamisella ja työtehtävien priorisoinnilla. 20