2605 Oikeustieteellinen tiedekunta. 1 Strateginen kehys. 1.1 Yksikön missio. 1.2 Yksikön visio. 1.3 Menestystekijät ja vahvuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2605 Oikeustieteellinen tiedekunta. 1 Strateginen kehys. 1.1 Yksikön missio. 1.2 Yksikön visio. 1.3 Menestystekijät ja vahvuudet"

Transkriptio

1 2605 Oikeustieteellinen tiedekunta 1 Strateginen kehys 1.1 Yksikön missio Oikeustieteellinen tiedekunta perustaa toimintansa korkealaatuiseen ja ajassa olevaan oikeuden monikansalliset ja kansainväliset liitynnät huomioon ottavaan oikeustutkimukseen. Tiedekunta on alansa keskeinen tutkimus- ja koulutusyksikkö, joka tarjoaa tieteellistä sivistystä ja tutkimukseen perustuvaa korkealaatuista koulutusta ja jatkokoulutusta. Tiedekunta kilpailee menestyksellisesti lahjakkaista, kriittisistä ja ennakkoluulottomista opiskelijoista sekä parhaista työntekijöistä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Olennaisia asioita ovat uuden tiedon tuottaminen ja ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Samalla vastataan yhteiskunnan koulutus- ja tietotarpeisiin oikeustieteen alalla. Kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot ovat toiminnassa keskeisellä sijalla. 1.2 Yksikön visio Tiedekunnan toiminta on laadukasta ja erityisesti painopistealueillaan myös kansainvälisesti arvioiden korkeatasoista. Tutkimusyhteisönä, opinahjona ja työpaikkana tiedekunta on innostava ja houkutteleva. Toiminnan lähtökohtina ovat opetuksen ja tutkimuksen vapaus ja toiminnan autonomia. Perusarvot ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus, yhteisöllisyys, tasa-arvoisuus ja moniarvoisuus. 1.3 Menestystekijät ja vahvuudet Tiedekunnan tärkein voimavara on sen koko henkilöstö. Jokainen työntekijä tietää oman perustehtävänsä ja sen linkittymisen tiedekunnan toimintaan. Työntekijät tuntevat tiedekunnan perusarvot ja toiminnan tavoitteet, oman yksikkönsä tavoitteet sekä oman tehtävänsä tavoitteet. Turun yliopiston keskeinen vahvuus on sen tutkimuspainotteisuus, kansainvälisyys ja monialaisuus. Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on itsenäisenä tieteenalakeskeisenä yksikkönä keskeinen merkitys yliopistolle. Omalta osaltaan tiedekunta vahvistaa yliopiston perinteistä lähtevää ihmistieteiden tutkimuksen ja opetuksen monialaista kirjoa yhteistyössä erityisesti muiden ihmistieteiden kanssa, luoden kuitenkin samalla yhteyksiä yliopiston edustamiin kaikkiin tieteenaloihin. Tiedekunta toteuttaa omalta osaltaan yliopiston strategiaa sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita tuottavana yhteisönä. Vaikka oikeustieteellisen tiedekunnan vahvuus on sen keskittyminen yhteen tieteenalaan ja koulutusohjelmaan sekä sen laitoksettomassa rakenteessa, kaikessa toiminnassa on korostettava monitieteisyydestä ja yksikkörakenteiden ylittämisestä saatavia tehokkuus- ja muita hyötyjä. Esimerkkejä tästä ovat:

2 - Yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun sekä humanistisen, kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ( neljän tiedekunnan yhteistyö ) kanssa. - Tiedekunnan tohtoriohjelma on keskeinen osa Turun yliopiston tutkijakoulua (UTUGS). Tiedekunta osallistuu tutkijakoulun kehittämiseen tarjoten resursseja sen koulutusohjelmaan. - Turku Institute of Advanced Studies (TIAS) on merkittävä tutkijanuran keskivaiheen tutkijoiden tutkijakoulutuksen, kansainvälisesti merkittävän tutkimustyön ja urakehityksen edistäjä. Kärkitutkijoiden monitieteinen yhteistyö luo mahdollisuuksia kansainvälisesti merkittäville tutkimusperusteisille sosiaalisille innovaatioille. Näille on huomattava tilaus sosiaalisten ja taloudellisten kriisien ennakoinnissa, hallinnassa ja ehkäisyssä. Tiedekunta on vahvasti mukana kollegiumin kehittämisessä, toiminnassa ja johtamisessa. Kollegiumin vahvistaminen on tiedekunnan strateginen prioriteetti. - Oikeustieteellisen tiedekunta on sitoutunut Campus Aboensis -yhteistyöhön monella rintamalla. Tiedekunnan keskeisiä yhteistyökumppaneita Turussa ovat Åbo Akademin oikeustieteiden laitos ja Ihmisoikeusinstituutti. Tiedekunta toimii niiden kanssa yhteistyössä sekä suomen-, ruotsin- että englanninkielisen peruskoulutuksen että jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Yhteistyö on koottu Turku Law School -brändin alle, jonka osana on myös Turun kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan yksikkö. - Keskeinen Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Työterveyslaitoksen välinen yhteistyön muoto on oikeustieteelliseen tiedekuntaan sijoitettu Turun työtieteiden keskus (Turku Centre for Labour Studies, TCLS). Kolmantena hyvänä esimerkkinä Campus Aboensis -yhteistyöstä voidaan mainita myös monitieteinen European Studies -kokonaisuus. Yhteistyön vahvistamisesta huolimatta tiedekunnan sisäinen rakenne säilytetään yksinkertaisena, tiedekunnan opetusta ja tutkimusta palvelevana, joustavana sekä hallinnollisesti yliopiston tiedekunnista kevyimpänä sekä selkeimpänä. Yliopiston strategian mukaisen instituutiosuunnittelun ja yhteiskunnallisten mekanismien vahvuusalueen keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa konstitutionalismi ja perusoikeudet sekä yhteiskunnan, politiikan ja talouden vuorovaikutusmekanismeihin liittyvä yhteiskunta- ja oikeustieteellinen tutkimus. Tiedekunnan tutkimuksella on tällä hetkellä kaksi painopistealuetta, jotka liittyvät vahvuusalueeseen: 1) konstitutionalismin sekä perus- ja ihmisoikeuksien tutkimus ja 2) talouden muutosten oikeudellinen tutkimus. Painopistealueet sijoittuvat instituutiosuunnitelun ja yhteiskunnallisten mekanismien vahvuusalan ytimeen. Painopiste liittyy myös kulttuuristen vuorovaikutusprosessien tutkimuksen vahvan kehitysvaiheen tutkimusalaan. Konstitutionalismin sekä perus- ja ihmisoikeuksien tutkimuksessa ja talouden muutosten oikeudellisessa tutkimuksessa tarkastellaan kansallisten ja ylikansallisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaperiaatteita ja keskinäissuhteita ja kehitetään niiden arviointiin soveltuvia kriteeristöjä. Talouden muutosten oikeudellinen tutkimus on keskeisessä asemassa myös liiketoimintaosaamisen ja innovaatiotutkimuksessa. Tiedekunnan tutkimushankkeissa ja oppiaineissa tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet kietoutuvat tyypillisesti toisiinsa. Tutkijat verkottuvat tiedekunnan sisällä ja tiedekunnan ulkopuolisiin kansallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin. Vaikka tiedekunta panostaa vahvasti tutkimuksen painopistealueisiin, tutkimusta ei kuitenkaan keskitetä pelkästään painopistealueille. Jo laadukas opetus edellyttää, että tiedekunnan tutkimus on laaja-alaista. Tiedekunta pitää vahvuutenaan myös sitä, että tutkimuksessa ja opetuksessa 2

3 oikeustieteen eri lähestymistavat ja suuntautumiset sekä oikeuden eri alat ovat laaja-alaisesti edustettuina. 1.4 Uhkakuvat ja heikkoudet Turun yliopisto on sitoutunut lisäämään oikeustieteen alan peruskoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuoteen 2015 mennessä siten, että aloituspaikkoja on vähintään 176. Ilman opetusresussien lisäystä sisäänoton lisäys vaarantaa opetuksen laadun säilymisen nykyisellä kansallisesti tunnustetulla korkealla tasolla. Samalla tiedekunnan pyrkimykset vahvistaa opettajien tutkimusmahdollisuuksia heikkenevät. Kansallisten tutkijakoulujen järjestelmän purkaminen uhkaa oikeustieteen alan jatkokoulutuksen rahoitusta tilanteessa, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa tarvetta lisätä alan tohtorikoulutusta. Tutkijanuran keskivaiheen tutkijoiden urakehityksen ja pitkäjänteisen tutkimustyön vahvistamisen mahdollisuudet ovat edelleen niukat, vaikka tiedekunta rekrytoinnissaan painottaa vahvasti kansainvälistä ja kansallista kärkitasoa olevia tutkimusmeriittejä. TIAS pystyy nykykoossaan tarjoamaan vain hyvin rajalliset mahdollisuudet tutkimuksen kehittämiseen. 1.5 Kehittämisen painopisteet Tiedekunta tarkastelee strategista kehystään ja sen suhdetta yliopiston strategian toimeen panoon vuosittain toimintasuunnitelman yhteydessä. Tiedekunta vastaa peruskoulutuksen sisäänoton lisäämiseen ja tohtorikoulutuksen laajentamiseen yhtäältä kehittämällä perustutkintojen tutkintorakenteita ja tohtoriohjelmaa, toisaalta suuntaamalla resursseja kolmannella portaalla oleviin tutkijaopettajan tehtäviin. Tiedekunnan olemassa olevat resurssit eivät kuitenkaan tähän yksin riitä, vaan tämä edellyttää lisäresurssointia vuosina 2013 ja Tutkimuksessa tiedekunnan keskeisin tavoite on luoda ja ylläpitää vahvaa kansainvälistä tutkimusprofiilia oikeustieteen perustutkimuksen tuottajana. Painopistealoja arvioidaan säännöllisesti toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä ennen kaikkea suhteessa uusiin nouseviin aloihin, joista voi tulla tulevaisuudessa uusia vahvuusaloja. Tutkimuksen laaja-alaisuuden varmistamisella mahdollistetaan tiedekunnan sisäinen kilpailu ja uusien tutkimuksellisten innovaatioiden mahdollisuus. Tiedekunta korostaa korkeatasoista vertaisarvioitua julkaisemista erityisesti kansainvälisillä foorumeilla. Tiedekunta vahvistaa kaikkien tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun kansainvälisillä julkaisufoorumeilla. Tiedekunta panostaa erityisesti tutkimuksen tukitoimintojen ja tutkimusrahoituksen hankkimisen kehittämiseen. Vastaisuudessa tavoitteena on koordinoida kansainvälisiä tutkimushankkeita. Tiedekunta tukee voimakkaasti TIAS:n johtokunnan tekemiä strategisia kollegiumin laajennus- ja vahvistamisesityksiä kansainvälisen merkittävyyden saavuttamiseksi. Tiedekunnan liiketoiminta tukee perustoimintojen tulosyksikön toiminnan kehittämistä. Tiedekunnan toiminnan kehittäminen edellyttää liiketoiminnan volyymin kasvattamista. Täydennyskoulutusta kehitetään entistä monipuolisemmaksi yhteistyössä Turun yliopiston muiden yksiköiden ja muiden 3

4 oikeustieteen yksiköiden kanssa. Tiedekunnan kustannustoiminta perustuu korkeaan tieteelliseen tasoon ja liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Tiedekunnan korkeatasoinen opetus perustuu laadukkaaseen tutkimustyöhön. Opiskelijoilta pyydetään säännöllisesti palautetta opetuksesta, opetusjärjestelyistä ja opintojen ohjauksesta. Palautejärjestelmää ja saadun palautteen hyödyntämistä opetuksessa kehitetään edelleen. 2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2.1 Tutkimus Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet ja linjaukset 1) Julkaisuin osoitettu kansainvälisen tiedeyhteisön arvostus. Arvostusta tarkastellaan tieteenaloittain. Arvostus saavutetaan arvostetuilla kansainvälisillä julkaisuilla. Arvostusta voidaan mitata sitaatioilla, impact factoreilla sekä vuoden loppuun mennessä valmistuvien julkaisufoorumien luokituksella. Tiedekunta kannustaa tutkijoitaan julkaisemaan arvostetuissa kansainvälisissä referee-julkaisuissa. Tiedekunta seuraa säännönmukaisesti harjoitettua tutkimusta käyttäen apuna Tieteellisten Seurojen valtuuskunnan julkaisufoorumihankkeen julkaisusarja- ja kustantajaluokitusten vuosittaisia lukumääriä. Tiedekunta selkeyttää yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttamista ja valmistelee vuoden 2013 aikana tiedekunnan tutkimusta ja julkaisutoimintaa koskevan toimenpideohjelman. Tiedekunta vahvistaa tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun ulkomaisilla foorumeilla. Tiedekunta tarjoaa henkilökunnalleen englanninkielisen tieteellisen kirjoittamisen opetusta ja järjestää kielentarkastuspalveluita, joihin osoitetaan erillinen määräraha tiedekunnan budjetissa.tiedekunta luo tukirakenteita kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisäämiselle. Kansainvälistymistä tehostetaan jatkamalla tutkimus- ja opetushenkilökunnan rekrytointia myös kansainvälisesti, kannustamalla henkilökuntaa ulkomaisiin tutkijavierailuihin ja lisäämällä ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrää. Tutkijoita kannustetaan ja tuetaan kansainvälisessä julkaisemisessa ja osallistumisessa kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Tiedekunta on uudistanut tohtorikoulutuksensa perustamalla toimintansa aloittaneen oikeustieteen tohtoriohjelman osaksi Turun yliopiston tutkijakoulua (UTUGS). Tavoitteena on ollut olennaisesti tehostaa tiedekunnan tutkijakoulutusta ja parantaa näin tutkimuksen laatua. Tohtoriohjelmaa kehitetään voimakkaasti edelleen. Ohjelmaa pyritään tiivistämään ja kiinteyttämään sekä ohjausta parantamaan. Tohtoriohjelman johtosuhteet selkeytetään. Tohtorikoulutettavien työn 4

5 edistymisen seurantaa tehostetaan. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti yliopiston tutkijakoulutusyhteistyöhön UTUGS:n puitteissa. Tiedekunta tukee voimakkaasti tiedekunnan tutkijoiden kansainvälistä verkostoitumista. Tiedekunta tukee erillisellä määrärahalla kansainvälisten tieteellisten seminaarien järjestämistä ja kannustaa tutkijoidensa osallistumista kansainvälisiin seminaareihin. Tiedekunnan kansainväliset verkostot kartoitetaan. Tiedekunta osallistuu useisiin kansainvälisiin tieteellisiin yhteistyöverkostoihin (esim. Legal Research Network, johon kuuluvat tiedekunnan lisäksi Bristolin, Budapestin, Gentin, Groeningenin, Göttingenin, Uppsalan ja Lillen yliopistot). Tiedekunnan tutkijoiden riittävä mahdollisuus tutkimustyöhön turvataan. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti ihmistieteiden tutkijakollegiumin (TIAS) toimintaan ja tukee sen vahvistamista. 2) Menestys kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa Tutkimusrahoituksen määrän tarkastelutasona on tiedekunta/erillinen laitos. Kansainvälistä ja kansallista tutkimusrahoitusta seurataan erikseen. Mittarina käytetään kilpaillun tutkimusrahoituksen määrää suhteessa yksikön kokonaisrahoitukseen. Tiedekunta suuntaa entistä enemmän voimavaroja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimiseen. Tutkimuksen tukitoimintoja on jo vahvistettu rekrytoimalla toukokuun 2012 alusta tutkimus- ja jatkokoulutussuunnitelija, jonka keskeisenä tehtävänä on osallistua ulkopuolisen rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen ja tutkimusrahoitushakemusten laadintaan. Tiedekunta kehittää edelleen tutkimuksen tukijärjestelmiä tavoitteena myös kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkiminen. Tiedekunnan tutkimusrahoituksen hankintaa ryhdytään seuraamaan. Riskit ja niiden hallinta Oikeustiede on ollut aikaisemmin luonteeltaan poikkeuksellisen kansallinen tieteenala. Tutkimusteemat ja julkaisukanavat ovat viime vuosiin asti olleet leimallisesti kansallisia. Tutkimuksen kansainvälistäminen on väistämättä vaikea ja vaativa prosessi. Nyt vakiintuneet tutkimusindikaattorit eivät kuvasta kattavasti oikeustieteellisen tutkimuksen laatua tai merkitystä. Oikeustieteen ominaispiirteet vaikeuttavat ulkomaisen tutkimusrahoituksen hankkimista. Yliopistojen yleisen rahoituksen ja erityisesti Suomen Akatemialle suunnatun rahoituksen väheneminen vaikeuttavat ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimista merkittävästi. Tiedekunta on vahvistanut tutkimuksen tukipalveluja perustamalla tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijan tehtävän. Tiedekunnan keskeisin haaste on tutkimustoiminnan kansainvälistämisessä. Tiedekunnan julkaisukanavat ovat olleet leimallisesti kansallisia. Tiedekunta on kuitenkin aloittanut kunnianhimoisen kansainvälistymistyön vahvistamalla tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kansainvälistymisen tukea ja käynnistämällä englanninkielisen maisteriohjelman. Henkilökunnan kansainvälisen julkaisemisen valmiuksia kehitetään voimallisesti mm. allokoimalla resursseja kielentarkastukseen. Henkilökuntaa kannustetaan kehityskeskustelujen kautta 5

6 konkreettisin toimin julkaisemaan englanniksi ja kansainvälisillä foorumeilla. Henkilökunnan kansainväliseen verkostoitumiseen panostetaan luomalla sitä koskevia infrastruktuureja myös hallintopalveluyksikön puolelta. Mainittujen toimenpiteiden lisäksi tiedekunta hakee strategiarahaa kansainvälistymisstrategian suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi. 2.2 Opetus ja oppiminen Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet ja linjaukset 1) Tutkimukseen perustuvan opetuksen merkitystä yliopiston perustehtävänä vahvistetaan. Korkeatasoinen tutkimus- ja tiedeperustainen opetus on toinen yliopiston tehtävistä ja yliopistollisen koulutuksen kulmakivi. Opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu uuden luominen, kriittisyys ja vastuullisuus. Opetushenkilöstön mahdollisuutta osallistua pedagogiseen koulutukseen tuetaan osana koulutuksen laadunvarmistamista. Suomessa on tällä hetkellä kolme koulutusyksikköä, joiden tehtävänä on antaa oikeuslaitoksen tuomarintehtävien pätevyysvaatimuksiin kuuluvan maisteritutkinnon opetusta: Turun, Helsingin ja Lapin yliopiston oikeustieteelliset tiedekunnat. Itä-Suomen yliopistolle on vuonna 2012 myönnetty tutkinnonanto-oikeus siten, että ensimmäiset 40 opiskelijaa aloittavat opintonsa vuonna 2013 Itä- Suomen yliopiston Joensuun kampuksella (oikeustieteiden laitos). Tiedekunta tekee luontevasti yhteistyötä Helsingin ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kanssa. Sen lisäksi tiedekunnalla on Åbo Akademin oikeustieteen yksikön kanssa kiinteä ja vakiintunut yhteistyösuhde, jota on viime aikoina kehitetty edelleen sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Oikeustieteellisen tiedekunnan toimintaan vaikuttaa sekä koulutuksen laajentuminen maantieteellisesti Itä-Suomeen että sisäänottomäärien kasvattaminen valtakunnallisesti Turun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa. Tiedekunta on sitoutunut lisäämään sisäänottomääriä siten, että vuoteen 2016 mennessä valintakokeisiin perustuva sisäänotto on 140 opiskelijaa. Opiskelijamäärän lisäys näkyy jatkossa kaikissa tiedekunnan opetusmuodoissa: niin massaopetuksen perustuvassa luento-opetussa, pienryhmäopetukseen perustuvissa seminaareissa ja kielten opetuksessa sekä maisterivaiheeseen syventävien opintojen pienryhmäopetuksessa. Jo tällä hetkellä on selvästi havaittavissa, että opetusryhmien koko on äärirajoilla. Tämä koskee sekä aineellisoikeudellista että kielten opetusta. Tiedekunnalla on vaikeuksia tuottaa riittävästi pienryhmäopetukseen perustuvaa erikoistumisjakso-opetusta, ja myös syventävien opintojen tarjontaan kohdistuu voimakas lisäämispaine. 6

7 Tiedekunta käynnistää tutkintorakenteen uudistamista koskevan valmistelun. Työn tarkoituksena on vastata yhtäältä kasvavaan opetuksen kysyntään ja toisaalta etsiä keinoja opetuksen kuormittavuuden tasaiseen jakautumiseen. Opiskelijamäärien kasvuun ja lisääntyneen opetuksen kysyntään ei voida kuitenkaan vastata pelkästään näillä keinoin, vaan opetukseen käytettäviä voimavaroja on lisättävä. Voimavarojen lisäämisessä on kolme ulottuvuutta: opetusvoimavarojen yleinen lisääminen, voimavarojen kohdentaminen tutkintorakenteen sisällä ja voimavarojen lisäyksen ajallinen kesto. Tiedekunnan tekemä analyysi osoittaa, että voimavarojen lisäykselle on pysyvä tarve. Oikeustieteen maisterin tutkintoon kuuluu kaikkien keskeisten oikeudenalojen ja oikeuden yleistieteiden tuntemus. Oppimistulos ja laatu varmistetaan kytkemällä opetus tiedekunnassa harjoitettavaan tieteelliseen tutkimukseen. Tämä tarkoittaa opetuksen kehittämisen sitomista yhtäältä tutkimukselle asetettuihin kattavuus- ja kansainvälistymisvaatimuksiin ja toisaalta tutkimuksellisten vahvuuksien heijastumista suoraan opetukseen. Samalla on kuitenkin varmistettava niin tutkimuksen kuin opetuksen laaja-alaisuus keskeisillä oikeudenaloilla ja oikeuden yleistieteissä. Tiedekunnassa käynnistyi lukuvuonna englanninkielinen maisterikoulutusohjelma Master s Degree Programme in Law & Information Society. Oikeustieteen apulaisprofessori (tenure track) aloitti tehtävässään vuonna 2012, mikä edesauttaa englanninkielisen maisterinohjelman toteuttamista ja kehittämistä. Maisteriohjelman vakiintuminen ja sen seurauksena opiskelijamäärän kasvaminen vaikuttavat kuitenkin tiedekunnan toimintaan laajemminkin lisäten opetuksen kysyntää. Tämä opetuksen kysynnän lisäys on otettava huomioon opetusvoimavaroissa. Sisäänottomäärien kasvattaminen asettaa tiedekunnan tarjoamalle opetukseen yhtäältä määrällisiä haasteita ja toisaalta opetuksen kuormittavuutta koskevia haasteita. Korkeatasoista opetusta on myös tarjottava siten, että opetuksen määrällä ei vaaranneta tutkinnon laaja-alaisuutta ja opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa tutkinto tavoiteajassa. Lähtökohtana on tällöin, että kaikki tiedekunnan tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvat henkilöt antavat opetusta. Tehtävien jakamisessa on otettava huomioon seuraavat seikat: 1) tohtorikoulutettaville on taattava riittävä työrauha väitöskirjatutkimuksen tekemiseen, 2) toisen ja kolmannelle portaalle sijoitettujen post doc -tutkijoiden on saatava riittävästi aikaa omille tutkimusprojekteilleen ja 3) professorien on pystyttyvä huolehtimaan koulutus- ja jatkokoulutusvastuusta sekä tutkimuksesta. Tiedekunta vastaa edellä kuvattuihin haasteisiin kahdella tavalla. Tutkintorakenteen uudistamisella pyritään ensinnäkin arvioimaan, miten opiskelijamäärän lisääntyminen vaikuttaa opetuksen laajaalaisuuteen ja työskentelymuotoihin. Samalla analysoidaan opetuksen kuormittavuuden jakautumiseen vaikuttavat tekijät. Toiseksi tiedekunta tarvitsee lisää henkilöstövoimavaroja vastatakseen lisääntyvään kysyntään. Henkilöstövoimavaroja esitetään vahvistettavaksi perustamalla tiedekuntaan kaksi uutta yliopistonlehtorin tehtävää. Yliopistonlehtorin tehtävä on urakehitysmallin kolmannelle portaalle sijoittuva vaativa opetuspainotteinen tehtävä, jolla parhaiten pystytään vastaamaan tiedekunnan perusopetuksen, jatkokoulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen haasteiden asettamiin tarpeisiin. Samalla pyritään jatkamaan yliopiston neliportaisen tehtävärakennemallin toimeenpanoa tiedekunnassa ja vahvistamaan jo väitelleiden henkilöiden urakehitystä. Toinen yliopistolehtorin tehtävä esitetään täytettäväksi vuoden 2013 ja toinen vuoden 2014 aikana. Molemmat tehtävät ovat aluksi viiden vuoden määräaikaisia tehtäviä. Määräajan kuluessa saadaan 7

8 tiedekunnan tutkintorakenne uudistetuksi ja lisähenkilöstövoimavarat voidaan suunnata uudistetun tutkintorakenteen edellyttämällä tavalla. Opetuksessa hyödynnetään jo nykyisin vierailevia ulkomaalaisia tutkijoita muun muassa Erasmusvaihdon ja Fulbright-ohjelmien avulla. Tiedekunta pyrkii entistä aktiivisemmin hyödyntämään tällaisen ohjelmien mahdollistamaa opetusvoimavaraa. 2) Opetus ja oppimisen edellytykset järjestetään niin, että opiskelijoiden valmistuminen nopeutuu ja koulutuksen läpäisy paranee. Konkreettisina tavoitteina ovat toimivat opiskeluprosessit, laadukas opetus, kannustava ja innostava ilmapiiri, nykyistä parempi läpäisy, lisääntyvä kansainvälisyys ja valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoihinsa. Tiedekunnan tutkintorakenne on pyritty rakentamaan siten, että opiskelija pystyy suoraviivaisesti etenemään kurssilta toiselle ja suorittamaan opinnot oikeusnotaari- ja maisterivaiheessa suositusaikojen puitteissa. On kuitenkin ilmeistä, että nykyisellään tutkinto-opinnot eivät etene tasaisesti opiskeluvuosien aikana. Opiskelijoiden opintojen etenemistä aletaan seurata tarkemmin ja tarkastella, kuinka monet opiskelijoista saavuttavat 55 op:n tason lukuvuoden aikana. Todennäköistä on, että oikeusnotaaritutkinnon ensimmäisenä vuonna opintopisteillä mitattu opintojen eteneminen ei ole riittävän joutuisaa. Samoin ongelmallinen kohta opinnoissa on maisterivaiheen opintojen toinen vuosi, jolloin opintopisteiden kertyminen on keskimääräistä hitaampaa. Tämän ja ensi lukuvuoden aikana tiedekunnan tutkintorakenne otetaan uudelleenarvioinnin kohteeksi. Tähän työhön ryhtyvä tutkintorakennetoimikunta miettii konkreettisesti oikeusnotaari- ja oikeustieteenmaisteritutkintojen kokonaisuutta ml. opintojen mitoitus ja opiskelijoiden mahdollisuus suorittaa tutkinnot vaadituissa tavoiteajoissa. Tutkintorakenneuudistustyön kuluessa pyritään täsmentämään tämänhetkisen tutkinnon suorittamisen hidasteet sekä rakentamaan ehdotusta siitä, miten tutkinnot tuottaisivat edelleen hyvää, työmarkkinoiden arvostamaa osaamista samalla kun tutkinnot valmistuisivat asetetuissa tavoiteajoissa. Oikeustieteellisen tiedekunnan opetus on laadukasta. Sitä on kehitetty vuosien varrella määrätietoisesti vuorovaikutteiseksi ja opiskelijoiden oppimisprosessia mahdollisimman hyvin tukevaksi. Oppimisprosessien tukemiseen on luotu tuutori- ja opettaja-tuutorijärjestelmä, on kehitetty taitava-opiskelija (3 op) opiskelutaitokurssi, järjestetty opintopiiritoimintaa tukemaan opiskelijoiden syvällisempää oppimista oikeudenalojen peruskursseilla sekä kannustettu opettajia osallistumaan pedagogiseen koulutukseen. Lukuvuonna kaikkia näitä edellä mainittuja jatketaan sen lisäksi että opettajille tarjotaan tiedekunnan sisällä mahdollisuutta osallistua yliopistopedagogiseen ryhmään, jossa syvennytään miettimään oikeustieteen pedagogiikkaa. Tavoitteena on, että tämän ryhmän piiristä syntyviä tuloksia jaetaan hyvinä käytänteinä ja vinkkeinä tiedekunnan opettajakunnalle. Hyvien opiskelutulosten saavuttaminen sekä opintoihin motivoituminen edellyttävät hyvää opiskeluilmapiiriä, jonka rakentamiseen ja ylläpitämiseen tiedekunnan henkilökunta on omalta osaltaan sitoutunut. Hyvä opiskeluilmapiiri ei tarkoita opiskelun helppoutta. Opiskelijoille pyritään 8

9 tarjoamaan oikeustieteen opintojen aikana haasteellisia oppimistilanteita ja opiskelumateriaaleja, jotka houkuttelevat opiskelijoiden omakohtaiseen ajattelutyöhön. Kannustava ja innostava opiskeluilmapiiri pyritään luomaan kaikilla kursseilla opettajien ja opiskelijoiden yhteistyöllä. Opiskelijoita pyritään sitouttamaan omalta osaltaan ryhmässä toimimiseen ja vastuullistamaan omaan ja toisten oppimiseen ensimmäisestä opintovuodesta lähtien. Konkreettisen lisän tiedekunnan opiskelujen kansainvälistymiseen tuo LIS-maisteriohjelma, joka toteutetaan toisen kerran lukuvuonna Maisteriohjelman markkinointia tehostetaan yhteistyössä yliopiston kansainvälisen yksikön kanssa. Maisteriohjelman kehittämisessä otetaan vuoden aikana esille mahdollisuus löytää yhteistyöyliopistoja, jossa tutkimusyhteistyön lisäksi maisteriohjelmaopiskelijat voisivat vierailla kaksivuotisten maisteriopintojensa aikana ja suorittaa näiden vaihdossa olojensa aikana ko. yliopiston kursseja. Valmistuneiden tyytyväisyyttä tutkintoihinsa selvitetään säännöllisesti yhteistyössä yliopiston rekrytointipalvelujen kanssa. Rekrytointipalvelu kerää tietoa kaikilta Turun yliopistossa tutkinnon suorittaneilta noin vuoden päästä heidän valmistumisestaan. Tähän kyselyyn tiedekunnalla on mahdollisuus liittää omia kysymyksiä. Palautteen kerääminen pidetystä opetuksesta on tärkeä osa opetussuunnitelmaprosessia. Uutta opetussuunnitelmaa kehitettäessä on aiemmasta opetuksesta saatu arviointitieto aina kehittämistyön taustalla. Tiedekunnan opetuksen laadukkuutta ja opiskelijoiden oppimistuloksia seurataan ottamalla lukuvuoden aikana käyttöön uudistetut opetuksen arviointilomakkeet. Palautteen keräämisen tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten niin opintojaksokohtaiset kuin myös tutkintokohtaiset oppimistavoitteet on saavutettu tai jäänyt saavuttamatta. Niinikään palautetta pyydetään opetusjärjestelyistä, tenttikäytännöistä, erilaisista opetuksen toteutustavoista, yleisestä opiskeluilmapiiristä, opintojen innostavuudesta, työelämärelevanssista jne. Opiskelijoilta pyydetään myös opetuksen uudistusehdotuksia. Opiskelijat täyttävät arviointilomakkeen ensin oikeusnotaarivaiheen ja seuraavaksi maisterivaiheen opintojen jälkeen. Palautteen kerääminen liitetään osaksi tutkintojen suorittamista, jolloin varmistetaan, että arvokas palautetieto saadaan kaikilta opiskelijoilta. Kuvatun palautteen lisäksi opiskelijoilla on jatkuvasti mahdollista antaa on-line tyyppistä palautetta opintojen järjestämisestä tiedekunnan opintohallintoon. Nämä palautteet käydään läpi vähintään kaksi kertaa vuodessa ja korjaaviin toimenpiteisiin pyritään ryhtymään mahdollisimman nopeasti. 3) Koulutuksen ja tutkintojen työelämärelevanssi on hyvä. Tutkintojen sisällöissä ja rakenteessa otetaan huomioon työvoiman koulutustarpeet ja yliopiston kyky tuottaa relevantteja tutkintoja. Yliopistosta valmistuvilla on valmiudet kehittää itsenäisesti asiantuntemustaan ja ammattialaansa sekä työskennellä moniammatillisissa ja kansainvälistyvissä työympäristöissä. Tiedekunnasta valmistuneet oikeustieteen maisterit sijoittavat erinomaisesti työmarkkinoille. Tiedekunnan tarjoama opetus tarjoaa vahvat ja riittävät teoreettiset valmiudet eri 9

10 lakimiesammateissa työskentelylle ja juristin ammatillinen identiteetti on varsin selkeäpiirteinen ja vahva. Tiedekunnan kieltenopetus on laaja-alaista. Kielten opetuksessa pyritään kehittämään monipuolisesti opiskelijoiden kommunikaatiotaitoja vierailla kielillä. Pyrkimyksenä on myös linkittää kielenopetus tiiviisti oikeustieteen tieteenalaopintoihin ja näin ollen välttää kielen oppimista pelkkänä välineenä. Tutkinnon työelämärelevanssia vahvistavat myös osin tai kokonaan ulkopuolisesta toimeksiannnosta tehtävät syventävien opintojen tutkielmat sekä syventävien opintojen ryhmien tekemät vierailut aihepiirin työpaikkoihin. Opintojaksoilla voidaan käyttää myös vierailevia luennoitsijoita käytännön työelämästä. Turun työtieteiden keskuksen (TCLS) tuottama ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa hallinnoitava Työelämän ja henkilöstöasioiden perusopintokokonaisuus (Tyhe) tarjoaa eri tiedekuntien opiskelijoille monitieteellisen opintokokonaisuuden työelämä- ja henkilöstökysymyksistä. Riskit ja niiden hallinta Tiedekunnan opiskelijamäärän lisäys (päävalinnan kautta 20 opiskelijaa lisää) vuoteen 2016 mennessä on riski. Kasvavan opiskelijamäärän opetus edellyttää lisää henkilöstöresursseja sekä tilaresursseja. Kasvava opiskelijamäärä tarkoittaa myös kasvavaa oikeustieteen maisterintutkinnon suorittaneiden määrää. Kilpailu eri yliopistoista valmistuneiden maistereiden välillä kiristyy. Tiedekunta vastaa tähän haasteeseen laadukkaalla peruskoulutuksella. Kansainvälistymisen vaatimukset ovat moninaiset ja niiden kattava huomiointi yliopistossa haasteellista. Nykyisten kansainvälistymisvälineiden (mm. laaja kielenopetus, LIS-maisteriohjelma, tutkija- ja opettajavaihdot) lisäksi on mietittävä, miten tiedekunnassa saavutetaan jatkossakin riittävä valmius kohdata oikeuden kansainvälistyminen ja oikeuskulttuuristuminen. 2.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet ja linjaukset 1) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on luonnollinen ja omatoiminen yliopiston tutkimukseen ja opetukseen integroituva osa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus merkitsee sekä yliopiston osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen että kumppaneiden panosta yliopiston toiminnan vahvistamiseen. YVV:n toteuttamiseen osallistuvat kaikki yliopiston toimijat omista lähtökohdistaan niin, että eri yksiköiden monimuotoiset yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muodot tukevat toisiaan ja lisäävät yliopiston tunnettuutta ja arvostusta kansallisesti ja kansainvälisesti. 10

11 Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu sen henkilökunnan tieteelliseen ja ammatilliseen asiantuntemukseen sekä yhteiskunnan tarpeeseen saada erilaista oikeudellista tietoa. Tiedekunnan monipuolinen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ilmenee lakimiesten koulutuksen ja korkealaatuisen tutkimuksen lisäksi täydennyskoulutuksessa, omassa julkaisutoiminnassa, henkilökunnan monipuolisissa asiantuntijatehtävissä, alumni- ja muussa sidosryhmäyhteistyössä sekä tiedekunnan toiminnasta erilaisissa oikeustiedettä laajemmissa verkostoissa. Tiedekunta vastaa laaja-alaisesti lakimieskunnan täydennyskoulutuksesta (mm. ministeriöt, oikeuslaitos, asianajoliitto). Lakimiesten lisäksi tiedekunnan täydennyskoulutusta suunnataan muillekin oikeudellista tietoa ja koulutusta tarvitseville sidosryhmille (mm. Taloushallintoliittoon kuuluvat tilitoimistot). Täydennyskoulutusta järjestetään Turun lisäksi muuallakin Suomessa. Tiedekunta monipuolistaa ja laajentaa täydennyskoulutusta entisestään. Tiedekunnan ja sen henkilökunnan harjoittaman julkaisutoiminnan avulla vahvistetaan tutkimustiedon saatavuutta. Tietyntyyppisille oikeustieteellisille julkaisuille on tunnusomaista, että niitä hyödynnetään laajasti käytännössä oikeudenkäytön piirissä. Samoin oikeustieteelle on tunnusomaista myös oppikirjatuotanto omalla oikeuden alalla, mikä parantaa tutkimustiedon välittymistä käytäntöön. Tiedekunnan omassa julkaisusarjassa julkaistaan muun muassa tutkimusraportteja sekä juhlajulkaisuja. Myös hyvin arvosanoin tehtyjä, oikeudellisesti mielenkiintoisia pro gradu -tutkielmia on mahdollista saada julkaistuksi juridiikan ammattilaisten käyttämässä Edilex -verkkotietopalvelussa. Tiedekunta julkaisee kahta lehteä, Oikeustietoa ja Nordic Journal of Commercial Law ta (NJCL). Oikeustieto -lehdessä tiedekunnan opettajat ja tutkijat kommentoivat lehdessä lyhyesti uusimpia tuomioistuinratkaisuja ja lehti (ilmestyy kuusi kertaa vuodessa) tarjoaa tiiviissä ja helppokäyttöisessä muodossa käytännön juristeille hyödyllistä oikeudellista tietoa. Lehdellä on laaja levikki tuomioistuinten, asianajajien ja muiden käytännön juristien piirissä. Nordic Journal of Commercial Law -julkaisu tarjoaa tieteellisesti arvioitua tietoa kauppaoikeuden piiristä. Tiedekunnan henkilökunta julkaisee tieteellisen foorumien lisäksi ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä kirjoituksia (mm. kolumneja) sanomalehdissä ja muissa vastaavissa julkaisuissa. Lisäksi tiedekunnan henkilökunnan asiantuntemusta hyödynnetään muun uutisoinnin yhteydessä oikeudellisina asiantuntijakommentteina. Tiedekunnan henkilökunta toimii aktiivisesti erilaisissa asiantuntijarooleissa sekä kansainvälisillä foorumeilla että Euroopan unionin eri toimielimissä, ylimmissä valtioelimissä (eduskunta, valtioneuvosto, ministeriöt), tuomioistuimissa, asianajolaitoksessa, poliisilaitoksessa, syyttäjälaitoksessa, kunnissa ja yrityksissä. Henkilökunta antaa sekä kirjallisia että suullisia asiantuntijalausuntoja yhteiskuntakehityksen kannalta merkittävistä ja ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Edellä mainituilla asiantuntijarooleilla on useasti poikkeuksellisen merkittävä vaikuttavuus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhteiskunnan monimutkaistuessa oikeudellisen asiantuntijuuden tarve ja merkitys on erityisesti viime vuosina kasvanut olennaisesti. Tiedekunnan henkilökunta toimii erilaisissa tilaisuuksissa pyydettyinä esitelmöitsijöinä omaan asiantuntemukseensa perustuen. Yhteiskunnallista vuorovaikutusta edistää myös oikeustieteelliseen tiedekuntaan sijoitettu Turun yliopiston eri tiedekuntien, Åbo Akademin sekä Työterveyslaitoksen välinen monitieteinen Turun työtieteiden keskus (Turku Centre for Labour Studies, TCLS). Työtieteiden keskuksen 11

12 verkostotilaisuudet, joissa kerrotaan ja keskustellaan ajankohtaisista työelämäkysymyksistä, on suunnattu myös yliopiston ulkopuolisille. Tiedekunta on osallisena yliopiston neljän tiedekunnan, oikeustieteellisen, humanistisen, kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistyössä, joka järjestää mm. Studia Generalia -yleisöluentosarjoja. Tiedekunta tulee institutionaalisesti vahvistamaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen asemaa ryhtymällä toimiin yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen keskittyvän YVV-toimielimen ja mahdollisesti neuvottelukunnan perustamiseksi. Se koordinoisi laajasti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyviä teemoja, osin myös yhteistyössä alumnien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 2) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus parantaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja vaikuttavuutta. Kanssakäyminen elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa lisää tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista relevanssia. Tämä heijastuu opetuskäytännöissä ja tutkimusaiheiden valinnoissa sekä tuloksista tiedottamisessa. Se konkretisoituu tieteen popularisointina, innovaatioina sekä akateemisen asiantuntijuuden näkymisenä julkisuudessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tiedekunta kehittää ja syventää entisestään yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Alumnitoiminnassa Senilex ry:n merkitys on keskeinen, sillä sen kautta käytännön työelämässä olevat lakimiehet osallistuvat useiden kurssien (sekä perusopetus että täydennyskoulutus) suunnitteluun ja toteutukseen. Tiedekunnalla on luennoitsijapankki halukkaista alumni-luennoitsijoista sekä heidän asiantuntijuusalueistaan, joita voidaan hyödyntää opetuksessa. Tietyt tutkimusprojektit liittyvät kiinteästi yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tiedekunnassa on toiminut ja toimii TEKES-projekteja (verkostojuridiikka VERA sekä ydinvoimalaitosten rakentamisen normeja tutkiva SOPU-projekti). Tiedekunta on aktiivinen uusien TEKES -projektien saamiseksi. Myös Työsuojelurahaston rahoittama, työrauhaa tutkiva Prometheus-projekti sai alkunsa työmarkkinajärjestöjen aloitteesta. Toimeksiantotutkimusten sekä toimeksiantogradujen saamisessa tiedekunta hyödyntää alumni- ja työelämäkontakteja. Tiedekuntaan ja oppiaineisiin tulleiden kyselyiden perusteella tiedekunta välittää opiskelijoille tietoja avoimista työpaikoista. Tiedekunta hyödyntää muun muassa Asianajajaliittoon, tuomioistuinlaitokseen ja eri ministeriöihin sekä Taloushallintoliittoon olevia läheisiä yhteistyösuhteita muun muassa siten, että otamme huomioon näiden koulutustarvepyyntöjä sekä suunnittelemme ja toteutamme yhdessä em. tahojen kanssa monipuolisia täydennyskoulutustilaisuuksia. Tiedekunta jatkaa edelleen vuosittaisen Tiedekuntapäivän järjestämistä, jossa tiedekunnan alumneille kerrotaan tiedekunnan kuulumisia sekä tarjotaan ajankohtaisia luentoja oikeudellisista aiheista. Lisäksi tiedekunta julkaisee alumeille suunnatun kerran vuodessa ilmestyvän Calonian kutsu -lehden, jossa kerrotaan tiedekunnan kuulumisia. 12

13 Tutkimusprojektit järjestävät sekä projektien kestäessä että niiden päättyessä seminaareja ja yleisöluentoja, joissa kerrotaan tutkimustuloksista ja sekä esitetään tutkittuja tai tutkimuksen alla olevia asioita myös niitä popularisoiden. Tiedekunnan henkilökunnan ajantasainen oikeudellinen asiantuntijuus mahdollistaa sen, että sekä elinkeinoelämä, julkinen sektori että myös poliittinen järjestelmä pitää monipuolista kanssakäymistä hyödyllisenä. Tiedekunta pyrkii kehittämään sellaisia yhteistyönmuotoja, joissa yhdistyisivät yhtäältä tutkimuksen ja toisaalta yhteiskunnan oikeudellisen tiedon tarve, mikä olisi omiaan lisäämään tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Riskit ja niiden hallinta Keskeisimmät riskit liittyvät kilpailuun täydennyskoulutuksessa ja kustannustoiminnassa sekä julkaisujen kanavoitumiseen oman julkaisutoiminnan kautta. Yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen ja tutkimuksellisen toiminnan väliseen jännitteeseen tulee löytää oikea tasapaino. 3 Voimavarat 3.1 Henkilöstö Yliopiston asettamat strategiset tavoitteet ja linjaukset 1) Kustannustietoinen ja oikein mitoitettu henkilöstörakenne. Henkilöstömenojen suuri osuus yliopiston kokonaiskustannuksista edellyttää huolellista henkilöstösuunnittelua sekä yliopiston että yksiköiden tasolla. Määrätietoinen pitkäjänteinen henkilöstösuunnitelma tukee yksikön perustehtävien toteuttamista. Suunnitelmassa ennakoidaan muutokset henkilöstössä kuten, eläköityminen, vapautuvien tehtävien uudelleen kohdentaminen, strategiset painopistealueet sekä toiminnalliset muutokset. Hyvin määriteltyjen tehtävien ja rekrytointien avulla voidaan määräaikaisten työsuhteiden määrä minimoida. Kalenterivuoden alussa tiedekunnan perusrahoitteisen kuukausipalkkaisen henkilöstön muodostavat 48 (52) työntekijää, joista 36 (41) on opetus- ja tutkimushenkilöstöön luettavaa ja 12 (11) muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Täydentävällä rahoituksella palkatun opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä on 15 (14)ja muun henkilöstön 1(1). Lisäksi osa tiedekunnan perusrahoitteisesta henkilökunnasta kohdentaa työaikaansa projekteille ja liiketoimintaan. Tiedekunta käyttää vuosittain myös tuntipalkkaisia työntekijöitä. Tiedekunta pyrkii nykyistä paremmin käyttämään olemassa olevan henkilökunnan osaamista hyödyksi sekä kehittämään edelleen heidän taitojaan ja tehtävänkuviaan. Henkilökunnan vahvuuksia 13

14 pyritään hyödyntämään tavalla, joka auttaa optimaalisesti yhteensovittamaan opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen asettamia vaatimuksia. - Rekrytointi Tiedekunnan rekrytointi perustuu yliopistopalvelujen antamiin määräyksiin. Rekrytoinnin perusta on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Työntekijän kanssa tehdään toistaiseksi voimassaoleva työsopimus, kun kysymyksessä on pysyvä työvoiman tarve. Määräaikainen työsuhde edellyttää perusteltua syytä. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö on mahdollista, jos se on tiedekunnan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta perusteltua. Perusteltuna syynä määräaikaisuuteen voidaan pitää myös pyrkimystä urakehitystä kannustavaan tutkimus- ja opetushenkilökunnan urapolkumalliin, jossa menestyksekäs toiminta toisella portaalla johtaa pysyvään kolmannen tason tehtävään. Jokaisen vapautuvan resurssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttämiseen toistaiseksi tai määräaikaisesti peruste. Erityisesti on huomattava, että tehtävärakenne ei saa muodostua liian jäykäksi. On mahdollistettava vahvuusalojen kehityksestä seuraavat siirtymät alalta toiselle sekä urapolkumallin toteuttamisen vaatimat vaihtelut eri portailla olevien määrissä. Keskeisenä edellytyksenä tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen vahvistamiselle on tutkimus- ja opetushenkilökunnan neliportaisen tehtävärakenteen tehokas toimeenpano. Huomio on kiinnitettävä myös siihen, että tiedekunnassa on toisen portaan post doc -tason tutkijatohtorin tehtäviä, joista on mahdollisuus tutkijauran edistyessä siirtyä kolmannelle portaalle yliopistotutkijan tai ylipistonlehtorin tehtäviin. Perusrahoitteisen tehtävän resurssien vapautuessa joko määräaikaisen tehtävän päättyessä taikka toisiin tehtäviin siirtymisen tai eläkkeelle jäämisen johdosta on kunkin tehtävän osalta erikseen vuosisuunnitelman yhteydessä harkittava 1) käytetäänkö resurssit samalla tehtävätasolla vai siirretäänkö ne jollekin muulle portaalle; 2) jos tehtävä säilytetään samalla portaalla, onko tehtävä syytä säilyttää samalla alalla vai onko syytä kohdentaa se uudestaan; sekä 3) onko tehtävä syytä täyttää toistaiseksi vai määräajaksi. Toisen ja kolmannen portaan merkityksen vahvistaminen tarkoittaa, että yhtäältä ensimmäisen portaan ja toisaalta neljännen portaan tehtävän vapautuessa on harkittava, säilytetäänkö resurssi ao. portaalla vai siirretäänkö se toiselle tai kolmannelle portaalle. Tällöin keskeisiä tekijöitä ovat yhtäältä se, että tiedekunta rahoittaa tohtoriohjelmassaan edelleen riittävän määrän tohtorikoulutettavia, toisaalta se, että tiedekunnassa on riittävä määrä professoreita opetusta, jatkokoulutusta ja tutkimuksen johtamista varten. Henkilöstön määrää arvioitaessa on otettava huomioon ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Eteneminen portaalta toiselle tapahtuu lähtökohtaisesti avoimen haun kautta. Tiedekunta rekrytoi kaikilla tasoilla vähintään kansallisesti ja laajentaa soveltuvin osin rekrytoinnin myös kansainväliseksi. Tiedekunta tukee tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä rekrytointitilanteissa että tehtävien hoidossa esimerkiksi tutkijavaihdon kautta. Poikkeuksena avoimeen hakuun on tilanne, jossa tohtorikoulutettava suorittaa tohtorintutkinnon etuajassa. Tällöin väitellyt tutkija voidaan nostaa määräajan loppuajaksi toiselle portaalle. Määräaikaiseen post doc -tehtävään valitulle on vahvistettava konkreettiset tavoitteet tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi. - Tohtorikoulutettavat Tiedekunnassa on vuoden alussa tohtorikoulutettavan tehtävissä yhteensä 17 tohtorikoulutettavaa. Heistä kahdella on ollut rahoitus Ihmisoikeustutkimuksen tutkijakoulusta ja kuudella Oikeus 14

15 muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulusta. Kuuden tohtorikoulutettavan palvelussuhde päättyy vuoden 2013 aikana. Näistä kaksi tehtävää on rahoitettu tiedekunnan perusrahoituksesta, kaksi Ihmisoikeustutkimuksen tutkijakoulusta ja kaksi Oikeus muuttuvassa maailmassa -tutkijakoulusta. Tiedekunnan tohtoriohjelma on yhteensovitettu Turun yliopiston tutkijakoulun, sen linjausten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Tohtoriopiskelijat rekrytoidaan tohtoriohjelmaan tiedekuntatasolla. Rekrytointi perustuu yhtäältä hakijoiden tutkimussuunnitelmien arviointiin ja toisaalta hakijoiden henkilökohtaisten ohjaajien lausuntoihin hakijoiden jatkokoulutuskelpoisuudesta ja sitoutumiseen ohjausprosessiin. Tohtorikoulutettava rekrytoidaan palvelussuhteeseen avoimella, meriitteihin perustuvalla haulla, jossa huomioon kuitenkin otetaan tarve varmistaa laaja-alainen tohtorikoulutus tiedekunnan kaikissa oppiaineissa. Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta tekee perustellun esityksen dekaanille valittavista tohtorikoulutettavista. Turun yliopiston määräaikaisia palvelussuhteita koskevien määräysten mukaan määräaikaisen työsuhteen käyttö on perusteltua rekrytoitaessa henkilö neliportaisen urakehitysmallin ensimmäiselle portaalle. Tämän mukaisesti tiedekunnan tohtorikoulutettavan tehtävät ovat aina määräaikaisia. Tiedekunnan rahoituksella olevien ja ulkopuolisella rahoituksella olevien tohtorikoulutettavien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi tiedekunnan rahoittamat tohtorikoulutettavan tehtävät ovat nelivuotisia. Lyhyempi kausi on mahdollinen, 1) jos tiedekunta on jo aiemmin rahoittanut hakijan jatko-opintoja tai 2) jos hakija hakee nelivuotiskauden jälkeen hakee jatkorahoitusta väitöskirjansa viimeistelemiseksi. Kaikkiin tehtäviin liittyvä opetus (enintään 80 tuntia lukuvuodessa) ja muut tehtävät kuin oma tutkimus (esimerkiksi osallistuminen tenttien ja opinnäytteiden arvosteluun sekä ns. hallinnollisiin tehtäviin) määritellään yhdenmukaisesti rahoituslähteestä riippumatta. Opetus- ja hallintotehtävät rajataan siten, että väitöskirjatyö ei kärsi. Tohtorikoulutettaville osoitettavat opetus- ja hallintotehtävät jaetaan siten, että jokaiselle oppiaineelle osoitetaan riittävät resurssit. - Post doc tehtävät Tiedekunnassa työskentelee vuoden alussa neljä toisen portaan tutkijatohtoria. Yhdessä tutkijatohtorin tehtävässä on pohjana tohtorikoulutettavan tehtävä ja väitellyt henkilö. Tiedekunnan ainoa kolmannen portaan post doc -tehtävä päättyy Tehtävään palkattu henkilö on ollut tehtävästä työvapaalla alkaen. Työvapaa jatkuu asti. Yliopistonlehtorin tehtävä täytetään viiden vuoden määräajaksi. Turun yliopiston palvelussuhteita koskevien määräysten mukaan määräaikaisen työsuhteen käyttö on perusteltua rekrytoitaessa henkilö neliportaisen tehtävärakennemallin toiselle portaalle. Tiedekunnan post doc -tehtävät ovat tämän mukaisesti lähtökohtaisesti määräaikaisia toisen portaan viiden vuoden tehtäviä. Tehtävärakennemallin kolmannen portaan tehtävät täytetään pääsääntöisesti toistaiseksi. Tehtävä voi olla perustellusta syystä myös määräaikainen. Sekä toisen portaan tutkijatohtorin että kolmannen portaan yliopistotutkijan ja yliopistonlehtorin tehtävät on määriteltävä tehtäväkohtaisesti. Post doc - tehtävien rekrytointi tapahtuu tiedekuntatasolla ottaen huomioon tiedekunnan vahvuusalueet. Oikeustieteellinen tiedekunta on vuodesta 2013 lähtien sitoutunut lisäämään opiskelijoiden sisäänottomäärää siten, että vuoteen 2016 mennessä sen valintakokeisiin perustuva sisäänotto on 140 opiskelijaa. Tiedekunta on laajentanut koulutustarjontaansa lukuvuonna aloitetulla englanninkielisellä maisterikoulutusohjelmalla Master s Degree Programme in Law & Information 15

16 Society. Opiskelijamäärien lisäys tulee näkymään kaikissa tiedekunnan opetusmuodoissa. Jo tällä hetkellä on selvästi havaittavissa, että tiedekunnan opetusryhmien koot ovat äärirajoilla. Samanaikaisesti tiedekunnan tulee huolehtia siitä, ettei tutkintojen tavoiteaikojen ja vuosittaisten opintopisteiden saavuttamiselle ole rakenteellisia esteitä. Vielä todettakoon, että tiedekunnasta on jätetty yksi professorin tehtävä (finanssioikeus) täyttämättä vuoden 2012 alusta lukien. Tiedekunnan antaman koulutuksen korkea laatu varmistetaan kytkemällä opetus tiedekunnassa harjoitettavaan tieteelliseen tutkimukseen. Erityisesti tiedekunnan tohtoriohjelman laajentaminen, tohtoriohjelmassa annettavan koulutuksen kehittäminen ja tohtoriopiskelijoiden määrän lisääminen vaativat ohjausresurssien lisäämistä. Globaali kansainvälistyminen on tuonut mukanaan haasteiden kirjon. Tiedekunta pyrkii kansainvälistymisen esteiden poistamiseen sekä kansainvälisen yhteistyön toimintaedellytysten vahvistamiseen. Tavoitteena on luoda tiedekunnasta kansainvälisesti vetovoimainen opetus- ja tutkimusyhteisö, jossa on ymmärrys erilaisista oikeuskulttuureista. Edellä listattuihin haasteisiin vastaaminen vaatii tiedekunnan henkilöstöresurssien pysyvää vahvistamista. Samanaikaisesti tiedekunnassa on paineita tutkinnonuudistuksen toteuttamiseksi. Tiedekunta on syksyllä 2012 käynnistänyt tutkintorakenteen uudistamista koskevan valmistelun. Työn tarkoituksena on vastata yhtäältä kasvavaan opetuksen kysyntään ja toisaalta etsiä keinoja opetuksen kuormittavuuden tasaiseen jakautumiseen. Tiedekunta lähtee kohtaamaan haasteet lisäämällä henkilöstöresurssejaan ja muuttamalla tutkintorakennettaan. Henkilöstöresursseja esitetään vahvistettavaksi perustamalla tiedekuntaan kaksi uutta yliopistonlehtorin tehtävää. Yliopistonlehtorin tehtävä on urakehitysmallin kolmannelle portaalle sijoittuva vaativa opetuspainotteinen tehtävä, jolla parhaiten pystytään vastaamaan tiedekunnan perusopetuksen, jatkokoulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen haasteiden asettamiin tarpeisiin. Samalla pyritään jatkamaan yliopiston neliportaisen tehtävärakennemallin toimeenpanoa tiedekunnassa ja vahvistamaan jo väitelleiden henkilöiden urakehitystä. Toinen yliopistolehtorin tehtävä esitetään täytettäväksi vuoden 2013 ja toinen vuoden 2014 aikana. Molemmat tehtävät täytetään viiden vuoden määräajaksi, jonka kuluessa saadaan tiedekunnan tutkintorakenne uudistetuksi. - Tenure track Tiedekunnassa on yksi apulaisprofessorin tehtävä opetus- ja tutkimushenkilökunnan urapolkujärjestemässä (tenure track). Tenure track -apulaisprofessori aloitti tehtävässään elokuussa Apulaisprofessorin tehtäväala on oikeustiede, erityisesti kansainvälistyvän tietoyhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet. Tehtävän palkkauksen omarahoitusosuus katetaan yhdellä tohtorikoulutettavan resurssilla. Yliopiston rahoituksen loppuessa apulaisprofessorin tehtävä katetaan tuolloin vapaaksi jätetyllä professorin resurssilla. Tiedekunnalla ei ole aikeita laajentaa tenure track -järjestelmää omalla rahoituksellaan ennen kuin sille on karttunut kokemusta järjestelmästä. - Professorin tehtävät Tiedekunnassa on vuoden alussa 16 professoria. Tiedekunnan roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professori jää tehtävästään eläkkeelle alkaen ja prosessioikeuden professori alkaen. Tiedekunta on saanut täyttöluvat näihin tehtäviin vuoden 2012 vuosisuunnitelman yhteydessä. 16

17 Prosessioikeuden professorin tehtävän täyttö on vireillä ja tehtävä on tavoitteena täyttää alkaen. Vuoden 2013 alusta vapautuvan roomalaisen oikeuden ja oikeushistorian professorin opetustehtävä on suunniteltu toteutettavaksi oppiaineen tutkijatohtoriresurssin avulla kunnes professorin tehtävä vakituisesti täytetään. Tavoitteena on uuden professorin rekrytointi oppiaineeseen oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professorin nimikkeellä alkaen. Tiedekunta on uutena avauksena käynnistänyt kutsuprofessuurin täyttöprosessin. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kriminologian ja oikeussosiologian ma. professorin tehtävä päättyy Tehtävä on rahoitettu sisäasiainministeriön (poliisihallinto) ja Turun yliopiston (oikeustieteellinen tiedekunta) välisessä yhteistyösopimuksessa sovitulla rahoituksella ns. poliisimaisteriohjelman toteuttamiseksi. Rahoitus päättyy vuonna Oikeustieteellinen tiedekunta on käynyt alustavia keskusteluja yhteistyön kehittämisestä Työterveyslaitoksen kanssa. Yhteistyön muotona on ollut esillä viiden vuoden määräaikainen ns. sidosryhmäprofessuuri. Tämä tarkoittaisi, että Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan perustettaisiin 50 % viisivuotinen oikeussosiologian professorin tehtävä, alana erityisesti työelämän sääntely. Professorin harjoittama tutkimus ja opinnäytetöiden ohjaus painottuisi työelämää koskevan sääntelyn oikeussosiologiseen ja kriminologiseen tarkasteluun. Tehtävän toinen puolikas olisi Työterveyslaitoksessa. Professorin tehtävän kustannukset tullaan kattamaan tiedekunnan toimintamäärärahoista sekä mahdollisella Poliisiammattikorkeakoulun myöntämän määrärahalla. Professorien tarvetta harkittaessa on otettava huomioon, että professorin tehtävänä on Turun yliopistossa kansainvälisen tiedeyhteisön korkealle arvostama tutkimustyö ja korkeatasoinen opetustyö, vastuu tieteenalasta ja sen kehittämisestä sekä koulutusohjelma- ja jatkokoulutusvastuu. Muut tehtävät tulee hoitaa toisen ja kolmannen portaan tehtävinä. Professorin tehtävään kuuluvan resurssin vapautuessa on näin erityisen tärkeää harkita, onko tiedekunnalla tarvetta käyttää resurssi edelleen neljännen portaan tehtävään vai onko tarkoituksenmukaisempaa siirtää resurssi toiselle tai kolmannelle portaalle. Säilytettäessä resurssi neljännellä portaalla on erikseen harkittava tehtävän suuntaaminen, ottaen huomioon yhtäältä tarve laaja-alaisuuteen sekä toisaalta ottaen huomioon vahvuusalojen ja nousevien alojen kehittämistarpeet. Vaikka professorin tehtävä täytetään lähtökohtaisesti toistaiseksi, on joka kerta harkittava erikseen, onko painavia syitä täyttää se määräajaksi. Erityisen painava syy on esimerkiksi kehittyvän tutkimusalan vahvistaminen. - Kielten opettajat Tiedekunnassa on kolme omaa kielten lehtoria, ruotsin kielen, englannin kielen ja saksan kielen lehtori. Tehtävät ovat kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Heidän ohellaan tiedekunnan opiskelijoiden kielten opetukseen osallistuu kielikeskuksen kolme lehtoria, englannin kielen, ruotsin kielen ja ranskan kielen lehtori. Tiedekunnan englannin kielen lehtori jää eläkkeelle tehtävästään alkaen. Täytettävän tehtävän sisältöä kehitetään tiukemmin tiedekunnan strategiseen kehykseen sopivaksi. Tiedekunnan englannin kielen yliopisto-opettajalta edellytetään mm. osallistumista perus- ja jatkokoulutuksen tukitehtäviin ja tiedekunnan tutkimuksen tukemiseen (mm. kielentarkastuspalvelut). Edelleen yliopisto-opettajan odotetaan vastaavan osaltaan kansainvälistymisen haasteeseen. Tiedekunta pyytää henkilöstösuunnitelmassa rekrytointilupaa toistaiseksi voimassa olevan englannin kielen yliopisto-opettajan tehtävän täyttämiseen alkaen. - Hallintopalveluyksikkö 17

18 Hallintopalveluyksikössä työskentelee 13 työntekijää, joista kaksi on osa-aikaeläkkeellä. Yhden työntekijän palkka tulee pääosin liiketoiminnasta ja kaksi työntekijää kohdistaa viisi kuukautta työajastaan liiketoimintaan. Lisäksi hallintopalveluyksikössä työskentelee osa-aikaisesti viisi avustavaa tuntityöntekijää. Tiedekunnan hallintopalveluyksikön henkilöstön määrä ja tehtävät perustuvat tiedekunnan perustehtävien, tutkimuksen ja opetuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Tiedekunnan korkeakoulusihteerin tehtävä on ollut täytettynä määräaikaisesti vakituisen työntekijän siirryttyä muihin tehtäviin alkaen. Tehtävä on tiedekunnan oikea-aikaisten ja laadukkaiden tukitoimintojen ylläpitämiseksi ja hallinnon tehtäväkuorman inhimilliseksi jakamiseksi tarpeellinen. Korkeakoulusihteerin tehtävänkuvaan kuuluu mm. monipuolisesti henkilöstöhallinnon ja hallinnon valmistelutehtäviä, projektien talousraporttien tuottaminen ja monistamon toiminnasta vastaaminen. Tehtävä täytetään toistaiseksi. Tiedekunta on saanut täyttöluvan tehtävään vuoden 2012 vuosisuunnitelman yhteydessä. - Täydentävän rahoituksen henkilöstö Tiedekunnan kehittämistavoitteiden toteutuminen edellyttää riittävän suurta tutkimushenkilöstöä. Henkilöstön määrän kasvattaminen on mahdollista vain lisäämällä ulkopuolista rahoitusta. Tiedekunta kasvattaa ulkopuolisen rahoituksen osuutta kannustamalla ja tukemalla henkilökuntaa täydentävän rahoituksen hankkimiseen. Vuonna 2013 merkittävimmät täydentävän rahoituksen projektit ovat tähän astisten päätösten mukaan seuraavat: 1) Suomen Akatemian rahoittamat projektit How to Rule the Economy? The Laws Regulating the Economy ja RISEC. Näissä projekteissa työskentelee 1 tohtorikoulutettava ja 3 post doc -tutkijaa. 2) Tekesin rahoittamassa Ydinvoimalaitosprojekti ja sopimussuhteet -projektissa työskentelee yksi projektitutkija. 3) Palosuojelurahaston rahoittamissa tutkimushankkeissa Läpivirtaustutkimus tulella tehdyistä tuhotöistä, törkeistä vahingonteoista ja petoksista ja Tahallisesti sytytetyt tulipalot vuonna 2012 työskentelee yksi projektitutkija. 4) Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Urheiluvilpin rangaistavuus -projektissa työskentelee yksi projektitutkija. 5) Jean Monnet -projektin ansiosta tiedekunnan tarjoamaa immateriaalioikeuden opetusta saadaan vahvistettua entisestään mm. tuntiopetuksen avulla vuosina Tiedekunnan maksullisen palvelutoiminnan, täydennyskoulutuksen ja julkaisutoiminnan, lähtökohtana on, että liiketoiminnalla tuetaan tiedekunnan perustoimintaa. Maksulliselle palvelutoiminnalle on kuitenkin taattava riittävät henkilöstöresurssit. Yhden työntekijän palkka tulee pääosin liiketoiminnasta ja kolme kohdistaa osan työajastaan liiketoimintaan. Budjetissa vuodelle 2012 täydentävän rahoituksen osuus perusrahoituksesta oli 31,18. Budjettiesitykseen vuodelle 2013 täydentävän rahoituksen osuus on alustavasta perusrahoituksesta? % (38,16). - Controller-toiminto Tiedekunnan nykyinen controller on toiminut alalla pitkään ja hallitsee yliopiston toimintaympäristön. Vaikka resurssin määrä (25 %) on vähäinen, vaikuttaa se tällä hetkellä riittävältä. Nykyinen controller on yhteinen Turun kauppakorkeakoulun kanssa. 18

19 2) Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja kansainvälisen toiminnan lisääminen. Vastuu osaamisen kehittämisestä jakautuu esimiesten, yliopisto-organisaation sekä henkilöstön kesken. Henkilöstöä kannustetaan osaamisensa kehittämiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus sellaiseen ammatilliseen kehittymiseen, joka tukee yliopiston perustehtävien ja tukipalveluiden toteuttamista. Kansainvälistä henkilöstä tuetaan kotouttamisessa sekä päivittäisissä tukipalveluissa. Henkilöstön edellytetään ylläpitävän ja kehittävän omaa ammattitaitoaan ja valmiuksiaan toimia työyhteisönsä aktiivisena jäsenenä sekä tekevän aloitteita oman osaamisensa ja työyhteisönsä kehittämiseksi. Esimies- ja johtotehtävissä olevilta edellytetään erityisesti omien esimies- ja johtamistaitojen aktiivista kehittämistä. Tiedekunta kannustaa henkilöstöään kielitaidon ja erityisesti englanninkielen taidon kehittämiseen. Yliopisto tukee henkilöstön tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien kehittämistä, jotta jokainen pystyy suoriutumaan nykyisistä ja kehityksen myötä muuttuvista työtehtävistään. Tiedekunta kannustaa tutkijoitaan julkaisemaan arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa sekä vahvistaa tutkijoiden valmiuksia osallistua oikeustieteelliseen keskusteluun ulkomaisilla foorumeilla. Tiedekunta tarjoaa henkilökunnalleen englanninkielisen tieteellisen kirjoittamisen opetusta ja järjestää kielentarkastuspalveluita, joihin osoitetaan erillinen määräraha tiedekunnan budjetissa. Tiedekunta kannustaa tutkimuksen tuen kautta henkilökuntaa hyödyntämään opettaja- ja tutkijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ja vaihto-ohjelmia. Kaikkien työntekijöiden odotetaan osaltaan vastaavan kansainvälistymisen haasteeseen. Kansainvälistymisen vahvistamisen konkreettisia toimia pohditaan esimiehen ja työntekijän välisissä kehityskeskusteluissa. Tiedekunta jatkaa kansainvälistä tutkimus- ja opetushenkilökunnan lyhyt- ja pitkäaikaista rekrytointia. Tutkimuksen ja jatkokoulutuksen kansainvälisyyttä tehostetaan lisäämällä aktiivisesti ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrää. Vierailevat opettajat ja tutkijat lisäävät tiedekunnan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä ja antavat uusia näkökulmia sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Tiedekunta pyrkii vahvistamaan asemaansa houkuttelevana rekrytoijana tarjoamalla ulkomaalaisille asianmukaiset työtilat, tukemalla asunnon hankintaa ja tehostamalla kansainvälistä tutkijoiden verkostotoimintaa. Tiedekunta kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisen henkilöstön tukipalveluihin. Heille luodaan oma perehdyttämisohjelma. Englannin kielen asemaa tiedekunnan sisäisessä tiedotuksessa lisätään. 3) Henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Työhyvinvoinnin edistämisen kulmakiviä ovat oikeudenmukainen johtaminen, toimiva sisäinen viestintä, työtehtävien hoitamisessa tarvittava osaaminen, toimivat työvälineet ja työyhteisökäytänteet, henkilöstön osallistaminen sekä henkilökohtaisen työkyvyn ylläpitämisen tukeminen. 19

20 Yksiköiden työtehtävät ja työolosuhteet tulee järjestää niin, että ne edistävät henkilöstön työhyvinvointia. Yksikön johto vastaa henkilöstön työhyvinvoinnista, jonka ylläpitämisessä auttavat yhteistyössä henkilöstöhallinto, työsuojelu, varhaisen tuen malli sekä tiivis työnantajan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö. Tiedekunnassa huolehditaan siitä, että jokainen työntekijä tuntee tiedekunnan toiminnan tavoitteet, oman yksikön tavoitteet ja oman tehtävän tavoitteet. Jokainen työntekijä tietää oman perustehtävänsä ja sen linkittymisen tiedekunnan toimintaan. Työntekijän tehtävänkuvaa arvioidaan säännöllisesti. Tiedekunnassa huolehditaan siitä, että uudet työntekijät perehdytetään tehtäväänsä ja tiedekunnan toimintaan. Työtehtävien tai työmenetelmien muuttuessa huolehditaan riittävästä koulutuksen päivittämisestä. Tiedekunta ottaa toiminnassaan huomioon työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työssä jaksamista tuetaan takaamalla heille riittävät tutkimusjaksot. Yliopistopedagoginen koulutus mahdollistetaan niille, jotka sitä haluavat. Tiedekunnassa otetaan käyttöön säännölliset, joka toinen vuosi käytävät kehityskeskustelut. Ensimmäinen kehityskeskustelukierros käydään keväälllä Kehityskeskustelujen kautta tiedekunta hankkii tietoa ja ohjaa henkilökuntaansa sekä hallitsee niitä riskejä, jotka sisältyvät tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen optimaaliseen yhteensovittamiseen. Kehityskeskustelut ovat välitön keino keskustella työntekijän kanssa kanssa vuosisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden merkityksestä työtehtävässä ja siitä, miten eri tehtävät tasapainotetaan kunkin osalta. Tiedekunnan johto tiedottaa henkilöstölle oikea-aikaisesti tiedekunnassa tapahtuvista asioista. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työpalavereja sekä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Tiedekunta tekee henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyötä työterveyshuolto Mehiläisen kanssa. Riskit ja niiden hallinta Tiedekunnan perusopetuksen, jatkokoulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälistymisen haasteisiin vastaaminen vaatii tiedekunnan perusrahoituksella palkatun henkilöstön pysyvää vahvistamista. Tiedekunta suunnittelee ja esittää vuosisuunnitelmassaan oikein mitoutettua henkilöresurssin määrää. Yliopistoympäristössä toteutettavat jatkuvat muutokset työn sisällöissä tai tietojärjestelmissä aiheuttavat kuormitusta. Kaikki muutokset eivät tue perustehtävän toteuttamista. Painetta pyritään hallitsemaan töiden etukäteisellä suunnittelulla, työkuorman hallitulla jakamisella ja työtehtävien priorisoinnilla. 20

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ

VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ VAKINAISTAMISPOLKU JA URALLA ETENEMINEN YHTEISKUNTA JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKÖSSÄ Tampereen yliopistossa neliportaisella tutkijauralla eteneminen voi tapahtua joko vakinaistamispolulla (tenure track)

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

2 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

2 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Toimintasuunnitelma 1 (21) Toimintasuunnitelma Tiedekunnan toimintasuunnitelma on osa tiedekunnan vuoden vuosisuunnitelmaa, joka lisäksi sisältää henkilöstösuunnitelman ja budjettisuunnitelman. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA

Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA 28.2.2012 Jakelussa mainitut Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös 15.6.2011 ja yliopiston rekrytointiohjeet 1.9.2011 TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA Yliopiston hallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 02.12.2010 Kaija Holli TaY TAMPEREEN YLIOPISTON PROFIILI ON YHTEISKUNTA- PAINOTTEINEN JA SEN VAHVUUDET OVAT Yhteiskunta- ja terveystieteet sekä julkisen ja

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Vakinaistamispolkujärjestelmän (tenure track) mukainen tilastotieteen, erityisesti data-analyysin apulaisprofessorin tehtävä alkaen.

Vakinaistamispolkujärjestelmän (tenure track) mukainen tilastotieteen, erityisesti data-analyysin apulaisprofessorin tehtävä alkaen. TAMPEREEN YLIOPISTO TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA TILASTOTIETEEN, ERITYISESTI DATA-ANALYYSIN APULAISPROFESSORI (TENURE TRACK) Tehtävä Tehtävän ala Vakinaistamispolkujärjestelmän (tenure track) mukainen tilastotieteen,

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO OIKEUSTIETEELLINEN

HELSINGIN YLIOPISTO OIKEUSTIETEELLINEN HELSINGIN YLIOPISTO OIKEUSTIETEELLINEN tiedettä ja koulutusta yhteiskunnan parhaaksi OIKEUSTIETEELLINEN tiedettä ja koulutusta yhteiskunnan parhaaksi Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot