Mammografiaseulontojen järjestämisessä tarvitaan aikaa, malttia ja viisautta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mammografiaseulontojen järjestämisessä tarvitaan aikaa, malttia ja viisautta"

Transkriptio

1 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2002 Tässä numerossa: Suomalaisen rintasyövän ennuste on hyvä... s. 5 Yhteistyö ja luottamus tärkeitä hoitosuhteessa... s. 8 Elämä jatkuu syöpädiagnoosista huolimatta... s vuotisjuhlat huipentuivat joulukuussa... s Syöväntorjuntatalkoot... s. 14 Matkarin kevään matkatarjotin... s. 18 Periytyvyysneuvonnasta... s. 20 Kuningasbasso Matti Salminen, pitkäaikainen tukija, ystävineen valloitti yleisönsä Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa joulukuussa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on maamme suurimman rintatutkimuskeskuksen avulla, yhteistyössä kuntien kanssa, edistänyt rintasyövän torjuntaa jo neljännesvuosisadan ajan. Turun kaupungin terveystoimen kanssa on vuodesta 1987 alkaen tehty maamme laajinta naisten palvelutoimintaa ja tieteellistä tutkimusta. Kohderyhmänä on ollut - Ruotsin toimintamallin mukaisesti - kaikki vuotiaat naiset. Alustavien tietojen mukaan seulontaan osallistuneilla naisilla todetut rintasyövät ovat olleet pienempiä, useammin paikallisia, hoito säästävämpää ja kokonaiskustannukset pienempiä. Naisten elämänlaatu on ollut parempi. Vaikuttavuus rintasyöpäkuolleisuuden alenemana mitattuna selviää vasta yli 10 vuoden seurannan jälkeen, joten siitä tietoja julkaistaan vasta myöhemmin. Naiset ovat saaneet palveluja kaikissa alueen kunnissa, monissa myös alle 50-vuotiaat ja yli 69-vuotiaat. Kunnat ovat toiminnan hyväksyneet ja sitä laajentaneet. On yllättävää, että " piirissä tehdyllä talkootyöllä on mittaamaton arvo. Yhdistyksessä on tehty toiveista ja unelmista totta." - Ministeri Maija Perho onnitteli 50 vuotta täyttänyttä Lounais- Suomen Syöpäyhdistystä juhlavuoden pääjuhlassa. Mammografiaseulontojen järjestämisessä tarvitaan aikaa, malttia ja viisautta joulukuussa 2001 kunnille lähetetyssä kirjeessä todetaan, että alle 50-vuotiaille ja yli 69-vuotiaille ei seulonnasta ole yksiselitteisesti todettu saavutetun kansanterveydellistä kokonaishyötyä ja että vain kohderyhmälle vuotiaat naiset mammografiaseulonta on oikeutettua ja luvallista. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveysministeri Tommy G. Thompson on esittänyt hallituksensa selkeän ja lopullisen suosituksen mammografiaseulonnoista: Mammografiaseulontaan tulee naisen hakeutua, kun hän täyttää 40 vuotta. Edellinen suositus julkaistiin vuonna Tällöin seulontaa suositeltiin aloitettavaksi 50-vuotiaana. Tällä hetkellä on tärkeintä antaa laadukkaille suomalaisille mammografiaseulonnoille työrauha. Viisasta on odottaa eri tutkimusryhmien mammografiaseulontojen vaikuttavuuden arvioinnin tuloksia ja mm. Turussa on lähiaikoina valmistumassa vuotiaitten naisten seulonnan vaikuttavuusarvioinnin tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriöltä toivotaan, nopeaa kannanottoa siihen, voidaanko aikaisemmin aloitetut vuotiaitten ja vuotiaitten naisten seulonnat viedä suunnitellussa laajuudessa loppuun asti. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on myös mahdollisuus päättää siirtymäajasta, jonka kuluessa aikaisemmin aloitetut mammografiaseulonnat alle 50-vuotiaille ja yli 69 -vuotiaille viedään loppuun. Tällainen siirtymäaika on ministeriön toimesta annettu mm. laitteistoille asetettujen vaatimusten siirtymäajasta, joka on vuoden 2004 loppuun ja henkilöstön koulutuksen osalta siirtymäaika on vuoden 2003 loppuun. Mammografiaseulonnat ovat merkittävä osa kansanterveystyötä, jonka tavoitteena on naisten terveyden edistäminen, elämänlaadun parantaminen ja kuolleisuuden alentaminen. Siksi mammografiaseulontojen järjestämisessä tarvitaan nyt aikaa, malttia ja viisautta.

2 SYÖVÄNTORJUNTA 2 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 Lääkärin ja potilaan kohtaaminen Tieto siitä, että on sairastunut syöpään ja syöpähoitojen läpikäyminen on potilaalle ja hänen läheisilleen yleensä raskas kokemus, ja jokainen heistä kokee tämän omalla tavallaan. On ehkä hyvä tiedostaa, että myös hoidosta vastaaville henkilöille, sairaalan ja vastaanottojen koko henkilökunnalle syöpäpotilaan kohtaaminen on vaativaa ja vaikeaa, vaikka se on luonnollinen ja väistämätön edellytys sille, että potilasta voidaan auttaa. Syöpä ei enää läheskään aina ole tappava eikä edes invalidisoiva tauti, vaan siitä voidaan parantua ihan kokonaan. Vaikka ei parantavaa hoitoa olisikaan tarjolla, voidaan kuitenkin saada arvokas elämän pidennys, jatkoaika. Sanalla syöpä on silti mielissämme kolkko, kuolemanläheinen kaiku verrattuna joihinkin ehkä vaikeampiin ja invalidisoivampiin sairauksiin. Näin on myös lääkärin mielessä. Hänkin on yksilö, jonka suhtautuminen vakavaan sairauteen ja kuolemaan riippuu paljon hänen perusfilosofiastaan, elämänasenteestaan, ja mahdollisuudestaan vaikuttaa positiivisesti potilaan tilanteeseen. Ikä muovaa asennetta voimakkaasti, samoin aikaisempi elämänkokemus. On selvää, että nuori ihminen, elämä edessään, usein perhevastuuta kantamassa, suhtautuu kuolemaan toisin kuin iäkäs henkilö, olipa sitten lääkäri tai ei. Arkaluonteiset keskustelut Meddelandet till en patient om att han insjuknat i cancer och den cancerbehandling som han sedan måste genomgå är en tung erfarenhet både för patienten och för hans familj, som var och en av dem upplever på sitt eget sätt. Men man kanske bör vara medveten om att mötet med en cancerpatient är krävande och svårt även för den personal som ansvarar för vården, dvs. personalen på sjukhuset och mottagningarna, trots att det är en naturlig och oundviklig förutsättning för att patienten skall kunna få hjälp. Cancern är inte längre så dödlig och inte ens så invalidiserande som tidigare, utan man kan tillfriskna helt. Även om ingen botande behandling skulle stå till buds, kan man ändå få en värdefull förlängning av livet, en tilläggstid. Ordet cancer ekar ändå skrämmande inom oss om nära förestående död jämfört med kanske ännu svårare eller mer handikappande sjukdomar. Samma känsla har också läkaren. Även läkaren är en individ vars inställning till svår sjukdom och död i stor utsträckning beror på den egna grundfilosofin, livsinställningen och möjligheten att påverka patientens situation på ett positivt sätt. Åldern formar attityderna kraftigt liksom även tidigare livserfarenheter. Det är klart att en ung människa, med livet framför sig och ofta med ansvar för en familj, förhåller sig till döden på ett annat sätt än en äldre människa, oavsett om det gäller läkare eller andra människor. Känsliga diskussioner Det är en tung uppgift att ge en cancerdiagnos till en patient. Många patienter upplever situation besvärlig beroende på att förhållandena och miljön på ett sjukhus ofta inte är särskilt lämpliga varken för denna uppgift eller för andra ömtåliga och känsliga samtal mellan patient och läkare. I Finland är det nuförtiden praxis att informera patienten om sjukdomen, vilket också krävs av lagen om patientens rättigheter. De anhöriga informeras i den omfattning som patienten bestämmer. Denna regel frångås endast vid mycket vägande skäl, t.ex. om patienten själv inte förstår sin situation. Tidigare, på 60-talet, fanns ännu en direkt etisk anvisning enligt vilken en cancerdiagnos inte fick meddelas till patienten. I vissa europeiska länder tillämpas denna regel fortfarande. Dagens finska patient och läkare förstår inte ett sådant hemlighetsmakeri. För att vidare undersökningar och behandlingar skall kunna genomföras på bästa möjliga sätt bör patienten ingå i vårdteamet som en jämlik medlem eller egentligen som den viktigaste medlemmen. Patienternas attityd har också ändrats fullständigt. Tidigare medförde informationen om cancer att patienten slöt sig inom sig själv och att fortsatta samtal inte ville lyckas. Nuförtiden vill patienten omedelbart Syöpädiagnoosin ilmoittaminen potilaalle on aina raskas tehtävä. Moni potilas kokee tilanteen vaikeana johtuen siitä, että sairaalassa eivät olosuhteet ja ympäristö useinkaan ole hyvät sen enempää tätä kuin muitakaan arkaluonteisia ja herkkiä potilaan ja lääkärin välisiä keskusteluja ajatellen. Suomessa on nykyään tapana informoida potilasta sairaudestaan, ja sitä vaatii jo laki potilaan oikeuksistakin. Omaisille ilmoitetaan sen mukaan kuin potilas määrää. Tästä säännöstä voidaan poiketa vain aivan erityisistä syistä, jos esim. potilas ei itse voi ymmärtää asiaa. Aikaisemmin, 1960-luvulla, oli vielä suoranainen eettinen ohje, jonka mukaan syöpädiagnoosia ei saanut potilaalle ilmoittaa. Joissakin Euroopan maissa tätä sääntöä vieläkin noudatetaan. Suomalainen potilas ja lääkäri ei enää nykyään tällaista salailua ymmärrä. Jotta jatkotutkimukset ja hoito voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa, tulee potilaan olla hoitotiimin yksi, tasavertainen tai oikeastaan sen tärkein jäsen. Potilaidenkin asenne on täysin muuttunut. Aikaisemmin tieto syövästä sai potilaan sulkeutumaan itseensä, eikä mitään keskustelua asiasta tahtonut enää syntyä. Nyt potilas diagnoosin kuultuaan haluaa heti tietää syövän laadun, levinneisyysasteen, jatkotutkimusten kulun, hoitomahdollisuudet ja paljon muuta. Itse pidän tätä muutosta erityisen ilahduttavana. Keskinäinen toveruus Läkare och cancerpatient möter Sekä hoitajat että lääkärit tuntevat aivan varmaan ahdistusta ja tuskaa sen vuoksi, että heidän toimenpiteensä aiheuttavat potilaalle kovin paljon erilaista epämukavuutta ja suoranaisia kipuja. Tiedetään, että moniin syövänhoitoihin liittyy myös erilaisia riskitekijöitä, mutta juuri paranemisen toivossa, punnittaessa tilannetta huonoa ennustetta vastaan, on suunniteltu ohjelma toteutettava. Toki kaikkia näitä hoitoja on myös jatkuvasti kehitettävä potilaalle miellyttävämpään suuntaan, ja sitä työtä tehdään todella ahkerasti. Toiminnan periaate tässä tilanteessa on se, että toivotun hyödyn on oltava suurempi kuin pelättävissä olevien haittojen. Pitkien hoitojaksojen aikana syntyy keskinäinen kiintymys ja toveruus potilaan ja henkilökunnan välille. Jos sitten yrityksistä huolimatta käy niin, että tauti vie lopullisen voiton, on se raskas suru myös hoitotiimille. Näitä asioita käydään läpi yhteiskeskusteluissa, ja ammattiin liittyvän tiedon ja taidon avulla ymmärretään, että tietty määrä haittoja on parantumisen toivossa hyväksyttävä. Vastaavasti olen itsekin saanut olla mukana iloitsemassa, kun leukemiapotilas on luuytimensiirron jälkeen taudistaan parantuneena voinut palata perheensä, työnsä ja harrastustensa pariin, ja ne hetket kantavat vaikeittenkin aikojen yli. Potilasyhdistyksillä, kuten Syöpäyhdistyksellä, on monia merkittäviä tehtäviä. Yksi niistä on se, että potilaat ja heidän läheisensä voivat vapaamuotoisissa tilaisuuksissa saada asiantuntijoilta käyttökelpoista tietoa. Tämä toimii myös toisin päin: näissä tilaisuuksissa asiantuntijat voivat kuulla potilaiden toiveita ja ahdistuksen syitä. Joskus parannukset eivät edellytä suuria ohjelmia tai rahasummia, vaan oivallusta, hyvää tahtoa ja yhteistyötä. efter diagnosen få reda på cancerns typ, spridning, tillvägagångssätt vid fortsatt behandling, behandlingsmöjligheter och mycket annat. Själv anser jag att denna förändring är synnerligen glädjande. Kamratskap Auli Toivanen, sisätautiopin professori emerita För både sköterskor och läkare är det alldeles säkert både tråkigt och otrevligt att de behandlingsåtgärder som de genomför orsakar patienten många olika slag av obehag och direkta smärtor. Man vet att många cancerbehandlingar är förenade med olika riskfaktorer, men just för att det finns hopp om tillfrisknande och när situationen vägs mot en dyster prognos så bör det planerade programmet genomföras. Alla dessa behandlingsmetoder utvecklas i en för patienten behagligare riktning och arbetet pågår med stor intensitet. Principen för utvecklingen är att förväntad nytta skall vara större än de olägenheter som man kan befara. Under långa behandlingsperioder uppstår en ömsesidig tillgivenhet och ett kamratskap mellan en patient och personalen. Om det, trots alla ansträngningar, blir sjukdomen som står för den slutliga segern medför detta också en tung sorg inom vårdteamet. Dessa frågor tas upp i gemensamma diskussioner och med de kunskaper och färdigheter som ingår i yrket förstår man att en viss grad av olägenheter måste accepteras när man önskar ett tillfrisknande. Jag har också haft förmånen att få vara med och glädjas när en leukemipatient efter en benmärgstransplantation tillfrisknat och kunnat återvända till sin familj, sitt arbete och sina fritidsintressen. Sådana stunder hjälper till att klara av svåra perioder. Patientföreningar, såsom cancerföreningen, fyller många viktiga uppgifter. En uppgift är att patienten och patientens anhöriga får praktiskt användbar information av sakkunniga vid informella tillställningar. Detta fungerar ocks i motsatt riktning; vid samma tillfällen får de sakkunniga höra patienternas önskemål och ta del av patienternas farhågor. Ibland förutsätter inte ett tillfrisknande stora program eller penningsummor, utan ideer, god vilja och samarbete. Auli Toivanen, professor emerita, inre medicin LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA Seiskarinkatu 35, TURKU puhelin (02) telefax (02) sähköposti Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. -Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan ) Toimitussihteeri: Tuula Vainikainen Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen (puh.suoraan ) Ulkoasu: Riitta Ruotsalainen Painos: Painopaikka: TURUN Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa TALOUSHALLINNON AMMATTILAINEN VUODESTA Tilitoimisto Mauro ja Kni Oy Puutarhakatu 15 A, TURKU puh fax tj. Pirkko Mauro-Vuorinen kotip , Liha-alan tukkuliike VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo Tilaukset ja konttori p Kauppiaat, ravintolat, baarit, työmaaruokalat, grillit ym. kääntykää luottamuksella puoleemme liha- ja makkaraostoissanne. LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 299, ASKAINEN puh AVOINNA KLO RINTAPROTEESI Saatavana: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku Puh

3 n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 3 Valoa näkyy tunnelin päässä: TÄSMÄLÄÄKE TIETTYYN VATSASYÖPÄÄN LUPAA PALJON TULEVAISUUDESSA Täsmälääke katkaisee syöpäprosessin, professori Peter Roberts sanoo. Syövän nujertaminen on mahdollista, jos tiedetään mikä aiheuttaa syöpäsolun jakaantumisen ja hallitsemattoman kasvun. Tietyissä mahasuolikanavan syövissä eli GIST-syövissä ratkaisu löytyi solunsisäisten tyrosiinikinaasien toiminnan estämisestä. GIST-syöpäkasvaimia voidaan nyt hävittää uudella täsmälääkkeellä. Läpimurron takana on vuosia kestänyt tarmokas tutkimustyö, mutta myös silkkaa onnea. Uuden syövän täsmälääkkeen saaminen kokeiltavaksi Suomeen oli osittain onnekasta sattuman kauppaa. Turun yliopiston kirurgian professori Peter Roberts etsi helsinkiläiselle GIST-syöpää sairastavalle potilaalleen syöpätutkimuksen suomalaisiin huippuihin kuuluvan professori Kari Alitalon suosituksesta lääkkeitä Harvardista. Koska Alitalon suosittelemia endostatiineja ei ollut saatavissa, lähetti sikäläinen professori Robertsin sarkoomaryhmän johtajan, tohtori George Demetrin puheille joka suositteli erästä toista, kehitteillä olevaa lääkettä. On meidän suomalaisten GIST-potilaiden onni, että Yhdysvalloissa suhtaudutaan ylen varovaisesti lääketutkimuksiin. Siellä eri laitokset suhtautuvat juristiensa suosituksesta pidättäytyvästi uusien lääkkeiden kokeiluun, koska pelkäävät mahdollisia korvausoikeudenkäyntejä. Näin siinäkin tapauksessa, että potilaat omaisineen haluaisivat kokeilla lääkkeitä toivottamassa tilanteessa. Näin saimme suun kautta otettavan Glivec-nimisen, alun perin myelooiseen eli luuytimen leukemiaan kehitetyn lääkkeen kokeiltavaksi Suomessa. Ja koska potilas oli helsinkiläinen, hoito tapahtui professori Heikki Joensuun valvonnassa HYKSissä. Turkulaisten osuus on kuitenkin ollut olennainen, sillä mm. tutkimukseen kuuluvat PET-kuvaukset on tehty Turussa. Kasvain surkastui hämmästyttävästi Lääke saatiin kokeiluun Suomessa ensimmäisenä maailmassa ja tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä tiedelehdessä New England Journal of Medicinessä. Maaliskuussa 2000 aloitettu hoito 50-vuotiaalla suomalaisnaisella tehosi hämmästyttävän nopeasti. Jo kuukaudessa potilaan kasvain oli kadonnut PET-kuvista eli syöpäsolujen toiminta oli saatu lakkautettua. Kirurgit, onkologit, radiologit, patologit ja muut tutkijat ja lääkärit hieraisivat silmiään kerran jos toisenkin. Ison syöpäkasvaimen kutistumista tuohon malliin ei kukaan ollut aiemmin todistanut. Potilaan syöpä on Glivecillä pysynyt kurissa nyt lähes kaksi vuotta. Tulevaisuudesta ei luonnollisestikaan voida ennustaa mitään varmaa. Ei tiedetä pysyykö kasvain lääkkeillä kurissa edelleenkin tai onko potilas pysyvästi parantunut. Ei myöskään tiedetä tehoaako lääke jatkossa. Ensimmäisen potilaan jälkeen lääkettä on Suomessa kokeiltu vajaalle kolmellekymmenelle potilaalle, joista suurin osa on hyötynyt hoidoista. Lääke on täydentänyt mainiolla tavalla näiden vatsasyöpien kirurgista hoitoa. - Täytyy muistaa, että tämä täsmälääke tehoaa näin dramaattisesti vain tiettyyn mahasuolikanavan syöpätyyppiin eli GIST-syöpiin, jotka ovat harvinaisia syöpiä. Vuosittain GIST-potilaita on Suomessa alle sata ja levinneitä tapauksia vuosittain parisenkymmentä. Maailmalla jatketaan tutkimuksia tämän lääkkeen vaikutuksista mm. pienisoluiseen keuhkosyöpään, aivosyöpään, rintasyöpään ja eturauhassyöpään. Luultavasti ainakin osa näitä syöpätyyppejä sairastavista potilaista saattaa hyötyä tästä lääkkeestä alkuperäisten leukemiapotilaiden lisäksi, toteaa Roberts. Täsmälääkkeet ovat hintavia, esimerkiksi Suomessa myyntiluvan helmikuun alusta saanut Glivec maksaa n euroa vuodessa. Potilas voi hoidossa ollessaan ottaa lääkkeet kotonaan eikä tarvitse jatkuvaa sairaalahoitoa, mistä syntyy säästöä vaakakuppiin. Elämänlaadun kohoamisesta puhumattakaan. Tutkimukseen pitäisi panostaa Glivecin tarina on lupaava todiste täsmälääkkeiden kehittämisen mahdollisuuksista. Uusilla lääkkeillä on syövän nykyhoitoa huomattavasti niukemmin sivuvaikutuksia. Esimerkiksi sädehoito ja sytostaatit vaurioittavat aina paitsi elimistön viallisia eli syöpään sairastuneita soluja, myös terveitä soluja. Täsmälääkkeillä voidaan vaikuttaa vain sairaaseen soluun ja saada se käyttäytymään kunnolla. - Professori Leif Andersson kuvasi täsmälääkkeen vaikutustapaa auton kaasuvaijerin katkaisemiseen. Täsmälääke katkaisee syöpäprosessin ja vaikutus on sama kuin auton kaasuvaijerin katkaisulla: se pysäyttää auton - auto ei kulje, vaikka kuinka kaasuttaisi! GISTsyövän syöpäsolut eivät pääse jakautumaan eikä syöpä leviämään, koska niiden vaikutusmekanismi on katkaistu, vertaa Roberts. Suomen uudet GIST-syöpäpotilaat on nyt kartoitettu ja saatu mukaan hoitokokeiluun, joka on toteutettu HYKSin kautta. - Olemme todistaneet mielenkiintoisen kehityskulun. Vuonna 1998 Suomessa järjestettiin ensimmäinen GIST-syöpien kansainvälinen kokous. Seuraavassa kokouksessa kolme vuotta myöhemmin saatoimme todeta, että levinnyt tauti on voitu hoitaa. Glivec on avannut tietä, on pystytty kehittämään malli, kuinka täsmälääke voi toimia, iloitsee kokousten presidenttinä toiminut professori Roberts. Vastaavia menestystarinoita voisi olla odotettavissa muissakin syövissä, mikäli tutkimukseen voitaisiin panostaa vielä nykyistäkin eteenpäin. - Meillä Suomessa on hyvä tutkimuksen perusrakenne, vaikka olemmekin merkittävästi jäljessä esim. ruotsalaisia. Turussa esimerkiksi BioCity on erinomainen tutkimuskeskus, sen laitteet ja tilat ovat ensiluokkaisia. Tarvitaan kuitenkin vielä nykyistäkin enemmän tutkijoita myös yliopistoihin: mahdollisuus tehdä päätoimista tutkimustyötä riittävän suuressa tutkimusryhmässä hyvän tukihenkilökunnan voimin ja kilpailukykyisellä palkkauksella olisi houkutteleva vaihtoehto lahjakkaille tutkijoille. Turussa on hyvä yhteistyö sekä kliinikoiden että perustutkijoiden ja syövän tutkimuksen ja hoidossa kirurgien ja syöpälääkärien välillä. Tältä pohjalta voitaisiin ponnistaa vielä pitkälle, mikäli voisimme laajentaa tutkimustyötämme, vetoaa Roberts. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Ari Peuho GIST-syövät sijaitsevat pääasiassa mahalaukussa tai ohutsuolessa. Potilas tulee hoitoon yleensä kärsittyään verenvuodosta tai kivuista. Osa kasvaimista löytyy tunnustelemalla, osa on oireettomia ja ne todetaan esimerkiksi muiden tutkimusten, kuten ultraäänen tai tähystysten yhteydessä tai vasta ruumiinavauksessa. Tähän saakka noin puolet GIST-potilaista parani kasvaimen poiston jälkeen, muilla hoidoilla ei juuri ole aiemmin saavutettu tuloksia. Mikäli kasvain on erityisen kookas, on ennuste ollut huono. Vatsasyövistä GIST-syövillä on parempi ennuste kuin adenokarsinoomilla eli vatsassa esiintyvillä rauhassyövillä. Tavoitteena potilaan hyvinvointi. LEIRAS PL TURKU

4 SYÖVÄNTORJUNTA 4 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 Mammografiarintamalla ollaan odottavalla kannalla: UUSIA VIRANOMAISOHJEITA ODOTETAAN Viekö EU-direktiivin suppea tulkinta osalta suomalaisista naisista saavutetun edun eli rintasyövän seulontatutkimukset? Alle 50-vuotiaiden ja yli 69-vuotiaiden naisten mammografiaseulontojen hyödyllisyydestä keskustellaan aktiivisesti. Vuoden 2002 alusta on Suomessa tarvittu Stakesin eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen oikeutusharkinta kaikkiin seulontatutkimuksiin, joissa käytetään säteilyä eli myös rintasyövän joukkotarkastuksiin eli mammografioihin. Seulontatutkimusten luvista päättää Säteilyturvakeskus STUK Stakesin oikeutuslausunnon saatuaan ja tarkastettuaan, että muut seulonnan suorittamisedellytykset ovat kunnossa. Vuodenvaihteessa saatu päätös merkitsi Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksessä, kuten muissakin seulontayksiköissä, että alle 50-vuotiaiden ja yli 69-vuotiaiden naisten mammografiaan perustuvat seulontatarkastukset jouduttiin keskeyttämään, koska oikeutuslupaa ei myönnetty vuotiaiden naisten rintasyöpäseulonnat perustuvat kansanterveyslakiin ja vuotiaiden tutkimusten oikeutus on todettu aiemmassa selvityksessä. - Lääkintohallitus on jo vuonna 1986 suositellut mammografiaseulontoja vuotiaille naisille. Stakes selvitti STM:n toimeksiannon perusteella vuonna vuotiaiden naisten tilanteen ja päätyi pitämään seulontoja oikeutettuina. Muiden ikäryhmien osalta Suomessa ei ole julkaistu virallisia tutkimuksia. Ruotsissa sen sijaan on tutkittu vuotiaiden naisten mammografiaseulontojen hyödyllisyyttä ja seulottu näitä ikäryhmiä vuodesta 1986 alkaen. Suositusta tarkasteltiin viimeksi vuonna 2000 eikä nähty tarvetta muutoksiin. Helmikuussa 2002 Ruotsin sosiaalihallitus ja Cancerfonden järjestivät Tukholmassa korkean tason kansainvälisen asiantuntijakokouksen, jossa punnittiin mammografiaseulontojen vaikutuksia, hyödyllisyyttä ja haittoja. Kokouksen tulokset julkistetaan lähiviikkojen aikana, mutta saatujen ennakkotietojen mukaan Ruotsin seulontakäytäntöjä ei ole kokouksen kannanottojen pohjalta syytä muuttaa. Miksi tämä tieto ei riitä Suomessa, vaan meillä täytyy keskeyttää hyvin sujuva toiminta, kysyvät Suomen Radiologiyhdistyksen puheenjohtaja, Turun yliopiston diagnostisen radiologian professori Peter B. Dean ja HUSin mammografiakeskuksen osastonylilääkäri, dosentti Martti Pamilo. Mikä on kokonaishyöty? - Suomessa odotellaan tällä hetkellä WHO:n alaisen, Ranskan Lyonissa sijaitsevan ICRF:n, International Cancer Research Fundin, selvitystä asiasta. Selvityksen valmistelussa on mukana suomalaissyntyinen tohtori Harri Vainio. Toistaiseksi Suomessa voidaan seuloa vain vuotiaita naisia, selvittää Stakesin alaisen FinOHTAn johtaja, tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä. Muutos johtuu EU-direktiivistä, jonka perusteella Suomen lainsäädäntöä jouduttiin muuttamaan. Seulontojen vaikuttavuutta arvioitaessa on pohdittava perusteellisesti lisääkö seulonta terveyttä. Tulosta on arvioitava yhteiskunnan, ei yksittäisen yksilön kannalta, muistuttaa Mäkelä. - Tähänastisten tietojemme mukaan mammografiaseulontojen kokonaishyöty on vuotiaiden ryhmässä kyseenalainen. Tietomme perustuvat ulkomaisiin tutkimuksiin, koska suomalaista arviota ei ole. Stakesin kanta tällä hetkellä on, että mammografiaseulontojen voidaan katsoa olevan oikeutettuja vuotiailla naisilla. Nykytiedon perusteella muiden ikäryhmien seulonnalle ei ole kylliksi perusteita. Alle 50-vuotiaiden ja yli 69- vuotiaiden seulontojen hyödyllisyydestä yhteiskunnan kannalta ei niiden kustannuksiin verrattuna ole saatu todisteita. Uusia tutkimustuloksia seurataan koko ajan ja kantaa voidaan perustellusti muuttaa, esimerkiksi WHO:n odotettavissa olevan tutkimuksen perusteella, muotoilee Mäkelä. Turussa on vuodesta 1987 ollut käynnissä laaja tieteellinen tutkimus, jossa kohderyhmänä ovat kaikki Turussa Ruotsin käytännön mukaan seulotut vuotiaat Mammografioiden säteilymäärä on mitättömän pieni: röntgensäteilystä aiheutuva mahdollinen, laskennallinen ja tilastollinen haitta lisääntyvinä rintasyöpätapauksina tai rintasyöpäkuolemina on asiantuntijoiden mukaan mitättömän pieni tai olematon, tiivistää Suomen Radiologiyhdistyksen puheenjohtaja, professori Peter Dean Turun yliopistosta. naiset. Uusia tutkimustuloksia on luvassa vuoden 2002 aikana. Siirtymisaikaa kaivataan Nopeasti voimaan tulleen uusien viranomaisohjeiden aikataulun vuoksi on mm. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä jouduttu vuoden alussa peruuttamaan jo sovittuja seulonta-aikoja. Tämä on aiheuttanut paljon käytännön hankaluuksia ja epäselvyyttä. - Jos mammografiaseulontoihin oikeutettujen ikärajoihin ja sitä kautta seulottavien joukkoihin tulee muutoksia, on asia valmisteltava huolellisesti laajan asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena. On saatava kattava tutkimusnäyttö seulontojen turvallisuudesta ja tehtävä muutoksia vasta järkevän, esimerkiksi kahden vuoden mittaisen siirtymäjakson jälkeen. Asioiden epäselvyys huolestuttaa luonnollisesti seulontoihin odottavia naisia. Joka tapauksessa kannattaa muistaa, ettei missään vaiheessa ole todistettu, että mammografioista olisi näille ikäryhmille mitään terveydellistä haittaa, korostavat toimitusjohtaja Kari Ojala ja vastaava lääkäri Osmo Räsänen. Tilanne mammografiarintamalla on tällä hetkellä Suomessa odottava. Tammikuussa Säteilyturvakeskuksessa järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa tunteet kuohuivat, kun asiantuntijat vaihtoivat mielipiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä kaivattiin selkeitä kannanottoja asiaan. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Seilo Ristimäki Tutki rintasi säännöllisesti 1. Katso peilistä Asetu ylävartalo paljaana peilin eteen kädet alhaalla. Nosta sitten kädet pään yläpuolelle. Tarkkaile liikkeen aikana, onko rinnoissa tai nänneissä muodonmuutos, sisäänvetäymä tai ihottuma. 2. Tunnustele sormilla Teemme kaikkia rinnan alueen tutkimuksia luotettavasti ja nopeasti. Mammografiatutkimukset Ultraäänitutkimukset Neulanäytteet (ohut- ja paksuneula) Muut tutkimukset; punktiot, galaktografiat eli varjoainetutkimukset jne. Meillä on kokenut henkilökunta ja uusinta tekniikkaa olevat laitteet. Mikäli et saa kutsua mammografiaseulontaan, voit aina tarvittaessa tulla tutkimukseen varaamalla ajan. Neuvonta-asemamme toimii perjantaisin klo 9 11 maksuttomasti ja ilman ajanvarausta. Tervetuloa! RINTATUTKIMUS- KESKUS Avoinna: ma-to klo 8-18 ja pe klo 8-15 Puhelin Itäinen Pitkäkatu 30 b, III krs TURKU Tunnustele rintasi säännöllisesti kerran kuukaudessa. Rintarauhasen tunnustelu onnistuu parhaiten selinmakuulla tai suihkussa. Saippuan tai voiteen käyttö helpottaa. Mahdollisiin uusiin muutoksiin tulee kiinnittää huomiota. Tunnustelun avulla on mahdollista löytää kyhmyjä tai muita löydöksiä, mutta niiden laadun selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia (mammografia, ultraäänitutkimus, neulakokeet). 3. Muutokset, jotka vaativat varmennustutkimuksia. kyhmy tai kovettuma rinnan ihon tai nännin sisäänvetäytymä ihottuma tai haavauma nännipihassa tai nännissä eritystä rinnasta (verensekainen tai verinen) Rintasyövän neuvonta-asemat TURKU, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Rintatutkimuskeskus Itäinen Pitkäkatu 30 b, TURKU avoinna: ma-to klo 8-18, pe klo 8-15, puh , ilman ajanvarausta LOIMAA, Loimaan Aluesairaala, Syöpäneuvonta-asema Vapaudenkatu 12 B, LOIMAA avoinna: ma-to klo 9-10, puh , ajanvaraus SALO, Salon Röntgen Oy Rintatutkimusasema Helsingintie 52, SALO avoinna ma-to klo 12-16, puh , ajanvaraus

5

6 SYÖVÄNTORJUNTA 6 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 Bonusta pankkiasioissa. Liity sinäkin omistajajäseneksemme ja keskitä pankkiasiasi meille. Saat rahanarvoisia Platinaetuja sekä mahdollisuuden ansaita Platinabonuksia, joilla voit kuitata palvelumaksujasi. Saat siis taloudellista hyötyä. Tule ja kysy lisää! Platina on bonusta pankkiasioissa.

7 n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 7 Vapaaehtoisjärjestöt hoitavat yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä, aluejohtaja Hannu Reivonen sanoo Aluejohtaja Hannu Reivonen Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallitukseen Yhteiskunta siirtänyt vastuutaan hyväntekeväisyysjärjestöille Syöväntutkimustyön täytyy tietysti kiinnostaa jokaista, sanoo Hannu Reivonen, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n Lounais-Suomen yritysalueen aluejohtaja. Reivonen on myös Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen uusi jäsen. Syöväntorjunta on tärkeä kansanterveydellinen, yhteiskunnallinen asia, yksi monien vastaavien joukossa, Reivonen sanoo. Hänen mielestään on jopa hieman outoa, että niin vakavia asioita kuin esimerkiksi syöväntorjuntaa joudutaan hoitamaan keräyksin ja tempauksin. Yhteiskunta on siirtänyt vastuulleen kuuluvia asioita järjestöjen hoidettaviksi. - Se ei ole perustaltaan oikein. Toki yhteiskuntakin on näissä asioissa mukana, mutta se ei vain tee tarpeeksi. Reivosen mukaan nykysysteemissä järjestöiltä kuluu paljon rahaa hyväntekeväisyystoiminnan ylläpitämiseen, rattaiden pyörittämiseen. Nekin varat pitäisi voida suunnata suoraan hyväntekeväisyyden kohteisiin. - Maailma on tällainen: raha ei riitä. Siitä seuraa, että tarvitsemme hyväntekeväisyyttä, jotta asiat etenisivät. Sen avulla voi saada suuren joukon ihmisiä asettumaan oikeaksi katsotun idean taakse. Monet yritykset tukevat yleishyödyllisiä yhteisöjä esimerkiksi ostamalla ison pinon lippuja näiden järjestämiin hyväntekeväisyyskonsertteihin tai muihin tapahtumiin. Myös Reivosen edustama yhtiö on tehnyt niin. Reivonen vastaa myöntävästi kysymykseen, saako yritys tarpeeksi vastinetta lippurahoilleen pelkästä taidenautinnosta. - Totta kai saa. Ei voi ollakaan mitään muita odotuksia. Yhtiönsä edustaja Syöväntorjuntatatyö on aluejohtaja Hannu Reivoselle entuudestaan jokseenkin vierasta. Hän edustaa ensisijaisesti yhtiötään Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksessa. - Minut on katsottu toimeni vuoksi sopivaksi säätiön hallitukseen, hän toteaa. Reivonen sanoo, ettei vakuutusyhtiöiden toiminta voi olla kovin pyyteetöntä, sillä ne ovat kaupallisia yrityksiä. Hän ei kuitenkaan tarkoita, että suhtautuisi syöväntorjuntaan tai hyväntekeväisyyteen kylmästi. - Omassa suvussanikin on syöpään sairastuneita, joista osa on parantunut sairaudestaan ja osa menehtynyt. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka eivät olisi tavalla tai toisella joutuneet syövän kanssa tekemisiin. Teksti ja kuva: Viivi Vuorinen Ei tupakkaa tänne, sanovat Liedon Keskuskoulun 7 G-luokan oppilaat. tupakka-asiantuntija Margetta Lotila (vas.), Liedon Keskuskoulun terveydenhoitaja Marjatta Pettersson ja luokanvalvoja Liisa Lehto-Ääri toimivat tupakoinnin ehkäisyprojektin vetäjinä. Koululaiset kävivät taisteluun tupakkaa vastaan - On jokaisesta itsestään kiinni, tupakoiko vai ei. Jos on oikein kauan polttanut, siitä ei välttämättä kovin helposti pääse eroon, miettii Annina Lehtonen, Liedon Keskuskoulun 7 G- luokan oppilas. - Kukaan muu ei voi päättää kenenkään puolesta tupakoimisesta, Anninan luokkatoveri Otto Pärssinen myös toteaa. Kaikki Liedon Keskuskoulun 7 G-luokan oppilaat ovat mukana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja koulun projektissa, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tupakoimattomuutta. Vielä nimeämättömässä hankkeessa lapset ja nuoret itse ovat pääroolissa. Hankkeen alkuvaiheessa koululaiset ovat luokanvalvojansa Liisa Lehto-Äärin kanssa tehneet piirroksia, kirjoittaneet aineita ja jatkokertomusta sekä laatineet tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn soveltuvia ohjeita. Aineisto julkaistaan internetissä lähitulevaisuudessa. Nettisivuston keskustelupalstalla jutellaan tupakoimattomuuteen liittyvistä aiheista. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työntekijä käy keskustelupalstan aineiston läpi ennen kuin se julkaistaan netissä. - Vielä paljon enemmänkin olisi voitu tehdä, Otto Pärssinen arvioi. Annina Lehtosen mielestä keskustelua oman luokan tupakoimattomuudesta on ollut mukavaa käydä. Sekä Otto että Annina kertovat miettineensä tupakoinnin terveyshaittoja. Annina on lisäksi pohtinut hieman myös polttamisen vaikutuksia ulkonäköön. Tupakkaprojekti sai alkunsa, kun Liedon Keskuskoulun terveydenhoitaja Marjatta Pettersson otti yhteyttä Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen. Yhdistyksen tupakkaasiantuntija, lehtori Margetta Lotila lähti mukaan yhteistyöhön. - Tässä voi nähdä moniammatillisen tiimin voiman. Hanke on edennyt yllättävän ripeästi, kun ottaa huomioon, että se sai alkunsa lokakuussa 2001, Lotila toteaa. Myös lasten vanhemmat ovat suhtautuneet myönteisesti tupakkaprojektiin ja toimineet osaltaan yhteistyössä hankkeen vetäjien kanssa. Margetta Lotila näkee, että peruskouluilla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevässä työssä yhdessä vanhempien kanssa. Suomalaiset aloittavat polttamisen nuorina; puolet tupakoitsijoista on vähintään kokeillut polttamista jo ennen 15 vuoden ikää. Tupakoinnin ehkäisyprojektin materiaalia julkaistaan nettiosoitteessa Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Matti Äärilä Syövänhoidon lääkekulut nousussa Imusolmukesyöpien hoito muuttunut nopeasti vain muutamassa vuodessa Terveydenhuollon on varauduttava aivan uudella tavalla syövänhoidon lääkekulujen nousuun, jotta syöpäpotilaat voisivat saada parhaan mahdollisen hoidon tautiinsa. Näin arvioivat Syöpäsäätiön koolle kutsumat imusolmukesyövän johtavat asiantuntijat kokouksessaan Tuusulassa helmikuun alussa. Kaksipäiväisen kokouksen aiheena oli imukudosten pahanlaatuisten kasvaimien, lymfoomien, hoito. Sairaaloiden lääkebudjetit eivät pysy hoitojen vauhdissa - Viime vuonna jouduimme korottamaan lääkebudjettia kesken kauden 15 prosentilla, kertoo professori Seppo Pyrhönen Turun yliopistollisen keskussairaalan onkologian klinikalta. Kulujen vastapainoksi lymfoomapotilaat saavat entistä paremman ennusteen taudistaan ja hoidot ovat paremmin siedettyjä kuin ennen. Lymfoomien hoito keskittyy yliopisto- ja keskussairaaloihin, joissa painiskellaan budjettiraamien ja uusien hoitojen välisissä ristiriidoissa. Lääkäri, jolla on budjettivastuu, joutuu potemaan huonoa omaatuntoa siitä, että tekee työnsä hyvin ja että potilas selviytyy paremmin sairaudestaan. - Tähän asti Suomessa on voitu lähteä siitä, että syövän uudet hoidot otetaan käyttöön, jos niiden hyödyistä on selvää näyttöä, sanoo professori Seppo Pyrhönen. Esimerkiksi follikulaarisen lymfooman hoidossa on käytössä rituksimabiniminen vasta-aine. Lääke annetaan useimmiten yhdistelmähoitona ja sen kustannukset vaihtelevat annostuksesta riippuen markkaan eli euroon potilasta kohti. Räätälöidyt hoidot tulleet nopeasti - Lymfoomien hoito on muutaman viime vuoden aikana kehittynyt nopeammin kuin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, sanoo erikoislääkäri Lasse Teerenhovi HUS:n Syöpätautien osaamiskeskuksesta. Uusi lymfoomaluokitus, joka perustuu mikroskooppitutkimuksen lisäksi syöpäsolun molekyyligeneettisiin löydöksiin, on kasvattanut alatyyppien määrän moneen kymmeneen. Jokaisella ala- Tyypillä on oma taudinkuvansa, ennusteensa ja myös räätälöity hoitonsa. Solunsalpaajahoidon rinnalle on tullut täsmähoito, jota käytetään jo nyt follikulariisen lymfooman hoidossa. Vasta-aine sitoutuu B- imusolujen pinnalla olevaan valkuaiseen. Useimmat Suomessa todetut lymfoomat ovat lähtöisin B-imusoluista, joten hoidettavia potilaita on satoja vuodessa. Mahalaukun MALT-lymfooma hoidetaan antibiootein Toisaalta lymfoomien tarkentuva luokittelu merkitsee yhä räätälöidympää hoitoa. - Hyvä esimerkki on mahalaukun MALT-lymfooma. Uuden lymfoomaluokituksen ansiosta opittiin, että helikobakteeri saattaa aiheuttaa mahalaukun limakalvolle kyseisen lymfooman, sanoo Lasse Teerenhovi. - Yllätys on suuri, kun huomattiin, että hoitamalla bakteeri antibiootein sen aiheuttamat lymfoomat paranivat. Nykyään mahalukun MALT-lymfoomaa hoidetaankin hävittämällä helikobakteerit antibiootein. Tämä on ensimmäinen pahanlaatuinen kasvain, jota hoidetaan antibiootein. Yli tuhat suomalaista sairastuu vuosittain lymfoomaan - Lymfoomat jaetaan ns. non-hodgkinin lymfoomiin ja Hodgkinin tautiin - Non-Hodgkinin lymfoomia todetaan Suomessa vuosittain yli 900. Ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut 1960-luvulta. Syytä tämän syöpätaudin yleistymiseen ei tiedetä. Se on naisten 6. ja miesten 5. yleisin syöpä. - Hodgkinin tautiin sairastuu vuosittain suomalaista ja sen ilmaantuvuus on pysynyt samana sekä Suomessa että muissa länsimaissa -Lymfoomien ennusteet ovat parantuneet selvästi vuosien aikana. Lymfoomien hoito keskittyy yliopisto- ja keskussairaaloihin,joissa painiskellaan budjettiraamien ja uusien hoitojen välisissä ristiriidassa.lääkäri, jolla on budjettivastuu, joutuu potemaan huonoa omatuntoa siitä, että tekee työnsä hyvin ja että potilas selviytyy paremmin sairaudestaan, toteaa professori Seppo Pyrhönen

8 SYÖVÄNTORJUNTA 8 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/ Lääkäri tuo potilaan ja lääkärin vuorovaikutukseen lääketieteen ja teknologian tuntemuksensa, potilas oman elämänsä arvot. Näistä elementeistä syntyy parhaimmillaan hyvä hoitosuhde, tiivisti emeritaprofessori Eeva Nordman avatessaan juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuuden Meri-Karinassa vuoden 2001 joulukuussa. Syöpä on tulevaisuudessa entistä useamman suomalaisen tauti, koska väestön ikääntyessä syöpää aiheuttavat tekijät ehtivät vaikuttaa aiempaa kauemmin. Syövällä on sanana edelleen aika jylhä kaiku. Taudin selviäminen koskee aina myös potilaan lähipiiriä - omaisia, ystäviä ja työtovereita, mutta omalla tavallaan myös lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Jokainen lääkäri on oman taustansa tulos ja elämänfilosofiansa heijastuma. Potilaan hoitotiimi myötäelää potilaan taudissa - hyvistä uutisista iloitaan ja suruja jaetaan. Toivon säilyttäminen on tärkeää. Sairaalan ulkopuolella myös potilasyhdistyksen rooli on tärkeä keskinäisen tuen välittämisessä. Tukea voi saada sekä tukihenkilöiltä että muilta potilailta. Hyvä hoitosuhde syntyy eri osapuolten ymmärryksestä. Potilaalla on oikeus vaatia ja vastaanottaa sekä tietoa että hoitoa. Taudin alkuvaihe on kriittistä aikaa 1950-luvulla potilas veti peiton päälleen ja lopetti keskustelun kuultuaan syöpädiagnoosistaan. Nykyisin hän haluaa vankan annoksen tietoa - mikä on tilanne, onko tauti levinnyt, kuinka hoidetaan Hoitoprosessin aikaisessa tiedon- välityksessä on varmasti aina parantamisen varaa. Potilas tuntuu tulkitsevan lääkäriltä saatuja pieniäkin tiedonmurusia, joskus liiankin tarkasti. Totuus kuitenkin on, että kaikkiin asioihin ei ole olemassa vielä selitystä, siksi tarvitaan aktiivista syövän tutkimusta, selvitti emeritaprofessori Auli Toivanen. - Syövän arvoituksen ratkaisua on etsitty pitkään ja etsitään edelleenkin. Työ on kuin suuren kookospähkinän särkemistä, se tapahtuu pieninä paloina eri lääketieteen ja luonnontieteiden tutkijoiden yhteistyönä. Perustutkijat opettelevat ymmärtämään solujen toimintaa ja niiden viestintäjärjestelmiä, jotta voitaisiin kehittää uusia täsmälääkkeitä. Kliinisessä tutkimuksessa parannetaan syövän hoitamisen käytännön ratkaisuja. Kaksoissokkotutkimukset ovat tieteen kultainen standardi. Uusien ja vanhojen hoitojen vertailu sokkona on välttämätöntä, jotta voidaan sulkea pois sekä potilaan että lääkärin pelot ja toiveet. Joskus joudutaan potilaalle myös aiheuttamaan kärsimystä, jotta syöpää voitaisiin hoitaa - emme voi leikata, ellei aiheuteta haavaa. Hoidoilla aiheutettavan hyödyn on Potilaan ja lääkärin välinen YHTEISTYÖ JA LUOTTAMUS TÄRKEITÄ HOITOSUHTEESSA kuitenkin tällöin oltava suurempi kuin odotettavissa oleva haitta. Syövän hoidossa käytettävillä lääkkeilläkin on usein myös sivuvaikutuksia, tiivisti Toivanen. Onko hyvää tapaa kertoa huonoja uutisia? Kuinka potilaalle parhaiten kerrottaisiin syövän löytymisestä? - Ei taida olla olemassa hyvää tapaa kertoa huonoja uutisia. Kaikki eivät halua ottaa tietoa vastaan ja usein suurin osa ensi hetkellä välitetystä tiedosta seuloutuu potilaan mielestä, pohdiskelivat emeritaprofessorit Eeva Nordman ja Auli Toivanen. J oskus kuulee sanottavan, että omaisiaan ja muuta lähiympäristöään ei pitäisi rasittaa puhumalla sairaudestaan, varsinkaan tällaisesta vakavasta, vaan heitä olisi yritettävä säästää. En ole varma, että asia on niin. Nuorelle ja miksei vanhemmallekin ihmiselle on opettavaista joutua läheltä näkemään ja emotionaalisesti osittain läpikäymään läheisen ihmisen vaikea sairaus ja kaikki mitä siihen liittyy. Itse olen kokenut tämän saman oman äitini ja isäni sekä erään kolmannen henkilön kohdalla, enkä antaisi niitä kokemuksia pois. Näin ollen, vaikka tavallaan säälinkin läheisiäni siitä, että he joutuvat seuraamaan sairauttani ja auttamaan minua siinä, en tunne siitä syyllisyyttä enkä pidä sitä kovin pahana, koska sen kautta he voivat saada kokemuksia, joita eivät muuten olisi saaneet. Sen jälkeen he ehkä ymmärtävät aikaisempaa paremmin elämää ja kuolemaa. Kirsti Lagerspetz: Mitä tulee mieleen. Psykologin esseitä. Tammi Hoitoa ei kuitenkaan voida aloittaa elleivät molemmat osapuolet tiedä missä mennään. Me kerromme mitä tiedämme, mutta tietojemme on ensin oltava varmoja, tiivisti dosentti Martti Nurmi, joka alusti tilaisuudessa eturauhassyövän hoidosta. Syövän toteamisessa ja hoidossa ollaan viime vuosikymmeninä edetty suurin harppauksin. Kun luvulla syövästä selvisi vain joka viides syöpäpotilas, on yli puolet syöpäpotilaista nykyisin elossa viiden vuoden kuluttua. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Viivi Vuorinen Hyötyä ihmiselle ja ympäristölle Hyötytuuli on tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tuulivoima on ympäristöystävällinen energiantuotantovaihtoehto, sillä tuulivoimalat eivät aiheuta tuotantokäytössä minkäänlaisia päästöjä ilmakehään. Turku Energian myymä Hyötytuuli-sähkö tuotetaan Suomen suurimmassa tuulipuistossa, Porin Reposaaressa. Kysy lisää Turku Energiasta puhelin tai tai

9 n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 9 Syöpäpotilas muistaa yleensä kuin eilisen päivän hetken, jolloin hänen kerrottiin sairastavan syöpää. Keskellä kauhua ja epävarmuutta merkityksettömäksi tarkoitetut sanat saavat merkityksen, joka pysyy. Siksi pitäisi miettiä, mitä sairastuneelle sanoo, miten hänet kohtaa, sanoo psykologi Jonna Soinio. ELÄMÄ JATKUU SYÖPÄ- DIAGNOOSISTA HUOLIMATTA Yllättävä syöpädiagnoosi on käsittämätön järkytys ihmiselle. Suuri osa sairastuneista ei tiedä syövästä mitään. Käsitys sairaudesta saattaa perustua isovanhempien kertomiin vuosikymmenten takaisiin tapauksiin. Jonna Soinio puhuu kokemuksesta, sillä hän sairasti itse rintasyövän kolmisen vuotta sitten. Tapa, jolla syöpädiagnoosi annetaan, vaikuttaa ratkaisevasti sairastuneen kykyyn selvitä uudesta elämäntilanteesta henkisesti. Itse sain ilon kuulla diagnoosin kirurgiltani Erkki Nylamolta. Hän sanoi: Teillä on valitettavasti syöpä, mutta me pystymme kyllä hoitamaan teidät. Tunsin, että olin hyvissä käsissä, että voin luottaa siihen, että minut hoidetaan terveeksi. Myös päinvastainen tapa piirtyy hauraassa tilassa olevan sairastuneen mieleen ikiajoiksi: Lääkäri katsoo ikkunasta ulos, selkä potilasta kohden. Hän sanoo: Teillä on syöpä. Tilanne näyttää kyllä kovin, kovin pahalta. Näin asiasta todella ilmoitettiin eräälle henkilölle, joka sen seurauksena vielä vuoden kuluttua uskoi, ettei häntä pystytä millään parantamaan. Lääkäri vei sanoillaan häneltä kaiken. Potilas saattaa tarttua kahteen sanaan, joten lääkärin pitää olla tietoinen sanoistaan, Soinio muistuttaa. Ystävällisiä sanoja tarvitaan Diagnoosin kuuleminen on kuin sukeltaisi sumuun, parista viikosta ei muista mitään. Siksi on tärkeää, että toinen ihminen tulee vastaan, antaa potilaalle tukea ja puhuu suomea, ei latinaa, jolloin potilas ymmärtää vain joka toisen sanan eikä kokonaisuutta ollenkaan. Ensikäynti syöpätautien poliklinikalla on sekin ikimuistoinen hetki. Jokainen kertoo siitä järisyttävänä kokemuksena. Syöpäpoliklinikka on monelle ihmiselle pahin paikka, mitä kuvitella saattaa. Sairastunutta pitäisikin siellä paapoa kuin pientä lasta, taputtaa olalle, sanoa joku pieni ystävällinen ja rohkaiseva sana. Ja yliopistosairaalassa pitäisi muistaa kertoa potilaalle etukäteen, että lääkärit vaihtuvat. On muutenkin riittävän järkyttävää, että sairaalassa ei ole omalääkäriä, vaan jokaisella käyntikerralla on edessä todennäköisesti eri henkilö. psykologina työskentelevän Jonna Soinion näkemykset perustuvat hänen omien kokemustensa lisäksi syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneiden naisten kertomuksiin. Ei tietoa kuin tykinpiipusta Rintasyöpäpotilaita hoitava kirurgi Erkki Nylamo on tietoinen pienien sanojen merkityksestä keskellä kriisiä. Kirurgilla ei itselläänkään ole helppoa, jos kasvain vasta kesken leikkauksen paljastuukin pahanlaatuiseksi. Kirurgi ei kuitenkaan Lääkärin pitää olla tietoinen sanoistaan, psykologi Jonna Soinio sanoo usein ole se, joka syöpädiagnoosista kertoo. Toivoisin vain, että leikkauksen merkitystä ei liioiteltaisi, mutta ei myöskään vähäteltäisi. Potilaalle ei pitäisi kertoa liikaa, kuin tykinpiipusta, eikä myöskään liian vähän, vaan riittävästi ja ottaen huomioon potilaan oman luonteen ja temperamentin. Turussa rintasyöpäpotilaat on pyritty leikkaamaan kolmen viikon sisällä diagnoosista, joskus jopa viikossa. Syöpä ei Nylamon mukaan kuitenkaan parissa viikossa yleensä muutu hallitsemattomaksi. Helsingissä on käytössä alan viimeisimmät hoitomahdollisuudet. Ihan yhtä hyviä mahdollisuuksia ei ole muualla Suomessa, Turussakaan, Erkki Nylamo toteaa. Yhdessä ollaan tiimi Muutamien viikkojenkin pituinen odotus tuntuu syöpäpotilaan kannalta ikuisuudelta. Hänen mielessään pyörii kymmeniä kysymyksiä: todettiinko sairauteni liian myöhään? miksi piti odottaa tuloksia? miksi asiasta kerrottiin niin julmasti? Potilaasta voi tuntua, että hänen tunteitaan ei ymmärretä. Potilaalla on syöpätautien erikoislääkärin Eeva Salmisen mielestä oikeus odottaa, että hoitohenkilökunta kohtaa hänen sairautensa kokonaisvaltaisesti, muunakin kuin vain solubiologisena häiriötilana. Syöpään sairastuneelle sairaus on fyysisen vaivan ohella myös koettu tila. Hoidon ammattilaisillekaan hän ei saa olla vain sairauden kohde, vaan hän on oman sairautensa hoitoon vaikuttava aktiivinen tekijä. Ristiriita voi syntyä, jos potilas saa lääkäriltään kyllä tietoa, mutta ei juuri sitä tietoa, jota hän haluaa: tietoa omasta tapauksestaan, omaan sairauteensa räätälöitävästä parhaasta mahdollisesta hoidosta. Hän kaipaa tukea ja empatiaa. Lääkärien tulee suhtautua ymmärtäväisesti potilaisiin, tukea myös heidän omatoimista tiedonhankintaansa ja keskustella sen pohjalta. Yhdessä ollaan tiimi ja autetaan potilasta jatkamaan elämäänsä mahdollisimman normaaliin tapaan, Eeva Salminen toteaa Artikkeli perustuu Turussa järjestetyn koulutusiltapäivän Elämä syöpädiagnoosin jälkeen ohjelmassa olleisiin esityksiin. Teksti: Leija Sironen Kuva: Tertti Pietilä Tauti monien muiden joukossa: Rintasyöpä on hoidettavissa - Emme edelleenkään pysty selittämään kuka meistä ja miksi ja juuri tietyllä hetkellä sairastuu rintasyöpään. Vain vajaa kymmenesosa rintasyövistä on perinnöllisiä. Elintapojen merkitys on osittain epäselvä, mutta terveelliset elintavat ja riittävä liikunta ovat tässäkin suhteessa hyvä valinta, tiivistää syöpätautien erikoislääkäri Riikka Huovinen TYKSistä. Rintasyöpä löytyy edelleen joko naisen itse havaitseman kyhmyn perusteella tai mammografiaseulonnoissa. Mammografia löytää yli puolet rintasyövistä ja useimmiten tauti löytyy tällöin oireettomassa vaiheessa. Kaikki rintasyövät eivät kuitenkaan näy mammografiassa. - Vain kolmannes rintasyöpäpotilaista pääsee Varsinais- Suomessa nykyisin hoitoon suositusajassa eli alle viikossa. Toisaalta 1-3 viikon odotus ei tunnu hoidon tuloksissa. Rintasyövän hoidon aloittaa kirurgi, joka tekee arvion tilanteesta ja poistaa syöpäkasvaimen ja joko koko rinnan tai tekee ns. säästävän leikkauksen, jossa vain osa rinnasta poistetaan. TYKSissä on panostettu paljon rintasyövän hoidon laatuun mm. professori Sirkka Laurin kehittämistyön muodossa, kertoo Huovinen. Liitännäishoidoilla syöpä kuriin Leikkauksen jälkeen potilas saapuu syöpälääkärin eli onkologin vastaanotolle, jossa päätetään jatkohoidoista. Tavoitteena on saada syöpä kuriin sädehoidolla, sytostaateilla, hormoneilla tai niiden yhdistelmillä. Liitännäishoidot varmistavat paranemisen eli niiden tehtävänä on nujertaa poistetusta kasvaimesta mahdollisesti karkuun päässeet syöpäsolut ja pienentää näin uudelleen sairastumisen riskiä. - Liitännäishoitojen teho on parantunut huomattavasti jo niinä vuosina, kuin olen itse hoitanut syöpäpotilaita, kertoo vuonna 1984 lääkäriksi ja vuonna 1992 syöpätautien erikoislääkäriksi valmistunut Riikka Huovinen. Syöpähoitoihin liittyy valitettavasti myös sivuvaikutuksia, sillä sytostaatit voivat aiheuttaa pahoinvointia ja sädehoito turvotusta ja punotusta hoidetulle alueelle. Sädehoidon osumatarkkuutta ollaan voitu huomattavasti parantaa. Hiusten lähtöä voidaan ehkäistä käyttämällä sytostaattitiputusten aikana jäähattua. Leikkauksen jälkeinen yläraajan turvotus saadaan kuriin jumpalla ja monet ovat saaneet apua lymfaterapiasta. Rintasyöpä on sairaus monien muiden kroonisten sairauksien joukossa. Sen ehkäisemiseksi jokainen nainen voi huolehtia omista elämäntavoistaan eli elää mahdollisimman terveellisesti. Vähärasvainen ja vähäkalorinen ravinto, vain kohtuullisesti alkoholinkäyttöä ja riittävä liikunta ovat hyvä ennaltaehkäisyn resepti. Rintojen omatarkkailu ja mammografiassa käynti auttavat löytämään mahdollisen rintasyövän mahdollisimman varhain, jolloin hoitotulokset ovat lupaavia. Rintasyövän ehkäisyn kanssa puurtavat mm. ravitsemustutkijat. Tällä hetkellä selvitetään mm. kasvilignaanien vaikutusta syöpään. Ehkä tulevaisuudessa saamme terveysvaikutteisten elintarvikkeiden joukkoon myös rintasyöpää ehkäisevän leivän? Erikoislääkäri Riikka Huovinen alusti rintasyövän hoidosta juhlavuoden Studia Generalia -tilaisuudessa Meri-Karinassa Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Matti Äärilä PROTEESI- ASIAKAS Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA! Uudet monofilament pohjaiset peruukit saapuneet Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto. Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Hairaisers, Hair Parade, Hair Trix, Henri Margu, Natural Image, Stefan Bauer, Perucci, Wig, Fraca Ferretti, Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 peruukkiliike Eerikinkatu Turku puh

10 SYÖVÄNTORJUNTA 10 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 Salo-Karinassa on aina kaveri Vartiaiset viihtyvät kaksiossaan Salo-Karina sijaitsee osoitteessa Helsingintie 52. Siinä on kaksitoista palveluvuokra-asuntoa. Kuva: Matti Äärilä Katariina Virtanen ojensi kukkakimpun rouva Tellervo Koivistolle Salo-Karinan vihkiäistilaisuudessa. SALO-KARINA VIHITTIIN KÄYTTÖÖN SYYSKUUSSA - Salo-Karinassa voi asua kuin kotonaan; täällä saa olla yksin silloin kun haluaa. Silti kaverikin löytyy aina, Eeva Vartiainen sanoo. Eeva ja Timo Vartiainen muuttivat palveluvuokratalo Salo-Karinaan ensimmäisten joukossa talon valmistuttua huhtikuun 2001 alussa. Valoisa 41 neliön päätyhuoneisto riittää pariskunnalle hyvin, kun talossa on lisäksi yhteisiä kerhotilojakin. Pyykinpesutilat ja sauna ovat hyvin varustettuja ja talon asukkaiden ahkerassa käytössä. Kesällä asukkaiden kelpaa paistatella päivää pihalla tai isolla yhteisellä parvekkeella. - Hyvin olemme viihtyneet, Timo Vartiainen sanoo, ja esittelee asunnon näppäriä yksityiskohtia, muun muassa kylpyhuoneen ja makuuhuoneen liukuovia. Ne helpottavat liikuntarajoitteisten asukkaiden arkisia toimia. Myös turvapalvelujärjestelmä saa Vartiaisilta kiitosta. Sitä on talossa jo tositilanteessa kokeiltukin, ja systeemi toimi hyvin. Salo-Karinan asunnot on tarkoitettu Salon ja lähikuntien syöpäsairaille ja muille pitkäaikaissairaille. Asuminen on itsenäistä, mutta halutessaan asukas voi hankkia esimerkiksi siivousapua tai sairaanhoitoa ostopalveluina. - Täytyy muistaa, että tämä on palvelutalo, ei täyden palvelun talo, Salo-Karinan emäntänä toimiva Katariina Sutinen sanoo. - Suunnitelmia talon asukkaiden yhteisiksi toiminnoiksi on vireillä, mutta omat voimavarani ovat aviomieheni sairauden takia rajalliset. On parempi edetä pikkuhiljaa. Eeva ja Timo Vartiainen ovat tyytyväisiä oloihinsa Salo-Karinassa. Paikallisosasto vireänä Kaikki Salo-Karinan nykyiset asukkaat tulevat itsenäisesti toimeen, joten tarvetta esimerkiksi ruokapalvelulle ei ole vielä ollut muutoin kuin tilapäisesti. Asukkaat eivät kuitenkaan eristäydy koteihinsa, vaan kaksi kertaa kuukaudessa talossa järjestään yhteisiä tapahtumia. Salo-Uskelan seurakunta ja Salo-Karinan asukkaat järjestävät hengellisen tilaisuuden joka kuukauden toisena maanantaina. Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen Salon paikallisosasto kokoontuu palvelutaloon joka kuun viimeisenä torstaina. Tilaisuudet ovat avoimia myös muille kuin yhdistyksen jäsenille tai talon asukkaille. Helmikuussa Salo-Karinassa on luento kivunhallinnasta. Maaliskuussa teemana on kasvisruoka, huhtikuussa lymfahoito. Toukokuussa paikallisosasto tekee kevät- palveluvuokratalo Salo-Karina vihittiin käyttöön viime syyskuun toisena päivänä. Vihkimisen suoritti rouva Tellervo Koivisto, toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan suojelija. Salo-Karina valmistui keväällä Yhdistyksen puheenjohtajan, valtiosihteeri Rauno Saaren mukaan tarvitsemme sosiaaliset tarpeet huomioivaa asuntopolitikkaa. Sitä ei voi erottaa sosiaalipolitiikasta. - Mikäli asumiseen liittyvät kysymykset eivät ole kansalaisten ja aivan erityisesti vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osalta kunnossa, hyväkin yhteiskunnallinen tuki, apu ja palvelut valuvat hukkaan, Saari totesi juhlapuheessaan. - Uudenlaista vastuunjakoa ja roolien selkiyttämistä tarvitaan asiakkaiden, palveluitten tuottajien, rahoittajien ja järjestöjen kesken sekä uskallusta myös markkinamekanismien hyödyntämiseen. Salo-Karinan rakentamiseen tähdännyt hanke lähti liikkeelle, kun Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sai testamenttilahjoituksena puoliosuuden Helsingintie 52: ssä sijaitsevasta tontista. Yhdistys lunasti myöhemmin kuolinpesän muilta osakkailta tontin toisen puolikkaan. Salo-Karinan kokonaisrakennuskustannukset ovat 7,5 miljoonaa markkaa. Hankkeelle myönnettiin valtion asuntolainaa 2,5 miljoonaa markkaa ja raha-automaattiyhdistyksen avustusta 1,2 miljoonaa markkaa. Rakennuksen kokonaispintaala on 612 neliömetriä. retken Teijoon. Osasto järjestää myös teatteriretkiä. - Paikallisosaston toiminta on vireää. Olisimme iloisia, jos enemmän miehiä tulisi mukaan. Siinä tuntuu olevan jonkinlainen kynnys, jota monien miesten on vaikea ylittää. Ehkä ainoastaan miehille suunnatut tilaisuudet rohkaisisivat heidätkin mukaan, Katariina Sutinen miettii. Salo-Karinassa, Helsingintie 52, on kaksitoista palveluvuokra-asuntoa, joista yksi on vapaana ja vuokrattavissa. Asunnoista neljä on yksiöitä, loput kaksioita. Palvelutalon pohjakerroksessa toimii Salon Röntgen Oy:n rintatutkimusasema. Sinne pääsee tutkittavaksi lääkärin lähetteellä ja kotiin tulevalla kutsulla seulontaan. Rintatutkimusaseman yhteydessä toimii syöpäneuvontaasema tiistaisin klo Aseman palvelut ovat maksuttomia. Teksti ja kuvat: Viivi Vuorinen Vuoden 2001 lopulla tehdyt asiakaskyselyt antoivat hyvät arviot Karinarannan palveluasunnoille sekä yhdistyksen kotisaattohoitopalveluille. Asiakkaat tyytyväisiä Karinarantaan ja kotisaattohoitoon Karinarannan asukkaille sekä kotisaattohoidon potilaille, heidän omaisilleen ja muille läheisilleen suunnatut kyselyt kartoittivat palveluihin liittyvien asioiden merkitystä vastaajalle ja niiden toteutumista käytännössä. Vastaajat antoivat arvosanoja numeroin 1-5, joista 1 oli huonoin ja 5 paras. Karinarannan asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi kolmetoista palveluasuntojen asukasta. Vastaajat olivat käyttäneet Karinarannan palveluista ajallisesti eniten ruokapalveluja: käyttötunteja oli keskimäärin 4,2 tuntia päivässä. Eniten käyttäjiä puolestaan oli siivouspalveluilla, seitsemän henkeä. Useimmat Karinarannan asiakaskyselyssä arvioidut seikat olivat vastaajien mielestä toteutuneet hyvin tai erittäin hyvin. Näillä asioilla oli heille myös paljon merkitystä. Esimerkiksi Karinarantaan muuttaminen oli vastaajien mielestä helppoa ja siellä asuminen turvallista. Palveluasuntojen varustelu arvioitiin riittäväksi. Karinarannan hoitajat olivat ammattitaitoisia ja he osasivat kuunnella asiakasta. Hoito oli kärsivällistä, ystävällistä ja huolehtivaista. Henkilökunta asiakkaita varten Karinarannan henkilökunnan tunnettiin olevan olemassa juuri asukkaita varten. Vastaajien olo oli turvallinen, ja he kokivat, että hoito perustui heidän tarpeisiinsa. Karinarannan ilmapiiriä pidettiin kiireettömänä ja myönteisenä. Joissakin asioissa oli parantamisenkin varaa. Pelkojen käsittelyyn saatu apu sai keskiarvon 3,9, samoin hengellisten tarpeiden huomioon ottaminen. Nämä asiat eivät tosin merkinneet asukkaille erityisen paljon. Asukkaiden keskuudessa suosituimpia ajanviettotapoja olivat lehtien lukeminen, television katselu ja muiden kanssa seurusteleminen. Teematuokioita päiväsalissa ja ostosretkiä kaupungille toivottiin lisää. Myös jumalanpalveluksilla, teatteri- ja konserttiilloilla sekä ohjatulla ulkoilulla oli kannattajansa. Kotisaattohoitokin ammattitaitoista Kotisaattohoitoa koskeneeseen kyselyyn vastasi 61 asiakasta, joista 11 oli potilaita ja muut potilaan läheisiä. Asiakkaat olivat käyttäneet eniten hoitajien ja erikoislääkärien palveluja sekä sairaankuljetuspalveluja. Asiakkaat olivat tyytyväisiä kotisaattohoidon lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon. Hoitajat osasivat kuunnella potilasta ja he pitivät aktiivisesti yhteyttä potilaaseen käynnein ja puhelimitse. Potilaat kokivat, että heitä arvostettiin ja heidät hyväksyttiin. Henkilökunnan omat huolet eivät häirinneet hoitoa. Korkeimpia arvosanoja saaneet seikat olivat myös tärkeitä vastaajille. Asiakkaat eivät olleet täysin tyytyväisiä kaikkiin toimintoihin, joita he pitivät tärkeinä. Kotisaattohoidosta voisi esimerkiksi olla tarjolla enemmän ennakkotietoa. Myöskään päivystysajan ja sairaankuljetuksen palveluja ei aina saanut käyttöönsä kovin nopeasti (keskiarvo 3,9). Henkisen kärsimyksen aiheuttamaan pahaan oloon saatu apu sai keskiarvon 3,8. Kotisaattohoidon potilaiden arviot toiminnasta olivat keskimäärin myönteisempiä kuin heidän omaistensa.

11 n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 11 JUHLIVA YHDISTYS VASTAANOTTI LUKUISIA MERKITTÄVIÄ LAHJOITUKSIA piirissä on neljän vuosikymmenen ajan toiminut Ompelukerho, joka vuosittain on vapaaehtoisen toimintansa tuloksena lahjoittanut syöpäpotilaiden hoitoja kuntoutustoimintaan sekä naisten rintasyövän varhaistoteamisen tehostamiseen merkittävästi varoja. Juhlatilaisuudessa kerho lahjoitti markkaa yhdistykselle käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön. Lahjoittajina toimivat rouvat Leila Lindström, Sirpa Aulin (oik.) ja Maila Fagerström (vas.), joka on toiminut Ompelukerhossa sen perustamisesta lähtien. (kuva 1) Naistoimikunta perustettiin vuonna Muotinäytöksiä ja juhlia järjestämällä Naistoimikunta kerää vuosittain huomattavan määrän varoja käytettä- väksi erityisesti syöpäpotilaiden hyväksi. Juhlatilaisuudessa toimikunta lahjoitti yhdistykselle markkaa käytettäväksi syöväntorjuntatyöhön. Naistoimikunnan edustajina lahjoituksen ojensivat farmaseutti Paula Leppä ja KTM Kristiina Ståhlberg. (oik.) (kuva 2) Varsinais-Suomen Syöväntorjuntatyön Tukiyhdistys r.y. perustettiin vuonna Varoja Tukiyhdistys kerää järjestämällä arpajaisia sekä myymällä äänitteitä. Tukiyhdistyksen edustajina varatuomari Juhani Reimari ja kapellimestari Kalevi Rothberg (oik.) luovuttivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle markkaa. (kuva 3) Oy Leiras Finland Ab muisti juhlivaa yhdistystä lahjoituksella. Lääketieteellinen johtaja Juhani Elo luovutti markkaa käytettäväksi rintasyöpäpotilaiden Hallituksen puheenjohtaja Risto Muinonen Martinex Oy:stä huusi taiteilija Markku Waulakorven Kuusenhakumatka -työn markalla ja pääsi kättelemään taiteilija Waulakorpea.Tapahtumaa todistavat taidehuutokaupan järjestäjä, galleristi Pertti Lennart Öyry (oik.) ja juontaja Raimo Häyrinen (vas.). Taidehuutokauppa tuotti yhteensä markkaa. hoitoa käsittelevään tutkimukseen. (kuva 4) Lions Club Littoinen toi tervehdyksenään vuosijuhlaan diasarjan, jonka oli ideoinut dosentti Seija Grénman. Sarja esittelee Meri-Karinan ja Karinakodin toimintaa kuvina ja cd-levyllä. Sarjan kuvaukset on suorittanut Hannu Markkula ja laboratoriotyön tehnyt Kuva-Paijula. Kustannuksista vastasi Lions Club Littoinen. Lahjan luovuttivat klubin presidentti Ilmo Sivuranta (toinen vas.), dosentti Seija Grénman, maisteri Hannu Markkula ja lion Reijo Paijula. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puolesta lahjoitukset vastaanotti puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari. (kuva 5) Matti Salmisen hyväntekeväisyyskonsertin väliajalla järjestettiin taidehuutokauppa, johon maalauksiaan olivat lahjoittaneet taiteilijat Paula Oksman, Markku Waulakorpi, Marko Lammervuo, Juhani Honkanen, Jarkko Peltonen ja Tuija Piepponen. Huutokaupan juonsi persoonalliseen tyyliinsä Raimo Häyrinen. Huutokaupan oli organisoinut Lounais-Suomen Syöpälasten Kummien puuhamies, galleristi Pertti Lennart Öyry.

12 SYÖVÄNTORJUNTA 12 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. 50-VUOTISJUHLAT HUIPENTUIVAT JOULUKUUSSA juhlavuosi huipentui perjantaina Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestettyyn 50-vuotisjuhlaan ja juhlakonserttiin. Seinät pullistelivat sekä pääjuhlassa että sitä seuranneessa Matti Salmisen ja ystävien tähdittämässä hyväntekeväisyyskonsertissa. Tilaisuus oli samalla 24. Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä. Ministeri Maija Perho: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SAAVUTTANUT LAAJAN LUOTTAMUKSEN Valtiosihteeri Rauno Saari: MAAMME VANHIN MAAKUNNALLINEN SYÖPÄYHDISTYS VOIMISSAAN Tervehdyspuheessaan puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari siteerasi mm. maaherra, sosiaalineuvos Sylvi Siltasen muistikuvia yhdistyksen perustamisesta: "Eräänä päivänä vuonna 1950 sai edustamani naisyhdistys kutsun saapua kuulemaan tohtori Lauri Rauramoa Punaisen Ristin huoneistoon: aiheena oli syöpätaudit. Paikalla oli joukko turkulaisia yhdistysihmisiä ja liikemaailman edustajia. Sen jälkeen tuli vielä maaherra Erkki Härmältä kutsu hotelli Hamburger Börsiin, jossa kuultiin lisää syöpäasiaa ja virallisesti julkistettiin "keräys syöpää vastaan elämän puolesta", eikä muuta tarvittu. Siitä alkoi vyöry, valtava auttamisen halu ja innostus saada aikaan hyvää ja paljon. Sankoin joukoin me lähdimme kotien oville ja työpaikoille " - Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piiriin on koko sen 50-vuotisen toiminnan ajan aina hakeutunut ihmisiä, jotka pyyteettömästi ovat olleet valmiit tekemään syöväntorjuntatyötä. Yhdistyksen piirissä ei ole koskaan suoritettu varojenkeräystoimintaa ilman ennakolta sovittua kohdetta luvulla pidettiin Radiumkodin aikaansaamista Turkuun tärkeänä ja kiireellisenä hankkeena. Neljä vuosikymmentä myöhemmin Turun Hirvensalon Kaistarniemeen rakennettu Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sekä saattohoitokoti, on ollut voimannäyte yhteen puhaltavan ja asiaansa uskovan kansalaistoiminnan mahdollisuudesta syöväntorjuntatyössä. perustehtävä on pysynyt kirkkaana mielissä ja yhdistys sekä sen lähes :een nouseva jäsenistö uskoo kolmanteen sektoriin, kumppanuuteen ja vapaaehtoistoimintaan, tiivisti puheenjohtaja Saari. PET-TUTKIMUKSEN KLIININEN KÄYTTÖALUE LAAJENEE NOPEASTI Dosentti Heikki Minn piti 12. Osmo Järvi -luennon aiheesta Positroniemissiotomografia (PET) syövän diagnostiikassa. Minnin mukaan PET-laitteiston suurin kliininen merkitys saadaan juuri syövän diagnostiikassa ja hoidossa. Syövän levinneisyyden ja hoidon vaikuttavuuden tutkiminen on tällä laitteistolla nykyisin hyvin mahdollista. PET soveltuu kaikkien syöpien kuvantamiseen. Syöpäkudos käyttää huomattavasti enemmän sokeria kuin normaalikudos ja PET-kuva osoittaa tämän aineenvaihdunnallisen eron selkeästi. Ihmisen koko keho voidaan kuvata puolessa tunnissa ja kuvien laatu on erinomainen. PET-tutkimusten rajallisen saatavuuden vuoksi menetelmää voidaan tarjota vain tarkoin rajatuille potilasryhmille. Hoitoa voidaan antaa vain potilaille, jotka voivat vielä hyötyä hoidosta. Tutkimuksen tulee lisäksi antaa sellaista hoidon kannalta merkittävää informaatiota, jota muilla tutkimusmenetelmillä ei saada. PET-tutkimusta voidaan käyttää syövän diagnosoinnissa silloin, kun koepalan saaminen on vaikeaa ja sen avulla voidaan arvioida syövän paikallista ja alueellista leviämistä sekä etsiä etäpesäkkeitä. PETin avulla voidaan myös arvioida lääkehoidon vaikutuksia. Suomessa PETillä tehdään vain sellaisia tutkimuksia, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä ja jotka vaikuttavat hoitoon. Myös kustannustehokkuus vaikuttaa asiaan. Lista käyttöalueista pitenee ja muuttuu sitä mukaan, kun lääketieteellinen näyttö hyödyllisyydestä vahvistuu. Juhliva Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on erinomainen esimerkki dynaamisesta, ajan haasteisiin vastaavasta ja innovatiivisesta järjestöstä, joka on saavuttanut niin päätöksentekijöiden, virkamiesten kuin ennen kaikkea oman jäsenistönsä luottamuksen ja arvostuksen. Toiminnan keskiössä on koko ajan ollut syöpäpotilas ja hänen lähipiirinsä. Tukea ja apua on tarjolla sairauden eri vaiheissa asianmukaisissa ja viihtyisissä tiloissa. Mittavan palveluverkoston pystyttäminen on vaatinut määrätietoista työtä niin yhdistyksen luottamushenkilöiltä, toimihenkilöiltä kuin laajalta vapaaehtoistyöntekijöiden joukolta, jonka talkootyötunnit ovat olleet mittaamattoman arvokkaita. Syöpäyhdistyksen eri toimintamuotojen merkitystä on vaikea asettaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen. Ministeri kiitti erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaistoteamiseen liittyviä seulontoja, joista yhdistyksellä on pitkä ja asiantunteva historia. Mammografiaseulontojen hyödyllisyys on parhaillaan selvittelyn ja vilkkaan keskustelun kohteena. Ristiriitaisten näkemysten keskeltä on kuitenkin selvästi todettavissa arvio ikäluokkien ja seulontojen hyödyllisyydestä. Myös miesten eturauhassyövän seulontojen toteuttamistapojen hyötyä tutkitaan, mutta tuloksia on saatavissa vasta useamman vuoden kuluttua. - Toisena tärkeänä toimintamuotona haluan todeta syöpäsairauden toteamista välittömästi seuraavana aikana saatavan tiedollisen ja vertaistuen ts. mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja tuntoja saman tilanteen läpikäyneiden kanssa. Myöhemmin sopeutumisvalmennustoiminnalla ja kuntoutuksella on suuri merkitys toipumisessa. - Vaikka syövänhoito on kehittynyt jättiharppauksin ja hoitotulokset merkittävästi parantuneet, osan sairaus nujertaa. Syöpäyhdistyksen saattohoito antaa potilaalle ja hänen läheisilleen mahdollisuuden viettää elinkaaren loppu arvokkaasti ja kauniisti myötäelävän ja ammattitaitoisen henkilökunnan tukemana viihtyisissä tiloissa, totesi tervehdyksensä lopuksi ministeri Perho.

13 n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 13 Suomen Valkoisen Ruusun Komentajamerkki kamarilaulaja Matti Salmiselle Matti Salminen ja ystävien osaaminen nosti tunnelman kattoon Yhdistyksen 50-vuotispäivä huipentui Turun Messu- ja Kongressikeskuksen tähtitaivaan alla hyväntekeväisyyskonserttiin, jonka sykähdyttävästä musiikillisesta annista vastasi kamarilaulaja Matti Salminen ystävineen: Lavalla vierailivat kuningas- basson lisäksi oopperalaulajat Camilla Nylund ja Helena Juntunen sekä Raimo Sirkiä. Turun Filharmoninen Orkesteri ja Turun linnan kamarikuoro täydensivät musiikkinautinnon kapellimestari Pertti Pekkasen johdolla. Kansainvälisesti tunnettu oopperalaulaja Matti Salminen on Suomessa merkittävästi edistänyt vapaaehtoista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erityisesti syöväntorjuntatyötä. Matti Salminen on vuodesta 1980 alkaen toiminut palkkioitta pääkummina ja esiintyvänä taiteilijana. Vuonna 1983 hän yhdessä diplomiurkuri Erkki Alikosken kanssa äänitti Turun Tuomiokirkossa Taas kaikki kauniit muistot äänitteen, jota on myyty lähes kappaletta syöväntorjuntatyön hyväksi. Vuosina Matti Salminen on järjestänyt Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväksi useita hyväntekeväisyyskonsertteja, joihin hän on saanut mukaan useita tunnettuja suomalaisia oopperalaulajia. Matti Salminen on ollut suojelijana useissa syöväntorjuntatyötä tukevissa tapahtumissa. Hänet on palkittu kaikilla Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen huomionosoituksilla ja hän on toiminut yhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 1995 lukien ja edelleen. Salminen on lausunnoillaan kannustanut suomalaisia osallistumaan vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Hän on myös painottanut terveyden edistämisessä terveiden elintapojen merkitystä. 50-vuotishyväntekeväisyyskonsertti lähetettiin TV 2:ssa TV-lähetyksen yhteydessä toteutettu puhelinkeräys tuotti mk. Tasavallan Presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki luovutettiin tilaisuudessa kamarilaulaja Matti Salmiselle. Solmukkeita kiinnittelee ison miehen taustalla yhdistyksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Rauno Saari. Ensimmäinen Matti Koivurinta -mitali myönnettiin TS-yhtymälle Kauppatieteiden tohtori h.c., kauppaneuvos Matti Koivurinnan täyttäessä 70 vuotta syksyllä 2001 ystäväpiiri valmisti hänestä juhlamitalin ja siihen liittyvän reliefin. Matti Koivurinta osoitti valmistetusta juhlamitalista 20 kappaleen erän Lounais- Suomen Syöpäyhdistykselle jaettavaksi vuosittain tunnustuksena lounaissuomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön edistämiseksi tehdystä työstä. TS-Yhtymän pitkäaikainen toimitusjohtaja ja pääjohtaja, vuorineuvos Irja Ketonen oli Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen yhdistyksen perustamisesta vuodesta 1951 alkaen aina kuolemaansa asti vuonna Mitalin vastaanotti toimitusjohtaja Keijo Ketonen, joka kiitti yhtymän puolesta yhdistystä äitinsä Irja Ketosen muiston kunnioittamisesta Apurahojen saajat perhepotretissa. Professori Risto Erkkola kiittää apurahojen saajien puolesta yhdistystä ja säätiötä. 2. Dosentti Heikki Minn (keskellä) palkittiin Osmo Järvi mitalilla, jakajina onkologian professori Seppo Pyrhönen (vas), puheenjohtaja Rauno Saari ja kauppaneuvos Matti Koivurinta. 3. Emeritaprofessori Eeva Nordman palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla. Emeritaprofessori Eeva Nordmanin sydäntä lähellä on erityisesti syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus MARKKAA SYÖVÄN TIETEELLISEEN TUTKIMUSTOIMINTAAN Lauri Rauramo -mitali emeritaprofesori Eeva Nordmanille ja kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnalle LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y.:n FM HELVI PIHLAVAN JUHLARAHASTOSTA apurahan saivat professori Risto Erkkola, dosentti Veijo Hukkanen, dosentti Pekka Klemi, LT Paula Lindholm, dosentti Heikki Minn, LT Jaakko Pulkkinen, dosentti Kari Remes ja LL Vesa Aaltonen. MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖN PÄÄRAHASTOSTA apurahan vastaanottivat LT Jari Sundström, professori Stina Syrjänen, LT Pia Vihinen, LL Pekka Taimen, FT Anne Roivanen, LT Jukka Westermarck, LL Matti Ahonen, FM Riitta Koskinen, LL Heikki Luukkaa ja MSc Tatyana Vlaykova. MATKA-APURAHOJA saivat dosentti Veijo Hukkanen, LL Minna Kankuri, LT Marjut Kauppila, LT Päivi Lähteenmäki, LT Jukka Westermarck ja LT Pia Vihinen. VUORINEUVOS IRJA KETOSEN MUISTORAHASTOSTA apurahan saivat FM Tove Grönroos, LL Marita Kailajärvi, HLL Susanna Karsila-Tenovuo, LL Kaisa Lehtiö ja LL Marjaana Luukkaa. LEMPI JA ARMAS KOIVURINNAN LAHJOITUSRAHASTOSTA apurahat myönnettiin kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnan 70-vuotislahjarahasta seuraaville tutkijoille LK Tuomas Mirtti, FM Kalle-Pekka Nera, FM Liisa Nissinen, THM Liisa Salmenperä ja LK Ilari Sauroja. VARSINAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTATYÖN TUKIYHDISTYKSEN apurahan sai FM Risto Ala-aho. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. jakoi juhlavuotenaan kaksi Lauri Rauramo mitalia. Mitali nro 25 myönnettiin emeritaprofessori Eeva Nordmanille, joka on ollut yhdistyksen hallituksen jäsen 1970-luvulta lähtien. Eeva Nordman on lisäksi edistänyt terveyskasvatus- ja koulutustoimintaa sekä syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta. Hän on kehittänyt julkisen terveydenhuollon ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Esimerkkinä tästä on syöpäpotilaiden ainutlaatuinen jälkitarkkailutoiminta Poliklinikka Karinassa. Mitali nro 26 myönnettiin kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinnalle, joka toimi Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa. Yhdistyksen puheenjohtaja hän oli vuosina Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi kauppatieteiden tohtori h.c. Matti Koivurinta kutsuttiin vuonna Hänen puheenjohtajakautenaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys kasvoi yhdeksi maamme suurimmista vapaaehtoisjärjestöistä. Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen piirissä Matti Koivurinnan osuus oli merkittävä perustettaessa Moikoisten Syöväntutkimussäätiötä sekä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiötä.

14 SYÖVÄNTORJUNTA 14 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 Syöväntorjuntatalkoot-suurkeräys 2001 onnistui hyvin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjesti 50-vuotisjuhlavuonnaan 2001 maakunnallisen suurkeräyksen. Se tuotti yli markkaa. Keräys oli Syöväntorjuntatalkoot-kampanjan 25-vuotisjuhlakeräys. Keräyksessä olivat mukana kaikki Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella olevat kunnat. Kerääjinä toimi lähes kaksi tuhatta vapaaehtoista, joiden kaikkien panos oli arvokas. Kampanja toteutettiin lista- ja lipaskeräyksenä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys käyttää suurkeräyksellä saadut varat viiteen eri kohteeseen: Meri-Karinaan perustettavaan syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuksen osaamiskeskukseen, gammasäteilytunnistimen hankkimiseen TYKSiin, syövän tieteellisen tutkimuksen tukemiseen, lapsisyöpäpotilaiden ja heidän perheidensä kuntoutustoimintaan ja monitoimitalo Karinan laajennukseen. Hienoja keräystuloksia Suurimpiin keräyssummiin pääsivät Turku ,51 markan, Salo ,38 markan ja Laitila ,71 markan tuloksillaan. Isoja summia syöväntorjunta- työhön saatiin myös muun muassa Loimaan kaupungista, ,80 markkaa, Paimiosta ,05 markkaa ja Somerolta ,05 markkaa. Kun keräyssummat suhteutetaan kunnan asukaslukuun, parhaisiin tuloksiin ylsivät Iniö, 29,07 markkaa ja Särkisalo, 23,85 markkaa asukasta kohden. Velkualla kerättiin 19,43 markkaa ja Västanfjärdissä 19,57 markkaa asukasta kohden. Askaisissa, Karinaisissa, Kustavissa, Lemussa, Marttilassa, Pyhärannassa, Rymättylässä, Suomusjärvellä, Taivassalossa ja Vampulassa keräys tuotti yli kymmenen markkaa asukasta kohden. Monien kuntien alueella keräys oli vuonna 2001 tehokkaampaa kuin aiempina vuosina. Velkuan, Sauvon ja Pöytyän saavuttamat keräystulokset olivat suurempia kuin kertaakaan 1990-luvun aikana. Halikossa, Oripäässä, Perttelissä, Sauvossa ja Taivassalossa kerättiin noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1999, Karinaisissa, Koski Tl:ssä, Liedossa, Kakskerran tiistaikerho haastoi yhdistykset, yritykset ja yhteisöt mukaan Syöväntorjuntatalkoisiin ja keräsi itse ,40 markkaa. Marttilassa ja Mellilässä noin puolitoista kertaa enemmän. Yksittäisistä kerääjistä joukosta erottuu monien muiden muassa kaarinalainen Ensio Knuutila, joka keräsi 9 524,50 markkaa. Hyviin tuloksiin pääsivät myös esimerkiksi taivassa lolainen Seija Heikkilä, joka keräsi markkaa, velkualainen Auli Tuovila, joka keräsi markkaa ja lietolainen Irma Kaunisto, joka keräsi 3 006,10 markkaa. Kakskerran Tiistaikerho keräsi ,40 markkaa. Salome Lönngren Västanfjärdista sai kokoon markkaa, ypäjäläinen Pertti Raiskio markkaa, turkulainen Helvi Suoranta markkaa ja vampulalainen Valtter Kivilahti markkaa. Jouni Kyläkulta keräsi ,95 markkaa, Aili Nikkanen 4 210,80 markkaa ja Maija-Liisa Mäki markkaa. Kaikki kolme ovat salolaisia. Erityisen hyvin onnistui Loimaalla yrityskeräys, jonka toteuttivat Olavi Tähtinen ja Esko Norrman. Yhteistyö toimi hyvin, ja keräyksen tuotto oli markkaa. Kunnat olivat myös kiitettävästi mukana Syöväntorjuntatalkoissa ja lahjoittivat summia, jotka useimmiten oli suhteutettu kunnan asukaslukuun. Vapaaehtoisia aina paljon mukana syöpäkeräyskulut ovat viidenkymmenen vuoden aikana olleet noin prosenttia keräysten tuotosta. Suurkeräyksiin on saatu mukaan niin paljon vapaaehtoisia, että keräyskulut ovat olleet vain 1-5 prosenttia keräystuloksesta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on koko historiansa ajan perustanut kaiken uuden toiminnan käynnistämisen syöpäkeräysten varaan. Esimerkiksi luvun alkupuolella tehtyjen keräysten tuotolla perustettiin Turun yliopistoon lasten syöpä- ja veritautien tutkimusjohtajan lahjoitustoimi neljän vuoden ajaksi. Hankkeeseen käytettiin keräysvaroja 1,4 miljoonaa markkaa. Vuodesta toiseen toteutuvat hyvät keräystulokset osoittavat, että syöväntorjuntatyö koetaan tärkeäksi asiaksi. Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Ari Peuho Sirkka-Liisa ja Petri Laaksonen esiintyvät syöväntorjuntatyölle Vaikeuksien läpi uuteen elämään SANAT KUIN YSTÄVÄN KÄSI KIRKKOKONSERTTI PAIMION KIRKOSSA SUNNUNTAINA klo SIRKKA-LIISA LAAKSONEN PETRI LAAKSONEN OHJELMA 8 EUROA. ENNAKOLTA ALKAEN MONITOIMITALO KARINAN NEUVONNASTA, ITÄINEN PITKÄKATU 30 b, TURKU, PUHELIN , SEKÄ TUNTIA ENNEN KIRKON OVELTA. - Nyt nautin elämästäni suunnattomasti, satoi tai paistoi. Olen täynnä ideoita, paimiolainen Sirkka-Liisa Laaksonen sanoo. - Ihmisen pitää käydä aika syvällä ja mennä läpi epätoivon hetkien, jotta voi rakentaa uutta ja ehyttä. Elämässäni on nyt ihan uusi maku. Sirkka-Liisa Laaksonen on sairastanut rintasyövän. Ensikosketus syöpään tuli kuitenkin jo kymmenen vuotta sitten, kun hänen sisarenpoikansa sairastui. Niihin aikoihin Sirkka-Liisa Laaksonen järjesti poikansa, muusikko Petri Laaksosen kanssa ensimmäistä kertaa konsertin syöpäsairaiden hyväksi. Konsertin tuotolla, kuudella tuhannella markalla, hankittiin kymmenen polkupyörää nuorille syöpäpotilaille. Myöhemmin, 50-vuotissyntymäpäivänsä tienoilla, Sirkka-Liisa Laaksonen lahjoitti markkaa nuorten syöpäpotilaiden virkistystoimintaan. - Ajattelin, etten pysty muuta tekemään. Kun itse sairastuin puolitoista vuotta sitten, päätin että jos tästä selviän, järjestämme taas uuden konsertin syöpään sairastuneiden auttamiseksi. Kuluvan vuoden huhtikuun 14. päivänä Paimion kirkossa kuullaan Petri Laaksosen musiikkia sekä runoja Sirkka- Liisa Laaksosen lausumina. Ohjelmassa on ainakin Maaria Leinosen ja Raili Malmbergin runoutta. Konsertin nimi, "Sanat kuin ystävän käsi", perustuu Leinosen tekstiin. - Sanat, jotka konsertin aikana kuullaan sekä lauluissa että runoissa, ovat ystävän käsi kaikille syöpää sairastaville, Sirkka-Liisa Laaksonen sanoo. Konsertin tuotto menee kokonaisuudessaan Lounais- Suomen Syöpäyhdistykselle. Sairaus innoittajana - En ole pitänyt omaa sairauttani salassa, vaan olen käyttänyt sitä virikkeenä ja innoittajana. Minulla on koko ajan ollut mukanani siunausta ja johdatusta, Sirkka-Liisa Laaksonen sanoo. - Pahin on nyt ohi. Hoidot olivat rankkoja, mutta nyt nautin sukulaisistani, kodistani ja ystävistäni. Olen iloinen myös siitä, että sain olla 39,5 vuotta saman työnantajan palveluksessa, nykyään sairaseläkkeellä oleva Sirkka-Liisa Laaksonen toteaa. Toipumisestaan hän kiittää dosentti Väinämö Nikkasta. - Hän poisti minulta sen syöpämörön, ja nyt sen tilalla on ilkikurinen pieni peikko, jonka kanssa pärjäillään. Sirkka-Liisa Laaksonen kertoo saaneensa paljon apua ja tukea myös laajalta ystäväpiiriltään ja hienoilta työkavereiltaan. - Rohkeutta kaikille syöpäpotilaille! Toivon, että jaksatte taistella Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Matti Äärilä - Elämässä on nyt uusi maku, Sirkka-Liisa Laaksonen sanoo. Hän lausuu runoja Sanat kuin ystävän käsi -konsertissa Paimion kirkossa. Kuvanlaadun uusi standardi mammografiaan: KODAK MIN-R 2000 filmi/ vahvistuslevy-yhdistelmä

15 n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 15 Juhani Reimari neuvoo lakiasioissa Potilaan oikeuksista kysytään usein Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on jo noin viidentoista vuoden ajan tarjonnut jäsenilleen maksuttomia lakineuvontapalveluja. Palveluja on aiemmin annettu yhdistyksen monitoimitalo Karinan toimitiloissa Itäisellä Pitkäkadulla Turussa. Nykyisin jäsen voi soittaa tai mennä käymään asianajaja, varatuomari Juhani Reimarin asianajotoimistoon, joka sijaitsee osoitteessa Kauppiaskatu 11C, Turku. Juhani Reimari on neuvonut jäseniä monenlaisissa lakiasioissa vuosien varrella. - Vuosien varrella kysymykset ovat koskeneet mitä moninaisimpia asioita: testamentteja, lahjoituksia, perintöjä ja niiden verotusvaikutuksia. Usein on ollut kyse myös avioliitosta, sen purkamisesta ja varallisuuden jakamisesta, Juhani Reimari kertoo. Useat ovat saaneet apua yhdistyksestä myös potilaan oikeuksiin ja asemaan liittyvissä asioissa ja esimerkiksi hoitotestamentin laatimisessa. - Niinsanottu hoitotestamentti perustuu yksilön oikeuteen määrätä omasta hoidostaan. Potilashan voi vaikka kokonaan kieltäytyä hoidosta, Reimari toteaa. Hoitotestamentissa henkilö antaa määräyksiä sellaisen tilanteen varalta, että joutuisi oikeustoimikelvottomaan tilaan vakavan sairauden tai onnettomuuden takia. Hän voi määrätä, ettei hänelle saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka keinotekoisesti ja lyhytaikaisesti pidentäisivät hänen elämäänsä. Stakes on laatinut mallin hoitotestamenttia varten. Se muistuttaa kaavaltaan tavallista testamenttia. Tekijä allekirjoittaa hoitotestamentin itse. Sitä varten tarvitaan myös kaksi todistajaa, jotka todistavat, että tekijä on hoitotestamentin kirjoittaessaan toiminut vakaasta harkinnasta ja ollut oikeustoimikelpoinen. - Usein on kysytty, missä hoitotestamenttia kannattaisi säilyttää. Jäljennöksen voi antaa omalääkärilleen tai muulle sellaiselle lääkärille, jonka kanssa on vakituinen hoitosuhde. Siltä varalta, että jotain äkillistä tapahtuu, kopiota hoitotestamentista voisi pitää myös mukanaan, Reimari neuvoo. Testamentti on sidottu muotoon Varsinaisesta testamentista on säädetty perintökaaressa. Testamentti on ainoa tapa kuoleman varalta määrätä jäämistöstään. - Testamentti on muotosidonnainen, se on tehtävä kirjallisesti ja sitä allekirjoitettaessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka tietävät ainakin sen, että kyse on testamentista. Testamentti olisi syytä tehdä aina lakimiehen avustuksella, Juhani Reimari toteaa. Jos tekijällä on rintaperillisiä, testamentilla ei voi loukata näiden lakiosaa. Lapseton voi tehdä testamentin kenelle tahansa. Reimarin mukaan on tavallista, että aviopuolisot tekevät keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Siinä he määräävät, että toisen kuoltua eloonjäänyt saa elinikäisen hallintaoikeuden toisen omaisuuteen. Hallintaoikeustestamentilla on perintöverotuksellisesti se merkitys, että hallintaoikeuden arvo kapitalisoidaan tietyn laskentakaavan mukaan ja sen arvo vähennetään perintöverotuksessa käytettävästä verotusarvosta. Siten verotusarvo pienenee ja myös perijän maksamat perintöverot pienenevät, Reimari selittää. Keskinäinen testamentti voi olla myös omistusoikeustestamentti, jolloin eloonjäänyt joutuu maksamaan perintöveron testamentin nojalla saamastaan omaisuudesta. Toisaalta keskinäisellä omistusoikeustestamentilla kaan ei voi loukata rintaperillisen lakiosaa. Perinnöstä luopuminen tarkoittaa, että henkilö joka saisi muutoin lain mukaan perinnön, ilmoittaa ettei ota perintöä vastaan. Jos hänellä on rintaperillisiä, säästyvät yhden sukupolven perintöverot, sillä veroa ei tietenkään määrätä luopujalle, vaan perinnön lopulliselle saajalle. - Perinnöstä luopuminen on tehtävä kirjallisella, nimenomaisella ilmoituksella, jonka voi tehdä myös perittävälle hänen eläessään. Luopuja voi myös hyväksyä perittävän tekemän testamentin, Juhani Reimari sanoo. Yksityisoikeudellisten, yleishyödyllisten yhteisöjen saamat testamentit ja lahjat on säädetty vapaiksi perintöja lahjaverosta. Tällaisen yhteisön pitää olla joko yhdistys, muu yhteisö, laitos tai säätiö. Laissa mainitaan yleishyödyllisestä toiminnasta esimerkkeinä tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tai muu yleishyödyllinen tarkoitus. Elatussopimukset yleistyneet Monet ikääntyneet avioparit ovat viime vuosien aikana tehneet kirjallisen elatussopimuksen sen tilanteen varalta, että suurituloisempi puoliso tulevaisuudessa joutuisi pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Tällaisessa tapauksessa voi käydä niin, että laitoshoitoon joutuneen puolison tulot käytetään suurimmaksi osaksi hoidon kustannuksiin, ja pienituloisempi puoliso joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. - Elatussopimuksia tekemällä on pyritty turvaamaan pienempituloisen puolison toimeentulo, Juhani Reimari toteaa. Lain mukaan kotikunnan sosiaalilautakunnan on vahvistettava elatussopimus. Viime vuosina sosiaalilautakunnat ovat usein kieltäytyneet vahvistamasta sopimuksia sillä perusteella, että puolisot eivät ole muuttaneet erilleen eikä ole edes väitetty toisen aviopuolison laiminlyöneen elatusvelvollisuuttaan. - Tämän vuoden tammikuussa KHO on kuitenkin antanut ratkaisun, jonka mukaan sosiaalilautakunnalla ei ole tällaisessa tapauksessa oikeutta olla vahvistamatta elatussopimusta, joten käytäntöön on odotettavissa muutoksia. Toisaalta pitkäaikaishoitotapauksissa on sovellettava myös ns. asiakasmaksulainsäädäntöä, jolla pyritään turvaamaan pienempituloisen puolison toimeentulo siinäkin tapauksessa, ettei elatussopimusta ole tehty, Reimari sanoo. Teksti: Viivi Vuorinen Kuva: Joanna Reimari LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT: JULKAISUT: Syöpä-Cancer lehti viidesti vuodessa. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kahdesti vuodessa Jäsentiedote kerran vuodessa. ALENNUKSET: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista hotelli Turun Karinan majoitushinnoista jäsenalennusliikkeistä TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: hoitopäiväkorvaus (3 /vrk tai kerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 vuodessa) lymphahoidosta korvaus 3 käyntikerralta (enintään 30 vuodessa) nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 avustus heidän sairastuessaan syöpään tai taudin uusiutuessa lapsisyöpäpotilasperheille 420 avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä PUBLIKATIONER: Tidskriften Syöpä-Cancer fem gånger om året. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat två gånger om året. Medlemsmeddelande en gång om året. RABATTER: På verksamhets- och servicecentret Meri-Karina rabatt på rehabiliteringsoch bespisningsavgifterna. Rabatt på resor som köps via Matkari. Rabatt vid övernattning på Hotell Turun Karina. Rabatt på affärer som beviljar medlemsrabatt EKONOMISKA FÖRMÅNER FÖR CANCERPATIENTER: Vårdersättning (3 /dygn) omedelbart efter anslutning som medlem, ifall Du vårdats för candersjukdom. Ersättning för självriskandelen av kostnader för öppenvård vid cancer (högst 34 om året). Lympha behandlingersättning 3 per gång (högst 30 i året) Ett understöd om 170 för unga cancerpatienter (16-40 år) då de insjuknar eller då sjukdomen förnyar. Ett understöd om 420 för barncancerpatientfamiljer då barnet insjuknar eller då sjukdomen förnyar eller då barnet avlider. POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT: syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (6,70 ) kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. rintatutkimuksesta, kuntoutuksesta ja osasta laboratoriotutkimuksia SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT TURUSSA: syöpäpotilaille psykologin ja lakimiehen vastaanotot, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa. Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta SALON RÖNTGENIN ERITYISEDUT: mammografiatutkimukset sairausvakuutuslain palautustaksan mukaan. (Etu on voimassa heti jäseneksi liittymisen jälkeen. Kyseessä ei tarvitse olla syövän hoito.) SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa maanantaista torstaihin klo 9-10, puhelin / Ella Mikkola SOPEUTUMISVALMENNUS- YM KURSSIT: sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskasvatuskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella SOM MEDLEM I SYDVÄSTRA FINLANDS CANCER- FÖRENING ÅTNJUTER DU FÖLJANDE FÖRMÅNER: SPECIALFÖRMÅNER PÅ POLIKLINIKEN KARINA: Cancerpatienter betalar ingen poliklinikavgift (6,70 ). Alla medlemmar betalar laboratorie-, rehabiliterings- och mammografiavgifterna enligt sjukförsäkringslagens återbäringstaxa. CANCERRÅDGIVNINGSSTATIONERNAS TJÄNSTER I ÅBO: Cancerrådgivningsstationernas tjänster avgiftsfritt för cancerpatienter: psykologernas mottagning, juristens mottagning, rådgivning om socialservicen, näringsrådgivning, rådgivning rörande skötseln av stomaöppningar; alla medlemmar handledning i egenkontroll av brösten, tobaksavvänjing, födelsemärkespoliklinik, rådgivning om ärftlighet. SPECIELTFÖRMÅN I SALOS RÖNTGEN: Mammografiavgifterna enligt sjukförsäkringslagens återbäringstaxa även i Salos Röntgen (förmånen gäller omedelbart efter anslutning som medlem; det behöver inte röra sig om vården av cancer). CANCERRÅRDGIVNINGSSTATIONENS TJÄNSTER I LOIMAA: Hälsovårdsköterskans cancerrådgivning och förmedling för bröstproteser hus hälsovårdcentralen i Loimaa från måndag till torsdag kl 9-10,tel /Ella Mikkola. ANPASSNINGSKURSER: Anpassningstränings-, rehabiliteringsrekreations- och hälsofostringskurser avgiftsfritt eller med en liten självriskandel. JÄSENMAKSU VUODESSA 12 (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) MEDLEMSAVGIFTEN 12 PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn: Lähiosoite/Näradress: Postitoimipaikka/Postadress: Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Itäinen Pitkäkatu 30 b, TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f., Österlånggatan 30 b, ÅBO KUKKAKIMPPU Helsingintie SALO Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 15 % alennus OPTIKKO HAKULA Yliopistonkatu TURKU Puh Rakennustoimisto M. BRANDT Ky Frälsintie 7 B RAISIO Siivous- ja kotipalvelu KOTITONTTU Lasse Lainio Puh LOIMAAN SEUDUN MONITOIMITAKSI HANNES HUHTALA puh koti PAARIKULJETUKSET ilmastoidulla autolla Ateriapalvelu kotiin kuljetettuna KOTIRUOKAPALVELU VUORENRANTA P /

16 SYÖVÄNTORJUNTA 16 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 Perhekurssilta haettiin virkistystä ja vertaistukea Teija ja Pekka Rantamaula odottivat perhekurssilta taukoa arkirutiineihin. Julia (oik.) ja Vilma hyödynsivät leikkihuoneen mahdollisuudet tarkoin. - Elämäntilanne on rauhoittunut aika paljon. Syksyllä alkoi tuntua, että olen taas voimissani, Teija Rantamaula sanoi. Teija ja Pekka Rantamaula osallistuivat viiden lapsensa kanssa kuluvan vuoden helmikuussa Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskurssille, joka oli tarkoitettu nuorille, noin vuotiaille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Rantamaulat olivat hakemassa perhekurssilta etupäässä virkistystä ja katkoa arkirutiineihin. Ympäristö oli pariskunnalle entuudestaan tuttu, sillä he osallistuivat viime kesänä Meri-Karinassa parisuhdekurssille. - Kurssi tuo tosiaan tervetulleen tauon arkeen. Pienten lasten kanssa päivät ovat tavallisesti yhtä syöttämistä ja pesemistä, Pekka Rantamaula totesi. Perheen pienimmät, 2,5- vuotiaat Vilma ja Julia telmivät antaumuksella lasten leikkipaikan tyynykasassa kurssin toisen päivän iltana. Isommat lapset, 5-vuotias Saku, 15-vuotias Joni ja 17- vuotias Sami keskittyivät pelaamaan tietokoneilla. Viereisessä salissa oli meneillään kaikkien kurssilaisten yhteinen askarteluilta. -Työstimme jo parisuhdekurssilla paljon sairauteen liittyviä asioita. Pahin vaihe tuntuu nyt olevan ohi, ja katse suuntautuu tulevaisuuteen. Olemme löytäneet uusia näkökulmia, rintasyövän sairastanut Teija Rantamaula sanoi. -Luennoilta ja pienryhmäkeskusteluista ammennamme paljon uutta. Muiden kertomat kokemukset ovat aina rikastuttavia. Täällä huomaa, ettemme ole ihan ainoita, joilla on lapsia. Lapsiperheen monet murheet Vaikka perhekurssi olikin suunnattu nuorille syöpäpotilaille, myös kuusikymppiset Ritva ja Eino Kankuri olivat mukana. Heidänkin perheessään on pienten lasten vanhempien ilonaiheita ja murheita. Kankurit saivat menehtyneen tyttärensä kahden lapsen huoltajuuden uuvuttavan oikeustaistelun jälkeen hiljattain. Viisivuotias Linnea ja yhdeksänvuotias Hilla juoksentelivat ympäriinsä Meri-Karinan käytävillä muiden lasten seurassa. Tyttären kuolema ja sen jälkeiset vaikeat vaiheet nostivat vieläkin kyyneleet Ritva ja Eino Kankurin silmiin. Ritva Kankurin kaksi rintasyöpäleikkausta ovat nekin olleet raskaita kokemuksia. Elämä tuntuu kuitenkin nyt valoisammalta. -Nyt on ihan hyvin, kun stressi on hellittänyt. Lapset ovat antaneet elämään vauhtia. Ei vanhemmuus ole iästä kiinni, vaan elämäntavoista ja tyylistä, Eino Kankuri sanoi. - Onhan Paavo Lipponenkin kuusikymppinen, eikä kukaan liene asettanut kyseenalaiseksi hänen kykyjään vanhempana. Kankurit toivoivat kurssilta itselleen virkistystä ja lapsilleen uusia ihmiskontakteja. He kannattavat avoimuutta myös silloin, kun kyse on mamman vaikeasta sairaudesta. - Mitä enemmän lapset tietävät, sitä paremmin he pärjäävät. Puhuminen on hyvästä. Emme ole sen ajattelutavan kannattajia, että lapsilta pitäisi salata asioita. Salaillen eläminen ei ole kivaa, Eino Kankuri sanoi. Nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen tarkoitetulla viikon mittaisella sopeutumisvalmennuskurssilla tarjottiin koko perheelle pienryhmäkeskusteluja psykologin ja hoitajan kanssa, liikuntaa, askartelua, ulkoilua, saunomista ja vapaamuotoista yhdessäoloa sekä aikuisille luentoja. Luennoimassa kävivät psykologi Jonna Soinio, onkologi Liisa Elomaa, ravitsemustutkija Asta Myyrinmaa, kirurgian erikoislääkäri Ilkka Koskivuo, kouluttaja Pirkko Siili, toimitusjohtaja Kari Ojala ja seksologi Leena Rosenberg. Lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa vanhempien luentojen ajaksi.lapset kävivät muun muassa elokuvissa ja Kupittaan Seikkailupuistossa. Perhekurssilla oli viisitoista perhettä, yhteensä kuusikymmentä osanottajaa. Teksti ja kuvat: Viivi Vuorinen Eino ja Ritva Kankuri maalasivat t-paitoja Hillan (vas.) ja Linnean kanssa kurssilaisten yhteisessä askarteluillassa. Hyvä Proteesiasiakas! Valitse proteesiliiviksesi Meiltä aina uutuudet samoin kuin turvalliset classicmallitkin aa-ee-kupein... Rintaliivit body t, uimapuvut (myös valmis proteesiliivi á 198,-) Vuosien kokemuksella Tku, Aninkaistenk. 8 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27

17 n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 17 Hyvistä aineksista maukasta ruokaa Meri-Karinan keittiö tunnetaan hyvästä ruuasta. Päivittäin keittiö ruokkii noin 250 henkilöä. Aamupalalla aloitetaan kello seitsemän maissa ja illalla keittiön valot sammuvat vasta kello 22 aikoihin. Lounasaika alkaa... Mikko Rantala asettelee ottimet paikoilleen. Päivittäisen ruokapalvelun piiriin kuuluvat mm. Karinakodin ja Karinanrannan asukkaat sekä kurssilaiset. - Teemme monipuolista ruokaa hyvistä aineksista ja pyrimme vaihteluun, vuorovastaava Mikko Rantala kertoo. - Periaatteemme on, että teemme ruuan alusta alkaen eli käytämme valmisruokaa tai puolivalmisteita mahdollisimman vähän. Suosittu sunnuntailounas Meri-Karinan lounaspöytä on katettuna arkipäivinä ja lauantaisin kello Lounaan hinta on 7 euroa 60 senttiä, mutta jäsenille se maksaa 90 senttiä vähemmän eli markoissa 40 markkaa. Sunnuntaisin Meri-Karinan keittiö tarjoaa suositun lounaan kello Keittiön herkkuja voi silloin nauttia 13,5 eurolla ja yhdistyksen jäsenet saavat sunnuntailounaan 11,8 eurolla (markoissa vähän yli 70 markkaa). Meri-Karinan keittiöhenkilökuntaan kuuluvat keittiöpäällikkö Juha Laiho, vuorovastaava Mikko Rantala, kokit Jan Larsson ja Antti Koskinen, salivastaava, kylmäkkö Terhi Kivisalmi sekä kylmäköt Anne Saarinen, Elina Humala ja Kirsi Taalikka. Juhlapalvelukin toimii Meri-Karinassa on suuret kokoontumistilat, joissa pidetään mm. erilaisia perhejuhlia. Meri-Karinan suosiota juhlapaikkana lisäävät hyvän ruuan ohella kilpailukykyiset hinnat ja kaunis ympäristö. - Suureen saliin me voimme ottaa jopa 200 ruokavierasta, Mikko Rantala kertoo. - Juhlapalveluumme on oltu erittäin tyytyväisiä. Teksti ja kuva: Olli Mäntylä Tiesitkö verohelpotuksesta? Edullista kotisiivousta yksityisille asiakkaille yhteydessä toimii Moikoisten Kiinteistöhuolto Oy, joka suorittaa kotisiivousta myös yksityisille asiakkaille sekä huoltomiespalveluja asunto-osakeyhtiöille. Yhtiön palveluksessa on ammattinsa osaavia henkilöitä, jotka käyvät paitsi siivomassa myös tarvittaessa hoitavat kaupassakäynnin ja vaikkapa ulkoilevat asiakkaiden kanssa. Verovähennystä Moikoisten Kiinteistöhuolto Oy suorittaa ikkunanpesua ja suursiivousta pitempiaikaisella tai kertaluonteisella sopimuksella. Kotisiivous kuuluu nykyisin verovähennyksen piiriin ilman mitään erillistä hakemusta. Verovähennys on 40 % Moikoisten Kiinteistöhuollon laskusta. Tänä vuonna voi vähentää enintään 900 euroa (5 351 mk) ja vähennyksen voi tehdä kumpikin puoliso. Omavastuu on 100 euroa. Moikoisten Kiinteistöhuolto Oy suorittaa kotisiivousta seuraavin hinnoin: 21,25 euroa/tunti (sisältää 22 % :n arvonlisäveron), josta vähennys verotuksessa on 8,50 euroa/tunti. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille kotisiivouksen hinta on arvonlisäveroineen 19,50 euroa tunnilta. Lisätietoja antaa siivoustyönjohtaja Kirsi Kallio puh , arkipäivinä kello Siistijä Marjatta Hanhiniemi huolehtimassa kasvien hyvinvoinnista. Taustalla siistijä Tuula Lehtinen ja siivoustyönjohtaja Kirsi Kallio (portailla). Oikeat materiaalivalinnat helpottavat puhtaanapitoa Syöpäyhdistyksen toimitilojen siivous hoidetaan neljän henkilön voimin. Siivoustyönjohtaja Kirsi Kallion mukaan tämä on mahdollista monestakin syystä. - Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon puhtaanapidon helppous. Täällä on käytetty laadukkaita rakennusmateriaaleja ja vältetty hankalasti siivottavia paikkoja, Kirsi Kallio kertoo. - Suuri merkitys on myös sillä, että kunnostusta vaativasta kohteesta ei tarvitse viestittää monia kertoja. Kun me ilmoitamme korjausta vaativasta kohteesta, huolto toimii. Tervetuloa virkistäytymään Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen! Meri-Karina sijaitsee Turussa Hirvensalon Kaistarniemessä luonnonkauniin maiseman keskellä kuitenkin lähellä kaupunkia. VIRKISTYS- JA TERVEYSKURSSIT Tänä vuonna on mahdollisuus osallistua virkistys- ja terveyskursseille, jotka järjestetään , , ja Virkistys- ja terveyskurssien hinta on 227 kahden hengen huoneissa ja 260 yhden hengen huoneessa, sisältäen täysihoidon, majoituksen, koko viikon ohjelman, kaksi yksilöllistä fysikaalista hoitoa sekä mahdollisuuden lääkärintarkastukseen. Huom! Osanottajat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. JUHLAPYHIEN VIETTO Hinnat/hlö MERI-KARINASSA 2 hengen huone/1 hengen huone PÄÄSIÄINEN ,00 227,00 JUHANNUS ,00 236,00 JOULU ,00 270,00 UUSIVUOSI ,00 135,00 MERI-KARINA ON SUOSITTU JA EDULLINEN PITOPAIKKA perhejuhlille (häät, syntymäpäivät, ristiäiset, muistotilaisuudet) kongresseille sekä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksille kuntoutuskursseille MERI-KARINAAN VOI TULLA MYÖS OMAEHTOISELLE LOMALLE TAI VAIKKAPA PAKOON MERKKIPÄIVIÄÄN maksu vuorokaudelta täysihoidolla jäseneltä 50 ja ei-jäseneltä 60 Ilmoittautumiset ja lisätiedustelut Toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, TURKU puhelin fax MERI-KARINA

18 SYÖVÄNTORJUNTA 18 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 MATKATOIMISTO MATKARI Tervetuloa Matkarin iloisille matkoille! VIETÄ PÄÄSIÄINEN KIERTOMATKALLA UNKARISSA Tällä matkalla tutustutaan Unkarin maaseutuun ja unkarilaiseen pääsiäisenviettoon. Kiertomatkan kohteina Budapest, Ópusztaszer, Bugacpuszta, Pécs-Villány, Harkány, Balaton. Matkaohjelma: Torstai Lähtö klo monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Malevin lento MA 743 Budapestiin lähtee klo Budapestiin saavutaan klo Matka jatkuu linja-autolla hotelli Benczúriin, jonne majoittuminen. Illallinen nautitaan tyypillisessä unkarilaisessa ravintolassa. Lyhyt kaupunkikierros Budan puolella. Pitkäperjantai Aamiaisen jälkeen Budapestissa kaupunkikierros, jonka jälkeen matka jatkuu Etelä-Unkarin kauniiseen kaupunkiin, Szegediin, Turun ystävyyskaupunkiin. Matkan varrella pysähdytään Ópusztaszeron kaupungissa, missä käydään Unkarin kansallishistoriallisessa puistossa katsomassa isoa ympyrämaalausta unkarilaisten maahanmuutosta. Päivän aikana lounas. Alkuillasta saavutaan Szegediin ja majoitutaan Novotel-hotelliin. Lyhyt kaupunkikierros ja illallinen. Lauantai Aamiaisen jälkeen retki Bugacpustáan, missä ajellaan hevoskärryillä, tutustutaan paimentolaismuseoon sekä seurataan hurjaa hevosratsastusta. Lounas. Matka jatkuu Harkányin pieneen kaupunkiin, mistä löytyy Etelä-Unkarin kuuluisin terveysvesilähde. Majoittuminen Agro Thermál-kylpylähotelliin, jossa myös illallinen. Myöhemmin illalla osallistutaan katolisen kirkon pääsiäisjumalanpalvelukseen. Sunnuntai Aamiainen ja lounas hotellissa. Päivän aikana voi käyttää hotellin kylpyläpalveluita. Illalla tehdään retki kuuluisalle punaviinialueelle Villányin kylään, nautitaan viininmaistajaisista ja illallisesta. Maanantai Aamiaisen jälkeen retki Pécsin kaupunkiin. Tehdään kaupunkikierros ja tutustutaan Zsolnai-museoon. Lounas Cellárium-ravintolassa. Iltapäivällä palataan hotelliin, jossa mahdollisuus käyttää hotellin kylpyläpalveluita. Illallinen hotellissa. Tiistai Aamiaisen jälkeen lähtö Budapestiin. Matka kulkee Balaton-järven tuntumassa. Järven pohjoispuolella tutustutaan kauniiseen Tihanyin kaupunkiin ja sen munkkiluostariin. Lounas nautitaan matkan varrella. Budapestissä majoitutaan tuttuun Benczúr-hotelliin. Läksiäisillallinen hotellissa. Illallisen jälkeen seurataan Unkarin Valtiollisessa Oopperatalossa Mendelssohn-Shakespeare n balettia, Kesäyön Unelma. Näytöksen jälkeen paluu hotelliin. Keskiviikko Aamiaisen jälkeen vieraillaan taiteilijoiden kuvankauniissa Szentendren kaupungissa, jossa myös lounas. Paluu Budapestiin, jossa jää ostosaikaa. Ajo Budapestin lentoasemalle, josta Malevin lento MA 744 Helsinkiin lähtee klo Klo saavutaan Helsinkiin, josta kuljetus linjaautolla Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä 3 kk paluun jälkeen. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Valuutaksi Saksan markkoja tai Unkarin forintteja. Kylpylää varten mukaan kylpytakki, uimapuku, suihkulakki ja muovisandaalit. Matkan hinta: jäsenet ei-jäsenet 985 euroa 1005 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaan lentoasema-turku * linja-autokuljetukset Unkarissa ohjelman mukaan * lentomatkat Helsinki-Budapest-Helsinki Malevin reittivuoroilla * majoitukset ohjelman mukaan 2-hengen huoneessa * ruokailut ohjelman mukaan * sisäänpääsymaksut ja tutustumiset ohjelman mukaan * balettilippu Unkarin Valtiolliseen Oopperaan * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari puh Matkanjohtaja Sándor Tóth Pärnu on Viron tunnetuin kylpyläja lomakaupunki, kylpylävieraiden ympärivuotinen suosikki. Puistojen, pitsihuviloiden, hiekkarantojen ja kylpylöiden kaupunkiin on mukavaa palata aina uudelleen. Toiset valitsevat Pärnun vakituiseksi etelänlomakseen ja toiset taas hoitavat terveyttään ja kuntoaan Pärnun kylpylöissä. Matkaohjelma: Sunnuntai Lähtö klo 6.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsingin Länsisatamaan, josta M/S Vana Tallinn lähtee klo 9.30 Tallinnaan, jonne saavutaan klo Jatketaan Pärnuun hotelli Viikingiin, jonne majoittuminen. Illan aikana ja maanantaina lääkärintarkastukset, joiden perusteella hoidot (2-3 hoitoa/ hoitopäivä) määrätään. Kannattaa tiedustella omalta lääkäriltä ennen matkaa ovatko terveydellisistä syistä johtuen hoidot mahdollisia. Illallinen. Maanantaista lauantaihin Täysihoito maanantaista lauantaihin ja hoidot maanantaista perjantaihin majoitushotellissa. Vapaa-ajalla vapaata tutustumista Pärnun kaupunkiin. Lauantai Ohjattu retki Pärnussa sekä aikaa ostoksia varten. Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä lähtö Pärnusta kohti Tallinnaa, josta klo M/S Meloodia lähtee Helsinkiin, jonne saavutaan klo Ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi. Suositellaan matkavakuutuksen ottamista. Savonlinnassa järjestetään ensimmäisen kerran balettijuhlat kesän 2002 alussa. Moskovan Bolshoi-teatterin henkilökunta sekä 100-henkinen orkesteri esittävät aina suositun Joutsenlammen Olavinlinnassa. Matkaohjelma: Torstai Lähtö klo 8.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Forssan ja Lahden kautta Mikkeliin, jossa vanhassa pappilamiljöössä Kenkäverossa tutustutaan sauna-aiheiseen näyttelyyn ja käsityöläisten tuotteisiin sekä nautitaan lounas. Matka jatkuu Savonlinnaan, jossa majoitutaan keskustassa sijaitsevaan hotelli Tottiin. Klo seurataan Olavinlinnassa Joutsenlampibalettiesitystä. KYLPYLÄMATKA PÄRNUUN Perusrokotuksia (jäykkäkouristus-, polio- ja kurkkumätärokotus) suositellaan. Hotelli Viiking***- Sadama Pärnu puh Sijaitsee puistoalueella, Pärnun keskustaan noin 400 metriä. Hotelli rakennettu/laajennettu 1993/2000, 3 kerrosta, ravintola, baari ja keskuslämmitys. Huoneissa suihku/kylpy, WC, puhelin, radio, TV, parketti-/muovilattia. Hotellissa kauneushoitola, kampaaja, sauna, pieni pulahdusallas, tallelokerot, rahanvaihto. Hoitopaketti 2-3 hoitoa maanantaista perjantaihin sisältää: osahieronta, 15 minuuttia, yrtti- jalka- ja porekylpy, osokeriitti, sirkulaaninen suihku, parafiinihoito, muta paikalliskääreinä, rentoutushoito, ultraäänihoito, magneettihoito, inhalaatiohoito, vesihieronta, savihoito. Matkan hinta: jäsenet 360 euroa ei-jäsenet 380 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Turku * laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki kansipaikoin * linja-autokuljetus Tallinna-Pärnu-Tallinna * majoitus hotelli Vikingissä 2 hengen huoneessa * illallinen ja aamiainen * täysihoito maanantaista lauantaihin * lääkärintarkastus * 2-3 hoitoa maanantaista perjantaihin lääkärin määräyksen perusteella * ohjattu retki paikallisoppaan johdolla lauantaina * suomea puhuvan paikallisoppaan palvelut Pärnussa * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari puh Ilmoittautuessa tulee ilmoittaa syntymäaika ja kansalaisuus. Matkanjohtaja Anneli Salenius BALETTIJUHLAT SAVONLINNASSA Perjantai Aamiainen hotellissa. Ajo Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan kautta Elimäelle, jossa Moision taidekartanossa nautitaan lounas ja tutustutaan näyttelyyn: esillä mm. Johanna Oraksen, Juhani ja Jere Honkasen sekä Jukka Salon taidetta. Matka jatkuu Porvoon ja Salon kautta taukoja pitäen Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 230 euroa ei-jäsenet 242 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * majoitus hotelli Tottissa 2-hengen huoneessa * aamiainen * 2 lounasta * ohjelman mukaiset opastukset ja sisäänpääsymaksut * Joutsenlampi-balettiesityksen A-katsomon lippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari puh Matkanjohtaja Leena Tiusanen MATKARIN TOIMISTO: Itäinen Pitkäkatu 30 b, p Avoinna: maanantai klo , tiistai - perjantai

19 n:o 1/2002 LOUNAIS-SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA 19 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen oma matkatoimisto, Matkari Oy, järjestää vuosittain lukuisia matkoja mielenkiintoisiin kohteisiin. Matkoille ovat kaikki yhdistyksen jäsenet, syöpäpotilaat, omaiset ja syöväntorjuntatyötä tukevat henkilöt tervetulleita. Yhdistyksen historian ensimmäinen maailmanympärimatka toteutui viime syksynä. Kolme viikkoa kestänyt reissu onnistui osallistujien mielestä nappiin. Nähtyä tuli USA:n Kalifornia, Meksiko, Uusi-Seelanti, Australia ja Singapore. Matkan aikana löytyi myös uusia ystäviä. Koko porukka kokoontui tammikuussa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen muistelemaan matkaansa maailman ympäri. Valokuvat kiersivät kädestä käteen, ruokaillessa ja jutellessa tuli paljon hyviä muistoja mieleen, joita kerrattiin naurunpyrskähdysten saattelemana. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että yhteishenki säilyi koko tämän pitkän matkan aikana todella hyvänä, vaikka monelle ainoastaan huonekaveri oli ennestään tuttu, kaikille ei hänkään. Hannele Jussilalla ja Kyllikki Haikosella kävi tuuri, sillä he ilmoittautuivat alun perin matkalle yksin. He saivat jakaa huoneen ja heistä tuli myös hyvät ystävät. Meistä tuli hyvät, voisiko sanoa maailman parhaat ystävät matkan aikana, he kertovat yhdestä suusta. Yhteyttä on pidetty sittemmin muutenkin, joten matkan elämyksiin kuului myös tutustuminen uusiin, mukaviin ihmisiin. Saman allekirjoittaa Erkki Haavisto, jolle työkaverit olivat eläkkeellelähdön kunniaksi keränneet matkakassaa. Jonnekin päin oli siis lähdettävä vaimon, Eilan kanssa. Matkarin reissu epäilytti ensi alkuun vähän, koska matkaseurueessa ei ollut tuttuja. MATKALLA MAAILMAN YMPÄRI ja meillä kaikilla oli niin mukavaa -Tällaisena jörönä miehenä en tiennyt miten pärjäisin, mutta hyvin kaikki meni, oli todella mukavaa, kaikkea muuta kuin jörön oloinen Erkki vitsailee. Hyvä asenne matkakumppaniksi Matkalle lähtenyt porukka oli hauskaa ja sopeutuvaista. Heitä ei hirvittänyt lähteä matkalle viime syksynä vaikka ensimmäinen määränpää olikin New York. Se tosin oli vain välilaskupaikka. Marraskuussa turvatoimet olivat siellä tiukimmillaan terroriuhan vuoksi, mutta reippaat suomalaiset ottivat asian rennosti. He tiesivät jo pitkälle matkalle lähtiessään varautua mahdollisiin rasituksiin ja viivytyksiin. Matka-Vekka matkatoimiston matkanjohtaja oli 14- henkisen seurueen mukana koko ajan pitämässä huolta, että asiat sujuivat. Apu olisi lähellä, jos jotain sattuisi. Kaikki menikin hienosti, seurueen mielestä jopa ennalta odotettua paremmin. Aikataulut pitivät hyvin, retket olivat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja, hotellit olivat laadukkaita. Mutta osasimme myös suhtautua joustavasti ja leppoisasti kolmen viikon reissaamiseen. Olimme hyväntuulisia koko ajan, emme mutisseet turhista, sanovat paljon muutenkin matkustavat eläkeläiset Marjatta ja Jaakko Haavisto, joilla sattumoisin on sama sukunimi kuin Erkillä ja Eilalla - Siksipä pieniltä sekaannuksilta ei voitu välttyä matkan aikana esimerkiksi hotellihuoneden varausten yhteydessä. Asia kirvoitti kummaltakin Haaviston pariskunnalta vain makeat naurut. Myös vapaa-aikaa riittävästi Maailmanympärimatkaa ei tehty hätäillen. Jokaisessa kohteessa oli paljon aikaa tehdä retkiä, tutustua kunnolla ympäristöön. Mutta myös vapaahetkiä oli riittävästi huilailuun. - Ilta saattoi olla ohjelmasta vapaata, sitten taas toisessa kohteessa vietimme yhdessä iltajuhlaa ja saimme lepäillä seuraavana aamuna, kertoo Anna-Kaisa Erfors. Elämyksistä mieleenpainuvimpia olivat tutustuminen Universal Studioihin Hollywoodissa, päivän kestänyt bussiretki Australiassa, omat itsenäisyyspäivän juhlat joulukuun kuudentena Singaporessa sekä Maori-intiaanien tapaaminen Uudessa Seelannissa. -Minä en usko enää mihinkään elokuvaan. Esimerkiksi Kwai-joen silta elokuva tehtiin kokonaisuudessaan Hollywoodissa, meille näytettiin elokuvan lavasteet, muistelee Erkki Haavisto. Maori-intiaanien kanssa piti olla laskupää kunnossa, sillä hyvää tarkoittava tervehdys oli kaksi sormen painallusta nenään, mutta kolme meinasikin jo sitten kosintaa! Teksti: Anu Haveri Kuvat: Matti Äärilä Syövän sairastanut rohkeasti matkalle Kyllikki Haikonen lähti maailmanympärimatkalle ajatuksella nyt tai ei koskaan. Vaikka hän ei ollut kokenut maailmanmatkaaja, ajatus pitkästä reissusta ei jännittänyt. Syöpä on sairastettu kymmenen vuotta sitten. -Pärjään avanteeni kanssa aivan mainiosti enkä edes maininnut asiasta matkalla muille kuin huonekaverilleni. Ei ollut mitään pelättävää, kunto oli hyvä, tiesin etukäteen mitä voin syödä tai juoda, eivätkä varalääkkeet paljon painaneet matkalaukussa, hän kertoo. Haikonen luki matkasta viime helmikuun Lounais- Suomen Syöväntorjuntasanomista. Idea lähdöstä syntyi impulsiivisesti, kuten hän kertoo luonteeseensa kuuluvan. -Matka vaikutti niin hyvin järjestetyltä. Tuntui hyvältä, että mukanamme olisi koko ajan matkanjohtaja ja kohteissa lisäksi paikalliset oppaat, joten mikä oli lähtiessä, hän sanoo reippaasti. Mikäli matkalla olisi tapahtunut jotain, kunto mennyt kovin huonoksi tai sattunut tapaturma, olisi apua ollut heti saatavissa. Sain luettelon jokaisen kohteen terveydenhuollon yhteystiedoista. Paikallinen opas olisi voinut auttaa myös välittömästi hakeutumaan tarvittavaan hoitoon, hän muistuttaa. Haikonen haluaa rohkaista syövän sairastaneita aktiiviseen elämään. Kunnosta riippuen on paljon mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämään harrastustoimintaan. -Kun hoidot on ohi ja itkut itketty, on aika jatkaa eteenpäin. Itse olen löytänyt paljon apua vertaisryhmissä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä. Ensi alkuun yhdistyksen sopeutumisvalmennuskursseilta saa tukea ja ennen kaikkea tietoa. Sittemmin olen käynyt säännöllisesti esimerkiksi vesijumpassa, hän tuo esille. Haikonen haluaa jakaa seuraavan Anni Korpelan runon kaikkien lukijoiden kanssa: Pisarat, jotka eilispäivänä itkin on Jumala värjännyt siveltimellään ja ylentänyt kaareksi taivaalleni. Tänään katselen maailmaa sateenkaaren lävitse ja kiitän. Maailamanympärimatkalaiset kokoontuivat tammikuussa Meri-Karinaan muistelemaan yhteistä matkaa. Kuvassa vasemmalta lukien takarivissä: Jaakko Haavisto, Leila Malmberg, Marjatta Haavisto, Hannele Jussila, Inkeri Nykänen, Marjatta Pauna ja Kaarina Määttä ja vasemmalta lukien eturivissä: Anna-Kaisa Erfors, Kyllikki Haikonen, Eila ja Erkki Haavisto, Taina Tuhkalainen ja Tytti Kaarila. LIITY NYT LINNAN APTEEKIN KANTA-ASIAKKAAKSI, SE KANNATTAA! Kanta-asiakkaille myös ilmainen verenpaineen mittaus, reseptin uusimiset ilman puhelinmaksua, reseptilääkkeiden omavastuuosuuden kattokorvausseuranta sekä edullisia kanta-asiakastarjouksia. Liittyminen kanta-asiakkaaksi käy helposti täyttämällä liittymiskaavake Linnan Apteekissa tai Patterinhaan sivuapteekissa. Liittyminen on maksuton. Tervetuloa Hyvän Olon Linnan Apteekkiin! Kauppiaskatu 10, Turku Puh Fax AVOINNA JOKA PÄIVÄ Klo 8 21 Patterinhaan sivuapteekki Kanslerintie 10, Turku Puh Fax Avoinna Ma Pe 9 17 SIIVOUS UUTISET MEILTÄ EDULLISESTI Siistoammattisiivousaineet Serla laitostalouspaperit Kaikki siivousvälineet Uudet ja käytetyt siivouskoneet Siivouskonevuokraukset Varaosat, pikahuollot ja korjaukset Ja Sillä Siisti. PISTE. Läntinen Pitkäkatu 17 Puh / Fax

20 SYÖVÄNTORJUNTA 20 LOUNAIS-SUOMEN n:o 1/2002 Pelkäätkö, että suvussasi esiintyy perinnöllistä syöpää? Yhteydenotto periytyvyysneuvontaan helpottaa Perinnöllisyysneuvontaan hakeutuvat asiakkaat ovat varsin hyvin selvillä sukulaistensa syöpäsairauksista, toteaa perinnöllisyyslääkäri Minna Pöyhönen. Jos jommallakummalla vanhemmista on syöpägeeni, sairastumisalttius periytyy seuraavaan sukupolveen 50 prosentin todenäköisyydellä. Piirtämällä asiakkaan kertoman perusteella sukupuun asiakkaan sisaruksista, vanhemmista ja lapsista pystyy erikoiskoulutettu hoitaja päättelemään, voiko asiakkaan suvussa olla kyse perinnöllisestä syövästä. periytyvyysneuvontaan yhteyttä ottaneista valtaosa saa huojentavan tiedon: sukupuun mukaan näyttää siltä, että kyse ei ole periytyvästä syövästä, vaan yksittäisistä sairastumisista. Mikäli periytyvyyttä ei sen sijaan voida täysin sulkea pois, asiakas ohjataan jatkotutkimuksiin neuvontapisteessä toimivalle lääkärille. Mikäli tämän jälkeenkin vaikuttaa siltä, että kyseessä todella voi olla perinnöllinen syöpä, asiakas ohjataan perinnöllisyyslääketieteen yksikköön (TYKS) lisätutkimuksiin. - Jos asiakas kuuluu sukuun, jossa esiintyy perinnöllistä ei-polypoottista paksusuolisyöpää, hänelle suositel- Nykyarvion mukaan noin kymmeneen prosenttiin tavallisista syövistä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolisyövistä, liittyy perinnöllinen alttius. Kun vähintään joka neljäs suomalainen sairastaa elämänsä aikana syövän, voi yksittäisiä sairastumisia kertyä sukuun kuitenkin runsaanlaisesti ilman, että alttius pahanlaatuisiin muutoksiin olisi perinnöllistä. laan paksusuolitähystystä kahden vuoden välein. Myös gynekologinen seuranta on tarpeellinen. Tiheä seuranta antaa mahdollisuuden havaita ja poistaa epäilyttävät solumuutokset jo ennen kuin ne ehtivät kehittyä pahanlaatuisiksi, toteaa perinnöllisyyslääkäri Minna Pöyhönen. - Vastaavasti jos suvussa on perinnöllistä rintasyöpää, on säännöllistä mammografiakuvausta ultraäänineen harkittava gynekologisen seurannan lisäksi. Periytyvyysneuvonta vakiinnuttanut asemansa Minna Pöyhönen on kouluttanut asiantuntijalääkärinä maakunnallisten syöpäyhdistysten hoitajia ja lääkäreitä periytyvän syövän saloihin. Toiminta alkoi 1990-luvun puolivälissä projektiluonteisesti, mutta tästä vuodesta alkaen toiminta on vakiintunut osaksi syöpäyhdistysten toimintaa. Periytyvyysneuvontaan yhteyttä ottavista valtaosa on naisia. - Jos maakunnallisen syöpäjärjestön toimipisteeseen hakeutuu neuvontaan vuodessa vaikka henkilöä, niin heistä ei miehiä ole kuin kolme tai neljä, Pöyhönen arvioi. Hänen mukaansa asiakkaat tietävät sukulaistensa syöpäsairaudet varsin hyvin. Tietoutta periytyvistä syövistä jaetaan myös esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseilla, sillä syöpäyhdistysten perinnöllisyysasioihin koulutetut hoitajat ovat sisäistäneet asiat hyvin, Pöyhönen kiittelee. Jatkuva koulutus on kuitenkin tarpeen, sillä tietämys sairauksien periytyvyydestä lisääntyy koko ajan. Syövän laukeaminen edellyttää geenivirheen syntymistä elimistössä. Geenimutaatio voi ilmaantua missä vaiheessa ihmisen elämää tahansa, eikä se periydy. Sukusolujen välityksellä periytyvä syöpägeeni on onneksi hyvin paljon harvinaisempi. Teksti: Leija Sironen Kuva: Matti Äärilä Wihuri Oy Aarnio ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. yhteistyöhön erikoislääkäreiden vastaanotot kirurgiset toimenpiteet gynekologiset ultraäänitutkimukset laboratoriotutkimukset irtosolunäytteiden otto (Papa) siemennestetutkimukset lapsettomuustutkimukset Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (6.70 ) - laboratoriomaksut potilasalennuksin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriomaksut jäsenalennuksin Milloin tulee epäillä periytyvän syövän riskiä? jos joku lähisukulaisesi on sairastunut esimerkiksi rintasyöpään hyvin varhain, alle 40-vuotiaana jos sinulla on lähisukulaisia, joilla on ollut useita eri syöpälajeja eri elimissä tai useampia eri syöpiä samassa elimessä tai useasta pisteestä leviämään lähteneitä syöpätauteja (esimerkiksi molemmissa rinnoissa ollut rintasyöpä) tai samaa syöpätyyppiä on esiintynyt useammalla kuin kolmella lähisukulaisella Ota yhteys maksuttomaan neuvontapisteeseen, joka toimii Poliklinikka Karinassa, osoite Itäinen Pitkäkatu 30 b, GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Paavola Allan Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi KIRURGIA Auranen Aarre Koskivuo Ilkka (ei toistaiseksi vastaanottoa) Vänttinen Esko ONKOLOGIA Ahokoski Outi Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri Minna (erikoistuva) Kellokumpu-Lehtinen P-L Kätkä Kalevi Minn Heikki Männistö Esa Nordman Eeva Ristamäki Raija Valavaara Ritva (ei uusia potilaita) Vihinen Pia (erikoistuva) PSYKIATRIA Heikkilä Jyrki (ei uusia potilaita) SISÄTAUDIT Asola Markku Remes Kari Seppälä Pentti (ylilääkäri) Toivanen Auli Ajantilaus (lääkäreille) (rintaproteesit, klo , ) (röntgen, mammografiat, rintarauhasen ultraäänitutkimukset) (laboratorio) Avoinna: ma-to klo 8-18, perjantaisin suljettu POLIKLINIKKA KARINA Puhelin Itäinen Pitkäkatu 30 b, TURKU Turku. Asiaan perehtynyt sairaanhoitaja Riitta Laine keskustelee kanssasi ja laatii sukupuun. Tarvittaessa sinut ohjataan erikoislääkärille, joka voi ohjata sinut TYKS:iin perinnöllisyyspoliklinikalle. TYKS:ssä perinnöllisten sairauksien erikoislääkärin johdolla tehdään tarpeelliset lisätutkimukset, myös verikokeesta tehtävä geenitestaus. Ajantilaus maksuttomaan neuvontaan Poliklinikka Karinaan puh. (02) maanantaista - torstaihin klo Kamarilaulaja Tamara Lund emännöi operettikahvilaa Meri-Karinan operettikahvila Seiskarinkatu 35, Turku on vuonna 2002 avoinna seuraavasti: Lauantaina klo Keskiviikkona klo Lauantaina klo Perjantaina klo Lauantaina klo Elävää musiikkia ja lauluja operetin ystäville! Kuumana höyryävä kahvi tai tee sekä herkulliset leivonnaiset. Wihuri Oy Aarnio ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. solmivat helmikuun alussa yhteistyösopimuksen. Sopimuksen allekirjoittivat Wihurin päivittäistavararyhmän johtaja Raimo Vilhunen (vas.) ja toimitusjohtaja Kari Ojala. Allekirjoitusta olivat todistamassa varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäinen (vas.), Wihurin ostojohtaja Timo Palviainen ja Wihurin myyntipäällikkö Heli Huhto. Pääsymaksu sisältäen tarjoilun on 10 euroa. Varaukset puhelin

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 213/2012 vp Eturauhassyövän hoito ja seulonta Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Eturauhassyöpä on yleinen tauti suomalaisilla miehillä. Ikä on kuitenkin suuri tekijä siinä vaiheessa

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1173/2006 vp Vastasyntyneiden neonataaliseulonta Eduskunnan puhemiehelle Vastasyntyneiden seulonta on ehkäisevä terveydellinen toimenpide, jossa etsitään näennäisesti terveistä lapsista

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/6 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/6 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 151 Terveyslautakunnan lausunto suolistosyövän seulontaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-003464 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot