henki LÄHIPUUTA TUOTANTOLAITOKSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henki LÄHIPUUTA TUOTANTOLAITOKSILLE"

Transkriptio

1 henki UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2012 Metsäverotuksen KYMMENEN VINKKIÄ Näin otat huomioon RIISTAN ELINOLOT Helsingissä halutaan KOKONAIS- PALVELUA LÄHIPUUTA TUOTANTOLAITOKSILLE UPM:n metsäasiakasvastaava Terho Lång ja metsänomistaja Anssi Kirvesniemi luottavat yhteistyöhön puukaupassa ja metsänhoidossa

2 16 Tule poikkeamaan! UPM:n metsäasiakasvastaavien yhteystiedot ja metsäpalvelutoimistojen osoitteet löytyvät osoitteesta MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Märkä, puunkorjuun kannalta haasteellinen syksy on kääntymässä talveksi. Sään aiheuttamista haasteista huolimatta olemme onnistuneet tehtaidemme puuhuollossa. Tarvitsemme jatkuvasti hyvälaatuista kotimaista puuraaka-ainetta tuotantolaitostemme tarpeisiin, joten haluamme jatkossakin käydä aktiivista puukauppaa kanssanne kaikkina vuodenaikoina. Märkänä aikana korostuu kantavan metsätieverkoston ja metsässä toteutettavien töiden hyvän etukäteissuunnittelun tärkeys. Metsätalouden kannattavuus yleensäkin lähtee siitä, että työt tehdään oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Ilolla voin todeta, että UPM on tänä vuonna toteuttanut ennätysmäärän metsänhoitotöitä yksityismetsissä. UPM omistaa Suomessa metsää lähes hehtaaria, ja meillä on omissa metsissä hankittua pitkäaikaista käytännön kokemusta siitä, miten metsiä kannattaa hoitaa. Näitä parhaita metsänhoitokäytäntöjä tarjoamme myös asiakkaidemme, suomalaisten metsänomistajien metsiin. Haluamme omalta osaltamme edistää suomalaismetsien mahdollisimman hyvää hoitoa ja kasvua. Olemme perinteisesti panostaneet metsänhoidossa laatuun. Meillä on jo Jatketaan hyvää yhteistyötä suomalaisten metsien ja suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. pitkään ollut käytössä kolmiportainen laatujärjestelmä. Metsänhoitotoimenpiteiden laatua seuraavat sekä työntekijät että esimiehet, lisäksi seuraamme laatua satunnaisotannalla. Teemme myös laajaa yhteistyötä metsäalan tutkimuslaitosten kanssa. Meillä on Suomen pisin yhtäjaksoinen metsänuudistamisen seurantaan liittyvä laadunvalvonta. Voimme tarjota metsänomistajille kokonaisvaltaista metsänuudistamispalvelua, jossa otamme vastuun koko ketjusta ja sen lopputuloksesta. Uudistuva metsälaki tulee tarjoamaan metsänomistajalle lisää vaihtoehtoja metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Meidän asiantuntijamme ovat valmiina kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä tekemään niiden pohjalta sopivat hakkuu- ja hoitoehdotukset. Ottakaa yhteyttä henkilöstöömme ja haastakaa heitä etsimään juuri teille parhaat vaihtoehdot. Metsätalouden kannattavuus realisoituu hakkuiden kautta. Muistetaan siis myydä puuta. Monesti juuri puukauppa on se tekijä, josta lähdetään liikkeelle, mutta yhtä lailla alkusykäyksenä voivat toimia metsänhoidolliset tarpeet. Oli lähtökohta sitten mikä tahansa, olemme valmiita yhdessä toteuttamaan toiveidenne metsän, juuri sellaisen kuin metsänomistaja haluaa. Metsänomistajat ovat tärkeä osa ketjussa, jossa hankimme suomalaista puuta tuotantolaitostemme tarpeisiin. Ketjussa on mukana monia muitakin yhteistyökumppaneita, esimerkiksi korjuu- ja kuljetusyrittäjämme. Haluamme palvella mahdollisimman hyvin niin metsänomistajakuin tehdasasiakkaitamme. Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Jatketaan hyvää yhteistyötä suomalaisten metsien ja suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. Taloudellisten arvojen lisäksi metsä tarjoaa myös virkistystä, joten nautitaan siitä. Kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Hyvää joulunaikaa!

3 Metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila ja metsäasiakasvastaava Johanna Haapala toivottavat pääkaupunkiseudun metsänomistajat tervetulleeksi Etelä-Esplanadi 2:een. ESKO PAKKANEN TOMMI TUOMI Lue lisää etämetsänomistaja - palveluista sivulta 16. P24 Kuningatar Elisabeth ja prinssi Philip vierailivat UPM:n metsässä Toivakassa tasavallan presidentti Urho Kekkosen kanssa vuonna Lue lisää sivulta 24. Hurdan skog vill du ha? Den regniga och blöta hösten har övergått i vinter. Trots att virkesdrivningen har mött stora utmaningar gällande vädret har vi lyckats med virkesförsörjningen till fabrikerna, tack vare en bra och viktig framförhållning inom skogshanteringen. Vi behöver kontinuerligt inhemskt virke till våra fabriker och är aktiva i virkeshandeln under alla årstider. Skogsbrukets lönsamhet bygger mycket på att göra rätt sak i rätt tid. Med glädje kan jag konstatera, att UPM detta år har förverkligat en rekordstor mängd skogsvårdsarbeten i de privata skogarna. Med vår långa erfarenhet av skogsskötsel i UPM:s ca hektar egna skogar i Finland kan vi erbjuda de finländska skogsägarkunderna den allra bästa skogspraxisen för att främja skogsbruket i vårt land. Kvalitet är traditionellt den viktigaste utgångspunkten för oss och vi har länge haft ett trepunkts-kvalitetssystem, där arbetare och tjänstemän utför kvalitetskontroller och dessutom tas stickprovskontroller. Samarbetet med skogsbranschens forskningsanstalter är omfattande, bl.a. har vi den längsta fortlöpande uppföljningen och kvalitetskontrollen av skogsförnyelse. Vi kan erbjuda skogsägaren en helhetsbetonad skogsförnyelsetjänst, där vi tar ansvar för hela kedjan och slutresultatet. Den förnyade skogslagen ger skogsägaren ökade valmöjligheter inom skogsskötsel och avverkningsmetoder. Våra experter är redo att lyssna på kundens önskemål och behov och ge avverknings- och skötselförslag. Ta kontakt med vår personal och låt dem ta fram de bästa alternativen för dig. Skogsbrukets lönsamhet realiseras via avverkning, så kom ihåg att sälja virke. Det första man drar igång är oftast en virkesaffär, men en lika god början är att utgå från behovet av skogsvårdsåtgärder. Inom UPM är vi hur som helst beredda att medverka till att just du får din drömskog. Skogsägaren är en mycket viktig länk i kedjan med att skaffa inhemskt virke till våra fabriker. Vi och våra många samarbetspartners, bl.a. drivnings- och transportföretagarna, vill betjäna både våra skogsägarkunder och fabrikskunderna på bästa möjliga sätt. Jag vill tacka alla skogsägare och samarbetspartners för det gångna året. Vi fortsätter vårt goda samarbete i skogarna för den finländska skogsnäringens bästa. Skogen erbjuder förutom ekonomiska värden också rekreation, så njut alla av skogen var och en på sitt sätt! SAULI BRANDER METSÄLIIKETOIMINNAN JOHTAJA, UPM METSÄ SKOGSAFFÄRSVERKSAMHETSDIREKTÖR, UPM SKOG 4 UUTISET 7 PUUKAUPPAKATSAUS 8 METSÄNOMISTAJA Anssi Kirvesniemi on UPM:n metsäpalveluasiakas jo toisessa polvessa. 13 VIERASKYNÄ Maamittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen: maakauppojen paperisota helpottuu syksyllä VINKKIÄ METSÄVEROTUKSEEN UPM tarjoaa tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoilla myös metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua. 16 HENKILÖ Tule tutustumaan Helsingin metsäpalvelutoimiston väkeen, Etelä-Esplanadi METSÄN HENGEN VUOSIKELLO: Kertaa metsänomistajan muistilista koko vuodelle. 20 MAASTOSSA Metsien hoidossa riistan huomioonottaminen ei vaadi suuria töitä. 24 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ UPM perusti kaksi uutta WWF-Perintömetsää Keski-Suomeen. 25 KATSE LUONTOON Vornan pyhä lähde. 26 UPM METSÄMAAILMA -verkkopalvelu auttaa! 28 PAULA NUUTINEN VOITTI UPM Metsän Minun metsämuistoni -kirjoituskilpailun. 30 KYSYMYS & VASTAUS Tuotantoesimies Heikki Hänninen kertoo mitä taimitarhalla tapahtuu talvella. 31 KALVILA 32 MITEN JA MILLOIN metsät pitäisi siirtää jälkeläisille? 33 YTIMESSÄ Mitä yhdestä puusta saa? 34 AJASSA Uudet metsäpalvelutoimistot Lavialle ja Vironlahdelle. 3

4 Olethan jo tilannut emetsämaa- ilman? UPM Metsän sähköinen uutiskirje sisältää ajankohtaista metsäasiaa. JARI LEINO Kymin sellutehtaan toiminta tehostuu UPM:n Kymin sellutehdas Kuusankoskella on saanut päätökseen koivukuitulinjan uudistamisen happivalkaisuvaiheella ja parantamalla ruskean massan pesua. Uudistus vähentää selluntuotannon jäteveden kuormitusta ja tuo säästöä raaka-aineiden ja kemikaalien kulutukseen. UPM:n Kymin tehdas on sellun-, energian ja paperintuotannon integraatti, jonka päätuote on hienopaperi. Kymin palveluksessa on noin 600 henkilöä. LYHYESTI Biodiesellaitos käyttää raaka-aineenaan mäntyöljyä. LAPPEENRANNAN BIODIESELLAITOKSEN PERUSKIVI MUURATTIIN M Investointi on UPM:n kärkihanke UPM Uhanalainen hämeenkylmänkukka sai kodin Riihimäen Metsäkorven viheralueille on istutettu uhanalaisen hämeenkylmänkukan (Pulsatilla patens) taimia kaupungin ja UPM Metsän yhteisessä kokeiluhankkeessa. Siemenet kerättiin viranomaisen luvalla ja siemenistä idätetyt 120 taimea istutettiin Metsäkorven uudelle asuinalueelle. Hanke liittyy harjumetsien paahdeelinympäristöjen suojeluun ja on osa UPM monimuotoisuusohjelmaa. Yhtiö on aiemmin istuttanut hämeenkylmänkukkia Janakkalaan. Hämeenkylmänkukka on uhanalaistunut muun muassa kasvupaikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun takia. 4

5 Ajankohtaiset uutiset UPM Metsän tuotteista, palveluista ja tapahtumista löydät UPM Metsän verkkopalvelusta Kiinnostaako metsätila tai rantatontti? Voit tilata bonvesta-verkkopalvelusta uusista UPM-metsätilakohteista kertovan Metsänvartija- tai uusista rantonttikohteista kertovan Rantavahti-uutiskirjeen. NYT ON AIKA... miettiä oman metsän ensi vuoden hoitotarpeet ja tilata metsänhoitotyöt ajoissa. Metsäveroilmoitukset on palautettava helmikuun loppuun mennessä. FSC -RYHMÄSERTIFOINTI kiinnostaa metsänomistajia Monet yksityiset UPM Keuruulla pidettiin suotalkoot Keurusseudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomenselän lintutieteellinen yhdistys, Martinjärven vesiensuojeluyhdistys ja UPM järjestivät UPM:n omistaman Kuolemaisten suon ennallistamistalkoot Keuruun Pihlajavedellä. Suota on aikoinaan ojitettu, mutta valtaosin se on luonnontilassa. Reunaojat ovat kuitenkin kuivattaneet alun perin lähes puutonta nevaa niin, että paikoin siellä kasvaa harvahkoa männikköä. Talkoolaiset tekivät kaksitoista patoa vanhoihin ojiin ja poistivat haihduttavaa puustoa pieniltä aloilta. EERO T VÄISÄNEN UPM:n omistamalla Kuolemaisten suolla pidettiin suon ennnallistamistalkoot: tehtiin 12 patoa ja poistettiin haihduttavaa puustoa. UPM:n perustamat neljä yhteismetsää ovat myös FSC-ryhmäsertifioinnin piirissä. LÄNSI-SUOMEN YHTEISMETSÄ SUOJELEE SUOLUONTOA UPM:n perustama 5

6 Tarvitsetko apua pihapuiden kaa-adossa? UPM:n metsurit hoitavat pihapuiden kaadot ammattitaitoisesti isesti ja turvallisesti. Katso lisätietoja: ja kysy lisää. Oletko MetsäGuru? Joko olet testannut metsätietämyksesi tason UPM Metsämaailman MetsäGuru-pelissä? 120 UPM Metsällä on yli 120 metsäpalvelutoimistoa eri puolilla Suomea. Metsäpalvelutoimistot ja niissä työskentelevät metsäasiakasvastaavat löytyvät UPM Metsän verkkopalvelusta metsämaailma.fi. LYHYESTI Metsämessuilla paljon kävijöitä UPM Metsä oli omalla osastollaan mukana Metsämessuilla esitellen monipuolisia puukauppa- ja metsänhoitopalveluitaan sekä palveluitaan pääkaupunkiseudun metsänomistajille. Hyvää palautetta messuvierailta saaneella osastolla oli esillä myös UPM:n tuotteita. UPM Metsä oli mukana myös WWF:n osastolla, jossa koululaiset pääsivät tutustumaan tikkalajeihin ja niiden elintapoihin. PAULA MYÖHÄNEN UPM Messuilla vierailleet 8-luokkalaiset Pinja Palo-Oja ja Emmi Leskinen Hyvinkäältä pelasivat MetsäGuru-peliä metsäasiakasvastaava Markus Männistön opastuksella. UPM:stä tupakoimaton työpaikka Tupakointi loppuu tammikuun alusta kaikilla UPM:n toimipaikoilla Suomessa. Taustalla on UPM:n työhyvinvointilupaus koko henkilöstölleen: tupakoimattomalla työpaikalla kenenkään ei tarvitse kärsiä tupakansavusta työpisteissään, työkoneiden ääressä tai työmatkoilla. Tupakoinnin lopettamisen avuksi UPM tarjoaa työterveyshuoltonsa kautta tukiohjelmaa. ENSIMMÄISET LIITTYMISET UPM YHTEISMETSIIN VALMISTUMASSA K Metsätiloilla ja rantatonteilla on kysyntää UPM Bonvesta 6

7 Oman UPM metsäasiakasvastaavasi yhteystiedot saat UPM Metsän verkkopalvelusta tai numerosta Skogsservice och information på svenska finns på UPM Skogsvärld, skogsvärld.fi. BIOFORE-STRATEGIA SAI TUNNUSTUSTA UPM:n Biofore-visio UPM PUUKAUPPAKATSAUS Hyvät perusteet PUUKAUPALLE Tapahtumarikas vuosi puunhankinnassa alkaa pian olla ohi. Vuoteen on mahtunut myrskyä Länsi-Suomessa, muutoksia taloudellisessa tilanteessa ja melko kostea kesä ja syksy. Me UPM:ssä tahdomme kuitenkin ylläpitää puukaupassa hyvää virettä ja tehdä puukauppaa tasaisesti ympäri vuoden. Meillä on hyvä valmius ostaa erityisesti uudistushakkuita pystykaupalla. Halutuimpia puutavaralajeja ovat mänty- ja koivutukki sekä koivukuitu, metsäenergiaa unohtamatta. Paikalliset puuntarpeemme vaihtelevat, joten ajankohtaisen tiedon saat parhaiten olemalla yhteydessä paikalliseen metsäasiakasvastaavaamme. Puumarkkinoilla yleinen hintataso on edelleen vakaa ja puukaupalle on hyvät perusteet. UPM:n metsäpalvelusopimusasiakkaiden kannattaa hyödyntää hinnantarkistuksen edut heti alkuvuodesta. Puukaupan yhteydessä on luontevaa sopia metsänuudistamisesta ja muista metsänhoitotöistä suoraan kanssamme. Metsäasiakasvastaavamme ovat sinua varten. Oman yhteyshenkilösi löydät helposti osoitteesta www. metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon UPM 7

8 Metsäkäynnillä. Anssi Kirvesniemen (kesk.)upmyhteyshenkilönä toimii kuvassa taustalla näkyvä metsäasiakasvastaava Terho Lång. Anssin kanssa karttaa tutkimassa on puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi (vas.)

9 TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT PAULA MYÖHÄNEN ANSSI KIRVESNIEMEN METSÄTILALLA Metsät MALLIKUNNOSSA Anssi Kirvesniemen hoitamalla metsätilalla Mikkelissä on panostettu metsien hoitoon. Metsät ovat nyt hyvässä kasvukunnossa. Mikkelistä puu matkaa UPM:n lähialueen tuotantolaitoksille. 9

10 Anssi Kirvesniemi on UPM:n metsäpalveluasiakas toisessa polvessa. Hakkuut ja metsänhoitotyöt hoituvat luottometsurin tekemänä kerralla kuntoon. Lähialueen jalostusmahdollisuudet vahvistavat puun arvoa, metsänomistaja Kirvesniemi toteaa. A AKTIIVISTA METSÄNHOITOA SUKUMETSÄÄ TUOTTAVASTI VAALIEN Metsäasiakasvastaava Terho Lång (vas.) tuntee Kirvesniemien metsät hyvin. Anssi Kirvesniemi toteaa tyytyväisenä saaneensa Terholta aimo annoksen metsäoppia. 10

11 Metsäasiakasvastaava Terho Lång ja puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi muistuttavat, että talvella on hyvä aika suunnitella tulevan vuoden puukaupat. Myös varhaisperkaus, taimikon perkaus ja muut metsänhoitotyöt kannattaa varata jo nyt, että ne ehditään toteuttaa ensi kesän aikana. Pyrkimyksenä on hoitaa metsää sievästi mutta tuottavasti. Koivikkoon on suunnitteilla uudistushakkuu. Hyvälaatuiset koivutukit kuljetetaan jalostettavaksi Savonlinnan vaneritehtaalle. 11

12 LÄHIPUUTA TEHTAILLE UPM uudelleenorganisoi syksyllä 2012 puunhankintansa neljään integraatti alueeseen. Kullakin alueella puunhankinta toimii kiinteässä yhteistyössä UPM:n tehtaiden kanssa. Tavoitteena on, että puu saadaan tehtaille mahdollisimman läheltä. Itä-Suomen integraattialueella sijaitsee UPM:n suuria tehtaita, joista puunkäyttömäärissä suurimmat ovat Kaukaan tehdasintegraatti Lappeenrannassa ja Kymin sellutehdas Kuusankoskella. Savonlinnan vaneritehtaan laajennus ja modernisointi ovat lisänneet hyvälaatuisen koivutukin kysyntää. Itä-Suomen alue vastaa noin puolesta UPM:n kotimaan puunkäytöstä. Hankimme alueella kaikkia puutavaralajeja ja lähes kaikki puu jalostetaan omilla tehtaillamme Itä-Suomen alueella. Omaa kuusisahaa meillä ei tällä alueella ole, joten sahattavat kuusitukit toimitetaan alueen muille sahoille, UPM Metsän puumarkkinaasiantuntija Tomi Närhi sanoo. Puukauppaan kannattaa sopia myös hakkuutähteiden, pienpuun ja mahdollisesti kantojen keruu metsäenergiapuuksi. Toimitamme energiapuuta sekä omille voimalaitoksillemme että muille paikallisille lämpö- ja voimalaitoksille, Närhi jatkaa. Lappeenrantaan rakenteilla oleva, biodieseliä valmistava biojalostamo on mielenkiintoinen lisä Itä-Suomen metsäteollisuuteen. Biodieselin raaka-aineena käytetään sellutehtaalta tähteenä saatavaa raakamäntyöljyä, Närhi iloitsee. UPM Metsällä on 25 metsäpalvelutoimistoa Itä-Suomen integraattialueella, joista suurimmat ovat Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Joensuussa. UPM:n metsäammattilaiset hoitavat alueella yksityisten metsänomistajien ja yhtiön omia tiloja, joiden pinta-ala on yli hehtaaria. UPM:N ITÄ-SUOMEN INTEGRAATTIALUE Järeä kuusitukki Pelloksen viilutehdas / Ristiina, Kalson viilutehdas / Vuohijärvi, Kouvola. Latvakuusitukki Alueen muut sahat. Koivutukki Savonlinnan vaneritehdas / Savonlinna, Joensuun vaneritehdas / Joensuu. Mäntytukki Kaukaan saha / Lappeenranta. KALSO MIKKELII RISTIINA KYMI Mikkelin seutu on ensisijaista puunhankinta-aluetta Itä-Suomen tehtaille, metsäasiakasvastaava Terho Lång ja puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi toteavat. Tavoitteena on, että puu saadaan tehtaille mahdollisimman läheltä. 12

13 VIERASKYNÄ ARVO KOKKONEN KAUKAS Anssi Kirvesniemen metsästä saatu puu päätyy nuolien mukaan tuotantoon. SAVONLINNA Kuusikuitu Kaukaan paperitehdas / Lappeenranta. Mäntykuitu, koivukuitu Kaukaan sellutehdas / Lappeenranta, Kymin sellutehdas / Kuusankoski, Kouvola. Energiapuu Kaukaan voima / Lappeenranta, Kymin voima / Kuusankoski, Kouvola sekä myydään ulkopuolisille energiayhtiöille. JOENSUU S ARVO KOKKONEN ON MAANMITTAUSLAITOKSEN PÄÄJOHTAJA 13

14 10 VINKKIÄ METSÄVEROTUKSEEN TEKSTI HEIKKI KALVILA KUVITUS ANTTI NIKUNEN Hyvä metsänhoito parantaa metsän tuottoa ja tuo verosäästöjä. Esimerkiksi taimikon hoitotöistä, metsänviljelystä, maanmuokkauksesta, taimista ja metsäsuunnitelmasta maksetut menot ovat vähennyskelpoisia ja ne vähennetään vuosimenoina. Metsätien rakentamisesta ja kunnostusojituksesta maksetut menot vähennetään vuosittaisina 15 prosentin menojäännöspoistoina. Arvonlisäverotuksessa metsäteiden rakentamisen ja kunnostusojituksen laskuissa maksetut arvonlisäverot vähennetään kausiveroilmoituksella kerralla kokonaan kassa- eli maksuperiaatteen mukaan, kuten vuosimenojenkin osalla menetellään. Muista tarkistaa, oletko oikeutettu lisäämään metsävähennyspohjaasi. Metsävähennysjärjestelmää uudistettiin vuonna 2008, jolloin muun muassa metsävähennyspohjaa kasvatettiin 50 prosentista 60 prosenttiin metsän hankintamenosta myös niillä vuosina ostetuilla metsätiloilla, joissa metsänomistaja oli jo käyttänyt kokonaan tai osittain 50 prosentin metsävähennyspohjansa. Edellä tarkoitetussa tilanteessa metsänomistaja voi laskea 10 prosentin lisäyksen metsävähennyspohjaansa ja käyttää lisääntyneen metsävähennyksen puun myyntitulon verotuksessa. Oletko perinyt tai saanut lahjana metsävähennysoikeutetun metsätilan? Jos metsätilan aikaisemmalla omistajalla oli oikeus metsävähennykseen ja kiinteistön omistusoikeus on siirtynyt edelleen vastikkeettomalla saannolla, kuten perintönä tai lahjana, on saajalla sama oikeus metsävähennyksen tekemiseen kuin edellisellä omistajalla olisi ollut. Vastikkeettomassa saannossa käyttämätön metsävähennys siis siirtyy uudelle omistajalle. Myös lahjanluonteisessa kaupassa luovuttajalla mahdollisesti käyttämättä jääneestä metsävähennysoikeudesta siirtyy luovutuksen saajalle osa, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta. Metsänomistaja voi vaatia työhuonevähennystä. Metsätalouden toimistotöitä ovat kotona esimerkiksi metsätalouden suunnittelu, neuvottelu ja metsätalouden verotuksen työt. Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan käytännössä muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (185 /v, yhtenäistämisohje 2011). Muista ilmoittaa menot, vaikka samana vuonna ei tuloja olisikaan. Tyypillisesti metsätaloudessa menoja syntyy vuosittain, vaikka metsätuloja ei joka vuosi olisi lainkaan. Jos menoja kertyy enemmän kuin tuloja, syntyy tappiota eli alijäämää, joka voidaan vähentää henkilökohtaisessa tulolähteessä eri tavoin. Ensisijaisesti alijäämä vähennetään metsänomistajan saman vuoden muista pääomatuloista. Jos metsänomistajalla ei ole muita pääomatuloja, alijäämä vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulon veroista säädettyjen enimmäismäärien mukaan. Jos alijäämää ei voida vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulon veroista, vahvistetaan metsänomistajalle pääomatulolajin tappio. Tämä tappio vähennetään seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista. Kausiveroilmoituksella ilmoitetut ostojen arvonlisäverot verottaja palauttaa metsänomistajan tilille tappiollisen metsätalouden osalta. 14

15 Oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvat oman auton kustannukset vähennetään ilman omavastuuosuutta ja ylärajaa. Tällaisia ajoja ovat esimerkiksi varsinaisiin metsänhoitotöihin ja puutavaran hakkuutöihin, kuten myös myrskytuhojen tarkistukseen ja leimikon suunnitteluun suuntautuvat oman asunnon ja metsän väliset matkat. Myös muut kuin metsätilalle tehdyt, metsätalouteen liittyvät ajot, ovat vähennyskelpoisia, esimerkiksi UPM:n toimistolle suuntautuva matka puukaupan tekoon tai metsätalouden koneiden ja tarvikkeiden hankintakäynnit. Oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvana menona voi muun selvityksen puuttuessa vähentää verottajan kaavamaisella vähennyksellä (0,25 euroa/km). Auton metsätalouskäytöstä kannattaa pitää ajopäiväkirjaa, josta ilmenee vähintään matkan ajankohta ja kohde sekä matkan tarkoitus ja ajokilometrit. Tarvittaessa ajopäiväkirjalla verovelvollinen voi osoittaa perustelut matkakuluvaatimukselleen. Kemera-hankkeiden menot eliminoivat kemera-tukien verotusta. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset (kemera) tuet säädettiin vuoden 2012 alusta lukien veronalaiseksi tuloksi. Samalla tuettavaan hankkeeseen liittyvät metsänomistajan maksamat menot tulivat täysimääräisesti vähennyskelpoisiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että taimikon hoitotyöstä maksettu lasku on kokonaan vähennyskelpoinen, vaikka taimikonhoitoon olisi saatu kemera-tukea. Jos kemera-hankkeessa maksetut menot ovat suuremmat kuin hankkeeseen myönnetty tuki, kemera-tuesta ei vähennysten jälkeen jää verotettavaa tuloa kuten asian laita usein on. Metsänomistajan omana työnä tekemästään kemera-hankkeesta, kuten taimikonhoidosta, hän voi vähentää hankkeeseen kohdistuvat kulut, mukaan lukien oman auton käytön kustannukset. Metsänlannoituksen menot vähennetään kertaheitolla. Metsänlannoittaminen parantaa puun kasvua ja ravinnetasapainoa. Vaikka lannoitusinvestoinnin vaikutus on useita vuosia, metsäverotuksessa metsänlannoittamisesta maksetut menot vähennetään kokonaisuudessaan menojen maksamisvuoden verotuksessa. HYÖDYNNÄ UPM:N METSÄVEROTUSPALVELUT Metsäpalvelusopimusasiakkailla on mahdollisuus saada UPM Metsämaailman kautta metsäveromuistiinpano-ohjelma käyttöönsä. Ohjelma on helppokäyttöinen ja sen avulla voi tehdä sekä metsäveromuistiinpanot että lähettää sähköisesti metsätalouden veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen. Tarjoamme tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoillamme myös metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua. Varaamalla ajan ajoissa varmistat palvelun itsellesi. Yhteydenottopyynnöt ja lisätiedot: Puun myyntitulojen verotuksessa metsätalouden muistiinpanojen tekeminen on tärkeä osa hyvää taloudenpitoa. Puun myyntituloista verottaja saa tiedot metsätalouden veroilmoitusten lisäksi myös puun ostajalta. Vähennysten ilmoittaminen ja sitä mukaa verosäästöjen saaminen on sen sijaan pelkästään metsänomistajan huolellisuuden varassa, UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila kertoo. Tositteita ja muistiinpanoja liitteineen tulee säilyttää verovuoden päättymisestä seuraavat kuusi vuotta, Kalvila jatkaa. UPM Metsäveroilmoituksen täyttöpalvelun lasku on vähennyskelpoinen. UPM tarjoaa tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoillaan metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua. Metsäveroilmoituksen täyttöpalvelusta maksettu lasku on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsätalouden pääomatuloista voidaan tehdä menovaraus tai tuhovaraus, joilla varaudutaan tuleviin menoihin tulouttamalla tehtyä varausta tulevien menojen maksuvuonna. Menovaraus on enintään 15 prosenttia metsätalouden pääomatuloista, joista on ensin vähennetty mahdollinen metsävähennys. Metsätuhon perusteella saadusta korvauksesta voidaan tehdä tuhovaraus, joka voi olla tuhoutuneen metsän arvioitujen uudistuskustannusten suuruinen. Sekä menovaraus että tuhovaraus on tuloutettava seuraavan neljän vuoden aikana (Oulun ja Lapin läänissä seuraavan kuuden vuoden aikana). Erityisesti kuolinpesien kannattaa muistaa varausten käyttö tulevia menoja silmällä pitäen, koska kuolinpesän mahdollista tappiollista metsätalouden tulosta ei kuolinpesässä käytännössä pääse vähentämään alijäämähyvityksinä ansiotulojen veroista, vaan tappio jää odottamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyviä pääomatuloja. 15

16 Metsäasiakasvastaavat Markus Männistö ja Johanna Haapala sekä metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila palvelevat pääkaupunkiseudun metsänomistajia UPM:n Helsingin-metsäpalvelutoimistossa. TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT TOMMI TUOMI Pääkaupunkiseudun metsänomistajat haluavat KOKONAISPALVELUA P ASIAKKAIDEN TARPEET OVAT YKSILÖLLISIÄ Perustehtävämme on sloganimme mukaisesti: Tehdään yhdessä toiveidesi metsä! METSÄRETKEILYÄ JA ERILAISIA TILAISUUKSIA 16

17 MILLAINEN L INEN ON TYYPILLINEN YP TYÖPÄIVÄSI? Metsäasiakasvastaava Johanna Haapala: Suurin osa päivästä rakentuu asiakaspuheluiden ja -tapaamisten ympärille sekä yhteydenpitoon metsien sijaintikuntiin. Tässä työssä tutustuu erinomaisesti myös UPM Metsän omaan väkeen. Asiakkaita tapaan yleensä toimistolla, joskus myös maastossa. Metsäasiakkaamme ovat erittäin miellyttäviä ihmisiä, jotka kiireistään huolimatta varaavat aikaa metsäasioidensa perusteelliseen läpikäyntiin. Parasta työssäni on mukavat työkaverit: meillä on hyvä tiimi ja päteviä kollegoja ympäri Suomea. Metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila: Tarkistan ja välitän verkkopalvelumme UPM Metsämaailman yhteydenottopyynnöt ttopyynnöt ja puukaup- patarjoukset metsäasiakasvastaavalle ja rekisteröin uudet käyttäjät. Asiakkaita on mukava auttaa, ja asiakaskunta onkin tullut tutuksi tuksi vuosien varrella. Tapahtumien suunnittelu u ja toteutus tuovat piris- tävää vaihtelua, samoin toimistollamme poikkeavat at ihmiset. Parasta työssäni on monipuolisuus. Metsäasiakasvastaava Markus Männistö: Aamulla kartoitamme tärkeimmät menot ja asiat. Loppupäivä menee tapaamisissa. Pidän yhteyttä metsien sijaintikuntiin ja asiakkaisiin, kartoitan asiakkaiden metsäisiä tarpeita ja etsin niihin ratkaisuja. Oman mausteensa tuo tilaisuuksien järjesteleminen. Parasta työssäni on laajaalaisuus ja erilaiset asiakkaat. Meillä on hyvä työilmapiiri ja raudanlujat ammattilaiset. Metsänomistajien kanssa pitää pystyä keskustelemaan metsikkötason asioista aina konsernin ja metsäsektorin viimeisimpiin tuulahduksiin, joten on tärkeää päivittää omaakin tietämystä, toteavat Johanna Haapala, Anneli Taavila ja Markus Männistö. 17

18 METSÄNOMISTAJAN Metsän hengen vuosikello päivittää, mitä metsänomistajan tulee muistaa vaaliessaan metsäomaisuuttaan. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM SYKSY Huolehdi syysistutuksista. Tutustu koneelliseen puunistutukseen. Koneella istuttaen metsänviljelytyöt nopeutuvat, kun maanmuokkaus ja istuttaminen tehdään samanaikaisesti. Etuna on myös tasainen ja hyvä työn laatu. UPM:llä on koneellisen istutuksen edelläkävijä jo 20 vuoden kokemuksella. Suunnittele ajoissa. Ota jo syksyllä yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan ja keskustele metsänhoitotarpeista seuraavalle kesälle. Taimet kevään metsänviljelyyn kannattaa tilata jo syksyllä. Puuka voi käy vuoden riippu KESÄ Muista varhaisperkaus taimikossa. Viljelytaimille annetaan alkuvuosina kasvutilaa poistamalla ylimääräinen lehtipuusto. Varhaisperkauksen voi tehdä joko metsurityönä tai koneellisesti. Koneellinen varhaisperkaus tehdään kitkemällä vesakko juurineen, jolloin uudelleen vesominen vähenee. UPM:n metsäasiantuntijalta saat neuvoa parhaaseen toteutustapaan. Taimikonhoito kannattaa. Taimikonhoidolla varmistat taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. Raivaussahatyö on mukavaa työtä metsänomistajan itsensä tehtäväksi, mutta jollei oma aika riitä, saat apua UPM metsäpalveluista. UPM Taimikonhoito noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja UPM:n omia täydentäviä ohjeita. 18

19 NELJÄ VUODENAIKAA TALVI Metsäveroilmoitusten täytön aika. Suurin osa metsänomistajista täyttää ja palauttaa metsäveroilmoituksen helmikuussa. Asiantuntevaa apua metsäveroilmoitusten täyttöön saat UPM:n metsäpalvelutoimistolta. Tutustu UPM Metsän metsänomistajille suunnattuun verkkopalveluun Voit hoitaa metsääsi sähköisesti milloin ja missä vain. Tilaa samalla sähköinen uutiskirje, emetsämaailma. Käy läpi metsäsuunnitelma metsäammattilaisen kanssa. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan käsikirja oman metsäomaisuuden hoitoon. UPM metsäpalveluasiakkaana saat metsäsuunnitelmasi sähköiseen muotoon UPM Metsämaailma -verkkopalvelussa. uppaa dä läpi kelistä atta. Talvella voi rauhassa keskittyä suunnitteluun ja paperitöihin. Lumien sulettua on aika lähteä maastoon ja käynnistää metsänhoitotyöt. KEVÄT Taimikoiden tarkastus tavaksi. Keväällä lumien sulettua kannattaa käydä tarkastamassa ovatko hirvet tai myyrät tehneet talven aikana tuhojaan taimikoissa. Puuntaimien istuttaminen. Hyvää istutusaikaa on toukokuusta syyskuun loppuun. Laatutaimien käyttö, huolellinen taimien varastointi ja käsittely sekä huolella tehty maanmuokkaus ja istutus takaavat tuottavan taimikon syntymisen. UPM:ltä saat koko metsänuudistamispaketin. 19

20 maastossa Eniten riistaa on k Metsien hoidossa riistan huomioonottaminen ei vaadi suuria ja massiivisia töitä. Pienilläkin päätöksillä riistan elinoloja voidaan parantaa ja varmistaa metsien monimuotoisuutta myös tältä kannalta. TEKSTI EERO T VÄISÄNEN KUVAT EERO T VÄISÄNEN JA VASTAVALO 1 Ukkometso (Tetrao urogallus)

21 uniissa metsässä VINKKEJÄ RIISTALINTUJEN HYVÄKSI P TÄRKEÄT VAIHETTUMISVYÖHYKKEET MONIMUOTOISET PIENKOSTEIKOT ÄLÄ SIIVOA METSÄÄ LIIAN TARKKAAN Ehkä paras ja halvinkin yleisohje on, että metsää ei pidä puhdistaa ja siistiä liikaa Metsätien reunaan jätetty koivuvyöhyke on erityisesti teerien suosiossa. Taustalla näkyy komea jättöhonka. 2. Pyyt ruokailevat mielellään tienvarteen jätetyssä lepikossa. 3. Riista ei viihdy näin siistiksi harvennetussa metsikössä. 21

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

MetsäVero-opas. emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille

MetsäVero-opas. emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille MetsäVero-opas emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille 1-8_emetsaopas.indd 1 28.11.2013 12.06 Valmis veroilmoitus emetsästä emetsän vero-osio on helppo ja luotettava apuväline metsäverotuksen muistiinpanojen

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Luovutuksesta monenlaisia seuraamuksia 1. Kenellä on päätösvalta luovutuksen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

7.2.2009 Petra Varonen, MHYP

7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsäverotus t Metsänomistajan Talvipäivä 7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsän verot Myyntituloverotus Veroa nettotuloista Arvonlisäverotus 22 %, metsänomistajalla läpikulkuerä 2 Kiinteistöverotus rakennuksista

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa Suomi Puukauppaa ja metsäpalveluja metsänomistajille Noin 700 UPM-metsäammattilaista

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 2 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsätilan sukupolvenvaihdos Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsäomaisuuden omistusjärjestelyt Esimerkkejä: Tilan luovutus perheen sisällä Tilan myynti ulkopuoliselle Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Taustaa Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla j perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta

Lisätiedot

Metsäverotus 2014. Jussi Linnala

Metsäverotus 2014. Jussi Linnala Metsäverotus 2014 Jussi Linnala Metsänomistaminen ja verovelvollisuus Tilan omistaja Hallintaoikeuden haltija jos eri henkilö kuin omistaja Yksin tai puolison kanssa Kuolinpesä (Erillinen verotusyksikkö)

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsätalouden pääomatulojen verotus

Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden verotus Metsätulot lasketaan pääomatuloiksi Veroprosentti 30 % yli 50000 32 % (v. 2013 31 %, yli 50000 33 %) Metsätalouden verotus Veroja maksetaan puhtaasta

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191

MAATILAN. ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 MAATILAN VEROTUS ProAgria Länsi-Suomi Esko Aalto 050 55 44 191 Aihealueet verotuksen perusteet muutokset 2013 ja 2014 yhtenäistämisohjeet 2013 metsäverotus 2013 arvonlisäverotus kotitalousvähennys verotuksen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn

Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn Elämäntilanteiden muuttuessa saatat tarvita erilaista tietoa metsäomaisuutesi mittasuhteista. OTSO on metsän arvonmäärityksen asiantuntija, jolta saat

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

Kuinka puu saadaan liikkeelle?

Kuinka puu saadaan liikkeelle? Kuinka puu saadaan liikkeelle? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Lähipuun käytön huippuseminaari 18.10.2012 Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Yksityismetsänomistajan muotokuva Metsänomistajat

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄVEROTUS Metsänomistajan Talvipäivä 30.10.2010

METSÄVEROTUS Metsänomistajan Talvipäivä 30.10.2010 METSÄVEROTUS Metsänomistajan Talvipäivä 30.10.2010 Metsä ja verot Metsätalouden pääomatulojen verotus Veroa nettotuloista Hankintatyön ansiotulon verotus Veroa laskennallisesta arvosta, jos määrä ylittää

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Tervetuloa Metsäveroiltaan!

Tervetuloa Metsäveroiltaan! Tervetuloa Metsäveroiltaan! Matti Äijö metsäneuvoja, Julkiset palvelut, Pirkanmaa p. 0400 392 887 matti.aijo@metsakeskus.fi www.metsään.fi 2 Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden verotus Metsätulot

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 5/2013 Yhteismetsän ja sen osuuden arvo Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 18.10.2013 Kemijärven, Kuusamon,

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Ainutkertainen mahdollisuus tehdä hyviä ratkaisuja Jokainen tapaus on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Ulkopuolinen taho voi

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot