henki LÄHIPUUTA TUOTANTOLAITOKSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henki LÄHIPUUTA TUOTANTOLAITOKSILLE"

Transkriptio

1 henki UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2012 Metsäverotuksen KYMMENEN VINKKIÄ Näin otat huomioon RIISTAN ELINOLOT Helsingissä halutaan KOKONAIS- PALVELUA LÄHIPUUTA TUOTANTOLAITOKSILLE UPM:n metsäasiakasvastaava Terho Lång ja metsänomistaja Anssi Kirvesniemi luottavat yhteistyöhön puukaupassa ja metsänhoidossa

2 16 Tule poikkeamaan! UPM:n metsäasiakasvastaavien yhteystiedot ja metsäpalvelutoimistojen osoitteet löytyvät osoitteesta MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Märkä, puunkorjuun kannalta haasteellinen syksy on kääntymässä talveksi. Sään aiheuttamista haasteista huolimatta olemme onnistuneet tehtaidemme puuhuollossa. Tarvitsemme jatkuvasti hyvälaatuista kotimaista puuraaka-ainetta tuotantolaitostemme tarpeisiin, joten haluamme jatkossakin käydä aktiivista puukauppaa kanssanne kaikkina vuodenaikoina. Märkänä aikana korostuu kantavan metsätieverkoston ja metsässä toteutettavien töiden hyvän etukäteissuunnittelun tärkeys. Metsätalouden kannattavuus yleensäkin lähtee siitä, että työt tehdään oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Ilolla voin todeta, että UPM on tänä vuonna toteuttanut ennätysmäärän metsänhoitotöitä yksityismetsissä. UPM omistaa Suomessa metsää lähes hehtaaria, ja meillä on omissa metsissä hankittua pitkäaikaista käytännön kokemusta siitä, miten metsiä kannattaa hoitaa. Näitä parhaita metsänhoitokäytäntöjä tarjoamme myös asiakkaidemme, suomalaisten metsänomistajien metsiin. Haluamme omalta osaltamme edistää suomalaismetsien mahdollisimman hyvää hoitoa ja kasvua. Olemme perinteisesti panostaneet metsänhoidossa laatuun. Meillä on jo Jatketaan hyvää yhteistyötä suomalaisten metsien ja suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. pitkään ollut käytössä kolmiportainen laatujärjestelmä. Metsänhoitotoimenpiteiden laatua seuraavat sekä työntekijät että esimiehet, lisäksi seuraamme laatua satunnaisotannalla. Teemme myös laajaa yhteistyötä metsäalan tutkimuslaitosten kanssa. Meillä on Suomen pisin yhtäjaksoinen metsänuudistamisen seurantaan liittyvä laadunvalvonta. Voimme tarjota metsänomistajille kokonaisvaltaista metsänuudistamispalvelua, jossa otamme vastuun koko ketjusta ja sen lopputuloksesta. Uudistuva metsälaki tulee tarjoamaan metsänomistajalle lisää vaihtoehtoja metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Meidän asiantuntijamme ovat valmiina kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja tarpeita sekä tekemään niiden pohjalta sopivat hakkuu- ja hoitoehdotukset. Ottakaa yhteyttä henkilöstöömme ja haastakaa heitä etsimään juuri teille parhaat vaihtoehdot. Metsätalouden kannattavuus realisoituu hakkuiden kautta. Muistetaan siis myydä puuta. Monesti juuri puukauppa on se tekijä, josta lähdetään liikkeelle, mutta yhtä lailla alkusykäyksenä voivat toimia metsänhoidolliset tarpeet. Oli lähtökohta sitten mikä tahansa, olemme valmiita yhdessä toteuttamaan toiveidenne metsän, juuri sellaisen kuin metsänomistaja haluaa. Metsänomistajat ovat tärkeä osa ketjussa, jossa hankimme suomalaista puuta tuotantolaitostemme tarpeisiin. Ketjussa on mukana monia muitakin yhteistyökumppaneita, esimerkiksi korjuu- ja kuljetusyrittäjämme. Haluamme palvella mahdollisimman hyvin niin metsänomistajakuin tehdasasiakkaitamme. Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Jatketaan hyvää yhteistyötä suomalaisten metsien ja suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi. Taloudellisten arvojen lisäksi metsä tarjoaa myös virkistystä, joten nautitaan siitä. Kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Hyvää joulunaikaa!

3 Metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila ja metsäasiakasvastaava Johanna Haapala toivottavat pääkaupunkiseudun metsänomistajat tervetulleeksi Etelä-Esplanadi 2:een. ESKO PAKKANEN TOMMI TUOMI Lue lisää etämetsänomistaja - palveluista sivulta 16. P24 Kuningatar Elisabeth ja prinssi Philip vierailivat UPM:n metsässä Toivakassa tasavallan presidentti Urho Kekkosen kanssa vuonna Lue lisää sivulta 24. Hurdan skog vill du ha? Den regniga och blöta hösten har övergått i vinter. Trots att virkesdrivningen har mött stora utmaningar gällande vädret har vi lyckats med virkesförsörjningen till fabrikerna, tack vare en bra och viktig framförhållning inom skogshanteringen. Vi behöver kontinuerligt inhemskt virke till våra fabriker och är aktiva i virkeshandeln under alla årstider. Skogsbrukets lönsamhet bygger mycket på att göra rätt sak i rätt tid. Med glädje kan jag konstatera, att UPM detta år har förverkligat en rekordstor mängd skogsvårdsarbeten i de privata skogarna. Med vår långa erfarenhet av skogsskötsel i UPM:s ca hektar egna skogar i Finland kan vi erbjuda de finländska skogsägarkunderna den allra bästa skogspraxisen för att främja skogsbruket i vårt land. Kvalitet är traditionellt den viktigaste utgångspunkten för oss och vi har länge haft ett trepunkts-kvalitetssystem, där arbetare och tjänstemän utför kvalitetskontroller och dessutom tas stickprovskontroller. Samarbetet med skogsbranschens forskningsanstalter är omfattande, bl.a. har vi den längsta fortlöpande uppföljningen och kvalitetskontrollen av skogsförnyelse. Vi kan erbjuda skogsägaren en helhetsbetonad skogsförnyelsetjänst, där vi tar ansvar för hela kedjan och slutresultatet. Den förnyade skogslagen ger skogsägaren ökade valmöjligheter inom skogsskötsel och avverkningsmetoder. Våra experter är redo att lyssna på kundens önskemål och behov och ge avverknings- och skötselförslag. Ta kontakt med vår personal och låt dem ta fram de bästa alternativen för dig. Skogsbrukets lönsamhet realiseras via avverkning, så kom ihåg att sälja virke. Det första man drar igång är oftast en virkesaffär, men en lika god början är att utgå från behovet av skogsvårdsåtgärder. Inom UPM är vi hur som helst beredda att medverka till att just du får din drömskog. Skogsägaren är en mycket viktig länk i kedjan med att skaffa inhemskt virke till våra fabriker. Vi och våra många samarbetspartners, bl.a. drivnings- och transportföretagarna, vill betjäna både våra skogsägarkunder och fabrikskunderna på bästa möjliga sätt. Jag vill tacka alla skogsägare och samarbetspartners för det gångna året. Vi fortsätter vårt goda samarbete i skogarna för den finländska skogsnäringens bästa. Skogen erbjuder förutom ekonomiska värden också rekreation, så njut alla av skogen var och en på sitt sätt! SAULI BRANDER METSÄLIIKETOIMINNAN JOHTAJA, UPM METSÄ SKOGSAFFÄRSVERKSAMHETSDIREKTÖR, UPM SKOG 4 UUTISET 7 PUUKAUPPAKATSAUS 8 METSÄNOMISTAJA Anssi Kirvesniemi on UPM:n metsäpalveluasiakas jo toisessa polvessa. 13 VIERASKYNÄ Maamittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen: maakauppojen paperisota helpottuu syksyllä VINKKIÄ METSÄVEROTUKSEEN UPM tarjoaa tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoilla myös metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua. 16 HENKILÖ Tule tutustumaan Helsingin metsäpalvelutoimiston väkeen, Etelä-Esplanadi METSÄN HENGEN VUOSIKELLO: Kertaa metsänomistajan muistilista koko vuodelle. 20 MAASTOSSA Metsien hoidossa riistan huomioonottaminen ei vaadi suuria töitä. 24 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ UPM perusti kaksi uutta WWF-Perintömetsää Keski-Suomeen. 25 KATSE LUONTOON Vornan pyhä lähde. 26 UPM METSÄMAAILMA -verkkopalvelu auttaa! 28 PAULA NUUTINEN VOITTI UPM Metsän Minun metsämuistoni -kirjoituskilpailun. 30 KYSYMYS & VASTAUS Tuotantoesimies Heikki Hänninen kertoo mitä taimitarhalla tapahtuu talvella. 31 KALVILA 32 MITEN JA MILLOIN metsät pitäisi siirtää jälkeläisille? 33 YTIMESSÄ Mitä yhdestä puusta saa? 34 AJASSA Uudet metsäpalvelutoimistot Lavialle ja Vironlahdelle. 3

4 Olethan jo tilannut emetsämaa- ilman? UPM Metsän sähköinen uutiskirje sisältää ajankohtaista metsäasiaa. JARI LEINO Kymin sellutehtaan toiminta tehostuu UPM:n Kymin sellutehdas Kuusankoskella on saanut päätökseen koivukuitulinjan uudistamisen happivalkaisuvaiheella ja parantamalla ruskean massan pesua. Uudistus vähentää selluntuotannon jäteveden kuormitusta ja tuo säästöä raaka-aineiden ja kemikaalien kulutukseen. UPM:n Kymin tehdas on sellun-, energian ja paperintuotannon integraatti, jonka päätuote on hienopaperi. Kymin palveluksessa on noin 600 henkilöä. LYHYESTI Biodiesellaitos käyttää raaka-aineenaan mäntyöljyä. LAPPEENRANNAN BIODIESELLAITOKSEN PERUSKIVI MUURATTIIN M Investointi on UPM:n kärkihanke UPM Uhanalainen hämeenkylmänkukka sai kodin Riihimäen Metsäkorven viheralueille on istutettu uhanalaisen hämeenkylmänkukan (Pulsatilla patens) taimia kaupungin ja UPM Metsän yhteisessä kokeiluhankkeessa. Siemenet kerättiin viranomaisen luvalla ja siemenistä idätetyt 120 taimea istutettiin Metsäkorven uudelle asuinalueelle. Hanke liittyy harjumetsien paahdeelinympäristöjen suojeluun ja on osa UPM monimuotoisuusohjelmaa. Yhtiö on aiemmin istuttanut hämeenkylmänkukkia Janakkalaan. Hämeenkylmänkukka on uhanalaistunut muun muassa kasvupaikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun takia. 4

5 Ajankohtaiset uutiset UPM Metsän tuotteista, palveluista ja tapahtumista löydät UPM Metsän verkkopalvelusta Kiinnostaako metsätila tai rantatontti? Voit tilata bonvesta-verkkopalvelusta uusista UPM-metsätilakohteista kertovan Metsänvartija- tai uusista rantonttikohteista kertovan Rantavahti-uutiskirjeen. NYT ON AIKA... miettiä oman metsän ensi vuoden hoitotarpeet ja tilata metsänhoitotyöt ajoissa. Metsäveroilmoitukset on palautettava helmikuun loppuun mennessä. FSC -RYHMÄSERTIFOINTI kiinnostaa metsänomistajia Monet yksityiset UPM Keuruulla pidettiin suotalkoot Keurusseudun luonnonsuojeluyhdistys, Suomenselän lintutieteellinen yhdistys, Martinjärven vesiensuojeluyhdistys ja UPM järjestivät UPM:n omistaman Kuolemaisten suon ennallistamistalkoot Keuruun Pihlajavedellä. Suota on aikoinaan ojitettu, mutta valtaosin se on luonnontilassa. Reunaojat ovat kuitenkin kuivattaneet alun perin lähes puutonta nevaa niin, että paikoin siellä kasvaa harvahkoa männikköä. Talkoolaiset tekivät kaksitoista patoa vanhoihin ojiin ja poistivat haihduttavaa puustoa pieniltä aloilta. EERO T VÄISÄNEN UPM:n omistamalla Kuolemaisten suolla pidettiin suon ennnallistamistalkoot: tehtiin 12 patoa ja poistettiin haihduttavaa puustoa. UPM:n perustamat neljä yhteismetsää ovat myös FSC-ryhmäsertifioinnin piirissä. LÄNSI-SUOMEN YHTEISMETSÄ SUOJELEE SUOLUONTOA UPM:n perustama 5

6 Tarvitsetko apua pihapuiden kaa-adossa? UPM:n metsurit hoitavat pihapuiden kaadot ammattitaitoisesti isesti ja turvallisesti. Katso lisätietoja: ja kysy lisää. Oletko MetsäGuru? Joko olet testannut metsätietämyksesi tason UPM Metsämaailman MetsäGuru-pelissä? 120 UPM Metsällä on yli 120 metsäpalvelutoimistoa eri puolilla Suomea. Metsäpalvelutoimistot ja niissä työskentelevät metsäasiakasvastaavat löytyvät UPM Metsän verkkopalvelusta metsämaailma.fi. LYHYESTI Metsämessuilla paljon kävijöitä UPM Metsä oli omalla osastollaan mukana Metsämessuilla esitellen monipuolisia puukauppa- ja metsänhoitopalveluitaan sekä palveluitaan pääkaupunkiseudun metsänomistajille. Hyvää palautetta messuvierailta saaneella osastolla oli esillä myös UPM:n tuotteita. UPM Metsä oli mukana myös WWF:n osastolla, jossa koululaiset pääsivät tutustumaan tikkalajeihin ja niiden elintapoihin. PAULA MYÖHÄNEN UPM Messuilla vierailleet 8-luokkalaiset Pinja Palo-Oja ja Emmi Leskinen Hyvinkäältä pelasivat MetsäGuru-peliä metsäasiakasvastaava Markus Männistön opastuksella. UPM:stä tupakoimaton työpaikka Tupakointi loppuu tammikuun alusta kaikilla UPM:n toimipaikoilla Suomessa. Taustalla on UPM:n työhyvinvointilupaus koko henkilöstölleen: tupakoimattomalla työpaikalla kenenkään ei tarvitse kärsiä tupakansavusta työpisteissään, työkoneiden ääressä tai työmatkoilla. Tupakoinnin lopettamisen avuksi UPM tarjoaa työterveyshuoltonsa kautta tukiohjelmaa. ENSIMMÄISET LIITTYMISET UPM YHTEISMETSIIN VALMISTUMASSA K Metsätiloilla ja rantatonteilla on kysyntää UPM Bonvesta 6

7 Oman UPM metsäasiakasvastaavasi yhteystiedot saat UPM Metsän verkkopalvelusta tai numerosta Skogsservice och information på svenska finns på UPM Skogsvärld, skogsvärld.fi. BIOFORE-STRATEGIA SAI TUNNUSTUSTA UPM:n Biofore-visio UPM PUUKAUPPAKATSAUS Hyvät perusteet PUUKAUPALLE Tapahtumarikas vuosi puunhankinnassa alkaa pian olla ohi. Vuoteen on mahtunut myrskyä Länsi-Suomessa, muutoksia taloudellisessa tilanteessa ja melko kostea kesä ja syksy. Me UPM:ssä tahdomme kuitenkin ylläpitää puukaupassa hyvää virettä ja tehdä puukauppaa tasaisesti ympäri vuoden. Meillä on hyvä valmius ostaa erityisesti uudistushakkuita pystykaupalla. Halutuimpia puutavaralajeja ovat mänty- ja koivutukki sekä koivukuitu, metsäenergiaa unohtamatta. Paikalliset puuntarpeemme vaihtelevat, joten ajankohtaisen tiedon saat parhaiten olemalla yhteydessä paikalliseen metsäasiakasvastaavaamme. Puumarkkinoilla yleinen hintataso on edelleen vakaa ja puukaupalle on hyvät perusteet. UPM:n metsäpalvelusopimusasiakkaiden kannattaa hyödyntää hinnantarkistuksen edut heti alkuvuodesta. Puukaupan yhteydessä on luontevaa sopia metsänuudistamisesta ja muista metsänhoitotöistä suoraan kanssamme. Metsäasiakasvastaavamme ovat sinua varten. Oman yhteyshenkilösi löydät helposti osoitteesta www. metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon UPM 7

8 Metsäkäynnillä. Anssi Kirvesniemen (kesk.)upmyhteyshenkilönä toimii kuvassa taustalla näkyvä metsäasiakasvastaava Terho Lång. Anssin kanssa karttaa tutkimassa on puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi (vas.)

9 TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT PAULA MYÖHÄNEN ANSSI KIRVESNIEMEN METSÄTILALLA Metsät MALLIKUNNOSSA Anssi Kirvesniemen hoitamalla metsätilalla Mikkelissä on panostettu metsien hoitoon. Metsät ovat nyt hyvässä kasvukunnossa. Mikkelistä puu matkaa UPM:n lähialueen tuotantolaitoksille. 9

10 Anssi Kirvesniemi on UPM:n metsäpalveluasiakas toisessa polvessa. Hakkuut ja metsänhoitotyöt hoituvat luottometsurin tekemänä kerralla kuntoon. Lähialueen jalostusmahdollisuudet vahvistavat puun arvoa, metsänomistaja Kirvesniemi toteaa. A AKTIIVISTA METSÄNHOITOA SUKUMETSÄÄ TUOTTAVASTI VAALIEN Metsäasiakasvastaava Terho Lång (vas.) tuntee Kirvesniemien metsät hyvin. Anssi Kirvesniemi toteaa tyytyväisenä saaneensa Terholta aimo annoksen metsäoppia. 10

11 Metsäasiakasvastaava Terho Lång ja puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi muistuttavat, että talvella on hyvä aika suunnitella tulevan vuoden puukaupat. Myös varhaisperkaus, taimikon perkaus ja muut metsänhoitotyöt kannattaa varata jo nyt, että ne ehditään toteuttaa ensi kesän aikana. Pyrkimyksenä on hoitaa metsää sievästi mutta tuottavasti. Koivikkoon on suunnitteilla uudistushakkuu. Hyvälaatuiset koivutukit kuljetetaan jalostettavaksi Savonlinnan vaneritehtaalle. 11

12 LÄHIPUUTA TEHTAILLE UPM uudelleenorganisoi syksyllä 2012 puunhankintansa neljään integraatti alueeseen. Kullakin alueella puunhankinta toimii kiinteässä yhteistyössä UPM:n tehtaiden kanssa. Tavoitteena on, että puu saadaan tehtaille mahdollisimman läheltä. Itä-Suomen integraattialueella sijaitsee UPM:n suuria tehtaita, joista puunkäyttömäärissä suurimmat ovat Kaukaan tehdasintegraatti Lappeenrannassa ja Kymin sellutehdas Kuusankoskella. Savonlinnan vaneritehtaan laajennus ja modernisointi ovat lisänneet hyvälaatuisen koivutukin kysyntää. Itä-Suomen alue vastaa noin puolesta UPM:n kotimaan puunkäytöstä. Hankimme alueella kaikkia puutavaralajeja ja lähes kaikki puu jalostetaan omilla tehtaillamme Itä-Suomen alueella. Omaa kuusisahaa meillä ei tällä alueella ole, joten sahattavat kuusitukit toimitetaan alueen muille sahoille, UPM Metsän puumarkkinaasiantuntija Tomi Närhi sanoo. Puukauppaan kannattaa sopia myös hakkuutähteiden, pienpuun ja mahdollisesti kantojen keruu metsäenergiapuuksi. Toimitamme energiapuuta sekä omille voimalaitoksillemme että muille paikallisille lämpö- ja voimalaitoksille, Närhi jatkaa. Lappeenrantaan rakenteilla oleva, biodieseliä valmistava biojalostamo on mielenkiintoinen lisä Itä-Suomen metsäteollisuuteen. Biodieselin raaka-aineena käytetään sellutehtaalta tähteenä saatavaa raakamäntyöljyä, Närhi iloitsee. UPM Metsällä on 25 metsäpalvelutoimistoa Itä-Suomen integraattialueella, joista suurimmat ovat Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Joensuussa. UPM:n metsäammattilaiset hoitavat alueella yksityisten metsänomistajien ja yhtiön omia tiloja, joiden pinta-ala on yli hehtaaria. UPM:N ITÄ-SUOMEN INTEGRAATTIALUE Järeä kuusitukki Pelloksen viilutehdas / Ristiina, Kalson viilutehdas / Vuohijärvi, Kouvola. Latvakuusitukki Alueen muut sahat. Koivutukki Savonlinnan vaneritehdas / Savonlinna, Joensuun vaneritehdas / Joensuu. Mäntytukki Kaukaan saha / Lappeenranta. KALSO MIKKELII RISTIINA KYMI Mikkelin seutu on ensisijaista puunhankinta-aluetta Itä-Suomen tehtaille, metsäasiakasvastaava Terho Lång ja puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi toteavat. Tavoitteena on, että puu saadaan tehtaille mahdollisimman läheltä. 12

13 VIERASKYNÄ ARVO KOKKONEN KAUKAS Anssi Kirvesniemen metsästä saatu puu päätyy nuolien mukaan tuotantoon. SAVONLINNA Kuusikuitu Kaukaan paperitehdas / Lappeenranta. Mäntykuitu, koivukuitu Kaukaan sellutehdas / Lappeenranta, Kymin sellutehdas / Kuusankoski, Kouvola. Energiapuu Kaukaan voima / Lappeenranta, Kymin voima / Kuusankoski, Kouvola sekä myydään ulkopuolisille energiayhtiöille. JOENSUU S ARVO KOKKONEN ON MAANMITTAUSLAITOKSEN PÄÄJOHTAJA 13

14 10 VINKKIÄ METSÄVEROTUKSEEN TEKSTI HEIKKI KALVILA KUVITUS ANTTI NIKUNEN Hyvä metsänhoito parantaa metsän tuottoa ja tuo verosäästöjä. Esimerkiksi taimikon hoitotöistä, metsänviljelystä, maanmuokkauksesta, taimista ja metsäsuunnitelmasta maksetut menot ovat vähennyskelpoisia ja ne vähennetään vuosimenoina. Metsätien rakentamisesta ja kunnostusojituksesta maksetut menot vähennetään vuosittaisina 15 prosentin menojäännöspoistoina. Arvonlisäverotuksessa metsäteiden rakentamisen ja kunnostusojituksen laskuissa maksetut arvonlisäverot vähennetään kausiveroilmoituksella kerralla kokonaan kassa- eli maksuperiaatteen mukaan, kuten vuosimenojenkin osalla menetellään. Muista tarkistaa, oletko oikeutettu lisäämään metsävähennyspohjaasi. Metsävähennysjärjestelmää uudistettiin vuonna 2008, jolloin muun muassa metsävähennyspohjaa kasvatettiin 50 prosentista 60 prosenttiin metsän hankintamenosta myös niillä vuosina ostetuilla metsätiloilla, joissa metsänomistaja oli jo käyttänyt kokonaan tai osittain 50 prosentin metsävähennyspohjansa. Edellä tarkoitetussa tilanteessa metsänomistaja voi laskea 10 prosentin lisäyksen metsävähennyspohjaansa ja käyttää lisääntyneen metsävähennyksen puun myyntitulon verotuksessa. Oletko perinyt tai saanut lahjana metsävähennysoikeutetun metsätilan? Jos metsätilan aikaisemmalla omistajalla oli oikeus metsävähennykseen ja kiinteistön omistusoikeus on siirtynyt edelleen vastikkeettomalla saannolla, kuten perintönä tai lahjana, on saajalla sama oikeus metsävähennyksen tekemiseen kuin edellisellä omistajalla olisi ollut. Vastikkeettomassa saannossa käyttämätön metsävähennys siis siirtyy uudelle omistajalle. Myös lahjanluonteisessa kaupassa luovuttajalla mahdollisesti käyttämättä jääneestä metsävähennysoikeudesta siirtyy luovutuksen saajalle osa, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta. Metsänomistaja voi vaatia työhuonevähennystä. Metsätalouden toimistotöitä ovat kotona esimerkiksi metsätalouden suunnittelu, neuvottelu ja metsätalouden verotuksen työt. Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan käytännössä muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (185 /v, yhtenäistämisohje 2011). Muista ilmoittaa menot, vaikka samana vuonna ei tuloja olisikaan. Tyypillisesti metsätaloudessa menoja syntyy vuosittain, vaikka metsätuloja ei joka vuosi olisi lainkaan. Jos menoja kertyy enemmän kuin tuloja, syntyy tappiota eli alijäämää, joka voidaan vähentää henkilökohtaisessa tulolähteessä eri tavoin. Ensisijaisesti alijäämä vähennetään metsänomistajan saman vuoden muista pääomatuloista. Jos metsänomistajalla ei ole muita pääomatuloja, alijäämä vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulon veroista säädettyjen enimmäismäärien mukaan. Jos alijäämää ei voida vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulon veroista, vahvistetaan metsänomistajalle pääomatulolajin tappio. Tämä tappio vähennetään seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista. Kausiveroilmoituksella ilmoitetut ostojen arvonlisäverot verottaja palauttaa metsänomistajan tilille tappiollisen metsätalouden osalta. 14

15 Oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvat oman auton kustannukset vähennetään ilman omavastuuosuutta ja ylärajaa. Tällaisia ajoja ovat esimerkiksi varsinaisiin metsänhoitotöihin ja puutavaran hakkuutöihin, kuten myös myrskytuhojen tarkistukseen ja leimikon suunnitteluun suuntautuvat oman asunnon ja metsän väliset matkat. Myös muut kuin metsätilalle tehdyt, metsätalouteen liittyvät ajot, ovat vähennyskelpoisia, esimerkiksi UPM:n toimistolle suuntautuva matka puukaupan tekoon tai metsätalouden koneiden ja tarvikkeiden hankintakäynnit. Oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvana menona voi muun selvityksen puuttuessa vähentää verottajan kaavamaisella vähennyksellä (0,25 euroa/km). Auton metsätalouskäytöstä kannattaa pitää ajopäiväkirjaa, josta ilmenee vähintään matkan ajankohta ja kohde sekä matkan tarkoitus ja ajokilometrit. Tarvittaessa ajopäiväkirjalla verovelvollinen voi osoittaa perustelut matkakuluvaatimukselleen. Kemera-hankkeiden menot eliminoivat kemera-tukien verotusta. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset (kemera) tuet säädettiin vuoden 2012 alusta lukien veronalaiseksi tuloksi. Samalla tuettavaan hankkeeseen liittyvät metsänomistajan maksamat menot tulivat täysimääräisesti vähennyskelpoisiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että taimikon hoitotyöstä maksettu lasku on kokonaan vähennyskelpoinen, vaikka taimikonhoitoon olisi saatu kemera-tukea. Jos kemera-hankkeessa maksetut menot ovat suuremmat kuin hankkeeseen myönnetty tuki, kemera-tuesta ei vähennysten jälkeen jää verotettavaa tuloa kuten asian laita usein on. Metsänomistajan omana työnä tekemästään kemera-hankkeesta, kuten taimikonhoidosta, hän voi vähentää hankkeeseen kohdistuvat kulut, mukaan lukien oman auton käytön kustannukset. Metsänlannoituksen menot vähennetään kertaheitolla. Metsänlannoittaminen parantaa puun kasvua ja ravinnetasapainoa. Vaikka lannoitusinvestoinnin vaikutus on useita vuosia, metsäverotuksessa metsänlannoittamisesta maksetut menot vähennetään kokonaisuudessaan menojen maksamisvuoden verotuksessa. HYÖDYNNÄ UPM:N METSÄVEROTUSPALVELUT Metsäpalvelusopimusasiakkailla on mahdollisuus saada UPM Metsämaailman kautta metsäveromuistiinpano-ohjelma käyttöönsä. Ohjelma on helppokäyttöinen ja sen avulla voi tehdä sekä metsäveromuistiinpanot että lähettää sähköisesti metsätalouden veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen. Tarjoamme tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoillamme myös metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua. Varaamalla ajan ajoissa varmistat palvelun itsellesi. Yhteydenottopyynnöt ja lisätiedot: Puun myyntitulojen verotuksessa metsätalouden muistiinpanojen tekeminen on tärkeä osa hyvää taloudenpitoa. Puun myyntituloista verottaja saa tiedot metsätalouden veroilmoitusten lisäksi myös puun ostajalta. Vähennysten ilmoittaminen ja sitä mukaa verosäästöjen saaminen on sen sijaan pelkästään metsänomistajan huolellisuuden varassa, UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila kertoo. Tositteita ja muistiinpanoja liitteineen tulee säilyttää verovuoden päättymisestä seuraavat kuusi vuotta, Kalvila jatkaa. UPM Metsäveroilmoituksen täyttöpalvelun lasku on vähennyskelpoinen. UPM tarjoaa tammi-helmikuussa suurimmilla metsäpalvelutoimistoillaan metsäveroilmoituksen täyttöpalvelua. Metsäveroilmoituksen täyttöpalvelusta maksettu lasku on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsätalouden pääomatuloista voidaan tehdä menovaraus tai tuhovaraus, joilla varaudutaan tuleviin menoihin tulouttamalla tehtyä varausta tulevien menojen maksuvuonna. Menovaraus on enintään 15 prosenttia metsätalouden pääomatuloista, joista on ensin vähennetty mahdollinen metsävähennys. Metsätuhon perusteella saadusta korvauksesta voidaan tehdä tuhovaraus, joka voi olla tuhoutuneen metsän arvioitujen uudistuskustannusten suuruinen. Sekä menovaraus että tuhovaraus on tuloutettava seuraavan neljän vuoden aikana (Oulun ja Lapin läänissä seuraavan kuuden vuoden aikana). Erityisesti kuolinpesien kannattaa muistaa varausten käyttö tulevia menoja silmällä pitäen, koska kuolinpesän mahdollista tappiollista metsätalouden tulosta ei kuolinpesässä käytännössä pääse vähentämään alijäämähyvityksinä ansiotulojen veroista, vaan tappio jää odottamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyviä pääomatuloja. 15

16 Metsäasiakasvastaavat Markus Männistö ja Johanna Haapala sekä metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila palvelevat pääkaupunkiseudun metsänomistajia UPM:n Helsingin-metsäpalvelutoimistossa. TEKSTI NILLA HIETAMÄKI KUVAT TOMMI TUOMI Pääkaupunkiseudun metsänomistajat haluavat KOKONAISPALVELUA P ASIAKKAIDEN TARPEET OVAT YKSILÖLLISIÄ Perustehtävämme on sloganimme mukaisesti: Tehdään yhdessä toiveidesi metsä! METSÄRETKEILYÄ JA ERILAISIA TILAISUUKSIA 16

17 MILLAINEN L INEN ON TYYPILLINEN YP TYÖPÄIVÄSI? Metsäasiakasvastaava Johanna Haapala: Suurin osa päivästä rakentuu asiakaspuheluiden ja -tapaamisten ympärille sekä yhteydenpitoon metsien sijaintikuntiin. Tässä työssä tutustuu erinomaisesti myös UPM Metsän omaan väkeen. Asiakkaita tapaan yleensä toimistolla, joskus myös maastossa. Metsäasiakkaamme ovat erittäin miellyttäviä ihmisiä, jotka kiireistään huolimatta varaavat aikaa metsäasioidensa perusteelliseen läpikäyntiin. Parasta työssäni on mukavat työkaverit: meillä on hyvä tiimi ja päteviä kollegoja ympäri Suomea. Metsäasiakasneuvoja Anneli Taavila: Tarkistan ja välitän verkkopalvelumme UPM Metsämaailman yhteydenottopyynnöt ttopyynnöt ja puukaup- patarjoukset metsäasiakasvastaavalle ja rekisteröin uudet käyttäjät. Asiakkaita on mukava auttaa, ja asiakaskunta onkin tullut tutuksi tuksi vuosien varrella. Tapahtumien suunnittelu u ja toteutus tuovat piris- tävää vaihtelua, samoin toimistollamme poikkeavat at ihmiset. Parasta työssäni on monipuolisuus. Metsäasiakasvastaava Markus Männistö: Aamulla kartoitamme tärkeimmät menot ja asiat. Loppupäivä menee tapaamisissa. Pidän yhteyttä metsien sijaintikuntiin ja asiakkaisiin, kartoitan asiakkaiden metsäisiä tarpeita ja etsin niihin ratkaisuja. Oman mausteensa tuo tilaisuuksien järjesteleminen. Parasta työssäni on laajaalaisuus ja erilaiset asiakkaat. Meillä on hyvä työilmapiiri ja raudanlujat ammattilaiset. Metsänomistajien kanssa pitää pystyä keskustelemaan metsikkötason asioista aina konsernin ja metsäsektorin viimeisimpiin tuulahduksiin, joten on tärkeää päivittää omaakin tietämystä, toteavat Johanna Haapala, Anneli Taavila ja Markus Männistö. 17

18 METSÄNOMISTAJAN Metsän hengen vuosikello päivittää, mitä metsänomistajan tulee muistaa vaaliessaan metsäomaisuuttaan. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT UPM SYKSY Huolehdi syysistutuksista. Tutustu koneelliseen puunistutukseen. Koneella istuttaen metsänviljelytyöt nopeutuvat, kun maanmuokkaus ja istuttaminen tehdään samanaikaisesti. Etuna on myös tasainen ja hyvä työn laatu. UPM:llä on koneellisen istutuksen edelläkävijä jo 20 vuoden kokemuksella. Suunnittele ajoissa. Ota jo syksyllä yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan ja keskustele metsänhoitotarpeista seuraavalle kesälle. Taimet kevään metsänviljelyyn kannattaa tilata jo syksyllä. Puuka voi käy vuoden riippu KESÄ Muista varhaisperkaus taimikossa. Viljelytaimille annetaan alkuvuosina kasvutilaa poistamalla ylimääräinen lehtipuusto. Varhaisperkauksen voi tehdä joko metsurityönä tai koneellisesti. Koneellinen varhaisperkaus tehdään kitkemällä vesakko juurineen, jolloin uudelleen vesominen vähenee. UPM:n metsäasiantuntijalta saat neuvoa parhaaseen toteutustapaan. Taimikonhoito kannattaa. Taimikonhoidolla varmistat taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. Raivaussahatyö on mukavaa työtä metsänomistajan itsensä tehtäväksi, mutta jollei oma aika riitä, saat apua UPM metsäpalveluista. UPM Taimikonhoito noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja UPM:n omia täydentäviä ohjeita. 18

19 NELJÄ VUODENAIKAA TALVI Metsäveroilmoitusten täytön aika. Suurin osa metsänomistajista täyttää ja palauttaa metsäveroilmoituksen helmikuussa. Asiantuntevaa apua metsäveroilmoitusten täyttöön saat UPM:n metsäpalvelutoimistolta. Tutustu UPM Metsän metsänomistajille suunnattuun verkkopalveluun Voit hoitaa metsääsi sähköisesti milloin ja missä vain. Tilaa samalla sähköinen uutiskirje, emetsämaailma. Käy läpi metsäsuunnitelma metsäammattilaisen kanssa. Metsäsuunnitelma on metsänomistajan käsikirja oman metsäomaisuuden hoitoon. UPM metsäpalveluasiakkaana saat metsäsuunnitelmasi sähköiseen muotoon UPM Metsämaailma -verkkopalvelussa. uppaa dä läpi kelistä atta. Talvella voi rauhassa keskittyä suunnitteluun ja paperitöihin. Lumien sulettua on aika lähteä maastoon ja käynnistää metsänhoitotyöt. KEVÄT Taimikoiden tarkastus tavaksi. Keväällä lumien sulettua kannattaa käydä tarkastamassa ovatko hirvet tai myyrät tehneet talven aikana tuhojaan taimikoissa. Puuntaimien istuttaminen. Hyvää istutusaikaa on toukokuusta syyskuun loppuun. Laatutaimien käyttö, huolellinen taimien varastointi ja käsittely sekä huolella tehty maanmuokkaus ja istutus takaavat tuottavan taimikon syntymisen. UPM:ltä saat koko metsänuudistamispaketin. 19

20 maastossa Eniten riistaa on k Metsien hoidossa riistan huomioonottaminen ei vaadi suuria ja massiivisia töitä. Pienilläkin päätöksillä riistan elinoloja voidaan parantaa ja varmistaa metsien monimuotoisuutta myös tältä kannalta. TEKSTI EERO T VÄISÄNEN KUVAT EERO T VÄISÄNEN JA VASTAVALO 1 Ukkometso (Tetrao urogallus)

21 uniissa metsässä VINKKEJÄ RIISTALINTUJEN HYVÄKSI P TÄRKEÄT VAIHETTUMISVYÖHYKKEET MONIMUOTOISET PIENKOSTEIKOT ÄLÄ SIIVOA METSÄÄ LIIAN TARKKAAN Ehkä paras ja halvinkin yleisohje on, että metsää ei pidä puhdistaa ja siistiä liikaa Metsätien reunaan jätetty koivuvyöhyke on erityisesti teerien suosiossa. Taustalla näkyy komea jättöhonka. 2. Pyyt ruokailevat mielellään tienvarteen jätetyssä lepikossa. 3. Riista ei viihdy näin siistiksi harvennetussa metsikössä. 21

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Opettajien tulonhankkimiskulut

Opettajien tulonhankkimiskulut Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Tulonhankkimiskulut ovat kuluja, jotka liittyvät välittömästi tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Opettajien tulonhankkimiskulut

Opettajien tulonhankkimiskulut Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Kuluja, jotka välittömästi liittyvät tulon hankintaan tai säilyttämiseen Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan ja osa ei vähennyskelpoista

Lisätiedot

Yhteismetsistä. Tero Laitinen ,

Yhteismetsistä. Tero Laitinen , Yhteismetsistä Tero Laitinen 040-8017886, tero.laitinen@maanmittauslaitos.fi Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa (vaihtoehdot) Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C) METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETOLUETTELO... 2 5 TARKISTUKSET... 5 6 HUOMAUTUKSET... 6 Muutoshistoria

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta

Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2016 Metsäverotuksen kehittämistarpeet metsä- ja elinkeinopolitiikan kannalta Loppuraportti maa- ja metsätalousministeriölle Harri Hänninen ja Jussi Leppänen (toim.)

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2016 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2c SISÄLTÖ UUTTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT JA

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Aineopinnot ON, OTM

Aineopinnot ON, OTM Kysymyksiin 1, 2, 3 sekä 4 a ja 4 b on vastattava eri arkeille, joihin on merkittävä nimi, opiskelijanumero ja kysymyksen numero. Kysymyksiin 5 a-c on vastattava kysymyspaperissa annettuun vastaustilaan.

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kannattaako metsää omistaa saati ostaa?

Kannattaako metsää omistaa saati ostaa? Kannattaako metsää omistaa saati ostaa? Matti Kärkkäinen Puuntuottaja, emeritusprofessori Koneyrittäjien ja Metsäalan Kuljetusyrittäjien seminaari ja ideakilpailu: Kilpailukyky ja kannattavuus Perjantai

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsäverotus Jyväskylä Raija Koskenranta

Metsäverotus Jyväskylä Raija Koskenranta Metsäverotus 2016 Jyväskylä 28.1.2017 Raija Koskenranta Metsänomistaminen ja verovelvollisuus Tilan omistaja Hallintaoikeuden haltija, jos eri henkilö kuin omistaja Yksin tai puolison kanssa Kuolinpesä

Lisätiedot