LIITE 2 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 2 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014"

Transkriptio

1 LIITE 2 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelu 2.1. Ilmastonmuutos torjuttava nyt EKOenergia Negawatti-hanke 2.2. Metsät ja suot 2.3. Kaivokset 2.4. Muut aiheet Vaalien kautta parempi maailma Ympäristörikokset Vedet ja kalat Saimaannorppa Muut lajit Luontosuhdetta ja luonnonsuojelun tietopohjaa rakentamaan Lähialueyhteistyö Kehitysyhteistyö Vapaaehtoistoiminta 3. Viestintä ja markkinointi 3.1. Verkkoviestintä 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö 3.3. Liiton varainhankintaa vahvistetaan 3.4. Informaatioteknologia 3.5. Suomen Luonto 4. Talous ja hallinto 4.1. Suomen luonnonsuojeluliitto 4.2. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy 4.3. Ilmari Räsäsen säätiö 4.4. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö 5. Tapahtumakalenteri 1

2 1. Johdanto Vuosi 2014 merkitsee suuria muutoksia Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaan. Liiton keskustoimisto muuttanee uusiin toimitiloihin ja sen lehti- ja jäsenrekisterijärjestelmä vaihtuu. Lisäksi järjestössä vahvistetaan yhteistä brändinäkyvyyttä, ja sen jäsenhankintaa tehostetaan. Toimintavuonna järjestetään EU-parlamenttivaalit sekä vietetään kansainvälistä Suomenlahtivuotta. Liiton toiminnassa korostuvat erityisesti energia- ja ilmastoasiat, arktisen luonnon ja vesistöjen suojelu sekä ympäristörikosten torjunta. Sähköistä viestintää ja varainhankintaa kehitetään määrätietoisesti. Tavoitteena on että liiton jäsenmäärän hienoinen lasku saadaan toimintavuonna pysähtymään. 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelu Liitto vaikuttaa lajien, luontotyyppien, ekologisten verkostojen ja ekosysteemipalvelujen suojeluun. Näitä tavoitteita toteutetaan puolustamalla valtakunnallisen, alueellisen ja kunnallisen ympäristöhallinnon voimavaroja ja itsenäisyyttä sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, budjettiin ja EU-rahastoihin, strategioihin, ohjelmiin sekä ympäristörikosten selvittämiseen. Edunvalvontatyön keinoja ovat mm. aktiivinen tiedottaminen, aloitteet ja kannanotot, työryhmät, kuulemiset sekä päättäjien ja lainvalmistelijoiden tapaamiset. EU-työtä tehdään kansallisesta näkökulmasta yhdessä EEB:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kaavoituksesta, ympäristövaikutusten arvioinneista (YVA) ja lupamenettelyistä annetaan piireille ja yhdistyksille neuvontaa ja koulutusta. Vuoden aikana luonnon kannalta merkittävimmät lainsäädäntöhankkeet ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki, maastoliikennelaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä metsähallituslaki. EU:n osalta liitto vaikuttaa Suomen kantoihin erityisesti yva-direktiivin uudistuksessa sekä vieraslajeja, ekologista kompensaatiota ja ympäristötarkastuksia koskevien säädösten kehittämisessä. Liitto seuraa EU-rahastojen ratkaisuja, komission aloitteita vihreästä infrastruktuurista ja ekosysteemipalvelujen kartoittamisesta sekä mahdollisia maaperä- ja osallistumisoikeusdirektiivejä yhdessä EEB:n kanssa. Liitto jatkaa tiedottamista haitallisista tuista, jotta ne poistettaisiin ja niiden sijaan voitaisiin tukea ympäristötöitä. Liitto kertoo budjettivaikuttamisessa myös suojelun hyödyistä. Liiton tavoitteena on säilyttää reaktioherkkyys ennakoimattomien luonnonsuojeluhaasteiden varalta. Sen myötä teemavuosista luovutaan. Vuoden 2014 painopisteet ovat: 1) Ilmastonmuutos vaatii määrätietoisia toimia Vuosina tehdään ratkaisevia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa kansainväliseen ilmastopolitiikkaan Suomen ja EU:n kantojen kautta sekä edistää uusiutuvia energiamuotoja EKOenergia-hankkeessa ja asumisen 2

3 energiatehokkuutta Negawatti-hankkeessa. 2) Soidensuojelussa toimeenpanon aika Vuonna 2014 tehdään valtakunnallisen soidensuojeluohjelman maastotöitä. Tavoitteena on mahdollisimman laaja, ainakin hehtaarin laajuinen soidensuojeluohjelma. Soiden - sekä puustoisten että avosoiden - pelastaminen on tarpeen sekä luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden säilyttämiseksi, vesistöjen suojelemiseksi että ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Työhön haetaan aktiivisesti tukea kansalaisilta. Heitä innostetaan myös mukaan toimintaan. 3) Tolkkua kaivostoimintaan Kaivostoiminta laajentuu Suomessa voimakkaasti. Se uhkaa toteutuessaan monia suojelualueita ja luonnonvaraisia kohteita. Kaivostoiminnan hillitseminen ja ympäristövaikutusten ehkäiseminen on yksi liiton päätavoitteista. Kaivostoiminnassa kiinnitetään huomiota myös Etelä-Suomen louhoksiin ja arktisten alueiden luonnonvarojen etsintään. 4) Näkymätön lainsäädäntötyö näkyväksi Merkittävä osa Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluvoitoista saavutetaan vaikuttamalla lainsäädännön valmisteluun ja päätöksentekoon. Vuoden 2014 tavoitteena on popularisoida ja tehdä tämä työ näkyväksi. Vaikuttamistyötä tehdään liiton kaikilla tasoilla Ilmastonmuutos torjuttava nyt Vuosina käydään ratkaisevat neuvottelut kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Samaan aikaan Suomessa on valmisteilla ilmastotiekartta vuoteen 2050 saakka, jossa pitäisi hahmottaa miten kotimaassa saavutetaan 80 prosentin päästövähennys määräaikaan mennessä. Vuoden 2014 aikana rakennetaan vahvaa verkostoa ja laaditaan askelmerkit, joiden avulla Suomi osallistuu aktiivisesti uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseen vuonna 2015 Pariisissa. Liitto jatkaa kansainvälisen EKOenergia-hankkeen edistämistä työ- ja elinkeinoministeriön avustuksella. Liitto hakee hankkeelle ulkopuolista rahoitusta myös IEE-rahoitusohjelman 3 ja Pohjoismaisen ministerineuvoston kautta. Liitto jatkaa aktiivista turvepoliittista vaikuttamista sekä rakennusten energiatehokkuuslain toteutumisen seurantaa. Joulukuussa 2013 päättymässä olevalle Negawatti-hankkeelle haetaan jatkorahoitusta EKOenergia Vuoden 2013 aikana suomalainen Ekoenergia muuttui kansainväliseksi EKOenergia-merkiksi. Vuosi 2014 merkitsee suurta askelta sähkön ympäristömerkin kehityksessä: kaikki suomalaiset Ekoenergian myyjät aloittavat kansainvälisen EKOenergian kriteerit täyttävän sähkön myynnin. - EKOenergia-merkityn sähkön myyjien määrä kasvaa tasaisesti eri puolilla Eurooppaa. 3

4 EKOenergian suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen: - Vuonna 2013 EU:n komissiolle jätetyn IEE-rahoitushakemuksen (Intelligent Energy Europe) kohtalo selviää vuoden 2013 lopussa. Jos hakemus menee läpi, EKOenergian sihteeristö saa rahoituksen avulla kokopäiväisen työntekijän 30 kuukaudeksi. Lisäksi hanke työllistäisi Suomen ulkopuolella kahdeksan henkeä kokopäiväisesti. - TEM:n vuosille myöntämässä vuosittaisessa euron avustuksessa on optio vuodelle Tuen saaminen selviää syksyllä Moni uusi sähkönmyyjä aloittaa EKOenergian myynnin, mutta myynnin aloitusajankohta ja kansainvälinen menekki ovat toistaiseksi arvoituksia. Tavoitteena on että toimintavuoden päättyessä - EKOenergiaa myydään vähintään 3 TWh kymmenessä eri maassa; - Ympäristörahastoon tilitetään varoja vähintään euroa vesivoiman ympäristöhaittoja korjaaviin hankkeisiin; - Ilmastorahastoon tilitetään varoja vähintään euroa uuden uusiutuvan energiantuotannon ja päästövähennysten toteuttamiseen; sekä - EKOenergia-hanke saavuttaa tilanteen, jossa se rahoittaa itse toimintansa. Lisäksi EKOenergia järjestää seminaarin sähkön ympäristömerkinnästä Saksan Frankfurtissa RECS Market Meeting -tapahtuman kynnyksellä. Vapaaehtoiset ja harjoittelijat EKOenergian sihteeristö tarjoaa vapaaehtoisille ja harjoittelijoille kiinnostavia tehtäviä kansainvälisen ympäristönsuojelun ja uusiutuvan energian edistämisen parissa. Tavoitteena on työllistää kaksi EU:n EVS-vapaaehtoista toimintavuoden aikana. EKOenergian sihteeristö työllistää enintään kolmea harjoittelijaa samanaikaisesti Negawatti-hanke Luonnonsuojeluliitto pyrkii varmistamaan Negawatti-hankkeen jatkorahoituksen Suot ja metsät Soiden osalta painopisteenä on mahdollisimman laajan, ainakin hehtaarin soiden suojeluohjelman aikaansaaminen. Liitto tekee aloitteita suojelualueista ja valvoo että myös valtion soita käytetään ohjelmassa laajasti. Liitto nostaa tarvittaessa esille ohjelmasta ulkopuolelle jäämässä olevia, valtakunnallisesti arvokkaita kohteita yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Lisäksi pyritään varmistamaan että muut soiden ja kestävän käytön periaatepäätöksessä mainitut valtion maita koskevat toimenpide-esitykset toteutetaan asianmukaisella tavalla. Turpeen kaivuun lopettamiseen tähtäävää työtä jatketaan. Suon kunnostusojitus aiheuttaa uuden piikin vesistökuormitukseen. Liiton tavoitteena on 4

5 kyseenalaistaa kunnostusojitusten järkevyyttä. Jos suo ei ole ojituksen seurauksena muuttunut metsäksi, ojitus on ollut kannattamaton. Sen sijaan jos se on muuttunut metsäksi, ojitusta ei tarvita. Metsäojituskysymyksiin vaikuttaminen tarjoaa liitolle mahdollisuuden laajentaa toimijakuntaansa järvien ja virtavesien tilasta huolestuneisiin kansalaisiin. Metsätoiminnan tavoitteena on tuoda toimintavuonna esille avohakkuiden ja kunnostusojitusten haitat luonnon monimuotoisuudelle, maaperälle, vesistöille, maisemalle ja virkistyskäytölle. Avohakkuiden vastustustoiminnassa nostetaan kärkeen vesistövaikutukset. Uusia monimuotoisuushaittoja aiheuttavat myös avohakkuiden yhteydessä tehtävät hakkuutähteiden korjuu ja kantojen nostot, joiden vaikutuksista esimerkiksi maaperään tiedetään vielä varsin vähän. Tutkimusten mukaan avohakkuita vastustetaan kansalaisten keskuudessa laajasti. Monia avohakkuiden ympäristöhaittoja on kampanjallisesti varsin yksinkertaista havainnollistaa siksi, että ne ovat kaikkien nähtävissä lähes kaikkialla Suomessa. Metso-ohjelman seurantatyötä jatketaan. Uusien suojeluesityskohteiden tuottamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Vanhojen esityskohteiden säilyminen pyritään varmistamaan ja vaikuttamaan siihen, että kohteet saadaan pysyvään suojeluun Kaivokset Kaivostoiminta on voimakkaasti laajentumassa. Se uhkaa toteutuessaan monia suojelualueita ja luonnonvaraisia kohteita. Kaivostoiminnan hillitseminen ja ympäristövaikutusten ehkäiseminen ei onnistu yksin liiton voimin. Se edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Liitto tukee järjestökentän kaivoskriittistä toimintaa eri puolilla Suomea. Liiton näkyvyys kaivostoimintavaikuttajana säilyy korkeana. Kaivoshankkeiden seurantaa vahvistetaan lisäämällä sitä koskevaa tiedotusta ja vaikuttamista. Kaivoshankkeiden epäkohtiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta vältytään Talvivaaran kaltaisilta ympäristökatastrofeilta. Liitto hakee rahoitusta kaivoskysymyksen syventämiseen ja vaikuttamistyön laajentamiseen. Tarkoituksena on tarjota enemmän välineitä paikalliselle kaivosvaikuttamiselle. Arktiset alueet ovat nousseet tärkeiksi valtioiden ja yritysten pyrkiessä varmistamaan luonnonvarojen kulutuksen nykyisellä kestämättömällä tasolla. Luonnonsuojeluliitto pyrkii vuonna 2014 vahvistamaan osallistumistaan arktisesta alueesta ja sen luonnonvaroista käytävään keskusteluun. Tätä varten haetaan ministeriöiltä ja säätiöiltä kotimaassa ja ulkomailla rahoitusta liiton arktisen toiminnan tukemiseksi. Teemoja ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen hyödyntämisen kestävyys Muut aiheet Vaalien kautta parempi maailma Liitto osallistuu toukokuun EU-parlamenttivaalien vaikuttamistyöhön osana EEB:n kampanjaa. 5

6 Kotimaassa vaalikampanjan kärkiaiheet ovat vasta muotoutumassa. EU:ssa on parhaillaan menossa yva-direktiivin loppurutistus. Vieraslajikeskustelu käy ensi vuonna kuumana. Myös Green infra -selonteko saattaa tulla käsiteltäväksi ja maaperädirektiivi voi lähteä liikkeelle, jos EU:n 7. ympäristötoimintaohjelma etenee suunnitellusti. Lisäksi EU:n raaka-ainestrategian kysymykset voivat kytkeytyä kaivoskysymykseen. Eduskuntavaalit pidetään toukokuussa Puolueet ja ministeriöt valmistelevat tavoitteitaan uutta hallitusohjelmaa varten. Liitto toimittaa niille omat hallitusohjelmaesityksensä kevään 2014 kuluessa Ympäristörikokset Ympäristörikosten vastaista toimintaa jatketaan tehostamalla liiton jäsenten ja muiden asiasta kiinnostuneiden koulutusta. Tavoitteena on tehdä tästä työstä pysyvä toimintatapa yhdistyksiin ja piireihin. Kun ympäristörikoksista kiinnijäämisen riski kasvaa, rikokset kyetään ehkäisemään ennalta. Yhdistysten ja piirien toimintaa ympäristörikosten paljastamisessa tuetaan tuomalla asioita yleiseen tietoisuuteen liiton julkaisujen (SLL:n verkkosivut, Luonnonsuojelija-lehti, Suomen Luonto) kautta Vedet ja kalat Vuosi 2014 on kansainvälinen Suomenlahti-vuosi, joka koskee valuma-alueensa kautta lähes koko Etelä-Suomea. Vuosi on merkittävä myös EU:n vesiensuojeluvaatimusten saavuttamisessa. Vuonna 2015 pitää saavuttaa pinta-, pohja- ja rannikkovesien sekä vuonna 2020 Itämeren ekologisesti hyvä tila. Valtaosa Suomen joista ja puolet rannikkovesistä ei ole nyt hyvässä tilassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto ja piirit osallistuvat vesienhoitosuunnitelmien, tulvariskien hallintasuunnitelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman laatimiseen. Paikallistasolla kiinnitetään huomiota erityisesti vesiin, joiden tila on joko heikentynyt tai jo valmiiksi huono. Suomenlahti-vuonna liitto vaikuttaa Suomenlahteen rajoittuvien merikansallispuistojen tarkasteluun (esimerkiksi Porkkalan kansallispuiston perustaminen). Lisäksi se hakee rahaa hankkeeseen, jolla voitaisiin kartoittaa ja esitellä rannikon uhanalaisia luontotyyppejä. Hanke tukisi liiton tavoitetta säästää jäljellä olevat vapaat rannat rakentamiselta ja edistää merialueiden suunnittelua. Rehevöitymisen pääkysymys on maatalous. Liitto vaikuttaa maatalouden tukien ehtojen viimeistelyyn vuosille Liitto valmistelee seuraavaa hallitusohjelmaa varten myös vesilain uudistusta, jolla yhtiöt velvoitetaan kalateihin ja ekologiseen virtaamaan. Rehevöitymiseen vaikutetaan maatalouden vesiensuojelun lisäksi vaikuttamalla haitallisten ruoppausten, ojitusten, perkausten ja muun kuormittavan maankäytön vähentämiseen. Liitto 6

7 korostaa myös kosteikkojen ja pienvesien merkitystä. Vesiluonnon suojeluun vaikutetaan työryhmissä, jotka käsittelevät esimerkiksi hylkeitä, merimetsoja ja vieraslajeja ja vaelluskaloja. Liitto, piirit ja yhdistykset seuraavat rantakaavoja, väylä-, tuulivoima- ja siltahankkeita. Lisäksi ne järjestävät koulutustilaisuuksia, tempauksia, retkiä sekä pienvesien kartoituksia ja kunnostuksia. Liitto osallistuu mm. Helsingin ja Turun kaupunkien Itämeri-haasteeseen, Pro Saaristomeri -yhteistyöhön, Saaristomeren suojelurahaston, Coalition Clean Balticin (CCB) työhön sekä Fisheries Secretariatin ja OCEAN2012:n hankkeisiin Saimaannorppa Saimaannorppa LIFE -hanke käynnistyi syksyllä 2013 ja kestää viisi vuotta. Vuonna 2014 siihen sisältyy muun muassa seuraavia toimenpiteitä: - Vaihda verkot katiskaan -tapahtuman järjestäminen keväällä Lasten Saimaa- ja norppa-aiheinen leiri yhteistyössä Luonto-Liiton Savo-Karjalan luontopiirin kanssa - Norppa-ympäristökasvatusyhteistyö kurkijokelaisten kanssa - Kesänorppa-lähettiläiden työskentely Saimaan alueen kesätapahtumissa - Savonlinnan kesätori - Yleisötilaisuuden ja kuntapäättäjä-tapahtuman järjestäminen - Yhteistyö muiden Saimaannorppa LIFE-kumppaneiden kanssa Muuta SLL:n saimaannorpan suojelutyötä tehdään vaikuttamalla lainsäädäntöön ja valtakunnalliseen norpan suojelun strategiatyöhön. Luonnonsuojeluliitolla on edustaja sekä MMM:n että YM:n saimaannorppatyön seurantaryhmissä. Samalla osallistutaan yleisestikin käytävään norppakeskusteluun mm. tutkijoiden ja viranomaisten kanssa, julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Liitto reagoi mm. saimaannorpan pesimätuloksiin, kalanpyydyskuolemiin ja muuhun norppaan liittyvään uutisointiin ja sattumuksiin. Vaikuttamistyö perustuu liiton omaan saimaannorpan suojelustrategiaan, jota päivitetään tarvittaessa. Etelä-Karjalan osuuskaupan kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla. Kampanjan aikana tehdään nielurajoittimia, joita jaetaan Saimaan alueen kalastajille tiedotuksen kera Muut lajit Liitto jatkaa aktiivista toimintaansa suurpetojen ja vaelluskalojen suojelemiseksi sekä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Liitto osallistuu aloitteellisesti lajisuojelun toimintaohjelmaan sekä lausuu EU:lle Suomen lintu- ja luontodirektiivin toteuttamisen arviointiraporteista ( ) tuoden julki virheelliset raportoinnit. Luonnonsuojelulain lajiensuojelun painoarvoa pyritään vahvistamaan. 7

8 Luontosuhdetta ja luonnonsuojelun tietopohjaa rakentamaan Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on herättää kaikenikäiset kansalaiset iloitsemaan luonnosta ja suojelemaan sitä. Liitto auttaa kouluja ja päiväkoteja säilyttämään lähiluontoaan opetus- ja retkeilykohteina sekä perustamaan kouluihin luontokerhoja yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Koulumetsähankkeen (www.sll.fi/koulumetsa) koostamaa Koulumetsäopasta levitetään ja koulumetsän ideaa jalkautetaan. Liiton teemoja tukevaa ympäristökasvatustoimintaa kehitetään yhteistyössä liiton ympäristökasvatustoimikunnan sekä liiton aktiivien ja asiantuntijoiden kanssa. Liitto valistaa kansalaisia ja päättäjiä uhanalaisen luonnon ja lajien suojelemiseksi materiaalia julkaisemalla (mm. metsät, suot ja ilmasto) tai erillishankkein (ks. saimaannorppa). Samaan aikaan koulujen opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa, jolloin ympäristökasvatus saattaa nousta valtakunnallisen opetustoimen uudeksi painopistealueeksi. Ympäristökasvatus sisällytetään liiton teemapäiviä koskevaan viestintään Lähialueyhteistyö Liitto käynnistää Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella kaksivuotisen hankkeen Viron, Venäjän Karjalan ja Ruotsin luonnonsuojelujärjestöjen kanssa suojelualueiden hoidon ja käytön kehittämiseksi. Suomesta valitaan kaksi kohdealuetta, joiden suojelun toteutukseen kaivataan muutosta. Näille alueille laaditaan inventointien pohjalta vaihtoehtoiset suunnitelmat. Yhteishankkeen avulla pyritään parantamaan kaikkien mukana olevien järjestöjen kykyä edistää mm. Natura-alueiden suojelua. Hanke toteutetaan GIS-pohjaisena, mikä lisää myös järjestöjen paikkatieto-osaamista Kehitysyhteistyö Madagaskarilla toteutettava Manondroala-metsiensuojeluhanke jatkuu ulkoministeriön ja Finnairin tuella vuoden 2014 loppuun saakka. Tavoitteena on saada valmiiksi kartta itäisen sademetsävyöhykkeen metsistä, vahvistaa ja kestävöittää yhteistyöverkostoa sekä jatkaa metsitystyötä. Suomessa pyritään lisäämään keskustelua trooppisten metsien ennallistamisesta sekä suojelu- ja kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta. Liitto osallistuu aktiivisesti myös Siemenpuu-säätiön työhön trooppisten metsien suojelun, ruohonjuuritason kansalaisliikkeiden tukemisen sekä kohtuutalouden tarkemman sisällön määrittelyn keinoin. Liitto hakee Madagaskar-hankkeelle uutta UM:n hanketukea vuosille Lisäksi liitto hakee rahoitusta uuteen kosteikkohankkeeseen yhdessä paikallisen kumppanijärjestön kanssa. Hankkeen tavoitteena olisi sikäläisen Ramsar-kosteikon suojelu ja ennallistaminen Vapaaehtoistoiminta 8

9 Vapaaehtoistyön koordinaattori organisoi toimintavuoden aikana neljä vapaaehtoistoiminnan koulutustilaisuutta asiasta kiinnostuneille paikallistoimijoille. Koulutuksen tavoitteena on luoda edellytykset uusien vapaaehtoisten mukaan ottamiseen kertomalla vapaaehtoistoiminnan perusasioista: miten luodaan selkeitä vapaaehtoistehtäviä ja perehdytetään vapaaehtoiset niihin. Paikallistoimijoille tarjotaan valmiudet hyödyntää suoraan esimerkiksi vapaaehtoispankin kautta löytyvien henkilöiden osaamista ilman vapaaehtoistyön koordinaattorin ohjausta. Kaikissa koulutuksissa on vahvasti läsnä myös jäsenhankinta sekä yhtenäisen brändin merkitys vapaaehtoistoiminnalle ja jäsenhankinnalle. Toimintaryhmiä käynnistetään ja liiton organisaatiorakennetta muutetaan nykyistä joustavammaksi. Halukkaiden yhdistysten tulisi voida liittyä liiton toimintaan, jos ne sitä haluavat. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan vetämä rakennepilottityöryhmä kokeilee erilaisia tapoja ottaa ulkopuolisia yhdistyksiä osaksi liittoa ja laatii toimintaohjeen siitä, miten tällaisissa tapauksissa jatkossa menetellään. Ryhmä luo myös ohjeen toimintaryhmien muodostamisesta ja niitä koskevista säännöistä. Vapaaehtoispankki jalkautetaan ja sitä varten luodaan toimiva hakusanajärjestelmä. Yhdistysnettiin tuotetaan asiasisältöä brändin merkityksestä. Järjestövastaava esittelee vuonna 2013 tehdyn bränditutkimuksen tuloksia. Lisäksi asiaa käsitellään vapaaehtoistoimintakoulutuksissa. Tavoitteena on kannustaa paikallisyhdistyksiä hyödyntämään toiminnassaan yhtenäistä ilmettä kaikkien eduksi. 3. Viestintä ja markkinointi Viestinnän toiminta painottuu seuraaviin osa-alueisiin: - jäsenlehti Luonnonsuojelijan uudistamiseen, aikakauslehti Suomen Luonnon laadun ja markkina-aseman vahvistamiseen sekä liiton tarkoitusperiä edistävien sähköisten uutiskirjeiden kehittämiseen; - Norppalogon uudistamiseen ja yhteisen visuaalisen ilmeen omaksumiseen liiton eri tasoilla; sekä - Viestinnän varainhankintaan, jota laajennetaan määrätietoisesti. Viestintä- ja markkinointiyksikkö suunnittelee, toteuttaa ja seuraa liiton viestintää, jäsen- ja varainhankintaa sekä tukee järjestön vaikuttamistyötä. Lisäksi yksikkö vastaa liiton tietoteknisistä ratkaisuista. Liiton jäsenten ja tukijoiden hankinta on viestintä- ja markkinointiyksikön keskeistä työtä, johon pyritään innostamaan koko liittoa - niin piirejä ja yhdistyksiä kuin yksittäisiä jäseniä. Samalla pyritään parantamaan tätä tukevan rekisteritiedon käyttöä. Viestintäyksikkö vaalii liiton norppabrändiä, joka yhdistää liittoa sen eri tasoilla sekä auttaa 9

10 erottumaan luotettavana ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä. Norppalogoon kiteytynyttä liiton brändiä tehdään tunnetuksi omassa toiminnassa ja yhteistyökumppaneiden tuella. Liitto vahvistaa kansallisen organisaation ja yhtenäisen brändin tunnettuutta kaikilla toiminnan tasolla. Konserniajattelua jalkautetaan SLL:n piireihin ja paikallisyhdistyksiin sekä Luonto-Liittoon, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:hyn, Suomen Luonnonsuojelun Säätiöön ja Suomen Luonto -lehteen. Liiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto, uudistunut jäsenlehti Luonnonsuojelija sekä verkkoviestintä, sosiaalinen media ja mediatiedottaminen ovat keskeisiä viestintäkanavia ja - keinoja. Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä, nimien ja logojen käyttöä koskevaa uudistusta edistetään Verkkoviestintä Verkon eri kanaviin suunnattuun sisällöntuotantoon panostetaan suunnitelmallisesti. Lisäksi etsitään uusia tapoja hyödyntää vuorovaikutteisuutta verkkoviestinnässä, muun muassa sosiaalisen median avulla sekä ulkoisten verkkosivujen ja Yhdistysnetin palveluita parantamalla. Sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja varainhankinnassa sekä tiedotuskäytössä kehitetään aiempien kokemusten pohjalta. Tavoitteena on laajentaa liiton työntekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa työssään. Myös paikallista some-työtä tuetaan. Sähköistä uutiskirjetarjontaa laajennetaan. Kuukausitukijoista huolehditaan neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä uutiskirjeellä. Kertalahjoittajia kontaktoidaan uutiskirjeillä muutamia kertoja vuodessa. Sen lisäksi jäsenille aletaan lähettää uutiskirjeitä säännöllisesti jäsenlehden ilmestymisaikojen välillä. Harkitaan uutiskirjeen toteuttamista myös yritysyhteistyökumppaneille. Ulkoisten verkkosivujen osalta painopisteenä on sisällöntuotannon koordinointi sekä ylläpitäjien koulutus. Alueellisen verkkotyön tueksi tarjotaan kattavaa ohjeistusta Yhdistysnetissä sekä koulutuksia. Keskustoimiston verkkoviestintä tukee myös paikallistoiminnan näkyvyyttä liiton viestintäkanavissa. Intraa kehitetään vastaamaan sisäisen viestinnän tarpeita. Liiton eri verkkosivustojen synergiaa parannetaan, samoin markkinointiyhteistyötä eri Facebook-sivustoilla. Ikkunasuomenluontoon.fi -verkkosivusto uudistuu kuva - ja havaintopainotteiseksi sivustoksi, joka on ulkoasultaan raikas ja kutsuu mukaan uusia luontokuvien ystäviä Tiedotus ja mediayhteistyö Ulkoinen tiedotus on yksi liiton viestinnän keskeisistä toimintamuodoista. Tiedottajan toimenkuvan perustaminen mahdollistaa entistä suunnitelmallisempaa tiedottamista, mediakontaktointia ja paikallistiedottamisen tukemista. Tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten. Liitto seuraa jatkuvasti tiedotuksen onnistumista erillisten mittareiden tuella. 10

11 Liitto osallistuu ympäristöteemaiselle Porin Suomi-Areenalle heinäkuussa. Järjestelyissä tehdään yhteistyötä Satakunnan piirin kanssa Liiton varainhankintaa vahvistetaan Jäsen- ja tukijahankinta Jäsenyyttä ja tukijuutta vahvistetaan edelleen. Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä on laskenut parin viime vuoden ajan. Vuoden 2014 aikana hankitaan 2000 uutta jäsentä ja tukijaa. Jäsenmäärän lasku on saatu hidastumaan ja nyt tavoitteena on, että jäsenmäärän lasku saadaan pysähtymään ja tulevina vuosina jälleen kasvamaan. Ostopalveluna toteutettua telemarkkinointia tehostetaan ja lisätään. Myös uusia kohderyhmiä hankitaan ja heille suunnataan jäsenhankintakampanjoita telemarkkinoinnilla. Paikallisyhdistysten jäsenhankintaa tuetaan taloudellisesti erillisiä hakemuksia vastaan sekä alueellisilla koulutuksilla. Jäsenhankinta otetaan keskeiseksi osaksi teemapäiviä: Luonto- ja ympäristöviikko (helmikuu), Maailma kylässä ( , teemana ilmasto), Luonnonkukkien päivänä (kesäkuu) ja Suomen luonnon päivänä (elokuun lopussa). Tavoitteena on hankkia 200 uutta jäsentä tapahtumien kautta. Verkkosivujen hyödyntämistä sekä sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja kuukausitukijahankinnassa jatketaan ja kehitetään aiempien hyvien kokemusten perusteella. Loppukeväästä valmistellaan syksylle jäsenhankintakampanja/-kampanjoita, koska syksy on jäsenhankinnalle tehokkainta aikaa. Jäsen- ja tukijahuolto Jäsen- ja tukijahuollon tavoitteena on vahvistaa jäsen-/tukijasuhdetta sekä vähentää jäsenyydestä/tukijuudesta eroamista. Jäsenhuoltoa toteutetaan helpoilla ja joustavilla jäsenpalveluilla, kuten tekstiviestipalveluilla sekä kannustamalla jäseniä käyttämään sähköistä jäsenpalvelua yhteystietojen päivittämisessä. Lisäksi toteutetaan puhelinkampanja jäsenmaksunsa maksamatta jättäneille jäsenille sekä tauon jälkeen summan korotuskampanja lahjoittajajäsenille helmikuussa. Tärkein jäsenetu eli jäsenlehti on uudistunut. Uudistuneella jäsenlehdellä houkutellaan myös uusia jäseniä. Verkkosivujen merkitys jäsen- ja tukijahuollossa on keskeinen ja sivujen sisältöjä kehitetään jäsen- ja tukijanäkökulma huomioiden. Kertalahjoitukset Lahjoittajahuoltoon tehdyt panostukset ovat kantaneet hedelmää ja liitolla on jo ryhmä sitouneita 11

12 lahjoittajia. Tätä työtä tehostetaan edelleen vuonna 2014 muun muassa lisäämällä lahjoittajauutiskirjeiden määrä kolmeen kertaan vuodessa. Jokaiselle yhteystietonsa jättäneelle lahjoittajalle lähetetään henkilökohtainen kiitosviesti ja suurempia lahjoituksia tehneille kiitoslahja. Lahjoituskampanjointia kehitetään sekä visuaalisesti että sisällöllisesti sopimaan paremmin myös sosiaalisen median tarpeisiin. Tämä koskee myös merkkipäivälahjoittamista, jonka kautta tuloutuvien lahjoitusten määrää pyritään kartuttamaan. Sähköistä materiaalia (e-kortit) ja myös painettua materiaalia tuotetaan lahjoittajien tarpeita silmälläpitäen. Suurlahjoittajapotentiaalia kartoitetaan. Pyrkimyksenä on olla myös suoraan yhteydessä pieneen ryhmään potentiaalisia lahjoittajia, joilla on taloudelliset mahdollisuudet ja halua tukea Luonnonsuojeluliiton työtä. Testamenttilahjoittamista varten tehdään oma suunnitelma ja laaditaan perusesite testamenttilahjoittamisesta. Tämän jälkeen lahjoittamistavasta tiedotetaan suunnitelman mukaan eri tiedotuskanavia käyttäen. Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ja saavutuksista laaditaan tasokas ja visuaalisesti näyttävä diaesitys. Myös hankkeista tuotetaan vastaavaa materiaalia. Yritysyhteistyö Yritysyhteistyön verkkosivuihin panostetaan aiempaa enemmän, siten että myös yhteistyöyritykset näkyvät liiton yhteydessä. Kannatusyrityskonsepti uusitaan ja lanseerataan vuoden 2014 alussa. Tarkoituksena on lisäarvon tuottaminen nykyisille ja uusille kannatusjäsenille. Osa Luonnonsuojeluliiton pitkistä yritysyhteistyösopimuksista on katkolla vuodenvaihteessa 2013/2014. Liitto jatkaa yhteyden ylläpitämistä ja kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia nykyisten yhteistyökumppanien ja niiden yritysten kanssa, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa yhteistyöhön. Luonnonsuojeluliitto valmistelee ainakin yhden uuden yritysyhteistyöhankkeen liiton jo tekemästä luonnon- ja ympäristönsuojelutyöstä. Samalla haetaan yhteistyökumppania Suomenselän viheryhteyshankkeelle. Liitto selvittää joulukauden alla yritysten halua lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Yritysyhteistyövastaava osallistuu saimaannorppa LIFE -hankkeeseen. Pienvesien ennallistamista valtakunnallisesti laajassa mittakaavassa viedään aktiivisesti eteenpäin vuonna Muu varainhankinta Liitto järjestää keväällä arpajaiset. Arpajaisilla tavoitetaan noin henkilöä. Viestintä- ja markkinointiyksikkö tukee tuotemyynnin kehittymistä. Globe Hope ja Mainostoimisto Adamsin kanssa tiivistetään yhteistyötä Norps Rescue -tuotemarkkinoinnin avulla. Norppapostikortti-yhteistyö alkaa Karton kanssa. 12

13 Liitto laatii vuosikellon eri säätiöiden hakuajoista. Luonnonsuojelija Uudistunut jäsenlehti Luonnonsuojelija ilmestyy helmikuussa. Samalla harkitaan myös lehden nimen muuttamista. Luonnonsuojelija ilmestyy vuoden aikana neljä kertaa. Numeroiden välillä ilmestyy myös sähköinen uutiskirje. Luonnonsuojelija tukee asiantuntijatyötä entistä vahvemmin ja tekee artikkeleillaan uusia avauksia. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan liiton toiminnan aikana paikallistasolla syntyneiden tarinoiden kautta. Tarinoiden keruu käynnistetään Luonnonsuojelija-lehdessä, jossa etsintäkuulutetaan onnistumistarinoita piireiltä, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä. Luonnonsuojelija-lehdessä esitellään säännöllisesti piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa. Järjestön yhtenäinen ilme Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä, nimien ja logojen käyttöä koskeva uudistus viedään vuoden aikana läpi. Luonnonsuojeluliitolle luodaan liittotason visuaalisen ilmeen ohjeisto kevään aikana. Piireille ja yhdistyksille luodaan oma suositeltu ohjeistus yhtenäiseen mutta silti elävään norppailmeeseen. Nimien käyttöä yhtenäistetään. Brändiuudistus esitellään pilottipiirien ja -yhdistysten avulla syyspäivillä Kuvallisuus Kuvallisuutta kehitetään entisestään. Liitossa otetaan käyttöön kuvapankki, jota voivat käyttää työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. Myös liikkuvan kuvan käyttöä edistetään Informaatioteknologia Tietotekniikan käyttöpalvelussa keskitytään ylläpitämään käytössä olevia digitaalisia palveluja, huoltamaan laitteita, ja opastamaan sekä neuvomaan työntekijöitä tietokoneisiin ja digitaaliseen tietoliikenteeseen liittyvissä asioissa. Käyttövarmuutta tuetaan myös ulkopuolisen palveluntarjoajan toimin. Varaudutaan keskustoimiston muuttoon. Vuoden 2014 aikana pyritään kehittämään järjestelmä ja työtavat asiakirjojen sähköiseen arkistointiin. Liitto selvittää mahdollisuuksia yhteisen karttapalvelun perustamisesta, joka olisi liiton kaikkien toimijoiden käytettävissä Suomen Luonto Vuonna 2014 Suomen Luonto ilmestyy kymmenenä numerona, joista yhdeksän on 84-sivuista ja kesäkuussa ilmestyvä numero sivuinen. Vuosikerran kokonaissivumäärä on noin 850. Lehti painetaan Hansaprint Oy:ssä. Lehti on tarjolla myös sähköisenä versiona Lehtiluukku Oy:ssä. Lehden verkkosivujen toinen kehitysvaihe valmistuu. 13

14 Lehteä kehitetään siten, että se säilyttää asemansa parhaana luontoasioiden erikoisaikakauslehtenä. Lehti toimii ankarasti kilpailluilla aikakauslehtimarkinoinnilla ja tämä otetaan huomioon lehden kehittämisessä, jotta levikki- ja irtonumeromyyntitavoitteet saavutetaan. Levikkitavoite on maksettua tilausta (mukana irtonumeromyynti). Irtonumeroita on tarjolla Rautakirjan lehtipisteissä. Irtonumeromyynnissä pyritään vähintään 500 kappaleeseen numeroa kohden. Jokaisen irtonumeromyynnissä olevan lehden välissä on tilaustarjouskuponki. Markkinoinnissa toteutetaan hyviksi ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet kesäkuun numeron irtonumerokampanjointi ja siihen kytketty tutustumistarjous Rautakirjan lehtipisteissä sekä perinteinen joululahjatilauskampanja marraskuussa muun muassa Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä. Verkko- ja Facebook-sivustomme tukevat markkinointia tekemällä lehteä tunnetuksi uusille kävijöille. Lehteä tarjotaan myös puhelimitse entisille tilaajille sekä niille Luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät ole tilaajia. Suomen Luonto on mukana Kansallisessa mediatutkimuksessa. Sen antamia tietoja käytetään hyväksi levikki- ja ilmoitusmarkkinoinnissa. Lehti valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti. Hansaprintillä on Pohjoismainen ympäristömerkki, joka kattaa kaikki tuotannon vaiheet. Painolla on myös ISO ympäristöjohtamisjärjestelmä. Painopaperi on lisäksi FSC-sertifioitua. 4. Talous ja hallinto Talouden ja hallinnon toiminta painottuu toimintavuonna seuraaviin kysymyksiin: - uusiin toimitiloihin siirtymisen aiheuttamien toimintojen muutoksiin; - hallinnon sisäisen työnjaon uudistamiseen ja jakamiseen; sekä - jäsen- ja lehtirekisterin kilpailuttamiseen ja sen mahdolliseen vaihtoon Suomen luonnonsuojeluliitto Järjestörakenne joustavammaksi Piiri- ja paikallisyhdistystoimintaa kehitetään pitkäjänteisesti syksyllä 2013 perustetun järjestörakennetta pohtivan pilottityöryhmän avulla. Työryhmän tarkoituksena on kehittää järjestörakennetta joustavammaksi niin, että myös muilla yhdistyksillä kuin Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksillä olisi mahdollisuus toimia liiton siipien alla. Rakennemuutokselle on selvä tarve paikallistasolla, jossa yhtäältä toimijat vähenevät ja toisaalta monilla alueilla on vireää vesiensuojelu- tai muuta toimintaa esimerkiksi kesäasukkaiden toimesta. Näin samalla toimintakentällä toimivat yhdistykset voisivat yhdistää voimiaan. Notkeamman järjestörakenteen tavoitteena on lisäksi liiton jäsenmäärän kasvu sekä uusien vapaaehtoistoimijoiden mukaan saaminen. Vuoden 2014 loppuun mennessä työryhmä saa alustavat tulokset siitä, mitä järjestörakenteelle pitäisi tehdä. Työryhmä testaa toimintavuonna erilaisia toimintamalleja vuoden 2013 aikana esiin tulleiden esimerkkien avulla. 14

15 Viestintää tehostetaan Vuoden 2014 aikana uudistetaan piireille ja yhdistyksille suunnattu järjestökirje. Uudistuksen tavoitteena on saada järjestökirje innostavaksi ja paremmin paikallistoimijoita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Uudistus tehdään yhteistyössä viestintä- ja markkinointiyksikön kanssa ja prosessi saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana. Myös vuonna 2013 uudistuneen yhdistysnetin sisältöä kehitetään edelleen ja käyttöastetta pyritään nostamaan aktiivisella yhdistysnetin markkinoinnilla paikallistoimijoille. Lisäksi järjestöhallinnossa keskitytään perusasioiden kehittämiseen. Rekisteröimättömät yhdistykset kartoitetaan toimintavuoden aikana. Piirien ja paikallisyhdistysten jäsen- ja lahjoitushankintaa kehitetään sekä rahoitusneuvontaa, piirivierailuja ja muuta koulutusta jatketaan. Muu toiminta Toimistopalveluihin liittyvien prosessien ja ratkaisujen järkeistäminen ja kustannusten karsiminen jatkuu. Tavoitteena on löytää tarkoituksenmukaiset toimistopalvelut ja ratkaisut keskustoimiston käyttöön. Uusiin toimitiloihin siirtymisen myötä käydään läpi hallinnon prosessit lisäsäästöjen aikaansaamiseksi. Jäsen- ja lehtirekisterin kilpailutus toteutetaan kevään 2014 aikana. Henkilöstön työtyytyväisyyden, motivaation ja työyhteisön hyvän ilmapiirin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi jatketaan useiden jo vakiintuneiden toimintatapojen mukaan. Tällaisia ovat mm. viikottaiset toimistokokoukset, työhyvinvointia edistävän työhyvinvointiryhmän, työasioita käsittelevän työhuonekunnan ja kestävää kulutusta edistävän ekotiimin kokoontumiset. Lisäksi yhteisiä kevät- ja syysretkiä sekä viikoittaisia salibandy- sekä jumppavuoroja jatketaan vakiintuneina keinoina hyvinvoinnin edistäjinä. Talousarvio Liiton taloutta vaivaa edelleen rakenteellinen alijäämä ja talouden liikkumavara on pieni. Jäsenmäärän kasvattaminen ja jäsenhankintaan panostaminen on ensiarvoisen tärkeää tulevien vuosien talouden kannalta. Talouden liikkumavaraan pyritään vaikuttamaan kiinteitä kuluja karsimalla ja rahoituspohjaa kasvattamalla. Liiton talousasioita valmisteleva talousvaliokunta kokoontuu toimintavuonna vähintään viisi kertaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy vastaa järjestön kaupallisista toiminnoista. Keskeiset tuotteet ovat Luonnonkalenteri, kortit ja paperituotteet. Myynti ja markkinointi painottuu yrityksille ja julkishallinnon toimijoille suunnattuun suoramyyntiin. Kuluttajamyyntiin panostetaan verkkokaupan tuotevalikoimaa kasvattamalla Ilmari Räsäsen säätiö 15

16 Vuonna 2013 saadun testamentin myötä liiton hallintaan perustettiin uusi Ilmari Räsäsen säätiö. Säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen ja perinnemaisemien vaaliminen. Säätiö voi myöntää apurahoja em. mukaisiin tutkimus- ym. hankkeisiin sekä säilyttää ja hoitaa Heinäveden kunnassa sijaitsevaa tilaa luonnonmukaisena mallitilana Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jatkaa luonnon- ja ympäristönsuojelun alalla tapahtuvan tutkimustyön tukemista jakamalla vuosittain apurahoja luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Säätiöllä on kolme yksityisillä lahjoitusvaroilla perustettua erityisrahastoa: Rafael Kuusakosken muistorahasto ja Itämeri-rahasto edistävät Itämeren suojelua, Saukkorahasto saukon suojelua. 5. Tapahtumakalenteri - viikko 7: Luonto- ja ympäristöviikko : Maailma kylässä -tapahtuma Helsingissä : SLL:n perustamispäivä : Luonnonkukkien päivä : Big Jump -tapahtuma Suomen luonnon päivä Geologian päivä Kansainvälinen autoton päivä Älä osta mitään -päivä 16

Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012

Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012 Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin vapaaehtoisen ympäristö- ja luonnonsuojelutyön kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015)

Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015) Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015) 1. Johdanto 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelutoiminta 2.1. Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi 2.2. Näpit irti puhtaista

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto - SMYL ry Sisältö Liiton tunnettuuden lisääminen Lausunnot ja kannanotot Edustaminen Julkaisutoiminta Rekisterit Markkinointi Tapahtumat

Lisätiedot

Itämerihaaste simpukankuoressa

Itämerihaaste simpukankuoressa Itämerihaaste Itämerihaaste simpukankuoressa Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien aloitteesta kesäkuussa 2007 liikkeelle lähtenyt prosessi Tavoitteena parantaa Itämeren tilaa lakisääteisten toimien lisäksi

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot